PDF - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
26.11.2014 • Views
Share Embed Flag

PDF - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos

PDF - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos

PDF - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
autsys.aalto.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

1. TEKNILLINEN KORKEAKOULU<br />

Teknillinen korkeakoulu (TKK) on Suomen vanhin <strong>ja</strong> suurin<br />

teknillinen korkeakoulu. Sen juuret ulottuvat 1849 perustettuun<br />

Helsingin teknilliseen reaalikouluun. Tuolloin Suomessa alkoi<br />

järjestetty teknisen alan opetus. Vuonna 1908 koulun nimi<br />

muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi <strong>ja</strong> samalla aloitettiin<br />

korkeakoulutasoinen tekniikan alan opetus Suomessa. Korkeakoululle<br />

rakennettiin 1950-60-luvuilla tilat Otaniemeen, <strong>ja</strong> se siirtyi<br />

Helsingistä Espooseen.<br />

Perustutkintoina TKK:ssa voi suorittaa diplomi-insinöörin,<br />

arkkitehdin <strong>ja</strong> maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkinnot ovat<br />

tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin <strong>ja</strong> filosofian tohtorin<br />

tutkinnot.<br />

TKK:ssa oli vuonna 2000 noin 13 800 perus- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkotutkintoopiskeli<strong>ja</strong>a<br />

<strong>ja</strong> 224 professoria.<br />

TKK toimii tällä hetkellä Otaniemessä 27 eri rakennuksessa.<br />

Otaniemen lisäksi Teknillisen korkeakoulun toimintaa on Lahden<br />

keskuksessa, Kirkkonummen Kylmälässä Sjökullan kurssikeskuksessa,<br />

Metsähovin radiotutkimusasemalla <strong>ja</strong> Humaljärven<br />

tutkimusasemalla. Osa arkkitehtuurin opetuksesta on siirretty<br />

Helsinkiin Kaapelitehtaalle.<br />

Teknillisen korkeakoulun kotisivu löytyy osoitteesta http://www.hut.fi.<br />

1.1 Tehtävä<br />

Teknillisen korkeakoulun tehtävänä on lisätä teknologista <strong>ja</strong><br />

tieteellistä osaamista suorittamalla korkeatasoista tieteellistä<br />

tutkimustyötä sekä antamalla siihen perustuvaa, yhteiskunnan <strong>ja</strong><br />

työelämän muuttuvat tarpeet huomioon ottavaa tekniikan alan<br />

koulutusta.<br />

Teknillisen korkeakoulun erityisvahvuutena on tutkimuksen <strong>ja</strong><br />

opetuksen laa<strong>ja</strong>-alaisuus <strong>ja</strong> teknillisen alan poikkitieteellisyys.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 1

1.2 Yksiköt<br />

Korkeakoulussa on tutkimuksen <strong>ja</strong> opetuksen järjestämistä varten 12<br />

osastoa, jotka vastaavat yhteensä 16 koulutusohjelmasta. Osastot on<br />

ryhmitelty viideksi osastoryhmäksi, joista kullakin on oma tieteellinen<br />

neuvosto.<br />

Korkeakoulussa on myös yhdeksän erillistä <strong>laitos</strong>ta, jotka harjoittavat<br />

erityisalueen tutkimusta tai opetusta tai palvelevat opetusta <strong>ja</strong><br />

tutkimusta. Tutkimustyön perusyksikkönä TKK:ssa on laboratorio.<br />

Lisäksi korkeakoulussa on kymmenen osasto- <strong>ja</strong> <strong>laitos</strong><strong>ja</strong>on ylittävää<br />

tutkimusinstituuttia, jotka yhdistävät laajo<strong>ja</strong> tutkimusalueita.<br />

1.3 Hallinto<br />

TKK:n hallinnosta vastaa hallitus, rehtori, hallinto-osasto, tieteelliset<br />

neuvostot sekä osastoneuvostot <strong>ja</strong> osastonjohta<strong>ja</strong>t. Erillisissä laitoksissa<br />

hallintoa hoitaa johta<strong>ja</strong> tai johtokunta <strong>ja</strong> johta<strong>ja</strong>.<br />

Rehtori johtaa korkeakoulun toimintaa <strong>ja</strong> korkeakoulun ylin päättävä<br />

elin on hallitus, johon hallintojohtosäännön mukaan kuuluu 13<br />

jäsentä: rehtori, vararehtori (2), kolme professorijäsentä, kolme muun<br />

henkilökunnan edusta<strong>ja</strong>a, kaksi opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kaksi korkeakoulun<br />

ulkopuolista jäsentä. Hallitus mm. hyväksyy korkeakoulun taloutta <strong>ja</strong><br />

toimintaa koskevat sekä muut laa<strong>ja</strong>kantoiset suunnitelmat, päättää<br />

määrärahojen <strong>ja</strong>kamisen suuntaviivoista, hyväksyy johtosäännöt <strong>ja</strong><br />

muut vastaavat määräykset, nimittää professorit sekä päättää<br />

korkeakouluun otettavien opiskelijoiden määrästä <strong>ja</strong><br />

valintaperusteista. Hallituksen puheenjohta<strong>ja</strong>na toimii rehtori.<br />

Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virko<strong>ja</strong><br />

täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laa<strong>ja</strong>kantoisista,<br />

korkeakoulun opetusta <strong>ja</strong> tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastoa<br />

johtaa osastonjohta<strong>ja</strong>. Sen ylin päättävä elin on osastoneuvosto.<br />

Keskitetysti hoidettavia hallintopalvelu<strong>ja</strong> varten TKK:ssa on hallintoosasto,<br />

jota johtaa hallintojohta<strong>ja</strong>.<br />

2<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Korkeakoulun, elinkeinoelämän <strong>ja</strong> julkisen hallinnon välistä<br />

yhteistyötä varten korkeakoululla on neuvottelukunta, jonka<br />

tehtävänä on antaa lausunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tehdä aloitteita korkeakoulua<br />

koskevista periaatteellisista tärkeistä asioista.<br />

Korkeakoulun sopimustoimintaa sekä tutkimustulosten<br />

hyödyntämistä varten korkeakouluun on perustettu Innovaatiokeskus.<br />

Se huolehtii myös tutkimuspalveluista sekä rekrytointi- <strong>ja</strong><br />

alumnitoiminnasta.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 3

2. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO<br />

2.1 Osaston hallinto<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto on osa informaatiotekniikan<br />

osastoryhmää, jossa muut osastot ovat tietotekniikan osasto, teknillisen<br />

fysiikan <strong>ja</strong> matematiikan osasto sekä tuotantotalouden osasto.<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osastoa johtaa osastonjohta<strong>ja</strong>.<br />

Osaston asioista päättää osastoneuvosto <strong>ja</strong> osastonjohta<strong>ja</strong>.<br />

Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- <strong>ja</strong><br />

taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä<br />

väitöskirjojen, lisensiaatintöiden <strong>ja</strong> diplomitöiden <strong>ja</strong> muiden<br />

opintosuoritusten esitarkasta<strong>ja</strong>t, tarkasta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> vastaväittäjät sekä<br />

arvostella nämä opintosuoritukset.<br />

Osastonjohta<strong>ja</strong> Professori Aarne Halme, puh. 451 3300<br />

Osaston varajohta<strong>ja</strong> Professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341<br />

Korkeakoulusihteeri Ilse Koskinen, puh. 451 4800<br />

Osastoneuvoston kokoonpano 1.8.1998-31.12.2001:<br />

Jäsenet:<br />

prof. Aarne Halme (pj.)<br />

prof. Heikki Koivo<br />

prof. Pirkko Oittinen<br />

prof. Hannu Saarelma, virkavapaa –31.12.2000<br />

vanh. vahtimestari Leena Kadenius<br />

tutki<strong>ja</strong> Arto Visala<br />

tekn. yo Olli Nevanlinna<br />

tekn.yo Harri Vartiainen<br />

tekn.tri.(VTT) Hannu Lehtinen<br />

Varajäsenet:<br />

prof. Kari Koskinen<br />

yliass. Kai Zenger<br />

erikoislaboratoriomestari Erkki Solin<br />

4<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

tekn. yo Kristian Lukander<br />

tekn.yo Leena Salo<br />

TkT (VTT) Caj Södergård<br />

Esittelijät:<br />

Ilse Koskinen, korkeakoulusihteeri<br />

Tar<strong>ja</strong> Heikkilä, suunnitteli<strong>ja</strong><br />

Mar<strong>ja</strong>-Leena Pölönen, opintosihteeri<br />

2.2 Osaston laboratoriot<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osaston tutkimuksesta <strong>ja</strong> opetuksesta<br />

vastaavat seuraavat neljä laboratoriota:<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikan labororatorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)<br />

Esimies: professori Aarne Halme, AS-84, puh. 451 3300, B121<br />

Osastosihteeri: Elisa Autti, puh. 451 3301<br />

http://www.automation.hut.fi<br />

Systeemitekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)<br />

Esimies: professori Heikki Koivo, AS-74, puh. 451 5200, A104<br />

Toimistosihteeri: Mai<strong>ja</strong>-Liisa Herto, puh. 451 5201<br />

http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/<br />

Viestintätekniikan laboratorio (Tekniikantie 3, Viestintätekniikan<br />

talo)<br />

Esimies: professori Hannu Saarelma, AS-75, puh. 451 3340, G108,<br />

virkavapaa<br />

professori Pirkko Oittinen, AS-75, puh. 451 3341, G105<br />

Osastosihteeri: Sei<strong>ja</strong> Kalajoki, puh. 451 3342<br />

Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353<br />

http://www.media.hut.fi/<br />

<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)<br />

Esimies: professori Kari Koskinen, AS-116, puh. 451 5461, A138<br />

Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 5462<br />

http://www.hut.fi/Yksikot/Auttieto/<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 5

2.3 Osaston kanslia<br />

Osaston kanslia si<strong>ja</strong>itsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa<br />

C112. Kanslian opintoasioita hoitaa opintosihteeri Mar<strong>ja</strong>-Leena<br />

Pölönen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa,<br />

opintosuoritusotteet sekä erilaisia lomakkeita.<br />

Kanslian käyntiosoite<br />

Kanslian postiosoite<br />

Tietotekniikan talo<br />

Konemiehentie 2, 1 kerros<br />

Otaniemi, Espoo<br />

Kanslian puhelin (09) 451 4878<br />

Kanslian telefax (09) 451 4873<br />

Teknillinen korkeakoulu<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto<br />

PL 5400<br />

02015 TKK<br />

6<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

3. YLEISTÄ<br />

3.1 Ilmoittautuminen korkeakouluun<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava korkeakouluun<br />

läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Vain läsnäoli<strong>ja</strong>ksi ilmoittautuneilla<br />

on opintojen suoritusoikeus.<br />

Ilmoittautumisaika lukuvuodeksi 2001-2002 päättyy 14.9.2001.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>t, joilla on opintorekisterissä sähköpostiosoite,<br />

ilmoittautuvat sähköpostitse saamiensa ohjeiden mukaisesti. Muut<br />

ilmoittautuvat opintotoimiston kansliassa. Mukana täytyy olla kuitti<br />

maksetuista TKY:n maksuista. Opintoasiain toimisto si<strong>ja</strong>itsee<br />

korkeakoulun päärakennuksen 2. kerroksessa. Kanslian yhteystiedot<br />

ovat: sähköpostiosoite: oodi-ilmo@hut.fi , puhelin 451 2911.<br />

Lukuvuositarran opiskeli<strong>ja</strong> saa TKY:n tai opintotoimiston kansliasta<br />

maksukuittia vastaan tai maksujen päivityttyä opintorekisteriin.<br />

Maksukuitti tulee säilyttää mahdollisten epäselvyyksien selvittämistä<br />

varten.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>, joka ei ole ilmoittautunut viimeistään 14.9.2001<br />

mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden saa<br />

takaisin maksamalla opintotoimiston kansliaan kahden sadan markan<br />

(200 mk) uudelleenkir<strong>ja</strong>amismaksun TKY:n maksujen lisäksi.<br />

Ilmoittautumisa<strong>ja</strong>n jälkeen tapahtuvia läsnä- <strong>ja</strong> poissaolotietojen<br />

muutoksia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa.<br />

Kevätlukukautta 2002 koskevat muutokset tulee tehdä 31.12.2001<br />

mennessä. Tämän jälkeen tapahtuvasta muutoksesta peritään 100<br />

markan (100 mk) maksu.<br />

Valmistuvien opiskelijoiden täytyy ilmoittautua läsnäoleviksi<br />

valmistumislukukautena. Jos opiskeli<strong>ja</strong> valmistuu 1.8.-15.9.2001 tai<br />

1.-31.2002, he voivat saada maksamansa summan takaisin TKY:n<br />

kassasta valmistuttuaan. Mikäli opiskeli<strong>ja</strong> valmistuu syyslukukauden<br />

aikana, hän ei voi ilmoittautua kevätlukukaudeksi. Jos valmistuminen<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 7

jostain syystä siirtyy kevätlukukaudeksi, ilmoittautumisen muutos<br />

tulee tehdä 31.12.2001 mennessä.<br />

3.2 Korkeakoulun lukuvuosi<br />

Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 30.8.2001 <strong>ja</strong> päättyy 18.5.2002. Syys- <strong>ja</strong><br />

kevätlukukaudet alkavat tutkintokaudella, <strong>ja</strong>tkuvat luentokaudella <strong>ja</strong><br />

päättyvät tutkintokaudella.<br />

Lukuvuoden 2001-2002 luento- <strong>ja</strong> tutkintokaudet ovat<br />

syyslukukaudella:<br />

1. tutkintokausi 30.8.-10.9.2001<br />

1. luentokausi 11.9.-7.12.2001<br />

2. tutkintokausi 8.12.-20.12.2001<br />

kevätlukukaudella:<br />

3. tutkintokausi 7.1.-12.1.2002<br />

2. luentokausi 14.1.-3.5.2002<br />

4. tutkintokausi 6.5.-18.5.2002<br />

Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 25.10.2001<br />

Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 11.3.2002<br />

Pääsiäisloma on 28.3.-3.4.2002.<br />

Korkeakoulun ava<strong>ja</strong>iset pidetään 7.9.2001. Ava<strong>ja</strong>ispäivänä ei järjestetä<br />

opetusta eikä tenttejä.<br />

Lauantaitenttipäivät ovat:<br />

1.9., 8.9., 20.10., 27.10., 10.11., 17.11., 1.12., 8.12., 15.12., 12.1.,<br />

16.2., 9.3., 23.3., 6.4., 27.4., 11.5 <strong>ja</strong> 18.5.<br />

8<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

3.3 Nimen <strong>ja</strong> osoitteen muutokset<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n tulee ilmoittaa mahdolliset nimenmuutokset<br />

korkeakoulun opintoasiain toimistoon viipymättä. Nimenmuutoksesta<br />

tulee opiskeli<strong>ja</strong>n toimittaa opintoasiain toimistoon virkatodistus tai<br />

lääninhallituksen päätös opiskeli<strong>ja</strong>rekisteriin tehtävää merkintää<br />

varten.<br />

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko<br />

opintoasiain toimistoon (opintoasiat@hut.fi) tai koulusohjelman<br />

kansliaan. Sähköiseen ilmoittautumiseen siirtymisen vuoksi myös<br />

sähköpostiosoitteiden muutoksista ilmoittaminen on erittäin tärkeää.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 9

4. OPISKELU<br />

4.1 Luku- <strong>ja</strong> tenttijärjestykset<br />

TKK:n luku- <strong>ja</strong> tenttijärjestykset valmistuvat lukukausien alkuun<br />

mennessä. Ne löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/Kurssit/,<br />

ao. yksikköjen www-sivuilta, opintoneuvojilta <strong>ja</strong> ilmoitustauluilta.<br />

Tietoa useimpien opinto<strong>ja</strong>ksojen luento- <strong>ja</strong> tenttiajoista saa myös<br />

WebTopi- järjestelmästä.<br />

4.2 Opetusmenetelmät<br />

Korkeakoulussa käytetään mm. seuraavia opetusmenetelmiä:<br />

Luennot<br />

Luennot muodostavat opetuksen rungon. Niiden tarkoituksena on<br />

auttaa opiskeli<strong>ja</strong>a muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva<br />

kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai<br />

kir<strong>ja</strong>llisuudessa suppeasti selostettu<strong>ja</strong> yksityiskohtia.<br />

Laskuharjoitukset<br />

Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään <strong>ja</strong><br />

soveltamaan luennoilla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on<br />

pääasiassa kahdenlaisia: niissä joko lasketaan assistenttien oh<strong>ja</strong>uksella<br />

tehtäviä tai esitetään ratkaisut kotona laskettuihin tehtäviin.<br />

Seminaari<br />

Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskeli<strong>ja</strong>ryhmä opetta<strong>ja</strong>n<br />

oh<strong>ja</strong>amana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti on<br />

valmistellut opiskeli<strong>ja</strong> tai opiskeli<strong>ja</strong>ryhmä.<br />

Portfolio<br />

Portfolio on dokumentti, jonne opiskeli<strong>ja</strong> kokoaa suorituksia <strong>ja</strong><br />

näytteitä oppimistaan asioista sekä pohtii niiden sisältöä <strong>ja</strong> merkitystä.<br />

Portfoliossa pyritään tuomaan esille osaaminen asioissa, jotka liittyvät<br />

joko yksittäiseen opinto<strong>ja</strong>ksoon tai isompaan opintokokonaisuuteen.<br />

10<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Ongelmalähtöinen oppiminen (problem-based learning, PBL)<br />

Tässä menetelmässä opiskeli<strong>ja</strong>t perehtyvät ryhmätyönä opetta<strong>ja</strong>n<br />

esittämiin tapauksiin, jotka tyypillisesti liittyvät johonkin käytännön<br />

ongelmaan tai ilmiöön. Ryhmä selvittää tapaukseen liittyvän<br />

käsitteistön, rakentaa asialle selitysmallin <strong>ja</strong> määrittelee itsenäisesti<br />

oppimistavoitteet. Itsenäisessä opiskeluvaiheessa jokainen ryhmän<br />

jäsen selvittää itselleen sovittujen tavoitteiden mukaiset asiat. Tapaus<br />

käsitellään loppuun ryhmäkeskustelussa, missä käydään läpi opitut<br />

asiat <strong>ja</strong> se, miten selitysmalli on toiminut. Kussakin ryhmässä on<br />

mukana tutoropetta<strong>ja</strong>, joka seuraa ryhmän toimintaa, mutta ei pyri<br />

oh<strong>ja</strong>amaan sitä tiukasti. Opetukseen liittyy usein käytännöllisiä<br />

harjoitustehtäviä <strong>ja</strong> töitä.<br />

Laboratoriotyöt<br />

Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskeli<strong>ja</strong><br />

kokeelliseen työhön, erilaisiin mittausmenetelmiin <strong>ja</strong> mittalaitteisiin<br />

sekä havainnollistaa luennoilla esitettyjä asioita.<br />

Harjoitus- <strong>ja</strong> erikoistyöt<br />

Harjoitus- <strong>ja</strong> erikoistyöt ovat itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä,<br />

suunnittelutehtäviä, kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksia tms.<br />

Opintoretket eli excursiot<br />

Opintoretkien tarkoituksena on tutustuminen alan teollisuuteen <strong>ja</strong><br />

muihin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Niitä järjestävät sekä<br />

korkeakoulu että opiskelijoiden omat yhdistykset.<br />

Kuulustelut (tentit) <strong>ja</strong> välikokeet<br />

Opinto<strong>ja</strong>ksoista järjestetään kuulustelu<strong>ja</strong> voimassa olevien<br />

tutkintovaatimusten mukaan vähintään kahdesti (yleensä<br />

useamminkin) vuodessa. Joistakin opinto<strong>ja</strong>ksoista järjestetään<br />

luentokaudella välikokeita (2-3 kappaletta), joilla opinto<strong>ja</strong>kson<br />

suoritus <strong>ja</strong>kautuu pienempiin osiin.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 11

4.3 Studier på svenska<br />

Alla studerande vid Tekniska högskolan har rätt att använda svenska i<br />

tenter, övningsarbeten och seminarier. Vidare har man rätt att få<br />

handledning i sina studier på svenska.<br />

Vid Tekniska högskolan föreläses grundkurserna i matematik,<br />

datateknik och fysik på svenska och det finns svenska övningsgrupper i<br />

flera ämnen. Se övrig information http://www.hut.fi/Studier/.<br />

Tekniska högskolan har ett aktivt samarbete med andra tekniska universtitet<br />

och högskolor I Norden och med andra högskolor och universitetet<br />

i helsingforsregionen. Det är t.ex. möjligt att avlägga en del<br />

av sin examen vid någon av dessa (JOO-flexibel studierätt, se även<br />

www.helsinki.fi/joo). Se även http://www.hut.fi/Studier/studiebyrån<br />

4.4 Ilmoittautuminen opetukseen <strong>ja</strong> kuulusteluun<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n on tutkintosäännön mukaan ilmoittauduttava opetuksen<br />

alkaessa kullekin opinto<strong>ja</strong>ksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata.<br />

Yleensä opinto<strong>ja</strong>ksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa<br />

ensimmäisellä luentokerralla tai WebTopilla. Laboratorio- <strong>ja</strong><br />

ohjelmatöihin ilmoittaudutaan ao. ilmoitustaululla olevien ohjeiden<br />

mukaisesti. Kieliopintoihin ilmoittautumisesta löytyy tietoa osoitteesta<br />

http://www.hut.fi/Yksikot/KieVie/opopas/ilmo.f.html.<br />

Ensimmäinen luento on tärkeä. Silloin kannattaa olla paikalla, koska<br />

luennoitsi<strong>ja</strong> esittelee opinto<strong>ja</strong>kson sisällön <strong>ja</strong> antaa tarkempia ohjeita<br />

käytännön asioista. Myös käytettävät oppikir<strong>ja</strong>t varmistuvat tuolloin.<br />

Tutkintosäännön mukaan opiskeli<strong>ja</strong>n tulee ilmoittautua<br />

kuulusteluun viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jollei opetta<strong>ja</strong><br />

hyväksy myöhempää ilmoittautumista. TKK:n eri osastoilla <strong>ja</strong> jopa eri<br />

opinto<strong>ja</strong>ksoilla on erilaiset kuulusteluihin ilmoittautumiskäytännöt.<br />

Ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin.<br />

Tärkeä työkalu opiskeli<strong>ja</strong>lle on WebTopi. Se on sähköinen<br />

järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan opinto<strong>ja</strong>ksoille <strong>ja</strong> kuulusteluun. Se<br />

12<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

toimii www-selaimessa osoitteessa http://webtopi.hut.fi/. WebTopin<br />

käyttöä varten tarvitaan opiskeli<strong>ja</strong>numero <strong>ja</strong> salasana (eri kuin<br />

normaali unix-käyttäjätunnus). Isohenkilösi neuvovat Topin käytössä.<br />

4.5 Opintosuoritusten rekisteröinti<br />

Kaikki suoritukset viedään opintorekisteriin. Tallennuksesta huolehtii<br />

opinto<strong>ja</strong>ksosta vastaavan laboratorion sihteeri. Opintosuorituksen<br />

rekisteröinnin onnistumiseksi on tärkeää, että opiskeli<strong>ja</strong> merkitsee<br />

tenttipaperiinsa opiskeli<strong>ja</strong>numeron tarkistuskir<strong>ja</strong>imineen.<br />

Oman opintorekisteriotteen tiedot on syytä tarkistaa ajoittain. Jos<br />

opiskeli<strong>ja</strong> on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa opintoasiain<br />

toimistoon tai osaston kansliaan, otteen saa sähköisesti osoitteesta<br />

htpp://www.hut.fi/Opinnot/OREK/suoritusote.html. Virallisen<br />

opintorekisteriotteen saa osaston kansliasta.<br />

4.6 Opintosuoritusten arvostelu<br />

Opintosuoritukset arvostelee opinto<strong>ja</strong>ksosta vastaava opetta<strong>ja</strong>.<br />

Opetta<strong>ja</strong>n tulee toimittaa tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista<br />

kuukauden kuluessa ao. ilmoitustaululle tai perustellusta syystä<br />

järjestää tiedottaminen samassa a<strong>ja</strong>ssa toisin. Määräaikaan voidaan<br />

erityisestä syystä myöntää pidennystä.<br />

Opintosuoritukset (myös diplomityö) arvostellaan seuraavalla<br />

asteikolla:<br />

0= hylätty<br />

1= tyydyttävä<br />

2= erittäin tyydyttävä<br />

3= hyvä<br />

4= erittäin hyvä<br />

5= kiitettävä<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 13

Arvostelussa voidaan käyttää myös arvosano<strong>ja</strong> hyväksytty <strong>ja</strong> hylätty, jos<br />

opinto<strong>ja</strong>kso on merkitty opetussuunnitelmassa ao. huomautuksella.<br />

Diplomityön kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty.<br />

Jos opintosuoritus koostuu itsenäisistä osasuorituksista, sen arvosana<br />

lasketaan osasuorituksia vastaavilla opintoviikkomäärillä painotettuna<br />

keskiarvona osasuoritusten arvosanoista.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>lle on järjestettävä mahdollisuus tutustua opintosuorituksensa<br />

arvosteluun. Opetta<strong>ja</strong> on pyydettäessä velvollinen<br />

ilmoittamaan arvosteluperusteet tehtäväkohtaisesti.<br />

4.7 Opiskeli<strong>ja</strong>n oikeusturva<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n oikeusturvasta, mm. opintosuoritus <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen,<br />

on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa. Siinä säädetään<br />

kuulustelun <strong>ja</strong> diplomityön arvostelun oikaisemisesta seuraavaa:<br />

• (kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskeli<strong>ja</strong> voi pyytää<br />

siihen suullisesti tai kir<strong>ja</strong>llisesti oikaisua arvostelun<br />

suorittaneelta opetta<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> syventäviin opintoihin kuuluvan<br />

tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen (diplomityö)<br />

arvostelusta kir<strong>ja</strong>llisesti yliopiston määräämältä<br />

hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa<br />

siitä a<strong>ja</strong>nkohdasta, josta opiskeli<strong>ja</strong>lla on ollut tilaisuus saada<br />

arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen<br />

omalta kohdaltaan tietoonsa.<br />

• oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi<br />

saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän<br />

hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän<br />

on saanut päätöksestä tiedon.<br />

TKK:n määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta<br />

löytyvät hallintojohtosäännön 28 pykälästä <strong>ja</strong> ovat seuraavat:<br />

14<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

• tentin arvostelusta annettuun opetta<strong>ja</strong>n oikaisupäätökseen<br />

tyytymätön voi hakea oikaisua osastoneuvostolta <strong>ja</strong> diplomityön<br />

arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa<br />

osastoneuvostolta<br />

• <strong>ja</strong> tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta.<br />

Yliopistoasetus <strong>ja</strong> Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö<br />

löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.hut.fi/Yleista/Saadokset/.<br />

4.8 Opintohyvitykset<br />

Tutkintosäännön (19 §) mukaan opiskeli<strong>ja</strong> saa suorittaessaan<br />

koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaan lukea hyväkseen<br />

muissa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa<br />

oppilaitoksessa suorittamiaan opinto<strong>ja</strong> sekä korvata tutkintoon<br />

kuuluvia opinto<strong>ja</strong> muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää<br />

asiasta kir<strong>ja</strong>llisen hakemuksen perusteella. Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hakukaavakkeita<br />

saa opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>lta.<br />

Yksittäisten opinto<strong>ja</strong>ksojen korvaamisesta päättää opinto<strong>ja</strong>ksosta<br />

vastaava opetta<strong>ja</strong>. Hakukaavakkeita saa osaston kansliasta.<br />

4.9 Koulutusohjelman <strong>ja</strong> korkeakoulun vaihto<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen<br />

hyväksymisedellytykset ovat seuraavat:<br />

1) opiskeli<strong>ja</strong>n valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää<br />

haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakokeet ovat olleet<br />

osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys<br />

pisteisiin; tai<br />

2) jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun<br />

koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä<br />

ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä<br />

koulutusohjelmassa <strong>ja</strong> osaston harkinnan mukaan asiaan<br />

vaikuttavat muut seikat. Opiskeli<strong>ja</strong>n tulee tässä tapauksessa<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15

ennen hakemuksen jättämistä olla suorittanut vähintään 30<br />

opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon<br />

ensimmäisen osan opinto<strong>ja</strong>. Näihin opintoihin tulee sisältyä<br />

koulutusohjelman määrittelemät, koulutusohjelmasta <strong>ja</strong> sen<br />

opinnoista hyvän kuvan antavat noin 5 opintoviikon laajuiset<br />

opinnot. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelmasta<br />

muuhun TKK:n koulutusohjelmaan hakevan on suoritettava<br />

ennen vaihtohakemuksen jättämistä seuraavat opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-84.132 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka 3 ov<br />

<strong>ja</strong> kumpi tahansa seuraavista:<br />

AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 ov<br />

AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 ov<br />

Hakemuksia käsiteltäessä otetaan huomioon alan ennakoitu<br />

koulutustarve. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on,<br />

että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskeli<strong>ja</strong>.<br />

Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakoulunvaihtoa koskeviin<br />

hakemuksiin sovelletaan edellä mainittu<strong>ja</strong> perusteita siten<br />

täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon<br />

myös erittäin painavat sosiaaliset syyt.<br />

Koulutusohjelman <strong>ja</strong> korkeakoulun vaihtohakemuksia saa<br />

opintoasian toimistosta. Hakemukset jätetään vuosittain helmikuun <strong>ja</strong><br />

lokakuun loppuun mennessä.<br />

4.10 Täydentävät opinnot<br />

Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneella on<br />

korkeakoulun tutkintosäännön mukaan oikeus täydentää opinto<strong>ja</strong>an<br />

suorittamalla TKK:n opetussuunnitelmaan kuuluvia opinto<strong>ja</strong>.<br />

Täydentävien opintojen suorittamiseksi on anottava korkeakoululta<br />

opinto-oikeutta, joka on maksullinen. Opinto-oikeutta haetaan<br />

”Erillisten opintojen suoritusoikeutta koskeva hakemus”-lomakkeella,<br />

jota saa opintoasiain toimistosta.<br />

16<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

4.11 Jatko-opinnot<br />

Tekniikan lisensiaatin <strong>ja</strong> tekniikan tohtorin tutkintoa voidaan ottaa<br />

suorittamaan henkilö, jolla on teknistieteellinen ylempi<br />

korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen tutkinto.<br />

Jatkokoulutukseen voidaan ottaa myös edellyttäen, että rehtori toteaa<br />

osaston lausunnon perusteella muun vastaavantasoisen tutkinnon<br />

antavan tieteelliseen <strong>ja</strong>tkokoulutukseen riittävät valmiudet.<br />

Harkitessaan <strong>ja</strong>tko-opintojen aloittamista opiskeli<strong>ja</strong>n tulee ottaa<br />

yhteyttä pää- <strong>ja</strong> sivuaineiden professoreihin <strong>ja</strong> tarkistaa, että<br />

edellytykset opintojen aloittamiseen ovat olemassa.<br />

Osasto voi asettaa <strong>ja</strong>tko-opinnoille esitietovaatimuksia <strong>ja</strong> ylemmän<br />

korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Jatkoopintojen<br />

pääaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän<br />

korkeakoulututkinnon vastaavat pääaineopinnot vähintään<br />

arvosanalla hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Jatkoopintojen<br />

sivuaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän<br />

korkeakoulututkinnon vastaavat sivuaineopinnot vähintään<br />

arvosanalla hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot.<br />

Korkeakoulussa on myös mahdollista 25.10.1991 annetun asetuksen<br />

no<strong>ja</strong>lla suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Korkeakoulu voi<br />

hyväksyä suorittamaan filosofian tohtorin tutkintoa henkilön, joka on<br />

suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän<br />

korkeakoulututkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa<br />

vastaavantasoisen tutkinnon tai jolla korkeakoulu muuten toteaa<br />

olevan ylempää korkeakoulututkintoa vastaavat tiedot <strong>ja</strong> valmiudet.<br />

4.12 Kir<strong>ja</strong>stopalvelut<br />

Teknillisen korkeakoulun kir<strong>ja</strong>sto on erikostunut tekniikkaan <strong>ja</strong> sen<br />

lähialoihin luonnontieteisiin. Kir<strong>ja</strong>sto on sekä korkeakoulukir<strong>ja</strong>sto<br />

että tieteellinen keskuskir<strong>ja</strong>sto.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 17

4.12.1 Teknillisen korkeakoulun pääkir<strong>ja</strong>sto<br />

Käyntisosoite Otaniementie 9<br />

Otaniemi, Espoo<br />

Postiosoite Teknillinen korkeakoulu<br />

Kir<strong>ja</strong>sto<br />

PL 7000<br />

02015 TKK<br />

Puhelin (lainaus, uusimiset, tiedustelut) (09) 451 4111<br />

Sähköposti lainaus@hut.fi<br />

Telefax (09) 451 4132<br />

Kotisivu http://www.hut.fi/Yksikot/Kir<strong>ja</strong>sto/<br />

Pääkir<strong>ja</strong>sto on avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 8-21 <strong>ja</strong> la klo 9-<br />

16 (kesäaikana ma-pe klo 8-18, la suljettu). Aattopäivinä kir<strong>ja</strong>sto on<br />

auki klo 8-16. Aukioloa<strong>ja</strong>t on syytä varmistaa kir<strong>ja</strong>ston www-sivuilta.<br />

4.12.2 Tietotekniikan talon kir<strong>ja</strong>sto<br />

Käyntiosoite<br />

Postiosoite<br />

Puhelin (09) 451 5758<br />

Telefax (09) 451 5710<br />

Konemiehentie 2, 1. kerros, C130a<br />

Otaniemi, Espoo<br />

Teknillinen korkeakoulu<br />

Tietotekniikan talon kir<strong>ja</strong>sto<br />

PL 5400<br />

02015 TKK<br />

Sähköpostiosoite t-kir<strong>ja</strong>sto@tt.hut.fi<br />

Kotisivu: http://www.hut.fi/Yksikot/Tieto/Kir<strong>ja</strong>sto/<br />

Kir<strong>ja</strong>sto on avoinna lukukausien aikana ma-ke klo 9-18 <strong>ja</strong> to-pe klo 9-<br />

15. Aattopäivinä <strong>ja</strong> lukukausien ulkopuolella kir<strong>ja</strong>sto on avoinna mape<br />

klo 9-15. Aukioloa<strong>ja</strong>t on syytä varmistaa kir<strong>ja</strong>ston www-sivuilta.<br />

Kurssikirjojen <strong>ja</strong> opinnäytteiden laina-aika on kaksi viikkoa. Muiden<br />

kirjojen <strong>ja</strong> konferenssijulkaisujen laina-aika on neljä viikkoa.<br />

18<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Kurssikirjojen käsikir<strong>ja</strong>stokappaleita on mahdollista saada yö- <strong>ja</strong><br />

viikonloppulainaksi tuntia ennen kir<strong>ja</strong>ston sulkemisaikaa.<br />

Kir<strong>ja</strong>ston lainausautomaatilla voi lainata <strong>ja</strong> palauttaa kir<strong>ja</strong>ston<br />

aineistoa sekä uusia laino<strong>ja</strong> (ei kuitenkaan opinnäytteitä eikä yö- <strong>ja</strong><br />

viikonloppulaino<strong>ja</strong>).<br />

Muiden erilliskir<strong>ja</strong>stojen yhteystiedot <strong>ja</strong> aukioloa<strong>ja</strong>t löytyvät kir<strong>ja</strong>ston<br />

osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kir<strong>ja</strong>sto/Neuvonta/erillis.html.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 19

5. OPINTOJEN OHJAUS<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>lla on mahdollisuus saada opinto-oh<strong>ja</strong>usta koko opiskelunsa<br />

a<strong>ja</strong>n. Opinto-oh<strong>ja</strong>uksen tavoitteena on opiskeli<strong>ja</strong>n oppimisen <strong>ja</strong><br />

opintojen etenemisen tukeminen. Lähtökohtana on opiskeli<strong>ja</strong>n oma<br />

aktiivisuus <strong>ja</strong> itsenäinen työskentely.<br />

Opinto-oh<strong>ja</strong>usta antavat lukuisat eri tahot: osastojen opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tutorit,<br />

opintoneuvo<strong>ja</strong>t, harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>t, kansainväliset opintoneuvo<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong> opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>t.<br />

Opetuksen <strong>ja</strong> opiskelun tukiyksikkö on kehittänyt jokaisen teekkarin<br />

opiskelun apuvälineeksi Teekkarin tehopenaalin. Penaali sisältää<br />

työvälineitä, joita käyttämällä opiskeli<strong>ja</strong>n on mahdollista tehostaa <strong>ja</strong><br />

helpottaa opiskeluaan.<br />

Teekkarin tehopenaali löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/index.html.<br />

5.1 Opintoneuvo<strong>ja</strong>, harjoitteluneuvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kansainvälinen<br />

opintoneuvo<strong>ja</strong><br />

Osastoilla toimivat opintoneuvo<strong>ja</strong>t ovat opinnoissaan pidemmälle<br />

ehtineitä opiskelijoita, joiden puoleen voi kääntyä opiskeluun<br />

liittyvissä kysymyksissä. Opintoneuvo<strong>ja</strong> neuvoo esimerkiksi:<br />

• käytännön opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä<br />

• tutkintovaatimuksiin <strong>ja</strong> ainevalintoihin liittyvissä kysymyksissä<br />

• henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa<br />

• käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä (esim. anomukset)<br />

AS-osaston opintoneuvo<strong>ja</strong>na toimii N.N. Hänet tavoittaa<br />

vastaanottoaikanaan tai sopimuksen mukaan opintoneuvolasta<br />

(Tietotekniikan talon 2. kerros, huone C210) tai puhelimitse<br />

numerosta 451 3003. Muulloin opintoneuvo<strong>ja</strong>n tavoittaa parhaiten<br />

sähköpostitse osoitteesta asopinto@cc.hut.fi.<br />

20<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Opintoneuvolassa työskentelee myös kv-opintoneuvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>, jotka opastavat sekä tietotekniikan- että<br />

automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osaston opiskelijoita. Kv-neuvo<strong>ja</strong><br />

avustaa osaston ulkomaalaisia opiskelijoita sekä auttaa kansainvälisistä<br />

opinnoista kiinnostuneita suomalaisia opiskelijoita opiskelupaikan<br />

hankinnassa. Harjoitteluneuvo<strong>ja</strong> opastaa harjoitteluun liittyvissä<br />

kysymyksissä <strong>ja</strong> välittää harjoittelupaikko<strong>ja</strong>. Opintoneuvolasta<br />

tavoittaa myös tietotekniikan opintoneuvo<strong>ja</strong>n.<br />

Yhteystiedot:<br />

AS-opintoneuvo<strong>ja</strong> N.N., asopinto@cc.hut.fi<br />

Harjoitteluneuvo<strong>ja</strong> Tuukka Antikainen, tharjo@cc.hut.fi<br />

Kv-opintoneuvo<strong>ja</strong> Salla Mankinen, tkvopinto@hut.fi<br />

T-opintoneuvo<strong>ja</strong> N.N., topneuvo<strong>ja</strong>t@hut.fi<br />

Opintoneuvolassa työskentelevien puhelinnumero on 451 3003.<br />

Heidän vastaanottoaikansa löytyvät mm. opintoneuvolan ovesta <strong>ja</strong><br />

osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/.<br />

5.2 Kanslia<br />

Osaston kanslia si<strong>ja</strong>itsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa<br />

C112. Kanslian opintoasioita hoitaa opintosihteeri Mar<strong>ja</strong>-Leena<br />

Pölönen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa,<br />

opintosuoritusotteet sekä erilaisia lomakkeita. Osaston viralliset<br />

ilmoitustaulut ovat kanslian oven vieressä.<br />

5.3 AS-kilta <strong>ja</strong> isohenkilöt<br />

Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen<br />

korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong><br />

<strong>systeemitekniikan</strong> kilta on yksi TKY:n 12:sta killasta <strong>ja</strong> se järjestää<br />

monenlaista toimintaa niin ammattialaan kuin vapaa-aikaankin<br />

liittyen.<br />

Killan puheenjohta<strong>ja</strong>na toimii Tuomas Kangasluoma<br />

(tuomas.kangasluoma@hut.fi).<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 21

Uudet opiskeli<strong>ja</strong>t saavat AS-killasta omat isohenkilönsä<br />

syyslukukauden alussa. Isohenkilöt opastavat uusia opiskelijoita<br />

käytännön asioissa <strong>ja</strong> opiskelussa sekä tutustuttavat<br />

teekkarikulttuuriin. AS-killan SuurPhuksi on Mai<strong>ja</strong> Ahotupa<br />

(mai<strong>ja</strong>.ahotupa@hut.fi).<br />

5.4 Osaston tutor-toiminta<br />

Osasto aloitti opiskelun alkuvaihetta koskevan tutor-toiminnan<br />

syksyllä 1997. Tutor-toiminta perustuu kahden ensimmäisen vuoden<br />

aikana nuoremman opetta<strong>ja</strong>kunnan (assistentit, opettavat tutki<strong>ja</strong>t)<br />

pienryhmäoh<strong>ja</strong>ukseen. Myöhemmässä vaiheessa tutor-oh<strong>ja</strong>uksesta<br />

vastaa pääaineen opetta<strong>ja</strong>.<br />

Uudet opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>etaan syyslukukauden alussa tutorryhmiin.<br />

Alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata <strong>ja</strong> tukea<br />

opiskelijoiden opinto<strong>ja</strong> diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneen<br />

<strong>ja</strong> opetukseen aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta.<br />

Tavoitteena on, että opiskeli<strong>ja</strong>t pääsevät hyvään opiskelurytmiin heti<br />

opiskelun alkuvaiheessa <strong>ja</strong> tutustuvat osastoon, korkeakouluun <strong>ja</strong><br />

tiedeyhteisöön.<br />

5.5 Opintojen suunnitteli<strong>ja</strong><br />

Osaston opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>n tehtäviin kuuluu mm:<br />

• osaston sisäisten opintoasioiden suunnittelu, koordinointi,<br />

valmistelu <strong>ja</strong> toteuttaminen<br />

• osaston osuuden toimittaminen TKK:n opetusohjelmaan<br />

• tiedotustoiminta <strong>ja</strong> neuvonta<br />

Suunnitteli<strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Heikkilä työskentelee Tietotekniikan talon 2.<br />

kerroksessa huoneessa B212. Puhelinnumero on 451 5152,<br />

sähköpostiosoite tar<strong>ja</strong>.heikkila@hut.fi<br />

22<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

5.6. Studievägledning på svenska<br />

Studierådgivarna ger råd i olika ärenden angående studier och valsituationer<br />

inom studiernas framgång, frågor angående examen, de<br />

hjälper att göra upp studieplanen och vet om studerandes rättskydd.<br />

Som svenskpråkig studierådgivare på avdelningen för datateknik och<br />

automations- och systemteknik verkar Jonas Källström. Han är anträffbar<br />

i sitt arbetsrum datahuset. På www-sidan<br />

http://www.hut.fi/Studier/radgivare.html finns mottagninstider. På<br />

adressen http://www.hut.fi/Studier/svenskt.htm hittar du också nyttig<br />

information<br />

Studierådgivaren Kristoffer Wallin på Abi-info ger studievägledning<br />

främst åt första års studerande. Han är anträffbar I huvudbyggnadens<br />

andra våning rum Y214, tel 451 2115, epost: kristoffer.wallin@hut.fi.<br />

Mottagninstiderna finns angivna på dörren. Vid högskolan verkar<br />

också en svenskspråkig studieplanerade, Pia Rydestedt, som hjälper<br />

dig i alla frågor gällande studier. Hon är anträffbar i huvudbyggnadens<br />

andra våning rum Y212, tel. 451 2048, epost:<br />

pia.rydestedt@hut.fi; mottagninstider: ti, ons, to 13-14 eller enligt<br />

överenskommelse.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 23

6. DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO<br />

Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.<br />

Laajuudeltaan se on 180 opintoviikkoa (ov). Sen voi suorittaa viidessä<br />

vuodessa.<br />

Tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Opetus<br />

järjestetään opinto<strong>ja</strong>ksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai<br />

vapaasti valittavia. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko.<br />

Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskeli<strong>ja</strong>n keskimääräistä 40<br />

tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmäärää<br />

arvioitaessa on annettavan opetuksen lisäksi huomioitu opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

oman työn osuus.<br />

Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa<br />

tekniikan lisensiaatin <strong>ja</strong> tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin<br />

tutkinnot. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen laajuus on 80<br />

ov <strong>ja</strong> tekniikan tohtorin <strong>ja</strong> filosofian tohtorin tutkinnon 160 ov.<br />

6.1 Tavoite<br />

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on<br />

teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (215/1995) mukaan<br />

antaa opiskeli<strong>ja</strong>lle ao. koulutusohjelman perustana olevalla<br />

tehtäväalueella yleinen valmius teknistieteellistä asiantuntemusta<br />

edellyttäviin tehtäviin. Opiskeli<strong>ja</strong>n tulee saada myös valmius<br />

tieteelliseen <strong>ja</strong>tkokoulutukseen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvaan opiskeluun.<br />

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen <strong>ja</strong> opetus<br />

toteutetaan siten, että opiskeli<strong>ja</strong>lle kehittyy edellä mainittujen lisäksi<br />

• kyky yhteistyöhön <strong>ja</strong> ryhmätyöskentelyyn<br />

• kyky suulliseen <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>lliseen viestintään sekä kansallisissa että<br />

kansainvälisissä tehtävissä<br />

• kyky arvioida tekniikan vaikutuksia ympäristöön <strong>ja</strong><br />

yhteiskuntaan.<br />

24<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

6.2 Tutkinnon rakenne <strong>ja</strong> sisältö<br />

Diplomi-insinöörin tutkinto on TKK:n tutkintosäännön mukaan<br />

kaksiosainen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista,<br />

joihin sisältyy kieli- <strong>ja</strong> viestintäopinto<strong>ja</strong>, aineopinnoista, syventävistä<br />

opinnoista <strong>ja</strong> harjoittelusta.<br />

Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille<br />

matemaattis-luonnontieteelliset perusteet <strong>ja</strong> koulutusohjelman<br />

välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia<br />

luovia tieto<strong>ja</strong>. Ensimmäisen osan laajuus on noin 70 ov. Se on<br />

suositeltavaa suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa.<br />

Se tulee suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuonna.<br />

Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskeli<strong>ja</strong> perehtyy valitsemansa<br />

alan teorioihin, menetelmiin <strong>ja</strong> ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi<br />

opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskeli<strong>ja</strong>n valitseman<br />

tehtäväalueen keskeisestä aiheesta <strong>ja</strong> sen kannalta tärkeistä teorioista<br />

sekä tutkimus- <strong>ja</strong> suunnittelumenetelmistä.<br />

6.3 Kielitaito<br />

Kotimaisen kielen opinnoissa opiskeli<strong>ja</strong>n tulee tutkintoasetuksen<br />

mukaan osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen <strong>ja</strong> ruotsin kielen<br />

taito, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella toimivalta<br />

korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa<br />

kielitaitoa, <strong>ja</strong> joka on tarpeen oman alan kannalta.<br />

Tutkintoasetuksen mukaan kotimaisten kielten lisäksi opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

tulee osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen taito,<br />

joka on tarpeen oman alan kannalta.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 25

7. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN<br />

KOULUTUSOHJELMA<br />

7.1 Tutkinnon tavoitteet<br />

Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin<br />

ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineen valinnan<br />

perusteella teollisuuden automaatioon <strong>ja</strong> säätötekniikkaan, signaalin<strong>ja</strong><br />

kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin,<br />

organisaatioiden systeemianalyyseihin <strong>ja</strong> päätöksentekoon, sekä<br />

viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on<br />

sovelluskohteiden moninaisuus <strong>ja</strong> järjestelmätekninen lähtökohta,<br />

joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua<br />

<strong>ja</strong> toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia<br />

suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen tapahtuu pääaineen<br />

opinnoissa. Tällä on pyritty keventämään <strong>ja</strong> yksinkertaistamaan<br />

TKK:ssa nykyisin yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta<br />

enemmän kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijolle<br />

pyritään antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka<br />

puitteissa on myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä.<br />

Koulutusohjelman opinnot antavat vahvan teoreettisen poh<strong>ja</strong>n<br />

matematiikassa <strong>ja</strong> luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä<br />

poh<strong>ja</strong> tietotekniikassa, elektroniikassa <strong>ja</strong> sähkötekniikassa sekä<br />

mekatroniikassa eri sovelluksia a<strong>ja</strong>tellen. Sovellusalueiden<br />

moninaisuutta a<strong>ja</strong>tellen perusopinnoissa perehdytetään lisäksi<br />

muiden insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen <strong>ja</strong> kemian<br />

perusteisiin, jotta opiskeli<strong>ja</strong> voi myöhemmin suuntautua vapaammin<br />

automaation sovellutusten piirissä.<br />

Viestintätekniikan tarpeita a<strong>ja</strong>tellen koulutusohjelmassa annettava<br />

opetus korostaa erityisesti ihmisen <strong>ja</strong> viestintäjärjestelmien välistä<br />

ra<strong>ja</strong>pintaa, jossa uusi teknologia antaa runsaasti uusia<br />

kehitysmahdollisuuksia eri esitystapojen, interaktiivisuuden <strong>ja</strong><br />

ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia korostavien menetelmien<br />

hyväksikäyttämisessä. Koulutusohjelman erityistavoitteena on yhdistää<br />

automaation <strong>ja</strong> viestintätekniikan koulutusta siten, että luodaan<br />

26<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

poh<strong>ja</strong>a uusille teknologisille innovaatioille esimerkiksi automaation<br />

käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä kehitettäessä.<br />

Pääaineen valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan<br />

opiskeli<strong>ja</strong>lle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet<br />

suuntautua perusopintojen jälkeen automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong><br />

kentässä. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai<br />

enemmän teoreettisia taito<strong>ja</strong> kehittäen. Useissa tapauksessa myös<br />

pääaineen sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa<br />

opinto<strong>ja</strong>an haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useinmiten liittyvä<br />

diplomityö on sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö<br />

johtaa useimmissa tapauksissa valmistumisen jälkeiseen<br />

ensimmäiseen työtehtävään joko yrityselämän tai tutkimuksen parissa.<br />

Tieteellistä tutkimusta a<strong>ja</strong>tellen koulutusohjelmaan on pyritty<br />

sisällyttämään riittävät <strong>ja</strong> monipuoliset valmiudet teoreettisten<br />

tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden<br />

alueilla. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> kenttä tarjoaa runsaasti<br />

mahdollisuuksia <strong>ja</strong>tkaa opinto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suuntautua alan tieteellisen<br />

tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy<br />

opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia.<br />

7.2 Tutkinnon rakenne<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman tutkinto koostuu<br />

ensimmäisestä osasta (72 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä<br />

opinnoista (21-23 ov), pääaineesta (25 ov), sivuaineesta (20 ov),<br />

harjoittelusta <strong>ja</strong> vapaasti valittavista opinnoista (n. 20 ov) sekä<br />

diplomityöstä (20 ov).<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 27

Kaavio 1. DI-tutkinnon rakenne automaatio-<strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong><br />

koulutusohjelmassa<br />

Diplomityö<br />

(20 ov)<br />

Vapaasti valittavat opinnot<br />

Harjoittelu<br />

(n. 20 ov)<br />

Pääaine (25 ov)<br />

Sivuaine (20 ov)<br />

Pääaineille yhteiset syventävät opinnot (21-23 ov)<br />

Tutkinnon I-osa (72 ov)<br />

7.3 Tutkinnon suorittaminen eri vuoden opetussuunnitelmien<br />

mukaan<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> voi suorittaa tutkintonsa koulutusohjelmaan hyväksymisvuoden<br />

opetussuunnitelman tai myöhempien opetussuunnitelmien<br />

mukaisesti.<br />

Koulutusohjelman pääaineille yhteiset syventävät opinnot <strong>ja</strong> pääaine<br />

on suoritettava saman vuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Pää- <strong>ja</strong><br />

sivuaine voivat olla eri vuosien opetussuunnitelmista. Pääaineille<br />

yhteiset syventävät opinnot <strong>ja</strong> pääaine on suoritettava joko saman tai<br />

myöhemmän opetussuunnitelman mukaisesti, kuin tutkinnon<br />

ensimmäisen osan opinnot.<br />

On suositeltavaa, että opiskeli<strong>ja</strong> siirtyy tutkinnon ensimmäisen osan<br />

opinnot suoritettuaan uusimpaan opetussuunnitelmaan. Usein tämä<br />

on käytännön kannaltakin järkevää. Tässä vaiheessa opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

kannattaa käydä läpi <strong>ja</strong> ryhmitellä kaikki suoritetut opinnot <strong>ja</strong> katsoa,<br />

28<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

mihin kohtaan tutkintovaatimuksia ne kuuluvat. Ryhmittelypohjia saa<br />

osaston kansliasta.<br />

Opinto<strong>ja</strong>ksojen opintoviikko<strong>ja</strong> ei voi laskea kahteen kertaan<br />

mihinkään. Valmistumisvaiheessa opiskeli<strong>ja</strong>n antama ryhmitelty<br />

opintorekisteriote tarkistetaan määrätyn opetussuunnitelman<br />

vaatimusten mukaan. Jos opinto<strong>ja</strong>ksovalikoima ei suoraan täsmää,<br />

joutuu opiskeli<strong>ja</strong> pyytämään professorilta puoltoa muutoksiin.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 29

8. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUS-<br />

OHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA<br />

2001- 2002<br />

8.1 Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot<br />

Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot ovat laajuudeltaan 72 ov:<br />

Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 6<br />

Mat-1.412 Matematiikan peruskurssi C2 6<br />

Mat-1.413 Matematiikan peruskurssi C3 6<br />

S-104.101 Fysiikka I (EST) 4,5<br />

S-104.102 Fysiikka II (EST) 4,5<br />

Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt 2<br />

T-106.213 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 5<br />

Eri-0.502 Tieteellisen tiedon haku (AUT) 1<br />

Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe 1<br />

Kie-98.xxx Vieras kieli 2<br />

Vie-98.220 Puheviestintä 2<br />

T-106.001 Tietokone työvälineenä 1<br />

AS-84.132 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka 3<br />

AS-74.101 Tietokonesimulointi 2<br />

AS-75.102 Julkaisutekniikan perusteet 1 2<br />

AS-75.120 Mediatekniikan perusteet 1 2<br />

Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B 3<br />

Mat-2.105 Optimoinnin perusteet 2<br />

S-55.103 Sähkötekniikka 2,5<br />

S-88.110 Digitaali- <strong>ja</strong> tietokonetekniikan perusteet 2<br />

AS-0.101 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4<br />

Yksi seuraavista:<br />

Kem-35.108 Kemian perusteet; Ko, Tuta 3<br />

Kem-35.109 Kemian perusteet; R 3<br />

Kem-35.110 Kemian perusteet <strong>ja</strong> sovellutukset; Tf, S 3<br />

Toinen seuraavista kahdesta:<br />

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A 3<br />

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 3<br />

Toinen seuraavista kahdesta:<br />

Mat-2.103 Koesuunnittelu <strong>ja</strong> tilastolliset mallit 2,5<br />

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5<br />

30<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8.1.1 Kieliopinnot<br />

Tutkintoasetuksen edellyttämä kotimaisen kielen taito osoitetaan<br />

suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella<br />

kielellä, jolla opiskeli<strong>ja</strong> on saanut koulusivistyksensä Suomessa.<br />

Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan suorittamalla<br />

• TKK:n toisen kotimaisen kielen koe, johon kuuluu kir<strong>ja</strong>llinen<br />

<strong>ja</strong> suullinen osuus. Kir<strong>ja</strong>llisia kokeita järjestetään neljä kertaa<br />

lukuvuodessa (yksi tutkintokaudessa). Kokeeseen<br />

ilmoittaudutaan kieli- <strong>ja</strong> viestintäkeskuksen ilmoitustaululla<br />

olevalla listalla viimeistään kolme päivää ennen koetta.<br />

Kir<strong>ja</strong>llisen kokeen jälkeen opiskeli<strong>ja</strong> sopii haastattelusta<br />

opetta<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

• jokin TKK:n ruotsin kielen opinto<strong>ja</strong>ksoista/opinto<strong>ja</strong>kso Kie-<br />

98.203 Suomea ruotsinkielisille.<br />

• jokin muun yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe.<br />

Tutkintosäännnön mukaan opiskeli<strong>ja</strong>n tulee osoittaa ammatin<br />

harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen tekstin<br />

ymmärtämisen <strong>ja</strong> suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa painotetaan<br />

erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Täsmälliset<br />

tiedot toisen kotimaisen kielen kokeesta <strong>ja</strong> kielitaitovaatimuksista<br />

2001-2002 löytyvät osoitteesta: http://hut.fi/Yksikot/KieVie/kielitaitovaatimukset.f.html.<br />

Seuraavat TKK:n kieli- <strong>ja</strong> viestintäkeskuksen tuottamien<br />

opinto<strong>ja</strong>ksojen suoritukset hyväksytään tutkintoon sisältyviksi<br />

pakolliseksi vieraan kielen opinnoiksi:<br />

Kaikki kielet<br />

Kie-98.006 Diplomityö vieraalla kielellä<br />

Englanti<br />

Kie-98.102 Teknisen englannin lukukurssi<br />

Kie-98.103 Käytännön englantia 1<br />

Kie-98.104 Tekniikan englantia 1<br />

(1 ov)<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 31

Kie-98.105 Kaupallista englantia 1<br />

Kie-98.106 Käytännön englantia 2<br />

Kie-98.110 Kemistien englantia<br />

Kie-98.111 Rakennustekniikan englantia<br />

Kie-98.112 Arkkitehtien englantia<br />

Kie-98.114 Puun<strong>ja</strong>lostusalan englantia<br />

Kie-98.304 Englanninkielinen luova keskustelu<br />

Kie-98.305 Vientikaupan englantia 1<br />

Kie-98.306 Vientikaupan englantia 2<br />

Kie-98.312 Joukkoviestinnän englantia<br />

Kie-98.313 Kaupallista englantia 2<br />

Kie-98.314 Kaupallista englantia 2<br />

Kie-98.316 Ympäristösuojelun englantia<br />

Kie -98.503 Itseoh<strong>ja</strong>ava englanti 1<br />

Kie-98.504 Itseoh<strong>ja</strong>ava englanti 2<br />

Kie-98.505 Englantia Internetissä<br />

Kie-98.318 Teknisen englannin kirjoituskurssi<br />

Kie-98.507 Englantia työpaikalla<br />

Kie-98.508 Englantia maanmittareille<br />

Kie-98. 509 Koneosaaton englantia<br />

Kie-98.510 Sähköosaston englantia<br />

Kie-98.511 Päivän puheenaiheet<br />

Kie-98.512 Itseoh<strong>ja</strong>ava englanti<br />

Espan<strong>ja</strong><br />

Kie-98.181 Espan<strong>ja</strong> 7<br />

Kie-98.182 Espan<strong>ja</strong> 8<br />

Kie-98.184 Tekniikan espan<strong>ja</strong>a<br />

Kie-98.272 Kaupallista espan<strong>ja</strong>a<br />

Kie-98.273 Espan<strong>ja</strong>n kielioppikurssi<br />

Kie-98.276 Itseoh<strong>ja</strong>ava espan<strong>ja</strong><br />

Japani<br />

Kie-98.246 Japani 6<br />

Kie-98.249 Japani 7<br />

Kie-98.252 Japani 8<br />

Ranska<br />

Kie-98.156 Civilisation 1<br />

Kie-98.157 Civilisation 2<br />

Kie-98.158 Ranskan kielioppikurssi 1<br />

Kie-98.159 Ranskan kielioppikurssi 2<br />

Kie-98.286 Tekniikan ranskaa 1<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

32<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Kie-98.287 Tekniikan ranskaa 2<br />

Kie-98.288 Talouselämän ranskaa 1<br />

Kie-98.289 Talouselämän ranskaa 2<br />

Kie-98.290 Ranskaa harjoittelijoille 1<br />

Kie-98.291 Ranskaa harjoittelijoille 2<br />

Kie-98.294 Ranska 7<br />

Kie-98.295 Ranska 8<br />

Kie-98.371 Puun<strong>ja</strong>lostusalan ranskaa<br />

Kie-98.373 Eurooppa 2000<br />

Saksa<br />

Kie-98.123 Teknisen saksan lukukurssi<br />

Kie-98.124 Saksaa harjoittelijoille<br />

Kie-98.125 Käytännön saksaa 1<br />

Kie-98.126 Tekniikan saksaa 1<br />

Kie-98.128 Landeskunde<br />

Kie-98.129 Käytännön saksaa 2<br />

Kie-98.130 Tekniikan saksaa 2<br />

Kie-98.131 Kaupallista saksaa 2<br />

Kie-98.320 Energiatekniikan saksaa<br />

Kie-98.321Puun<strong>ja</strong>lostusalan saksaa<br />

Kie-98.322 Saksaa rakentajille<br />

Kie-98.323 Kemistien saksaa<br />

Kie-98.324 Sähkövoimatekniikan saksaa<br />

Kie-98.325 Elektroniikka-alan saksaa<br />

Kie-98.326 Arkkitehtien saksaa<br />

Kie-98.328 Saksan kielioppia 1<br />

Kie-98.329 Saksan kielioppia 2<br />

Kie-98.330 Käytännön saksaa 3<br />

Kie-98.331 Vientikaupan saksaa<br />

Kie-98.332 Vientikaupan saksaa edistyneille<br />

Kie-98.334 Itseoh<strong>ja</strong>ava saksa 1<br />

Kie-98.335 Itseoh<strong>ja</strong>ava saksa 2<br />

Kie-98.336 Itseoh<strong>ja</strong>ava saksa 3<br />

Kie-98.453 Talouselämän saksaa<br />

Kie-98.454 Kir<strong>ja</strong>llinen viestintä saksaksi<br />

Kie-98.455 Suullinen viestintä saksaksi<br />

Kie-98.456 Ympäristötekniikan saksaa<br />

Kie-98.457 Päivän puheenaiheet<br />

Venäjä<br />

Kie-98.144 Venäjä 7<br />

Kie-98.145 Venäjä 8<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 33

Kie-98.146 Venäjä 9<br />

Kie-98.147 Venäjä 10<br />

Kie-98.148 Venäjä 11<br />

Kie-98.360 Teknisen venäjän lukukurssi<br />

Kie-98.361 Venäjän keskustelukurssi 1<br />

Kie-98.362 Venäjän keskustelukurssi 2<br />

Kie-98.363 Venäjän keskustelukurssi 3<br />

Kie-98.364 Venäjän keskustelukurssi 4<br />

Kie-98.365 Venäjän kielioppikurssi 2<br />

2 ov<br />

2 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

1 ov<br />

8.1.2 Perusaineiden laa<strong>ja</strong> oppimäärä<br />

TKK:ssa on mahdollista suorittaa perusaineiden laa<strong>ja</strong> oppimäärä.<br />

Oppimäärää suorittaville matematiikan, fysiikan <strong>ja</strong> tietotekniikan<br />

opetus on laajempaa kuin muuten koulutusohjelmissa. Perusaineiden<br />

laa<strong>ja</strong>n oppimäärän suorittamisesta saa merkinnän<br />

tutkintotodistukseen.<br />

Laa<strong>ja</strong>a oppimäärää suorittavat valitaan erikseen sisäänpääsypisteiden<br />

perusteella. Ohjelmaan voi myös erikseen hakea. Lisätieto<strong>ja</strong> saa<br />

osoitteesta: http://www.hut.fi/Opinnot/Laa<strong>ja</strong>/.<br />

Perusaineiden laa<strong>ja</strong>n oppimäärän suorittaneilla on mahdollisuus<br />

valita Laskennallisen tieteen <strong>ja</strong> tekniikan (LTT) verkostomainen<br />

opintosuunta. Opintosuunnan vuotuinen sisäänotto on toistaiseksi<br />

rajoitettu 20:een. Lisätieto<strong>ja</strong> saa osoitteesta: http:<br />

www.hut.fi/Opinnot/LTT/.<br />

8.2 Pääaineille yhteiset syventävät opinnot<br />

Koulutusohjelman kaikille pääaineille yhteiset syventävät opinnot<br />

suoritetaan tutkinnon ensimmäisen osan opintojen jälkeen. Ne tuovat<br />

tutkintoon laa<strong>ja</strong>-alaisuutta <strong>ja</strong> samalla valmistavat pääaineiden<br />

opinto<strong>ja</strong>ksoihin. Koulutusohjelmassa ei ole suuntia toisin kuin<br />

useimmissa TKK:n koulutusohjelmissa. Pääaineille yhteisiä<br />

syventäviä opinto<strong>ja</strong> suorittaessaan opiskeli<strong>ja</strong>n tulee huomata, että<br />

joihinkin pääaineisiin on asetettu esitietovaatimuksia.<br />

34<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEILLE YHTEISET<br />

SYVENTÄVÄT OPINNOT (21-23 ov)<br />

T-106.233 Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4<br />

TU-22.101 Tuotantotalouden perusopinto<strong>ja</strong>kso 3-4<br />

AS-84.168 <strong>Automaatio</strong>järjestelmät 2<br />

AS-75.124 Kuvatekniikan perusteet 1 3<br />

Yksi seuraavista:<br />

T-110.250 Verkkomedian perusteet 3<br />

S-38.188 Tietoliikenneverkot 3<br />

S-38.108 Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit 3<br />

Valitse toinen seuraavista kokonaisuuksista<br />

AS-74.111 Analoginen säätö 2<br />

AS-74.112 Digitaalinen säätö 2<br />

AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3<br />

tai<br />

AS-75.105 Julkaisutekniikan perusteet 2 3<br />

AS-75.121 Mediatekniikan perusteet 2 3<br />

8.3 Pääaineen opinnot<br />

Pääaine antaa syventävää tietoa jostakin koulutusohjelman<br />

ammatillisen tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta <strong>ja</strong><br />

sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- <strong>ja</strong><br />

suunnittelumenetelmistä.<br />

Pääaine valitaan omasta koulutusohjelmasta toisen opiskeluvuoden<br />

lopulla tai kolmannen alussa. Pää- <strong>ja</strong> sivuainevalinnat hyväksytään<br />

osastoneuvostossa. Ennen valinto<strong>ja</strong> järjestetään esittelytilaisuuksia.<br />

Useat laboratoriot järjestävät myös tutustumiskierroksia. Diplomityö<br />

tehdään pääsääntöisesti pääaineen alalta.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>lla on mahdollisuus sopia pääaineen professorin kanssa<br />

pääaineelleen poikkeavaa sisältöä. Hakukaavakkeita saa osaston<br />

kansliasta.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 35

8.3.1 <strong>Automaatio</strong>tekniikka<br />

prof. Aarne Halme, Tietotekniikan talo 1. kerros huone B121, p. 451<br />

3300, Aarne.Halme@hut.fi.<br />

ma. prof. N.N.<br />

www-sivut: http://www.automation.hut.fi/<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka käsittelee laitteiden, koneiden <strong>ja</strong> prosessien<br />

oh<strong>ja</strong>amista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta.<br />

<strong>Automaatio</strong>sta on tullut välttämätön <strong>ja</strong> erottamaton osa<br />

tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, kuten sellu- <strong>ja</strong><br />

paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta<br />

automaatiosta on tullut erityisesti kone- <strong>ja</strong> sähköteollisuudessa<br />

välttämätön <strong>ja</strong> erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset<br />

koneet <strong>ja</strong> laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun<br />

oh<strong>ja</strong>usautomaation ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa<br />

voidaan toteuttaa vain kehittyneen automaation <strong>ja</strong> säätötekniikan<br />

avulla.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniset järjestelmät toteutetaan tietotekniikalla,<br />

tyypillisesti lähiverkon tai väylän avulla ha<strong>ja</strong>utettuina<br />

tietokonejärjestelminä. Yksittäisillä koneilla <strong>ja</strong> osajärjestelmillä on<br />

tyypillisesti erilliset automaatio-oh<strong>ja</strong>imet, esim. prosessiteollisuuden<br />

osaprosessien, robottien, NC-koneiden ym. oh<strong>ja</strong>imet. Nämä<br />

integroidaan yhteen verkon yli toimivaksi automaatiojärjestelmäksi<br />

kokonaisuuksia oh<strong>ja</strong>avien <strong>ja</strong> mittaustietokanto<strong>ja</strong> päivittävien<br />

tietokoneiden sekä käyttäjälle informaatiota sekä<br />

oh<strong>ja</strong>usmahdollisuudet antavien operointitietokoneiden avulla.<br />

Käyttäjä vastaa prosessin toiminnasta; automaatiojärjestelmän<br />

käyttäjära<strong>ja</strong>pinta on siten hyvin keskeinen. Mekatroniset<br />

automaatiototeutukset ovat tyypillisesti sulautettu<strong>ja</strong> järjestelmiä.<br />

<strong>Automaatio</strong>järjestelmät suunnitellaan sekä oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> säätöratkaisut<br />

kehitetään tietokoneavusteisesti. <strong>Automaatio</strong>ssa oleellisen<br />

ulottuvuuden muodostavat myös mittauksiin, havainnointiin <strong>ja</strong><br />

toimintojen oh<strong>ja</strong>uksiin liittyvät laitteet <strong>ja</strong> elektroniikka.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikan laboratorion tutkimustoiminta on <strong>ja</strong>kautunut<br />

neljälle osa-alueelle, joissa kullakin toimii aktiivinen tutki<strong>ja</strong>rymä.<br />

Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että<br />

36<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa<br />

tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n <strong>ja</strong> ESA:n<br />

tutkimushankkeisiin.<br />

Älykkäiden koneiden <strong>ja</strong> erikoisrobotiikan ryhmässä tutkitaan<br />

liikkuviin robottimaisiin koneisiin liittyviä liikkeen oh<strong>ja</strong>uksen,<br />

aistinnan <strong>ja</strong> navigoinnin ongelmia sekä pienten robottien<br />

muodostamia yhteisöjä. Robottien skaala ulottuu suurista työkoneista<br />

aina mikrosysteemien tasolle. Referenssinä on usein biologisten<br />

eliöiden toimintamallit, joita sovelletaan robottiteknologian käyttöön.<br />

Virtuaalitekniikan <strong>ja</strong> etäläsnäolon sovellutuksia tutkiva ryhmä<br />

kehittää uusia menetelmiä <strong>ja</strong> järjestelmiä robottimaisten koneiden<br />

teleoh<strong>ja</strong>uksiin sekä etäällä tapahtuvan huollon <strong>ja</strong> kunnossapidon<br />

asiantunti<strong>ja</strong>tukeen. Järjestelmissä hyödynnetään multimediateknologian<br />

menetelmiä <strong>ja</strong> tietoverkko<strong>ja</strong>. Ryhmä osallistuu myös<br />

tulevaisuuden fuusioteknologiaa kehittävän kansainvälisen ITERhankkeen<br />

työhön tutkimalla fuusioreaktorin tarkastusjärjestelmiä.<br />

Systeemiteorian tutkimusryhmä on erikoistunut kehittämään teoriaa<br />

<strong>ja</strong> algoritmisia menetelmiä, joita sovelletaan dynaamisessa<br />

mallinnuksessa, älykkäässä oh<strong>ja</strong>uksessa, anturi- <strong>ja</strong> aistintietojen<br />

käsittelyssä sekä liikkuvien robottien navigoinnissa. Bioprosessien<br />

automaation alueella toimiva ryhmä tutkii prosessien mallinnusta <strong>ja</strong><br />

oh<strong>ja</strong>usta sekä kehittää uusia teknologioita mm. biologista<br />

polttokennoa pienenergiasovellutuksiin.<br />

Edellä mainittu<strong>ja</strong> osa-alueita painotetaan myös opetuksessa.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikan opinnot antavat laa<strong>ja</strong>-alaiset perusvalmiudet<br />

prosessiteollisuuden automaation <strong>ja</strong> instrumentoinnin suunnitteluun,<br />

koneautomaatioon <strong>ja</strong> robotiikkaan sekä säätö- <strong>ja</strong> systeemiteoreettisten<br />

menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation alueella.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet<br />

automaatiojärjestelmiä <strong>ja</strong> -laitteita valmistaviin yrityksiin,<br />

konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin<br />

<strong>ja</strong> projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten teollisuus<strong>laitos</strong>ten<br />

automaatio-osastoille sekä VTT:lle <strong>ja</strong> korkeakouluihin.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka kehittyy voimakkaasti; tutkimus- <strong>ja</strong><br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 37

kehitystehtäviin tarvitaan lähivuosina lisää tutkijoita <strong>ja</strong><br />

suunnittelijoita.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka on luonteeltaan poikkitekninen ala. Valittaessa<br />

sivuainetta on syytä ottaa huomioon oma halu erikoistua alan sisällä.<br />

Toisaalta automaatiotekniikka on luonteeltaan järjestelmätason<br />

tekniikkaa. Varsinkin teollisuusuralle tähtäävien on turvallista<br />

hankkia hyvät valmiudet tietojenkäsittelytekniikasta <strong>ja</strong>/tai<br />

elektroniikasta <strong>ja</strong> mittaustekniikasta valitsemalla tutkinnon valinnaisia<br />

opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> tai sivuaine näiltä alueilta. Sovellusalueita tukevia<br />

sivuaineita voi valita konetekniikan tai kemiantekniikan<br />

koulutusohjelmista <strong>ja</strong> sähkötekniikasta. <strong>Automaatio</strong>tekniikka tarjoaa<br />

myös teoreettisesti haastavia tutkimusaiheita; matematiikan<br />

sivuaineet, laskennallinen tekniikka, informaatiotekniikka <strong>ja</strong> formaalit<br />

menetelmät tietojenkäsittelyssä ovat hyviä sivuaineita.<br />

38<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

<strong>Automaatio</strong>tekniikka, pääaine 25 ov<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-74.111, AS-74.112 <strong>ja</strong> AS-116.120<br />

AS-84.137 Robotiikka 2 kl<br />

AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n<br />

3 kl<br />

signaalinkäsittelymenetelmät<br />

AS-84.268 <strong>Automaatio</strong>järjestelmien projektityö 2 kl<br />

AS-84.400 <strong>Automaatio</strong>tekniikan seminaari 2 kl<br />

AS-74.230 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikan 3 sl+kl<br />

laboratoriotyöt<br />

Yksi seuraavista kokonaisuuksista (I, II tai III), vähintään 5 ov<br />

I Robotiikka, koneautomaatio, aistin- <strong>ja</strong> navigointitekniikat<br />

AS-84.145 Kenttä- <strong>ja</strong> palvelurobotiikka 3 sl<br />

Vähintään yksi opinto<strong>ja</strong>kso luettelosta I<br />

II <strong>Automaatio</strong>järjestelmät<br />

Opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> vähintään 5 ov luettelosta II<br />

III Prosessiautomaatio<br />

Opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> vähintään 5 ov luettelosta III<br />

Projektitöitä vähintään 4 ov, yksi tai useampi suoritus<br />

opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />

AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 25 ov täyttyy.<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka, sivuaine 20 ov<br />

AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n<br />

3 kl<br />

signaalinkäsittelymenetelmät<br />

Yksi seuraavista kokonaisuuksista (I, II tai III), vähintään 5 ov<br />

I Robotiikka, koneautomaatio, aistin- <strong>ja</strong> navigointitekniikat<br />

AS-84.145 Kenttä- <strong>ja</strong> palvelurobotiikka 3 sl<br />

Vähintään yksi opinto<strong>ja</strong>kso luettelosta I.<br />

II <strong>Automaatio</strong>järjestelmät<br />

Opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> vähintään 5 ov luettelosta II.<br />

III Prosessiautomaatio<br />

Opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> vähintään 5 ov luettelosta III.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 39

Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />

AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan 2-6 sl&kl<br />

projektityöt<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 20 ov täyttyy.<br />

Luettelo I<br />

AS-84.146 Käyttäytymispoh<strong>ja</strong>inen robotiikka 2 sl 1.pl<br />

AS-84.125 Estimointi- <strong>ja</strong> 2 sl.1.pl<br />

sensorifuusiomenetelmät<br />

AS-84.126 Koneaistit 2 sl 2.pl<br />

AS-84.148 Kinematiikka <strong>ja</strong> liikesuunnittelu 2 sl 2.pl<br />

AS-84.180 Mekatroninen miniatyyriautomaatio 2 kl<br />

1.pl<br />

AS-84.127 Paikannus- <strong>ja</strong> navigointimenetelmät 2 kl<br />

1.pl<br />

AS-84.147 <strong>Automaatio</strong>n käyttöliittymät 2 kl<br />

2.pl<br />

AS-84.270 Reaaliaikaohjelmointi 2 kl<br />

2.pl<br />

Luettelo II.<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />

AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden<br />

3 kl<br />

automaatio-<br />

<strong>ja</strong><br />

informaatiojärjestelmät<br />

As-84.169 Verkotettu automaatio 2 kl 03<br />

AS-84.180 Mekatroninen miniatyyriautomaatio 2 kl<br />

1.pl<br />

AS-84.147 <strong>Automaatio</strong>n käyttöliittymät 2 kl<br />

2.pl<br />

Luettelo III.<br />

AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl 01<br />

AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl 02<br />

AS-84.190 Epälineaarinen mallintaminen <strong>ja</strong> 2 kl 02<br />

oh<strong>ja</strong>us<br />

AS-84.169 Verkotettu automaatio 2 kl 03<br />

AS-84.125 Estimointi- <strong>ja</strong> 2 sl 1.pl<br />

sensorifuusiomenetelmät<br />

40<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AS-84.180 Mekatroninen miniatyyriautomaatio 2 kl<br />

1.pl<br />

Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot<br />

Kaikki yllä luetellut valitsematta jääneet professuurin AS-84-<br />

opinto<strong>ja</strong>ksot. Sivuaineessa vaihtoehtoisia ovat myös kaikki pääaineen<br />

yhteydessä luetellut opinto<strong>ja</strong>ksot.<br />

Kaikki professuurin AS-74 pääaineen (systeemitekniikka) opinto<strong>ja</strong>ksot<br />

Kaikki professuurin AS-116 pääaineen (automaation tietotekniikka)<br />

opinto<strong>ja</strong>ksot<br />

Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl<br />

T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />

T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />

Mat-1.140 Funktioanalyysin perusteet 4 sl<br />

Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 2-5 sl+kl<br />

Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl<br />

Muiden kuin AUT-koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat<br />

sivuaineekseen joko automaatiotekniikan tai <strong>systeemitekniikan</strong>,<br />

suositellaan automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> sivuainetta, joka<br />

esitellään Tietotekniikan osaston <strong>ja</strong> Sähkö- <strong>ja</strong> tietoliikennetekniikan<br />

osaston opinto-oppaissa.<br />

Mikäli opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin<br />

pakollisena, sitä ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vaihtoehtoisiin<br />

opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 41

8.3.2 Systeemitekniikka<br />

prof. Heikki Koivo, Tietotekniikan talo, 1. kerros, 451 3320,<br />

Heikki.Koivo@hut.fi<br />

WWW-sivut: http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/<br />

Systeemitekniikan laboratoriossa annetaan perus- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkokoulutusta<br />

automaatioalan tuleville ammattilaisille. Opinnot ovat laa<strong>ja</strong>lti<br />

poikkitieteellisiä <strong>ja</strong> mahdollistavat helpon hyppäyksen myös muihin<br />

kuin perinteisen automaatioalan tehtäviin. Laboratoriossa opinto<strong>ja</strong><br />

harjoittavat osallistuvat opinnäytetöidensä laatijoina myös<br />

laboratorion tutkimustoimintaan. Tämän painopisteenä ovat<br />

käytännön prosessisovellukset säätötekniikassa <strong>ja</strong> tätä tukevassa<br />

teoreettisessa tutkimuksessa. Erityisesti tutkitaan uusia menetelmiä<br />

dynaamisten järjestelmien mallituksessa <strong>ja</strong> säädössä.<br />

Sovelluksiin suuntautuvaan työhön vaikuttaa se, että prosessiteollisuus<br />

on Suomessa suhteellisesti merkittävämpää kuin useimmissa muissa<br />

teollisuusmaissa. Tästä syystä perusprosessien dynamiikka <strong>ja</strong> säätö<br />

sekä prosessiteollisuuden automaatio kuuluvat pysyvästi laboratorion<br />

tutkimusohjelmaan. Kemian teollisuuden ongelmista on erityisesti<br />

happamuuden määräytymistä <strong>ja</strong> säätöä tutkittu <strong>ja</strong> sovellettu laa<strong>ja</strong>sti.<br />

Uusista säätömenetelmistä voidaan mainita itseorganisoituvat<br />

neuraaliverkot, joiden teoreettista tutkimusta on laajennettu<br />

soveltavaan suuntaan esim. edellä mainitun aineen happamuuden<br />

säätöongelman yhteydessä. Sumeaa säätöä on tutkittu lähinnä<br />

algoritmitasolla sovellusten yhteydessä, jolloin päähuomio on ollut<br />

itseorganisoituvissa fuzzy-säätimissä. Laajemmin on pehmolaskentaa<br />

(soft-computing) sovellettu epälineaaristen optimointiongelmien<br />

ratkaisemiseen.<br />

Perinteisestä säätötekniikasta hieman poikkeavaa tutkimusta edustaa<br />

mikrotelemanipulaattorin kehitysprojekti, jossa on konstruoitu laite<br />

esim. yksittäisten solujen tunnusteluun <strong>ja</strong> siirtelyyn. Yleisesti<br />

laboratorio on kiinnostunut harjoittamaan tutkimusta myös ns.<br />

nanoteknologian alalla.<br />

Mekatroniikka eli elektroniikan <strong>ja</strong> älykkään oh<strong>ja</strong>uksen liittäminen<br />

mekaanisiin järjestelmiin on <strong>ja</strong>tkuvasti nousussa oleva ala, johon<br />

42<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

laboratorion tutkimustoiminnassa tunnetaan erityistä mielenkiintoa.<br />

Mineraalivaahdon <strong>ja</strong> pitoisuuden konenäköanalyysi on sovellus<br />

pitkään <strong>ja</strong>tkuneesta tutkimuksesta, jossa alun perin sovellettiin<br />

konenäköä kappaletavara-automaation ongelmiin. Paperikoneen<br />

märän pään valvonta <strong>ja</strong> säätö sekä paperikoneen lajinvaihtoautomatiikan<br />

kehittely edustavat perinteisempää, puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden<br />

automaatioon liittyvää tutkimusta.<br />

Lineaaristen järjestelmien struktuurianalyysi <strong>ja</strong> erityisesti<br />

aikavarianttien järjestelmien tutkimus ovat pitkään laboratoriossa<br />

tutkittu<strong>ja</strong> aiheita. Käytännössä nämä edustavat teoreettista<br />

perustutkimusta, vaikka lähtökohtana esimerkiksi aikavarianttien<br />

järjestelmien tapauksessa on ollut läpivirtausprosessien mallien <strong>ja</strong><br />

säädön tutkimus.<br />

Käytännössä Systeemitekniikan laboratorio on perinteisesti keskittynyt<br />

tekemään menetelmätutkimusta, johon kuuluvat erilaisten prosessien<br />

<strong>ja</strong> dynaamisten järjestelmien mallittamisen, analyysin <strong>ja</strong><br />

säätösuunnittelun tehtävät. Perinteisten menetelmien lisäksi uudet<br />

säätömuodot kuten sumeat säätimet <strong>ja</strong> neuraaliverkkoihin perustuvat<br />

säätimet ovat olleet viime vuosina kasvavan kiinnostuksen kohteina.<br />

Tällöin ei ainoastaan ole keskitytty uusien säätöalgoritmien<br />

soveltamiseen vaan myös niiden teorian selvittämiseen <strong>ja</strong><br />

kehittämiseen. Säädön teoria on aina ollut osa laboratorion<br />

tutkimustoimintaa.<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> opinnot antavat perusvalmiudet<br />

prosessiteollisuuden automaation <strong>ja</strong> instrumentoinnin suunnitteluun,<br />

koneautomaatioon <strong>ja</strong> robotiikkaan sekä säätö- <strong>ja</strong> systeemiteoreettisten<br />

menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation avulla.<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> systeemitekniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet<br />

automaatiojärjestelmiä <strong>ja</strong> 2Dlaitteita valmistaviin yrityksiin,<br />

konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin<br />

<strong>ja</strong> projektoiviin yrityksiin, teollisuus<strong>laitos</strong>ten automaatio-osastoille<br />

sekä tutkimustehtäviin. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> systeemitekniikka ovat<br />

voimakkaasti kehittyviä alo<strong>ja</strong>. Tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystehtäviin tarvitaan<br />

tulevina vuosina lisää suunnittelijoita <strong>ja</strong> tutkijoita. Merkittävä osuus<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 43

heistä saa peruskoulutuksensa Teknillisen korkeakoulun automaatio<strong>ja</strong><br />

<strong>systeemitekniikan</strong> osastossa.<br />

Systeemitekniikka, pääaine 25 ov<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot AS-74.111, AS-74.112 <strong>ja</strong> AS-<br />

116.120<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl<br />

AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl<br />

AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl<br />

AS-74.123 Mallipoh<strong>ja</strong>iset säätöjärjestelmät 3 kl<br />

AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl<br />

AS-74.230 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl&kl<br />

Yksi seuraavista opinto<strong>ja</strong>ksoista.<br />

AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />

AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl<br />

As-74.198 System Engineering in Wireless Communication<br />

3 kl<br />

Toinen seuraavista kahdesta:<br />

AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl<br />

AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 kl<br />

Ainakin yksi seuraavista:<br />

AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />

AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 25 ov täyttyy:<br />

Systeemitekniikka, sivuaine 20 ov<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot (jos opinto<strong>ja</strong>kso sisältyy jo muihin opintoihin, valitaan<br />

vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>).<br />

AS-74.111 Analoginen säätö 2 sl 1.pl<br />

AS-74.112 Digitaalinen säätö 2 sl 2.pl<br />

AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl<br />

AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl<br />

AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl<br />

AS-74.123 Mallipoh<strong>ja</strong>iset säätöjärjestelmät 3 kl<br />

AS-74.230 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl&kl<br />

Yksi seuraavista neljästä:<br />

AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl<br />

AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl<br />

AS-74.198 System Engineering in Wireless Communication<br />

3 kl<br />

44<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 kl<br />

Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot.; valitse niin että 20 ov täyttyy:<br />

Professuurin AS-74-opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> (ei AS-74.102)<br />

Professuurien AS-84 <strong>ja</strong> AS-116 pää- <strong>ja</strong> sivuaineessa pakolliseksi merkityt<br />

opinto<strong>ja</strong>ksot.<br />

AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />

AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />

Kem-90.131 Optimointitekniikka 2 sl<br />

Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl<br />

Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I 2 sl per<br />

Kem-90.149 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi II 3 sl per<br />

Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl<br />

Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />

Mat-1.404 Matematiikan peruskurssi L4 6 kl<br />

Mat-1.015 Modernin analyysin perusteet 2,5 kl<br />

Mat-1.140 Funktioanalyysin perusteet 4 sl<br />

Mat-2.131 Systeemianalyysi 2-4<br />

Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 2-5 sl+kl<br />

Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />

Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3<br />

Muiden kuin AUT-koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan automaatio- <strong>ja</strong><br />

<strong>systeemitekniikan</strong> sivuainetta, joka esitellään Sähkö- <strong>ja</strong> tietoliikennetekniikan<br />

osaston <strong>ja</strong> Tietotekniikan osaston opinto-oppaissa.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 45

8.3.3 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikka<br />

prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 5461,<br />

Kari.O.Koskinen@hut.fi<br />

WWW-sivut: http://www.hut.fi/Yksikot/Auttieto/<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka <strong>ja</strong> tietotekniikka<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka käsittelee laitteiden, koneiden <strong>ja</strong> prosessien<br />

oh<strong>ja</strong>amista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta.<br />

<strong>Automaatio</strong>sta on tullut välttämätön <strong>ja</strong> erottamaton osa<br />

tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, kuten sellu- <strong>ja</strong><br />

paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta<br />

automaatiosta on tullut erityisesti kone- <strong>ja</strong> sähköteollisuudessa<br />

keskeinen osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet <strong>ja</strong> laitteet<br />

ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun<br />

oh<strong>ja</strong>usautomaationsa ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa<br />

voidaan toteuttaa vain kehittyneen automaatiotekniikan avulla.<br />

Tietotekniikka on nykyisin automaation keskeinen toteutusteknologia.<br />

Kappaletavara- <strong>ja</strong> prosessiteollisuuden tuotannon<br />

automaatiossa käytettävät automaatiojärjestelmät sekä erilaisten<br />

tuotantokoneiden <strong>ja</strong> -laitteiden sekä työkoneiden oh<strong>ja</strong>usautomaatio<br />

perustuvat suurelta osin tietotekniikkaan <strong>ja</strong> sen soveltamiseen.<br />

Selvänä trendinä on automaatio- <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usjärjestelmien<br />

integroituminen erilaisiin muihin oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> informaatiojärjestelmiin,<br />

kuten esimerkiksi toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen, tuotesuunnittelun <strong>ja</strong><br />

käynnissäpidon järjestelmiin.<br />

Yritysten sisäinen <strong>ja</strong> välinen toimintatapa on myös voimakkaasti<br />

verkostumassa, minkä kehittynyt tieto- <strong>ja</strong> tietoliikennetekniikka ovat<br />

osaltaan mahdollistaneet. Verkostunutta tuotantotapaa tukevien<br />

oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> informaatiojärjestelmien kehittäminen on a<strong>ja</strong>nkohtainen<br />

haaste. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita automaattisiin<br />

tuotantokoneisiin tai laitteisiin liittyvät käyttöönoton, käytön <strong>ja</strong><br />

huollon etätukijärjestelmät, joiden avulla laitevalmista<strong>ja</strong> voi antaa<br />

loppukäyttäjälle tehokasta <strong>ja</strong> nopeaa asiantunti<strong>ja</strong>-apua tietoverkon<br />

kautta koko laitteen elinkaaren a<strong>ja</strong>n.<br />

46<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Onnistunut automaatio- tai informaatiojärjestelmäsovellus lähtee<br />

hyvästä toimintaympäristön, toimintatavan <strong>ja</strong> loppukäyttäjän tarpeen<br />

tuntemuksesta <strong>ja</strong> määrittelystä. Useimmissa projekteissa<br />

ohjelmistotyön osuus on merkittävin <strong>ja</strong> kriittisin koko projektin<br />

kannalta. Hyvien suunnittelu- <strong>ja</strong> toteutusmenetelmien sekä niitä<br />

tukevien työkalujen käyttö on avainasemassa. <strong>Automaatio</strong>n<br />

tietotekniikkaan liittyvien opinto<strong>ja</strong>ksojen tavoitteena on antaa<br />

valmiuksia automaatio- tai informaatiojärjestelmäprojektien<br />

hallittuun, systemaattiseen <strong>ja</strong> tehokkaaseen suunnitteluun <strong>ja</strong><br />

toteuttamiseen. Useissa opinto<strong>ja</strong>ksoissa on keskeistä niihin liittyvä<br />

käytännönläheinen harjoitustyö, jossa oman tekemisen kautta opitaan<br />

erilaisten suunnittelu- <strong>ja</strong> ohjelmistotyökalujen käyttöä.<br />

Tutkimus<br />

<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan laboratorion tutkimustoiminta on<br />

kohdistunut seuraaville alueille:<br />

tuotantolaitteistojen käytön <strong>ja</strong> kunnossapidon tukijärjestelmät,<br />

erityisesti etätuki <strong>ja</strong> älykäs vikadiagnostiikka,<br />

koneautomaatioon <strong>ja</strong> robotiikkaan liittyvä ohjelmisto- <strong>ja</strong><br />

simulointitekniikka<br />

automaatiojärjestelmiin liittyvä ohjelmistotekniikka <strong>ja</strong> uudet<br />

konseptit, kuten agenttipoh<strong>ja</strong>inen ha<strong>ja</strong>utettu automaatio<br />

yritysten <strong>ja</strong> yritysverkostojen toimintaprosessit <strong>ja</strong> niitä tukeva<br />

tietotekniikka, kuten uudet sähköisen kaupankäynnin ratkaisut.<br />

Sivuaine <strong>ja</strong> pääaine – valinnaisuus<br />

<strong>Automaatio</strong>tekniikka <strong>ja</strong> sen myötä myös automaation tietotekniikka<br />

on luonteeltaan poikkitieteellinen ala. Sivuaine voidaan valita sen<br />

mukaan, minkätyyppisen asiantuntemuksen opiskeli<strong>ja</strong> pyrkii<br />

saavuttamaan. Sivuaineeksi voi valita lähes minkä tahansa<br />

automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong>, sähkö- <strong>ja</strong> tietoliikennetekniikan,<br />

tietotekniikan, konetekniikan, kemian tekniikan, rakennustekniikan<br />

jne. teknillisen sivuaineen. Kyseeseen tulevat erityisesti ne<br />

sovellusalueiden sivuaineet, jotka käsittelevät tuotantokoneistoa tai<br />

valmistusprosessia. Tietotekniikan osastolta voidaa valita sivuaineita,<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 47

jotka syventävät osaamista mm. ohjelmistotekniikassa,<br />

multimediatekniikassa tai informaatiotekniikassa. Myös<br />

tuotantotaloudellisiin näkökohtiin keskittyvä sivuaine (teollisuustalous,<br />

logistiikka, laadunoh<strong>ja</strong>us) muodostaa varsin sopivan<br />

täydennyksen automaation tietotekniikkaan erikoistuvalle.<br />

Pääainetta <strong>ja</strong> sen kuvausta on uudistettu edellisestä lukuvuodesta<br />

2000 – 2001. Ensinnäkin opinto<strong>ja</strong>kso AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n<br />

tietotekniset järjestelmät on osastossa päädytty sijoittamaan<br />

pääaineille yhteisten syventävien opintojen ensimmäiseen<br />

vaihtoehtoiseen kokonaisuuteen, jolloin se tulee suoritettavaksi tässä<br />

vaiheessa. Uutena opinto<strong>ja</strong>ksona pääaineeseen on lisätty AS-116.190<br />

Laajennetun tuotteen tietotekniikka, joka luennoidaan ensimmäisen<br />

kerran keväällä 2002. Tämä sisältää keskeisen a<strong>ja</strong>tuksen laajennetusta<br />

tuotteesta, joka käsittää paitsi fyysisen tuotteen myös kaikki<br />

tuotteeseen sen elinkaaren aikana liittyvät palvelut.<br />

Pääaine on laajuudeltaan 25 ov, josta 8 ov on jätetty valinnaisiksi.<br />

Valinnaisuudelle on harkinnan jälkeen jätetty laa<strong>ja</strong> liikkumavara.<br />

Esimerkiksi kaikkien muiden AUT-koulutusohjelman pääaineiden<br />

opinto<strong>ja</strong>ksot kelpaavat. Tietotekniikan osaston eräiden professuurien<br />

opinto<strong>ja</strong>ksoista on laadittu esimerkinomainen lista, johon on pyritty<br />

valitsemaan pääaineeseen hyvin soveltuvia, tietotekniikkaosaamista<br />

syventäviä opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Laa<strong>ja</strong>-alainen valinnaisuus tarjoaa<br />

mahdollisuuden painottaa pääaineessa syntyvää asiantuntemusta<br />

yksilöllisellä tavalla. Sivuaineen valinnasta <strong>ja</strong>/tai pääaineeseen<br />

liittyvistä valinnaisista opinto<strong>ja</strong>ksoista voi tulla keskustelemaan<br />

professori Kari Koskisen tai tutki<strong>ja</strong> Pekka Aarnion kanssa.<br />

Sijoittuminen työmarkkinoilla<br />

Professuurista valmistuneet opiskeli<strong>ja</strong>t ovat sijoittuneet<br />

työmarkkinoilla automaatiojärjestelmiä <strong>ja</strong> -laitteita valmistaviin<br />

yrityksiin, automaatio-ohjelmisto<strong>ja</strong> valmistaviin <strong>ja</strong> toimittaviin<br />

yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota<br />

suunnitteleviin <strong>ja</strong> projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten<br />

teollisuusyritysten automaatio-osastoillle sekä VTT:lle <strong>ja</strong><br />

korkeakouluihin.<br />

48<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikka, pääaine 25 ov<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot AS-74.111, AS-74.112 <strong>ja</strong> AS-<br />

116.120<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />

AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- 3 kl<br />

<strong>ja</strong> informaatiojärjestelämät<br />

AS-116.150 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan seminaari 2 kl<br />

AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 kl<br />

Vähintään yksi seuraavista:<br />

AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />

AS-116.170 <strong>Automaatio</strong>n ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl<br />

AS-116.181 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän 2 sl 1.pl<br />

luotettavuus<br />

Projektitöitä vähintään 4 ov:, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> luettelosta C niin, että 25 ov täyttyy:<br />

<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikka, sivuaine (20 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />

AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- 3 kl<br />

<strong>ja</strong> informaatiojärjestelmät<br />

AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 4 kl<br />

Vähintään yksi seuraavista:<br />

AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />

AS-116.170 <strong>Automaatio</strong>n ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl<br />

AS-116.181 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän 2<br />

luotettavuus<br />

Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityö 2-6 sl&kl<br />

Luettelo C. Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot; valitse niin että 20 ov täyttyy:<br />

Kaikkien AUT-koulutusohjelmassa valittavien pääaineiden opinto<strong>ja</strong>ksot.<br />

Seuraavassa on mainittu muutamia T- <strong>ja</strong> TU-osaston opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Eri<br />

sopimuksesta muutkin eri osastojen opinto<strong>ja</strong>ksot voidaan hyväksyä vaihtoehtoisiin<br />

(ei perusopinto<strong>ja</strong>ksot)<br />

TU-22.176 Operations Management 3-6 kl<br />

TU-22.201 Logistiikan perusteet 3 sl per<br />

T-106.430 Käyttöjärjestelmät 4 kl<br />

T-106.510 Tietokanta-algoritmit 3 kl<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 49

T-93.540 Logiikkaohjelmointi 3 sl 1.pl<br />

T-93.440 Tietämystekniikan peruskurssi 4 kl<br />

T-76.150 Ohjelmistoarkkitehtuurit 3 sl<br />

T-106.520 Ha<strong>ja</strong>utetut järjestelmät 3 kl<br />

T-106.530 Embedded Systems 3 kl<br />

T-76.611<br />

Ohjelmistojen määrittely- <strong>ja</strong><br />

2 kl<br />

suunnittelumenetelmät<br />

T-76.612 Ohjelmistoprojektin hallinta 2 kl per<br />

T-76.613<br />

Ohjelmistojen testaus <strong>ja</strong><br />

3 sl<br />

laadunvarmistus<br />

T-76.614 Ohjelmistotuotteen hallinta 2 kl per<br />

T-76.631 Ohjelmistoprosessit 2 sl per<br />

T-76.632 Tietotekniikkaoikeus 2 kl<br />

T-76.143 Product Data Technology 3 kl I. pl<br />

T-86.148<br />

Virtual Models and Dynamic Simulation<br />

3 kl<br />

Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena,<br />

sitä ei voi sisällyttää pää- tai sivuaineen vaihtoehtoisiin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />

50<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8.3.4 Viestintätekniikka<br />

prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 210, 451 3340,<br />

Hannu.Saarelma@hut.fi<br />

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, 451 3341,<br />

Pirkko.Oittinen@hut.fi<br />

http://www.media.hut.fi/<br />

Viestintätekniikalla tarkoitetaan joukko-, kohde- <strong>ja</strong> yritysviestinnän<br />

prosessien <strong>ja</strong> sisällön valmistuksen tekniikoita. Viestinnän osuus<br />

bruttokansantuotteesta kasvaa <strong>ja</strong>tkuvasti. Alan tekniikan kehityksen<br />

keskeisiä suuntia ovat viestintäkanavien moninaistuminen,<br />

viestintäsisältöjen multimediasoituminen <strong>ja</strong> eri viestintämuotojen<br />

erojen hälveneminen. Nämä kehityssuunnat koskevat soveltuvin osin<br />

sekä painettu<strong>ja</strong>, perinteisiä sähköisiä <strong>ja</strong> mobiiliviestinnän kanavia,<br />

tuotteita <strong>ja</strong> palveluita.<br />

Viestintätekniikan pää- <strong>ja</strong> sivuaineet kattavat visuaalisen viestinnän<br />

sisällön <strong>ja</strong> viestintätuotteiden <strong>ja</strong> -palveluiden valmistuksen geneeriset<br />

tekniikat <strong>ja</strong> tarkastelevat viestintäprosesse<strong>ja</strong> joukko-, kohde- <strong>ja</strong><br />

yritysviestinnässä. Viestintätekniikkaa opiskelleiden työpaikat ovat<br />

tyypillisesti graafisen <strong>ja</strong> sähköisen viestinnän sekä<br />

järjestelmävalmistuksen piirissä.<br />

Viestintätekniikka, pääaine (25 ov)<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot AS-75.105 <strong>ja</strong> AS-75.121<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />

AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl+kl<br />

AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl<br />

AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />

Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot; valitse niin, että vähintään 25 ov täyttyy:<br />

AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-75.110 Painatustekniikka 4 kl<br />

AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-75.310 Johdatus viestintään 5 sl&kl<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 51

AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong> 3 kl<br />

informaatiojärjestelmät<br />

S-38.108 Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit 3 sl<br />

S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />

S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl<br />

T-86.143 Tuotetietotekniikka 3 kl 1. pl<br />

T-61.147 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />

Toinen seuraavista kahdesta:<br />

T-111.300 Tietokonegrafiikka tai 4 sl per<br />

T-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2<br />

Viestintätekniikka, sivuaine (20 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-75.105 Julkaisutekniikan perusteet 2 3 kl per<br />

AS-75.121 Mediatekniikan perusteet 2 3 sl per<br />

AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />

AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4<br />

Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot; valitse niin, että vähintään 20 ov täyttyy :<br />

AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />

AS-75.110 Painatustekniikka 4 kl<br />

AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl+kl<br />

AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

S-38.108 Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit 3 sl<br />

S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />

S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl<br />

T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />

Toinen seuraavista kahdesta:<br />

T-111.300 Tietokonegrafiikka tai 4 sl per<br />

T-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2 sl per<br />

Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena, niin<br />

sitä ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />

52<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8.3.5 Viestintä yritystoiminnassa<br />

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, 451 3341,<br />

Pirkko.Oittinen@hut.fi<br />

prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 5461,<br />

Kari.O.Koskinen@hut.fi<br />

prof. Eila Järvenpää, puh. 451 3653, Eila.Jarvenpaa@hut.fi<br />

prof. Timo Soininen<br />

http://www.media.hut.fi/<br />

Yrityksen toimintaprosesseihin sisältyy enenevässä määrin viestintää<br />

eli informaation vaihdantaa koneiden, laitteiden <strong>ja</strong> ohjelmistojen<br />

välityksellä ihmiseltä <strong>ja</strong> ihmisryhmältä toisille.<br />

Digitalisoitumiskehityksen myötä on syntynyt tarve toiminnan eri<br />

lohkojen kuten tuotannon, automaation, markkinoinnin <strong>ja</strong> viestinnän<br />

synnyttämän, käsittelemän <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keleman tiedon kokonaisvaltaiseen<br />

hallintaan <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluun. Alue on teknisesti laa<strong>ja</strong>-alainen<br />

integroidessaan yritystoiminnassa yleensä erillisinä funktioina<br />

organisoitujen lohkojen tehtäväkenttää. Integroituminen<br />

mahdollistaa uusia tiedonkäytön muoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuo potentiaalisesti<br />

toiminnallista kustannus- <strong>ja</strong> aikatehokkuutta.<br />

Ohessa luetellut tutkintovaatimukset on määritelty lukuvuodelle<br />

2001-2002. Vaatimusten mahdollisesti muuttuessa opiskeli<strong>ja</strong> voi<br />

siirtyä opiskelemaan myöhemmin vahvistettavien vaatimusten<br />

mukaisesti. Pääaineen valitseville suositellaan sivuaineen valitsemista<br />

yritysten toimintaan liittyvältä, viestintätieteen tai käytettävyys- <strong>ja</strong><br />

kognitiotieteen alueelta.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 53

Viestintä yritystoiminnassa, pääaine (25 ov)<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot AS-75.105 <strong>ja</strong> AS-75.121<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot<br />

AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl<br />

AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />

AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 4 kl<br />

AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong> 3 kl<br />

informaatiojärjestelmät<br />

Valitse seuraavista yksi:<br />

AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

T-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl<br />

T-86.143 Tuotetietotekniikka 3 kl 1.pl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 25 ov täyttyy:<br />

AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-75.310 Johdatus viestintään 5 sl&kl<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

T-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl<br />

AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />

AS-116.170 <strong>Automaatio</strong>n ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl<br />

AS-116.181 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän 2 sl 1.pl<br />

luotettavuus<br />

AS-116.150 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan seminaari 2 sl<br />

T-86.161 Tuotannon tietotekniikan erikoiskysymyksiä 2-6 kl<br />

AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />

23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen *) 4<br />

23D300 Integroitu markkinointi *) 4<br />

23C tai Muu markkinointiviestinnän opinto<strong>ja</strong>kso *)<br />

23D<br />

T-86.141 Enterprise Systems Integration 3 sl<br />

T-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per.<br />

T-106.520 Ha<strong>ja</strong>utetut järjestelmät 3 kl<br />

T-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl<br />

T-121.100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys 1 kl<br />

T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen projekityö 3 kl<br />

TU-22.176 Operations Management 3-6 kl<br />

TU-53.301 Knowledge Management 3 kl<br />

TU-53.307 Communication and Networks 3 kl per<br />

S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 kl<br />

S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl<br />

54<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

*) HKKK<br />

Viestintä yritystoiminnassa, sivuaine (20 ov):<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-75.105 Julkaisutekniikan perusteet 2 3 kl per<br />

AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />

AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 4 kl<br />

AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong> 3 sl<br />

informaatiojärjestelmät<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 20 ov täyttyy:<br />

AS-75.121 Mediatekniikan perusteet 2 3 sl per<br />

AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

T-86.141 Enterprise Systems Intergration 3 sl<br />

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 2 kl<br />

AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />

T-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl<br />

AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />

23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen *) 4<br />

23D300 Integroitu markkinointi *) 4<br />

23C tai Muu markkinointiviestinnän opinto<strong>ja</strong>kso *)<br />

23D<br />

T-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per.<br />

T-106.520 Ha<strong>ja</strong>utetut järjestelmät 3 kl<br />

T-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl<br />

T-121.100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys 1 kl<br />

T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen projektityö 3 kl<br />

TU-22.176 Operations Management 3-6 kl<br />

TU-53.301 Knowledge Management 3 sl<br />

TU-53.301 Communication and Networks 3 kl per<br />

S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 kl<br />

S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl<br />

*) HKKK<br />

Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena, niin<br />

sitä ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 55

8.3.6 Kuvatekniikka<br />

prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 210, puh. 451 3340,<br />

Hannu.Saarelma@hut.fi<br />

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, puh. 451 3341,<br />

Pirkko.Oittinen@hut.fi<br />

prof. Henrik Haggrén, Päärakennus, M223, puh. 451 3900,<br />

Henrik.Haggren@hut.fi<br />

Kuvallisen informaation merkitys eri sovellusalueilla kasvaa johtuen<br />

toisaalta alueen teknisestä kehityksestä <strong>ja</strong> toisaalta ymmärtämyksen<br />

lisääntymisestä kuvainformaation merkityksestä ihmisen<br />

tiedonkäsittelyssä. Tällä hetkellä yli 95% joukkoviestinnästä välittyy<br />

ihmisen näköjärjestelmän kautta. Ihmisen <strong>ja</strong> tietokoneen välinen<br />

kommunikaatio tapahtuu myös enenevästi visuaalisen tiedon<br />

välityksellä. Kuvannus- <strong>ja</strong> kuvankäsittelymenetelmien paranemisen<br />

myötä kuvallisen informaation käyttö lisääntyy myös kvantitatiivisissa<br />

mittaussovelluksissa <strong>ja</strong> kaukokartoituksen piirissä.<br />

Kuvatekniikalla ymmärretään kuvan <strong>ja</strong> kuvion tuottamisen <strong>ja</strong><br />

käsittelyn tekniikkaa sekä kuvallisen informaation näkemisen <strong>ja</strong><br />

ymmärtämisen psykologiaa erityisesti niiltä osin, joilta tätä tietoa<br />

tarvitaan kuvajärjestelmien suunnittelussa, käyttäjäsovellusten<br />

kehittämisessä <strong>ja</strong> käytössä. Alueena kuvatekniikka on monitekninen<br />

<strong>ja</strong> se kattaa digitaaliset <strong>ja</strong> analogiset kiinto- <strong>ja</strong> liikkuvat kuvat,<br />

kuvajärjestelmät <strong>ja</strong> niihin poh<strong>ja</strong>utuvat sovellukset.<br />

56<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Kuvatekniikka, pääaine (25 ov)<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot AS-75.105 <strong>ja</strong> AS-75.121<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl+kl per<br />

AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl<br />

T-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per<br />

AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />

AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

Toinen seuraavista kahdesta:<br />

T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />

Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 25 ov täyttyy:<br />

AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />

Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl<br />

Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl<br />

Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl<br />

T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />

T-61.271 Informaation visualisointi 3 sl<br />

T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />

S-114.790 Kommunikaatio <strong>ja</strong> kognitio 4 kl<br />

T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />

Kuvatekniikka, sivuaine (20 ov):<br />

Valitse seuraavista opinto<strong>ja</strong>ksoista niin, että 20 ov täyttyy:<br />

AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl+kl per<br />

AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl<br />

T-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per<br />

AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />

AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />

AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />

Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl<br />

Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl<br />

Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl<br />

T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />

T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />

T-61.271 Informaation visualisointi 3 sl<br />

S-114.790 Kommunikaatio <strong>ja</strong> kognitio 4 kl<br />

T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />

Vain toinen seuraavista:<br />

T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />

Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 57

8.3.7 Informaatiotekniikka<br />

Prof. Olli Simula, Tietotekniikan talo, B324, 451 3271,<br />

Olli.Simula@hut.fi<br />

Ma prof. Jaakko Hollmén<br />

Ma prof. Petteri Pajunen<br />

Ma prof. N.N.<br />

WWW-sivut: http://www.cis.hut.fi/inf/<br />

Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen painopistealueena on<br />

jo yli kahden vuosikymmenen a<strong>ja</strong>n ollut signaali-informaation<br />

tietokonepoh<strong>ja</strong>isten käsittelymenetelmien kehittäminen. Tällä<br />

hetkellä tärkeimpänä tutkimuskohteena ovat neuroverkot, niiden<br />

teoreettiset perusteet <strong>ja</strong> sovellutukset. Tutkimustyön tuloksina<br />

kehitettyjä menetelmiä on sovellettu käytäntöön erityisesti<br />

automaattisen hahmontunnistuksen alalla. Laboratorion yhteydessä<br />

toimii neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perusta<strong>ja</strong>, akateemikko<br />

Teuvo Kohonen on neuraalilaskennan kansainvälisesti<br />

merkittävimpiä pioneere<strong>ja</strong>. Yksikön nykyinen johta<strong>ja</strong> on<br />

Akatemiaprofessori Erkki O<strong>ja</strong>.<br />

Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural<br />

networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä muodostuvia<br />

massiivisia järjestelmiä, joiden esikuvina ovat olleet biologiset<br />

hermojärjestelmät. Teknisessä mielessä neuraaliverkot muodostavat<br />

oppivia järjestelmiä, jotka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa<br />

suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä. Informaatiotekniikan<br />

laboratoriossa neuraalilaskennan menetelmiä on viime aikoina<br />

sovellettu myös moniin teollisuutta kiinnostaviin ongelmiin erityisesti<br />

kuvankäsittelyssä, signaalinkäsittelyssä, tietoliikennetekniikassa sekä<br />

prosessien <strong>ja</strong> laitteiden monitoroinnissa <strong>ja</strong> kunnonvalvonnassa.<br />

Kuva-analyysiin <strong>ja</strong> konenäköön liittyvissä tutkimusprojekteissa<br />

neuraalipoh<strong>ja</strong>isia luokittelumenetelmiä on kehitetty <strong>ja</strong> sovellettu<br />

automaattisessa pilviluokittelussa satelliittikuvista, teollisuuden<br />

laadunvalvonnassa sekä käsinkirjoitettujen merkkien tunnistamisessa.<br />

Tietoliikennetekniikan sovelluksissa neuraaliverkot parantavat muun<br />

muassa vastaanottimissa käytettävien kor<strong>ja</strong>inrakenteiden suorituskykyä<br />

58<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

häiriöisessä <strong>ja</strong> epälineaarisessa kanavassa. Sovelluksia on runsaasti<br />

erityisesti radiotietoliikenteen alalla. Monimutkaisten <strong>ja</strong> vaikeasti<br />

mallitettavien teollisuusprosessien monitorointi, kunnonvalvonta <strong>ja</strong><br />

prosessien oh<strong>ja</strong>us muodostavat laa<strong>ja</strong>n sovellusalueen, johon<br />

neuraalilaskennan menetelmiä ollaan myös laboratoriossa<br />

soveltamassa.<br />

Pää- <strong>ja</strong> sivuaine informaatiotekniikka liittyy kiinteästi edellä<br />

selostettuun tutkimusalaan. Opetuksen tarkoituksena on antaa<br />

valmiudet signaalien <strong>ja</strong> informaation teoreettisten <strong>ja</strong> laskennallisten<br />

käsittelymenetelmien kehittämiseen <strong>ja</strong> soveltamiseen. Tällaista<br />

informaatiota sisältävät erityisesti mittaustulokset, kuva- <strong>ja</strong><br />

äänisignaalit sekä numeeriseen muotoon saatetut aikasar<strong>ja</strong>t.<br />

Tietojenkäsittelykapasiteetin halventuessa signaalinkäsittelymenetelmät<br />

saavat yhä merkittävämmän si<strong>ja</strong>n useilla tekniikan aloilla.<br />

Tyypillisiä opetusalueita ovat signaalien suodatus <strong>ja</strong> estimointi,<br />

hahmontunnistus, signaalien <strong>ja</strong> kuvien digitaalinen käsittely,<br />

tietokonenäkö, tiedon louhinta (data mining) sekä neuraalilaskenta <strong>ja</strong><br />

sen sovellutukset. Alan ammattikuva on erittäin laa<strong>ja</strong>. Työtehtävät<br />

ulottuvat fysiikan menetelmiä soveltavista tutkijoista<br />

tietokonejärjestelmien suunnittelijoihin. Myös opetus- <strong>ja</strong><br />

perustutkimustehtävät työllistävät monia tällä nopeasti kehittyvällä<br />

alalla.<br />

Informaatiotekniikan pääaine antaa erityisen hyvät mahdollisuudet<br />

<strong>ja</strong>tko-opintoihin. Pääaineen täydentäjäksi hyvin muun muassa<br />

tietojenkäsittelytekniikan, tietoliikennetekniikan <strong>ja</strong> tietoliikenneohjelmistojen,<br />

signaalinkäsittelyn <strong>ja</strong> akustiikan, kuvatekniikan,<br />

avaruustekniikan, elektroniikan, teknillisen fysiikan <strong>ja</strong> matematiikan<br />

sekä säätö- <strong>ja</strong> automaatiotekniikan opinnot. Myös<br />

informaatiotekniikan sivuaine täydentää hyvin edellämainittujen<br />

suuntien pääaineita.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 59

Informaatiotekniikka, pääaine (25 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

T-76.022 Tietorakenteet <strong>ja</strong> algoritmit Y 3 kl<br />

T-61.152 Informaatiotekniikan seminaari 2 kl<br />

T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />

T-61.238 Signaalien tilastollinen mallinnus 3 sl<br />

T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />

T-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl<br />

T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely <strong>ja</strong> suodatus 4 sl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> luettelosta D niin, että 25 ov täyttyy.<br />

Informaatiotekniikka, sivuaine (20 ov):<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

T-61.238 Signaalien tilastollinen mallinnus 3 sl<br />

T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely <strong>ja</strong> suodatus 4 sl<br />

T-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl<br />

Valitse luettelosta D niin, että täyttyy 20 ov.<br />

Luettelo D. Vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>.<br />

T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />

T-61.181 Informaatiotekniikan erikoiskurssi I 2-5 sl<br />

T-61.182 Informaatiotekniikan erikoiskurssi II 2-5 kl<br />

T-61.183 Informaatiotekniikan erikoiskurssi III 2-5 kl<br />

T-61.184 Informaatiotekniikan erikoiskurssi IV 2-5 kl<br />

T-61.196 Informaatiotekniikan erikoistyö II 5 sl+kl<br />

T-61.263 Neuraalilaskennan <strong>ja</strong>tkokurssi 3 sl<br />

T-61.256 Oppivat mallit <strong>ja</strong> menetelmät 3 kl<br />

Professuurien S-88, S-89 <strong>ja</strong> Tfy-99 opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, jotka eivät kuulu tutkinnon I-<br />

osaan tai pääaineille yhteisiin syventäviin opintoihin.<br />

Sivuaineelle myös:<br />

T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />

T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />

T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />

60<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8.3.8 Mekatroniikka<br />

prof. Mauri Airila, Kone K 226, 451 3552, Mauri.Airila@hut.fi<br />

Tavoitteet <strong>ja</strong> sisältö:<br />

Mekatroniikalla ymmärretään tietotekniikan tulosten monipuolista<br />

sulauttamista koneisiin, laitteisiin <strong>ja</strong> konejärjestelmiin tarkoituksena<br />

parantaa niiden suorituskykyä <strong>ja</strong> käyttäjälähtöisyyttä. Käytännössä<br />

mekatroniikka tarkoittaa konetekniikan, elektroniikan, säätötekniikan<br />

<strong>ja</strong> ohjelmistotekniikan saumatonta yhteispeliä tuotekehityksen<br />

alkumetreiltä lähtien. Suomalaisen konetekniikan kansainväliset<br />

huipputuotteet kuten paperikoneet, metsäkoneet, työkoneet <strong>ja</strong><br />

kulkuneuvot, prosessilaitteet, hissit, dieselmoottorit, generaattorit <strong>ja</strong><br />

kaivoskoneet kehittyvät yhä mekatronisempaan suuntaan.<br />

Mekatroniikan pää- tai sivuaineekseen valinneille opiskelijoille<br />

tarjotaan perustiedot konetekniikasta <strong>ja</strong> liikkeen hallinnassa<br />

tarvittavasta mekaniikasta. Tavoitteena on luoda hyvät valmiudet<br />

toimia eräällä tärkeimmistä automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong><br />

sovellusalueista hyvässä yhteistyössä konetekniikan osaajien <strong>ja</strong> koneita<br />

valmistavan teollisuuden kanssa.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 61

Mekatroniikka, pääaine (25 ov)<br />

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opinto<strong>ja</strong>ksot AS-74.111, AS-74.112 <strong>ja</strong> AS-116.120<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl<br />

Kon-41.023 Hydraulitekniikan <strong>ja</strong> pneumatiikan perusteet 3,5 kl<br />

Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl<br />

Kul-16.142 Mekanismien suunnittelu 3 kl<br />

AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />

Luettelo E. Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot; valitse niin että 25 ov täyttyy:<br />

AS-84.145 Kenttä- <strong>ja</strong> palvelurobotiikka 3 sl<br />

AS-84.146 Käyttäytymispoh<strong>ja</strong>inen robotiikka 2 sl 1.pl<br />

AS-84.147 <strong>Automaatio</strong>n käyttöliittymät 2 kl 2.pl<br />

AS-84.148 Kinematiikka <strong>ja</strong> liikesuunnittelu 2 sl 2.pl<br />

AS-84.126 Koneaistit 2 sl 2.pl<br />

AS-84.127 Paikannus- <strong>ja</strong> navigointimenetelmät 2 kl 1.pl<br />

AS-84.169 Verkotettu automaatio 2 kl 03<br />

AS-84.180 Mekatroninen miniatyyriautomaatio 2 kl 1 pl<br />

AS-84.190 Epälineaarinen mallintaminen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us 2 kl<br />

Kon-15.118 Konepa<strong>ja</strong> tuotantolaitoksena 2 sl 1.<br />

pl<br />

Kon-41.002 Tuotekehitysprojekti 4 sl<br />

Kon-41.026 Sähköhydrauliset järjestelmät 2 sl<br />

Kul-49.170 Koneiden <strong>ja</strong> rakenteiden värähtelyt 4 sl<br />

Kon-41.199 Konstruktiotekniikka 4 sl<br />

S-66.150 Tietokoneen liittäminen prosessiin 2 kl 1.<br />

pl<br />

S-66.171 Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 2 sl 2.<br />

pl<br />

S-108.191 Mittaustekniikan perusteet Y 2 sl<br />

S-81.260 Sähkökäyttöjen ohjelmistotekniikka 2 kl<br />

T-76.022 Tietorakenteet <strong>ja</strong> algoritmit Y 3 kl<br />

S-87.113 Elektroniikan perusteet 2 sl<br />

Mekatroniikka, sivuaine (20 ov)<br />

Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl<br />

Kon-41.023 Hydraulitekniikan <strong>ja</strong> pneumatiikan perusteet 3,5 kl<br />

Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl<br />

Kul-16.142 Mekanismien suunnittelu 3 kl<br />

AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> luettelosta E niin, että 20 ov täyttyy.<br />

62<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8.3.9 Prosessien oh<strong>ja</strong>us<br />

prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela, Kemia F 404, 451 2631, Sirkka-<br />

Liisa.Jamsa-Jounela@hut.fi<br />

Prosessien oh<strong>ja</strong>uksen pääaineen keskeiset tavoitteet ovat<br />

prosessiteollisuuden yksikköoperaatioiden poh<strong>ja</strong>lle rakentuvien<br />

tuotantolinjojen <strong>ja</strong> tehtaitten kokonaisvaltainen automaatio,<br />

tuotannonsuunnittelu <strong>ja</strong> -oh<strong>ja</strong>us. Opetuksessa perehdytään prosessien<br />

mallitukseen, säätöön <strong>ja</strong> optimointiin sekä oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong><br />

informaatiojärjestelmien suunnitteluun <strong>ja</strong> järjestelmien<br />

toteuttamisnäkökohtiin. Teoreettisia opinto<strong>ja</strong> täydennetään<br />

esimerkeillä <strong>ja</strong> kirjoitustyöllä.<br />

Prosessien oh<strong>ja</strong>uksen pääaineen opiskeli<strong>ja</strong>t sijoittuvat<br />

prosessiteollisuuden säätö-, automatisointi-, suunnittelu-,<br />

kunnossapito-, tutkimus-, markkinointi- <strong>ja</strong> johtotehtäviin.<br />

Työkenttään sisältyvät myös prosessiteknillisiä toiminto<strong>ja</strong> palvelevien<br />

laitteiden valmistusteollisuuden, kaupan, opetuksen <strong>ja</strong><br />

materiaalitoimintojen sekä hallinnon prosessiteknillistä <strong>ja</strong><br />

säätöteknillistä ammattipätevyyttä edellyttävät tehtävät. Myös erilaiset<br />

konsulttitehtävät <strong>ja</strong> oma yritystoiminta ovat suosittu<strong>ja</strong>.<br />

Prosessien oh<strong>ja</strong>us, pääaine (25 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl<br />

Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I, perusteet 2 sl 1.pl<br />

Kem-90.149 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi II 3 sl 2.pl<br />

Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />

Kem-90.154 Intelligent Process Control Methods 2 sl<br />

Kem-90.156 Prosessiautomaation projektityö 3 kl per<br />

Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 sl<br />

Toinen seuraavista opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />

Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl<br />

Kem-90.174 Control and Information Systems in Pulp and Paper 3 kl per<br />

Industry B<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 25 ov täyttyy:<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 63

Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl<br />

Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 sl<br />

Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl 1.pl<br />

+ kl<br />

Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl 2.pl<br />

+ kl<br />

Kem-42.112 Kemian laitetekniikka II P 5,5 kl<br />

Kem-107.102 Tehdassuunnittelu I 3,5 sl<br />

Mak-37.123 Metallurgisten prosessien mallintamisen perusteet 3 kl<br />

Mak-37.135 Materiaalien <strong>ja</strong> prosessien termodynaamiskineettiset 6 sl+kl<br />

perusteet<br />

Prosessien oh<strong>ja</strong>us, sivuaine (20 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 sl<br />

Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl<br />

Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I, perusteet 2 sl 1.pl<br />

Kem-90.154 Intelligent Process Control Methods 2 sl<br />

Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />

Valitse vaihtoehtoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> niin, että 20 ov täyttyy:<br />

Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl<br />

Kem-42.112 Kemian laitetekniikka II P 5,5 kl<br />

Kem-90.156 Prosessiteollisuuden projektityö 3 kl per<br />

Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 sl<br />

Kem-107.102 Tehdassuunnittelu I 3,5 sl<br />

Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl 1.pl<br />

+ kl<br />

Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl 2.pl<br />

+ kl<br />

Mak-37.123 Metallurgisten prosessien mallintamisen perusteet 3 sl<br />

Mak-37.135 Materiaalien <strong>ja</strong> prosessien termodynaamiskineettiset<br />

perusteet<br />

6 sl+kl<br />

64<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8.3.10 Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimus<br />

prof. Raimo P. Hämäläinen, päärakennus U232, 451 3054,<br />

Raimo.Hamalainen@hut.fi<br />

prof. Harri Ehtamo<br />

prof. Ahti Salo<br />

ma. prof. Esa Saarinen<br />

Pää/sivuaineen tavoitteena on antaa valmiudet mallien laatimiseen <strong>ja</strong><br />

käyttöön päätöksenteossa sekä laajojen järjestelmien analyysissä,<br />

suunnittelussa, oh<strong>ja</strong>uksessa <strong>ja</strong> optimoinnissa. Tavoitteena on myös<br />

opettaa riittävän laa<strong>ja</strong>sti systeemi-insinöörin tarvitsemaa matemaattista<br />

perusmetodiikkaa, jotta saavutettaisiin valmius hyvinkin erilaisten<br />

alojen probleemojen käsittelyyn. Tämän lisäksi opetuksessa korostuvat<br />

uusien tietotekniikan menetelmien hallinta <strong>ja</strong> soveltaminen. Tarvetta<br />

mallien käyttöön esiintyy tekniikan lisäksi myös taloudellisia,<br />

yhteiskunnallisia, ympäristö <strong>ja</strong> biologisia ilmiöitä kuvattaessa.<br />

Systeemi-insinööreistä on erittäin kova kysyntä. Pää/sivuaineen laa<strong>ja</strong>alaisuuden<br />

johdosta heillä on hyvät edellytykset erikoistua <strong>ja</strong> siirtyä<br />

myöhemmin varsin moniin tehtäviin tuotantoelämän <strong>ja</strong> julkisen alan<br />

palveluksessa suunnittelusta organisaatioiden johtotehtäviin asti.<br />

Tällaisia tehtäviä tarjoavat esim. tietoliikenne-, tietojenkäsittely- <strong>ja</strong><br />

energia-alan yritykset sekä teollisuusautomaation kenttä <strong>ja</strong><br />

ympäristötutkimus. Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimuksen opiskelijoilla<br />

on monipuoliset mahdollisuudet sijoittua myös tutkimus- <strong>ja</strong><br />

opetustehtäviin.<br />

Alaan voit tutustua myös laboratorion www-sivuilla<br />

(http://www.opinnot.sal.tkk.fi/) sekä yksittäisten opinto<strong>ja</strong>ksojen<br />

yleisesittelyistä niiden kotisivuilta.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 65

Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimus, pääaine (25 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt 3-5<br />

Mat-2.128 Ennustaminen <strong>ja</strong> aikasar<strong>ja</strong>-analyysi 2 sl<br />

Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl<br />

Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 2-5 sl+kl<br />

Mat-2.134 Päätöksenteko <strong>ja</strong> ongelmanratkaisu 2 sl<br />

Mat-2.142 Optimointiopin seminaari (tai Mat-2.177, 3 sl+kl<br />

Mat-2.191)<br />

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl<br />

Luettelo F. Vaihtoehtoiset opinto<strong>ja</strong>ksot; valitse niin että 25 ov täyttyy:<br />

Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 sl<br />

Mat-2.112 Tilastolliset monimuuttu<strong>ja</strong>menetelmät 2-4 sl<br />

Mat-2.113 Jonoteoria 2<br />

Mat-2.114 Investointiteoria 2-4 kl<br />

Mat-2.115 Stokastisten menetelmien seminaari 0,5-6 sl+kl<br />

Mat-2.117 Riskianalyysi 3 sl<br />

Mat-2.118 Luotettavuustekniikka 2,5<br />

Mat-2.125 Stokastiikan erikoiskurssi 2-4 sl<br />

Mat-2.126 Tilastollinen laadunvalvonta 2 kl<br />

Mat-2.130 Matemaattinen mallia<strong>ja</strong>ttelu 2 kl<br />

Mat-2.136 Päätöksenteon erikoiskurssi 0,5-6 sl<br />

Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />

Mat-2.140 Lineaarinen ohjelmointi 3 sl<br />

Mat-2.143 Verkkotehtävien optimointi 2-4<br />

Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3<br />

Mat-2.146 Kokonaislukuoptimointi 2-4<br />

Mat-2.152 Peliteoria 2-4 kl<br />

Mat-2.153 Monitavoiteoptimointi 2-4 kl<br />

Mat-2.170 Simulointi 2 kl<br />

Mat-2.174 Matemaattisten algoritmien ohjelmointi 2-4<br />

Mat-2.191 Sovelletun matematiikan lisensiaattiseminaari 1-6 sl<br />

Mat-2.192 Systeemitutkimusseminaari 0,5-6 sl+kl<br />

Mat-2.193 Systeemianalyysin <strong>ja</strong> sovelletun matematiikan 0,5-6 sl&kl<br />

itsenäisopinnot<br />

Mat-2.194 Systeemitieteen kesäkoulu 0,5-6<br />

Mat-2.195 Systeemianalyysin verkko-opetus 0,5-6 sl&kl<br />

Mat-2.197 Filosofia <strong>ja</strong> systeemia<strong>ja</strong>ttelu 0,5-6 kl<br />

Mat-2.198 Luovan ongelmanratkaisun seminaari 0,5-6 kl<br />

tai<br />

Mat-1:n opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, jotka eivät kuulu perusopintoihin<br />

66<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimus, sivuaine (20 ov)<br />

Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot:<br />

Mat-2.128 Ennustaminen <strong>ja</strong> aikasar<strong>ja</strong>-analyysi 2 sl<br />

Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl<br />

Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 2-5 sl+kl<br />

Mat-2.134 Päätöksenteko <strong>ja</strong> ongelmanratkaisu 2 sl<br />

Mat-2.142 Optimointiopin seminaari 3 sl<br />

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl<br />

Valitse luettelosta F niin, että 20 ov täyttyy.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 67

8.4 Sivuaineet<br />

Sivuaineen voi valita omasta koulutusohjelmasta tai muista TKK:n<br />

koulutusohjelmien tarjoamista sivuaineista. Sen voi osaston luvalla<br />

suorittaa myös muissa yliopistoissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen<br />

puitteissa) tai ulkomailla. Jos opiskeli<strong>ja</strong> haluaa suorittaa sivuaineen<br />

muualla kuin TKK:ssa, hänen on syytä olla yhteydessä opintojen<br />

suunnitteli<strong>ja</strong>an tai opintoneuvo<strong>ja</strong>an, jotka auttavat anomuksen teossa.<br />

Muualla suoritetun sivuaineen soveltuvuus tulee tarkistaa etukäteen<br />

pääaineen professorilta.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> voi hakea muutosta TKK:lla suoritettavan sivuaineen<br />

sisältöön. Hakukaavakkeita saa osaston kansliasta.<br />

<strong>Automaatio</strong>-<strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelmassa sivuaineen<br />

laajuus on 20 ov. Tutkintoon voi sisällyttää useammankin kuin yhden<br />

sivuaineen.<br />

8.5 Harjoittelu<br />

Harjoittelu on olennainen osa peruskoulusta Teknillisessä<br />

korkeakoulussa. Ammatillisessa suuntautumisessa harjoittelulla on<br />

tärkeä osuus. Käytännön kokemus alalta täsmentää <strong>ja</strong> syventää<br />

opiskelua.<br />

Harjoittelun tavoitteena on oppia arvioimaan <strong>ja</strong> soveltamaan<br />

korkeakoulun opetusta käytännössä. Lisäksi käytännön harjoittelu tuo<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n eteen diplomi-insinöörin työn luonteen: työympäristön <strong>ja</strong><br />

tehtäväkentän.<br />

AUT-koulutusohjelman ohjeet harjoittelusta perustuvat Teknillisen<br />

korkeakoulun tutkintosääntöön <strong>ja</strong> koulutusohjelmassa tehtyihin<br />

päätöksiin.<br />

• vaadittu pakollinen harjoitteluaika on neljä opintoviikkoa, mikä<br />

vastaa 12 viikon kokopäiväistä harjoittelua. Jos harjoittelu on<br />

68<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

osapäiväistä, lasketaan täysipäiväisen työviikon sisältävän noin<br />

40 tuntia.<br />

• Kolme viikkoa harjoittelua vastaa yhtä opintoviikkoa.<br />

Harjoittelu<strong>ja</strong>kso ei saa olla kolmea viikkoa lyhyempi.<br />

• Harjoittelu muodostaa oman opintotyyppinsä<br />

• Harjoittelu voi olla työympäristö- tai ammattiharjoittelua.<br />

Työympäristöharjoittelua voi olla 0-6 ov:a <strong>ja</strong><br />

ammattiharjoittelua 0-4 ov:a. Kuitenkin pakollinen 4 ov:a on<br />

suoritettava <strong>ja</strong> se voi koostua joko työympäristö- tai<br />

ammattiharjoittelusta tai molemmista. Harjoittelua voi<br />

hyväksyttää yhteensä korkeintaan 9 opintoviikkoa.<br />

Työympäristöharjoittelu suositellaan suoritettavaksi<br />

teollisuuden palveluksessa.<br />

• Harjoittelun voi suorittaa milloin tahansa korkeakoulussa<br />

opiskelun aikana. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> alalta<br />

opistotasoisen insinöörin tutkinnon tai tekniikan<br />

ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille voidaan hyväksyä<br />

myös ennen korkeakouluun hyväksymistä tehtyä harjoittelua.<br />

• Vähintään kahden kuukauden mittaisesta yhtenäisestä<br />

harjoittelu<strong>ja</strong>ksosta voi laatia harjoittelukir<strong>ja</strong>n, joka vastaa joko<br />

yhtä tai puolta opintoviikkoa. Tutkintoon voi sisällyttää vain<br />

yhden harjoittelukir<strong>ja</strong>n.<br />

• Harjoittelua voi suorittaa sekä Suomessa että ulkomailla. Yhden<br />

harjoittelu<strong>ja</strong>kson suorittamista suositellaan ulkomailla. Ulko- <strong>ja</strong><br />

kotimaanharjoittelut hyväksytään eri kokonaisuuksina.<br />

8.5.1 Työympäristö- eli miljööharjoittelu<br />

Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskeli<strong>ja</strong><br />

tulevan ammattialansa fyysiseen <strong>ja</strong> sosiaaliseen ympäristöön,<br />

perinteisiin, kieleen, ongelmiin <strong>ja</strong> niiden ratkaisuihin.<br />

Työympäristöharjoittelu on työskentelyä teknisessä ympäristössä<br />

sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vaadi diplomi-insinöörin koulutusta<br />

eivätkä hyödynnä ammatillisia opinto<strong>ja</strong>. AUT-koulutusohjelmassa<br />

hyväksyttäviä työtehtäviä ovat siten erilaiset tehtaan lattialla tapahtuvat<br />

aputyöt, asennus- <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ustyöt, operaattoritehtävät <strong>ja</strong> pienyrityksissä<br />

suoritettavat “sekatyöt”, jotka antavat konkreettisen tuntuman<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 69

työntekijän asemasta yrityksessä. Varusmiespalvelusta ei hyväksytä<br />

harjoitteluksi.<br />

Työympäristöharjoittelussa on tärkeää havainnoida työntekijöiden<br />

väliset suhteet, esimiessuhteet, työntekijöiden suhde työhön <strong>ja</strong><br />

työsuojelu. Työympäristöharjoittelun tulisi antaa sosiaalisia<br />

valmiuksia käytännön insinööritehtäviin.<br />

Työympäristöharjoittelun suoritusa<strong>ja</strong>nkohdaksi suositellaan 1. tai 2.<br />

vuosikurssia.<br />

8.5.2 Ammattiharjoittelu<br />

Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijoille työelämässä<br />

tarvittavaa valmiutta sovellettaessa teoreettisia perustieto<strong>ja</strong> käytännön<br />

ratkaisuihin. Harjoittelun tarkoituksena on tukea <strong>ja</strong> täydentää<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n ammattiopinto<strong>ja</strong>, joten ammattiharjoitteluksi voi<br />

hyväksyttää koulutusohjelman aineopintojen perustalle no<strong>ja</strong>utuvaa<br />

työtä. Ammattiharjoittelun täytyy olla pääsääntöisesti diplomi-insinöörin<br />

tai insinöörin oh<strong>ja</strong>amaa tai johtamaa työtä.<br />

AUT-koulutusohjelmassa ammattiharjoittelu on osallistumista<br />

suunnittelu-, tutkimus-, tuotekehitys- tai vastaavaan hankkeeseen<br />

työpaikalla. Työn tulisi olla luonteeltaan suhteellisen itsenäistä <strong>ja</strong><br />

mahdollisimman konkreettista siten, että se täydentää korkeakoulussa<br />

annettavaa opetusta.<br />

8.5.3 Harjoittelu ulkomailla<br />

Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on, että jokainen TKK:n<br />

opiskeli<strong>ja</strong> harjoittelisi tai opiskelisi ulkomailla ainakin kerran<br />

opintojensa aikana. Opiskeli<strong>ja</strong>n kannattaa suunnitella jo opintojen<br />

alkuvaiheessa, milloin aikoo lähteä harjoittelemaan ulkomaille.<br />

Korkeakoulu on mukana monissa harjoitteluvaihto-ohjelmissa.<br />

Tärkeimpiä harjoitteluvaihto-ohjelmia ovat IAESTE <strong>ja</strong><br />

LEONARDO. Paikko<strong>ja</strong> järjestetään myös CERN:istä sekä TEKES:in<br />

<strong>ja</strong> FINPRO:n ulkomaisista yksiköistä. Harjoittelumahdollisuuksia<br />

70<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

ulkomailla tarjoavat myös TKK:n yritysyhteistyöohjelmat (ABB<br />

Industry, Kemira Agro <strong>ja</strong> Cemicals, KONE, Skanska <strong>ja</strong> Wärtsilä).<br />

Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka<strong>ja</strong><br />

harjoitteluapuraho<strong>ja</strong>. Hakukaavakkeet <strong>ja</strong> ohjeet löytyvät osoitteesta<br />

http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu. Apurahan saanut opiskeli<strong>ja</strong> on<br />

velvollinen harjoittelu<strong>ja</strong>kson jälkeen laatimaan matkaraportin.<br />

8.5.4 Harjoittelupaikan hankkiminen<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> vastaa itse harjoittelupaikan hankinnasta. Sen<br />

hankkiminen on osa harjoittelua. Neuvo<strong>ja</strong>, ohjeita <strong>ja</strong> opastusta voi<br />

kysyä osaston harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>lta sekä Rekrytointipalveluista. Apua<br />

saa myös tammi-helmikuussa ilmestyvästä julkaisusta Teekkarin<br />

työkir<strong>ja</strong>.<br />

Harjoitteluasioista tiedotetaan Nyytisissä sekä Rekrytointipalveluiden,<br />

päärakennuksen (opintotoimiston käytävällä) <strong>ja</strong> koulutusohjelmien<br />

ilmoitustauluilla, joilta löytyy myös ilmoituksia avoimista harjoittelu<strong>ja</strong><br />

työpaikoista. Suurin osa työpaikkailmoituksista on nähtävissä myös<br />

newsseissä (tori.tyopaikat <strong>ja</strong> tkk.harjoittelu). Lisäksi harjoitteluasioista<br />

järjestetään tiedotustilaisuuksia. Harjoittelupaikan hankkiminen kesää<br />

varten on syytä aloittaa kevätlukukauden alussa.<br />

Myös ulkomaisen harjoittelupaikan voi hankkia itse esim. ottamalla<br />

itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen tai kyselemällä suomalaisilta<br />

yrityksiltä, onko mahdollista päästä niiden ulkomaan yksiköihin<br />

harjoitteli<strong>ja</strong>ksi. Harjoittelupaikan hankkiminen ulkomailta kannattaa<br />

aloittaa jo syyslukukauden alussa. Hakemusmalle<strong>ja</strong> eri kielillä on<br />

saatavissa mm. Rekrytointipalveluista.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n on mahdollista liittyä kv. sähköpostilistalle <strong>ja</strong> saada tiedot<br />

tulevista infoista, hakuajoista, viimehetken paikoista yms. suoraan<br />

omaan sähköpostilaatikkoon ilmoittamalla nimi, sähköpostiosoite <strong>ja</strong><br />

osasto osoitteeseen harjoittelu@hut.fi.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 71

8.5.5 Harjoittelun hyväksyminen<br />

Harjoittelun <strong>ja</strong> harjoittelukir<strong>ja</strong>n hyväksyy AS-osaston nimeämä<br />

henkilö (labr. insinööri Pauli Sipari). Anomukseen tarvitaan kaavake,<br />

tiedot työpaikasta -lomake sekä työtodistus, josta tulee selvitä<br />

työtehtävät <strong>ja</strong> työsuhteen kesto. Jos työsuhde ei ole ollut<br />

kokopäivätoiminen, viikkotuntimäärä tai vastaava on löydettävä<br />

työtodistuksesta. Anomuskaavakkeen <strong>ja</strong> tiedot työpaikasta -lomakkeen<br />

saa harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>lta Tietotekniikan talon huoneeesta A226 tai<br />

internetistä osoitteesta http://www.hut.fi/~tharjo.<br />

Hakemukset liitteineen palautetaan harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>lle. Jos jokin<br />

asia on epäselvä (esimerkiksi työtodistus on epämääräinen), ota<br />

etukäteen yhteyttä harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>an. Näin nopeutat anomuksesi<br />

käsittelyä.<br />

Harjoittelua hyväksytään kaksi kertaa lukukausien aikana. Lisäksi voit<br />

tulla sopimaan erityisjärjestelyistä hyväksynnän nopeuttamiseksi.<br />

8.6 Vapaasti valittavat opinnot<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelmaan sisältyy<br />

harjoittelun laajuudesta riippuen vapaasti valittavia opinto<strong>ja</strong> 11-16 ov.<br />

Vapaasti valittavat opinnot voivat koostua yksittäisistä opinto<strong>ja</strong>ksoista<br />

tai muodostaa esimerkiksi toisen sivuaineen. Erittäin suositeltavaa on<br />

panostaa kielten opiskeluun. TKK:n kieli-<strong>ja</strong> viestintäkeskuksessa on<br />

monipuolinen <strong>ja</strong> runsas tarjonta kielten opetusta.<br />

8.7 Malliohjelma<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman tutkinnon<br />

ensimmäisen osan opintojen suorittamiseksi on laadittu<br />

malliohjelma. Opinnot on luonnollisesti mahdollista suorittaa<br />

muussakin aikataulussa <strong>ja</strong> järjestyksessä. Omaa suunnitelmaa<br />

laadittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että joillekin opinto<strong>ja</strong>ksoille<br />

on esitietovaatimuksia. Myös lukukausittaiset luku- <strong>ja</strong> tenttijärjestykset<br />

72<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

laaditaan malliohjelman poh<strong>ja</strong>lta. Malliohjelma on laadittu siten, että<br />

tutkinnon ensimmäinen osa suoritetaan neljässä lukukaudessa.<br />

Kaikkien TKK:n yksiköiden tuottamien opinto<strong>ja</strong>ksojen<br />

sisältökuvaukset löytyvät Teknillisen korkeakoulun Opetusohjelma<br />

2001-2002 julkaisusta. Uudet perusopiskeli<strong>ja</strong>t saavat julkaisun<br />

ilmaiseksi. Muut opiskeli<strong>ja</strong>t voivat ostaa sen 30 mk:n hintaan joko<br />

päärakennuksen kir<strong>ja</strong>kaupasta tai opintotoimistosta.<br />

Kaikille uusille opiskelijoille suositellaan osallistumista opinto<strong>ja</strong>ksolle<br />

AS-0.200 Johdatus opiskeluun AUT-koulutusohjelmassa (1,5 ov).<br />

Ensimmäisen vuoden syyslukukausi<br />

Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 sl 6<br />

S-104.101 Fysiikka I sl 4,5<br />

AS-75.102 Julkaisutekniikan perusteet 1 sl+kl 2<br />

T-106.001 Tietokone työvälineenä sl per 1<br />

S-88.110 Digitaali- <strong>ja</strong> tietokonetekniikan perusteet sl 2<br />

Yhteensä: 15,5<br />

Ensimmäisen vuoden kevätlukukausi<br />

Mat-1.412 Matematiikan peruskurssi C2 kl 6<br />

S-104.102 Fysiikka II kl 4,5<br />

Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt kl 2<br />

S-55.103 Sähkötekniikka sl&kl 2,5<br />

AS-75.120 Mediatekniikan perusteet 1 kl 2<br />

Yhteensä: 17<br />

Toisen vuoden syyslukukausi<br />

Mat-1.413 Matematiikan peruskurssi C3 sl 6<br />

AS-74.101 Tietokonesimulointi sl 2<br />

T-106.213 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 sl 5<br />

Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B sl 3<br />

AS-84.132 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka sl 3<br />

Yhteensä 19<br />

Toisen vuoden kevätlukukausi<br />

Mat-2.105 Optimoinnin perusteet kl 2<br />

AS-0.101 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi kl 4<br />

Mat- Sovellettu todennäköisyyslasku kl&sl 3<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 73

2.090/091<br />

Kem-35.108 / Kemian perusteet<br />

kl / sl / 3<br />

109 / 110 (kolme vaihtoehtoista opinto<strong>ja</strong>ksoa)<br />

kl<br />

Mat-2.103/4 Koesuunnittelu <strong>ja</strong> tilastolliset mallit/<br />

kl 2,5<br />

Tilastollisen analyysin perusteet<br />

yhteensä 14,5<br />

Tutkinnon ensimmäiseen osaan sisältyy lisäksi pakollisina:<br />

Eri-0.502 Tieteelllisen tiedon haku (1 ov)<br />

Kie-98.003/004 Toisen kotimaisen kielen koe (1 ov)<br />

Kie-98.xxx Vieras kieli (2 ov)<br />

Vie-98.220 Puheviestintä (2 ov)<br />

Käytetyt lyhenteet:<br />

sl<br />

kl<br />

sl+kl<br />

sl&kl<br />

1.pl<br />

2.pl<br />

per<br />

opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään syyslukukaudella<br />

opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään kevätlukukaudella<br />

opinto<strong>ja</strong>kso kestää koko lukuvuoden<br />

opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään sekä syksyllä että keväällä<br />

opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään ensimmäisellä<br />

puolilukukaudella<br />

opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään toisella puolilukukaudella<br />

opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään periodimuotoisena<br />

74<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. DIPLOMITYÖ JA KYPSYYSNÄYTE<br />

9.1 Diplomityö<br />

Diplomityö sisältyy diplomi-insinöörin tutkinnon syventäviin<br />

opintoihin. Laajuudeltaan se on 20 opintoviikkoa. Työn aihe on<br />

valittava niin, että se liittyy jonkin opiskeli<strong>ja</strong>n valitseman pää- tai<br />

sivuaineen ammatilliseen tehtäväalueeseen. Diplomityöhön liittyy<br />

kypsyysnäyte <strong>ja</strong> seminaariesitelmä.<br />

Diplomityön aihetta voidaan tutkintosäännön mukaan hakea, kun<br />

tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu <strong>ja</strong><br />

kokonaisopintoviikkomäärä on vähintään 140 opintoviikkoa<br />

(tutkintosääntö 13 §). Diplomityön aihe, valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

vahvistetaan osastoneuvostossa. Diplomityö on opinnäyte, johon<br />

kuuluva työ voidaan tehdä korkeakoululla tai korkeakoulun<br />

ulkopuolella. Diplomityön aiheesta sopivat opiskeli<strong>ja</strong>, valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

mahdollinen työn oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> keskenään. Valvo<strong>ja</strong> on yleensä pääaineen<br />

opetta<strong>ja</strong> (professori) <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on työn valvo<strong>ja</strong>n hyväksymä,<br />

diplomityön aiheeseen perehtynyt henkilö.<br />

Diplomityön tekemistä ei saa aloittaa ennen aiheen vahvistamista,<br />

valmistelevaa työtä lukuunottamatta. Diplomityön aihetta anotaan<br />

osaston kansliasta saatavalla lomakkeella.<br />

Diplomityön tekoaikana valvo<strong>ja</strong>n tulee järjestää opiskeli<strong>ja</strong>lle<br />

mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä. Vastaavasti<br />

valvo<strong>ja</strong> voi pyytää opiskeli<strong>ja</strong>a selvittämään työnsä edistymistä.<br />

Diplomityö voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

ryhmätyönä. Tällöin opiskeli<strong>ja</strong>n on osoitettava itsenäinen osuutensa<br />

työstä <strong>ja</strong> hänen on esitettävä tietty osa ryhmätyöstä diplomityönään.<br />

Erikoistyö ei voi olla osa diplomityötä. Jos opiskeli<strong>ja</strong> on tehnyt<br />

aiheeseen liittyvän erikoistyön, voi työselostuksen esittää diplomityön<br />

liitteenä tai viitteenä. Tällöin on käytävä ilmi, että kyseessä on jo<br />

arvosteltu opinnäyte.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 75

Diplomityön teon määräa<strong>ja</strong>sta sopivat työn valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tekijä niin, että<br />

se on korkeintaan yksi vuosi (tutkintosääntö 13 §). Jos diplomityötä ei<br />

esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa <strong>ja</strong><br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tulee hakea pääaineen professorilta yhtä kolmen<br />

kuukauden <strong>ja</strong>tkoaikaa. Diplomityön määräaikaa määriteltäessä on<br />

otettava huomioon työn edistymiseen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi<br />

aineiston saantavuus. Mikäli työn etenemiselle tulee<br />

ylipääsemättömiä esteitä, kuten sairaus, voi opiskeli<strong>ja</strong> anoa<br />

osastoneuvostolta diplomityön viimeisen jättöpäivän siirtoa<br />

hakemuksella, jossa on työn valvo<strong>ja</strong>n puolto. Esimerkiksi työnanta<strong>ja</strong>n<br />

aiheuttamat "muut työkiireet" ei ole hyväksyttävä syy viimeisen<br />

jättöpäivän siirrolle.<br />

Diplomityö laaditaan suomen tai ruotsin kielellä taikka opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

hakemuksesta osaston hyväksymällä muulla kielellä.<br />

Diplomityön kirjoittamiseen vieraalla kielellä on saatavana apua:<br />

opiskeli<strong>ja</strong> voi suorittaa opinto<strong>ja</strong>kson Vie-98.006 Diplomityö vieraalla<br />

kielellä ( 1 ov), joka perustuu henkilökohtaiseen neuvontaan. Kun<br />

aloitat diplomityön kirjoittamista, ota yhteyttä TKK:n kielikeskukseen.<br />

9.2 Diplomityön arvostelu<br />

Diplomityön arvostelua <strong>ja</strong> hyväksymistä haetaan kir<strong>ja</strong>llisesti<br />

osastoneuvostolta samalla kun diplomityö jätetään tarkastettavaksi.<br />

Yksi diplomityö luovutetaan mustiin kansiin sidottuna osaston<br />

kansliaan <strong>ja</strong> toinen kappale toimitetaan työn valvo<strong>ja</strong>lle.<br />

Osastoneuvosto päättää diplomityön arvostelusta valvo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />

tarvittaessa oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n antaman kir<strong>ja</strong>llisen lausunnon perusteella.<br />

Diplomityö arvostellaan arvosanoin 1-5. Tutkintotodistukseen<br />

merkitään diplomityön nimi <strong>ja</strong> arvosana sekä diplomityön valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

mahdollinen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskeli<strong>ja</strong><br />

voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta <strong>ja</strong> tämän<br />

päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta.<br />

76<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä<br />

osastolla.<br />

Diplomityön yhteydessä tehdyn keksinnön patentoimiskysymyksessä<br />

noudatetaan yleisen patenttilainsäädännön määräyksiä. Diplomityön<br />

tekijänoikeutta koskevissa kysymyksissä noudatetaan yleistä<br />

tekijänoikeuslainsäädäntöä. Diplomityön mahdollisesta<br />

julkaisemisesta sopivat tekijä, valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> keskenään.<br />

9.3 Kypsyysnäyte <strong>ja</strong> diplomityöesitelmä<br />

Diplomityöhön liittyvä erillinen kir<strong>ja</strong>llinen kypsyysnäyte kirjoitetaan<br />

sillä kielellä, jolla opiskeli<strong>ja</strong> on saanut koulusivistyksensä Suomessa.<br />

Koulusivistys yhdessä hyväksytyn kypsyysnäytteen kanssa osoittaa<br />

kyseisen kielen vaaditun hallitsemisen.<br />

Kypsyysnäyte kirjoitetaan yleensä välittömästi sen jälkeen, kun<br />

diplomityö on jätetty tarkastettavaksi. Se kirjoitetaan diplomityötä<br />

valvovan opetta<strong>ja</strong>n diplomityön alueelta antamasta aiheesta.<br />

Kypsyynäytteellä osoitetaan suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä<br />

perehtyneisyyttä diplomityön alaan. Kypsyysnäytteen laajuus on noin<br />

neljä sivua. Kypsyysnäyte suoritetaan valvotussa koetilaisuudessa.<br />

Kypsyysnäytteen sisällön tarkastaa diplomityötä valvo<strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

kieliasun korkeakoulun kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen<br />

lehtori. Kypsyysnäyte arvostellaan hyväksytty/hylätty-periaatteella <strong>ja</strong><br />

sen voi tarvittaessa uusia.<br />

Kypsyysnäytteen lisäksi diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai<br />

vastaava esittelytilaisuus. Esitelmän a<strong>ja</strong>nkohdasta sovitaan valvo<strong>ja</strong>n<br />

kanssa. Tilaisuus on avoin muille opiskelijoille <strong>ja</strong> asiasta<br />

kiinnostuneille.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 77

9.4 Selostuksen kirjoittaminen <strong>ja</strong> muotovaatimukset<br />

Diplomityön ulkoasusta ei ole olemassa TKK:n yhteistä käytäntöä.<br />

Diplomityön oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta tai valvo<strong>ja</strong>lta saat vinkkiä kuin myös<br />

allaluetelluista oppaista.<br />

Luettavaksi suositellaan<br />

• Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö, osoitteessa<br />

http://www.hut.fi/Opinnot/saannot.html<br />

• Kauranen, I., Ropponen P., Aaltonen M.: Tutkimusraportin<br />

kirjoittamisen opas, Teknillinen korkeakoulu<br />

opintotoimisto, Otaniemi 1993, 113 s.<br />

• Tirronen, K.: Teknisen kirjoituksen laatiminen, Suomen<br />

Teknillinen Seura <strong>ja</strong> Teknillisten Tieteiden Akatemia,<br />

Jyväskylä, Gummerus 1987, 89 s.<br />

• Walla, E.: Så skriver du bättre tekniska rapporter, Lund 1990,<br />

75 s.<br />

• Suomen Standardisoimisliitto r.y; SFS-käsikir<strong>ja</strong> 19: Suureet <strong>ja</strong><br />

yksiköt sekä Suomen standardisoimislautakunnan julkaisemat<br />

SFS-sanastot tai muiden samankaltaisten suomenkieliset<br />

vastineet.<br />

78<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

10 VALMISTUMINEN<br />

10.1 Diplomityöhön <strong>ja</strong> valmistumiseen liittyviä ohjeita<br />

• Diplomityön aihetta voidaan tutkintosäännön mukaan hakea,<br />

kun tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu <strong>ja</strong><br />

kokonaisopintoviikkomäärä on vähintään 140 opintoviikkoa<br />

(tutkintosääntö 13 §).<br />

• Osastoneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen sekä nimittää<br />

valvo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> mahdollisen työn oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n. Lomakkeita saa osaston<br />

kansliasta.<br />

• Opinto<strong>ja</strong>ksojen ryhmittely suositellaan tehtäväksi, kun<br />

tutkinnon I-osa on suoritettu tai kun diplomityön aiheesta<br />

sovitaan. Suoritettujen opinto<strong>ja</strong>ksojen ryhmittely tulee tehdä<br />

kuitenkin viimeistään silloin, kun suorituksia on 160<br />

opintoviikkoa. Osaston kanslia antaa lisätieto<strong>ja</strong> ryhmittelystä.<br />

• Kun osastoneuvosto on vahvistanut diplomityön aiheen,<br />

valvo<strong>ja</strong>n sekä mahdollisen työn oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n, sovi valvo<strong>ja</strong>n kanssa<br />

työn aikataulusta <strong>ja</strong> sen sen pitävyyden seuraamisesta.<br />

Diplomityön aihe vahvistetaan vuodeksi <strong>ja</strong> lisäaikaa saa vain<br />

hyvin perusteluin.<br />

• Kun diplomityö alkaa valmistua, opiskeli<strong>ja</strong> esittää työn tulokset<br />

<strong>ja</strong> selostuksen jäsentelyn valvo<strong>ja</strong>lle. Työ sidotutetaan kansiin<br />

valvo<strong>ja</strong>n luvalla.<br />

• Pidä diplomityöesitelmä valvo<strong>ja</strong>n edellyttämällä tavalla.<br />

A<strong>ja</strong>nkohdasta sovitaan diplomityön valvo<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

• Kirjoita kypsyysnäyte valvotussa koetilaisuudessa. Kansliasta saa<br />

lomakkeen kypsyysnäytteen suorittamista varten. Lomake pitää<br />

toimittaa diplomityön valvo<strong>ja</strong>lle ennen kypsyysnäytteen<br />

suorittamista.<br />

• Tarkista, että diplomityössäsi on tiivistelmälomake liitteenä.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 79

• Valmistumiseen liittyviä lomakkeita saa osaston kansliasta<br />

(diplomityön tarkastus- <strong>ja</strong> todistusanomus).<br />

• Osastoneuvosto arvostelee diplomityön professorin esityksen<br />

perusteella. Vähintään kaksi viikkoa ennen osastoneuvoston<br />

kokousta toimita yksi kansiin sidottu diplomityö työn valvo<strong>ja</strong>lle<br />

<strong>ja</strong> sovi, että lausunto toimitetaan osaston kansliaan viimeistään<br />

viikkoa ennen kokousta.<br />

Samanaikaisesti :<br />

• Toimita osaston kansliaan viimeistään kahta viikkoa ennen<br />

osastoneuvoston kokousta<br />

- yksi kansiin sidottu diplomityö<br />

- diplomityön tarkastushakemus<br />

- todistusanomus<br />

- opintorekisteriote, jossa on ryhmitellyt opinto<strong>ja</strong>ksot<br />

- ilmoitus kypsyysnäytteen suorittamisesta<br />

- ilmoitus seminaariesitelmästä<br />

Lisäksi osaston kansliaan toimitetaan<br />

-esteettömyystodistukset pääkir<strong>ja</strong>stosta <strong>ja</strong> muista<br />

käyttämistäsi kir<strong>ja</strong>stoista. Todistus saa olla korkeintaan<br />

kuukauden vanha.<br />

-esteettömyystodistus Teknillisen korkeakoulun<br />

ylioppilaskunnalta (korkeintaan kuukauden vanha)<br />

Kun kaikki tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetusuunnitelman<br />

mukaiset opinnot on tehty <strong>ja</strong> edellisessä kohdassa mainitut<br />

paperit toimitettu kansliaan, kansliassa valmistellaan todistus <strong>ja</strong><br />

osastonjohta<strong>ja</strong> vahvistaa valmistumisen.<br />

80<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

10.2 Tutkintotodistus<br />

Jos opiskeli<strong>ja</strong> on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tieto<strong>ja</strong><br />

sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä <strong>ja</strong> arvostelukykyä,<br />

mainitaan tutkintotodistuksessa, että tutkinto on suoritettu oivallisesti.<br />

Maininta oivallisesti voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden<br />

opinto<strong>ja</strong>ksojen kuin diplomityön opintoviikkomäärillä painotettu<br />

keskiarvo <strong>ja</strong> diplomityön arvosana ovat vähintään 4. Jos opinto<strong>ja</strong>kson<br />

arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta<br />

huomioon keskiarvoa laskettaessa.<br />

Korkeakoulun rehtori antaa tutkintotodistuksen juhlallisessa<br />

kahvitilaisuudessa, joita järjestetään kerran kuussa. Henkilön, joka ei<br />

voi osallistua tutkintotodistuksen <strong>ja</strong>kotilaisuuteen, tulee jättää<br />

valtakir<strong>ja</strong> opintotoimistolle todistuksen vastaanottamista <strong>ja</strong><br />

postittamista varten.<br />

Korkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut<br />

korkeakoulussa perus- tai <strong>ja</strong>tkotutkinnon, tutkintodistukseen erityisesti<br />

kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement),<br />

jossa annetaan riittävät tiedot korkeakoulusta samoin kuin<br />

tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista <strong>ja</strong> opintosuorituksista<br />

sekä niiden tasosta <strong>ja</strong> asemasta koulutusjärjestelmässä.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 81

11. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA<br />

Teknillisen korkeakoulun myöntämään perustutkintoon voidaan<br />

hyväksyä rajoitetusti muissa yliopistoissa tai oppilaitoksissa suoritettu<strong>ja</strong><br />

opinto<strong>ja</strong>. Teknistieteelliselle tutkinnolle asetetut tavoitteet tulee<br />

kuitenkin saavuttaa. Tästä vastaavat osastot <strong>ja</strong> koulutusohjelmat, <strong>ja</strong><br />

siksi opiskeli<strong>ja</strong>n tulee saada osastoltaan lupa TKK:n ulkopuolisten<br />

opintojen liittämisestä tutkintoon.<br />

11.1 Opintoyhteistyö muiden yliopistojen <strong>ja</strong> oppi<strong>laitos</strong>ten<br />

kanssa<br />

Opintoyhteistyön tarkoituksena on lisätä opiskelua yli yliopistorajojen<br />

<strong>ja</strong> helpottaa työelämän kannalta tarkoituksenmukaisten<br />

opintokokonaisuuksien suorittamista.<br />

TKK on mukana pääkaupunkiseudun joustavan opinto-oikeuden<br />

(JOO) yhteistyössä. Siihen kuuluvat Helsingin seudun yliopistot<br />

• Helsingin yliopisto<br />

• Helsingin kauppakorkeakoulu<br />

• Kuvataideakatemia<br />

• Sibelius-Akatemia<br />

• Svenska handelshögskolan<br />

• Taideteollinen korkeakoulu<br />

• Teknillinen korkeakoulu<br />

• Teatterikorkeakoulu<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> JOO:sta http://www.helsinki.fi/joo<br />

Teknillisellä korkeakoululla on opintoyhteistyösopimuksia myös<br />

Vaasan <strong>ja</strong> Jyväskylän yliopistojen kanssa. Näistä sopimuksista<br />

kiinnostuneet saavat lisätieto<strong>ja</strong> opintoasian toimistosta, puh. 451<br />

5554.<br />

Erillisopintojen suoritusoikeutta voi hakea myös muista<br />

pääkaupunkiseudun ulkopuolisista korkeakouluista <strong>ja</strong> yliopistoista,<br />

joiden opintotoimistoista saa lisätieto<strong>ja</strong>.<br />

82<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

11.2 Opiskeluoikeuden hakeminen <strong>ja</strong> ilmoittautuminen<br />

opintoihin<br />

Halutessaaan sisällyttää toisen yliopiston opinto<strong>ja</strong>kson tutkintoonsa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n ensin pyydettävä puolto TKK:sta. Joustavan<br />

opiskeluoikeuden sopimus edellyttää, että opiskeli<strong>ja</strong>n kotikorkeakoulu<br />

hyväksyy opinto<strong>ja</strong>ksot haki<strong>ja</strong>n tutkintoon. Tutkintoon liittyvä opiskelu<br />

on maksutonta mutta korkeakoulut maksavat opiskelijoidensa JOOsopimuksista<br />

toisilleen. Lisätieto<strong>ja</strong> puollon saamiseksi saa osaston<br />

suunnitteli<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> opintoneuvo<strong>ja</strong>lta.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n on itse haettava opiskeluoikeutta toisessa<br />

koulutusyksikössä. Erillisten opintojen suoritusoikeuden hakemista<br />

varten on lomake, jonka saa kyseisestä koulutusyksiköstä <strong>ja</strong> joka<br />

toimitetaan ao. yliopistoon tai tiedekuntaan. Suoritusoikeuden saanti<br />

edellyttää usein oman yliopiston vahvistaman opintosuunnitelman<br />

esittämistä. Tietoa asiasta saa kunkin koulutusyksikön<br />

opintotoimistosta.<br />

Erillisiä opinto<strong>ja</strong> suorittavan tulee ilmoittautua lukuvuosittain ainakin<br />

omaan yliopistoon sekä tavallisesti myös kohdeyliopistoon. Maksut<br />

suoritetaan kuitenkin vain omalle yliopistolle <strong>ja</strong> sen<br />

ylioppilaskunnalle.<br />

11.3 Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon<br />

Muissa koulutusyksiköissä suoritettujen opintojen sisällyttämisestä<br />

tutkintoon päättää opiskeli<strong>ja</strong>lle tutkintotodistuksen antava yliopisto.<br />

TKK:n hallitus on 31.1.1989 tehnyt seuraavan yleispäätöksen muissa<br />

korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta:<br />

1) Opiskeli<strong>ja</strong>n suoritukset kotimaisessa korkeakoulussa<br />

hyväksytään täysimääräisenä tutkintoon edellyttäen, että<br />

opintosuunnitelma on vahvistettu laitoksella.<br />

2) Opintosuunnitelma laaditaan yhteistyössä asianomaisen<br />

professorin kanssa, joka myös hyväksyy suunnitelman.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 83

3) Päätöksen opintosuorituksen hyväksymisestä tekee<br />

asianomainen osastoneuvosto.<br />

4) Todistuksen myöntäminen TKK:sta edellyttää, että pääosa<br />

opinnoista diplomityö mukaan lukien on suoritettu<br />

Teknillisessä korkeakoulussa.<br />

5) Jos TKK tekee opintoyhteistyösopimuksen toisen korkeakoulun<br />

kanssa, noudatetaan edellä mainittu<strong>ja</strong> periaatteita soveltuvin<br />

osin.<br />

11.4 Opinnot ulkomailla<br />

<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto panostaa siihen, että<br />

koulutusohjelmassa opiskelevat sisällyttäisivät opintoihinsa ulkomaisia<br />

<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> joko osana harjoittelua tai pääaineen opiskelua. Korkeakoulu<br />

on mukana lukuisissa kansainvälisissä opiskeli<strong>ja</strong>vaihto-ohjelmissa<br />

kuten SOKRATES (EU-maat), Nordplus (Pohjoismaat), ISEP-vaihto<br />

(Yhdysvallat <strong>ja</strong> Latinalainen Amerikka) <strong>ja</strong> TIME-ohjelma, sekä<br />

solminut useita kahdenvälisiä sopimuksia eri yliopistojen kanssa.<br />

Mahdollisuus opiskella ulkomailla kannattaa ottaa huomioon heti<br />

ensimmäistä opintosuunnitelmaa tehdessä.<br />

Tietoa opiskelusta ulkomailla löytyy Kansainvälisen opiskelun<br />

hakuopas lukuvuodeksi 2001-2002 julkaisusta, kansainvälisten asiain<br />

toimistosta (päärakennuksen 1. kerros) <strong>ja</strong> osoitteesta<br />

http://www.hut.fi/Opinnot/KV/. Tietoa asiasta on luettavissa myös<br />

päärakennuksesta olevalta kansainvälisten asioiden ilmoitustaululta <strong>ja</strong><br />

ylioppilaskunnan lehdistä.<br />

Ulkomaisen opiskelupaikan voi järjestää myös itse. Tällöin on<br />

omatoimisesti hankittava tarvittavat tiedot sekä järjestettävä<br />

opiskelupaikka, asuminen <strong>ja</strong> rahoitus. Jos opiskelupaikan hankkii itse,<br />

opintosuunnitelmasta <strong>ja</strong> sen hyväksymisestä on aiheellista keskustella<br />

ajoissa ao. professorin kanssa.<br />

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre fo<br />

International Mobility) palvelee ulkomaisista opinnoista<br />

kiinnostuneita. CIMO:n kotisivun osoite on http://www.cimo.fi.<br />

84<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Korkeakoulun hallitus on 31.1.1989 tehnyt seuraavan yleispäätöksen<br />

ulkomaisten opintosuoritusten hyväksymisestä osaksi tutkintoa sekä<br />

hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä:<br />

1) Opiskeli<strong>ja</strong>n suoritukset ulkomaisissa korkeakoulussa<br />

hyväksytään täysimääräisenä tutkintoon edellyttäen, että<br />

pääpiirteittäinen opintosuunnitelma on vahvistettu laitoksella.<br />

2) Opintosuunnitelma laaditaan yhteistyössä asianomaisen<br />

professorin kanssa, jonka tulee se hyväksyä.<br />

3) Päätöksen ulkomaisten opintosuoritusten hyväksymisestä tekee<br />

asianomainen osastoneuvosto.<br />

4) Jos Teknillinen korkeakoulu tekee opintoyhteistyösopimuksen<br />

ulkomaisen korkeakoulun kanssa, noudatetaan edellä<br />

mainittu<strong>ja</strong> periaatteita soveltuvin osin.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 85

12. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS<br />

Avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden<br />

korkeakouluopintoihin poh<strong>ja</strong>koulutuksesta <strong>ja</strong> iästä riippumatta.<br />

Avointa yliopisto-opetusta järjestetään TKK:ssa mahdollisuuksien<br />

mukaan iltaisin, siten että myös työssäkäyvät voivat siihen osallistua.<br />

Korkeakoulu järjestää avointa yliopisto-opetusta Otaniemen lisäksi<br />

Lahdessa <strong>ja</strong> Jyväskylässä.<br />

Opetustarjonnassa on sekä TKK:n opetusohjelmassa olevia<br />

opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> että avoimen yliopiston omia korkeakoulutasoisia<br />

opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Suosittu<strong>ja</strong> aineita ovat olleet muun muassa kielet,<br />

viestintä <strong>ja</strong> työpsykologia.<br />

Opetukseen ilmoittaudutaan avoimen yliopiston toimistossa erikseen<br />

ilmoitettuina a<strong>ja</strong>nkohtina. Opiskeli<strong>ja</strong>t valitaan opetukseen<br />

pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisia ei<br />

vastaanoteta puhelimitse. Kurssi- <strong>ja</strong> materiaalimaksut maksetaan<br />

käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Avoimessa yliopistossa<br />

suoritetut opinnot viedään TKK:n opintorekisteriin.<br />

Avoimen yliopiston toimisto si<strong>ja</strong>itsee TKK:n koulutuskeskus Dipolissa<br />

huoneessa 13.<br />

Opetustarjonta, maksut, lukujärjestykset <strong>ja</strong> ilmoittautumisa<strong>ja</strong>t löytyvät<br />

Internetistä osoitteesta http://www.dipoli.hut.fi/org/avoinyo/.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> saa myös puhelimitse numerosta 451 4485.<br />

86<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

13. TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT<br />

13.1 Rekrytointipalvelut<br />

Osana Innovaatiokeskusta Rekrytointipalveluiden tavoitteena on<br />

edistää TKK:n opiskelijoiden sijoittumista työelämään.<br />

Rekrytointipalvelut järjestää erilaisia rekrytointitapahtumia <strong>ja</strong> välittää<br />

työpaikko<strong>ja</strong>. Uuden työnanta<strong>ja</strong>n voi löytää myös kir<strong>ja</strong>utumalla CVtietokantaan.<br />

Rekrytointipalvelut si<strong>ja</strong>itsee Dipolissa <strong>ja</strong> palvelee<br />

kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Lisätieto<strong>ja</strong><br />

rekrytointipalvelut@hut.fi, 451 4701 tai http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi<br />

13.2 Harjoitteluasiat<br />

Teknillisen korkeakoulun harjoitteluyksikköön kuuluvat<br />

suunnitteli<strong>ja</strong>, IAESTE- <strong>ja</strong> Leonardo –koordinaattiorit, osastojen<br />

harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>t sekä yritysyhteistyö –koordinaattorit. Heidän<br />

tehtävänään on edesauttaa opiskelijoiden harjoittelua välittämällä<br />

kotimaisia <strong>ja</strong> kansainvälisiä harjoittelu- <strong>ja</strong> kesätyöpaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sekä<br />

neuvomalla opiskelijoita harjoitteluun liittyvissä asioissa. Lisätieto<strong>ja</strong>:<br />

harjoittelu@hut.fi, 451 2067 tai http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu/<br />

13.3 Uraneuvonta<br />

Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille,<br />

vastavalmistuneille <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tko-opiskelijoille sekä järjestää työnhakuun <strong>ja</strong><br />

työelämävalmiuksiinliittyvää koulutusta. Korkeakoulun uraneuvonta<br />

on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> psykologi Riitta Hoikkala-Holm, puh. 451 4702 tai<br />

http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi/uraneuvonta.html.<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 87

13.4 Alumnitoiminta<br />

Alumnitoiminta tarkoittaa TKK:sta valmistuneiden henkilöiden<br />

(alumnien) <strong>ja</strong> TKK:n välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikön<br />

tehtäviin kuuluu mm. alumnitietokannan ylläpitäminen, TKK:n<br />

tapahtumista tiedottaminen, alumneille suunnattujen tapahtumien <strong>ja</strong><br />

palveluiden tarjoaminen sekä mentorointiohjelman koordinointi.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> alumnikoordinaattori Mari Talpila 451 4675 tai<br />

http://www.hut.fi/Yksikot/Alumni/<br />

88<br />

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!