EtelÃ¤-pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 - Valkeakoski

Etelä-Pirkanmaan 

liikenneturvallisuussuunnitelma 

2007

Etelä-Pirkanmaan 

liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 

Tiehallinto 

Akaan kaupunki 

Kylmäkosken kunta 

Urjalan kunta 

Valkeakosken kaupunki

Kansikuva: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 

Kartat: 

© Genimap Oy, lupa L 4356 

© Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/07 

TIEHALLINTO 

Hämeen tiepiiri 

PL 376 

33101 TAMPERE 

Puhelin 0204 22 11

TIIVISTELMÄ 

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti liikenneturvallisuuden tulee 

olla ensisijainen tavoite liikennesuunnittelussa. Aluetasolla edellytetään liikenneturvallisuuden 

arvostuksen lisäämistä ja aluetason liikenneturvallisuussuunnitelmien 

laatimista ja toteuttamista. 

Liikenneympäristössä toimiminen on osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Eriikäiset 

ihmiset reagoivat ärsykkeisiin ja toimivat liikenteessä eri tavoin. Samoin 

eri liikkumismuodoilla on omat roolinsa aktiivisen liikenneympäristön 

muodostumisessa. Maantiet ja kadut muodostavat alueita, joilla eri nopeuden 

ja massan omaavat kulkuvälineet ja kulkumuodot kohtaavat, ja konfliktit 

ovat tällöin mahdollisia. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien 

kustannukset Etelä-Pirkanmaan alueella (Akaa, Kylmäkoski, Urjala ja Valkeakoski) 

olivatkin vuosien 2001–2005 aikana pelkästään alueen maanteillä 

lähes 18 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on kaduilla sattunut vastaavana aikana 

lukuisia onnettomuuksia. 

Liikenneturvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa kaikenlaista liikkumisympäristön 

suunnittelua. Se tuleekin ottaa huomioon jo maankäytön 

suunnitteluvaiheissa. Olemassa olevan liikenneympäristön turvallisuuden 

parantamiseen on panostettava esimerkiksi pienillä, halvoilla ja tehokkailla 

toimenpiteillä. Kuntien ja Tiehallinnon nykyisessä rahoitustilanteessa nämä 

ovatkin usein parhaita liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja. 

Tässä raportissa on esitetty toimenpiteitä Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuuden 

parantamiseksi. Fyysisten liikenneturvallisuuden parantamiskeinojen 

taustalle on kunnissa luotava erilaisia liikenneturvallisuuden seurantamenetelmiä, 

kuten onnettomuuksien paikkatietomuotoinen tilastointi ja onnettomuuskustannusten 

seuranta. 

Projektissa laadittiin myös kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma Etelä- 

Pirkanmaan kunnille vuosiksi 2007–2008. Tärkeää on saada liikenneturvallisuustyö 

integroitua kuntien hallintoon kunnan johdosta (seuranta, tavoitteet) 

kaikkien kunnan työntekijöiden tasolle (käytännön liikenneturvallisuustyö). 

Kuntiin on nimitetty liikenneturvallisuuden yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on 

jatkaa projektissa laadittujen mallien ja ohjeiden perusteella oman kuntansa 

liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaa sekä osallistua seudullisen ohjausryhmän 

toimintaan. Projektin aikana esitettiin myös yhteisen liikenneturvallisuustyön 

vetäjän palkkaamista Etelä-Pirkanmaan alueelle. 

Erityisen tärkeää on saada aikaan toimintaa kehittävää keskustelua asukkaiden 

kanssa, jolloin etenkin tiedottamisen tärkeys painottuu. Kunnan liikenneturvallisuusyhdyshenkilö 

tulee olla selkeästi osoitettuna esim. Internetsivuilla. 

Henkilö toimii siten yhdyshenkilönä asukkaiden suuntaan. Lisäksi on 

syytä hyödyntää esimerkiksi Akaassa toimivan AKKU-projektin kaltaisia kansalaisliikkeitä. 

Erilaiset asukastilaisuudet yhteistyössä tällaisten hankkeiden 

kanssa ovat hyviä tapoja käynnistää vuoropuhelu ja saada tietoa kansalaisten 

kokemista ongelmista kootusti. Myös aiheeseen paneutuneiden organisaatioiden, 

kuten Liikenneturvan ja poliisin, asiantuntemusta on syytä hyödyntää 

mahdollisimman paljon.

ALKUSANAT 

Hämeen tiepiiri ja Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat laatineet yhdessä tämän 

seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman vuosien 2006 - 2007 aikana. 

Suunnitelman tavoitteena on lisätä omalta osaltaan liikenneturvallisuustyön 

arvostusta ja osoittaa liikenneturvallisuustyön resurssien varmistamisen 

hyödyllisyys kunnille ja koko yhteiskunnalle. Suunnittelualueena ovat Akaan 

ja Valkeakosken kaupungit sekä Kylmäkosken ja Urjalan kunnat. 

Suunnitelman laatimiseen ja projektin ohjausryhmään ovat osallistuneet seuraavat 

henkilöt: 

• Jouni Sivenius, Hämeen tiepiiri 

• Tommi Virkki, Akaan kaupunki 

• Pentti Vihola, Kylmäkosken kunta 

• Jari Lehtonen, Urjalan kunta 

• Jorma Matikainen, Valkeakosken kaupunki 

• Tuomas Kähkönen, Länsi-Suomen lääninhallitus 

• Maire Pietilä, Liikenneturva 

Konsulttina työssä toimivat WSP Finland Oy:stä Olli Haveri, Risto Jounila, 

Riikka Kallio sekä Jani Päivänen. 

Tampere, toukokuu 2007 

Tiehallinto 

Hämeen tiepiiri

Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 7 

Sisältö 

TIIVISTELMÄ 3 

ALKUSANAT 5 

1 JOHDANTO 9 

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 10 

2.1 Suunnittelualue 10 

2.2 Suunnittelualueen maanteiden onnettomuusanalyysi 12 

2.2.1 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 12 

2.2.2 Eläinonnettomuudet 14 

2.2.3 Maanteiden onnettomuuskustannukset kunnittain 16 

2.3 Valkeakosken katuverkon onnettomuudet 16 

2.4 Liikenneturvallisuuskyselyssä esille tulleet puutteet ja ongelmat 17 

2.5 Liikenneturvallisuuskyselyssä esille tulleet ongelmakohteet 21 

2.5.1 Akaa 21 

2.5.2 Kylmäkoski 21 

2.5.3 Urjala 22 

2.5.4 Valkeakoski 22 

2.6 Yhteenveto puutteista ja ongelmista 22 

3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 23 

3.1 Valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet 23 

3.2 Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen 24 

3.3 Liikenneturvallisuustyöryhmät 24 

3.3.1 Kunnan yhdyshenkilö 26 

3.3.2 Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuustyön vetäjä 26 

3.3.3 Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 26 

3.3.4 Seudullinen liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä 27 

3.3.5 Pirkanmaan liikenneturvallisuusnyrkki 28 

3.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma (KVT) 28 

3.4.1 Vapaa-aikatoimi 28 

3.4.2 Sosiaali- ja terveystoimi 29 

3.4.3 Koulutoimi 30 

3.4.4 Tekninen toimi 30 

3.5 Kuntakohtaiset painotukset lähitulevaisuudessa 31 

4 LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISTOIMENPITEET 34 

4.1 Lähtökohdat 34 

4.2 Liikenneturvallisuuden huomioon ottaminen maankäytön 

suunnittelussa 35 

4.3 Menetelmiä liikenneturvallisuuden parantamiseen 36

8 Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 

4.3.1 Liikenteen rauhoittaminen 36 

4.3.2 Liittymien ja katujaksojen parantaminen 37 

4.3.3 Kevyen liikenteen turvallisuus 39 

4.3.4 Liikenteen ohjaustoimenpiteet 40 

4.3.5 Kunnossapito 40 

4.3.6 Esteettömyyden edistäminen liikkumisympäristössä 40 

5 TOTEUTTAMISOHJELMA JA SEN VAIKUTUKSET 43 

5.1 Toteuttamisohjelman lähtökohdat 43 

5.2 Tiepiirin kehittämissuunnitelmat ja käynnissä olevat hankkeet 44 

5.3 Akaan liikennejärjestelyt 45 

5.4 Kylmäkosken liikennejärjestelyt 51 

5.5 Urjalan liikennejärjestelyt 52 

5.6 Valkeakosken liikennejärjestelyt 54 

6 JATKOTOIMENPITEET 60 

6.1 Liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen 60 

6.2 Liikenneympäristön parantaminen 60 

6.3 Työkaluja kuntien liikenneturvallisuustyöhön 61 

7 LIITTEET 63


JOHDANTO 

1 JOHDANTO 

Tämä liikenneturvallisuussuunnitelma on Tiehallinnon Hämeen tiepiirin ja 

Etelä-Pirkanmaan kuntien syksyllä 2006 käynnistämän työn loppuraportti. 

Suunnittelualueena ovat Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Kylmäkosken 

ja Urjalan kunnat. Akaan kaupunki muodostui vuoden 2007 alussa Toijalan 

ja Viialan yhdistyttyä. 

Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelman painopisteitä ovat kevyt 

liikenne ja työikäinen väestö. 

Valtioneuvoston vuonna 2006 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti liikenneturvallisuuden 

tulee olla ensisijainen tavoite liikennesuunnittelussa. Aluetasolla 

edellytetään liikenneturvallisuuden arvostuksen lisäämistä ja aluetason 

liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimista ja toteuttamista. 

Valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden pohjalta liikenneturvallisuussuunnitelman 

tavoitteena on määritellä liikenneturvallisuuden nykytila 

sekä toimenpiteet suunnittelualueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi 

teknisin ja valistuksellisin menetelmin. Tavoitteena on myös lisätä liikenneturvallisuustyön 

arvostusta ja osoittaa liikenneturvallisuustyöhön panostamisen 

hyödyllisyys kunnille ja koko yhteiskunnalle. Työssä laaditaan kuntien eri 

hallintokunnat kattava kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma (KVT) (kuva 

1). 

Liikenneturvallisuussuunnitelma 

OSAPUOLET 

Kunta 

Hallintokunnat 

Kuntalaiset 

Sidosryhmät 

Yhteistyökumppanit 

Kasvatus, valistus ja tiedotus 

Tekniset 

toimenpiteet 

SUUNNITELMAN 

TOTEUTUS 

Kuva 1 

Liikenneturvallisuussuunnitelman pääkohdat ja -osapuolet. 

Rakentamistoimenpide-ehdotukset määritellään tie- ja katuverkon onnettomuusanalyysin 

sekä asukkailta saadun palautteen ja maastokäyntien perusteella. 

Lähiajan pienet parannustoimenpiteet ja pidemmän aikavälin toimet 

määritellään erikseen. Liikenneympäristön rakentamisen lisäksi tavoitteena 

on lisätä kuntien aktiivisuutta liikenneturvallisuustyön ulottamiseksi kunnan 

eri hallintokuntien kautta koskemaan kaikkia kuntalaisia.


SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 

2.1 Suunnittelualue 

Suunnittelualueena on Etelä-Pirkanmaan seutukunta, joka muodostuu 

Akaan (Toijala ja Viiala) ja Valkeakosken kaupungeista sekä Kylmäkosken ja 

Urjalan kunnista (kuva 2). Alue sijaitsee valtakunnallisesti tärkeiden valtateiden 

3 ja 9 liittymäkohdassa. 

Kuva 2 

Etelä-Pirkanmaan kunnat ja alueen sijainti. 

Merkittävimpiä asutuskeskuksia ovat Valkeakoski ja Toijala. Kylmäkosken, 

Urjalan ja Viialan taajamat ovat pääosin yhden tai kahden pääkadun varteen 

rakentuneita keskuksia. Lisäksi haja-asutusalueilla on alempiluokkaisten teiden 

varsilla lukuisia kyliä. Vanajaveden vesistö on vaikuttanut Valkeakosken 

alueella vahvasti teiden linjaukseen ja rakentamiseen, mutta muuten suunnittelualueella 

on lähinnä yksittäisiä järviä. 

Alueen tieverkko, liikenne ja liikenne-ennuste nykyverkolle 

Vuoden 2005 liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet on esitetty liitteessä 

1. Aluetta halkoo kaksi tärkeää valtatietä. Valtatie 3 Helsingistä Tampereelle 

kulkee moottoritienä Valkeakosken ja Akaan läpi. Valtatie 9 Turusta 

Tampereelle lävistää Urjalan, Kylmäkosken ja Akaan. Näillä teillä myös liikennemäärät 

ovat selvästi suunnittelualueen maanteiden suurimmat, valtaosin 

yli 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös Valkeakosken luoteispuolen 

sisääntulotiellä (tie 304) liikennemäärä kohoaa paikoin yli 6 000 ajoneuvon. 

Akaan kaupungin alueella ovat liikenteellisesti merkittäviä maanteitä lisäksi 

Toijalan ja Viialan taajamia yhdistävä tie 303 sekä Viialan taajaman länsi-



puolelta kulkeva tie 190. Lisäksi maantie 2847 Toijalan keskustasta etelään 

on suhteellisen vilkasliikenteinen. 

Urjalassa liikenteellisesti merkittäviä maanteitä ovat valtatien 9 lisäksi tie 284 

Urjalan keskustaajamasta itään Huhtiin sekä tie 230 Urjalan keskustaajamasta 

länteen Urjalankylään. 

Valkeakosken alueella liikenteellisesti merkittäviä maanteitä ovat erityisesti 

tie 130 Valkeakosken länsipuolella sekä Valkeakosken keskustaan tulevat 

tiet 304, 307 ja 310. Myös maantie 303 Toijalaan on suhteellisen vilkasliikenteinen. 

Raskas liikenne painottuu valtateille 3 ja 9. Muita tärkeitä raskaan liikenteen 

reittejä ovat Valkeakosken ympäristössä tiet 130 ja 304 sekä Viialan taajaman 

länsipuolella tie 190. 

Liikennemäärien ennustettu kasvu tieluokittain Pirkanmaan maakunnassa 

vuosien 2004–2030 aikana on esitetty kuvassa 3 taulukon 1 kasvukertoimien 

perusteella. Kertoimet perustuvat Tiehallinnon julkaisuun Tieliikenneennuste 

2004–2040. 

Taulukko 1 

Liikenteen kasvukertoimet Pirkanmaalla tieluokittain 2004–2030 (Tieliikenne-ennuste 

2004–2040. Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen. 

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19\2005). 

Tieluokka 

Kerroin 

Valtatie 1,42 

Kantatie 1,38 

Seututie 1,31 

Yhdystie 1,11 

Kuva 3 

Pirkanmaan liikenteen kasvukerrointen perusteella ennustettu keskimääräinen 

vuorokausiliikenne Etelä-Pirkanmaalla vuonna 2030.



Maakunnittain vertailtuna kasvu on Pirkanmaalla kaikkien maanteiden osalta 

toiseksi suurinta Uudenmaan maakunnan jälkeen, joskin suurin kasvu kohdistunee 

Pirkanmaalla valtaväylille ja etenkin Tampereen alueelle. 

2.2 Suunnittelualueen maanteiden onnettomuusanalyysi 

Onnettomuusanalyysi tehtiin ainoastaan suunnittelualueen maanteillä sattuneiden 

onnettomuuksien perusteella, koska kunnilla ei pääosin ollut tilastoituja 

tietoja tai ne olivat puutteellisia. Valkeakosken katuverkon onnettomuustietoja 

on kuitenkin hyödynnetty myöhemmässä vaiheessa toimenpiteitä 

suunniteltaessa onnettomuuskasaumien tarkastelun kautta. 

2.2.1 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 

Etelä-Pirkanmaan alueella suurin osa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista 

oli selkeästi yksittäisonnettomuuksia (kuva 3). Kuolemaan johtaneita 

onnettomuuksia sattui kuitenkin eniten kevyen liikenteen onnettomuuksissa 

(polkupyörä- ja etenkin jalankulkuonnettomuudet). Yhteensä onnettomuuksissa 

kuoli 15 ja loukkaantui 166 ihmistä vuosien 2001–2005 aikana. 

yksittäisonnettomuus 

kohtaamisonnettomuus 

polkupyöräonnettomuus 

jalankulkijaonnettomuus 

risteämisonnettomuus 

kääntymisonnettomuus 

mopedionnettomuus 

peuraonnettomuus 

hirvionnettomuus 

muu onnettomuus 

peräänajo-onnettomuus 

ohitusonnettomuus 

muu eläinonnettomuus 

kuolemaan johtaneet 

loukkaantumiseen johtaneet 

0 10 20 30 40 50 60 70 

Kpl 

Kuva 4 

Etelä-Pirkanmaan maanteillä henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 

onnettomuusluokittain vuosina 2001–2005. 

Valtakunnan tason onnettomuusluokkajakaumaan vertailtaessa voidaan karkealla 

tasolla määritellä suunnittelualueen henkilövahinko-onnettomuuksien 

erikoispiirteitä. Kuvasta 4 nähdään, että Etelä-Pirkanmaan alueella korostuvat 

yksittäis-, kohtaamisja jalankulkijaonnettomuudet verrattuna muun 

maan keskiarvoihin. Selkein ero on yksittäisonnettomuuksissa, joiden osuus 

kaikista onnettomuuksista on Etelä-Pirkanmaan alueella kuusi prosenttiyksikköä 

suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Eniten näitä sattui Valkeakoskella, 

Urjalassa ja Akaassa (yhdistetty Toijala ja Viiala). Selkeästi koko maan



keskiarvoa vähemmän suunnittelualueella tapahtui risteämis- ja peräänajoonnettomuuksia. 

% 

45 

40 

35 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

0 

yksittäisonnettomuus 

ohitusonnettomuus 

kääntymisonnettomuus 

risteämisonnettomuus 

kohtaamisonnettomuus 

mopedionnettomuus 

peräänajo-onnettomuus 

jalankulkijaonnettomuus 

polkupyöräonnettomuus 

Suunnittelualue 

Koko maa 

eläinonnettomuus 

muu onnettomuus 

Kuva 5 

Etelä-Pirkanmaan maanteiden onnettomuusluokkien (hevat) jakauma 

verrattuna koko Suomen maanteiden keskiarvoihin vuosina 2001–2005. 

Kuntakohtaisesti vuosien 1995–2005 aikana tarkasteltuna maanteiden henkilövahinkoon 

johtaneiden onnettomuusmäärien trendi on laskeva Akaassa 

ja Valkeakoskella (kuva 5). Kylmäkoskella onnettomuusmäärät ovat pysyneet 

keskimäärin muuttumattomana. Urjalan osalta onnettomuusmäärät ovat 

puolestaan kasvusuunnassa. 2000-luvun vaihde oli Kylmäkoskella, Urjalassa 

ja Valkeakoskella selkeästi muita vuosia parempi. 

Kpl 

Kpl 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

Kuva 6 

1995 

1996 

1995 

1996 

Akaa 

Heva-onnettomuudet 

Lin. (Heva-onnettomuudet) 

1997 

1998 

1999 

2000 


Urjala 


1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

Kpl 

Kpl 

8 

7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

1995 

1996 

1995 

1996 


Kylmäkoski 


1997 

1998 

1999 

2000 

Valkeakoski 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 



1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

Etelä-Pirkanmaan kuntien maanteillä sattuneet henkilövahinkoon johtaneet 

onnettomuudet ja onnettomuusmäärien trendiviivat vuosien 

1995–2005 aikana.



Liitteenä 2 on kartta Etelä-Pirkanmaan alueella henkilövahinkoon johtaneista 

onnettomuuksista vuosilta 2001–2005. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien 

osalta on määritelty maanteiden onnettomuusasteen keskiarvot 

tieluokittain vuosina 2001–2005 verrattuna keskimääräisiin arvoihin vuonna 

2004 (liite 2). Vertailuun otettiin mukaan ainoastaan tieosuudet, joilla oli tapahtunut 

vähintään kaksi onnettomuutta. Useilla alempiluokkaisilla tieosuuksilla 

onnettomuusasteen suuruus selittyy vähäisillä liikennemäärillä suhteessa 

tieosien pituuksiin. 

Onnettomuusasteen kannalta merkittävimpiä teitä ovat valtatie 9 Kylmäkosken 

taajaman kohdalta etelään, Urjalassa taajama-alue ja siitä itään (Huhtiin) 

lähtevä tie 284 sekä Valkeakoskella tie 307 taajamasta itään, tien 13941 

eteläpää Sääksmäellä sekä Tarttilan kylästä etelään moottoritien yli johtava 

tie 2846. Näiden teiden henkilövahinko-onnettomuuksista voidaan tehdä 

seuraavia havaintoja: 

• Lähekkäin tai samassa paikassa sattuneet henkilövahinkoon johtaneet 

onnettomuudet sattuivat pääsääntöisesti eri vuosina. 

• Valkeakosken tarkastelukohteissa sattui pääosin yksittäisonnettomuuksia. 

Tiellä 13941 Sääksmäellä ja tiellä 307 sattui molemmissa yksi kuolemaan 

johtanut onnettomuus. 

• Vt 9:llä Kylmäkosken ja Urjalan taajamien välillä sattui mm. risteämis-, 

kääntymis- ja kohtaamisonnettomuuksia samoissa paikoissa. Kohtaamisja 

kääntymisonnettomuuksissa kuoli 3 ihmistä. 

• Vt 9:llä Urjalan taajaman kohdalta etelään sattui useita polkupyörä-, 

eläin- ja yksittäisonnettomuuksia. Kolme onnettomuuksista oli kuolemaan 

johtaneita. 

• Urjalan keskustassa sattui mm. jalankulku- ja yksittäisonnettomuuksia. 

Urjalantien, Yhdystien ja mt 284:n välisellä alueella yksi onnettomuus 

johti kuolemaan. 

• Mt 284:llä Huhdin länsipuolella sattui kahdella lähekkäisellä liittymäalueella 

molemmissa kaksi onnettomuutta. 

• Huhdintiellä sattui yksi kuolemaan johtanut polkupyöräonnettomuus. 

Suunnitelmaa laadittaessa on valtatien 9 parantaminen käynnissä Tipurin 

(Kylmäkoski) ja Nuutajärven (Urjala) välillä. Valmistuessaan tämä vaikuttanee 

vähentävästi onnettomuusmääriin ja muuttaa onnettomuustyyppejä 

esimerkiksi keskikaiteellisilla tiejaksoilla. 

2.2.2 Eläinonnettomuudet 

Etelä-Pirkanmaan alueella tilastoitiin vuosien 2001–2005 aikana 920 

eläinonnettomuutta, joista valtaosa oli omaisuusvahinkoon johtaneita peuraonnettomuuksia 

(kuva 7).



hirvionnettomuus 

peuraonnettomuus 

muu eläinonnettomuus 

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 

Kpl 

Kuva 7 

Etelä-Pirkanmaan maanteillä sattuneet omaisuusvahinkoon johtaneet 

eläinonnettomuudet vuosina 2001–2005. 

Kaikista eläinonnettomuuksista kymmenen johti loukkaantumiseen ja yksi 

(hirvionnettomuus) kuolemaan. Liitteenä 2 on kartta suunnittelualueen 

eläinonnettomuuksista. 

Vuonna 2006 valmistuneen Hämeen tiepiirin riistaeläinselvityksen mukaan 

peuraonnettomuudet keskittyvät selkeästi tiepiirin lounaisosaan, ja onnettomuustiheys 

on suuri esimerkiksi valtatiellä 9. Suurin osa Hämeen tiepiirin 

peuraonnettomuuksista (65 %) tapahtuu selvityksen mukaan varoittamattomalla 

alueella, 8 % riista-aitojen kohdalla ja 27 % hirvivaroitusalueella. Hirvionnettomuuksien 

osalta prosenttiosuudet ovat samansuuntaisia. 

Riistaeläinselvityksessä on priorisoitu tiejaksot liikenneturvallisuusanalyysien 

(onnettomuudet ja liikennemäärät) sekä hirvieläinten kulkureittien ja laidunalueiden 

perusteella. Priorisoinnissa on painotettu hirvionnettomuuksia, koska 

ne ovat peuraonnettomuuksia vakavampia. Etelä-Pirkanmaan alueelta 

priorisoitiin tiejaksoja toimenpiteiden toteuttamisen kannalta taulukon 2 mukaisesti. 

Taulukko 1 

Hämeen tiepiirin riistaeläinselvityksessä priorisoidut Etelä- 

Pirkanmaan tiejaksot toimenpiteiden toteuttamisen kannalta. 

Kohde- Kiireellisyysluokka 

Tie Tiejakso 

numero 

3. I 9 Nuutajärvi-Urjala 

5. I 9 Urjala-Kylmäkoski 

6. I 130 Valkeakoski pohjoispuoli 

21. III 9 Humppila-Nuutajärvi 

34. IV 304 Metsäkansa-Kärjenniemi 

35. IV 130 Valkeakoski keskusta 

50. V 307 Valkeakoski-Pälkäne 

52. V 130 Valkeakoski eteläpuoli 

Lähtökohtana hirvi- ja peuraonnettomuuksien ehkäisyssä on varoitusalueiden 

sijainnin tarkistaminen, ei niinkään alueiden lisääminen. Peurojen epäsäännöllisten 

kulkureittien takia peuravaara-aluetta ei tule merkitä kuin perustellusta 

syystä. Vanhoja riista-aitoja varaudutaan parantamaan kuntokartoituksen 

pohjalta. Uusia riista-aitoja rakennetaan pääasiallisesti moottoriväylien 

ja ohituskaistojen yhteydessä sekä muutoin hirvivaarallisia tieosuuksia 

parannettaessa. Hämeen tiepiirin alueella lisätään raportin mukaan tehostettua 

tienvarsien raivausta.



Muita mahdollisia tieympäristöön liittyviä keinoja ovat nopeusrajoitusten 

alentamiset, eläinten tienylitysjärjestelyt, telematiikkaan perustuvat varoitusjärjestelmät 

sekä pelottimet ja houkuttimet. Toisaalta eläinkannan hallinta ja 

aktiivinen tiedottaminen on raportissa määritelty vaikutuksiltaan edellisiä tehokkaammiksi 

keinoiksi. 

2.2.3 Maanteiden onnettomuuskustannukset kunnittain 

Liikenneonnettomuuksille on määritelty kustannukset yhteiskunnallisen maksuhalukkuuden 

perusteella. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden on arvioitu 

olevan kustannuksena suuruusluokaltaan 2 205 000 €, henkilövahinkoon 

johtaneen onnettomuuden 471 000 € ja omaisuusvahinkoon johtaneen onnettomuuden 

2 700 €. (Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005. Tiehallinnon 

tilastoja 3/2006.) Tässä on arvioitu ainoastaan henkilövahinkoonnettomuuksien 

aiheuttamia kustannuksia. 

Maantieverkon henkilövahinko-onnettomuudet kunnittain aiheuttivat tämän 

perusteella vuosina 2001–2005 taulukon 3 mukaiset vuosittaiset kustannukset. 

Taulukko 2 

Etelä-Pirkanmaan kuntien maanteillä tapahtuneiden henkilövahinkoonnettomuuksien 

vuosittaiset kustannukset vuosien 2001–2005 onnettomuusmäärien 

perusteella. 

Kunta 

Kuolemaan johtaneet 

onnettomuudet, 

kustannukset 

(€/vuosi) 

Loukkaantumiseen 

johtaneet 

onnettomuudet, 

kustannukset (€/vuosi) 

Yhteensä 

(€/vuosi) 

Akaa 441 000 2 072 400 2 513 400 

Kylmäkoski 1 323 000 1 413 000 2 736 000 

Urjala 2 205 000 4 992 600 7 197 600 

Valkeakoski 2 205 000 3 202 800 5 407 800 

Etelä- 

Pirkanmaa 

6 174 000 11 680 800 17 854 800 

Maanteillä tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi kuntien katuverkoilla tapahtuneet 

onnettomuudet lisäävät erityyppisiä onnettomuuskustannuksia 

etenkin suurempien liikennemäärien taajamissa Valkeakoskella ja Toijalassa. 

Kunnan osuus onnettomuuskustannuksista on tyypillisesti 15–20 %. 

2.3 Valkeakosken katuverkon onnettomuudet 

Valkeakoskelta oli selvityksen ainoana kuntana saatavilla myös onnettomuustietoja 

(vuosilta 2001–2005). Onnettomuuksien tyyppien ja syiden tutkiminen 

aineiston perusteella on kuitenkin hankalaa, joten kuvassa 8 on esitetty 

ainoastaan merkittävimmät onnettomuuskasaumapaikat ja niiden lisäksi 

pääkatujen ja -teiden likimääräiset liikennemäärät vuonna 2006.



Kuva 8 

Onnettomuuskasaumat (2001–2005) ja pääväylien keskimääräinen 

vuorokausiliikenne vuonna 2006 Valkeakosken taajaman alueella. 

Selkeimmät onnettomuuskasaumat löytyvät keskusta-alueelta Tehtaankadun 

ja Ulvajankadun liittymistä. Kaupungin pohjoispuolella kasaumia on 

Kenraalintorilla sekä Roukontien ja Salomaantien liittymässä. Kosken eteläpuolella 

on havaittavissa kasaumat Apiankadulla länsipäässä ja Hakakadun 

liittymässä, Sääksmäentien ja Kalmistonkadun liittymässä sekä Kaapelintiellä 

Naakan koulun lähellä. 

2.4 Liikenneturvallisuuskyselyssä esille tulleet puutteet ja ongelmat 

Alueen liikenneturvallisuudesta järjestettiin Internet-asukaskysely, joka koostui 

monivalintakysymyksistä sekä vapaamuotoisista teksti- ja karttapalauteosioista. 

Vastauksia tuli yhteensä 266 kpl. Monivalintakysymyksissä painottuvat 

koko Etelä-Pirkanmaata tarkasteltaessa Valkeakosken asukkaiden 

vastaukset, joita oli 56 % kaikista vastauksista. Kyselyyn vastanneet kesäasukkaat 

ja muiden kuntien asukkaat olivat pääosin kotoisin Etelä- 

Pirkanmaan lähiseuduilta. 

Vastanneista naisia oli 63 %. Pääosa vastanneista (89 %) oli 25–65 - 

vuotiaita ja täysipäiväisiä työssäkävijöitä (76 %). Internet-pohjaisen kyselyn 

haasteena onkin iäkkäiden tavoittaminen. Kyselystä tiedotettiin alueen lehdissä, 

kirjastoissa ja erilaisten järjestöjen kautta, ja vapaamuotoista palautetta 

oli mahdollista lähettää myös kirjeitse. Kirjeitä saatiin kuitenkin ainoastaan



neljä kappaletta ja niiden lisäksi yksi vapaamuotoinen sähköpostipalaute. 

Onkin myönnettävä, että kysely edustaa heikosti etenkin ikäihmisten näkökulmia. 

Valtaosa kyselyyn osallistuneista vastasi liikkuvansa henkilöautolla asioidessaan 

(kuva 9). Toisaalta myös kävely ja pyöräily olivat tärkeitä liikkumismuotoja. 

Muita liikkumismuotoja olivat juna ja kolmipyöräinen kulkuneuvo. Linjaauton 

käyttäjiä oli vastaajista vain pieni osa; eniten käyttäjiä oli Valkeakoskella 

(7 kpl) ja Urjalassa (4 kpl). Apuvälineitä liikkuessaan käytti viisi vastaajaa. 

Kuva 9 

Asukaskyselyyn vastanneiden kulkumuotojakauma Etelä- 

Pirkanmaalla. 

Koko Etelä-Pirkanmaan tasolla enemmistö (56 %) koki paikkakuntansa liikenneturvallisuuden 

hyväksi. Kuntakohtainen vaihtelu oli kuitenkin erittäin 

suurta. Valkeakoskella jopa 71 % vastaajista koki kuntansa liikenneturvallisuuden 

hyväksi, mutta Kylmäkoskella vain 22 %. Toijalassa vastaava osuus 

oli 36 %, Viialassa 40 % ja Urjalassa 44 %. 

Turvavälineiden käyttö 

Turvavälineiden käytössä on kyselyn perusteella selkeitä puutteita etenkin 

kypärän käytössä pyöräillessä, rullaluistellessa ja -hiihtäessä sekä mopoillessa 

(kuva 10). Vain kuusi vastaajaa ilmoitti ajavansa työ- tai asiointimatkojaan 

moottoripyörällä tai mopolla (kuva 9), mutta vastauksia kypäränkäytöstä 

mopoillessa saatiin peräti 74 (kuva 10). Turvavälineiden käyttöä koskevan 

kysymyksen muotoilu on hieman moniselkoinen, mutta näyttäisi että kypärättä 

ajelu koskee erityisesti vapaa-aikaa. Pyöräilykypärää käytetään eniten 

Toijalassa ja vähiten Valkeakoskella.



0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 

100 

% 

pyöräillessä pyöräilykypärää (n=231) 

pyöräillessä pimeällä valoja (n=214) 

pyöräillessä heijastimia (n=226) 

pyöräillessä talvella nastarenkaita (n=158) 

liukuesteitä kengissä talvella (n=222) 

rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää (n=99) 

mopoillessa kypärää (n=74) 

autoillessa turvavyötä (n=253) 

aina 

yleensä 

joskus 

harvoin 

en koskaan 

autoillessa hands free laitetta (n=186) 

lapsella turvaistuinta autossa (n=136) 

lapsella turvaistuinta pyöräillessä (n=101) 

heijastinta liikkuessa pimeällä (n=248) 

Kuva 10 

Turvavälineiden käyttö Etelä-Pirkanmaalla. 

Liukuesteiden käyttö kävellessä ja nastarenkaiden käyttö pyöräillessä on kyselyn 

perusteella erittäin vähäistä. Liukuesteiden vähäinen käyttö voi johtua 

niiden hankalasta käytettävyydestä sekä sisä- että ulkotiloissa liikuttaessa. 

Lisäksi hands free -laitteen käyttö autoillessa on suhteellisen vähäistä. Käytetyistä 

turvalaitteita mainittiin erikseen tasku- ja otsalamput, heijastavat turvaliivit 

sekä turvaviiri lasten pyörässä. 

Koululaiset liikkujaryhmänä olivat vastaajien mielestä selkeästi turvattomimmassa 

asemassa liikenteessä (64 % vastaajista oli tätä mieltä). Eri kulkumuodoista 

pyöräilijöiden (40 % vastaajista) ja jalankulkijoiden (51 % vastaajista) 

koettiin olevan turvattomimmassa asemassa, mikä korreloi kouluikäisten 

pääasiallisten kulkumuotojen kanssa. 

Liikennekäyttäytyminen 

Liikennekäyttäytymisen suurimpia ongelmia koko suunnittelualueella olivat 

kyselyn mukaan: 

• ylinopeudet 

• suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä 

• vilkun käytön puutteet 

• autoilijoiden piittaamattomuus jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä kohtaan 

• alkoholi ja huumeet 

• poliisivalvonnan puuttuminen 

Valkeakosken ongelmana korostui suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen 

pysähtymättä. Lisäksi liikennevaloissa punaisia päin ajaminen oli 

pelkästään Valkeakosken ongelma.



Raskas liikenne aiheuttaa ongelmia eniten Kylmäkoskella ja Urjalassa. Urjalassa 

ongelmaksi koetaan muita kuntia selkeämmin myös keskustan kortteliralli. 

Toijalan ongelmina nousivat esille eritoten poliisivalvonnan puuttuminen, 

polkupyöräilijöiden yleinen piittaamattomuus muusta liikenteestä sekä puutteet 

kasvatuksessa ja tiedotuksessa. 

Vaaratilanteet 

Koko Etelä-Pirkanmaan alueella vaaratilanteeseen koki joutuneensa 63 % 

vastaajista. Toijalassa ja Viialassa vaaratilanteisiin joutuneiden määrä oli 

keskiarvoa selvästi suurempi ja Valkeakoskella pienempi. Vaaratilanteet sattuivat 

pääasiassa autoillessa (70 % vastaajista), kävellessä (33 % vastaajista) 

ja polkupyöräillessä (27 % vastaajista). 

Vaaratilanteiden pääasiallisiksi syiksi ilmoitettiin seuraavat asiat: 

• muiden liikkujien käyttäytyminen (59 % vastaajista) 

• tien tai kadun huono kunto (25 % vastaajista) 

• huonot sää- tai keliolosuhteet (24 % vastaajista) 

• liian suuri nopeus (22 % vastaajista) 

• pimeä tai hämärä (13 % vastaajista) 

Selkeästi suurin syy vaaratilanteisiin oli vastaajien mielestä muiden liikkujien 

käyttäytyminen, mutta osa vastaajista koki (tai myönsi) toimineensa itsekin 

virheellisesti. 

Liikenneympäristö 

Liikenneympäristön suurimpia ongelmia koko suunnittelualueella olivat kyselyn 

mukaan: 

• haja-asutusalueen teiden heikko kunto 

• pää- ja haja-asutusalueen teiden sekä katujen heikko talvikunnossapito 

• jalankulku- ja pyöräteiden puute tai sijainti 

• jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapito 

• kasvillisuus, lumivallit tai muut näköesteet 

• vaaralliset risteykset (tasoliittymät) 

• hirvet ja peurat 

Toijalassa korostuivat teiden ja katujen heikko kunto ja talvikunnossapito. 

Myös jalankulku- ja pyörätiet koettiin ongelmallisemmiksi kuin muissa kunnissa. 

Lisäksi tuloksissa erottuivat vaaralliset tasoliittymät sekä erilaiset näkemäesteet. 

Kylmäkoskella ongelmana korostuivat huonokuntoiset tai huonosti hoidetut 

tiet ja kadut sekä puutteelliset tai väärässä paikassa sijaitsevat kevyen liikenteen 

väylät. Myös koulujen saattoliikenne sekä hirvet ja peurat nousivat 

kyselyssä esille. 

Urjalassa korostuivat teiden ja katujen heikko valaistus sekä hirvet ja peurat.



2.5 Liikenneturvallisuuskyselyssä esille tulleet ongelmakohteet 

Asukaskyselyn karttaosiossa oli mahdollisuus merkitä kartalle ja selittää tarkemmin 

kohteita, jotka vastaaja koki ongelmalliseksi. Tuloksissa esitetään 

pääasiassa kohteita, joista tuli enemmän kuin yksi palaute. Maastokäynneillä 

pyrittiin kuitenkin käymään läpi kaikki vastauksissa mainitut ongelmakohteet 

ja huomioimaan kaikki merkittävät ongelmat. 

2.5.1 Akaa 

Toijala 

Asukaskyselyn perusteella merkittävimmät Toijalan ongelmakohteet löytyvät 

seuraavilta kaduilta ja teiltä: Hämeentie, Äyköntie, Valtatie, Alventie, Kirkkotie, 

Meijerintie, Sontulantie sekä Kurisjärventie. Puutteita koettiin olevan 

pääasiassa kevyen liikenteen yhteyksissä, nopeuksien hallinnassa sekä liittymäturvallisuudessa 

kaikkien osapuolten kannalta. 

Toijalan keskustan liikennejärjestelyjä on viime aikoina kehitetty nopeaan 

tahtiin, ja maastokäyntien aikana keskusta-alueella liikenneympäristön parantaminen 

oli käynnissä ainakin rautatieaseman edustalla. Parannettujen 

katuosuuksien välissä on vielä paikoin parantamattomia osuuksia, mikä osin 

aiheuttaa sekavuutta liikenneympäristöön. Osa parannetuista kohteista oli 

toteutettu huolimattomasti. 

Viiala 

Päällimmäisinä esille nousseita ongelmia olivat Keskuskadun hidastetöyssyt, 

Valtakadun (tie 303) pohjoinen kiertoliittymä, Peltokummuntien liikenne sekä 

Toijalantien (tie 303) ylitys Varrasniemen kohdalla keskustan itäpuolella. 

Viialan taajaman pääkadulla (Keskuskatu) ja maantiellä 303 (Valtakatu) on 

viime vuosina tehty toimenpiteitä, jotka ovat tuoneet huomattavia parannuksia 

liikenneympäristöön. Asukaspalautteen ja maastokäyntien perusteella 

taajaman alueella ei ole merkittäviä ongelmia. 

2.5.2 Kylmäkoski 

Kylmäkoskella ongelmana ovat Tampereen suunnasta Kylmäkosken pohjoiseen 

liittymään tultaessa liittymän huonot näkemäolosuhteet vasemmalle 

sekä Sontulantien raskas läpikulkuliikenne, kevyen liikenteen väylän puute ja 

ylinopeudet. 

Sontulantielle rakennetut kevyen liikenteen keskisaarekkeet (3 kpl) koettiin 

turvattomaksi ja riittämättömäksi ”suojaksi” tietä ylitettäessä. Tiellä ei käytännössä 

ole piennaralueita, ja rakennetut suojatiesaarekkeet ovat kapeita, 

eivätkä asukaspalautteen mukaan hillitse mainittavasti ajoneuvojen nopeuksia. 

Myös saarekkeiden sijainti oli kyseenalainen suojatien päättyessä esimerkiksi 

puuhun tai ojanpenkkaan.



2.5.3 Urjala 

Urjalan ongelmiksi koettiin Urjalankylään vievän Punkalaitumentien lisäksi 

Tampereentien ja valtatie 9:n liittymä, keskustaa halkovan Urjalantien länsipää, 

Urjalantien ja Tampereentien liittymäalue sekä Huhdintie. 

Urjalantien ja Tampereentien liittymässä on nykyisin ongelmana kevyen liikenteen 

väylän käyttäminen autokaistana. Vastaavasti myös kevyt liikenne 

on käyttänyt autokaistoja. Liittymä on vaikeasti hahmotettavissa, mikä on aiheuttanut 

väärinkäsityksiä. Liittymän muotoilu (geometria) ei tue oikein ajamista. 

Huhdintien ja myös muun Huhdin alueen ongelmana ovat pääasiassa ylinopeudet 

ja turvattomat kadun ylitykset. Lisäksi alueella koettiin olevan näkemäongelmia 

useissa liittymissä. 

2.5.4 Valkeakoski 

Asukaskyselyn perusteella merkittävimmät Valkeakosken ongelmakohteet 

löytyvät seuraavilta kaduilta ja teiltä: Roukontie, Kangasalantie, Lempääläntie, 

Ulvajankatu, Apiankatu, Sääksmäentie sekä Kaapelintie. Nämä ovatkin 

pitkälti samoja kohteita, joissa ilmeni merkittävimpiä onnettomuuskasaumia. 

Muita ongelmia olivat edellä mainituissa kohteissa mm. kevyen liikenteen 

väylien kapeus, ylinopeudet, epäselvät liittymäalueet sekä vaaralliset kouluympäristöt. 

Suurin negatiivinen palaute kohdistui liikennevalojen toimintaan. 

Liikennevalojen toimintaa kehitetään kuitenkin aktiivisesti, eikä tässä raportissa 

ehdoteta parannuksia sen suhteen. 

2.6 Yhteenveto puutteista ja ongelmista 

Eniten ongelmakohteita löytyi asukaskyselyn ja maastokäyntien perusteella 

Akaalta Toijalan taajamasta ja Valkeakosken taajama-alueelta, jotka ovat 

toisaalta myös suunnittelualueen suurimmat asukaskeskittymät. Muiden kuntien 

osalta merkittävimmät ongelmat on monilta osin ratkaistu, ovat tulossa 

ratkaistavaksi lähiaikoina tai voidaan ratkaista suhteellisen pienin toimenpitein. 

Parannustoimenpiteitä ja ohjearvoja esitellään yleisesti luvussa 4 ja 

kuntakohtaisia parannusehdotuksia luvussa 5. 

Keskustojen ja taajama-alueiden lisäksi puutteita liikenneturvallisuudessa 

ilmeni haja-asutusalueilla lähinnä maaseutumaisten kyläympäristöjen läpikulkuteillä. 

Näissä kohteissa ongelmana olivat ylinopeudet, kevyen liikenteen 

väylien tai riittävän leveiden piennaralueiden puuttuminen sekä raskas liikenne. 

Paikoitellen huonoon teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien kuntoon 

ja talvikunnossapidon laatuun oli kiinnitetty huomiota sekä taajama- että 

haja-asutusalueilla. Kunnossapidon laatuongelmat voivat toisaalta johtua yksittäisistä 

sään kannalta huonoista päivistä, jolloin kunnossapitokaluston rajallisuus 

viivästyttää auraamista. 

Osana valtatien 9 parantamista ovat yhteydet valtatieltä Urjalan, Kylmäkosken 

ja Viialan taajamiin parannettu tai parantamisen kohteena. Kyseisten 

taajamien pääkadut ovat myös osin maanteitä, joiden kehittämiseen näillä 

keskusta-alueilla on viime vuosina panostettu.


LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 

3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 

3.1 Valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet 

Vuosille 2001–2005 laaditun valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman 

pitkän aikavälin visio on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua 

liikenteessä. Tieliikenteen turvallisuus 2006–2010 -raportissa valtakunnallista 

tavoitetta on konkretisoitu siten, että vuonna 2010 päästäisiin alle 

250 liikennekuoleman. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että vuonna 2025 

päästäisiin alle sadan liikennekuoleman eli noin neljännekseen nykyisestä 

määrästä. 

Liikenteen turvallisuuden edistäminen onkin yksi kolmesta Liikenne- ja viestintäministeriön 

lähiajan yhteiskunnallisesta vaikuttavuustavoitteesta. Toisaalta 

liikenneturvallisuustyötä ei tule nähdä erillisenä toimintona, vaan turvallisuusajattelun 

tulee sisältyä kaikkiin liikenteeseen liittyviin toimintoihin. 

Tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on määritelty kuusi kärkihanketta, 

jotka myös tukevat toisiaan: 

• Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen 

• Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa 

• Nopeuksien hillitseminen 

• Päihdeonnettomuuksien vähentäminen 

• Ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen 

• Onnettomuuksien seurausten lieventäminen 

Valtioneuvoston vuonna 2006 antaman periaatepäätöksen mukaisesti liikenneturvallisuuden 

tulee olla ensisijainen tavoite kaikessa liikennesuunnittelussa. 

Lisäksi liikenneturvallisuutta tulee edistää alueellisesti parantamalla liikenneturvallisuustyön 

arvostusta sekä laatimalla ja toteuttamalla aluetason 

liikenneturvallisuussuunnitelmia. 

Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuusselvityksen (2002) mukaan liikenneturvallisuuteen 

suhtautuminen on alueella yleisesti piittaamattomampaa kuin 

muualla maassa. Näin ollen valvonnan lisääminen ja toisaalta etenkin kasvatus-, 

valistus- ja tiedotustoiminnan tehostaminen ovat avainasemassa. Länsi-Suomen 

läänissä kuoli selvityksen mukaan 14,7 % enemmän ihmisiä liikenteessä 

vuosina 1998–2000 kuin muualla maassa keskimäärin. Tavoitteena 

on puolittaa tasoero vuoteen 2007 mennessä ja poistaa vuoteen 2015 

mennessä. 

Länsi-Suomen läänin on pitkällä aikavälillä tarpeen panostaa seitsemään 

toimenpidealueeseen maakuntien liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelman 

(2001) mukaisesti. Ne käsittävät liikenneturvallisuustyön tehostamisen, 

kuntien aktivoinnin, liikennekasvatuksen lisäämisen ja tiedottamisen tehostamisen, 

pääteiden turvallisuuden parantamisen, tutkimus- ja kokeilutoiminnan 

edistämisen sekä yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämisen ja 

joukkoliikenteen suosimisen.



3.2 Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen 

Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmassa on tavoitteena kehittää 

kuntien liikenneturvallisuustyötä kokonaisvaltaisesti. Työn tulee olla jatkuvaa, 

läpinäkyvää ja tavoitteellista, jotta työn tavoitteet saadaan konkretisoitua 

tuloksellisesti käytännön liikennetilanteisiin. Kuntien liikenneturvallisuustyössä 

tärkeitä näkökulmia on havainnollistettu kuvassa 11. 

Kuva 11 

Lähtökohdat kunnan liikenneturvallisuustoiminnan tehostamiseen. 

Kaikkien liikkujaryhmien tarpeiden huomioon ottaminen ja esteettömyys ovat 

tärkeä osa liikenneympäristön tasa-arvoista toteuttamista. Liikenne- ja viestintäministeriö 

sekä Tiehallinto ovat omalta osaltaan edistäneet esteettömyysnäkökulman 

huomioon ottamista liikenneympäristön suunnittelussa. 

Tässä työssä ei ole tehty yksityiskohtaista esteettömyyskartoitusta, mutta 

toimenpideohjelman parantamissuunnitelmat tehdään siten, että myös kohteiden 

mahdolliset esteettömyysongelmat poistuvat. 

3.3 Liikenneturvallisuustyöryhmät 

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kunnan eri elinten hyvää yhteistyötä 

keskenään ja muiden toimijoiden kanssa. Liikenneturvallisuusasiat 

ovat osin kuntien sisäisiä, osin naapurikunnilla on yhteisiä ongelmia, tarpeita 

ja hankkeita. Kuvassa 11 on esitetty ehdotus Etelä-Pirkanmaan alueen liikenneturvallisuustyön 

organisoimiseksi. Työ esitetään järjestettävän kahdella 

tasolla: 

- Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 

- Seudun liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä



Kuvassa 12 on esitetty yleispiirteinen malli liikenneturvallisuustyön organisoinnista. 

Malli mahdollistaa keskinäisen oppimisen ja helpottaa työnjakoa, 

siten että eri kunnissa ei turhaan tehdä päällekkäistä työtä. 

Kuva 12 

Liikenneturvallisuustyön organisointi seutu- ja kuntatasolla. 

Liitteenä 7 on luonnos kunnallisen työryhmän ja seudullisen ohjausryhmän 

kokousten asialistoiksi kaudelle 2007–2008.



3.3.1 Kunnan yhdyshenkilö 

Joka kunnassa tulee olla liikenneturvallisuuden yhteyshenkilö, joka 

pitää asiaa esillä. Etelä-Pirkanmaalla yhdyshenkilöt on nimetty. Kuntien 

resurssit huomioiden liikenneturvallisuus olisi varmastikin osapäiväinen 

tehtävä. Henkilön on oltava halukas perehtymään liikenneturvallisuuteen 

sekä kyvykäs kirjoittamaan ja luennoimaan aiheesta. Kunnan on vastaavasti 

oltava valmis antamaan resursseja em. henkilön osaamisen kehittämiseen 

esimerkiksi kurssien ja opintomatkojen muodossa. 

Liikenneturvallisuuden yhdyshenkilön yhteystiedot on tuotava kunnan 

tiedotuksessa ja kotisivuilla näkyvästi esille. Palautteet ja huolenaiheet 

osoitettaisiin tälle henkilölle, joka antaa kasvot liikenne (turvallisuus) kysymyksille. 

3.3.2 Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuustyön vetäjä 

Tässä projektissa ehdotettiin myös uuden osa-aikaisen työntekijän 

palkkaamista vetämään seudullista yhteistyötä liikenneturvallisuusasioissa 

Etelä-Pirkanmaan alueella. Työtehtävä olisi houkutteleva esimerkiksi 

nuorelle teknisen tai yhteiskuntatieteellisen alan osaajalle, jolle taattaisiin 

mahdollisuudet kehittyä liikenneturvallisuuden asiantuntijana. Tähän rooliin 

sopisi myös syventyä kevyen liikenteen suunnittelun kysymyksiin. 

Liikenneturvallisuustyön vetäjän tehtävät: 

- levittää kunnissa tietoa hyvistä käytännöistä liikenneturvallisuustyössä 

- perehtyä kevyen liikenteen suunnitteluun ja edistämiseen ja levittää 

näistä tietoa 

- järjestää kuntien yhdyshenkilöille ekskursioita esimerkkikohteisiin kotimaassa 

ja ulkomailla 

- toimia kuntien yhteisenä edustajana läänin tason liikenneturvallisuusyhteistyössä 

- organisoida yhteistyötä yritysten kanssa ja näille suunnattua tiedotusta. 

3.3.3 Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 

Kunkin kunnan sisäiseen liikenneturvallisuustyöryhmään nimetään edustajat 

teknisestä toimesta, sivistys-/koulutoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä 

vapaa-aika-/nuorisotoimesta. Urjalan kunnassa yhteistyö on jo lähtenyt 

käyntiin tähän tapaan Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelman 

laatimisen aikana. Liikenneturvallisuusryhmässä voisi olla mukana 

myös 1 – 2 asukkaiden edustajaa. 

Akaan ryhmässä edustettuna voisi olla kunnan eri hallintokuntien lisäksi 

asukkaiden edustajana AKKU (Akaan kulttuuriympäristö) -projekti. Projektissa 

liikenne nähdään tärkeänä osana kulttuuria, elämäntapaa ja ympäristöä.



Akaan vahvuutena voi olla asukasedustajien aktiivinen ote liikenneturvallisuustyöhön. 

1 

Liikenneturvallisuusryhmän on tarkoituksenmukaista kokoontua ainakin kolme 

- neljä kertaa vuodessa. Työryhmän toiminnan tavoitteet ovat seuraavat: 

• Tiivistää kunnan sisäistä yhteistyötä ja selkiyttää työnjakoa liikenneturvallisuusasioissa 

• Tuoda jatkuvuutta liikenneturvallisuustyöhön ja parantaa sen näkyvyyttä 

• Vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin ja sitä kautta koettuun 

turvallisuudentunteeseen ja tapahtuneisiin onnettomuuksiin 

Luonteva tapa saada asukkailta palautetta on järjestää vuosittainen liikenneturvallisuustilaisuus, 

jossa esitellään tehdyt suunnitelmat ja toimenpiteet 

sekä keskustellaan liikenneturvallisuustilaisuuden kehityksestä 

ja työn painotuksista. 

Työryhmän tehtävät voidaan siten määritellä seuraavanlaisiksi: 

• Kunnan sisäisten toimenpiteiden suunnittelu 

• Työn organisointi kunnassa ja vastuun jakaminen 

• Tavoitteiden ja painopisteiden määrittäminen, rahoituskehykset 

• Kunnan liikenneturvallisuustilanteen seuraaminen 

• Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen (=fyysisten toimenpiteiden) 

seuranta 

• Vuosittaisen asukastilaisuuden/liikenneturvallisuusteemaillan 

järjestäminen 

• KVT-suunnitelman täytäntöönpano, seuranta ja päivitys 

3.3.4 Seudullinen liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä 

Liikenneturvallisuustyötä seudulla koordinoimaan esitetään seudullista ryhmää, 

joka kokoontuisi kerran tai kaksi vuodessa. Sen avulla vaihdetaan tietoa 

ja kokemuksia ja toisaalta saadaan sekä liikenneturvallisuudelle yleensä 

että yksittäisille hankkeille enemmän painoarvoa ja huomiota. Sen toiminta 

voi painottua yhteisiin tiedotus- ja valistushankkeisiin sekä sellaisiin liikenneympäristön 

parantamistarpeisiin, jotka liittyvät tiehallinnon teihin ja/tai koskevat 

useaa kuntaa. 

Edustettuna ovat kuntien lisäksi poliisi, seudullinen palo- ja pelastustoimi, 

tiepiiri, maakuntaliitto ja lääninhallitus. Liikenneturvan edustaja on mukana 

kertomassa saatavista aineistoista, kursseista ja kampanjoista. 

1 

AKKU-projektin puitteissa toimii erityinen liikenneympäristöön keskittyvä teemaryhmä. Projekti on myös 

neuvotellut yhteistyön aloittamisesta muiden Etelä-Pirkanmaan kuntien kanssa. Mikäli projekti laajenee 

muualle Etelä-Pirkanmaalle, liikenneteemaryhmällä tulisi olla edustus seudullisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä. 

Näin voitaisiin varmistaa vuorovaikutus kuntalaisten ja kuntien liikenneturvallisuustyön välillä.



3.3.5 Pirkanmaan liikenneturvallisuusnyrkki 

Pirkanmaan liikenneturvallisuuden edistämiseksi on perustettu v. 2002 liikenneturvallisuushankkeita 

toimeenpaneva ryhmä, ns. Pirkanmaan liikenneturvallisuusnyrkki, 

jonka kokoonpano tämän suunnitelman laatimisen aikaan 

löytyy liitteestä 9. 

Pirkanmaan liikenneturvallisuusyhteistyöryhmän ohessa toimiva liikenneturvallisuuden 

Nyrkki-työryhmä tekee mm. seudullisia kuntakäyntejä, joilla pyritään 

motivoimaan kuntia jatkamaan liikenneturvallisuustyötä. Yhteistyössä 

kuntien kanssa järjestetään teematilaisuuksia seutukuntiin tehtyjen liikenneturvallisuussuunnitelmien 

tiimoilta. 

3.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma (KVT) 

Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden lisäksi on tärkeää panostaa 

asennekasvatukseen ja tiedotukseen. Kunnan kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma 

(KVT) on toimintasuunnitelma, jossa liikenneturvallisuustyö 

ulotetaan koskemaan kaikkia kunnan toimialoja ja kaikkia kuntalaisia. KVTsuunnitelman 

päätavoitteena on vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin 

ja sitä kautta koettuun turvallisuuden tunteeseen ja tapahtuneisiin onnettomuuksiin. 

Kullekin hallintokunnalle esitetyissä tehtävissä esitetään kohderyhmä, tavoite 

ja toimintatapa tavoitteen saavuttamiseksi, ajoitus ja yhteistyötahot, vastuuhenkilö 

sekä suunnitelman toteuttamisen seurantatapa. Kunnat ja ryhmät 

toteuttavat suunnitelmaa yhteistyössä muun muassa poliisin, Liikenneturvan, 

Tiehallinnon ja kaikkien kuntalaisten kanssa. 

Toimintasuunnitelmien laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 

liikennekuolemien vähentämisestä. KVT-suunnitelmat hallintokunnittain 

ovat liitteenä 3. 

Eri hallintokuntien työnjaosta on sovittava, jotta liikenneturvallisuutta pystytään 

tehokkaasti edistämään kunnassa. Vaikeus on siinä, että kuntien organisaatio 

vaihtelee. Seuraavassa vastuut on pyritty esittämään toisaalta riittävän 

konkreettisina, toisaalta joustavasti eri kuntiin sovellettavina tehtävinä. 

Päätehtävät esitetään tässä ja tarkennuksia liitteessä 3. 

3.4.1 Vapaa-aikatoimi 

Vapaa-aikatoimen alaan kuuluvat useimmiten nuoriso-, liikunta- ja kulttuuriasiat. 

Vapaa-aikatoimi vastaa nuorisotilojen, kirjastojen ja muiden kulttuuritilojen 

sekä liikuntapaikkojen käytöstä, osin myös niiden suunnittelusta ja ylläpidosta. 

Keskeinen tehtäväalue on nuorten toiminnan järjestäminen. Esimerkiksi 

Kylmäkoskella vapaa-aikatoimi järjestää mm. kilpailuja, turnauksia, 

kuntoliikuntaa, kuljetuksia ja retkiä, uimakoulutoimintaa, leirejä ja muuta nuorisotoimintaa 

(www.kylmakoski.fi) yhteistyössä mm. urheiluseurojen kanssa.



Vapaa-aikatoimen vastuisiin liikenneturvallisuuden edistämisessä kuuluu ainakin: 

- Liikunta- ja muilla toimipaikoilla 

• kohteiden ja niille vievien reittien liikenneturvallisuus 

(mm. kirjastot, kirjastoautot, uimahallit, pelikentät, kuntoradat, 

ladut) 

- Tapahtumissa ja retkillä 

• yleisötapahtumien ja nuorten retkien liikkumisturvallisuuden 

edistäminen 

- Nuorisotaloissa ja muussa nuorisotoiminnassa 

• vuorovaikutus nuorten kanssa sekä valistus keskustelemalla 

ja neuvomalla 

• erityishuomiota vaativat nuoret pyöräilijöinä ja mopoilijoina 

Nuorten liikkumisturvallisuuden tekijöitä on mm. pyöräilykypärän ja heijastinten 

käyttö. Useassa kunnassa tätä on edistetty esimerkiksi askartelemalla 

tyylinmukaisia heijastimia nuorisotiloissa. 

3.4.2 Sosiaali- ja terveystoimi 

Sosiaali- ja terveystoimella on tärkeä asema kaupunkilaisten turvallisuuden 

ja hyvinvoinnin tukemisessa. Se tavoittaa kuitenkin käytännössä parhaiten 

päiväkoti-ikäiset perheineen sekä osan ikääntyneistä ja liikkumis- ja toimintaesteisistä 

kuntalaisista. 

- Äitiys- ja lastenneuvoloissa 

• tavoitteena on perheiden turvallinen toiminta liikenteessä, 

• henkilökohtainen neuvonta mm. turvavyön, -kaukalon 

ja –istuimien käytöstä. 

- Päiväkodeissa 

• liikennekasvatus liitettävä vanhempien ja päiväkodin 

yhteisiin kasvatustavoitteisiin esim. vanhempainilloissa; 

• päivittäisessä toiminnassa liikennekasvatus liittyy retkiin, 

kirjoihin ja leikkeihin, moniin arkitilanteisiin 

• ongelmien ja vaaranpaikkojen selvittäminen ja niistä 

tiedottaminen tekniseen toimeen 

• pääasiallinen vastuu lapsen liikenneturvallisuuden oppimisessa 

on kuitenkin aina vanhemmilla (mallioppiminen) 

- Työssäkäyville 

• tiedotus ja valistus työikäisille työterveyshuollon avulla 

• Useilla toimialoilla liikenneturvallisuus on osa 

työturvallisuutta 

• Työmatkojen turvallisuus on kaikkien toimialojen 

yhteinen etu 

- Ikääntyneille 

• tiedotus ja valistus yhdessä vanhus- ja/tai vammaisneuvostojen 

kanssa



• ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, 

heidän kokemuksensa liikenneympäristön puutteista 

tulee ottaa käyttöön suunnittelun voimavarana, 

• menetelmänä kysely/vaaranpaikkakartoitus 

(tässä hankkeessa tehtyä kyselyä voidaan soveltaa 

postikyselynä tai kirjastoissa ja senioritaloissa 

ym. jaettavana) 

• Kylmäkoski toimii tässä pilottikuntana 

• ikääntyneiden autoilijoiden kurssit, tilaisuudet ja riskialtteimpien 

ikäkuljettajien ”seulominen” 

- Liikenneturvan materiaali auttaa eteenpäin 

(www.liikenneturva.fi) 

3.4.3 Koulutoimi 

Esiopetuksessa lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Perusopetuksessa 

liikennekasvatus nähdään yhtenä aihekokonaisuutena useiden 

eri oppiaineiden yhteydessä. Opetussuunnitelmissa liikennekasvatus 

esiintyy liikunnan ja ympäristötiedon yhteydessä. 

Koulun tehtäväkenttä koululaisten liikenneturvallisuuden parantamisessa on 

kaksijakoinen: 

- Kouluympäristön ja -matkojen turvallisuus; Koulun tulee aika 

ajoin tehdä koulumatkojen vaaranpaikkakartoitukset 

(www.liikenneturva.fi) 

• yhteistyötahona kunnan tekninen toimi 

• ”Turvallisimmat koulureitit” –tiedote jaetaan koteihin 

lukuvuoden alussa tai rakennustöiden tms. muutosten 

yhteydessä 

- Yleinen liikennekasvatus; liikennekäyttäytyminen tulee integroida 

laajasti eri oppiaineisiin (esim. kartat, keskustelut, eettiset 

kysymykset, päihteet, asut, kulkuvälineet, ympäristökysymykset) 

• henkilöstön koulutus ja oppimateriaali ajan tasalle, Liikenneturva 

auttaa 

• internetin hyödyntäminen, liikenneaiheiset kilpailut ym. 

uudet ideat esiin 

• tavoitteet eri-ikäisten koululaisten osalta on esitetty 

luokkatasoittain liitteessä 3 

3.4.4 Tekninen toimi 

Tekninen toimi vastaa kunnan kadun- ja tienpidosta sekä suunnittelusta. Se 

pystyy pitkälti vaikuttamaan liikenneympäristön ja katujen kunnossapitoon, 

joten sen rooli liikenneturvallisuustyössä on merkittävä. 

Teknisen toimen tulisi rohkaista kuntalaisia antamaan suoraa palautetta. 

Toisaalta se tekee ja sen tulee tehdä yhteistyötä muiden toimialojen kanssa, 

jotka ovat suorissa yhteyksissä kuntalaisten kanssa (koulu- sekä sosiaali- ja



terveystoimi). Kasvatus- ja valistustavoitteet eri liikenneturvallisuuden kohderyhmille 

liittyvät erityisesti edellä mainittujen toimialojen tehtäviin, joten tässä 

joitakin erityisesti liikenneolosuhteisiin ja -ympäristöön liittyviä vastuita: 

- Onnettomuustilanne 

• seuranta ja tiedonvälitys muille hallintokunnille 

• onnettomuuksien analysointi ja onnettomuuksien tilastointi 

paikkatietomuodossa 

• korjaustoimenpiteiden edistäminen 

- Vaaranpaikkakartoitukset eri kohderyhmille 

• tärkeitä tilanteen tuntemiseksi 

• yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa, teknisen toimen 

roolina tuottaa kartat ja analysoida tulokset 

- Valistusta lapsille, nuorille, aikuisille ja ikääntyneille tarvittaisiin, 

mutta se on tehtävä yhteistyössä muiden hallintokuntien 

kanssa; tekninen toimi voi tuottaa materiaalit 

Teknisen toimen rooliin kuuluu myös tarvittavien määrärahojen esittäminen, 

rakentamistoimenpiteiden perusteleminen ja saaminen kunnan talousarvioon. 

Samasta syystä liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan vakiinnuttaminen 

ja kehittäminen lienee johdonmukaisinta panna teknisen toimen vastuulle. 

3.5 Kuntakohtaiset painotukset lähitulevaisuudessa 

Kunnittain on sovittu (sovitaan!) seuraavista painopistealueista lähiajan toiminnassa 

liikenneturvallisuuden edistämiseksi Etelä-Pirkanmaan kunnissa. 

Seuraavassa on esitys kuntien keskinäiseksi työnjaoksi, joka liittyy valistustyöhön 

erityisten kohderyhmien parissa. Kunnat edistävät erityisesti oman 

kohderyhmänsä asioita ja esittelevät kehitettyjä menetelmiä ja saatuja tuloksia 

seudullisen liikenneturvallisuusryhmän puolivuosittain pidettävissä kokouksissa. 

Huom. Kohderyhmiin liittyen on joka kunnassa pohdittava, miten 

valistusta saadaan tehokkaasti suunnattua myös autoilijoille ja yleensä työssäkäyville 

ikäluokille. 

Ryhmän piirissä voitaisiin lisäksi esimerkiksi vuosittain järjestää opastettu 

opintomatka paikallisissa tai etäisemmissä kohteissa eri kulkumuodoilla. 

Tarkemmat KVT-ohjelmat on esitetty liitteenä 3. Kunkin kunnan rooliin kuuluisi 

lisäksi esitellä liikenneturvallisuustyönsä tavoitteita, menetelmiä ja tuloksia 

seudullisessa ohjausryhmässä. 

Konsultin ehdotus on, että jokaisessa kunnassa kunnan oma liikenneturvallisuustyöryhmä 

järjestää alkusyksyllä 2007 avoimen liikenneturvallisuusillan. 

Tavoitteita ovat ainakin seuraavat: ryhmä esittäytyy ja tulee tutuksi kuntalaisille, 

esitellään kunnan onnettomuustilannetta esimerkiksi Tiehallinnon tietojen 

pohjalta, ja suunnitellut (esimerkiksi tässä raportissa esitellyt) parannustoimet. 

Tämän lisäksi varataan riittävästi aikaa keskusteluun liikenneturvallisuusohjelman 

painotuksista, kuten tärkeimmistä kasvatuksen ja valistuksen 

kohderyhmistä. Millaista yhteistyötä voitaisiin käynnistää paikallisten tiedotusvälineiden 

(paikallislehdet ja –radioasemat) kanssa KVT-toimissa?



Tilaisuus tulee pitää illalla, jotta siihen saadaan edustus eri ikäryhmiltä ja eri 

elämäntilanteessa olevilta ja siten mahdollisimman monipuolista kuntalaisten 

omiin kokemukseen pohjautuvaa tietoa. Silloin myös eri kulkumuodot ovat 

todennäköisemmin edustettuina. Tilaisuus on hyvä järjestää ennen fyysisten 

toimenpiteiden kuten hidasteiden toteuttamista. Toimenpiteiden julkinen esittely, 

keskustelu ja perusteiden esittäminen parantaa niiden huomioarvoa ja 

hyväksyttävyyttä. 

Akaan KVT-suunnitelman painopisteet 2007-08: 

- kevyen liikenteen toimenpidesuunnitelman ”kevyt päivitys”: esitettyjen 

toimenpiteiden läpikäynti kunnan liikenneturvallisuusryhmässä 

ja seudullisessa työryhmässä 

- kunnan virastojen (hallintokuntien) edustajien nimeäminen liikenneturvallisuusryhmään 

ja työnjaon määrittely 

- vanhusten vaaranpaikkakartoituksen tekeminen Viialan osalta 

- yhteistyökuvioiden tarkentaminen AKKU-projektin kanssa 

- liikenneturvallisuusteemojen esittely AKKU-projektin koordinoimissa 

vuosittaisissa kaupunkikonferensseissa 

Akaan erityinen tehtävä olisi tarkentaa työnjako kuntalaisten AKKU-projektin 

liikenneryhmän kanssa. Projektin ulkopuolinen rahoituksen jatkuminen selvinnee 

vuoden 2007 aikana. Näillä näkymin kansalaisaktiivisuus jatkuu kuitenkin 

siitä riippumatta. 

Kylmäkosken KVT-suunnitelman painopisteet 2007-08: 

- Avoimen liikenneturvallisuusillan pitäminen kuntalaisille 

o Keskustelu tarvittavista kasvatus-, valistus- ja tiedotustoimista 

- vaaranpaikkakartoitus: kouluympäristön turvallisuuden kehittäminen 

(esimerkkinä Vaasan kaupunki) 

- Kylmäkosken vanhusneuvoston esityksestä kunnassa tehdään 

ikääntyneiden kannalta vaaranpaikkojen kartoitus ja parantamissuunnitelma



Urjalan KVT-suunnitelman painopisteet 2007-08: 

- Vanhusten vaaranpaikkakartoitus pyritään tekemään vuosien 

2007-2008 aikana 



o Keskustelu autoilijoille ja työssäkäyville suunnattavasta valistuksesta 

• Esim. tiedotusvälineiden käyttö, kolumnit ja onnettomuustietojen 

seuranta niissä 

• Liikenneturvallisuusvalistus työpaikoilla 

- Kasvatus ja valistus nuorisotiloissa ja -tapahtumissa: 

o pyöräilykypärän käytön tehostaminen 

o heijastimen käytön tehostaminen 

o alikulkujen käyttäminen 

o 

o 

kevyen liikenteen väylien käyttäminen 

kevyen liikenteen sääntöjen kertaaminen (pyöräilijän paikka, 

väistämissäännöt) 

Valkeakosken KVT-suunnitelman painopisteet 2007-08: 



- ikääntyneiden vaaranpaikkakartoitus yhteistyössä Liikenneturvan 

kanssa; kartoituksen järjestäminen 

- Valkeakosken keskustan kevyen liikenteen väyläratkaisujen esittely 

ryhmälle ja ”testauttaminen” pyöräilijöinä, kävelijöinä jne.


LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISTOIMENPITEET 

4 LIIKENNEYMPÄRISTÖN 

PARANTAMISTOIMENPITEET 

4.1 Lähtökohdat 

Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelman painopisteistä, kevyt liikenne 

ja työikäinen väestö, on ensimmäinen liikenteessä haavoittuvin ja toinen 

autoilun kannalta aktiivisin liikkujaryhmä. Konfliktitilanteissa kevyt liikenne 

on selkeästi altavastaajan roolissa monista eri syistä. Kuva 13 osoittaa 

sen perusasian, että etenkin autojen ajonopeudella on merkittäviä vaikutuksia 

kevyen liikenteen turvallisuuteen ja mahdollisten onnettomuuksien vakavuuteen. 

Kuva 13 

Ajonopeuden vaikutus pysähtymismatkaan (Tielaitos. 2000. Taajamien 

nopeusrajoitusten suunnittelu. TIEL 2130017) 

Jalankulkijoiden kuoleman todennäköisyys kasvaa kuvan 14 s-käyrän mukaisesti, 

ja jo 60 km/h nopeudella ajavan auton alle jäänyt jalankulkija kuolee 

70 % todennäköisyydellä. Pelkästään nopeusrajoituksen 60 km/h laskeminen 

esimerkiksi rajoitukseen 50 km/h tarkoittaa sitä, että jalankulkijan riski 

kuolla onnettomuudessa on 30 % pienempi. 

Kuva 14 

Jalankulkijan kuolemanriski ajoneuvon nopeuden kasvaessa (Liikenneturva. 

1999. Ennakoivan ajamisen opas. Pidä pelivaraa.)



4.2 Liikenneturvallisuuden huomioon ottaminen maankäytön 

suunnittelussa 

Liikenneturvallisuus on tärkeä näkökulma niin uusien alueiden suunnittelussa 

kuin täydennysrakentamisessakin. Maankäytön ja liikennejärjestelmän 

vuorovaikutteinen suunnittelu ottaa liikenneturvallisuuden huomioon eri toimintoja 

sijoiteltaessa. Liikennejärjestelmä on suunniteltava niin, että kenenkään 

ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. 

Maakuntakaava, aikajänne 10–30 vuotta 

Yleispiirteisissä kaavoissa (maakunta- ja yleiskaava) määritellään toimintojen 

sijoittelu. Sijoittelulla on vaikutusta turvallisuuteen onnettomuuksille altistumisen 

ja myös onnettomuuksien vakavuuden määräytymisen kautta. Maakuntakaavassa 

määritellään valtakunnan, maakunnan ja seudun kannalta 

lähtökohtia kuntien maankäytön suunnittelulle. 

Yleiskaava, aikajänne 5-20 vuotta 

Yleiskaavalla on keskeinen asema maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa. 

Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja siinä tehdäänkin liikenneturvallisuuden 

kannalta merkittäviä ratkaisuja. 

Yleiskaavoja on eritasoisia ja eri tarkkuudella laadittuja, mutta koko kuntaa 

koskevassa yleiskaavassa esitetään yleensä liikenneväylien toiminnallinen 

luokitus. Pääkohtia liikenneturvallisuuden kannalta ovat toimintojen sijoittelu, 

hajarakentamisen ohjaus, liikenneverkon jäsentely sekä toteuttamisen ajoitus. 

Maankäytön nykytilan selvittäminen on lähtökohta maankäytön suunnittelulle. 

Ensisijaisia ovat kevyen liikenteen yhteystarpeet ja niitä luovat toiminnot, 

kuten päiväkodit ja sairaalat. Lisäksi selvitetään autoliikennettä ja erikseen 

raskasta liikennettä synnyttävät kohteet. Liikenneverkon ominaisuuksien selvittämisessä 

tarkennetaan tietoja mm. liikennevirroista ja ongelmakohdista 

eriluokkaisilla teillä ja kaduilla sekä tietoja joukkoliikenteestä ja pysäköinnistä. 

Lähtötietoja täydennetään erilaisten mittausten, maastokäyntien, aloitteiden 

ja keskusteluiden perusteella. (Ympäristöministeriö. 2006. Liikenneturvallisuus 

kaavoituksessa. Ympäristöhallinnon ohjeita I/2006.) 

Nykytilaa arvioidessa analysoidaan liikenteellistä tilannetta kaava-alueen sisällä 

ja sen vaikutusalueella. Tähän kuuluu mm. liikkumistarpeiden tarkastelu 

matkojen luonteen ja suuntautumisen mukaan sekä liikenteen ja liikenneväylien 

turvallisuuden, toimivuuden ja vaikutusten tarkastelu. Maankäytön 

laajenemissuunnissa tarkastellaan yhdyskuntarakennetta mahdollisesti 

eheyttäviä alueita, joukkoliikennereittejä ja päivittäisten matkojen kohteita. 

(Ympäristöministeriö. 2006. Liikenneturvallisuus kaavoituksessa. Ympäristöhallinnon 

ohjeita I/2006.) 

Yleiskaavan vaikutusarviossa analysoidaan vielä toimintojen sijoittelua liikenteen 

muodostumisen kannalta, ajoneuvoliikenteen ja liikenneverkon ominaisuuksia, 

kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuutta sekä muita liikennemuotoja. 

Lisäksi on arvioitava kaavan toteuttamisen realistisuus ajallisesti, 

erilaisten riskien kannalta ja rahoituksen kannalta. (Ympäristöministe-



riö. 2006. Liikenneturvallisuus kaavoituksessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 

I/2006.) 

Asemakaava 

Asemakaavoituksen yhteydessä tarkastellaan jo yleiskaavoitusvaiheessa 

läpi käytyjä asioita yksityiskohtaisesti; kaavassa osoitetaan mm. liikenteen 

tilanvaraukset. Kaavan toteuttamiseen liittyen varmistetaan, että kaavan toteuttamisen 

aikajänne ja vaiheittain toteuttamisen edellytykset ovat selviä. 

Lisäksi varmistetaan kustannus- ja toteutusvastuut sekä sopimukset liikenne- 

ja maankäyttöratkaisujen toteutuksen keskinäisestä ajoituksesta. (Ympäristöministeriö. 

2006. Liikenneturvallisuus kaavoituksessa. Ympäristöhallinnon 

ohjeita I/2006.) 

4.3 Menetelmiä liikenneturvallisuuden parantamiseen 

Liikenneympäristön parantamisessa on nykyisen kaltaisilla valtion ja kuntien 

rahoitusmahdollisuuksilla pyrittävä halpoihin, mutta tehokkaisiin toimenpiteisiin. 

Lisäksi toimintaympäristössä on otettava huomioon myös muita tekijöitä, 

kuten ympäristö ja ihmiset, joten laajojen ratkaisujen toteuttaminen vaatii 

usein paljon valmistelevaa työtä. 

Hämeen tiepiiri on laatinut Pienten liikenneturvallisuushankkeiden tuotekuvaukset 

-ohjeen, jossa esitellään vaihtoehtoja ja vaatimuksia erilaisille liikenneturvallisuushankkeiden 

perusratkaisuille. Niitä sovelletaan pääosin olemassa oleville 

teille. 

Tässä luvussa esitellään menetelmiä yleisemmällä tasolla. Lisäksi esitellään 

mitoitusesimerkkejä ja ohjearvoja. Raportin lopussa ja liitteenä on esitetty 

työkaluja liikenneturvallisuustyöhön ja toimenpiteiden valintaan. 

4.3.1 Liikenteen rauhoittaminen 

Keskusta-alueiden liikennettä voidaan rauhoittaa mm. pysäköintikieltojen ja 

-rajoitusten avulla. Vilkkaille kevyen liikenteen alueille voidaan myös perustaa 

autottomia alueita tai kävelykatuja. Piha- ja hidaskadut rauhoittavat liikennettä 

asuinalueilla. 

Liikennettä voidaan rauhoittaa myös nopeuksia alentamalla, jolloin hyviä 

vaihtoehtoja ovat hidasteet. Vuonna 2006 on Tiehallinnossa aloitettu tutkimaan 

loivapiirteisten hidasteiden käyttöä (www.tiehallinto.fi/toyssyt). Kuvassa 

15 on esitetty esimerkkinä ympyränkaariyhdistelmätöyssy mitoitusnopeudella 

50 km/h. Raskaan ajoneuvon mitoitusnopeus töyssyllä on 35 km/h.



Kuva 15 

Esimerkki tanskalaisesta ns. ympyränkaariyhdistelmätöyssyn mitoituksesta 

(Vejdirektoratet – Vejregelrådet. 2004. Katalog over Typegodkendte 

bump). 

Tulokset ovat tähän asti olleet lupaavia hidaste- ja meluvaikutuksen osalta. 

Ajettaessa mitoitusnopeuksien mukaisesti hidastetyyppi on huomattavasti 

muita töyssytyyppejä parempi ajomukavuuden kannalta, myös raskaan liikenteen 

osalta. Lisäksi ensimmäiset talvikokemukset ovat olleet rohkaisevia. 

4.3.2 Liittymien ja katujaksojen parantaminen 

Ajoneuvoliikenteen nopeuksia voidaan alentaa liikennemerkkien, kuten nopeusrajoitusten 

avulla, kavennusten, sivuttaissiirtymien, töyssyjen sekä korotettujen 

suojateiden ja risteysalueiden avulla. Liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristön 

turvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä nykyistä ympäristöä 

korjaus- ja parannustoimenpiteiden avulla. Saneerauksessa noudatetaan 

samoja periaatteita kuin uusienkin alueiden suunnittelussa. Tavallisimpia 

toimenpiteitä ovat asuntokatujen läpiajokielto liikennemerkkien tai kiinteiden 

esteiden avulla, katujen yksisuuntaistaminen, pääkatuverkon selkeyttäminen, 

pääkatujen liittymien parantaminen, pysäköintirajoitukset, joukkoliikennekadut, 

kävelykadut, sekä nopeuksien rajoittaminen. 

Sivuttaissiirtymät (kuva 16) alentavat tehokkaasti liikenteen nopeuksia 

asuinalueilla, samalla ne parantavat ympäristön viihtyvyyttä. Siirtymät ovat 

hyvä vaihtoehtoehto hidasteille erityisesti kaduilla, joilla kulkee joukkoliikennettä, 

hidasteet ovat matkustajien kannalta epämiellyttäviä. Siirtymät soveltuvat 

käytettäväksi erityisesti nopeusrajoitusalueella 40–60 km/h. 

Kuva 16 Sivuttaissiirtymä.



Pääkatujen liittymiä voidaan parantaa mm. liikennevalojen, korokkeiden, 

kaistajärjestelyjen, kanavoinnin, kääntymiskieltojen, etuajooikeusjärjestelyjen 

ja tonttiliittymien vähentämisen avulla. Tonttiliittymiä voidaan 

yhdistellä, siten että pääkadun liittymien määrää voidaan vähentää. 

Liittymien porrastaminen parantaa liittymien turvallisuutta. Saarekkeiden rakentaminen 

liittymään lisää turvallisuutta ja laskee ajonopeuksia. 

Liittymätyyppien vaikutus turvallisuuteen on seuraavanlainen (Tiehallinto. 

2001. Tasoliittymät. TIEH 2100001-01 2001): 

• Pääsuunnassa kanavoitu liittymä on pääsuunnan turvallisuuden kannalta 

yleensä edullinen, mutta liittyvällä suunnalla onnettomuusriski 

saattaa kasvaa. 

• Avoimeen liittymään verrattuna liittymän kanavointi vähentää onnettomuusriskiä 

erityisesti nelihaaraliittymissä. 

• Nelihaaraliittymän onnettomuusaste on selvästi suurempi kuin kolmihaaraliittymän, 

etenkin jos pääsuunnan ajonopeudet ja liittyvän tien 

liikennemäärät ovat suuria. Nelihaaraliittymän porrastaminen alentaa 

onnettomuusriskiä. 

• Liikennevalojen vaikutus liikenneturvallisuuteen on tapauskohtainen. 

Yleensä valo-ohjaus vähentää risteämisonnettomuuksia, mutta esim. 

peräänajot voivat lisääntyä. 

• Kiertoliittymissä henkilövahinko-onnettomuusaste on oleellisesti pienempi 

kuin muilla tasoliittymätyypeillä. 

Kuvassa 17 on esitetty kiertoliittymän mitoituksen perusmuuttujat. 

Kuva 17 Kiertoliittymä (Tiehallinto. 2001. Tasoliittymät. TIEH 2100001–01).



Tieympäristöä voidaan selkeyttää istutusten ja valaisimien sekä muiden kiinteiden 

rakenteiden avulla. Ne eivät kuitenkaan saa haitata näkemiä tai herättää 

liikaa huomiota. Istutukset viestittävät esim. siirtymisestä taajamaalueelle. 

Tien reuna-alueiden pehmentämisellä parannetaan liikenneturvallisuutta taajamien 

ulkopuolella. Tien reuna-alueilta poistetaan esteitä, kuten puita, loivennetaan 

luiskia, käytetään myötääviä valaisinpylväitä, käytetään tarkoituksenmukaisia 

turva-aitoja ja kaiteita ja panostetaan tien linjauksen suunnitteluun. 

4.3.3 Kevyen liikenteen turvallisuus 

Turvallinen kevyen liikenteen väylä on erotettu ajoradasta, on valaistu ja hyväkuntoinen, 

eikä siinä ole suuria pituuskaltevuuksia. Kevyen liikenteen turvallisuutta 

parantaa risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa eri tasossa, aina 

tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja turvallisuutta voidaan parantaa myös 

korotettujen suojateiden (kuva 18) ja keskisaarekkeiden avulla. 

Kuva 18 

Korotetun suojatien mitoitus a) kun kadulla ei ole linja-autoliikennettä 

ja b) kun kadulla on linja-autoliikennettä (Tielaitos. 1998. Kevyen liikenteen 

suunnittelu. TIEL 2130016.). 

Keskisaarekkeen minimileveys on 2,0 m ja suositeltu leveys 2,5 m. Suojatiet 

tulee merkitä suojatiemerkintöjen avulla, jotka on hyvä sijoittaa myös saarekkeeseen, 

jos saareke on leveä. Suojatiealueet on valaistava kirkkaasti. 

Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa erityisesti liikennemuotojen 

erottelulla, kevyen liikenteen väylä erotetaan selkeästi ajoradasta, lisäksi 

voidaan erottaa jalankulkijat ja pyöräilijät toisistaan. Erilliset kaistat vähentävät 

kevyen liikenteen konflikteja ja parantavat viihtyvyyttä. Erottelu on helppo 

tehdä esim. tiemerkintöjen avulla. 

Jalankulkija kulkee usein lyhintä reittiä, vaikka se ei olisikaan turvallisin. Kattava 

kevyen liikenteen verkosto parantaa turvallisuutta oikomistarpeen vähennyttyä. 

Koulujen ympäristössä kevyen liikenteen turvallisuuteen on kiinnitettävä 

erityistä huomiota.



4.3.4 Liikenteen ohjaustoimenpiteet 

Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa selkeällä liikenteen ohjauksella, joka 

yksinkertaisimmillaan perustuu kattaviin liikennemerkkeihin, opasteisiin ja 

tie- ja katumerkintöihin. Liikennemerkkien oikealla sijoittelulla parannetaan 

niiden ymmärrettävyyttä ja varmistetaan näkyvyys. Liikennemerkkien suunnittelussa 

panostetaan merkkien sijoitteluun, tarpeeseen ja merkin välittämään 

informaatioon. Liikennemerkkien avulla viestitään liikkujille tieosan liikkumissäännöistä 

ja vältetään epäselviä tilanteita. Opasteilla pyritän ohjaamaan 

liikkuja määräpaikkaan mahdollisimman helposti ja suoraviivaisesti. 

Yläpuoliset opasteet auttavat valitsemaan oikean ajokaistan. 

Muuttuvat opasteet ja automaattinen nopeusvalvonta mahdollistavat liikenteen 

ohjauksen reaaliajassa. Esim. muuttuvilla nopeusrajoituksilla voidaan 

tasoittaa ruuhka-tilanteita ja muuttuvilla opasteilla voidaan ohjata liikennettä 

poikkeusjärjestelytilanteissa. 

4.3.5 Kunnossapito 

Näkemät vaikuttavat liikenneympäristön toimivuuteen ja turvallisuuteen. Näkemiä 

voidaan parantaa kunnossapidon avulla poistamalla näkemäesteitä 

kuten leikkaamalla pensasaitoja ja poistamalla talvella aurauksen aiheuttamia 

lumiesteitä. Talvella kunnossapidossa panostetaan auraukseen ja liukkaudentorjuntaan. 

Talvikunnossapito tulee ajoittaa ruuhka-aikojen ulkopuolelle 

ja kunnossapitoaikataulut määräytyvät teiden hoitoluokkien perusteella. 

Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja korjata 

mahdolliset puutteet. 

4.3.6 Esteettömyyden edistäminen liikkumisympäristössä 

Esteettömässä ympäristössä kaikille liikkujille turvataan tasapuoliset ja helppokulkuiset 

liikkumisratkaisut. Esteettömässä suunnittelussa on huomioitava 

mm. ikääntyvien, näkövammaisten, pyörätuolilla liikkuvien sekä muiden heikosti 

liikkuvien tarpeet. Esteetön ympäristö palvelee myös muita liikkujia, kuten 

lastenvaunujen, tai polkupyörän kanssa kulkevia. Rakennettu ympäristö 

on harvoin täysin esteetön. Uudiskohteisiin voidaan vaikuttaa suunnittelulla 

ja nykyisiin kohteisiin voidaan toteuttaa erilaisia korjaustoimenpiteitä. Esteettömyys 

voidaan toteuttaa myös keskeisillä liikkumisalueilla sijaitsevien esteettömien 

kulkureittien avulla. 

Kevyen liikenteen väylät 

Hyvä kevyen liikenteen verkosto on kattava, hyväkuntoinen, yhtenäinen, 

looginen ja turvallinen. Väylän tulee kulkea mahdollisimman suoraan eri kohteiden 

välillä eikä siinä saa olla jyrkkiä mäkiä. Selkeä opastus on osa loogista 

kevyen liikenteen verkostoa. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen lisää turvallisuuden 

tunnetta ja vähentää konfliktitilanteita. Kevyen liikenteen pääreiteillä 

suositellaan jalankulun ja pyöräilyn erottamista 0,2–0,5 metriä leveällä 

erotteluraidalla, joka voidaan toteuttaa esim. erilaisilla kiveyksillä. 

Esteettömyyttä voidaan parantaa jakamalla pitkät kaltevat osuudet lyhyempiin 

porrasmaisiin osuuksiin. Kaltevan osan reunaan voidaan rakentaa kaitei-



ta, esteettömälle väylälle voidaan myös toteuttaa penkeillä varustettuja lepotasanteita. 

Penkkejä on hyvä olla myös muualla kuin nousujen ja laskujen 

yhteydessä. Liian suuret sivukaltevuudet voivat aiheuttaa ongelmia joillekin 

liikkujille. Tasainen päällyste on esteettömyyden kannalta tärkeää ja siksi 

myös huolto ja kunnossapito ovat suuressa osassa kevyen liikenteen väylillä. 

Kadunkalusteet, opasteet, valaisinpylväät, roska-astiat, viherrakenteet sekä 

muut kiinteät esteet tulee sijoittaa väylän ulkopuolelle tai ainakin merkitä ohjaavalla 

pintamateriaalilla. Kun esteet on sijoitettu väylän suuntaisesti, on 

niillä samalla ohjaava vaikutus ja niiden viereen jää suoraviivainen esteetön 

kulkureitti. 

Esteettömyyden kannalta keskeisiä mitoitusarvoja suunnittelun tueksi (Tielaitos. 

1998. Kevyen liikenteen suunnittelu. TIEL 2130016.): 

• Pituuskaltevuus 0,5-5 %, tyydyttävä arvo 6-8 % 

• Sivukaltevuus 2 % 

• Väylän leveys 2,3 m, jotta koneellinen puhtaanapito on mahdollista 

• Tilapäinen minimileveys on 1,5 m 

• Tasainen, kova ja luistamaton päällyste 

Alikulut 

Turvallisin tapa ylittää ajoneuvoliikenne on tehdä se eri tasossa ja esteettömyyden 

kannalta paras vaihtoehto on alikulku. Turvallinen alikulku on hyvin 

valaistu ja avara. Alikulku tulee sijoittaa loogiseksi osaksi kevyen liikenteen 

verkkoa, eikä se saa aiheuttaa suuria pituuskaltevuuksia. 

Alikulun mitoitusarvoja (Tiehallinto. 2002. Tierakenteen suunnittelu ja mitoitus. 

Tiehallinnon selvityksiä 7/2002.): 

• Vapaa korkeus 2,8 m 

• Vähimmäisleveys 2,5 m 

• Näkemävaatimus 12–15 m 

Suojatiet 

Suojatien tulee olla helposti havaittavissa, jotta liikkuja tiedostaa siirtyvänsä 

kevyen liikenteen väylältä ajoradalle. Erottelu voidaan tehdä reunakiveyksen 

avulla, mikä kuitenkin hankaloittaa joidenkin liikkumista. Reunakiven korkeuden 

tulee olla 30–40 mm ja suojatien reunassa täytyy olla vähintään 90 cm 

leveä luiskattu reunakiven osuus. Luiskattua reunakiveä (kuva 19) tulee 

käyttää myös pyörätien yhteydessä. 

Kuva 19 

Suojatien luiskatun reunakiven mitoitusarvoja. (Tielaitos. 1998. Kevyen 

liikenteen suunnittelu. Tielaitoksen julkaisu TIEL 2130016.)



Suojatie voidaan merkitä opaslaattojen ja varoitusalueiden avulla. Varoitusalueet 

voidaan toteuttaa esim. erilaisen kiveyksen tai ritilän avulla, näitä voidaan 

käyttää myös ohjaamiseen. Näkövammaisten kannalta on tärkeää että 

suojatie alkaa kevyen liikenteen väylän reunasta suorassa kulmassa. Valaistus 

parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta suojateillä. Suojatien maalauksen 

värikontrastin tulee olla voimakas ja suojatie on suositeltavaa osoittaa 

liikennemerkein ja tiemerkinnöin. Suojatiemerkki tulee sijoittaa suojatiemerkinnän 

reunaan 0,5 m ajoradan reunasta, jolloin se palvelee parhaiten näkövammaisia. 

Jos suojatie on valo-ohjattu, tulee painonappi sijoittaa siten että 

sitä voidaan talvellakin painaa pyörätulista käsin. 

Pysäköintialueet 

Liikuntaesteisten pysäköintipaikat tulee sijoittaa siten että niistä on helppo 

liikkua palvelukohteeseen, usein oviaukon läheisyyteen. Paikat tulee myös 

mitoittaa normaalia pysäköintipaikkaa leveämmäksi ja niiden taakse tulee 

jättää riittävästi tilaa auton lastausta varten. Vähimmäisleveyden täytyy olla 

3,6 m ja pituuden 5,0 m. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat tulee merkitä selkeästi 

sekä maassa olevin maalimerkinnöin, että seinään kiinnitetyllä tunnuksella. 

Julkisilla pysäköintialueilla tulee olla vähintään kaksi liikuntaesteisten 

pysäköintipaikka jokaista alkavaa 50 normaalia autopaikkaa kohden. 

Joukkoliikennepysäkit 

Joukkoliikennepysäkit palvelevat joukkoliikenteen käyttäjiä, niiden täytyy olla 

helposti tunnistettavissa ja erottua selkeästi muusta ympäristöstä. Pysäkeille 

on oltava selkeät, turvalliset ja helppokulkuiset kevyen liikenteen yhteydet. 

Polkupyöräliikenne suositellaan ohjattavaksi joukkoliikennepysäkin takaa. 

Esteettömällä pysäkillä tulee olla riittävästi odotustilaa ja riittävän suuri kulkutila 

katoksen ympärillä. Korotetulta pysäkiltä on helpompi nousta ajoneuvoon, 

korokkeen vieressä tulee olla selkeästi erottuva varoitusalue. 

Pysäkkialueen mitoitusarvot ovat seuraavanlaisia (Tiehallinto. 2002. Joukkoliikenne 

tiensuunnittelussa – opas tiehankkeen suunnittelijalle. TIEH 

2100013–02.): 

• Katoksen seinärakenteiden ja ajoradan reunan välisen odotusalueen 

leveys 2,25 m 

• Katoksen ympärillä vähintään 0,9 m vapaata kulkutilaa, suositus 

1,5 m 

• Korotetun pysäkin reunatuen korkeus 160–200 mm 

• Pysäkkisyvennyksen reunatuen korkeus 100–120 mm 

• Varoitusalueen leveys 300 mm ja selkeästi erottuva kontrasti 

Pysäkkialueet tulee varustaa sadekatoksella, opasteilla, istuimilla ja roskaastialla. 

Hyvin varustetulla pysäkillä on selkeästi näkyvissä aikataulutiedot, 

jotka parantavat joukkoliikenteen käytettävyyttä. Pysäkkialueet tulee myös 

valaista kirkkaasti. Pysäkit tulee toteuttaa siten että niistä on hyvät näkemät. 

Joukkoliikennepysäkin yhteydessä oleva pyöräpysäköintimahdollisuus parantaa 

kevyen liikenteen turvallisuutta ja viihtyvyyttä.


TOTEUTTAMISOHJELMA JA SEN VAIKUTUKSET 

5 TOTEUTTAMISOHJELMA JA SEN VAIKUTUKSET 

5.1 Toteuttamisohjelman lähtökohdat 

Tässä luvussa ehdotetut toimenpiteet perustuvat onnettomuusanalyysiin, 

asukaskyselystä saatuun palautteeseen sekä maastokäynteihin. Monet ehdotetuista 

hankkeista ovat luonteeltaan sellaisia, jotka on kunnan tarpeen 

toteuttaa yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Osa liikenneympäristön puutteisiin 

liittyvistä toimenpide-ehdotuksista sisältyy jo käynnissä oleviin tai lähiaikana 

toteutettaviin kuntien ja Tiehallinnon hankkeisiin. 

Ongelmakohteille on ehdotettu mahdollisuuksien mukaan tehtäväksi pieniä, 

tehokkaita ja halpoja toimenpiteitä, jotka ottavat huomioon kuntien ja Tiehallinnon 

rahoitustilanteen. Asukaskyselyn tulokset jaettiin kunnille niiden analysointia 

ja mahdollista toimenpiteiden jatkosuunnittelua varten. 

Valtakunnallisten ja läänikohtaisten tavoitteiden sekä aikaisemmin raportissa 

esiteltyjen seudullisten analyysien perusteella tärkeä kehittämiskohde suunnittelualueella 

on henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen 

varsinkin yksittäis-, kohtaamisja kevyen liikenteen onnettomuuksien 

osalta. Liikenneympäristön parantamisen painopistealueita tässä työssä 

ovat: 

• Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen 

• Nopeuksien hillitseminen 

• Valtatien 9 liikenneturvallisuuden parantaminen kokonaisuudessaan 

Toimenpide-ehdotuksissa huomioidaan erityisesti esteettömyyden toteutuminen 

ja kunnossapidon vaatimukset. Toimenpiteet on jaettu kolmeen ohjeelliseen 

luokkaan kiireellisyyden ja toteuttamistavan mukaan: 

I. toteutus vuosien 2007–2009 aikana 

II. toteutus vuosien 2010–2012 aikana 

III. toteutus 2013 jälkeen 

Pienet, halvat ja tehokkaat toimenpiteet on pyritty listaamaan I. luokkaan. 

Kappaleessa 5.3 esitellään toimenpiteet näissä luokissa. III. luokkaan on 

myös listattu esimerkiksi Tiehallinnon selvityksissä priorisoituja kevyen liikenteen 

väylähankkeita, joiden toteutusajankohdasta ei ole varmuutta. 

Pääosa toimenpiteistä kohdistuu kuntien katuverkolle tai jo meneillään oleviin 

liittyy suurempiin kehityshankkeisiin. TARVA-tarkastelut on tehty I ja II - 

luokkien kohteille, joiden toteuttaminen on todennäköisintä lähitulevaisuudessa, 

sekä erikseen III-luokan kohteille. I ja II -luokkien kohteista merkittäviä 

vaikutuksia TARVA-laskennoissa on lähinnä kiertoliittymän ja kevyen liikenteen 

väylän rakentamisella. Laskennallinen henkilövahinkoon johtaneiden 

onnettomuuksien vähenemä on 0,03 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 

vuodessa, ja luku ei sisällä vt 9:lle tehtäviä toimenpiteitä. Toimenpiteet 

pyrkivät vähentämään onnettomuuksia, mutta myös parantamaan koettua 

turvallisuutta. III-luokan toimenpiteillä laskennallinen vähenemä oli 0,005 

henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa.



5.2 Tiepiirin kehittämissuunnitelmat ja käynnissä olevat hankkeet 

Onnettomuusanalyysin perusteella ongelmalliseksi havaittu valtatie 9 on 

määritelty kuuluvaksi valtakunnalliseen tiestön runkoverkkoon välillä Turku- 

Jyväskylä. Tämän suunnitelman laatimisen aikaan on käynnissä valtatien 

parantaminen Tipurin ja Nuutajärven välillä (Kylmäkoski-Urjala), mikä vähentää 

osaltaan kohtaamisonnettomuuksia ja myös muita vaaratilanteita. Osuudelle 

on jo rakennettu tai rakenteilla eritasoliittymät Urjalan ja Tipurin kohdalle. 

Hanke käsittää seuraavat toimenpiteet: 

• Nykyisen Nuutajärven ohituskaistan varustaminen keskikaiteella 

• Uusi ohituskaistapari Urjalan keskustasta Tampereelle päin, keskelle 

uusi eritasoliittymä 

• Liittymien yhdistäminen mahdollisimman vähiin 

• Väistötiloja rakennetaan vilkkaimpiin liittymiin 

• Valaistuksen lisääminen muutamissa kohdissa 

• Kylmäkosken keskustasta etelään päin rakennetaan muutama sata 

metriä kevyen liikenteen väylää 

Kuvassa 20 esitetään Tiehallinnon Hämeen tiepiirin vuosien 2007–2011 tiehankkeet, 

jotka perustuvat Hämeen tiepiirin Toiminta- ja taloussuunnitelmaan 

kyseisille vuosille. Mukana tässä ovat myös rakenteen parantamishankkeet, 

jotka omalta osaltaan vähentävät teiden huonosta kunnosta syntyviä 

liikenneturvallisuusriskejä. 

Kuva 20 

Hämeen tiepiirin tiehankkeet Etelä-Pirkanmaan alueella vuosina 

2007–2011.



Hankkeiden sisältö kustannusarvioineen on taulukon 4 mukainen. 

Taulukko 3 

Hämeen tiepiirin tiehankkeet 2007–2011 (Hämeen tiepiiri. Toimintaja 

taloussuunnitelma 2007–2011.). 

Kustannus- 

Nro Tie Sisältö Kunta 

arvio, € 

VALTAKUNNALLISET TEEMAHANKKEET 2007 

3029 9 Lehmussuon eritasoliittymä Urjala 4 500 000 

PERUSTIENPIDON HANKKEET 2007 

Peruskorjaukset 

1086 284 

7 

Sotkia-Toijala, päällystetyn 

tien rakenteen parantaminen 

PERUSTIENPIDON HANKKEET 2008–2011 

Peruskorjaukset 

1089 284 Koijärvi-Huhti, päällystetyn tien 

rakenteen parantaminen 

374 284 

7 

Kurisjärven kevyen liikenteen 

järjestelyt välillä Turun rata- 

Hakalantie sekä radan tasoristeyksen 

poistamisen aiheuttamat 

tie- ja siltajärjestelyt 

Laajennusinvestoinnit 

381 9 Kylmäkosken ja Urjalan kohdan 

liittymä- ja sujuvuusjärjestelyt 

Kylmäkoski, 

Toijala 

200 000 

Urjala 900 000 

(Forssa) 

Toijala 200 000 

Kylmäkoski, 

Urjala 

1 500 000 

Urjalankylän kohdalle (mt 230) ollaan Tiehallinnon toimesta laatimassa 

suunnitelmaa noin 1,3 kilometrin pituisesta kevyen liikenteen väylästä Urjalankylän 

koululta Rantakartanontien liittymään. Suunnitelman toteuttamisesta 

ei ole vielä varmuutta. Kyseistä maantietä koskevat kevyen liikenteen 

hankkeet ovat tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä priorisoitu sijalle 

205 ja 231. 

Viialassa on aloitettu tiepiirin toimesta Rasin koulun kevyen liikenteen yhteyden 

tie- ja rakennussuunnitelman laatimisen Rautatienkadulla Toijalantien ja 

Varrasniementien välillä. 

5.3 Akaan liikennejärjestelyt 

Toimenpiteet ja niiden kustannusarviot on esitetty kartalla liitteessä 4 ja ehdotetut 

nopeusrajoitusalueet liitteessä 6. 

Toijala 

I. 

Toijalan keskusta-alueen kevyen liikenteen väyläverkosto havaittiin sekä 

asukaspalautteen että maastokäyntien perusteella puutteelliseksi. Ongelmakohtia 

ovat etenkin Sontulantie ja siihen liittyvät kadut, kuten Kirkkotie ja 

Meijerintie. Nämä kadut ovat mm. koululaisten jokapäiväisessä käytössä. 

Sontulantiellä (kuva 21) levennetään kevyen liikenteen väylää, kuitenkin si-



ten, että ajoradalle jää tilaa 6-7 metriä. Lisäksi tien eteläpuolen kevyen liikenteen 

yhteyden täydentämismahdollisuus kirkkotorin ja urheilukentän välillä 

tulee tutkia. 

Kuva 21 

Sontulantien kevyen liikenteen väylää levennetään. 

Sontulantiellä parannetaan myös kevyen liikenteen ylitysturvallisuutta keskisaarekkeilla 

ja hidastetöyssyillä. Tieosalla ei ole sattunut vakavia onnettomuuksia, 

mutta pyrkimyksenä on muuttaa tietä katumaisemmaksi ja parantaa 

etenkin koettua turvallisuuden tunnetta vähentämällä autojen nopeuksia. 

Kiireellisin kohde on Sontulantien ja Asemantien liittymä Ylpön pihan päiväkodin 

kohdalla. 

Sontulantiehen yhtyvällä Meijerintiellä (kuva 22) parannetaan etenkin koululaisten 

liikkumisturvallisuutta sijoittamalla suojatie lähemmäksi koulun pihan 

sisäänkäyntiä ja korottamalla sitä. Samassa yhteydessä rakennetaan kevyen 

liikenteen yhteys Sikosuon kevyen liikenteen väylältä Arvo Ylpön koululle. 

Kuva 22 

Meijerintiellä parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta.



Keskustan alueella on myös paljon epävirallisia kulkureittejä, joita on tarpeen 

kunnostaa virallisiksi kevyen liikenteen väyliksi. Monet yhteyksistä ovat varsinkin 

koululaisten käyttämiä oikopolkuja. Kevyen liikenteen väyläverkostossa 

on myös selkeitä puutteita tai epäjatkuvuuskohtia. Esimerkiksi Kurisjärventiellä 

koulun kohdalla on tarpeen rakentaa kevyen liikenteen yhteys yhtenäiseksi. 

Toijalan taajama-alueella on tehty vuonna 2002 kevyen liikenteen tarveselvitys, 

joka on syytä nostaa jälleen esille ja tarpeen mukaan päivittää. Suunnittelussa 

on erityisen tärkeätä huomioida kevyen liikenteen verkoston yhdistävyys 

ja jatkuvuus. Asukkaiden käyttämät useat epäviralliset reitit on tarpeen 

mukaan syytä muuttaa virallisiksi. 

Toijalan keskustan liikennejärjestelyitä on parannettu viime vuosina. Ongelmia 

oli kuitenkin havaittavissa suojateiden toteutuksessa Alventiellä. Kirkkotorin 

kohdalla nykyinen epäloogisessa paikassa sijaitseva suojatie poistetaan 

(kuva 23). Suojatietä siirretään torin kehittämissuunnitelman mukaisesti 

Kylmäkosken suuntaan. 

Kuva 23 

Suojatietä siirretään Alventiellä Kirkkotorin kohdalla Kylmäkosken 

suuntaan (kuvassa oikealle). 

Kirkkotorin alueen muissa uusituissa suojateissä huonosti havaittavat ja esteettömyyden 

kannalta ongelmalliset pintamateriaalit (nupukivi) tulee vaihtaa 

(kuva 24). Samalla näiden suojateiden korotukset tulee muotoilla uudestaan 

yhdessä keskisaarekkeiden kanssa. 

Kuva 24 

Suojateiden ja keskisaarekkeiden toimivuutta, havaittavuutta ja esteettömyyttä 

parannetaan. Kuva Alventieltä.



Rapusaarentielle lisätään kevyen liikenteen keskisaareke Hämeentien liittymään 

(kuva 25). Samalla hillitään geometrisin muutoksin nykyisen loivakulmaisen 

liittymän aiheuttamaa varomatonta ajokäyttäytymistä etenkin Rapusaarentien 

suunnalta Hämeentielle tultaessa. 

Kuva 25 

Rapusaarentie jäsennetään uudestaan Hämeentien liittymäalueella ja 

kevyen liikenteen ylitysmahdollisuuksia parannetaan. 

Rautatien ylittävän ns. miljoonasillan, Hämeentien ja Satamatien muodostamasta 

liittymäalueesta on kunnassa laadittu suunnitelma vuonna 2004 yhteistyössä 

Hämeen tiepiirin kanssa. Suunnitelmassa esitetään kiertoliittymän 

rakentamista Hämeentien ja Satamatien liittymään, johon myös miljoonasillan 

kaikki liikenne ohjattaisiin katkaisemalla Viialan suuntainen ramppi. Tällöin 

kuvan 26 ramppi säilyisi toiminnassa. 

Kuva 26 

Hämeentielle laskevista miljoonasillan rampeista poistetaan toinen 

ajoneuvoliikenteen käytöstä. 

Raportin liikennemäärätarkasteluiden perusteella suurin liikenne tulee kuitenkin 

Viialan suunnalta, joten tässä raportissa suositellaan Viialan suuntaisen 

rampin jättämistä käyttöön.



II. 

Alventien ja Kurisjärventien liittymässä (kuva 27) esiintyy asukaspalautteen 

mukaan ruuhkaongelmia lähellä toisiaan sijaitsevien porrastettujen liittymien 

ja ison marketin aiheuttaman liikenteen takia. Liittymäalue on geometrialtaan 

hankala, mm. porrastetun Holkerintien liittymän kääntymiskaista oikealle 

alkaa keskeltä edellistä Kurisjärventien liittymää. Liittymä on suunniteltu 

varustettavaksi liikennevaloilla. Kunnan tulisi tehdä kohdasta liikenneverkkoselvitys 

ja sen pohjalta jatkosuunnittelua liittymäalueen geometrian parantamiseksi. 

Kuva 27 

Alventien ja Kurisjärventien liittymään on kaavailtu liikennevaloja. 

Tämän liittymän ja Holkerintien liittymän muodostama kokonaisuus 

on tarpeen uudistaa geometrian osalta. 

Kirkkotorilta pohjoiseen kulkeva Valtatie parannetaan Myllytien ja Kirkkotorin 

väliltä (kuva 28). Kadulla tehdään itäpuoleisen kevyen liikenteen väylän leventäminen 

sekä ajoradan ja pysäköinnin selkeyttäminen. Katujaksolla hyödynnetään 

saman kadun jo parannettujen osuuksien tapaan eri pintamateriaaleja 

liikenneympäristön jäsentämisessä ja pehmentämisessä. 

Kuva 28 

Valtatien liikennejärjestelyitä parannetaan kokonaisuudessaan Myllytien 

ja Kirkkotorin välillä.



Äyköntien varrella sijaitsee koulu ja kerrostaloasutusta, ja se on kokoojakatu 

ja toinen Nahkialan läpikulkuväylistä (kuva 29). Kadulle on tarpeen laatia parantamissuunnitelma, 

joka sisältää kevyen liikenteen väylän. 

Kuva 29 

Äyköntielle tulee selvittää kevyen liikenteen väylän rakentamismahdollisuus. 

III. 

Sontulantien kevyen liikenteen väylä tulee jatkaa Kylmäkosken puolelle Sontulan 

koululle asti, jotta Sontulasta on olemassa turvallinen yhteys lähimpään 

palvelukeskukseen Toijalaan. Sontulan kylän kevyen liikenteen väylä on 

Hämeen tiepiirin tarveselvityksessä sijalla 110. 

Viiala 

I. 

Valtakadun kiertoliittymien keskikasvusto on aiheuttanut usean palautteen 

mukaan vaaratilanteita. Kasvillisuutta vähennetään reunoilta, jotta muun liikenteen 

havaittavuus paranee (kuva 30). 

Kuva 30 

Valtakadun kahdesta kiertoliittymästä vähennetään korkeaa kasvillisuutta 

keskustan reunoilta, jotta liikenteen havaittavuus paranee.



Keskuskadun eteläpäässä ovat ongelmana matalaksi jääneet hidastetöyssyt 

(kuva 31). Hidastetöyssyjen vaikutusta parannetaan korottamalla niitä. 

Kuva 31 

Keskuskadun eteläpään hidastetöyssyjä muotoillaan uudestaan niiden 

vaikutuksen parantamiseksi. 

II. 

Toijalantien (mt 303) eteläpuolelle Kuoponraitilta Varrasniementien liittymään 

rakennetaan noin 30 metrin pituinen uusi kevyen liikenteen yhteys 

(kuva 32). Nykyisellään kadun ylitys tien pohjoispuoleiselle kevyen liikenteen 

väylälle on vaarallista idän suuntaan huonon näkyvyyden vuoksi. Pikaisena 

toimenpiteenä voidaan pyrkiä tekemään puuston ja pensaiden raivauksia 

näkyvyyden parantamiseksi idän suuntaan. 

Kuva 32 

Toijalantien eteläpuolelle rakennetaan 30 metriä kevyen liikenteen 

väylää. 

Keskustan pohjoispuolella Riitiäläntien kevyen liikenteen väylän jatkaminen 

Suopursuntielle on tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä priorisoitu 

sijalle 60. 

5.4 Kylmäkosken liikennejärjestelyt 


nopeusrajoitusalueet liitteessä 6.



I. 

Tipurin eritasoliittymään Tampereen suunnalta tultaessa Vanhan Maantien 

liittymässä madalletaan maapengertä, jotta näkyvyys vasemmalle Kylmäkosken 

suuntaan paranee. 

Sontulantien mahdollisiin ylinopeuksiin puututaan rakentamalla tielle kolme 

loivapiirteistä hidastetöyssyä: taajamaporttien kohdalle ja yksi niiden välille 

(kuva 33). 

Kuva 33 

Sontulantielle rakennetaan loivapiirteiset hidastetöyssyt huonohkosti 

erottuvien taajamaporttien kohdalle sekä yksi niiden väliselle osuudelle. 

Nykyiset keskisaarekkeet eivät juuri vaikuta ajonopeuksiin, ja ne koetaan 

kapeutensa takia turvattomiksi. Suositeltavaa olisi muuttaa nykyisten keskisaarekkeiden 

(3 kpl) geometriaa parantamalla niitä 2,0–2,5 metriä leveiksi, 

jolloin on tarpeen myös leventää ajorataa näillä kohtaa. 

II. 

Bussipysäkin aluetta levennetään Tipurissa polkupyörien säilytyksen helpottamiseksi. 

III. 

Sontulantien kevyen liikenteen väylä on Hämeen tiepiirin kevyen liikenteen 

tarveselvityksessä priorisoitu sijalle 110. 

5.5 Urjalan liikennejärjestelyt 



I. 

Huhdintie on koettu ongelmalliseksi ylinopeuksien ja osin myös tietä käyttävän 

raskaan liikenteen vuoksi. Huhdintien eteläpäästä alkavalla Forssantiellä 

sattui 2001–2005 välillä yksi kuolemaan johtanut polkupyöräonnettomuus. 

Kevyen liikenteen ylitysturvallisuutta parannetaan neljällä kevyen liikenteen



keskisaarekkeella, ja niiden lisäksi kahden saarekkeen yhteyteen rakennetaan 

bussitöyssyt. 

Kuva 34 

Huhdintielle rakennetaan suojateiden keskisaarekkeita ja bussitöyssyjä 

parantamaan koettua turvallisuutta ja vähentämään nopeuksia. 

Huhdin alueella rakennetaan lisäksi korotettu liittymäalue Mikkolankankaantien 

ja Ahventien liittymään. Lisäksi Yhteiskouluntiellä Veilikujan ja Ratapihantien 

liittymien näkemiä parannetaan kasvillisuuden raivauksin. 

Urjalan keskustassa sijaitsevan marketin pihan kevyen liikenteen väylä (kuva 

35) parannetaan sellaiseksi, että autot ja kevyt liikenne on selkeästi erotettu. 

Parannus toteutetaan kaupungin suunnitelmien mukaan tekemällä 

reunakiveys kevyen liikenteen väylälle. 

Kuva 35 

Marketin parkkipaikan sisääntulon hahmotettavuutta parannetaan. 

Lisäksi Urjalantielle rakennetaan ja parannetaan kevyen liikenteen väylää 

Salmentieltä Tampereentien liittymään asti. Lisäksi tämän suunnitelman laatimisen 

aikaan on käynnissä vt;n 9 ja Salmentien parantaminen.



II. 

Keskustan pääkadun Urjalantien siirtämisestä Tampereentien liittymän kohdalla 

pohjoisemmaksi on laadittu suunnitelma (Laukeelan keskustaprojekti). 

Samalla poistuu liittymässä olevien liikkeiden pysäköinnin pääkadun liikenteelle 

aiheuttama ongelma (kuva 36). 

Kuva 36 

Urjalantie siirretään suunnitelman mukaisesti Tampereentien liittymän 

kohdalla pohjoisemmaksi ja Tampereentie lännemmäksi. 

Valtatien 9 parantamisen yhteydessä poistuu Tampereentien liittymä vt 9:lle 

(siirtyy pohjoisemmaksi). 

Huhdissa on lisäksi tarpeen uusia Heikki Lehtosentien päällyste, joka on 

vaarallisen huonossa kunnossa. 

III. 

Punkalaitumentielle vt 9:n eritasoliittymän länsipuolelle on tarpeen rakentaa 

kevyen liikenteen yhteys nykyistä ja tulevaa maankäyttöä tukemaan. Tarve 

on huomioitu myös tiepiirissä, mutta tarveselvityksessä kohteen toteuttamisen 

järjestysnumero on 231. Punkalaitumentien kevyen liikenteen väylä Urjalankylän 

kohdalla on myös tarveselvityksessä vasta sijalla 205, mutta 

suunnitelmien laatiminen on jo käynnistetty Hämeen tiepiirin toimesta. 

5.6 Valkeakosken liikennejärjestelyt 



I. 

Kaapelintiellä Naakan koulun kohdalla suojatie siirretään itään päin Monontien 

liittymän yhteyteen (kuva 37). Kaapelintien kuperaa taitetta ja Juhannusvuorentien 

liittymäaluetta leikataan alemmaksi siten, että näkyvyys mäen 

kohdalla paranee eri suunnista tultaessa.



Kuva 37 

Naakan koulun suojatietä Kaapelintiellä siirretään ja kuperaa taitetta 

leikataan näkyvyyden parantamiseksi. 

Kalmistonkadun ja Sääksmäentien liittymässä parannetaan liittymäalueen 

hahmotettavuutta ja kevyen liikenteen ylitysturvallisuutta mm. siirtämällä 

Sääksmäentien huoltoaseman kohdalla ylittävä suojatie liittymän yhteyteen 

ja leventämällä sitä. Sääksmäentien keskisaareke rakennetaan umpinaiseksi, 

jolloin huoltoasemaliikenne pohjoisen suunnasta keskittyy Kalmistonkadun 

liittymään. Liittymän parantamisessa huomioidaan myös raskaan liikenteen 

tarpeet. 

Kuva 38 

Sääksmäentien ja Kalmistonkadun liittymää ja kevyen liikenteen yhteyksiä 

selkeytetään. 

Liittymän parantamisen yhteydessä toteutetaan Sorrilan koulun saattoliikennejärjestelyiden 

parantaminen. Vesitornin parkkipaikkaa laajennetaan ja parannetaan 

sekä hautausmaan eteen rakennetaan uusi parkkipaikka- ja saattoliikennealue 

(liite 5). Kalmistonkadulle rakennetaan samalla kadun levennys 

sivuttaissiirtymänä ja kevyen liikenteen keskisaareke. 

Valkeakosken keskustassa Seurahuoneenkadulla pyritään vähentämään 

etenkin yönaikaista turhaa ajoa liikennemerkein. Myös valvonnan rooli korostuu 

liikenteen rauhoittamisessa. 

Tietolan koululle Niementieltä tuleva kevyen liikenteen väylä linjataan kulkemaan 

parkkipaikan metsän puolelta. Samalla kuvassa 39 näkyvät parkkipaikat 

siirretään kadun reunaan.



Kuva 39 

Tietolan koulun parkkipaikat siirretään kadun varteen. 

Roukon koulun saattoliikenteen järjestelyitä (kuva 40) selkeytetään rakentamalla 

koulun edustalle korotettu liittymäalue. Parkki- ja saattoalueet erotetaan 

kadusta kiveyksellä (liite 5). 

Kuva 40 

Roukon koulun saattoliikennealuetta selkeytetään. 

Kangasalantielle rakennetaan kevyen liikenteen keskisaarekkeet ja ns. bussityynyt 

Kaaritien molempiin liittymiin. Liittymien näkemäongelmien (kuva 41) 

lisäksi alueen läpiajoliikenne aiheuttaa Kangasalantien tonttiliittymien kohdalla 

turvallisuusongelmia. 

Kuva 41 

Kangasalantien ja Kaaritien näkemäongelmaisten liittymien nopeuksia 

alennetaan bussihidastein.



Juusonrannan ja Sointulan liittymien keskisaarekkeissa oleva kasvillisuus 

madalletaan tai poistetaan tarvittaessa, jolloin näkemät liittymissä paranevat 

etenkin kääntyvien ajoneuvojen osalta. 

Holmin kohdalla on tarpeen rakentaa kevyen liikenteen väylältä yhteys mt 

130:lle. 

II. 

Apiankadulla Sääksmäentien liittymän lähellä (kuva 42) on onnettomuuskeskittymä 

vuosien 2001–2005 onnettomuusaineiston perusteella. Apiankadulle 

rakennetaan keskisaarekkeita, kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen väyliä 

(liite 5). 

Kuva 42 

Apiankatua selkeytetään ja sen kevyen liikenteen väyliä parannetaan. 

Apiankadun itäpäähän liittyvä Hakakatu katkaistaan molemmista päistään ja 

liikenne siirretään Lumikorvenkadulle. Hakakadulta rakennetaan uusi yhteys 

Lumikorvenkadun ja Apiankadun liittymään. 

Kenraalintorin liittymäalueella (kuva 43) kaistajärjestelyt pidetään ennallaan, 

mutta kevyen liikenteen turvallisuutta pyritään parantamaan leventämällä 

Lempääläntien keskisaarekkeita. Länsipuolen bussipysäkki siirretään etelämmäksi, 

jotta liittymäalue selkeytyy (liite 5). 

Kuva 43 

Kenraalintorin liittymäalueella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta.



Kaapelintien ja Sääksmäentie liittymään ehdotetaan kiertoliittymän rakentamista 

(liite 5). Kiertoliittymä toimii samalla taajaman sisääntulona ja parantaa 

ongelmalliseksi koetun liittymäalueen liikenneturvallisuutta. 

Sointulan alueella suoritetaan Innalantien ja Väinöläntien liittymän parantaminen 

sen yhteydessä ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Väinöläntielle. 

Roukontien itäpuolen kevyen liikenteen väylää levennetään Kenraalintorilta 

Kassonkadun liittymään asti (kuva 44). Samalla parannetaan Roukontien ja 

Salomaantien liittymä porrastamalla Salomaantie (liite 5). 

Kuva 44 

Roukontien kevyen liikenteen väylää levennetään ja Salomaantien 

liittymät Roukontiehen porrastetaan. 

Kevyen liikenteen väylä suunnitellaan Katajatielle Roukonperän asuntoalueelle 

putkistojen uusimissuunnitelman laatimisen yhteydessä. 

III. 

Kangasalantietä ja Radanvarsitietä ensisijaisesti koskevista seututiejärjestelyistä 

on laadittu alustavia suunnitelmia ja tutkittu eri linjauksia. Hanke ei ole 

Tiehallinnon toimenpideohjelmissa, mutta kohteen suunnittelu tulee jatkumaan. 

Suunnitelmassa on esitetty Säterintien ja Ulvajankadun liittymän 

muuttamista kiertoliittymäksi, mikä olisi syytä toteuttaa mahdollisuuksien 

mukaan ennen muiden järjestelyiden toteuttamista. 

Seminmutkaan suunniteltu kääntymiskaista parantaa liikenteen sujuvuutta 

pääsuunnassa, mutta nostaa nopeuksia liittymäalueella ja voi vaikeuttaa 

Mäntylän alueelta tulevien liittymistä Lempääläntielle ja heikentää näkemiä 

kääntyvien ajoneuvojen takia.



Kuva 45 

Seminmutkaan on suunniteltu oikealle kääntymiskaistan rakentamista. 

Suunnittelua on syytä jatkaa siten, että liittymään suunnitellaan välikaistalla 

erotettu oikealle kääntymiskaista. Näin voidaan oleellisesti parantaa näkemää 

sivusuunnasta vasemmalle päätien suuntaan perinteiseen oikealle 

kääntymiskaistaan verrattuna (Lyly, Tomi. 2004. Välikaistalla erotettu oikealle 

kääntymiskaista. Tiehallinto, Liikennetekniikka. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 

40/2004.).


JATKOTOIMENPITEET 

6 JATKOTOIMENPITEET 

6.1 Liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen 

Tämän projektin yhteydessä on pyritty luomaan kuntiin työryhmät, jotka voivat 

oma-aloitteisesti kehittää ja seurata liikenneturvallisuustilannetta kunnassaan 

ja myös alueellisesta näkökulmasta. Tärkeässä roolissa on kunnan 

liikenneturvallisuuden vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on pitää työryhmät aktiivisena 

omassa kunnassaan sekä olla yhteydessä muiden kuntien vastuuhenkilöiden 

kanssa. 

Valmistuneesta Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmasta tulee 

jakaa tietoa kunnan sisällä ja painottaa sitä kautta liikenneturvallisuustyön 

roolia. Kuntalaisia ja kunnan työntekijöitä tulee rohkaista osallistumaan 

liikenneturvallisuustyöhön varmistamalla jokaiselle mahdollisuus antaa 

palautetta liikenneturvallisuudesta vastaavalle henkilölle. 

Liikenneturvallisuustilanteen seuranta on myös tärkeässä asemassa 

etenkin työryhmien toiminnan kannalta. Seurannan kautta saadaan palautetta 

ja vertailukohtia työn etenemiselle ja eri hallintokunnat voivat kehittää toimintaansa 

sen perusteella. Kuntien rahoitustilanteen ollessa tiukka on liikenneturvallisuustyössä 

hyödynnettävä kuntien välisen yhteistyön tuomia 

säästöjä ja esimerkiksi Liikenneturvan tarjoamaa aineistoa. 

Liikenneturvallisuustyön tärkeitä osa-alueita ovat: 

- KVT-SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 

- TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN 

- YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN JA HALLINTOKUNTIEN KESKEN 

- TIEDOTTAMINEN MEDIOISSA 

- KANSALAISTEN PALAUTEMAHDOLLISUUDET, TIEDOTTA- 

MINEN JA PALAUTTEEN ANTOKYNNYKSEN ALENTAMINEN 

- LIIKENNETURVALLISUUSTILANTEEN SEURANTA JA VUO- 

SITTAINEN RAPORTOINTI 

6.2 Liikenneympäristön parantaminen 

Liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä suunniteltaessa on oltava aktiivisesti 

vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Asukkaat kokevat usein, ettei 

heidän mielipiteitään oteta huomioon ennen kuin vakava onnettomuus on 

tapahtunut. 

Asukaspalautteiden ehdotukset tulee tutkia ja niihin tulee mahdollisuuksien 

mukaan myös antaa suorat vastineet. Esimerkiksi kevyen liikenteen turvallisuuden 

parantamisessa voidaan suhteellisen pienillä ja halvoilla toimenpiteillä 

saada etenkin vakavien onnettomuuksien määrää ja onnettomuuksien sat-


JATKOTOIMENPITEET 

tumistodennäköisyyttä pienennettyä. Samalla voidaan parantaa koettua turvallisuutta 

eli visuaalisten havaintojen perusteella tehtyjä päätelmiä turvallisuudesta. 

6.3 Työkaluja kuntien liikenneturvallisuustyöhön 

Liitteenä 8 on esimerkkinä pisteytystaulukko toimenpiteiden priorisointiin sekä 

hidastetyyppien valintatyökalu. 

Muita työkaluja ovat esimerkiksi: 

• Onnettomuuksien paikkatietomuotoinen tilastointi kunnan sisällä sekä 

onnettomuusmäärien ja tyyppien kehityksen seuranta 

• Vertailut vastaavan kokoisten ja tyyppisten kuntien onnettomuustilastoihin, 

”Benchmarking” 

• Lisäksi työn painopistealueeseen liittyen erityisesti kevyen liikenteen 

turvallisuus kannattaa nostaa esille. Kevyen liikenteen väyläverkoston 

kattavuus esim. kilometreinä voi toimia eräänä vertailukohtana 

muihin kuntiin nähden. Samalla otetaan huomioon mm. yhdyskuntarakenne 

sekä verkoston toimivuus ja yhdistyvyys. 

• Erilaisten kartoitusten ja kampanjoiden toteutus yhteistyössä eri toimijoiden 

(Poliisi, Pelastuslaitos, Liikenneturva www.liikenneturva.fi 

yms.) kanssa. Liikenneturvan sivuilla on kattava valikoima erilaisia 

työkaluja. 

Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuussivuilla voi tarkastella tietoja läänin 

liikenneturvallisuudesta. Sivuille on tarkoitus koota kaikista Länsi-Suomen 

kunnista liikenneturvallisuutta kuvaavat kuntakortit, jotka antavat yleiskuvan 

tilanteesta mm. kuntien vertailun pohjaksi. Sivuilta löytyy myös linkkejä eri 

liikenneturvallisuustoimijoiden sivuille. Sivut löytyvät osoitteesta 

http://www.laaninliikenneturvallisuus.fi/.


LIITTEET 

7 LIITTEET 

1 Alue- ja liikennemääräkartat 

2 Onnettomuuskartat 

3 Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma 

4 Toimenpidekartat ja -luettelot kunnittain 

5 Valkeakosken toimenpiteiden suunnitelmaluonnokset 

6 Kuntien taajamien nopeusrajoitusalueet 

7 Liikenneturvallisuusryhmien kokousten asialistaluonnokset 

8 Työkaluja liikenneturvallisuustyöhön 

9 Yhteystietoja

Liite 1.1. Etelä-Pirkanmaan seutukunta

Liite 1.2. Etelä-Pirkanmaan maanteiden liikennemäärät ja raskaan liikenteen % -osuus siitä vuonna 2005

Liite 2.1. Etelä-Pirkanmaan maanteiden henkilövahinko-onnettomuudet 2001–2005

Liite 2.2. Etelä-Pirkanmaan kuntien maanteiden onnettomuusaste (henkilövahingot) tieosittain verrattuna koko maan tieluokkien keskiarvoihin

Liite 2.3. Etelä-Pirkanmaan maanteiden eläinonnettomuudet 2001–2005

Liite 3.1. Liikenneturvallisuustyön kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma (KVT) vuosille 2007-08 

Vapaa-aikatoimi: liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi 

Päävastuussa vapaa-aikatoimen johtaja 

Kohderyhmä Tavoite Toiminta Ajoitus Yhteistyötahot 

Asiakkaat, esim. kirjaston, 

uimahallin jne. käyttäjät 

Toimintapaikkojen pysäköintialueet 

kunnossa 

Palautteen vastaanottaminen ja 

korjaavat toimenpiteet 

jatkuva 

Tekninen toimi 

Henkilökunta 

Kuntalaiset 

Mopoilijat 

Pyöräilijät 

Nuoret 

Keskustan ulkopuolisten kohteiden 

saavuttaminen jalan ja pyörällä 

Mopoilijoiden turvallisuus 

liikenteessä 

Pyöräilyturvallisuus, kypärän 

käytön tehostaminen, 

sääntökertaus 

Liikenneturvallisuus-näkökulman 

omaksuminen osaksi liikkumista 

Osallistuminen suunnitteluun, 

palautemahdollisuuksien 

parantaminen 

Yhteistyö hallintokuntien kesken 

Mopokurssit/mopokortti 

Nuorisotalojen ja -tilojen 

työntekijöiden ja nuorten 

mopokoulutus 

Nuorisotalot ja -tilat: 

nuorisotyöntekijöiden ja 

Liikenneturvan palaveri 

Valistus 

Nuorisotyöntekijöiden koulutus 

jatkuva 

vuosittain 

toukokuu 2007 

Tekninen toimi, poliisi 

Autokoulut, AKKU-projekti 

Liikenneturva 

Koulutoimi, poliisi, 

Liikenneturva 

Nuoriso-ohjaaja, Poliisi, 

Liikenneturva 

Kuntalaiset 

Kuljettajat 

Kuntalaiset ja tapahtumiin 

osallistujat 

Vapaa-aikatoimen 

henkilökunta 

Liikkuvien kirjastopalveluiden hyvä 

saavutettavuus 

Yleisötapahtumien turvalliset 

liikennejärjestelyt 

Turvallinen liikkuminen 

liikenteessä 

Kirjastoauton pysähtymispaikkojen 

suunnittelu (hyvä kunto ja sijainti) 

Tiedottaminen 

Aukioloaikojen ja tapahtumien 

ajankohtien suunnittelussa 

liikenneturvallisuuden huomioon 

ottaminen (pimeys, ruuhka-ajat) 

Oman liikennekäyttäytymisen ja 

turvavälineiden käytön huomioiminen 


Tekninen toimi, 

tapahtumien järjestäjät, 

Poliisi 

Liikenneturva


Sosiaali- ja terveystoimi 

Päävastuussa sosiaali- ja terveystoimen johtaja 


Päiväkoti-ikäiset, 

esikoululaiset, erityisesti 

ylivilkkaat lapset 

Lapset ja vanhemmat 

Päivähoidon liikennekasvatus 

Perheiden turvallinen toiminta 

liikenteessä 

Vanhempien ja päiväkodin yhteiset 

kasvatustavoitteet 

Kirjat, leikit, retket, arkitilanteet 

Poliisin vierailu 

vanhempainilloissa 

Kyselyt vanhemmilta ja 

henkilökunnalta 

Jatkuva 

Vanhemmat 

Liikenneturva (materiaali) 

Poliisi 

Päiväkotien ympäristön 

vaaranpaikkakartoitus 

Syksy 2007 

Liikenneturva 

Ikääntyneet, apuvälineiden 

käyttäjät ja vammaiset 

Sujuva toiminta liikenteessä ja 

tietämyksen lisääminen 

Valistus kotikäyntien yhteydessä 

ja ”maastossa”, tiedottaminen 

Jatkuva 

Sosiaalitoimi, tekninen 

toimi, kunnanhallitus, 

Liikenneturva 

Ikääntyneiden autoilijoiden 

kurssit ja teematilaisuudet 

Joka toinen vuosi 

Kansalais- ja 

työväenopistot, 

Vanhusneuvostot, 

Liikenneturva 

Lapsiperheet 

Turvallisuus, esteettömyys ja 

liikenneympäristön selkeys, 

liukastumisonnettomuuksien 

estäminen 

Turvavälineiden käytön 

edistäminen 

Liikenneympäristön 

kunnossapito ja parantaminen 

Vaaranpaikkakartoitus 

Esteettömien vanhusten kuntoja 

ulkoilupolkujen suunnittelu ja 

toteutus 

Valistus 

Vaaranpaikkakartoitus 

kampanjana 

Jatkuva 

Syksyn 

liikenneturvallisuusilta 


Liikenneturva, 

vanhusneuvostot 


Liikenneturva, neuvolat

Kuntalaiset 

Liikenneturvallisuusasioiden esille 

tuonti 

Neuvonta käyntien yhteydessä Jatkuva Koulut, päiväkodit, 

perheet 

Sosiaali- ja terveystoimen 

henkilökunta 

Turvallinen liikkuminen liikenteessä 

Esimerkkinä oleminen 

Koulutustilaisuudet 

Oman liikennekäyttäytymisen ja 

turvavälineiden käytön 

huomioiminen 

Joka toinen vuosi 

Jatkuva 

Liikenneturva


Koulutoimi, sivistystoimi 

Päävastuussa koulutoimen/sivistystoimen johtaja 


Koululaiset 1.-2. luokat, 

näiden vanhemmat 

Turvallinen 

liikennekäyttäytymisen 

oppiminen 

Valistus ja oppiminen, 

poliisin käynnit 

Vuosittain 

syksyisin 

Vanhemmat, Poliisi, 

Liikenneturva (materiaali), 

paikalliset yrittäjät 

(turvavälinelahjoitukset) 

Koulumatkat tehdään 

turvallisinta reittiä käyttäen 

Koulumatkojen 

vaaranpaikkakartoitukset 

Syksyisin 


Liikenneturva 

Turvavälineiden hankkiminen 

(esim. lahjoitusten kautta) ja 

käyttäminen 

Ajankohtaisuus ja käytäntö 

opetuksessa (esim. pimeänä 

vuodenaikana turvaliivit, 

heijastimet, liukkaus; 

varovaisuus) 

Syksyisin 

Koulujen saattoliikenteen 

turvallisuus 

Vanhemmat 

Koululaiset 

3.-6. luokat 

Turvallinen 

liikennekäyttäytyminen, 

asenteiden muuttaminen 

Valistus ja tiedottaminen 

käytännön kautta, ”ratsiat” 

turvavälineiden 

käyttämisestä ja puutteiden 

ylöskirjaus 

Silloin tällöin 

Vanhemmat, poliisi, 

Liikenneturva (materiaali) 

Turvavälineiden käytön 

lisääminen 

Ajankohtaisuus ja käytäntö 

opetuksessa, Internetin 

hyödyntäminen 

Pyöräilytaitojen ja tietojen 

kehittäminen 

Liikenneaiheiset kilpailut 

Liikenneturva

Koululaiset 

7.-9. luokat 

Liikenteen opiskelu 

moottoriliikenteen ja kevyen 

liikenteen näkökulmasta 

Turvallinen koulumatka 

Aiheiden käsittely esim. 

terveystiedon kurssilla 

(liikennesäännöt, päihteiden 

vaikutus, muiden 

huomioiminen) ja 

luonnontieteissä (liikenteen 

fysiikka ja ympäristötieto) 

Opetussuunnitelman 

rajoissa 

Vanhemmat, poliisi, 

Liikenneturva(materiaali), 

kunnan ja seurakunnan 

nuorisotyöntekijät 

Kaikki koululaiset 

Oppiminen yhteisten 

teemapäivien kautta 

Liikenneturvallisuusteemapäivä 

Vuosittain 

Liikenneturva, poliisi 

Vanhempainillat 

Vanhemmat, Liikenneturva 

Koululaiskuljetukset ja 

niiden kuljettajat 

Kuljetusreittien suunnittelu 

turvallisen koulumatkan 

takaamiseksi 

Suunnittelu- ja 

liikenneturvallisuuskokoukset 

kuljettajien kanssa, 

kuljettajien yhteyshenkilön 

nimeäminen 

Jatkuva 

Vanhemmat, poliisi, tekninen 

toimi, kuljettajat 

Seutukuntakohtainen 

kuljettajien koulutus 

Liikenneturva 

Henkilökunta 

Esimerkillinen toiminta, oma 

turvallisuus 

Koulutustilaisuudet 

Opetussuunnitelmien 

tarkistaminen 

Jatkuva 

Liikenneturva


Palo- ja pelastustoimi 

Päävastuussa palo- ja pelastustoimen johtaja 

Kohderyhmä Tavoite Toiminta Ajoitus Yhteistyö-tahot 

Miehistö 

Ympäristön ja olosuhteet 

huomioon ottava hälytysajo 

Liukkaanajon koulutus 

Harjoitusradat, 

terveyskeskus 

Pelivarakoulutus 

Liikenneturva 

Kuntalaiset 

Toiminnasta tiedottaminen 

kuntalaisille 

Liikenneturvallisuus - 

teemapäivät 

Eri hallintokunnat, Poliisi 

Kalusto- ja 

toimintaesittelyt



Päävastuussa teknisen toimen johtaja 


Lapset 

Kevyen liikenteen turvallisuuden 

parantaminen 

Valistus 


rakentaminen turvalliseksi (ja 

sujuvaksi) 

Nuoret ja aktiivi-ikäiset Asenteiden muuttaminen Tiedottaminen, valistus 

Ikääntyneet ja vammaiset 

Tietämyksen lisääminen 

Sujuva toiminta liikenteessä 


rakentaminen turvalliseksi (ja 

sujuvaksi) 

Tiedottaminen, kurssit 

Vaaranpaikkakartoitukset, 

ongelmakohtien parantaminen 

Jatkuva 

Jatkuva 

Parin vuoden välein ja 

muutostilanteissa 

Liikenneturva, 

Tiehallinto, kaavoitus 

Koulutoimi, vapaaaikatoimi, 

poliisi, 

Tiehallinto 

Sosiaalitoimi, vanhus- ja 

vammaisneuvostot 

Talvihoito ja kunnossapito 

Kuntalaiset 

Liikenneympäristön suunnittelu 

Liikenneturvallisuuden 

huomioiminen kaavoituksessa, 

riittävät aluevaraukset 

liikenneväylille, valaistuksen 

tarveselvitys 

Jatkuva 

Kunnan hallinto, 

kaavojen laatijat, 

yhteistyöviranomaiset 

Liikenneväylien huomiointi 

maankäytön suunnittelussa. 

Jatkuva 

Kuntalaisten tietämys oman 

kuntansa 

liikenneturvallisuudesta 

Etelä-Pirkanmaan yhteiset 

liikenneturvallisuussivut 

Internetiin, paikallislehdissä 

tiedottaminen 

Jatkuva 

Ylläpito: seudun 

liikenneturvallisuustyön 

vetäjä

Rautateiden tasoristeysten 

turvallisuus 

Raideliikenteen riskeistä 

tiedottaminen esim. 

liikenneturvallisuusillassa 

Onnettomuuksien 

seuranta ja analysointi 

paikkatietomuodossa 

Syksy 2007 

Onnettomuustiedot: 

Tiehallinto ja kuntien 

omat tiedot, 

Ratahallintokeskus 

Hyötyliikenne 

Sujuvuus 

Talvihoito ja kunnossapito Talvi Tiehallinto 

Kunnossapito- ja 

hälytysajoneuvot 

Pitävät aikataulut 

Sujuvuus 

Tehokas tiedottaminen 

kunnossapidosta ja sen 

ajankohdista 

Jatkuva 

Kunnan hallinto 

Kunnan henkilökunta ja 

kuntalaiset 


merkityksen korostaminen 

Tarvittavien määrärahojen 

esittäminen ja saaminen 

talousarvioon vuosittain 


analysointi 

Hälytysreittien suunnittelu 

Kokonaistaloudellisuuden esille 

tuominen, esim. investointi- vs. 

onnettomuuskustannukset 


seuranta vuosittain, 

onnettomuus- tms. tilastot ja 

muu materiaali 

Vuosittaiset 

talousarvioesitykset 

Vuosittainen julkinen 

raportti (ohjepituus 4 

sivua) 

Muut hallintokunnat 

Tiehallinto, urakoitsijat, 

viranomaiset 

Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän 

jäsenet 

Työturvallisuus tie- ja 

katualueilla, turvallisuus 

työnaikaisissa 

liikennejärjestelyissä 

Työryhmän toiminnan 

vakiinnuttaminen ja 

kehittäminen 

Tieturva-kurssit, turvavaatetus 

Työryhmän kokoon kutsuminen 

ja asioiden valmistelu 

Eri hallintokunnat, 

kuntalaiset

Liite 4.1. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Akaassa (1/3)

Nro 

Toimenpide (Akaa/Toijala) 

Liite 4.1. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Akaassa (2/3) 

Hinta 

1000 € 

Tienpitäjä* 

1 I Sontulantien pohjoispuolen kevyen liikenteen väylän leventäminen välillä 15 K 

Kirkkotori-Meijerintie (250 * 0,5 m) 

2 I Loivapiirteinen korotettu suojatie Sontulantielle Meijerintien liittymään 5 

3 I Loivapiirteinen korotettu suojatie Sontulantielle Asemantien liittymään 5 K 

4 I Loivapiirteinen korotettu suojatie Sontulantielle Temppelitien liittymään 5 K 

5 I Loivapiirteinen korotettu suojatie Sontulantielle Suonperäntien liittymään 5 K 

6 I Suojatien siirtäminen pohjoisemmaksi ja korottaminen Meijeritiellä 5 K 

7 I Kevyen liikenteen väylä Sikosuolta Arvo Ylpön koululle (150 * 2,5 m) 28 K 

8 I Suojatien ja suojatiemaalausten poistaminen Alventiellä torin kohdalla (siirretään 

2 K 

eri paikkaan, liittyy torin kehittämissuunnitelmaan) 

9 I Kevyen liikenteen yhteyden täydentäminen Kurisjärventiellä koulun kohdalla 56 K 

(2,5 * 300 m) 

10 I Rapusaarentien kaventaminen ja uudelleenohjaaminen Hämeentien liittymässä 

6 K 

11 I Rautatien ylittävän sillan Hämeentien ramppien liikennejärjestelyt ja Satamatien 

300 K/T - 

liittymän parantaminen kiertoliittymäksi 

12 II Loivapiirteinen korotettu suojatie Sontulantielle Hietastentien liittymään 5 

13 II Loivapiirteinen korotettu suojatie Sontulantielle Siipontien liittymään 5 

14 II Suojatien ja keskisaarekkeen parantaminen esteettömyyden kannalta paremmaksi 

2 K 

Alventiellä ennen toria (korotetun suojatien muoto ja materiaalit) 

15 II Kevyen liikenteen väyläverkoston täydentäminen ** K 

16 II Valtatien saneeraus Kirkkotorin ja Myllytien välillä ** K 

17 II Holkerintien liittymän kääntymiskaista ja Kurisjärventien liittymä ** K 

18 III Äyköntien kevyen liikenteen väylän rakentaminen (500 m) 75 K 

19 III Sontulantien kevyen liikenteen väylän jatkaminen Kylmäkosken Sontulan 

koululle (Akaan puolen osuus noin 250 m) 

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 557*** 

* Tienpitäjä: K=Kunta, T=Tiehallinto 

** lisäselvitykset tarpeen 

*** arvioidut kustannukset ilman kohteita 15-17 

38 K 

Toteuttamisvaihe 

Lisätietoa/tieosoite

Liite 4.1. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Akaassa (3/3). 

Nro Toteuttamisvaihe 

Toimenpide (Akaa/Viiala) 

1 I Kasvillisuuden madaltaminen 

tai tarvittaessa poistaminen 

kiertosaarekkeen reunoilta Valtakadun 

(mt 303) kiertoliittymissä 

(2 kpl) 

2 I Keskuskadun hidastetöyssyjen 

parantaminen (2 kpl) 

3 II Kevyen liikenteen väylän rakentaminen 

mt 303:n eteläpuolelle 

Kuoponraitilta Varrasniementien 

liittymään (30 m) 

4 II Riitiläläntien kevyen liikenteen 

väylän jatkaminen Suopursuntielle 

(~650 m) 

5 II Rasin koulun kevyen liikenteen 

väylän rakentaminen välillä Toijalantie-Varrasniementie 

(~250 

Hinta 

1000 € 

m) 

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 146 


Tienpitäjä* 

Lisätietoa/tieosoite 

2 T 303/6/0 

ja 

303/5/0 

6 K 

5 T 303/4/2200 

96 K/T 13738/1/3900 

-13738/1/ 

4900 

37 K/T 13737/1/0- 

13737/1/300

Liite 4.2. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Kylmäkoskella. 

Nro Toteuttamisvaihe 

Toimenpide (Kylmäkoski) 

1 I Penkereen madaltaminen Kylmäkoskentiellä 

näkemien parantamiseksi vt 

9:n rampin ja Kylmäkoskentien välillä 

2 I Loivapiirteinen hidastetöyssy taajamaporttien 

kohdalle ja Lähdetien kohdalle 

(yht. 3 kpl) 

3 II Bussipysäkin leventäminen pyörien 

säilytystä varten 

4 III Sontulantien kevyen liikenteen väylä 

Toijalan rajalta Sontulan koulun liittymään 

(2 300 m) 

Hinta 

1000 € 

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 375 


Tien- 

Pitäjä* 

Lisätietoa/tie 

osoite 

10 T 13720/ 

1/1990 

15 K/T 2851/1/ 

6440 

10 K/T 13720/ 

1/3134 

340 K/T 2851/1/ 

6700- 

2851/1/ 

7069

Liite 4.3. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Urjalassa (1/2)

Liite 4.3. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Urjalassa (2/2) 

Nro Toteut- 

Toimenpide (Urjala) 

tamis- 

vaihe 

1 I Kevyen liikenteen keskisaarekkeen 

rakentaminen Uudensalmentien ja 

Huhdintien liittymään 

2 I Kevyen liikenteen keskisaarekkeen ja 

bussitöyssyn rakentaminen Huhdintielle 

Visantien liittymään 

3 I Kevyen liikenteen keskisaarekkeen 

rakentaminen Huhdintielle Asemantien 

liittymään 

4 I Kevyen liikenteen keskisaarekkeen ja 

bussitöyssyn rakentaminen Huhdintielle 

Ratapihantien liittymään 

5 I Korotetun liittymäalueen rakentaminen 

Mikkolankankaantien ja Ahventien 

liittymään 

6 I Näkemäraivaus Yhteiskouluntiellä 

Ratapihantien ja Veilikujan liittymissä 

7 I Marketin pihalta Tampereentielle tulevan 

kevyen liikenteen väylän selkeyttäminen 

reunakiveyksellä 

8 I Urjalantien kevyen liikenteen väylän 

rakentaminen ja nykyisen parantaminen 

Salmentien (mt 284) ja Tampereentien 

välillä (~300 m) 

Hinta 

1000 € 

Tien- 

Pitäjä* 

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 344**** 


** osa suurempaa kehittämiskokonaisuutta, kustannuksia vaikea arvioida 

*** päällysteen uusimispituutta ei arvioitu 

**** arvioidut kustannukset yhteensä ilman kohteita 9-12 


osoite 

2 K/T 284/7/ 

70 

4 K/T 284/6/ 

5220 

2 K/T 284/6/ 

4950 

4 K/T 284/6/ 

4800 

20 K 

1 K 

3 K 

38 K/T 13705/ 

1/0- 

13705/ 

1/370 

9 I Vt 9:n ja Salmentien parantaminen ** T - 

10 II Urjalantien ja Tampereentien liittymäalueen 

parantaminen Laukeelan 

keskustaprojektiin liittyen 

** K/T - 

11 II Tampereentien ja vt 9:n liittymän siirtäminen 

pohjoisemmaksi, vt9:n alitus 

entisen liittymän kohdalla 

12 II Heikki Lehtosentien päällysteen uusiminen 

13 III Kevyen liikenteen väylän rakentaminen 

vt 9:n eritasoliittymästä Punkalaitumentielle 

(500 m) 

14 III Urjalankylän kevyen liikenteen väylä 

(1,3 km) 

** T - 

*** K 

75 T 230/10/ 

4300- 

230/10/ 

4800 

195 T 230/9/ 

7075- 

230/10/ 

780

Liite 4.4. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Valkeakoskella (1/2)

Nro 

Toimenpide (Valkeakoski) 

Liite 4.4. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Valkeakoskella (2/2) 

Hinta 

1000 € 

Tien- 

Pitäjä* 

Toteuttamisvaihe 


osoite 

- I Liikennevalojen liittymäkoneiden (2 kpl) uusiminen ja liva-seurantajärjestelmän hankinta 120 K 

1 I Naakan koulun suojatien siirtäminen Kaapelintiellä ja Juhannusvuorentien liittymän kohdalla 

35 K 

Kaapelintien kuperan taitteen leikkaaminen loivemmaksi 

2 I Sääksmäentien ja Kalmistonkadun liittymäalueen liikennejärjestelyt 15 K 

3 I Sorrilan koulun saattoliikennejärjestelyt 120 K 

4 I Seurahuoneenkadun liikenteen rajoittaminen liikennemerkein 2 K 

5 I Tietolan koululle Niementieltä tulevan kevyen liikenteen väylän siirtäminen 50 m matkalta 10 K 

metsän puolelle ja parkkipaikan siirtäminen kadun varteen 

6 I Roukon koulun saattoliikenteen järjestelyt 50 K 

7 I Kevyen liikenteen keskisaarekkeiden ja bussitöyssyjen rakentaminen Kangasalantien ja 8 K 

Kaaritien pohjoiseen ja eteläiseen liittymään (2 kpl) 

8 I Kasvillisuuden madaltaminen tai tarvittaessa poistaminen liittymän keskisaarekkeesta 1 K 

9 I Kasvillisuuden madaltaminen tai tarvittaessa poistaminen liittymän keskisaarekkeesta 1 K 

10 I Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen mt 130:lle Holmin liittymän kohdalla 5 T 130/22/ 

2470 

11 II Apiankadun ajosuuntien erottaminen keskisaarekkeella ja pohjoispuolen kevyen liikenteen 200 K 

väylän leventäminen 

12 II Hakakadun katkaiseminen pohjois- ja eteläpäästä sekä uuden yhteyden rakentaminen 90 K 

Hakakadun pohjoispäästä Lumikorvenkadulle 

13 II Kenraalintorin liittymäalueen liikennejärjestelyt 20 K 

14 II Kiertoliittymän rakentaminen Sääksmäentien ja Kaapelintien liittymään 350 K/T 310/1/1 

400 

15 II Innalantien ja Väinöläntien liittymän parantaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen 

40 K 

Väinöläntielle 

16 II Roukontien ja Salomaantien liittymän porrastaminen sekä Roukontien itäpuoleisen kevyen 70 K 

liikenteen väylän leventäminen (700 m) 

17 II Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Katajatielle (700 m) 105 K 

18 III Seututiejärjestelyt Radanvarsitiellä ja Kangasalantiellä 2 650 K/T - 

19 III Oikealle kääntymiskaistan rakentaminen Lempääläntieltä Mäntylään 40 K/T 304/5/ 

405 

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 3 932 

* Tienpitäjä: K=Kunta, T=Tiehallinto

Liite 4.5. Toimenpide-ehdotusten kaavatarkastelut 

Akaa: 

- Viialan alueella parantamistoimenpiteet eivät edellytä muutoksia maankäytön rajausten suhteen. 

- Parannusehdotus nro 7, uusi kevyenliikenteen yhteys vanhan meijerikorttelin läpi edellyttää niin 

ikään asemakaavan tarkistusta ja tarkempaa selvitystä korttelin käyttötarkoituksen tulevaisuudesta. 

- Parannusehdotus nro 9, Kurisjärventien länsipuolen uusi kevyenliikenteen väylä edellyttää 

asemakaavan tarkistusta pääasiassa koulukorttelin kohdalla. 

- Toijalan alueella merkittävin liikenneturvallisuuden parannusehdotus (nro 11) sijoittuu aseman 

alueen tuntumaan, Hämeentielle, rautatiesillan pohjoispuolen ajojärjestelyihin. Satamatien liittymään 

ehdotettu kiertoliittymä arvioidaan voitavan sovittaa nykyisen asemakaavan mukaisen 

katualueen sisälle. Sen sijaan sillalle johtavan tien uudelleenlinjaus ja risteysalueen selkeyttäminen 

edellyttää asemakaavan tarkistusta. Pääosa muutostarpeesta kohdistuisi nykyisen rataalueen 

puolelle. 

- Parannusehdotus nro. 18, uusi kevyenliikenteenväylä Nahkiaistentien eteläpuolelle edellyttää 

asemakaavan tarkistusta. Väylä sijoittuisi osittain puistoalueelle sekä asuntokortteleiden rajapintaan. 

- Parannusehdotus nro 15, uudet kevyenliikenteen yhteydet pyrkivät hyödyntämään puistoalueita 

sekä vanhoja katualueita. 

- Parannusehdotus nro 19, uusi kevyenliikenteenväylä Sontulantien pohjoispuolella Kylmäkosken 

rajalle arvioidaan, että voidaan toteuttaa tiealueen sisällä. 

Kylmäkoski: 

- Kylmäkosken alueella on ehdotettu uutta kevyenliikenteen väylää Toijalan rajalta Sontulaan 

(nro 4). Uusi väylä kulkisi Toijalan rajalta toimenpide kohde nro 2:een asti tien pohjoispuolella 

ja sen jälkeen tien eteläpuolella. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, 

joten parannusehdotus etenee tiesuunnittelun avulla. 

Urjala: 

- Urjalan alueella tapahtuvat parantamistoimenpiteet eivät edellytä muutostarpeita kaavoituksen 

osalta. Alueen merkittävin toimenpide (nro. 13), uusi kevyenliikenteenväylä voidaan sovittaa 

voimassa olevan asemakaavan mukaiseen katualueen rajaukseen. Ehdotettu toimenpide on 

esitetty myös Urjalan kunnanvaltuuston 9.2.2004 hyväksytyssä Urjalan kylän osayleiskaavassa. 

Valkeakoski: 

- Valkeakosken alueella pääosa parannusehdotuksista sijaitsevat voimassa olevien asemakaavojen 

alueella. Monet esitetyt kevyenliikenteen väylien sijoitukset edellyttävät asemakaavan 

tarkistusta. 

- Parannusehdotus 3 uudet pysäköintialueet ja kevyenliikenteen yhteys edellyttävät asemakaavan 

tarkistusta. Parannusehdotukset sijoittuvat vähäisissä määrin nykyisille puistoalueille. 

- Merkittävin kaavamuutos kohdistuu parannusehdotus 11 ja 12 osalle, jossa uusi kevyenliikenteen 

väylä Apiankadulle sekä liittymän poisto ja uuden katuyhteyden muodostus edellyttävät 

kaikki kaavamuutoksia. Nykyinen maankäyttö laajennusalueilla on varattu pysäköintiin, koululle 

sekä vähäisissä määrin asunkerrostalojen korttelialueeksi. 

- Parannusehdotuksen 13 linja-autopysäkin siirto edellyttää asemakaavan tarkistusta. Uusi pysäkki 

sijoittuisi vähäisissä määrin asuin- ja liikerakennusten korttelialueelle. 

- Parannusehdotus 14, uusi kiertoliittymä edellyttää asemakaavan tarkistamista. Kiertoliittymän 

tilanvaraukset sijoittuvat osittain nykyisille suojaviheralueille. 

- Parannusehdotus 17, uusi kevyenliikenteenväylä edellyttää asemakaavan muutosta. Uusi väylä 

sijoittuisi nykyisten asunkerrostalo- ja asuinpientalojen korttelialueille.

Liite 5.1. Valkeakosken toimenpidekohteet nro 2 ja 3. Suunnitelmaluonnos.

Liite 5.2. Valkeakosken toimenpidekohde nro 5. Suunnitelmaluonnos.






Liite 6.1. Akaan taajamien nopeusrajoitusehdotukset (1/2). Toijala.

Liite 6.1. Akaan taajamien nopeusrajoitusehdotukset (2/2). Viiala.

Liite 6.2. Kylmäkosken taajamien nopeusrajoitusehdotukset.

Liite 6.3. Urjalan taajamien nopeusrajoitusehdotukset.

Liite 6.4. Valkeakosken taajamien nopeusrajoitusehdotukset.

Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä 

Liite 7. Liikenneturvallisuusryhmien kokousten asialistaluonnokset. 

Kokous 1, toukokuu 2007 

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen, sihteerin valinta 

2. Työryhmän toiminnan ja työnjaon läpikäynti: ryhmän tehtävät ja tavoitteet, toiminnan 

vakiinnuttaminen 

3. Yhteenveto kauden 2006–2007 liikenneturvallisuustoiminnasta eri hallintokunnissa 

4. Kansalaispalautteen antamismahdollisuudet kunnassa 

5. Kasvatus-, valistus- ja tiedotustoiminta 2007–2008, painopistealueet 

6. Tekniset toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamisessa: kunnan 

rahoituskehykset, kesäkauden toimenpideohjelmat 

7. Liikenneturvallisuustyön seurannan organisointi kunnassa 

8. Muut asiat 

9. Seuraava kokous 

Kokous 2, elokuu 2007 


2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 

3. Tehdyt KVT- ja fyysiset toimenpiteet sekä kunnan liikenneturvallisuustilanteen 

arviointi niiden pohjalta 

4. Kunnan liikenneturvallisuustyön tavoitteet kaudelle 2007–2008 

5. Hallintokuntien liikenneturvallisuustoiminta syksyllä 2007 

6. Asukaspalautteiden käsittely 

7. Muut asiat 


Kokous 3, tammikuu 2008 


2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 

3. Tehdyt KVT- ja fyysiset toimenpiteet sekä kunnan liikenneturvallisuustilanteen 

arviointi niiden pohjalta 

4. Hallintokuntien liikenneturvallisuustoiminta keväällä 2008 

5. Asukaspalautteiden käsittely 

6. Muut asiat 


Seudullinen liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä 

Kokous 1, syyskuu 2007 


2. Työryhmän tehtävät ja tavoitteet 

3. (Yhteenveto kauden 2006–2007 liikenneturvallisuustoiminnasta eri kunnissa) 

4. Yhteiset KVT-projektit ja rakentamistoimenpiteet alueella 

5. Kuntien liikenneturvallisuustyö, benchmarking 

o Pääasialliset kohderyhmät 

o Tavoitteet kaudelle 2007–2008 

o Liikenneturvan materiaalit, koulutus ja muu tuki 

6. Muut asiat 


Kokous 2, helmikuu 2008 


2. Yhteiset KVT-projektit ja rakentamistoimenpiteet alueella 

3. Kuntien liikenneturvallisuustyö, benchmarking jatkuu 

4. Muut asiat 

5. Seuraava kokous

Liite 8.1. Toimenpidekohteiden priorisointityökalu 

LIIKENNETURVALLISUUS 

Pisteet 

Onnettomuudet (5 vuoden jakso) Kevyen liikenteen heva-onnettomuuksia 1-2 5 

Kevyen liikenteen heva-onnettomuuksia 3 -> 10 

Koettu turvallisuus Tehtyjä aloitteita 1 3 

Tehtyjä aloitteita 2 -> 5 

Maksimipistemäärä 15 

MAANKÄYTTÖ 

Pisteet 

Koulu kadun varrella 10 

Runsaasti koululaisliikennettä kadun yli 5 

Päiväkoti 5 

Vanhustentalo, palvelukeskus 5 

Urheilukenttä, puisto 3 

Liikekeskus, kirjasto 2 


KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEET 

Pisteet 

Kevyen liikenteen risteäminen Kevyt liikenne eri tasossa 0 

Suojatie + liikennevalot 2 

Suojatie + keskisaareke 5 

Suojatiemaalaus 8 

Ei suojatietä 10 

Kevyen liikenteen väylät On kevyen liikenteen väylä 0 

Pelkkä jalkakäytävä 2 

Ei kevyen liikenteen väylää 5 


AJONEUVOLIIKENNE JA NOPEUDET 

Pisteet 

Läpiajo Tarpeetonta läpiajoa pääväylille 7 

Ajonopeudet Ajonopeuden (v85) ja nopeusrajoitusten erotus 12 km/h 10 

Nopeusrajoituksen muutoskohta 3 

Väylätyyppi Asuntokatu (nopeusrajoitus 30-40 km/h) 5 

Kokoojaväylä (nopeusrajoitus 40-50 km/h) 3 

Pääväylä, erityiskohde (nopeusrajoitus 30-40 km/h) 3 

Pääväylä, (nopeusrajoitus 50-60 km/h) 0 

Ajoradan leveys Nopeusrajoitus 30-40 km/h, ajoradan leveys ≤ 6,5 m 0 

Nopeusrajoitus 30-40 km/h, ajoradan leveys > 6,5 m 3 

Nopeusrajoitus 30-40 km/h, ajoradan leveys ≤ 7 m 0 

Nopeusrajoitus 30-40 km/h, ajoradan leveys > 7 m 3 

Maksimipistemäärä 15

Liite 8.2. Hidastetyypin valintatyökalu 

Pääkatu 

erityiskohde 

Kokoojakatu Asuntokatu Asuntokatu Bussireitti 

HIDASTETYYPPI 30-40 km/h 40 km/h 50 km/h 30-40 km/h 

Suojatien korotus (7/50 cm) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Töyssy ei ei ei kyllä ei 

Korotettu alue (7/50 cm) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Bussitöyssy mahdollinen kyllä ei mahdollinen kyllä 

Yksipuolinen kavennus (kohtaaminen) ei mahdollinen ei mahdollinen mahdollinen 

Yksipuolinen kavennus (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 

Kaksipuolinen kavennus (kohtaaminen) kyllä kyllä kyllä mahdollinen kyllä 

Kaksipuolinen kavennus + 

korotus 7/50 cm (kohtaaminen) 

kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Kaksipuolinen kavennus (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 

Leveä keskisaareke kyllä kyllä kyllä mahdollinen kyllä 

Leveä keskisaareke + korotus 7/50 cm kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 

Leveä keskisaareke ja keskilinjan siirto mahdollinen kyllä kyllä kyllä kyllä 

S-mutka (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 

Kiertoliittymät kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä 

Loivapiirteinen hidastetöyssy: www.tiehallinto.fi/toyssyt

Liite 9. Yhteystietoja. 

Projektiryhmän yhteystietoja: 

Akaa 

Tommi Virkki 

Tommi.Virkki@akaa.fi 

040 335 3272 

Tiehallinto 

Hämeen tiepiiri 

Jouni Sivenius 

Jouni.Sivenius@tiehallinto.fi 

0204 22 4139 

Kylmäkoski 

Pentti Vihola 

Pentti.Vihola@kylmakoski.fi 

040 335 4608 

Liikenneturva 

Maire Pietilä 

Maire.Pietila@liikenneturva.fi 

0207 28 2373 

Urjala 

Jari Lehtonen 

Jari.Lehtonen@urjala.fi 

040 335 4220 

Länsi-Suomen lääninhallitus 

Tuomas Kähkönen 

Tuomas.Kahkonen@lslh.intermin.fi 

0205 17 3690 

Valkeakoski 

Jorma Matikainen 

Jorma.Matikainen@vlk.fi 

040 335 7735 

Tampereen aluepelastuslaitos, Etelä- 

Pirkanmaan toimialue 

Kimmo Perolahti 

Kimmo.Perolahti@tampere.fi 

040 560 8082 

Projektin konsultti: 

WSP Finland Oy, etunimi.sukunimi@wspgroup.fi 

Risto Jounila (0207 86 4308), Olli Haveri (0207 86 4305), Jani Päivänen (0207 86 4424) 

Pirkanmaan liikenneturvallisuusnyrkin kokoonpano keväällä 2007: 

Tuomas Kähkönen Länsi-Suomen lääninhallitus, Tampere 

Matti Joki Liikenneturva, Tampere 

Jari Näkki Liikkuva poliisi, Tampere 

Jouni Sivenius Tiehallinto, Hämeen tiepiiri 

Liikenneturvallisuuteen liittyviä sivustoja Internetissä: 

Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuussivusto www.laaninliikenneturvallisuus.fi 

Tiehallinnon liikenneturvallisuussivut www.tiehallinto.fi/liikenneturvallisuus 

Liikenneturva www.liikenneturva.fi 

LINTU-tutkimusohjelma www.lintu.info 

Liikenne- ja viestintäministeriö www.mintc.fi 

Ajoneuvohallintakeskus www.ake.fi 

Autoliitto www.autoliitto.fi 

Autokoululiitto www.autokoululiitto.fi 

Liikennevakuutuskeskus www.liikennevakuutuskeskus.fi 

Esimerkkejä muiden kuntien liikenneturvallisuussivustoista Internetissä: 

www.nurmijarvi.fi/palvelut/turvallisuus/fi_FI/liikenneturvallisuus/ 

www.pori.fi/tpk

EtelÃ¤-pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 - Valkeakoski

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?