You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Punaraita</strong><br />
PAROC RAKENNUSERISTEIDEN ASIAKASLEHTI 1/2005<br />
MCI<br />
ERISTÄMÄLLÄ<br />
PUHTAAMPI EUROOPPA<br />
Kolmesta<br />
kerroksesta<br />
hyötyy moni<br />
12<br />
8
¢<br />
Galleria<br />
Pyhän Henrikin ekumeeninen<br />
taidekappeli<br />
Turussa rakennettiin<br />
pitkälti lahjoitusvaroin.<br />
<strong>Paroc</strong> lahjoitti kappeliin<br />
Vuorivillaeristeet.<br />
<strong>Punaraita</strong><br />
2
RAKENNUKSILLE<br />
ENERGIAMERKKI<br />
Sisällys<br />
EU:n jo voimassaoleva energiatehokkuusdirektiivi<br />
(EPBD = Energy Performance in<br />
Buildings Directive) alkaa pian vaikuttaa jokaiseen<br />
asuntokauppaan, uudisrakennussuunnitelmaan ja<br />
talokorjaushankkeeseen. Parhaillaan on meneillään<br />
valmistelu- ja siirtymäjakso.<br />
Direktiivin mukaan kaikkien EU-maiden on<br />
vuonna 2006 siirryttävä uuteen käytäntöön, jossa<br />
rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan kansallisesti<br />
asetetun luokituksen avulla. Jokainen maa<br />
valmistelee toiminta- ja laskentamallin, jonka avulla<br />
niin asuntojen, kiinteistöjen kuin julkisten rakennusten<br />
energiatehokkuus määritellään. Kukaan ei<br />
vielä tiedä, missä muodossa luokittelutieto esitetään.<br />
Hyvä vertailukohta on kylmäkalusteisiin kiinnitetty<br />
energiamerkki A, B, C jne. luokituksineen.<br />
Aivan pian rakentajat alkavat käyttää uutta laskentamallia<br />
suunnitellakseen rakennuksensa haluttuun<br />
luokkaan. Kiinteistöjen myyjät tilaavat energiatehokkuustodistuksia<br />
osoittaakseen kaupattavan<br />
kohteen laadun ja perustellakseen sen hinnan.<br />
Laskentatyöhön valtuutetut asiantuntijat kirjoittavat<br />
rakennusten energiatehokkuudesta todistuksia.<br />
Rakennusten korjaajat tähtäävät toimillaan talon<br />
luokituksen ja siten sen markkina-arvon parantamiseen.<br />
Direktiivi tähtää tietysti energiankulutuksen pienentämiseen<br />
ja Kioton ilmastosopimuksen kasvihuonekaasujen<br />
vähentämiselle asetettujen tavoitteiden<br />
täyttymiseen. On arvioitu, että Kioton tavoitteet<br />
täyttyisivät Euroopassa pelkästään eristämisen<br />
vaikutuksesta, jos kaikki rakennukset eristettäisiin<br />
paremmin!<br />
Eerik Lundmark<br />
Johtaja, <strong>Paroc</strong> Rakennuseristeet Suomi<br />
14<br />
8 Energiatehokkaasta rakentamisesta hyötyvät kaikki<br />
Rakentamista mullistava energiatehokkuusdirektiivi astuu Euroopassa<br />
voimaan pääosin jo vuonna 2006.<br />
12 Loivien kattojen eristäjät kolmen kerroksen väkeä<br />
Lain muutoksien myötä yhä useampi yläpohjan eristäjä lukeutuu kolmen<br />
kerroksen väkeen.<br />
14 Helpotusta rakennusmääräysten ja ohjeiden tulkintaan<br />
Rakennusmääräysten vaatimuksiin ja ohjeisiin vastaaminen on usein<br />
haasteellista puuhaa.<br />
8<br />
• Julkaisija<br />
PAROC OY AB<br />
Neilikkatie 17, PL 294<br />
01301 Vantaa<br />
puhelin 0204 55 4868<br />
faksi 0204 55 4738<br />
www.paroc.fi<br />
• Päätoimittaja<br />
Nina Hyyppä<br />
nina.hyyppa@paroc.<strong>com</strong><br />
• Toimitus ja ulkoasu<br />
MCI Press oy<br />
Mikonkatu 18 B,<br />
00100 Helsinki<br />
puhelin (09) 2525 0250<br />
faksi (09) 2525 0251<br />
info@mcipress.fi<br />
www.mcipress.fi<br />
• Kannen kuva<br />
<strong>Paroc</strong> Oy Ab<br />
• Painatus<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
ISSN 1237-1688<br />
2. vuosikerta<br />
Copyright © MCI Press oy<br />
Lehden sisältöä ei saa osittainkaan<br />
jäljentää ilman toimituksen kirjallista<br />
lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta<br />
lähetetyistä materiaaleista.<br />
<strong>Punaraita</strong> ilmestyy 2 kertaa vuodessa.<br />
3 <strong>Punaraita</strong>
6<br />
Ajassa<br />
PAROC AIRCOAT<br />
Pientalon ilmanvaihdon eristysjärjestelmä<br />
akennuksessa täytyy olla ilmanvaihtojärjestelmä, joka täyttää asumisviihtyvyyden,<br />
energiatalouden sekä asukkaiden muiden tarpeiden<br />
R<br />
asettamat vaatimukset. Koneellinen, lämmön talteenotolla varustettu<br />
järjestelmä vastaa nykyisiä vaatimuksia ja rakentamistapaa.<br />
PAROC AirCoat –ilmanvaihdon eristysjärjestelmä on tarkoitettu pientalon<br />
ilmanvaihtokanavien eristyksiin. Teollisesti valmistetut eristeosat (T-yhteet,<br />
kulmayhteet, suorat kanavaeristeet ja kiinnitystarvikkeet) mahdollistavat paloturvallisen,<br />
energiaa säästävän ja nopeasti toteutettavan, rakennuksen<br />
kohteen arvon säilyttävän eristysratkaisun.<br />
Paloturvallisuus<br />
Palamattomasta vuorivillasta valmistettu<br />
eristysjärjestelmä on paloturvallinen<br />
ilman erillisiä huoltotoimenpiteitä<br />
koko rakennuksen eliniän. PA-<br />
ROC AirCoat –eristeosat täyttävät<br />
pientalon liesituulettimen poistokanavan<br />
paloeristevaatimuksen EI30:n.<br />
Energiatalous<br />
Lämmön talteenotolla varustetussa<br />
pientalon ilmanvaihtojärjestelmässä<br />
maksettu energia saadaan hyödynnettyä<br />
parhaiten eristämällä ilmanvaihtokanavisto<br />
PAROC AirCoat –<br />
eristeosia käyttäen.<br />
Laatu<br />
Teollisesti valmistetut eristeosat takaavat<br />
ehjän ja laadukkaan eristyksen<br />
koko ilmanvaihtojärjestelmään.<br />
Hyvin suunniteltu työ, oikeat rakennusmenetelmät<br />
ja -ratkaisut sekä<br />
laadukkaat tuotteet yhdessä takaavat<br />
rakennuksen arvon säilymisen.<br />
Asennusnopeus<br />
Asennusvalmiita PAROC AirCoat -<br />
eristeosia ja kiinnitystarvikkeita<br />
käyttäen eristystyö sujuu hämmästyttävän<br />
nopeasti – toteuttaa sen ilmanvaihtoalan<br />
ammattilainen tai rakentaja<br />
itse.<br />
PAROC AirCoat –ilmanvaihdon<br />
eristysjärjestelmä luo viihtyisät,<br />
turvalliset olosuhteet asumiselle. 6<br />
Lisätietoja:<br />
Esa Seppänen<br />
Tuotepäällikkö<br />
<strong>Paroc</strong> Oy Ab<br />
Tekniset eristeet<br />
53500 Lappeenranta<br />
Puh. 0204 55 7968 (vaihde)<br />
Faksi 0204 55 7255<br />
esa.seppanen@paroc.<strong>com</strong><br />
www.paroc.fi<br />
<strong>Punaraita</strong> 4
ALAKATOILLE JA<br />
AKUSTIIKKAAN<br />
uusia standardeja<br />
V<br />
uonna 2004 julkaistu eurooppalainen<br />
alakattostandardi<br />
EN 13964 määrittelee alakatoille<br />
asetettavat vaatimukset ja testimenetelmät.<br />
Samalla alakatoille on mahdollista<br />
ottaa käyttöön CE-merkki.<br />
Myös Suomen Standardisoimisliitto<br />
SFS on julkaissut uuden standardin<br />
SFS 5907 Rakennusten akustisesta<br />
luokituksesta.<br />
Alakattostandardi SFS- EN<br />
13964 on vahvistettu suomalaiseksi<br />
kansalliseksi standardiksi ja sen kanssa<br />
ristiriitaiset kansalliset standardit<br />
kumotaan vuoden 2005 loppuun<br />
mennessä. CE-merkintä alkaa vuonna<br />
2005 ja <strong>Paroc</strong> on ensimmäisten<br />
merkitsijöiden joukossa. Uudet harmonisoidut<br />
vaatimukset koskevat sekä<br />
alakattomateriaalien valmistajia<br />
että valmiiden järjestelmien myyjiä.<br />
Se tarkoittaa vilskettä testauslaboratorioissa<br />
ja tuotannon laadunvalvonnassa<br />
sekä samalla tietenkin myös<br />
melkoisia kustannuksia mm. uusia<br />
paloluokkia testattaessa.<br />
Absorptioluokitus<br />
Absorptiokerroin<br />
1,0<br />
0,8<br />
A<br />
B<br />
0,6<br />
C<br />
0,4<br />
D<br />
0,2<br />
E<br />
0,0<br />
250 500 1000 2000 4000<br />
Äänentaajuus (Hz)<br />
Materiaalien vertailtavuus<br />
helpottuu<br />
Äänenvaimennusmateriaalien absorptioluokitus<br />
on osa alakattojen eurooppalaista<br />
standardia ja se on liitteenä<br />
myös Rakennusten akustinen luokitusstandardissa.<br />
Absorptioluokitus helpottaa<br />
vaimennuksessa käytettävien materiaalien<br />
vertailtavuutta, kun suunnitellaan<br />
tilojen akustisia ominaisuuksia<br />
äänen absorption ja äänen heijastavuuden<br />
kannalta. Materiaalin absorptioluokka<br />
määräytyy laboratoriossa<br />
mitatun painotetun absorptiokertoimen<br />
perusteella. Kerroin on laskettu taajuus-absorptiofunktion<br />
pohjalta.<br />
Vuorivilalla on ihanteelliset äänenvaimennusominaisuudet,<br />
joten<br />
<strong>Paroc</strong>in akustointilevyt saavuttavat<br />
vaivatta myös parhaan A-tason absorptioluokan.<br />
Uusi akustinen luokitus<br />
Standardi SFS 5907 rakennusten<br />
akustisesta luokituksesta antaa ohjeita<br />
erilaisten rakennustyyppien tavoiteltavasta<br />
äänieristyksestä, äänitasoista ja<br />
huoneakustiikasta täydentäen Suomen<br />
rakentamismääräyskokoelman<br />
määräyksiä ja ohjeita. Standardissa<br />
on otettu käyttöön eri rakennustyyppien<br />
akustinen luokitus neljään luokkaan<br />
A, B, C ja D, joista luokka C<br />
vastaa vähimmäistasoa ja rakentamismääräysten<br />
tasoa, siltä osin kuin<br />
määräyksiä kullekin rakennustyypille<br />
on asetettu. Standardi auttaa suunnittelijoita,<br />
konsultteja rakennuttajia ja<br />
kiinteistönomistajia toteuttamaan akustisesti<br />
tarkoituksenmukaisia tiloja. 6<br />
Tuplavarma-ratkaisulla<br />
SELVIÄ ETUJA<br />
yläpohjaeristämiseen<br />
U:n energiatehokkuusdirektiivin<br />
voimaantulo vuoden<br />
E<br />
2006 alussa tulee vaikuttamaan<br />
eristepaksuuksiin. Yläpohjaeristyksissä<br />
siirrytään yhä yleisemmin 400–500<br />
mm paksuuksiin. Tämä tulee huomioida<br />
rakennekorkeuksia ja eristysten<br />
yksityiskohtia suunniteltaessa.<br />
Tuplavarma on pientalojen yläpohjissa<br />
usein käytetty Vuorivillalevyn<br />
ja puhallusvillan yhdistelmä.<br />
Rakenteessa yhdistyvät levyvillan<br />
jämäkkyys ja puhallusvillan vaivattomuus.<br />
Matalaenergiatalot ovat<br />
yleistyneet nopeasti ja sen myötä<br />
myös Tuplavarma-ratkaisun edut<br />
korostuneet.<br />
Vuorivillalevy muodostaa tasaisen<br />
ja tukevan alustan höyrynsulun ja harvan<br />
rimoituksen päälle. Valmiinmittaiset<br />
100–150 mm paksuiset levyt on<br />
nopea latoa paikalleen ja taloon<br />
saadaan lämpö päälle ja kuivatus sekä<br />
sisätyöt käyntiin ennen Puhallus-<br />
Vuorivillan asennusta. Villalevyt toimivat<br />
tärinän vaimentimina. Ne pienentävät<br />
puhallusvillakerroksen paksuutta<br />
ja koko eristekerroksen painumaa.<br />
Puhallusvilla voidaan puhaltaa levyjen<br />
päälle vasta sen jälkeen, kun<br />
kaikki muut asennustyöt yläpohjassa<br />
on tehty. Puhallusvillan paino ei kuormita<br />
höyrynsulkua ja läpivientien teippaukset<br />
pysyvät tiiviisti kiinni.<br />
Kauppa- ja teollisuusministeriön<br />
aikoinaan perustama energiansäästön<br />
palvelukeskus MOTIVA suosittaa<br />
jo nyt yläpohjaan 500 mm eristystä.<br />
Tämä eristepaksuus vaikuttaa jossain<br />
määrin rakenteiden suunnitteluun ja<br />
riittävän eristetilan toteuttamiseen<br />
mm. katon reuna-alueilla.<br />
Usein esiintyy tilanteita, joissa<br />
yläpohjassa olevat IV- ym. taloon<br />
kuuluva tekniikka estää puhaltajan<br />
pääsyn eristettävään kohteeseen.<br />
Tällaiset kohteet pitää eristää aina<br />
joko tarvittavin osin tai kokonaan levyeristeillä<br />
ennen puhallustyötä.<br />
Muitakin pieniä etuja<br />
Jos huoneiden käyttötarkoitusta ja<br />
rakenteita muutettaessa joudutaan<br />
kattoa avaamaan sisältä päin, levyvilla<br />
estää puhallusvillojen putoamisen.<br />
Palovahingossa Tuplavarma voi<br />
antaa lisää pelastusaikaa, sillä <strong>Paroc</strong><br />
Vuorivilla on palamaton. Asuntopalot<br />
syttyvät lähes aina talon sisältä.<br />
Kun sisäverhouksen paneeli on<br />
palanut pois, pitää harvarimoitus<br />
Vuorivillalevyn paikallaan vielä jonkin<br />
aikaa ja antaa näin palokunnalle<br />
tarvittavat lisäminuutit pelastustoimiin.<br />
Mikäli tuli ehtii tunkeutua yläpohjan<br />
ullakkotilaan, vahingot ovat<br />
aina suuria. 6<br />
TUPLAVARMAN ETUJA:<br />
• Tehokas levy- ja puhallusvillan<br />
yhdistelmä<br />
• Eristekerroksen painuma hyvin vähäistä<br />
• Työnaikainen lämmöneristys<br />
• Toimiva ratkaisu saneerattaessa<br />
• Lisää aikaa pelastautumiselle<br />
palotilanteessa<br />
6<br />
5 <strong>Punaraita</strong>
6<br />
Ajassa<br />
<strong>Paroc</strong>ilta ydinvillaa<br />
TEHORANKAAN<br />
PAROC<br />
näkyy Oulussa<br />
Tasoiteliimaus<br />
Uutuustuote<br />
PAROC CGL<br />
Pinnan ruiskumaalaus<br />
aroc – konstruktiivisen Vuorivillan<br />
lujuusominaisuuksia on<br />
P<br />
nyt hyödynnetty teräsrankarakenteessa.<br />
Teräselementti Oy Lempäälästä on<br />
kehittänyt ratkaisun, jossa ei ole seinän<br />
läpimenevää terästä. Rakenne<br />
koostuu <strong>Paroc</strong>-Vuorivilla uumalevystä<br />
ja sen sivuihin kiinnitetyistä teräsohutlevyprofiileista.<br />
Näin on saatu rakennuskomponentti,<br />
joka kestää rakenteessa<br />
taivutus- ja puristuskuormitusta<br />
ja samalla toimii hyvänä lämmöneristeenä.<br />
Käyttökohteena tulee olemaan<br />
perinteisten rankarakenteiden tapaan<br />
kevytrakenteiset ulkoseinät. Hyvän<br />
lämmöneristävyyden ansiosta 150<br />
mm. Tehoranka riittää nykyisen ulkoseinien<br />
U-arvovaatimuksen täyttävään<br />
rakenteeseen.<br />
Teräselementti on antanut tuotteelleen<br />
nimen Tehoranka.<br />
Tehorangassa käytettävä <strong>Paroc</strong><br />
Vuorivilla on kehitetty rakenteen lujuusvaatimukset<br />
huomioiden. Muiden<br />
<strong>Paroc</strong>-eristeiden tapaan Tehorangan<br />
ydinvillalla on tuotetta kuvaava<br />
nimi: PAROC INTS 200 ja<br />
PAROC INTS 350.<br />
Tuotteelle ja komponenteille on<br />
haettu patenttia. 6<br />
Lisätietoja:<br />
Esa Martti, Teräselementti Oy<br />
esa.martti@teraselementti.fi<br />
suntomessut järjestetään<br />
A tänä vuonna Oulussa 15.7 –<br />
14.8.2005. Messualueeksi on<br />
valittu Oulun Toppilansaaren niemenkärki<br />
Pohjanlahdella. Alueelle<br />
rakennetaan yhteensä 162 asuntoa.<br />
Niistä noin 50 on näytteillä<br />
messujen aikana. Näyttelyasunnoista<br />
28 on omakotitaloja.<br />
Toisin kuin aikaisempina kertoina,<br />
tämän vuoden asuntomessuilla<br />
jokainen talo on arkkitehdin suunnittelema.<br />
<strong>Paroc</strong> on vahvasti mukana messuilla,<br />
sillä noin puolet messualueen<br />
taloista on eristetty <strong>Paroc</strong> Vuorivillalla.<br />
Muun muassa arkkitehti Henry<br />
Metsi päätyi <strong>Paroc</strong>in Vuorivillaan<br />
suunnittelemissaan rakennuksissa.<br />
– Olen suunnittelut ja rakentanut<br />
paljon, eikä Vuorivilla ole minua<br />
vielä koskaan pettänyt. Markkinoilla<br />
on nykyisin paljon tuotteita. Itse luotan<br />
kuitenkin tuttuun ja turvalliseen,<br />
hyväksi todistettuun laatutuotteeseen,<br />
Metsi kommentoi.<br />
Oulun asuntomessujen yhteydessä<br />
lanseerataan Suomeen myös EUsäädösten<br />
mukainen energialuokitus,<br />
josta selviää muun muassa<br />
asuntojen kokonaisenergiankulutus.<br />
arocille tärkeissä toimintamaissa,<br />
kuten esim. Saksassa<br />
P<br />
ja Puolassa, on tyypillistä kylmän<br />
autotallin ja lämpimän asuinkerroksen<br />
välisessä välipohjan eristyksessä<br />
painottaa Vuorivillan lämmöneristävyyden<br />
lisäksi myös ääni- ja paloeristävyyttä.<br />
Tähän tarkoitukseen<br />
tehty tuote PAROC CGL (Cellar<br />
Ceiling Lamella) on jo Suomen<br />
markkinoilla.<br />
Aiemmin Suomessa on tähän tarkoitukseen<br />
käytetty lähinnä levytuotteita,<br />
jotka on asennettu erillisen rankarakenteen<br />
väliin välipohjan alapintaan.<br />
Tällöin eristeiden päälle on laitettu<br />
joko rakennuslevy ja maalaus tai<br />
kovempi Vuorivilla-levyeriste, jonka<br />
pintaan on sitten ruiskutettu rappaus.<br />
PAROC CGL on lamelli-tuote<br />
(1200 x 200 x paksuus mm 3 ), joka<br />
tarkoittaa, että se on kevyempi, mut-<br />
ta sen mekaaniset ominaisuudet<br />
ovat kuitenkin paremmat kuin ”varsinaisilla”<br />
ohutrappauksen alle tarkoitetuilla<br />
levytuotteilla. Näin ollen se<br />
voidaan paksuudesta riippuen asentaa<br />
välipohjan alapintaan liimaamalla,<br />
ilman erillistä rankarakennetta.<br />
Tuotepinta voidaan haluttaessa<br />
ruiskumaalata.<br />
Toinen kiinnitystapa, jota kehitetään<br />
edelleen, on asentaa tuote ennen<br />
välipohjan betonivalua suoraan<br />
muotin pohjalle, jolloin tuote kiinnittyy<br />
suoraan betoniin sen omalla sideaineella<br />
ilman erillistä liimausta tai<br />
mekaanisia kiinnikkeitä. Kun muotti<br />
on purettu, voi tuotepinnan suoraan<br />
joko maalata tai ohutrapata. 6<br />
Tarkemmin:<br />
jukka.sevon@paroc.<strong>com</strong> tai<br />
p: 020 455 6498<br />
Anna meille palautetta, joko verkkosivuillamme<br />
www.paroc.fi (palaute) tai faksilla 0204 55 4738.<br />
Kehitämme jatkuvasti sekä lehteämme että toimintaamme<br />
ja haluaisimme mielellämme kuulla mielipiteesi!<br />
<strong>Punaraita</strong> 6
6<br />
Pauli Haapakosken kotitalon ulkoseinä<br />
on rapattu Vuorivillan päälle.<br />
Puutalosta<br />
KIVITALO<br />
uinen julkisivu on kaunis ja<br />
P lämmin, mutta kestääkseen<br />
Suomen säätilat se vaatii huoltoa tai<br />
maalausta säännöllisin, muutaman<br />
vuoden väliajoin. Kun seuraava maalauskerta<br />
lähestyy, kannattaa harkita,<br />
olisiko sittenkin parempi lisäeristää<br />
talo energiaa säästäväksi ja samalla<br />
muuttaa talon julkisivu huoltovapaaksi<br />
rappausjulkisivuksi. Rapatut julkisivut<br />
puurakenteisissa pientaloissa ovat<br />
yleistymässä myös Suomessa. Kokemuksia<br />
on saatu jopa 15 vuoden<br />
ajalta ja tulokset ovat olleet kannustavia.<br />
Esimerkkinä tästä on markkinointijohtaja<br />
Pauli Haapakosken Turussa<br />
sijaitseva talo, joka sai uuden ulkomuodon,<br />
kun se lisäeristettiin ja rapattiin<br />
yhdeksän vuotta sitten. Julkisivu on<br />
edelleen hyvässä kunnossa.<br />
– Hämmästyttävää, ettei yhdeksän<br />
vuotta sitten remontoidussa talossa<br />
ole halkeaman halkeamaa. Ohutrappaus<br />
on edelleen erittäin hyvässä<br />
kunnossa, mikä on osoitus siitä, että<br />
työ on tehty hyvin ja että käytetyt aineet<br />
ja materiaalit ovat olleet korkealaatuisia,<br />
Haapakoski kertoo.<br />
Alan miehenä Haapakoski osallistui<br />
itsekin talonsa julkisivuremonttiin.<br />
Hän teki esityöt, remontoi puurakenteet<br />
ja kiinnitti <strong>Paroc</strong>in Vuorivillan<br />
paikoilleen. Rappausvastuun hän antoi<br />
kuitenkin rappausliikkeelle. Ohutrappaus<br />
tehtiin 30-millimetrisen<br />
Vuorivillan päälle.<br />
– Halusin, että Vuorivillakerros<br />
on suhteellisen ohut, jottei talo niin<br />
sanotusti liho, hän perustelee.<br />
Tasoiteurakoitsija Atso Jokisella<br />
Jokioisista on myös hyviä kokemuksia<br />
puutalon rappaamisesta. Hän<br />
rappasi kotinsa julkisivut 15 vuotta<br />
sitten ohuteristerappausrakenteella.<br />
VASTAA JA VOITA!<br />
Tuolloin ohut-eristerappaus oli vielä<br />
kovin uutta.<br />
– Ajatus rapata puupinta syntyi,<br />
kun tein eräälle suomalaiselle yritykselle<br />
koetaloa Paraisille. Kotini ulkoseinien<br />
maali hilseili ja sisälämpötila<br />
laski talvisin hieman liian viileäksi.<br />
Julkisivuremontissa seiniin laitettiin<br />
<strong>Paroc</strong>in 50-millimetristä Vuorivillaa,<br />
jonka päälle tehtiin rappaus.<br />
1. Mielestäni lehden mielenkiintoisin aihe on sivulla _____<br />
2. Seuraavaksi kiinnostavin aihe on sivulla _____<br />
3. Tahtoisin lukea <strong>Punaraita</strong>-lehdestä juttuja, jotka liittyvät<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
Lähetä vastauksesi 28.02.2005 mennessä.<br />
Osallistujien kesken arvomme tuulenpitävän ulkoilutakin.<br />
Nimi __________________________________________<br />
Osoite ________________________________________<br />
Postinumero ja -toimipaikka _______________________<br />
Puhelinnumero __________________________________<br />
Jokinen on edelleen julkisivuremonttiinsa<br />
hyvin tyytyväinen. Talon<br />
lämmityskustannukset ovat laskeneet,<br />
eikä julkisivulle ole tarvinnut remontin<br />
jälkeen tehdä mitään.<br />
– Puupintoja piti ehostaa hyvin<br />
usein. Nyt ei ole tarvinnut viiteentoista<br />
vuoteen koskea kotitalon seiniin,<br />
eläkepäiviään leppoisasti viettävä<br />
Jokinen kommentoi. 6<br />
<strong>Paroc</strong> Oy Ab<br />
Rakennuseristeet<br />
<strong>Paroc</strong><br />
maksaa<br />
postimaksun<br />
VASTAUSLÄHETYS<br />
Sopimus 00500/50<br />
01003 VANTAA<br />
7 <strong>Punaraita</strong>
ENERGIATEHOKKAASTA<br />
rakentamisesta<br />
hyötyvät kaikki<br />
EU:n rakentamista mullistava energiatehokkuusdirektiivi astuu<br />
Euroopassa voimaan pääosin vuonna 2006 ja täydellä teholla<br />
2009. Ja täysin syystä. Nykyiset rakennukset tuhlaavat valtavasti<br />
energiaa ja päästelevät ilmakehään kasvihuonekaasuja.<br />
Suomessakin muuttuu moni asia – ainakin uudisrakentaminen.<br />
aroc Oy:n kehityspäällikkö Pekka<br />
P Haikonen pudistaa hymähtäen päätään.<br />
Häntä on mietityttänyt usein yksi asia.<br />
– Synnymme, elämme perheen kanssa, opiskelemme,<br />
teemme työtä, nukumme ja lopulta<br />
kuolemme neljän seinän sisällä. Silti matti ja<br />
maija meikäläinen tietävät rakennuksista hämmästyttävän<br />
vähän. Ne ovat kuitenkin alati<br />
läsnä jokaisen elämässä.<br />
Otetaanpa muutama esimerkki. Haikosen<br />
mukaan monikaan suomalainen ei tiedä, että<br />
rakennukset kuluttavat laajentuneen EUalueen<br />
käyttämästä energiasta 45 prosenttia.<br />
Tämä on reilusti yli kaksi kertaa liikenteen<br />
käyttämä määrä. Niinpä se on myös merkittävin<br />
hiilidioksidipäästöjen lähde. Suomessa<br />
rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 30 %<br />
maan kasvihuonepäästöistä ja haukkaa 23 %<br />
energiankulutuksesta.<br />
ECOFYS-konsulttiyritys on laskeskellut,<br />
että Euroopassa voitaisiin säästää 370 miljoonaa<br />
tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa energiatehokkaimmilla<br />
taloilla. Ympäristön kannalta<br />
se merkitsee samaa kuin jos 6 miljoonaa autoa<br />
sammuttaisivat moottorinsa 14 vuodeksi tai<br />
Eurooppaan istutettaisiin metsäala, joka olisi<br />
kolme kertaan Ranskan kokoinen.<br />
Haikonen sanoo, että rakentamiseen kohdistuu<br />
juuri nyt mittavimmat muutokset sitten<br />
70-luvun lopun energiakriisin jälkimaininkien.<br />
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin<br />
toimeenpanoa koskevat säädökset astuvat<br />
voimaan osittain vuoden 2006 alusta ja kokonaisuudessaan<br />
vuonna 2009. EU-määräysten<br />
taustalla on Kioton ilmastosopimus, joka velvoittaa<br />
eurooppalaiset vähentämään kasvihuonepäästöjä<br />
kahdeksan prosenttia vuoden 1990<br />
tasosta vuosiin 2008–2012 mennessä.<br />
<strong>Punaraita</strong> 8
Mitä jos, 6 miljoonaa autoa sammuttaisivat moottorinsa 14 vuodeksi tai Eurooppaan<br />
istutettaisiin metsäala, joka olisi kolme kertaan Ranskan kokoinen...<br />
9 <strong>Punaraita</strong>
– Tuontienergiasta erittäin riippuvaisen<br />
Euroopan kilpailukykyä pyritään myös parantamaan.<br />
Samalla halutaan kohentaa energian<br />
saatavuutta, varmuutta ja turvallisuutta. Erilaisia<br />
blackoutteja on ollut monessa maassa, Haikonen<br />
sanoo.<br />
Energian säästäminen ei siis tuo pelkästään<br />
sulkia kestävän kehityksen hattuun, vaan se on<br />
myös taloudellisesti viisasta. Euroopan komission<br />
laskelmien mukaan yhden ekstrakilowatin<br />
sähkön tuottaminen maksaa 200–400 prosenttia<br />
enemmän kuin sen säästäminen.<br />
VANHA RAKENNUSKANTA ON MAHDOLLISUUS<br />
Komission laskelmien mukaan energiankulutusta<br />
voidaan kustannustehokkaasti vähentää<br />
noin 22 prosenttia vuoteen 2010 mennessä<br />
soveltamalla uusiin ja merkittävien korjausten<br />
kohteena oleviin rakennuksiin tiukempia normeja.<br />
Direktiivi rajaa kuitenkin ulkopuolelleen<br />
kooltaan alle 1000m 2 korjattavat rakennukset,<br />
mutta suurempiin, yli 1000m 2 rakennuksiin<br />
direktiiviä joudutaan soveltamaan silloin, kun<br />
niitä korjataan. Eurooppa on kuitenkin kuin<br />
museo, vanhoja, alle 1000m 2 kokoisia rakennuksia<br />
on silminkantamattomiin. Niinpä valtaosa<br />
säästöpotentiaalista jää direktiivin säädösten<br />
koskemattomiin. On kuitenkin mahdollista,<br />
että paikallisilla määräyksillä raja asetetaan koskemaan<br />
myös alle 1000 m 2 rakennuksia.<br />
Perinteisesti Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä<br />
muun muassa käytetyissä eristepaksuuksissa.<br />
Priimus on aina ollut Ruotsi, jossa<br />
vaipan eristepaksuudet ovat noin 20 prosenttia<br />
Suomenkin lukuja suuremmat, ja alapohjan<br />
eristys lähes puolet suomalaista paksumpi.<br />
Euroopan eristevalmistajien yhdistys Eurima<br />
on laskenut, että energiansäästöä voitaisiin lisätä<br />
huomattavasti lähes kaikissa vanhan mantereen<br />
maissa seinä- ja kattoeristeitä paksuntamalla. Jos<br />
esimerkiksi ruotsalaista eristämisen tasoa sovellettaisiin<br />
vaikkapa Belgiassa, Espanjassa ja Italiassa,<br />
voitaisiin tämän hetkistä energiahukkaa<br />
pienentää parhaimmillaan jopa 90 %. Jos ruotsalaisia<br />
standardeja sovellettaisiin kaikissa Euroopan<br />
maissa, voitaisiin energiaa säästää 50 %.<br />
Ruotsia voikin syyllä pitää energian säästämisen<br />
esimerkkimaana. Maassa energian säästö<br />
Syystä ylpeänä kotimaansa osaamisesta<br />
Stadler muistuttaa, miksi<br />
Ruotsi on matalaenergiarakentamisen<br />
esimerkkimaa. Syy tähän<br />
löytyy läheltä.<br />
– Hyvä energian säästötasomalli<br />
johtuu siitä, että Swedisol on saanut<br />
olla mukana uuden muokkaamisprosessissa.<br />
Konsulttitoimistot<br />
ja opetuslaitokset ovat jo 15 vuotta<br />
käyttäneet Swedisolin julkaisemaa<br />
eristysopasta.<br />
on ollut puheenaihe on pitkään, sillä jo suuren<br />
energiakriisin jälkimainingeissa 1970-luvun<br />
lopulla Ruotsissa ryhdyttiin miettimään energiatehokkaita<br />
ratkaisuja myös rakentamiseen.<br />
Swedisol-nimisen yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Claes-Göran Stadler kertoo, ettei Ruotsissa<br />
ole muutettu lämmöneristysvaatimuksia vuoden<br />
1980 jälkeen.<br />
– Uusi EU-direktiivi ei aiheuta tiukempia<br />
vaatimuksia Ruotsin uustuotantoon, mutta<br />
myös meille tämä tarkoittaa lämmöneristyskorjauksia<br />
vanhoissa taloissa, Stadler muistuttaa.<br />
Suurimmat markkinat lämmöneristeille<br />
ovatkin Etelä- ja Keski-Euroopassa ja erityisesti<br />
uusissa EU:n jäsenmaissa, joiden rakennuskanta<br />
on energiatehokkuuden kannalta kehnoa.<br />
Lämmöneristäminen on usein kustannustehokkain<br />
tapa saada aikaan vähän energiaa<br />
kuluttava rakennus. Jo pelkästään kunnon<br />
lämmöneristys kaikissa rakennuksissa Euroopassa<br />
auttaa pääsemään Kioton sopimuksessa<br />
asetettuihin päästötavoitteisiin.<br />
SILKKAA SIJOITTAMISTA<br />
Kun 70-luvun lopulla peruspientalo kulutti<br />
energiaa jopa 300 kWh/m2, niin nykyinen<br />
normitalo selviää reilusti alle puolella tästä. Ja<br />
suunta on edelleen laskeva, kun niin sanotut<br />
matalaenergiatalot edelleen yleistyvät. Ne puolittavat<br />
tarvittavan energiamäärän noin 50–60<br />
kWh/m 2 :iin.<br />
Pohjoismaissa on pitkään tutkittu ja rakennettu<br />
matalaenergiataloja ja niiden osuuden<br />
ennustetaan voimakkaasti kasvavan. VTT on<br />
laskenut näiden talojen säästävän lähes kartanovolvon<br />
hinnan eli noin 30 000 – 50 000 euroa<br />
jo 25 vuoden ajanjaksolla. Kun talon ikä on<br />
vähintään 50 vuotta, saisi säästyneillä senteillä<br />
<strong>Punaraita</strong> 10
Hyvin energiataloudellisen talon jälleenmyyntiarvon<br />
on laskettu olevan 10 – 30 prosenttia korkeampi<br />
kuin tavallisen talon.<br />
rakennetuksi lapsillekin oman talon. Toisin<br />
kuin autojen ja pesukoneiden, rakennusten<br />
elinkaari yltää vuosikymmeniin, joskus jopa<br />
vuosisatoihin.<br />
Hyvin energiataloudellisen talon jälleenmyyntiarvon<br />
on laskettu olevan 10 – 30 prosenttia<br />
korkeampi kuin tavallisen talon.<br />
– Energiataloudellisuuteen panostaminen<br />
voidaankin nähdä silkkana sijoittamisena. Kun<br />
vaipan eristys on reilusti mitoitettu, tiiviys kohdallaan<br />
ja ilmanvaihto sekä lämmön talteenotto<br />
hallittu, ilmaisenergiat saadaan tehokkaasti<br />
käyttöön. Nämä asiat ovat korostetusti esillä<br />
myös direktiivissä, Haikonen mainitsee.<br />
Nykytapaan rakennetussa normitalossa voi<br />
palelemalla säästää noin 400 euroa vuodessa tai<br />
ilmanvaihdosta tinkimällä ja sisäilmansa pilaamalla<br />
1000 euroa vuodessa. Silti lämmitykseen<br />
kuluisi monin kerroin enemmän rahaa matalaenergiataloon<br />
verrattuna. Matalaenergiatalo<br />
lämpenee 80 prosenttisesti ilmaisilla lämpökuormilla,<br />
jotka saadaan kotitalouskoneista,<br />
valaistuksesta ja auringonsäteilystä.<br />
KOKONAISUUDESTA VOIMAA<br />
Suomessa direktiivin tuoma keskeisin muutos<br />
koskee rakennuksen energiankulutuksen tarkastelutapaa.<br />
Energiatehokkuuden vaatimus<br />
kohdistuu jatkossa koko rakennuksen energiankulutukselle.<br />
Tähän saakka rakentamisen normistolla<br />
on ohjattu yksittäisten rakennusosien<br />
energiatehokkuutta.<br />
Rakennuksille on vuoden 2006 alussa tulossa<br />
pakollinen energiamerkki eli energiatodistus.<br />
Olemassa olevien rakennusten energiankulutus<br />
on määriteltävä tarkasti. Todistus vaaditaan<br />
kaikkien asuntojen myyjiltä ja vuokraajilta.<br />
Todistus on haettava myös uudelle, valmistuvalle<br />
rakennukselle. Uusille rakennuksille ja<br />
korjauskohteille asetetaan energiatehokkuuden<br />
minimivaatimukset.<br />
Menettelyn uskotaan vievän siihen, että kuluttajat<br />
vaativat energiankulutuksen kannalta<br />
minimitasoa parempaa energiatasetta. Esimerkiksi<br />
kodinkoneiden energiamerkki on pudottanut<br />
energiasyöpöt mallit pois markkinoilta.<br />
Todistuksen tulee lisäksi kertoa, kuinka talon<br />
energiatehokkuutta voidaan parantaa. Rakennuksen<br />
vaipan lämmöneristävyys ja tiiviys sekä<br />
ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ovat merkittävimmät<br />
energiansäästöön vaikuttavat tekijät.<br />
Haikosen mukaan jokainen maa valmistelee<br />
toiminta- ja laskentamallin, jonka avulla<br />
niin asuntojen, kiinteistöjen kuin julkisten<br />
rakennusten energiatehokkuus määritellään.<br />
Siis aivan pian rakentajat alkavat käyttää uutta<br />
laskentamallia suunnitellakseen rakennuksensa<br />
haluttuun luokkaan.<br />
Kiinteistöjen myyjät tilaavat energiatehokkuustodistuksia<br />
osoittaakseen kaupattavan<br />
kohteen laadun ja perustellakseen sen hinnan.<br />
Laskentatyöhön valtuutetut asiantuntijat<br />
kirjoittavat rakennusten energiatehokkuudesta<br />
todistuksia. Rakennusten korjaajat tähtäävät<br />
toimillaan talon luokituksen ja siten sen<br />
markkina-arvon parantamiseen. Muutaman<br />
vuoden kuluttua todistus energiatehokkuudesta<br />
on yleisempi kiinteistökaupan dokumentti<br />
kuin kuntotarkastusraportti tänään.<br />
Suunnittelun vapaus kasvaa. Tämä vaatii<br />
entistä suurempaa yhteistyötä rakentamisprosessin<br />
alussa kaikilta osapuolilta. Lämmöneristämisen<br />
osuus rakennuskustannuksista on vain<br />
noin 3–5 prosenttia. Lämmöneristyksellä on<br />
kuitenkin ratkaiseva merkitys käytönaikaisiin<br />
kustannuksiin. Yksi eristevalmistaja ei kilpaile<br />
kuitenkaan vain toista vastaan, vaan kilpailijana<br />
on myös vaikkapa ikkunateollisuus.<br />
– Kokonaisuudesta lähtevä tarkastelutapa<br />
luo myös mahdollisuuksia alliansseihin.<br />
Puhumme kaikki saman asian puolesta. Jos<br />
yhdistämme voimia, niin voi olla että 1+1 on<br />
enemmän kuin 2, Haikonen ennustaa.<br />
Keskimääräinen eristyspaksuus<br />
Suomi<br />
Ruotsi<br />
Ulkoseinä (mm) 163 180<br />
Yläpohja (mm) 365 395<br />
Alapohja (mm) 100 201<br />
Arvot perustuvat EURIMAN selvitykseen<br />
11 <strong>Punaraita</strong>
LEVYJEN PUSKUSUUNNAT<br />
2-KERROS<br />
3-KERROS<br />
LOIVIEN KATTOJEN<br />
eristäjät kolmen<br />
kerroksen väkeä<br />
EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuuden<br />
parantamiseksi muutti<br />
viime vuoden loppupuolella myös<br />
suomalaista lainsäädäntöä ja<br />
lämmöneristysvaatimuksen<br />
määräyksiä. Muutosten takia yhä<br />
useampi yläpohjan eristäjä lukeutuu<br />
nyt kolmen kerroksen väkeen.<br />
– Tähän on lukuisia perusteltuja syitä,<br />
sanoo tuotepäällikkö Aaro Haakana<br />
<strong>Paroc</strong>ista.<br />
uomessa rakennusten lämmöneristystä<br />
S koskevat uudet määräykset tulivat voimaan<br />
lokakuussa 2003. Vuonna 2004 on tosin<br />
vielä rakennettu vanhojen määräysten mukaisia<br />
rakennuksia, joille rakennuslupa on myönnetty<br />
ennen lain voimaantuloa.<br />
Rakennusten yläpohjien lämmöneristävyysvaatimus<br />
nousi huomattavasti. Entisestä<br />
k-arvosta 0,22 W/ m2 K uuteen U-arvovaatimukseen<br />
= 0,16 W/m2 K. Laskentasäännöt<br />
muuttuivat osittain, joten lukuarvot eivät ole<br />
aivan suoraan vertailukelpoisia.<br />
Uudet vaatimukset lisäävät loivien kattojen<br />
lämmöneristyksen paksuutta 160 mm:stä<br />
230 mm:iin.<br />
Aikaisemmin yleensä käytetyin yhdistelmä<br />
oli 140 mm:n pintauritettu alakerroseriste ja<br />
pintakerroseristeenä 20 mm:n kova villa. Eristeyhdistelmä<br />
asennettiin alusrakenteen ja höyrynsulkukerroksen<br />
päälle.<br />
Tuotepäällikkö Aaro Haakanan mukaan<br />
eristekerroksen kartuttua on luontevampaa<br />
rakentaa 230 mm:n lämmöneristys kahden<br />
kerroksen sijaan kolmesta kerroksesta. Tämä<br />
koskee sekä teräspoimulevy- että betonialusrakenteisia<br />
kattoja, jotka Suomessa ovat vielä<br />
yhtä yleisiä. Esimerkiksi Ruotsissa loivien<br />
kattojen rakenteissa käytetään lähes pelkästään<br />
teräspoimulevyjä.<br />
KOLME KERROSTA KAIKKIIN LOIVIIN KATTOIHIN<br />
Haakanan mukaan poimulevyrakenteisissa<br />
yläpohjissa höyrynsulun tiiviys on katon toimivuuteen<br />
olennaisesti vaikuttava tekijä. Höyrynsulku<br />
toimii samalla ilmasulkuna estäen<br />
sisätilasta tapahtuvat ilmavuodot rakenteeseen.<br />
Niiden mukana kulkeutuu sisäilman sisältämää<br />
kosteutta, joka kondensoituu rakenteen kylmissä<br />
osissa, viimeistään vesikatteen alapinnassa.<br />
<strong>Punaraita</strong> 12
Puhutaan niin sanotusta lentosaumasta.<br />
Monikerroksisuus jakaa askelkuormaa<br />
päällä liikuttaessa tasaisemmin.<br />
– Hyvän ja toimivan eristyksen kannalta<br />
on paras ratkaisu asentaa ensin poimulevyalusrakenteen<br />
päälle tasauskerrokseksi 50 mm<br />
alakerroseristelevy. Tämän päälle höyrynsulku<br />
saadaan tiiviiksi saumoissa ja seinustojen<br />
ylösnostoissa. Höyrynsulkuna voidaan käyttää<br />
bitumikermejä, jotka varmimmin takaavat<br />
tiiviyden. 50 mm:n levy antaa tukevan liikkumisalustan<br />
työaikana, kun höyrysulkukerrosta<br />
levitetään. Ohuempi levy vaatii aina jonkin<br />
verran tarkkailua, mihin kohtaan astuu.<br />
Haakana sanoo seuraavaksi tulevan<br />
160 mm:n yläpinnastaan uritetun välikerroseristeen.<br />
Ylimpänä vesikatteen alustana käytetään<br />
20 mm:n jäykkää pintakerroseristettä.<br />
– Näin saadaan eristävyydeltään ja ilmavirtausten<br />
kannalta turvallinen rakenne, kun<br />
eristyskerrosten saumat saadaan limitettyä ja<br />
höyrynsulku tiiviiksi.<br />
Betonialusrakenteisissa loivissa katoissa<br />
höyrynsulku on suoraan kallistuskerrosten ja<br />
alusrakenteen päällä. Uritettu välikerros on<br />
aina 100 mm:n paksuinen ja alempi kerros 110<br />
mm:n paksuinen eriste. Pintakerroseristeenä<br />
käytetään 20 mm:n jäykkää eristettä.<br />
– Tällä tavalla kerrostamalla saadaan tiivis<br />
eristys, eikä alustan taitekohdissa ja ylösnostoissa<br />
jää eristykseen rakoja kylmäsilloiksi.<br />
VIRHEET VÄHENEVÄT, TYÖSTÖ HELPOTTUU<br />
Rakentajille markkinoidaan myös kahden eristekerroksen<br />
käyttöä. Tuolloin alimpana kerroksena<br />
on jopa 180 mm:n eristelevy ja pinnassa<br />
50 – 60 mm:n levy. Kattoalalla ollaan kuitenkin<br />
yleisesti yhtä mieltä siitä, että toimivuudeltaan<br />
paras ratkaisu saadaan käyttämällä useampaa<br />
eristekerrosta ja asentamalla saumat limittäin.<br />
Tämän puolesta on muun muassa Kattoliitto<br />
ottanut kantaa.<br />
– Kun vanha eristyspaksuus oli kaikkiaan<br />
160 mm:ä, työ saatiin tuolloin tehtyä vielä<br />
luontevasti kahdellakin kerroksella. Nyt paksusta,<br />
180 mm:n levystä aiheutuu kuitenkin<br />
monenlaista harmia,<br />
Haakana<br />
sanoo.<br />
– Lämpövuodot<br />
paksun levyn<br />
saumoissa ovat ilmeiset<br />
ja uritettuja<br />
eristeitä käytettäessä<br />
uritus on syvällä<br />
eristeessä ja aiheuttaa<br />
ylimääräistä lämpövirtausta.<br />
– Voi hyvin kuvitella minkälaista<br />
on käsitellä erittäin paksuja levyjä, kun ne<br />
ovat kooltaan 1,2 x 1,8 metriä. Niistä ei riskikään<br />
mies oikein saa kunnolla kiinni. Ratkaisuna käytetään<br />
erilaisia koukkuja, joilla levyjä vedetään<br />
perässä. Mitä painavampi taakka, sitä isompi<br />
laahausvoima tarvitaan, Haakana naurahtaa.<br />
Ohuempien eristyslevyjen käsittely on Haakanan<br />
mielestä muutenkin sujuvampaa.<br />
– Eristelevyjä joudutaan myös sahaamaan<br />
työmaalla katolla olevien savunpoistoluukkujen<br />
ja läpivientien kohdilla. Paikallisia epätasaisuuksia<br />
saattaa olla betonielementtien hammastuksien<br />
kohdalla. Paksua eristettä ei tiiviiksi yhdellä<br />
sahauksella saa. Kahteen ohuempaan kerrokseen<br />
on myös helpompaa tehdä reikä kuin yhteen<br />
tosipaksuun kerrokseen. Ohuemman levyn voi<br />
helpommin nostaa syrjälleen, työstää ja sovittaa.<br />
Työn jälki on parempi.<br />
– Teräspoimulevyalustaisissa katoissa uran<br />
kohdalla on tyhjä aukko. Jos levyn saumakohta<br />
sattuu siihen ja on vain kaksi kerrosta, kohta<br />
joustaa. Puhutaan niin sanotusta lentosaumasta.<br />
Monikerroksisuus jakaa askelkuormaa päällä<br />
liikuttaessa tasaisemmin.<br />
Haakana kertoo yhteydenottoja kattojen<br />
eristyksestä tulleen rakennussuunnittelijoilta<br />
lainmuutoksen jälkeen paljon.<br />
– Kyllä he hyvin luontevana tuntuvat pitävän<br />
useampikerroksista jakoa. Monikerroksisuus on<br />
voittamassa alaa, siksi ohuemmat eristeet ovat<br />
meillä vakio- eli varastotuotteina. Niinpä niiden<br />
toimitus työmaalle on nopeampaa.<br />
TIETO TEKEE VIISAAKSI!<br />
1) Lokakuussa voimaan astuneet vaatimukset lisäävät<br />
kattojen lämmöneristyksen paksuutta 70 mm:ä,<br />
160 mm:stä 230 mm:iin.<br />
2) Eristekerroksen kartuttua on luontevaa rakentaa<br />
230 mm:n lämmöneristys kahden kerroksen sijaan<br />
kolmesta kerroksesta.<br />
3) Etenkin poimulevyrakenteiden yläpohjissa höyrysulun<br />
tiiveys on katon toimivuuteen olennaisesti<br />
vaikuttava tekijä. Höyrysulku toimii samalla ilmasulkuna<br />
estäen sisätilasta tapahtuvat ilmavuodot<br />
rakenteeseen.<br />
4) Ilmavuodon mukana kulkeutuu myös sisäilman<br />
kosteutta rakenteisiin.<br />
5) <strong>Paroc</strong>in kehittämä uritettu eristeratkaisu poistaa<br />
tehokkaasti tilapäiskosteuden.<br />
6) Eristävyydeltään ja ilmavirtausten kannalta saadaan<br />
aikaan turvallinen rakenne, kun eristyskerrosten<br />
saumat saadaan limitettyä ja höyrysulku tiiviiksi.<br />
Lisätietoja: www.paroc.fi - rakennuseristeet - rakenteet.<br />
Lisätietoa loivista katoista löytyy, kun klikkaa rakenteetsivuilla<br />
olevan talo-piirrustuksen oikeanpuoleista katon<br />
osaa, kohtaa yksi.<br />
13 <strong>Punaraita</strong>
Ç<br />
Opas<br />
HELPOTUSTA<br />
rakennusmääräysten<br />
ja ohjeiden tulkintaan<br />
Monet Suomen Rakentamismääräyskokoelman<br />
määräykset ja ohjeet ovat muuttuneet viime<br />
vuosina. Määräyksiä on yhtenäistetty EU:n<br />
vaatimusten mukaisiksi ja myös kansallisia<br />
vaatimuksia on muutettu.<br />
seat rakentamismääräysten vaatimukset ja ohjeet<br />
U<br />
ovat muuttuneet siinä määrin, että ohjeiden täyttäminen<br />
voi olla haasteellista. EU:n standardien ja direktiivien<br />
sisältö poikkeaa oleellisesti aiemmista Suomen kansallisista<br />
vaatimuksista, ja moni asia jää nykyisin suunnittelijan harkinnan<br />
varaan. Esimerkiksi lämmöneristeiden lämmönjohtavuuden<br />
suunnitteluarvon määrittäminen siirtyy tyyppihyväksyviltä<br />
virkamiehiltä suunnittelijoiden ratkaistavaksi.<br />
RIL:LTA LASKENTATYÖKALU<br />
Rakennusinsinööriliitolta ilmestyi tammikuussa 2005 työkalu<br />
suunnittelijoiden työtä helpottamaan: EU:n standardeja<br />
noudattava, mutta Suomen oloihin sovellettu rakennusosien<br />
lämmönläpäisykertoimen ohjekirja RIL 225-2004. Kirjassa<br />
huomioidaan mm. lämmöneristeen kosteuden ja ilmanläpäisevyyden<br />
vaikutukset. Kirjassa on myös ohjeet kylmien<br />
lämmöneristysten, kuten routaeristysten lämmönjohtavuuden<br />
suunnitteluarvon määrittämiseen. Uusi suunnittelijan työkalu<br />
on perusteellinen ja kattava.<br />
OHJEKIRJA OPASTAA<br />
Mineraalivillalevyt ja -matot saivat CE-merkin vuoden 2003<br />
alkupuolella ja samalla myös lämmöneristävyyttä kuvaava<br />
eristeen lambda-arvo muuttui. Valmistajan ilmoittama<br />
lambda declared on laboratorioarvo ja poikkeaa oleellisesti<br />
entisestä tyyppihyväksynnän mukaisesta arvosta. Tällöin<br />
<strong>Punaraita</strong><br />
14
laboratorioarvoon lisättiin eristeen ilmanläpäisevyyden<br />
ja asennus- ja suojaustapojen<br />
mukaiset lisät.<br />
Nykyinen CE-merkin mukainen lambda<br />
declared on enimmillään n. 20 % parempi<br />
kuin entinen saman tuotteen tyyppihyväksytty<br />
lambda. Rakentamismääräysten ohje C4 velvoittaakin<br />
suunnittelijoita ottamaan huomioon<br />
ilmanläpäisevyyden vaikutukset joko lämmönjohtavuuden<br />
lisäyksenä tai lämmönläpäisykertoimessa.<br />
Tässä vaiheessa suunnittelija yleensä<br />
käyttää parasta sallittua lambdaa, eli Ympäristöoppaan<br />
106 mukaisesti valmistajan ilmoittamaa<br />
lambda declared -arvoa. Osa suunnittelijoista<br />
soveltaa entistä tyyppihyväksyttyä lambda-arvoa,<br />
jolloin saavutetaan ministeriön tavoittelema<br />
entistä parempi lämmöneristävyys.<br />
CE-merkin lambda ei sisällä mitään reunaehtoja,<br />
esimerkiksi tuulensuojausta. Tätä ei<br />
vaadi myöskään määräys C3. Nyt täytyykin<br />
vain luottaa laatutietoisiin suomalaisiin rakentajiin,<br />
jotta hyviä rakennustapoja noudatetaan<br />
ilman pakollisia määräyksiä. Uusi ohjekirja on<br />
tässä oivana apuna.<br />
Kun CE -merkintään siirryttäessä luovuttiin<br />
normaalisen lämmönjohtavuuden n<br />
käytöstä<br />
eristeiden mitoituksessa ja se korvattiin eurooppalaisella<br />
lämmönjohtavuuden suunnitteluarvolla<br />
lambda design d<br />
, ongelmaksi muodostui<br />
se, ettei eurooppalainen suunnitteluarvo<br />
sisällä samoja korjauskertoimia kuin n<br />
. Syntyi<br />
sekaannusta aiheuttava tilanne, koska d<br />
-arvot<br />
ovat selvästi pienempiä kuin n<br />
. Mineraalivillalevyille<br />
ja -matoille d<br />
on käytännössä samansuuruinen<br />
kuin valmistajan ilmoittama lambda<br />
declared -arvo D<br />
.<br />
RIL:n ohje selkiyttää nyt tilanteen. Siinä<br />
annetaan laskentaohjeet lambda design d<br />
-arvojen<br />
käyttöön eristeen mitoituksessa. Siinä on<br />
ohjeet ilmaa läpäisevien eristeiden vähäisten ilmavirtausten<br />
sekä eristeen suojaus- ja asennustapojen<br />
huomioon ottamiseksi. Korjauksia ei<br />
tehdä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoon<br />
kuten aikaisemmin, vaan ne otetaan huomioon<br />
lämmönläpäisykertoimeen U lisättävillä<br />
korjauskertoimilla U.<br />
PALOMÄÄRÄYKSISSÄ ELETÄÄN SIIRTYMÄKAUTTA<br />
E1-palomääräyksissä on meneillään siirtymäkausi,<br />
ts. vuonna 2002 julkaistut E1-määräykset<br />
ja ohjeet tulevat ”yksin” voimaan vasta vuoden<br />
2007 alusta. Siihen asti voidaan soveltaa myös<br />
vuoden 1997 E1-palomääräyksiä ja ohjeita.<br />
Uusien palomääräysten mukaan Tyvekpinnoite<br />
ei täytä tuuletusväliin päin uusia<br />
vaatimuksia P1 ja P2 -paloluokkien rakennuksissa.<br />
Kun niissä Tyvek-pintainen tuulensuoja<br />
asennetaan pinnoite villaan päin, palovaatimus<br />
täyttyy myös em. luokissa, kun suurin<br />
osa eristeestä on tuulensuojan takana. Syksyllä<br />
2004 tehdyn polttokokeen tuloksena vahvistui<br />
paloluokaksi A2-s1, d0, mikä tarkoittaa että<br />
Tyvek-pinnoitettua PAROC WPS 3n -eristettä<br />
voidaan käyttää rajoituksitta vaativissakin kohteissa,<br />
kun pinnoite on asennettu villaa kohti.<br />
TYVEK-PINTAINEN TUULENSUOJA<br />
TÄYTTÄÄ UUDET VAATIMUKSET<br />
<strong>Paroc</strong> Rakentajaneuvontaan tulee lähes päivittäin<br />
kysymyksiä suunnittelijoilta rakenteiden<br />
oikeasta U-arvon määrittelystä sekä P1<br />
ja P2 -luokkien rakennusten eriytettyjen julkisivujen<br />
lämmöneristyksen tuulensuojauksesta.<br />
Lämmöneristysmääräyksissä C3 ei mainita<br />
mitään lämmöneristyksen tuulensuojauksesta.<br />
Sen sijaan ohjeessa C4 on hyviä ohjeita runsaasti<br />
ja ensimmäisen kerran siinä annetaan<br />
myös tuulensuojalle asetettu enimmäisilmanläpäisevyyden<br />
arvo. Tämä ohjeen arvo on erittäin<br />
tiukka, 10 x 10-6 m 3 / (m 2 s Pa). <strong>Paroc</strong>in<br />
Tyvek-pintainen villatuulensuoja täyttää tämän<br />
vaatimuksen.<br />
15 <strong>Punaraita</strong>
Change language