Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...
23.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...

Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...

Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
verkkojulkaisu.viivamedia.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Hiilidioksidi<br />

talteen<br />

Valinto<strong>ja</strong>

20<br />

26<br />

<br />

<br />

<br />

17<br />

Suurin osa ilmastonmuutosta aiheuttavista<br />

kasvihuonekaasuista syntyy<br />

energiantuotannossa <strong>ja</strong> -kulutuksessa.<br />

Siksi jokainen meistä, niin energian<br />

tuotta<strong>ja</strong> kuin käyttäjäkin, on<br />

avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Fortum on jo<br />

pitkään tehnyt määrätietoista työtä ympäristön hyväksi. Vuonna<br />

2006 yli 80 % sähköntuotannostamme ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä,<br />

<strong>ja</strong> noin 40 % sähköstä <strong>ja</strong> lämmöstä tuotettiin<br />

uusiutuvilla energianlähteillä. Fortum on myös Pohjoismaiden<br />

suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä – yli 700 000 asiakastamme<br />

käyttää Norppa- tai Bra Miljöval -sähköä.<br />

Edellä mainitut luvut <strong>ja</strong> paljon muuta tietoa saat lehden<br />

liitteenä olevasta ilmastoesitteestä. Se kertoo, mitä Fortum on<br />

jo tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi <strong>ja</strong> mitä se aikoo<br />

tulevaisuudessa tehdä. Vaikka ilmastonmuutoksesta on puhuttu<br />

viime aikoina enemmän kuin koskaan, kyseessä ei ole<br />

"kevään puheenaihe". Aihe pysyy niin tämän lehden sivuilla<br />

kuin kaikessa toiminnassamme <strong>ja</strong>tkossakin. Esitteestä löydät<br />

myös vinkkejä, miten itse voit valinnoillasi vaikuttaa ilmastonmuutoksen<br />

torjuntaan – mukavuudestasi tinkimättä.<br />

Ilmastokeskustelua seuratessa tulee välillä sekä syyllinen<br />

että voimaton olo. Siksi onkin hyvä kuulla uutisia uudesta<br />

teknologiasta <strong>ja</strong> uusista ratkaisuista ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi. Fortum on Ruotsissa allekirjoittanut sopimuksen<br />

nor<strong>ja</strong>laisen yrityksen kanssa hiilidioksidin poistamiseen<br />

tarkoitetun koelaitteen asentamisesta Tukholman Värtanin<br />

16<br />

voimalaitokseensa. Kokeiltava teknologia poistaa hiilidioksipäästöt<br />

95-prosenttisesti. Laitteen avulla saamme kokemusta <strong>ja</strong><br />

tietoa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi <strong>ja</strong> hiilidioksineutraalin<br />

energiantuotannon kehittämiseksi.<br />

Teimme luki<strong>ja</strong>tutkimuksen edellisestä Forte-lehdestä.<br />

Kysyimme mm. lehden välittämää mielikuvaa Fortumista.<br />

Lukijoista 80 % pitää yhtiötä luotettavana <strong>ja</strong> vastuuntuntoisena<br />

yrityksenä. Sitä me haluamme olla. "Energiamme edesauttaa<br />

nykyisten <strong>ja</strong> tulevien sukupolvien elämää" ei ole vain lause,<br />

jolla kerromme toimintamme tarkoituksen. Se kertoo myös<br />

pyrkimyksestämme olla hyvä yrityskansalainen <strong>ja</strong> halustamme<br />

olla monimuotoisesti mukana ihmisten elämässä.<br />

Kiitän kaikkia luki<strong>ja</strong>tutkimukseen osallistuneita <strong>ja</strong> toivon<br />

mielenkiintoisia lukuhetkiä uuden Forten parissa.<br />

Virkistävää kesää toivottaen<br />

Carola Teir-Lehtinen<br />

viestintäjohta<strong>ja</strong>

TÄSSÄ NUMEROSSA<br />

15<br />

A<strong>ja</strong>nkohtaista........................................................................... 4<br />

Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola:<br />

pienin paha on ympäristölle hyvä...................................... 8<br />

Puhtaamman energian työmaalla ....................................12<br />

Tradeka <strong>ja</strong> Banverket<br />

varautuvat ilmastonmuutokseen ....................................14<br />

Eläköön norppa!....................................................................15<br />

Esport Center laittaa liikettä niveliin..............................17<br />

Fortumin kasvot -sar<strong>ja</strong>ssa<br />

myyntineuvotteli<strong>ja</strong> Päivi Teerikorpi................................20<br />

Sijoitta<strong>ja</strong> etsii a<strong>ja</strong>ntasaista tietoa .....................................22<br />

Huomisen hiiliteknologiat .................................................23<br />

Tukea omaishoitajille ..........................................................26<br />

8<br />

14<br />

Fortum on Pohjoismaiden <strong>ja</strong> Itämeren alueen johtavia<br />

energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kelemme<br />

sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- <strong>ja</strong><br />

kunnossapito<strong>palveluita</strong> sekä muita energiaan liittyviä<br />

<strong>palveluita</strong>. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö <strong>ja</strong> höyry.<br />

Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin<br />

tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- <strong>ja</strong><br />

lämpöyhtiö <strong>ja</strong> tulla halutuimmaksi energiantoimitta<strong>ja</strong>ksi<br />

Pohjoismaissa <strong>ja</strong> Itämeren alueella.<br />

Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä.

AJANKOHTAISTA<br />

<br />

<br />

Fortumin yhteistyö FC Hongan kanssa <strong>ja</strong>tkuu. Pääsponsorisopimus<br />

on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Pääsar<strong>ja</strong>kauden<br />

avauspuheessa 22. huhtikuuta Fortumin kehitysjohta<strong>ja</strong><br />

Timo Karttinen (kuvassa keskellä) korosti Fortumin <strong>ja</strong><br />

FC Hongan arvojen yhteneväisyyttä: yhteiskuntavastuu sekä<br />

nuoriso- <strong>ja</strong> vammaistyö ovat molemmille tärkeitä. FC Hongan<br />

joukkueissa pelaa noin 1 500 nuorta.<br />

Lahjoitusprofessuuri Tampereen<br />

teknilliseen yliopistoon<br />

Tampereen teknillinen yliopisto perustaa kuusivuotisen sähkövoimatekniikan<br />

lahjoitusprofessuurin, jonka tehtävänä on vahvistaa<br />

sähkövoimatekniikan laitoksella sähköverkkojen <strong>ja</strong> verkkoliiketoiminnan<br />

tutkimusta <strong>ja</strong> opetusta. Professuurin lahjoittavat Fortum,<br />

ABB, Energiateollisuus <strong>ja</strong> Vattenfall.<br />

– Sähkön <strong>ja</strong>keluyhtiöiden haasteena on saada käyttöön ratkaisu<strong>ja</strong>,<br />

jotka vastaavat käyttäjien tiukkeneviin laatuodotuksiin <strong>ja</strong> palvelevat<br />

vielä vuosikymmenien kuluttua. Tarvitsemme yhteistyötä<br />

yliopistotutkimuksen, laitevalmista<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluyhtiöiden kesken,<br />

kommentoi lahjoitusprofessuuria kehitysjohta<strong>ja</strong> Timo Karttinen<br />

Fortumista.<br />

Kansalaiset aktiivisia<br />

ilmastonmuutoksen<br />

ehkäisemiseksi<br />

<br />

<br />

Fortum valmistelee uuden, biopolttoaineita käyttävän lämmön<br />

<strong>ja</strong> sähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamista Järvenpäähän<br />

kattamaan kasvavaa kaukolämpötarvetta Järvenpään <strong>ja</strong> Tuusulan<br />

alueilla.<br />

Voimalaitos korvaa raskaalla polttoöljyllä <strong>ja</strong> maakaasulla toimivia<br />

lämpökeskuksia, joista osasta voidaan luopua, <strong>ja</strong> muutamia<br />

jätetään huippu- <strong>ja</strong> varalaitoksiksi. Samalla on tarkoitus rakentaa<br />

yhdysputki Järvenpään keskustan <strong>ja</strong> Hyrylän kaukolämpöverkkojen<br />

välille. Biopolttoaineiden korkean osuuden ansiosta kaukolämpötuotannon<br />

hiilidioksidipäästöt alueella alenevat 50 prosentilla <strong>ja</strong><br />

ympäristömyötäisen sähkön tuotantomäärä kasvaa.<br />

Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen<br />

on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2010 mennessä.<br />

Suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta tärkeimpänä ihmisen<br />

elämään vaikuttavana asiana. Tämä selviää kolmatta kertaa<br />

toteutetusta, Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan kuuluvasta<br />

tutkimuksesta.<br />

Ilmastonmuutoksen vakavimmaksi uhaksi on vastaajien mielestä<br />

tänä vuonna noussut tulvien, rankkasateiden <strong>ja</strong> myrskyjen<br />

yleistyminen. Pohjoisen mannerjäätikön sulaminen on lähes yhtä<br />

uhkaava ilmiö.<br />

Entistä useampi vastaa<strong>ja</strong> sanoo myös olevansa valmis toimimaan<br />

ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suosituimpia toimia<br />

ovat jätteiden lajittelu <strong>ja</strong> kierrättäminen (64 %) sekä energian<br />

säästäminen (47 %). Vähemmän polttoainetta kuluttavan auton<br />

hankinta <strong>ja</strong> autoilun vähentäminen<br />

kiinnostavat joka kolmatta.<br />

Kulutustottumukset ovat<br />

Vuosina 2002-2007<br />

toteutettu Ilmastonmuutoksen<br />

viestintäohjelma on osa kan-<br />

säilyneet viimeisen kolmen<br />

vuoden aikana samantapaisina.<br />

Yleisin<br />

sallisen ilmastostrategian toteutusta.<br />

Ohjelmalla on pyritty lisäämään suomalaisten<br />

tietoisuutta ilmastonmuutoksesta,<br />

ympäristöystävällinen sen vaikutuksista <strong>ja</strong> hillitsemisestä. Osana<br />

teko on edelleen lyhyiden<br />

asiointimatkojen jonka tavoitteena oli asenteiden muut-<br />

Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa<br />

toteutettiin myös Tee muutos -kampan<strong>ja</strong>,<br />

suorittaminen pyörällä taminen, kiinnostuksen herättäminen<br />

<strong>ja</strong> tietoisuuden lisääminen.<br />

tai kävellen.<br />

Kampan<strong>ja</strong>n konsepti luotiin<br />

EU-komissiossa.

YVA-menettely<br />

käynnistyy Loviisassa<br />

Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA)<br />

Loviisaan mahdollisesti rakennettavasta kolmannesta ydinvoimalaitosyksiköstä.<br />

Tarkoituksena on laatia laitoshankkeen kuvaus sekä raportoida,<br />

kuinka laitoshankkeen vaikutuksia elinoloihin, ympäristöön, luontoon <strong>ja</strong><br />

luonnonvarojen hyödyntämiseen aiotaan selvittää. Ydinenergialain mukaan<br />

YVA-selvitys tarvitaan, ennen kuin valtioneuvostolle voidaan jättää periaatepäätöshakemus<br />

uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Suomeen.<br />

Huhtikuussa käynnistyneen YVA:n ensimmäisen vaiheen aikana Loviisan<br />

<strong>ja</strong> sen ympäristön asukkailla <strong>ja</strong> sidosryhmillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä<br />

selvitystyöstä <strong>ja</strong> sen toteutuksesta.<br />

Teollisuuden Voima aloittaa yhtaikaa Loviisan YVA-prosessin kanssa<br />

vastaavan prosessin Olkiluodon laitospaikan osalta.<br />

Fortumin Säätiö<br />

<strong>ja</strong>koi apuraho<strong>ja</strong><br />

Fortumin Säätiö myönsi vuonna 2007<br />

yhteensä n. 700 000 euroa apuraho<strong>ja</strong><br />

mm. perustutkinnon suorittamiseen<br />

sekä <strong>ja</strong>tko-opintojen <strong>ja</strong> yksittäisten<br />

hankkeiden tukemiseen. Säätiön hallituksen<br />

puheenjohta<strong>ja</strong> Mikael Lilius <strong>ja</strong><br />

säätiön asiamies Jan-Erik Österholm<br />

luovuttivat kunniakir<strong>ja</strong>t apurahansaajille.<br />

Fortumin Säätiö pyrkii apurahojen<br />

avulla edistämään sellaista energiaalan<br />

tutkimusta, kehitystä <strong>ja</strong> opetusta,<br />

jolla lisätään ymmärrystä kestävän<br />

kehityksen mekanismeihin sekä luodaan<br />

uusia ratkaisu<strong>ja</strong> etenkin vastuullisen<br />

energiantuotannon <strong>ja</strong> -käytön<br />

sekä liikenteen energiaratkaisujen<br />

edistämiseen.<br />

www.fortum.fi/saatio<br />

Ministerien lin<strong>ja</strong>uksia<br />

EU:n energiapolitiikan<br />

tulevaisuudesta<br />

EU:n energianeuvosto kokoontui helmikuussa Brysseliin<br />

keskustelemaan alkuvuodesta valmistuneen energiapaketin<br />

sisällöstä. Keskeiset kysymykset koskivat uusiutuvalle<br />

energialle asetettavia tavoitteita sekä sisämarkkinoiden<br />

<strong>ja</strong>tkotoimia.<br />

Energianeuvoston mukaan uusiutuvan energian osuutta<br />

on nostettava unionin alueella 6–7 prosentista 20 prosenttiin<br />

vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian "lisätaakka"<br />

on tarkoitus <strong>ja</strong>kaa jäsenmaiden kesken, mikä tarkoittaa, että<br />

uusiutuvilla lähteillä tuotetun energian osuutta on esimerkiksi<br />

Suomessa nostettava erittäin merkittävästi nykyisestä<br />

24 prosentista. Niinikään liikenteen biopolttoaineiden<br />

vähimmäisosuuden nostaminen 10 prosenttiin sekä sähkö- <strong>ja</strong><br />

kaasumarkkinoiden toiminnan parantaminen saavat sekä<br />

Suomelta että Ruotsilta vahvan tuen.<br />

Energianeuvosto katsoi välttämättömäksi<br />

kiirehtiä energiateknologian kehittämistä,<br />

erityisesti hiilen talteenotto- <strong>ja</strong> varastointiteknologiaa.<br />

Samoin tuettiin EU:n toiminnan<br />

vahvistamista energia- <strong>ja</strong> ilmastopolitiikan<br />

ulkosuhteissa; monet jäsenmaat pitävät<br />

tarpeellisena monipuolistaa energian<br />

tuontia Eurooppaan energiavarmuuden<br />

parantamiseksi.<br />

Energiakysymykset<br />

puhuttivat<br />

Fortum järjesti 3. <strong>ja</strong> 8. toukokuuta<br />

yhteistyössä Helsingin<br />

kauppakorkeakoulun kanssa<br />

kaksi yleisöluento- <strong>ja</strong> keskustelutilaisuutta,<br />

joiden teemana oli<br />

ilmastonmuutos. Tilaisuuksilla<br />

pyrittiin virittämään keskustelua<br />

ilmastonmuutoksesta sekä siihen<br />

liittyvistä energia-alan kysymyksistä.<br />

Puhujina tilaisuuksissa<br />

olivat mm. UPM:n energiajohta<strong>ja</strong><br />

An<strong>ja</strong> Silvennoinen, KTM:n<br />

energiaosaston ylijohta<strong>ja</strong> Taisto<br />

Turunen sekä kansanedusta<strong>ja</strong><br />

Oras Tynkkynen.

AJANKOHTAISTA<br />

Yrittäjyyttä oppimassa<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Marika Grönstrand<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Elisabeth Teien<br />

Ung Företagsamhet on voittoa tavoittelematon<br />

organisaatio, jonka tehtävänä on antaa lukiolaisille<br />

mahdollisuus harjoitella yrittäjyyttä oman yrityksen<br />

avulla. Lue lisää: www.ungföretagsamhet.se<br />

<br />

<br />

Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat<br />

viime vuonna 107 g/kWh. Tämä on Euroopan suurten<br />

sähköyhtiöiden alhaisimpia arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> selvästi alle Fortumin<br />

omien tavoitearvojen. Fortum asetti vuonna 2006 tavoitearvot<br />

sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöille: vuosittainen<br />

tavoite on alle 200 g/kWh.<br />

Vuonna 2006 Fortum Markets oli Pohjoismaiden suurin<br />

ympäristömerkityn sähkön myyjä. Suomessa kaikki Fortum<br />

Kesto -sähkösopimuksen tehneet asiakkaat saavat ympäristömerkittyä<br />

Norppasähköä samoin kuin Ruotsissa kaikki<br />

Fortum Enkel -sopimuksen tehneet asiakkaat saavat Bra<br />

Miljöval -merkittyä sähköä. Myös Fortumin biopolttoaineilla<br />

tapahtuvalla lämmöntuotannolla on Norppamerkki.<br />

Ilmastonmuutoskampanjoita<br />

Fortumin huolta ilmastonmuutoksesta <strong>ja</strong> panostusta ympäristömyötäiseen<br />

tuotantoon on viestitetty myös laajoilla mainoskampanjoilla niin<br />

Suomessa kuin Ruotsissakin.<br />

Suomen ilmastonmuutoskampan<strong>ja</strong>t pyörivät medioissa helmi–maaliskuussa<br />

<strong>ja</strong> huhti–toukokuussa. Ruotsin Energihjälpen-kampan<strong>ja</strong>t pyörivät<br />

niin ikään koko kevään. Molemmissa kampanjoissa ihmisiä kehotetaan<br />

ympäristömyötäisiin kulutustottumuksiin <strong>ja</strong> annetaan vinkkejä miten itse<br />

voi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.<br />

Fortea tutkittiin<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

FORTUMIN AVAINLUKUJA:<br />

84 % sähköstä tuotettiin ilman hiilidioksidipäästöjä<br />

40 % sähköstä tuotettiin uusiutuvilla<br />

energianlähteillä<br />

43 % lämmöstä tuotettiin uusiutuvilla<br />

energianlähteillä<br />

22 % enemmän biopolttoaineiden käyttöä kuin<br />

edellisvuonna<br />

95 % liiketoiminnasta on ympäristösertifioitu<br />

SUUNNITELMISSA TUULIPUISTO TAALAINMAALLE<br />

Fortum sekä maa- <strong>ja</strong> metsäosuuskunta Orsa Besparingsskog<br />

suunnittelevat tuulipuiston rakentamista Orsa Finnmarkin alueelle<br />

Ruotsin Taalainmaalle. 22–33 miljoonan euron investointi käsittäisi<br />

kahdeksan 2–3 megawatin tuulivoimalaa, joiden laskennallinen<br />

vuosituotanto vastaa 10 000 keskivertotalouden sähkönkulutusta<br />

vuodessa.<br />

– Alueen tuuli- <strong>ja</strong> luonnonolosuhteet ovat tarkoitukseen ihanteelliset,<br />

eikä läheisyydessä ole pysyvää asutusta, joita tuulivoimaloiden<br />

siipien pyörimisestä aiheutuvat varjot tai äänet voisivat<br />

häiritä, kertoo Fortumin sähköntuotannosta Taalainmaalla vastaava<br />

Peter Alzar.<br />

Puiston suunnitellun si<strong>ja</strong>intipaikan etu on myös sen läheisyys<br />

kahteen Fortumin vesivoimalaitokseen: yhteys sähkönsiirtoverkkoon<br />

on olemassa eikä kalliita infrastruktuuri-investointe<strong>ja</strong> tarvita.<br />

Ensimmäiset tuulivoimalat otettaisiin käyttöön vuonna 2009,<br />

mikäli investointi toteutuu.

syvyyksissä...<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Niklas<br />

Eriksson<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kaukolämpöä<br />

<br />

...<strong>ja</strong> aalloilla<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Barbara Hutton

Pienin paha<br />

on ilmastolle<br />

Ilmastonmuutos konkretisoituu vedessä<br />

Palataan ilmastotalkoisiin tuonnempana <strong>ja</strong> tehdään<br />

ensin selväksi, mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan.<br />

Atte Korhola korostaa, että kyseessä on iso, kaikki elämän<br />

alueet läpäisevä <strong>ja</strong> siksi vaikea asia. Ympäristömuutoksen<br />

professori on huolissaan siitä, miten liian<br />

monet päättäjät hyppäävät ilmastoasiantunti<strong>ja</strong>n rooliin<br />

ymmärtämättä kokonaiskuvaa.<br />

– Yksinkertaisimmillaan ilmastonmuutos tarkoittaa<br />

meidän kaikkien tuntemissa sääoloissa tapahhyvä<br />

Ilmastonmuutos on jokaisen<br />

huulilla <strong>ja</strong> alkaa jo melkein tulla<br />

korvista ulos. Kun paljon puhutaan,<br />

asian ydin helposti hämärtyy.<br />

Mistä ilmastonmuutoksessa<br />

oikeastaan onkaan kyse? Vieläkö<br />

maapallolla on toivoa? Professori<br />

Atte Korhola vastaa.<br />

<br />

lmastonmuutoksesta tulee syyllinen olo. Me ihmisethän<br />

sen olemme saaneet aikaan, tunnutaan joka paikassa<br />

sanottavan. Ympäristönmuutoksen professori<br />

Atte Korhola Helsingin yliopistosta kor<strong>ja</strong>a hieman<br />

käsitystä:<br />

– Maapallon lämpötila on viimeisten 150 vuoden<br />

aikana noussut 0,8 astetta. Näistä asteista valtaosa on<br />

tullut viimeisten 30 vuoden aikana <strong>ja</strong> sitä ei pystytä<br />

selittämään luontaisilla tekijöillä, kuten auringon aktiivisuudella<br />

<strong>ja</strong> tulivuoritoiminnalla. Ihmisen vaikutus on<br />

siis muuttunut dominoivammaksi, mutta on hyvä muistaa,<br />

että luontaiset tekijät ovat koko a<strong>ja</strong>n taustalla.<br />

– Vaikka maapallo laitettaisiin nyt ”kiinni”, lämpeneminen<br />

<strong>ja</strong>tkuisi, koska kasvihuonekaasut ovat<br />

pitkäikäisiä <strong>ja</strong> meret ovat jo ehtineet lämmetä. Ne<br />

hohkaavat lämpöä vielä kauan, <strong>ja</strong> vesihöyry on tehokas<br />

kasvihuonekaasu, Korhola <strong>ja</strong>tkaa.<br />

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toivo ilmastonmuutoksen<br />

hidastamisesta tai jopa taittamisesta olisi<br />

mennyt. Atte Korholan mukaan jo nyt tiedetään, miten<br />

kasvihuonekaasupäästöt voidaan vakauttaa vuoteen<br />

2050 mennessä 2000-luvun alun tasolle, vaikka energiankulutus<br />

<strong>ja</strong> -tarve <strong>ja</strong>tkuvasti kasvavatkin. Tieto on<br />

vain muutettava teknologioiksi <strong>ja</strong> teoiksi. Kysymys kuuluu:<br />

miten saada kaikki mukaan ilmastotalkoisiin?

Atte Korholan mukaan kasvihuonekaasupäästöt<br />

voidaan vakauttaa 2000-luvun alun tasolle,<br />

vaikka energiankulutus <strong>ja</strong> -tarve <strong>ja</strong>tkuvasti<br />

kasvavatkin.

tuvaa pitkän aikavälin muutosta. Lämpötila <strong>ja</strong><br />

sademäärä ovat tutuimmat suureet, joilla ilmastonmuutosta<br />

mitataan, Korhola tiivistää.<br />

– Lämpötilan noususta taas seuraa useita jo havaittavissa<br />

olevia muutoksia. Arktinen merijääpeite on<br />

supistunut viimeisten 30 vuoden aikana kymmenen<br />

prosenttia <strong>ja</strong> samalla jäänpaksuus on ohentunut puolitoista<br />

metriä. Myös trooppisten alueiden vuoristojäätiköt<br />

ovat kutistumaan päin. Esimerkiksi Andeilla jäätikön<br />

reuna perääntyy jopa 80 metriä vuodessa.<br />

Luvut ovat hätkähdyttäviä – <strong>ja</strong> niin ovat niiden vaikutuksetkin.<br />

Maisemallinen muutos, jota sitäkään Korhola<br />

ei väheksy, on murheista pienin.<br />

– Pelkästään Himala<strong>ja</strong>n jäätikön mahdollinen sulaminen<br />

vaikuttaa 300 miljoonan ihmisen vesivarantoihin,<br />

hän havainnollistaa.<br />

Entä luonnon biodiversiteetti. Maapallon lämpö-<br />

vyöhykkeet ovat liikkumassa jopa kymmeniä kilometrejä<br />

vuosikymmenessä pohjoiseen päin. Pallon päällä<br />

tulee vastaan Arktinen jäämeri, joka ei voi enää pohjoisemmaksi<br />

liikkua. Kokonaisia lämpövyöhykkeitä siis<br />

katoaa. Sen seurauksena jopa miljoonaa lajia uhkaa<br />

sukupuutto.<br />

– Monimuotoisuus on tärkeä luonnonresurssi, joka<br />

tekee luonnosta vastustuskykyisen. Ilmastonmuutos<br />

uhkaa tehdä luonnosta haavoittuvamman, Korhola selventää.<br />

Ilmastonmuutoksen välittömiin seurauksiin kuuluu<br />

myös merenpinnan nousu. On ennustettu, että<br />

seuraavan vuosisadan aikana merenpinta kohoaa<br />

20–60 senttimetriä.<br />

maan kaksi satoa yhden si<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> myös hehtaarimäärät<br />

kasvanevat, mutta sen jälkeen negatiiviset seikat a<strong>ja</strong>vat<br />

myönteisten yli. Sama pätee metsien kasvuun, joka<br />

aluksi kiihtyy.<br />

– Myöhemmin kesäa<strong>ja</strong>n kuivuus lisääntyy <strong>ja</strong> meille<br />

saapuu uusia tuhohyönteisiä, joihin meidän vil<strong>ja</strong>lajistomme<br />

ei ole sopeutunut. Metsät taas kärsivät myrskyjen<br />

yleistymisestä <strong>ja</strong> talvehtimisa<strong>ja</strong>n eli lepokauden<br />

lyhentymisestä.<br />

Sen si<strong>ja</strong>an aluekohtaisille sopeutumisstrategioille<br />

ympäristönmuutoksen professori näyttää vihreää valoa.<br />

Ilmastonmuutoksen torjunnan tie on nimittäin<br />

kaksisuuntainen: tarvitaan akuutte<strong>ja</strong> toimenpiteitä,<br />

jotka hidastavat muutosta, sekä sopeutumista muutokseen,<br />

joka ei toimenpiteistä huolimatta hetkessä taltu.<br />

Kaikki keinot luovasti käyttöön<br />

Jotta ilmastonmuutos saisi konkreettisen muodon,<br />

aloitetaan katsaus tarvittaviin toimenpiteisiin arkisimmasta<br />

päästä.<br />

– Kun asunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toimisto<strong>ja</strong> rakennetaan, pitäisi<br />

huomioida ilman lämpötilan nousu <strong>ja</strong> kehittää sellaisia<br />

lämmitys- <strong>ja</strong> jäähdytyssovelluksia, jotka eivät<br />

tuota päästöjä. Kaupungit pitäisi ylipäätään rakentaa<br />

tiiviimmiksi, jotta turhaa liikkumista voidaan välttää,<br />

Atte Korhola pohtii.<br />

Turha liikkuminen tarkoittaa esimerkiksi ruokaostosten<br />

hoitamista supermarketissa, jonne on ajettava<br />

autolla. Liikenne on Euroopassa voimakkaimmin kasvava<br />

päästöjä aiheuttava sektori.<br />

Liikenteestä puhuttaessa ei voida sivuuttaa<br />

”Nyt tarvitaan ennen kaikkea luovuutta,<br />

kaikkien keinojen käyttöönottoa.”<br />

– Alavilla seuduilla yksi senttimetri voidaan kertoa<br />

sadalla, niin tiedetään, miten nousu vaikuttaa horisontaalisesti.<br />

Maailman ihmisistä 60 prosenttia asuu alle<br />

sadan kilometrin päässä rannikolta. Ensimmäisinä<br />

vaarassa ovat Bangladesh, Kiina, Tyynenmeren saaret<br />

<strong>ja</strong> Niilin suisto.<br />

Jotain hyvääkin?<br />

Viime aikojen keskusteluissa uskaliaimmat ovat haaveilleet<br />

ilmastonmuutoksesta koituvan myös hyötyä,<br />

varsinkin tänne Pohjoismaihin, joiden asukkaat tuskin<br />

panisivat pahakseen keskieurooppalaisempaa ilmastoa.<br />

Ilmastonmuutoksen on väläytelty tuovan mukanaan<br />

myös uudenlaisia työpaikko<strong>ja</strong>. Mutta Atte Korhola tyrmää<br />

hyötynäkökohdat.<br />

– Ilmastonmuutosta ei voi lainkaan tarkastella<br />

valtiokohtaisesti, vaan aina globaalilla tasolla. Jos esimerkiksi<br />

maailman vil<strong>ja</strong>-aitta USA:n preerialla kuivuu,<br />

vaikutus koko maailman ravinnon tuotantoon <strong>ja</strong> hintoihin<br />

on välitön. Sivustakatsojia tai hyötyjiä ei ole.<br />

Korhola myöntää, että pohjoismainen maatalous<br />

saattaa seuraavien 20–30 vuoden aikana pystyä tuottabiopolttoaineita.<br />

– Biopolttoaineet parantavat monien maiden energiaomavaraisuutta,<br />

vähentävät riippuvuutta öljystä,<br />

mutta ne eivät vielä nykytekniikalla vähennä päästöjä<br />

tehokkaasti. Sitä vastoin muut ympäristönäkökohdat<br />

tulevat vastaan, Korhola toteaa <strong>ja</strong> täsmentää:<br />

– Vaikka ilmastonmuutos on maailman pahin uhka,<br />

se ei vielä ole pahin ympäristöongelma. Pahempia ympäristöongelmia<br />

ovat muun muassa maaperän eroosio<br />

<strong>ja</strong> merien saastuminen. Biopolttoaineet merkitsevät<br />

todennäköisesti tehomaatalouden lisääntymistä, jolloin<br />

lannoitetaan paljon. Samalla viljelijän asenne peltoon<br />

todennäköisesti muuttuu, kun viljeltävänä on ihmisen<br />

ravinnon si<strong>ja</strong>an auton ruokaa. Välinpitämättömyys <strong>ja</strong><br />

joidenkin alueiden kasvavat sademäärät pitävät huolen<br />

siitä, että lannoitteita alkaa valua mereen…<br />

Koska ilmasto- <strong>ja</strong> ympäristöasioissa kaikki liittyy<br />

näin kaikkeen, Atte Korhola pitää EU:n päätöstä lisätä<br />

uusiutuvia energianlähteitä 20 prosenttia vuoteen<br />

2020 mennessä turhana keinovalikoiman ra<strong>ja</strong>amisena.<br />

– Olisin mieluummin puhunut päästöttömien<br />

energianlähteiden lisäämisestä.

Tutkimustietoa tarvitaan<br />

Helsingin yliopiston biotieteellinen<br />

tiedekunta avasi ympäristönmuutoksen<br />

professuurin viime<br />

vuonna. Professuurin täyttänyt<br />

Atte Korhola pitää sitä ”hienona<br />

vetona”.<br />

– Ympäristönmuutoksen professori<br />

tarkastelee ympäristön<br />

muutoksia laa<strong>ja</strong>ssa mittakaavassa.<br />

Pääpaino on kuitenkin vaikutusten<br />

tutkimisessa. Tällaiselle<br />

osaamiselle on laa<strong>ja</strong>-alaisesti<br />

kysyntää <strong>ja</strong> samalla tämä on hieno<br />

mahdollisuus kouluttaa kokonainen<br />

sukupolvi ympäristönmuutoksen<br />

tarkkailuun, kertoo Korhola,<br />

joka on lukenut luonnontieteitä<br />

geologiasta biologiaan <strong>ja</strong> lähes<br />

kaikkea siltä väliltä. Ympäristönmuutoksen<br />

professorille myös<br />

esitetään kysymyksiä laidasta<br />

laitaan, jopa viinilajien tulevaisuudesta<br />

on tiedusteltu.<br />

Tällä hetkellä hänen vetämässään<br />

yksikössä tutkitaan muun muassa<br />

Pohjois-Suomen jääpeiteaiko<strong>ja</strong><br />

sekä pohjoisen metsära<strong>ja</strong>n<br />

reaktioita ilmastonmuutokseen.<br />

Yksi tärkeä tutkimuskohde on sen<br />

mallintaminen, miten ilmasto on<br />

aiemmin vaihdellut.<br />

– Esimerkiksi lyijypitoisuuksia<br />

nousi ilmakehään yhtä paljon<br />

esiteollisella a<strong>ja</strong>lla kuin teollistumisen<br />

jälkeen on noussut.<br />

Kolikoita sulatettiin <strong>ja</strong> aseisiin<br />

tehtiin panoksia jo 3 000 vuotta<br />

sitten. Lisäksi tutkimme erilaisia<br />

syklejä. Maapallolla on esimerkiksi<br />

koettu kylmiä vaiheita 1 500<br />

vuoden välein, aurinkopilkut taas<br />

vaikuttavat auringon säteilyyn 11<br />

vuoden välein.<br />

– Vaikka ihminen on ilmastonmuutoksessa<br />

iso peluri, luontaiset<br />

seikat eivät lopu. Tutkimustietoa<br />

tarvitaan.<br />

– Suomessa <strong>ja</strong> Ruotsissa vesivoimamaksimi on käytännössä<br />

jo saavutettu, muutamia vapaita koskia olisi<br />

järjetöntä val<strong>ja</strong>staa. Joissakin maissa voidaan hyödyntää<br />

aalto- <strong>ja</strong> tuulienergiaa <strong>ja</strong> aurinkoenergian käyttöä toki voidaan<br />

lisätä, mutta ennen kuin ne muodostavat edes muutamia<br />

prosentte<strong>ja</strong> energiapaletista, on tapahduttava paljon<br />

kehitystä. Pelkään, että EU:n päätöksen myötä on alettava<br />

hakata puuta. Se saattaa merkitä, että Euroopassa hakkuut<br />

kasvavat kolminkertaiseksi, mikä on hullun hommaa, koska<br />

metsät sitovat hiilidioksidia <strong>ja</strong> ovat siten hyvä keino hillitä<br />

ilmastonmuutosta, Korhola sanoo.<br />

Ympäristönmuutoksen professori ei myöskään<br />

ymmärrä ympäristöjärjestöjä, jotka ovat kuristumassa<br />

vuosikymmeniä sitten laatimiinsa oppeihin.<br />

– Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan nyt<br />

ennen kaikkea luovuutta, kaikkien keinojen käyttöönottoa.<br />

Energiatehokkuutta <strong>ja</strong> energiansäästöä lisäämällä<br />

saavutamme tuloksia muutamassa vuodessa. Sen<br />

Ei keppiä eikä porkkanaa vaan talkoohenkeä<br />

Palataan ilmastotalkoisiin. Kuten tiedotusvälineistä<br />

on luettu <strong>ja</strong> kuultu, EU on nyt ottanut ilmastotaakan<br />

yksin harteilleen, vaikkei unioni yksin voi ilmastonmuutosta<br />

estää. Maailman kokonaispäästöistä syntyy<br />

EU:ssa tällä hetkellä vain 14 prosenttia <strong>ja</strong> osuus laskee<br />

koko a<strong>ja</strong>n muiden, erityisesti kehittyvien maiden<br />

osuuksien kasvaessa.<br />

– Tällä menolla teollisuus vain siirtyy muualle, sinne<br />

missä on löysemmät normit. Kiinan <strong>ja</strong> Intian päästöt<br />

ovat jo nyt yhdessä suuremmat kuin USA:n. Muu<br />

maailma on pakko saada mukaan talkoisiin, Korhola<br />

korostaa.<br />

EU:n toimintamalli perustuu pitkälti päästökauppaan<br />

<strong>ja</strong> kepin tarjoamiseen, kun USA:n mallissa puolestaan<br />

satsataan teknologioiden kehittämiseen <strong>ja</strong><br />

porkkanoiden antamiseen, luotetaan siihen, että markkinat<br />

reagoivat ilmastonmuutokseen.<br />

”Ilmastonmuutosta ei voi lainkaan<br />

tarkastella valtiokohtaisesti, vaan aina<br />

globaalilla tasolla. Sivustakatsojia tai<br />

hyötyjiä ei ole.”<br />

lisäksi on puututtava fossiilisiin polttoaineisiin, sillä<br />

niillä tuotetaan vähintään 70 prosenttia maailman<br />

primäärienergiasta vielä vuonna 2030. Liikenneratkaisuissa<br />

on päästävä öljystä eroon <strong>ja</strong> kehitettävä vetytaloutta,<br />

hiilen poltossa on taas kehitettävä hiilidioksidin<br />

talteenottoa <strong>ja</strong> varastointia, luotava päästöttömiä<br />

hiilivoimaloita. Myös ydinvoiman on pakko olla mukana<br />

kuviossa, koska se on äärettömän tehokasta eikä<br />

siitä synny lainkaan pienhiukkaspäästöjä. Yksi ydinvoimala<br />

vastaa tuhatta tuuligeneraattoria.<br />

– Energiantuotannossa valintaa ei voida tehdä enää<br />

hyvän <strong>ja</strong> pahan välillä, koska jokaisessa tuotantomuodossa<br />

on hyviä <strong>ja</strong> huono<strong>ja</strong> puolia. On valittava pienin paha.<br />

– Meillä tietysti kritisoidaan kovasti Yhdysvaltain<br />

mallia, mutta hedelmällisintä olisi yhdistää nämä<br />

kaksi. USA:lla on esimerkiksi Aasian maiden kanssa<br />

käynnissä satakunta konkreettista projektia, joissa tutkitaan<br />

tekniikkaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseksi.<br />

Euroopan päästökauppajärjestelmä taas on Korholan<br />

mielestä nerokas, mutta se on saatava maailmanlaajuiseksi.<br />

Muuten filosofia on väärä: nyt se kurjistuttaa<br />

<strong>ja</strong> rankaisee varhaisia toimijoita.<br />

– Niitä, jotka ovat jo tehneet paljon, pitäisi palkita,<br />

Atte Korhola päättää.

Fortumin matka ilmastonmuutoksen hillinnän tiellä on<br />

kestänyt huimasti kauemmin kuin yhtiö on tämän<br />

nimisenä ollut olemassa. Näin kertoo vuonna 1973<br />

Imatran Voimaan töihin tullut Heikki Niininen:<br />

– Fysiikkaa, kemiaa tai muita luonnontieteitä lukeneet<br />

– 80-luvulla poliittinen ilmapiiri jätti ydinvoiman paitsioon,<br />

silloin oli rakennettava turve- <strong>ja</strong> kivihiilivoimaloita, mutta jo<br />

90-luvulla hankinnat on tehty sillä tietoisuudella, että hiilidioksidivapaiden<br />

tuotantomuotojen kanssa on lähdetty ilmastoa<br />

pelastamaan. Esimerkiksi Ruotsista hankittu Gullspång Kraft<br />

oli lähes sataprosenttisesti vesivoimaa, Heikki Niininen kertoo.<br />

– Ja pelkästään 2000-luvulla olemme investoineet<br />

seitsemän mil<strong>ja</strong>rdia euroa päästöttömään tuotantoon, Kari<br />

Kankaanpää <strong>ja</strong>tkaa.<br />

Tietoisuus tärkeintä<br />

Kankaanpään <strong>ja</strong> Niinisen mielestä ilmastonmuutoksen hillin-<br />

Puhtaamman energian<br />

tunsivat jo silloin ilmastokysymyksen olemassaolon. Todellista<br />

ilmastohytinää yhtiössä alkoi olla 80-luvun alun jälkeen;<br />

arvelimme, että ilmastonmuutoksesta tulee päänsärky.<br />

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi tuolloin, että<br />

ilmastonmuutoksesta muodostuu 50 prosentin todennäköisyydellä<br />

vakava asia, <strong>ja</strong> vastaavasti oli 50 prosentin mahdollisuus,<br />

ettei näin käy. Nyt uusimmassa arvioinnissa IPCC:n<br />

vastaavat luvut taitavat olla 99,9 <strong>ja</strong> 0,1 prosenttia, muistelee<br />

Niininen, joka työskenteli viime syksyyn asti Fortumin ilmastoasiantunti<strong>ja</strong>na.<br />

Kun Heikki Niininen syksyllä jäi eläkkeelle, hän siirsi oh<strong>ja</strong>t<br />

Kari Kankaanpäälle. Miehet olivat ennen ”vallanvaihdosta”<br />

ehtineet työskennellä kymmenisen vuotta rinta rinnan<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – nimenomaan hillitsemiseksi<br />

eikä torjumiseksi.<br />

– Ihmiskunnalla on vanhaa syntiä takana niin paljon, että<br />

jonkinasteiseen muutokseen on pakko sopeutua. Päästöjä<br />

saadaan kyllä toppuutettua <strong>ja</strong> aikanaan kääntymään myös<br />

laskuun, Niininen <strong>ja</strong> Kankaanpää sanovat kuin yhdestä<br />

suusta.<br />

Energiayhtiön<br />

kannalta<br />

sopeutuminen<br />

merkitsee sen<br />

huomioimista,<br />

miten esimerkiksi<br />

tulvat vaikuttavat<br />

vesivoiman tuotantoon<br />

<strong>ja</strong> miten<br />

mahdolliset<br />

muutokset metsien kasvussa vaikuttavat bioraaka-aineen<br />

hankintaan. Sähkön<strong>ja</strong>kelussa pitää niin ikään huomioida<br />

yleistyvät myrskyt.<br />

Se sopeutumisesta. Miten Fortumissa on ilmastonmuutosta<br />

hillitty?<br />

työm <br />

nässä tärkeintä on tietoisuus, tosiasioiden myöntäminen.<br />

– Fortumissa tietoisuus on ryhmätyön ansiota: ilmastoasiantunti<strong>ja</strong>t<br />

kertovat mielipiteensä, mutta ensisi<strong>ja</strong>ista on<br />

se, että kaikki fortumlaiset voimalaitosväestä tutkimus- <strong>ja</strong><br />

kehitystyötä tekeviin tietävät tosiasiat, miehet sanovat.<br />

Fortumissa tehtiin 2000-luvun alussa vapaaehtoinen<br />

ilmastoaloite, Climate Initiative, jossa yhtiö määritteli<br />

tavoitteekseen kääntää ilmastonmuutoksen uhka mahdollisuudeksi<br />

<strong>ja</strong> olla energia-alalla edelläkävijä ympäristöasioissa.<br />

EU:n ilmastoregulaation kehityttyä vapaaehtoinen toiminta<br />

on sittemmin jäänyt sivurooliin.<br />

Euroopassa keskeisin mekanismi ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi on päästökauppa. Päästökaupan ladunaukaisemiseen<br />

osallistunut Niininen kysyy kollegaltaan, vieläkö<br />

suunnitelmat siitä, että tällaista markkinaperustaista mekanismia<br />

alettaisiin soveltaa muihinkin kuin hiilidioksidipäästöihin,<br />

ovat voimissaan.<br />

– On ollut puhetta, että NOx- eli typenoksidipäästöille<br />

luotaisiin vastaava menettely, mutta ennestään jo tiukkojen<br />

päästörajoitusten puitteissa kaupankäynnille jäisi näistä<br />

päästöistä puhuttaessa varsin vähän mahdollisuuksia. Arvokkaampaa<br />

olisi saada ensin muita maita <strong>ja</strong> lisää toimialo<strong>ja</strong><br />

hiilidioksidin päästökaupan piiriin, Kankaanpää vastaa.<br />

Puhetta on ollut myös siitä, että päästökaupan myötä<br />

energianhinnat nousevat.<br />

– Uusi kustannuskomponentti näkyy aina energianhinnoissa<br />

<strong>ja</strong> jos ei näy, tapahtuu kamalia, kuten 2000-luvun

aalla<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kolmi<strong>ja</strong>lka ei kaadu<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

vaisuudessa, tarvitsemme teknologiaa, Kankaanpää lisää.<br />

– Fuusiovoima tuntuu aina olevan 30–40 vuoden päässä<br />

– vähän niin kuin öljyn loppuminenkin. Ensimmäinen hiilidioksidin<br />

erotussuunnitelma tehtiin sen si<strong>ja</strong>an 80-luvulla 50<br />

vuoden päähän, <strong>ja</strong> nyt on jo muutama pilottilaitos syntymässä,<br />

Niininen puolestaan <strong>ja</strong>tkaa.<br />

Hän näkisi mielellään maailman tukeutuvan energiantuotannossa<br />

kolmi<strong>ja</strong>lkaan, sillä tuolikin kaatuu, jos <strong>ja</strong>lko<strong>ja</strong> on<br />

vain kaksi. Ensimmäinen <strong>ja</strong>lka olisivat fossiiliset polttoaineet<br />

puhdistettuina, toinen uusiutuvat energianlähteet<br />

niin, että luonnon monimuotoisuus<br />

säilyy. Ja ydinvoima olisi näiden rinnalla hyvä<br />

apupoika, se kolmas <strong>ja</strong>lka.<br />

Kari Kankaanpään mukaan kuluvan<br />

vuoden tavoite Fortumissa on<br />

<strong>ja</strong>tkaa ilmastotietoisuuden viemistä<br />

ruohonjuuritasolle, kertoa yksittäisen<br />

ihmisen mahdollisuuksista<br />

säästää energiaa <strong>ja</strong> tehdä muita<br />

arjen ilmastoteko<strong>ja</strong>. Ilmastoteema<br />

on tullut jäädäkseen.<br />

Heikki Niininen puolestaan<br />

<strong>ja</strong>tkaa eläkkeelläkin ilmastoasioiden<br />

parissa. Hän on liittynyt<br />

energia-alan eläkeläisten<br />

kerhoon.<br />

– Siellä juuri muistelimme,<br />

että Fortumissa<br />

ilmastonmuutos <strong>ja</strong> sen<br />

tuomat liiketoimintamahdollisuudet<br />

ymmärrettiin jo<br />

varhain.<br />

”Tärkeintä on<br />

tosiasioiden<br />

myöntäminen”,<br />

Kari<br />

Kankaanpää<br />

(oik.) <strong>ja</strong> Heikki<br />

Niininen sanovat.

ASIAKKAAN ÄÄNI<br />

Yritykset varautuvat<br />

ilmastonmuutokseen<br />

Tietoisuus ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksesta on kasvanut yrityksissä.<br />

Kysyimme, miten suomalainen<br />

Tradeka <strong>ja</strong> ruotsalainen Banverket ovat<br />

huomioineet kehityksen.<br />

<br />

<br />

<br />

”Rautateillä matkusta<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong> tavarat liikkuvat<br />

energiatehokkaasti”<br />

anverket vastaa Ruotsin rautateistä. Ilmastonmuutos<br />

– B asettaa kalustolle <strong>ja</strong> rautateiden suunnittelulle uudenlaisia<br />

vaatimuksia. Rautateiden rooli liikenteen päästöjen<br />

vähentäjänä voi olla merkittävä. Se kuitenkin edellyttää merkittäviä<br />

panostuksia, joilla parannetaan rautateiden kilpailukykyä<br />

suhteessa tie- <strong>ja</strong> lentoliikenteeseen.<br />

– Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat tulvat <strong>ja</strong> vedenpinnan<br />

nousu edellyttävät lisäpanostuksia esimerksi pumppauslaitoksiin,<br />

siltoihin <strong>ja</strong> alikulkutunneleihin. Ylläpitokustannukset<br />

kasvavat, samoin kuin kustannukset esimerkiksi siltarumpujen<br />

mitoituksen muutoksista. Yleistyvät <strong>ja</strong> entistä kovemmat myrskyt<br />

nostavat puiden johdinlinjoille kaatumisen riskiä.<br />

– Kasvavien riskien johdosta ilmastonmuutos on huomioitava<br />

sekä rataverkoston infrastruktuurin suunnittelussa että<br />

liikenteenoh<strong>ja</strong>usjärjestelmissä. Se tarkoittaa muun muassa<br />

voimalinjo<strong>ja</strong> uhkaavien puiden kaatamista <strong>ja</strong> veden eroosiovaikutuksen<br />

ehkäisyä. Myös radan kuntoa valvovia järjestelmiä<br />

kehitetään <strong>ja</strong>tkuvasti.<br />

– Junaliikenne on energiatehokas tapa kuljettaa suuria<br />

matkusta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> tavaramääriä, joten rautateillä on hyvät mahdollisuudet<br />

pienentää liikenteen aiheuttamia ilmastovaikutuksia.<br />

Ruotsin rautatieliikenteestä jo 96 prosenttia kulkee vesi- <strong>ja</strong><br />

tuulivoimalaitoksissa tuotetulla uusiutuvalla energialla.<br />

<br />

”Asiakkaamme painottavat<br />

ympäristönäkökohtia”<br />

eidän kaikkien on<br />

– Mosallistuttava talkoisiin<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.<br />

Uskon, että tietoisuus<br />

ilmastonmuutoksesta vaikuttaa<br />

kuluttajien käytökseen <strong>ja</strong> kaupan<br />

toimintaan. Muutos hei<strong>ja</strong>stuu<br />

esimerkiksi logistiikkaan, tavaroiden<br />

pakkauskäytäntöihin <strong>ja</strong><br />

kylmäkoneiden käytön optimointiin.<br />

Jokaisessa vaiheessa on mietittävä,<br />

miten päästöjä voidaan<br />

vähentää. Meillähän logistiikka<br />

on varsin kehittynyttä energiansäästön<br />

kannalta. Yhdistelemme<br />

kuljetuksia, joten kuormissa tulee<br />

kerralla useamman toimitta<strong>ja</strong>n<br />

tavaroita.<br />

– Tradeka on Suomen suurin<br />

lähikauppias: sillä on 540 Siwa<strong>ja</strong><br />

183 Valintatalo-myymälää<br />

sekä 26 Euromarketia. Pidämme<br />

tärkeänä, että ihmisillä on<br />

mahdollisuus asioida helposti<br />

lähikaupassaan, eivätkä ainoiksi<br />

vaihtoehdoiksi jää isot hypermarketit.<br />

Arvoissamme korostetaan<br />

ympäristön merkitystä.<br />

Käytännön toimissa se näkyy<br />

esimerkiksi siinä, että meillä on<br />

Joutsenmerkin saanut myymälä,<br />

jossa ympäristöasiat on otettu<br />

erityisesti huomioon.<br />

– Ihmisten ympäristötietoisuuden<br />

parantuessa ympäristömyötäisellä<br />

imagolla on merkitystä<br />

vähittäiskaupassa. Tradekassa<br />

ilmastonmuutoksen hillinnän <strong>ja</strong><br />

energian säästämisen välille on<br />

vedetty vahvat yhtäläisyysmerkit.<br />

Kun energiankulutusta saadaan<br />

pienennettyä, samalla myös<br />

päästöt pienenevät. Olemme tehneet<br />

Fortumin kanssa sähkösopimuksen,<br />

joka kattaa ensi vuonna<br />

koko sähkönkulutuksemme.<br />

Silloin kaikki ostamamme sähkö<br />

on tuotettu päästöttömästi.

Eläköön<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

hmisten ympäristötietoisuus on kasvanut entisestään<br />

viime vuosina. Menneen talven lumettomuus<br />

<strong>ja</strong> lämmin sää herättivät viimeisetkin puhumaan ilmastonmuutoksen<br />

merkityksestä <strong>ja</strong> pohtimaan, miten<br />

itse kukin voi sitä hillitä.<br />

Energiantuotta<strong>ja</strong>lle tämä asettaa vaatimuksia, joita<br />

ei voi ohittaa: ympäristöstä on huolehdittava <strong>ja</strong> huolenpidon<br />

täytyy näkyä konkreettisesti. Fortum haluaa<br />

vastata markkinoiden kysyntään, mutta olla myös itse<br />

pelastamassa maapalloa. Yhtiö on jo kymmenen vuotta<br />

tarjonnut asiakkailleen ympäristömerkittyä Norppasähköä,<br />

jonka valitsemalla kotitaloudet voivat helposti<br />

vaikuttaa luonnon <strong>ja</strong> ilmaston puhtauteen. Ruotsissa<br />

vastaavan ympäristömyötäisen sähkön tunnistaa Bra<br />

Miljöval -merkistä.<br />

Fortumin Norppasähkön suosio on kasvanut huimaa<br />

vauhtia; huhtikuun 2007 alussa käyttäjiä oli Suomessa<br />

jo 350 000 <strong>ja</strong> Ruotsissa saman verran.<br />

Täysin puhdasta<br />

Nimensä Norppasähkö on saanut siitä, että sen tuotantoprosessi<br />

täyttää Suomen Luonnonsuojeluliiton kriteerit.<br />

Energiantuotta<strong>ja</strong>n on pystyttävä osoittamaan,<br />

että ekoenergiana myydyt kilowattitunnit on tuotettu<br />

uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinko- tai tuulienergialla,<br />

puulla, muilla biopolttoaineilla, biokaasulla<br />

tai kriteerit täyttävällä vesivoimalla, joka on rakennettu<br />

ennen vuotta 1995. Energiayhtiön on myös osoitettava<br />

voimalaitoksensa ympäristövaikutukset sekä toimet niiden<br />

minimoimiseksi.<br />

Fortumin tarjoama Norppasähkö tuotetaan sataprosenttisesti<br />

uusiutuvilla energialähteillä, käytännössä vesivoimalla<br />

<strong>ja</strong> biopolttoaineilla.<br />

Biomassaa saadaan metsistä, soilta <strong>ja</strong> pelloilta. Biopolttoaineeksi<br />

kelpaa myös osa yhdyskuntien, maatalouden<br />

<strong>ja</strong> teollisuuden orgaanisista jätteistä. Suomessa ympäristömerkittyä<br />

vesivoimaa tuotetaan Imatrankoskella<br />

<strong>ja</strong> Tainionkoskella.<br />

Ruotsissa vastaavaa Bra Miljöval -ympäristömerkittyä<br />

sähköä tuotetaan vesi-, bio- <strong>ja</strong> tuulivoimalla. Ympäristömerkkiä<br />

voi käyttää, mikäli sähkö täyttää energiantuotannossa<br />

syntyvien päästöjen määrään sekä<br />

uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyvät vaatimukset.<br />

Lisäksi merkki velvoittaa myyjät siirtämään<br />

osan energian myyntituloistaan rahastoon, jonka avulla<br />

vähennetään vesivoimatuotannon ympäristöhaitto<strong>ja</strong>.<br />

Kotitaloudet voivat olla varmo<strong>ja</strong> siitä, että töpseliin<br />

todellakin tulee Norppa- tai Bra Miljöval -sähköä, koska<br />

ympäristömyötäisen energian tuotantoa valvotaan<br />

tiukasti.

Elämää Klarälven-joessa<br />

Yhteistyöllä ympäristöjärjestöjen<br />

kanssa Fortum pyrkii konkreettiseen<br />

toimintaan <strong>ja</strong> näkyviin<br />

lopputuloksiin luonnon puolesta.<br />

Fortum on tehnyt jo 90-luvulta asti<br />

yhteistyötä Suomen Luonnonsuojeluliiton<br />

<strong>ja</strong> Svenska Naturskyddsföreningenin<br />

kanssa.<br />

Jokaisesta Bra Miljöval -merkitystä<br />

sähkön kilowattitunnista<br />

menee osa Fortumin omaan pohjoismaiseen<br />

ympäristörahastoon,<br />

jolla rahoitetaan toimia vesivoiman<br />

ympäristövaikutusten vähentämiseksi.<br />

Vuonna 2006 käynnistyi kaksivuotinen<br />

projekti, jossa Fortumin<br />

Bra Miljöval -tuotteiden myynnistä<br />

kertyneillä varoilla kunnostetaan<br />

Klarälven-jokea Ruotsin<br />

Värmlannissa. Tavoitteena<br />

on purkaa tukinuittoa<br />

varten tehtyjä rakennelmia,<br />

muuttaa<br />

kosket takaisin<br />

luonnontilaan<br />

<strong>ja</strong> avata sivu-uomat 29<br />

kilometrin matkalta. Yhteistyötä<br />

tehdään Torsbyn kunnan kanssa.<br />

Vaikutukset näkyvät sekä ympäröivän<br />

luonnon hyvinvointina että<br />

uhanalaisen Klarälvenin lohen lisääntymismahdollisuuksien<br />

parantumisena.<br />

Klarälven-lohi on yksi<br />

viidestä makean veden lohilajista<br />

koko Euroopassa.<br />

Klarälven-jokea käytettiin<br />

90-luvun alkuun asti uittoväylänä,<br />

Kesto<br />

Suomessa Norppasähköä eli takuuvarmasti<br />

ympäristömyötäistä energiaa saa valitsemalla<br />

Fortum Kesto -sähkösopimuksen. Ruotsissa<br />

vastaava tuote on Fortum Enkel, joka on Bra<br />

Miljöval -ympäristömerkittyä sähköä. Asiakkailla on<br />

mahdollisuus ostaa myös Norppalämpöä.<br />

jonka kosket oli perattu <strong>ja</strong> sivuuomat<br />

suljettu. Teollisuutta palvelevan<br />

väylän muokkauksella tuhottiin<br />

maan rikas lohikanta sekä<br />

ympäröivää luontoa.<br />

Ympäristön hyväksi tekemänsä<br />

työn lisäksi Fortum on ollut mukana<br />

myös sosiologisessa<br />

parannustyössä muun<br />

muassa Oulujoen EU-rahoitteisessa<br />

projektissa, jossa tutkitaan kalojen<br />

käyttäytymistä voimalaitosten<br />

lähellä sekä jokialueen merkitystä<br />

asukkaille. Fortum osallistuu paikallisen<br />

yhteisön jäsenenä yhdessä<br />

ympäristökuntien <strong>ja</strong> TE-keskusten<br />

kanssa rantojen kunnostamiseen<br />

virkistyskäyttöön ympäröivää luontoa<br />

kunnioittaen.<br />

Nykya<strong>ja</strong>n kuntosalilaitteet ovat<br />

tehokkaita, tietää Esport Centerin<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong> Lasse Durchman.<br />

Vieressä Fortumin myyntipäällikkö<br />

Meeri Sallinen.<br />

<br />

Norpan matkassa<br />

Saimaannorppa elää nimensä mukaisesti Saimaalla, <strong>ja</strong> se on ainoa nisäkäs, jonka<br />

suojeluvastuu on kokonaan suomalaisilla. Norppa rauhoitettiin vuonna 1955, mutta<br />

yhä edelleen se kuuluu erittäin uhanalaisiin lajeihin. Norpalla on erityinen asema<br />

suomalaisten mielissä. Kun Fortum järjesti norppa-aiheisen piirustuskilpailun<br />

asiakkailleen, piirustuksia tuli huimat 4 500 kpl, <strong>ja</strong> taiteilijoiden iät vaihtelivat 3 <strong>ja</strong> 78<br />

vuoden välillä.<br />

Norppien elinolosuhteita pyritään parantamaan muun muassa lajin käyttäytymistä<br />

tutkimalla. Fortum tukee Joensuun yliopistossa toteutettavaa hanketta, jossa<br />

selvitetään ympäristötekijöiden, kuten lumen, jäätilanteen <strong>ja</strong> vedenkorkeuden,<br />

vaikutusta norpan lisääntymismenestykseen. Samalla tutkitaan ihmisten aiheuttamien<br />

häiriötekijöiden, kuten pilkkikalastuksen <strong>ja</strong> moottorikelkkailun, vaikutuksia<br />

norppien elinympäristön valintaan.<br />

Fortum osallistuu projektiin hankkimalla tutkimuslaitteita: norppaan kiinnitettävän<br />

GPS/GSM-lähettimen avulla sen liikkumista voidaan seurata reaalia<strong>ja</strong>ssa.

ASIAKKAAN ÄÄNI<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong> Lasse Durchman on luotsannut Esport<br />

Centeriä koko sen 25-vuotisen olemassaolon a<strong>ja</strong>n. Klassiset<br />

mailapelit ovat aina vain suosionsa huipulla, <strong>ja</strong> sinne ovat kapuamassa<br />

myös fitness- eli kuntosali- <strong>ja</strong> ryhmäliikuntapalvelut.<br />

– Ahtaista saleista on siirrytty avariin tiloihin, <strong>ja</strong> nykya<strong>ja</strong>n<br />

kuntosalilaitteet ovat tehokkaita <strong>ja</strong> helppokäyttöisiä. Jumppatuntien<br />

oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t ovat alan ammattilaisia. Samanaikaisesti<br />

kilpailu on pitänyt hintatason kurissa, Durchman selvittää<br />

lajien kehitystä.<br />

Esport Centerin ryhmäliikuntatunnit sisältävät erityyppistä<br />

aerobicia, spinningia eli sisäpyöräilyä <strong>ja</strong> trimmikiertoharjoittelua.<br />

Viikkoon mahtuu yli sata erilaista liikuntatuntia.<br />

Moni tuntee Esport Centerin kuitenkin ennen kaikkea<br />

mailapelien mekkana. Tennis-, squash- <strong>ja</strong> sulkapallokenttiä<br />

on kymmeniä, <strong>ja</strong> tiloissa toimii maineikas tenniskoulu.<br />

Suomalaisten pelaajien menestys maailmalla on entisestään<br />

lisännyt kiinnostusta tennikseen.<br />

Keskuksessa järjestetään vuosittain tenniksen <strong>ja</strong> squashin<br />

harrastajien Esport Cup, jolla on takanaan yli kymmenvuotinen<br />

historia.<br />

Liikettäniveliin<br />

Liikuntakeskukset ovat nyt pop. Espoolainen Esport Center on liikuttanut<br />

kaupunkilaisia jo neljännesvuosisadan a<strong>ja</strong>n, <strong>ja</strong> toissa syksynä kylkeen avattu<br />

urheilun monitoimikeskus Esport Arena monipuolistaa tarjontaa entisestään.

– Esport Cup on monen mailapeliharrasta<strong>ja</strong>n<br />

vuoden kohokohta. Tänä vuonna tenniksen miesten sar<strong>ja</strong>an<br />

osallistuu 250 pelaa<strong>ja</strong>a, Durchman kertoo.<br />

Perinteitä pitää yllä myös yritysjohtajien jumppatunti,<br />

jota on pidetty Esport Centerissä tiistaiaamuisin aina vuodesta<br />

1983. Ryhmään pääsee mukaan vain kutsusta.<br />

Durchmanin mukaan asiakkaat hakevat liikuntakeskuksesta<br />

nyt samo<strong>ja</strong> asioita kuin neljännesvuosisata sitten.<br />

– Liikku<strong>ja</strong>t haluavat pysyä kunnossa <strong>ja</strong> saada kuntoilusta<br />

hyvän mielen. Uutta on painonpudotuksen korostuminen<br />

motiivina. Peruskonseptimmekaan ei ole vuosien saatossa<br />

muuttunut. Asiakkaille halutaan tarjota hyvä liikuntakokemus.<br />

Tuotteet <strong>ja</strong> tilat ovat muuttuneet sitäkin enemmän.<br />

Esport Centeriä on <strong>ja</strong>tkuvasti laajennettu <strong>ja</strong> tilo<strong>ja</strong> muunneltu<br />

sitä mukaa, kun ne ovat käyneet pieniksi tai asiakkaiden<br />

vaatimukset muuttuneet. Viime vuosina fitness-palveluille<br />

on osoitettu enemmän tilaa, <strong>ja</strong> kuntosalin laitteisto on uusittu.<br />

Oh<strong>ja</strong>us on entistä ammattimaisempaa <strong>ja</strong> tunnit entistä<br />

suunnitelmallisempia.<br />

– Oh<strong>ja</strong>ajien ammattitaito on keskeinen laatutekijä. Vaadimme<br />

oh<strong>ja</strong>ajiltamme alan koulutusta, <strong>ja</strong> olemme alkaneet<br />

järjestää nuorille oh<strong>ja</strong>ajille koulutusta itsekin, Durchman<br />

huomauttaa.<br />

Vastapaino työlle<br />

Yritysasiakkaiden määrä on kasvanut vuosien varrella<br />

huomattavasti <strong>ja</strong> kasvu <strong>ja</strong>tkuu. Durchmanin mukaan jokainen<br />

vakavasti otettava yritys tukee nykyään työntekijöidensä<br />

liikuntaharrastuksia. – Menestysreseptimme Tutkimustenkin mukaan ei ole liikunta salaisuus. on yksi<br />

parhaista keinoista On vain keventää paiskittava henkisen lu<strong>ja</strong>sti työn kuormittavuutta. töitä,<br />

Koko henkilöstön kuntotestaus on tehokas lähtölaukaus<br />

keksittävä hyvä liikeidea <strong>ja</strong> löydettävä<br />

kuntoiluun.<br />

erinomainen henkilöstö. Ja tietysti<br />

– Kunnon testaaminen herättää ihmiset liikkumaan, <strong>ja</strong><br />

puolen vuoden tarvitaan kuluttua myös järjestettävä hyppysellinen seurantatesti onnea, pitää<br />

hyvän vireen Kopparbergs yllä, Durchman Bryggeri vinkkaa. AB<br />

Keskuksessa -panimokonsernin järjestetään usein myös toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

liikunnan teemapäiviä<br />

yritysten henkilöstölle. Toissa vuonna avatussa<br />

Peter Bronsman sanoo.<br />

Esport Arenassa on urheilulle <strong>ja</strong> muulle toiminnalle tilaa yli<br />

30 000 neliötä. Arenalta löytyy muun muassa täysimittainen<br />

<strong>ja</strong>lkapallokenttä, seitsemän salibandykenttää, rullaluistelu- <strong>ja</strong><br />

sisäjuoksurata, kuntosali sekä ravintola <strong>ja</strong> urheilukauppa.<br />

Räätälöityä liikuntaa <strong>ja</strong> yksilöllistä kannustusta<br />

Esport Centerissä riittää asiakkaita aamusta iltaan. Reippaimmat<br />

käyvät kuntoilemassa ennen työpäivää, kotiäidit<br />

aamupäivisin <strong>ja</strong> pääjoukko työpäivän jälkeen. Asiakkaita<br />

keskuksella on toistakymmentätuhatta, joista suurin osa<br />

työssäkäyviä aikuisia.

Ainoa hil<strong>ja</strong>inen hetki on alkuiltapäivä, mutta siihenkin<br />

Lasse Durchmanilla on idea.<br />

– <strong>Suunnittelemme</strong> ryhmäliikuntatunte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yksilöllisesti<br />

oh<strong>ja</strong>ttua kuntosaliharjoittelua ikäihmisille, sillä kynnys osallistua<br />

nuorempien joukossa aerobictunnille voi olla korkea.<br />

Kohderyhmä on entistä kiinnostavampi, sillä Espoon kaupunki<br />

on esimerkillisesti päättänyt kustantaa kaikille yli 70-vuotiaille<br />

kaupunkilaisille<br />

kuntosalikortte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

uimalippu<strong>ja</strong>.<br />

Toinen<br />

tulevaisuuden<br />

suunnitelma on<br />

henkilökohtaisen<br />

kuntovalmennuksen<br />

eli personal<br />

trainer -palveluiden kehittäminen. Myös ryhmäliikunnan<br />

uskotaan houkuttelevan uusia asiakasryhmiä.<br />

– Tämän hetken suosituin jumppamme ei sisällä koreografiaa<br />

vaan yksinkertaisia lihaskuntoliikkeitä paino<strong>ja</strong> apuna<br />

käyttäen. Se on saanut miehetkin osallistumaan ryhmäliikuntaan,<br />

mikä on Suomessa uutta. Uskon heidän vähitellen<br />

uskaltautuvan muillekin tunneille, Durchman ennustaa.<br />

Reippaimmat käyvät<br />

kuntoilemassa ennen työpäivää,<br />

kotiäidit aamupäivisin <strong>ja</strong><br />

pääjoukko työpäivän jälkeen.<br />

Virtaa Balance Plus<br />

-sähköstä<br />

Esport Center on ollut paikallisen energiayhtiön<br />

asiakas koko olemassaolonsa a<strong>ja</strong>n.<br />

Nyt Fortumilta ostetaan sekä sähköä että<br />

kaukolämpöä. Sähköä kuluu runsaat kolme<br />

gigawattituntia vuodessa.<br />

– Siirryimme viimevuotisessa kaupassa<br />

E.ONin mukana Fortumille, koska emme<br />

halunneet lähteä Espoon ulkopuolelle,<br />

Durchman kertoo.<br />

Esport Centerin sähkösopimusta tarkistettiin<br />

viime syksynä.<br />

– Alun perin Esport Centerillä oli spothintoihin<br />

perustuva sopimus, jolloin sähkön<br />

hinta vaihteli koko a<strong>ja</strong>n markkinahinnan<br />

mukaan. Vaihdoimme sen Balance Plus<br />

-sopimukseen, jolla saadaan enemmän<br />

vakautta <strong>ja</strong> varmuutta tulevaan sähkönhintaan<br />

myös pidemmällä aikavälillä,<br />

Esport Centerin asiakasvastaava, Fortumin<br />

myyntipäällikkö Meeri Sallinen kertoo.<br />

Fortumin salkunhoita<strong>ja</strong> hoitaa<br />

sähkönoston NordPool-sähköpörssistä<br />

asiakkaan puolesta niin, että tuleva hinta<br />

on tiedossa aina puoli vuotta etukäteen.<br />

Salkunhoita<strong>ja</strong> seuraa aktiivisesti<br />

markkinaa <strong>ja</strong> ostaa sähköä hinnan ollessa<br />

alhaalla. Ha<strong>ja</strong>uttamalla hankintaa eriin<br />

<strong>ja</strong> ajoittamalla hankinnat oikein saadaan<br />

hyöty hinnan vaihtelusta asiakkaalle.<br />

Balance Plus -sähkö on ympäristöystävällistä<br />

vesisähköä.

FORTUMIN KASVOT<br />

Omalla

”Siitä tulee niin hyvä fiilis,<br />

kun onnistuu auttamaan<br />

asiakasta.”<br />

ortumin asiakaspalvelukeskuksessa Espoon<br />

Keilaniemen tornissa puhelin soi <strong>ja</strong> sähköpostit<br />

sinkoilevat.<br />

– Yksi asiakaspalveli<strong>ja</strong> ehtii päivän aikana hoitaa<br />

noin 50–80 asiakaskontaktia. Yleensä kuunvaihteet<br />

ovat kiireisintä aikaa, kun ihmiset muuttavat <strong>ja</strong> haluavat<br />

samalla tehdä muutoksia sähkösopimusasioissaan,<br />

Fortumin myyntineuvotteli<strong>ja</strong> Päivi Teerikorpi kertoo.<br />

Päivi työskentelee pääasiassa puhelimessa yhdessä<br />

kymmenien kollegoidensa kanssa. Osa työntekijöistä<br />

vastaa sähköposteihin <strong>ja</strong> Internetin kautta tulleisiin<br />

yhteydenottopyyntöihin, osa tekee tarjouksia. Vaikka<br />

24 tuntia avoinna olevat online-palvelut ovat viime<br />

vuosina nousseet arvoon arvaamattomaan,<br />

haluaa suurin osa<br />

asiakkaista yhä henkilökohtaista<br />

palvelua puhelimitse.<br />

Mutta miten Päivi Teerikorpi<br />

on Keilaniemeen päätynyt?<br />

– Lukion jälkeen opiskelin hotelli-<br />

<strong>ja</strong> ravintola-alaa. Valmistuttuani<br />

työskentelin viitisen vuotta hotellissa, jossa työa<strong>ja</strong>t<br />

painottuivat iltoihin <strong>ja</strong> viikonloppuihin, mutta kun<br />

ensimmäinen lapsi syntyi, aloin kaivata säännöllisempiä<br />

työaiko<strong>ja</strong>. Ehdin kuitenkin huomata tuolloin, että<br />

tykkään työskennellä ihmisten parissa, Päivi aloittaa.<br />

Liiketalousinstituutin vientisihteerikurssin <strong>ja</strong> puolen<br />

vuoden ulkomailla työskentelyn jälkeen Päivi perheineen<br />

muutti kotikulmiltaan Vaasasta työn perässä<br />

pääkaupunkiseudulle.<br />

– Aikoinaan Espoon Sähköön haettiin kielitaitoista<br />

henkilöä myynti- <strong>ja</strong> asiakaspalvelutehtäviin. Ja viime<br />

vuonna yrityskaupan myötä toiminnot integroitiin<br />

Fortumiin, hän täydentää.<br />

Energia-alalta myyntineuvotteli<strong>ja</strong> Teerikorpi kokee<br />

alallaan<br />

löytäneensä oman paikkansa.<br />

– Fortumissa olen energia-alan näköalapaikalla.<br />

Ennen sähkö merkitsi vain sitä, mitä tulee, kun laittaa<br />

töpselin seinään, Päivi nauraa.<br />

– Tämä on vaihteleva <strong>ja</strong> monipuolinen ala. Omassa<br />

työssäni on elämää ympärillä <strong>ja</strong> lisäksi pystyn työpanoksellani<br />

<strong>ja</strong> aktiivisuudellani vaikuttamaan asiakkaiden<br />

tyytyväisyyteen <strong>ja</strong> sitä kautta myös oman työni<br />

sisältöön.<br />

Fortumin asiakaspalvelukeskuksessa pidetään<br />

säännöllisesti aamupalavereita, joissa käydään läpi<br />

edellisen päivän asiakaspalautteet sekä tulevat a<strong>ja</strong>nkohtaiset<br />

asiat. Yhdessä puretaan myös se, miten on<br />

onnistuttu vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin <strong>ja</strong> ratkaisemaan<br />

ongelmia. Palautetta annetaan eteenpäin <strong>ja</strong><br />

kehitysideoita mietitään.<br />

Päivi pitää tärkeänä sitä, että työntekijöille järjestetään<br />

tarvittaessa räätälöityä koulutusta, sillä kärryillä<br />

pysymistä riittää vaihtelevalla alalla. Hän kertoo,<br />

että viime aikoina asiakkaita ovat puhuttaneet erityisesti<br />

ympäristöasiat <strong>ja</strong> sähkönhinta. Myös ekologisen<br />

Norppasähkön suosio on huomattu asiakaspalvelukeskuksessa.<br />

– Eniten mutta iloisesti asiakkaat yllättyvät kuullessaan,<br />

että Fortum sijoittuu hintavertailussa energiayhtiöiden<br />

edullisimpaan kärkeen. Hinta on selvästi<br />

asia, joka asiakkaita kiinnostaa; onhan sähkö sinänsä<br />

hajuton <strong>ja</strong> mauton tuote, <strong>ja</strong> pääasia toki on, että sitä<br />

on keskeytyksettä saatavilla, Päivi pohtii.<br />

Asiakaspalvelukeskuksen organisaatiossa uusin parannus<br />

on Fortum Espoon rekisteritietokannan integrointi:<br />

nyt kaikki Fortumin asiakkaat löytyvät yhdestä<br />

<strong>ja</strong> samasta tietokannasta. Oman työnsä parhaaksi puoleksi<br />

Päivi nimeää suoran asiakaspalautteen.<br />

– Siitä tulee niin hyvä fiilis, kun onnistuu auttamaan<br />

asiakasta <strong>ja</strong> vielä parempi jos on pystynyt pelastamaan<br />

hänen päivänsä.<br />

Haasteellisinta on juuri oman<br />

tietotaidon ylläpitäminen,<br />

työkalujen nopea löytäminen<br />

kiireessä – asiakkaan ongelmaa<br />

kun ei voi etukäteen tietää<br />

– sekä ruuhkahuippujen<br />

ennustaminen, jotta tarvittaessa<br />

on riittävä määrä henkilöitä<br />

paikalla palvelemassa<br />

asiakkaita.

Ymmärrys ilmastonmuutoksen<br />

kaikenkattavuudesta on kasvanut<br />

nopeasti. On tullut selväksi,<br />

että käynnissä oleva muutos vaikuttaa<br />

merkittävästi myös yritysten toimintaan<br />

<strong>ja</strong> voi lyhyessäkin a<strong>ja</strong>ssa vaikuttaa<br />

yritysten välisiin kilpailuasetelmiin.<br />

– Ilmastonmuutos on hieman<br />

kuin Internet, sen merkitys yritysten<br />

toimintaan kasvaa joka vuosi. Yritysten<br />

on opittava, kuinka uudessa tilanteessa<br />

tehdään bisnestä, tai muuten ne ovat<br />

todella suurissa vaikeuksissa, määrittelee<br />

johta<strong>ja</strong> Paul Dickinson CDP:stä.<br />

Carbon Disclosure Project (CDP) on<br />

kerännyt sijoittajia varten tietoa ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksista yhtiöiden<br />

Sijoitta<strong>ja</strong><br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

ta taloudellisista riskeistä <strong>ja</strong> mahdollisuuksista,<br />

Paul Dickinson kiteyttää.<br />

Yritysten riskit voivat liittyä esimerkiksi<br />

lainsäätäjien toimiin kuten kasvihuonekaasupäästöjen<br />

verotukseen tai<br />

muihin yritysten toimintaa sääteleviin<br />

määräyksiin. Riskit saattavat liittyä<br />

myös yrityksen valmistamiin tuotteisiin.<br />

Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi<br />

voivat esimerkiksi heikentää hiilellä<br />

tuotetun energian kilpailukykyisyyttä<br />

suhteessa hiilidioksidivapaisiin tuotantotoimintaan.<br />

Vuonna 2000 käynnistynyt<br />

CDP sai viime vuonna koottua vastaukset<br />

yli tuhannelta maailman suurimpiin<br />

lukeutuvalta yritykseltä. Tänä vuonna<br />

kysely lähetetään jo 2 400 yritykselle<br />

(www.cdproject.net).<br />

Riskejä <strong>ja</strong> mahdollisuuksia<br />

Paul Dickinson perustelee laa<strong>ja</strong>a<br />

tiedonkeruuta sillä, että yritykset<br />

eivät itse ole kyenneet vastaamaan<br />

sijoittajien tiedon<strong>ja</strong>noon. Mutta<br />

vaikka yrityksillä on edelleen runsaasti<br />

parannettavaa ilmastonmuutokseen<br />

varautumisessa <strong>ja</strong> siihen liittyvässä<br />

sijoitta<strong>ja</strong>viestinnässä, Dickinsonin<br />

mukaan yrityksissä tietoisuus ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksista<br />

on kasvanut.<br />

Tästä osoituksena<br />

on se, että CDP:n yrityksiltä<br />

saamien vastausten taso on parantunut<br />

vuosi vuodelta.<br />

Minkälaista informaatiota sijoitta<strong>ja</strong>t<br />

kaipaavat yritysten varautumisesta<br />

ilmastonmuutokseen?<br />

– Sijoitta<strong>ja</strong>näkökulmasta kyse on<br />

ilmastonmuutoksen yrityksille tuomistapoihin<br />

tai edesauttaa energiapihien<br />

autojen menekkiä katumaasturien<br />

kustannuksella.<br />

– Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät<br />

sääilmiöt, kuten myrskyt <strong>ja</strong> tulvat,<br />

”Ilmastonmuutos on kuin Internet, sen merkitys<br />

yritysten toimintaan kasvaa joka vuosi.”<br />

voivat olla konkreettisia uhkia joidenkin<br />

yritysten liiketoiminnoille, Dickinson<br />

huomauttaa asiasta, joka Pohjolassakin<br />

on tuttua. Myrskytuulet ovat voimistuneet<br />

<strong>ja</strong> kaataneet muun muassa puita<br />

sähkölinjoille.<br />

Uusia menestyjiä<br />

Paul Dickinson muistuttaa,<br />

että sijoitta<strong>ja</strong>n näkökulmasta<br />

ilmastonmuutos voi tuoda<br />

yrityksille myös mahdollisuuksia.<br />

Hyötyjinä hän mainitsee<br />

esimerkiksi yritykset, jotka<br />

valmistavat tuotteita tuulienergian<br />

hyödyntämiseen.<br />

Pyrkimykset hillitä<br />

ilmastonmuutosta vaikuttavat<br />

myös eri toimialojen<br />

kiinnostavuuteen sijoittajien<br />

silmissä. Energiatoimiala on<br />

noussut vahvasti esille, sillä<br />

puheet ilmastonmuutoksesta<br />

kytkeytyvät väistämättä<br />

energiatuotantotapoihin.<br />

– Uskon, että ilmastonmuutoksen<br />

myötä energiatoimiala on sijoitta<strong>ja</strong>n<br />

näkökulmasta entistä mielenkiintoisempi,<br />

Dickinson sanoo.<br />

Näkemystään hän perustelee sillä,<br />

että muutos korostaa energianyhtiöiden<br />

välisiä ero<strong>ja</strong> esimerkiksi tuotantotapojen<br />

perusteella. Ja aktiiviset sijoitta<strong>ja</strong>t<br />

näkevät yritysten välisten kilpailuasetelmien<br />

muutostilanteissa mahdollisuuden<br />

rahan ansaitsemiseen.

TUTKIMUS JA KEHITYS<br />

<br />

Huomisen<br />

yly tosiasia on, että ilman hiilivoimaa maailmasta<br />

loppuu energia kesken. Yhtä kaunistelematon<br />

totuus on, että ilmastonmuutoksen juna vyöryy<br />

vauhdilla eteenpäin, eikä hiilen polttaminen ainakaan<br />

hidasta sen vauhtia. Kuulostaa umpiku<strong>ja</strong>lta.<br />

HIILITEKNOLOGIAT<br />

– Ratkaisu on<br />

jo kehitteillä, lupaa<br />

kuitenkin Fortumin<br />

suunnitteluinsinööri<br />

Pauli Dern<strong>ja</strong>tin, joka on viime kuukausina matkustanut<br />

ahkerasti Euroopan unionin Zero Emission Platform<br />

-työryhmän kokouksiin.<br />

<br />

<br />

Työryhmässä suunnitellaan hiilidioksidin

talteenottoa <strong>ja</strong> säilömistä. Tavoitteena on, että<br />

vuoden 2020 jälkeen vähintäänkin kaikki uudet hiilivoimalat<br />

varustetaan hiilidioksidin talteenottolaitoksella.<br />

Parhaillaan valmistellaan demolaitoksia <strong>ja</strong> parhaiksi<br />

osoittautuvat tekniikat otetaan käyttöön.<br />

Kyse on valtavasta kehitysurakasta, jossa on nopealla<br />

aikataululla sekä suunniteltava prosessi että<br />

saatava kustannukset alas. Toistaiseksi tekniikka on<br />

kallista, mutta niin kännykätkin olivat ennen yleistymistään;<br />

Pauli Dern<strong>ja</strong>tinin mukaan hiilidioksidin<br />

poistolaitoksesta koituu lopulta suhteellisesti samansuuruinen<br />

lisähinta kuin katalysaattorin asentamisesta<br />

autoon.<br />

Talteen <strong>ja</strong> nesteeksi<br />

Hiilidioksidin poistoteknologioissa on kaksi valtavirtaa:<br />

happipoltto- <strong>ja</strong> kaasutustekniikka. Jälkimmäisessä<br />

kivihiiltä kaasutetaan hapella kovassa paineessa <strong>ja</strong> poltetaan<br />

kaasuturbiinissa – lopputuloksena on puhdasta<br />

hiilidioksidia, joka otetaan talteen. Tähän tekniikkaan<br />

Kilometrien syvyyksiin<br />

Erottamisen <strong>ja</strong> nesteyttämisen jälkeen hiilidioksidi on<br />

suunniteltu kuljetettavan kallioperään. Kun jotakin<br />

säilötään luontoon, herää automaattisesti liuta kysymyksiä:<br />

miten kauan hiilidioksidi kallioperässä säilyy,<br />

mitä sille sitten tapahtuu, kuinka turvallisesta tekniikasta<br />

on kyse?<br />

– Sitä, miten hiilidioksidi aikaa myöten reagoi<br />

ympäröivien kivilajien kanssa, tutkitaan parhaillaan.<br />

Joka tapauksessa nyt etsitään kymmenien tuhansien<br />

vuosien ratkaisu<strong>ja</strong>. Se on riittävä aika ilmakehätaseen<br />

kannalta, professori Juha Karhu Helsingin yliopiston<br />

geologian laitokselta kertoo <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa:<br />

– Ja ratkaisu<strong>ja</strong>han on monia. Yksi vaihtoehto on<br />

pumpata puhdas hiilidioksidi kilometrien syvyyksiin<br />

kerrostumiin, joissa on aiemmin ollut öljyä, kaasua tai<br />

kivihiiltä. Kun paine on tarpeeksi suuri, hiilidioksidi<br />

pysyy nesteenä, <strong>ja</strong> tällaisen muodostuman kansikerrostuma<br />

salpaa nesteen sisäänsä. Öljykin on seissyt kallioperässä<br />

miljoonia vuosia pääsemättä pois.<br />

Toinen vaihtoehto piilee kallioperän suolaisen veden<br />

muodostumissa: tällaisilla vesillä on suuri taipumus<br />

liuottaa hiilidioksidia. Hiilidioksidi voidaan myös<br />

imeyttää hiilidioksidihydraateiksi eli jääyhdisteiksi<br />

syvän meren poh<strong>ja</strong>an tai syviin geologisiin muodostumiin,<br />

jossa paine estää kaasun karkaamisen. Tällöin<br />

sillä ei ole kantta, mutta tärkeämpää onkin riittävän<br />

Talteenoton jälkeen kaasuna oleva hiilidioksidi paineistetaan nesteeksi,<br />

joka voidaan kuljettaa kallioperään.<br />

satsataan erityisesti Yhdysvalloissa.<br />

Happipolttotekniikassa taas ilmasta, jossa on 21<br />

prosenttia happea <strong>ja</strong> 79 prosenttia typpeä, erotetaan<br />

typpi. Jäljelle jää happi, joka sekoitetaan hiilen poltossa<br />

syntyvään hiilidioksidisavukaasuun. Kun happi palaa<br />

savukaasun kanssa, muodostuu kahta lopputuotetta:<br />

hiilidioksidia <strong>ja</strong> vettä. Ja kun vesi lauhdutetaan pois,<br />

saadaan puhdasta hiilidioksidia talteenotettavaksi.<br />

– Jos savukaasusta saadaan typpi poistettua, puhdas<br />

hiilidioksidi voidaan muuntaa nestemäiseksi. Tässä<br />

prosessissa myös savukaasun rikkidioksidi nesteytyy,<br />

jolloin erillistä rikinpoistolaitosta ei mahdollisesti<br />

tarvita. Samalla typen oksidipäästöt vähenevät huomattavasti,<br />

joten happipoltossa myöskään erillistä katalyyttistä<br />

typen oksidien poistolaitosta ei välttämättä<br />

tarvita, Pauli Dern<strong>ja</strong>tin tarkentaa.<br />

Näiden kahden valtavirtatekniikan lisäksi potentiaalia<br />

on myös amiinipesussa, jossa hiilidioksidi sidotaan<br />

amiinikemikaaleilla. Tällöin tarvitaan kuitenkin<br />

juuri se erillinen rikin poistolaitos.<br />

– Amiinipesureita saatetaan rakentaa lähinnä vanhoihin<br />

hiilivoimaloihin, Dern<strong>ja</strong>tin arvioi.<br />

suuri huokostilavuus.<br />

Ja juuri pieni huokostilavuus on ongelma Suomessa<br />

<strong>ja</strong> Ruotsissa, jossa kallioperä on vanhaa, kiteistä <strong>ja</strong><br />

graniittista.<br />

– Nor<strong>ja</strong>ssa hiilidioksidia voidaan pumpata vanhoille<br />

öljykentille, mutta Suomessa <strong>ja</strong> Ruotsissa ei tällaisia<br />

kenttiä ole. Itämerikin on liian matala. Sen si<strong>ja</strong>an mineraloginen<br />

talletus on mahdollista. Siinä hiilidioksidi<br />

reagoi savukaasujen käsittelyvaiheessa silikaattimineraalin<br />

kanssa, jolloin syntyy magnesiumkarbonaattia,<br />

joka voidaan täysin turvallisesti jättää mihin tahansa<br />

luontoon. Ja toki nesteytettyä hiilidioksidia voidaan<br />

myös kuljettaa esimerkiksi laivoilla alueille, joista löytyy<br />

tarpeeksi syviä meriä tai huokoista kallioperää,<br />

Juha Karhu sanoo.<br />

Tällöin hiilidioksidista tulee kauppatavaraa. Se että<br />

hinta-arvioita tehdään jo, kertoo Karhun mielestä siitä,<br />

että hiilidioksidin talteenottoa <strong>ja</strong> loppusijoittamista<br />

pidetään aidosti lupaavana teknologiana.

HAPPIPOLTTOA HIILIPÖLY- JA KIERTOLEIJUKATTILOILLE<br />

Hiilidioksidin poistoteknologioiden kehittämisessä USA <strong>ja</strong> Japani ovat<br />

suurimmat veturit, mutta Pohjoismaatkin tekevät osuutensa. USA:ssa<br />

General Electric johtaa joukko<strong>ja</strong>, Japanissa Hitachi <strong>ja</strong> Mitsubishi, Euroopassa<br />

puolestaan Shell. Pohjoismaissa Fortum on iso vaikutta<strong>ja</strong>.<br />

– Tavoitteenamme on pystyä siirtymään päästöttömään energiantuotantoon,<br />

tuottaa puhdasta energiaa. Jos poistoteknologia löytyy,<br />

voimme lisätä investointe<strong>ja</strong> myös Puolaan <strong>ja</strong> Venäjälle, joissa hiili on<br />

keskeinen energianlähde, Pauli Dern<strong>ja</strong>tin Fortumilta kertoo.<br />

Fortum kehittää happipolttotekniikkaa sekä hiilipöly- että kiertoleijukattiloille.<br />

Työtä tehdään verkostoituneesti muiden yritysten kanssa,<br />

esimerkiksi hiilipölykattilan koeinfrastruktuuri pystytetään Hitachi<br />

Power Generation Asian kanssa Tokioon <strong>ja</strong> Hiroshimaan. Myöhemmin<br />

Fortum demonstroi tekniikkaa omalla Meriporin laitoksellaan. Kiertoleijukattilatekniikkaa<br />

suunnitellaan puolestaan Metso Powerin kanssa.<br />

– Ainahan voi tulla takapakkia, mutta nyt näyttää siltä, että hiilidioksidin<br />

talteenottotekniikoissa on paljon potentiaalia ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi, Pauli Dern<strong>ja</strong>tin sanoo toiveikkaana.<br />

EU:n huomio hiilestä<br />

hiilidioksidiin<br />

Euroopan unioni tähtää hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen,<br />

ei hiilen käytön alasajoon; ongelma ei ole hiili, jota<br />

maailmassa on runsaasti, vaan hiilidioksidipäästöt.<br />

Hiilidioksidin talteenotto fossiilisten polttoaineiden käytöstä on<br />

muodostumassa yhdeksi keskeiseksi elementiksi Euroopan unionin<br />

ilmastopolitiikassa.<br />

EU perkaa hiilidioksidin talteenottoa rajoittavaa lainsäädäntöä;<br />

esimerkiksi päästökauppa ei nykyisellään tunne talteenottoa lainkaan.<br />

Lisäksi talteenotettua hiilidioksidia pidetään nyt jätteenä,<br />

mikä tarkoittaa sitä, että hiilen varastot luokiteltaisiin kaatopaikoiksi.<br />

Ratkaistavina on myös vastuukysymyksiä hiilidioksidin<br />

varastointia koskien. Komission odotetaan kertovan vuoden 2007<br />

lopulla, minkälaisia muutoksia se aikoo lainsäädäntöön esittää.<br />

Rajoittavan lainsäädännön perkaamisen ohella EU on aktiivinen<br />

tekniikan kehittämisessä. Päähuomio on suuren mittakaavan<br />

demonstraatiohankkeissa, joissa hiilidioksidin talteenottoa, varastoimista<br />

<strong>ja</strong> samanaikaista sähkön tuottamista kokeillaan todellisissa<br />

voimalaitoksissa. Hankkeita on tavoitteena käynnistää vuoden<br />

2010 jälkeen toistakymmentä.<br />

Harkinnassa on myös laki, jolla fossiilisia polttoaineita käyttävät<br />

laitokset velvoitettaisiin ottamaan talteen <strong>ja</strong> varastoimaan<br />

hiilidioksidi päästöistään. Kuitenkin EU on valinnut markkinaehtoisen<br />

päästökaupan ilmastopolitiikkansa ensisi<strong>ja</strong>iseksi välineeksi.

Nanna hoitaa Olgaa<br />

<br />

<br />

rttu <strong>ja</strong> Olga Törmäsen pihaa<br />

Posion Pernun kylässä ympäröi<br />

maaliskuun viimeisellä<br />

viikolla vielä puolimetrinen hanki.<br />

Talon kulmalle on parkkeerattu<br />

moottorikelkka, jonka pulkassa<br />

makaa pilkkivarusteita. Hirvi- <strong>ja</strong><br />

nautasiivu<strong>ja</strong> kypsyy kuivalihaksi<br />

entisen navetan seinustalla.<br />

Kevät pal<strong>ja</strong>staa vanhat kasvimaat<br />

<strong>ja</strong> kukkapenkit, mutta Olga,<br />

82, ei enää pysty mielipuuhaansa.<br />

Vuonna 2001 Artun aikakirjoihin<br />

jäi päivä, jolloin hän tiesi, että<br />

puolisoa ei voi enää jättää yksin<br />

kotiin. Olgalla kärysi<br />

muovinen vedenkeitin<br />

sähkölevyllä.<br />

Artusta tuli Alzheimerin<br />

tautia sairastavan<br />

vaimonsa<br />

omaishoita<strong>ja</strong>. Se<br />

on ympärivuorokautinen<br />

virka.<br />

Kala- <strong>ja</strong> metsäreissut<br />

vähenivät.<br />

Omaishoita<strong>ja</strong> tarvitsee välillä<br />

vapaata, aikaa omille menoille <strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>ksamiselle.<br />

Arttu Törmänen, 81, on valveutuneena<br />

etsinyt <strong>ja</strong> saanut monenlaisia<br />

lisäkäsiä.<br />

Tänä aamuna suomenajokoira<br />

Hilu louskutti Törmäsille tervetulleeksi<br />

omaishoita<strong>ja</strong>lomitta<strong>ja</strong><br />

Nanna Pätsin. Suomen Punainen<br />

Risti palkkasi Pätsin Posiolle kolmeksi<br />

kuukaudeksi Fortumin lahjoittamalla<br />

joulurahalla.<br />

Käydään portailla<br />

haistelemassa kevättä<br />

Hyväntuulinen Olga Törmänen istuu<br />

pyörätuolissa olohuoneessa, on<br />

mukana.<br />

Nanna tapasi Olgan jo viime kesänä<br />

terveyskeskuksen työssä. Tuttu<strong>ja</strong><br />

ollaan. Nanna sipaisee Olgan<br />

silmille pyrkivän suortuvan sivuun.<br />

– Uskalletaanko me tänään lähteä<br />

käymään vähän pihalla, Nanna<br />

sanoo.<br />

– Nytkö, Olga kysyy.<br />

– Iltapäivällä, kun on vähän<br />

lämmennyt. Käydään portailla<br />

haistelemassa kevättä.<br />

Nanna Pätsi on sairaanhoitoon<br />

<strong>ja</strong> huolenpitoon suuntautunut lähihoita<strong>ja</strong>.<br />

– Olen käynyt lomittamassa<br />

täällä noin kerran viikossa. Minulla<br />

on kymmenkunta paikkaa. Useimmissa<br />

olen joko koko päivän tai<br />

muutaman tunnin, hän kertoo.<br />

– Omaishoita<strong>ja</strong> voi sillä aikaa<br />

olla reissussa tai kotona. Yksi lähti<br />

kuntoutukseen, <strong>ja</strong> olin hänen tilallaan<br />

päivät maanantaista per<strong>ja</strong>ntaihin.<br />

Hoidettavan sisar tuli öiksi.<br />

Lomitta<strong>ja</strong> näkee hoitotyön kokonaisvaltaisesti.<br />

Tehtäväkirjossa<br />

on kaikki värit. Ruoka- <strong>ja</strong> lääkehuoltoa,<br />

puhtaanapitoa, neuvontaa,<br />

kuntoutusta, kokeissa käyttämistä<br />

<strong>ja</strong> niin edelleen. Hoidettavan lisäksi<br />

hän huolehtii itse omaishoita<strong>ja</strong>n<br />

<strong>ja</strong>ksamisesta.<br />

Oikeus kuukaudessa<br />

kolmeen päivään<br />

Lain mukaan omaishoita<strong>ja</strong>lla<br />

on oikeus vähintään<br />

kolmeen vapaapäivään<br />

sellaista kuukautta kohden,<br />

jonka aikana hoitotyö<br />

on erittäin sitovaa.<br />

Vapaiden käyttö <strong>ja</strong><br />

vuorotteluhoidon<br />

saatavuus hoi-

dettavalle vaihtelee paljon.<br />

Kunta voi maksaa hoita<strong>ja</strong>lle<br />

omaishoidon tukea sekä järjestää<br />

hoidon tukemiseksi sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalvelu<strong>ja</strong>.<br />

Suomen Punainen Risti auttaa<br />

kaiken ikäisten omaistensa hoitajia<br />

tarjoamalla useissa kunnissa<br />

Helsingin <strong>ja</strong> Posion välillä ammatillista<br />

lyhytkestoista omaishoitoa<br />

sekä tukemalla heitä monin muin<br />

tavoin.<br />

– Raha-automaattiyhdistys on<br />

avustanut lomitusta. Nykyisten<br />

RAY:n lin<strong>ja</strong>usten tuloksena lomituksemme<br />

vähitellen loppuu. Korvaava<br />

rahoitus yritysten lahjoituksina on<br />

tervetullutta, sanoo SPR:n omaishoidon<br />

koordinaattori Sisko Aalto.<br />

– Keskitymme tulevaisuudessa<br />

omaishoitajien auttamisessa<br />

henkiseen tukeen, koulutukseen <strong>ja</strong><br />

vapaaehtoisten järjestämään virkistykseen.<br />

SPR:n toimintaa on ollut Posiolla<br />

aiemminkin. Paikallisosasto<br />

tarjosi maksullista omaishoita<strong>ja</strong>lomitusta<br />

ensimmäisenä Lapissa.<br />

Osasto on järjestänyt vuosien a<strong>ja</strong>n<br />

omaishoitajille kokoontumisia, jotka<br />

<strong>ja</strong>kavat virkistystä, vertaistukea<br />

<strong>ja</strong> tietoa.<br />

Tämänkertainen lomitta<strong>ja</strong>-apu<br />

on maksutonta. Voimavarojen mukaan<br />

SPR järjestää Fortumin joulurahalla<br />

omaishoitajien lomitusta<br />

myös Espoossa <strong>ja</strong> Joensuussa.<br />

Olga <strong>ja</strong> Arttu<br />

kävivät hääkuvassa<br />

Rovaniemellä<br />

vuonna 1948. Aika<br />

oli niukkaa, Arttu<br />

lainasi paidan <strong>ja</strong><br />

rusetin Olgan sedältä.<br />

Omaishoita<strong>ja</strong> on ympärivuorokautinen<br />

virka.<br />

Kuka on mies vihkikuvassa<br />

kanssani<br />

Olga <strong>ja</strong> Arttu ovat vuonna 1948<br />

valotetussa vihkikuvassa komea<br />

pari.<br />

– Tuossa olen minä, Olga tuntee<br />

<strong>ja</strong> etsii sanaa, kuka kuvan<br />

mies on: – Puoliso.<br />

Arttu oli nähnyt veljensä<br />

hauta<strong>ja</strong>isissa sotaaikana<br />

Auttissa Rovaniemen<br />

maalaiskunnassa<br />

Olgan ensimmäisen<br />

kerran. Sitten tämä<br />

nainen kokkasi savottamiehille<br />

tienvarsiparakilla,<br />

jonka ohi Arttu<br />

ajoi kuorma-autoa.<br />

Peli alkoi olla selvä,<br />

kun Olga ilmestyi Posion<br />

puolelle kaupan myyjäksi.<br />

Törmäsille syntyi kolme lasta. Olga hoiti pientä nautakar<strong>ja</strong>a.<br />

Artun työ laajeni maansiirtourakointiin. Olga<br />

hyppäsi välillä myös koulun talonmiehenä. Käsistään<br />

taitavana hän valmisti melkein kaikki kodin tekstiilit<br />

itse.<br />

– Ovat sellainen hellupari, että eivät malta olla toisistaan<br />

erossa, Nanna Pätsi hymyilee.<br />

Runsas vuosi sitten vuorotteluhoidossa kunnan dementiakodissa<br />

Olga pääsi kaatumaan. Reisiluun kaula<br />

katkesi.<br />

Seurasi kaksi leikkausta <strong>ja</strong> terveyskeskuksessa hidas<br />

toipuminen lääketokkurassa.<br />

Heinäkuussa Arttu päätti ottaa puolison kotiin, vaikka<br />

johtava lääkäri epäili, että ette pärjää.<br />

On tutut esineet <strong>ja</strong><br />

päällä omat vaatteet<br />

Arttu on rakentanut <strong>ja</strong> hankkinut kotiin apulaitteita Olgaa<br />

varten. Olohuoneessa on korkealla teräskisko, jonka<br />

rissoihin ripustettavilla val<strong>ja</strong>illa Olga on opetellut seisomaan<br />

<strong>ja</strong> kävelemään tuettuna.<br />

Arttu on myös palkannut itselleen henkilökohtaisen<br />

avusta<strong>ja</strong>n työvoimahallinnon palkkatuella.<br />

– Omaishoita<strong>ja</strong>t ovat aika iäkkäitä. Suurimmalla<br />

osalla on itselläänkin vaivo<strong>ja</strong>, Nanna Pätsi tietää.<br />

Pätsi on laatinut omaishoita<strong>ja</strong>n kanssa useimmista<br />

hoidettavista hoitosuunnitelman <strong>ja</strong> täyttänyt perustietolomakkeen<br />

esimerkiksi vuorotteluhoitoa varten. Lomitta<strong>ja</strong><br />

tekee yhteistyötä muiden muassa kunnan kotipalvelun,<br />

kotisairaanhoidon <strong>ja</strong> fysioterapian kanssa.<br />

Arttu Törmänen sanoo, että vuorotteluhoito olisi<br />

parempi järjestää kotona. Itse hän on tavallaan yltänyt<br />

siihen.<br />

– Dementoituneelle on parempi olla tutussa ympäristössä<br />

tuttujen ihmisten kanssa, Pätsikin toteaa.<br />

– Onhan se ihan erilaista, kun on tutut esineet, omat<br />

vaatteet päällä <strong>ja</strong> jopa isäntä <strong>ja</strong>loissa pyörimässä.<br />

Asiakaspalvelun<br />

yhteystieto<strong>ja</strong><br />

Yksityisasiakkaat<br />

0800 1 9900 (arkisin 8-18),<br />

faksi 010 452 8224 tai<br />

asiakaspalvelu@fortum.com<br />

Yritysasiakkaat<br />

0800 1 9001 (arkisin 8–17),<br />

faksi 010 452 8224 tai<br />

sahko.yritys@fortum.com<br />

Sähkönsiirron<br />

vikailmoitusnumero<br />

0800 1 95011 (24 h)<br />

Kaukolämmön<br />

vikailmoitusnumerot<br />

020 520 5400<br />

(Espoo, Kauniainen <strong>ja</strong><br />

Kirkkonummi)<br />

020 520 4751 (Joensuu)<br />

010 45 24500 (muu Suomi)<br />

www.fortum.fi<br />

Internet-palvelumme<br />

ovat käytössä 24 tuntia<br />

vuorokaudessa osoitteessa<br />

www.fortum.fi. Täällä<br />

voit mm. maksaa <strong>ja</strong><br />

selata lasku<strong>ja</strong>si, antaa<br />

mittarilukemat, selata<br />

kulutustieto<strong>ja</strong>si, tehdä<br />

muuttoilmoituksen <strong>ja</strong><br />

sähkösopimuksen.<br />

Posiolainen Arttu Törmänen on vaimonsa Olgan<br />

omaishoita<strong>ja</strong>. SPR:n työntekijä Nanna Pätsi on käynyt<br />

lomittamassa Arttua kevättalvella noin kerran viikossa.

ETTEIVÄT LEHMÄT LENTÄISI<br />

HUOMENNAKAAN<br />

Meidän suomalaisten elinolot muuttuvat pian radikaalisti ellei ilmastonmuutokselle<br />

tehdä mitään. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä. Tiedätkö,<br />

mitä sinun energiayhtiösi tekee ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi?<br />

Hillitse ilmastonmuutosta: www.fortum.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!