Reservilaistutkimus_2008

kunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Leyk ym. (2006) ovat
tutkineet vuodesta 2000 lähtien Saksan armeijaan (Bundeswehr) hakijoita (58 000 henkilöä), jotka valitaan fyysisen
kunnon testien, koulun päästötodistuksen ja alle 30 olevan painoindeksin perusteella. Fyysisen kunnon testeissä
hylättiin 37 % hakijoista, ja hylättyjen osuus on lisääntynyt vuodesta 2001 lähtien. Vain 5 %:a juoksi 12-minuutin
juoksutestissä (Cooper) enemmän kuin 2851 m. Sen sijaan Yhdysvaltain armeijaan rekrytoitujen ammattisotilaiden
fyysinen kunto ei ole muuttunut vuosien 1978–1993 aikana, mutta kehon paino on hieman lisääntynyt (Sharp ym.
2002). Tämä johtunee armeijaan rekrytoitujen alokkaiden valikoitumisesta, eikä näin ollen edusta koko väestössä
ilmeneviä muutoksia.
Lihavuus
Painoindeksin mukaan tarkasteltuna noin kaksi kolmannesta reserviläisistä on normaalipainoisia. Lihavien osuus
vyötärönympärysmitan sekä painoindeksin perusteella on noin 10 %:a. Tulokset ovat samansuuntaisia Finriski 2007
-tutkimuksen kanssa. Siinä havaittiin lihavien osuuden olevan 12 %:a, kun taas normaalipainoisia oli yli puolet
25-35 –vuotiaista suomalaisista miehistä. Suomalaisessa alle 65-vuotiaassa aikuisväestössä keskimäärin kolmannes
miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia. Viidennes väestöstä on lihavia (Finriski 2007).
Terveys
Veren rasva- ja sokeriarvojen perusteella vain osa reserviläisistä ylitti triglyseridien ja glukoosin viitearvojen ylärajan.
Sen sijaan yli neljännes reserviläisistä ylitti kokonaiskolesterolin viitearvon ylärajan (5 mmol/l). Finriski 2007
–tutkimuksessa osuus oli hieman suurempi (31 %). Systolinen verenpaine oli ihannearvossa 44 %:lla reserviläisistä
ja vastaavasti diastolinen verenpaine 70 %:lla reserviläisistä. Finnriski 2007 –tutkimuksessa vastaavat arvot olivat
samanikäisillä miehillä 26 % ja 68 %. Selvästi kohonnut systolinen tai diastolinen verenpaine oli vajaalla 10 %:lla
reserviläisistä. Verenpainetasojen takia 6-8 %:a reserviläisistä kuuluisi verenpaineseurantaan avoterveydenhuollossa,
jolloin selviäisi pitkän aikavälin verenpainetaso ja mahdollinen verenpaineen hoidon tarve. Kokonaiskolesterolin
kohdalla tällainen seurantatarve on 27 %:lla, triglyseridien kohdalla 4 %:lla ja verensokerin kohdalla 7 %:lla reserviläisistä.
Vähän stressioireita kokevia reserviläisiä oli vajaa puolet ja jonkin verran stressioireita kokevia 41 %:a.
Erittäin hyväksi tai melko hyväksi terveytensä (ikäisiin verrattuna) koki lähes kaksi kolmannesta reserviläisistä.
6.1.1. Taustatekijöiden yhteys keskivartalon lihavuuteen ja fyysiseen suorituskykyyn
20-24 –vuotiailla oli parempi kestävyyskunto kuin 25-29 –vuotiailla, joiden liikunta-aktiivisuus oli alhaisinta. Yli
35–vuotiaat kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin alle 35-vuotiaat. 16 vuotta tai enemmän opiskelleilla oli
parempi kestävyyskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys kuin 12 vuotta tai vähemmän opiskelleilla. 12 vuotta
tai vähemmän opiskelleet harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin pidempään opiskelleet. Tulokset ovat
samansuuntaisia kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa fyysinen kunto korreloi positiivisesti ja painoindeksi negatiivisesti
koulutustason kanssa (Leyk ym. 2006). Reservin upseerit harrastivat enemmän vapaa-ajan liikuntaa ja heillä
oli parempi kestävyyskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys kuin miehistöllä. Lihaskuntoindeksin tulos parantui
sotilaskoulutuksen pituuden kasvaessa. Lihaskunto oli parempi Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomen sotilasläänin
alueella asuvilla reserviläisillä. Lihaskunto ja koettu fyysinen kunto oli parempi Länsi-Suomen sotilasläänin kuin
Itä-Suomen sotilasläänin alueella asuvilla. Tupakoivien kestävyys- ja lihaskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys
olivat huonompia kuin tupakoimattomilla. Tupakoivat reserviläiset harrastivat myös vähemmän vapaa-ajan liikuntaa.
Vyötärönympärys kasvoi iän lisääntyessä. Vyötärönympärys oli pienempi Etelä-Suomen kuin Länsi-Suomen
sotilasläänin alueella asuvilla reserviläisillä.
6.1.2. Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet
Fyysisen suorituskyvyn yhteys lihavuuteen
Vyötärönympäryksen kasvaessa maksimaalisen hapenkulutuksen, lihaskuntotestien ja 8-juoksun tulokset heikkenivät.
Vyötärönympäryksen kasvaessa myös koettu fyysinen kunto heikkeni.
54