Solmukohta-lehti pdf-tiedostona - OuLUMA
Solmukohta-lehti pdf-tiedostona - OuLUMA
Solmukohta-lehti pdf-tiedostona - OuLUMA
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Oppilaasi isona | Kaksi tutkintoa Ainoana Suomessa | Etana seuraa<br />
1
<strong>Solmukohta</strong> | Sisällys<br />
Sisällys<br />
5<br />
Pääkirjoitus<br />
Valitsemisen solmukohdassa<br />
5<br />
Kannanotto<br />
Tulevaisuus positiivisesti solmussa<br />
6<br />
Teekkariainesta luokassasi?<br />
8<br />
Tutkinto yliopistosta vai<br />
ammattikorkeasta<br />
9<br />
Opiskelijanäkökulma<br />
10<br />
TTK pähkinänkuoressa Oulussa<br />
12<br />
10 syytä opiskella tekniikkaa<br />
Oulun yliopistossa<br />
14<br />
Opiskelijat yhteisvalinnassa<br />
16<br />
Opintojen ABC<br />
Perusasiat opiskelusta tulevalle teekkarille<br />
18<br />
Teekkarin opiskelumenetelmät<br />
19<br />
Kaksi porrasta tutkinnossa<br />
20<br />
Väärä valinta?<br />
21<br />
Kansainvälistä väriä Oulussa<br />
22<br />
Pajakerhopäälliköt<br />
Teekkariveljesten haastattelu<br />
24<br />
Etanalla nopeammin eteenpäin<br />
26<br />
Teekkarit töissä<br />
29<br />
Näin teekkari työllistyy<br />
29<br />
Robottimies<br />
Haastattelussa tiedekunnasta valmistunut<br />
Matti Tikanmäki<br />
30<br />
Tervetuloa Ouluun<br />
Opojulkaisu Oulun yliopiston<br />
teknillisen tiedekunnan<br />
opintojen avaamiseksi<br />
Julkaisija<br />
Oulun yliopisto<br />
Teknillinen tiedekunta<br />
PL 4000 Oulun yliopisto<br />
Puh. 08 553 2001<br />
SÄHKÖPOSTI?<br />
www.ttk.oulu.fi<br />
Ilmestyminen<br />
Marraskuussa 2010<br />
Painosmäärä<br />
4 000 kpl<br />
Jakelu<br />
Opinnonohjaajat kautta maan.<br />
Erilaiset jatkokoulutustapahtumat<br />
ja opiskeluun liittyvät messut.<br />
Päätoimittaja<br />
Laura Kanninen, tiedottaja<br />
Toimitus ja ulkoasu<br />
Mainostoimisto Siberia Oy<br />
www.siberia.fi<br />
Paino<br />
Joutsen Media Oy<br />
Tiedustelut<br />
Teknillisen tiedekunnan kanslia<br />
Puh. 08 553 2001, 553 2002<br />
Avaa<br />
www.ttk.oulu.fi/abiopas<br />
2 3
Pääkirjoitus | <strong>Solmukohta</strong><br />
Kannanotto | <strong>Solmukohta</strong><br />
Tulevaisuus<br />
positiivisesti<br />
solmussa<br />
Aino-Kaisa Manninen, tuotantotalouden<br />
opiskelija, on aina ollut kiinnostunut monista<br />
asioista. Monitieteinen Oulun yliopisto<br />
tarjosi hänelle hyvän vaihtoehdon: ”Voin<br />
lukea myös esimerkiksi kauppatieteitä,<br />
yhteiskuntatieteitä ja kieliä.” Lisää<br />
Aino-Kaisan valinnoista:<br />
www.ttk.oulu.fi/abiopas.<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
Valitsemisen<br />
solmukohdassa<br />
Koulutusmahdollisuuksien ja -väylien kirjo on viime vuosina kasvanut.<br />
Positiivista muutoksessa on se, että opiskelijan mahdollisuudet liikkua eri<br />
koulutusasteiden välillä ovat nykyisin periaatteessa rajoittamattomat. Toisaalta<br />
”pitkän tien” kulkeminen on käytännössä haastavaa.<br />
Jo yläkoululaiset ja heidän vanhempansa tarvitsevat valintojen tekemiseksi<br />
aiempaa enemmän tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia eri koulutusmuodot<br />
tarjoavat ja mitä ne sulkevat pois. Tiedon tarve jatko-opintomahdollisuuksista<br />
vain kasvaa toisen asteen opintojen edetessä.<br />
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan <strong>Solmukohta</strong>-<strong>lehti</strong> on suunnattu<br />
niin aineenopettajille, opinto-ohjaajille kuin koteihin huoltajille. Lehti<br />
tarjoaa monipuolista tietoa Oulun yliopistosta ja etenkin teknillisestä tiedekunnasta<br />
valintojen tueksi.<br />
Nuoria, jatkokoulutusta suunnittelevia toisen asteen opiskelijoita varten,<br />
olemme suunnitelleet oman fooruminsa. Se on teknillisen tiedekunnan<br />
abiopas, joka on jokaisen ulottuvilla Internetissä. Myös <strong>Solmukohta</strong> sopii<br />
avattavaksi nuorten kanssa, sillä tietopaketteja on tarkoitettu käytettäväksi<br />
rinnakkain. Esimerkiksi kaikkein tarkimmat koulutusohjelmakuvaukset löytyvät<br />
Internetistä, samoin käytännön elämään liittyvät asiat Oulussa yliopiston<br />
opiskelijana. Abioppaan osoite on www.ttk.oulu.fi/abiopas.<br />
Antoisia lukuhetkiä!<br />
Laura Kanninen<br />
Teekkarilakki on ylioppilaslakkia<br />
muistuttava päähine, jota teekkarit<br />
käyttävät ensimmäisen<br />
opiskeluvuotensa vapusta lähtien.<br />
Oululaiset teekkarit solmivat<br />
lakkinsa tupsunaruun<br />
solmun merkiksi jokaisesta<br />
selvitystä TeekkariWapusta.<br />
Solmut avataan teekkarin valmistuessa<br />
diplomi-insinööriksi<br />
tai arkkitehdiksi.<br />
Oululainen Teekkarilakki<br />
on pyöreä, ja sen tupsu on kiinnitetty<br />
oikealla reunalla olevaan ulkonemaan.<br />
Lakin vuori on sinivalkoinen ja lakki on<br />
materiaaliltaan puuvillasamettia. Lakki<br />
on saanut vaikutteita ruotsalaisesta teekkarilakista<br />
sekä pohjoisesta neljäntuulenlakista.<br />
Solmut avataan<br />
teekkarin valmistuessa<br />
diplomi-insinööriksi tai<br />
arkkitehdiksi.<br />
Oulussa lakki otettiin käyttöön vappuna<br />
1960 Oulun yliopiston rehtorin ja hallintokollegion<br />
vastustuksesta huolimatta.<br />
Yleisesti ottaen Teekkarilakin käyttämisestä<br />
on määritelty yksityiskohtaisella<br />
ohjesäännöllä, jota Suomessa ylläpitää<br />
kunkin teknillisen yliopiston ylioppilaskunta<br />
tai monialaisen yliopiston tapauksessa<br />
teekkariyhdistys. Oulussa lakin jakamisesta<br />
vastaa nykyisin Oulun Teekkariyhdistys<br />
ry (OTY).<br />
4<br />
5
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Teekkariainesta<br />
luokassasi?<br />
Kun oppilaita yhdistää 17 ikävuoden<br />
lisäksi kiinnostus tekniikan alaa<br />
kohtaan, mitä olisi hyvä tehdä<br />
seuraavaksi?<br />
Miksi Aino-Kaisa Manninen (vas.), Topi Pohjosaho ja Annukka Kokkonen<br />
valitsivat Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan ja<br />
kuinka oma koulutusohjelma löytyi?<br />
Lue www.ttk.oulu.fi/abiopas!<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
Lukio on hyvä väylä useiden alojen yliopisto-opintoihin<br />
– myös tekniikan. Jos edessäsi<br />
on nuoria, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti<br />
tekniikan alan opinnoista, heitä on<br />
hyvä kannustaa suorittamaan laajoina oppimäärinä<br />
– niin lukiokursseina kuin ylioppilaskirjoituksissa<br />
– matematiikka, fysiikka ja<br />
kiinnostuksen mukaan kemia. Kemiaa tarvitaan<br />
erityisesti prosessitekniikan ja ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelmissa.<br />
Laajan matematiikan oppimäärä takaa,<br />
ettei oppilas sulje itseltään valinnanmahdollisuuksia<br />
pois liian aikaisin. Laajan matematiikan<br />
hyvä ylioppilastutkintoarvosana avaa<br />
nimittäin ovia jatko-opintoihin erittäin monilla<br />
aloilla, ei ainoastaan tekniikassa.<br />
Ammattilukiosta yliopistoon?<br />
Perinteisten lukio-opintojen lisäksi myös<br />
ammattilukion suorittaminen takaa hyvän<br />
pohjan tekniikan alan yliopisto-opintoihin.<br />
Käytännön osaamisesta on hyötyä diplomiinsinöörin<br />
työtehtävissä.<br />
Käytännön taidot eivät kuitenkaan riitä<br />
yliopisto-opinnoissa, vaan tärkeään rooliin<br />
nousee vahva teoriaosaaminen. Ammattilukiolaisenkaan<br />
ei siis kannata unohtaa<br />
luonnontieteiden laajojen oppimäärien suorittamista,<br />
sillä ne avaavat monien jatkokoulutuspaikkojen<br />
ovia.<br />
Laajan matematiikan<br />
ylioppilastutkintoarvosana<br />
avaa ovia jatko-opintoihin<br />
erittäin monilla aloilla.<br />
Ammattikoulusta yliopistoon?<br />
Ammattikoulupohjalta on periaatteessa<br />
mahdollista edetä yliopisto-opintoihin saakka.<br />
Käytännössä se on kuitenkin haastavaa<br />
ja vaatii erittäin paljon työtä.<br />
Tekniikan alan valintakokeissa ei vaadita<br />
luonnontieteiden laajojen oppimäärien<br />
kurssien suorittamista lukiossa, mutta kokeissa<br />
on hallittava kyseiset tiedot. Itsenäinen<br />
tietojen omaksuminen voi osoittautua<br />
yllättävän haastavaksi, vaikka mahdotonta<br />
se ei toki ole.<br />
Arvosanat alle keskitason?<br />
Lahjakkaat laajan matematiikan ja fysiikan<br />
lukijat ovat luonnollisesti soveltuvia teknillisen<br />
tiedekunnan diplomi-insinööri- tai arkkitehtikoulutukseen.<br />
Opiskelijan ei silti kannata luopua toivosta,<br />
jos matemaattisten aineiden arvosanat<br />
ovat keskitasoa tai sen alle. On hyvä muistaa,<br />
että matemaattisten aineiden oppiminen<br />
on enemmän kiinni harjoittelusta kuin<br />
lahjakkuudesta.<br />
Teknillisen tiedekunnan selvitysten mukaan<br />
opintomenestystä diplomi-insinöörin<br />
tutkinnossa selittää parhaiten aktiivisuus<br />
ensimmäisen vuoden opinnoissa, eivät<br />
ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Motivoituneelle<br />
opiskelijalle kaikki mahdollisuudet<br />
ovat avoinna! Menestys ei välttämättä riipu<br />
aiemmasta koulumenestyksestä.<br />
Naiset menestyvät tekniikassa<br />
Tekniikan alan valinneet naiset menestyvät<br />
opinnoissaan ja työelämässä<br />
hyvin.<br />
Naiset tekniikan alalla<br />
http://dinanet.fi/<br />
6<br />
7
<strong>Solmukohta</strong> | Teekkariaineista luokassasi?<br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Tutkinto<br />
yliopistosta vai<br />
ammattikorkeasta?<br />
Mikä on ero tekniikan alan yliopisto- ja<br />
ammattikorkeakoulututkinnoissa eli<br />
tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin<br />
ja insinöörin (AMK) tutkinnoissa?<br />
Oulun yliopistossa...<br />
Vuonna 2005 suomalaisissa yliopistoissa<br />
toteutettiin tutkintorakenneuudistus, jossa<br />
ylemmät korkeakoulututkinnot jaettiin<br />
kahteen osaan. Uudistui johtui siitä, että<br />
korkeakoulututkintojen kirjoa on haluttu<br />
yhdenmukaistaa EU:n alueella.<br />
Nykyisin tekniikan alan yliopistotutkintoina<br />
voi suorittaa kolmivuotisen<br />
tekniikan kandidaatin ja sen jälkeen<br />
kaksivuotisen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin<br />
tutkinnon.<br />
Kaikki Oulun yliopiston teknilliseen<br />
tiedekuntaan hyväksyttävät opiskelijat<br />
saavat opinto-oikeuden kolmivuotiseen<br />
tekniikan kandidaatin ja kaksivuotiseen<br />
diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon.<br />
Miksi yliopistoon?<br />
> Yliopistossa<br />
suoritettu tutkinto<br />
kestää aikaa<br />
Yliopistossa hankittu<br />
teoreettinen osaaminen<br />
ei vanhene.<br />
Ammattikorkeassa...<br />
Ammattikorkeakoulussa voi tekniikan alalla<br />
suorittaa nelivuotisen insinöörin (AMK)<br />
tutkinnon.<br />
Mikä erona?<br />
Vaikka tutkinnoista käytetään samaa englanninkielistä<br />
nimitystä bachelor, tekniikan<br />
kandidaatin ja insinöörin tutkinnot eivät ole<br />
suoraan rinnastettavissa.<br />
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon<br />
tärkeimpiä eroja<br />
tekniikan alalla on se, että yliopistossa<br />
suoritettu tutkinto<br />
kestää aikaa: yliopistossa hankittu<br />
teoreettinen osaaminen<br />
ei vanhene samalla tavalla kuin<br />
käytännön teknologiat, jotka<br />
vaihtuvat kolmesta viiteen vuoden<br />
välein.<br />
Merkittävin ero on se, että insinöörin<br />
tutkinto on käytännönläheinen ja tekniikan<br />
kandidaatin tutkinto teoriapainotteinen.<br />
AMK-tutkinnossa painottuvat<br />
ammattiaineet ja käytännön osaaminen,<br />
kun taas kandidaatintutkinnon tarkoituksena<br />
on pääasiassa antaa opiskelijoille<br />
teoreettisia valmiuksia ylemmän korkeakoulututkinnon<br />
suorittamiseen.<br />
Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin<br />
tutkinnossa opiskelija puolestaan syventää<br />
teoreettista ja käytännön osaamistaan<br />
valitsemalleen erikoisalalle.<br />
Oulun yliopiston tekniikan<br />
alan koulutusohjelmissa<br />
on varmistettu, että valmistuneiden<br />
tulevan 40-vuotisen<br />
työuran aikana heillä on työkaluja<br />
omaksua uusia teknologioita.<br />
Tulevaisuuden<br />
osaaja<br />
Lukiosta lähdettyäni päädyin lukemaan<br />
prosessitekniikkaa Oulun yliopistoon. Päätin<br />
ensin tarkkailla vuoden ja katsoa sitten,<br />
osuiko uravalinta oikeaan. Tähän mennessä<br />
en ole katunut päätöstäni: voin soveltaa<br />
luonnontieteitä käytäntöön ja oppia koko<br />
ajan jotain uutta.<br />
Sain positiivisesti yllättyä, kun huomasin,<br />
että ensimmäisestä vuodesta asti opiskellaan<br />
oman alan asioita. Toki lukiossa käydyt<br />
matematiikat, fysiikat ja kemiat piti kerrata<br />
peruskursseina, mutta samalla sain tuntuman<br />
siitä, mitä oikeasti olin tullut opiskelemaan.<br />
Tavanomaiseen päivääni kuuluu kuusi<br />
tuntia luentoja. Luentojen välissä ja jälkeen<br />
teemme porukalla annettuja osatehtäviä<br />
ja kotilaskuja.<br />
Kurssit ovat usein rakennettu niin, että<br />
koko kurssin ajan palautetaan kotitehtäviä,<br />
portfolioita sekä luentopäiväkirjoja ja lopuksi<br />
on kevennetty loppukoe. Kurssien suorittaminen<br />
on siis tehty helpoksi. Samalla oppii<br />
pikkuhiljaa eikä vain viimeisellä viikolla<br />
ennen tenttiä.<br />
Ensimmäiset kolme vuotta opinnoista<br />
kuluu perus- ja aineopintojen kanssa. Kolmannen<br />
vuoden keväällä valitaan opintosuunta.<br />
Sitä ennen on varmasti aineopintojen<br />
ja kesätöiden pohjalta muodostunut<br />
mielikuva, mihin erikoistua ja mitä tulee<br />
valmistumisen jälkeen tekemään. Valinnanvaraa<br />
on, ja työkokemus varmasti ohjaa vielä<br />
valmistumisen jälkeen uraa eteenpäin.<br />
Teekkarinaisilla on laajat<br />
verkostot ja erilaisia<br />
illanistujaisia on tarjolla.<br />
Opiskeluiden alku alkoi lupaavasti, kun<br />
uudet opiskelijat jaettiin pienryhmiin. Ei<br />
tarvinnut kauan olla ilman kavereita, sillä<br />
kuljimme pienryhmänä luennoille ja saunailtoihin.<br />
Lähes kaikki uudet opiskelijat<br />
ovat samassa tilanteessa, uudessa kaupungissa<br />
ilman kavereita. Kaikilla on siis tarve<br />
löytää uusia tuttavia.<br />
Opiskelupaikan vastaanottaessani ajattelin<br />
olevani niitä harvoja naisia, jotka eksyvät<br />
tekniikan pariin. Teekkarinaisilla on kuitenkin<br />
laajat verkostot ja erilaisia illanistujaisia<br />
on tarjolla.<br />
Oulussa on hyvin toimiva ja edullinen<br />
korkeakoululiikunnan Sporttipassi, jolla<br />
pääsee helposti liikkumaan ja kokeilemaan<br />
uusia lajeja. Olen käynyt jo kokeilemassa oikeaoppista<br />
keilausta, laskuvarjohyppyä ja<br />
ryhmäliikuntatunteja. Vastaavanlaista järjestelmää<br />
ei muualla ole. Olen ylpeä siitä,<br />
että opiskelijoita kannustetaan täällä Oulussa<br />
liikkumaan.<br />
Opiskeluiden alettua olen ollut joka kesä<br />
oman alan kesätöissä. Vaikkakin olen ollut<br />
haalarihommissa, kesät ovat opettaneet paljon.<br />
Luennoilla ei aina konkreettisesti opi,<br />
miltä suodattimet tai valukoneet tehtaissa<br />
näyttävät, saatikka, miten ne käytännössä<br />
toimivat.<br />
Kesätyöt ovat lisäksi valaneet uskoa siihen,<br />
että ala on juuri se minkä parissa halu-<br />
an tehdä töitä myös jatkossa. Valmistumisen<br />
jälkeen työllistyminen on lähes varmaa.<br />
Lisäksi osastot kehittävät kursseja ja uusia<br />
opintosuuntia työelämään tarpeita huomioiden.<br />
Opiskelu ei ole pelkkää luennoilla istumista<br />
ja asioiden pänttäämistä. Killat ja<br />
muut opiskelijajärjestöt tarjoavat paljon aktiviteetteja<br />
opiskeluiden ulkopuolelle.<br />
Excursioilla olen päässyt katsomaan, miten<br />
vessapaperia tehdään ja mitä tapahtuu<br />
ennen kuin Koskenkorva on pullossa. Talvella<br />
olen käynyt Ruotsissa laskettelemassa<br />
ja loppukesästä rapujuhlilla.<br />
Kaikkein parasta on, että tapahtumia saa<br />
järjestää itse. Olenkin ollut monissa eri luottamustehtävissä<br />
ja saanut mm. itse suunnitella<br />
ja organisoida tapahtumia. Tiedän,<br />
ettei kaikkia työelämässä tarvittavia taitoja<br />
opi luennoilla. Luottamustehtävissä tulee<br />
samalla opittua hallinnon koukeroita ja vastuullista<br />
talouden hoitoa. Positiivisena lisänä<br />
olen saanut kasapäin uusia ystäviä ympäri<br />
Suomen ja Euroopan. Uskon, että heistä<br />
on tulevaisuudessa vielä hyötyä kun haen<br />
töitä.<br />
Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä<br />
tiedekunnassa ei ole hukkaan heitettyä<br />
aikaa vaan satsaus tulevaisuuteen.<br />
Elina Honkala<br />
4. vuoden prosessiteekkari,<br />
järjestöaktiivi<br />
8 9
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
TTK<br />
pähkinänkuoressa Oulussa<br />
Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta (TTK) on Suomen<br />
suurimpia yksiköitä, joissa tarjotaan yliopisto-opetusta tekniikan<br />
alalla. Perustutkintoa suorittaa kerrallaan n. 3 600 opiskelijaa.<br />
Koulutusohjelmia on seitsemän, jokaisessa vielä useita eri<br />
opintosuuntia. Valinnanvaraa riittää niin opintojen kuin myös<br />
uravaihtoehtojen suhteen.<br />
Lukuun ottamatta arkkitehtiopiskelijoita,<br />
opintojen pari ensimmäistä<br />
vuotta ovat eri koulutusohjelman<br />
opiskelijoille<br />
pääpiirteissään samansisältöiset.<br />
Kolmantena vuonna valitaan<br />
oma opintosuunta. Lisäksi opiskelijan<br />
on mahdollista suorittaa<br />
täydentäviä opintoja ja hyödyntää<br />
muulla tavoin monitieteisen<br />
yliopiston kurssivalikoimaa.<br />
Arkkitehtuuri,<br />
35 aloituspaikkaa<br />
- Architectural Design<br />
- Rakennussuunnittelu<br />
- Yhdyskuntasuunnittelu<br />
Konetekniikka,<br />
105 aloituspaikkaa<br />
- Auto- ja työkonetekniikka<br />
- Koneensuunnittelu<br />
- Materiaalitekniikka<br />
- Mekatroniikka ja konediagnostiikka<br />
- Rakennesuunnittelu ja<br />
rakentamisteknologia<br />
- Teknillinen mekaniikka<br />
- Tuotantotekniikka<br />
- Tuotantotalous<br />
Prosessitekniikka,<br />
80 aloituspaikkaa<br />
- Tuotantoteknologia<br />
- Automaatiotekniikka<br />
- Tuotantotalous ja työtiede<br />
- Sustainable energy<br />
Ympäristötekniikka,<br />
45 aloituspaikkaa<br />
- Vesi- ja geoympäristötekniikka<br />
- Teollisuuden ympäristöja<br />
biotekniikka<br />
- Sustainable energy<br />
Sähkötekniikka,<br />
100 aloituspaikkaa<br />
- Mikrosysteemitekniikka ja<br />
sovellettu elektroniikka<br />
- Tietoliikennetekniikka<br />
- Sulautetut järjestelmät<br />
- Elektroniikka<br />
Tietotekniikka,<br />
100 aloituspaikkaa<br />
- Signaalinkäsittely<br />
- Älykkäät järjestelmät<br />
- Sulautetut järjestelmät ja<br />
ohjelmistot<br />
- Tietoverkot ja mobiilisovellukset<br />
- Informaatioverkostot<br />
Tuotantotalous,<br />
35 aloituspaikkaa<br />
- Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin<br />
hallinta ja johtaminen<br />
- Laatu- ja projektijohtaminen<br />
- Teknologiajohtaminen<br />
- Tuotannollisen toiminnan<br />
johtaminen<br />
Koulutusohjelmien ja opintosuuntien tarkemmat sisällöt<br />
www.ttk.oulu.fi/abiopas<br />
www.ttk.oulu.fi/opetus_ja_tutkimus/<br />
10 11
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
01<br />
Suomen parhaita<br />
Oulun yliopisto on toistuvasti sijoitettu yliopistojen<br />
keskinäistä paremmuutta vertailevalla<br />
Shanghain listalla Suomen kahden<br />
parhaan yliopiston joukkoon. Vuoden<br />
2010 arvioinnissa Oulu oli jälleen toisella<br />
sijalla. Lue lisää http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2010B/Shanghai.html.<br />
02<br />
Valittavaa riittää<br />
Mahdollisuuksia piisaa! Oulun yliopiston<br />
teknillisessä tiedekunnassa on kaikkiaan<br />
seitsemän koulutusohjelmaa, joissa jokaisessa<br />
on tarjolla useita opintosuuntia.<br />
03<br />
Töitä löytyy<br />
Oulun yliopistosta valmistuneet diplomiinsinöörit<br />
ja arkkitehdit työllistyvät erittäin<br />
hyvin. Jo kesätyöaikana. Valmistuneiden<br />
työttömyysprosentti on vain noin<br />
kolmen luokkaa.<br />
04<br />
Ei vanhene<br />
Oulun yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa<br />
on varmistettu, että valmistuneiden<br />
tulevan 40-vuotisen työuran<br />
aikana heillä on työkaluja omaksua<br />
uusia teknologioita. Ylipäänsä yliopistossa<br />
suoritettu tutkinto kestää aikaa, sillä<br />
teoreettinen osaaminen ei vanhene.<br />
05<br />
Ainoa monitieteinen<br />
Ainoana Suomen suurista tekniikan<br />
korkeakouluyksiköistä Oulun yliopiston<br />
teknillinen tiedekunta on osa monitieteisestä<br />
yliopistoa. Koko yliopistossa<br />
opiskelijoita on 16 000.<br />
06<br />
Kansainvälisessä<br />
seurassa<br />
Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä<br />
tiedekunnassa on oikeasti kansainvälistä.<br />
Opiskelijoita ja opettajia tulee maailmalta.<br />
Myös oma tie johtaa helposti rajojen<br />
ulkopuolelle.<br />
07<br />
Tunnustusta opetuksen<br />
kehittämisestä<br />
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan<br />
osastot ovat kehittäneet opetustaan monin<br />
tavoin. Moinen teko on huomioitu<br />
myös muulla.<br />
Opetusministeriö on nimennyt prosessi-<br />
ja ympäristötekniikan osaston<br />
jo peräti kolme kertaa peräkkäin<br />
yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi.<br />
Saavutus on Suomessa ainutlaatuinen.<br />
Arkkitehtuurin osasto on valittu valtakunnalliseksi<br />
taiteellisen toiminnan<br />
huippuyksiköksi vuosina 2007–<br />
2009.<br />
Sähkö- ja tietotekniikan osasto on<br />
valittu Oulun yliopiston opetuksen<br />
sisäiseksi laatuyksiköksi.<br />
08<br />
Kehitytään!<br />
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
opiskelija ei jää yksin: opintojen edistymistä<br />
seurataan todennäköisesti tarkemmin<br />
kuin missään muussa suomalaisessa<br />
yliopistossa tai korkeakoulussa. Hyvä! Tukena<br />
ovat myös omaope ja pienryhmä.<br />
09<br />
Osatentitään!<br />
Perusopintoihin kuuluvissa<br />
matematiikan ja fysiikan kursseissa<br />
opiskelijoiden osaamista testataan<br />
pienemmissä osissa laajojen<br />
lopputenttien sijaan. Se<br />
helpottaa ja on järkevää!<br />
10<br />
Vastuuta vapaudesta<br />
Oulun yliopistossa teknillisen tiedekunnan<br />
akateemista vapautta osataan hallita<br />
ja – tulosta syntyy: opiskelijat suoriutuivat<br />
opinnoistaan 30 % muita nopeammin ja<br />
opintojen keskeytykset ovat pudonneet lähelle<br />
nollaa, kiitos ajankäytön seurannan.<br />
Oulun yliopistosta valmistuneet saavat<br />
vankan matemaattis-luonnontieteellisen<br />
perusosaamisen, jonka päälle omaa ammattitaitoa<br />
on helppo rakentaa koko työuran<br />
ajan.<br />
EksTRAA!<br />
Oulu on todellinen<br />
opiskelijakaupunki. Asuntotilanne<br />
on parempi kuin monessa muussa<br />
kaupungissa, harrastuksia riittää<br />
ja killat pitävät huolen myös<br />
teekkarin muusta vapaa-ajan<br />
hyvinvoinnista.<br />
Tiesitkö tämän?<br />
Huippuopetuksen<br />
lisäksi<br />
huippututkimusta<br />
Viereisellä sivulla, kohdassa 07 on<br />
nostettu esille tunnustukset, joita Oulun<br />
yliopiston teknillisen tiedekunnan<br />
osastot ovat saaneet opetuksensa<br />
tasosta.<br />
Huipputuloksia on tullut myös teknillisen<br />
tiedekunnan tutkimuksen<br />
puolella. Suomen akatemian ja Tekesin<br />
Oulun yliopistolle myöntämästä<br />
seitsemästä FiDIPro-professuurista<br />
viisi työskentelee teknillisessä tiedekunnassa.<br />
Lisätietoja<br />
http://www.fidipro.fi/<br />
Lisäksi Oulun yliopistossa suoritettiin<br />
vuoden 2007 lopussa tutkimuksen<br />
kokonaisarviointi. Kansainväliset<br />
arviointiryhmät arvioivat yliopiston<br />
yksiköiden ja laitosten tutkimuksen<br />
laadun suhteessa kansainväliseen tasoon.<br />
Huippuarvosanoja tuli koko yliopistolle<br />
seitsemän kappaletta, niistä<br />
peräti kolme sähkö- ja tietotekniikan<br />
osastolle. Lisäksi osaston konenäön<br />
tutkimusryhmä sai erityismaininnan.<br />
Lisätietoja http://ntsat.oulu.fi/<br />
rae2007/s/reports.html<br />
12 13
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Opiskelijat<br />
yhteisvalinnassa<br />
Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan<br />
haetaan diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen<br />
yhteisvalinnassa (DIA) yliopistojen sähköisessä<br />
hakujärjestelmässä (YSHJ). Yhteisvalinta koskee<br />
ylioppilastutkinnon sekä Reifeprüfung-, EB- tai IBtutkinnon<br />
suorittaneita.<br />
Yhteisvalinta tarkoittaa nimensä mukaan<br />
yhteistä valintaa: opiskelijaksi pyrkivä hakee<br />
samalla sähköisellä hakulomakkeella ja yksillä<br />
pääsykokeilla kaikkiin Suomen diplomiinsinööri-<br />
ja arkkitehtikoulutusta tarjoaviin<br />
yksiköihin.<br />
Opiskelija huomioidaan opiskelijavalinnassa<br />
niihin koulutusohjelmiin, jotka hän<br />
on hakulomakkeessa ilmoittanut. Vastaavasti<br />
hänet valitaan opiskelemaan siihen koulutusohjelmaan,<br />
jonka hän on merkinnyt ensisijaiseksi<br />
ja johon hänen pistemääränsä<br />
riittävät.<br />
Muut kuin ylioppilaat<br />
Myös ne hakijat, jotka eivät ole ylioppilaita<br />
mutta ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon,<br />
ammatillisen korkea-asteen<br />
tutkinnon, ammatillisen opistoasteen<br />
tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen<br />
tutkinnon tai kaksoistutkinnon (ammattikoulututkinto<br />
ja ylioppilastutkinto) hakevat<br />
tiedekunnan koulutusohjelmiin osana<br />
diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen<br />
valtakunnallista yhteisvalintaa.<br />
Hyvin arvosanoin AMK-insinöörin tutkinnon<br />
suorittaneisiin sovelletaan omia valintakäytäntöjä<br />
DI-koulutusohjelmissa.<br />
Kaikkiin Suomen<br />
diplomi-insinööri- ja<br />
arkkitehtikoulutusta<br />
tarjoaviin yksiköihin<br />
haetaan samalla<br />
lomakkeella.<br />
Opiskelijavalinnan<br />
pisterajoista<br />
Lukioissa seurataan usein tiiviisti opiskelijavalintojen<br />
sisäänpääsypisterajojen kehitystä.<br />
Opintojen arkeen, opetuksen laatuun<br />
tai esimerkiksi valmistuneen diplomi-insinöörin<br />
tai arkkitehdin työllistymiseen edellisvuosien<br />
sisäänpääsypisterajoilla ei ole<br />
vaikutusta. Yliopistossa menestymiseen vaikuttavat<br />
ennen kaikkea oma motivaatio ja<br />
valmius tehdä töitä opintojen edistymisen<br />
eteen.<br />
Hyvät pohjatiedot auttavat etenkin alkuvaiheen<br />
opinnoissa. Jokainen joutuu kuitenkin<br />
yliopisto-opintojensa edetessä etsimään<br />
ja löytämään itsestään kyvyn omaksua nopeasti<br />
suuria kokonaisuuksia, kyvyn ottaa<br />
itsestään ja opinnoistaan vastuun sekä kyvyn<br />
viedä aloittamansa projektit päätökseen.<br />
Apua pääsykokeisiin<br />
Pääsykokeisiin lukiessa kannattaa<br />
hyödyntää vanhoja pääsykoetehtäviä<br />
ratkaisuineen. Vaikka pääsykoevaatimukset<br />
ovat haastavia, niiden eteen<br />
tehty työ ei mene hukkaan. Tietoja voi<br />
hyödyntää suoraan ensimmäisen vuoden<br />
opinnoissa.<br />
Yksityiskohtaiset valintatiedot<br />
http://www.dia.fi/<br />
http://www.ttk.oulu.fi/opiskelijavalinta/<br />
Edellisvuosien pääsykoetehtävät ja<br />
osa ratkaisuista sekä vanhoja<br />
arkkitehtuurin ennakkotehtäviä<br />
http://dia.fi/arkisto.html<br />
Vanhoja pääsykoetehtäviä<br />
ratkaisuineen<br />
http://media.oulu.fi/takomo/Abi-DVD/<br />
valmis/index.html<br />
14 15
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Sähköteekkari Verneri Kohonen<br />
esittelee ”Säätämön”, opiskelijoiden oman<br />
tutkimustilan, jota saa (ja tämä on totta)<br />
käyttää vapaasti. Elektroniikkakerho<br />
kokoontuu maanantaisin. Verneri kertoo<br />
lisää osoitteessa www.ttk.oulu.fi/abiopas.<br />
Opintojen ABC<br />
Perusasiat opiskelusta tulevalle teekkarille<br />
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
opintojen rakenne on suunniteltu etukäteen<br />
tarkkaan. Perusopinnot ovat lähes<br />
samansisältöiset kaikille tiedekunnan DIopiskelijoille,<br />
aineopinnot puolestaan saman<br />
koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
opinnot koostuvat kunkin koulutusohjelman<br />
perus- ja aineopinnoista, koulutusohjelmiin<br />
kuuluvista opintosuuntien<br />
moduuleista sekä syventävistä tai täydentävistä<br />
moduuleista. Opintojen rakenne on<br />
siis etukäteen varsin tarkkaan suunniteltu<br />
kunkin koulutusohjelman sisällä.<br />
Teknillisessä tiedekunnassa opiskelijalla<br />
on opinnoissaan valinnanvapautta. Perusopinnot<br />
ovat lähes samansisältöisiä kaikille<br />
DI-koulutusohjelmien opiskelijoille,<br />
aineopinnot puolestaan saman koulutusohjelman<br />
opiskelijoille. Myös arkkitehtuurin<br />
koulutusohjelman kandidaattivaihe on yhtenäinen.<br />
Opintosuunnan valinta<br />
Oman opintosuuntansa opiskelija valitsee<br />
keskimäärin kandidaattivaiheen lopussa<br />
eli noin kolmantena opiskeluvuonna. Näin<br />
opiskelija ehtii perehtyä omaan alaansa ennen<br />
kuin syventymiskohde valitaan. Päätöstä<br />
ei siis tarvitse tehdä sattumanvaraisesti.<br />
Omat valinnat painottuvat pääasiassa<br />
diplomi-insinööri- tai arkkitehtivaiheeseen<br />
eli neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen.<br />
Tällöin opiskelija valitsee opintosuuntaansa<br />
liittyvän moduulin sekä tätä syventäviä tai<br />
täydentäviä moduuleja.<br />
Korkean tason perusta<br />
Teknillisen tiedekunnan eri koulutusohjelmien<br />
rakenne varmistaa, että Oulun yliopistosta<br />
valmistuneiden diplomi-insinöörien<br />
ja arkkitehtien osaamisen taso on korkea ja<br />
että he ovat heti valmistumisen jälkeen kykeneviä<br />
toimimaan alansa vaativissa asiantuntijatehtävissä.<br />
Opiskelijat voivat jatkaa opintojaan Oulun<br />
yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin<br />
tutkintoihin saakka.<br />
Hyöty irti monitieteisyydestä<br />
Oulun etu on se, että ainoana Suomen suurista<br />
tekniikan korkeakouluyksiköistä teknillinen<br />
tiedekunta on osa monitieteistä yliopistoa.<br />
Muiden tieteenalojen opintojen sisällyttäminen<br />
diplomi-insinöörin tai arkkitehdin<br />
tutkintoon riippuu koulutusohjelmasta.<br />
Maksimissaan muiden alojen opintoja voi<br />
sisällyttää tutkintoon noin 10–30 opintopistettä.<br />
Nämä on kuitenkin sovittava tapauskohtaisesti<br />
oman koulutusohjelman käytäntöjen<br />
mukaan.<br />
Lue lisää opintojen rakenteesta<br />
http://www.ttk.oulu.fi/opinto-opas/<br />
16<br />
17
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Teekkarin<br />
opiskelumenetelmät<br />
Arkkitehdiksi opiskeleva Jenni Pitko<br />
vierailee tiedekirjasto Telluksessa<br />
Linnanmaan kampuksella. Pääasiassa<br />
hän opiskelee arkkitehtien omalla<br />
”minikampuksella” Oulun keskustassa.<br />
Lue lisää Jennin opinnoista:<br />
www.ttk.oulu.fi/abiopas.<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
Luennot<br />
Luennointi on perinteisimpiä opetusmenetelmiä<br />
yliopistomaailmassa. Perinteisen<br />
luennoinnin rinnalle on tullut myös<br />
muita opetusmenetelmiä. Luentojen aikana<br />
voidaan esimerkiksi harjoitella aihepiiriin<br />
liittyviä tehtäviä, pitää esitelmiä<br />
tai osatenttejä.<br />
Ensimmäisen syksyn aikana suurin<br />
osa opinnoista koostuu DI-koulutusohjelmien<br />
opiskelijoille yhteisistä kursseista,<br />
joita luennoidaan suurelle joukolle<br />
isoissa luentosaleissa. Näitä oppitunteja<br />
kutsutaan massaluennoiksi. Laskuharjoituksia<br />
pidetään pienemmille ryhmille.<br />
Opintojen edetessä opetusryhmät pienenevät<br />
ja opetus muuttuu henkilökohtaisemmaksi,<br />
keskustelevammaksi ja<br />
vuorovaikutteisemmaksi.<br />
Harjoitustyöt ja<br />
työselostukset<br />
Tekniikan alan yrityksissä töitä tehdään<br />
projekteissa. Siksi ryhmätyöskentelyn oppiminen<br />
on tärkeää jo opintojen aikana.<br />
Harjoitustyöt, usein ryhmässä toteutettavat,<br />
kuuluvat olennaisena osana tekniikan<br />
opintoihin. Niiden avulla oppii<br />
soveltamaan teoriaa käytäntöön. Työselostusten<br />
teko tukee teknisen raportoinnin<br />
oppimista sekä viime kädessä kandidaatintyön<br />
ja diplomityön kirjoittamista.<br />
Uudet<br />
oppimismallit<br />
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
seurataan opintojen kehittymistä<br />
todennäköisesti tarkemmin kuin missään<br />
muussa suomalaisessa yliopistossa<br />
tai korkeakoulussa. Seurantaa varten on<br />
kehitetty myös tilastollinen Etana-työkalu.<br />
Esimerkiksi, jos suurella joukolla<br />
opiskelijoita on saman kurssin kanssa<br />
ongelmia, kurssin suoritustapoja voidaan<br />
muuttaa oppimista tukevammiksi tai ääritapauksessa<br />
korvata kurssi uudella.<br />
Työharjoittelu<br />
ja kesätyöt<br />
Teknillisen tiedekunnan opintoihin kuuluu<br />
myös pakollista työharjoittelua alan<br />
yrityksissä. Kandidaattivaiheen harjoittelun<br />
tavoitteena on yleisesti tutustuttaa<br />
opiskelija tekniikan alan työelämään.<br />
Diplomi-insinööri- tai arkkitehtivaiheen<br />
harjoittelu on syventävää ammatillista<br />
harjoittelua.<br />
Useimmiten työharjoittelujaksoja suoritetaan<br />
kesätöinä. Harjoittelupaikkojen<br />
lisäksi teekkareille on hyvin tarjolla<br />
myös muita oman alan kesätöitä. Pakollisen<br />
työharjoittelun suorittaminen oman<br />
alan yrityksessä edistää opiskelijoiden<br />
työllistymistä. Työharjoittelu voi johtaa<br />
osa-aikatöihin opintojen ohella. Usein<br />
tekniikan alan opiskelijat työllistyvätkin<br />
vakituisesti jo ennen valmistumistaan,<br />
esimerkiksi diplomityötä tehdessään.<br />
Lisäksi tekniikan alan töistä saa parempaa<br />
palkkaa kuin tyypillisistä opiskeluaikojen<br />
hanttihommista esimerkiksi kaupan<br />
kassalla. Ensimmäisen opiskeluvuoden<br />
jälkeisissä kesätöissä tekniikan ylioppilaat<br />
ansaitsivat keskimäärin 1 800 € kuussa,<br />
opintojen loppumetreillä jo 2 000 €.<br />
Kaksi<br />
porrasta<br />
tutkinnossa<br />
Kaikki teknillisen tiedekunnan uudet<br />
opiskelijat suorittavat tutkintonsa Bolognan<br />
prosessin määrittämän kaksiportaisen<br />
tutkintorakenteen mukaisesti.<br />
Kaikki teknillisen tiedekunnan<br />
opiskelijat saavat opinto-oikeuden kolmivuotiseen<br />
tekniikan kandidaatin ja<br />
kaksivuotiseen diplomi-insinöörin tai<br />
arkkitehdin tutkintoon.<br />
1.<br />
Tekniikan<br />
kandidaatin<br />
tutkinto<br />
(kolmivuotinen)<br />
2.<br />
Diplomi-insinöörin<br />
tai arkkitehdin<br />
tutkinto<br />
(kaksivuotinen)<br />
18 19
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Väärä valinta?<br />
Joskus voi olla vaikeaa tietää, miksi haluaa<br />
isona. Mitä tehdä, jos itselle sopivin ala<br />
selkeytyy vasta, kun opiskelee jo toista?<br />
Koulutusohjelman<br />
vaihtaminen Oulun<br />
yliopiston teknillisen<br />
tiedekunnan sisällä<br />
Koulutusohjelman vaihtaminen automaattisesti<br />
ei ole mahdollista. Siirron voi tehdä<br />
joko tiedekunnan erillisvalinnoissa tai pääsykokeiden<br />
kautta. Vaihtotilanteessa pitää<br />
aina kääntyä tiedekunnan opintohallinnon<br />
tai oman osaston opintoneuvonnan puoleen.<br />
Koulutusohjelman vaihtotapauksissa ainakin<br />
jo suoritettuja perusopintoja voi yleensä<br />
hyödyntää uudessa koulutusohjelmassa.<br />
Kurssikorvaavuuksista sovitaan kuitenkin tapauskohtaisesti.<br />
Opinto-oikeuden<br />
vaihtaminen muualle kuin<br />
teknillisen tiedekunnan<br />
koulutusohjelmiin<br />
Asiassa noudatetaan normaalia opiskelijavalintakäytäntöä<br />
kunkin yksikön ohjeistuksien<br />
mukaan.<br />
Jo suoritettujen kurssien korvaaminen<br />
uudessa opinahjossa riippuu hyvin paljon<br />
uudesta koulutusalasta. Yleissääntönä voi<br />
kuitenkin sanoa, etteivät opinnot mene koskaan<br />
hukkaan. Opitut asiat kulkevat mukana<br />
tuleviin haasteisiin.<br />
Opinnot eivät mene koskaan hukkaan.<br />
Tiesitkö, että Oulun yliopisto<br />
on Suomen kansainvälisimpiä<br />
yliopistoja? Esimerkiksi<br />
yliopistolle ulkomailta<br />
saapuvien vaihto-opiskelijoiden<br />
määrä on Suomen suurimpia.<br />
Tutkimusyhteisön kansainvälisyys<br />
näkyy puolestaan<br />
siinä, että esimerkiksi<br />
sähkö- ja tietotekniikan<br />
osaston henkilökunnasta neljännes<br />
on kotoisin muualta<br />
kuin Suomesta. Linnanmaan<br />
kampuksella liikkuessa<br />
on siis selkeästi aistittavissa<br />
kansainvälistä tunnelmaa.<br />
Kansainvälistä väriä Oulussa<br />
1. Vaihtoon<br />
Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa avaa ovia<br />
kansainvälisyyteen monella tasolla.<br />
Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
avaa ovia kansainvälisyyteen<br />
monella tasolla. Voit vaivattomasti suorittaa<br />
osan opintojasi ulkomaisessa yliopistossa.<br />
Vaihto-opintokohteita on miltei jokaisessa<br />
maailman maassa.<br />
2. Verkostoitumaan<br />
Oulun yliopistossa on myös mahdollista ottaa<br />
osaa monenlaiseen kansainväliseen yhdistys-<br />
ja harrastustoimintaan. Esimerkiksi<br />
erilaisissa ainejärjestöjen organisoimissa<br />
tapahtumissa voi verkostoitua helposti eri<br />
kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.<br />
3. Kansainväliseen<br />
ohjelmaan<br />
Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon<br />
voi suorittaa loppuun kansainvälisessä<br />
maisteriohjelmassa, joita teknillisessä tiedekunnassa<br />
ylläpidetään. Ohjelmiin voi hakea<br />
ja valitaan opiskelijoita ympäri maailman.<br />
4. Töihin maailmalle<br />
Toisaalta voit diplomi-insinöörin tai arkkitehdin<br />
tutkinnon suoritettuasi työskennellä<br />
missä päin maailmaa tahansa. Tälläkin hetkellä<br />
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan<br />
alumneja työskentelee kaikissa maanosissa,<br />
hyvin erilaisissa työtehtävissä.<br />
5. Töihin kansainvälisesti<br />
Suomalainen vientiteollisuus, jossa suurin<br />
osa valmistuneista diplomi-insinööreistä<br />
työskentelee, on lähtökohtaisesti kansainvälistä.<br />
Kansainväliset työyhteisöt ja työmatkustaminen<br />
ovat teollisuudessa arkipäivää.<br />
Myös kaikki Oulun yliopistolla tehtävä tieteellinen<br />
tutkimus ja sen yhteistyöverkostot<br />
ovat kansainvälisiä.<br />
20 21
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
PAJAKERhOpäälliköt<br />
Jonain päivänä allasi voi olla ajoneuvo,<br />
jonka ovat suunnitelleet Keräsen kaksoset.<br />
Vaikkapa Kiinassa.<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
Jos kasvaa kodissa, jossa riittää kaivinkoneita,<br />
traktoreita, autoja ja mopoja – koneita ja<br />
tekniikkaa joka puolella – voi olla, että päätyy<br />
töihin aivan muulle alalle. Mutta Jukka<br />
ja Martti Keräselle kodin perintö on ollut<br />
rikkaus, ei rasite.<br />
– Läksyni tein tunnollisesti. Mutta niiden<br />
jälkeen painuinkin sitten autotalliin,<br />
Jukka vahvistaa.<br />
Molemmille veljeksille autoharrastus ja<br />
kiinnostus tekniikkaan ja koneisiin veivät<br />
vuonna 2004 Kajaanista Ouluun ja yliopiston<br />
teknillisen tiedekunnan konetekniikan<br />
opintojen pariin.<br />
Mars maailmalle!<br />
Yhdessä veljekset ovat saaneet aikaiseksi<br />
paljon. He ovat olleet muun muassa opiskelijavaihdossa<br />
Kunglika Tekniska Högskolanissa<br />
Tukholmassa. Diplomityönsä he<br />
tekivät oululaiselle Oy AMC Motors Ltd.<br />
-yritykselle. Yritys tekee yhteistyötä kiinalaisen<br />
autotehtaan kanssa, mikä avasi veljeksille<br />
mahdollisuuden työskennellä puoli<br />
vuotta Changzhoussa Kiinassa. Visiitti<br />
opetti paljon paitsi autosuunnittelusta myös<br />
eri kulttuurissa toimimisesta.<br />
Martti muistuttaa, että kansainvälisyys<br />
on nykyään luonnollinen osa yliopisto-opiskelua:<br />
– Teknillisen tiedekunnan vaihto-opiskelumahdollisuudet<br />
ovat loistavia. Vaihtoon<br />
kannattaa lähteä hyvissä ajoin ja olla<br />
koko vuosi. Ulkomailla asuminen ja opiskelu<br />
avartaa näkökulmia muihin kulttuureihin<br />
mutta myös opiskeluun täällä Suomessa.<br />
Hengenheimolaisia<br />
Keräsen veljekset ovat juuri valmistuneet<br />
diplomi-insinööreiksi. Mutta alkumetreille<br />
on yhä kiva palata, sillä opiskelujen aloittaminen<br />
Oulussa tuntui mukavalta ja opiskelumotivaatio<br />
oli erittäin korkealla.<br />
– Pakolliset tunnit, tentit ja ryhmätöiden<br />
palautukset on tehtävä ajallaan, mutta<br />
muuten opiskelijan on helppo järjestää aikaa<br />
vaikkapa matkusteluun, Martti tiivistä yliopistokäytäntöjä.<br />
Jännitystäkin oli alussa ilmassa, mutta<br />
ensimmäisen vuoden valmis lukujärjestys<br />
auttoi, samoin nopeasti kasvava kaveripiiri.<br />
Uusia kavereita löytyi ensin vanhempien<br />
opiskelijoiden vetämissä pienryhmäohjauksissa<br />
ja perusopintojen laskuharjoituksissa<br />
sekä vapaa-ajan tapahtumista.<br />
– Opiskelija-asuminen oli nastaa. Meillä<br />
oli ensin liettualainen ja sitten eteläkorealainen<br />
kaveri kämppäkaverina. Lisäksi meidän<br />
naapurustossa asuivat parhaat tytöt, Jukka<br />
nauraa.<br />
Veljekset osallistuivat myös Konetekniikan<br />
killan pajakerhoon pajakerhopäälliköinä.<br />
Keräset on nähty parina vappuna<br />
niin ikään legendaarisen Ykän ratissa. Ykä,<br />
vuonna 1928 Yhdysvalloissa kasattu paloauto,<br />
kuuluu oululaiseen vappukatukuvaan<br />
yhtä varmasti kuin ylioppilaslakit ja ilmapallot.<br />
Automies loppuun asti<br />
Tällä hetkellä Keräsen veljeksillä on yksi<br />
tehtävä ylitse muiden: mielenkiintoisen työn<br />
löytäminen ajoneuvoteollisuuden parista.<br />
Jukan tulevaisuudensuunnitelma ei ole<br />
vaatimattomimmasta päästä – eikä tarvitse<br />
ollakaan:<br />
– Aion suunnitella oman ajoneuvon tai<br />
olla ainakin mukana suunnittelemassa sitä.<br />
22 23
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa<br />
opintojen kehittymistä seurataan Etanan<br />
avulla. Se on tilastollinen työkalu, joka kertoo<br />
olennaisen aina koulutusohjelmien rakenteen<br />
toimivuudesta yksittäisten kurssien tasolle<br />
saakka. Jos esimerkiksi jonkin vuosikurssin<br />
opiskelijoilla on tietyn kurssin suorittamisessa<br />
ongelmia, asia paljastuu Etanan avulla ja tilanteeseen<br />
voidaan tarttua nopeasti.<br />
Etanasta saatujen tulosten perusteella huomiota<br />
on kiinnitetty erityisesti viiteen asiaan:<br />
opettajatutorointiin, vertaistutorointiin, osatentteihin,<br />
ajankäytön seurantaan ja ryhmäarvosanoihin.<br />
Kolmen viimeksi mainitun avulla<br />
opiskelijoiden suoriutuminen on parantunut<br />
20–35 prosentilla.<br />
Etanalla<br />
nopeammin<br />
eteenpäin<br />
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa seurataan<br />
opintojen edistymistä todennäköisesti tarkemmin kuin missään<br />
muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa.<br />
Siitä taas on korvaamattomat etunsa opiskelijalle.<br />
Perehdyttävä<br />
omaopettajatoiminta<br />
Kaikilla Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan<br />
osastoilla järjestetään aloittaville<br />
opiskelijoille omaopettajatoimintaa. Uudet<br />
opiskelijat tapaavat opintojen alkuvaiheessa<br />
säännöllisesti omaopettajaansa, joka perehdyttää<br />
heitä oman alan opintoihin, ammatillisiin<br />
seikkoihin ja työelämän kysymyksiin.<br />
Asiat tutuiksi pienryhmissä<br />
Uudet opiskelijat jaetaan noin kymmenen<br />
hengen pienryhmiin. Kullakin ryhmällä on<br />
oma, ylemmällä vuosikurssilla opiskeleva<br />
pienryhmäohjaaja.<br />
Pienryhmän kautta tutustutaan paitsi toisiin<br />
opiskelijoiden myös yliopisto-opiskelun<br />
käytäntöihin, yliopistoon, Ouluun ja opiskelijaelämään.<br />
Pienryhmäohjaus kestää yleensä<br />
ensimmäisen lukukauden, eli kaikkein<br />
tiiviimmillään se on syyslukukauden alussa.<br />
Läheskään kaikissa Suomen yliopistoissa<br />
ja korkeakouluissa ei tarjota pienryhmäohjausta<br />
jokaiselle uudelle opiskelijalle.<br />
Helpottavat osatentit<br />
Muun muassa perusopintoihin kuuluvissa<br />
matematiikan ja fysiikan kursseissa on siirrytty<br />
testaamaan opiskelijoiden osaamista<br />
pienemmissä osissa aiempien varsin laajojen<br />
lopputenttien sijaan.<br />
VAPAUDEN RINNALLA VASTUU<br />
Vastuu yliopisto-opintojen etenemisestä on<br />
viime kädessä jokaisella opiskelijalla itsellään.<br />
Akateeminen vapaus antaa opiskelijalle<br />
mahdollisuuden opiskella omaan tahtiin ja<br />
omalla tyylillä, eikä esimerkiksi poissaoloja<br />
seurata tai kirjata. Vapauden kääntöpuolena<br />
opiskelijalle lankeaa suuri vastuu opinnoistaan<br />
ja niiden etenemisestä.<br />
Suurimmalla todennäköisyydellä diplomi-insinööriksi<br />
tai arkkitehdiksi valmistuu,<br />
jos opiskelee opintosuunnitelman mukaisesti<br />
noin 40 tuntia viikossa. Suomalaiset<br />
yliopisto-opiskelijat käyttävät opintoihinsa<br />
keskimäärin kuitenkin vain 26 tuntia viikossa.<br />
Siksi teknillisessä opiskelijoille tarjotaan<br />
mahdollisuutta seurata ajankäyttöään.<br />
Ajankäytön seurannassa mukana olevat<br />
opiskelijat suoriutuivat opinnoistaan 30 %<br />
muita nopeammin. Myös opintojen keskeytykset<br />
ovat pudonneet lähelle nollaa.<br />
Toisiaan tukevat<br />
ryhmäarvosanat<br />
Joillakin kursseilla on kokeiltu menetelmää,<br />
jossa noin neljän hengen opintoryhmän<br />
kaikki jäsenet saavat saman arvosanan<br />
esimerkiksi osatenteistä. Tällöin yksi ryhmän<br />
jäsenistä suorittaa osatentin ja hänen<br />
saamansa arvosana merkitään kaikille ryhmän<br />
jäsenille.<br />
Menetelmä velvoittaa paremmat opettamaan<br />
heikompiaan. Ryhmän paine lisää<br />
opiskelumotivaatiota.<br />
Omaopettaja<br />
perehdyttää<br />
alan opintoihin,<br />
ammatillisiin<br />
seikkoihin ja<br />
työelämän<br />
kysymyksiin.<br />
Loistavia<br />
tuloksia<br />
1990-luvun lopun IT-buumiin liittyneiden<br />
opetusministeriön linjausten<br />
seurauksena teknillisen tiedekunnan<br />
aloituspaikkamäärät nostettiin korkealle<br />
tasolle, mikä valitettavasti madalsi<br />
opiskelijavalinnan pisterajoja. Viime<br />
vuosina tiedekunnan uusien opiskelijoiden<br />
aloituspaikkamääriä on ryhdytty<br />
hallitusti vähentämään.<br />
Tiedekunnan<br />
opiskelijoiden<br />
alkuvaiheen opintojen<br />
opintopistekertymät ovat<br />
nousseet kymmenillä<br />
opintopisteillä.<br />
Etana-työkalun avulla on havaittu,<br />
että huolimatta reaalialoittajien vähentyneestä<br />
määrästä, tiedekunnan<br />
opiskelijoiden alkuvaiheen opintojen<br />
opintopistekertymät ovat nousseet<br />
kymmenillä opintopisteillä. Opiskelukulttuuri<br />
on siis muuttunut.<br />
Teknillisen tiedekunnan selvityksissä<br />
on havaittu myös, että suurin<br />
todennäköisyys valmistua on opiskelijoilla,<br />
joiden opinnot etenevät rivakasti.<br />
Suurin todennäköisyys keskeyttää<br />
on opiskelijoilla, joiden opinnot<br />
etenevät hitaasti. Kasvaneet opintopistekertymät<br />
opintojen alussa ovat<br />
siis hyvin positiivinen indikaattori.<br />
24 25
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Matti Tikanmäelle idea omasta<br />
yrityksestä syntyi tutkimustyön myötä.<br />
Tällä hetkellä Probotin toiminnassa<br />
on mukana viisi henkilöä. Tavoitteena<br />
on, että seuraavan kymmenen vuoden<br />
aikana määrä on nelinkertainen.<br />
Teekkari töissä<br />
Lukiolaiset ilmoittavat yhdeksi tärkeäksi uravalinnan<br />
kriteeriksi työllistymismahdollisuudet. Valitettavasti<br />
lukiolaisten tiedot eri alojen määrällisestä ja laadullisesta<br />
työllistymisestä ovat kuitenkin melkoisen huteralla pohjalla.<br />
Selvitetään siis, miten tekniikan ala työllistää.<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
26 27
<strong>Solmukohta</strong> | Teekkari töissä<br />
Teekkari töissä | <strong>Solmukohta</strong><br />
Tutkimustehtävissä etsitään parannuksia käytössä<br />
olevaan teknologiaan, prosesseihin tai ratkaisuihin.<br />
Näin<br />
teekkari<br />
työllistyy<br />
Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu<br />
eri opintosuuunnista. He myös päätyvät<br />
työskentelemään hyvinkin erilaisissa tehtävissä<br />
pääasiassa yksityisellä sektorilla. Silti<br />
heidän työnkuvissaan on yhteneviä piirteitä.<br />
Suunnittelu- tai<br />
kehitystehtävät<br />
Erilaiset suunnittelu- ja kehitystehtävät ovat<br />
diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työtä<br />
tyypillisimmillään. Yleensä ne liittyvät jonkin<br />
kokonaisuuden tai sen osan suunnitteluun.<br />
Työtehtävät ovat vaativia, ja niihin<br />
kuuluu tilanteen analysointi, ratkaisun etsiminen<br />
sekä kokonaisuuden tai sen osan kehittäminen<br />
yleensä markkinoille myytäväksi<br />
tuotteeksi. Työtehtävissä vaaditaan syvällistä<br />
oman alan tuntemusta.<br />
Suunniteltavia kokonaisuuksia voivat olla<br />
esimerkiksi fyysiset tuotteet, koneet, laitteet<br />
tehtaat, rakennukset, järjestelmät, ohjelmistot,<br />
tuotantomenetelmät tai muut tekniset ratkaisut<br />
tai osat näistä kokonaisuuksista. Tehtäväkokonaisuus<br />
on aina suuri ja kompleksinen.<br />
Suunnittelu- ja kehitystehtävissä työ tehdään<br />
ryhmässä, yhteistyössä muiden saman<br />
kokonaisuuden eteen työskentelevien henkilöiden<br />
kanssa. Ryhmään voi kuulua jäseniä<br />
omasta yrityksestä samasta tiimistä tai<br />
eri osastoilta sekä kumppaniyrityksistä, asiakasyrityksistä<br />
tai alihankkijoilta. Ryhmän<br />
jäsenet voivat olla mistä päin maailmaa tahansa.<br />
Tutkimustehtävät<br />
Tutkimustehtävissä ollaan joko teollisuuden,<br />
tutkimuslaitosten tai yliopistojen<br />
palveluksessa. Tutkimustehtävät eroavat<br />
suunnittelu- ja kehitystehtävistä siinä,<br />
että tutkimustehtävissä ei tähdätä suoraan<br />
markkinoilla myytävän tuotteen valmistukseen<br />
tai muutoin välittömästi käyttöön otettavaan<br />
ratkaisuun.<br />
Sen sijaan tutkimustehtävissä etsitään<br />
parannuksia käytössä olevaan teknologiaan,<br />
prosesseihin tai ratkaisuihin. Työn alla voi<br />
olla myös täysin uusi teknologia. Työn tulokset<br />
pohjustavat tulevaisuudessa käyttöön<br />
otettavaa teknologiaa. Siksi tehtävissä vaaditaan<br />
syvällistä oman alan hallintaa sekä<br />
kykyä soveltaa olemassa olevaa tietoa uusien<br />
ratkaisujen löytämiseksi.<br />
Suunnittelu- ja<br />
kehitystehtävissä<br />
vaaditaan syvällistä<br />
oman alan tuntemusta.<br />
Asiantuntijat ja spesialistit<br />
Toimittuaan suunnittelu-, kehitys- tai tutkimustehtävissä<br />
tekniikan alan ammattilaisella<br />
on mahdollisuus kehittyä osaamiseltaan<br />
oman alansa huippuosaajaksi, spesialistiksi.<br />
Oman osaamisen kehittäminen spesialistitasolle<br />
vaatii paljon paneutumista ja työtä<br />
sekä intohimoa alaa kohtaan. Työ kuitenkin<br />
palkitaan, sillä spesialistit ovat teknologiayrityksille<br />
lähes korvaamattomia.<br />
Spesialistit tuntevat oman alansa erittäin<br />
syvästi mutta kapeasti. Yleensä he ratkaisevat<br />
hallitsemaansa teknologiaan liittyviä erityisongelmia.<br />
Johto- ja esimiestehtävät<br />
Johto- ja esimiestehtävissä toimivat diplomi-insinöörit<br />
tai arkkitehdit vastaavat oman<br />
vastuualueensa toimintojen suunnittelusta<br />
ja organisoinnista. He joutuvat hallitsemaan<br />
suuria kokonaisuuksia, mutta heidän tulee<br />
olla perillä myös niistä käytännön tehtävistä,<br />
joita alaiset suorittavat. Lisäksi johtajan<br />
on erittäin tärkeää olla perillä omalla alalla<br />
käytettävän teknologian viimeisimmästä<br />
kehityksestä. Tärkeää on myös ihmisyys eli<br />
kyky ihmisten johtamiseen sekä ihmissuhde-<br />
ja vuorovaikutustaidot.<br />
Käytännössä teollisuuden keskijohdon<br />
esimiestehtävät jaetaan niin sanottuun linjajohtoon<br />
ja projektijohtoon.<br />
Linjajohtajat ovat tiettyihin tehtäviin erikoistuneiden<br />
yksiköiden esimiehiä. He vastaavat<br />
esimerkiksi henkilökuntansa osaamisen<br />
resursoinnista ja kehittämisestä.<br />
Projektijohtajat ottavat puolestaan vastuun<br />
tietyn kokonaisuuden kehittämisen<br />
ympärille muodostetun projektin toteuttamisesta<br />
aikataulun mukaisesti. Useimmiten<br />
projektiin kuuluu henkilökuntaa yrityksen<br />
useista eri yksiköistä, joskus myös kumppaniyritysten<br />
toimijoita. Projektijohtaja määrittelee<br />
projektissa käytettävää teknologiaa<br />
ja teknisiä ratkaisuja. Lisäksi hän resursoi<br />
projektiin kuuluvien henkilöiden työtä.<br />
Erilaisia johto- ja esimiestehtäviä löytyy<br />
jokaisesta diplomi-insinöörejä tai arkkitehteja<br />
työllistävästä organisaatiosta. Käytännössä<br />
johto- ja esimiestehtäviin päädytään<br />
suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtävien<br />
kautta, hankitun tietotaidon perusteella, ei<br />
suoraan koulun penkiltä.<br />
Tutki asiaa lisää<br />
http://www.oulu.fi/careerservices/<br />
tyollistyminen/tyollisyys.html<br />
Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta<br />
valmistuneet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit<br />
ovat perinteisesti työllistyneet ja työllistyvät<br />
yhä erittäin hyvin.<br />
Esimerkiksi vuosina 2003–2007 tekniikan<br />
ja liikenteen alan ylemmän korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneista 93,1 % oli vuonna<br />
2007 työllisiä, työttömiä vain 2,3 %.<br />
Koulutusohjelmista täystyöllisyyteen eli alle<br />
kahden prosentin työttömyyslukuihin ylsivät<br />
arkkitehtuuri (0,9 %), tuotantotalous<br />
(2,0 %), sähkötekniikka (1,0 %), tietotekniikka<br />
(1,2 %) ja konetekniikka (1,2 %).<br />
Vuonna 2009 taantuman myötä vastavalmistuneiden<br />
diplomi-insinöörien ja arkkitehtien<br />
työllistymistilanne on valitettavasti<br />
heikentynyt. Vastavalmistuneilla tarkoitetaan<br />
alle kolme kuukautta sitten tutkinnon<br />
suorittaneita.<br />
94 % koulutustaan<br />
vastaavissa tehtävissä<br />
Myös Oulun yliopistosta valmistuneiden<br />
diplomi-insinöörien ja arkkitehtien laadullinen<br />
työllistyminen on hyvällä tasolla.<br />
Esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneet<br />
olivat toimineet työuran ensimmäisen viiden<br />
vuoden aikana koulutustaan vastaavissa<br />
tehtävissä keskimäärin 94-prosenttisesti.<br />
Työ- tai virkasuhteita heillä oli vastaavana<br />
aikana kahdesta kolmeen.<br />
Viisi vuotta valmistumisestaan samasta<br />
porukasta 86,2 % toimi vakituisessa kokopäivätyössä.<br />
Heistä 58,7 % työllistyi yksityiseen<br />
yritykseen tai valtionyritykseen. Kunnan<br />
tai kuntayhtymän palveluksessa toimi<br />
2,9 %. Valtion eli esimerkiksi yliopistojen tai<br />
VTT:n palveluksessa työskenteli 16,7 %.<br />
Oman yrityksen palveluksessa puolestaan<br />
työskenteli 1,4 %. Oulun teknologiakylässä<br />
on useita yrityksiä, jotka ovat Oulun yliopistosta<br />
valmistuneiden diplomi-insinöörien<br />
perustamia. Lisäksi oman suunnittelutoimiston<br />
perustaminen on varsin tyypillinen<br />
uratarina arkkitehtien keskuudessa.<br />
Robottimies<br />
Matti Tikanmäen yrityksen ensimmäinen tuote<br />
on tarkoitus saada markkinoille keväällä 2011.<br />
– Olen aina halunnut työpaikan, jossa on tilaa luovuudelle, vapaus ideoida ja<br />
jossa saa itse määritellä työnteon rajat, kertoo Matti Tikanmäki, oululaistunut<br />
sähkötekniikan diplomi-insinööri.<br />
Diplomi-insinööriopinnot sähkötekniikan puolella olivat nuorellemiehelle ensisijainen<br />
opiskeluvaihtoehto jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2001, jolloin hän aloitti<br />
opinnot.<br />
– Diplomi-insinöörin tutkinto on yleislaatuinen. Se ei rajaa uravaihtoehtoja<br />
tulevaisuudessakaan. Lisäksi alan ihmisten työnkuvat ovat monipuolisia, Matti<br />
teroittaa.<br />
Matti on toiminut Oulun yliopiston tietotekniikan laboratorion robottiryhmässä<br />
tutkimusharjoittelijana ja tutkijana kuuden vuoden ajan. Ura on tällä<br />
hetkellä kahtaalla mutta ei kaukana toisistaan: hän työskentelee yliopistolla<br />
suunnittelijana ja pyörittää omaa Probot-yritystä.<br />
Idea oman yrityksen perustamiseen syntyi nimenomaan tutkimustyön myötä.<br />
Yritys tuo maahan ja kehittää seuraavan sukupolven robotiikkaa. Ensimmäinen<br />
oma tuote olisi tarkoitus saada markkinoille keväällä 2011.<br />
– Robotit ovat olleet sydäntäni lähellä jo pienestä pitäen harrastusteni kautta,<br />
Matti kertoo.<br />
Matti antaa kiitoksen yritystoiminnan mahdollistamisesta sähkö- ja tietotekniikan<br />
osastolle.<br />
– Osasto tarjoaa kannustimen yritystoiminnan perustamiseen, tutkimustuloksien<br />
tuotteistamiseen. Lisäksi se on tarjonnut tutkimustyön ohessa myös hyviä<br />
mahdollisuuksia kehittää omaa yritystoimintaa.<br />
Lue lisää Matti Tikanmäen ajatuksia osoitteesta www.ttk.oulu.fi/abiopas.<br />
Kuva: Kati Leinonen<br />
28 29
<strong>Solmukohta</strong><br />
<strong>Solmukohta</strong><br />
Oulu on opiskelijalle ihanteellinen paikka<br />
asua: harrastuksia, palveluita, kulttuuria ja<br />
tapahtua riittää niin kuin suuressa kaupungissa<br />
aina.<br />
Asuntotilanne hyvä<br />
Opiskelija-asuntotilanne on Oulussa erityisen<br />
hyvä moneen muuhun yliopistokaupunkiin<br />
verrattuna. Eri puolilla kaupunkia<br />
– niin yliopiston vieressä kuin keskustan lähistöllä<br />
– on tarjolla runsaasti nykyaikaisia<br />
opiskelija-asuntoja.<br />
Työpaikkoja tarjolla<br />
Tekniikan opiskelijan kannalta Oulussa on<br />
positiivista myös se, että kaupungissa on<br />
runsaasti korkean teknologian työpaikkoja.<br />
Opiskelijat voivat halutessaan työllistyä yliopistopaikkakunnallaan<br />
jo opiskeluaikana<br />
sekä valmistumisen jälkeen.<br />
Tervetuloa Ouluun<br />
Oulussa ei voi olla huomaamatta,<br />
että kaupungin noin 140 000 asukkaasta<br />
20 % on korkeakouluopiskelijoita.<br />
Killan kanssa<br />
Jokaisella teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmalla<br />
on oma ainejärjestönsä eli kiltansa,<br />
jonka kautta verkottuminen oman alan<br />
opiskelijoihin on vaivatonta.<br />
Teekkarikillat järjestävät opiskelijoilleen<br />
monenlaista aktiviteettia. Teekkarikiltojen<br />
kattojärjestö on Oulun teekkariyhdistys,<br />
OTY.<br />
Kulttuuria<br />
Kulttuuriharrastuksista huo<strong>lehti</strong>vat muun<br />
muassa Teekkarikuoro Teeku, Teekkaritorvet<br />
sekä Ystävällinen KaunoHiihtoSeura.<br />
Muita harrasteita<br />
Lisäksi yliopistolla on kymmeniä harrastejärjestöjä<br />
mölökky- ja kyykkäseurasta roolipeliyhdistyksen<br />
kautta partiolippukuntaan.<br />
Oulun korkeakoululiikunta on palkittu uraa<br />
uurtavasta työstä kattavien liikuntapalvelujen<br />
tuottamiseksi opiskelijoiden ja henkilökunnan<br />
käyttöön.<br />
Kontaktiverkoston<br />
luominen opiskeluaikana<br />
ei mene hukkaan!<br />
Opiskeluaikana luodut<br />
suhteet tukevat myös<br />
työllistymistä, sillä<br />
opiskelukavereihin törmää<br />
usein yrityselämässä.<br />
Opiskelijaelämää<br />
Opiskelijapalvelut<br />
www.oulu.fi/opiskelijoille<br />
Oulun yliopiston ylioppilaskunta<br />
Opiskelijoiden etujärjestö,<br />
toimintaa ja tapahtumia<br />
www.oyy.fi<br />
Ylioppilaiden<br />
terveydenhuoltosäätiö<br />
www.yths.fi<br />
Pohjois-Suomen<br />
opiskelija-asuntosäätiö<br />
5 300 edullista opiskelija-asuntopaikkaa<br />
eri puolilla Oulua<br />
www.psoas.fi<br />
Oulun yliopiston yhdistykset<br />
ja harrastejärjestöt<br />
www.oyy.fi/linkit/harrastejarjestot<br />
Oulun korkeakoululiikunta<br />
www.oulunkorkeakoululiikunta.fi<br />
Oulun Teekkariyhdistys ry<br />
www.oty.fi<br />
Teekkaritalo<br />
www.teekkaritalo.fi<br />
Teekkareiden<br />
harrastuserikoisuuksia<br />
Teekkarikuoro Teeku<br />
www.teeku.oulu.fi<br />
Teekkaritorvet<br />
www.teekkaritorvet.fi<br />
Ystävällinen Kaunohiihtoseura<br />
www.ykhs.fi<br />
Teekkarikillat<br />
Oulun Arkkitehtikilta<br />
www.oulunarkkitehtikilta.net<br />
Sähköinsinöörikilta SIK<br />
www.sik.fi<br />
Oulun tietoteekkarit Otit<br />
www.otit.fi<br />
Konekilta<br />
konekilta.oulu.fi<br />
Prosessikilta<br />
www.prosessikilta.fi<br />
Ympäristönrakentajakilta YMP<br />
www.ymparistorakentajakilta.net<br />
Tuotantotalouden kilta Optiem<br />
www.optiem.fi<br />
Kuvat: Oulun kaupungin markkinoinnin mediapalvelut<br />
Oulun yliopisto<br />
Sijainti:<br />
Linnanmaalla, n. 5 km Oulun<br />
ydinkeskustasta<br />
Perustutkinto-opiskelijoita:<br />
16 000<br />
Suurin tiedekunta:<br />
teknillinen, jossa 3 600 perustutkintoopiskelijaa<br />
Tärkeää:<br />
kehittänyt aktiivisesti mm. pienryhmäohjausta,<br />
omaopettajatoimintaa ja<br />
hyvinvointityötä mm. yhteistoiminnalla<br />
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön<br />
(YTHS) kanssa<br />
Opintopsykologin palvelut:<br />
mahdollista käyttää opintoihin<br />
liittyvissä haasteissa<br />
Perustettu: 1958<br />
www.oulu.fi<br />
Oulun kaupunki<br />
Sijainti:<br />
Perämeren rannalla, Oulujoen varressa<br />
Asukkaita: 140 000 (v. 2009)<br />
Perustettu: 1605<br />
www.ouka.fi<br />
www.oulutourism.fi<br />
30 31
Change language