Reservilaistutkimus_2008
Reservilaistutkimus_2008
Reservilaistutkimus_2008
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Reserviläisten fyysinen<br />
suorituskyky <strong>2008</strong>
Reserviläisten fyysinen suorituskyky <strong>2008</strong><br />
Jani Vaara 1,6 , Olli Ohrankämmen 2 , Tommi Vasankari 3,8 , Matti Santtila 2 , Mikael Fogelholm 4 ,<br />
Elina Kokkonen 1 , Jaana Suni 3 , Harri Pihlajamäki 5 , Matti Mäntysaari 5 ,<br />
Arja Häkkinen 7 , Keijo Häkkinen 1 , Heikki Kyröläinen 1,6<br />
1<br />
Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos<br />
2<br />
Puolustusvoimat, Pääesikunta<br />
3<br />
UKK-instituutti<br />
4<br />
Suomen Akatemia<br />
5<br />
Sotilaslääketieteen keskus<br />
6<br />
Maanpuolustuskorkeakoulu<br />
7<br />
Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitos; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri<br />
8<br />
Turun yliopiston biolääketieteen laitos<br />
1
Tiivistelmä<br />
Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja<br />
1993-1994 sekä laajemmin vuonna 2003. Väestön elintavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana<br />
yhä nopeammin. Tämä näkyy mm. fyysisen kunnon heikkenemisenä ja lihomisena. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn<br />
sekä liikunta- ja terveyskäyttäytymisen säännöllinen tutkiminen on täten aikaisempaa tärkeämpää, jotta<br />
heidän fyysisen suorituskykynsä riittävyys taistelutehtäviin tunnettaisiin.<br />
Tavoitteet<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen<br />
suorituskyky suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin vuonna <strong>2008</strong> ja selvittää minkälainen on reserviläisten fyysinen<br />
suorituskyky vuonna <strong>2008</strong> verrattuna samanikäisiin reserviläisiin vuonna 2003. Lisäksi tutkittiin mitkä ovat reserviläisten<br />
fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen ja taustatekijöiden<br />
väliset yhteydet.<br />
Osallistujat ja menetelmät<br />
Tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista 20-45 –vuotiasta reserviläistä. Otos voidaan tietyin rajoituksin yleistää<br />
koskemaan keskimääräistä suomalaista miestä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Mittaukset suoritettiin vuoden<br />
<strong>2008</strong> aikana järjestettyjen kertausharjoitusten (8 kpl) yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat, jotka<br />
esitetään tässä raportissa, olivat: antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys), verenkierto-<br />
ja hengityselimistön suorituskykytesti (maksimaalinen hapenottokyky) sekä lihaskunto- ja koordinaatiotestit<br />
(puristusvoima, etunojapunnerrus, istumaannousu, toistokyykistys, ala- ja yläraajojen maksimaalinen ojennusvoima,<br />
8-juoksu). Verinäytteistä analysoitiin mm. veren rasva- ja sokeriarvoja. Lisäksi taustatietoja ja elintapoja selvitettiin<br />
laajalla liikunta- ja terveyskyselyllä.<br />
Tärkeimmät tulokset<br />
Kestävyyskunto oli hyvä tai erinomainen 15 %:lla reserviläisistä. Sotilaiden kestävyyskunnon minimivaatimuksen<br />
täytti 46 %. Noin 40-60 %:lla oli hyvä alaraajojen ja keskivartalon lihaskunto sekä noin 30 %:lla oli hyvä yläraajojen<br />
lihaskunto. Verrattuna vuoden 2003 tutkimukseen kestävyyskunto oli keskimäärin heikompi ja lihaskunto huomattavasti<br />
parempi. Vuonna <strong>2008</strong> reserviläisistä 60 % oli normaalipainoisia, ja merkittävästi lihavien osuus oli noin<br />
10 %:a. Kehon paino oli keskimäärin 2 kg suurempi kuin vuonna 2003. Normaalipainoisten määrä oli 9 %:a pienempi,<br />
mutta lihavien osuudessa eroa ei havaittu vuoteen 2003 verrattuna. Veren kokonaiskolesteroliarvot ylittivät<br />
viite-arvon neljänneksellä tutkituista. Muut rasva- ja sokeriarvot sekä verenpaine olivat valtaosalla reserviläisistä viitearvojen<br />
mukaiset. Reserviläisistä 40 %:a liikkui liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan osalta. Vapaa-ajan<br />
liikunnan määrässä ei havaittu eroa vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välillä.<br />
Johtopäätökset<br />
Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta<br />
hapenottokyvyltään sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. Vastaavasti toisen puolen sijoituksia tulisi fyysisen<br />
suorituskyvyn perusteella tarkistaa vähemmän vaativampiin tehtäviin. Tämän Puolustusvoimien tutkimuksen<br />
päätarkoituksen lisäksi tuotettiin arvokasta kansanterveydellistä tietoa liikunnan ja terveiden elintapojen edistämiseksi<br />
sekä väestö- että yksilötasolla.<br />
3
Paino: Edita Prima Oy<br />
1. Painos 2009<br />
Graafinen suunnittelu: Teemu Lehto<br />
4
Sisällysluettelo<br />
Tiivistelmä 3<br />
1 Johdanto 7<br />
1.1 Fyysinen aktiivisuus, fyysinen suorituskyky ja terveys ....................................................................................................7<br />
1.2 Kehon koostumus ja fyysinen kunto ..............................................................................................................................7<br />
1.3 Operatiivisen toiminnan ja taistelukentän asettamat vaatimukset sotilaan fyysiselle toimintakyvylle ............................8<br />
2 Tavoitteet 9<br />
3 Aineisto ja menetelmät 10<br />
3.1 Tutkimuksen toteutus ...................................................................................................................................................10<br />
3.2 Tutkimusasetelma ja osallistujat ...................................................................................................................................10<br />
3.3 Kertausharjoitukset ja kutsuntamenettely .....................................................................................................................10<br />
3.4 Mittausaikataulu ..........................................................................................................................................................11<br />
3.6 Muodostetut indeksit ja summamuuttujat ....................................................................................................................15<br />
3.7 Aineiston tilastollinen analysointi .................................................................................................................................15<br />
3.8 Tutkimuslupa ja eettinen näkökanta ............................................................................................................................15<br />
4 Tulokset vuonna <strong>2008</strong> 16<br />
4.1 Taustatekijät .................................................................................................................................................................16<br />
4.2 Elintavat ja työ .............................................................................................................................................................17<br />
4.3 Fyysinen suorituskyky ..................................................................................................................................................20<br />
4.4 Lihavuus .......................................................................................................................................................................24<br />
4.5 Terveys .........................................................................................................................................................................25<br />
4.6 Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen ..................26<br />
4.7 Taustatekijöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen, vapaa-ajan liikuntaan ja koettuun terveyteen ............27<br />
4.7.1 Fyysinen suorituskyky ..........................................................................................................................................27<br />
4.7.2 Lihavuus...............................................................................................................................................................30<br />
4.7.3 Vapaa-ajan liikunta ..............................................................................................................................................31<br />
4.7.4. Koettu terveys .....................................................................................................................................................32<br />
4.8 Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet ................................................................................33<br />
4.8.1 Lihavuuden yhteys fyysiseen suorituskykyyn .......................................................................................................33<br />
4.8.2 Maksimaalisen hapenottokyvyn yhteys terveyteen ..............................................................................................36<br />
4.8.3 Keskivartalolihavuuden yhteys terveyteen ...........................................................................................................36<br />
4.9 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen .......................................................38<br />
4.9.1 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn ........................................................................................38<br />
4.9.2 Vapaa-ajan liikunnan yhteys keskivartalolihavuuteen ..........................................................................................39<br />
4.9.3 Vapaa-ajan liikunnan yhteys terveyteen ...............................................................................................................39<br />
4.10. Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen, terveyteen ja vapaa-ajan liikuntaan ......................................40<br />
4.10.1 Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn ............................................................................................................40<br />
4.10.2 Stressin yhteys lihavuuteen .................................................................................................................................41<br />
4.10.3 Stressin yhteys terveyteen ..................................................................................................................................41<br />
4.10.4 Stressin yhteys vapaa-ajan liikuntaan .................................................................................................................42<br />
5 Reserviläisten tulosten vertailu vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välillä 43<br />
5.1 Taustatekijät. .................................................................................................................................................................43<br />
5.2 Elintavat ja työ ............................................................................................................................................................ 44<br />
5.3 Fyysinen suorituskyky ................................................................................................................................................. 44<br />
5.4 Lihavuus .......................................................................................................................................................................48<br />
5.5 Sairaudet .......................................................................................................................................................................49<br />
5.6 Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen ..................49<br />
5
6 Tulosten tiivistelmä ja pohdinta 52<br />
6.1 Reserviläisten tulokset vuonna <strong>2008</strong> ............................................................................................................................53<br />
6.1.1 Taustatekijöiden yhteys keskivartalolihavuus ja fyysiseen suorituskykyyn ...........................................................54<br />
6.1.2 Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet ........................................................................54<br />
6.1.3 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen ...............................................55<br />
6.2 Reserviläisten vertailu vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välillä .....................................................................................................55<br />
7 Johtopäätökset ja suositukset 58<br />
8 Lähteet 59<br />
Liitteet 63<br />
Liitetaulukot 95<br />
6
1 Johdanto<br />
Sotilailta ja reserviläisiltä edellytetään hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä. Varusmiesten<br />
fyysistä kuntoa on mitattu puolustusvoimissa säännöllisesti jo kolmen vuosikymmenen ajan. Väestötasolla viimeisen<br />
30 vuoden aikana suomalaisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on lisääntynyt. Sen sijaan työ- ja asiointimatkojen<br />
kulkeminen kävellen tai pyöräillen on vähentynyt (Borodulin ym. 2007a). Suomalaisten ravintotottumukset ovat<br />
myös muuttuneet terveellisemmäksi. (Finrisk 2007). Kuitenkaan lisääntynyt vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ja terveellisemmät<br />
ruokailutottumukset eivät näy vähentyneenä kehon painona. Ilmiö on nähtävissä kaikissa sosioekonomisissa<br />
luokissa (Borodulin ym. 2007b). Vain kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia.<br />
Viidennes väestöstä on lihavia (Finrisk 2007).<br />
Reserviläisten suorituskykyä ja terveyskäyttäytymistä on tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994 sekä<br />
2003. Erityisesti kestävyyssuorituskyvyn heikkeneminen on havaittu kuluneen 15 vuoden aikana (Santtila ym.<br />
2006). Laajin ja tieteellisesti vakuuttavin tutkimus toteutettiin vuonna 2003, jolloin 974 miestä tutkittiin kuuden<br />
eri kertausharjoituksen yhteydessä eri puolilla maata (Malmberg ym. 2004). Tutkimuksen päätuloksina saatiin selville,<br />
että reserviläisten fyysinen kunto on vähintään keskimääräinen normiviitearvoihin verrattuna, mutta riittämätön<br />
terveyden ja taistelukelpoisuuden kannalta. Fyysisen kunnon riittämättömyyden lisäksi yläraajojen lihaskunto<br />
havaittiin heikoksi ja maksimaalinen hapenkulutus välttäväksi. Hyvin lihavien reserviläisten soveltuvuutta raskaisiin<br />
taistelutilanteisiin onkin tarkkaan harkittava, koska lihavuus (BMI>30 kg·m 2 ) oli voimakas huonon kunnon selittäjä.<br />
Reserviläistutkimus 2003 osoitti myös, että ylävartalon ja alaraajojen heikentyneellä lihaskunnolla oli yhteys<br />
vatsanseudun lihavuuteen (Fogelholm ym. 2006), joka on merkki kohonneesta metabolisen oireyhtymän riskistä.<br />
Testit, jotka mittasivat laajasti fyysistä suorituskykyä, olivat polkupyöräergometritesti, etunojapunnerrus, käsinkohonta<br />
ja istumaannousu (Malmberg ym. 2004).<br />
1.1 Fyysinen aktiivisuus,<br />
fyysinen suorituskyky ja terveys<br />
Fyysisellä aktiivisuudella, fyysisellä suorituskyvyllä ja terveydellä on yhteys. Verenkiertoelimistön kunnon ja terveyden<br />
yhteydet näyttävät jopa voimakkaammilta verrattuna fyysisen aktiivisuuden ja terveyden yhteyksiin (Blair ym.<br />
2001). Havainto saattaa johtua osittain siitä, että fyysisen suorituskyvyn mittaaminen on aktiivisuuden arviointia<br />
spesifimpi. Lisäksi fyysinen suorituskyky on osin perintötekijöiden säätelemää, ja samat geenit saattavat olla myös<br />
yhteydessä terveyteen ja kuolleisuuteen. Säännöllisen liikunnan on todettu olevan yhteydessä muun muassa pienentyneeseen<br />
riskiin sairastua sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin, aivohalvaukseen, osteoporoosiin, eräisiin syöpäsairauksiin<br />
sekä 2-tyypin diabetekseen. Liikunnan harrastamisella on myös positiivisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin<br />
(Durstine ym. 2001), veren hyytymiseen liittyviin tekijöihin (Womack ym. 2003), glukoosiaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen<br />
(Borghouts & Keizer 1999), verenpaineeseen (Whelton ym. 2002), autonomisen hermoston<br />
toimintaan, sydämen toimintaan, verisuonten endoteelin toimintaan ja vastuskykyyn (Erikssen 2001). Suurin osa<br />
länsimaisesta väestöstä ei kuitenkaan saavuta terveysliikuntasuosituksien määrittämiä tavoitteita (Hawkins 2004).<br />
Tämä siitäkin huolimatta, että tiedetään fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen suorituskyvyn välinen positiivinen yhteys,<br />
jossa annos-vastesuhteeseen vaikuttavat mm. perinnölliset ominaisuudet, harjoitettava aktiivisuus, mitattava fyysisen<br />
kunnon tai terveyskunnon osa-alue sekä tutkittavan henkilön fyysisen kunnon lähtötilanne (Blair ym. 2001).<br />
1.2 Kehon koostumus ja fyysinen kunto<br />
Liiallinen kehon varastorasva aiheuttaa terveydellisen riskin. Kehon ylipainolla on laajat sosioekonomiset ja terveydelliset<br />
vaikutukset. Se ei vain lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin, vaan se on liitetty myös rajoittuneeseen liikkumiseen,<br />
lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen (Rissanen ym. 1990). Terveysriskien<br />
ja taloudellisten menetysten vuoksi fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehon ylipainon ehkäisyyn kiinnitetään yhä<br />
enemmän huomiota. Kaksi elämäntapoihin perustuvaa (ei farmakologista) päästrategiaa ylipainon vähentämiseksi<br />
7
ovat (1) rasvakudoksen kertymisen ennaltaehkäisy ja (2) tuloksellinen laihduttaminen (Hardeman ym. 2000;<br />
Fogelholm & Kukkonen-Harjula 2000; Arbeeny 2004). Kriittiseksi tekijäksi lihavuuden ehkäisyssä on kuitenkin<br />
osoittautunut ravinto ja erityisesti rasvan määrä ruokavaliossa (Bray & Popkin 1998). Ravintotekijöiden ohella tärkeä<br />
osatekijä lihavuuden ehkäisyssä on liikunta, joka mm. lisää päivittäistä energiankulutusta, lisää rasvatonta kehon<br />
massaa sekä vähentää rasvan osuutta kehon koostumuksessa (Weinsier ym. 2002; McInnis 2003). Teholtaan<br />
keskinkertaisella, mutta erityisesti rasittavalla liikunnalla, on havaittu olevan positiivinen yhteys painonhallintaan<br />
(Bernstein ym. 2003; Donnelly ym. 2003).<br />
1.3 Operatiivisen toiminnan ja taistelukentän<br />
asettamat vaatimukset sotilaan fyysiselle toimintakyvylle<br />
Nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvien asevoimien kehittämisen keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön vähentäminen<br />
ja ammattimaistaminen sekä teknologian roolin korostaminen. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan<br />
todeta, että sotilaallisten konfliktien sotilaisiin kohdistamat fyysiset ja henkiset vaatimukset eivät ole muuttuneet<br />
viimeisten vuosikymmenten aikana (Nindl ym. 2007, Sharp ym. <strong>2008</strong>). Sotilaalliset operaatiot ovat sen sijaan<br />
teknistyneet ja muuttuneet samalla vaatimuksiltaan monimuotoisemmiksi. Sotilaasta on tullut tärkeä osa teknistä<br />
asejärjestelmää. Kriisien sekä operaatioiden aikana joukon toimintakyky ja yksittäisten taistelijoiden fyysinen sekä<br />
henkinen toimintakyky heikkenevät varsin nopeasti (Sharp ym. <strong>2008</strong>). Fyysisen ja henkisen toimintakyvyn palauttamiseen<br />
tai toimintakyvyn kehittämiseen ei operaatioiden aikana ole riittävästi aikaa. Operaatiot ovatkin osoittaneet,<br />
että sotilaalta edellytetään edelleen jokaisella johtamis- ja suoritustasolla hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista<br />
toimintakykyä. Valitettavasti tämän päivän nuorten miesten fyysisen suorituskyvyn lasku sekä kehon painon nousu<br />
ovat lisänneet asevoimien haasteita sekä vaikeuttaneet fyysisesti riittävän hyväkuntoisten sotilaiden rekrytointia<br />
(Bjerkedal ym. 2001, Leyk ym. 2005, Dyrstad ym. 2006, Santtila ym. 2006).<br />
Sotilastehtävät, yhdessä vaativien työolosuhteiden kanssa, altistavat sotilaat useille erilaisille stressitekijöille, kuten<br />
esimerkiksi energia- ja nestevajeelle, univajeelle, jatkuvalle fyysiselle aktiivisuudelle sekä henkiselle kuormittumiselle<br />
(Nindl ym. 2002). Sotilaan työ sisältää lisäksi useita kuormittavia tehtäviä, joihin liittyy esimerkiksi raskaiden laitteiden<br />
tai materiaalien nostamista, poteroiden kaivamista sekä vaativia jalkamarsseja jopa 25–65 kg lisäkuorman<br />
kanssa. Lindholm ym. (<strong>2008</strong>) toteavat, että sotilailta edellytetään hyvää fyysistä suorituskykyä, kuten riittävää kestävyyskuntoa<br />
ja hermolihasjärjestelmän suorituskykyä sekä tasapaino- ja koordinaatiokykyä, jotta he selviytyisivät<br />
sekä pitkäkestoisesta, matalatehoisesta että hyvin rasittavia kuormitushuippuja sisältävistä ponnistuksista. Työ- ja<br />
toimintatavat eivät saa tarpeettomasti kuluttaa elimistön energiavarastoja. Siksi maksimisuorituskyvyn ja työn aiheuttaman<br />
keskimääräisen kuormituksen välillä on oltava riittävä reservi. Lindholm ym. (<strong>2008</strong>) asettavatkin sotilaan<br />
toimintakyvylle yksinkertaisen perussäännön, jonka mukaan useita tunteja kestävässä dynaamis-staattisessa ja tauotetussa<br />
työssä energeettinen keskikuormitus ei saisi ylittää 50 % aineenvaihdunnallisesta (hapenkulutus) maksimisuorituskyvystä.<br />
He toteavat lisäksi, että huonokuntoisella jo reipas useampituntinen tasamaakävely uuvuttaa.<br />
Tämän lisäksi kehon ylipaino nopeuttaa edelleen väsymistä. Hyvällä suorituskyvyllä, etenkin lihaskunnolla, on myös<br />
vammoja ennaltaehkäisevä vaikutus (Hoffman ym. 1999).<br />
Kestävyyskunnon suhteen sotilaiden tehtäväkohtaisia maksimaalisen hapenottokyvyn minimivaatimuksia on arvioitu<br />
useissa tutkimuksissa (Lindholm ym. <strong>2008</strong>). Kaikkien puolustushaarojen ja aselajien sotilaiden maksimaalisen<br />
hapenottokyvyn minisuoritusvaatimus on 42 ml·kg -1·min -1 . Erikoisjoukkoihin sijoitettavien sotilaiden hapenottokyvyn<br />
vähimmäisvaatimus on yli 50 ml·kg -1·min -1 . Taistelijoiden lihaskunnon on vastaavasti oltava sellainen, että<br />
he kykenevät toimimaan toimintakykynsä säilyttäen vähintään 25 kilogramman lisäkuorman kanssa. Hetkellisesti<br />
kannattavan kuorman määrä voi olla jopa 55–65 kiloa (Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007–2016). Sotilaan<br />
perustaitoihin kuuluu lisäksi maastossa ja asutuskeskuksissa liikkumisen taidot, jotka vaativat myös riittäviä nopeusja<br />
voimaominaisuuksia, ketteryyttä ja lihashallintaa sekä anaerobista suorituskykyä.<br />
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää reserviläisten fyysinen suorituskyky ja sen riittävyys operatiivisiin<br />
tehtäviin vuonna <strong>2008</strong> sekä vertailla fyysistä suorituskykyä reserviläisillä vuonna 2003 ja <strong>2008</strong>.<br />
8
2 Tavoitteet<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin:<br />
1. Kuinka suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin<br />
operatiivisiin tehtäviin?<br />
2. Minkälainen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonna <strong>2008</strong> verrattuna samanikäisiin reserviläisiin<br />
vuonna 2003?<br />
3. Mitkä ovat reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä<br />
elintapojen ja taustatekijöiden väliset yhteydet?<br />
9
3 Aineisto ja menetelmät<br />
3.1 Tutkimuksen toteutus<br />
Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Pääesikunnan henkilöstöosasto (koulutussektori). Tutkimuksen suunnittelua,<br />
toteuttamista ja raportointia koordinoi puolestaan tutkijaryhmä. Tutkimuksen tieteellisestä osuudesta vastasi professori<br />
Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta. Mittauksissa testaajina toimivat Puolustusvoimien<br />
henkilökuntaan kuuluvat koulutetut testaajat ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen opiskelijat<br />
sekä UKK-instituutin henkilöstöä. Verinäytteenotossa toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen<br />
laboratoriohenkilöstöä sekä Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoita ja Puolustusvoimien sairaanhoitohenkilöstöä.(Liite<br />
1).<br />
3.2 Tutkimusasetelma ja osallistujat<br />
Mittaukset suoritettiin vuoden <strong>2008</strong> aikana järjestettyjen kahdeksan kertausharjoitusten yhteydessä (Taulukko 3.1).<br />
Kertausharjoituksiin (8 kpl) käskettiin yhteensä 1155 reserviläistä, joista 920 (92 %) reserviläistä osallistui harjoituksiin.<br />
Syyt poissaoloon olivat pääasiallisesti työantajan asettama este, yksityisyrittäjyys, opiskelu tai terveys.<br />
Kertausharjoituksiin saapuneista tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista reserviläistä. Kokonaispoistuma oli näin<br />
ollen 26,8 %. Vapaaehtoisista neljä oli alle 20-vuotiaita ja yksi yli 45-vuotias. Heitä ei otettu mukaan tässä raportissa<br />
käytettyyn aineistoon. Näin ollen kokonaisotanta oli 841 reserviläistä. Aineiston edustavuutta suomalaisiin 20-45<br />
–vuotiaisiin miehiin tarkasteltiin iän, koulutuksen ja sotilasläänien suhteen tilastokeskuksen vuoden 2007 tiedoilla<br />
(Statfin). Tämän raportin tulokset voidaan tietyin rajoituksin yleistää koskemaan keskimääräistä nuorta suomalaista<br />
miestä, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta.<br />
Taulukko 3.1. Kertausharjoituksiin osallistuneet reserviläiset (vahvuus)<br />
sekä tutkimukseen osallistuneiden ja kieltäytyneiden lukumäärät.<br />
Harjoitus Aselaji Ajankohta<br />
Kertausharjoituksiin<br />
osallistuneet<br />
Tutkimukseen<br />
osallistuneet<br />
SATMAAKK/PORPR Jalkaväki 9–10.4.<strong>2008</strong> 88 88 0<br />
ITPTRI/KARPR Ilmatorjunta 8-9.6.<strong>2008</strong> 114 88 26<br />
JK/KAIPR Jalkaväki 22-23.8.<strong>2008</strong> 130 94 36<br />
SLUK/PIONR Pioneeri 28-29.8.<strong>2008</strong> 112 106 6<br />
JK/UUDPR Jalkaväki 4-5.9.<strong>2008</strong> 112 112 0<br />
KAJK/KAARTJR Jalkaväki 3-4.10.<strong>2008</strong> 175 169 6<br />
SPOLK/MAASK Jalkaväki 15-16.11.<strong>2008</strong> 108 108 0<br />
KRHK/PKARPR Jalkaväki 26-27.11.<strong>2008</strong> 81 81 0<br />
Yhteensä 920 846 74<br />
Tutkimuksesta<br />
kieltäytyneet<br />
3.3 Kertausharjoitukset ja kutsuntamenettely<br />
Kertausharjoituskäskyt lähetettiin reserviläisille viisi kuukautta ennen palvelukseen astumista. Käskyn yhteyteen liitettiin<br />
tutkimustiedote harjoitukseen liittyvästä fyysisen suorituskyvyn tutkimuksesta. Reserviläiset saapuivat kertausharjoitukseen<br />
määrättynä päivänä viimeistään kello 14.00 mennessä. Lääkärintarkastus tehtiin kaikille palvelukseen<br />
astumisen yhteydessä. Harjoitukseen osallistuville tarjottiin päivällinen noin kello 18.00 ennen aloituspuhuttelua.<br />
Aloituspuhuttelu pidettiin kello 19.00 alkaen, jossa selvitettiin tutkimuksen tarkoitus ja toimenpiteet ennen mittausten<br />
alkua. Sen jälkeen vapaaehtoiset reserviläiset allekirjoittivat suostumuslomakkeen. Aloituspuhuttelussa tutkimukseen<br />
osallistuvat täyttivät myös kyselylomakkeen ja heidät jaettiin kymmenen hengen ryhmiin. Osallistujat<br />
10
siirtyivät mittauksiin näissä kymmenen hengen ryhmissä. Mittaukset käynnistyivät palvelukseen astumispäivää seuraavana<br />
aamuna kello 5:50 ensimmäisen ryhmän osalta. He aloittivat paaston aloituspuhuttelusta lähtien, jolloin se<br />
kesti vähintään 12 tuntia ennen ensimmäistä verinäytteenottoa. Veden nauttimista ei rajoitettu.<br />
3.4 Mittausaikataulu<br />
Aamumittauksissa osallistujat suorittivat ensin ortostaattisen kokeen kymmenen hengen ryhmissä (ortostaattisen<br />
kokeen tuloksia ei esitetä tässä raportissa), jonka jälkeen heiltä mitattiin verenpaine. Tämän jälkeen mitattiin pituus,<br />
paino ja vyötärönympärys. Aamumittausten päätteeksi reserviläisiltä otettiin verinäytteet kyynärlaskimosta.<br />
Verinäytteen ottamisen jälkeen he siirtyivät aamupalalle. Aamupala ohjeistettiin syötäväksi kevyesti ja kofeiinipitoisten<br />
juomien nauttiminen rajoitettiin yhteen annokseen. Aamupalan jälkeen mitattiin maksimaalinen isometrinen<br />
puristusvoima sekä ala- ja yläraajojen ojentajalihasten bilateraalinen, isometrinen maksimivoima. Seuraavina<br />
testeinä olivat 8-juoksu ja maksimaalinen polkupyöräergometritesti. Tämän jälkeen ammuttiin ekoammunta<br />
rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla sekä suoritettiin lihaskuntotestit. Lopuksi tutkittavat saivat henkilökohtaisen palautteen<br />
mittaustuloksistaan. (Liite 2)<br />
3.5 Mittausmenetelmät<br />
Verenpaine<br />
Mittauspäivänä verenpaine mitattiin kahdesti automaattisella verenpainemittarilla (Omron M6 Comfort, Omron<br />
Healthcare Europe B.V. Kruisweg 577–2132 NA, Hoofddorp, Alankomaat) jokaiselta tutkittavalta istuma-asennossa.<br />
Heille asetettiin automaattisen verenpainemittarin mansetti vasempaan käteen siten, että se oli 2-3 sormenleveyttä<br />
kyynärtaipeen yläpuolella. Ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä pidettiin noin 1-2 minuutin pituinen tauko.<br />
11
Lihavuus ja kehon koostumus<br />
Reserviläisten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin. Vyötärönympärys mitattiin Seca-mittanauhalla alimman<br />
kylkiluun ja suoliluun puolesta välistä paljaalta iholta uloshengityksen jälkeen tutkittavien seistessä. Mittanauha<br />
asetettiin vaakasuoraan, ja varmistettiin, että henkilön paino oli molemmilla jaloilla. Mittaus toistettiin<br />
kaksi kertaa ja tulokseksi kirjattiin mittausten keskiarvo yhden senttimetrin tarkkuudella. Lihavuuden mittarit<br />
painoindeksi ja vyötärönympärys luokiteltiin Suomessa yleisesti käytössä olevien suositusten perusteella (Lihavuuden<br />
Käypä-hoito–suositus 2007)<br />
Verinäytteet<br />
Paastoverinäytteet otettiin verinäytteiden ottoon koulutettujen henkilöiden toimesta, makuuasennossa käsivarren<br />
laskimosta, käyttäen Terumon VenoSafe (Terumo Europe, Leuven, Belgia) näytteenottomenetelmää. Näytteet otettiin<br />
viiteen putkeen. Näytteenottopaikalla analysoitiin pieni verenkuva EDTA- verestä verenkuva-analysaattorilla<br />
(Sysmex Co., Kobe, Japan). Verensokeri- ja seeruminäyteputket sentrifugoitiin näytteenoton jälkeen. Plasman verensokeri<br />
ja seerumin kolesteroli, HDL- kolesteroli, LDL- kolesteroli (laskennallinen) ja triglyseridit analysoitiin<br />
seuraavana päivänä Konelab 20 XTi- analysaattorilla (Thermo Electron Co, Vantaa, Finland).<br />
Puristusvoima<br />
Maksimaalinen isometrinen puristusvoima mitattiin puristusvoimamittarilla (Jamar & Saehan, Masan, Korea)<br />
oikeasta ja vasemmasta kädestä vuorotellen, molemmista kaksi kertaa. Testattavalle kerrottiin mittarin kahvan eri<br />
säätömahdollisuuksista sekä annettiin mahdollisuus kokeilla puristusotetta kahdella säädöllä. Puristus suoritettiin<br />
istuma-asennossa selkä suorana ja irti selkänojasta. Puristava käsi oli 90 asteen kulmassa kyynärnivelestä ja olkavarsi<br />
12
kiinni vartalossa. Vapaan käden kämmen pidettiin suorituksen ajan vapaan käden puoleisella polvella. Suoritus tapahtui<br />
lyhytkestoisena, maksimaalisena ja yhtäjaksoisena puristuksena. Tulos määritettiin molempien käsien parhaiden<br />
puristusten (kg) keskiarvona. Puristusvoimamittarin maksimitulos oli 90 kilogrammaa.<br />
Alaraajojen ojentajalihasten voima<br />
Isometrinen bilateraalinen alaraajojen ojennus suoritettiin kahdessa toisiaan vastaavassa dynamometrissä. Suoritus<br />
tapahtui istuma-asennossa polvikulman ollessa 107°. Käsillä pidettiin puristusote penkin reunasta suorituksen aikana.<br />
Suoritus hylättiin, mikäli koehenkilön takapuoli ei pysynyt kiinni penkissä tai levyä ei painettu koko jalkapohjalla.<br />
Yläraajojen ojentajalihasten voima<br />
Yläraajojen bilateraalisen isometrisen ojennuksen maksimivoima mitattiin dynamometrilla penkkipunnerrusasennossa.<br />
Testattavat suorittivat selinmakuulla, kyynär- ja olkanivelten kulmien ollessa 90°, käskystä maksimaalisen<br />
isometrisen yläraajojen ojennuksen. Suorituksen aikana selän tuli pysyä kiinni penkissä ja jalkapohjien maassa.<br />
Laitteet säädettiin jokaiselle henkilölle sopiviksi. Maksimiyrityksiä edelsi aina vähintään kaksi submaksimaalista<br />
verryttelysuoritusta, joista ensimmäinen suoritettiin puolella teholla ja toinen lähes maksimaalisesti. Jokaisen testin<br />
suoritustekniikka ohjeistettiin tarkasti, ja sen toteutumista valvottiin. Virheelliset suoritukset hylättiin. Testattavat<br />
ohjeistettiin tuottamaan maksimivoima mahdollisimman nopeasti ja ylläpitämään sitä kannustuksen ajan (noin kolme<br />
sekuntia). Maksimisuorituksia oli yhteensä kolme, ja niiden välinen palautusaika oli 30 sekuntia.<br />
Voima kerättiin 16-bittisellä AD-muuntimella (CED power 1401, Cambridge Electronic Design ltd, Englanti)<br />
yhden kilohertsin keräystaajuudella ja tallennettiin tietokoneelle, josta se analysoitiin Signal (2.16) -ohjelmalla. Kaikista<br />
suorituksista analysoitiin maksimivoima (N). Yläraajojen ojentajien maksimivoimatulokseen lisättiin tangon<br />
paino (70 N). Tangon kolahduksesta aiheutuneet mahdolliset häiriöpiikit suodatettiin pois.<br />
8-juoksu<br />
8-juoksulla mitataan ketteryyttä, koordinaatiokykyä ja hermolihasjärjestelmän suorituskykyä. 8-juoksun radan muodosti<br />
kaksi kartiota, joiden etäisyys oli 10 metriä. Testattava asettui lähtö/maalilinjalle kartion oikealle puolelle ja<br />
aloitti juoksemisen testaajan antamasta merkistä. Hän kiersi kahdeksikon muotoisen radan, jota hän harjoitteli kerran<br />
ennen varsinaisia suorituksia. Kukin testattava suoritti kaksi maksimaalista yritystä. Aika mitattiin valokennojen<br />
(Newtest Powertimer, Newtest Oy, Oulu) avulla, jolloin lähtö ja maaliintulo rekisteröityivät automaattisesti 1/100<br />
sekunnin tarkkuudella. Tulokset pyöristettiin 1/10 sekunnin tarkkuuteen. Nopein suoritus otettiin mukaan tilastolliseen<br />
analyysiin. 8-juoksulle käytettiin luokitusperusteena koko aineiston (N=846) tertiilejä.<br />
Polkupyöräergometritesti<br />
Polkupyöräergometritestillä mitattiin maksimaalista aerobista suorituskykyä. Testit suoritettiin kymmenellä ergometrillä<br />
(Ergoline 800S, Ergoselect 100K, Ergoselect 200K, Bitz, Saksa) samanaikaisesti. Testit toteutettiin nousujohteisena<br />
kuormituksena uupumukseen saakka. Lähtökuormana oli 50 Wattia, ja kahden minuutin välein vastus<br />
nousi 25 Watilla. Testiin kuului uupumuksen jälkeinen 2 minuutin aktiivinen palautumisjakso. Syke mitattiin koko<br />
suorituksen ajan (Polar T-31; Polar Vantage, Kempele, Suomi). Mitattavat muuttujat olivat maksimisyke, maksimivastus<br />
(W) sekä ohjelman (Milfit4/Fitware, Suomi) arvioima maksimaalinen hapenkulutus (ml·kg -1·min -1 , L·min -1 ).<br />
Testattavalle säädettiin satulan korkeus siten, että hänen jalkansa juuri suoristui polkimen ollessa ala-asennossa.<br />
Ohjauskannatin säädettiin samalle korkeudelle satulan kanssa ja käsikahvat asetettiin pystysuoraan. Lisäksi häntä<br />
ohjeistettiin siten, että ote tangosta on vapaa ja käsien paikkaa sai vaihtaa testin aikana. Testin aikana testettavaa<br />
kehotettiin pysymään istuma-asennossa ja välttämään puhumista. Ergometritesti suoritettiin maksimaalisena siten,<br />
että testi päättyi, kun testattava ei enää jaksanut ylläpitää vaadittua poljentakierrosnopeutta (60–90 rpm·min -1 ) tai<br />
halusi omasta tahdostaan lopettaa testin suorittamisen. Maksimaalisen hapenkulutuksen arvioinnissa käytettiin kaavaa:<br />
(11,016 ∙ maksimi polkemisteho) ∙ kehon paino -1 + 7,0. Maksimaalisen hapenottokyvyn luokituksina käytettiin<br />
Puolustusvoimien asettamia viitearvoja (Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja <strong>2008</strong>).<br />
13
Lihaskuntotestit<br />
Lihaskuntotestit suoritettiin maksimitoistotesteinä 60 sekunnin aikana. Testaaja näytti ja selitti jokaisen testisuorituksen<br />
yksityiskohtaisesti testattavalle ryhmälle, jonka jälkeen testattavat kokeilivat ja harjoittelivat testiä annettujen<br />
ohjeiden mukaan. Lihaskuntotestien tulokseksi laskettiin maksimitoistomäärä 60 sekunnin aikana. Lihaskuntotestien<br />
luokituksina käytettiin Puolustusvoimien asettamia viitearvoja (Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja <strong>2008</strong>).<br />
Lihaskuntotestien pohjalta laskettiin lihaskuntoindeksi (LKI) Puolustusvoimien testaajan käsikirjan siviilien ikäluokittaisen<br />
pisteytyksen mukaisesti (Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja <strong>2008</strong>). Lihaskuntoindeksissä huomioitiin<br />
puristusvoima, istumaannousu, etunojapunnerrus ja toistokyykistys, ja näistä saadut pisteet laskettiin yhteen.<br />
Etunojapunnerrus<br />
Etunojapunnerrus mittaa kyynärvarren ojentajien ja olkapäiden suorituskykyä. Ennen testiä käsien oikea sijainti<br />
määritettiin päinmakuulla asettamalla kämmenet hartioiden leveydelle ja tasolle siten, että sormet osoittivat eteenpäin.<br />
Peukaloiden oli yllettävä koskettamaan olkapäitä. Jalat olivat lantion leveydellä. Lähtöasennossa kädet olivat<br />
hartioiden leveydellä suoriksi ojennettuina, vartalo suorana, varpaat ja kämmenet tukipisteinä. Lähtöasennosta vartalo<br />
laskettiin jännitettynä ala-asentoon, jossa olkavarret olivat vaakatasossa. Yksi suoritus täyttyi, kun ala-asennosta<br />
oli palattu lähtöasentoon. Jalkoja ei saanut tukea esimerkiksi seinään (liike tapahtui vapaassa tilassa). Lantiokulman<br />
(160–180º) ja pään asennon oli pysyttävä suorituksen ajan vakiona. (ACSM 2000)<br />
Istumaannousu<br />
Istumaannousu mittaa vatsalihasten ja lonkan koukistajien suorituskykyä. Lähtöasennossa testattava makasi selin<br />
makuulla polvikulmien ollessa noin 90 astetta. Nilkat olivat suorituksen aikana tuettuina (avustaja), sormet takaraivon<br />
kohdalla ristissä. Lähtöasennosta noustiin istumaan siten, että kyynärpäät koskettivat polvia tai kävivät polvien<br />
tasolla. Ala-asennossa lapaluiden alaosa kosketti alustaa. Yksi suoritus koostui kyynärpäiden koskettamisesta polviin<br />
ja paluusta ala-asentoon. Kädet pidettiin suorituksen ajan vakioidussa asennossa sormenpäät ristissä kyynärpäiden<br />
osoittaessa eteenpäin. (Viljanen ym. 1991)<br />
Toistokyykistys<br />
Lähtöasennossa jalat olivat enintään hartianleveydellä, jalkaterät olivat yksilöllisten ominaisuuksien perusteella 0-30<br />
astetta ulospäin auenneena. Olkapää, lantio, polvi ja nilkka olivat samalla pystysuoralla linjalla. Lähtöasennosta<br />
kyykistyttiin ala-asentoon niin, että sormenpäät koskettivat alustaa jalkaterän ulkosivun alueella. Reidet olivat alaasennossa<br />
alustan suuntaisesti vaakatasossa. Yksi suoritus täyttyi, kun testattava oli noussut edellä mainitusta alaasennosta<br />
lähtöasentoon. Vartalon rakenteen ja nivelten liikkuvuuden aiheuttamien rajoitusten vuoksi sallittiin tarvittaessa<br />
korokkeen käyttö kantapään alla. (Pohjonen 2001.)<br />
Ekoammunta<br />
Ekoammunnassa suoritettiin kolme erityyppistä ammuntasuoritusta: rynnäkkökivääriammunta makuulta, rynnäkkökivääriammunta<br />
pystystä ja pistooliammunta pystystä. Jokainen ammuntasuoritus koostui kymmenestä<br />
laukauksesta. Tutkittavat ampuivat Eko-Aims aseilla (Eko-Aims OY, Ylämylly, Suomi). Rynnäkkökivääri vastasi<br />
reserviläisten aikaisemmin käyttämää 7,62 RK 62:sta tähtäinten ja painonsa puolesta. Ampumataulut sijaitsivat<br />
ammunnoissa 10 m etäisyydellä. Ampumalaitteen asetuksina käytettiin RK 3 ampumataulua, jonka 10-ringin<br />
halkaisija on 11 cm ja jokaisen seuraavan numeron porras 5 cm. Pistooliammunnassa käytettävässä aseessa oli<br />
punapistetähtäin. Ampumataulun asetuksina käytettiin pistoolitaulua. Ammunta suoritettiin maksimaalisen hapenottokykytestin<br />
jälkeen, kuitenkin niin, että tutkittavat saivat mahdollisuuden palautua noin 15 min. Ammunta<br />
alkoi aina mittaajan koulutuksella aseeseen ja ampumajärjestelmään. Tutkittavat ampuivat ensin yhden kymmenen<br />
laukauksen harjoittelusarjan rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla. Ampujat saivat käyttää parhaaksi katsomaansa<br />
ampuma-asentoa ja heitä kehotettiin ampumaan mahdollisimman hyvin omien kykyjensä mukaisesti. Ammunnoista<br />
kirjattiin ylös jokaisen osuman arvo, joista laskettiin 10 laukauksen summa, keskiarvo ja keskihajonta. Sekä<br />
14
ynnäkkökivääriammunnassa että pistooliammunnassa käytetty tulosohjelma keskitti ammuttujen laukausten<br />
iskemäkeskeispisteen keskelle taulua, joten saavutettu ammuntatulos oli automaattisesti paras mahdollinen tulos<br />
kyseisillä osumilla.<br />
3.6 Muodostetut indeksit ja summamuuttujat<br />
Analyysejä varten muodostettiin useita indeksejä ja summamuuttujia sekä mitatuista muuttujista että liikunta- ja<br />
terveyskyselystä (Liite 3). Lisäksi erilliset kysymyssarjat pisteytettiin, ja niistä laskettiin ruokavalion terveellisyysindeksi<br />
(kysymykset 30-33 ja 37-41), (Liite 4) sekä Työterveyslaitoksen työstressikyselyn mukainen stressi-indeksi (kysymykset<br />
105-108) (Liite 5). Lisäksi aineistosta oli mahdollista laskea metabolisen oireyhtymän (MBO) esiintyvyys<br />
Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuoden 2007 diagnostisten kriteerien mukaisesti (Liite 6). Univaje laskettiin<br />
kysymysten ”19. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa?” ja ”20. Kuinka pitkän unen tarvitset<br />
ollaksesi seuraavana päivänä virkeä?” erotuksena.<br />
3.7 Aineiston tilastollinen analysointi<br />
Kunkin kertausharjoituksen testauskerran kyselyjen, testien, mittausten ja näytteiden analyysien tulokset lähetettiin<br />
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle, jossa ne yhdistettiin. Osallistujat saivat tutkimuksessa numerokoodin,<br />
ja heitä kohdeltiin nimettöminä tietokannassa. Muodostunutta tietokantaa säilytettiin koko tutkimuksen<br />
ajan Jyväskylän yliopistossa, jossa tulokset analysoitiin tutkimukseen liittyvien kertausharjoitusten päätyttyä joulukuun<br />
<strong>2008</strong> ja huhtikuun 2009 välisenä aikana. Tutkimuksen jälkeen tiedot toimitettiin Pääesikuntaan ja tuhottiin<br />
Jyväskylän yliopistosta.<br />
Ryhmävertailuissa riippumattomille otoksille käytettiin varianssianalyysiä tai sen parametritonta vastinetta. Parivertailuissa<br />
merkitsevyydet korjattiin vastaamaan todellista riskitasoa. Osittaiskorrelaatiokertoimet ja Spearmanin<br />
järjestyskorrelaatiokertoimet sekä oletusten voimassaolon tarkastelu suoritettiin tavanomaisin menetelmin. Osassa<br />
analyysejä muuttujat normalisoitiin muunnoksin (kuten logaritmisointi), jotka mahdollistivat parametristen menetelmien<br />
käytön. Lisäksi kappaleessa 5 vuoden 2003 aineiston ikäjakauma painotettiin vastaamaan vuoden <strong>2008</strong><br />
aineiston ikäjakaumaa niissä analyyseissä, joissa se oli tarpeellista, sillä iän jakauma erosi merkitsevästi vuosien välillä.<br />
Painotuksesta johtuen 21-25 –vuotiaat olivat vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välisessä vertailussa voimakkaasti edustettuina.<br />
Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS –ohjelmalla (SPSS 15.0 for Windows).<br />
3.8 Tutkimuslupa ja eettinen näkökanta<br />
Tutkittavat osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Ennen tutkimusta tutkittavat täyttivät suostumuslomakkeen,<br />
ja heitä tiedotettiin tutkimuksen sisällöstä ja sen kulusta. Tutkittavat pystyivät keskeyttämään tutkimuksen syytä<br />
ilmoittamatta milloin tahansa. Tutkimuslupa saatiin Puolustusvoimilta ja eettinen lausunto Keski-Suomen sairaanhoitopiirin<br />
ja Jyväskylän yliopiston eettisiltä toimikunnilta.<br />
15
4 Tulokset vuonna <strong>2008</strong><br />
Tässä luvussa esitellään tutkimuksen päätulokset vuonna <strong>2008</strong>. Tarkemmat tulokset eräistä muuttujista löytyvät<br />
liitetaulukoista.<br />
4.1 Taustatekijät<br />
Reserviläisten keski-ikä oli 25 ± 4 vuotta. Reserviläisten pituus oli keskiarvona 180 ± 6 cm ja paino 80 ± 13 kg.<br />
Koulutusjakauman mukaan suurin ryhmä oli 13-15 vuotta opiskelleet, joita oli 40 %:a. Selvä vähemmistö oli opiskellut<br />
9 vuotta tai vähemmän. Suurin osa reserviläisistä asui kaupungissa (taulukko 4.1). Yli puolet reserviläisistä oli<br />
naimattomia, ja reilu kolmannes asui avoliitossa.<br />
Taulukko 4.1. Koulu- ja opiskeluvuodet sekä asuinpaikka.<br />
Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua ja opiskellut päätoimisesti? % N<br />
9 vuotta tai vähemmän 2,7 23<br />
10-12 vuotta 34,7 292<br />
13-15 vuotta 40,1 337<br />
16 vuotta tai enemmän 22,5 189<br />
Minkälainen on asuinpaikkasi?<br />
Kaupunki, jossa on yli 90 000 asukasta 41,4 347<br />
Kaupunki tai kunta, jossa on 10 000 – 89 999 asukasta 43,0 361<br />
Taajama (alle 10 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa) 8,1 68<br />
Maaseutu 7,5 63<br />
Sotilaskoulutuksessa miehistön osuus reserviläisistä oli lähes kaksi kolmannesta. Jalkaväki oli selvästi yleisin aselaji.<br />
Sotilaslääneistä Pohjois-Suomi oli aliedustettuna (taulukko 4.2).<br />
Taulukko 4.2. Sotilaskoulutus, aselaji ja sotilaslääni.<br />
Mikä on sotilaskoulutuksesi? % N<br />
Miehistö 65,6 552<br />
Aliupseeri 25,7 216<br />
Reservin upseeri 8,7 73<br />
Mikä oli aselajisi varusmiespalveluksen aikana?<br />
Jalkaväki ja pioneerit 63,8 535<br />
Kenttätykistö ja ilmatorjunta 12,0 101<br />
Muut 24,2 203<br />
Minkä sotilasläänin alueella asut?<br />
Etelä-Suomen Sotilaslääni (ESSL) 38,6 324<br />
Länsi-Suomen Sotilaslääni (LSSL) 33,7 283<br />
Itä-Suomen Sotilaslääni (ISSL) 25,0 210<br />
Pohjois-Suomen Sotilaslääni (PSSL) 2,7 23<br />
16
4.2 Elintavat ja työ<br />
Vapaa-ajan liikuntaa kokonaan harrastamattomia tai paljon liikuntaa harrastavia (ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin<br />
neljä kertaa viikossa) oli kumpaakin 13 %. Muut vapaa-ajan liikuntaryhmät muodostivat vajaan viidenneksen kukin.<br />
37 % reserviläisistä käytti työ- ja asiointimatkojensa kulkemiseen kävellen tai pyöräillen 15-29 minuuttia päivässä.<br />
Reilu neljännes reserviläisistä ilmoitti arkiliikunnan määräkseen 30-59 minuuttia päivässä. Reserviläisiä, jotka eivät<br />
kävelleet tai pyöräilleet päivittäin työ- tai asiointimatkoilla oli 11 % (taulukko 4.3).<br />
Taulukko 4.3. Vapaa-ajan liikunta ja arkiliikunta.<br />
Vapaa-ajan liikuntaryhmä % N<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa 12,6 106<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa kolme kertaa viikossa 17,5 147<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa kaksi kertaa viikossa 19,4 163<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa noin kerran viikossa 19,2 161<br />
Verkkaista tai rauhallista liikuntaa yhtenä tai useampana päivänä viikossa 18,7 157<br />
Ei juuri mitään liikuntaa joka viikko 12,6 106<br />
Kävely tai pyöräily työ- tai asiointimatkoilla<br />
60 minuuttia tai enemmän päivässä 12,8 108<br />
30 – 59 minuuttia päivässä 22,4 188<br />
15 – 29 minuuttia päivässä 37,1 312<br />
Alle 15 minuuttia päivässä 16,3 137<br />
En kävele tai pyöräile päivittäin työ- tai asiointimatkoilla 11,4 96<br />
Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen keskeisimpinä motiiveina reserviläisillä olivat fyysinen kunto (33 %) ja virkistys<br />
(20 %). Noin kymmenesosa ilmoitti joko terveyden, kaverit ja ystävät tai elämänlaadun ensisijaiseksi motiivikseen<br />
(liitetaulukko 1). Kolmannekselle ajan puute oli ensisijainen vapaa-ajan liikuntaa rajoittava tekijä ja kolmannekselle<br />
väsymisestä johtuva liikunnan pariin hakeutumattomuus. Vajaa viidennes vastasi syyksi motivaation puutteen (laiskuus).<br />
Henkilöitä, joilla ei ole vapaa-ajan liikuntaa rajoittavia tekijöitä oli 14 % (taulukko 4.4).<br />
Taulukko 4.4. Mikä seuraavista tekijöistä ensisijaisesti rajoittaa liikkumistasi vapaa-aikanasi?<br />
% N<br />
Minulla ei ole riittävästi aikaa. 29,7 249<br />
Olen väsynyt enkä jaksa lähteä liikunnan pariin. 29,7 249<br />
Laiskuus 19,0 159<br />
Minulla ei ole vapaa-ajan liikuntaa rajoittavia tekijöitä. 14,2 119<br />
Käyttömaksut liian korkeita, tai liikuntapaikat hankalasti saavutettavissa 2,7 23<br />
Liikunta ei kiinnosta minua. 2,2 19<br />
Minulla on sairaus tai vamma, joka rajoittaa liikkumistani. 1,3 11<br />
En tiedä, miten kannattaisi liikkua. 1,1 9<br />
En mielestäni hallitse riittävän hyvin liikunnassa tarvittavia taitoja. 0,1 1<br />
Yhteensä 100 839<br />
17
Kävely, lenkkeily tai juoksu oli mieluisin kestävyysliikuntalaji noin puolelle reserviläisistä. Kestävyysliikuntaa harrastamattomien<br />
osuus oli 12 %. Jalkapallo ja salibandy olivat suosituimmat joukkuelajit, kummankin osuus oli noin<br />
20 %. Joukkuelajeja harrastamattomia oli noin kolmannes. Mailapeleistä selvästi mieluisin oli sulkapallo (36 %).<br />
Mailapelejä harrastamattomia oli noin kolmannes. Taitolajeista suosituimpia olivat laskettelu (31 %), ammunta<br />
(12 %) ja moottoriurheilu (10 %). Taitolajeja ei harrastanut noin kolmannes reserviläisistä. Mieluisin voima- tai<br />
kamppailulaji oli kuntosaliharrastus (42 %). Voima- tai kamppailulajeja harrastamattomia oli 43 % (liitetaulukot<br />
2-6). Jonkin urheiluseuran aktiivijäseniä oli noin viidennes reserviläisistä. Henkilöitä, jotka eivät koskaan ole olleet<br />
urheiluseuran jäseniä oli 26 %. Viimeisimmän koulutodistuksen numerokseen liikunnassa 59 % tutkituista ilmoitti<br />
kiitettävän (9-10). Numeron 6 tai alle ilmoitti 2 % otoksesta (liitetaulukot 7-8).<br />
Luokitellun ruokavalion laatuindeksin mukaan terveellinen ruokavalio oli 18 % reserviläisistä. Suurin osa kuului<br />
luokkaan ”kohtalainen ruokavalio” (71 %) (taulukko 4.5).<br />
Taulukko 4.5. Ruokavalion terveellisyysindeksi.<br />
% N<br />
Terveellinen ruokavalio 17,7 148<br />
Kohtalaista ruokavalio 71,5 598<br />
Epäterveellinen ruokavalio 10,8 90<br />
Yhteensä 100 836<br />
Vajaa puolet reserviläisistä käytti alkoholia 1-2 kertaa viikossa, vajaa viidennes pari kertaa kuukaudessa ja 15 % 3-4<br />
kertaa viikossa. Alkoholia ei käyttänyt 4 % reserviläisistä. Alkoholia joi kerralla kuusi annosta tai enemmän kerran<br />
viikossa 40 % ja kerran kuukaudessa 30 %. Reserviläisistä kuutta annosta tai tai enempää alkoholia ei koskaan juo<br />
8% ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa viidennes (taulukko 4.6).<br />
Taulukko 4.6. Alkoholin kulutus.<br />
Alkoholin kulutus % N<br />
Päivittäin 1,8 15<br />
5-6 kertaa viikossa 4,4 37<br />
3-4 kertaa viikossa 14,5 122<br />
1-2 kertaa viikossa 44,0 369<br />
Pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin 31,0 260<br />
En käytä alkoholijuomia 4,3 36<br />
Alkoholia kerralla kuusi annosta tai enemmän<br />
Päivittäin tai lähes päivittäin 0,9 8<br />
Kerran viikossa 40,4 339<br />
Kerran kuukaudessa 30,4 255<br />
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 20,4 171<br />
En koskaan 7,9 66<br />
18
Säännöllisesti tupakoivia oli 38 % ja säännöllisesti nuuskaa käyttäviä 5 % reserviläisistä. Varusmiespalveluksen aikana<br />
tupakoimattomien määrä oli vajaa puolet ja säännöllisesti tupakoivia ennen varusmiespalvelusta oli reilu kolmannes.<br />
Varusmiespalveluksen aikana säännöllisen tupakoinnin aloittaneita, jotka yhä jatkavat, oli 5 % reserviläisistä.<br />
Säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä aloittaneita, ja varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen viimeistään vuoden<br />
kuluttua lopettaneita oli yhteensä 3 %. Varusmiespalveluksen aikana aloitettu säännöllinen nuuskaus jatkui yhä<br />
0,6 %:lla reserviläisistä (liitetaulukot 9-12).<br />
Suurimmalla osalla reserviläisistä itse raportoitu unen määrä oli 7-8 tuntia. Reilu viidennes ilmoitti nukkuvansa<br />
keskimäärin kuusi tuntia tai alle ja yhdeksän tuntia tai enemmän ilmoitti nukkuvansa 7 % reserviläisistä. Univajetta<br />
oli 17 %:lla ja liikaa unta 46 %:lla reserviläisistä. Reilulla kolmanneksella ilmoitettu unen määrä vastasi ilmoitettua<br />
unen tarvetta. Päiväaikaisesta uneliaisuudesta kärsi 1-5 päivänä viikossa yhteensä 35 %. Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä<br />
uneliaisuudesta kärsi 3 % (taulukko 4.7).<br />
Taulukko 4.7. Unen määrä.<br />
Unta vuorokaudessa % N<br />
6 tuntia tai alle 20,7 174<br />
7-8 tuntia 72,6 611<br />
9 tuntia tai yli 6,7 56<br />
Univajeen määrä<br />
≥ 2 tuntia liikaa unta 19,3 162<br />
1 tunti liikaa unta 27,0 227<br />
Unen määrä vastaa unen tarvetta 37,2 313<br />
1 tunti liian vähän unta 12,1 102<br />
≥ 2 tuntia liian vähän unta 4,4 37<br />
Tunnetko itsesi liian uneliaaksi päivällä<br />
Päivittäin tai lähes päivittäin 2,8 24<br />
3-5 päivänä viikossa 7,0 60<br />
1-2 päivänä viikossa 28,1 239<br />
Harvemmin kuin kerran viikossa 31,4 265<br />
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 27,1 229<br />
En koskaan 3,6 31<br />
19
Viidennes reserviläisistä oli opiskelijoita ja reilu kaksi kolmannesta työssäkäyviä. Työttömien osuus oli 2 %. Raskasta<br />
ruumiillista työtä ilmoitti tekevänsä yli viidennes ja istumatyötä yli neljännes reserviläisistä. Viikoittaiseksi työtuntimääräkseen<br />
puolet reserviläisistä ilmoitti 40 tuntia tai 31-39 tuntia. Yli 40 tuntia viikossa töitä tekeviä oli 35 %<br />
reserviläisistä (taulukko 4.8). Vajaa puolet ilmoitti tekevänsä säännöllistä päivätyötä. Kaksi- ja kolmivuorotyön osuus<br />
oli yhteensä reilu viidennes. Muuta epäsäännöllistä työtä teki vajaa viidennes reserviläisistä (liitetaulukko 13).<br />
Taulukko 4.8. Työ.<br />
Työtilanne viimeisten 12 kuukauden aikana % N<br />
Työssä 69,0 580<br />
Opiskelija 26,7 224<br />
Työtön 2,1 18<br />
Koti-isä 0,4 3<br />
Vuorotteluvapaalla 0,0 0<br />
Jokin muu 1,8 15<br />
Työn ruumiillinen rasittavuus<br />
Pääasiassa istumatyötä 27,8 225<br />
Kävelyä, muttei nostelua tai kantamista 19,3 156<br />
Kävelyä, nostelua ja portaiden nousemista 31,9 258<br />
Raskasta ruumiillista työtä, kuten kantamista ja kaivamista. 21,0 170<br />
Keskimäärin työtunteja viikossa<br />
Yli 60 tuntia 3,3 28<br />
51-60 tuntia 8,0 67<br />
41-50 tuntia 22,3 187<br />
40 tuntia 32,4 272<br />
31-39 tuntia 18,8 158<br />
21-30 tuntia 6,6 55<br />
Alle 20 tuntia 4,3 36<br />
En ole työssä 4,3 36<br />
4.3. Fyysinen suorituskyky<br />
Oheisessa taulukossa on esitetty kootusti mitattujen muuttujien tulokset fyysisen suorituskyvyn osalta (taulukko 4.9).<br />
Taulukko 4.9 Fyysistä suorituskykyä kuvailevat tunnusluvut<br />
Keskiarvo<br />
Keskihajonta<br />
95 %:n<br />
luottamusväli Minimi Maksimi N<br />
Maksimaalinen hapenottokyky<br />
(ml·kg -1·min-1 ) 41,7 8,1 41,1-42,2 19,5 72,5 782<br />
Istumaannousu (toistoa/min) 38 10 37-39 2 72 789<br />
Etunojapunnerrus (toistoa/min) 29 13 28-30 1 75 774<br />
Toistokyykistys (toistoa/min) 44 9 43-44 3 65 770<br />
Puolustusvoimien lihaskuntoindeksi (pisteet) 13,3 3,3 13,1-13,6 5,8 20,0 637<br />
Puristusvoima (kg) 53,0 9,0 52,4-53,7 21,5 85,5 824<br />
Alaraajojen ojennusvoima (N) 2939 876 2878-2999 886 7385 807<br />
Yläraajojen ojennusvoima (N) 899 200 885-913 371 1634 818<br />
8-juoksu (s) 6,1 0,4 6,0-6,1 4,9 8,2 807<br />
20
Maksimaalisen hapenottokyvyn keskiarvotulos oli 41,7±8,1 ml·kg -1·min-1 . Reserviläisistä heikon tai välttävän tuloksen<br />
sai 72 % (≤ 45,9 ml·kg -1·min 4.1; s. 22<br />
-1 ). Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 50 ml·kg -1·min-1 ) saavutti 15 % reserviläisistä<br />
4.3; kuvio<br />
(kuvio 4.1). Sotilaiden minisuoritusvaatimuksen (42 ml·kg -1·min-1 ) täytti 46 % reserviläisistä.<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
20<br />
40<br />
60<br />
Maksimaalinen hapenottokyky (mlkg -1 min -1 )<br />
80<br />
Kuvio 4.1. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (45,9 ml·kg -1·min -1 ) ja hyvän testituloksen alaraja<br />
(50 ml·kg -1·min -1 ) maksimaalisen hapenottokyvyn kumulatiivisessa prosenttijakaumassa.<br />
4.3; kuvio 4.2; s. 22<br />
Toistokyykistyksen keskiarvotulos oli 44 ± 9 toistoa. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 41 toistoa/min) saavuttaneiden<br />
osuus oli 37 % reserviläisistä. Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 46 toistoa/min) saavutti 42 % reserviläisistä (kuvio<br />
4.2). Toistokyykistyksellä oli yhteys maksimaalisen hapenottokyvyn kanssa (r = 0.55, p < 0.001), mutta ei alaraajojen<br />
ojentajien maksimivoimaan.<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
0<br />
20<br />
40<br />
Toistokyykistys (toistoa/min)<br />
60<br />
Kuvio 4.2. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (41 toistoa) ja hyvän testituloksen alaraja (46 toistoa) toistokyykistyksen<br />
kumulatiivisessa prosenttijakaumassa.<br />
21
Istumaannousun keskiarvotulos oli 38 ± 10 toistoa. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 30 toistoa/min) saavuttaneiden<br />
osuus oli 24 % reserviläisistä. 4.3; kuvio Hyvän 4.3; tai s. erinomaisen 23 tuloksen (≥ 36 toistoa/min) saavutti 60 % reserviläisistä (kuvio 4.3).<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
0<br />
20<br />
40<br />
60<br />
80<br />
Istumaannousu (toistoa/min)<br />
Kuvio 4.3. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (30 toistoa) ja hyvän testituloksen alaraja (36 toistoa) istumaannousun<br />
kumulatiivisessa prosenttijakaumassa.<br />
4.3; kuvio 4.4; s. 23<br />
Etunojapunnerruksen keskiarvotulos oli 29 ± 13 toistoa. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 30 toistoa/min) saavuttaneiden<br />
osuus oli 59 % reserviläisistä. Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 35 toistoa/min) saavutti 32 % reserviläisistä<br />
(kuvio 4.4).<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
0<br />
20<br />
40<br />
60<br />
Etunojapunnerrus (toistoa/min)<br />
80<br />
Kuvio 4.4. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (30 toistoa) ja hyvän testituloksen alaraja (35 toistoa) etunojapunnerruksen<br />
kumulatiivisessa prosenttijakaumassa.<br />
22
Puristusvoiman keskiarvotulos oli 53 ± 9 kg. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 51,9 kg) saavuttaneiden osuus oli 48 %<br />
4.3; kuvio 4.5; s. 24<br />
reserviläisistä. Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 60 kg) saavutti 24 % reserviläisistä (kuvio 4.5).<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
20<br />
40<br />
60<br />
80<br />
Puristusvoima (kg)<br />
Kuvio 4.5. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (51,9 kg) ja hyvän testituloksen alaraja (60 kg) puristusvoiman<br />
kumulatiivisessa prosenttijakaumassa.<br />
Reserviläisten 8-juoksun keskiarvo oli 6,1 ± 0,4 sekuntia. Alaraajojen maksimaalisen ojennusvoiman keskiarvotulos<br />
oli 2939 ± 876 N ja yläraajojen ojennusvoima 899 ± 200 N, joka korreloi merkittävästi etunojapunnerruksen kanssa<br />
(r = 0.58, p < 0.001). Sen sijaan toistokyykistyksen ja jalkojen voiman välillä oli heikko yhteys (r=0.22, p
4.4. Lihavuus<br />
Oheisessa taulukossa on esitetty kootusti painoindeksin ja vyötärönympäryksen tulokset (taulukko 4.12).<br />
Taulukko 4.12. Painoindeksin ja vyötärönympäryksen tunnusluvut<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli Minimi Maksimi N<br />
Painoindeksi 24,8 3,8 24,5-25,0 16,8 45,1 837<br />
Vyötärönympärys (cm) 86,2 10,4 85,5-86,9 66,0 140 839<br />
Painoindeksin keskiarvo reserviläisillä oli 24,8 ± 3,8. Normaalipainosia (BMI 18,5 - 24,9) oli 59 % reserviläisistä.<br />
Lievästi ylipainoisia (BMI ≥ 25) oli 32 % ja merkittävästi lihavien (BMI ≥ 30) osuus oli 9 % (kuvio 4.6). Reserviläisten<br />
vyötärönympärysmitan 4.4; kuvio keskiarvo 4.6; s. oli 25 86,2 ± 10,4 cm. Vyötärönympärysmitan perusteella 11 % ylitti keskivartalolihavuuden<br />
(≥100 cm) rajan (kuvio 4.7).<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
10<br />
4.4; kuvio 4.7; s. 26<br />
20<br />
30<br />
Painoindeksi (kg/m)<br />
Kuvio 4.6. Lievän ylipainon (BMI ≥ 25) ja merkittävän (BMI ≥ 30) lihavuuden raja-arvot painoindeksin kumulatiivisessa<br />
prosenttijakaumassa.<br />
40<br />
50<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
60<br />
80<br />
100<br />
Vyötärönympärys (cm)<br />
120<br />
140<br />
Kuvio 4.7. Keskivartalolihavuuden raja-arvo (100 cm) vyötärönympäryksen kumulatiivisessa prosenttijakaumassa.<br />
24
4.5. Terveys<br />
Oheisessa taulukossa on esitetty kootusti mitattujen terveysmuuttujien tulokset (taulukko 4.13).<br />
Taulukko 4.13. Terveyden muuttujien kuvailevat tunnusluvut.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli Minimi Maksimi N<br />
Systolinen verenpaine<br />
(mmHg) 123 12 122-124 87 197 839<br />
Diastolinen verenpaine<br />
(mmHg) 77 9 76-77 54 120 839<br />
Kolesteroli (mmol/L) 4,5 0,9 4,5-4,6 2 8,4 824<br />
Glukoosi (mmol/L) 5,4 0,4 5,4-5,4 3,3 7,7 821<br />
Triglyseridit (mmol/L) 1,0 0,5 1,0-1,1 0,3 4,7 824<br />
Verenpaine. Reserviläisten systolisen verenpaineen keskiarvo oli 123 ± 12 mmHg. 43 %:lla reserviläisistä systolinen<br />
verenpaine oli ihannearvossa tai alle (≤120 mmHg) ja 8 %:lla selvästi kohonnut (≥140 mmHg). Diastolisen verenpaineen<br />
keskiarvo oli 77 ± 9 mmHg. 70 %:lla reserviläisistä diastolinen verenpaine oli ihannearvossa tai alle (≤ 80<br />
mmHg) ja 7 %:lla selvästi kohonnut (≥90 mmHg).<br />
Kolesteroli. Reserviläisten veren kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli 4,5 ± 0,9 mmol/L. Reserviläisistä 27 % ylitti<br />
viitearvon (5,0 mmol/L).<br />
Triglyseridit. Reserviläisten veren triglyseridipitoisuuden keskiarvo oli 1,0 ± 0,5 mmol/L. Reserviläisistä 4 % ylitti<br />
viitearvon (2,0 mmol/L).<br />
Glukoosi. Reserviläisten plasman glukoosipitoisuuden keskiarvo oli 5,6 ± 0,7 mmol/L. Viite-arvon (6,0 mmol/L)<br />
ylittäviä oli 7 % reserviläisistä.<br />
Koettu terveys. Erittäin hyväksi tai melko hyväksi terveytensä (ikäisiin verrattuna) koki kaksi kolmannesta reserviläisistä.<br />
Melko huonon tai huonon terveydentilan ilmoitti 3 %. (liitetaulukko 14).<br />
Stressi. Reserviläisistä vähän stressioireita kokevia oli 47% ja jonkin verran stressioireita kokevia 41 %. (taulukko<br />
4.14).<br />
Taulukko 4.14. Stressi.<br />
% N<br />
Vähän stressioireita kokevat (4-8p) 46,6 385<br />
Jonkin verran stressioireita kokevat (9-11p) 41,2 341<br />
Enemmän stressioireita kokevat (12-20p) 12,2 101<br />
Yhteensä 100 827<br />
25
Sairauslomat ja sairaudet. 43 % reserviläisistä ei ollut viimeisen vuoden aikana ollut sairauslomalla. Alle 14 päivää<br />
sairauslomalla oli ollut puolet. Sen sijaan yli 14 päivän sairauslomalla oli ollut 6 % reserviläisistä (liitetaulukko 16.)<br />
Neljännes reserviläisistä kärsi selkävaivoista tai muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. 74 % reserviläisistä ei ollut<br />
kärsinyt selkäkivuista ja 64 % noidannuolikivuista viimeisen kuukauden aikana. Alaselän kipua oli ollut viimeisen<br />
kuukauden aikana 1-7 päivänä reilulla viidenneksellä ja 8-14 päivänä 3 %:lla. Noidannuolikipuja 1-7 päivänä oli<br />
ollut kolmanneksella ja 8-14 päivänä 2 %:lla. Polvikivuista viimeisen kuukauden aikana 1-7 päivänä kärsineitä reserviläisiä<br />
oli vajaa kolmannes. Päivittäin tai yli 14 päivää polvikivuista kärsineitä oli yhteensä 3 %. Hengitys- tai<br />
verenkiertoelimistön sairauksia oli 6 %:lla reserviläisistä, ja verenpainetautia tai kohonnutta verenpainetta samoin 6<br />
%:lla. Lääkkeitä käytti noin kymmenen prosenttia. Metabolinen oireyhtymä todettiin IDF-kriteerien (2007) mukaan<br />
(liite 5) 4,6 %:lla ja I tai II tyypin diabetes 0,2 %:lla reserviläisistä (taulukko 4.15).<br />
Taulukko 4.15. Reserviläisten itse ilmoittamat sairaudet.<br />
% N<br />
Selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten vaivoja 24,7 206<br />
Tulehdustauti viimeisen 2 viikon aikana 19,5 163<br />
Hengitys- sydän tai verenkiertoelimistön sairaus 6,5 54<br />
Verenpainetauti tai kohonnut verenpaine 5,6 47<br />
Pyörrytystä tai huimausta 2,6 22<br />
Tulehduksellinen nivelsairaus 1,3 11<br />
I tai II tyypin diabetes 0,2 2<br />
4.6. Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien<br />
fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen<br />
Lähes kaikki reserviläiset kokivat, että ”taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen”. Reserviläisistä yli puolet koki,<br />
että ”varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista”. Osin eri mieltä oli 14 % ja täysin eri mieltä 8 %.<br />
Reserviläisistä vajaa puolet oli täysin tai osin eri mieltä siitä, että ”varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian<br />
kilpailuvoittoista”. Täysin tai osin samaa mieltä oli yhteensä 14 % reserviläisistä (liitetaulukot 17-19.)<br />
Vajaa puolet reserviläisistä ilmoitti olevansa täysin tai osin samaa mieltä siitä, että ”liikuntakoulutusta opettivat<br />
ammattitaitoiset kouluttajat”. Täysin tai osin eri mieltä oli reilu viidennes. Täysin tai osin samaa mieltä siitä, että<br />
”fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon koulutettavien kunto- ja taitoerot”,<br />
oli 44 %. Täysin tai osin eri mieltä oli neljännes reserviläisistä. ”Varusmiespalvelusaika oli fyysiseltä rasittavuudeltaan”<br />
kohtalaista suurimman osan mielestä (64 %). Raskaaksi ja hyvin raskaaksi sen luokitteli reilu viidennes reserviläisistä<br />
(liitetaulukot 20-22.)<br />
Vajaa kaksi kolmannesta reserviläisistä ilmoitti olevansa täysin tai osin samaa mieltä siitä, että Puolustusvoimien<br />
rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on tärkeä (liitetaulukko 23). ”Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus<br />
herätti pysyvän, reservissä jatkuneen liikuntakipinän” viidenneksellä reserviläisistä. Puolet oli osin tai täysin<br />
eri mieltä. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestin itse ilmoitettu tulos oli enemmistöllä joko 2600-3000<br />
metriä (43%) tai 2200-2600 metriä (38 %) (taulukko 4.16).<br />
26
Taulukko 4.16. Varusmiesajan liikunta.<br />
Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus<br />
herätti pysyvän liikuntakipinän % N<br />
Täysin samaa mieltä 3,6 30<br />
Osin samaa mieltä 16,3 137<br />
Siltä väliltä 28,6 240<br />
Osin eri mieltä 25,2 211<br />
Täysin eri mieltä 26,3 220<br />
Varusmiespalvelusajan<br />
ensimmäisen juoksutestin tulos<br />
Alle 2200 metriä 9,4 78<br />
2200 - 2600 metriä 38,2 317<br />
2600 - 3000 metriä 42,6 353<br />
Yli 3000 metriä 9,8 81<br />
4.7. Taustatekijöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn,<br />
lihavuuteen, vapaa-ajan liikuntaan ja koettuun terveyteen<br />
Taulukossa 4.17 on esitetty tiivistetysti taustatekijöiden ja tutkittujen muuttujien väliset yhteydet.<br />
Taulukko 4.17. Taustatekijöiden yhteys mitattuihin muuttuujiin.<br />
Ikä Koulutus Sotilaskoulutus Sotilaslääni Tupakointi<br />
Maksimaalinen hapenottokyky *** * *** ***<br />
Lihaskuntoindeksi *** * ***<br />
Vyötärönympärys *** *<br />
Vapaa-ajan liikunta * *** * ***<br />
Koettu fyysinen kunto * * * * ***<br />
Koettu terveys * * ***<br />
* p
4.7.1; kuvio 4.9; s. 30<br />
35-45 –vuotiaissa reserviläisissä oli suurempi joukko niitä, jotka kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi verrattuna<br />
ikätovereihinsa (p
The image cannot be displayed. Your computer may not have enough<br />
memory to open the image, or the image may have been corrupted.<br />
Restart your computer, and then open the le again. If the red x still<br />
appears, you may have to delete the image and then insert it again.<br />
The image cannot be displayed. Your computer may not have enough<br />
memory to open the image, or the image may have been corrupted.<br />
Restart your computer, and then open the le again. If the red x still<br />
4.7.1; Sotilaskoulutus. kuvio 4.12; Reservin s. 31 upseereilla maksimaalinen hapenottokyky oli suurempi kuin miehistöllä (p
Sotilaslääni. Länsi-Suomen sotilasläänissä asuvilla reserviläisillä lihaskuntoindeksin tulos oli parempi kuin Etelä- ja<br />
Itä-Suomen sotilaslääneissä asuvilla (p
4.7.3.Vapaa-ajan liikunta<br />
Ikä. 35-45 –vuotiaissa reserviläisissä oli enemmän reipasta liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavia ja<br />
vähemmän ei mitään liikuntaa tai rauhallista liikuntaa vähintään kerran viikossa harrastavia kuin 25-29 –vuotiaissa<br />
4.7.3; (p
4.7.3; kuvio 4.18; s. 35<br />
Sotilaskoulutus. Reservin upseereissa oli miehistöön verrattuna enemmän reipasta liikuntaa vähintään kolme kertaa<br />
viikossa harrastavia ja vähemmän liikuntaa harrastamattomia (p
4.7.4; Sotilaskoulutus. kuvio 4.20; Upseereiden s. 36 joukossa oli enemmän reserviläisiä, jotka kokivat terveytensä jonkin verran tai selvästi<br />
paremmaksi ikätovereihin verrattuna kuin miehistössä (p
The image cannot be displayed. Your computer may not have enough<br />
memory to open the image, or the image may have been corrupted.<br />
Etunojapunnerrus. 4.8.1; kuvio 4.22; Kaikki s. ryhmät 37 erosivat merkitsevästi toisistaan siten, että vyötärönympäryksen kasvaessa etunojapunnerruksen<br />
tulos heikkeni (p
Puristusvoima. Vyötärönympärykseltään alle 90 cm:n ryhmä sai merkitsevästi heikommat tulokset kuin muut ryhmät<br />
(p
4.8.2 Maksimaalisen hapenottokyvyn yhteys terveyteen<br />
Koettu fyysinen kunto. Reserviläisiä, jotka kokivat fyysisen kuntonsa ”jonkin verran tai selvästi heikommaksi” oli<br />
enemmän heikon maksimaalisen hapenoton ryhmässä (p
Verenpaine. Alle 90 cm vyötärönympäryksen omaavilla reserviläisillä oli merkitsevästi pienempi systolinen verenpaine<br />
kuin muilla ryhmillä (p
4.9. Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen<br />
4.9.1. Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn<br />
4.9.1; kuvio 4.30; s. 42<br />
Maksimaalinen hapenottokyky. Kaikki ryhmät erosivat toisistaan siten, että vapaa-ajan liikunnan määrän kasvaessa<br />
maksimaalinen hapenotto kasvoi (p
Koettu fyysinen kunto. Kaikki ryhmät erosivat merkitsevästi toisistaan siten, että vapaa-ajan liikunnan määrän<br />
kasvaessa 4.9.1; kuvio koettu fyysinen 4.32; s. kunto 43 oli parempi (p
The image cannot be displayed. Your computer may not have enough<br />
memory to open the image, or the image may have been corrupted.<br />
Restart your computer, and then open the le again. If the red x still<br />
The image cannot be displayed. Your computer may not have enough<br />
memory to open the image, or the image may have been corrupted.<br />
Restart your computer, and then open the le again. If the red x still<br />
appears, you may have to delete the image and then insert it again.<br />
Verenpaine. ”Ripeää ja reipasta liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa” harrastavilla oli korkeampi systolinen<br />
verenpaine kuin ”ripeää ja reipasta liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavilla (p
4.10.1; kuvio 4.35; s. 46<br />
Koettu fyysinen kunto. Vähän stressioireita kokevat kokivat myös fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin muut ryhmät<br />
(p
Verenpaine. 4.10.4; kuvio Systolisessa 4.37; ja s. diastolisessa 47 verenpaineessa ei havaittu eroja stressin suhteen.<br />
4.10.4. Stressin yhteys vapaa-ajan liikuntaan<br />
Vapaa-ajan liikunta. Vähän stressioireita kokevat harrastivat enemmän vapaa-ajan liikuntaa (p
5 Reserviläisten tulosten vertailu<br />
vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välillä<br />
5.1. Taustatekijät<br />
Vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> vertailuun otettiin mukaan 21-35 –vuotiaat reserviläiset, koska tämä ikäluokka muodostaa<br />
sodanajan tärkeimmän operatiivisen joukon. Vuonna 2003 ja <strong>2008</strong> tutkimukseen osallistuneiden reserviläisten ikäjakaumat<br />
erosivat toisistaan (p
Taulukko 5.2. Aselaji, sotilasläänit ja sotilaskoulutus vuosina 2003 ja <strong>2008</strong>.<br />
Aselaji tai puolustushaara 2003 (%) <strong>2008</strong> (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo<br />
Jalkaväki tai pioneeri 37,7 64,1 26,4 < 0,001<br />
Tykistö tai ilmatorjunta 47,9 12,0 -35,9 < 0,001<br />
Muut 14,4 23,9 9,5 < 0,001<br />
Sotilasläänit<br />
ESSL 44,3 40,9 -3,4 0,168<br />
ISSL 22,2 25,0 2,8 0,188<br />
LSSL 20,1 31,1 11,0 < 0,001<br />
PSSL 13,4 2,9 -10,5 < 0,001<br />
Sotilaskoulutus<br />
Miehistö 63,5 67,0 3,5 0,136<br />
Aliupseeri 26,0 24,3 -1,7 0,430<br />
Reservin upseeri 10,5 8,7 -1,8 0,212<br />
5.2 Elintavat ja työ<br />
Vuonna <strong>2008</strong> liikuntaa harrastamattomien ja vähän liikkuvien osuus oli pienempi vuoteen 2003 verrattuna (p
Taulukko 5.4. Kehon pituuden, painon, vyötärönympäryksen, painoindeksin sekä kestävyyden ja lihaskunnon keskimääräiset<br />
(±keskihajonta) tulokset (vuoden 2003 tulokset on ikäpainotettu).<br />
2003 <strong>2008</strong><br />
Keskiarvojen<br />
erotus<br />
(absoluuttinen) (suhteellinen, %)<br />
Pituus (cm) 179,7 ± 6,1 180,3 ± 6,2 0,6 0,3 0,093<br />
Erotuksen<br />
p-arvo<br />
Kehon paino (kg) 78,5 ± 12,3 80,5 ± 13,6 2,0 2,5 < 0,001<br />
Vyötärönympärys (cm) 88,3 ± 10,1 86,1 ± 10,4 -2,2 -2,5 < 0,001<br />
Painoindeksi 24,3 ± 3,3 24,8 ± 3,8 0,5 2,1 < 0,001<br />
Hapenotto (ml/kg/min) 43,7 ± 7,5 41,5 ± 8,0 -2,2 -5,0 < 0,001<br />
Etunojapunnerrus (toistoa/min) 23± 11 29 ± 13 6 26,1 < 0,001<br />
Istumaannousu (toistoa/min) 36± 9 38 ± 10 2 5,6 < 0,001<br />
Toistokyykistys (toistoa/min) 40± 7 44± 9 4 10,0 < 0,001<br />
Puristusvoima (kg) 54,7 ± 9,0 53,0 ± 9,1 -1,7 -3,1 < 0,001<br />
Maksimaalisen hapenottokyvyn ikäpainotetussa vertailussa reserviläisten maksimaalinen hapenottokyky oli huonompi<br />
vuonna <strong>2008</strong> (41,5±8,0 ml·kg -1·min-1 ) kuin vuonna 2003 (43,7±7,5 ml·kg -1·min-1 ) (p
Istumaannousun tulos oli vuonna <strong>2008</strong> (38±10) merkitsevästi parempi kuin reserviläisillä vuonna 2003 ikäpainotettuna<br />
(36±9) (p
Taulukko 5.7. Etunojapunnerruksen ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja <strong>2008</strong>.<br />
2003 (%) <strong>2008</strong> (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo<br />
Heikko 60,7 47,4 -13,3 < 0,001<br />
Välttävä 16,4 11,6 -4,8 0,007<br />
Tyydyttävä 10,8 9,7 -1,1 0,477<br />
Hyvä 3,7 8,3 4,6 < 0,001<br />
Erinomainen 8,4 23,0 14,6 < 0,001<br />
Toistokyykistyksen tuloksissa (kuvio 5.4) ikäpainotettuina havaittiin merkitsevä ero vuosien 2003 (40±7) ja <strong>2008</strong><br />
(44±9) välillä (p
Taulukko 5.9. Puristusvoiman ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja <strong>2008</strong>.<br />
2003 (%) <strong>2008</strong> (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo<br />
Heikko 10,2 14,1 3,9 0,019<br />
Välttävä 26,3 34,0 7,7 0,001<br />
Tyydyttävä 33,9 28,8 -5,1 0,032<br />
Hyvä 19,5 17,6 -1,9 0,326<br />
Erinomainen 10,0 5,4 -4,6 0,001<br />
Koettu fyysinen kunto. Niiden reserviläisten osuus, jotka kokivat kuntonsa olevan jonkin verran tai selvästi parempi,<br />
oli suurempi vuonna <strong>2008</strong> (p
5.4; kuvio 5.5; s. 56<br />
Jakauma (%)<br />
100<br />
80<br />
Vyötärönympärys<br />
vähintään 100 cm<br />
90-alle 100 cm<br />
alle 90 cm<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Kuvio 5.5. Vyötärönympäryksen ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja <strong>2008</strong>.<br />
Taulukko 5.12. Vyötärönympäryksen ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja <strong>2008</strong>.<br />
2003 (%) <strong>2008</strong> (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo<br />
≤ 90 cm 63,1 71,0 7,9 0,001<br />
90-99,9 cm 24,7 18,6 -6,1 0,004<br />
≥ 100 cm 12,1 10,3 -1,8 0,260<br />
5.5 Sairaudet<br />
Sairauksien esiintyvyydet on esitetty taulukossa 5.13. Vuosien väliset erot testattiin ikäpainotetusti. Selkävaivojen<br />
tai tuki- ja liikuntaelinten vaivojen esiintyvyys oli edelleen korkea (25 %), ja merkitsevästi suurempi vuonna <strong>2008</strong><br />
(p
Taulukko 5.14. Taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen.<br />
2003 (%) <strong>2008</strong> (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo<br />
Täysin samaa mieltä 77,1 73,6 -3,5 0,099<br />
Osin samaa mieltä 19,3 23,5 4,2 0,042<br />
Siltä väliltä 2,0 2,4 0,4 0,565<br />
Osin tai täysin eri mieltä 1,5 0,5 -1,0 0,038<br />
Yli puolet reserviläisistä vastasivat kumpanakin vuonna olevansa osin tai täysin samaa mieltä siitä, että ”varusmiespalvelusajan<br />
liikuntakoulutus oli monipuolista”. Osin tai täysin eri mieltä vastanneiden osuus oli noin kymmenen<br />
prosenttiyksikköä pienempi vuonna <strong>2008</strong> (p
Taulukko 5.16. Varusmiesajan harjoitukset, rasittavuus ja liikuntakoulutuksen herättämä liikuntakipinä vuosina 2003<br />
ja <strong>2008</strong>.<br />
Raskaissa harjoituksissa<br />
huomioitiin kunto- ja taitoerot 2003 (%) <strong>2008</strong> (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo<br />
Osin tai täysin samaa mieltä 40,8 44,3 3,5 0,152<br />
Siltä väliltä 21,7 31,3 9,6 < 0,001<br />
Osin tai täysin eri mieltä 37,6 24,5 -13,1 < 0,001<br />
Varusmiespalvelusaika oli<br />
fyysiseltä rasittavuudeltaan<br />
Hyvin kevyt tai kevyt 12,0 14,2 2,2 0,200<br />
Siltä väliltä 70,6 64,0 -6,6 0,005<br />
Raskas tai hyvin raskas 17,4 21,8 4,4 0,026<br />
Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus<br />
herätti pysyvän liikuntakipinän<br />
Osin tai täysin samaa mieltä 17,0 20,3 3,3 0,085<br />
Siltä väliltä 22,3 28,4 6,1 0,005<br />
Osin tai täysin eri mieltä 60,7 51,3 -9,4 < 0,001<br />
Suurin osa reserviläisistä oli osin tai täysin samaa mieltä siitä, että ”puolustusvoimien rooli kansanterveyden ja työkyvyn<br />
edistäjänä on tärkeä”. Samaa mieltä vastanneiden osuus oli pienempi vuonna <strong>2008</strong> (p
6 Tulosten tiivistelmä ja pohdinta<br />
Seuraavassa esitetään vastaukset tutkimuksen tavoitteisiin ja tarkempiin tutkimusongelmiin. Tutkimusongelmat on<br />
esitetty ennen tulososiota.<br />
1. Kuinka suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin<br />
operatiivisiin tehtäviin?<br />
a) Reserviläisistä vajaalla puolella on riittävä kestävyyskunto.<br />
b) Noin 40-60 %:lla reserviläisistä on hyvä alaraajojen ojentaja- ja keskivartalon<br />
koukistajalihasten lihaskestävyys sekä noin 30 %:lla on hyvä yläraajojen lihaskunto.<br />
c) 60 % reserviläisistä on normaalipainoisia (BMI ≤ 25), kun taas merkittävästi lihavien osuus<br />
on noin 10 %:a.<br />
2. Minkälainen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonna <strong>2008</strong> verrattuna samanikäisiin reserviläisiin<br />
vuonna 2003?<br />
a) Kestävyyskunto on keskimäärin heikompi vuonna <strong>2008</strong> verrattuna vuoteen 2003.<br />
Heikkokuntoisten osuus on suurempi ja hyväkuntoisten osuus on vastaavasti pienempi.<br />
b) Lihaskunto on merkittävästi parempi vuonna <strong>2008</strong> verrattuna vuoteen 2003. Hyvän ja<br />
erinomaisen lihaskunnon osuudet ovat suuremmat kuin vuonna 2003.<br />
c) Kehon paino on keskimäärin kaksi kiloa suurempi vuonna <strong>2008</strong> verrattuna vuoteen 2003.<br />
Normaalipainoisten (BMI ≤ 25) määrä on 9 %:a pienempi kuin vuonna 2003. Vaikka<br />
vyötärönympärys on pienentynyt vuodesta 2003, lihavien (BMI ≥ 30) osuudessa ei ole<br />
eroa vuoteen 2003 verrattuna.<br />
d) Vuonna <strong>2008</strong> reserviläisistä 40 %:a liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan<br />
osalta. Liikunnallisesti passiivisten ja vähän vapaa-ajan liikuntaa harrastavien<br />
määrä on hieman pienentynyt. Liikuntasuositusten mukaisesti vapaa-ajalla liikkuvien<br />
määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan.<br />
3. Mitkä ovat reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen<br />
ja taustatekijöiden väliset yhteydet?<br />
a) Vapaa-ajan liikunnan määrällä on positiivinen yhteys hapenottokykyyn, lihaskuntoon sekä<br />
koettuun fyysiseen kuntoon ja koettuun terveyteen.<br />
b) Ripeää liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavilla veren rasva-arvot<br />
(triglyseridit) ovat alhaisemmat.<br />
c) Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn omaavilla reserviläisillä veren rasva-arvot ovat<br />
kohonneet. Heikko hapenottokyky on myös yhteydessä heikkoon koettuun fyysiseen<br />
kuntoon ja koettuun terveyteen.<br />
d) Vyötärönympäryksen kasvaessa fyysinen suorituskyky ja veren rasva-arvot heikkenevät.<br />
Lisäksi alle 90 cm vyötärönympäryksen omaavilla reserviläisillä on alhaisemmat veren<br />
sokeri- ja kolesteroliarvot sekä alhaisempi systolinen verenpaine.<br />
52
6.1 Reserviläisten tulokset vuonna <strong>2008</strong><br />
Elintavat ja työ<br />
Liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi tulisi suositusten mukaan (ACSM 2007) keskiraskasta aerobista liikuntaa<br />
harrastaa vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta liikuntaa vähintään 20<br />
minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa kehittävää liikuntaa tulisi harrastaa kaksi kertaa<br />
viikossa. Suomalaisen väestön kohdalla on arvioitu, että nuorista noin 40-50 %:a ja aikuisväestöstä 60-65 %:a liikkuu<br />
terveytensä kannalta riittävästi (Fogelholm ym. 2007). Arvio reserviläisten fyysisen aktiivisuuden riittävyydestä<br />
on hiukan heikompi. Noin 40 % reserviläisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, kun lihaskuntoa kehittävää<br />
liikuntaa ei huomioida (joko arkiliikuntana vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti<br />
vapaa-ajallaan ripeää tai reipasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa). Tästä joukosta 29<br />
%:a ilmoitti, ettei harrasta voima- tai kamppailulajeja lainkaan. Reserviläisistä 13 %:a ilmoitti, ettei harrasta liikuntaa<br />
lainkaan.<br />
Yli puolet reserviläisistä ilmoitti työtuntimääräkseen 31-40 tuntia viikossa, ja yli 51 tuntia viikossa töitä tekeviä<br />
oli 16 %:a. Tulokset ovat samansuuntaisia Rantasen ym. (2002) tutkimuksen kanssa. Viimeisen vuoden aikana sairauslomilla<br />
oli ollut yli puolet reserviläisistä. Osuus on suurempi kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin (Kauppinen<br />
ym. 2007). Yli 14 päivän sairauslomia oli 6 %:lla reserviläisistä. Työolotutkimuksen mukaan 25-35 –vuotiailla<br />
suomalaisilla miehillä oli vuonna 2003 keskimäärin 6,2 sairauspoissaolopäivää vuodessa (Lehto & Sutela 2004).<br />
Reserviläisistä suurin osa ilmoitti unen määräkseen 7-8 tuntia. Kuusi tuntia tai vähemmän ilmoitti nukkuvansa<br />
reilu viidennes ja yhdeksän tuntia tai yli 7 %. Aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin verrattaessa lyhyen yöunen osuus<br />
oli hieman suurempi ja pitkän yöunen pienempi. (Hublin ym. 2001, Härmä ym. 2002, Kronholm ym. 2006,<br />
Fogelholm ym. 2007). Säännöllisesti tupakoivia reserviläisiä oli 38 %:a. Osuus on samankaltainen Finriski 2007<br />
-tutkimuksen kanssa, jossa tupakoivia 25-35 –vuotiaita miehiä todettiin olevan 33-36 %:a.<br />
Fyysinen suorituskyky<br />
Sotilaille määritetyn kestävyyskunnon minimitavoitevaatimuksen 42 ml·kg -1·min -1 täytti 46 % reserviläisistä. Puolustusvoimien<br />
kuntotestiluokitusten perusteella 15 % reserviläisistä saavutti hyvän tai erinomaisen kestävyystuloksen<br />
(≥ 50 ml·kg -1·min -1 ), kun vastaavasti heikon tai välttävän tuloksen saavutti 72 % (≤ 45,9 ml·kg -1·min -1 ). Sotilaan<br />
kestävyyssuorituskyvyn kannalta tulokset tarkoittavat sitä, että ainoastaan 15 % reserviläisistä on sijoituskelpoisia<br />
fyysisesti vaativiin ns. etulinjan sotilastehtäviin.<br />
Lihaskunnoltaan (lihaskestävyys) reserviläiset ovat keskimääräisesti hyvässä kunnossa jalkojen ojentaja- ja keskivartalon<br />
koukistajalihasten osalta. Toistokyykistyksessä hyvän tai erinomaisen tuloksen saavutti 42 %:a ja istumaannousussa<br />
60 %:a reserviläisistä. Kuitenkin samaan aikaan heikon tai välttävän tuloksen saaneiden osuus oli kummassakin<br />
testissä merkittävä. Yläraajojen lihaskunnon tulokset olivat heikompia: etunojapunnerruksessa hyvän tai<br />
erinomaisen tuloksen saavutti 32 %:a, ja heikon tai välttävän tuloksen saavuttaneiden osuus oli 59 % reserviläisistä.<br />
Tutkimustulokset osoittivat myös sen, että Puolustusvoimien käyttämät lihaskuntotestit mittaavat yläraajojen<br />
osalta sekä lihaskestävyyttä että lihasten maksimivoimaa. Tämä ilmeni etunojapunnerrustestin (toistojen lukumäärä<br />
minuutissa) ja penkkipunnerruksen maksimivoiman välisenä merkitsevänä (r = 0,58, p < 0,001) korrelaationa.<br />
Sen sijaan alaraajojen toistokyykistystestin tulokset korreloivat heikosti alaraajojen ojentajalihasten dynamometrilla<br />
suoritetun maksimivoiman kanssa. Toistokyykistystestin tulokset korreloivat se sijaan maksimaalisen hapenottokyvyn<br />
kanssa (r = 0,55, p < 0,001). Lisäksi havaittiin, että yläraajojen maksimivoima korreloi merkitsevästi lihaskuntoindeksin<br />
kanssa. Sen sijaan alaraajojen maksimivoimalla eikä puristusvoimalla ollut yhteyttä lihaskuntoindeksiin.<br />
Näin ollen Puolustusvoimissa käytettävät lihakuntotestit mittaavat varsin hyvin sotilaiden kokonaisvaltaista fyysistä<br />
suorituskykyä, ja maksimivoiman osuus saadaan selville myös yläraajojen osalta, mutta alaraajojen ojentajien maksimivoimaa<br />
nykyiset testit eivät pysty mittamaan. Tämä asia tulisi jatkossa huomioida mm. testimenetelmien edelleen<br />
kehittämiseksi sekä siksi, että alaraajojen maksimivoima on kestävyyden ohella tärkeä tekijä liikunnassa ja monissa<br />
sotilaallisissa operaatioissa.<br />
Fyysisen suorituskyvyn vertaaminen muiden asevoimien vastaaviin tuloksiin on vaikeaa, koska yleiseen asevelvollisuuteen<br />
perustuvia asevoimia on vain harvoissa länsimaissa (mm. Ruotsi ja Norja). Raportoitujen tutkimusten<br />
mukaan Ruotsissa (Rasmussen ym. 1999), Tanskassa (Sörensen ym. 1997) ja Norjassa (Dyrstad ym. 2005) fyysinen<br />
53
kunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Leyk ym. (2006) ovat<br />
tutkineet vuodesta 2000 lähtien Saksan armeijaan (Bundeswehr) hakijoita (58 000 henkilöä), jotka valitaan fyysisen<br />
kunnon testien, koulun päästötodistuksen ja alle 30 olevan painoindeksin perusteella. Fyysisen kunnon testeissä<br />
hylättiin 37 % hakijoista, ja hylättyjen osuus on lisääntynyt vuodesta 2001 lähtien. Vain 5 %:a juoksi 12-minuutin<br />
juoksutestissä (Cooper) enemmän kuin 2851 m. Sen sijaan Yhdysvaltain armeijaan rekrytoitujen ammattisotilaiden<br />
fyysinen kunto ei ole muuttunut vuosien 1978–1993 aikana, mutta kehon paino on hieman lisääntynyt (Sharp ym.<br />
2002). Tämä johtunee armeijaan rekrytoitujen alokkaiden valikoitumisesta, eikä näin ollen edusta koko väestössä<br />
ilmeneviä muutoksia.<br />
Lihavuus<br />
Painoindeksin mukaan tarkasteltuna noin kaksi kolmannesta reserviläisistä on normaalipainoisia. Lihavien osuus<br />
vyötärönympärysmitan sekä painoindeksin perusteella on noin 10 %:a. Tulokset ovat samansuuntaisia Finriski 2007<br />
-tutkimuksen kanssa. Siinä havaittiin lihavien osuuden olevan 12 %:a, kun taas normaalipainoisia oli yli puolet<br />
25-35 –vuotiaista suomalaisista miehistä. Suomalaisessa alle 65-vuotiaassa aikuisväestössä keskimäärin kolmannes<br />
miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia. Viidennes väestöstä on lihavia (Finriski 2007).<br />
Terveys<br />
Veren rasva- ja sokeriarvojen perusteella vain osa reserviläisistä ylitti triglyseridien ja glukoosin viitearvojen ylärajan.<br />
Sen sijaan yli neljännes reserviläisistä ylitti kokonaiskolesterolin viitearvon ylärajan (5 mmol/l). Finriski 2007<br />
–tutkimuksessa osuus oli hieman suurempi (31 %). Systolinen verenpaine oli ihannearvossa 44 %:lla reserviläisistä<br />
ja vastaavasti diastolinen verenpaine 70 %:lla reserviläisistä. Finnriski 2007 –tutkimuksessa vastaavat arvot olivat<br />
samanikäisillä miehillä 26 % ja 68 %. Selvästi kohonnut systolinen tai diastolinen verenpaine oli vajaalla 10 %:lla<br />
reserviläisistä. Verenpainetasojen takia 6-8 %:a reserviläisistä kuuluisi verenpaineseurantaan avoterveydenhuollossa,<br />
jolloin selviäisi pitkän aikavälin verenpainetaso ja mahdollinen verenpaineen hoidon tarve. Kokonaiskolesterolin<br />
kohdalla tällainen seurantatarve on 27 %:lla, triglyseridien kohdalla 4 %:lla ja verensokerin kohdalla 7 %:lla reserviläisistä.<br />
Vähän stressioireita kokevia reserviläisiä oli vajaa puolet ja jonkin verran stressioireita kokevia 41 %:a.<br />
Erittäin hyväksi tai melko hyväksi terveytensä (ikäisiin verrattuna) koki lähes kaksi kolmannesta reserviläisistä.<br />
6.1.1. Taustatekijöiden yhteys keskivartalon lihavuuteen ja fyysiseen suorituskykyyn<br />
20-24 –vuotiailla oli parempi kestävyyskunto kuin 25-29 –vuotiailla, joiden liikunta-aktiivisuus oli alhaisinta. Yli<br />
35–vuotiaat kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin alle 35-vuotiaat. 16 vuotta tai enemmän opiskelleilla oli<br />
parempi kestävyyskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys kuin 12 vuotta tai vähemmän opiskelleilla. 12 vuotta<br />
tai vähemmän opiskelleet harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin pidempään opiskelleet. Tulokset ovat<br />
samansuuntaisia kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa fyysinen kunto korreloi positiivisesti ja painoindeksi negatiivisesti<br />
koulutustason kanssa (Leyk ym. 2006). Reservin upseerit harrastivat enemmän vapaa-ajan liikuntaa ja heillä<br />
oli parempi kestävyyskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys kuin miehistöllä. Lihaskuntoindeksin tulos parantui<br />
sotilaskoulutuksen pituuden kasvaessa. Lihaskunto oli parempi Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomen sotilasläänin<br />
alueella asuvilla reserviläisillä. Lihaskunto ja koettu fyysinen kunto oli parempi Länsi-Suomen sotilasläänin kuin<br />
Itä-Suomen sotilasläänin alueella asuvilla. Tupakoivien kestävyys- ja lihaskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys<br />
olivat huonompia kuin tupakoimattomilla. Tupakoivat reserviläiset harrastivat myös vähemmän vapaa-ajan liikuntaa.<br />
Vyötärönympärys kasvoi iän lisääntyessä. Vyötärönympärys oli pienempi Etelä-Suomen kuin Länsi-Suomen<br />
sotilasläänin alueella asuvilla reserviläisillä.<br />
6.1.2. Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet<br />
Fyysisen suorituskyvyn yhteys lihavuuteen<br />
Vyötärönympäryksen kasvaessa maksimaalisen hapenkulutuksen, lihaskuntotestien ja 8-juoksun tulokset heikkenivät.<br />
Vyötärönympäryksen kasvaessa myös koettu fyysinen kunto heikkeni.<br />
54
Fyysisen suorituskyvyn yhteys terveyteen<br />
Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn (≤ 41,9 ml·kg -1·min -1 ) omaavilla reserviläisillä oli heikompi koettu fyysinen<br />
kunto ja terveys sekä korkeammat triglyseridiarvot kuin muilla tutkituilla. Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn<br />
reserviläisillä oli myös korkeammat kolesteroliarvot kuin hyvän tai erinomaisen hapenottokyvyn omaavilla ja heillä<br />
oli korkeampi diastolinen verenpaine kuin välttävän hapenottokyvyn ryhmällä. Glukoosiarvoissa ja systolisessa<br />
verenpaineessa ei ollut eroja maksimaalisen hapenottokyvyn suhteen. CARDIA-tutkimus (Carnethon ym. 2003)<br />
tukee osin näitä tuloksia. Tutkimuksessa todetaan, että heikon sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon (alin neljännes)<br />
omaavilla oli 3-6-kertainen diabeteksen, verenpaineen ja metabolisen oireyhtymän todennäköisyys kuin hyvän<br />
kunnon omaavilla henkilöillä. Nämä tulokset on painotettu iän, rodun, sukupuolen, tupakoinnin sekä sukutaustan<br />
(diabetes, hypertension tai sydäninfarkti) mukaan. Kyseinen tutkimus osoitti myös yhteyden sydän- ja verenkiertoelimistön<br />
kunnon ja korkeiden kolesteroliarvojen välillä (riski 1,4-kertainen, p=0,04).<br />
Lihavuuden yhteys terveyteen<br />
Vyötärönympäryksen kasvaessa triglyseridiarvot ja diastolinen verenpaine kasvoivat ja koettu terveys heikkeni. Lisäksi<br />
alle 90 senttimetrin vyötärönympäryksen omaavilla reserviläisillä oli merkitsevästi alhaisempi systolinen verenpaine<br />
ja alhaisemmat kolesteroli- ja glukoosiarvot. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lihavuudella on laajat<br />
sosioekonomiset ja terveydelliset vaikutukset. Lihavuus ei lisää vain riskiä sairastua moniin sairauksiin, vaan se on<br />
liitetty myös rajoittuneeseen liikkumiseen, lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen<br />
(Rissanen ym. 1990). Sairastavuuden on osoitettu lisääntyneen merkittävästi BMI:n ylittäessä 25 (Manson ym.<br />
1995, Maru ym. 2004), mutta sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja korkean verenpaineen riski on jo kohonnut<br />
BMI:n ylittäessä 22-23 (Colditz ym. 1995, Huang ym. 1998, Willett ym. 1999).<br />
6.1.3. Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen<br />
Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen suorituskyky<br />
Vapaa-ajan liikunnan määrän kasvaessa maksimaalinen hapenottokyky, ja lihaskuntoindeksi sekä koettu fyysinen<br />
kunto olivat parempia. Vapaa-ajan liikunnan määrän kasvaessa myös koettu terveys oli parempi. ”Ripeää ja reipasta<br />
liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa” harrastavilla triglyseridiarvot olivat alhaisempia. ”Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
vähintään kolme kertaa viikossa” harrastavilla oli korkeampi systolinen verenpaine kuin ”ripeää ja reipasta<br />
liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavilla. Diastolinen verenpaine oli korkeampi ”ei mitään liikuntaa tai rauhallista<br />
liikuntaa vähintään kerran viikossa” harrastavilla kuin ”ripeää ja reipasta liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavilla.<br />
Kolesteroli- ja glukoosiarvoissa ei havaittu eroja vapaa-ajan liikunnan suhteen.<br />
Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen<br />
Stressioireiden lisääntyessä koettu fyysinen kunto sekä koettu terveys heikkenivät. Vähän stressioireita kokevat harrastivat<br />
enemmän vapaa-ajan liikuntaa ja heillä oli parempi maksimaalinen hapenottokyky. Verenpaineessa ja vyötärönympäryksessä<br />
ei stressi-indeksin mukaan eroja havaittu.<br />
6.2 Reserviläisten vertailu vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> välillä<br />
Taustatekijät<br />
Vuonna <strong>2008</strong> tutkituista 13-15 vuotta opiskelleiden osuus oli suurempi ja yli 16 vuotta opiskelleiden osuus pienempi.<br />
Vastaavasti yli 90 000 asukkaan kaupungissa asuvien reserviläisten osuus oli pienempi ja 10 000-89 999 asukkaan<br />
kaupungissa tai kunnassa asuvien osuus suurempi vuoteen 2003 verrattuna. Aselajin ja puolustushaaran osuuksissa<br />
jalkaväen/pioneerien ja muiden aselajien osuudet olivat suurempia, kun taas tykistöön tai ilmatorjuntaan kuuluvien<br />
osuus oli pienempi vuoteen 2003 verrattuna. Pohjois-Suomen ja Länsi-Suomen sotilasläänien alueella asuvien osuudet<br />
olivat suurempia kuin vuonna 2003.<br />
55
Elintavat<br />
Vähän tai ei lainkaan liikkuvien osuus oli pienempi vuonna <strong>2008</strong> verrattuna vuoteen 2003 ja ”ripeää tai reipasta<br />
liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavien määrä oli suurempi. Kuitenkaan ”ripeää ja reipasta liikuntaa vähintään<br />
kolme kertaa viikossa” harrastavilla ei havaittu merkitsevää eroa.<br />
Fyysinen suorituskyky<br />
Maksimaalinen hapenottokyky oli keskimäärin heikompi vuonna <strong>2008</strong> kuin reserviläisillä vuonna 2003. Hyvä tai<br />
erinomainen hapenottokyky oli yhä harvemmalla reserviläisellä ja välttävän hapenottokyvyn osuus oli suurempi vuoteen<br />
2003 verrattuna. Maksimaalisen hapenottokyvyn lasku havaittiin ainoastaan alle 16 vuotta opiskelleilla, joilla<br />
heikon hapenottokyvyn osuus oli suurempi kuin vuonna 2003.<br />
Lihaskunnossa vuonna <strong>2008</strong> reserviläisten istumaannousun, etunojapunnerruksen ja toistokyykistyksen tulokset<br />
olivat keskimäärin parempia kuin reserviläisillä vuonna 2003. Toistokyykistyksessä ja etunojapunnerruksessa erinomaisen<br />
ja hyvän tuloksen saaneiden reserviläisten osuus oli suurempi sekä heikon ja välttävän pienempi vuoteen<br />
2003 verrattuna. Istumaannousussa erinomaisen tuloksen saaneiden osuus oli merkittävästi suurempi. Välttävän ja<br />
hyvän tuloksen saaneiden osuus oli puolestaan pienempi. Vuonna <strong>2008</strong> reserviläisten puristusvoima oli keskimäärin<br />
huonompi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Heikon tai välttävän tuloksen saaneiden reserviläisten osuus oli suurempi<br />
ja vastaavasti erinomaisen ja tyydyttävän pienempi vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna <strong>2008</strong> reserviläisten joukossa<br />
oli enemmän fyysisesti raskasta työtä tekeviä, mutta lihaskunto oli parempi tasaisesti kaikissa työn fyysisen raskauden<br />
luokissa, joten se ei selittänyt lihaskunnossa löytyneitä eroja. Vuosien 2003 ja <strong>2008</strong> tutkimusten kyselyiden erojen<br />
johdosta ei voitu luotettavasti selvittää oliko lihaskuntoharjoittelun määrässä tapahtunut muutosta.<br />
Koettu fyysinen kunto<br />
Fyysisen kunnon arviossa niiden reserviläisten osuus, jotka vastasivat jonkin verran tai selvästi parempi, oli suurempi<br />
vuonna <strong>2008</strong>. Merkitsevästi pienempi osa reserviläisistä vastasi ”yhtä hyvä”.<br />
Lihavuus<br />
Kehon paino oli noussut keskimäärin kaksi kiloa vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna <strong>2008</strong> reserviläisten painoindeksi<br />
oli hieman suurempi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Normaalipainoisten osuus oli 9 %:a pienempi vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Lievästi lihavien (BMI 25-29,9) ja vähintään merkittävästi lihavien (BMI ≥ 30) osuudet olivat suurempia. Reserviläisten<br />
vyötärönympärys oli vuonna <strong>2008</strong> merkitsevästi pienempi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Kuitenkaan<br />
lihavien (vyötärönympärys ≥ 100 cm) osuudessa eroa ei havaittu.<br />
Sairaudet<br />
Itse raportoitujen hengitys-, sydän tai verenkiertoelimistön sairauksien esiintyvyys oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi<br />
vuoteen 2003 verrattuna. Tuki- ja liikuntaelinten (ml. selkä) vaivojen osuus oli korkea vuonna <strong>2008</strong> (25 %).<br />
56
Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien<br />
fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen.<br />
Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus miellettiin vuonna <strong>2008</strong> hiukan monipuolisemmaksi ja varusmiespalveluksen<br />
aikainen liikuntakoulutus kannusti hieman paremmin pysyvään liikuntaharrastukseen siviilissä vuoteen<br />
2003 verrattuna. Liikuntakoulutuksen kilpailuvoittoisuudessa mielipiteet vastaan ja puolesta olivat kasvaneet. Raskaissa<br />
harjoituksissa huomioitiin kunto- ja taitoerot hieman heikommin ja varusmiespalvelusaika koettiin hieman<br />
rasittavammaksi kuin vuonna 2003. Tämä voi johtua huonommasta kestävyyskunnosta. Liikuntakoulutusta opettaneiden<br />
kouluttajien ammattitaidossa eroa ei havaittu. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestin tuloksessa<br />
(itse ilmoitettu) 2600-2999 metriä juosseiden osuus oli suurempi sekä yli 3000 metriä juosseiden osuus pienempi<br />
vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Vuonna 1998 toimeenpantiin varusmieskoulutuksessa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia etenkin johtajakoulutuksen<br />
sekä liikuntakoulutuksen osalta. Vuoden <strong>2008</strong> tutkimukseen osallistuikin pääsääntöisesti reserviläisiä, jotka<br />
olivat suorittaneet varusmiespalveluksen koulutusuudistuksen jälkeen. Vastaavasti vuoden 2003 tutkimukseen osallistui<br />
reserviläisiä, joiden keskimääräinen varusmiespalvelusvuosi (1992–1994) oli ennen koulutusuudistusta. Tutkimustulosten<br />
perusteella voidaan todeta, että puolustusvoimien liikuntakoulutuksen sisällölliset uudistukset ovat<br />
olleet vaikutuksiltaan myönteisiä ja oikean suuntaisia.<br />
57
7 Johtopäätökset ja suositukset<br />
Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta hapenottokyvyltään<br />
sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. Lihaskunto on riittävä jalkojen ja keskivartalon<br />
osalta noin 60–75 %:lla sekä ylävartalon osalta noin 40 %:lla reserviläisistä. Sotilaiden kestävyyskunnon minimisuoritusvaatimuksen<br />
(42 ml·kg -1·min -1 ) täyttää 46 % ja erikoisjoukkojen vaatimuksen (≥ 50 ml·kg -1·min -1 ) 15 %.<br />
Tulos on linjassa fyysisen aktiivisuuden kanssa, sillä noin 40 % reserviläisistä harrastaa kestävyystyyppistä liikuntaa<br />
terveytensä kannalta riittävästi (joko arkiliikuntana vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti<br />
vapaa-ajallaan ripeää tai reipasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa). Kestävyyskunnoltaan<br />
heikompien reserviläisten sijoittamista tulisi fyysisen suorituskyvyn perusteella tarkistaa vähemmän<br />
vaativampiin tehtäviin. Alaraajojen ojentajalihasten maksimivoiman mittaamista tulisi lisäksi harkita valittaessa<br />
henkilöitä raskaisiin, paljon taakan kantamista sisältäviin sotilaallisiin operaatioihin. Reserviläisten, joiden fyysinen<br />
suorituskyky on heikko, ja jotka ovat merkittävästi ylipainoisia, sijoittamista sodan ajan operatiivisiin joukkoihin<br />
tulisi arvioida uudelleen. Edellä mainittujen osuus on nyt hieman suurempi kuin vuonna 2003. Erikoisjoukkoihin<br />
kelpaavien reserviläisten osuus on vähäinen, ja heidän osuutensa on pienempi kuin vuonna 2003.<br />
Suomen puolustusvoimilla ei ole ammattiarmeijoiden tapaan mahdollisuutta valikoida sodan ajan joukkoihin<br />
vain henkisesti ja fyysisesti vahvoja sotilaita. Yleinen asevelvollisuus edellyttää, että mahdollisimman moni varusmiehistä<br />
ja vapaaehtoisessa palveluksessa olevista naisista suorittaa hyvin kansalaisvelvollisuutensa. Puolustusvoimissa<br />
panostetaan sen takia erityisesti varusmieskoulutuksen laatuun ja sisältöön kaikilla koulutusaloilla. Tämä pätee<br />
myös fyysiseen koulutukseen, joka luo vahvan perustan sille, että koulutettavat kykenevät vastaanottamaan vaativaa<br />
taistelukoulutusta ja kehittämään omaa toimintakykyään. Fyysisen koulutuksen tärkeänä tavoitteena on tuottaa<br />
suorituskyvyltään sijoituskelpoisia sotilaita sodanajan joukkoihin. Samalla laadukas koulutus ennaltaehkäisee liikuntavammojen<br />
ja -sairauksien syntymistä sekä kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan.<br />
Puolustusvoimat tekee myös erittäin arvokasta kansanterveystyötä pyrkimällä edistämään liikuntakäyttäytymistä<br />
ja siten terveyttä ja hyvinvointia. Huolestuttavaa on, että aerobisen kunnon heiketessä lihavuus ja siihen liittyvät<br />
sairaudet ovat lisääntyneet. Selvästi kohonnut verenpaine oli vajaalla 10 %:lla reserviläisistä, ja yli neljänneksellä<br />
reserviläisistä veren kokonaiskolesteroliarvot ylittivät viitearvon. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia raportoitiin 25 %:lla<br />
reserviläisistä huolimatta heidän nuoresta iästään. Kansanterveydellisestä näkökulmasta terveyden riskitekijöiden<br />
mittaaminen kertausharjoitusten yhteydessä näyttäisi perustellulta, mikäli kohonneen riskin omaavat reserviläiset<br />
ohjataan avoterveydenhuollon seurantaan ja liikunta- sekä ravitsemusneuvontaan. Liikunta- ja ravitsemustietouden<br />
perusopetus ja elintapojen yhteys terveyteen olisi hyvä toistaa kertausharjoitusten teoriaopetuksen yhteydessä tiivistetyssä<br />
muodossa.<br />
Elintavat sekä liikunta- ja terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Vanhempien rooli lasten ja nuorten<br />
terveiden elintapojen edistäjänä on keskeinen. Kodin jälkeen tulevat lastentarhat, koulut, työpaikat ja muut instituutiot<br />
kuten Puolustusvoimat. Parantamalla elintapoja eli lisäämällä fyysistä aktiivisuutta sekä syömällä ja juomalla<br />
terveellisesti voidaan ennaltaehkäistä sairauksille altistavaa ylipainoa, monia elintasosairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.<br />
Maanpuolustuksen, talouden ja kansalaisten elämänlaadun kannalta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen<br />
kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla on erittäin tärkeää ja taloudellisesti kannattavaa.<br />
58
8 Lähteet<br />
American College of Sport Medicine (2000) ACSM`s Guidelines for Exercise Testing and Prescription. Philadelphia:<br />
Lippincott Williams & Wilkins, pp. 84–85.<br />
Arbeeny C (2004) Addressing the unmet medical need for safe and effective weight loss. Obes Res 12: 1191-1196.<br />
Bernstein M, Costaza M & Morabia A (2003) Association of physical activity intensity levels with overweight and<br />
obesity in a population-based sample of adults. Prev Med 38: 94-104.<br />
Bjerkedal T, Beckström JR, Brevik JI & Slåden K (2001) Height, weight and BMI measured at the medical examination<br />
for military service men born 1967-1980. Use of BMI as a health index. Tidsskr Nor Lägeforen 6 (121):<br />
674-677.<br />
Blair SN, Cheng Y & Holder JS (2001) Is physical activity or physical fitness more important in defining health<br />
benefits? Med Sci Sports Exerc 33 (6, Suppl.): S379-S399.<br />
Borghouts LB & Keizer HA (1999) Exercise and insulin sensitivity: a review. Int J Sports Med 21(1): 1-12.<br />
Borodulin K, Laatikainen T, Juolevi A & Jousilahti P (2007a) Thirty-year trends of physical activity in relation to<br />
age, calendar time and birth cohort in Finnish adults. European Journal of Public Heath 1-6.<br />
Borodulin K, Mäkinen T, Fogelholm M., Lahti-Koski M., & Prättälä R (2007b) Trends and socioeconomic differences<br />
in overweight among physically active and inactive Finns in 1978-2002. Prev Med 45 (2-3): 157-62.<br />
Bray G & Popkin B (1998) Dietary fat intake does effect obesity! Am J Clin Nutr 68: 1157-1173.<br />
Carnethon MR, Gidding SS, Nehgme R, Sidney S, Jacobs DR Jr, Liu K (2003) Cardiorespiratory fitness in young<br />
adulthood and the development of cardiovascular disease risk factors. JAMA; 290: 3092-100.<br />
Colditz G, Willett W, Rotnizky A and Manson J (1995) Weight gain as a risk factor for clinical diabetes mellitus in<br />
women. Ann Inter Med; 122: 481-486.<br />
Donnelly J, Hill J, Jacobsen D, Potteiger J, Sullivan D, Johnson S, Heelan K, Hise M, Fennessey P, Sonko B, Sharp<br />
T, Jakicic J, Blair S, Tran Z, Mayo M, Gibson C & Washburn R (2003) Effects of a 16-month randomized controlled<br />
exercise trial on body weight and composition in young, overweight men and women. Ann Int Med 163:<br />
1343-1350.<br />
Durstine JL, Granjean PW, Davis PG, Ferguson MA, Alderson NL & DuBose KD (2001) Blood lipid and lipoprotein<br />
adaptations to exercise: a quantitative analysis. Sports Med 31(15): 1033-1062.<br />
Dyrstad SM, Aandstad A, Hallén J (2005) Aerobic fitness in young Norwegian men: a comparison between 1980<br />
and 2002. Scand J Med Sci Sports; 15: 298-303.<br />
Dyrstad SM, Soltvedt R & Halle J (2006) Physical fitness and physical training during Norwegian military service.<br />
Mil Med 171: 736-741.<br />
59
Erikssen G (2001) Physical fitness and changes in mortality: the survival of the fittest. Sports Med 31(8): 571-576.<br />
Fogelholm M & Kukkonen-Harjula K (2000) Does physical activity prevent weight gain- a systematic review. Obes<br />
Rev 1: 95-111.<br />
Fogelholm M, Malmberg J, Suni J, Santtila M, Kyröläinen H, Mäntysaari M & Oja P (2006a) International Physical<br />
Activity Questionnaire: Validity against Fitness. Med Sci Sports Exerc 38(4): 753-760.<br />
Fogelholm M, Malmberg J, Suni J, Santtila M, Kyröläinen H & Mäntysaari M (2006b) Waist circumference and<br />
BMI are independently associated with the variation of cardio-respiratory and neuromuscular fitness in young adult<br />
men. Int J Obes (Lond) 30(6): 962-9.<br />
Fogelholm M, Paronen O, Miettinen M (2007) Liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan<br />
tila ja kehittyminen 2006. Helsinki.<br />
Fogelholm M, Kronholm E, Kukkonen-Harjula K, Partonen T, Partinen M & Härmä M 2007. Sleep-related disturbances<br />
and physical inactivity are independently associated with obesity in adults. Int J Obes (Lond) 31(11):<br />
1713-21.<br />
Hardeman W, Griffi S, Johnston M, Kinmonth A & Wareham N (2000) Interventions to prevent weight gain: a<br />
systematic review of psychological and behaviour change methods. Int J Obes Rel Met Disord 24: 131-143.<br />
Haskell WL, Lee IM, Pate RR, Powell KE, Blair SN, Franklin BA, Macera CA, Heath GW, Thompson PD & Bauman,<br />
A (2007) American College of Sports Medicine & American Heart Association. Physical activity and public<br />
health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart<br />
Association. Circulation 116(9): 1081-1093.<br />
Hawkins MA (2004) Markers of increased cardiovascular risk: are we measuring the most appropriate parameters?<br />
Obes Res 12 Suppl 2: 107S-114S.<br />
Hoffman JR, Chapnik L, Shamis A, Givon U, & Davison B (1999) The effect of leg strength on the incidence of<br />
lower extremity overuse injuries during military training. Mil Med 164: 153-6.<br />
Huang Z, Willett W, Manson J, Rosner B, Stampfer M and Colditz G (1998) Body weight, weight change and risk<br />
for hypertension in women. Ann Int Med; 128: 81-88.<br />
Hublin C, Kaprio J, Partinen M & Koskenvuo M (2001) Insufficient sleep – a population-based study in adults.<br />
Sleep. Jun 15;24(4): 392-400.<br />
Härmä M, Kivistö M, Kalimo R & Sallinen M (2002) Työn vaatimukset, työajat ja uni tietotekniikan ammattilaisilla.<br />
Teoksessa: Työn muutos ja hyvinvointi tietoyhteiskunnassa. Toim. Mikko Härmä ja Tarja Nupponen. Sitran<br />
raportteja 22. Helsinki.<br />
Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Kasvio A, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J & Tossavainen A (2007) Työ<br />
ja terveys Suomessa 2006. (toim.) Työterveyslaitos, Helsinki.<br />
Kronholm E, Härmä M, Hublin C, Aro AR & Partonen T (2006) Self-reported sleep duration in Finnish general<br />
population. J Sleep Res. 15(3): 276-90.<br />
Lehto A-M & Sutela H (2004) Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2003. Tilastokeskus,<br />
Helsinki.<br />
60
Leyk D, Rohde U, Gorges W, Ridder D, Wunderlich M, Dinklage C, Sievert A, Ruther T & Essfeld D (2005).<br />
Physical Performance, Body Weight and BMI of Young Adults in Germany 2000 –2004: Results of the Physical-<br />
Fitness-Test Study. Int J Sports Med 27: 642.<br />
Lindholm H, Ilmarinen R, Santtila M, Oksa J, Rissanen S, Hirvonen A, Mälkiä E, Rusko H, Mäntysaari M &<br />
Kyröläinen H (<strong>2008</strong>) Sotilastyön tehtäväkohtainen energiankulutus, eri tehtävien edellyttämä fyysinen minimisuorituskyky<br />
ja kuormituksen sekä kuormittumisen arviointi kenttäoloissa. MATINE:n julkaisusarja.<br />
Manson J, Willett W, Stamfer M, Colditz G, Hunter D, Hankinson S, Hennekens C and Speizer F (1995) Body<br />
weight and mortality among women. New Engl J Med; 333: 677-685.<br />
Malmberg J, Fogelholm M, Kyröläinen H, Lepistö P, Lipponen J, Mäntysaari M, Palvalin K, Pietilä H, Santtila M,<br />
Suni J (2004). Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2003. Edita Prima Oy, Helsinki.<br />
Maru S, van der Schow Y, Gimbrere C and Peeters P (2004) Body mass index and short term weight change in relation<br />
to mortality in Dutch women after age 50 years. Am J Clin Nutr; 80(19): 231-236.<br />
McInnis K (2003). Diet, exercise, and the challenge of combating obesity in primary care. J Cardiovasc Nurs 18(2):<br />
93-100.<br />
Nindl BC, Leone CD, Tharion W, Johnson RF, Castellani J, Patton JF, & Montain SJ (2002). Physical performance<br />
responses during 72 h of military operational stress. Med Sci Sports Exerc 34(11): 1814–1822.<br />
Nindl BC, Barnes BR, Alemany JA., Frykman PN, Shippee RL, & Friedl KE (2007). Physiological Consequences<br />
of U.S. Army Ranger Training. Med Sci Sports Exerc 39(8): 1380–1387.<br />
Peltonen, M, Harald K, Männistö S, Saarikoski L, Peltomäki, P, Lund L, Sundvall J, Juolevi A, Laatikainen T,<br />
Alden-Nieminen H, Luoto R, Jousilahti P, Salomaa V, Taimi M, Vartiainen E (<strong>2008</strong>) Kansallinen FINRISKI<br />
2007-terveystutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 34/<strong>2008</strong>.<br />
Pohjonen, T (2001) Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care<br />
work. J. Occup. Environ. Med. 43(8):723–730.<br />
Pääesikunta, henkilöstöosasto. Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007-2016 (2007) Edita Prima Oy, Helsinki.<br />
Pääesikunta, henkilöstöosasto (<strong>2008</strong>) Hallinnollinen normi HE108/13.3.<strong>2008</strong>.<br />
Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja <strong>2008</strong>.<br />
Rantanen J, Kauppinen T, Lehtinen S, Mattila M, Toikkanen J, Kurppa K & Leino T (2002) Work and health<br />
country profiles of twenty-two European Countries. People and Work Research Reports 52: 121-138. Työterveyslaitos,<br />
Helsinki.<br />
Rasmussen F, Johansson M, Hansen HO (1999) Trends in overweight and obesity among 18-year-old males in Sweden<br />
between 1971 and 1995. Acta Paediatr; 88: 365-7.<br />
Rissanen A, Heliövaara M, Knekt P, Reunanen A, Aromaa A & Maatela J (1990) Risk of disability and mortality due<br />
to overweight in a Finnish population. Brit Med J 301: 835-837.<br />
Santtila M, Kyröläinen H, Vasankari T, Tiainen S, Palvalin K, Häkkinen A & Häkkinen K (2006a) Physical fitness<br />
profiles in young Finnish men during the years 1975-2004. Med Sci Sports Exerc. 38(11): 1990-4.<br />
61
Sharp MA, Patton JF, Knapik JJ Hauret K, Mello RP, Ito M, Frykman PN (2002) Comparison of the physical fitness<br />
of men and women entering the U.S. Army: 1978-1998. Med Sci Sports Exerc; 34:356-363.<br />
Sharp MA, Knapik JJ, Walker LA, Burrell L, Frykman PN, Darakjy SS, Lester ME, & Marin RE (<strong>2008</strong>) Physical Fitness<br />
and Body Composition after a 9-Month Deployment to Afghanistan. Med Sci Sports Exerc 40(9): 1687–1692.<br />
Sörensen HT, Sabroe S, Gillman M, Rothman KJ, Madsen KM, Fischer P, Sorensen TI (1997) Continued increase<br />
in prevalence of obesity in Danish young men. Int J Obes; 21: 712-714.<br />
Viljanen, T, Viitasalo J T, Kujala U M (1991). Strength characteristics of a healthy urban adult population. Eur. J.<br />
Appl. Physol. 63:43–47.<br />
Weinsier R, Hunter G, Desmond R, Byrne N, Zuckerman P & Darnell B (2002) Free-living activity energy expenditure<br />
in women successful and unsuccessful at maintaining a normal body weight. Am J Clin Nutr 75: 499-504.<br />
Whelton SP, Chin A, Xin X & He J (2002) Effect of aerobic exercise on blood pressure: a meta-analysis of randomized,<br />
controlled trials. Ann Intern Med. Apr 2; 136(7): 493-503.<br />
Willett W, Dietz W and Colditz G (1999) Guidelines for healthy weight. New Engl J Med; 341: 427-434.<br />
Womack CJ, Nagelkirk PR, Coughlin AM (2003) Exercise-induced changes in coagulation and fibrinolysis in healthy<br />
populations and patients with cardiovascular disease. Sports Med 33(11): 795-803.<br />
62
Liite 1.<br />
Tutkijaryhmä:<br />
Professori Heikki Kyröläinen (pj.)<br />
Dosentti Mikael Fogelholm<br />
Professori Keijo Häkkinen<br />
Professori Arja Häkkinen<br />
Biostatistikko Elina Kokkonen<br />
Ylilääkäri Matti Mäntysaari<br />
Majuri Olli Ohrankämmen<br />
Dosentti Harri Pihlajamäki<br />
Liikuntapäällikkö Matti Santtila<br />
Erikoistutkija Jaana Suni<br />
Tutkija Jani Vaara<br />
Professori Tommi Vasankari<br />
Testauspäällikkö Jari Utriainen<br />
Kapteeniluutnantti Jukka Jortikka<br />
Liikuntabiologian laitos / JY ja MPKK<br />
Suomen Akatemia<br />
Liikuntabiologian laitos / JY<br />
Terveystieteen laitos / JY<br />
Liikuntabiologian laitos / JY<br />
Sotilaslääketieteen keskus<br />
Pääesikunta<br />
Sotilaslääketieteen keskus<br />
Pääesikunta<br />
UKK-instituutti<br />
Liikuntabiologian laitos / JYja MPKK<br />
UKK-instituutti ja Biolääketieteenlaitos / Turun yliopisto<br />
Urheilukoulu<br />
Merivoimien esikunta<br />
63
Testiryhmä:<br />
Maj Olli Ohrankämmen PEHENOS (joht.)<br />
Kapt Kai Hirvonen MAAVE<br />
Kapt Petteri Lepistö KARPR<br />
Kapt Mauno Rintakoski LMPAE<br />
Kaptl Ari Tiainen Reserviläinen<br />
Kapt Stefan Westerback MPKK<br />
Ylil Jouni Puljujärvi JPR<br />
Ylil Jarkko Junni LAPLSTO<br />
Ylil Mikko Niskanen MERISK<br />
Ylil Ismo Salminen MERIVMATL<br />
Ylil Matti Peltola PIONR<br />
Ltn Markku Sarajärvi PSPR<br />
Ltn Tero Mäkelä MPKK/TKKK<br />
Ltn Vesa Oksanen UUDPR<br />
Ltn Pekka Väisänen Reserviläinen<br />
Kad Jaakko Niemi MPKK<br />
Kad Hans Sundqvist MPKK<br />
Liiksuunn Kai Pihlainen PEHENKOS<br />
Test.pääll Jari Utriainen URHK<br />
Kenttäsh Petri Mynttinen SOTLK/MAASK<br />
Toimjoht Ilmo Kurvinen Reserviläinen<br />
Liikohj Anu Mylläri Reserviläinen<br />
Liikohj Seppo Tiainen Reserviläinen<br />
Liikohj Sinikka Väänänen LAPLSTO<br />
Labhoit Aila Ollikainen Liikuntabiologian laitos / JY<br />
Labhoit Risto Puurtinen Liikuntabiologian laitos / JY<br />
Sh Iiri Aalto SOTLK<br />
Sh Eila Parkkinen SOTLK<br />
Sh Anita Ström-Sosoi SOTLK<br />
Liiktiet yo Piia Haakana JY/ Liikuntabiologian laitos<br />
Liiktiet yo Anita Haapasaari JY/ Liikuntabiologian laitos<br />
Liiktiet yo Sampo Mälkiä JY/ Liikuntabiologian laitos<br />
Liiktiet yo Ritva Taipale JY/ Liikuntabiologian laitos<br />
Liiktiet yo Satu Tuominen JY/ Liikuntabiologian laitos<br />
Liiktiet yo Riikka Kivistö JY/ Liikuntabiologian laitos<br />
64
Liite 2<br />
Liite 1. Tutkimuspäivän aikataulu<br />
Tutkimuspäivän aikataulu reservin suorituskyvyn tutkimuksessa <strong>2008</strong><br />
Erä<br />
(a`10 hlöä)<br />
Aamu-pala<br />
Lihasvoima<br />
2) Ergo-metri Ammunta<br />
Aamumittaus1)<br />
Lihaskunto<br />
3) Palaute 4) Lounas<br />
Oheiskoulutus<br />
5)<br />
alkaa loppuu Päivällinen<br />
1. 5:50 6:20 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:30 12:00 17:00 17:15<br />
2. 6:00 6:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 11:00 12:00 17:00 17:15<br />
3. 6:10 6:40 8:30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 12:00 17:00 17:15<br />
4. 6:20 6:50 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 12:30 13:30 17:00 17:15<br />
5. 6:30 7:00 9:30 10:00 10:30 11:00 11:30 12:30 13:30 17:00 17:15<br />
6. 6:40 7:10 10:00 10:30 11:00 11:30 12:00 13:00 14:00 17:00 17:15<br />
7. 6:50 7:20 10:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 14:00 17:00 17:15<br />
8. 7:00 7:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 10:30 8:30/13:30 10.30/17:00 17:15<br />
9. 7:10 7:40 11:30 12:00 12:30 13:00 13:30 10:30 8:30/14:00 10.30/17:00 17:15<br />
10. 7:20 7:50 12:00 12:30 13:00 13:30 14:00 10:30 8:30/14:30 10.30/17:00 17:15<br />
11. 7:30 8:00 12:30 13:00 13:30 14:00 14:30 11:00 9:00/15:00 10:30/17:30 18:00<br />
12. 7:40 8:10 13:00 13:30 14:00 14:30 15:00 11:00 9:00/15:30 10:30/17:30 18:00<br />
13. 7:50 8:20 13:30 14:00 14:30 15:00 15:30 11:30 9:00/16:30 10:30/17:30 18:00<br />
14. 8:00 8:30 14:00 14:30 15:00 15:30 16:00 11:30 9:30/16:30 10:30/17:30 18:00<br />
15. 8:10 8:40 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 11:30 9:30 11:00 17:15<br />
16. 8:20 8:50 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 12:00 10:00 14:00 17:15<br />
17. 8:30 9:00 15:30 16:00 16:30 17:00 17:30 12:00 10:00 14:00 18:00<br />
1) Verenpaine, pituus, verinäytteet, kehon koostumus, vyötärönympärys<br />
2) Puristusvoima, jalkojen ja käsien ojennusvoima, 8-juoksu<br />
3) Istumaannousu, etunojapunnerrus, toistokyykistys<br />
4) Palaute testattavalle. Palaute organisaatiolle<br />
5) Oheiskoulutus, suunnitelmaan varattuna aikana ruokaillaan myös lounas ja päivällinen<br />
Vastaanotto ja varustaminen sekä lääkärintarkastus joukko-osaston johdolla palvelukseen astumisen yhteydessä<br />
65
Liite 3. Liikunta- ja terveyskysely<br />
Koehenkilön ID-numero<br />
Päivämäärä ___ /___<strong>2008</strong><br />
Reserviläisten<br />
LIIKUNTA-JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISKYSELY<br />
Arvoisa reserviläinen,<br />
Kysely on täysin luottamuksellinen. Vastaaminen tapahtuu nimettömästi numeroidulle tietojenkeruulomakkeelle.<br />
Sinulle annetaan ennen kyselyn alkua henkilökoodi, jota sinä käytät koko tutkimuksen ajan. Vastaajan henkilöllisyyttä<br />
koodin perusteella ei missään vaiheessa paljasteta.<br />
Vastaamiseen on varattu aikaa 60 minuuttia.<br />
Kyselyyn vastataan tiedonkeruulomakkeella mustaamalla lyijykynällä vastaustasi vastaava kirjain. Toivomme jokaisen<br />
täyttävän lomakkeen huolellisesti, jotta aineisto olisi tilastollisesti edustava ja luotettava. Vastaukset erilliseen<br />
terveysseulakyselyyn ja ns. vapaan sanan kysymyksiin merkitään sekä tiedonkeruulomakkeelle että kyselylomakkeelle.<br />
Näin Ei näin Ei näin Ei näin Ei näin<br />
Vastattuasi kaikkiin kysymyksiin jää paikallesi odottamaan kunnes saat poistumisohjeet tilaisuuden valvojalta. Kyselyn<br />
jälkeen palautat kysely- ja vastauslomakkeet kyselyn valvojalle.<br />
Antamasi vastaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vastaathan jokaiseen kysymykseen.<br />
KIITOS VASTAUKSISTASI!<br />
Pääesikunta, henkilöstöosasto<br />
Jyväskylän Yliopisto<br />
Kuopion Yliopisto<br />
UKK-instituutti<br />
Sotilaslääketieteenkeskus<br />
Suomen Akatemia<br />
66
YLEISET TAUSTATIEDOT<br />
1. Mihin seuraavista vapaa-ajan liikuntaryhmistä kuulut?<br />
Ajattele kolmea viime kuukautta ja ota huomioon kaikki sellainen vapaa-ajan fyysinen rasitus, joka on kestänyt<br />
kerrallaan vähintään 20 minuuttia.<br />
Vastausrivi 1:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
Ei juuri mitään liikuntaa joka viikko<br />
Verkkaista tai rauhallista liikuntaa yhtenä tai useampana päivänä viikossa<br />
Miten monena päivänä? ______<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa noin kerran viikossa<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa kaksi kertaa viikossa<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa kolme kertaa viikossa<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa<br />
Liikunta on ripeää ja reipasta, kun se aiheuttaa ainakin jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä.<br />
2. Kuinka monta minuuttia päivässä keskimäärin kävelet tai pyöräilet työ- tai asiointimatkoillasi?<br />
Laske yhteen meno- ja paluumatkoihin käytetty aika.<br />
Vastausrivi 2:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
en kävele tai pyöräile päivittäin työ- tai asiointimatkoilla<br />
alle 15 minuuttia päivässä<br />
15 – 29 minuuttia päivässä<br />
30 – 59 minuuttia päivässä<br />
60 minuuttia tai enemmän päivässä<br />
3. Miten arvioit fyysisen kuntosi nyt verrattuna ikätovereihisi?<br />
Vastausrivi 3:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
selvästi huonompi<br />
jonkin verran huonompi<br />
yhtä hyvä<br />
jonkin verran parempi<br />
huomattavasti parempi<br />
4. Mikä on perhesuhteesi?<br />
Vastausrivi 4:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
Naimisissa<br />
Avoliitossa<br />
Leski<br />
Eronnut<br />
Naimaton<br />
67
5. Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua ja opiskellut päätoimisesti (kaikki koulut peruskoulusta<br />
alkaen lasketaan mukaan)?<br />
Vastausrivi 5:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
9 vuotta tai vähemmän<br />
10-12 vuotta<br />
13-15 vuotta<br />
16 vuotta tai enemmän<br />
6. Mikä on ylin suorittamasi koulutus?<br />
Vastausrivi 6:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
Peruskoulu<br />
Ammattikoulu tai vastaava<br />
Lukio<br />
Opistotutkinto<br />
Ammattikorkeakoulututkinto<br />
Akateeminen tutkinto<br />
7. Minkä sotilasläänin alueella asut?<br />
Vastausrivi 7:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
Etelä-Suomen Sotilaslääni (ESSL)<br />
Itä-Suomen Sotilaslääni (ISSL)<br />
Lapin Sotilaslääni (LAPSL)<br />
Länsi-Suomen Sotilaslääni (LSSL)<br />
Pohjanmaan Sotilaslääni (POHSL)<br />
Pohjois-Suomen Sotilaslääni (PSSL)<br />
Savo-Karjalan Sotilaslääni (SKSL)<br />
8. Minkälainen on asuinpaikkasi?<br />
Vastausrivi 8:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
Kaupunki, jossa on yli 90 000 asukasta<br />
Kaupunki tai kunta, jossa on 10 000 – 89 999 asukasta<br />
Taajama (alle 10 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa)<br />
Maaseutu<br />
68
KIVUT JA UUPUMUS<br />
Iskiaksella tarkoitetaan alaselän kipua, johon liittyy alaraajaan, polven alapuolelle (sääreen, pohkeeseen tai jalkaterään)<br />
säteilevää kipua.<br />
9. Arvioi kuinka monena päivänä yhteensä sinulla on ollut alaselän kipua, johon on liittynyt alaraajaan, polven<br />
alapuolelle säteilevää kipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana?<br />
Vastausrivi 9:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
Ei yhtenäkään<br />
1 - 7 päivänä<br />
8 - 14 päivänä<br />
Yli 14 päivänä muttei päivittäin<br />
Päivittäin<br />
10. Arvioi kuinka monena päivänä yhteensä sinulla on ollut noidannuolikipuja (äkillinen alaselän kipu) viimeksi<br />
kuluneen kuukauden aikana (alaselkä on kuvassa tummennettu alue).<br />
Vastausrivi 10:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
Ei yhtenäkään<br />
1 - 7 päivänä<br />
8 - 14 päivänä<br />
Yli 14 päivänä muttei päivittäin<br />
Päivittäin<br />
11. Arvioi kuinka monena päivänä yhteensä sinulla on ollut polvikipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana?<br />
Vastausrivi 11:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
Ei yhtenäkään<br />
1 - 7 päivänä<br />
8 - 14 päivänä<br />
Yli 14 päivänä muttei päivittäin<br />
Päivittäin<br />
Merkitse alla olevalle janalle pystyviivalla kipusi voimakkuus kehon eri osissa viimeisen viikon aikana.<br />
Selkäkipu<br />
Niskakipu<br />
Pääkipu<br />
Yläraajakipu<br />
Alaraajakipu<br />
Rintakipu<br />
Vatsakipu<br />
Ei lainkaan kipua<br />
Pahin mahdollinen kipu<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
69
Merkitse alla olevalle janalle pystyviivalla henkisen uupumuksen tunteesi viimeisen viikon aikana.<br />
Uupumus<br />
Ei lainkaan uupumusta<br />
Erittäin uupunut<br />
________________________________________________<br />
Merkitse alla olevalle janalle pystyviivalla yleisvoinnin tilasi viimeisen viikon aikana.<br />
Yleisvointi<br />
Erittäin hyvä<br />
Erittäin huono<br />
________________________________________________<br />
TYÖ JA SAIRAUSLOMAT<br />
12. Mikä on ollut työtilanteesi viimeisten 12 kuukauden aikana?<br />
Vastausrivi 12:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
Työssä<br />
Vuorotteluvapaalla<br />
Opiskelija<br />
Työtön<br />
Koti-isä<br />
Jokin muu<br />
13. Mikäli et ole tällä hetkellä työssä, pyydämme sinua vastaamaan viimeisimmän työsi mukaisesti.<br />
Miten rasittavaa työsi on ruumiillisesti? Valitse tilanteeseesi sopivin vaihtoehto.<br />
Vastausrivi 13:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
työni on pääasiassa istumatyötä enkä kävele paljoakaan<br />
kävelen työssäni melko paljon, mutta en joudu nostelemaan tai kantamaan raskaita esineitä<br />
joudun työssäni kävelemään ja nostelemaan paljon tai nousemaan portaita tai ylämäkeä<br />
työni on raskasta ruumiillista työtä, jossa joudun nostamaan tai kantamaan raskaita<br />
esineitä, kaivamaan, lapiomaan tai hakkaamaan tai tekemään muuta raskasta työtä<br />
14. Mikä on työpäiväsi keskimääräinen kesto (sisältää tauot)?<br />
Vastausrivi 14:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
5 tuntia tai alle<br />
6 tuntia<br />
7 tuntia<br />
8 tuntia<br />
9 tuntia<br />
10 tuntia<br />
11 tuntia<br />
12 tuntia tai enemmän<br />
en ole työssä<br />
70
15. Kuinka monta tuntia keskimäärin olet työssä viikossa?<br />
Vastausrivi 15:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
alle 20 tuntia<br />
21-30 tuntia<br />
31-39 tuntia<br />
40 tuntia<br />
41-50 tuntia<br />
51-60 tuntia<br />
yli 60 tuntia<br />
en ole työssä<br />
16. Mikä on työaikamuotosi?<br />
Vastausrivi 16:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
säännöllinen päivätyö<br />
säännöllinen iltatyö<br />
säännöllinen yötyö<br />
kaksivuorotyö<br />
kolmivuorotyö<br />
muu epäsäännöllinen työaika<br />
en ole työssä<br />
17. Mitkä ovat keskimääräiset nettoansiotulosi (käteen jäävät tulosi) kuukaudessa?<br />
Vastausrivi 17:<br />
a alle 1000 €<br />
b 1001-1500 €<br />
c 1501-2000 €<br />
d 2001-2500 €<br />
e 2501-3000 €<br />
f 3001-3500 €<br />
g 3501-4000 €<br />
h yli 4000 €<br />
Käteen jäävät NETTOANSIOTULONI ovat _____________ € kuukaudessa<br />
18. Kuinka monta päivää olet ollut sairauslomalla viimeisen vuoden aikana?<br />
Vastausrivi 18:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
En lainkaan<br />
1-3 päivää<br />
4-7 päivää<br />
8-14 päivää<br />
15-30 päivää<br />
31-60 päivää<br />
61-120 päivää<br />
yli 120 päivää<br />
71
Mikäli sairauslomasi kesto oli yhteensä yli 14 päivää kirjaa tähän sairauslomasi syy:<br />
__________________________________________________________________<br />
Nykyinen työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan työkyyn. Työkykypistemäärä (0-10 pistettä).<br />
Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut 10 pistettä.<br />
Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne?<br />
0……..1……..2……..3……..4……..5……..6……..7……..8……..9……...10<br />
Täysin työkyvytön<br />
Paras mahdollinen työkyky<br />
UNI- JA NUKKUMISTOTTUMUKSET<br />
19. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa?<br />
Vastausrivi 19:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
5 tuntia tai alle<br />
keskimäärin 6 tuntia<br />
keskimäärin 7 tuntia<br />
keskimäärin 8 tuntia<br />
keskimäärin 9 tuntia<br />
keskimäärin 10 tuntia<br />
keskimäärin 11 tuntia<br />
keskimäärin 12 tuntia<br />
13 tuntia tai enemmän<br />
20. Kuinka pitkän unen tarvitset ollaksesi seuraavana päivänä virkeä?<br />
Vastausrivi 20:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
5 tuntia tai alle<br />
keskimäärin 6 tuntia<br />
keskimäärin 7 tuntia<br />
keskimäärin 8 tuntia<br />
keskimäärin 9 tuntia<br />
keskimäärin 10 tuntia<br />
keskimäärin 11 tuntia<br />
keskimäärin 12 tuntia<br />
13 tuntia tai enemmän<br />
21. Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa?<br />
Vastausrivi 21:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
ei koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 yönä viikossa<br />
3-5 yönä viikossa<br />
joka yö tai lähes joka yö<br />
72
22. Kuinka usein olet herännyt yöllä niin, että on ollut vaikeaa nukahtaa uudelleen?<br />
Vastausrivi 22:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
ei koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 yönä viikossa<br />
3-5 yönä viikossa<br />
joka yö tai lähes joka yö<br />
Mikäli olet herännyt yöllä, minkä takia heräsit?: ______________________<br />
____________________________________________________________<br />
____________________________________________________________<br />
23. Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin aamulla pystymättä enää nukahtamaan uudelleen?<br />
Vastausrivi 23:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 aamuna viikossa<br />
3-5 aamuna viikossa<br />
joka aamu tai lähes joka aamu<br />
24. Tunnetko itsesi liian uneliaaksi päivällä?<br />
Vastausrivi 24:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 päivänä viikossa<br />
3-5 päivänä viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
25. Kuinka usein nukut päiväunia?<br />
Vastausrivi 25:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 päivänä viikossa<br />
3-5 päivänä viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
73
26. Jos nukut päiväunia, kuinka pitkään ne yleensä kestävät?<br />
Vastausrivi 26:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
en nuku päiväunia<br />
0-15 minuuttia<br />
16-30 minuuttia<br />
31-45 minuuttia<br />
46-60 minuuttia<br />
yli 60 minuuttia<br />
27. Kuorsaatko nukkuessasi?<br />
Vastausrivi 27:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
en koskaan<br />
kerran kuussa tai harvemmin<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 yönä viikossa<br />
3-5 yönä viikossa<br />
joka yö tai lähes joka yö<br />
28. Millaista kuorsauksesi on laadultaan?<br />
Vastausrivi 28:<br />
a en kuorsaa<br />
b kuorsaan hiljaa ja tasaisesti<br />
c kuorsaan tasaisesti, mutta melko äänekkäästi<br />
d kuorsaan tasaisesti, mutta niin äänekkäästi, että se kuuluu viereiseen huoneeseen<br />
e kuorsaan hyvin äänekkäästi ja epätasaisesti (välillä on hengityskatkoja, jolloin ei kuulu mitään ääntä<br />
ja välillä kuuluu hyvin kovaa korahtelevaa kuorsausta)<br />
29. Oletko huomannut (tai ovatko muut huomanneet) hengityskatkoja unessa?<br />
Vastausrivi 29:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
ei koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
harvemmin kuin kerran viikossa<br />
1-2 yönä viikossa<br />
3-5 yönä viikossa<br />
joka yö tai lähes joka yö<br />
74
RAVINTO- JA NAUTINTOAINETOTTUMUKSET<br />
30. Syötkö yleensä aamupalaa<br />
Vastausrivi 30:<br />
a<br />
b<br />
kyllä<br />
en<br />
31. Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä?<br />
Vastausrivi 31:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
en mitään<br />
levitettä, jossa on alle 65 % rasvaa (ns. kevytmargariini)<br />
kasvistanoli- ja sterolilevitettä (Benecol, Becel pro.activ)<br />
margariinia ja rasvalevitettä, jossa on 70-80 % rasvaa<br />
voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini)<br />
voita<br />
32. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin tummaa leipää (ruisleipää, ruisnäkkileipää)?<br />
Vastausrivi 32:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en yhtään<br />
1-2 leipää<br />
3-4 leipää<br />
5 leipää tai enemmän<br />
33. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin vaaleaa leipää (seka-, hiiva-, graham-, kaura-,<br />
ranskanleipää)?<br />
Vastausrivi 33:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en yhtään<br />
1-2 leipää<br />
3-4 leipää<br />
5 leipää tai enemmän<br />
34. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt keitettyjä perunoita?<br />
Vastausrivi 34:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
75
35. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt ranskanperunoita?<br />
Vastausrivi 35:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
36. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt riisiä / pastaa?<br />
Vastausrivi 36:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
37. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt kalaa?<br />
Vastausrivi 37:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
38. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt tuoreita vihanneksia tai juureksia?<br />
Vastausrivi 38:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
39. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt hedelmiä / marjoja?<br />
Vastausrivi 39:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
76
40. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt makeita leivonnaisia (pullat, viinerit, keksit)?<br />
Vastausrivi 40:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
41. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt sokeroituja virvoitusjuomia?<br />
Vastausrivi 41:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en kertaakaan<br />
1-2 päivänä<br />
3-5 päivänä<br />
6-7 päivänä<br />
42. Kuinka usein juot alkoholia kerralla kuusi annosta tai enemmän (alkoholiannos käsittää pullon olutta tai<br />
vastaavaa, lasin viiniä tai ravintola-annoksen väkevää alkoholijuomaa)?<br />
Vastausrivi 42:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuukaudessa<br />
kerran kuukaudessa<br />
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
43. Kuinka usein kaiken kaikkiaan käytät alkoholia? Ota huomioon myös ne kerrat, jolloin nautit hyvin pieniä<br />
määriä alkoholia, vaikkapa vain pullon keskiolutta tai lasillisen viiniä.<br />
Vastausrivi 43:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
päivittäin<br />
5-6 kertaa viikossa<br />
3-4 kertaa viikossa<br />
1-2 kertaa viikossa<br />
pari kertaa kuukaudessa<br />
noin kerran kuukaudessa<br />
noin kerran parissa kuukaudessa<br />
3-4 kertaa vuodessa tai harvemmin<br />
en käytä alkoholijuomia<br />
Käytän alkoholia: _____annosta viikossa (esim. 1 annos = 4cl väkeviä, 1 pullo olutta, 1 lasi viiniä)<br />
77
44. Minkälaiset ovat tupakointitottumuksesi?<br />
Vastausrivi 44:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en ole koskaan tupakoinut säännöllisesti<br />
olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin yli 6 kk sitten<br />
olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin korkeintaan 6 kk sitten<br />
tupakoin säännöllisesti<br />
Tupakoin: ______ savuketta / vuorokausi<br />
45. Minkälaiset ovat nuuskankäyttötottumuksesi?<br />
Vastausrivi 45:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
en ole koskaan käyttänyt nuuskaa säännöllisesti<br />
olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön yli 6 kk sitten<br />
olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön korkeintaan 6 kk sitten<br />
käytän nuuskaa säännöllisesti<br />
NuuskaAN: ______ annosta / vuorokausi<br />
46. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset tupakointitottumuksiisi?<br />
Vastausrivi 46:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
en tupakoinut varusmiehenä<br />
en tupakoinut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa)<br />
aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen<br />
säännöllisen tupakoinnin<br />
aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen<br />
säännöllisen tupakoinnin vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä<br />
varusmiesaikana aloittamani säännöllinen tupakointi jatkuu yhä<br />
tupakoin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta<br />
lopetin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä, mutta aloitin nuuskan käytön<br />
Tupakoin VARUSMIEHENÄ: ______ savuketta / vuorokausi<br />
47. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset nuuskankäyttötottumuksiisi?<br />
Vastausrivi 47:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
en nuuskannut varusmiehenä<br />
en nuuskannut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa)<br />
aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen<br />
säännöllisen nuuskauksen<br />
aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen<br />
säännöllisen nuuskauksen vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä<br />
varusmiesaikana aloittamani säännöllinen nuuskaus jatkuu yhä<br />
nuuskasin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta<br />
lopetin nuuskauksen varusmiespalveluksen jälkeen, mutta aloitin tupakoinnin<br />
NuuskaSIN VARUSMIEHENÄ: ______ annosta / vuorokausi<br />
78
LIIKUNTAAN JA PUOLUSTUSVOIMIEN FYYSISEEN KOULUTUKSEEN SEKÄ<br />
LIIKUNTAKASVATUKSEEN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ JA ASENTEITA<br />
48. Mikä on sotilaskoulutuksesi?<br />
Vastausrivi 48:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
miehistö<br />
aliupseeri<br />
reservin upseeri<br />
49. Mikä oli aselajisi varusmiespalveluksen aikana?<br />
Vastausrivi 49:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
jalkaväki<br />
kenttätykistö<br />
pioneeri<br />
ilmatorjunta<br />
viesti<br />
huolto<br />
ilmavoimat<br />
merivoimat<br />
muu<br />
50. Milloin aloitit varusmiespalveluksen?<br />
Vastausrivi 50:<br />
a 1980-1984<br />
b 1985-1989<br />
c 1990-1994<br />
d 1995-1999<br />
e 2000-2004<br />
f<br />
2005 tai myöhemmin<br />
g ei mikään näistä<br />
51. Mikä oli viimeisimmän koulutodistuksesi numero liikunnassa?<br />
Vastausrivi 51:<br />
a alle 6<br />
b 6<br />
c 7<br />
d 8<br />
e 9<br />
f 10<br />
79
52. Kuulutko urheiluseuraan?<br />
Vastausrivi 52:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
en ole koskaan ollut urheiluseuran jäsen<br />
olen ollut jäsen, mutta en ole enää<br />
olen nykyisin aktiivijäsen<br />
53. Mikä on vapaa-ajan liikuntaharrastuksesi keskeisin motiivi? (= miksi harrastan liikuntaa?)<br />
Vastausrivi 53:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
virkistys<br />
fyysinen kunto<br />
kilpailu<br />
terveys<br />
kaverit ja ystävät<br />
raha<br />
elämänlaatu<br />
en harrasta vapaa-aikanani liikuntaa<br />
jokin muu motiivi: MIKÄ ______________________<br />
(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat motiivisi tähän)<br />
54. Mikä seuraavista tekijöistä ensisijaisesti rajoittaa liikkumistasi vapaa-aikanasi (valitse vain yksi kohta)?<br />
Vastausrivi 54:<br />
a liikunta ei kiinnosta minua.<br />
b laiskuus.<br />
c minulla ei ole riittävästi aikaa.<br />
d olen väsynyt töiden takia tai muusta syystä, enkä jaksa lähteä liikunnan pariin.<br />
e en mielestäni hallitse riittävän hyvin liikunnassa tarvittavia taitoja.<br />
f<br />
en tiedä, miten kannattaisi liikkua.<br />
g liikuntavarusteet ja liikuntapaikkojen käyttömaksut maksavat liian paljon,<br />
tai liikuntapaikat ovat hankalasti saavutettavissa.<br />
h minulla on sairaus tai vamma, joka rajoittaa liikkumistani.<br />
i. minulla ei ole vapaa-ajan liikuntaa rajoittavia tekijöitä.<br />
80
55. Mikä on mieluisin kestävyysliikuntalaji, jota harrastat?<br />
Vastausrivi 55:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
kävely, lenkkeily<br />
juoksu/hölkkä, lenkkeily<br />
uinti<br />
pyöräily<br />
hiihto<br />
suunnistus<br />
rullaluistelu<br />
en harrasta kestävyysliikuntalajeja<br />
jokin muu kestävyysliikuntalaji: MIKÄ /MITKÄ ____________________________<br />
(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g<br />
ja harrastat aktiivisesti myös muita kestävyysliikuntalajeja, kirjaa ne tähän kohtaan)<br />
56. Mikä on mieluisin joukkuelaji, jota harrastat?<br />
Vastausrivi 56:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
jalkapallo<br />
salibandy<br />
jääkiekko<br />
lentopallo<br />
koripallo<br />
pesäpallo<br />
kaukalopallo<br />
en harrasta joukkuelajeja<br />
jokin muu joukkuelaji: MIKÄ /MITKÄ _____________________________________<br />
(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g ja<br />
harrastat aktiivisesti myös muita joukkuelajeja, kirjaa ne tähän kohtaan)<br />
57. Mikä on mieluisin mailapeli, jota harrastat?<br />
Vastausrivi 57:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
i<br />
sulkapallo<br />
tennis<br />
pöytätennis<br />
pienoisgolf<br />
golf<br />
en harrasta mailapelejä<br />
jokin muu joukkuelaji: MIKÄ /MITKÄ _____________________________________<br />
(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g ja<br />
harrastat aktiivisesti myös muita joukkuelajeja, kirjaa ne tähän kohtaan)<br />
81
58. Mikä on mieluisin taitolaji, jota harrastat?<br />
Vastausrivi 58:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
laskettelu, lumilautailu<br />
ammunta<br />
voimistelu<br />
surffaus tai vesihiihto<br />
kiipeily<br />
tanssi<br />
moottoriurheilu<br />
en harrasta taitolajeja<br />
jokin muu joukkuelaji: MIKÄ /MITKÄ _____________________________________<br />
(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g ja<br />
harrastat aktiivisesti myös muita joukkuelajeja, kirjaa ne tähän kohtaan)<br />
59. Mikä on mieluisin voima- tai kamppailulaji, jota harrastat?<br />
Vastausrivi 59:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
g<br />
h<br />
i<br />
nyrkkeily<br />
paini<br />
budolaji / vastaava (judo, karate, taekwondo, aikido, taido)<br />
potkunyrkkeily<br />
kuntosaliharjoittelu<br />
painonnosto, voimanosto<br />
kehonrakennus<br />
en harrasta voima- tai kamppailulajeja<br />
jokin muu voima- tai kamppailulaji: MIKÄ /MITKÄ _________________________<br />
(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g ja<br />
harrastat aktiivisesti myös muita joukkuelajeja, kirjaa ne tähän kohtaan)<br />
60. Taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen.<br />
Vastausrivi 60:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
61. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista.<br />
Vastausrivi 61:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
82
62. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian kilpailuvoittoista.<br />
Vastausrivi 62:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
63. Varusmiespalveluksen aikana liikuntakoulutusta opettivat ammattitaitoiset kouluttajat.<br />
Vastausrivi 63:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
64. Fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon koulutettavien kunto- ja<br />
taitoerot.<br />
Vastausrivi 64:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
65. Varusmiespalvelusaika oli ruumiilliselta (fyysiseltä) rasittavuudeltaan<br />
Vastausrivi 65:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
hyvin kevyt<br />
kevyt<br />
kohtalainen<br />
raskas<br />
hyvin raskas<br />
66. Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus herätti/vahvisti minussa pysyvän liikuntakipinän, joka<br />
on jatkunut reservissä.<br />
Vastausrivi 66:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
83
67. Puolustusvoimien rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on mielestäni tärkeä.<br />
Vastausrivi 67:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
täysin samaa mieltä<br />
osin samaa mieltä<br />
siltä väliltä<br />
osin eri mieltä<br />
täysin eri mieltä<br />
68. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestini tulos oli<br />
Vastausrivi 68:<br />
a alle 2200 metriä<br />
b yli 2200 - alle 2600<br />
c yli 2600 - alle 3000 metriä<br />
d yli 3000 metriä<br />
Juoksutestini tulos oli (m):____________________________<br />
TOIMINTAKYKY JA ELÄMÄNLAATU<br />
69. Onko terveytesi yleisesti ottaen ...<br />
Vastausrivi 69:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
erinomainen<br />
varsin hyvä<br />
hyvä<br />
tyydyttävä<br />
huono<br />
70. Jos vertaat nykyistä terveydentilaasi vuoden takaiseen, onko terveytesi yleisesti ottaen ...<br />
Vastausrivi 70:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
tällä hetkellä paljon parempi kuin vuosi sitten<br />
tällä hetkellä jonkin verran parempi kuin vuosi sitten<br />
suunnilleen samanlainen<br />
tällä hetkellä jonkin verran huonompi kuin vuosi sitten<br />
tällä hetkellä paljon huonompi kuin vuosi sitten<br />
84
Seuraavassa luetellaan erilaisia päivittäisiä toimintoja. Rajoittaako terveydenti lanteesi nykyisin suoriutumistasi<br />
seuraavista päivittäisistä toiminnoista? Jos rajoittaa, kuinka paljon?<br />
Kyllä, Kyllä, Ei rajoita<br />
Vastausrivit 71-80: rajoittaa paljon rajoittaa hiukan lainkaan<br />
71. huomattavia ponnistuksia vaativat<br />
toiminnat (esimerkiksi juokseminen,<br />
raskaiden tavaroi den nostelu, rasittava urheilu) a b c<br />
72. kohtuullisia ponnistuksia vaativat toiminnat,<br />
kuten pöydän siirtäminen, imurointi, keilailu a b c<br />
73. ruokakassien nostaminen tai kantaminen a b c<br />
74. nouseminen portaita useita kerroksia a b c<br />
75. nouseminen portaita yhden kerroksen a b c<br />
76. vartalon taivuttaminen,<br />
polvistuminen, kumartuminen a b c<br />
77. noin kahden kilometrin matkan kävely a b c<br />
78. noin puolen kilometrin matkan kävely a b c<br />
79. noin 100 metrin matkan kävely a b c<br />
80. kylpeminen tai pukeutuminen a b c<br />
Onko sinulla viimeisen 4 viikon aikana ollut RUUMIILLISEN TERVEYDEN TILASI TAKIA alla mainittuja<br />
ongelmia työssäsi tai muissa tavanomai sissa päivittäisissä tehtävissäsi?<br />
Vastausrivit 81-84 kyllä ei<br />
:<br />
81. Vähensitte työhön tai muihin<br />
tehtäviin käyttämäänne aikaa a b<br />
82. Saitte aikaiseksi vähemmän kuin halusitte a b<br />
83. Terveydentilanne asetti teille rajoituksia<br />
joissakin työ- tai muissa tehtävissä a b<br />
84. Töistänne tai tehtävistänne suoriutuminen<br />
tuotti vaikeuksia (olette joutunut esim.<br />
ponnistelemaan tavallista enemmän) a b<br />
85
Onko sinulla viimeisen 4 viikon aikana ollut TUNNE-ELÄMÄÄN LIITTYVIEN vaikeuksien (esim. masentuneisuus<br />
tai ahdistuneisuus) takia alla mainittuja ongelmia työssäsi tai muissa tavanomaisissa päivittäisissä<br />
tehtävissäsi?<br />
Vastausrivit 85-87: kyllä ei<br />
85. Vähensitte työhön tai muihin<br />
tehtäviin käyttämäänne aikaa a b<br />
86. Saitte aikaiseksi vähemmän kuin halusitte a b<br />
87. Ette suorittanut töitänne tai muita<br />
tehtäviänne yhtä huolellisesti kuin tavallisesti a b<br />
88. MISSÄ MÄÄRIN ruumiillinen terveydentilanne tai tunne-elämän vaikeudet ovat viimeisen 4 viikon aikana<br />
häirinneet tavanomaista (sosiaalista) toimintaasi perheen, ystävien, naapureiden tai muiden ihmisten<br />
parissa?<br />
Vastausrivi 88:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
ei lainkaan<br />
hieman<br />
kohtalaisesti<br />
melko paljon<br />
erittäin paljon<br />
89. Kuinka voimakkaita ruumiillisia kipuja sinulla on ollut viimeisen 4 viikon aikana?<br />
Vastausrivi 89:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
f<br />
ei lainkaan<br />
hyvin lieviä<br />
lieviä<br />
kohtalaisia<br />
voimakkaita<br />
erittäin voimakkaita<br />
90. Kuinka paljon kipu on häirinnyt tavanomaista työtäsi (kotona tai kodin ulkopuolella) viimeisen 4 viikon<br />
aikana?<br />
Vastausrivi 90:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
ei lainkaan<br />
hieman<br />
kohtalaisesti<br />
melko paljon<br />
erittäin paljon<br />
86
Seuraavat kysymykset koskevat sitä, miltä sinusta on tuntunut viimeisen 4 viikon aikana.<br />
Merkitkää kunkin kysymyksen kohdalle se kirjain, joka parhaiten kuvaa tuntemuksianne.<br />
Vastausrivit 91-99:<br />
Kuinka suuren osan ajasta olet<br />
Viimeisen 4 viikon aikana..<br />
koko ajan<br />
suurimman<br />
osan aikaa<br />
huomattavan<br />
osan aikaa<br />
jonkin<br />
aikaa<br />
vähän<br />
aikaa<br />
91.<br />
tuntenut olevanne täynnä<br />
elinvoimaa a b c d e f<br />
92.<br />
ollut hyvin hermostunut a b c d e f<br />
93.<br />
tuntenut mielialanne niin matalaksi,<br />
ettei mikään ole voinut teitä piristää a b c d e f<br />
94.<br />
tuntenut itsenne tyyneksi ja<br />
rauhalliseksi a b c d e f<br />
95.<br />
ollut täynnä tarmoa a b c d e f<br />
96.<br />
tuntenut itsenne alakuloiseksi<br />
ja apeaksi a b c d e f<br />
97.<br />
tuntenut itsenne<br />
”loppuunkuluneeksi” a b c d e f<br />
98.<br />
ollut onnellinen a b c d e f<br />
99.<br />
Tuntenut itsenne väsyneeksi a b c d e f<br />
en<br />
lainkaan<br />
100. KUINKA SUUREN OSAN AJASTA ruumiillinen terveydentilasi tai tunne-elämän vaikeudet ovat viimeisen<br />
4 viikon aikana häirinneet tavanomaista sosiaalista toimintaasi (ystävien, sukulaisten, muiden ihmisten<br />
tapaaminen?<br />
Vastausrivi 100:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
ei<br />
koko ajan<br />
suurimman osan aikaa<br />
jonkin aikaa<br />
vähän aikaa<br />
lainkaan<br />
87
Kuinka hyvin seuraavat väittämät pitävät paikkansa teidän kohdallanne?<br />
Vastausrivit 101-104:<br />
pitää<br />
ehdottomasti<br />
paikkaansa<br />
pitää<br />
enimmäkseen<br />
paikkansa<br />
en osaa sanoa<br />
enimmäk seen ei<br />
pidä paikkaansa<br />
101.<br />
Minusta tuntuu, että sairastun<br />
Jonkin verran helpommin kuin muut ihmiset a b c d e<br />
102.<br />
Olen vähintään yhtä terve kuin kaikki<br />
muutkin tuntemani ihmiset a b c d e<br />
103.<br />
Uskon, että terveyteni<br />
tulee heikkenemään a b c d e<br />
104.<br />
Terveyteni on erinomainen a b c d e<br />
ehdottomasti<br />
ei pidä<br />
paikkaansa<br />
STRESSI JA TYYTYVÄISYYS<br />
105. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi. Hermostuneeksi<br />
tai ahdistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Tunnetko sinä<br />
nykyisin tällaista stressiä?<br />
Vastausrivi 105:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
en lainkaan<br />
vain vähän<br />
jonkin verran<br />
melko paljon<br />
erittäin paljon<br />
106. Minkälainen on terveydentilasi ikäisiisi verrattuna?<br />
Vastausrivi 106:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
erittäin hyvä<br />
melko hyvä<br />
keskinkertainen<br />
melko huono<br />
erittäin huono<br />
107. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi?<br />
Vastausrivi 107:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
erittäin tyytyväinen<br />
melko tyytyväinen<br />
en tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään<br />
melko tyytymätön<br />
erittäin tyytymätön<br />
88
108. Kuinka tyytyväinen olet elämääsi nykyisin?<br />
Vastausrivi 108:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
erittäin tyytyväinen<br />
melko tyytyväinen<br />
en tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään<br />
melko tyytymätön<br />
erittäin tyytymätön<br />
HENKISET VOIMAVARAT<br />
109. Oletko viime aikoina ollut toimelias ja vireä?<br />
Vastausrivi 109:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
jatkuvasti<br />
melko usein<br />
silloin tällöin<br />
melko harvoin<br />
en koskaan<br />
110. Tunnetko itsesi päteväksi ja varmaksi?<br />
Vastausrivi 110:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
jatkuvasti<br />
melko usein<br />
silloin tällöin<br />
melko harvoin<br />
en koskaan<br />
111. Oletko viime aikoina tuntenut hoitaneesi arkipäivän tehtäväsi hyvin?<br />
Vastausrivi 111:<br />
a<br />
b<br />
c<br />
d<br />
e<br />
jatkuvasti<br />
melko usein<br />
silloin tällöin<br />
melko harvoin<br />
en ollenkaan<br />
TERVEYSSEULA<br />
112. Onko sinulla lääkärin toteamaa hengitys-, sydän tai verenkiertoelimistön sairautta?<br />
Vastausrivi 112: kyllä (A) ei (B)<br />
Mikä ________________________________________________________<br />
89
113. Sairastatko verenpainetautia tai onko lääkäri todennut, että verenpaineesi on kohonnut?<br />
Vastausrivi 113: kyllä (A) ei (B)<br />
114. Pyörryttääkö sinua usein tai kärsitkö huimauksesta?<br />
Vastausrivi 114: kyllä (A) ei (B)<br />
115. Onko sinulla lääkärin toteama tulehduksellinen nivelsairaus?<br />
Vastausrivi 115: kyllä (A) ei (B)<br />
116. Onko sinulla selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten pitkäaikaisia tai usein toistuvia vaivoja?<br />
Vastausrivi 116: kyllä (A) ei (B)<br />
Mikä ________________________________________________________<br />
117. Onko sinulla jokin muu omaan terveyteesi liittyvä syy (jota ei edellä ole vielä mainittu), jonka takia sinun<br />
ei tulisi osallistua liikuntaan, vaikka itse haluaisitkin?<br />
Vastausrivi 117: kyllä (A) ei (B)<br />
Mikä ________________________________________________________<br />
118. Käytätkö tällä hetkellä lääkkeitä?<br />
Vastausrivi 118: kyllä (A) ei (B)<br />
Mikä ________________________________________________________<br />
119. Oletko viimeisen kahden viikon aikana sairastanut jotain tulehdustautia (flunssa, kuumetauti)?<br />
Vastausrivi 119: kyllä (A) ei (B)<br />
Mikä ________________________________________________________<br />
120. Oletko viimeksi kuluneen vuorokauden aikana nauttinut runsaasti alkoholia (enemmän kuin 2 ravintola<br />
annosta)?<br />
Vastausrivi 120: kyllä (A) ei (B)<br />
Esiintyykö sinulla rintakipuja tai hengenahdistusta? YMPYRÖI VAIHTOEHTO!<br />
Vastausrivi: Levossa kyllä ei<br />
Vastausrivi: Rasituksessa kyllä ei<br />
90
TERVEYDENTILAN MITTAUKSET (mitataan tarkastuksen yhteydessä)<br />
Lepoverenpaine: systolinen ______ mmHg<br />
diastolinen ______ mmHg<br />
Paino: ______ kg<br />
Kehon painoindeksi: ______ (kg/m 2 )<br />
Pituus: ______ cm<br />
Vyötärön ympärys: ______ cm<br />
91
Liite 4. Ruokavalion laatuindeksi<br />
Ruokavalion laatuindeksi laskettiin summana seuraavista dikotomisoiduista kysymyksistä.<br />
30. Syötkö yleensä aamupalaa?<br />
1 kyllä<br />
0 ei<br />
31. Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä?<br />
0 en mitään / voi-kasvisöljyseosta (esim. Oivariini) / voita<br />
1 levitettä, jossa on alle 65 % rasvaa (ns. kevytmargariini) / kasvistanoli –ja sterolilevitettä<br />
(Benecol, Becel pro.activ) / margariinia ja rasvalevitettä, jossa on 70–80 % rasvaa<br />
32. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti tummaa leipää (ruisleipää, ruisnäkkileipää)?<br />
0 en yhtään / 1-2 leipää<br />
1 3-4 leipää / 5 leipää tai enemmän<br />
33. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin vaaleaa leipää<br />
(seka-, hiiva-, graham-, kaura-, ranskanleipää)?<br />
1 en yhtään / 1-2 leipää<br />
0 3-4 leipää / 5 leipää tai enemmän<br />
37. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt kalaa?<br />
0 en kertaakaan<br />
1 1-2 päivänä / 3-5 päivänä / 6-7 päivänä<br />
38. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt tuoreita vihanneksia tai juureksia?<br />
0 en kertaakaan / 1-2 päivänä / 1-2 päivänä<br />
1 6-7 päivänä<br />
39. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt hedelmiä / marjoja?<br />
0 en kertaakaan / 1-2 päivänä / 3-5 päivänä<br />
1 6-7 päivänä<br />
40. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt makeita leivonnaisia (pullat, viinerit, keksit)?<br />
1 en kertaakaan / 1-2 päivänä<br />
0 3-5 päivänä / 6-7 päivänä<br />
41. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt sokeroituja virvoitusjuomia?<br />
1 en kertaakaan / 1-2 päivänä<br />
0 3-5 päivänä / 6-7 päivänä<br />
92
Liite 5. Stressi-indeksi<br />
Stressi-indeksi laskettiin summana yhdestä viiteen pisteytetyistä Työterveyslaitoksen työstressikyselyn kysymyksistä<br />
(kysymykset 105-108). Suurimman pistemäärän sai vastausvaihtoehto, joka kuvasi erittäin voimakasta stressiä (kysymys<br />
105), erittäin huonoa terveydentilaa ikäisiin verrattuna (kysymys 106), tyytymättömyyttä työhön (kysymys<br />
107) ja tyytymättömyyttä elämään nykyisin (kysymys 108).<br />
93
Liite 6. Metabolisen oireyhtymän<br />
(MBO) kriteerit<br />
1. Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuoden 2007 metabolisen oireyhtymän (MBO) diagnostiset kriteerit miehille.<br />
2. Keskivartalolihavuus: vyötärön ympärys vähintään 94 cm<br />
- Lisäksi vähintään kaksi seuraavista:<br />
- Seerumin triglyseridipitoisuus vähintään 1.70 mmol/l tai meneillään oleva hoito koholla<br />
olevaan arvoon<br />
- Seerumin HDL –kolesterolipitoisuus alle 1.03 mmol/l tai meneillään oleva hoito poikkeavaan arvoon<br />
- Kohonnut verenpaine, jossa systolinen paine vähintään 130 mmHg tai diastolinen paine vähintään<br />
85 mmHg, tai meneillään oleva hoito kohonneeseen verenpaineeseen<br />
- Plasman paastosokeri vähintään 5.6 mmol/l tai aiemmin diagnosoitu aikuityypin (II) diabetes<br />
94
Liitetaulukot<br />
4.2 Elintavat ja työ<br />
Liitetaulukko 1. Mikä on vapaa-ajan liikuntaharrastuksesi keskeisin motiivi? (= miksi harrastan liikuntaa?)<br />
% N<br />
Virkistys 20,5 172<br />
Fyysinen kunto 32,8 275<br />
Kilpailu 4,4 37<br />
Terveys 12,1 101<br />
Kaverit ja ystävät 10,5 88<br />
Raha 0,2 2<br />
Elämänlaatu 10,5 88<br />
En harrasta vapaa-aikanani liikuntaa 6,4 54<br />
Jokin muu motiivi 2,6 22<br />
Yhteensä 100 839<br />
Liitetaulukko 2. Mikä on mieluisin kestävyysliikuntalaji, jota harrastat?<br />
% N<br />
Kävely, lenkkeily 17,3 145<br />
Juoksu/hölkkä, lenkkeily 30,6 257<br />
Uinti 6,8 57<br />
Pyöräily 13,9 117<br />
Hiihto 4,2 35<br />
Suunnistus 1,1 9<br />
Rullaluistelu 7,3 61<br />
En harrasta kestävyysliikuntalajeja 12,5 105<br />
Jokin muu kestävyysliikuntalaji 6,3 53<br />
Yhteensä 100 839<br />
Liitetaulukko 3. Mikä on mieluisin joukkuelaji, jota harrastat?<br />
% N<br />
Jalkapallo 21,2 177<br />
Salibandy 20,7 173<br />
Jääkiekko 10,6 89<br />
Lentopallo 4,5 38<br />
Koripallo 4,2 35<br />
Pesäpallo 1,9 16<br />
Kaukalopallo 2,4 20<br />
En harrasta joukkuelajeja 32,7 273<br />
Jokin muu joukkuelaji 1,8 15<br />
Yhteensä 100 836<br />
95
Liitetaulukko 4. Mikä on mieluisin mailapeli, jota harrastat?<br />
% N<br />
Sulkapallo 36,3 301<br />
Tennis 11,0 91<br />
Pöytätennis 6,7 56<br />
Pienoisgolf 3,1 26<br />
Golf 5,8 48<br />
En harrasta mailapelejä 32,3 268<br />
Jokin muu mailapeli 4,8 40<br />
Yhteensä 100 830<br />
Liitetaulukko 5. Mikä on mieluisin taitolaji, jota harrastat?<br />
% N<br />
Laskettelu, lumilautailu 31,0 259<br />
Ammunta 11,8 99<br />
Voimistelu 1,8 15<br />
Surffaus tai vesihiihto 2,5 21<br />
Kiipeily 1,2 10<br />
Tanssi 2,6 22<br />
Moottoriurheilu 9,7 81<br />
En harrasta taitolajeja 33,9 284<br />
Jokin muu taitolaji 5,5 46<br />
Yhteensä 100 837<br />
Liitetaulukko 6. Mikä on mieluisin voima- tai kamppailulaji, jota harrastat?<br />
% N<br />
Nyrkkeily 3,5 29<br />
Paini 1,1 9<br />
Budolaji / vastaava (judo, karate, taekwondo, aikido, taido) 6,9 58<br />
Potkunyrkkeily 2,6 22<br />
Kuntosaliharjoittelu 34,4 288<br />
Painonnosto, voimanosto 5,0 42<br />
Kehonrakennus 3,2 27<br />
En harrasta voima- tai kamppailulajeja 41,9 351<br />
Jokin muu voima- tai kamppailulaji 1,4 12<br />
Yhteensä 100 838<br />
Liitetaulukko 7. Kuulutko urheiluseuraan?<br />
% N<br />
En ole koskaan ollut urheiluseuran jäsen 26,2 220<br />
Olen ollut jäsen, mutta en ole enää 54,6 459<br />
Olen nykyisin aktiivijäsen 19,2 161<br />
Yhteensä 100 840<br />
96
Liitetaulukko 8. Mikä oli viimeisimmän koulutodistuksesi numero liikunnassa?<br />
% N<br />
Alle 6 0,4 3<br />
6 1,3 11<br />
7 10,7 89<br />
8w 28,9 242<br />
9 39,6 331<br />
10 19,1 160<br />
Yhteensä 100 836<br />
Liitetaulukko 9. Minkälaiset ovat tupakointitottumuksesi?<br />
% N<br />
En ole koskaan tupakoinut säännöllisesti 47,6 403<br />
Olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin yli 6 kk sitten 11,0 93<br />
Olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin korkeintaan 6 kk sitten 3,1 26<br />
Tupakoin säännöllisesti 38,3 342<br />
Yhteensä 100 864<br />
Liitetaulukko 10. Minkälaiset ovat nuuskankäyttötottumuksesi?<br />
% N<br />
En ole koskaan käyttänyt nuuskaa säännöllisesti 87,2 737<br />
Olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön yli 6 kk sitten 5,6 47<br />
Olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön korkeintaan 6 kk sitten 2,2 19<br />
Käytän nuuskaa säännöllisesti 5,0 42<br />
Yhteensä 100 845<br />
Liitetaulukko 11. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset tupakointitottumuksiisi?<br />
% N<br />
En tupakoinut varusmiehenä 45,2 382<br />
En tupakoinut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa) 7,1 60<br />
Aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin<br />
varusmiespalveluksen jälkeen säännöllisen tupakoinnin 3,4 29<br />
Aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen<br />
jälkeen säännöllisen tupakoinnin vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä 3,2 27<br />
Varusmiesaikana aloittamani säännöllinen tupakointi jatkuu yhä 5,0 42<br />
Tupakoin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta 36,1 305<br />
Lopetin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä, mutta aloitin nuuskan käytön 0,0 0<br />
Yhteensä 100 845<br />
97
Liitetaulukko 12. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset nuuskankäyttötottumuksiisi?<br />
% N<br />
En nuuskannut varusmiehenä 85,3 722<br />
En nuuskannut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa) 6,0 51<br />
Aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja<br />
lopetin varusmiespalveluksen jälkeen säännöllisen nuuskauksen 2,1 17<br />
Aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen<br />
säännöllisen nuuskauksen vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä 0,7 6<br />
Varusmiesaikana aloittamani säännöllinen nuuskaus jatkuu yhä 0,6 5<br />
Nuuskasin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta 5,3 45<br />
Lopetin nuuskauksen varusmiespalveluksen jälkeen, mutta aloitin tupakoinnin 0,0 0<br />
Yhteensä 100 846<br />
Liitetaulukko 13. Mikä on työaikamuotosi?<br />
% N<br />
Säännöllinen päivätyö 48,3 405<br />
Säännöllinen iltatyö 2,0 17<br />
Säännöllinen yötyö 1,2 10<br />
Kaksivuorotyö 12,9 108<br />
Kolmivuorotyö 9,3 78<br />
Muu epäsäännöllinen työaika 18,1 152<br />
En ole työssä 8,2 69<br />
Yhteensä 100 839<br />
4.5 Terveys<br />
Liitetaulukko 14. Minkälainen on terveydentilasi ikäisiisi verrattuna?<br />
% N<br />
Erittäin hyvä 17,7 148<br />
Melko hyvä 48,4 406<br />
Keskinkertainen 31,3 262<br />
Melko huono 2,3 19<br />
Erittäin huono 0,3 3<br />
Yhteensä 100 838<br />
Liitetaulukko 15. Miten arvioit fyysisen kuntosi nyt verrattuna ikätovereihisi?<br />
% N<br />
Selvästi huonompi 1,6 14<br />
Jonkin verran huonompi 23,8 200<br />
Yhtä hyvä 43,9 369<br />
Jonkin verran parempi 24,5 206<br />
Huomattavasti parempi 6,2 52<br />
Yhteensä 100 841<br />
98
Liitetaulukko 16. Kuinka monta päivää olet ollut sairauslomalla viimeisen vuoden aikana?<br />
% N<br />
En lainkaan 43,1 361<br />
1-3 päivää 25,8 216<br />
4-7 päivää 16,5 138<br />
8-14 päivää 8,4 70<br />
15-30 päivää 4,0 34<br />
31-60 päivää 1,1 9<br />
61-120 päivää 1,0 8<br />
Yli 120 päivää 0,1 1<br />
Yhteensä 100 837<br />
4.6 Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä<br />
Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen<br />
Liitetaulukko 17. Taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen.<br />
% N<br />
Täysin samaa mieltä 73,8 620<br />
Osin samaa mieltä 23,2 195<br />
Siltä väliltä 2,6 21<br />
Osin eri mieltä 0,2 2<br />
Täysin eri mieltä 0,2 2<br />
Yhteensä 100 840<br />
Liitetaulukko 18. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista.<br />
% N<br />
Täysin samaa mieltä 13,6 114<br />
Osin samaa mieltä 38,4 323<br />
Siltä väliltä 26,5 223<br />
Osin eri mieltä 13,5 114<br />
Täysin eri mieltä 8,0 67<br />
Yhteensä 100 841<br />
Liitetaulukko 19. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian kilpailuvoittoista.<br />
% N<br />
Täysin samaa mieltä 3,3 28<br />
Osin samaa mieltä 11,0 92<br />
Siltä väliltä 30,1 253<br />
Osin eri mieltä 34,5 290<br />
Täysin eri mieltä 21,1 177<br />
Yhteensä 100 840<br />
99
Liitetaulukko 20. Varusmiespalveluksen aikana liikuntakoulutusta opettivat ammattitaitoiset kouluttajat.<br />
% N<br />
Täysin samaa mieltä 9,5 80<br />
Osin samaa mieltä 38,6 324<br />
Siltä väliltä 29,3 246<br />
Osin eri mieltä 14,9 125<br />
Täysin eri mieltä 7,7 65<br />
Yhteensä 100 840<br />
Liitetaulukko 21. Fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon. koulutettavien kunto- ja<br />
taitoerot.<br />
% N<br />
Täysin samaa mieltä 8,2 69<br />
Osin samaa mieltä 35,5 298<br />
Siltä väliltä 31,2 262<br />
Osin eri mieltä 19,2 161<br />
Täysin eri mieltä 5,9 50<br />
Yhteensä 100 840<br />
Liitetaulukko 22. Varusmiespalvelusaika oli ruumiilliselta (fyysiseltä) rasittavuudeltaan.<br />
% N<br />
Hyvin kevyt 2,0 17<br />
Kevyt 12,9 108<br />
Kohtalainen 64,0 538<br />
Raskas 18,6 156<br />
Hyvin raskas 2,5 21<br />
Yhteensä 100 840<br />
Liitetaulukko 23. Puolustusvoimien rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on mielestäni tärkeä.<br />
% N<br />
Täysin samaa mieltä 27,3 229<br />
Osin samaa mieltä 38,8 326<br />
Siltä väliltä 22,3 187<br />
Osin eri mieltä 8,0 67<br />
Täysin eri mieltä 3,6 30<br />
Yhteensä 100 839<br />
100
4.7 Taustatekijöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn,<br />
lihavuuteen, vapaa-ajan liikuntaan ja koettuun terveyteen<br />
4.7.1 Fyysinen suorituskyky<br />
Liitetaulukko 24. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma iän mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
20-24 vuotta 42,5 8,2 41,7-43,2 492<br />
25-29 vuotta 40,1 7,7 39,0-41,2 194<br />
30-34 vuotta 39,6 7,4 37,5-41,5 54<br />
35-45 vuotta 41,2 7,9 39,1-44,0 42<br />
p 0,001<br />
Liitetaulukko 25. Koetun fyysisen kunnon jakauma iän mukaan.<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi (%)<br />
Yhtä<br />
Hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi (%)<br />
20-24 vuotta 25,3 43,4 31,3 530<br />
25-29 vuotta 28,8 43,3 27,9 208<br />
30-34 vuotta 29,3 46,6 24,1 58<br />
35-45 vuotta 6,7 48,9 44,4 45<br />
p 0,012<br />
N<br />
Liitetaulukko 26. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma koulutuksen keston mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤12 vuotta 40,8 7,8 39,9-41,7 281<br />
13-15 vuotta 41,6 8,0 41,6-40,8 321<br />
≥16 vuotta 43,1 8,4 41,8-44,3 180<br />
p 0,013<br />
Liitetaulukko 27. Koetun fyysisen kunnon jakauma koulutuksen keston mukaan.<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi (%)<br />
Yhtä<br />
Hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi (%)<br />
≤12 vuotta 26,3 49,2 24,4 315<br />
13-15 vuotta 25,5 42,7 31,8 337<br />
≥16 vuotta 23,8 37,0 39,2 189<br />
p 0,035<br />
N<br />
Liitetaulukko 28. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma sotilaskoulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Miehistö 40,9 8,3 40,2-41,7 507<br />
Aliupseeri 42,4 7,7 41,3-43,5 204<br />
Reservin upseeri 44,6 6,8 43,0-46,2 71<br />
p < 0,001<br />
101
Liitetaulukko 29. Puolustusvoimien lihaskuntoindeksin jakauma sotilaskoulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Miehistö 12,9 3,3 12,5-13,2 396<br />
Aliupseeri 13,7 3,1 13,3-14,1 175<br />
Reservin upseeri 14,9 2,8 14,2-15,6 66<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 30. Koetun fyysisen kunnon jakauma sotilaskoulutuksen mukaan.<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi (%)<br />
Yhtä<br />
Hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi (%)<br />
Miehistö 28,6 44,0 27,4 552<br />
Aliupseeri 20,8 42,6 36,6 216<br />
Reservin upseeri 15,1 46,6 38,4 73<br />
p 0,002<br />
N<br />
Liitetaulukko 31. Puolustusvoimien lihaskuntoindeksin jakauma sotilasläänin mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
ESSL 13,3 3,3 12,9-13,7 240<br />
ISSL 12,5 3,1 12,0-13,3 142<br />
LSSL 13,8 3,2 13,4-14,2 236<br />
PSSL 13,6 3,5 11,8-15,3 18<br />
p 0,003<br />
Liitetaulukko 32. Koetun fyysisen kunnon jakauma sotilasläänin mukaan.<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi (%)<br />
Yhtä<br />
Hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi (%)<br />
ESSL 24,4 45,1 30,6 324<br />
ISSL 32,9 42,4 24,8 210<br />
LSSL 21,6 43,1 35,3 283<br />
PSSL 17,4 52,2 30,4 23<br />
p 0,014<br />
N<br />
4.7.2 Lihavuus<br />
Liitetaulukko 33. Painoindeksin jakauma iän mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
20-24 vuotta 24,2 3,6 23,9-24,5 527<br />
25-29 vuotta 25,6 4,0 25,0-26,1 208<br />
30-34 vuotta 25,8 4,2 24,7-26,9 58<br />
35-45 vuotta 26,4 3,6 25,3-27,5 44<br />
p < 0,001<br />
102
Liitetaulukko 34. Vyötärönympäryksen jakauma iän mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
20-24 vuotta 84,3 9,5 83,5-85,1 528<br />
25-29 vuotta 88,7 11,0 87,2-90,2 208<br />
30-34 vuotta 90,3 12,3 87,1-93,5 58<br />
35-45 vuotta 91,3 9,3 88,5-94,1 45<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 35. Painoindeksin jakauma sotilasläänin mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
ESSL 24,3 3,5 24,0-24,7 323<br />
ISSL 24,9 4,1 24,3-25,4 208<br />
LSSL 25,1 3,8 24,6-25,5 282<br />
PSSL 26,3 4,0 24,6-25,5 23<br />
p 0,006<br />
Liitetaulukko 36. Vyötärönympäryksen jakauma sotilasläänin mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
ESSL 84,8 9,4 83,8-85,8 323<br />
ISSL 86,6 11,2 85,0-88,1 209<br />
LSSL 87,1 10,6 85,9-88,4 283<br />
PSSL 88,9 10,6 84,3-93,5 23<br />
p 0,019<br />
4.7.3 Vapaa-ajan liikunta<br />
Liitetaulukko 37. Vapaa-ajan liikunnan määrän jakauma iän mukaan.<br />
Ei mitään liikuntaa/<br />
rauhallista väh. krt./vko. (%)<br />
Reipasta<br />
1-2 krt./vko. (%)<br />
Reipasta väh.<br />
3 krt/vko. (%) N<br />
20-24 vuotta 31,5 39,8 28,7 530<br />
25-29 vuotta 35,7 34,3 30,0 207<br />
30-34 vuotta 24,1 44,8 31,0 58<br />
35-45 vuotta 17,8 35,6 46,7 45<br />
p 0,042<br />
Liitetaulukko 38. Vapaa-ajan liikunnan määrän jakauma koulutuksen keston mukaan.<br />
Ei mitään liikuntaa/<br />
rauhallista väh. krt./vko. (%)<br />
Reipasta<br />
1-2 krt./vko. (%)<br />
Reipasta väh.<br />
3 krt/vko. (%) N<br />
≤12 vuotta 38,4 36,2 25,4 315<br />
13-15 vuotta 29,2 40,5 30,4 336<br />
≥16 vuotta 23,3 39,2 37,6 189<br />
p 0,001<br />
103
4.7.4 Koettu terveys<br />
Liitetaulukko 39. Koetun terveyden jakauma koulutuksen keston mukaan.<br />
Melko huono tai<br />
erittäin huono (%)<br />
Keskinkertainen<br />
(%)<br />
Erittäin hyvä tai<br />
melko hyvä (%)<br />
≤12 vuotta 3,2 36,6 60,2 314<br />
13-15 vuotta 2,1 30,7 67,3 336<br />
≥16 vuotta 2,7 23,4 73,9 188<br />
p 0,007<br />
N<br />
Liitetaulukko 40. Koetun terveyden jakauma sotilaskoulutuksen mukaan.<br />
Melko huono tai<br />
erittäin huono (%)<br />
Keskinkertainen<br />
(%)<br />
Erittäin hyvä tai<br />
melko hyvä (%)<br />
Miehistö 3,1 34,2 62,7 549<br />
Aliupseeri 2,3 24,5 73,1 216<br />
Reservin upseeri 0,0 28,8 71,2 73<br />
p 0,013<br />
N<br />
4.8 Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet<br />
4.8.1 Lihavuuden yhteys fyysiseen suorituskykyyn<br />
Liitetaulukko 41. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma vyötärönympäryksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤ 90 cm 44,1 7,5 43,5-44,7 553<br />
90-99,99 cm 37,5 5,8 36,6-38,5 148<br />
≥ 100 cm 32,4 5,6 31,1-33,6 81<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 42. Etunojapunnerruksen jakauma vyötärönympäryksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤ 90 cm 31 13 30,3-32,5 552<br />
90-99,99 cm 24 11 22,1-25,7 142<br />
≥ 100 cm 20 11 17,1-21,9 80<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 43. Istumaannousun jakauma vyötärönympäryksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤ 90 cm 40 9 39,5-41,1 557<br />
90-99,99 cm 35 9 33,7-36,7 148<br />
≥ 100 cm 28 9 25,8-29,8 84<br />
p < 0,001<br />
104
Liitetaulukko 44. Toistokyykistyksen jakauma vyötärönympäryksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤ 90 cm 46 8 44,9-46,2 543<br />
90-99,99 cm 41 8 39,6-42,3 145<br />
≥ 100 cm 37 9 34,7-38,6 82<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 45. Puristusvoiman jakauma vyötärönympäryksen mukaan<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤ 90 cm 52,1 8,8 51,4-52,9 578<br />
90-99,99 cm 55,1 9,5 53,6-56,6 157<br />
≥ 100 cm 55,3 9,1 53,4-57,2 88<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 46. 8-juoksun jakauma vyötärönympäryksen mukaan<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
≤ 90 cm 6,0 0,4 5,9-6,0 570<br />
90-99,99 cm 6,2 0,4 6,1-6,3 154<br />
≥ 100 cm 6,5 0,5 6,4-6,6 83<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 47. Koetun fyysisen kunnon jakauma vyötärönympäryksen mukaan<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi (%)<br />
Yhtä<br />
hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi (%)<br />
≤ 90 cm 16,9 46,3 36,8 592<br />
90-99,99 cm 36,3 44,6 19,1 157<br />
≥ 100 cm 62,2 27,8 10,0 90<br />
p < 0,001<br />
N<br />
4.8.2 Fyysisen suorituskyvyn yhteys terveyteen<br />
Liitetaulukko 48. Koetun fyysisen kunnon jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi (%)<br />
Yhtä<br />
Hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi (%)<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 40,8 42,7 16,4 426<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 9,4 50,0 40,6 128<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 6,1 48,5 45,5 99<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 4,9 36,1 59,0 61<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 1,8 26,8 71,4 56<br />
p < 0,001<br />
N<br />
105
Liitetaulukko 49. Koetun terveyden jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Melko huono tai<br />
erittäin huono (%)<br />
Keskinkertainen<br />
(%)<br />
Erittäin hyvä tai<br />
melko hyvä (%)<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 3,8 41,0 55,2 424<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 0,0 21,9 78,1 128<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 2,0 18,4 79,6 98<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 0,0 18,0 82,0 61<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 0,0 8,9 91,1 56<br />
p < 0,001<br />
N<br />
Liitetaulukko 50. Systolisen verenpaineen jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 123 12 122-125 426<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 121 11 119-123 128<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 123 11 120-125 99<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 122 13 119-125 61<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 121 11 118-124 56<br />
p 0,390<br />
Liitetaulukko 51. Diastolisen verenpaineen jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 78 9 77-78 426<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 75 7 74-76 128<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 76 8 74-77 99<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 75 9 73-78 61<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 74 8 72-76 56<br />
p 0,003<br />
Liitetaulukko 52. Triglyseridien jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 1,2 0,6 1,1-1,2 420<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 0,9 0,3 0,8-0,9 123<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 0,9 0,3 0,8-0,9 98<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 0,8 0,3 0,7-0,9 60<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 0,8 0,3 0,8-0,9 56<br />
p < 0,001<br />
106
Liitetaulukko 53. Kokonaiskolesterolin jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 4,7 0,9 4,6-4,7 420<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 4,4 0,8 4,3-4,6 123<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 4,5 0,9 4,3-4,7 98<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 4,2 0,9 4,1-4,4 60<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 4,2 0,6 4,0-4,3 56<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 54. Glukoosin jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 5,4 0,4 5,4-5,5 418<br />
Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 5,3 0,4 5,3-5,4 124<br />
Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 5,4 0,4 5,3-5,4 98<br />
Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 5,4 0,4 5,3-5,5 60<br />
Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 5,3 0,4 5,2-5,4 55<br />
p 0,061<br />
4.8.3 Keskivartalolihavuuden yhteys terveyteen<br />
Liitetaulukko 55. Koetun terveyden jakauma vyötärönympäryksen mukaan.<br />
Melko huono tai<br />
erittäin huono (%)<br />
Keskinkertainen<br />
(%)<br />
Erittäin hyvä tai<br />
melko hyvä (%)<br />
≤ 90 cm 1,5 26,6 71,9 591<br />
90-99,99 cm 3,9 36,8 59,4 155<br />
≥ 100 cm 7,8 52,2 40,0 90<br />
p < 0,001<br />
N<br />
4.9 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveytee<br />
4.9.1 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn<br />
Liitetaulukko 56. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 37,7 6,9 36,8-38,5 238<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 41,6 7,3 40,8-42,4 304<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 45,7 8,2 44,6-46,7 240<br />
p < 0,001<br />
107
Liitetaulukko 57. Puolustusvoimien lihaskuntoindeksin jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista Keskiarvo Keskihajonta<br />
95 %:n<br />
luottamusväli<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 11,6 3,1 11,1-12,1 173<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 12,9 3,0 12,5-13,3 254<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 15,3 2,6 14,9-15,6 209<br />
p < 0,001<br />
N<br />
Liitetaulukko 58. Koetun fyysisen kunnon jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi huonompi<br />
(%)<br />
Yhtä<br />
hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai<br />
selvästi parempi<br />
(%) N<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 47,5 44,9 7,6 263<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 24,1 52,8 23,1 324<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 4,3 31,2 64,4 253<br />
p < 0,001<br />
4.9.3 Vapaa-ajan liikunnan yhteys terveyteen<br />
Liitetaulukko 59. Koetun terveyden jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Melko huono tai<br />
erittäin huono (%)<br />
Keskinkertainen<br />
(%)<br />
Erittäin hyvä tai<br />
melko hyvä (%)<br />
N<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 5,3 47,7 46,9 262<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 1,9 31,8 66,4 324<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 0,8 13,5 85,7 251<br />
p < 0,001<br />
Liitetaulukko 60. Systolisen verenpaineen jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista Keskiarvo Keskihajonta<br />
95 %:n luottamusväli<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 124 13 122-125 262<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 121 12 120-122 324<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 125 13 123-126 252<br />
p 0,002<br />
N<br />
108
Liitetaulukko 61. Diastolisen verenpaineen jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Keskiarvo<br />
Keskihajonta<br />
95 %:n<br />
luottamusväli<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 78 9 77-79 262<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 76 8 75-77 324<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 77 9 76-78 252<br />
p 0,004<br />
N<br />
Liitetaulukko 62. Triglyseridien jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista Keskiarvo Keskihajonta<br />
95 %:n<br />
luottamusväli<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 1,1 0,6 1,0-1,2 257<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 1,0 0,5 1,0-1,1 319<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 1,0 0,5 0,9-1,0 247<br />
p 0,007<br />
N<br />
Liitetaulukko 63. Ravintoindeksin jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan.<br />
Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista Keskiarvo Keskihajonta<br />
95 %:n<br />
luottamusväli<br />
liikuntaa väh. kerran viikossa 3,9 1,3 3,7-4,1 261<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
1-2 kertaa viikossa 4,0 1,3 3,9-4,2 323<br />
Ripeää ja reipasta liikuntaa<br />
väh. kolme kertaa viikossa 4,7 1,4 4,5-4,8 251<br />
p < 0,001<br />
N<br />
4.10 Stressin ja elämänlaadun yhteys fyysiseen<br />
suorituskykyyn, lihavuuteen, terveyteen ja vapaa-ajan liikuntaan<br />
4.10.1 Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn<br />
Liitetaulukko 64. Maksimaalisen hapenottokyvyn jakauma stressi-indeksin mukaan.<br />
Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N<br />
Ei stressiä 43,0 7,9 42,1-43,8 366<br />
Hieman stressiä 40,7 8,2 39,8-41,6 312<br />
Voimakas stressi 40,1 7,3 38,6-41,2 93<br />
p < 0,001<br />
109
Liitetaulukko 65. Koetun fyysisen kunnon jakauma stressi-indeksin mukaan<br />
Jonkin verran tai selvästi<br />
huonompi (%) Yhtä hyvä (%)<br />
Jonkin verran tai selvästi<br />
parempi (%)<br />
Ei stressiä 15,1 44,9 40,0 385<br />
Hieman stressiä 31,4 44,0 24,6 341<br />
Voimakas stressi 41,6 40,6 17,8 101<br />
p < 0,001<br />
N<br />
4.10.3 Stressin yhteys terveyteen<br />
Liitetaulukko 66. Koetun terveyden jakauma stressi-indeksin mukaan.<br />
Melko huono tai<br />
erittäin huono (%)<br />
Keskinkertainen<br />
(%)<br />
Erittäin hyvä tai<br />
melko hyvä (%)<br />
Ei stressiä 0,0 11,2 88,8 385<br />
Hieman stressiä 1,5 45,7 52,8 341<br />
Voimakas stressi 15,8 59,4 24,8 101<br />
p < 0,001<br />
N<br />
4.10.4 Stressin yhteys vapaa-ajan liikuntaan<br />
Liitetaulukko 67. Vapaa-ajan liikunnan jakauma stressi-indeksin mukaan.<br />
Ei liikuntaa/rauhallista<br />
väh. krt./vko.<br />
Ripeää/reipasta liikuntaa<br />
1-2 krt./vko.<br />
Reipasta liikuntaa väh. 3<br />
krt./vko.<br />
Ei stressiä 22,1 39,7 38,2 385<br />
Hieman stressiä 36,2 40,9 22,9 340<br />
Voimakas stressi 47,5 28,7 23,8 101<br />
p < 0,001<br />
N<br />
110
Liitetaulukko 68. Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden osittaiskorrelaatiot iän suhteen<br />
Maksimaalinen<br />
hapenottokyky<br />
(ml/kg/<br />
min)<br />
Maksimaalinen<br />
hapenottokyky<br />
(L/min)<br />
Etunojapunnerrus<br />
Istumaannousu<br />
Toistokyykistys<br />
Puristusvoima<br />
Vyötärönympärys<br />
Painoindeksi<br />
Diastolinen<br />
verenpaine<br />
Systolinen<br />
verenpaine<br />
Kolesteroli<br />
Triglyseridi<br />
Glukoosi<br />
Maksimaalinen<br />
hapenottokyky<br />
(ml/kg/min) 1<br />
Maksimaalinen<br />
hapenottokyky<br />
(L/min) ,67 *** 1<br />
Etunojapunnerrus ,46 *** ,25 *** 1<br />
Istumaannousu ,45 *** ,28 *** ,65 *** 1<br />
Toistokyykistys ,54 *** ,34 *** ,56 *** ,55 *** 1<br />
Puristusvoima -,03 ,22 *** ,14 *** -,01 -,01 1<br />
Vyötärönympärys -,57 *** ,10 *** -,39 *** -,38 *** -,38 *** ,17 *** 1<br />
Painoindeksi -,52 *** ,16 *** -,25 *** -,29 *** -,26 *** ,17 *** ,89 *** 1<br />
Diastolinen<br />
verenpaine -,18 *** -,02 -,11 ** -,18 *** -,13 *** ,13 *** ,25 *** ,25 *** 1<br />
Systolinen<br />
verenpaine -,10 ** ,15 *** -,03 -,08 * -,07 ,19 *** ,28 *** ,30 *** ,73 *** 1<br />
Kolesteroli -,19 *** -,06 -,10 ** -,12 ** -,13 *** ,03 ,23 *** ,21 *** ,15 *** ,11 ** 1<br />
Triglyseridi -,33 *** -,12 ** -,16 *** -,18 *** -,11 ** ,03 ,39 *** ,39 *** ,23 *** ,14 *** ,43 *** 1<br />
Glukoosi -,07 ,01 -,01 -,03 -,01 ,08 * ,11 ** ,11 ** ,05 ,06 ,10 * ,13 *** 1<br />
Liitetaulukko 69. Kehon koostumuksen, kestävyyden ja lihaskunnon tulokset vuosina 2003 ja <strong>2008</strong> ilman ikäpainotusta.<br />
2003<br />
Keskiarvo ± sd<br />
<strong>2008</strong><br />
Keskiarvo ± sd<br />
Keskiarvojen erotus<br />
(absoluuttinen)<br />
Keskiarvojen ero<br />
(suhteellinen, %)<br />
Erotuksen<br />
p-arvo<br />
Pituus (cm) 179,1 ± 6,2 180,3 ± 6,2 1,2 0,7 < 0,001<br />
Kehon paino (kg) 80,8 ± 13,4 80,5 ± 13,6 -0,3 -0,4 0,581<br />
Vyötärönympärys (cm) 90,8 ± 10,7 86,1 ± 10,4 -4,7 -5,2 < 0,001<br />
Painoindeksi 25,2 ± 3,8 24,8 ± 3,8 -0,4 -1,6 0,013<br />
Hapenotto (ml/kg/min) 42,9 ± 7,2 41,5 ± 8,0 -1,4 -3,3 0,001<br />
Etunojapunnerrus 24 ± 11 29 ± 13 5 20,8 < 0,001<br />
Istumaannousu 34 ± 10 38 ± 10 4 11,8 < 0,001<br />
Toistokyykistys 41 ± 8 44 ± 9 3 7,3 < 0,001<br />
Puristusvoima (kg) 56,0 ± 8,7 53,0 ± 9,1 -3,0 -5,4 < 0,001<br />
111
Pääesikunta henkilöstöosasto,<br />
koulutussektori 2009<br />
ISBN 978-951-25-2023-7