Seikkaillen_lapi_Raamatun_web_20111019
Seikkaillen_lapi_Raamatun_web_20111019
Seikkaillen_lapi_Raamatun_web_20111019
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Havainnollistaminen osana<br />
<strong>Raamatun</strong> kerrontaa<br />
Lasten opettamisessa havainnollistavia menetelmiä<br />
käytetään paljon. Havainnollistamisella<br />
pyritään kuulijoiden mielenkiinnon<br />
säilyttämiseen ja se korostaa aistien avulla<br />
tehtävien havaintojen merkitystä. Usein sanotaankin,<br />
mitä useampaa aistia opetustilanteessa<br />
on mahdollista käyttää, sitä enemmän<br />
opetettavasta asiasta jää mieleen. <strong>Raamatun</strong><br />
opettamisessa havainnollistavat menetelmät<br />
toimivat aina palvelijan roolissa, eikä havainnollistavaa<br />
materiaalia tarvitse kerronnan aikana<br />
korostaa. Tärkeintä on itse kertomus ja<br />
sen sanoma.<br />
<strong>Raamatun</strong>kertomuksen havainnollistamisessa<br />
on tärkeää ottaa huomioon opetettava<br />
asia, lapsiryhmän koko ja käytettävissä olevat<br />
resurssit sekä aika. Ryhmäkoon merkitys on<br />
monesti yllättävänkin suuri; sillä mikä toimii<br />
pienessä ryhmässä, ei välttämättä toimikaan<br />
isossa. Etenkin ison ryhmän kohdalla kertojan<br />
haasteena on katsekontaktin säilyttäminen<br />
lapsiin kerronnan aikana. Havainnollistamisessa<br />
ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä<br />
mahdollisimman havainnollistavaan opetukseen,<br />
vaan usein yksi pienikin esine tai kuva<br />
riittää vallan hyvin (esimerkiksi lammas kerrottaessa<br />
Jeesuksen vertausta kadonneesta<br />
lampaasta). Erityisesti alle kouluikäisiä lapsia<br />
opetettaessa liiallisia yksityiskohtia tulee<br />
välttää, sillä vaarana on, että lasten huomio<br />
kiinnittyykin liiaksi yksityiskohtiin kokonaisuuden<br />
hahmottamisen sijasta.<br />
Raamattuopetuksessa havainnollistetaan<br />
asioita, jotka pystymme itse näkemään. Jumalaa<br />
emme voi omilla silmillämme nähdä<br />
ja jokaisella meistä on oma kuvamme Jumalasta.<br />
Tämän vuoksi Jumalalle ei mielestäni<br />
tule antaa kertomuksessa erillistä hahmoa.<br />
Jeesuksen kohdalla tilanne on toinen, sillä<br />
Jeesus on elänyt ihmisenä maan päällä ja hänet<br />
on voitu nähdä.<br />
Kerronnan havainnollistamisessa käytetään<br />
usein erilaisia nukkeja; lyijyjalka-, pöytä- tai<br />
käsinukkeja. Nukkienkin käytössä on hyvä<br />
muistaa, ettei niitä tarvita välttämättä montaa.<br />
Esimerkiksi Jeesuksen opetuslapsiksi ei<br />
tarvita kahtatoista nukkea, vaan pari kolme<br />
nukkea riittää hyvin. Kertomuksen kaikkia<br />
henkilöitä ei ole tarvitse havainnollistaa ja<br />
joskus havainnollistamiseen riittääkin vallan<br />
hyvin vain yksi nukke.<br />
Käsi- tai pöytänukkeja pystyy tekemään helposti<br />
itsekin suhteellisen pienellä vaivalla. Yksinkertaisten<br />
pöytänukkien tekoon tarvitaan<br />
tyhjä saumurilankapuola nuken vartaloksi<br />
(jos sellaisia ei ole saatavilla, muunkinlainen<br />
kartio käy tai sen voi itse tehdä tukevasta<br />
pahvista), massapallo pääksi sekä kankaita<br />
nuken vaatteiksi ja lankaa hiuksiksi. Kartio<br />
päällystetään kankaalla/kankailla oman<br />
mielen tai tehtävän hahmon (Jeesus, enkeli,<br />
opetuslapsi, <strong>Raamatun</strong> ajan henkilö…) mukaan.<br />
Pää kannattaa kiinnittää paikalleen<br />
liimalla; hiuksetkin saa kiinni helpoimmin<br />
liimalla. Hiukset voi myös jättää kokonaan<br />
pois ja kietoa pään ympäri kankaanpalasen<br />
liinaksi, kuten <strong>Raamatun</strong> henkilöillä usein<br />
on. Nukelle voi lopuksi piirtää kasvot, mutta<br />
turhaa ilmeikkyyttä on hyvä välttää. Tällöin<br />
erilaisten mielialojen esittäminen nukkien<br />
avulla on helpompaa. Kasvot voi jättää hyvin<br />
myös piirtämättä, sillä esimerkiksi lyijyjalkanukeilla<br />
ei yleensä ole kasvoja.<br />
Havainnollistavien menetelmien tuella <strong>Raamatun</strong><br />
kerronnasta on mahdollisuus saada<br />
kuulijoita kiinnostava ja heille mieleenpainuva<br />
opetuskokonaisuus. Tärkeää on itse kokea,<br />
että opetettava kokonaisuus on hyvä. Jos on<br />
itse mukana, ovat varmasti lapsetkin!<br />
Innostavia ja siunattuja hetkiä <strong>Raamatun</strong><br />
opettamisen parissa!<br />
Marja-Liisa Pitkäranta<br />
2