Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet â NCCI 1 - Liikennevirasto
Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet â NCCI 1 - Liikennevirasto
Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet â NCCI 1 - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
90 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 20/2011<br />
Eurokoodin soveltamisohje<br />
<strong>Siltojen</strong> <strong>kuormat</strong> <strong>ja</strong> <strong>suunnitteluperusteet</strong> – <strong>NCCI</strong> 1 (22.12.2011)<br />
H.12 Muut lisäohjeet<br />
H.12.1<br />
Yleistä<br />
Jos sillan päällysrakenne tukeutuu vapaasti seisoviin yksittäisiin suurpaaluihin tai<br />
suurpaalun <strong>ja</strong>tkeena oleviin pilareihin, joiden sivuttaisvakavuus on ympäröivän maan<br />
sivuvastuksen varassa, on suurpaalut tai pilarit tuettava vaakasuuntaan kansirakenteeseen<br />
jäykällä kiinnityksellä, kiinteällä laakerilla tai liikera<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla.<br />
Maasilloissa poh<strong>ja</strong>veden pinnan tasossa oleva jäätynyt maa voi estää tukien vaakaliikkeen.<br />
Rakenne on tällöin mitoitettava myös vaakaliikkeen estäville kuormille. Samoin<br />
mitoitetaan myös vesistösiltojen välituet.<br />
Suurehkoista si<strong>ja</strong>inti- <strong>ja</strong> kaltevuuspoikkeamariskeistä johtuen ei teräsputkipaalu<strong>ja</strong><br />
saa suunnitella suoraan päällysrakenteeseen liittyväksi, mikäli paalu on jäämässä<br />
näkyviin. Samaisista syistä paalua ei tule suunnitella mantteloitavaksi ohuin betonikuorin<br />
näkyviltä osiltaan. Ra<strong>ja</strong>us ei koske porapaalu<strong>ja</strong>, joiden mittapoikkeamavaatimukset<br />
ovat vähintään Paalutusohjeen 2011 ( RIL 254-2-2011) kohdan 4.4.4 mukaiset.<br />
Mikäli toteutuneiden mittapoikkeamien seurauksena paalun betonimantteli on jäämässä<br />
jostain kohtaa alle 100 mm paksuksi, katkaistaan paalu <strong>ja</strong> yhdistetään se näkyviltä<br />
osiltaan betonipilarilla päällysrakenteeseen.<br />
Sovellettaessa tyyppisiltojen tyyppipiirustuksia vinopäisiin siltoihin on aina varmistettava,<br />
että alusrakenne pystyy ottamaan päällysrakenteen päädyn <strong>ja</strong> penkereen vuorovaikutuksesta<br />
syntyvät voimat.<br />
Siipimuurien alareuna sijoitetaan vähintään 0,5 m:ä alemmaksi kuin maan-pinta luiskassa<br />
kyseisellä kohdalla.<br />
Liikuntasaumalaitteetonta siltaa, jossa päällysrakenne <strong>ja</strong>tkuu lippana maatuen otsamuurin<br />
päälle, ei käytetä uudiskohteissa.<br />
Sillan rakennusvuosi esitetään vesistö- <strong>ja</strong> risteyssilloissa kaiteeseen kiinnitettävällä<br />
metallisella vuosilaatalla. Merkittäviin alikulkukäytäviin tehdään valun yhteydessä<br />
vuosiluku. Ohjeita sijoituksesta siltaan on tyyppipiirustuksessa R15/DM 4-13.<br />
<strong>Siltojen</strong> maatukien etuluiskiin rakennetaan vähintään 0,5 m levyiset huoltotasanteet<br />
<strong>ja</strong> vesistösiltoihin 0,5 m levyiset jätkänpolut. Korkeissa penkereissä harkitaan erikseen<br />
välitasanteiden rakentamista.<br />
Teräksisillä palkkisilloilla käytetään nousuesteitä estämään palkin alalaipan päälle<br />
nousemisen.<br />
H.12.2<br />
Rautatiealue<br />
Rautatiealueelle rakennettaville pysyville tai tilapäisille rakenteille (sillat, tukimuurit,<br />
telineet <strong>ja</strong> työnaikaiset rakenteet) laaditaan maadoitussuunnitelma, jonka <strong>Liikennevirasto</strong><br />
tai tämän valtuuttama organisaatio hyväksyy.<br />
Sähköistetyn radan ylittävien tai sen lähellä si<strong>ja</strong>itsevien siltojen tai muiden rakenteiden<br />
reunoihin suunnitellaan kosketussuo<strong>ja</strong>seinämät tai -lipat.
Change language