TEOLLINEN KALUSTEMUOTOILU - Lahden ammattikorkeakoulu
TEOLLINEN KALUSTEMUOTOILU - Lahden ammattikorkeakoulu
TEOLLINEN KALUSTEMUOTOILU - Lahden ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
42<br />
T e o l l i n e n k a l u s t e m u o t o i l u<br />
Itsedokumentointi<br />
Itsedokumentoinnissa käyttäjä taltioi toimintaansa tutkijan määrittelemien<br />
ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. Tyypillisesti taltiointi tehdään päiväkirjalla<br />
ja valokuvaamalla. Itsedokumentointimateriaali voidaan käydä läpi<br />
dokumentoinnin jälkeen tehtävässä käyttäjähaastattelussa. Tällä varmistetaan<br />
käyttäjän tuottaman materiaalin oikea tulkinta. Itsedokumentointi<br />
voi toimia hyvin kartoitettaessa käyttäjän maailmaa suhteellisen yleisellä<br />
tasolla tai hyvin henkilökohtaisesti. Menetelmä ei ole tehokas yksityiskohtaisen<br />
toiminnan taltioinnissa. Sen avulla voidaan kuitenkin päästä käsiksi<br />
tilanteisiin, joihin havainnoija ei voi osallistua.<br />
Käyttäjätiedon tulkinta<br />
Käyttäjätiedon tulkinnassa kerätty tieto jäsennetään ja tarvittaessa yhdistetään<br />
käyttäjää, käyttöä, omistamista tai käyttöympäristöä luonnehtiviksi<br />
kuvauksiksi, asialistoiksi tai toiminnan malleiksi. Kuvauksien<br />
avulla tehdään näkyväksi, ymmärrettäväksi, jaettavaksi, arvioitavaksi<br />
muuten vaikeasti artikuloitava tieto myöhempää käyttöä varten.Tiedon<br />
jäsentäminen helpottaa havaitsemaan, onko kerättyä tietoa riittävästi.<br />
Käyttäjätiedon tulkinnan menetelmiä ovat: Analyysi tulkintamalleja<br />
hyödyntäen, jäsennys materiaalin ehdoilla, tiivistys ja yhdistely ja suora<br />
tulkinta.<br />
Analyysi tulkintamalleja hyödyntämällä<br />
Käyttäjätutkimuksen materiaali organisoidaan joidenkin tärkeiksi tunnistettujen<br />
näkökulmien mukaisiksi rakenteiksi. Tulkintaa varten valitaan sopiva<br />
analyysimalli ja kerätty materiaali jäsennetään siten kuin malli edellyttää.<br />
Contextual Design- menetelmän tulkintamallit ovat hyvä esimerkki<br />
ennalta määritellyn mukaisesta tehtävän jäsennyksestä. Malleilla kuvataan<br />
ajassa eteneviä työskentelyn vaiheita (Sequence model), ihmisten<br />
välistä kommunikaatiota, vastuualueita ja tiedonsiirtoa (Flow model), työskentelyä<br />
tukevia välineitä (Artifact model), fyysistä työympäristöä (Physical<br />
model) ja organisaation luonnetta ja ilmapiiriä (Cultural model). Muita<br />
tulkintamalleja ovat ympäristön hahmottamista kuvaava kognitiivinen<br />
kartta, sosiaalista verkkoa kuvaava sosiogrammi sekä erilaiset käyttäjän<br />
persoonakuvaukset.<br />
Jäsennys materiaalin ehdoilla<br />
Tulkintamallien huono puoli on se, että materiaalista voidaan löytää vain<br />
ennalta tunnistettuja, mallin laatijan ajattelua tukevia rakenteita. Usein<br />
on tarkoituksenmukaista antaa käyttäjätutkimusdatan itsensä määrittää<br />
mahdollisimman pitkälle se, mikä on luontevin rakenne sen jäsentämiseksi.<br />
Tällöin tulkinta lähtee liikkeelle aineiston yksityiskohdista. Niiden kautta<br />
haetaan kokonaisuutta parhaiten kuvaavat teemat ja jäsennysperiaatteet.<br />
Aineiston mukaan toteutettavista menetelmistä tunnetuimpia ovat ryhmit-