You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SUVAITSEVUUS T<strong>ANSSI</strong>PAIKKOJEN ELINEHTO<br />
KESÄKAUDEN PAKINA<br />
dentoista vuoden aikana perustettu useita uusiakin tanssipaikkoja.<br />
Mutta kuinka käy nyt? Tanssitaidon kasvu on toki hyvä asia,<br />
mutta se ei saisi kääntyä ikään kuin itseään vastaan. Nyt monessa<br />
paikassa näyttää siltä, etteivät edes ammattitanssijat ja sunnuntaitanssijat<br />
enää mahdu samoihin tanssipaikkoihin. Ja kuinka<br />
ahtaalle sitten joutuukaan se piruparka, joka tulee tanssipaikalle<br />
vain kuuntelemaan musiikkia ja katselemaan bändiä. Aivan tuoreessa<br />
muistissani on tapaus, jossa ammattitanssija fyysisesti<br />
tönien yrittää häätää ala-asteikäisiä bändiä katsovia tyttöjä lavan<br />
edestä pois. Tämäkö on suvaitsevaisuutta, jolla aikuiset toivottavat<br />
nuoremmat polvet tervetulleiksi lavoille? Itsekeskeisyys<br />
valtaa nykyään kaikkialla enemmän alaa, ja tanssipaikoilla se<br />
näkyy valitettavasti juuri näin; jos olet eri syystä tansseissa kuin<br />
minä tai tanssit erilailla kuin minä, et ylipäätään kuulu samaan<br />
tanssipaikkaan kuin minä. MINÄ, MINÄ!<br />
Yksikään tanssipaikoilla käyvä ”ryhmä” ei ole riittävän iso.<br />
Seisoskelijoita ei ole tarpeeksi eikä sunnuntaitanssijoitakaan.<br />
Mutta vaikka tanssikursseja pidettäisiin kuinka paljon ei myöskään<br />
ammattitanssijoiden määrä riitä pitämään pystyssä suuria<br />
tanssipaikkoja. Meidän on kaikkien opittava suvaitsemaan toisiamme,<br />
sillä muuten se pahanilmanlintujen povaama tanssilavojen<br />
lopullinen kuolema on todella lähellä. Kun hyvinkin erilaiset<br />
ihmiset menneinä vuosikymmeninä mahtuivat samoihin tansseihin,<br />
niin miten se voi olla niin vaikeaa nyt. Suomen korkean<br />
sivistystason pitäisi näkyä myös suvaitsevaisuuden kasvuna.<br />
Muna vai kana ensin? Musiikista saa olla eri mieltä. Ja on todellakin<br />
hyvä jos musiikki herättää tunteita ja mielipiteitä. Jos ei<br />
esiintyjästä tai tämän esittämästä musiikista joku pidä, niin ei se<br />
silti tee siitä musiikista huonoa tai oikeuta sanomaan, että bändi<br />
ei osaa soittaa? Eipä todellakaan, sillä ainakaan useimmissa tapauksissa<br />
tuo mielipide ei perustu lainkaan omaan musiikilliseen<br />
tietämykseen. Niin muna vai kana ensin? Pitääkö tanssijoiden<br />
seurata musiikkia vai soittajien tanssijoiden askelia? Musiikista<br />
se lähtee sanon minä! En ole jo aika pitkäksi venyneen urani<br />
aikana tavannut muusikkoa, jonka ensisijaisena, alkuperäisenä<br />
kannustimena olisi ollut tanssijoiden säestäminen. Kyllä alkuinnostus<br />
kaikilla on ollut halu soittaa tai laulaa ja esittää musiikkia.<br />
Tanssipaikat ovat vuosikymmenien ajan olleet tanssimisen ohella<br />
myös todella merkittäviä musiikinesityspaikkoja. Sydämestäni<br />
toivon, että ne myös sellaisina säilyvät, ja tähän tarvitaan<br />
monenlaista musiikkia ja monenlaisia esiintyjiä, ja vielä kerran<br />
enemmän keskinäistä suvaitsevaisuutta.<br />
Jukka Airaksinen, Manageri ja miksaaja<br />
kuva: meri teerisaari<br />
Lavakauden päättäjäisiä on tehty talvesta asti<br />
Onko tanssilavojen tulevaisuus turvattu? Asiasta on vuosien<br />
saatossa käytetty lukemattomia huolestuneita puheenvuoroja.<br />
Milloin minkäkin asian on pelätty tappavan<br />
viimeisetkin lavat. Itse uskon lavojen tulevaisuuteen lujasti,<br />
jos niiden toiminta saadaan pysymään elinvoimaisena. Tarvitaan<br />
sopivassa suhteessa vanhoja perinteitä ja uusia tuulia. Ydinkysymys<br />
on erilaisen yleisön keskinäinen suvaitsevaisuus.<br />
Omat yhteyteni tanssipaikkojen ihmeellisen maailmaan juontavat<br />
juurensa 60-luvun loppuun. Silloin oltiin neljä iltaa kesää<br />
kohden Mäntsälän lavalla narikkapoikana. Muut tanssi-illat käytiin<br />
sitten paikalla bändejä katsomassa ja muuten vaan hengailemassa.<br />
Talvisin lauantai-illat kuluivat vielä silloin toimineella<br />
Mäntsälän Seuriksella. 70-luvun alussa Helsinkiin muuton jälkeen<br />
tutuksi kävivät erityisesti tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan<br />
viettävän Kulttuuritalon ja Byggan tanssit. Ei minusta varsinaista<br />
tanssijaa kuitenkaan koskaan tullut, mutta monia mieleen<br />
jääneitä musiikillisia kokemuksia koin ja hauskaakin oli useimmiten.<br />
Noihin aikoihin samoissa tanssi-illoissa saatettiin jopa<br />
vuorotellen kuulla suoraa rockia tai puhdasta humppaa, mutta<br />
monenkirjava yleisö mahtui hyvin samoihin tiloihin.<br />
Asiakkaasta työntekijäksi! 70-luvun alun jälkeen palasin<br />
tanssilavoille vasta 80-luvun puolivälin paikkeilla. Tällä kertaa<br />
työn merkeissä, sillä silloin aloimme Agents-yhtyeen kanssa<br />
käydä keikoilla myös lavoilla. Sen jälkeen itselleni on lavakeikkojakin<br />
kertynyt toista tuhatta; vuoteen 2006 saakka Agentsin<br />
kanssa ja vuoden 2007 alusta lukien Jani & Jetsettersin kanssa.<br />
Olen siis saanut varsin läheltä seurata aikamoisen matkan<br />
tanssipaikkojen historiaa ja nähnyt monet muutokset. 70-luvun<br />
lopun ja 80-luvun alun aikana eri ikäpolvia yhdistävät tanssit<br />
katosivat, ja tuli erikseen rokki-illat ja humppaillat ja paljolti<br />
myös eri paikat. 80-luvun loppupuoli toi Agentsin käynnistämänä<br />
buumina lavoille paljon uutta, nuorempaa yleisöä. 90-luvun<br />
alkupuoli toi anniskeluoikeudet tanssipaikkoihin ja monet<br />
lavat muuttuivat valtaviksi viihdekeskuksiksi. 2000-luvun suuri<br />
muutos on sitten lisääntyneen tanssikurssitoiminnan mukanaan<br />
tuoma keskimääräisen tanssitaidon huima kasvu. Mutta mihin<br />
tämä muutos lopulta johtaa?<br />
Jo vuosikausia on liikkeellä ollut tuomiopäivän julistajia kertoen,<br />
että tanssilavat ovat kuolemaisillaan. Minä en ole aiemmin<br />
kokenut tätä uhkaa todellisena. Muutoksia on tullut ja niiden<br />
myötä vanhaa lavaromantiikkaa on kadonnut ja myös tanssipaikkojen<br />
osalta on tapahtunut eräänlaista, voimakastakin polarisoitumista.<br />
Mutta koko ajan oma tilansa on löytynyt yhtälailla<br />
suurille kuin pienillekin huvipaikoille. Tanssipaikkojen vetäjiltä<br />
tilanne on toki vaatinut ”tarkkaa nenää”, sillä huvipaikan perusyleisöpohjaan<br />
nähden ylimitoitetut ohjelmapanostukset eivät<br />
useimmiten mitään jackpottia tuo.<br />
Rahako ratkaisee? Monesti olen kuullut sanottavan, että bändien<br />
liian korkeat hinnat ovat suurin tanssipaikkojen uhkatekijä.<br />
Tämän asian kunnollinen kommentointi vaatisi kokonaan oman<br />
artikkelin kirjoittamista. Siis vain pari pientä kommenttia tästä<br />
asiasta. Tanssijärjestäjän kannattaa mielestäni ostaa vain sellainen<br />
esiintyjä, jonka hän uskoo olevan myös taloudellisesti<br />
kannattava oman paikkansa yleisöpohjalla. Suosituille artisteille<br />
suosittelen prosenttisopimuksien tekoa. Agentsin kanssa testasimme<br />
tätä lähes 20 vuotta ja huvijärjestäjätkin vaikuttivat tyytyväisiltä.<br />
Joskus esimerkiksi 30 asteen pakkasella me jäimme<br />
aika niukoille tuloille, mutta taas joinain oikein onnistuneina iltoina<br />
sain kantaa rahaa ihan muovikassilla. Bändihintakysymyksissä<br />
minusta suurin huoli on kakkosbändien kohdalla. Tanssien<br />
musiikillinen kokonaistaso voisi nousta huomattavasti, jos tähän<br />
puoleen riittäisi panostusta. Nyt monet soittotaidollisesti ja ohjelmistollisesti<br />
hyvät, mutta silti suurta julkisuutta vailla olevat<br />
bändit jäävät keikkoja vaille, jos eivät halua lähteä polkemaan<br />
minipalkkoja koskevaa lainsäädäntöä. Arvoisat lukijat, kuinka<br />
moni teistä olisi itse valmis tekemään työtä alle minimipalkan?<br />
Minä itse vai me kaikki? Mielestäni tanssipaikkojen suurin<br />
uhka on suvaitsemattomuus ja siitä seuraava entistäkin suurempi<br />
huvikentän pirstoutuminen. Aiemmista mullistuksista tanssilavaelämä<br />
on selvinnyt kohtuullisen hyvin ja onpa viimeisen viitanssikansa<br />
kokoontuu ikaalisiin<br />
4<br />
T<strong>ANSSI</strong>VIIHDE LEHTI 2/2008<br />
Jorma Kääriäinen<br />
on laulanut jo yli<br />
40 vuotta ja siitä<br />
ammatikseen yli 30<br />
vuotta. Viime vuoden<br />
tapahtumassa hän<br />
kävi vastaanottamassa<br />
kuukauden<br />
levy -palkinnon.<br />
Sitä luovuttamassa<br />
olivat tapahtuman<br />
”isähahmo” Pentti<br />
Teräväinen ja tuottaja<br />
Reijo Glad.<br />
kuva: paula teräväinen<br />
Pirkanmaan Mediatalossa ollaan<br />
työn touhussa keskellä<br />
kauneinta kesääkin. Puhelimet<br />
soivat, ihmisiä tulee ja menee.<br />
Tuttuja artisteja tulee vastaan, sillä<br />
samassa talossa tuotetaan Discopressin<br />
viihdeuutisten, radio-ohjelmien ja<br />
artistivideoiden lisäksi myös äänilevyjä.<br />
Tohinan keskellä on musiikin ja<br />
median monitoimimies Pentti Teräväinen,<br />
joka kaiken muun ohessa organisoi<br />
jälleen syyskuussa pidettäviä<br />
Lavakauden päättäjäisiä.<br />
- Idea tanssikansan yhteiseen tapaamiseen<br />
välähti 1990. Kokosimme<br />
tutut tiskijukat ja paikallisradioväkeä<br />
Nokian Edeniin juhlimaan yhdessä<br />
Kuukauden Levy-voittajia. Radiot<br />
alkoivat äänestää Kuukauden Levyjä<br />
tammikuussa 1990, Teräväinen<br />
kertoo.<br />
Nokialta siirryttiin Tampereelle<br />
hotelli Pinjaan, joka osoittautui pian<br />
liian pieneksi, kun sana alkoi levitä<br />
ympäri maan. Ikaalisten kylpylään<br />
siirryttiin 1993.<br />
Tanssikansan perinteisiä Lavakauden<br />
päättäjäisiä vietetään syyskuussa<br />
siis jo 19.kertaa. Ikaalisten kylpylässä<br />
ollaan jo 16.kertaa.<br />
- Viime kerralla mukana oli iso<br />
joukko suomiviihteen legendoja<br />
kuten Danny, Paula Koivuniemi,<br />
Fredi ja Jorma Kääriäinen. Esiintymässä<br />
oli noin 50 artistia, mikä on<br />
ainutlaatuista tässä maassa.<br />
Mukaan odotetaankin ennätysmäärää<br />
alan ammattilaisia ja innokkaita<br />
harrastajia. Teräväisen puhelin on alkanut<br />
soida Lavakauden tiimoilta yli<br />
puoli vuotta ennen tapahtumaa.<br />
- Jotkut haluavat varmistaa paikkansa<br />
jo talvella. Onhan se osoitus,<br />
että tapahtumalla on merkitystä.<br />
Lavakauden päättäjäiset vietetään<br />
perinteisesti sunnuntaina, joka on<br />
soittajien ja solistien vapaapäivä.<br />
”Joutilaammat” hankkiutuvat paikalle<br />
tietysti jo lauantaina, jolloin<br />
päivällä on luvassa asiapitoista ohjelmaa<br />
tanssikulttuurin maailmasta.<br />
Discopress Oy järjestää iltapäivällä<br />
Musiikkijuontajakurssin, joka<br />
antaa perusvalmiuksia toimia tanssilavan<br />
ja ravintolan musiikki-isäntänä<br />
tai emäntänä. Opettamassa on nippu<br />
alan ammattilaisia, aiheina mm. musiikin<br />
valinta, juontaminen, tanssittavuus<br />
ja ohjelman rytmittäminen.<br />
Kurssille voi ilmoittautua netissä<br />
osoitteessa www.hitit.fi<br />
Lavakauden päättäjäisissä ovat<br />
saapuvilla mm. artistien, huvienjärjestäjien,<br />
lauluntekijöiden, radioiden,<br />
tiskijukkien ja tekijänoikeusjärjestöjen<br />
edustajat. Näytteilleasettajiksi<br />
on tulossa laitemaahantuojia, jotka<br />
esittelevät edustuksiaan muusikoille,<br />
laulajille ja tiskijukille.<br />
Markkinointi on sunnuntain teema,<br />
josta luennoivat myynnin ja<br />
markkinoinnin ammattilaiset. Evästä<br />
saavat tanssipaikat, ravintolat, artistit<br />
ja muusikot. Kaikkihan tarvitsevat<br />
markkinointia.<br />
- Päätimme keskittyä olennaiseen.<br />
Monena vuonna on pidetty tanssikulttuurin<br />
nykytilaa käsittelevä paneeli,<br />
josta käteen on jäänyt lähinnä, että<br />
”tarttis tehrä jottain”. No, nyt sitten<br />
tehdään, kun löysimme sopivat luennoitsijat,<br />
jotka toimivat viihdealalla<br />
itsekin, Pentti Teräväinen toteaa.<br />
Tätä Suomi tanssii -gaalassa esiintyy<br />
jälleen kymmeniä suomiviihteen<br />
tähtiä ja sellaiseksi nousevia.<br />
- Aina ihmetellään, miten on mahdollista<br />
esitellä joka vuosi ihmisiä,<br />
joista tulee tähtiä. Kysyjät unohtavat<br />
usein, että monilla esiintyjillä on<br />
takanaan erilaisia kilpailuvoittoja ja<br />
sinnikästä pyrkyä pinnalle vuosien<br />
ajalta. Toisaalta taas, joku voi vakuuttaa<br />
alan väen jo ensiesiintymisellään.<br />
- Kun paikalle tulee paljon hyviä<br />
esiintyjiä, paikalle tulee tärkeitä medioita,<br />
ohjelmanostajia ja myyjiä.<br />
Homma toimii myös päinvastoin ja<br />
kaikki ovat tyytyväisiä, kun pääsevät<br />
tutustumaan uusiin ihmisiin, tapaamaan<br />
vanhoja tuttuja sekä luomaan<br />
omaa verkostoaan.<br />
Yleisö on luonnollisesti tervetullut<br />
Lavakauden päättäjäisiin. Onhan kyseessä<br />
ainutlaatuinen tilaisuus nähdä<br />
kerralla maan parhaita artisteja<br />
ja kiinnostavimpia uusia tulokkaita.<br />
Kuukauden Levy –kunniakirjansa<br />
ovat kevääseen mennessä ansainneet<br />
jo Tiina Pitkänen, Kaija Koo,<br />
Club For Five, Tauski, Matti Esko,<br />
Jippu, Pauli Hanhiniemi ja Paula<br />
Koivuniemi, joka palkitaan myös<br />
paikallisradioiden Vuoden Levystä.<br />
Nimmarivihkot mukaan! •
Change language