Reservilaistutkimus_2008
Reservilaistutkimus_2008
Reservilaistutkimus_2008
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiivistelmä<br />
Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja<br />
1993-1994 sekä laajemmin vuonna 2003. Väestön elintavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana<br />
yhä nopeammin. Tämä näkyy mm. fyysisen kunnon heikkenemisenä ja lihomisena. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn<br />
sekä liikunta- ja terveyskäyttäytymisen säännöllinen tutkiminen on täten aikaisempaa tärkeämpää, jotta<br />
heidän fyysisen suorituskykynsä riittävyys taistelutehtäviin tunnettaisiin.<br />
Tavoitteet<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen<br />
suorituskyky suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin vuonna <strong>2008</strong> ja selvittää minkälainen on reserviläisten fyysinen<br />
suorituskyky vuonna <strong>2008</strong> verrattuna samanikäisiin reserviläisiin vuonna 2003. Lisäksi tutkittiin mitkä ovat reserviläisten<br />
fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen ja taustatekijöiden<br />
väliset yhteydet.<br />
Osallistujat ja menetelmät<br />
Tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista 20-45 –vuotiasta reserviläistä. Otos voidaan tietyin rajoituksin yleistää<br />
koskemaan keskimääräistä suomalaista miestä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Mittaukset suoritettiin vuoden<br />
<strong>2008</strong> aikana järjestettyjen kertausharjoitusten (8 kpl) yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat, jotka<br />
esitetään tässä raportissa, olivat: antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys), verenkierto-<br />
ja hengityselimistön suorituskykytesti (maksimaalinen hapenottokyky) sekä lihaskunto- ja koordinaatiotestit<br />
(puristusvoima, etunojapunnerrus, istumaannousu, toistokyykistys, ala- ja yläraajojen maksimaalinen ojennusvoima,<br />
8-juoksu). Verinäytteistä analysoitiin mm. veren rasva- ja sokeriarvoja. Lisäksi taustatietoja ja elintapoja selvitettiin<br />
laajalla liikunta- ja terveyskyselyllä.<br />
Tärkeimmät tulokset<br />
Kestävyyskunto oli hyvä tai erinomainen 15 %:lla reserviläisistä. Sotilaiden kestävyyskunnon minimivaatimuksen<br />
täytti 46 %. Noin 40-60 %:lla oli hyvä alaraajojen ja keskivartalon lihaskunto sekä noin 30 %:lla oli hyvä yläraajojen<br />
lihaskunto. Verrattuna vuoden 2003 tutkimukseen kestävyyskunto oli keskimäärin heikompi ja lihaskunto huomattavasti<br />
parempi. Vuonna <strong>2008</strong> reserviläisistä 60 % oli normaalipainoisia, ja merkittävästi lihavien osuus oli noin<br />
10 %:a. Kehon paino oli keskimäärin 2 kg suurempi kuin vuonna 2003. Normaalipainoisten määrä oli 9 %:a pienempi,<br />
mutta lihavien osuudessa eroa ei havaittu vuoteen 2003 verrattuna. Veren kokonaiskolesteroliarvot ylittivät<br />
viite-arvon neljänneksellä tutkituista. Muut rasva- ja sokeriarvot sekä verenpaine olivat valtaosalla reserviläisistä viitearvojen<br />
mukaiset. Reserviläisistä 40 %:a liikkui liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan osalta. Vapaa-ajan<br />
liikunnan määrässä ei havaittu eroa vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välillä.<br />
Johtopäätökset<br />
Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta<br />
hapenottokyvyltään sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. Vastaavasti toisen puolen sijoituksia tulisi fyysisen<br />
suorituskyvyn perusteella tarkistaa vähemmän vaativampiin tehtäviin. Tämän Puolustusvoimien tutkimuksen<br />
päätarkoituksen lisäksi tuotettiin arvokasta kansanterveydellistä tietoa liikunnan ja terveiden elintapojen edistämiseksi<br />
sekä väestö- että yksilötasolla.<br />
3