Terjokkoine 2/2011 - Terijoki
Terjokkoine 2/2011 - Terijoki Terjokkoine 2/2011 - Terijoki
TERJOKKOINE SYKSY 2011 Terjokkoine - syksy 2011 1
- Page 2 and 3: TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n jä
- Page 4 and 5: Liiketalot raunioina Rällälän pu
- Page 6 and 7: tutettu kirkkaan punaisia kukkia ja
- Page 8 and 9: Rantakojutkin ovat hyvässä järje
- Page 10 and 11: veden maininkeja ja edellistä uima
- Page 12 and 13: Etsitään lisätietoa korttisarjas
- Page 14 and 15: 14 Terjokkoine - syksy 2011
- Page 16 and 17: ”Me Karjalan lapsia laulavia” o
- Page 18 and 19: lukuisia muita aina Vienaan asti. U
- Page 20 and 21: komme ja seurakuntamme edellytyksii
- Page 22 and 23: Terveisiä Terijoelta -postikorttin
- Page 24 and 25: Terijokelaisista järvenpääläisi
- Page 26 and 27: Terjokkoisen tapahtumakalenteri Per
- Page 28: TERIJOKI-JUHLAT lauantaina 1 7.9.20
TERJOKKOINE<br />
SYKSY <strong>2011</strong><br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
1
TERJOKKOINE<br />
<strong>Terijoki</strong>-Seura ry:n<br />
jäsenlehti<br />
<strong>Terjokkoine</strong><br />
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa<br />
ja se sisältyy <strong>Terijoki</strong>-Seura<br />
ry:n jäsenmaksuun.<br />
Terjokkoisen osoite on Veli-Pekka<br />
Sevón, Isonvillasaarentie<br />
7N1 52, 00960 Helsinki tai velipekka.sevon[AT]suomi24.fi.<br />
Seuraava <strong>Terjokkoine</strong> ilmestyy alkuvuodesta<br />
201 2 ja siihen tarkoitetut<br />
kirjoitukset pyydetään lähettämään<br />
edellä olevaan<br />
osoitteeseen 31 .1 2.<strong>2011</strong> mennessä.<br />
Kannen kuva<br />
Professori Mihail Jakovlevitš<br />
Herzensteinin (1 859 – 1 906) hautamuistomerkki<br />
Terijoen ortodoksisella<br />
hautausmaalla kesällä<br />
<strong>2011</strong> . Herzenstein oli venäläinen<br />
professori ja liberaalipoliitikko,<br />
jonka murha Ollinpäässä herätti<br />
suurta huomiota. Hänet haudattiin<br />
Terijoelle poliittisista syistä.<br />
<strong>Terijoki</strong>-Seura ry:n<br />
yhteystiedot<br />
Puheenjohtaja<br />
Jukka Marttinen<br />
Rialtonkuja 6 B 23<br />
00580 Helsinki<br />
jukka.marttinen42[AT]gmail.com<br />
040 51 7 4286<br />
Sihteeri<br />
Riitta Kivinen<br />
Jukolanahde 1 C 20<br />
021 80 Espoo<br />
riittakivinen[AT]hotmail.com<br />
0400 1 92 01 3<br />
Kuva-arkisto<br />
Markku Koho<br />
0400 722 983<br />
Tuotemyynti<br />
Marja Felt<br />
(09) 241 4669<br />
<strong>Terijoki</strong>-Seura ry:n sähköpostiosoite<br />
on terijoki-seura[AT]terijoki.fi,<br />
jota pyydetään käyttämään<br />
otettaessa yhteyttä seuraan sähköpostin<br />
välityksellä. Seuran kotisivu<br />
löytyy osoitteesta www.terijoki.fi.<br />
2 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Terijoella poltettu liiketalot ja kasarmialue –<br />
Muuten paikkakunta on säästynyt<br />
TK-rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen<br />
”Tervetuloa Terijoelle” Värikkään suomalaisen matkailumainoksen<br />
iskulause tervehti suomalaisia sotilaita<br />
eräässä talossa heidän tunkeutuessaan Rällälän<br />
suunnasta Terijoelle. Sankat savupilvet nousivat paikkakunnan<br />
keskustasta taivaalle merkkinä siitä, että<br />
ryssät suomalaisten lähetessä olivat jälleen panneet<br />
Stalinin hävityskäskyn täytäntöön. Joukkojemme saavuttua<br />
Terijoen ”kaupungin” keskustaan, voitiin todeta,<br />
että tuhot rajoittuivat ainoastaan paikkakunnan huomattavimpiin<br />
liiketaloihin. Muita rakennuksia eivät ryssät<br />
ehtineet sytyttää, vaikka polttopulloja olikin valmiina<br />
miltei jokaisessa talossa.<br />
<strong>Terijoki</strong> vallattiin talo talolta. Jokainen rakennus tutkittiin<br />
ja puhdistettiin vihollisista, joita oli siellä täällä yhteensä<br />
useampia kymmeniä. Tulipalojen loimu oli niin<br />
voimakas, ettei sytytettyjen rakennusten pelastamiseksi<br />
voitu enää tehdä mitään, mutta poikiemme nopean<br />
toiminnan ansiosta saatiin suurin osa paikkakunnan<br />
rakennuksista pelastetuksi miltei täydessä kunnossaan.<br />
Niistäkin tavattiin lukuisasti miinoja, mutta puhdistusryhmät<br />
saapuivat paikalle ja räjähdysaineet poistettiin,<br />
ennen kuin vahinkoja ehti tapahtua. Sitten<br />
voivatkin jo vihreänauhaiset TK-miehet vapautua ”asepalveluksestaan”<br />
ja ryhtyä tutkimaan paikkakunnan<br />
nykyistä kuntoa sen jouduttua jälleen suomalaisten käsiin.<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
3
Liiketalot raunioina<br />
Rällälän puolen miltei poikkeuksetta ehyet rakennukset<br />
antoivat jo aavistaa, että <strong>Terijoki</strong> ei ole ainakaan<br />
kovin pahasti kärsinyt ryssien isännyydestä ja taistelun<br />
toivottomuuden herättämästä hävitysraivosta. Talo toisensa<br />
vieressä kohosi vehmaiden puiden siimeksessä<br />
ainakin ulkoisesti täysin ehyinä.<br />
Rautatiesillan kohdalla näemme ensimmäiset tihutöiden<br />
jäljet: Silta on yritetty räjäyttää, mutta siinä on onnistuttu<br />
vain puolittain, sillä panos on särkenyt ainoastaan<br />
osan maatuista. Nousemme ratavallille ja sieltä<br />
näemme, että asemarakennus on edelleen paikallaan.<br />
Viime sodan aikana se osittain vaurioitui, mutta talon<br />
ympärillä olevat rakennustelineet kertovat venäläisten<br />
ainakin yrittäneen korjata ”kaupunkinsa” rautatieasemaa.<br />
4 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Alikäytävän takana kohoavat savupilvet taivaalle. Pääkadun<br />
varrella palavat Kannaksen Osuusliikkeen komea,<br />
uudenaikainen liiketalo, Paavolaisen ja muiden<br />
suurimpien liikkeiden kauppatalot. Varsinkin kivitalot<br />
ovat olleet ryssien vihan kohteina. Tulenlieskat lyövät<br />
ulos niiden ikkunoista, mutta seinät näyttävät jääneen<br />
kaikista pystyyn. Paikkakunnan keskustassa olevat<br />
puutalot ovat useimmat ehjiä, vaikkakin ikkunaruutuja<br />
on rikkoutunut ja rikottu ja sisällä vallitsee kaikkialla<br />
tuttu ryssäläinen saastaisuus ja sekamelska. Monissa<br />
liikehuoneistoissa on jäljellä venäläisten kauppojen varastoja.<br />
Ylipäänsä ne tuntuvat olevan halpaa rihkamaa<br />
– mitään arvokkaampaa ei voi joukosta löytää.<br />
Kirkko elokuvateatterina<br />
Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on<br />
muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on is-<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
5
tutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu<br />
kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on<br />
poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.<br />
Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö<br />
on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä<br />
olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä<br />
temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut:<br />
Kino-Teatteri. Sisällä on alttarin tilalla suuri valkokangas<br />
ja entisten penkkien paikalle on tuotu<br />
tavalliset elokuvateatterin kääntyvät istuimet. Urkuparven<br />
yläpuolella sijaitsevassa konehuoneessa ovat jalustat<br />
jäljellä, mutta elokuvakoneet on kuljetettu pois.<br />
Muutamat filminpätkät sisältävät tyypillisiä kohtauksia<br />
venäläisestä elokuvataiteesta. Mainoksista päätellen<br />
on kirkossa annettu näytäntöjä kolmasti illassa.<br />
6 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Roomalais-katolinen kirkko on ulkonaisesti ehyt, joskin<br />
melkoisesti ränsistynyt. Kreikkalais-katolisesta kirkosta<br />
on purettu suurin torneista ja kupoolien kultaus peitetty<br />
likaisen sinisellä värillä. Kirkko on sisältä täydellisesti<br />
tyhjennetty eikä niistäkään merkistä voi päätellä, mihin<br />
tarkoitukseen sitä on käytetty.<br />
Kreikkalais-katolisen kirkon vastapäätä sijainnut suojeluskuntatalo<br />
on raunioina. Se lienee palanut jo viime<br />
sodan aikana.<br />
Hiekkaranta hyvässä kunnossa<br />
Terijoen ylpeys, hiekkaranta, avautuu silmiemme<br />
eteen tutussa, entisessä asussaan. Suomenlahden<br />
aallot huuhtovat sen hienoa hietaa, joka levittäytyy<br />
siistinä ja puhtaana rehevän metsän ja meren välillä.<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
7
Rantakojutkin ovat hyvässä järjestyksessä jäljellä metsän<br />
reunassa samoin lottien myyntikoju hietikon keskellä.<br />
Liukurataa ei sen sijaan enää näy entisellä paikallaan.<br />
Käymme vielä hotelli Puistolassa ja Kasinon päärakennuksessa,<br />
jotka kumpikin ovat ulkonaisesti ehjiä.<br />
Edellisessä ovat venäläiset ryhtyneet laajoihin korjaustöihin.<br />
Talon sisälle on rakennettu lukuisia uusia seiniä,<br />
lattioita on uusittu ja seiniä rapattu, mutta työ on vielä<br />
jäänyt kesken.<br />
Stalinia sorretaan<br />
Urheilukenttä laululavoineen on ollut ryssien ulkoilmateatterina.<br />
Keskelle kenttää on rakennettu jonkinlainen<br />
”karsina”, johon on sijoitettu penkit istuimiksi noin parille<br />
sadalle henkilölle. Laululava on maalattu räikeän<br />
punaiseksi ja koristettu asiaankuuluvilla sirpillä ja vasaralla.<br />
Näyttämöllä on kulissien jätteitä ja sen molem-<br />
8 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
min puolin suurikokoiset taulut, joihin on tekstattu Leninin<br />
ja Stalinin iskulauseita. Ihmetystä herätti, että Stalinin<br />
nimen päälle oli toisessa taulussa töhritty valkoista<br />
maalia. Kun sen sijaan Leninin nimi oli saanut olla paikallaan.<br />
Urheilukentän takana rannalla olevat rakennukset ovat<br />
kaikki säilyneet ehjinä. Onpa niissä useassa jäljellä joitakin<br />
huonekalujakin. Eräässä rakennuksessa oli ryssien<br />
asevarasto monine uusine pienoiskivääreineen ja<br />
lukuisine valopistoolipanoksineen.<br />
Uintia kranaattisateessa<br />
Terijoella kuuluu ilman muuta asiaan uinti Suomenlahden<br />
aalloissa hiekkarannan äärellä. Emme nytkään<br />
halua jättää tilaisuutta käyttämättä, vaan palaamme<br />
rannalle, riisuudumme ja heittäydymme suolaisen veden<br />
syleilyyn, joka tuntuu oudolta Laatokan makean<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
9
veden maininkeja ja edellistä uimapaikkaamme muistellessa.<br />
Tunnemme elävämme jonkinlaista tämän sodan<br />
historiallista hetkeä – suomalaiset sotilaat uimassa<br />
Terijoen rannalla - kun mereltä käsin äkkiä alkaa<br />
taas saapua ilkeästi ulisevia kranaatteja, jotka lähellä<br />
rantaa meren yläpuolella tuntuvat rähähtävän uuden<br />
kerran. Ryssät käyttävät nähtävästi jatkopanoksia ampumamatkan<br />
pidentämiseksi. Räjähdykset seuraavat<br />
toisiaan, ilmassa ulisee ja viheltää, kranaatit lentävät<br />
päittemme yli ja iskeytyvät ankaralla räjähdyksellä<br />
maahan lähellämme, <strong>Terijoki</strong> tuntuu vapisevan, ikkunat<br />
helisevät taloissa ja lintujen viserrys vaikenee.<br />
Nousemme vedestä, pukeudumme ja lähdemme taas<br />
jatkamaan matkaamme kranaattien yhäti jylistessä<br />
ympärillämme.<br />
Kasarmialue raunioina<br />
Ollinpään talot ovat suureksi osaksi palaneet – todennäköisesti<br />
jo viime sodan aikana. Käkösenpää on sen<br />
sijaan melkoisen ehyt, samoin Tyrisevän suunnassa<br />
näkyvät talot. Kasarmialue tuhoutui jo Talvisodan aikana.<br />
Koko laaja alue on nyt rauniokasana, jonka keskellä<br />
seisovat valkeat lipputangot tyhjinä. Siniristilippua ei<br />
vielä ole niihin ehditty nostaa, sillä paikkakunnan ympäristössä<br />
ja keskustassakin taistelut jatkuvat.<br />
Komea uusi sotilassairaala palaa sisältä, mutta ulkoseinät<br />
ovat täysin ehyet. Sotilaskoti on samoin ilmiliekeissä,<br />
mutta sen vieressä oleva entinen soittokunnan<br />
asuintalo on säilynyt ehyenä.<br />
10 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Katujen nimet venäläisiä<br />
Huolimatta siitä, että Terijoen ”kaupunki” on ollut<br />
Kuusisen marionettihallituksen tyyssijana, kaikki katujen<br />
risteyksissä olevat nimikilvet ovat yksinomaan venäjänkielisiä.<br />
Kuusisen ”karjalais-suomalainen kansanhallitus”<br />
ei näköjään ole voinut vaikuttaa edes tässä<br />
suhteessa Karjalan ihannevaltakunnan asioihin, vaan<br />
niitä on johdettu täysin venäläistyttämisperiaatteen<br />
mukaisesti.<br />
Sota on kulkenut Terijoen yli ja se on jälleen vapaa.<br />
Sodan ankarat jäljet ovat nähtävissä sen kaduilla ja<br />
kujilla, mutta kokonaisuudessaan on Terijoen yhdyskunta<br />
säilynyt kovista koettelemuksistaan huolimatta<br />
ilahduttavan hyvässä kunnossa. Sen vauraus saadaan<br />
nopeasti entiselleen.<br />
Teksi: Uusi Suomi nro 240/1941. Kuvat: <strong>Terijoki</strong>-Seura ry:n kuvaarkisto,<br />
kuvat otettu hoitokunnan Terijoen matkalta 1941 , pl. sivujen<br />
4 ja 7 valokuvat.<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
11
Etsitään lisätietoa korttisarjasta!<br />
Terijoesta julkaistuja kortteja katsellessa kiinnittää<br />
muutama kortti huomiota yhtenäisen painojäljen ja kartongin<br />
takia. Samaan sarjaan, painojäljen ja materiaalin<br />
perusteella miellettäviä kortteja on tähän mennessä<br />
löytynyt 11 kappaletta. Korteissa ei ole tietoa<br />
julkaisijasta tai julkaisuajankohdasta eikä myöskään<br />
taustaviivoitusta. Ainoa asia, jonka perusteella saattaa<br />
päätellä korttien julkaisuajankohdan, on yhden kortin<br />
aihe - Terijoen luterilainen kirkko ilman tornia. Tästä<br />
kuvasta päätellen<br />
kortit on julkaistu,<br />
joko jatkosodan<br />
aikana tai sen jälkeen.<br />
Tähän viittaa<br />
myös korteissa<br />
käytetty<br />
huokoinen kartonki<br />
ja kellertävä<br />
painojälki. Koska<br />
korttien julkaisijasta,<br />
-ajankohdasta<br />
tai kuva-aiheiden<br />
määrästä ei ole<br />
tietoa, pyydetään<br />
lukijoita kertomaan<br />
tietonsa<br />
Terjokkoiseen. Yhteystiedot<br />
ovat ensimmäisellä<br />
sivulla.<br />
12 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
13
14 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
15
”Me Karjalan lapsia laulavia”<br />
on professori Reijo Pajamo ottanut motoksi esitykselleen<br />
tämänvuotisessa <strong>Terijoki</strong>-juhlassa. Piakkoin viidenkymmenen<br />
(50!) julkaistun kirjan mies tuntee kirkkomusiikin,<br />
kuorotoiminnan, koulu- ja joululaulut ja<br />
paljon muuta. Meitä varten hän ottaa musiikkiin karjalaisen<br />
näkökulman ja kertoo siitä, mikä on Terijoen ja<br />
yleisemmin koko Karjalan merkitys suomalaiselle<br />
musiikkikulttuurille.<br />
Professori Pajamon juuret ovat Karjalassa, Laatokan<br />
rannalla Sortavalassa. Hänen kuorotaustansa oli nuorempana<br />
mm. Laulu-Miehissä. Nykyään hän, kuten<br />
myös <strong>Terijoki</strong>-Seuran puheenjohtaja Jukka Marttinen,<br />
kokevat omakseen Suomen vanhimman seniorikuoron,<br />
jolla on mainio nimi Urisevat ukot. Kööri on perustettu<br />
jo vuonna 1 932. Paitsi että ääni kulkee laulajien<br />
riveissä, niin tiedossa on laaja kokonaiskuva alalta -<br />
Reijo Pajamo on nimittäin laatimassa suomalaisen<br />
kuorolaulun historiaa.<br />
Hänen uusin julkaistu teoksensa on viime vuonna valmistunut<br />
Musiikista ja muusikoista. Sen kymmeniä lukuja<br />
eli ”tietoiskuja” voi käyttää vaikkapa visailuissa,<br />
lukea sitä oivana hakuteoksena tai viihtyä sen parissa<br />
muuten vain.<br />
Äskettäin pidetty uuden karjalaisen laulun kilpailu tuotti<br />
valtavan sadon, 276 sävellystä sanoituksineen. Professori<br />
Pajamo ei ollut hankkeessa mukana, mutta<br />
16 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
monet kisat kokeneena hän miettii sen rakentamiselle<br />
mielenkiintoista vaihtoehtoa: entä jos sävellyksien<br />
pohjaksi olisi annettu kymmenkunta valmista hyvää runoa?<br />
Sävellyskilpailun suuri suosio osoittaa, että heimomme<br />
musiikki elää muuttuneinakin aikoina. Professori Reijo<br />
Pajamon mielestä karjalainen musiikkiperinne jopa<br />
kannatteli sodan jälkeen parhaiten entistä musiikkielämää.<br />
Lisää tämän soivan aarteiston syntymisestä ja<br />
säilymisestä kuulemme kohtapuoliin <strong>Terijoki</strong>-juhlassa!<br />
Tuovi Paju<br />
Soitto soi ja laulu raikuu<br />
Tuovi Paju<br />
Karjalaisseurojen Tampereen piirin toimeenpanema<br />
uusien karjalaisten laulujen sävellyskilpailu tuotti kaikki<br />
yllättäneen tuloksen. ”Nyt siul on kakssattaa vuotta<br />
eteenpäi hyvvii laului”, väitetään muusikko Erkki Liikasen<br />
kehuneen, ja idean isä Pekka Kuisma on varmasti<br />
tyytyväinen mies.<br />
Terjokkoisilla ei syytä kissanhännän nostoon...<br />
Raadin sihteeri Ritva Surakka kertoo, ettei yhdenkään<br />
laulun nimessä ollut sanaa <strong>Terijoki</strong>. Koska sävellyksiä<br />
oli lähemmäs kolmesataa hän ei muistanut, oliko <strong>Terijoki</strong><br />
mainittu osana jotakin sanoitusta. Lauluja oli omistettu<br />
monen monille paikkakunnille; nimet Viipuri, Koivisto,<br />
Kivennapa, Kuolemajärvi kyllä löytyivät, samoin<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
17
lukuisia muita aina Vienaan asti. Uudellekirkolle on<br />
luotu oma valssi, ja Laatokka ja Vuoksi ovat tietenkin<br />
saaneet nimikkolaulunsa – eivät toki ensimmäistä kertaa.<br />
Sana Karjala oli esillä lähes sadassa laulussa.<br />
Ensimmäinen levy ilmestynyt, toinen lienee tulossa<br />
Kaikkiaan 1 40 säveltäjää viidestä eri maasta osallistui,<br />
ja raadissa olivat Eki Liikasen lisäksi mus. tri Sari Kaasinen<br />
ja Kuhmon musiikkijuhlien nokkamies Pekka<br />
Huttu-Hiltunen. Sävellysten parhaimmisto on nyt koottu<br />
CD:ksi, jolla on Juha Lanun voittajakappaleen nimi:<br />
Äiti Karjala. Lanun suku on Sortavalasta, ja laulu syntyi<br />
alun perin tekijän äidin 70-vuotispäivän innoittamana.<br />
Toista levyä mietitään, ja saatetaanpa kilpailun sadosta<br />
laatia kokonainen laulukirjakin.<br />
Polkupyöräpataljoona 1 soittokunta Terijoella 1930-luvun alussa.<br />
18 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Hyvässä kohtaamisessa syntyy aito lähimmäisyys<br />
Christine Eriksson (Järvenpään seurakunnan tiedottaja)<br />
– Kommunikaatio on minulle ominta, toteaa Miika Heikinheimo,<br />
kun hän runsaan kymmenen vuoden työrupeaman<br />
jälkeen jättää Järvenpään seurakunnan siirtyäkseen<br />
eläkkeelle. Hän on pappi, joka on tullut<br />
tutuksi lukemattomille järvenpääläisille. Syyspuolella<br />
Miika suuntaa Lounais-Suomeen Saloon viettämään<br />
aktiivisia eläkeläispäivä Raili-puolison kanssa.<br />
– Yhteyden luominen ihmisiin on tärkeätä. Sitä luodaan<br />
siellä missä kuljetaan ja kohdataan, ihmiseltä ihmiselle,<br />
vaakasuoraan. Samalla on kuitenkin myös tärkeätä<br />
yhteys ylöspäin, pystysuoraan, Miika tähdentää<br />
ja viittaa käsillään sivuille ja ylös. Siinä missä nämä<br />
yhteydet kohtaavat, syntyy risti ja aito lähimmäisyys.<br />
– Nämä ovat tärkeitä hetkiä, hän sanoo.<br />
Kommunikaatio näkyy myös Miikan harrastuksessa<br />
aktiivisena radioamatöörinä. Tätä kautta hän on luonut<br />
yhteyksiä ja saanut ystäviä eri puolilla maailmaa.<br />
Miika Heikinheimon työsarkaan ovat kuuluneet myös<br />
ystävyysseurakuntatyö ja kansainväliset kontaktit. <strong>Terijoki</strong><br />
(Zelenogorsk) Venäjällä, Põltsamaa Virossa ja Vác<br />
Unkarissa ovat tulleet tutuiksi.<br />
– Tätä kautta olen saanut kurkistaa vähemmistökirkkojen<br />
elämään. Olen oppinut arvostamaan sitä työtä, jota<br />
näissä kirkoissa tehdään, ja ymmärtämään minkälainen<br />
kristittyjen asema voi olla eri kulttuuriympäristöissä.<br />
Samalla olen oppinut antamaan arvoa oman kirk-<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
19
komme ja seurakuntamme edellytyksiin toimia ja tehdä<br />
työtä. Erityisesti olen iloinnut yhteyksistä, joita ystävyysseurakuntatyö<br />
on mahdollistanut nuorten välillä,<br />
Miika sanoo.<br />
Miika Heikinheimon lähtösaarna sunnuntaina 1 8.9. klo<br />
1 0 Järvenpään kirkossa.<br />
Teri-Säätiö ja <strong>Terijoki</strong>-Seura kiittävät<br />
Eläkkeelle siirtyvä Järvenpään seurakunnan kappalainen<br />
Miika Heikinheimon tehtäviin on kuulunut ystävyysseurakuntatyö.<br />
Tässä ominaisuudessa hän on ollut<br />
mukana monissa Terijoen seurakunnan<br />
tilaisuuksissa ja hyvänä juontajana ohjaillut myös terijokelaistilaisuuksia.<br />
Kiitämme häntä ja toivotamme aktiivisia<br />
eläkevuosia.<br />
Terijoen kirkossa vasemmalta Miika Heikinheimo, Terijoen ensimmäinen<br />
kirkkoherra Aleksander Kurdjatsev (kutsumanimeltä<br />
Aleksanteri I) , piispa Aarre Kuukauppi, Aleksader Asonov<br />
(Aleksanteri II).<br />
20 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Terijoen kirkon uudelleen vihkimistilaisuus syyskuussa 2008.<br />
Kuvassa Miika Heikinheimo kirkon käytävällä, sivupenkillä Järvenpään<br />
kirkkoherra Vesa Koivisto ja Hauhon kirkkoherra Tapani<br />
Vanhala.<br />
Ristisaatto poistuu kirkosta.<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
21
Terveisiä Terijoelta -postikorttinäyttely<br />
Näyttelyssä esitettävät kortit tuovat esiin Terijoen ja<br />
myöhemmin Zelenogorskin matkailijalle myytäviksi valmistettujen<br />
postikorttien ja ”matkamuistokorttien” kautta.<br />
Näyttelyä ei ole tarkoitus toteuttaa oikeaoppisena<br />
postikortti- tai postimerkkinäyttelynä, vaan näyttelyssä<br />
pyritään tuomaan esiin Kannaksen rantamaisema ja<br />
sen nähtävyydet turistin silmin.<br />
Näyttely vie läpi iloisen 1 930-luvun, koskettaa evakkoaikaa,<br />
muistelee hetken kotiseutumatkoja 1 970-luvulla<br />
ja kurkistaa miten Zelenogorskissa lomaileva<br />
neuvostoturisti näkee Zelenogorskin, entisen Terijoen.<br />
Näyttelyn ”käsikirjoitus” kulkee:<br />
1 ) "Matkustakaa Terijoelle!"<br />
2) Matkailijan lähettämiä ”monikuvakortteja”<br />
3) Mihin matkailija majoittuu Terijoella<br />
4) Missä hän viettää aikaansa<br />
5) Minne menee, kun kyllästyy loikomaan rannalla<br />
6) Matkailijan lähettämiä kortteja teksteineen<br />
7) <strong>Terijoki</strong> on menetetty, ja suomalaisista siellä<br />
käyvät kotiseutumatkailijat<br />
8) Terveisiä Zelenogorskista<br />
9) Matkailijan Zelenogorsk<br />
Näyttely on esillä Järvenpään Seurojentalolla 1 7.9 –<br />
23.9.<strong>2011</strong> päivittäin.<br />
22 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
23
Terijokelaisista järvenpääläisiksi<br />
Teri-Säätiö on julkaissut Heli Kyllösen pro gradu -tutkielmaan<br />
perustuvan kirjan terijokelaisten sopeutumisesta<br />
Järvenpäähän.<br />
Sodan johdosta evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin<br />
Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan<br />
Järvenpään asemakylä. Jatkosodan aikana eivät<br />
terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa<br />
lukuun ottamatta, koska <strong>Terijoki</strong> oli sotatoimialuetta.<br />
Terijokelaiset juurtuivat siksi uudelle paikkakunnalle aikaisemmin<br />
kuin evakkojen valtaosa. Terijoen kunnantoimisto<br />
ja kirkkoherranvirasto siirtyivät kesällä<br />
1 940 Järvenpäähän, jossa ne olivat kunnan ja seurakunnan<br />
lopettamiseen saakka.<br />
Kirjan perustana olevasta maisteri Heli Kyllösen pro<br />
gradu -tutkielmasta selviää, että vastaanottajina tuusulalaiset<br />
tajusivat tilanteen välttämättömyyden. Siirtolaisten<br />
asuttamisen ja maanluovutuksen mahdolliset<br />
erimielisyydet voitiin ratkaista sovinnollisesti. Molemminpuolisesta<br />
luottamuksesta kertoo 1 945 kunnallisvaalien<br />
tulos, jossa siirtolaiset menestyivät hyvin.<br />
Kirjaa on saatavissa Terijoen torilta 1 7.9.<strong>2011</strong> tai osoitteesta<br />
www.terijoki.fi, tilaamalla suoraan julkaisijalta<br />
osoitteesta www.bod.fi tai kaikkien hyvin varustettujen<br />
kirjakauppojen kautta.<br />
Julkaisija: Books on Demand<br />
ISBN 978-952-498-506-2<br />
Pehmeäkantinen. Sivuja 1 08<br />
24 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
20,00
Muistojen <strong>Terijoki</strong> -seinäkalenteri vuodelle<br />
201 2<br />
<strong>Terijoki</strong>-Seuran Muistojen <strong>Terijoki</strong> -kalenteri vuodelle<br />
201 2 on ilmestynyt. Kalenterin kuvat Terijoen keskustan<br />
pääkadulta Viertotieltä. Kuvien lisäksi kalenterissa<br />
on 1 920-luvun terijokelaisia mainoksia.<br />
Kalenterin koko on suljettuna A4 ja avattuna A3. Kalenterissa<br />
on viralliset nimi-, juhla- ja liputuspäivät sekä<br />
kuun vaiheet. Joka kuukausi on näkyvissä edellinen<br />
ja seuraava kuukausi. Jokaisella aukeamalla on myös<br />
tilava säilytystasku.<br />
Kalenteria on saatavissa<br />
ainoastaan <strong>Terijoki</strong>-Seuran<br />
kautta.<br />
Kalenteria on myynnissä<br />
Terijoen torilla<br />
1 7.9.<strong>2011</strong> tai osoitteessa<br />
www.terijoki.fi.<br />
Lisäksi kalenteria<br />
voi tilata<br />
osoitteesta www.terijoki.fi<br />
tai ostaa terjokkoisten<br />
tapaamisissa.<br />
Katso myös<br />
sivu 27.<br />
1 0,00<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
25
Terjokkoisen tapahtumakalenteri<br />
Perjantaina 1 6.9.<strong>2011</strong> kello 1 7.00 kunniakäynti<br />
Tuusulan Paijalan hautausmaalla Terijoen sankarivainajien<br />
muistomerkillä.<br />
Lauantaina 1 7.9.<strong>2011</strong> kello 7.00 - 1 2.00 Terijoen tori<br />
Järvenpään torilla.<br />
Lauantaina 1 7.9.<strong>2011</strong> kello 1 4.00 <strong>Terijoki</strong>-juhla ”Laulun<br />
ja soiton Karjala” Järvenpään Seurojentalolla (Kartanontie<br />
20).<br />
Sunnuntaina 1 8.9.<strong>2011</strong> jumalanpalvelus Järvenpään<br />
kirkossa (Kirkkotie 1 ).<br />
Lauantaina 29.1 0.<strong>2011</strong> klo 1 8.00 teatteri-ilta.<br />
Karjalaisen Näyttämön esittämä näytelmä 'Rooli'<br />
Karjala-talolla (os. Käpylänkuja 1 , Hki). Liput 1 3/1 0<br />
euroa. Ilmottautumiset 22.1 0.<strong>2011</strong> mennessä Marja<br />
Feltille puhelin (09) 241 4669.<br />
Torstaina 1 7.11 .<strong>2011</strong> kello 1 7.00 <strong>Terijoki</strong>-Seura ry:n<br />
sääntömääräinen syyskokous Helsingissä Hotelli Arthurissa<br />
(Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran<br />
sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat.<br />
Lauantaina 26.11 .<strong>2011</strong> kello 1 3.00 pikkujoulu hotelli<br />
Arthurissa (Vuorikatu 1 9) Helsingissä. Hinta noin 30<br />
euroa. Ilmoittautumiset 20.11 .<strong>2011</strong> mennessä Marja<br />
Feltille puhelin (09) 241 4669.<br />
26 <strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Joulumatka Terijoelle<br />
Perinteinen joulumatka Terijoelle 9 – 11 .1 2.<strong>2011</strong> . Ilmoittautumiset<br />
tulisi tehdä viisumien takia 1 .11 .<strong>2011</strong><br />
mennessä. Varaukset ja lisätietoa matkasta antavat<br />
Olli Torkkeli 040-5588 880 tai Marjut Torkkeli 050-357<br />
0080 tai sähköposti olli.torkkeli[AT]elisanet.fi tai marjut.torkkeli[AT]elisanet.fi.<br />
Myynnissä olevia tuotteita<br />
<strong>Terijoki</strong>-Seuran seinäkalenteri vuodelle <strong>2011</strong> . Kalenterin<br />
hinta 1 0 euroa.<br />
Teri-Säätiön Terijokelaisesta järvenpääläisiksi -kirja.<br />
Kirjan hinta 20 euroa.<br />
Silmälasit kirkkaiksi <strong>Terijoki</strong>-mikrokuituliinalla. Liinan<br />
hinta 5 euroa kappale tai viisi kappaletta 20 euroa.<br />
Lisää terijokelaisia tuotteita on myynnissä terijokelaisten<br />
tapaamisissa, Terijoen torilla 1 7.9.<strong>2011</strong> ja kellon<br />
ympäri osoitteessa www.terijoki.fi.<br />
Tuotteita voi tilata myös Marja Feltiltä puhelin: (09)<br />
241 4669. Kaikki myynnissä olevat Terijokeen liittyvät<br />
tuotteet ovat nähtävillä osoitteessa www.terijoki.fi.<br />
Terjokkoisen kotisivut www.terijoki.fi<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong><br />
27
TERIJOKI-JUHLAT<br />
lauantaina 1 7.9.<strong>2011</strong> Järvenpäässä<br />
SYDÄMELLISESTI TERVETULOA<br />
Terijoen tori klo 7-1 2 Järvenpään torilla<br />
Myynnissä terijokelaistuotteita<br />
PÄÄJUHLA, ”Laulun ja soiton Karjala”<br />
klo 1 4.00 alkaen Järvenpään Seurojentalolla<br />
osoite Kartanontie 20<br />
Juhlaesitelmä: professori Reijo Pajamo<br />
Prima Vista- ja Kiiriminna-kuorot esiintyvät<br />
Kahvitarjoilu<br />
Kutsumme teitä mukaan myös näihin tilaisuuksiin:<br />
Perjantaina 1 6.9 klo 1 7 kunniakäynti<br />
Tuusulan Paijalan hautausmaalla<br />
Terijoen sankarivainajien muistomerkillä<br />
Sunnuntaina 1 8.9 jumalanpalvelus klo 1 0<br />
Järvenpään kirkossa, osoite Kirkkotie 1<br />
saarnaa pastori Miika Heikinheimo<br />
Teri-Säätiö<br />
<strong>Terijoki</strong>-Seura<br />
<strong>Terjokkoine</strong> - syksy <strong>2011</strong>
Change language