Lehti 3/2006 pdf-muodossa - Helsingin psykologiyhdistys

Helsingin psykologiyhdistys ry:n tiedotuslehti 

3 / 2006

Pääkirjoitus, Sirpa Sammalo.........................................................................3 

Yrittäjyyden arki ja ihanuus, Satu Kaski.......................................................4 

Barn, ungdomar och depression, Ferdinand Garoff..................................7 

Sodan ja rauhan tekoja Libanonissa, Kirsti Palonen, PSV.......................11 

Matkaraportti SPR 2006 Edinburgh, Nina Pyykkönen............................15 

Katsaus kuntasektorin järjestövalmiustilanteeseen, Katja Kuortti.........19 

SISÄLLYSLUETTELO 

Hepsyn johtokunta esittäytyy, osa 2...........................................................20 

Hepsy lehden toimituksen ilmoitus............................................................21 

Hepsyn kesäkarkelot raportti......................................................................22 

Opi Oppimaan -projektin ilmoitus.............................................................24 

PSV kannatusjäsenyys ilmoitus...................................................................26 

Syyskokouskutsu............................................................................................27 

Hepsyn teatterikutsu....................................................................................28 

Yhteystiedot...................................................................................................29 

Hepsy 25v juhlakutsu...................................................................................32 

HEPSY 

Julkaisija: Helsingin psykologiyhdistys 

www.hepsy.psyli.fi 

Päätoimittaja: Kaisa Berg 

Ilmestyy: 4 kertaa vuodessa 

Painotalo: Painoyhtymä. Porvoo 2006 

Painos: 1450 

Paperi: MultiArtGloss, G-Print 

Kansikuva: Kaisa Berg, Mökillä 

Helsingin psykologiyhdistys ry:n jäsenlehti 

Jäseniä 18.8.06 1376 kpl 

HEPSY LEHTI 3/2006 2

Pitkä, kuuma kesä on ohi. On aika palata arkeen. 

Arjen rutiinit ovat helpottavia. 

Hepsyn syksy tuo tullessaan valmistautumisen uuteen tulopoliittiseen 

sopimuskauteen ja 25-vuotisjuhlat. Johtokunta on jo alkanut päivittää 

kunnan järjestövalmiuskaaviotaan ja työpaikkojen yhteyshenkilöitä. 

Tarkoituksena ei ole lietsoa kapinaa tai lakkoa, vaan kohottaa 

järjestövalmiutta, jotta olemme ensi kevään neuvotteluissa varteenotettavia 

neuvottelijoita. Suuria euromääräisiä palkankorotuksia ei uskalla odottaa, 

mutta harmillista olisi mikäli palkkoja tai työehtoja alettaisiin heikentämään. 

Johtokunta on Liiton toimiston kanssa yhteistyössä aktivoimassa ja 

informoimassa jäsenistöään. Itsestään selvää kuitenkin on, että lopullinen 

vastuu jää jokaiselle itselleen. Valppaus riittänee, mutta tarvittaessa tulee 

olla valmiina myös toimiin. 

PÄÄKIRJOITUS 

Juhlavalmistelut 7.10. Vanhalla ylioppilastalolla pidettäviin 25-vuotisjuhliin 

ovat pitkällä. Ennakolta voin kertoa, että juhlista on tulossa upeat! 

Ilmoittautuneitakin on jo ilahduttava määrä, mutta mukaan mahtuu vielä 

hyvin ja mukaan voi tuoda myös seuralaisen. 

Juhlat tekevät ihmiselle hyvää. Hellitä hetkeksi ja helli itseäsi - tule kanssamme 

juhlistamaan yhteistä yhdistystämme. Toivotan jokaiselle mukavaa alkanutta 

syksyä ja toivottavasti tapaamme Vanhalla lauantaina 7.10. 

Sirpa Sammalo 

Hepsyn pj. 


YRITTÄJYYDEN ARKI JA IHANUUS 

Satu Kaski, Clear mind Oy 

HEPSYLÄINEN ASIANTUNTIJANA 

Monet psykologit miettivät jossakin uransa vaiheessa yksityisyrittäjäksi 

ryhtymistä. Yrittäjyys kiinnostaa, koska se antaa vapauden tehdä vain niitä 

asioita, jotka kiinnostavat itseä ja se tuo rahaa vähemmällä työllä; näin ainakin 

ajatellaan. Yrittäjyyttä on montaa eri lajia. Toiminimen perustaminen lienee 

helpointa ja tutuinta psykologeille. Useat kliinikot toimivatkin puolipäiväisesti 

yksityisinä ammatinharjoittajina. Monet toiminimen perustajat kokeilevat 

yrittäjyyttä ensin puolipäiväisinä ennen kuin uskaltavat täysin heittäytyä 

yrittäjyyteen. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää pientä pääomaa (8000€ 

tällä hetkellä). Osakeyhtiön etu lienee sen hallinnoinnissa: yrittäjä on 

työntekijä ja yrityksen rahaliikenne on erillinen työntekijästä. Mikäli 

terveydenhuollon toimialaan kuuluva psykologi perustaa osakeyhtiön, tulee 

hänen anoa siihen erillinen lupa lääninhallitukselta. Lupa-anomuksen 

tekeminen voi näyttää ja tuntua monimutkaiselta, mutta ei käytännössä ole 

sitä: se vain edellyttää hieman vaivannäköä ja aikaa. Yritysmuotoja on 

muitakin (mm. kommandiittiyhtiö), mutta edellä mainitut ovat yleisimmät 

psykologijäsentemme keskuudessa. 

Kuka on yrittäjä? 

Joidenkin mielestä todellinen yrittäjä on yrittäjä vasta sitten, kun hänellä on 

palkollisia. Näin ajatellen yksityinen ammatinharjoittaja ei ole yrittäjä, vaan 

jokin muu. Itse ajattelen, että yrittäjyys ei edellytä palkollisten hankkimista. 

Kun psykologi markkinoi, etsii ja/tai hankkii itselleen erilaisia tulonlähteitä, 

on se yrittäjyyttä, olipa hänellä palkkaa maksettavana muillekin kuin itselle. 

Toisaalta on tietenkin totta, että itsestä huolehtiminen on helpompaa kuin 

jos väkeä olisi enemmän töissä. 

Yritystoiminnan tuottavuus korreloi usein myös työntekijöiden määrään. 

Luonnollisesti se ei ole tuottavuuden ainoa tae: työntekijöiden määrä ei 

välttämättä ole yhtä suuri kuin toiminnan tehokkuus. Psykologien tekemän 

työn tuottavuus voi kasvaa vain tiettyyn pisteeseen yhden ihmisen voimin. 

Mikäli yrittäjäpsykologi haluaa kasvattaa yritystoimintaansa, tulee hänen 

väistämättä jossain vaiheessa miettiä työntekijöiden lisäämistä. Tämä tuo 

yrittäjyyteen uuden haasteen. Se työ, mikä alussa ajoi yrittäjyyteen, alkaa 

vähentyä yrittäjän saadessa uuden roolin työnantajana ja esimiehenä. 


Mitä yrittäjyys on käytännössä? 

Jokaisen yrityksen taustalla on ollut jonkinlainen liikeidea, jota 

psykologiyrittäjä haluaa käytännössä toteuttaa. Mitä tarkemmat suunnitelmat 

hänellä on ollut, sen helpompaa alkutaivalkin on. Mitä tehdään? miten 

tehdään? kenelle tehdään ja kenen kanssa tehdään? millä kustannuksella 

tehdään? Mikä on raja (euroina), jonka alle toiminta ei saa mennä? Mitä se 

edellyttää? jne 


Jokainen yrittäjä joutuu ensin etsimään tuotteillensa käyttäjät: eli 

asiakaskunnan. Mitä useampi asiakaskunta yrittäjällä on, sen vakaammalla 

pohjalla on koko yritystoiminta. Näin jonkin yksittäisen asiakkuuden 

loppuminen ei kaada koko bisnestä. Psykologiyrittäjä joutuu kuitenkin myös 

rajaamaan: aivan kaikkeen resurssit eivät välttämättä riitä. 

Alkavalle psykologiyrittäjälle tuotteistaminen voi olla vaikeaa. Toisaalta se 

on välttämätöntä, ”kaikkea psykologista kivaa kaikille” ei myy. Kun 

tuotteistamisen oppii, on oikeastaan helpompi tehdä tarjouksia, rajauksia 

ja toisaalta myös laajentaa omaa osaamispakettiaan. Psykologiyrittäjä voi 

näin myydä esimerkiksi työnohjaus- ja psykoterapiapalveluja. Tai hänellä 

voi olla erilaisia koulutuspaketteja; esimerkiksi työhyvinvoinnin tai 

kehityskeskustelun ABC. 

Käytännön yrittäjyys on suunnittelua, arviointia ja varsinaista rahan 

tekemistä eli työntekoa. Monia psykologiyrittäjiä voi aluksi hirvittää aika, 

joka kuluu hallinnollisiin ja muihin tehtäviin, joista rahaa ei tule taloon. 

Toisaalta hinnoittelulla kompensoidaan osaa suunnittelu ja arviointityöstä. 

Yrittäjyyden ihanuus piilee sen vapaudessa. Psykologi voi itse päättää, mitä 

haluaa tehdä ja kenen kanssa. Sanotaankin, että hyvä yritys valitsee itse 

asiakkaansa. Lisäksi ajankäyttöä ei vahdi kukaan: yrittäjä saa vapaasti valita, 

milloin on käytettävissä. Haaste lienee se, että osaa rajata: aina ei tarvitse 

olla käytettävissä ja miettiä työasioita. Työ ei saisi yrittäjälläkään saastuttaa 

omaa vapaa-aikaa. Yrittäjä jos kuka tietää, että tehty työ näkyy palkkapussissa, 

suoraan tai lähes suoraan. Kaikki mitä yrittäjä tekee, tuo hyvää omalle 

yritykselle. 



Suurimmat haasteet aloittavalle yrittäjälle on tietynlaisen epävarmuuden 

sietäminen: se, että tänä vuonna on runsaasti toimintaa, ei tarkoita ettäkö 

sitä olisi ensi vuonna. Yrittäjä joutuu katsomaan aikaa ja elämää myös pitkällä 

aikavälillä: suunnittelu ei tarkoita vain töiden suunnittelua vaan koko 

yritystoiminnan suunnittelua. Yrittäjyyden nurjiin puoliin kuuluu myös se, 

että työtä tekemättä myöskään kassavirta ei juokse. Kun yrittäjäpsykologi 

lomailee tai sairastuu, on rahaliikenteessä tulopuolella hiljaista. Menopuoli 

juoksee kuitenkin säännöllisesti. Mikäli yrittäjällä on työntekijöitä, ei 

yritystoiminta ole niin haavoittuva. Yrittäjä joutuu lisäksi itse huolehtimaan 

oman sosiaali- ja työeläkemaksunsa sekä työterveyshuoltonsa: ei ole 

välttämättä ketään, kenelle delegoida. 

Yrittäjyys kiinnostaa monia psykologeja: siitä osoituksena Psykologien 

kustannuksen järjestämät koulutuspäivät, jotka ovat olleet yhtä suosittuja 

joka vuosi. Ne, jotka ovat yrittäjiä, harvemmin haluavat enää palata 

palkkatöihin muiden palvelukseen. Miksiköhän? Kun laskee yrittäjyyden 

miinukset ja plussat, painottuu (jos ei kaikkien laskuissa määrällisesti niin 

ainakin laadullisesti) plussat niin paljon enemmän kuin miinukset. 


BARN, UNGDOMAR OCH DEPRESSION 

Ferdinand Garoff 

Depression; Världen och Finland 


Världshälsoorganisationen WHO rapporterade 20041 att depression var 

den vanligaste orsaken för handikapp mätt i antal år levda med handikapp. 

År 2000 var depression på fjärde plats när det gäller levnadsår som förlorats 

p.g.a. handikapp eller sjukdom, fram till 2020 antas depression ha kommit 

på andra plats på samma skala. Depression är ingalunda ett problem som 

drabbar enbart i övrigt välmående människor i I-länderna. Depression är 

ännu vanligare i länder med mindre resurser än Finland att ta hand om de 

drabbade. WHO bedömde att ca. 121 miljoner människor lider av 

depression. 

Behovet av vård ökar på motsvarade sätt. I en STAKES rapport2 

konstaterades antalet 10 – 14 åringar som skickats till psykiatrisk vård ha 

ökat med 46 % mellan åren 1998 och 2002. Största delen av ökningen 

bestod av ett ökat antal barn och ungdomar med känslomässiga svårigheter. 

Forskning; finansiering och förverkligande 

Det har uppstått en stark rörelse för bevisföring på empiriska grunder i 

vården av psykiatriska störningar. Det finns rätt få studier som uppfyller 

de noggranna kriterier som ställts upp för att visa att en psykologisk terapi 

har empiriskt stöd. Vårdens effektivitet och verksamma beståndsdelar är 

mycket svåra att mäta. Utöver vård med mediciner har främst kognitiv 

beteendeterapi visat sig effektiv vid vården av depression. Delvis kanske 

p.g.a. sin tydliga målinriktning och begränsade tidsperspektiv. Samtidigt 

utövas det mycket terapi av andra slag i Finland. En empirisk grund för 

etablerade praktiker är inte illa, möjligen kan forskningen vara riktgivande 

när det gäller lönsamma framtida utvecklingsriktningar inom 

terapipraktikerna. 

Det här forskningsprojektet har bestått av ett samarbete mellan 

Barnpsykiatriska institutionen vid Atens Universitet, Tavistock kliniken i 

London och Barnens borg, under prof. Fredrik Almqvists ledning, i 

Helsingfors. Projektet har fått finansiering via Europeiska Unionens 

BIOMED 2 program. Forskningen har förverkligats som en del av den 

kliniska verksamheten vid institutionerna och kan därför sägas ge en 

fingervisning om vårdformernas kliniska effektivitet. 


Forskningsprojektet; deltagare och vårdformer 


Deltagarna i forskningsprojektet var barn och ungdomar mellan 8 och 15 

år, med tyngdpunkt på 10 till 14 åringar, som refererats till institutionerna 

av andra instanser. Efter en CDI-gallring hänvisades 116 av 155 deltagare 

vidare till en K-SADS diagnostisk intervju. I intervjun konstaterades att 11 

inte var deprimerade och 26 vägrade delta, de övriga 71 hänvisades 

slumpmässigt till en av två vårdformer; 35 till Kortvarig Individuell 

Psykodynamisk Terapi (KIPT) och 36 till Tidsbegränsad System Integrerad 

Familjeterapi (TSIF). I övrigt uteslöts också sådana patienter som behövde 

sjukhusvård, sådana som inte bodde med åtminstone en biologisk förälder, 

sådana med allvarliga psykiatriska störningar bland sina närmaste släktingar 

och sådana med förståndshandikapp. 

Vården varade 30 sessioner á 45 min en gång i veckan i KIPT, med 

tillhörande föräldraträffar varannan vecka och 8 till 12 sessioner á 90 min i 

TSIF under ett års tid. Sessionerna dokumenterades och föräldrar, 

terapeuter, lärare och deltagarna själva fick svara på olika frågor och göra 

olika uppgifter före, under och efter terapin. 

Pro Gradu; självskattning och expert bedömning 

Min andel av forskningsprojektet behandlade det material som samlats ihop 

med Children’s Depression Inventory (CDI) före terapin, genast efter den 

sista sessionen och 6 mån senare. Dessutom undersökte jag 

familjeterapeuternas utvärderingar av familjernas interaktionsmönster som 

de kommer till uttryck på Beavers Interactional Scales (BIS) efter den 4. 

sessionen och efter den sista sessionen. 

CDI är ett frågeformulär som fylls i av patienten med en skala från 0 till 2 

och utvärderar sådana saker som dålig självkänsla, ineffektivitet, sociala 

svårigheter, negativa känslor och känslolöshet. BIS baserar sig i sin tur på 

Beavers-Timberlawn familjemodellen3 som hävdar att 

familjeinteraktionsmönster utgör ett system som kan ritas upp på två axlar. 

En familjekompetens dimension, som handlar om familjens kommunikativa 

förmåga och interaktionens flexibilitet, skalan sträcker sig från optimala 

familjer med flexibel och öppen interaktion till familjer med dysfunktionella 

interaktionsmönster och en familjestils dimension, som handlar om 

familjemedlemmarnas fallenhet att söka tillfredsställelse och stöd inifrån 

familjen eller utifrån. 


Skalan rör sig mellan centripetala familjer, där familjemedlemmarna enbart 

söker tillfredsställelse och stöd inifrån familjen, till centrifugala familjer, 

där familjemedlemmarna främst söker tillfredsställelse och stöd utifrån. 

Familjestilsdimensionen är i stort sätt oberoende av familjekompetensen, 

men blir oftast betonad i familjer med dålig familjekompetens. 

Resultat; Skillnader och likheter 


Resultaten var uppmuntrande; både KIPT och TSIF verkade fungera bra 

på basis av CDI resultaten. CDI poängen minskade stadigt under terapin 

och fortsatte att minska efter terapin. I bild 1 visas antalet deprimerade 

enligt CDI poängtalet 12, som kan användas för att skilja deprimerade från 

icke-deprimerade i en klinisk population. Bild 2 visar förändringarna i CDI 

medeltalen i KIPT och TSIF. CDI poängen är lägre genast efter TSIF, men 

skillnaderna har försvunnit 6 månader efter terapin. Båda terapierna tycks 

effektivt minska depressionssymptomen så som de kommer till uttryck i 

CDI poängen. Mätningarna gjordes före terapin, genast efter den och 6 

månader senare. 

Resultaten på Beavers skalan var mindre entydiga, delvis då antalet familjer 

som bedömdes på den här skalan enbart var 36 st. Signifikanta förändringar 

skede ändå från 4:de sessionen till terapins slut på familjekompetens-skalan. 

Antalet familjer med borderline funktionsmönster minskade medan antalet 

familjer med tillräckliga funktionsmönster ökade. Bild 3 visar den här 

förändringen. Familjestilen förändrades inte signifikant, men Beavers- 

Timberlawn modellen förutser också att familjestilen är en relativt 

oföränderlig storhet. Bild 4 visar familjestilen före och efter terapin. 

Mätningarna gjordes efter 4. sessionen och genast efter terapins slut. 

Kort sammandrag; klinisk relevans 

Både KIPT och TSIF verkar alltså minska depressionssymptom så som de 

mäts av CDI. För det stora flertalet minskar CDI poängen kraftigt under 

terapin. Men mätningsperioden var ändå relativt kort efter terapin och det 

samlas ännu ytterligare data för att bedöma om det skett återfall. Varken 

ålder eller kön påverkade terapiernas effektivitet, men flickornas CDI poäng 

var högre i början av terapin och förblev också på en högre nivå efter terapin. 

Det fanns inga tecken på att yngre barn skulle ha haft mer nytta av 

familjeterapi. 


CDI-skalan har använts flitigt i kliniskt bruk, men som CDI manualen4 

visar måste gränsdragningar i poängtalen göras försiktigt och man måste 

räkna med att få en del falskt positiva och negativa svar. Det är alltså viktigt 

att inte enbart förlita sig på CDI-skalan vid kliniska bedömningar. Samtidigt 

kan CDI-skalan ge viktiga indikationer då man följer med ett depressivt 

förlopp. 


Nyttan med Beavers-skalorna är inte lika tydlig. Dels kan de utnyttjas endast 

i relativt begränsade förhållanden (av utbildade observatörer som är bekanta 

med familjerna och kan observera familjerna ostört) och dels är deras bruk 

inte särskilt empiriskt välgrundat. Snarare bör man kanske närma sig 

Beavers-skalorna som en familjeinteraktionsmodell som kan användas som 

ett verktyg för att skilja på flexibla och fixerade systemiska processer i 

familjer. Samtidigt finns det inga klart etablerade modeller för att bedöma 

familjestrukturer som dessutom enkelt kan mätas. Beavers-skalor kunde 

kanske vara ett steg i den utvecklingsprocessen. 

World Health Organization (2004) http://www.who.int/mental_health/management/ 

depression/definition/en/ 

Aromaa, Arpo, Koskinen, Seppo ed. (2002) Terveys ja Toimintakyky Suomesssa - Terveys 

2000 – tutkimuksen perustulokset, National Public Health Institute of Finland, Helsinki. 

Beavers, W. Robert, Hampson, Robert B. (1990) Successful families: assessment and 

intervention, W. W. Norton & Company, New York. 

Kovacs, Maria (1992) Children’s Depression Inventory, Multi-Health Systems 

Inc., New York. 


SODAN JA RAUHAN TEKOJA LIBANONISSA 

Kirsti Palonen, PSV 

Kansalaisjärjestö 30 vuotta Lähi-idän politiikan tönittävänä 

Psykologien sosiaalisen Vastuun (PSV) palestiinalainen yhteistyökumppani 

National Institution of Social Care and Vocational Training (NISCV) täytti 

30 vuotta 12.8.2006. Päivämäärä on palestiinalaisille merkittävä. Silloin 

tapettiin tuhansia palestiinalaisia Tal al-Zaatarin pakolaisleirillä Beirutissa. 


Paikalliset tuntevat NISCVT:n nimellä Beit Atfal Assumoud (BAS), 

suomeksi Kestävyyden lasten koti. Nimi liittyy järjestön alkuperäiseen 

tehtävään. Se perustettiin huolehtimaan Tal al-Zaatarin verilöylyssä orvoiksi 

jääneistä lapsista. Englanninkielinen nimi kuvastaa järjestön kehitystä 30 

vuoden aikana. Orpokotitoiminta on loppunut, ja BAS tekee tällä hetkellä 

monipuolista psykososiaalista ja koulutuksellista työtä eri puolilla Libanonia. 

Mutta BAS:n 30 vuotta ovat olleet todella kiviset. Tuntuu käsittämättömältä, 

että täysin ulkopuolisten avustusten varassa työskentelevä järjestö on 

pystynyt päämäärätietoisesti kehittämään ja laajentamaan työtään jatkuvista 

kriiseistä ja uhista huolimatta. 

Kestävyyttä ja joustavuutta 

Viiden vuoden päästä perustamisestaan BAS joutui evakuoimaan lapset 

Libanonista Syyriaan pommitusten alta. Kun BAS oli toiminut kymmenen 

vuotta Libanonin sisällissota jatkui edelleen. 20-vuotias BAS saattoi toimia 

Libanonissa, jossa sisällissota oli loppunut, mutta Israel miehitti osaa etelästä 

ja teki pommitusiskuja, jotka olivat kuin tämän kesän pommitusten 

harjoittelua. Strategiana oli voimalaitosten ja teitten pommittaminen. 

Hizbollahin ja Israelin armeijan nahistelu Etelä-Libanonissa oli jatkuvaa. 

Nyt BAS:n 30-vuotispäivänä Israelin hyökkäystä Libanoniin oli jatkunut 

tasan 30 päivää. Onneksi 12.8. Libanon hyväksyi YK:n 

turvallisuusneuvoston päätöslauselman. Hizbollah sanoi lopettavansa 

taistelut, jos Israel noudattaa tulitaukoa. Sodan 34 päivän aikana Beit Atfal 

Assumoud osoitti kestävyyden lisäksi suurta joustavuutta ja kykyä käynnistää 

järjestön henkilökunnan ja vapaaehtoisten kaikkinaiset taidot nopeasti 

uudenlaisen tilanteen mukaiseen toimintaan. 

Family happiness –hankkeessa monivuotisen kokemuksen saaneet 

sosiaalityöntekijät alkoivat tehdä kotikäyntejä perheisiin, jotka olivat ottaneet 


turvaan maansisäisiä pakolaisia. BAS:n toimintakeskukset muuttuivat 

pakolaiskeskuksiksi niille palestiinalaisille ja libanonilaisille, joilla ei ollut 

sukulaisia ottamassa vastaan. 

Perheitten perustarpeista huolehdittiin jakamalla ruoka- ja 

hygieniatarvikkeita, huolehtimalla lääkityksistä sekä terveydenhuollon ja 

hammashuollon palveluista ja rahallisilla avustuksilla, joiden keräämiseen 

PSV:kin osallistui järjestämällä Mielen rauhaa –keräyksen. Keräys jatkuu 

edelleen. 


Tämän sosiaalityön lisäksi BAS:n lastentarhanopettajat ja 

vapaaehtoistyöntekijät ottivat huolehtiakseen pakolaislasten psyykkisestä 

hyvinvoinnista. He järjestivät lapsille tilaisuuden olla lapsia. BAS:n 

toimintakeskuksissa lapset saivat mahdollisuuden leikkiä keskenään ja 

aikuisten ohjauksella. He saivat juosta ja telmiä, mutta myös keskittyä 

askartelemaan. Omien kokemusten, ajatusten ja tunteitten ilmaisuun 

annettiin mahdollisuus verbaalisesti ja piirtämällä. 

PSV:n Libanonin-hankkeen kannalta hyvältä tuntui, että aiemmasta 

yhteistyöstämme oli hyötyä kriisitilanteessa. BAS:n kokemus sadutuksesta 

ja viime kesänä Libanonissa järjestetyt sadutuskurssit antoivat työntekijöille 

yhden menetelmän kriisityöhön. 

Sodan psyykkiset jäljet 

Sadutettaessa pakolaislapset saivat tilaisuuden vapaasti kertoa omista 

pelottavista kokemuksistaan, jos näin halusivat. Tätä tilaisuutta käytti 

hyväkseen Ali Hamza Fayed, 9-vuotias poika, joka sai sodan aikana 

turvapaikan Shatillan pakolaisleiriltä Beirutista seitsemännellä kuulla raskaana 

olevan äitinsä ja kuuden sisaruksensa kanssa: 

”Olin parvekkeella. Pommikone hyökkäsi meitä kohti. Putosin tuolilta. Sitten toinen raketti 

otti maalikseen vesisäiliön. Pelkäsin, koska talo tärisi. Isä huusi meille kaikille ja käski 

meitä ottamaan tavaramme ja hyppäämään autoon. Niin me kaikki sullouduimme toinen 

toistemme päälle autoon ja ajoimme Saidaan. Siskoni itki nukkensa perään, ja minä olisin 

halunnut pyöräni. 

Saidassa me leikimme tätini lasten kanssa. Sitten lähdimme Beirutiin ja näimme kaikki 

tuhotut sillat ja yhden henkilö- ja yhden pakettiauton, jotka olivat kokonaan palaneet. Minä 

en pelännyt, mutta sisareni itkivät. Sitten tulimme Shatillaan täti Anissin luo. Minä halin ja 

suukottelin häntä, ja hän kysyi meiltä millaista etelässä oli. Minä olin väsynyt ja nukuin. 


Kun heräsin, tajusin, että kaikki oli toisin kuin etelässä. Heillä ei ole maitoa. Minä halusin 

sitä, mutta kukaan ei antanut. Sitten pyysin äidiltäni. Hän toi maitopulveria ja keitti maitoa. 

Sitten menin BAS:iin. Aloin leikkiä ja piirtää. Olen nyt iloinen. Tapaan uusia ystäviä. 

Yhdessä me piirrämme ja leikimme.” 

BAS:n apulaisjohtaja Hanan Masri kirjoittaa tulitauon neljäntenä päivänä: 

”Se, mitä lapset näkivät, kuulivat ja kokivat on kammottavaa. Emme ole milloinkaan 

Libanonin pitkässä sotahistoriassa joutuneet todistamaan sen tasoista suunnatonta väkivaltaa 

ja massiivista tuhoa. Silti uskomme aina, että materiaalinen hävitys on helppo korjata, mutta 

ihmismenetykset ja ihmisten sisäiset vauriot ovat vaikeimmin korjattavissa.” 


Taistelujen lakkaamisen tuottama ilo muuttuu tulevaa työtä ajatellessa 

turhautuneisuuden tunnoiksi: 

”On hyvin surullista todeta, että nyt meidän on aloitettava alusta kamppaillen paljon suurempien 

vastusten ja lisääntyneitten vaikeuksien kanssa. Kestää hyvin kauan korjata, mitä tämä sota 

hävitti sydämissä ja mielissä.” 

Koko historiansa tuottamalla kokemuksella BAS voi todeta, että 

”lasten kanssa työskennellessä kestää pitkään saavuttaa uudelleen luottamus maailmaan. 

Samoin vie paljon aikaa, ennen kuin tällaisen brutaalin sodan vaikutukset lievenevät heidän 

järkyttyneissä mielissään ja vaurioituneissa sydämissään.” 

Tulitauon jälkeen saadussa viestissä BAS muistelee rauhallisempien aikojen 

saavutuksiaan: 

”- - kykenimme muuttamaan lastemme elämää teidän (ulkomaisten yhteistyöjärjestöjen, 

kirjoittajan huomautus) tuellanne. He alkoivat reagoida apuumme myönteisesti ja ymmärtää 

monia tärkeitä kysymyksiä, kuten ihmisoikeuksia ja vapautta. He oppivat myös hyväksymään 

toisenlaisia ja erilaisia ihmisiä. Meidän hämmentyneet nuoremme alkoivat kommunikoida 

teidän nuortenne kanssa tasa-arvoisina, ihmisarvonsa tuntevina ja toista kunnioittavina.” 

Elämän jälleenrakentaminen 

Tulitauon astuttua voimaan BAS:lla alkoi uusi avustusurakka. Aiemmin 

pakolaisina autetut perheet palaavat muuttuneisiin olosuhteisiin; useimmat 

palestiinalaisista omille pakolaisleireilleen Etelä-Libanoniin, useimmat 

libanonilaiset omiin koteihinsa Etelä-Libanonissa – tai kotiensa raunioille. 

Palaajat tarvitsevat jälleen avustusta päästäkseen elämisen alkuun. BAS arvioi 

uudelleen avustustarpeet oman henkilökuntansa avulla ja käynnistää sen 

mukaisen sosiaalityön. 

BAS:n tavoin me traumatisoituneitten ihmisten kanssa työskentelevät 

psykologit tiedämme arvioimattakin, että sodan 34 päivää ovat jättäneet 


ihmisten mieleen jäljet, jotka kirvelevät vielä pitkään. Perheet tarvitsevat 

edelleen psykososiaalista tukea. BAS on ollut erityisen huolissaan lapsista, 

ja sillä on käytettävissään myös koulutettua mielenterveys- ja 

terapiahenkilökuntaa, joka on tottunut työskentelemään traumatisoituneitten 

ja vaikeissa oloissa eläneitten lasten kanssa. 

BAS on jo tehnyt suunnitelman kuukauden kestävää psykososiaalista 

ensiapuohjelmaa varten. Sitä luonnehditaan psykososiaaliseksi ja 

terveydenhuollolliseksi avuksi 1000:lle Libanonin 34 päivän sodan 

traumatisoimalle lapselle. Kun perheet pääsevät palaamaan koteihinsa, 

he siirtyvät tämän auttamisohjelman hyödynsaajiksi. 


BAS:n henkilökunta Etelä-Libanonissa Ein el-Helwehin (Saida eli Sidon) 

sekä Rashidiehin ja Bourj el-Shemalin (Sour eli Tyyros) pakolaisleirien 

toimintakeskuksissa on ollut koko 34 päivän ajan erittäin kovilla ja 

todennäköisesti kärsii tällä hetkellä voimakkaista stressi- tai traumaoireista. 

Sama koskenee useita muitakin BAS:n työntekijöitä, joilla on työssä 

autettavien pakolaisten lisäksi ollut huoli myös omaisistaan ja sukulaisistaan. 

Oikeastaan BAS:n henkilökunta tarvitsisi itse tällä hetkellä oman heihin 

kohdistuvan avustusohjelmansa. Ainakin he ansaitsevat meiltä kaiken 

mahdollisen psyykkisen tuen ja mielellään myös taloudellisen tuen heidän 

hankkeilleen, jotta rahan hankkimisesta ei koituisi vielä ylimääräistä stressiä. 

PSV:n Mielen rauhaa –keräys (ks. http://psvkerays.vuodatus.net) jatkuu. 

Rahoja käytetään jatkossa maansisäisten pakolaisten elämän 

jälleenrakentamiseen. 

Keräystili: 

Libanon/Psykologien Sosiaalinen Vastuu 

Sampo 800019-703530 

Viitenumero 1588 

Keräyslupa OKU1378A 

* Kirjoittaja lahjoittaa 

artikkelipalkkionsa 

PSV:n Mielen 

rauhaa –keräykseen.* 


“FROM RESEARCH TO PRACTICE” – 

TUTKIMUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN 

Nina Pyykkönen 

The Society for Psychotherapy Research (SPR) on kansainvälinen, 

monitieteellinen organisaatio joka on suuntautunut psykoterapian 

tieteelliseen tutkimukseen sen kaikissa muodoissa. Organisaation jäsenet 

tapaavat vuosittain tieteellisessä kongressissa tavoitteenaan jakaa tietoa 

ajankohtaisesta psykoterapiatutkimuksesta. Organisaation tieteellinen 

julkaisu on Psychotherapy Research, joka pyrkii psykoterapiatutkimuksen 

kehitykseen, tieteellisyyteen ja relevanssiin, sekä edesauttamaan tulosten 

sovellettavuutta käytännön kliinisessä työssä, opetuksessa ja poliittisissa 

päätöksissä. 

RAPORTTI 

Edinburghin keskiaikainen kaupunki linnoineen on kuuluisa 

maailmanlaajuisesti festivaali-, kulttuuri- ja taidekaupunkina, ja sen lämmin 

vastaanottavuus tuntui myös SPR 2006 tapaamisessa. Kongressipaikaksi 

oli valittu arvostetun Edinburghin yliopiston kampus, Pollock Halls, missä 

suuri osa osallistujista myös majoittui ja ruokaili. 

Kongressin tieteellistä antia 

Yleisellä tasolla kongressissa oli havaittavissa merkittäviä uusia näkökulmia. 

Erityisesti korostui tutkimusintressien painopisteen siirtyminen yksinomaan 

psykoterapiapotilaan ominaisuuksista ja psykoterapian teoreettisesta 

suuntauksesta ja muodosta itse prosessiin, allianssiin sekä psykoterapeutin 

ominaisuuksiin. Psykoterapeuttien koulutus ja oman psykoterapian merkitys 

olivat merkittävästi esillä. Lisäksi keskusteluissa oli vahvasti läsnä 

psykoterapiaan liittyvät kulttuuriset kysymykset, jakautuen erityisesti 

länsimaiseen ja muuhun maailmaan. Seuraavassa esittelen lyhyesti muutamia 

tutkimuksia, jotka poimin omista lähtökohdistani kongressin 

mielenkiintoisimpina aiheina. 

Uudenlainen lähestyminen transferenssitulkinnan tutkimukseen 

(Raman Kapur, Treshold, Belfast, UK) 

Esitellyn tutkimuksen tarkoituksena oli operationalisoida ja soveltaa 

transferenssin määritelmää tutkimustarkoituksiin ja vertailla muuhun 

merkittävään transfrenssitutkimukseen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu 

kuului, “Tekevätkö psykoterapeutit sitä, mitä heidän tulisi teorian mukaan 

tehdä?”. 


Tutkijat määrittivät transferenssitulkintojen avaindimensiot: 

1. Siellä, silloin (Freud) vs. tässä, nyt (Klein) 

2. Välittömän terapeutti-potilassuhteen sivuuttaminen vs. 

fokusointi välittömään terapeutti- potilassuhteeseen 

3. Direktiivinen / autoritäärinen vs. keskusteluun pohjaava 

Tutkijat jatkoivat kokoamalla tulkintojen ja transferenssitulkintojen 

määritelmät vertailtaviksi: 

1. Tulkinta: 

2. Kohdistuu sisäiseen konfliktiin, esim. toive, defenssi, ahdistus 

3. Kommentit, jotka yhdistävät ajankohtaisen kokemuksen menneisyyteen 

Terapeutin tarkentavat kommentit vuorovaikutuksen merkityksen 

määrittämiseksi 

Transferenssitulkinta: 

1. Sisältää viittauksen terapeuttiin 

2. Terapeutin kommentti sisältää hänet itsensä objektina 

3. Terapeutin spesifi tai suora viittaus terapeuttiin, yleensä “minä” 

RAPORTTI 

Tutkimuksen merkitystä korostaa tulos, jossa kolme eri tutkimusta 

transferenssitulkintojen määrästä tuottivat toisistaan merkittävästi poikkeavia 

tuloksia. Transfrerenssitulkintojen keskimääräinen määrä per 

psykoterapiasessio jakautui tutkimuksissa seuraavasti: Piper & al. (1991) 5 

kpl (vaihteluväli 0-14), Connelly & al (1999) alle 1% (48% tapauksia 

transferenssitulkintoja ei ollut yhtään kolmen session aikana!) ja Hobson & 

Kapur (2005) 22 kpl (vaihteluväli 18-24). Tutkimuksen perusteella voidaan 

siis päätellä, että ennen kuin transferenssitulkintoja voidaan tutkia, on oltava 

selvillä mitä transferenssitulkinnalla kussakin tapauksessa tarkoitetaan. Tämä 

saattaa olla mahdollista ainoastaan tutustumalla tapauskohtaisesti 

psykoterapeuttiseen tekniikkaan ja esimerkkeihin ko. psykoterapiassa 

tapahtuvista transferenssitulkinnoista. 

Persoonallisuuden struktuuri: arviointi, prosessi ja 

psykoterapeuttinen muutos 

(John F. Clarkin, Cornell Medical Centre, New York, USA; Barry L. 

Stern, Columbia University College of Physicians and Surgeons, USA) 

Minulla oli ilo tavata kongressissa persoonallisuustutkimuksen alan 

arvostetuimpia tutkijoita New Yorkin Cornell Medical Centrestä ja kuunnella 

heidän tutkimustensa ajankohtaisia tuloksia. Persoonallisuushäiriöiden 

pitkittäistutkimuksissa ollaan havaittu, että potilaiden oireet ja jopa diagnoosit 

muuttuvat ajan myötä. Tästä huolimatta tietyt psyykkiset ilmiöt säilyvät 


muuttumattomina, ja niitä voidaan havaita erityisesti ihmissuhteissa ja työssä. 

Näitä jatkuvia ja stabiileja ilmiöitä ollaan pidetty indikaattoreina syvätasolla 

olevista psyykkisistä rakenteista. Kun ilmentymät (oireet, käyttäytyminen) 

muuttuvat, oletetaan myös rakenteiden muuttuneen. 

Edellä todetut seikat korostavat strukturaalisen muutosprosessin 

systemaattisen analysoimisen merkitystä, esimerkkinä kongressissa esitelty 

STIPO-mittari. STIPO on strukturoitu haastattelumenetelmä, jonka on 

kehitetty arvioimaan persoonallisuuden rakennetta Kernbergin teorian 

pohjalta. STIPOn asteikot mittaavat primitiivisiä defenssejä, objektisuhteiden 

laatua, aggressiota, moraalisia arvoja sekä realiteeettitestausta. STIPOn 

metodologisia ominaisuuksia tarkastelevissa tutkimuksissa sen on todettu 

olevan validi ja reliaabeli mittari arvioimaan persoonallisuuden organisaatiota. 

Kongressissa tuotiin esiin STIPOn käyttökelpoisuutta kliinisessä työssä, 

erityisesti hoidon tuloksellisuuden arvioinnissa. 

Projektiivisen identifikaation käsitteen operationalisointi 

(Roland Grassl, Otto Wagner Hospital, Vienna, Austria) 

RAPORTTI 

Projektiivisen identifikaation käsite on ollut kiivaan keskustelun kohteena 

psykoanalyyttisen tutkimuksen sisällä. Monia syitä on ehdotettu sille, miksi 

käsitettä on määritelty niin monella eri tavalla yrityksenä kuvata potilaan – 

ja terapeutin – psyykkistä tilaa. Kirjallisuudesta löytyy lukuisia 

metapsykologisia analyyseja aiheesta, mutta juuri yhtään mittaria joka pyrkisi 

ilmiön tavoittamiseen ei löydy. Ajankohtaisessa tutkimuksessa tutkijat 

pyrkivät lähestymään projetiivisen identifikaation kliinistä ilmiötä arviomalla 

sekä kliinistä vuorovaikutusta että käyttämällä luotettavia ja valideja 

mittareita: the Psychotherapy Process Q-sort (PQS), the 

Countertransference Questionnaire for Psychotherapists (CQP) sekä the 

Operationalized Psychodynamic Diagnostics (OPD). Tutkimusryhmän 

fokus tutkimuksen pohjalta jatkossa onkin metodologisissa kysymyksissä 

sekä mikroprosessitutkimuksen mahdollisuuksista interventioiden 

arvioinnissa käytännön kliinisessä työssä sekä psykodynaamisessa hoidossa. 

Suomalaisen psykoterapiatutkimuksen tuloksia 

Myös Helsingin psykoterapiaprojekti esitteli uusimpia tuloksiaan tässä 

kansainvälisessä kongressissa. Yleisön kiinnostus tutkimusprojektia ja sen 

tuloksia kohtaan oli erittäin suurta, jopa siinä määrin että salin ovessa oli jo 

luennon alussa lappu “session full”. Toisaalta tämä ei yllättänyt, onhan 

Helsingin Psykoterapiaprojekti tiettävästi maailman ensimmäinen 


kokeellinen tutkimus, jossa verrataan mm. pitkän ja lyhyen psykoterapian 

vaikuttavuutta keskenään. 

Kahden lyhyen psykoterapian, voimavarakeskeisen ja psykodynaamisen, 

vaikuttavuudessa ei Psykoterapiaprojektin kolmen vuoden seurannassa 

havaittu merkittäviä eroja. Maksimissaan 20 hoitokerran 

lyhytpsykoterapioissa potilaiden oireet vähenivät hoidon aikana nopeammin 

kuin pitkässä psykoterapiassa. Lyhyen ja pitkän psykoterapian vaikuttavuus 

osoittautui erilaiseksi: pitkässä psykodynaamisessa psykoterapiassa olleiden 

potilaiden oireet laskivat tasaisesti koko seurannan ajan, ja noin 100 

hoitokerran jälkeen potilaiden oireet olivat laskeneet samalle tasolle kuin 

lyhyiden psykoterapioiden terapioiden potilaiden. Kolmen vuoden 

seurannan kohdalla pitkän psykoterapian vaikuttavuus osoittautui lyhyitä 

psykoterapioita paremmaksi. Kolmen vuoden seurannan aikana 

lyhytterapiaa saaneiden ryhmästä joka kolmas potilas hakeutui uuteen 

hoitoon, tavallisimmin pitkään psykoterapiaan. 

RAPORTTI 

Valittaessa psykoterapiamuotoa potilaalle, tulisi erityistä huomiota kiinnittää 

potilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin – siihen, mikä hoitomuoto juuri hänelle 

sopii. Psykoterapiaprojektin osahankkeessa tutkitaan potilaan 

soveltuvuustekijöiden yhteyttä saavutettuun hoitotulokseen. Alustavien 

tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että näiden 

soveltuvuustekijöiden avulla voidaan tarkemmin määrittää ne henkilöt, joille 

lyhytpsykoterapia on riittävää, ja toisaalta ne, joille pitkä psykoterapia on 

toipumisen kannalta välttämätön hoitomuoto. 

Lopuksi 

Haluaisin lämpimästi kiittää Helsingin psykologiyhdistystä taloudellisesta 

tuesta, joka mahdollisti osallistumiseni urani ensimmäiseen ja valtavan 

inspiroivaan tieteelliseen kongressiin. 

Linkkejä 

Society for Psychotherapy Research: 

www.psychotherapyresearch.org 

Helsingin psykoterapiaprojekti: 

www.ktl.fi/hps 


KATSAUS KUNTASEKTORIN 

JÄRJESTÖVALMIUSTILANTEESEEN 

Hepsyn johtokunnan kunnan työtaisteluvastaava Katja Kuortti 

Psykologiliitossa valmistaudutaan jo KVTES:n sopimuskauden päättymiseen 

30.9.2007. Jotta Psykologiliitolla olisi hyvät asemat sopimusneuvotteluissa, 

Liiton järjestövalmiutta on alettu päivittää jo näin vuosi etukäteen. 

Järjestövalmius tarkoittaa käytännössä sitä, että Psykologiliitto voi jättää 

tarvittaessa lakkovaroituksen, jos neuvottelutulosta ei voi hyväksyä. 

HEPSYLÄINEN TOIMIJANA 

RAPORTTI 

Järjestövalmius rakennetaan siten, että jokaisella kuntasektorin työpaikalla, 

missä työskentelee vähintään viisi psykologia on valittava 

järjestövalmiusyhteyshenkilö, jonka kautta yhteydenpito 

paikallisyhdistykseen ja Psykologiliittoon kulkee. Tämä yhteyshenkilö välittää 

tietoa eteenpäin työpaikallaan. Yhteyshenkilöt ovat avainasemassa 

Psykologiliiton neuvotteluasemaa ajatellen, mutta kaikkien kuntasektorilla 

työskentelevien psykologien on tärkeää olla tietoinen 

järjestövalmiustilanteesta ja olla yhteydessä oman työpaikkansa 

yhteyshenkilöön. 

Helsingin kuntasektorin suuret työnantajat ovat Helsingin kaupunki ja HUS. 

Kaupungin psykologit jaetaan Opetusviraston, Sosiaaliviraston ja 

Terveyskeskuksen alaorganisaatioihin. Näitä voidaan tarvittaessa jakaa 

edelleen pienempiin alayksikköihin. Myös HUS jaetaan pienempiin 

alayksikköihin ja jokaiselle yksikölle valitaan yhteyshenkilöt. Kaiken kaikkiaan 

järjestövalmiusorganisaatio on tarkoitus pitää melko kevyenä, kuitenkin niin, 

että tiedonkulku on kaikissa tilanteissa toimiva. Järjestövalmiusorganisaation 

päivitys tapahtuu syksyn 2006 aikana. 

Psykologiliitto järjestää syyskuussa Hepsyn ja Upsyn järjestövalmiuspäivän, 

johon kutsutaan johtokuntien edustajien lisäksi suurimpien 

kuntatyönantajien yhteyshenkilöt. Päivän tarkoitus on käynnistää 

neuvotteluihin valmistautuminen ja työpaikkojen järjestövalmiuden päivitys. 

Psykologiliitto on palkannut myös koko valtakunnan 

järjestövalmiuspäällikön, joka koordinoi KVTES-neuvotteluihin 

valmistautumista. 

Psykologiliitto lähestyy lähiaikoina kuntasektorin jäseniä sähköpostitse ja 

kirjeitse järjestövalmiuden tiimoilta. Myös Hepsy-lehdessä palataan 

jatkossakin Helsingin järjestövalmiustilanteen kehittymiseen! 


HEPSYN JOHTOKUNTA ESITTÄYTYY, OSA 2 

kysymykset 

1. nimesi 

2. työpaikka 

3. harrastukset ja muu 

4. vastuualue johtokunnassa 

5. kuinka kauan olet ollut mukana Hepsyn toiminnassa 

6. viestisi hepsyläisille 

HEPSYLÄINEN TOIMIJANA 

1. Teija Honkonen 

2. Adulta Oy 

3. kuntosali, pace, bailatino, opiskelu, 6 ja 10 vuotiaat tytöt, joiden kanssa 

liikutaan, retkeillään ja harrastetaan monenmoista 

4. jäsensihteeri 

5. 2 vuotta varsinaisena jäsenenä, ja vuosi ennen sitä varajäsenenä 

6. Johtokunnan kokoukset ovat noin kerran kuussa, joten älä huolehdi, jos 

et heti saa vastausta jäsenilmoitukseesi! 

1. Hanna Suominen 

2. Neuropsykologinen Kuntoutusyksikkö Nekku (nyt äitiyslomalla) 

3. Tällä hetkellä olen Helmikuussa syntyneen suloisen Sanni Cecilian 

täystyöllistetty äiti. Nautin äitiydestä sekä kotona puuhastelusta hurjasti ja 

luonnollisesti “varsinaiset” harrastukset ovat olleet viime kuukausina takaalalla. 

Perhe-elämän lisäksi pyrin kuitenkin vapaa-ajallani harrastamaan 

mahdollisimman paljon liikuntaa. Harrastuksista rakkain on ehdottomasti 

ratsastus, jota olen harrastanut ihan pikkutytöstä lähtien. Ratsastus on myös 

oiva vastapaino työelämälle. Lisäksi tietysti tämä järjestötoiminta lukeutuu 

harrastuksiini. 

4. Hepsyn johtokunnassa olen ollut mukana vuodesta 2004. Ensimmäisenä 

vuonna toimin yhdistyksen sihteerinä. Viime vuonna organisoin Hepsyn 

järjestämiä liikuntapäiviä ja tänä vuonna vastaan Hepsyn 25-vuotisjuhlien 

järjestelyistä. 

5. Psykologian alan järjestötoiminnassa olen ollut mukana jo opiskeluajoista 

lähtien. Opiskeluaikana olin mukana SPOL:n johtokunnassa ja sitä kautta 

muutaman vuoden myös Euroopan psykologian opiskelijoiden liiton 

(EFPSA) hallituksessa Suomen edustajana. Taidan olla oikea järjestöjyrä:) 

6. Tervetuloa juhlimaan 25-vuotiasta Hepsyä syksyllä 2006! 


KIRJOITA HEPSY-LEHTEEN 

Miellyttävän moni teistä esitti kiinnostustaan kirjoittaa tuleviin Hepsy-lehtiin 

viime kyselyssä. Lehdellä ei toistaiseksi ole mitään rajoitetta siitä, mihin 

numeroon tulee minkälaisia juttuja, joten otamme mielellämme vastaan 

jutut heti kun Te olette valmiit ne lehdessä julkaisemaan. 

Kaikki Helsingin Psykologiyhdistyksen jäsenet voivat kirjoittaa HEPSYlehteen. 

Julkaistuista artikkeleista maksetaan kirjoittajalle palkkio. Aineisto 

pyydetään lähettämään sähköpostin liitteenä tai suoraan sähköpostiviestissä. 

Lisätietoja saat Hepsyn tiedotusvastaavalta tai Hepsyn kotisivuilta. Seuraava 

HEPSY-lehti ilmestyy joulukuussa. Materiaali tähän lehteen pyydetään 

lähettämään viimeistään pe 10.11.2006 klo 12 mennessä 

TIEDOTUSVASTAAVAN PALSTA 

HEPSY-LEHDEN TOIMITTAJATIIMI ETSII SINUA! 

Oletko kiinnostunut ideoimaan, etsimään, toteuttamaan, valokuvaamaan, 

editoimaan tai vaikka kuuntelemaan yhdessä muiden kanssa Hepsy-lehteä. 

Toimitus etsii kaikenlaisia toimijoita mukaan tiimiinsä. Pohjalla on jo paljon 

ideoita jäsenkyselyn pohjalta ja myös muita kautta saatuja kehittämisvinkkejä. 

Nyt vain tarvittaisiin porukka, jolla laittaa kaikki upeat uudet ideat 

käytäntöön. Oletko se sinä? Jos kiinnostuit ilmoittaudu Kaisalle syyskuun 

aikana (hepsylehti@gmail.com). Laita viestisi aiheeksi: Hepsy-lehti 

toimikunta, teksti kenttään: laita omat yhteystietosi ja toiveesi/ideasi/ 

kysymyksesi. KIITOS! Ensimmäinen kokoontuminen syksyn aikana. 

TERVETULOA MUKAAN TOIMIMAAN! 

MATKA-AVUSTUS 

Voit hakea Hepsyltä rahallista avustusta kongressi. Yms. Matkoihisi. 

Vastineeksi toivomme sinun kirjoittavan lehteen 1-2 sivun pituisen artikkelin 

oppimastasi. Lisätietoja Hepsyn wwwsivuilla 

www.hepsy.psyli.fi 

VALOKUVISTA 

Onko sinulla kuvia, joista olisi kansilehteen tai juttusi mausteeksi? 

Voit toimittaa kuvasi Hepsyn kuvapankkiin, ohjeet tästä löytyy täältä: 

http://www.hepsy.psyli.fi/hepsylehti5.html 

OSOITTEENMUUTOKSET 

Osoitteenmuutokset Psykologiliiton jäsensihteeri Tarja Koivuniemelle. 

tarja.koivuniemi@psyli.fi tai 09-61229133 


HEPSYN KESÄKARKELOT 2006 

kuvakollaassi Petra Vertanen ja Santtu Merjanaho 

Hepsy järjesti jäsenistölle kesäkarkelot 9. kesäkuuta 2006. Osallistujia oli 

lähes 50. Juhlien idea tuli Santtu Merjanaholta ja hän organisoi kaiken yhdessä 

Petra Vertasen ja Taija Kivestön kanssa. Tässä joitain tunnelmia juhlista. 

Kiitos työryhmälle ja osallistujille! 

HEPSYN VIRKISTYSTOIMINTAA 

Hepsyn kesäkarkeloissa 9. kesäkuuta nautiskeltiin hyvästä seurasta, sekä 

tietysti pikkupurtavasta ja -juotavasta. 

Rentoon meininkiin hepsyläiset taivutti soitollaan Tuomas Leinonen. Mukaan 

iloiseen improvisointiin lähtivät pienimmätkin, kun Taikalaatikosta löytyi 

jokaisen käteen sopiva soitin. 


Suu ei jäänyt kuivaksi. Ei 

vaikka ensimmäiset vieraat 

joutuivat odottelemaan 

juomapuolen saapumista 

reilun tovin verran. 

HEPSYN VIRKISTYSTOIMINTAA 

Tarjolla oli voileipäkakkuja ja 

salaattia, jälkiruuaksi 

mansikka- ja kinuskikakkua. 

Hyvissä tunnelmissa illan loppupuolella keskusteltiin tarpeesta luoda 

kesäkarkelo-traditio. Siispä – palataan asiaan taas ensi kesänä! 


APUA OPPIMISVAIKEUKSIIN! 

Kuntoutussäätiössä toimii vuosina 2006 – 2010 Opi oppimaan –projektin 

puitteissa oppimisvalmennuskeskus. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja 

muokata uusia palveluita aikuisille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. 

Oppimisvalmiuksien kartoittaminen ja selvittäminen sekä erilaiset 

kuntoutuksen ja valmennuksen muodot, kuten uusien työskentely- ja 

oppimisstrategioiden luominen ja vertaistuki, voivat auttaa monia 

selviytymään paremmin opiskelun ja työelämän vaatimuksista. 

ILMOITUS 

Nykyään lähes kaikki ammatit edellyttävät peruskoulun jälkeistä 

kouluttautumista ja toisaalta työelämässä vaaditaan yhä enemmän ja 

monipuolisempia kielellisiä ja kirjallisia valmiuksia. Oppimisvaikeudet 

saattavat vaikeuttaa tavanomaisilla opiskelu- ja koulutusväylillä sekä 

työelämässä selviytymistä. Ne voivat joskus liittyä myös yksilön 

syrjäytymiskehitykseen. Oppimisvaikeuksista kärsivien aikuisten keskuudessa 

on havaittu keskimääräistä enemmän työttömyyttä, alityöllisyyttä ja 

tyytymättömyyttä omaan elämään. Myös koulutukselliset ja ammatilliset 

tavoitteet asetetaan helposti alhaisemmiksi kuin silloin, kun 

oppimisvaikeuksia ei ole. Oppimisvaikeuksilla on todettu yhteyksiä myös 

muun muassa päihderiippuvuuteen ja psyykkisiin ongelmiin, kuten 

masennukseen. 

Psykologin vastaanotolla oppimisvaikeudet saattavat tulla esiin 

haastattelutilanteessa, jolloin lisätietoa voi saada kartoittamalla tarkemmin 

asiakkaan koulumenestystä ja ylipäänsä kehityksen vaiheita 

varhaislapsuudesta lähtien. Kielellisten tai motoristen taitojen kehitys on 

voinut olla viivästynyttä. Myös lähisukulaisilla on voinut olla vaikeuksia 

oppimisessa. Nuoremmilla ikäpolvilla saatu tukiopetus tai muut 

erityisjärjestelyt kouluaikana voivat kertoa oppimisen ongelmista, mutta 

osalla vaikeudet voivat kouluaikana jäädä huomioimatta. Lukemaan 

oppimisen ja ylipäätään lukemisen hitaus, kirjallisen ilmaisun vaikeudet, 

vieraiden kielten oppimisen työläys tai matematiikan ongelmallisuus voivat 

viitata erityisiin oppimisvaikeuksiin. Myös keskittymisen ja tarkkaavuuden 

ongelmia voi esiintyä usein oppimisvaikeuksien rinnalla. 

Aikuisilla oppimisvaikeudet saattavat ilmetä esimerkiksi vaikeutena oppia 

uusia tietokoneohjelmia tai hitautena lukemisessa ja tekstin tuottamisessa 

(lausunnot, muistiot, raportit ym.). Myös vieraiden kielten vaikeudet 

osoittautuvat nykyajan työelämässä usein kompastuskiviksi. 


Oppimisvaikeudet voivat olla taustatekijänä työikäisen uupumuksessa, 

itsetunto-ongelmissa tai yleisesti pärjäämättömyyden ja ahdistuksen 

tunteissa. Epäillessään asiakkaallaan oppimisvaikeuksia psykologit voivat 

tarvittaessa ohjata heidät oppimisvalmennuskeskuksen palveluiden piiriin. 

Oppimisvalmennuskeskus pyrkii täydentämään nuorille ja aikuisille 

suunnattuja oppimisvaikeuksiin liittyviä normaalipalveluja. Projektin 

puitteissa on mahdollisuus neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa selvitetään 

haastattelemalla ja testaamalla asiakkaan oppimisvaikeuksia ja –valmiuksia 

sekä ohjataan tarvittaessa asiakas hänelle sopivaan kuntoutukseen. Tarjolla 

on sekä yksilö- että ryhmämuotoista kuntoutusta. Yksilökuntoutuksessa 

asiakas tekee yhdessä oppimisvalmentajan kanssa omaan tilanteeseensa 

sopivan henkilökohtaisen oppimisen suunnitelman. 

ILMOITUS 

Suunnitelman ja neuropsykologisen tutkimuksen perusteella kehitetään ja 

harjoitellaan sopivia oppimisstrategioita, oppimistekniikoita ja yksilöllisiä 

selviytymiskeinoja. Ryhmäkuntoutuksessa puolestaan on mahdollisuus 

keskustella oppimisvaikeuksista ja kehittää ja syventää omaa oppimistaan 

toiminnallisia menetelmiä ja vertaistukea hyödyntäen. 

Lisäksi oppimisvalmennuskeskuksessa on tarkoitus kehittää ns. lukikonsultin 

työotetta, jossa konsultti ohjaa ja tukee oppimisvaikeuksien kanssa 

työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Projektin palvelut ovat maksuttomia. 

Asiakkaita voi ohjata ottamaan yhteyttä suoraan alla oleviin 

puhelinnumeroihin: 

Yhteydenotot ja ajanvaraus 7.8.2006 alkaen (parhaiten tavoitettavissa 

maanantaisin klo 13.00 – 15.00) 

Psykologi Johanna Nukari, puh (09) 5304 712 

Oppimisvalmentaja, erityisopettaja Ulla Reiterä-Paajanen, 

puh (09) 5304 506 

Lisätietoja projektista: Projektipäällikkö Seija Haapasal 

puh (09) 5304 223 

Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 

Kuntoutussäätiö, Pakarituvantie 5, 00410 Helsinki 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi 


Sääntömuutos on mahdollistanut kannatusjäsenyyden PSV:ssä 

Mahdollisuutta liittyä jäseneksi PSV:hen kysellään usein. Sääntöjen mukaan 

PSV:llä on kolme yhteisöjäsentä: Psykologiliitto, Psykologinen seura ja 

SPOL. Nyt yhdistysrekisterissä on hyväksytty vuosikokouksessa päätetty 

sääntömuutos: 

ILMOITUS 

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö ja 

oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja 

toimintaa.Kannatusjäsenmaksutuotoista päättää PSV:n hallitus ja käytöstä 

raportoidaan yhdistyksen toimintakertomuksessa. 

Ilmoita kannatusjäseneksi liittymisestä ja anna yhteystietosi sähköpostitse 

info@psykologiensosiaalinenvastu.fi 

Yksityinen kannatusjäsen: Opiskelijat 10 e/v., työssäkäyvät 50 e/v. 

Yhteisöjäsenet 100 e/v. 

Tiliyhteystiedot: 

Järjestö/Psykologien Sosiaalinen Vastuu Sampo 800017-71203412. 

Viitenumero 7210 

Lisätietoa kotimaan toiminnasta ja kehitysyhteistyöprojekteista saa 

nettisivuilta www.psykologiensosiaalinenvastuu.fi 

Tervetuloa mukaan! 

Sirkku Kivistö 

puheenjohtaja 

0400 457 493 


KUTSU HELSINGIN PSYKOLOGIYHDISTYS RY:N 

SYYSKOKOUKSEEN 

Aika: TO 28.9.2006 klo 18 

Paikka: Psykologiliiton tilat (Bulevardi 30 B 3) 

Ilmoitt.: Ilmoittaudu Sirpa Sammalolle 22.9. mennessä: 

sirpa.sammalo@edu.hel.fi (tai 050-5839368) 

Hepsy tarjoaa kokouksen yhteydessä tapahtuvan ruokailun. 

ESITYSLISTA 

KUTSU 

I Kokouksen järjestäytyminen 

1. Kokouksen avaus ja puheenjohtajan valinta 

2. Kokouksen sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden 

valinta 

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 

II Varsinaiset kokousasiat 

5. Hyväksytään vuoden 2007 toimintasuunnitelma 

6. Määrätään johtokunnan jäsenten palkkiot, toimikuntien jäsenten 

palkkiot sekä luottamustehtäviin valittujen matkakorvaukset 

seuraavaksi kalenterivuodeksi 

7. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio vuodelle 2007 

8. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja 

varajäsenet vuodelle 2007 

9. Valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset 

varajäsenet 

10. Käsitellään muut käsiteltäväksi esitetyt asiat 

11. Varsinaisen kokouksen päättäminen 

III 

IV 

Muut asiat 

Kokouksen päättäminen 

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! 


HEPSYN TEATTERI 

28.10.2006 klo 13.00 

Kansallisteatteri 

Suuri näyttämö 

Reko Lundánin 

KUTSUMATTOMIA VIERAITA 

Kutsumattomia vieraita kuljettaa seitsemän ihmisiä samaan sairaalaan. Kun 

ihminen joutuu kohtaamaan kärsimystä ja elämän rajallisuutta, vastauksen 

löytyminen on vaikeaa. Kaikkien seitsemän elämä saa uuden suunnan. 

Seuraavana kesänä nämä samat seitsemän ihmistä tapaavat ja kutsumaton 

vieras ei aina ole surullinen yllätys. 

KUTSU 

Ohjaus 

Musiikki 

Rooleissa 

Reko Lundán 

Jussi Tuurna 

Timo Tuominen 

Sari Puumalainen 

Juhani Laitala 

Karin Pacius 

Eeva Soivio 

Ismo Kallio 

Eero Aho 

Liput maksavat 10 € ja opiskelijat 5 € Normaaliliput 26 € ja 14 € 

Ilmoittaudu seuraavasti 1.10.2006 mennessä: 

1. Varaa paikkasi ensin Riitta Ruotsalaiselta 

riitta.ruotsalainen@mil.fi tai puh 050 5124492 (ilt). 

2. Kun olet saanut viestin, että lippuja on jäljellä. 

Maksa lipun hinta HEPSY:n tilille (Leonia 800011-1560879). 

Liput saat ennen näytöstä Kansallisteatterista. 

TERVETULOA! 

Lisätietoja 

www.kansallisteatteri.fi 


HELSINGIN 

PSYKOLOGIYHDISTYS 

25 VUOTTA 

Tervetuloa yhdessä juhlimaan lauantaina 7.10.2006 

kello 18 Vanhalle ylioppilastalolle, Mannerheimintie 3B. 

Juhlapuku. Ovet avataan klo 17.30. Avec. 

Luvassa mm. iloista illanviettoa kollegojen kanssa, 

illallinen, elävää musiikkia ja tanssia. Juhlapuhujana on 

Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja 

(elokuun loppuun asti) Pirkko Lahti. 

Juhlat jatkuvat klo 02 asti. 

Ilmoittaudu 15.9. mennessä 

maksamalla illalliskortin hinnan 35 euroa (hepsyläiset) 

tai 60 euroa (avec) yhdistyksen tilille, 

Sampo 800011-1560879. Merkitse maksukuittiin oma 

nimesi ja tunnus ”Hepsy25v”. 

Tiedustelut ja erityisruokavaliot: 

Hanna Suomiselle (hanna.suominen@koti.fimnet.fi 

tai p. 050-5856524)

Lehti 3/2006 pdf-muodossa - Helsingin psykologiyhdistys

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?