25.11.2014 Views

TEOLLINEN KALUSTEMUOTOILU - Lahden ammattikorkeakoulu

TEOLLINEN KALUSTEMUOTOILU - Lahden ammattikorkeakoulu

TEOLLINEN KALUSTEMUOTOILU - Lahden ammattikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

42<br />

T e o l l i n e n k a l u s t e m u o t o i l u<br />

Itsedokumentointi<br />

Itsedokumentoinnissa käyttäjä taltioi toimintaansa tutkijan määrittelemien<br />

ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. Tyypillisesti taltiointi tehdään päiväkirjalla<br />

ja valokuvaamalla. Itsedokumentointimateriaali voidaan käydä läpi<br />

dokumentoinnin jälkeen tehtävässä käyttäjähaastattelussa. Tällä varmistetaan<br />

käyttäjän tuottaman materiaalin oikea tulkinta. Itsedokumentointi<br />

voi toimia hyvin kartoitettaessa käyttäjän maailmaa suhteellisen yleisellä<br />

tasolla tai hyvin henkilökohtaisesti. Menetelmä ei ole tehokas yksityiskohtaisen<br />

toiminnan taltioinnissa. Sen avulla voidaan kuitenkin päästä käsiksi<br />

tilanteisiin, joihin havainnoija ei voi osallistua.<br />

Käyttäjätiedon tulkinta<br />

Käyttäjätiedon tulkinnassa kerätty tieto jäsennetään ja tarvittaessa yhdistetään<br />

käyttäjää, käyttöä, omistamista tai käyttöympäristöä luonnehtiviksi<br />

kuvauksiksi, asialistoiksi tai toiminnan malleiksi. Kuvauksien<br />

avulla tehdään näkyväksi, ymmärrettäväksi, jaettavaksi, arvioitavaksi<br />

muuten vaikeasti artikuloitava tieto myöhempää käyttöä varten.Tiedon<br />

jäsentäminen helpottaa havaitsemaan, onko kerättyä tietoa riittävästi.<br />

Käyttäjätiedon tulkinnan menetelmiä ovat: Analyysi tulkintamalleja<br />

hyödyntäen, jäsennys materiaalin ehdoilla, tiivistys ja yhdistely ja suora<br />

tulkinta.<br />

Analyysi tulkintamalleja hyödyntämällä<br />

Käyttäjätutkimuksen materiaali organisoidaan joidenkin tärkeiksi tunnistettujen<br />

näkökulmien mukaisiksi rakenteiksi. Tulkintaa varten valitaan sopiva<br />

analyysimalli ja kerätty materiaali jäsennetään siten kuin malli edellyttää.<br />

Contextual Design- menetelmän tulkintamallit ovat hyvä esimerkki<br />

ennalta määritellyn mukaisesta tehtävän jäsennyksestä. Malleilla kuvataan<br />

ajassa eteneviä työskentelyn vaiheita (Sequence model), ihmisten<br />

välistä kommunikaatiota, vastuualueita ja tiedonsiirtoa (Flow model), työskentelyä<br />

tukevia välineitä (Artifact model), fyysistä työympäristöä (Physical<br />

model) ja organisaation luonnetta ja ilmapiiriä (Cultural model). Muita<br />

tulkintamalleja ovat ympäristön hahmottamista kuvaava kognitiivinen<br />

kartta, sosiaalista verkkoa kuvaava sosiogrammi sekä erilaiset käyttäjän<br />

persoonakuvaukset.<br />

Jäsennys materiaalin ehdoilla<br />

Tulkintamallien huono puoli on se, että materiaalista voidaan löytää vain<br />

ennalta tunnistettuja, mallin laatijan ajattelua tukevia rakenteita. Usein<br />

on tarkoituksenmukaista antaa käyttäjätutkimusdatan itsensä määrittää<br />

mahdollisimman pitkälle se, mikä on luontevin rakenne sen jäsentämiseksi.<br />

Tällöin tulkinta lähtee liikkeelle aineiston yksityiskohdista. Niiden kautta<br />

haetaan kokonaisuutta parhaiten kuvaavat teemat ja jäsennysperiaatteet.<br />

Aineiston mukaan toteutettavista menetelmistä tunnetuimpia ovat ryhmit-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!