Reservilaistutkimus_2008

ovat (1) rasvakudoksen kertymisen ennaltaehkäisy ja (2) tuloksellinen laihduttaminen (Hardeman ym. 2000;
Fogelholm & Kukkonen-Harjula 2000; Arbeeny 2004). Kriittiseksi tekijäksi lihavuuden ehkäisyssä on kuitenkin
osoittautunut ravinto ja erityisesti rasvan määrä ruokavaliossa (Bray & Popkin 1998). Ravintotekijöiden ohella tärkeä
osatekijä lihavuuden ehkäisyssä on liikunta, joka mm. lisää päivittäistä energiankulutusta, lisää rasvatonta kehon
massaa sekä vähentää rasvan osuutta kehon koostumuksessa (Weinsier ym. 2002; McInnis 2003). Teholtaan
keskinkertaisella, mutta erityisesti rasittavalla liikunnalla, on havaittu olevan positiivinen yhteys painonhallintaan
(Bernstein ym. 2003; Donnelly ym. 2003).
1.3 Operatiivisen toiminnan ja taistelukentän
asettamat vaatimukset sotilaan fyysiselle toimintakyvylle
Nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvien asevoimien kehittämisen keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön vähentäminen
ja ammattimaistaminen sekä teknologian roolin korostaminen. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan
todeta, että sotilaallisten konfliktien sotilaisiin kohdistamat fyysiset ja henkiset vaatimukset eivät ole muuttuneet
viimeisten vuosikymmenten aikana (Nindl ym. 2007, Sharp ym. 2008). Sotilaalliset operaatiot ovat sen sijaan
teknistyneet ja muuttuneet samalla vaatimuksiltaan monimuotoisemmiksi. Sotilaasta on tullut tärkeä osa teknistä
asejärjestelmää. Kriisien sekä operaatioiden aikana joukon toimintakyky ja yksittäisten taistelijoiden fyysinen sekä
henkinen toimintakyky heikkenevät varsin nopeasti (Sharp ym. 2008). Fyysisen ja henkisen toimintakyvyn palauttamiseen
tai toimintakyvyn kehittämiseen ei operaatioiden aikana ole riittävästi aikaa. Operaatiot ovatkin osoittaneet,
että sotilaalta edellytetään edelleen jokaisella johtamis- ja suoritustasolla hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista
toimintakykyä. Valitettavasti tämän päivän nuorten miesten fyysisen suorituskyvyn lasku sekä kehon painon nousu
ovat lisänneet asevoimien haasteita sekä vaikeuttaneet fyysisesti riittävän hyväkuntoisten sotilaiden rekrytointia
(Bjerkedal ym. 2001, Leyk ym. 2005, Dyrstad ym. 2006, Santtila ym. 2006).
Sotilastehtävät, yhdessä vaativien työolosuhteiden kanssa, altistavat sotilaat useille erilaisille stressitekijöille, kuten
esimerkiksi energia- ja nestevajeelle, univajeelle, jatkuvalle fyysiselle aktiivisuudelle sekä henkiselle kuormittumiselle
(Nindl ym. 2002). Sotilaan työ sisältää lisäksi useita kuormittavia tehtäviä, joihin liittyy esimerkiksi raskaiden laitteiden
tai materiaalien nostamista, poteroiden kaivamista sekä vaativia jalkamarsseja jopa 25–65 kg lisäkuorman
kanssa. Lindholm ym. (2008) toteavat, että sotilailta edellytetään hyvää fyysistä suorituskykyä, kuten riittävää kestävyyskuntoa
ja hermolihasjärjestelmän suorituskykyä sekä tasapaino- ja koordinaatiokykyä, jotta he selviytyisivät
sekä pitkäkestoisesta, matalatehoisesta että hyvin rasittavia kuormitushuippuja sisältävistä ponnistuksista. Työ- ja
toimintatavat eivät saa tarpeettomasti kuluttaa elimistön energiavarastoja. Siksi maksimisuorituskyvyn ja työn aiheuttaman
keskimääräisen kuormituksen välillä on oltava riittävä reservi. Lindholm ym. (2008) asettavatkin sotilaan
toimintakyvylle yksinkertaisen perussäännön, jonka mukaan useita tunteja kestävässä dynaamis-staattisessa ja tauotetussa
työssä energeettinen keskikuormitus ei saisi ylittää 50 % aineenvaihdunnallisesta (hapenkulutus) maksimisuorituskyvystä.
He toteavat lisäksi, että huonokuntoisella jo reipas useampituntinen tasamaakävely uuvuttaa.
Tämän lisäksi kehon ylipaino nopeuttaa edelleen väsymistä. Hyvällä suorituskyvyllä, etenkin lihaskunnolla, on myös
vammoja ennaltaehkäisevä vaikutus (Hoffman ym. 1999).
Kestävyyskunnon suhteen sotilaiden tehtäväkohtaisia maksimaalisen hapenottokyvyn minimivaatimuksia on arvioitu
useissa tutkimuksissa (Lindholm ym. 2008). Kaikkien puolustushaarojen ja aselajien sotilaiden maksimaalisen
hapenottokyvyn minisuoritusvaatimus on 42 ml·kg -1·min -1 . Erikoisjoukkoihin sijoitettavien sotilaiden hapenottokyvyn
vähimmäisvaatimus on yli 50 ml·kg -1·min -1 . Taistelijoiden lihaskunnon on vastaavasti oltava sellainen, että
he kykenevät toimimaan toimintakykynsä säilyttäen vähintään 25 kilogramman lisäkuorman kanssa. Hetkellisesti
kannattavan kuorman määrä voi olla jopa 55–65 kiloa (Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007–2016). Sotilaan
perustaitoihin kuuluu lisäksi maastossa ja asutuskeskuksissa liikkumisen taidot, jotka vaativat myös riittäviä nopeusja
voimaominaisuuksia, ketteryyttä ja lihashallintaa sekä anaerobista suorituskykyä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää reserviläisten fyysinen suorituskyky ja sen riittävyys operatiivisiin
tehtäviin vuonna 2008 sekä vertailla fyysistä suorituskykyä reserviläisillä vuonna 2003 ja 2008.
8