Nro 2/2010

More documents

Recommendations

Info

TANSSI häätanssi vai -valssi teksti: christina lokkinen / kuvat: reijo koirikivi ja juho Urkko hääpäivän kohokohta Moni kesällä 2010 avioitumisaikeissa oleva pariskunta varmasti raapii päätään pohtiessaan jotain repäisevää yllätystä sukulaisten hämmästykseksi. Kun kakunleikkuussa on varpaat poljettu, kimput heitetty ja valat vannottu, on vuorossa häätanssi. Mutta mitäs jos se ei olisikaan ihan perinteinen valssi, vaan jotain uutta ja ihmeellistä? Tanssinopettajat Kati Koivisto ja Tii Alasimi antavat muutaman vinkin, kuinka tehdä rakkauden seremoniasta omanlaisensa. Tanssii Tähtien Kanssaja Satuhäät -ohjelmista tuttu Kati Koivisto on ollut häätanssikuvioissa enemmänkin mukana. Eteen on sattunut joukko kirjavia persoonia tanssi-ideoineen. - Vaikka se perinteinen valssi onkin hyvin suosittua, olen itse opettanut pareille muun muassa bluesit, rock-tanssit, tangot ja foxit. Satuhäät -ohjelmassa opastamani pari oli jo käynyt tanssikursseilla, joten heidän haluamaansa tanssia ja koreografiaa oli helppo lähteä hiomaan, Koivisto kertoo. - Nuorelle parille voisin suositella jotain hidasta, mutta yllätyksellistä. Vanhemmalle parille taas häätangoa kappaleen tahdissa, jossa on kauniit sanat. Ihan tanssissa kokemattomalle parille suosittelisin tanssikursseille menemistä – foxit ja bluesit ovat helppoja tansseja oppia. Siinä on vain mielikuvitus rajana! Koivisto kannustaa. Tango on meidän juttu Tanssikoulu Sulavan tanssinopettaja Tii Alasimi vietti omia häitään 16.08.2008 valkoisen teltan katveessa 160 vieraan läsnä ollessa. Teltan alle rakennettiin tanssiparketti, jossa hän kansantansseja aiemmin harrastaneen sulhonsa kanssa pisti jalalla koreasti. - Ne olivat tanssihäät. Puvussani oli laahus, joten ideoimme ompelijan kanssa helman irrotettavaksi tarranauhalla. Tanssiin pitkä laahus repäistiin irti, jolloin mekosta tuli polvipituinen. Häätanssimme oli suomalainen tango, johon tein pienen koreografian. Tango on meidän juttu, Alasimi muistelee. Alasimi ja hänen puolisonsa harjoittelivat kolmeen otteeseen tanssikoitosta varten. Sulho oli päättänyt kuusivuotisen seurustelun jälkeen kosaista Alasimiä Tangomarkkinoilla Tangokavaljeeri-kappaleen pauhatessa taustalla. Saman kappaleen heidän häissään esitti Marko Lämsä. - Tanssiharjoitusta on tarpeeksi silloin, kun pari tuntee itsensä itsevarmaksi ja tanssiminen on hauskaa. Perusvalssin oppii parissa tunnissa, mutta se vaatii myös kotona treenausta. Autan mielelläni hääpareja häätanssin valinnassa. Häätanssi on yksi hääjuhlan kohokohdista ja aiheuttaa varsinkin sulhaselle paljon paineita. Häiden suunnittelussa ja toteutuksessa suosittelen luottamaan ammattilaisiin. Ikimuistoinen ilta Satuhäiden ja Kati Koiviston oppien kautta naimisiin mennyt Tii-Mari Vätti muistelee satuhäitään lämmöllä. Paras muisto päivästä prinsessana oli iltajuhlien lämmin tunnelma. - Olen käynyt tanssikoulussa kursseilla ja harrastanut nuorena muun muassa hiphopia. Emme mieheni kanssa pahemmin pohtineet tanssia häihimme, se vaan tuli mieleen. Kappaleenamme oli Syke-yhtyeen ”Hetki kaunein”, Vätti kuvailee. - Kehotan kaikkia häistään hermoilevia pareja keskittymään olennaiseen, eli siihen kumppaniin ja omiin tunteisiin. Meillä oli kyseessä tanssihäät ja tunnelma oli hieno. Kaikki olivat täysillä siinä mukana. Tanssimme hitaan valssin ja tunnelma oli todella lämmin. Meidän kahden juttu, Vätti huokaa. Niksien kautta naimisiin Tanssinopettaja Kati Koivisto korostaa hääparin tyylin ja häiden teeman tärkeyttä. Samalla kannattaa ottaa huomioon myös tanssiasustuksen ergonomisuus. - Tanssikengät on luotu tanssia varten ja niitä saa tanssikenkäliikkeistä. Kauppojen peruskorkkarit ovat kovia, eikä korkeilla koroilla kannata niihin tottumattomana mennä Tii ja Sami Alasimin (oik. ylh.) häitä tanssittiin tunteellisen häätangon tahtiin. Saku ja Tii-Mari Vätti (ylh.vas) valitsivat omiin häihinsä puolestaan kauniin hitaan valssin. tanssimaan. Puvun laahuksia voi kiinnittää tai suunnitella kokonaan irrotettavan. Harjoitellessa sen huomaa mikä on hyvä, Koivisto neuvoo. Tanssinopettaja Tii Alasimi suosittelee seremoniaa suunnitellessa kuuntelemaan sydämensä ääntä ja korostamaan itselle tärkeitä, persoonallisia asioita, myös häätanssin valinnassa. Häät ovat hääparin oma juhla. - Joko tanssi määräytyy musiikin tai musiikki tanssin mukaan. Esimerkiksi räväkälle hääparille sopii räväkämmät häät ja tanssiksi vaikkapa rock`n`roll. Tärkeintä on, että häät ovat morsiusparin itsensä näköiset, Alasimi sanoo. - Kaikki parit eivät ole valssaajia. Rohkeasti vain kokeilemaan ja vaikka olohuoneen lattialle taivuttelemaan ja harjoittelemaan! Kyllä kaikki pojat osaa edes vähän taivuttaa tai pyöräyttää käden ali. Siitä se lähtee! rohkaisee puolestaan Kati Koivisto. • 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 2/2010
teksti: pirjo kärnä / kuva: jaana Vuorenpää Minun tarinani - pirjo kärnä iloa elämään Oli loppukesä 2005, kun mielenkiintoni heräsi mennä katsomaan lavatansseja ja niinpä rohkaisin mieleni ja menin rohkeasti Paville kesätansseihin. Olin aivan ihmeissäni, kuinka paljon tanssimaailma oli muuttunut sitten nuoruusajoiltani. Oli vuosikymmenien tauko siitä, kun olin ollut tansseissa. Nuoruuteni vietin Itä- Suomessa ja silloin ei meillä päin tanssittu kädenalitansseja lavoilla. Niinpä ne kaikki kädenalitanssit olivat minulle aivan uutta. Ihmettelin mm., että mikä ihmeen kävely / kuvio humppa. Tunsin ”kauhun” hetkiä, kun minua tuli joku hakemaan, että entäpä, jos en osaa mennä noita ihmeellisiä härvellyksijä ja kuvioita. Kun kavaljeeri kysyi, että osaatko, tanssitaanko näin tai niin.. esim. kuviohumppaa, jouduin liian usein vastaamaan, että mitä se on, en tiedä, en osaa, koeta viedä. Se oli aivan järkyttävä tilanne minulle. Niinpä minulla oli kaksi vaihtoehtoa – joko lopettaa tansseissa käynti, tai mennä tanssikursseille oppia hakemaan. Valitsin vaihtoehdon; tanssikurssit. Olen todella iloinen valinnastani, sillä en ole katunut päätöstäni hetkeäkään. Tanssi on antanut valtavan paljon iloa elämääni. Olen saanut paritanssista mukavan ja hauskan harrastuksen – ja lisäksi paljon uusia, ihania tanssituttuja ja ystäviä. Tanssissa on keho ja mieli mukana täysillä - mikä sen parempaa ja antoisampaa voisi olla?! En ole todellakaan tylsän ja yksipuolisen harrastuksen parissa. Kunto kohenee ja mieli virkistyy; pursuan energiaa kuin nuoruusvuosinani. Suosittelen kaikille tätä tanssin iloa ja riemua; tanssi on kivaa, hauskaa, mukavaa. Ja tosiaan – se kuntokin kohenee aivan huomaamatta, tai ainakin pysyy ennallaan. Niinpä läksin syksyllä 2005 tarmoa puhkuen tanssikursseille. Kävin mm. Tanssin Taitajien ja Liperin Lavatanssijoiden kursseilla oppia saamassa ja hyvää oppia sainkin. Siellä oli ja on ihania asiansa osaavia tanssin saloihin perehdyttäjiä. Sain sieltä uskoa tanssiini ja uusia ystäviä, jotka ovat sydämessäni aina. Kiitos heille. Kuulin Susellin ohjaajakoulutuksesta. Niinpä aloitin v. 2007 Starttiosiolla ja sain siitä todistuksen 25.11.2007. Sehän vei mennessään ja innostuin asiasta toden teolla. Jatkoi siitä ja valmistuin v. 2008 Seuratanssin Perusohjaajaksi. Innostukseni oli niin suuri, että jatkoin opintojani tanssinohjaajaksi ja suoritin marraskuussa 2009 Seuratanssinohjaajan Tutkinnon. On se vain niin, että ruokahalu kasvaa syödessä. Niinpä aloitin kesällä 2009 STOL:in Seuratanssijaoksen mukaisen Tanssinopettajan tutkinnon opiskelut, joka on haasteita antava ja pistää ”reenaamaan” oikein toden teolla. Tutkinnon suorittaminen olisi syksyllä 2010. Menin koulutuksiin kehittämään omaa tanssitaitoani ja oppimaan uusia asioita, joita huomasin olevan todella paljon. Mutta – niinpä innostuin kokeilemaan seuratanssinohjausta, jota olen tehnyt syksystä 2008 alkaen. Opetan perustansseja, lattareita ja kädenalitansseja. Tällä hetkellä tanssinohjausta minulla on Malmin Työväentalolla ja Lohjan Tanhuhovissa. Pidän myös tanssikursseja enne tanssien alkua. On todella ilo nähdä, kun tanssikursseille tulee uusia, innokkaita tanssin harrastajia. Moni, ehkä tuntien samoin kuin minä aloittaessani tanssikurssit –pelotti, jännitti; kaikki oli niin uutta – asiat ja ihmiset. Ja sitten se onnistumisen riemu, kun huomaa, että selätinpä tuonkin härvelin – ähäkutti. Opinhan minä tuonkin kuvion viemään / seuraamaan. Onnistumisen ja esteiden selättämisen tunne on mahtava, sanoin kuvaamaton tunne. Olen ollut myös tuomaristossa tuomaroimassa tanssikisoissa. Rytmillinen liikkuminen – voiko olla sen parempaa – keho – mieli. Ne sanoo kiitos. Se hyvän olon tunne on syvällä sydämessäni, kun huomaa kurssilaisten onnistumisen riemun ja innon oppia uusia asioita ja, että he viihtyvät tanssikursseilla. Kaikki joukolla mukaan tämän ihanan harrastuksen pariin. Learning by dancing - tanssimalla oppii tanssimaan. Tavataan tansseissa ja tanssikursseilla. • kuva: jaana vuorenpää tanssikilpailut ovat koko kansan huvia Kautta aikojen on kilpailtu kaikenlaisissa lajeissa. Myös tanssin parissa ovat erilaiset kilpailut näytelleet osansa. Nykyisin meida on ollut vahvasti mukana tanssikilpailujen tuojana. Tanssii tähtien kanssa - ohjelma on saavuttanut suuren suosion katsojien keskuudessa, ja syksyllä alkaa myös kotimainen versio Tanssi jos osaat! -kilpailusta. Kuvassa Himoksella viime kesänä järjestetyissä lavatanssin SM-kilpailuissa voittoon tanssineet Matti Tuominen ja Armi Tanskanen. Mikä saa ihmiset kilpailemaan tanssissa, mitkä ovat ne kriteerit tai mikä on se valtava motivaatio, joka saa meidät ottamaan mittaa toisistamme? Tuomaristo antaa palautetta ja yleisö valitsee suosikkiparinsa, tai tuomaristo laittaa parit paremmuusjärjestykseen – kriteerit ovat siis olemassa, ja sen mukaan tuomaristo tekee ratkaisunsa. Tanssiurheilun puolella lajit on vakioitu ja näin siellä on eri luokat, joiden mukaan tanssitaan. Parit harjoittelevat ja tekevät koreografiansa valmentajiensa kanssa. Päivittäinen harjoittelu tuo sitten tulosta, ja olemme nähneet, kuinka hyvin suomalaiset parit ovat maailmalla pärjänneet. Myös seuratanssin puolella on kilpailtu jo pitkään. Kilpaileminen tuo tanssinharrastajille mahdollisuuden testata omaa tanssitasoaan. Aktiivinen tanssiharrastaja käy erilaisilla kursseilla ja leireillä hakemassa lisäoppia omaan tanssiinsa ja kehittyy eri lajeissa taitavaksi tanssijaksi. Tanssikilpailut ovat tavallaan puntari, jolla voi mitata omaa osaamistaan verrattuna muihin pareihin. ” Tanssikilpailut ovat tavallaan puntari, jolla voi mitata omaa osaamistaan verratttuna muihin pareihin.” Kilpailun järjestäjä luo puitteet kilpailulle, mutta mitä niihin sääntöihin tulee, niin seuratanssiahan ei ole vakioitu mitenkään, tai sanotaanko, ettei ole sääntöjä. Kuitenkin on olemassa joitakin sääntöjä, jos tarkastellaan asiaa tarkemmin. Kursseillakin opetetaan eri lajeja ja ne ovat sidottu tietyllä tavalla musiikkiin ja askelikkoihin. Tiedämme, miten Valssia tanssitaan, ja millainen musiikki on valssia. Seuratanssikilpailussa tanssitaan soivaan musiikkiin ja lajille ominaisesti, joten sääntöjähän nämäkin ovat. Toisaalta, tanssijalla on vapaus tulkita musiikkia. Musiikin tulkinta ja vahva perustanssi tuovat esille parin keskinäistä kemiaa parhaiten. Tanssikilpailuja on hauska käydä katsomassa, olivat ne sitten minkä tahon järjestämiä tahansa. Tanssiurheilukilpailuissa on hienoja ja näyttäviä pukuja. Rock’n Swing -kisoissa palataan 50-luvulle, jossa kellohameet heilahtelevat. Seuratanssikin on ottanut näistä mallia ja kilpailevat parit ovat tuoneet mukaan lisää värejä ja asusteet vaihtelevat lajien mukaan. Kuitenkin asusteet eivät ole se pääasia, vaan tanssi ja pari, jonka kanssa kilpailee. Seuratanssikilpailutkin ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana tanssijoiden myötä. On tullut erilaisia ikäsarjoja, ja uusilla kisaajillakin on mahdollisuus tulla tutustumaan kilpailemiseen ja hakea kisakokemusta. Parit voivat valita ympäri maata järjestettävistä kilpailusta itselleen sopivan, tai ottaa osaa Cup-kisakiertueeseen, jolloin vuoden lopussa palkitaan parit, jotka ovat tanssineet eri lajeista muodostuneen kokonaisuuden, ja ovat näin ollen sen vuoden parhaat parit. Itselläni on ollut mahdollisuus kilpailla, olla tuomarina, kilpailumusiikin valitsijana, sekä tehdä talkootöitä kilpailun järjestäjälle ja toimia juontajanakin. Kaikki kokemukset ovat olleet omanlaisiaan, mutta edelleen mielestäni on parasta se, että parit nauttivat tanssista ja seuratanssi kehittyy ja säilyy myös jälkipolville. ” Kilpaileminen sinänsä ei ole se juttu, vaan koko tapahtuma aina iltatansseja myöten.” Tanssi ja kilpaileminen sopivat oikein hyvin yhteen ja kehotankin kaikkia tutustumaan myös seuratanssikilpailuihin joko katsojana tai sitten kokeilemalla kisaamista. Kilpaileminen sinänsä ei ole se juttu, vaan koko tapahtuma iltatansseja myöten. Kisoissa tavataan! Päivi Honkanen SUSEL ry puheenjohtaja WWW.TANSSIVIIHDE.FI 21
Page 1 and 2: Kotimaisen viihteen puolesta! TANSS
Page 3 and 4: Linja-autoasemat mukaan tanssiviiht
Page 5 and 6: orkesterin ohjelmisto, Kruunuareena
Page 7 and 8: teksti: juha lahti / Kuva: tommi se
Page 9 and 10: Arkikeikkojen väheneminen on antan
Page 11 and 12: vastuuta bändin toiminnoista, vaan
Page 13 and 14: SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTT
Page 15 and 16: SUOMALAISEN ISKELMÄN JA TANSSIMUSI
Page 17 and 18: mitä sulle kuuluu? teksti: juha la
Page 19: käy tanssimaan Käy Tanssimaan -pa
Page 23: suomen seuratanssiliitto susel ry:n
Page 26 and 27: Tottijärven Hämyslava Nokia
Page 28 and 29: nyt yleisesti myynnissä tanssiviih
Page 30 and 31: Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskust
Page 32 and 33: teksti: juha lahti / kuvat: laura p
Page 34 and 35: Keskisaarentie 57, Maaninka Tanssil
Page 36: TULE JA KOE TULISUUDELMAN FIILIS. M

Nro 2/2010

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?