liitteenä nro 5 - Carea
liitteenä nro 5 - Carea
liitteenä nro 5 - Carea
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
HENKILÖSTÖKERTOMUS<br />
2010<br />
Liite <strong>nro</strong> 5<br />
hallitus 18.2.2011
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1. HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS.............................................................................3<br />
2. HENKILÖSTÖN RAKENNE.............................................................................................4<br />
3. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN..................................................................................10<br />
KOULUTUS...........................................................................................................................10<br />
Alueellinen koulutus............................................................................................................11<br />
4. OPISKELIJAT JA ERIKOISTUMISKOULUTUKSET.....................................................13<br />
5. REKRYTOINTI ...............................................................................................................19<br />
TYÖHYVINVOINTI ................................................................................................................20<br />
6.1. TYÖTERVEYSHUOLTO......................................................................................................................................20<br />
6.2. SAIRAUSPOISSAOLOT ......................................................................................................................................21<br />
6.3. YHTEISTYÖTOIMIKUNTA.................................................................................................................................24<br />
6.4. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA..................................................................................................................24<br />
6.5. VIRKISTYS JA VAPAA-AJAN TOIMINTA ..........................................................................................................25<br />
6.6. HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN ...................................................................................................................25<br />
2
1. HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS<br />
Vuotta 2010 HR asioissa leimasi erityisesti SAP HR projektin eteneminen. HR tietojärjestelmäprojektin<br />
kokonaisuuteen sisältyy palvelussuhteen alkamiseen -, muuttamiseen - ja päättämiseen<br />
liittyvät sähköiset toiminnot, henkilöstön osaamisen kehittäminen, kehityskeskustelu,<br />
koulutushallinta sekä sähköinen matkahallinta. Järjestelmän avulla yhdenmukaistetaan<br />
HR prosesseja.<br />
Uuden järjestelmän myötä jokainen palvelusuhteessa oleva työntekijä saa käyttöönsä itsepalvelutyöpöydän,<br />
johon hän pääsee Synapsista (intranet). Henkilöstö voi jatkossa hoitaa itse<br />
esimerkiksi henkilötietojensa päivittämisen sekä lomien ja poissaolojen kirjaukset työpöydän<br />
kautta. Aiemmin niistä on tehty ilmoitus paperilomakkeella. SAP Portal helpottaa myös esimiesten<br />
työtä, sillä he voivat hyväksyä loma-anomukset ja muut poissaolot helposti suoraan<br />
järjestelmään. Esimiehen työpöydältä löytyy myös erilaisia raportteja, alaisten henkilötietoja<br />
sekä esimiestyössä tarvittavia lomakkeita. Lisäksi työpöydän kautta pääsee matkahallintaan,<br />
koulutuksen hallintaan ja osaamisen hallintaan. Järjestelmän käyttöönotto pilottien osalta<br />
käynnistyi 1.5.2010 ja muiden osalta on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2011. Kaikki järjestelmän<br />
osa-alueet on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2011. Ensimmäisenä projektivuotena<br />
pysyttiin sekä aikataulussa että budjetissa.<br />
Erityishuoltopiiri fuusioitui1.1.2010 sairaanhoitopiiriin ja nimi vaihtui sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen<br />
kuntayhtymäksi <strong>Carea</strong>. Kymmenien valmistelupalaverien lisäksi koko henkilöstölle<br />
pidettiin tiedotustilaisuuksia yhdistymiseen liittyen. Esimiehille järjestettiin koulutuksia, joissa<br />
aiheina olivat: Palvelussuhteeseen liittyvät juridiset asiat, sairauspoissaolojen hallintamalli ja<br />
Synapsin (intran) hyödyntäminen esimiestyössä. Lisäksi koko henkilöstölle on järjestetty mittavaa<br />
ATK koulutusta.<br />
Vuonna 2010 on jatkettu merkittäviä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.<br />
MOODLE -verkko-oppimisympäristöön (Aksoni) rakennettiin kursseja lääkäreille. Jatkossa<br />
verkko-oppimisympäristöä tullaan kurssien lisäksi käyttämään mm. perehdytyksessä.<br />
Syksyllä aloitettiin noin vuoden kestävä moniammatillinen johtamiskoulutus yhteistyössä Helsingin<br />
yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa. Lisäksi merkittävänä<br />
hankkeena, joka osaltaan liittyy myös SAP HR käyttöönottoon, käynnistettiin osaamisen kehittämisen<br />
valmennusohjelma esimiehille. Tavoitteena on luoda organisaatioon yhteinen käsitys<br />
osaamisen johtamisen ja kehittämisen kokonaisuudesta. Valmennusohjelman aikana laadittuja<br />
osaamisprofiileita tullaan käyttämään jatkossa henkilöstön osaamisen kehittämisen<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa sekä uuden henkilöstön rekrytoinnissa.<br />
Henkilöstökertomus kuvaa osaltaan HR palveluiden monipuolista työkenttää. Tavoitteena oli<br />
vuoden 2010 aikana kehittää HR palveluita, jotta voidaan mahdollisimman hyvin tukea esimiesten<br />
työtä arjessa. HR:n tehtävänä on myös varmistaa sovittujen yhteisten pelisääntöjen<br />
ja toimintatapojen toteutuminen myös käytännössä, jotta varmistetaan henkilöstön yhdenmukainen<br />
ja tasavertainen kohtelu koko konsernissa.<br />
Tiina Häyhä<br />
henkilöstöjohtaja<br />
3
2. HENKILÖSTÖN RAKENNE<br />
Henkilöstö tulosalueittain (määrä ja laatu)<br />
Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 2435. Määrä on noussut edellisestä vuodesta 17,6%<br />
pääasiassa erityishuollon kuntayhtymään siirtymisen vuoksi (vuonna 2009 henkilöstömäärä<br />
2007). Määräaikaisten osuus tästä oli 19%, kun edellisenä vuonna määrä oli 18 %. Tavoitteena<br />
on jatkossakin vähentää määräaikaisten työntekijöiden määrää.<br />
4
Henkilöstö vuonna 2010, % -jakauma ammattiryhmittäin<br />
Henkilöstö ammattiryhmittäin 2009–2010 (vakinaiset + määräaikaiset)<br />
5
Osa-aikaiset vuosina 2008–2010<br />
Osa-aikaisia työntekijöitä oli 290. Määrä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna<br />
2009 oli 109). Osa-aikaisuuksien yleisin peruste on osa-aikaeläke.<br />
Henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin M/N sairaanhoitopiiri yhteensä<br />
Erikoissairaanhoito on hyvin naisvaltainen ala. Miesten osuus henkilökunnasta 12,5% (307)<br />
ja naisten osuus 87,5 % (2157). Jako on pysynyt samalla tasolla kuten viimevuonna.<br />
6
Henkilöstön keski-ikä, vakinaiset/määräaikaiset<br />
Henkilöstön keski-ikä on vakituisen henkilöstön ryhmässä 47 vuotta ja määräaikaisten ryhmässä<br />
31 vuotta. Edellisestä vuodesta keski-ikä on vakituisten ryhmässä pysynyt samalla<br />
tasolla ja määräaikaisten keski-ikä laskenut kahdella vuodella. Ikääntyneimmät ryhmät ovat<br />
johto, keittiö ja opetushenkilökunta, joiden keski-ikä on 50 vuotta.<br />
Henkilöstön ikärakenne 2008-2010<br />
Henkilöstöstä noin 34,6 % on yli 50 -vuotiaita ja 15,7 % alle 30 -vuotiaita. Yli 60 -vuotiaiden<br />
osuus on noussut neljälläkymmenelläviidellä henkilöllä edellisestä vuodesta.<br />
7
Eläköitymisennuste (palkanlaskentajärjestelmään merkitty henkilökohtainen eläkeikä)<br />
Eläköitymisennuste, kuntayhtymä yhteensä<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
17<br />
13<br />
16<br />
78<br />
11<br />
11<br />
14<br />
12<br />
37<br />
7<br />
27<br />
19<br />
37<br />
104<br />
13<br />
18<br />
9 7<br />
48<br />
12<br />
31.12.2011 31.12.2013 31.12.2018 31.12.2023<br />
muut<br />
toimistopalvelut ja<br />
arkisto<br />
sairaalahuoltajat<br />
hoitohenkilöstö<br />
lääkärit<br />
Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan noin 135 työntekijän jäävän eläkkeelle,<br />
2012 - 2013 aikana määrä on noin 81. Vuosina 2014 - 2018 arvioidaan 200 työntekijän jäävän<br />
eläkkeelle ja 2019 - 2023 työntekijöistämme 94 jäänee eläkkeelle.<br />
Ulkoinen vaihtuvuus<br />
Henkilöstön vaihtuvuus oli 7,68 %. Edellisenä vuonna vaihtuvuus oli 8,4 %. Merkittävimmät<br />
syyt olivat oma irtisanoutuminen (106 henkilöä ja erilaisille eläkkeille siirtyminen 39 henkilöä).<br />
8
Henkilötyövuodet<br />
Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa myös henkilötyövuosina (htv). Henkilöstötyövuosi kuvaa<br />
todellisen tehdyn työajan.<br />
työaika h____ x palvelussuhteen kesto pv = htv<br />
100 %:n työaika h 365 pv<br />
Ammattiryhmät 2010 2009 muutos %<br />
Johto 12,57 11,12 13,0<br />
Lääkärit 141,74 133,34 6,3<br />
Tutkimushenkilökunta 57,37 58,15 -1,3<br />
Osastonhoitajat 48,71 49,58 -1,8<br />
Eriasteiset sairaanhoitajat 756,58 759,73 -0,4<br />
Muu henkilökunta 155,15 166,79 -7,0<br />
Tutkin. ja hoitoa av henk. 190,78 177,63 7,4<br />
Tekninen henkilökunta 9,10 8,43 8,0<br />
Varasto ja muu huoltohenk. 17,88 14,16 26,3<br />
Toimistohenkilökunta 54,81 54,86 -0,1<br />
YHTEENSÄ 1 444,69 1 433,78 0,8<br />
Vuonna 2010 kuntayhtymässä tehtiin 1444,69 työvuotta. Aikaisempien vuosien laskeva trendi<br />
on hieman noussut ylöspäin, nousua on 0,8%. Edellisenä vuonna tehtiin 1433,78 työvuotta,<br />
vuonna 2008 1417,29, vuonna 2007 1495,83 työvuotta, vuonna 2006 1500,24 ja vuonna<br />
2005 1540,20 henkilötyövuotta.<br />
Palkkamenot ammattiryhmittäin laskennallisine sivukuluineen 2009–2010<br />
muutos edelliseen vuoteen<br />
2009 2010<br />
verrattuna<br />
muutos/<br />
palkat yht. euro/h palkat yht. euro/h palkka‐ menot tuntip.%<br />
Johto 1 434 162 63,41 1 686 384 61,69 17,59 ‐2,79<br />
Lääkärit 15 005 356 56,98 16 282 611 58,43 8,51 2,47<br />
Tutkimushenkilökunta 2 789 339 26,58 3 106 870 28,01 11,38 5,11<br />
Osastonhoitajat 2 417 038 26,29 3 012 312 26,95 24,63 2,45<br />
Eriast. sairaanhoitajat 32 104 035 21,91 34 689 986 22,75 8,05 3,71<br />
Muu hoitohenkilökunta 6 554 553 20,11 14 730 604 19,63 124,74 ‐2,45<br />
Tutk. ja hoit.avusta<br />
henk. 5 772 458 17,15 5 862 677 17,42 1,56 1,54<br />
Tekninen henkilökunta 245 857 17,40 270 181 17,24 9,89 ‐0,92<br />
Ohjaajat 1 495 217 18,17 0,00 0,00<br />
Siivoushnkilökunta 202 215 15,52 0,00 0,00<br />
Keittiöhenkilökunta 271 533 16,25 0,00 0,00<br />
Varasto ja huoltohenk. 646 771 15,95 571 013 15,93 ‐11,71 ‐0,13<br />
Toimistohenkilökunta 2 133 060 22,75 2 663 632 22,37 24,87 ‐1,69<br />
Opetushenkilökunta 573 427 23,95 0,00 0,00<br />
Ulkopuoliset 1 345 093 75,61 1 552 827 35,15 15,44 ‐115,09<br />
Yhteensä 70 447 721 22,75 86 971 489 24,21 23,46 6,03<br />
Laskennalliset sivukulut 19 760 586 6,38 24 164 158 6,73 6,58 1,69<br />
Yhteensä 90 208 307 29,13 111 135 647 430,39 30,03 7,72<br />
Henkilöstökulut olivat 111,1 (90,2 vuonna 2009) miljoonaa euroa.<br />
9
3. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN<br />
KOULUTUS<br />
Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu terveydenhuollossa erityisesti, koska hoitokäytännöt<br />
muuttuvat lääketieteen, biotieteiden, terveystieteiden ja teknologian kehityksen myötä.<br />
Muuttuva ja kehittyvä toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja kehittämistoimintoihin<br />
osallistumista koko henkilökunnalle.<br />
Esimiehet ovat avainasemassa henkilöstön osaamisen määrittämisessä, osaamisen kehittämisen<br />
tukemisessa ja täydennyskoulutuksen edellytysten turvaamisessa.<br />
Esimiesten osaaminen nostettiin jo vuonna 2009 yhdeksi konsernin painopistealueeksi. Moniammatillinen<br />
johtamiskoulutus, keskijohdon koulutusohjelma alkoi syksyllä 2009 yhteistyössä<br />
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa. Järjestettyyn koulutukseen<br />
osallistui 33 johto- ja lähiesimiestehtävissä toimivaa ammattilaista. Koulutuksen ja<br />
siihen sisältyneen kehittämistehtävän sai päätökseen 2010 syksyllä 26 osallistujaa.<br />
Osana henkilöstön kehittämistoimintaa toteutettiin vuoden 2010 aikana ”osaamisen määrittely<br />
ja arviointiprojekti”. Projektissa määriteltiin erikoissairaanhoidon alueella <strong>Carea</strong>n ydinprosessien<br />
mukaiset osaamisalueet ja osaamiset organisaatio- ja toimintayksikkötasoilla. Projektityöskentely<br />
käynnistyi johto- ja lähiesimiesten valmennuspäivillä (osallistujia 124). Varsinainen<br />
työskentely järjestettiin työpajoissa (8kpl), joihin osallistui 260 henkilöä, toimintayksiköiden<br />
esimiehiä ja heidän työpareinaan yksiköiden henkilökuntaa kaikista ammattiryhmistä.<br />
Projektin tuloksena valmistui <strong>Carea</strong>n työkirja henkilöstön osaamisen arviointiin ja kehittämiseen.<br />
Mittavana täydennyskoulutushankkeena henkilöstön lääkeosaamisen varmistamiseksi ja<br />
STM:n täydennyskoulutussuositusten vaatimusten mukaisesti otettiin <strong>Carea</strong>ssa käyttöön<br />
LOVE- lääkeosaamisen verkkokoulutussovellus laillistetun ammattihenkilöstön täydennyskoulutukseen.<br />
Vuoden 2010 loppuun mennessä osaamisensa oli päivittänyt 140 sairaanhoitajaa.<br />
Tavoitteena on, että koko lääkehoitoon osallistuva laillistettu ammattihenkilöstö päivittää<br />
osaamisensa vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
Työnantajan kustantaman ulkopuolisen koulutuksen suoranaiset kustannukset olivat<br />
803 201 € (330€/hlö), josta alueellisen koulutuksen osuus oli 13 831€. Lisäystä edelliseen<br />
vuoteen oli 110 885 euroa.<br />
Koulutuskustannusten osuus oli 0.94% palkkasummasta (edellinen vuosi 0.99%) Koulutuksia,<br />
joihin oli anottu koulutusvapaita kertyi 6051 (yhteensä 11342 päivää), joista alueelliseen<br />
koulutukseen 689 päivää ja ulkomaiseen koulutukseen 554 päivää. Koulutusta oli keskimäärin<br />
4,7 päivää/henkilö <strong>Carea</strong>n henkilöstömäärään laskettuna (henkilöstöjärjestelmään tilastoidut<br />
koulutukset).<br />
<strong>Carea</strong>ssa tilastoituun täydennyskoulutukseen osallistui 67% henkilöstöstä. (Täydennyskoulutuspäivien<br />
määrä keskimäärin koulutuksessa ollutta henkilöä kohden oli 6,9 päivää). Haasteena<br />
tuleville vuosille on henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen, myös niiden<br />
osalta, jotka eivät ole siihen tilastojen mukaan osallistuneet. Suuri osa sisäisestä koulutuksesta<br />
on edelleen luotettavasti tilastoimatta, joten koulutukseen ja kehittämiseen osallistuminen<br />
on todennäköisesti suurempaa kuin tilastot antavat olettaa.<br />
Henkilöstön koulutukseen ja sen laatuun on panostettu edellisen vuoden tapaan. Verrattuna<br />
valtakunnalliseen kunnallisen alan tilastoon, on panostus <strong>Carea</strong>ssa hieman suurempi (kuntaalalla<br />
ka 3,5 pv/hlö v 2009, laskenut edellisestä vuodesta 0,3%)<br />
10
Opintovapaalla oli 36 henkilöä (edellisenä vuonna 23), opintovapaapäiviä oli 3018 (edellisenä<br />
vuonna 2568 pv). Opintovapaillaan henkilökunta osallistuu erikoistumiskoulutuksiin, omaehtoiseen<br />
yliopistolliseen koulutukseen ym.<br />
<strong>Carea</strong>n sähköisen sairauskertomuksen käyttöä tuetaan edelleen säännöllisellä sisäisellä koulutuksella<br />
ja lähiopastuksella. Lisäksi vuonna 2010 panostettiin henkilöstön tietoturvakoulutuksiin,<br />
joita järjestettiin 21 kertaa. Erillisenä kokonaisuutena jatkettiin rakenteisen hoitokertomuksen<br />
koulutusta hoitohenkilöstölle, nämä tiedot raportoidaan erillisessä hankekertomuksessa<br />
projektin loputtua.<br />
ATK-koulutuksella tuettiin myös Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän henkilökunnan<br />
osaamista. Systemaattinen perustietotekniikkakoulutus aloitettiin lokakuussa 2009 ja se jatkui<br />
kevään 2010.<br />
Henkilökunnalle kohdennettuja kielikoulutuksia järjestettiin venäjän kielessä. Syksyllä 2009<br />
alkaneeseen venäjän jatkokurssiin osallistui 16 henkilöä keskussairaalassa.<br />
<strong>Carea</strong> osallistui yhdessä Kouvolan, Kotkan, Lappeenrannan ja Imatran seutujen kanssa<br />
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen<br />
järjestämään suomen kielen koulutukseen ulkomaalaistaustaisille lääkäreille.<br />
<strong>Carea</strong>sta kielikoulutukseen osallistui vuoden 2010 aikana 21 lääkäriä.<br />
Alueellinen koulutus<br />
Moniammatillisella alueellisella koulutuksella tuetaan eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä,<br />
verkostoitumista, organisaatioiden tavoitteiden toimeenpanoa käytännössä sekä työyhteisön<br />
tavoitteisiin ja toimintalinjauksiin sitoutumista.<br />
11
<strong>Carea</strong>n vastuulla olevaa alueellista koulutusta järjestettiin yhteensä 23 tilaisuutta. Koulutus<br />
järjestettiin puolen tai yhden päivän tilaisuuksina. Alueellisten koulutusten järjestämisessä<br />
ovat olleet yhteistyökumppaneina Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson kesäyliopisto,<br />
Kymenlaakson Syöpäyhdistys r.y. ja muut alueen yhteistyötahot.<br />
Osallistujia alueelliseen koulutukseen oli yhteensä 2146 henkilöä ja tilaisuudesta riippuen 40<br />
-240 osallistujaa. Suosituin koulutus vuonna 2010 oli saattohoitopäivä 240 osallistujalla.<br />
12
4. OPISKELIJAT JA ERIKOISTUMISKOULUTUKSET<br />
Terveyden- ja sosiaalihuollon opiskelijat <strong>Carea</strong>ssa<br />
Harjoittelupaikkojen varauksia tehtiin <strong>Carea</strong>n eri yksiköihin yhteensä 823 kappaletta. Sosiaali-<br />
ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta harjoitteluun 85 yksikössä.<br />
Harjoittelupaikkojen hallinnointi tehtiin keskitetysti ja ammattikorkeakoulujen osalta<br />
hyödynnettiin Jobstep järjestelmää. Osa varatuista harjoittelujaksoista peruuntui. Vuoden<br />
2010 aikana toteutui kuitenkin 741 harjoittelujaksoa, näillä jaksoilla harjoitteli 563 opiskelijaa.<br />
Harjoittelujaksot kestivät keskimäärin 5 viikkoa.<br />
Varattujen harjoittelujaksojen vertailua<br />
Varattuja harjoittelujaksoja<br />
vuonna 2008<br />
Varattuja harjoittelujaksoja<br />
vuonna 2009<br />
Varattuja harjoittelujaksoja<br />
vuonna 2010<br />
KOKS KAS PSYK SAPA SOSPA Yhteensä<br />
419 218 83 23 - 743<br />
493 175 97 24 - 789<br />
456 184 57 34 92 823<br />
Toteutuneet harjoittelujaksot koulutusohjelmittain:<br />
sairaanhoitaja 279<br />
lähihoitaja 131<br />
ensihoitaja 124<br />
terveydenhoitaja 119<br />
röntgenhoitaja 27<br />
kätilö 20<br />
bioanalyytikko 11<br />
fysioterapeutti 6<br />
sosionomi 6<br />
pelastaja 5<br />
kansainvälinen<br />
vaihto-op 5<br />
toimintaterapeutti 4<br />
hoiva-avustaja 3<br />
naprapaatti 1<br />
yht 741<br />
13
Kesätyöntekijöiden ja kesänuorten palaute kesätöiden päätyttyä<br />
<strong>Carea</strong>n kesätyöntekijöiltä kerättiin palautetta töiden päättyessä kesällä 2010. Kyselyyn vastasi<br />
85 henkilöä eri ammattiryhmistä. Kyselyyn vastaajat olivat kokonaisuudessa varsin tyytyväisiä<br />
työtehtäviin ja työyhteisöön. Vastaajat kokivat, että kesätyöstä oli hyötyä tulevaisuutta<br />
ajatellen. Yli 95 % vastaajista olisi valmis palaamaan <strong>Carea</strong>n palvelukseen myöhemmin.<br />
Tyytymättömämpiä vastaajia olivat palkkaukseen. He olisivat myös toivoneet enemmän palautetta<br />
työstään.<br />
Keskiarvoyhteenveto kesätyöntekijöiden kokemuksista koskien työtehtäviä ja työyhteisöä<br />
kesällä 2010 <strong>Carea</strong>n eri yksiköissä.<br />
Väittämien arvot: täysin samaa mieltä (4), osittain samaa mieltä (3), osittain erimieltä (2) ja<br />
täysin erimieltä (1).<br />
Kaikki vastaajat<br />
N=85<br />
TYÖTEHTÄVÄ 3,55<br />
Työ vastasi hyvin odotuksiani 3,76<br />
Työtehtävät vastasivat koulutustani 3,39<br />
Työmääräni oli sopiva 3,58<br />
Minulle annettiin riittävästi opastusta tehtäviini 3,35<br />
Minulle annettiin riittävästi vastuuta 3,71<br />
Työstä oli hyötyä tulevaisuutta ajatellen 3,81<br />
Olin tyytyväinen saamaani palkkaan 3,22<br />
TYÖYHTEISÖ 3,55<br />
Yhteistyö esimieheni kanssa sujui hyvin 3,80<br />
Sain riittävästi palautetta työstäni 3,19<br />
Työyksikköni muut työntekijät ja kollegat suhtautuivat minuun myönteisesti<br />
3,70<br />
Työpaikkani ilmapiiri oli kannustava 3,49<br />
Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä 3,48<br />
Työpaikallani arvostettiin työtäni 3,64<br />
Suosittelisin yksikköä työpaikaksi ystävilleni 3,52<br />
Yhteenveto 3,55<br />
14
<strong>Carea</strong> on vuosina 2009 ja 2010 tarjonnut myös nuorille alle 18-vuotiaille kesätyöpaikkoja<br />
teemalla ”Tutustu työelämään ja tienaa.” Tavoitteena on tutustuttaa heitä sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
töihin ja saada heidät kouluttautumaan ja hakeutumaan kunta-alan tehtäviin.<br />
Kesänuorilta kerättyyn kyselyyn vastasi 38 henkilöä. 76 % vastaajista oli sitä mieltä, että kesätyökokemuksesta<br />
oli apua ammatinvalinnassa ja 63 % vastaajista oli sitä mieltä, että he<br />
voisivat tulevaisuudessa työskennellä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. 95 % vastaajista olisi<br />
valmis hakemaan uudestaan töihin <strong>Carea</strong>an.<br />
Keskiarvoyhteenveto kesänuorten kokemuksista kesätyössä.<br />
Väittämien arvot: erittäin tyytyväinen (3), tyytyväinen (2), tyytymätön (1)<br />
Kaikki vastaajat<br />
N=38<br />
2,64<br />
Työn sisältö 2,34<br />
Esimies 2,76<br />
Työkaverit 2,82<br />
Työympäristö 2,66<br />
Perehdytys/opastus työtehtäviin 2,66<br />
Työaika 2,71<br />
Työskentelyjakson pituus 2,50<br />
Yhteenveto 2,64<br />
15
LÄÄKÄREIDEN KOULUTUS<br />
Sairaanhoitopiirit ovat kouluttajina melko suuria yksiköitä, vaikka niiden koulutusfunktio jääkin<br />
päätoiminnan, terveydenhuollon, varjoon, kuten pitääkin.<br />
CAREA on v. 2010 noudattanut Suomen Lääkäriliiton suositusta koulutukseen kohdistuvien<br />
resurssien käytöstä:<br />
1. Yhteisen ajan varaaminen työajasta erikoistuvalle lääkärille ja hänen ohjaajalleen<br />
Jokaiselle erikoistuvalle tulee olla määrättynä tuutori, joka haastattelee erikoistuvan työnohjaushaastattelun<br />
tapaisesti säännöllisin väliajoin, tarkastaa lokikirjan ja kuuntelee, mitä erikoistuvalla<br />
on sanottavanaan. Tuleva Erikoistumisen hallintajärjestelmä (ERHA), jonka HUS<br />
ja HY ovat kehittäneet erikoistuvien lääkäreiden koulutuksen edistymisen ja koulutusyksiköiden<br />
toiminnan seuraamiseksi, on v. 2010 loppupuoliskosta lähtien hyväksytty Aluehallintovirastossa<br />
(AVI) käytettäväksi EVO-korvausten maksun perusteet välittäväksi kanavaksi<br />
HY:ssä kirjoilla olevien erikoistuvien lääkäreiden osalta. ERHA-järjestelmän palvelustiedotosiota<br />
(ERHA-PT) on pilotoitu CAREAssa ja se on CAREAssa otettu käyttöön. Erikoistuvien<br />
palvelustiedot siirtyvät manuaalisesti ERHA-PT-järjestelmään ja sieltä HY:n opiskelijarekisterin<br />
järjestelmän kautta AVI:n, joka suorittaa EVO-korvaukset el-koulutuksen järjestämisestä<br />
CAREAlle.<br />
2. Koulutuksessa olevien lääkärien pääsy työajalla työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen<br />
vähintään 2 viikkoa vuodessa<br />
Erikoissairaanhoitolain 10 § ja 1.5.2011 voimaan tulevan Terveydenhuoltolain 5 § velvoittavat<br />
kuntayhtymän huolehtimaan siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen<br />
palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii<br />
palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. STM on ohjeessa<br />
todennut lääkärin riittäväksi täydennyskoulutukseksi 10 päivää/vuosi, kuten SLL:n suosituksessa.<br />
Mahdollisuus osallistua oman yksikön ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin on myös yliopistoiden<br />
asettama edellytys CAREAn yksiköiden koulutusoikeuksien säilyttämiselle. Näistä<br />
syistä johtuen CAREA on aktiivisesti lähettänyt lääkäreitään täydennyskoulutukseen joko<br />
omalla tai ulkopuolisella rahoituksella. Ulkopuolisen koulutuksen rahoituksen käytössä on<br />
noudatettu Kuntatyönantajan ja Lääketeollisuuden yhteistä ohjetta.<br />
3. Koulutuksessa olevan lääkärin mahdollisuus työpaikan sisäiseen koulutukseen, vähintään<br />
100 tuntia vuodessa<br />
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipiirissä on v. 2010 ollut mahdollisuus saada työpaikan<br />
sisäistä koulutusta n. 470 h/v pelkästään luentomuotoisena viikkoesitelmien ja iltameetingien<br />
muodossa. Lisäksi tähän kategoriaan kuuluu työpaikkakoulutus eli se opetus, jonka koulutettava<br />
saa työpisteissä oppiessaan erikoisalan taidot seniorilta. Työpaikkakoulutus mukaan<br />
lukien tuo 100 h/v on v. 2010 täyttynyt hyvin. Ensimmäisen erikoistumisvuoden aikana jo parissa<br />
kuukaudessa, koska erikoistuvaa täytyy myös valvoa niin kauan, että luottamus hänen<br />
tekemisiinsä syntyy.<br />
4. Korvaus ohjaavalle seniorille tai tutorille<br />
Johtuen yleisjärjestelyiden luonteesta korvausta ei ole eritelty seniorien tai tutorien palkkakuitteihin.<br />
Erikoislääkärijohtoisilla julkisen sektorin sairaaloilla on lakisääteinen velvoite toteuttaa<br />
koulutusta virkatyönä.<br />
16
5. Erikoistumiskoulutukseen sisältyvän johtamiskoulutuksen mahdollistaminen<br />
Erikoislääkäritutkinnon koulutusohjelman runkokoulutusjakson MOODLE-kursseilta on rakennettu<br />
linkki HY:n Lähijohtamisen kurssille. Lähijohtamisen kurssi on 1.1.2010 alkaen pakollinen<br />
HY:ssä erikoistuville lääkäreille. Muissa yliopistoissa kirjoilla olevien osalta näin ei<br />
toistaiseksi ole. CAREA on hankkinut lähijohtamisen kurssin erikoistuvilleen.<br />
6. Ohjaavan lääkärin pedagoginen ja tarpeellinen ammatillinen koulutus<br />
Pedagogista lääketieteen alan koulutusta on CAREAssa vain tutkimus- ja koulutusjohtajalla<br />
(Lääkärikouluttajan erityispätevyys). Koska muu koulutus on tutkimus- ja koulutusjohtajan<br />
alaisuudessa, tämäkin kriteeri on CAREAssa toteutunut.<br />
7. Erikoistuville lääkäreille mahdollisuus vähintään 2 viikon palkalliseen virkavapaaseen erikoislääkäritenttiin<br />
valmistautumista varten<br />
Yksiköt ovat myöntäneet palkallisia virkavapaita erikoistuville lääkäreilleen ennen erikoislääkäritenttiä<br />
yksiköiden johtajien harkinnan mukaan. Palkallisen virkavapaan myöntämistä erikoislääkäritenttiin<br />
valmistautumista varten pidetään suotavana, koska se edistää sekä erikoistuvien<br />
että erikoislääkäreiden saantia organisaatioon. Koska erikoistuminen päättyy pääsääntöisesti<br />
erikoislääkärikoulutuksen yliopistosairaalajakson päättyessä, ei kysymys palkallisesta<br />
virkavapaasta erikoislääkäritentin suorittamista varten ole kovin usein CAREAssa esillä.<br />
8. Koulutuksessa olevien lääkärien käyttöön hankittavat lehdet ja kirjat (erityisesti erikoislääkäritentissä<br />
vaadittavat)<br />
CAREAn e-kirjastossa on n. 7000 lehteä. Näistä 130 on yksiköiden tilaamia, maksettuja tieteellisiä<br />
aikakausilehtiä. Muut ovat tieteellisiä, ns. open access -lehtiä, joista ei koidu kustannuksia<br />
erikseen. CAREAn e-kirjastossa ovat kaikki erikoislääkäritenttivaatimuksena organisaation<br />
edustamilla erikoisaloilla Suomen yliopistoissa olevat lehdet.<br />
CAREAssa on koulutuksessa vuosittain n. 130 lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavaa<br />
(HY/Lastentautien kurssi, á 1 työpäivä ja lisäksi ns. kandiviikolla olevia), 384 henkilötyökuukautta<br />
erikoislääkärin tutkinnon suorittavia ja amanuensseja (sekä Suomessa opiskelevia että<br />
EU:n ulkopuolella lääkäriksi valmistuneita sopeuttamiskoulutettavia) n. 50 henkilötyökuukautta.<br />
9. Koulutuksessa olevien lääkärien käyttöön hankittavat tietoyhteydet<br />
Kaikilla CAREAn työntekijöillä on käytössään tietoyhteydet CAREAn kustantamana.<br />
10. Eri erikoisalojen yhteisen koulutuksen järjestäminen<br />
CAREAn järjestämien luentomuotoisten koulutusten (http://www.kymshp.fi/koulutuskalenteri)<br />
joukossa on v. 2010 ollut kaikille tai useille erikoisaloille yhteisiä virka-aikaisia luentotilaisuuksia.<br />
Lisäksi CAREA on järjestänyt kaikille erikoistuville, ptl-vaiheen ja sopeuttamiskoulutuksessa<br />
oleville EU:n ulkopuolella valmistuneille lääkäreille iltameetingluentoja tarjolla olevan<br />
ulkopuolisen rahoituksen sallimissa rajoissa.<br />
11. Tarpeellinen etäkoulutuksen osto (telelääketiede, videoyhteydet jne.)<br />
17
CAREAn vallitseva täydennyskoulutuksen ja erikoislääkärikoulutuksen luentomuotoisen koulutuksen<br />
muoto on videoluennot eri yliopistoiden eri klinikoista. CAREAssa on v. 2010 seurattu<br />
videoluentoja kaikista Suomen lääketieteellisistä tiedekunnista lähes joka erikoisalalla.<br />
12. Ns. taitopajojen luominen, joissa voidaan harjoitella tärkeitä toimenpiteitä, tutustua potilastapauksiin<br />
ja ongelmadiagnostiikkaan<br />
CAREA on järjestänyt lääkehoidon pajoja yhteistyössä ROHTO-keskuksen ja terveyskeskusten<br />
kanssa. Lisäksi CAREA on lähettänyt operatiivisten alojen erikoistuvia laparoskopiakursseille<br />
(= taitopaja). Toistuvasti on esitetty CAREAn budjettiin hankittavaksi laparoskopiasimulaattoria,<br />
jollaisia on yhä useammassa Suomen keskussairaalassa. Synnytyssalissa lastenlääkärit<br />
järjestävät säännöllisin väliajoin vastasyntyneen elvytysharjoituksia kaikille synnytysten<br />
hoitoon osallistuville ammattiryhmille. Eräänlaiseksi taitopajaksi on laskettava myös elrunkokoulutuksen<br />
kurssit CAREAn MOODLEssa Aksonissa (http://aksoni.carea.fi). Lisäksi<br />
lääketeollisuuden edustajat ovat yhteistyössä järjestäneet taitopajoja, joissa perehdytetään<br />
lääkäreitä uusiin sovellutuksiin (esim. uuden ihonalaisen lääkeainekapselin asennustekniikan<br />
koulutus).<br />
13. Koulutuksen laadunarviointiprojektit<br />
ERHA eli erikoistumisen hallintajärjestelmä, jota HUS ja HY ovat kehittäneet, on saanut<br />
Aluehallintoviraston hyväksynnän sen palvelujaksojen taltioinnin osalta. ERHAssa kouluttaja<br />
arvioi jokaisen koulutettavan säännöllisin väliajoin järjestelmään ja koulutettava arvioi kouluttajan<br />
ja koulutuspaikan. Kun ERHA saadaan kokonaan käyttöön (ei riipu CAREAsta) toivottavasti<br />
lähiaikoina, erikoislääkärikoulutuksen laadun arviointi on jatkuvaa.<br />
18
5. REKRYTOINTI<br />
Avoimet työpaikat<br />
<strong>Carea</strong>ssa on ollut vuoden aikana avoimia tehtäviä 165. Saapuneita hakemuksia on tullut yhteensä<br />
667. Hakemuksia/avoin tehtävä on tullut yhteensä 4,0 (2009 vuonna 4,1 kappaletta/haku).<br />
Sijaisuudet<br />
Uusi sijaisvälitysjärjestelmä (Contaktor) otettiin käyttöön vuonna 2009 ja lopetettiin 2010 vuoden<br />
lopussa. Aluesairaalassa, psykiatrisessa sairaalassa ja sosiaalipalveluissa järjestelmä<br />
on ollut käytössä. Keskussairaalassa käyttö on ollut vähäistä. Päivät on laskettu tuntimäärä /<br />
8 tunnin työpäivä.<br />
Kymenlaakson keskussairaalassa sijaisia saatiin 4157 päivälle.<br />
Kuusankosken aluesairaalassa sijaispyyntöjä oli yhteensä 734 päivää, joihin saatiin 309 päivälle<br />
sijainen.<br />
Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa sijaispyyntöjä oli yhteensä 583 päivää, joihin saatiin<br />
432 päivälle sijainen. Kahden akuuttiosaston sulkemisen takia psykiatrian hoitajien sijaistarve<br />
on laskenut rajusti, koska sisäisillä järjestelyillä on selvitty tilanteista.<br />
Sosiaalipalveluissa sijaispyyntöjä oli yhteensä 1672 päivää, joihin saatiin 1035 päivälle sijainen.<br />
19
TYÖHYVINVOINTI<br />
6.1. TYÖTERVEYSHUOLTO<br />
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA 2010<br />
Työnantajan tulee työterveyshuoltolain ja KELA:n ohjeiden mukaan järjestää henkilöstölle<br />
lakisääteisen, ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä niin halutessaan yleislääkäritasoisen<br />
sairaanhoidon palvelut.<br />
Kuntayhtymä ostaa työterveyshuollon palvelut Kymijoen Työterveys -liikelaitoksen Kouvolan<br />
ja keskussairaalan työterveysasemilta sekä Kouvolan Mehiläisen Lääkäriasemalta.<br />
Työsuojeluyhteistyössä työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet säännöllisesti työsuojelujaoksen<br />
kokouksiin. Kokouksissa on käsitelty työpaikkakäynteihin liittyvät pöytäkirjat ja<br />
seurattu korjausehdotusten toteutumista. Lisäksi on käyty läpi ilmoitukset tapaturma- ja väkivaltatilanteista<br />
ja sovittu mahdolliset jatkotoimenpiteet<br />
Työterveyshuollon edustus sisäilmatyöryhmän kokouksissa on vaihdellut sen mukaan, minkä<br />
tulosalueen yksikön sisäilmaongelmista on ollut kyse.<br />
Yhteistyöpalavereja työterveyshuollon (läsnä työterveyshuollon yhdyshenkilö), työsuojelun ja<br />
HR:n kanssa on pidetty säännöllisesti. Työsuojelu (työsuojeluvaltuutetut / työturvallisuuspäällikkö)<br />
ja työterveyshuolto on tavannut säännöllisesti kuukausittain sekä eteläisellä että pohjoisella<br />
toimialueella.<br />
Työterveysneuvotteluja pidettiin vuonna 36 kpl. Vuonna 2009 yhteensä 108 kpl, edellisenä<br />
vuonna 81 kpl. Työterveysneuvotteluja pidettiin mm. päihdeasioihin, työjärjestelyihin, työn<br />
keventämiseen liittyvissä asioissa.<br />
Kuntayhtymän Kunnon Työryhmään on osallistunut Työterveyshuollon edustaja työfysioterapeutti<br />
Tarja Veijonen.<br />
Aslak – kuntokursseille osallistui esimiehiä 5, lääkäreitä 2, toimistotyöntekijöitä 10 ja sairaalahuoltajia<br />
5.<br />
Työpaikkaselvitykset ja kohdennetut terveystarkastukset tehtiin seuraaville yksiköille<br />
Keskussairaala:<br />
- Naistentautien pkl, äitys pkl, synnytysali, os. 8 A ja B, iho- ja sukuluolitauti pkl, sosiaalityö,<br />
kuntoutusterapia, os 7 B (jatkuu v. 09)<br />
Hamina ja Vehkalahti:<br />
- 5 A, päiKi, reumapkl, J01 jaktuu, monialainen päiväpkl jatkuu<br />
-<br />
Aluesairaala:<br />
- os. 2 , os 6, fysiatrian osasto ja sairaalalogistiikka<br />
Psykiatria:<br />
- psy 2, psy 6 (jatkuu 2011)<br />
Yhteiset palvelut:<br />
20
- toimisto- ja dokumentaatiopalvelut: osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät (Kas ja Koks),<br />
sairaalalogistiikka (Kas ja Koks)<br />
Kymenlaakson sairaalapalvelut:<br />
- RTG Hamina, KOKS Kliininen laboratorio<br />
Kohdennettuja terveystarkastuksia työterveyslääkärillä oli 23 kpl (vuonna 2009 3 kpl), työterveyshoitajalle<br />
287 kpl (vuonna 2009 344 kpl). Määräaikaistarkastuksia tehtiin yhteensä 52<br />
kpl, työhöntulotarkastuksia (alkutarkastukset ja työhönsijoitustarkastukset) yhteensä 245 kpl.<br />
Joihinkin muihin syihin pohjautuvia terveystarkastuksia tehtiin yhteensä 69 kpl.<br />
Työpaikkaselvityksiin käytetty aika yhteensä: 433 h (vuonna 2009 599 h), josta 198 h (vuonna<br />
2009 158 h) käytettiin suunnattuihin työpaikkaselvityksiin (mm. sisäilmastoselvitykset, ergonomiset<br />
selvitykset).<br />
Koko kuntayhtymä kustannukset olivat 897 273,37 € (edellisenä vuonna 868 809,88€), josta<br />
<strong>Carea</strong>n osuus 787596,05 €, sairaala-apteekin osuus 8556,68 € ja sairaalapalveluiden osuus<br />
101120,64 €.<br />
6.2. SAIRAUSPOISSAOLOT<br />
Tuki- ja liikuntaelinsairauksista oli tullut eniten sairauspoissolopäiviä. Näistä johtuvia poissaoloja<br />
oli yhteensä 13 848 päivää (13 685 pv v. 2009). Sairauspoissaolopäivät jakautuivat siten,<br />
että työterveydestä oli annettu suurin osa, yhteensä 8253 päivää, muualta tulleita sairauslomia<br />
oli yhteensä 5595 päivää. Muualta tulleet olivat lähinnä pitkiä sairauslomia, kestoltaan<br />
yli 21vuorokautta.<br />
Muiden syiden osalta järjestys on: Mielenterveys syyt 4204 päivää (4450 pv v.2009). Työterveydestä<br />
oli myönnetty 2071 päivää ja muualta 2133 päivää.<br />
3990 päivää sairauslomia oli annettu syistä, jossa ei ole diagnoosia. Näistä suurin osa oli<br />
lyhyitä (1-3 vrk 847 päivää ja 3-14 vrk 913 päivää) 1 – 14 vuorokautta ja annettu työterveyshuollosta.<br />
Vammat, myrkytykset aiheuttivat 3347 sairauspoissaolopäivää (4 850 pv v. 2009) ja hengityselinsairaudet<br />
2736 päivää (2736 pv v. 2009)<br />
Poissaolopäiviä oli yhteensä 34 625 (v. 2009 39 176 päivää).<br />
21
Keskimääräiset sairauspoissaolopäivät/henkilö<br />
Tilanne 31.12.2010<br />
Ammattiryhmä 2010 2009 muutos/pv<br />
Johto 5,8 4,1 1,7<br />
Lääkärit 8,2 5,5 2,7<br />
Tutkimushenkilökunta 9,2 6,8 2,4<br />
Osastonhoitajat 15,1 17,9 ‐2,8<br />
Eriast. sairaanhoitajat 19,3 19,5 ‐0,2<br />
Muu hoitohenkilökunta 19,1 21,9 ‐2,8<br />
Tutk.‐ ja hoitoa av.henk. 22,7 26,3 ‐3,6<br />
Materiaalipalvelut 14,5 14,8 ‐0,3<br />
Toimistohenkilöstö 12,5 11,2 1,3<br />
Yhteensä 17,7 18,3 ‐0,6<br />
Sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet johdolla, lääkäreillä, tutkimus- ja toimistohenkilökunnalla,<br />
kun taas osastonhoitajien, eriasteisten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilöstön<br />
osalta ovat vähentyneet.<br />
Sairauspoissaolot prosentteina<br />
Tilanne 31.12.2010<br />
Ammattiluokka 2010 2009<br />
muutos-<br />
%yks.<br />
Johto 2,44 1,50 0,94<br />
Lääkärit 3,22 2,12 1,10<br />
Osastonhoitajat 6,18 6,44 -0,26<br />
Tutkimushenkilökunta 1,19 0,81 0,38<br />
Eriasteiset sairaanhoitajat 7,66 7,48 0,18<br />
Muu hoitohenkilökunta 16,03 8,85 7,18<br />
Tutkimusta ja hoitoa av. henk. 8,51 9,76 -1,25<br />
Materiaalipalvelut 16,92 5,71 11,21<br />
Toimistohenkilökunta 5,37 3,82 1,55<br />
Yhteensä 7,57 6,44 1,13<br />
Sairauspoissaolot yhteensä kuukausittain päivinä ja prosentteina sekä kumulatiivinen<br />
kertymä (suhteessa säännölliseen teoreettiseen<br />
työaikaan).<br />
kumulat.<br />
KY<br />
kumulat.<br />
2009<br />
KY<br />
kertymä<br />
2010<br />
pv % päiviä/hlö %<br />
pv % päiviä/hlö %<br />
Tammi 1,49 8,02<br />
Tammi 1,70 9,12<br />
Helmi 1,60 8,61 3,09 8,31<br />
Helmi 1,66 8,94 3,36 9,03<br />
Maalis 1,51 8,13 4,60 8,25<br />
Maalis 1,64 8,85 5,00 8,97<br />
Huhti 1,24 6,67 5,84 7,86<br />
Huhti 1,32 7,10 6,32 8,50<br />
Touko 1,36 7,32 7,20 7,75<br />
Touko 1,39 7,48 7,71 8,30<br />
Kesä 1,28 6,89 8,48 7,61<br />
Kesä 1,18 6,35 8,89 7,97<br />
Heinä 1,16 6,24 9,64 7,41<br />
Heinä 1,00 5,38 9,89 7,60<br />
Elo 1,20 6,46 10,84 7,29<br />
Elo 1,17 6,30 11,06 7,44<br />
Syys 1,52 8,18 12,36 7,39<br />
Syys 1,37 7,37 12,43 7,43<br />
Loka 1,62 8,72 13,98 7,52<br />
Loka 1,58 8,50 14,01 7,54<br />
Marras 1,46 7,86 15,44 7,55<br />
Marras 1,52 8,18 15,53 7,60<br />
Joulu 1,46 7,86 16,90 7,58 Joulu 1,26 6,78 16,79 7,53<br />
22
Sairauspoissaolot ovat hieman nousseet.<br />
Vuoteen 2007 verrattuna sairauspoissaolot ovat kuitenkin vähentyneet.<br />
Yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle 300-400 euroa.<br />
Sairauspoissaolokustannukset ja niiden kehitys vuosina 2007-2010 käyttäen laskennallista<br />
350 euron päiväkustannusta:<br />
Vuonna 2007: 2097 hlöä x 19,7 sairauspv x 350€ = 14 458 815 euroa<br />
Vuonna 2008: 1990 hlöä x 17,48 sairauspv x 350€ = 12 174 820 euroa<br />
Vuonna 2009: 2007 hlöä x 16,79 sairauspv x 350€ = 11 794 136 euroa<br />
Vuonna 2010: 2435 hlöä x 16,90 sairauspv x 350€ = 14 403 025 euroa<br />
Poissaolot ovat lisääntyneet viime vuodesta 0,11%. Noin kolmen poissaolopäivän vähentyminen<br />
vuodesta 2007 on tuonut kustannussäästöä noin 55 790 euroa.<br />
Sairauspoissaolojen kestojakauma kalenteripäivinä<br />
vuosi 2009 vuosi 2008 muutos%<br />
POISSAOLOT päiviä % päiviä % /päivät<br />
1 pv 1 045 4,1 919 2,6 13,71<br />
2-3 pv 4 130 16,2 4 124 11,9 0,15<br />
4-10 pv 5 384 21,2 5 795 16,7 -7,09<br />
11-60 pv 8 264 32,5 11 690 33,7 -29,31<br />
61-90 pv 1 492 5,9 3 228 9,3 -53,78<br />
91-180 pv 2 269 8,9 2 957 8,5 -23,27<br />
YLI 180 pv 2 320 9,1 5 472 15,8 -57,60<br />
PUUTTUVA 516 2,0 518 1,5 -0,39<br />
Yhteensä 25 420 100 34 703 100 -26,75<br />
POISSAOLOT 2010<br />
päiviä<br />
1 -3 pv 2579<br />
4 - 14 pv 9991<br />
15 - 30 pv 5522<br />
30 - 59 pv 11 826<br />
YLI 60 pv 4707<br />
Yhteensä 34 625<br />
Vuonna 2009 kasvua oli ainoastaan yhden päivän poissaoloissa. Vuonna 2010 oli nousua<br />
kaikissa päiväjakautumissa.<br />
23
6.3. YHTEISTYÖTOIMIKUNTA<br />
Yhteistyötoimikunnan toimikausi on 2009 - 2012. Toimikunta kokoontuu vähintään neljä kertaa<br />
vuodessa käsitellen YT lain vaatimia asioita. Työantajan edustajina toimivat henkilöstöjohtaja<br />
Tiina Häyhä ja Kymenlaakson sairaalapalveluiden toimitusjohtaja Heli Lindqvist. Henkilöstön<br />
edustajia on yhdeksän ja heillä varajäsenet. Vuoden 2010 aikana käsiteltiin mm. organisaatiomuutoksia,<br />
työsuojelun toimintaohjelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, paikallista sopimusta<br />
työsuojeluasiamiehistä ja työaikapankista, työterveyshuollon palvelua, kuntayhtymän<br />
palkkausohjetta, aloitteita, päivärahojen maksamista sekä ajankohtaisia asioita kuten SAP-<br />
HR-henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönottoa.<br />
6.4. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA<br />
Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa edellisen syksyn vaaleissa vuosille 2010 - 2013 valittu<br />
työsuojelutoimikunta ja kaksi päätoimista työsuojeluvaltuutettua. Toimikunta kokoontui vuoden<br />
aikana yhteensä 9 kertaa käsitellen mm. työtapaturmia, turvallisuuspoikkeamia, sairauspoissaoloja<br />
ja niiden hallintaa ja työpaikkaselvityksiä. Toimikunnan puheenjohtajana toimi<br />
työntekijöiden edustajana työsuojeluvaltuutettu Pirjo Kuokka ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu<br />
Pirjo Lehtonen. Työnantajan edustajina toimikunnassa ovat kehittämispäällikkö Lea Laakso<br />
keskussairaalasta, palvelupäällikkö Timo Pesu sosiaalipalveluista, ylilääkäri Heli Peltola<br />
psykiatriasta, työsuojelupäällikkönä Lasse Koste ja ylihoitaja Pirkko Leppänen aluesairaalasta<br />
vuoden 2010 loppuun. Työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutetut, osastonsihteeri Riitta<br />
Laapio toimistopalveluista, sairaanhoitaja Tarja Kuittinen keskussairaalasta, osastonhoitaja<br />
Päivi Hakalainen, palvelusuunnittelija Anu Vanhala-Taimisto ja hoitaja Carita Stenberg kaikki<br />
sosiaalipalveluista. Toimikunnan varajäseninä toimivat toimistosihteeri Anja Hokkanen toimistopalveluista<br />
ja psykologi Kari Kajasto sosiaalipalveluista. Toimikunnan asiantuntijoina ovat<br />
työterveyshoitajat, työhyvinvointikoordinaattori Leena Laatta ja konserniyhtiöiden työsuojeluvaltuutetut.<br />
Kiusaamisepäilyjä selviteltiin kolmessa tapauksessa, joissa työpaikkakiusaamisen kriteeristö<br />
ei täyttynyt. Näissä ja useissa muissa tapauksissa työsuojelu osallistui työyhteisökonfliktien<br />
selvittelyyn työpaikoilla ulkopuolisena asiantuntijana. Sairaanhoidossa työn kuormittavuus ja<br />
työjärjestelyt nousivat esille henkilökunnan yhteydenotoissa työsuojeluun.<br />
Toimikunta hyväksyi mm. uuden konsernitason päihdeohjelman ja työpaikan kosteusvaurioiden<br />
käsittelyn toimintamallin. Lisäksi toimikunta valmisteli uuden työsuojelun toimintaohjelman<br />
sisältäen kuntayhtymän tasa-arvosuunnitelman ja selvitteli kuntakonsernin yhteisen työsuojelun<br />
toimintajärjestelmän perustamisen perusteita.<br />
Työtapaturmia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön yhteensä 140 kappaletta. Näistä työmatkatapaturmia<br />
oli yhteensä 40. Viime vuoden noin sataan ilmoitukseen on tullut lisäksi sosiaalipalvelujen<br />
vastuualueen ilmoitukset. Ilmoittaminen tehtiin sähköisesti vakuutusyhtiön järjestelmässä<br />
korvauskäsittelyjen nopeuttamiseksi.<br />
Työturvallisuuspoikkeamia ja läheltä piti -tapahtumia ilmoitettiin vuoden aikana 741 kappaletta.<br />
Näistä pääosa on asiakasväkivaltaan liittyviä uhkailuja ja kiinnitarttumisia ja pääosa ilmoituksista<br />
tulee kehitysvammahuollosta.<br />
Työsuojelu- ja turvallisuustiimi tuotteisti yksiköiden käyttöön osastotuntikoulutuksia 15 toimialaansa<br />
liittyvästä eri aiheesta.<br />
24
6.5. VIRKISTYS JA VAPAA-AJAN TOIMINTA<br />
KUNNON TYÖRYHMÄ<br />
Työryhmään kuului yksitoista jäsentä kuntayhtymän eri tulos- ja vastuualueilta ja Kymijoen<br />
työterveydestä.<br />
Kunnon työryhmä vastasi henkilökunnan yhteisestä virkistystoiminnasta järjestäen kevään<br />
perhepäivän Ulkotammiossa linturetkenä. Mukana retkellä oli noin 100 henkilöä.<br />
Syksyllä tarjosimme työntekijöille elokuvan Prinsessa. Sitä kävi katsomassa Kouvolassa ja<br />
Kotkassa yhteensä 524 työntekijää.<br />
Kulttuuri- ja liikuntasuoritusten kirjaamiseen tarkoitettuja Vire-kortteja palautettiin 441 kpl. Palauttaneiden<br />
kesken arvottiin esinepalkintoja.<br />
Henkilökunnalle jaettiin 50 % omavastuulla liikunta- ja kulttuuriseteleitä omaehtoisen harrastamisen<br />
tukemiseksi 27 168 kpl.<br />
6.6. HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN<br />
<strong>Carea</strong> muutti vuonna 2009 palkitsemistaan niin, että entistä useammalla on mahdollisuus<br />
tulla palkituksi. Työnantaja järjestää vuosittain palkitsemistilaisuuden, jossa palkitaan kyseisenä<br />
vuonna 10, 20, 30 ja 40 vuotta yhtäjaksoisesti työskennelleet työntekijät/viranhaltijat,<br />
joilla on palvelussuhde voimassa. Juhlassa jaetaan myös Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä<br />
myöntämät kunniamerkit.<br />
Juhla pidetään vuorovuosina Kouvolassa ja Kotkassa. Toinen palkitsemistilaisuus pidettiin<br />
3.2.2010 Kotkassa Höyrypanimolla. Palkittavia oli yhteensä 209, joista kunniamerkin saajia<br />
oli kymmenen.<br />
10 vuotta 83henkilöä<br />
20 vuotta 82 henkilöä lahjakortti Vierumäki<br />
30 vuotta 28 henkilöä lahjakortti kylpylähotelli Aulanko<br />
40 vuotta 2 henkilöä lahjakortti Haikon kartano<br />
yli 40 vuotta 4 henkilöä lahjakortti Haikon kartano<br />
YHTEENSÄ<br />
199 henkilöä<br />
25
Palkittavien jakautuminen tulosalueittain<br />
26
AMMATTIRYHMÄT<br />
(perässä henkilöstön määrä)<br />
JOHTO<br />
Henkilöstöjohtaja 1<br />
Johtava ylilääkäri 1<br />
Laskentapäällikkö 1<br />
Toimitusjohtaja 2<br />
Ylihoitaja 4<br />
Ylilääkäri 1<br />
Johtajaylilääkäri 1<br />
Ky:n toimitus johtaja 1<br />
Tietohallintojohtaja 1<br />
Sosiaalipalvelujen johtaja 1<br />
Vastuuyksikön johtaja 2<br />
Johtajaylihoitaja 1<br />
LÄÄKÄRIT<br />
Amanuenssi 10<br />
Apulaisylilääkäri 12<br />
Erikoislääkäri 45<br />
Hammaslääkäri 1<br />
Osastonlääkäri 2<br />
Osastonylilääkäri 37<br />
Sairaalalääkäri 7<br />
Ylihammaslääkäri 2<br />
Ylilääkäri 35<br />
Erikoistuva lääkäri 38<br />
Erikoistuva hammaslääkäri 1<br />
Yhteistyöylilääkäri 1<br />
TUTKIMUSHENKILÖKUNTA<br />
Farmaseutti 16<br />
Johtava psykologi 2<br />
Johtava sosiaalityöntekijä 2<br />
Sairaalamikrobiologi 1<br />
Projektipäällikkö 1<br />
Proviisori 3<br />
Psykologi 21<br />
Puheterapeutti 4<br />
Ravitsemusterapeutti 3<br />
Sairaalafyysikko 1<br />
Sairaalakemisti 3<br />
Sosiaalityöntekijä 19<br />
Liikuntafysiologi 1<br />
Potilasasiamies 1<br />
Kuntoutussuunnittelija 2<br />
Perhetyöntekijä 1<br />
Sairaalaylifyysikko 1<br />
Palvelusuunnittelija 1<br />
OSASTONHOITAJAT<br />
Osastonhoitaja 74<br />
Asumispalveluvastaava 1<br />
ERIASTEISET SAIRAANHOITAJAT<br />
Apulaisosastonhoitaja 49<br />
Fysioterapeutti 35<br />
Kehittämispäällikkö 1<br />
Kätilö 47<br />
Laboratoriohoitaja 88<br />
Musiikkiterapeutti 2<br />
Röntgenhoitaja 52<br />
Sairaanhoitaja 769<br />
Toimintaterapeutti 10<br />
Vastaava ohjaaja 1<br />
Kuntoutusohjaaja 8<br />
Perushoitaja 1<br />
Hygieniahoitaja 2<br />
Asumispalvelupäällikkö 1<br />
Lähihoitaja 4<br />
Sairaanhoitajaopiskelija 22<br />
Kätilöopiskelija 1<br />
Toimintaterapeuttiopiskelija 1<br />
Työsuojeluvaltuutettu päätoimi 2<br />
MUU HOITOHENKILÖKUNTA<br />
Hammashoitaja 2<br />
Hoitoapulainen 28<br />
Jalkojenhoitaja 1<br />
Kuntohoitaja 3<br />
Lastenhoitaja 10<br />
Mielenterveyshoitaja 56<br />
Röntgenhoitaja 2<br />
Hoitaja 196<br />
Perushoitaja 86<br />
Osastonsihteeri 1<br />
Lähihoitaja 70<br />
Lähiavustaja 15<br />
Sairaanhoitajaopiskelija 4<br />
Lähihoitajaopiskelija 7<br />
Kehitysvamma-alan oppisopimusopiskelija 14<br />
Asumisen ohjaaja 16<br />
Pääluottamusmies 1<br />
TUTKIMUSTA JA HOITOA AV.HENKILÖKUNTA<br />
Harjoittelija 1<br />
Kuulontutkija 4<br />
Lääkintävahtimestari 12<br />
Sosiaalityöntekijä 1<br />
Tutkimusapulainen 4<br />
Välinehuoltaja 34<br />
Lääketyöntekijä 13<br />
Osastonsihteeri 168<br />
Palveluesimies 1<br />
Apuvälinehuoltaja 3<br />
Laboratorioanalyytikko 1<br />
Osastonsihteeriharjoittelija 1<br />
27
OHJAAJAT<br />
Askarteluohjaaja 1<br />
Johtava ohjaaja 1<br />
Kehitysvamma-alan avohuollon ohjaaja 1<br />
Ohjaaja 38<br />
Päivähoidon ohjaaja 1<br />
Työnohjaaja 1<br />
Vastaava ohjaaja 7<br />
Työvalmentaja 1<br />
Kehitysvamma-alan oppisopimusopiskelija 1<br />
Asumisen ohjaaja 1<br />
SIIVOUSHENKILÖKUNTA<br />
Sairaalahuoltaja 1<br />
Potilaskuljettaja 1<br />
KEITTIÖHENKILÖKUNTA<br />
Kanttiininhoitaja 1<br />
Ravitsemuspäällikkö 1<br />
Suurtalouskokki 9<br />
TEKNINEN HENKILÖKUNTA<br />
Huoltomies 11<br />
Palveluesimies 1<br />
VARASTO- JA MUU HENKILÖKUNTA<br />
Autonkuljettaja 3<br />
Huoltomies 1<br />
Ostaja 1<br />
Projektipäällikkö 1<br />
Vahtimestari 7<br />
Varastomies 7<br />
Varastonhoitaja 1<br />
Potilaskuljettaja 8<br />
Palveluesimies 1<br />
TOIMISTOHENKILÖKUNTA<br />
Arkistonhoitaja 1<br />
Kehittämispäällikkö 1<br />
Koulutuspäällikkö 1<br />
Laskentasihteeri 2<br />
Lähetti 7<br />
Projektisuunnittelija 1<br />
Suunnittelija 1<br />
Toimistonhoitaja 1<br />
Toimistosihteeri 21<br />
Turvallisuuspäällikkö 1<br />
Välinehuoltopäällikkö 1<br />
Työnohjaaja (henkilökunta) 2<br />
Arkistosihteeri 3<br />
Arkistopäällikkö 1<br />
Kehityspäällikkö 1<br />
Tulkki 4<br />
Osastonsihteeri 2<br />
Asiakaspalvelusihteeri 1<br />
Atk-tukihenkilö 1<br />
Laskentaekonomi 1<br />
Palveluesimies 4<br />
Palvelupäällikkö 3<br />
Laskutussihteeri 1<br />
Lähiavustaja 1<br />
Sovellusasiantuntija 1<br />
Logistiikkapäällikkö 1<br />
Johdon assistentti 1<br />
Henkilöstöassistentti 1<br />
Hallintoassistentti 2<br />
Ympäristö- ja laatupäällikkö 1<br />
Palvelukoordinaattori 3<br />
Henkilöstökoordinaattori 4<br />
Työhyvinvointikoordinaattori 1<br />
Neuvolasihteeri 1<br />
Kehittämiskoordinaattori 1<br />
Henkilöstön kehittämiskoordinaattori 2<br />
Te-koordinaattori 2<br />
SAP HR pääkäyttäjä 1<br />
OPETUSHENKILÖKUNTA<br />
Erityisluokan opettaja 4<br />
Koulun johtaja 1<br />
Kouluohjaaja 20<br />
28
Change language