Artikkelisivut / Artikel - Rengas
20.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rengas.de

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

saatesanat<br />

Kaikki alkoi Hampurista<br />

Ensimmäinen suomalaispappi Saksassa oli Toivo Waltari. Hän aloitti merimieskirkkotyön Hampurissa<br />

vuonna 1901. Hampurista alkoi myös ensimmäinen suomalainen siirtolaispappi, Hannu Honkkila<br />

vuonna 1971 kartoittaa Saksan suomalaisten tilannetta. ”Menin merimieskirkolle, jossa merimiespappi<br />

Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa ja todettiin, että Köln näyttää olevan sopivan<br />

keskellä”, hän muistelee. Myös monelle meistä Saksan suomalaisista on Hampuri tainnut olla lähtökohta<br />

Saksan valloittamiseen.<br />

Tavallaan palaamme siis juurillemme, kun SKTK:n vuosikokousviikonloppua vietetään tänä vuonna<br />

Hampurin merimieskirkolla. Vuosikokous Merimieskirkon suojissa on myös yksi merkki suomalaisen<br />

kirkollisen työn ja Merimieskirkon viime vuonna Pohjois-Saksan alueella tiivistyneen yhteistyön<br />

onnistumisesta.<br />

Kirjeen kirjoittaminen kotiväelle tai palkan lähettäminen Suomeen eivät ole enää syitä merimiehen<br />

hakeutua kirkolle. ”Kulkijan olohuoneen” ovet ovat kuitenkin tänäänkin auki kenen tahansa piipahtaa<br />

sisään ”olipa sitten hätä tai vain pullan himo”, vakuuttavat Pohjois-Saksan merimieskirkon<br />

työntekijät (ks. s. 10 alkaen).<br />

Der 2009 im Auftrag des Bundesministeriums für Familie, Senioren, Frauen und Jugend durchgeführte<br />

dritte Freiwilligensurvey zeigt, dass 71 % der Bevölkerung in Deutschland in Vereinen, Organisationen,<br />

Gruppen oder öffentlichen Einrichtungen teilnehmend aktiv waren. Dies ist 5 % mehr als<br />

im Jahr 1999. Der Anteil freiwillig Engagierter an der Bevölkerung ist zwischen 1999 und 2009 von<br />

34 % auf 36 % gestiegen. Das Ehrenamt ist also nicht am Aussterben, ganz im Gegenteil!<br />

Die allermeisten Menschen engagieren sich, weil sie etwas zum Gemeinwesen beitragen, die Gesellschaft<br />

mitgestalten wollen. Weitere häufige Gründe sind das Bedürfnis nach Gemeinschaft und<br />

nach einem Engagement, das inhaltlich befriedigt und Freude bereitet. Wichtig ist außerdem die<br />

Möglichkeit, eigenes Wissen und Können einbringen und erweitern zu können.<br />

Die eigenen Fähigkeiten und oft sehr viel Zeit bringen auch im Rahmen der finnischen kirchlichen<br />

Arbeit viele Menschen ein – nicht nur, aber auch im Vorstand des ZfkA e.V. Bei der Jahreshauptversammlung<br />

in Hamburg werden wieder neue Vorstandsmitglieder gewählt. Einige steigen wohl verdient<br />

aus, andere kandidieren für weitere zwei Jahre und wieder andere wollen sich neu einbringen<br />

(s. ab S. 5). Ihnen allen sei an dieser Stelle herzlich gedankt! Der Dank gilt aber auch allen anderen,<br />

die unsere Gemeinschaft mitgestalten. Ohne die Menschen in unseren Gemeinden gäbe es keine<br />

finnische kirchliche Arbeit in Deutschland! Bleibt zu hoffen, dass die Arbeit – neben allem Frust,<br />

der auch zum Leben gehört – inhaltlich befriedigend ist und Freude bereitet.<br />

kuva: Martti Lammi<br />

Viel Freude auch mit der neuen <strong>Rengas</strong>-Ausgabe<br />

wünscht Ihnen<br />

Ritva Prinz<br />

Renkaan toimittaja/<strong>Rengas</strong>-Redakteurin<br />

Den Bericht über den Freiwilligensurvey 2009 finden Sie unter<br />

www.bmfsfj.de > Service > Publikationen<br />

03 • 2013 | 1

Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe<br />

Museoon<br />

siirtäisi oululainen Rebekka Naatus lähetystyön. Kotimaa-lehden kolumnissaan<br />

hän ehdottaa: ”Koko sana pitäisi siirtää kirkolliseen museoon. Sinne<br />

jalkapuun ja julkiripin viereen.” Artikkelisarjansa toisessa osassa pastori<br />

Päivi Lukkari valottaa asiasta Suomessa virinnyttä keskustelua ja ottaa<br />

kantaa lähetystyön ja kirkon suhteeseen. (s. 18-19).<br />

18<br />

Mitä on selkokieli?<br />

Helppoja sanoja, yksinkertaisia lauserakenteita, ajankohtaista tekstiä. Selkokieli<br />

tarjoaa myös suomea toisena äidinkielenään opettelevalle mahdollisuuden<br />

lukea uutisia vaivattomasti ymmärrettävässä muodossa. Tai vaikkapa<br />

Raamattua. Paula Linke valottaa selkokieltä ja esittelee viime vuonna<br />

ilmestynyttä raamatunkäännöstä sivuilla 20-21.<br />

20<br />

Der Musterschüler wird aufmüpfig<br />

Ist Finnland dabei, der europäischen Kooperation den Rücken zu kehren<br />

und seine Politik eher national auszurichten? Wie sind die europakritischen<br />

Töne finnischer Politiker zu bewerten? Die Leiterin des Finnland-Instituts in<br />

Deutschland, Dr. Anna-Maija Mertens analysiert ab Seite 22 die neuesten<br />

politischen Entwicklungen im PISA-Wunderland.<br />

22<br />

Finnland.cool.<br />

Finnland wird 2014 Ehrengast der Frankfurter Buchmesse sein. Schon im<br />

Vorfeld soll ein buntes Satellitenprogramm bestehend aus diversen kulturellen<br />

Inhalten entstehen, das weit über Literatur hinaus geht und sich über<br />

das ganze deutschsprachige Europa erstreckt. Wie man sich daran beteiligen<br />

kann, erläutert Hanna Laajalahti auf Seite 25.<br />

25<br />

Nenässä nuha niiskuttaa<br />

Kalevalamitta sopii nykyrunoilijankin ohjenuoraksi. Sen osoittivat Braunschweigin<br />

kielikoulun oppilaat, jotka opettajansa Mari Aallon johdolla runoilivat<br />

arkisista asioista Kalevalan malliin. Pienten runoilijoiden tuotoksia ja<br />

vinkkejä runoilijoiksi aikoville löydät sivulta 30. Soikoon siis sanainen Sampo!<br />

30<br />

2 |<br />

03 • 2013

Ajankohtaista / Aktuelles<br />

Kiitos! – Danke!<br />

Saksan suomalaisten seurakuntien ja yksityishenkilöiden lähetyksen ja kansainvälisen diakonian<br />

hyväksi tekemät lahjoitukset ylsivät vuonna 2012 ennätykselliseen 13.421,14 euron summaan. Tämä<br />

on € 1,63 jäsentä kohti ja ylittää reilusti vuosikokouksen asettaman tavoitteen (€ 1,- jäsentä kohti).<br />

Lahjoitukset on välitetty lahjoittajien ilmoittamiin kohteisiin. Kiitos kaikille lahjoittajille!<br />

Erfreulich hoch waren im Jahre 2012 die Zuwendungen für Mission und ökumenische Diakonie.<br />

Sie betrugen insgesamt € 13.421,14. Das bedeutet € 1,63 pro Mitglied und übersteigt bei weitem<br />

das von der Jahreshauptversammlung gesetzte Ziel von einem Euro pro Mitglied. Die Spenden wurden<br />

gemäß Zweckbestimmung weitergeleitet. Allen Spenderinnen und Spendern herzlichen Dank!<br />

kuva: Andres Flückiger/ pixelio.de<br />

”Mun silmin”<br />

Siirtolaisuusinstituutin näyttely avaa kuvakulmia Suomessa asuvien somalinuorten maailmaan<br />

7.3.2013 lähtien esitellään Siirtolaisuusinstituutissa Turussa Suomessa asuvien somalinuorten elämää<br />

ja ajatuksia kuvin ja videoteoksin. Näyttelyssä on mukana myös somalialaisten elämiseen liittyvää<br />

taustatietoa ja materiaalia. Hanketta koordinoi ja johtaa taiteiden tohtori Helena Oikarinen-Jabai.<br />

Siirtolaisuusinstituutti julkaisi viime syksynä somalinuorista kertovan kirjan ”Mun Stadi”, jonka<br />

esittelemme seuraavassa Renkaassa.<br />

Siirtolaisuusintituutti, Eerikinkatu 34, Turku, www.siirtolaisuusinstituutti.fi<br />

<strong>Rengas</strong> 4-5/2013 ilmestyy KV 13<br />

huhti- ja toukokuun tapahtumatiedot<br />

artikkelit: 26.02.2013<br />

seurakuntien tapahtumatiedot oman<br />

seurakunnan tiedottajalle: 26.02.2013.<br />

<strong>Rengas</strong> 6-7/2013 ilmestyy KV 22<br />

kesä- ja heinäkuun tapahtumatiedot<br />

artikkelit: 26.04.2013<br />

seurakuntien tapahtumatiedot oman<br />

seurakunnan tiedottajalle: 26.04.2013.<br />

03 • 2013 | 3

Rauha – lahja ja tehtävä<br />

kuukauden sana<br />

Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri<br />

laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja<br />

leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on<br />

niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät<br />

yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle<br />

niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää<br />

kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä,<br />

vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään<br />

kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa,<br />

ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani,<br />

sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin<br />

kuin meri on vettä tulvillaan.<br />

Jes. 11: 6-9<br />

Jesajan profetia tuntuu utopistiselta. Maailman<br />

järjestys on toisenlainen. Leijona on leijona<br />

ja kyykäärme on kyykäärme. Vahvempi syö heikomman,<br />

se on viidakon laki.<br />

Entä jos tulkitsisin vanhaa profetiaa hiukan<br />

vapaammin, omasta elinympäristöstäni käsin?<br />

Myrkkykäärmeet voisivat tarkoittaa myrkyllisiä<br />

ihmisiä – ihmisiä, jotka myrkyttävät ilmapiirin<br />

ympärillään, myrkyttävät läheistensä elämän.<br />

Katkeroituneita ihmisiä, ihmisiä, jotka antautuvat<br />

oman katkeruutensa valtaan. Leijonilla voitaisiin<br />

tarkoittaa ihmisiä, jotka pyrkivät hallitsemaan läheisiään,<br />

repivät ja raatelevat ulkoisesti tai sisäisesti,<br />

riistävät ihmisarvon; ihmisiä, joiden vierellä<br />

ei ole tilaa elää. Imeväiset ja pikkupojat voisivat<br />

olla esimerkiksi tämän maailman halveksittuja ja<br />

sorrettuja – lapsia, sairaita, asunnottomia, naisia<br />

ja miehiä, jotka menehtyvät hiljaa puolisonsa<br />

tai työnantajansa tyrannointiin.<br />

Entä rauha? Tila, jossa leijona saa olla leijona<br />

ja myrkkykäärme myrkkykäärme – mutta jossa<br />

ne eivät käytä voimaansa toisen vahingoittamiseen,<br />

toisen satuttamiseen? Imeväinen voi ojentaa<br />

kätensä ja kädenojennus otetaan vastaan –<br />

kädenojennus sovintoon ehkä, tai paijaamaan<br />

ojentunut käsi. Pikkulapset paimentavat petoja<br />

– näyttävät tien, jota kulkea. Viidakon laki väistyy<br />

rakkauden, välittämisen ja huolenpidon, oikeudenmukaisuuden<br />

edessä.<br />

Meidän rauhanpyrkimyksemme jäävät niin<br />

usein puolitiehen. Puhumme rauhasta ja tyydymme<br />

näennäiseen rauhaan, välirauhaan, aselepoon<br />

tai kylmään sotaan. Toivomme, että meidät<br />

”jätetään rauhaan”, että emme joudu pohtimaan<br />

ikäviä tai vaikeita asioita, tuomaan päivänvaloon<br />

puolison tai vanhempien väkivaltaisuutta, koulutai<br />

työpaikkakiusaamista, uskottomuutta. Painamme<br />

ongelmia villaisella tai lakaisemme ne<br />

maton alle, jotta ylläpitämämme näennäisrauha<br />

ei järkkyisi, jotta emme itse joutuisi hyökkäyksen<br />

kohteeksi. Raamatun profetia tuskin tarkoittaa<br />

tällaista rauhaa.<br />

Jeesuksen, rauhan ruhtinaan, tie rauhaan kohtasi<br />

vastustusta. Rauhan tie kulki kärsimysten<br />

kautta. Jeesusta ajoi tiellään eteenpäin pyrkimys<br />

totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Se merkitsi<br />

toisinaan jyrkkiä sanoja, vääryyden osoittamista<br />

vääryydeksi, syrjään siivottujen ongelmien nostamista<br />

näkyviin.<br />

Rauha itsemme ja Jumalan kanssa on meille<br />

luvattu ja annettu Jumalan lahja. Rauha ihmisten<br />

kesken on samalla myös tehtävä. Lahjan<br />

saa ottaa vastaan. Rauhan tietä on lähdettävä<br />

kulkemaan. Leijonan on lakattava raatelemasta,<br />

käärmeen levittämästä myrkkyä. Raatelemista<br />

ja myrkyn levittämistä ei tarvitse eikä saa enää<br />

sietää. Kiusaajia ja kiusattuja ei saa ”jättää rauhaan”.<br />

Silloin rauha on mahdollinen sekä kiusatulle<br />

että kiusaajalle. Jumalan rakkauden perustalle<br />

rakennettu rauha.<br />

Päivi Lukkari<br />

kuva: Outi Tuulari<br />

4 |<br />

03 • 2013

Hampuri kutsuu!<br />

Gemeinden Ahoi!<br />

03 • 2013 | 5

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokousviikonloppu järjestetään 15.-17.3.2013<br />

Hampurissa suomalaisen merimieskirkon tiloissa.<br />

Viikonlopun ohjelmassa on varsinaisen vuosikokouksen lisäksi mm. pääkonsuli Erja Tikan vastaanotto<br />

ja tutustumista Hampuriin sekä iloista yhdessäoloa. Merimieskirkko sijaitsee keskeisellä<br />

paikalla sataman tuntumassa lähellä Elbeä.<br />

Hampurin sataman katsotaan saaneen alkunsa 1189, jolloin Hampurista tuli vapaakaupunki ja<br />

sen asukkaille myönnettiin tullioikeudet Elbe-joelle. Sataman ympärille onkin sittemmin keskittynyt<br />

niin hansakaupungin elinkeinoelämän kehitys kuin historiakin. Alun perin hiililaivojen lastauspaikaksi<br />

rakennettu Landungsbrücken aivan Merimieskirkon läheisyydessä on nykyään suosittu<br />

turistinähtävyys.<br />

Tervetuloa Hampuriin!<br />

Das jahreshauptversammlungswochenende des zfka findet vom 15.-17.3.2013 in den Räumlichkeiten<br />

der finnischen Seemannskirche in Hamburg statt.<br />

Im Programm u.a. Empfang der Generalkonsulin von Finnland, Erja Tikka, Stadtrundfahrt und<br />

geselliges Beisammensein. In der Seemannskirche nahe den Landungsbrücken sind wir im Herzen<br />

der Hamburger Geschichte. Herzlich willkommen!<br />

kuvat/Fotos: Ritva Prinz<br />

Lue lisää/weitere Informationen:<br />

www.rengas.de<br />

6 |<br />

03 • 2013

Mitä saavutit? Mitä jäi kesken?<br />

Vorstandsmitglieder ziehen Bilanz<br />

Bei der Jahreshauptversammlung in Hamburg am 16.3. endet die Amtsperiode von Milja<br />

von Fragstein, Karl-Friedrich von Knorre, Leena Nikula und Felix Tölle.<br />

Karl-Friedrich von Knorre, Felix Tölle und Leena Nikula stellen sich erneut zur Wahl.<br />

Fragen, die in den letzten zwei Jahren den Vorstand beschäftigten waren u. a.:<br />

- neue regionale Konzeption mit Zentren und Gemeindeassistenten in größeren Gemeinden und<br />

der Möglichkeit für kleine Gemeinden, auch ohne Vereinsstruktur weiterhin aktiv zu bleiben -<br />

sowie deren Finanzierung<br />

- Gestaltung von Angeboten, die Jugendliche ansprechen<br />

- die Zusammenarbeit mit der finnischen Gemeinde Rhein-Neckar<br />

Kysyimme erovuoroisilta johtokunnan jäseniltä, mitä he kokivat saavuttaneensa johtokunnassa.<br />

Mikä johtokuntatyöskentelyssä oli parasta? Mikä jäi kesken? Mihin he uudella kaudella<br />

haluaisivat vaikuttaa?<br />

Tulin johtokuntaan varajäsenenä silloin, kun aloitettiin<br />

rakenteiden muutos siten, että haluttiin<br />

perustaa suurimmille seurakunnille aluekeskus<br />

ja palkata seurakunta-assistentti huolehtimaan<br />

toiminnan koordinoinnista. Annettiin myös pienemmille<br />

seurakunnille mahdollisuus lopettaa<br />

yhdistystoiminta ja silti säilyttää toiminta ja sielunhoidolliset<br />

palvelut yhdyshenkilön ja alueen<br />

papin kautta. Tämä prosessi on suurelta osalta<br />

toteutunut ja järjestely toimii.<br />

Muutosta ei kuitenkaan “määrätty” johtokunnasta,<br />

vaan joka alueen seurakuntalaiset olivat<br />

ja ovat edelleenkin aktiivisesti prosessissa mukana.<br />

Toivonkin, että kaikille alueille saadaan toimiva<br />

keskus, jonka kaikki seurakuntalaiset tuntevat<br />

omakseen.<br />

Jännitin alussa aika paljon johtokuntaan lähtemistä,<br />

mutta sydämellinen, perheenomainen<br />

tunnelma johtokunnan kokouksissa on tehnyt<br />

työskentelyn helpoksi. Haluan myös kiittää hyvin<br />

valmistetuista kokouspapereista, joista asiat<br />

käyvät selkeästi ilmi. Näin päätösten teko on<br />

helppoa. Vaikeinta minulle ovat olleet pitkät junamatkat<br />

täältä pohjoisesta!<br />

En aio asettua uudestaan ehdokkaaksi johtokuntaan,<br />

sillä velvollisuuteni tyttärenä vaativat<br />

lisää aikaa.<br />

Toivon, että jokainen, joka haluaa huolehtia yhteisistä<br />

asioistamme, ilmoittautuu rohkeasti mukaan.<br />

Kenellekään ei anneta tehtävää, josta hän<br />

ei Jumalan avulla suoriudu.<br />

MiLja von FRagStEin<br />

Milja von Fragstein<br />

03 • 2013 | 7

Puheenjohtajana pidin huolta siitä, että kaikki<br />

johtokunnan jäsenet olivat kokouksissa prosessissa<br />

aktiivisesti mukana. Vaikka aiheet ovat joskus<br />

olleet haastavia, niin yritin päästä siihen, että<br />

kaikkien oli mielekästä olla tässä prosessissa mukana<br />

ja yhdessä pohtien löysimme parhaan ratkaisun.<br />

Uskoisin että tämä melkein aina onnistui.<br />

Omien tilojen rahoitus maakirkkojen tuella on<br />

projekti, jonka olemme käynnistäneet – olemme<br />

hyvällä matkalla, mutta emme vielä loppusuoralla.<br />

Kesken on myös positiivisen ja rakentavan yhteistyön<br />

saavuttaminen Rhein-Neckarin seurakunnan<br />

kanssa. Meillä ei ole toista seurakuntaa,<br />

josta olisi pitänyt keskustella melkein jokaisessa<br />

johtokunnan kokouksessa, oikeuskiistan jälkeenkin.<br />

Tästä perinteestä luopuisin mielelläni.<br />

On ollut hienoa saada olla mukana luomassa kirkollista<br />

tulevaisuuttamme yhdessä harmonisen<br />

johtokunnan kanssa. Mainiota oli myös hyvä yhteistyö<br />

papiston ja meidän toimistohenkilökuntamme<br />

kanssa. Suurkiitokset Maurille, Ritvalle<br />

ja Annelle.<br />

Asetun uudelleen ehdokkaaksi ja jatkan työtä, jos<br />

sallitaan. On vielä monta projektia (mm. aluepäivät),<br />

jotka kaipaavat kehittämistä.<br />

kaRL-FRiEDRiCH von knoRRE<br />

Olen ollut varajäsenenä mukana useimmissa johtokunnan<br />

kokouksissa kahden vuoden aikana ja<br />

näin mukana yhteisissä päätöksissä. Johtokuntatyöskentely<br />

on joukkuelaji eikä yksilölaji, joten<br />

omat saavutukset eivät ole niin merkittäviä.<br />

Parasta johtokuntatyöskentelyssä olivat hyvin<br />

valmistellut kokoukset ja keskusteleva kokousilmapiiri.<br />

Haluan mielelläni tarttua tuleviin haasteisiin<br />

ja asetun siksi ehdokkaaksi uudelleen.<br />

LEEna nikuLa<br />

Koska olen aiemmin tehnyt nuorisotyötä, olen<br />

yrittänyt toimia nuoremman polven ja nuorison<br />

äänenä johtokunnassa.<br />

Johtokuntatyöskentelystä jää mieleen moni hyvä<br />

hetki johtokuntakollegoideni seurassa Hannoverissa<br />

ja Frankfurtissa. Viime aikoina olemme<br />

pastori Päivi Lukkarin kanssa mietiskelleet uusia<br />

projektimalleja, jotka vaikuttaisivat nuorison motivaatioon<br />

osallistua kirkolliseen työhön.<br />

Asetun mielelläni ehdokkaaksi uudelleen. Haluaisin<br />

jatkaa keskustelua johtokunnassa hyvällä<br />

mielellä ja kehitellä uutta Sasu-rippikoulun<br />

juhlavuonna 2013. Erityisesti yritän olla mukana<br />

uusien ideoiden kehitysprosessissa nuorisotyön<br />

puolella ja jatkaa hyvää yhteistyötä pappiemme<br />

kanssa.<br />

FELiX tÖLLE<br />

Karl-Friedrich von Knorre<br />

Leena Nikula<br />

Felix Tölle<br />

8 |<br />

03 • 2013

Tavoitteena avoin sosiaalinen verkko<br />

Annaliisa Kühn kandidiert für den Vorstand<br />

Kuva: Outi Tuulari<br />

SKTK:n varapuheenjohtaja Minna Schottenin<br />

muutettua pois Saksasta tulee uusi varapuheenjohtaja<br />

valittavaksi vuosikokouksessa<br />

Hampurissa. Annaliisa Kühn Dresdenistä asettautuu<br />

ehdokkaaksi ja esittäytyy seuraavassa.<br />

Olen kotoisin Vaalasta, opiskelin luokanopettajaksi<br />

Kajaanissa ja työskentelin Oulussa. Tapasin<br />

saksalaisen aviomieheni Suomessa, muutimme<br />

miehen työn mukana Sveitsiin 1996 ja<br />

Jenaan 1999. Nyt olemme asuneet Dresdenissä<br />

jo yli kymmenen vuotta. Hoidin kahta poikaamme,<br />

opiskelin saksaa ja opetin kansainvälisellä<br />

koululla suomea, kunnes sain töitä yksityisestä<br />

kristillisestä koulusta. 2009-11 opiskelin<br />

Dresdenin teknillisessä yliopistossa Europäische<br />

Sprachen -jatko-opinnot (M.A.). Nyt opetan yliopisto-opiskelijoille<br />

suomea muutamana päivänä<br />

viikossa.<br />

Annaliisa Kühn<br />

Seurakuntatoiminnassa olen ollut mukana rippikouluikäisestä<br />

lähtien. Olen pitänyt suomalaista<br />

pyhäkoulua Zürichin luterilaisella kirkolla ja tullut<br />

mukaan Saksan suomalaisen seurakunnan yhteyteen<br />

jo Jenassa. Dresdenissä aloitin srk:n tiedottajana,<br />

jatkoin raadin jäsenenä ja vuodesta 2005<br />

olen toiminut kirkkoraadin puheenjohtajana. Välillä<br />

olen ollut pari vuotta mukana SKTK:n johtokunnassakin.<br />

Mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa, laulaa ja rukoilla<br />

yhdessä omalla äidinkielellä on yksi ulkomailla<br />

asuvan kristityn perustarpeista. Aina se<br />

ei kuitenkaan ole arkipäivän päällimmäisin tarve.<br />

Erityisen tärkeää monille ulkosuomalaisille<br />

on löytää avoin suomalainen sosiaalinen verkko,<br />

joka ottaa ehdoitta vastaan ja jossa voi halutessaan<br />

aktiivisesti toimia mukana. Tämän verkon<br />

suomalaiset seurakunnat tarjoavat. Haluan<br />

johtokunnan kautta olla mukana kehittämässä<br />

Saksan suomalaista kirkollista toimintaa tarpeitamme,<br />

mahdollisuuksiamme ja aikaamme yhä<br />

paremmin vastaavaksi.<br />

annaLiiSa küHn<br />

Annaliisa Kühn wurde in Vaala, an der Mündung<br />

des Oulusees in den Oulufluss, geboren. Das gemeinsame<br />

Leben mit ihrem Mann brachte sie<br />

über die Schweiz und Jena vor mehr als 10 Jahren<br />

nach Dresden. Ursprünglich Grundschullehrerin,<br />

unterrichtete sie mal Finnisch, mal an einer<br />

christlichen Schule.<br />

Aktive Mitarbeit in der Gemeinde war Annaliisa<br />

schon immer wichtig. Schnell fand sie auch<br />

in Deutschland ihren Platz in der finnischen Gemeinde.<br />

Neben der Möglichkeit, in der Muttersprache<br />

Gottes Wort hören, singen und beten zu<br />

können, ist ihr wichtig, dass den Finnen hier ein<br />

offenes soziales Netz geboten wird.<br />

Annaliisa war bereits von 3/2006 bis 3/2009 Mitglied<br />

des Vorstandes und kandidiert jetzt für den<br />

Posten der 2. Vorsitzenden, um „die finnische<br />

kirchliche Arbeit in Deutschland so weiterzuentwickeln,<br />

dass sie noch besser unseren Bedürfnissen,<br />

Möglichkeiten und unserer Zeit entspricht“.<br />

Deutsche Zusammenfassung Ritva PRinz<br />

03 • 2013 | 9

Ovet ja korvat auki<br />

Tseki-papukaija ei ujostele vierasta. Rauhallisesti<br />

se seuraa häkistään niin merimieskirkon<br />

aulaan pyrähtäviä kielikoululaisia kuin<br />

jo varttuneempaan ikään ehtineitä työkerholaisia.<br />

Ihmiset ovat merimieskirkkotyössä<br />

tärkeintä, siitä on päätoimisten työntekijöiden<br />

tiimi yhtä mieltä. Niin vapaaehtoiset, joita<br />

ilman työstä ei tulisi mitään, kuin merimiehet<br />

ja kaikki muutkin kulkijat, jotka kirkolle<br />

poikkeavat.<br />

kuva/Foto: Ritva Prinz<br />

”Merimieskirkon ”juttu” on pitää ovet ja korvat<br />

auki”, toteaa sosiaalikuraattori Ritva Lehmann.<br />

Ja johtaja Satu Oldendorff lisää: ”Merimieskirkko<br />

on liikkuvien ihmisten kirkko. Teemme työtä<br />

erityisissä olosuhteissa ammattiaan harjoittavien<br />

kuten merimiesten ja raskaan liikenteen<br />

kuljettajien parissa. Ja sitähän tavallaan olemme<br />

myös me ulkosuomalaiset, juuriltamme liikkeelle<br />

lähteneet.” Merimieskirkko haluaa tarjota<br />

ihmisille yhteisöllisyyden mahdollisuuden, usein<br />

sen ”toisen kodin”.<br />

Ja kulkijan olohuoneella on kysyntää. Vuosittaiset<br />

kohtaamiset kirkolla, laivakäynneillä jne.<br />

yltävät pian 50000:een / vuosi. Taloudellisten<br />

kysymysten lisäksi yksi suurimmista ongelmista<br />

onkin, mistä löytää tarpeeksi käsiä kaikkia tehtäviä<br />

varten.<br />

Kuluvana vuonna haasteet tulevat lisääntymään.<br />

Kun Hampurin pääkonsulaatti kesällä<br />

2013 lopettaa toimintansa, on odotettavissa,<br />

että etenkin sosiaalityön tarve kasvaa. Merimieskirkon<br />

tiloihin alkusyksystä 2013 siirtyvän<br />

kansalaispalvelupisteen näkee Satu Oldendorff<br />

kuitenkin positiivisena asiana niin kirkolle kuin<br />

Das Maskottchen der finnischen Seemannskirche, der<br />

Papagei Tseki, hat keine Angst vor den Gästen.<br />

alueen suomalaisille: ”Meitä kaikkia tarvitaan<br />

nyt Suomen esillä pitämisessä!”<br />

Merimieskirkko haluaa olla matalan kynnyksen<br />

kohtaamispaikka. ”Merimieskirkko ei ole kahvila,<br />

ei kauppa, ei sauna eikä hotelli, vaikka näitä<br />

palveluja meiltä saakin. Merimieskirkko on ihmisten<br />

olohuone, tänne saa tulla hyvine ja huonoine<br />

puolineen, hyvinä ja huonoina päivinä. Toivon<br />

että ihmisillä olisi sellainen tunne, että tänne on<br />

turvallista tulla, ettemme tuomitse ketään vaikka<br />

joku olisikin pahalla tuulella”, tiivistää palveluvastaava<br />

Tiina Ylitalo. Ja toimistosihteeri Eira<br />

Weißenburg lisää: ”On tärkeää, että näin suuressa<br />

kaupungissa on ”Suomi-keskus”, paikka johon<br />

aina voi tulla, oli sitten hätä tai vain pullan<br />

himo!”<br />

Ritva Prinz<br />

10 |<br />

03 • 2013

”Tulla saa, oli sitten hätä<br />

tai pullanhimo.”<br />

Die Kernaufgabe der finnischen Seemannskirche<br />

liegt in der Betreuung der finnischen<br />

Seeleute und der Finnen, die auf Reisen sind.<br />

Sie bietet auch eine Begegnungsstätte für<br />

die Finninnen und Finnen, die in Hamburg<br />

und Umgebung leben. Die finnische Seemannskirche<br />

ist seit 1901 in Hamburg tätig.<br />

Das erste in den 1920er Jahren erstellte<br />

eigene Kirchengebäude wurde während<br />

des Zweiten Weltkrieges zerstört. Das heutige<br />

Gebäude der Seemannskirche in der Ditmar-Koel-Str.<br />

6, wurde im Dezember 1966<br />

eingeweiht. Die Seemannskirche liegt zentral<br />

in der Nähe des Hafens und der Elbe. In<br />

den Räumlichkeiten der Seemannskirche findet<br />

sich ein vielseitiges Angebot: Café, Sauna,<br />

Bibliothek, Gästeräume, Kunstausstellungen<br />

und Konzerte. Im November findet<br />

der alljährliche Weihnachtsbasar statt, der<br />

ein weit über Hamburg hinaus bekanntes<br />

Schaufenster nach Finnland bietet.<br />

www.finnkirche.org<br />

Volles Haus gibt es in der Seemannskirche öfter, wie<br />

hier bei dem Empfang des finnischen Generalkonsulates<br />

zum Unabhängigkeitstag 2012.<br />

Suomen Merimieskirkko perustettiin<br />

vuonna 1875. Toiminnan tarkoituksena on<br />

ollut alusta asti tukea kotimaasta kauaksi<br />

lähteneitä merenkulkijoita ja siirtolaisia<br />

sekä auttaa ulkomailla vaikeuksiin joutuneita<br />

maanmiehiä. Toimintaa on myös kotimaassa<br />

ja merillä.<br />

Toiminnan perusajatus nyt, yli 135 vuotta<br />

myöhemmin, on sama: vieraanvaraisuus,<br />

kohtaaminen, läsnäolo, kristillinen identiteetti,<br />

merellinen henki ja avoimuus uudelle<br />

ovat toiminnan perusarvot.<br />

Merimieskirkkojen palvelut ovat vuosien<br />

saatossa monipuolistuneet ja toimipisteistä<br />

on muotoutunut (ulkomailla) suomalaisuuden,<br />

suomen kielen ja kulttuurin tukikohtia<br />

ja näyteikkunoita Euroopassa. Merimieskirkot<br />

ovat käyttäjilleen kappale kotimaata vieraassa<br />

maassa ja uuden kulttuurin keskellä.<br />

Kotimaan satamien merimieskirkkotyö painottuu<br />

kansainvälisen vastavuoroisuusperiaatteen<br />

mukaisesti ulkomaalaisten merimiesten<br />

palvelemiseen. Kotimaan toimipisteet<br />

ovat toki avoinna kaikille kävijöille.<br />

www.merimieskirkko.fi ja<br />

www.finnkirche.org<br />

kuva/Foto: Eike Dehls<br />

03 • 2013 | 11

Merimieskirkon voimanaiset<br />

Pohjois-Saksan merimieskirkko käsittää Hampurin<br />

merimieskirkon ja Lyypekin merimieskirkon/Suomi-Kodin.<br />

Seurakunta- ja siirtokuntatyön<br />

lisäksi työtä tehdään Hampurissa<br />

lähinnä merenkulkijoiden ja Lyypekissä sekä<br />

raskaan liikenteen kuljettajien että merenkulkijoiden<br />

parissa. Ja nämä naiset hommaa<br />

pyörittävät.<br />

Satu Oldendorff, Pohjois-Saksan merimieskirkon<br />

johtaja<br />

Olen Satu Oldendorff ja kotoisin viisilapsisesta<br />

perheestä Perniöstä, mutta olen myöhemmin<br />

turkulaistunut. Elämän vuosikymmeniä minulle<br />

kertyy tänä vuonna kuusi, joista olen asunut<br />

Saksassa 27 vuotta. Iloa elämääni tuovat kolme<br />

lasta perheineen, hyvät ystävät ja mielenkiintoinen<br />

työ. Olen ammatiltani sairaanhoitaja/osastonhoitaja<br />

ja työskennellyt sairaaloissa<br />

niin Suomessa kuin Saksassa yhteensä yli kolmekymmentä<br />

vuotta. Pidän uimisesta, pyöräilystä<br />

ja lukemisesta.<br />

Elämän mottona kuljetan mukanani ”asioilla on<br />

tapana järjestyä”.<br />

Merimieskirkkotyön<br />

löysin 80-luvun alussa<br />

kielikoulun kautta.<br />

Minulle oli hyvin<br />

tärkeää, että lapseni<br />

osaisivat suomea ja<br />

siinä Hampurin merimieskirkolla<br />

toimiva<br />

Suomi-koulu oli<br />

suurena tukena. Siitä<br />

lähtien myös merimieskirkon<br />

vapaaehtoistyö/luottamustehtävät<br />

ovat olleet tärkeä<br />

osa elämääni Hampurissa ja myöhemmin Turussa<br />

asuessani. Turun aikana toimin Suomen Merimieskirkko<br />

ry:n hallituksen varapuheenjohtajana.<br />

Työntekijäksi merimieskirkkoon siirryin 2010,<br />

ensin Turkuun ja sitten Hampuriin. Rakkaus merimieskirkkotyöhön<br />

ja työn perinpohjainen tunteminen<br />

ovat helpottaneet tehtäväni hoitamista<br />

huomattavasti. Osaavan henkilöstön ja vapaaehtoisten<br />

kanssa tätä työtä on hyvä tehdä.<br />

Ritva Lehmann, sosiaalikuraattori<br />

Olen 50+ikäryhmään kuuluva, 23 vuotta ulkomailla<br />

asunut suomalainen, kolmen aikuisen<br />

lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummi. Ammattikoulutukseni<br />

olen saanut sekä Suomessa<br />

että Saksassa. Olen erikoissairaanhoitaja (OP-<br />

Schwester, Klinikum Barmen, Wuppertal), kielenkääntäjä-tulkki<br />

(Turun yliopisto) ja sosiaalipedagogi<br />

(Rauhes Haus, Hamburg). Lisäksi olen<br />

suorittanut sovittelijan tutkinnon (IKM, Hamburg).<br />

80-luvulla olen ollut kolme vuotta lähetystyössä<br />

eteläisessä Afrikassa.<br />

Seurakuntatyö on aina ollut lähellä sydäntäni,<br />

jo rippikoulusta<br />

lähtien<br />

olen toiminut<br />

vapaaehtoisena<br />

mukana<br />

erilaisissa tehtävissä<br />

seurakunnassa<br />

(raamattupiiri,<br />

perhetyö, kirkkoraati).<br />

Die Leiterin der finnischen Seemannskirche in Norddeutschland,<br />

Satu Oldendorff, kennt die Seemannskirchenarbeit<br />

schon über 30 Jahre, zuerst als ehren- und<br />

dann als hauptamtliche Mitarbeiterin.<br />

Die Sozialkuratorin der finnischen Seemannskirche in<br />

Norddeutschland, Ritva Lehmann, besitzt eine vielfältige<br />

Ausbildung sowohl auf pflegerischem als auch psychologischem<br />

Gebiet.<br />

12 |<br />

03 • 2013

Halusin ulkosuomalaistyöhön ja vuodesta 2002<br />

lähtien olen toiminut sosiaalikuraattorina merimieskirkolla<br />

Hampurissa. Näiden vuosien aikana<br />

olen saanut olla kehittämässä sosiaali- ja diakoniatyötä<br />

Hampurin merimieskirkolla. Teen yhteistyötä<br />

mm. naapuriavun, SKTK:n ja Ulkosuomalaisparlamentin<br />

kanssa.<br />

Eira Weißenburg, toimistosihteeri<br />

Olen Eira Weißenburg, toimistosihteeri. Kirjoitan<br />

laskut, pidän kassakirjanpitoa, valmistelen<br />

kirjanpitoa Helsingin keskustoimistoa varten.<br />

Huolehdin myyjäistilausten lähettämisestä ja laskujen<br />

tarkastamisesta. Vastaan puhelimeen ja yhteisiin<br />

sähköposteihin. Teen tiedotuslehtistämme<br />

Ankkuria, Renkaan srk-sivut ja kirjoitan työkokousten<br />

pöytäkirjat. Hätätilassa olen kanttiinin<br />

kassalla ja siivoan majoitushuoneenkin.<br />

Olen ollut kirkon vakituinen kävijä vuodesta<br />

1996 lähtien ja melkein alusta lähtien mukana<br />

sekä kielikoulun johtokunnassa että kirkkotoimikunnassa.<br />

Reilu vuosi sitten Satu kysyi minulta,<br />

enkö haluaisi tulla tänne töihin. Ja minähän<br />

halusin.<br />

On mukava nähdä paljon erilaisia suomalaisia ja<br />

tehdä työtä suomeksi. Työkaverit ovat ihania ja<br />

vaihteleva työkin mukavaa. Koskaan ei ole ”normipäivää”,<br />

vaan aina sattuu ja tapahtuu.<br />

Tiina Ylitalo, palveluvastaava<br />

Olen Tiina Ylitalo, Hampurin merimieskirkon<br />

palveluvastaava. Olen aloittanut työni merimieskirkolla<br />

1.9.1998 vuosivapaaehtoisena. Vuoden<br />

jälkeen jäin Hampuriin, menin töihin Hampurin<br />

kongressikeskukseen ja tein sijaisuuksia kirkolla.<br />

Marraskuussa vuonna 2000 minut valittiin<br />

pääemännäksi. Nyt vastaan kaikista palveluista<br />

(saunasta, majoituksesta, kaupasta, kahvilasta<br />

ja juhlien mm. häiden, syntymäpäivien tms.<br />

järjestämisestä).<br />

Olen viettänyt ja asunut lapsuuteni ensimmäiset<br />

kahdeksan vuotta Hampurin merimieskirkolla.<br />

Vanhempani olivat täällä silloin töissä. Merimieskirkolla<br />

on aina paikka sydämessäni ja sillä on<br />

minulle tärkeä merkitys. Kun isäni kesällä 1998<br />

Hampurin lomani jälkeen soitti ja kertoi lukeneensa<br />

Kotimaa-lehdestä, että tänne etsitään<br />

vapaaehtoista, soitin saman tien Merimieskirkolle<br />

Albertinkadulle ja kysyin, vieläkö ehdin lähettää<br />

oman hakemukseni, vaikka hakuaika oli<br />

päättynyt edellisenä päivänä. Minut valittiin ja<br />

ympyrä sulkeutui, kun saavuin lopulta takaisin<br />

”synnyinsijoilleni“.<br />

Kun talo on täynnä ihmisiä ja ”tiskin takana“ on<br />

kiire, olen parhaimmillani. Haluan palvella asiakkaita<br />

ja olla olemassa heitä varten. Yritän käyttäytyä<br />

ihmisiä kohtaan niin kuin haluaisin minuakin<br />

kohtaan muiden käyttäytyvän. Ihmisten erilaisuus<br />

on rikkaus<br />

ja haaste!<br />

Haaste on<br />

myös työn<br />

ennakoimattomuus,<br />

mutta<br />

toisaalta se pitää<br />

myös mielen<br />

virkeänä;<br />

koskaan et tiedä,<br />

mitä päivä<br />

lopulta tuo<br />

tullessaan.<br />

Die Büroassistentin Eira Weißenburg mag die Lebendigkeit<br />

und Vielfältigkeit in der Arbeit der Seemannskirche.<br />

Neben E-Mails und Protokollschreiben putzt sie auch<br />

schon mal ein Gästezimmer, wenn Not am Mann ist.<br />

Tiina Ylitalo arbeitet als Service Managerin. Sie hat ihre<br />

ersten acht Lebensjahre in der finnischen Seemannskirche<br />

verbracht, und kehrte 1998 sozusagen zu ihren<br />

„Wurzeln“ zurück.<br />

03 • 2013 | 13

Noora Alimattila, sosiaalikuraattori,<br />

Lyypekki<br />

Olen uusulkosuomalainen humanisti, joka päätti<br />

jossain vaiheessa opintojensa jälkeen elää tätä<br />

elämää niin kuin tie näyttää vievän ja sydän sanovan.<br />

Tulin Hampurin merimieskirkolle vuonna<br />

2009 vapaaehtoiseksi. Se oli silloin valinta, jota<br />

olin miettinyt opintojeni ja työnteon hektisten<br />

kuvioiden lomassa pitkään. Halusin lähteä ulkomaille<br />

ja tehdä jotain erilaista. Merimieskirkko<br />

tarjosi tuolloin erinomaiset puitteet kokea, nähdä<br />

ja viettää mahtava vaparivuosi.<br />

Nyt olen Lyypekin merimieskirkolla talon pyörittäjänä<br />

ja sosiaalikuraattorina. Ammatinkuvani<br />

on hyvin laaja. Vastaan niin suomalaisista laivoista<br />

kuin rekkamiestyöstä ja yritän yhtä lailla<br />

olla olemassa paikallisille suomalaisille ja Suomen<br />

ystäville. Hoidan niin hallinnollisia tehtäviä, sosiaalityön<br />

tapauksia, suhteita ulkopuolelle kuin<br />

keittelen kahviakin kirkollamme. Tavoitteenani<br />

on, että kirkkomme<br />

olisi<br />

olemassa kaikille,<br />

jotka juttuseuraa,<br />

suomalaista<br />

pullaa<br />

tai konkreettista<br />

apua kaipaavat,<br />

että meille<br />

olisi helppo tulla ja sisään astuessa kokisi olonsa<br />

tervetulleeksi.<br />

On rikkaus tutustua erilaisiin ihmisiin, kuulla<br />

heidän elämäntarinoitaan ja tehdä monipuolista<br />

työtä nimenomaan ihmisten parissa. Siihen samaan<br />

konseptiin liittyy kuitenkin myös se, että<br />

kaikki kohtaamiset eivät ole helppoja tai positiivisia<br />

ja arjessa pitää sukkuloida yhtäaikaisesti<br />

monien asioiden välillä. Olennaista ovat ihmiset<br />

ja heidän kohtaamisensa. Merimieskirkko<br />

on ihmisten kirkko – suomalaisyhteisöjen sydän,<br />

mielestäni.<br />

Päivi Vähäkangas, pohjoisen alueen suomalaispappi<br />

Tiimiin kuuluu lisäksi hengellisestä työstä niin<br />

Hampurissa kuin Lyypekissä vastaava Pohjoisen<br />

alueen suomalaispappi Päivi Vähäkangas.<br />

Sozialberaterin Noora Alimattila arbeitet in Lübeck. Sie<br />

heißt alle willkommen, ob sie nun konkrete Hilfe oder ein<br />

Plauderstündchen bei einer Tasse Kaffee brauchen.<br />

Die finnische Pfarrerin für Norddeutschland, Päivi Vähäkangas<br />

verantwortet die geistliche Arbeit auch in<br />

den Seemannskirchen in Lübeck und Hamburg.<br />

Pohjois-Saksan merimieskirkon tiimi toivottaa niin SKTK:n vuosikokousviikonloppuun tulevat<br />

kuin muutkin kulkijat tervetulleiksi merimieskirkolle!<br />

Die Mitarbeiterinnen der finnischen Seemannskirche heißen sowohl die Teilnehmer der Jahreshauptversammlung<br />

des ZfkA als auch alle anderen Gäste herzlich willkommen!<br />

14 |<br />

03 • 2013

Parasta ovat ihmiset<br />

Merimieskirkon kirkkotoimikunnan puheenjohtajat esittäytyvät<br />

Olen Kaija Gaupp, 64-vuotias eläkeläinen ja<br />

vastavalittu Hampurin merimieskirkon kirkkotoimikunnan<br />

puheenjohtaja. Olen koulutukseltani<br />

ekonomi ja kotoisin Helsingistä. Saksassa olen<br />

ollut vuodesta 1972 alkaen ja Hampuriin muutin<br />

20 vuotta sitten asuttuani sitä ennen Düsseldorfissa,<br />

Münchenissä ja Stuttgartin lähellä.<br />

Hampurin merimieskirkko<br />

tarjoaa<br />

ulkosuomalaisille<br />

ainutlaatuisen<br />

mahdollisuuden<br />

”juurihoitoon“ ja<br />

siitä on tullut minulle<br />

erittäin tärkeä<br />

suomalaisen<br />

identiteettini vahvistaja<br />

ja ylläpitäjä.<br />

Olen ollut merimieskirkon toiminnassa mukana<br />

vuodesta 1997; ensin myyjäisissä, myöhemmin<br />

työkerhossa johtokunnan sihteerinä ja puheenjohtajana,<br />

tällä hetkellä kirjallisuuspiirin vetäjänä<br />

sekä jäsenenä sauvakävelyporukassa. Vapaaehtoistyön<br />

koen merimieskirkolla hienona mahdollisuutena<br />

saada olla kanssakäymisissä erilaisten<br />

ihmisten kanssa, käyttää omaa äidinkieltäni ja<br />

ylläpitää yhteyksiä Suomeen ja sen kulttuuriin.<br />

Hampurin suomalaisen merimieskirkon kirkkotoimikunta<br />

(KTK) perustettiin vuonna 1997. Ohjesäännön<br />

mukaan sen tarkoituksena on tukea,<br />

edistää ja koordinoida merimieskirkolla tapahtuvaa<br />

toimintaa ja pitää yhteyksiä suomalaiseen<br />

siirtokuntaan. KTK:n puheenjohtajana haluaisin<br />

aktivoida eri toimintapiirien voimavarat yhteisten<br />

projektien vetämiseen ja täten tukea merimieskirkon<br />

varainhankintaa. Tavoitteenani on myös<br />

kartoittaa siirtokuntalaisten toiveita ja odotuksia<br />

ja saada lisää Hampurin seudun suomalaisia mukaan<br />

kirkon toimintaan ja vapaaehtoistyöhön ja<br />

näin taata merimieskirkon toiminnan jatkuvuus.<br />

Olen Pauliina Vakkuri-Lappalainen, 7-vuotiaan<br />

koululaistytön kotiäiti ja mukavan miehen<br />

vaimo. Olemme asuneet Hampurissa nelisen<br />

vuotta.<br />

Tutustuin Hampurin merimieskirkkoon ensimmäisen<br />

kerran siellä järjestettävän lastenkerhon<br />

kautta. Kirkon mutkaton ilmapiiri ja ystävälliset<br />

ihmiset saivat minut käymään kerhossa, kahvilassa<br />

ja tapahtumissa heti alusta lähtien.<br />

Lapsi aloitti päiväkodin oppiakseen kielen ja minulle<br />

jäikin yllättäen ruhtinaallisesti aikaa omiin<br />

juttuihin. Aloitin siis vapaaehtoishommat kirkolla,<br />

aluksi autoin perhekahvilan toiminnassa, sitten<br />

kahvilassa ja keittiössä. Välillä olen tehnyt<br />

kymmeniä leipiä eri tilaisuuksiin, välillä tiskaan<br />

ja pesen. Helppoa ja mukavaa ajanvietettä. Minut<br />

valittiin myös kirkkotoimikuntaan ja nyt jo<br />

toista kauttani toimin siinä varapuheenjohtajana.<br />

Merimieskirkolla vapaaehtoisena<br />

toimimisessa parasta<br />

ovat ehdottomasti ihmiset.<br />

Kirkolla tapaa paljon<br />

erilaisia uusia tuttavuuksia<br />

ja kohtaloitakin, joihin ei<br />

varmasti muualla olisi ollut<br />

mahdollisuutta törmätä.<br />

Monesta tuttavasta on<br />

tullut sydänystävä, mikä<br />

mielestäni onkin se paras<br />

palkinto ja saavutus tässä työssä.<br />

Vapaaehtoisen työ on tietenkin aina palkatonta.<br />

Työn ylläpito vaatii kuitenkin myös tukea ja<br />

tunnustusta, etenkin varsinaiselta henkilökunnalta.<br />

Merimieskirkolla sitä kiitosta ja tukea saa.<br />

Kirkon puolesta meidän pienelle vapaaehtoisryhmälle<br />

on järjestetty myös muutamia retkiä ja illallisia,<br />

joissa saa jutella ja purkaa, iloita ja jakaa<br />

kokemuksia.<br />

Hyvä mieli siitä, että voi vapaaehtoisena tehdä<br />

jotain oikeasti merkityksellistä, saa kerta toisensa<br />

jälkeen palaamaan mukavien ihmisten pariin<br />

tekemään yhdessä hommia, meille kaikille niin<br />

tärkeän merimieskirkon hyväksi!<br />

03 • 2013 | 15

toripaikka / Marktplatz<br />

Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä<br />

H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax<br />

+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein<br />

Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa.<br />

Schleiermacherstr. 24a, 10961<br />

Berlin, alk. 30 €/yö, booking@finnlandzentrum.de,<br />

www.suomikeskus.de<br />

PEPESOUND<br />

Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin<br />

levyt, kasetit sekä nauhat. 07626-<br />

971545 / www.pepesound.org<br />

Vaihdetaan asuntoa<br />

Meillä on okt Tampereen lähellä järvinäkymin.<br />

Etsimme asuntoa kesä-heinäkuussa<br />

2-3 viikon ajaksi. Vast. eijarmo@gmail.com<br />

Ilmoita Renkaassa<br />

helposti, edullisesti, tehokkaasti<br />

Täytä lomake: www.rengas.de<br />

Finnisch-Schwedisch-Englisch<br />

Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen<br />

WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro<br />

Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn<br />

vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/<br />

valantehnyt kielenkääntäjä<br />

Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn<br />

Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506<br />

Mobiltel. 0172 421 09 54<br />

Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de<br />

www.wm-uebersetzungsbuero.de<br />

GOOD NIGHT, BETTER DAY.<br />

Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat<br />

Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat<br />

Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt<br />

Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529<br />

info@fennobed.de · www.fennobed.de<br />

Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin<br />

Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich<br />

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö:<br />

• Tukee uuteen ympäristöön kotiutumisessa sekä oman paikan löytämisessä<br />

paikallisessa kirkossa<br />

• Tukee ulkosuomalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi äidinkielisistä<br />

hengellisistä perustoiminnoista (jumalanpalvelukset, kirkon pyhät toimitukset,<br />

sielunhoito)<br />

• Ylläpitää ulkosuomalaisten yhteyksiä Suomen evankelis-luterilaiseen<br />

kirkkoon, sen toimintaan sekä suomalaiseen kristillisyyteen<br />

• Tukee yhdessä paikallisseurakunnan kanssa Suomeen palaavia ulkosuomalaisia<br />

kotimaahan asettautumisessa ja seurakuntayhteyden löytymisessä<br />

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaisille tarkoitetut Internet-sivut tarjoavat<br />

tuhdin tietopaketin ulkosuomalaisuudesta, kirkon ulkosuomalaistyöstä ja sen toiminnasta,<br />

virtuaalikirkosta ja kirkollisista toimituksista Suomen ulkopuolella. Erittäin kattavasta yhteystietoluettelosta<br />

löytyvät 330 ulkosuomalaistyöntekijän yhteystiedot 40 maasta. Tämän<br />

lisäksi sivuilla on informaatiota eri tilanteisiin, joissa voi tarvita apua ollessaan ulkomailla.<br />

Sivusto löytyy osoitteesta: www.evl.fi/ulkosuomalaiset<br />

16 |<br />

03 • 2013

Palveluhakemisto / Dienstleistungen<br />

Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti<br />

Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin<br />

Taina Palokangas-Büsing<br />

Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54<br />

Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de<br />

Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa<br />

Zahnarztpraxis<br />

Marianne Lienard<br />

Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover<br />

www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650<br />

Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin<br />

Sari Heipp<br />

München, puh./Tel. 0177-2837038, sari@heipp.de<br />

Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin<br />

Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki)<br />

ELINA OLDENBOURG<br />

Tel. 069-671109 Fax 069-6708690<br />

Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M.<br />

elinao@aol.com<br />

FinniSCH-DEutSCH-FinniSCH<br />

Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin<br />

Dr. Angela Plöger<br />

Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg<br />

Tel. 040-8004919<br />

Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK<br />

Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin<br />

RITVA JAKOILA<br />

Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M.<br />

Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061<br />

jakoila@t-online.de<br />

Valant. kielenkääntäjä<br />

beeidigte Dolmetscherin<br />

Ritva Kaarina Schröder<br />

FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH<br />

Ebelingstr. 4, 30659 Hannover<br />

Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555<br />

E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de<br />

Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht<br />

Kai Schröder<br />

Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch<br />

Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733<br />

Psychologische Einzel- & Paarberatung<br />

auf Deutsch, Finnisch und Englisch<br />

Satu Marjatta Massaly<br />

HP Psychotherapie • 50935 Köln • Guldenbachstraße 1<br />

Mobil 01522 9267514 • www.dao-heilpraktiker.de<br />

suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri<br />

Sanna Rauhala-Parrey<br />

Bahrenfelder Steindamm 37<br />

/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg<br />

Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312<br />

avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12,<br />

to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14<br />

Suomalainen psykoterapeutti<br />

Dr.med. Carita Schneider<br />

Friedensallee 62a, 22765 Hamburg<br />

Puh./Tel.: 040-89018823<br />

Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch<br />

Lento-ja laivaliput, seuramatkat<br />

Eija Kassner, TravelNet<br />

Tel. 09131-994350, 0172-9472801,<br />

eija.kassner@t-online.de<br />

www.travelnet-online.de/reisen/eija.kassner<br />

Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin!<br />

§ §<br />

Ks. myös www.rengas.de<br />

www.tifcon.de<br />

Verot/Steuern<br />

Veroja suomeksi ja saksaksi<br />

Deutsch - Finnisches Steuerrecht<br />

Steuerberatung Trosien<br />

Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien<br />

Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de<br />

03 • 2013 | 17

”Lähtekää...“ osa 2<br />

Lähetystyö, missio, ei ole vain yksi kirkon<br />

tehtävistä muiden tehtävien rinnalla. Missio<br />

on kirkon olemus.<br />

Samaan aikaan edellisessä Renkaassa olleen<br />

artikkelini kanssa Kotimaa-lehdessä julkaistiin<br />

Rebekka Naatuksen kolumni ”Lähetystyö joutaa<br />

museoon”. Naatus ehdottaa: ”Koko sana pitäisi<br />

siirtää kirkolliseen museoon. Sinne jalkapuun ja<br />

julkiripin viereen.” Kolumnissaan Naatus suosittelee<br />

evankelioivasta lähetystyöstä luopumista ja<br />

keskittymistä auttamistyöhön. ”Niin kauan kuin<br />

olemme kristittyjä ja teemme työtämme kristillisellä<br />

lähimmäisenrakkaudella, ei tarvita muuta<br />

evankeliumia”, hän kirjoittaa.<br />

Toisin kuin Renkaan artikkeli, tämä kolumni herätti<br />

suurta kohua ja nostatti esiin mielipiteitä<br />

puolesta ja vastaan. Lähetystyötä puolustetaan<br />

mm. toteamalla: ”Auttamistyötä tekee moni taho,<br />

eikä auttaminen ole vain kristittyjen monopoli tai<br />

vain kristittyjen tunnusmerkki. Naatuskan seuraava<br />

heitto on varmaan sijoittaa Raamattukin<br />

sinne museo-osastolle ja samalla logiikalla seurakunnasta<br />

voisi lopettaa kaikki muut kuin diakonin<br />

virat, siis myös tiedottajan viran.“ (Toim.<br />

huom. Rebekka Naatus on Oulun seurakuntien<br />

tiedottaja.)<br />

Ulkomaisten lähetystyöntekijöiden pyrkimyksenä on<br />

aina antaa työ tulevaisuudessa paikallisten käsiin. Kuvassa<br />

pieni kyläseurakunta Pohjois-Ghanassa.<br />

Joku toteaa, että ”Naatus tahtonee vain provosoida<br />

ja saada huomiota.“<br />

Mutta lähetystyön puolustajat eivät tunnu<br />

nousevan ainoastaan kirkon omista riveistä.<br />

Eräs vapaa-ajattelijaksi tunnustautuva kirjoittaa:<br />

”Vapaa-ajattelijana minua kummastuttaa<br />

tällainen asenne. Omaa vakaumustaan saa ja pitää<br />

julistaa.“<br />

Viimeistään 1900-luvun puolivälistä alkaen nk.<br />

uskontojen välinen dialogi alkoi yleistyä erityisesti<br />

länsimaisessa teologisessa keskustelussa.<br />

Joissakin Euroopan kirkoissa on alettu vaatia,<br />

että tällaisen dialogin tulisi korvata lähetystyö.<br />

Uskontojen välisellä dialogilla tarkoitetaan eri<br />

uskontojen välistä keskustelua yhteisistä kysymyksistä,<br />

kuten esimerkiksi lääketieteen etiikasta,<br />

naisen asemasta tai maailman rauhasta.<br />

Dialogin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään<br />

sitä, mikä minulle itselleni on vierasta, sisältä<br />

käsin. Kun opin ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa,<br />

opin samalla ymmärtämään entistä<br />

syvemmin myös omaa uskontoani ja uskoani.<br />

Ymmärtämisen myötä voimme – eri uskontojen<br />

edustajat yhdessä – etsiä mahdollisia yhteisiä tavoitteita<br />

sekä keinoja toteuttaa niitä.<br />

Lähetystyössä on kysymys jostain muusta. Lähetystyö<br />

kasvaa uskosta siihen, että koko maailma<br />

ja kaikki sen ihmiset ovat Jumalan luomia<br />

ja rakastamia olentoja, luotu elämään hänen läheisyydessään.<br />

kuvat/Fotos: Ritva Prinz<br />

18 |<br />

03 • 2013

Lähetystyö tänään<br />

Lähetystyön teologiaa, haasteita ja mahdollisuuksia<br />

tarkastellaan jatkuvasti kirkkojen johdon<br />

tasolla. Vuosi sitten julkaistiin Kirkkojen maailmanneuvoston,<br />

roomalais-katolisen kirkon ja<br />

Maailman Evankelisen Allianssin yhteinen asiakirja<br />

”Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa”.<br />

Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen<br />

ja evankelioimisen komission uusi<br />

lähetysasiakirjaluonnos ”Yhdessä elämää kohti”<br />

puolestaan valmistuu pian. Molemmat asiakirjat<br />

korostavat paikallisseurakuntien merkitystä.<br />

Jokainen seurakunta osallistuu lähetystyöhön<br />

elämällä uskoaan todeksi omalla paikallaan<br />

ja paikkakunnallaan. Näin seurakunta toteuttaa<br />

Jeesuksen ajatusta esille asetetusta lampusta,<br />

joka valaisee myös ympäristöään. Muualle lähetetyt<br />

lähetystyöntekijät ovat aina seurakunnan<br />

lähettämiä. Seurakunta vastaa heidän hyvinvoinnistaan<br />

ja jaksamisestaan.<br />

Edelleen asiakirjat painottavat<br />

sitä, että Jumalan rakkaudesta<br />

todistavan kristillisen todistuksen on kunnioitettava<br />

jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja uskonnonvapautta.<br />

Kirkko on lähetetty palvelemaan<br />

ihmisiä ja auttamaan heitä vapautumaan monimuotoisesta<br />

orjuudesta. Kirkko ei voi toimia orjuuttaen,<br />

pakottaen ja kahliten.<br />

Tämän päivän lähetystyö on monimuotoista.<br />

Vuosisatojen aikana tehdyistä virheistä on opittu.<br />

On ymmärretty, että sanaa ei koskaan voi viedä<br />

ilman tekoja. Nälkää näkevää aids-potilasta on<br />

autettava muutenkin kuin kertomalla Jeesuksen<br />

rakkaudesta. Toisaalta sanoma siitä, että hänkin<br />

on Jumalan silmissä arvokas, voi olla ratkaisevan<br />

tärkeä aids-potilaalle ympäristössä, jossa<br />

hänellä muuten ei enää ole ihmisarvoa. Rauhan<br />

sanoma välittyy tänäkin päivänä ihmiseltä ihmiselle.<br />

Rauhan tuojan elämäntavat ja suhtautuminen<br />

muihin ihmisiin – myös heidän uskontoonsa<br />

– kertovat rauhasta.<br />

Lähetystyö on kirkon olemus<br />

Lähetystyötä tehdään tänä päivinä kaikissa<br />

maanosissa. Uususkonnottomuus ja sen rinnalla<br />

monenlainen uushenkisyys valtaavat alaa vanhastaan<br />

kristillisissä maissa. Tämä kertoo ainakin<br />

siitä, että ihmiset yhä tänäänkin kyselevät olemassaolonsa<br />

perimmäistä tarkoitusta, elämän ja<br />

”Kristillisen todistuksen on<br />

kunnioitettava ihmisarvoa.”<br />

Kasteelle tulevat naiset tunnustavat laulaen uskonsa.<br />

kuoleman mielekkyyttä. Totuutta etsivälle kristitty<br />

voi vastata omasta totuudestaan käsin: Jumala<br />

on elämän perusta ja mielekkyys. Ehkä on<br />

muitakin teitä Jumalan läheisyyteen, mutta Jeesus<br />

Kristus on tie, jonka me tunnemme.<br />

Siksi lähetys kuuluu kirkon<br />

olemukseen. Kirkko ei ole olemassa<br />

vain jäseniään varten.<br />

Seurakunta ei ole olemassa vain siksi, että meillä<br />

siihen kuuluvilla olisi ”kivaa” keskenämme. Se<br />

on olemassa, jotta voisimme yhdessä vahvistua<br />

uskossamme ja välittää rauhan ja rakkauden sanomaa<br />

ympäristössämme sanoin ja teoin.<br />

Päivi Lukkari<br />

Lähteet:<br />

Suola. Kotimaan liite 2/2012<br />

Ekumeeninen lähetysasiakirja ”Kristillinen todistus<br />

moniuskontoisessa maailmassa” löytyy<br />

osoitteesta http://sakasti.evl.fi<br />

Lähetysasiakirja ”Yhdessä elämää kohti” löytyy<br />

osoitteesta www.oikoumene.org/en/<br />

resources/documents. Koska kyseessä on vasta<br />

asiakirjan luonnos, sitä ei ole vielä suomennettu.<br />

Suomen kirkon lähetysstrategia ”Suomen<br />

evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön ja<br />

kansainvälisen diakonian peruslinja vuoteen<br />

2015” löytyy osoitteesta http://sakasti.evl.fi/<br />

maailmanlaajakirkko<br />

Rebekka Naatuksen kolumnin yhteenveto ja<br />

kommentteja löytyy tästä http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/10138-kolumnistilaehetystyoe-joutaa-museoon<br />

03 • 2013 | 19

Selkosuomesta huvia ja hyötyä<br />

Suomessa muutaman vuoden asunut saksalainen<br />

tuttavani mainitsi tilaavansa Suomesta ”Selkosanomia”<br />

pitääkseen hankittua kielitaitoa paremmin<br />

yllä. Tunsin lehden nimeltä jo ennestään<br />

ja tiesin mm. useiden suomalaisten oppilaitosten<br />

tilaavan sitä niin opetuskäyttöön kuin opiskelijoilleen<br />

luettavaksikin. En ollut kuitenkaan tullut<br />

ajatelleeksi, että ”Selkosanomia” voisi tilata<br />

tänne Saksaan asti, ihan vain omaksi huvikseen<br />

ja hyödykseen. Sittemmin olen käyttänyt tuota<br />

kaksi kertaa kuussa ilmestyvää, selkokielellä kirjoitettua<br />

lehdykäistä myös suomen kielen opetuksessani<br />

Kansanopistossa.<br />

Mitä sitten oikein on ”selkokieli”? Sen määritellään<br />

olevan ”yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä,<br />

jonka sisältöä, rakennetta ja sanastoa on muokattu<br />

helpommaksi ymmärtää”. Se on siis tarkoitettu<br />

avuksi ihmisille, joilla on syystä tai toisesta<br />

vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä<br />

tekstiä: lapsille, joillekin vanhuksille, vammaisille<br />

tai niille, jotka vasta ovat tutustumassa Suomen<br />

kieleen ja kulttuuriin, maahanmuuttajille -<br />

ja miksei myös maastamuuttajille?<br />

jotka eivät ole tottuneet lukemaan suomeksi tai<br />

ajat sitten Suomesta muuttaneille, joiden kielitaito<br />

on ehkä päässyt jo rapistumaan. Lapsille<br />

esim. Papunet:in selkosivuilla on tarjolla monenlaista<br />

mukavaa, kuten tehtäviä, loruja ja pelejä,<br />

joita voi käyttää hyväksi sekä kotona että ehkä<br />

myös Suomi-kouluissa. Suomen kielen opettajille<br />

tarjoavat selkokieliset lehdet ja kirjat hyvää<br />

materiaalia. Toisaalta vaikkapa ”Selkosanomat”<br />

voivat kiinnostaa ketä tahansa, joka suhteellisen<br />

edulliseen hintaan haluaa uutiset suomeksi<br />

kotiin kannettuina (papunet.net -> tilaa Selkosanomat)<br />

- näin nettiaikana kun on mukava välillä<br />

saada hyppysiinsä jotain rapisevaakin, klikkailun<br />

helppoudesta huolimatta!<br />

Paula Linke<br />

suomen kielen opettaja ja<br />

Hannoverin Suomi-koulun pj.<br />

20 |<br />

Suomessa selkokieltä on kehitetty 1980-luvun<br />

alusta lähtien. Selkokielelle voi muokata tekstin<br />

kuin tekstin; muokkaaminen on melko samanlaista<br />

kuin kääntäminen kielestä toiselle. Tärkeää<br />

on pohtia, miten kohderyhmä ymmärtäisi tekstin<br />

mahdollisimman hyvin. Asioiden esittämisjärjestys,<br />

sanavalinnat, lauserakenteet ja sanajärjestys<br />

saattavat selkokielelle muokattaessa muuttua.<br />

Selkokielinen teksti poikkeaa tavallisesta ulkomuotonsakin<br />

osalta, sillä sen taitossa käytetään<br />

suurempaa tekstikokoa. Moni tunnettu kotimainen<br />

teos on selkokielennetty, mm. Aleksis Kiven<br />

Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit, Muumi-kirjoja,<br />

osia Kalevalasta, jopa Raamattu. Alunperin<br />

suoraan selkokielellä kirjoitettujakin teoksia on jo<br />

runsaasti olemassa. Myös netistä löytyy materiaalia<br />

selkosuomeksi (mm. papunet.net ja selko.fi).<br />

Täällä Saksassa selkokielisistä teksteistä voisi<br />

olla hyötyä ja iloa niille kaksikielisille nuorille,<br />

03 • 2013<br />

kuva / Foto: LK-kirjat

Raamatun selkosuomennos<br />

tulee lukijaa lähelle<br />

Edessäni lepäävän kirjan sivuilla kohtaan Raamatusta<br />

tuttuja kertomuksia ja tapahtumia, mutta<br />

teksti näyttää sittenkin toiselta. Vaikeat sanat<br />

puuttuvat, lauserakenteita on helpotettu, hankalia<br />

kielioppirakenteita vältetty. Viime vuonna<br />

ilmestyneessä ”Selkoraamatussa” tiivistyy Satakunnan<br />

maakuntakuntajohtajan Pertti Rajalan<br />

vuosien uurastus. Kirkolliskokousedustajanakin<br />

tunnettu Rajala sai kipinän urakkaansa työssään<br />

kehitysvammaisten parissa. Hänen mukaansa jokaisella<br />

pitäisi olla mahdollisuus lukea Raamattua<br />

kielellä, jota ymmärtää - ”Selkoraamatun”<br />

ilmestyttyä tavoite on varmasti ainakin ison askeleen<br />

lähempänä.<br />

Selkokielelle muokkaamisessa on kyse tiivistämisestä,<br />

vaikka alkuperäistekstille pyritäänkin<br />

olemaan uskollisia. ”Selkoraamattu” on siis lyhennetty<br />

ja karsittu versio alkuperäisteoksesta,<br />

mutta kattaa koko Raamatun aina maailman luomisesta<br />

Johanneksen ilmestykseen. Rajalan ”Selkoraamatussa”<br />

korostuu lähimmäisenrakkauden<br />

sanoma ja mm. Vanhan Testamentin sotaisuus on<br />

jossain määrin karsiutunut pois.<br />

”Selkoraamattu” näyttää houkuttelevalta ja<br />

on esineenäkin kaunis. Salli Parikka Wahlbergin<br />

viehättävä, raikassävyinen kuvitus ilahduttaa<br />

niin lapsen kuin aikuisen silmää. Teksti muuttuu<br />

eläväksi, kun Luukaksen evankeliumin lukija<br />

näkee 12-vuotiaan Jeesuksen temppelissä opettajien<br />

keskellä.<br />

”Selkoraamattu” soveltuu käytettäväksi mm.<br />

erityispyhäkouluissa tai vammaistyössä; hyötyä<br />

siitä lienee myös maahanmuuttajille ja ulkosuomalaisille.<br />

Testasin ”Selkoraamattua” 5-vuotiaalla<br />

tyttärelläni, ja menestys oli taattu - sain<br />

lukea kirjan läpi miltei yhdellä istumalla! Olin itsekin<br />

”Selkoraamatusta” myönteisesti yllättynyt,<br />

ja suosittelisinkin sitä kelle tahansa Raamatusta<br />

kiinnostuneelle.<br />

Paula Linke<br />

Pertti Rajala, Selkoraamattu<br />

Kuvitus Salli Parikka Wahlberg<br />

LK-kirjat 2012<br />

ISBN 978-951-627-973-5<br />

Tekstinäyte:<br />

Ilmoitus Jeesuksen syntymästä<br />

Maria oli nuori nainen, joka asui Nasaretin kaupungissa. Hän oli kihloissa miehen kanssa, jonka<br />

nimi oli Joosef. Maria ja Joosef rakastivat toisiaan. He aikoivat mennä naimisiin.<br />

Eräänä päivänä, kun Maria oli kotonaan, huone täyttyi yhtäkkiä häikäisevästä valosta. Enkeli,<br />

Jumalan sanantuoja, oli tullut huoneeseen. Enkeli sanoi Marialle: ”Älä pelkää! Jumala on valinnut<br />

sinut suureen tehtävään. Sinä synnytät pojan, ja annat hänelle nimen Jeesus. Hänestä tulee<br />

kaikkien ihmisten auttaja. Lapsi, joka syntyy, on pyhä. Sinun poikasi on myös Jumalan poika!”<br />

Maria oli nöyrä. Hän halusi tehdä, kuten Jumala tahtoi. Siksi Maria vastasi enkelille: ”Minä olen<br />

Jumalan palvelija. Tapahtukoon minulle, kuten sanoit.”<br />

(Luukas 1: 26-38)<br />

03 • 2013 | 21

Vom Musterschüler zum Skeptiker<br />

Die europäische Krise in Finnland<br />

kuva/Foto: Andres Damm pixelio.de<br />

Seit den finnischen Parlamentswahlen im April<br />

2011 und dem lawinenartigen Erfolg der<br />

finnischen Populisten, der sog. Basisfinnen –<br />

in der deutschen Öffentlichkeit gelegentlich<br />

auch „Wahre Finnen“ genannt – wurden und<br />

werden viele von den Finnland-Vertretern in<br />

Deutschland mit europapolitischen Fragen<br />

konfrontiert. Wie ist der Erfolg der Basisfinnen<br />

einzuordnen? Bedeutet dieses Ergebnis<br />

nun eine Umkehr Finnlands von der europäischen<br />

Kooperation hin zu einer national orientierteren<br />

Politik? Entsteht in Finnland eine<br />

neue rechtspopulistische Opposition?<br />

Wer sind die Basisfinnen?<br />

Die Wahlen wurden in der deutschen Öffentlichkeit<br />

stark diskutiert. Manche sprachen von<br />

einem Rechtsruck der finnischen Politik und einige<br />

Medienvertreter titulierten die finnischen Populisten<br />

als Rechtspopulisten. Zumindest Letzteres<br />

stimmt nicht wirklich, da die Basisfinnen zwar<br />

eine euroskeptische Partei sind, die gelegentlich<br />

auch fremdenfeindliche Ausdrücke verwendet –<br />

auch dies ein Ausdruck der Unerfahrenheit in Politik<br />

und Kommunikation - jedoch ist ihr Parteiprogramm<br />

rein populistisch aufgebaut und eine<br />

bunte Mischung von rechts-, links- und anderweitigem<br />

Populismus.<br />

Der Erklärungsbedarf nach den Wahlen entstand<br />

aus der Tatsache, dass fast jeder fünfte<br />

Wahlberechtigte seine Stimme den Basisfinnen<br />

gab. Die Populisten wurden mit einfachen Inhalten<br />

wie „Wo die EU ist, hat man ein Problem“<br />

die drittstärkste politische Kraft. Nicht nur der<br />

Parteivorsitzende Timo Soini war sichtlich überrascht<br />

über das Ergebnis. Er beschrieb es - vermutlich<br />

aufgrund des noch nicht vorhandenen<br />

passenden Vokabulars - wiederholt mit dem<br />

selbsterfundenen Wort „jytky“, was wohl so viel<br />

wie ein überraschendes Ereignis bedeuten soll.<br />

Auch die gesamte finnische Politik und Öffentlichkeit<br />

musste sich nun mit dem Ergebnis der<br />

Wahlen auseinandersetzen.<br />

Europakritische Töne<br />

Dies erwies sich schnell als sehr schwierig. Die<br />

Regierungsverhandlungen dauerten zwei ganze<br />

Monate und die Populisten standen dabei mal auf<br />

der Seite der Regierung, mal auf der Seite der Opposition.<br />

Am Ende wurden die Basisfinnen an der<br />

Regierung nicht beteiligt. Viele von ihren Gegnern<br />

waren sogar eher enttäuscht, da sie kalkulierten,<br />

dass die Macht und die damit verbundene<br />

Verantwortung die Populisten gezähmt hätten.<br />

Aber die Basisfinnen blieben in der Opposition.<br />

22 |<br />

03 • 2013

kuva/Foto: Schmuttel/ pixelio.de<br />

Und doch konnte die am 22. Juni 2011 neu gebildete<br />

finnische Regierung unter Premierminister<br />

jyrki katainen nicht völlig ignorieren, dass fast<br />

jeder fünfte Wahlberechtigte die euroskeptische<br />

Populistenpartei gewählt hatte. Damit sind vermutlich<br />

zumindest zum Teil auch die weitere europapolitische<br />

Diskussion Finnlands und die diesbezüglichen<br />

– teils überraschend scharf kritischen<br />

− Aussagen einiger finnischer Politiker zu erklären.<br />

Zuerst wurde die finnische Finanzministerin<br />

jutta urpilainen im vergangenen Sommer mit der<br />

Drohung, aus dem Euroraum austreten zu wollen,<br />

auch in den deutschen Medien zitiert. Später<br />

soll der finnische Außenminister Erkki tuomioja<br />

sogar das Ende des Euros prognostiziert haben.<br />

Der Musterschüler wird aufmüpfig<br />

„Was ist bloß in Finnland los?“ fragt man uns<br />

nun. Seit wann ist das harmonische und kooperative<br />

Land so überraschend kritisch, ja gar<br />

aufmüpfig geworden? Finnland kennt man zumindest<br />

in Deutschland doch eher als einen anpassungswilligen<br />

und -fähigen und stets harmonischen<br />

Partner, der ruhig, pragmatisch und<br />

zurückhaltend argumentiert und der eher zur<br />

Harmlosigkeit neigt. Was soll diese Meuterei?<br />

Letztendlich geht es wohl auch hier um das typische<br />

europäische Spiel, um den politischen Spagat<br />

europäischer nationaler Regierungen. Einerseits<br />

will man die EU-Politik mitgestalten – sich<br />

im harten Entscheidungskern der EU zu positionieren,<br />

war ja das erklärte Ziel der finnischen EU-<br />

Politik. Andererseits ist die politische Macht nationaler<br />

Politiker abhängig von den nationalen<br />

Wählerstimmen, die ja mit lokalen oder regionalen<br />

Themen einfacher zu gewinnen sind als mit<br />

gemeinsamen europäischen Themen.<br />

Phoenix aus der Finanzkrise<br />

Vermutlich war die euroskeptische Taktik der<br />

Basisfinnen zum Teil deswegen so erfolgreich,<br />

weil die Regeleinhaltung generell für die Finnen<br />

vergleichsweise wichtig ist. Die Finnen können es<br />

einfach nicht verstehen, wie es sein kann, dass<br />

man die gemeinsamen Regeln, die man ja zusammen<br />

erstellt hat, so drastisch verletzen kann. Die<br />

Finnen sind bezüglich dieser Thematik auch deswegen<br />

so sensibel, weil Finnland zu Beginn der<br />

90er-Jahre eine eigene Finanz- und Bankenkrise<br />

erlebte, die zu einer schweren Rezession führte.<br />

Damals hatte der finnische Staat harte finanzpolitische<br />

Maßnahmen ergriffen, um das Land wieder<br />

auf die Beine zu stellen. Obwohl viele Existenzen<br />

ruiniert wurden und die langfristigen<br />

Auswirkungen der harten Maßnahmen bis heute<br />

nachhallen, konnte Finnland die Krise als Chance<br />

nutzen, sich alleine und ohne Hilfe von außen<br />

aufrappeln, und es entstand das Nokia- und spätere<br />

PISA-Wunderland. Die Wunden der Krise haben<br />

jedoch tiefe Narben hinterlassen.<br />

03 • 2013 | 23

Dies mag die Stimmung in Finnland ein Stück<br />

weit erklären, jedoch vermindert es nicht die<br />

Verantwortung der Politiker und der politischen<br />

Parteien, als Vermittler europäischer und nationaler<br />

Politik und als aktive Interessenvertreter<br />

zu agieren. Denn eine Kritik müssen sich die<br />

finnischen Parteien gefallen lassen: Wenn man<br />

vor den finnischen Parlamentswahlen 2011 eine<br />

echte und verständliche Alternative zu dem recht<br />

schwammigen politischen Mainstream suchte,<br />

konnte man nur bei den Basisfinnen landen. Demokratie<br />

jedoch lebt von Wahlalternativen. Die<br />

meisten finnischen Parteien haben es nicht geschafft,<br />

ihre politische Linie in Sachen Europa<br />

verständlich und transparent zu kommunizieren,<br />

geschweige denn den Wert Europas auch für die<br />

finnischen Bürger zu verdeutlichen. Statt sich sowohl<br />

in Brüssel als auch in Helsinki klar und deutlich<br />

zu positionieren und mutig hinter der eigenen<br />

Position zu stehen, ist es auch für die Finnen<br />

immer noch leichter, bei auftauchenden Schwierigkeiten<br />

den Zeigefinger auf Brüssel zu richten.<br />

Und damit sind wir Finnen dort gelandet, wo wir<br />

hin wollten – mitten in Europa.<br />

Dr. Anna-Maija Mertens<br />

Die Verfasserin Dr. Anna-Maija Mertens leitet<br />

seit 2010 das Finnland-Institut in Deutschland.<br />

kuva/Foto: Samantha Dietmar / LALU CREATION ©<br />

Finnland-Institut in Deutschland<br />

Syntymä, rakkaus, kuolema<br />

Juurettomuuden tunne aiheuttaa vastuuttomuutta.<br />

Ihmetelkää yhdessä elämän suuria kysymyksiä: syntymää, rakkautta ja<br />

kuolemaa. Nuoren on hyvä kuulla, mistä hän on kotoisin: mitä vaari tai<br />

mummu teki nuorena, millaista oli 20 tai 50 vuotta sitten.<br />

”Voimme kertoa, että mummullakin on ollut murrosikä. Valokuvat<br />

auttavat aina.”<br />

Anniina, Joutsa<br />

Lähde: www.tavallisia.fi<br />

Sivulle on koottu ehdotuksia pienistä teoista, jotka saattavat helpottaa arkea. Mukana<br />

on ollut nuorten parissa toimivia arjen asiantuntijoita, jotka edustavat muun muassa<br />

etsivää ja erityisnuorisotyötä, sosiaalitointa, koulua, poliisia, vammaisia, urheiluseuroja,<br />

päihdetyötä ja maahanmuuttajia.<br />

24 |<br />

03 • 2013

Avoimesti cool<br />

Finnland wird 2014 Ehrengast der Frankfurter<br />

Buchmesse sein. Dass Finnland cool ist, sollen<br />

nicht nur die Literaturfetischisten und Bewohner<br />

Frankfurt am Mains leibhaftig erfahren.<br />

Vielmehr soll ein buntes Satellitenprogramm<br />

bestehend aus diversen kulturellen Inhalten<br />

entstehen, das weit über Literatur hinaus geht<br />

und sich über das ganze deutschsprachige Europa<br />

erstreckt. Das Finnland-Institut hat zur<br />

Koordination der kreativen Kräfte die FINN-<br />

LAND. COOL.-Webplattform (www.finnlandinstitut.de/cool)<br />

geschaffen und sucht jetzt<br />

aufregende Projektideen, -partner und -orte.<br />

Suomen Saksan-instuutin koordinoima satelliittiohjelma<br />

täydentää vuoden 2014 Frankfurtin<br />

kirjamessujen Suomen virallista kutsuvierasmaaohjelmaa,<br />

josta FILI (Finnish Literature Exchange)<br />

on päävastuussa. Satelliittiohjelma levittäytyy<br />

Pohjois-Saksan rannikolta Sveitsiin ja Itävaltaan<br />

asti tarjoten eri paikkakunnilla laajan kattauksen<br />

suomalaista kulttuuria.<br />

”Nyt kun satelliittiohjelman aloitusajankohtaan<br />

on runsas vuosi, on hyvä hetki rekisteröidä projekti-ideansa<br />

muiden nähtäväksi. Näin yhteistyön<br />

suunnitteluun ja rahoituksen etsimiseen jää riittävästi<br />

aikaa”, sanoo Sofie Backman, Frankfurtin<br />

kirjamessujen 2014 satelliittiohjelman koordinaattori.<br />

Jo tällä hetkellä sivustolle rekisteröidyissä projekteissa<br />

näkyy niiden moninaisuus: ne edustavat<br />

eri taiteenaloja, eri toimijoita ja erilaisia toteutustapoja.<br />

Osa hankkeista sivuaa suomalaista kirjallisuutta<br />

tai ammentaa siitä inspiraationsa, mutta<br />

vaikka kyse onkin maailman suurimpien kirjamessujen<br />

satelliittiohjelmasta, se ei suinkaan keskity<br />

pelkästään kirjallisuuteen. Sen keskeiset teemat,<br />

ilo, arki ja tasa-arvoisuus kuvaavat suomalaisten<br />

suhdetta lukemiseen, mutta nämä ominaisuudet<br />

näkyvät satelliittiohjelman monipuolisen kulttuuritarjonnan<br />

kautta vahvasti myös muilla taiteenaloilla.<br />

Toivomme, että suomalainen kirjallisuus ja<br />

kaikki muutkin satelliittiohjelman alle levittäytyvät<br />

kulttuurin alat löytävät uusia innokkaita<br />

kulttuurin kuluttajia, jotka pääsevät omin<br />

aistein kokemaan, mikä suomalaisessa kulttuurissa<br />

on nyt kaikkein cooleinta – riippumatta<br />

asuinpaikasta, ammatista, koulutuksesta<br />

tai harrastuneisuudesta.<br />

Hanna LaajaLaHti<br />

Volontärin Kunst<br />

Finnland-Institut in Deutschland<br />

Yksi keskeisimmistä satelliittiohjelman periaatteista<br />

on avoimuus: kuka tahansa voi etsiä omalle<br />

projektilleen yhteistyökumppaneita rekisteröitymällä<br />

syksyllä 2012 lanseeratulle FINNLAND.<br />

COOL. -sivustolle. Sivustolla voi myös seurata,<br />

kuinka ohjelma rakentuu vähitellen vuotta 2014<br />

kohti mentäessä. Samalla kulttuuritapahtumien<br />

järjestäjät voivat löytää sivustolta kiinnostavia<br />

näyttelyitä tai musiikki-, teatteri- tai tanssiesityksiä<br />

festivaaleilleen. Sivusto tarjoaa siis alustan<br />

monenlaisille toimijoille.<br />

i<br />

inFo:<br />

FINNLAND. COOL. Das wachsende Satellitenprogramm<br />

des Ehrengastes Finnland bei<br />

der Frankfurter Buchmesse 2014 finden Sie<br />

unter www.finnland-institut.de/cool<br />

Weitere Informationen: Sofie Backman,<br />

Finnland-Institut in Deutschland, Georgenstr.<br />

24, 10117 Berlin, Tel. 030-520026020,<br />

sofie.backman@finstitut.de<br />

03 • 2013 | 25

Elämänmakuinen tarina<br />

ulkosaaristosta<br />

Ulla-Lena Lundbergin uusin teos, Jää, sai hiljattain<br />

sekä Finlandia – että Varjo-Finlandia palkinnot,<br />

ja syystä. Kyseessä on sillä tavalla perinteinen<br />

kirja, että sen kieli on laveaa eikä kerronan<br />

rakennetta ole rikottu. Tarinaa kuljettaa eteenpäin<br />

kaiken tietävä ja lämpimän humoristinen<br />

kertojanääni, joka saa kuulijansa hyrisemään.<br />

Jää alkaa siitä, kun nuori pastori saapuu uuteen<br />

työpaikkaansa Luodoille, ulkosaaristoon. Mukanaan<br />

hän tuo vaimonsa Monan sekä pienen tyttärensä<br />

Sannan. Kaikille hyväntahtoinen pappi<br />

sekä hänen järkevä vaimonsa ovat kirjan keskushenkilöt,<br />

joiden elämää tarina seurailee. Lukija<br />

pääsee seuraamaan niin papin kirkollisia töitä<br />

kuin elämistä omavaraistaloudessakin. Jatkosota<br />

on ohi, ja pula alkaa pikku hiljaa helpottaa.<br />

Luotojen asukkaat ovat iloisia ja seurallisia, ja<br />

seurakunnasta löytyy kaikkia mahdollisia ihmistyyppejä<br />

ja -kohtaloita. Heistä Posti-Anton<br />

nousee papin perheen rinnalle kirjan keskushenkilöksi.<br />

Työnsä ohessa Anton tietää ja näkee kaikenlaista,<br />

mutta parhaiten hän näkee luonnon.<br />

Antonin ikiaikaiset uskomukset ja luonnon tuntemus<br />

rinnastuvat papin edustamaan kristinuskoon.<br />

Saaristossa on tärkeintä tuntea reittinsä ja<br />

lukea enteet, tietää millainen matkasta on tulossa,<br />

toteaa Anton. Luonto liittyykin kaikkeen, mitä<br />

Luodoilla tapahtuu. Jylhät kalliot, meri, tuuli sekä<br />

jää eri muodoissaan ovat kuin elävä organismi,<br />

joka määrittelee elämän Luodoilla ja jonka mahtia<br />

ei kenenkään parane kieltää.<br />

Lundbergin teos muodostaa oman, hieman reaalimaailmasta<br />

etäällä olevan maailmansa, josta<br />

ei lopulta millään haluaisi irtautua. Venematkan<br />

kuvauksineen, kirkkopyhineen ja lääkärillä<br />

käymisineen kirja tarjoaa kurkistusaukon saaristolaisten<br />

elämään ja käsittelee samalla kaikkia<br />

ihmisyyden keskeisimpiä teemoja. Kyseessä<br />

on erittäin viisas kirja.<br />

Toki Lundbergin kielikin ansaitsee kiitoksen.<br />

Leena Vallisaaren suomentamanakin kieli on monipuolista<br />

ja soljuvaa olematta silti jaarittelevaa.<br />

En tiedä toista kirjaa, jossa huutomerkkejä olisi<br />

viljelty niin tiheään ja jossa niillä kaikilla olisi silti<br />

tarkka merkitys ja paikka. Kielikuvat ovat värikkäitä,<br />

ja vaikka tarina etenee verkkaisesti, siinä<br />

ei ole mitään tylsää.<br />

En paljasta kirjan loppua, mutta sen sanon, että<br />

itkuhan siinä tuli. Lundberg on kirjoittanut kirjaansa<br />

vanhempiensa tarinan, minkä kuultuani<br />

teos muuttui vieläkin koskettavammaksi. Suosittelen!<br />

HEIDI VIHERJUURI<br />

Ulla-Lena Lundberg: Jää<br />

Teos & Schilds & Söderströms, 2012<br />

ISBN 978-951-851-475-9<br />

kuva: Kustannusyhtiö Teos<br />

26 |<br />

03 • 2013

Matkustusilmoituksen<br />

tekeminen helpottuu<br />

Ulkoministeriö on uudistanut matkustusilmoitusjärjestelmänsä. Matkustusilmoitukset voi jatkossa<br />

tehdä verkkosivulla matkustusilmoitus.fi.<br />

Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa ulkomaille matkustavien tai siellä oleskelevien suomalaisten<br />

mahdollisuuksia tehdä ulkoministeriölle matkustusilmoitus. Ilmoituksen tehneisiin suomalaisiin<br />

saadaan tarvittaessa paremmin yhteys erilaisten kriisitilanteiden yhteydessä. Kriisitilanteita<br />

ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, tuhoisat luonnononnettomuudet tai evakuointia vaativat tilanteet<br />

ulkomailla.<br />

Matkustusilmoituksen voi tehdä kaikista ulkomaan matkoista. Ulkoministeriö suosittelee matkustusilmoituksen<br />

tekemistä etenkin silloin kun kyseessä on omatoimimatka. Mitä enemmän matkustusilmoituksia<br />

tehdään, sitä tehokkaammin ministeriö tavoittaa suomalaiset kriisitilanteissa.<br />

Ulkoministeriö tai Suomen edustustot eivät kuitenkaan pysty takaamaan suomalaisten turvallisuutta<br />

ulkomailla. Kaikkien maassa oleskelevien turvallisuudesta ovat ensisijaisesti vastuussa maan<br />

omat viranomaiset, joiden ohjeita tulee noudattaa. Matkapäätöksestä ja turvallisuuteen liittyvistä<br />

valinnoista vastaa viime kädessä aina matkustaja itse.<br />

Myös ulkomailla asuvat suomalaiset voivat jättää yhteystietonsa edustustolle järjestelmän kautta.<br />

Matkustusilmoituksen voi tehdä edelleen myös tekstiviestillä ja mobiilipalveluna. Mobiilipalvelun<br />

osoite on m.formin.fi ja tekstiviestipalvelun numero +358 400 358 300.<br />

Uusi palvelu löytyy verkkosivuilta osoitteesta matkustusilmoitus.fi ja ruotsinkielisille osoitteesta<br />

reseanmalan.fi.<br />

Sivusto on Suomen väestörekisterikeskuksen varmentama. Jotkut selaimet (Firefox, Chrome) eivät<br />

tunnista tätä, mutta siitä huolimatta sivustoon voi luottaa.<br />

Lisätietoa ulkoministeriön matkustuspalveluista: formin.finland.fi/matkustus<br />

AJANKOHTAISTA KULTTUURIKALENTERISTA<br />

”At the End of the Rainbow” - Modernia suomalaista valokuvataidetta esittelevän Helsinki<br />

Schoolin näyttely on esillä pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalossa Felleshusissa 3.3.<br />

asti. www.helsinkischool.fi<br />

Pohjoismaiden yhteinen osasto ”Nordisches Forum” Leipzigin kirjamessuilla 14.-17.3.<br />

Ennen messuja järjestetään useita suomalaiskirjailijoiden lukutilaisuuksia:<br />

7.3. Berliini Outi Pakkanen<br />

11.3. Kiel, 13.3. Berliini Satu Taskinen / Täydellinen paisti – Der perfekte Schweinsbraten<br />

12.3. Berliini, 13.3. Potsdam Mikko Rimminen / Nenäpäivä – Der Tag der roten Nase<br />

14.3. Berliini Rosa Liksom / Hytti nro 6 - Abteil Nr. 6<br />

www.leipziger-buchmesse.de<br />

Suomalaisen rockin klassikko ”22-pistepirkko” Saksan-kiertueella 15.-24.3. Konsertit Berliinissä,<br />

Dresdenissä, Hampurissa, Kölnissä, Bielefeldissä, Stuttgartissa ja Münchenissä.<br />

www.22-pistepirkko.net<br />

Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin<br />

verkkosivuilta www.finnland.de<br />

03 • 2013 | 27

Hei nuoret suomalais-saksalaiset!<br />

Hei junge Deutsch-Finnen!<br />

Die GfdJ (Gemeinschaft finnisch-deutscher Jugendlicher) hat einen neuen Jugendrat gewählt.<br />

Wir - Stella Weißenburg, Joonas Walberer, Johanna und Ida Meinel, Annaliisa Krage, Max Friedrich,<br />

Laura Lax und Martin Igelmund - sind der neue und alte Jugendrat, der auch dieses Jahr wieder<br />

schöne Treffen für und mit euch plant.<br />

An dieser Stelle ein großer Dank den Jugendräten vor uns! Viele von euch waren (und sind) schon<br />

lange dabei und ohne euch wäre die tolle Gemeinschaft der GfdJ nicht möglich. Wir treten in große<br />

Fußstapfen und freuen uns darauf, mit eurer Hilfe den Jugendrat und die GfdJ weiterhin so schön<br />

zu gestalten.<br />

Neben dem Jugendrat braucht die GfdJ vor allem eines: euch junge finnisch-deutsche Jugendliche<br />

in ganz Deutschland und darüber hinaus.<br />

Du bist noch nicht Mitglied bei der GfdJ!? Dann lerne uns kennen und mach mit!<br />

Das geht bei Facebook (Offizielle SaSu-Gruppe der GfdJ) – da findest du nicht nur ganz viele andere<br />

deutsch-finnische Jugendliche sondern auch immer die neuesten Nachrichten bezüglich unserer<br />

Treffen.<br />

Außerdem findest du uns auf der rengas.de-Seite unter Nuoret. Da stellen sich die Mitglieder des<br />

Jugendrates vor und Treffen werden angekündig. Oder schick uns eine Mail an gfdjmail@web.de -<br />

wir freuen uns über Kontakt!<br />

Und jetzt zückt die Kalender! Die Termine im neuen Jahr stehen fest.<br />

Vom 1.–5. Mai 2013 sind wir beim Kirchentag in Hamburg dabei. Du auch!?<br />

Und ein weiteres fantastisches Jugendtreffen zeichnet sich am Horizont ab:<br />

den 20.–22. September verbringen wir alle zusammen in Würzburg und auch du solltest dabei sein!<br />

Alles vorgemerkt!? Dann steht einem großartigen Jahr 2013 in der GfdJ ja nichts mehr im Wege!<br />

Wir freuen uns riesig auf euch!<br />

Der Jugendrat bei der Planung neuer Events.<br />

Mit den liebsten Grüßen im Namen des Jugendrates,<br />

Annaliisa Krage<br />

Foto: Anssi Elenius<br />

28 |<br />

03 • 2013

Valokuvakilpailu toi esiin<br />

upeita Suomi-kuvia<br />

Lyypekin suomalaisen seurakunnan ja kielikoulun<br />

joulumyyjäiset pidettiin marraskuun puolivälissä<br />

Kulttuurien talossa tuomiokirkon kupeessa.<br />

Koska halusimme tänä vuonna koristella<br />

talon seinät Suomi-teemaan sopivasti, kutsuimme<br />

seurakuntalaiset vapaamuotoiseen valokuvakilpailuun.<br />

Kiitos aktiivisten tekijöiden, saimme näyttelyä<br />

varten huomattavasti enemmän todella hienoja<br />

Suomi-kuvia kuin Lyypekin pienen Kulttuurien<br />

talon seinille mahtui. Vaikka joukossa oli muutama<br />

idyllinen hankimaisema, oli kesäkuvia niin<br />

paljon, että mieleen tuli lapsuuden joululaulu ”no,<br />

onkos tullut kesä...”<br />

Kiitämme sydämellisesti kaikkia kilpailuun osallistuneita.<br />

Teidän ansiostanne myyjäisemme saivat<br />

aivan uuden keskustelunaiheen, ja moni ohikulkeva<br />

turisti piipahti sisälle, ihanalle kalasopalle<br />

ja piirakkakahveille uteliaana<br />

ja hyväntuulisena - ostipa<br />

mukaansa villasukkaparin<br />

tai puolukkahillopurkinkin.<br />

Yleisöäänestyksen voittajaksi<br />

päätyi Tarja Kühne innostavalla<br />

ja dynaamisella<br />

otoksellaan kesäiseen järveen<br />

hyppäävästä suomalaisesta.<br />

Parhaat onnittelumme<br />

onnistuneesta taideteoksesta<br />

ja kilpailun voitosta! Pieni<br />

kirjapaketti ja hieman suomalaista<br />

naposteltavaa matkaa<br />

postissa Tarjalle!<br />

Samalla tahtoisin lausua<br />

kaikkien myyjäistoimijoiden<br />

puolesta suuret kiitokset<br />

lämpöisestä kestityksestä ja<br />

saunasta, jonka Merimieskirkko<br />

tarjosi meille 12. tammikuuta<br />

2013. Oli todella<br />

hauskaa tulla yhteen, nyt<br />

kun kaikki joulukiireet olivat<br />

ohi ja talvi täällä Pohjois-Saksassa<br />

hyisimmillään!<br />

Sirkku Lumioksa<br />

valokuvakilpailun<br />

ripustaja<br />

Kuva: Tarja Kühne<br />

03 • 2013 | 29

kielikoulu<br />

Hvä Hvä Hvä tt tt ttja, ja, ja, vä vä vä k- k- k-<br />

lie lie lie j j j v v vma!<br />

ma!<br />

ma!<br />

talvi on saapunut tännekin taas! tätä<br />

luettaessa lumet ovat ehkä taas sulaneet<br />

pois. Suomikoulut ovat joka tapauksessa<br />

jo käynnissä, ja pian voi ajatella<br />

jopa kevätlomiakin. Hampuri, Bremen ja<br />

ala-Saksi aloittavat jo maaliskuun en-<br />

simmäisellä puoliskolla lomansa.<br />

nyt on aika kiittää pedagogisen neuvoston jäsentä ulla<br />

Hässelbarthia hänen tekemästään työstä neuvostossa,<br />

sillä hän luopuu muiden työkiireidensä takia sekä pedagogisen<br />

neuvoston jäsenyydestä että näiden sivujen kokoamisesta.<br />

on ollut ilo työskennellä ullan kanssa viime<br />

vuosina!<br />

ullan tilalle tulee hänen varajäsenensä pedagogisessa<br />

neuvostossa, Merja Sorsakivi Berliinin koulusta. Hän jatkaa<br />

ensi koulutuspäiviin saakka, jolloin neuvostoon valitaan<br />

muutenkin uudet jäsenet.<br />

Hyvää talven jatkoa ja hyvää kevätlomaa kaikille!<br />

PÄIVI NURMI-STEINKE<br />

PUHEENJOHTAJA<br />

Emelie Elisaa etsii,<br />

tyttö tyttöä tavoittaa.<br />

Isabelle istuu illalla,<br />

tyttö tuolissa torkahtaa.<br />

Axel Aapisen aloittaa,<br />

poika piirtää pikku pupun.<br />

Käsittelimme kuvien ja tarinoiden avulla Kalevalan<br />

sisältöä, erityisesti ihmelaite Sammosta<br />

puhuimme paljon. Se inspiroi seuraaviin säkeisiin:<br />

Syksy saapuu, lehdet putoaa.<br />

Sampo veteen vaipuu hiljaa.<br />

Sampo syntyy, seppä takoo,<br />

onnen, rahan tuoja se on.<br />

Ja sitten vielä ihan arkipäivän realismia:<br />

Nenässä nuha niiskuttaa,<br />

tulee talvi nallelle niin.<br />

Nenässä nuha niiskuttaa<br />

Koululaisten omia kalevalaisia runoja<br />

Kalevalan päivää vietetään 28.2. Sen kunniaksi<br />

kirjoitimme suomikoulussa 24.2.2012 yhdessä<br />

runoja Kalevalan tyyliin. Kalevalan runoille<br />

on tyypillistä toisto ja alkusointu, kalevalamittaisissa<br />

säkeissä on tavallisesti kahdeksan tavua,<br />

esimerkiksi näin:<br />

Sorsa soitti kanteletta,<br />

vesilintu vempelettä.<br />

Lähdimme liikkeelle oppilaiden nimistä ja niiden<br />

alkukirjaimista. Etsimme muita samalla kirjaimella<br />

alkavia sanoja, jotta saimme alkusointua<br />

mukaan. Toisessa säkeessä sanotaan ensimmäisen<br />

säkeen sisältö toisin sanoin (toisto) tai täydennetään<br />

sitä.<br />

Muistiin merkitsi:<br />

MaRi aaLto<br />

opettaja, Braunschweigin<br />

suomalainen kielikoulu<br />

Lähde (ja paljon lisää Kalevala-puuhaa):<br />

www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla<br />

Braunschweigin suomalainen kielikoulu<br />

numeroina:<br />

- perustettu vuonna 2008<br />

- 12 oppilasta<br />

- oppilaat 3-10-vuotiaita<br />

- 2 ryhmää<br />

- 2 opettajaa<br />

- joka toinen viikko 2 oppituntia<br />

30 |<br />

03 • 2013

Nokkosten ja pallon<br />

polttamat<br />

kuva: Heli Duer<br />

kuva: Risto Rajakorpi<br />

”Meill’ on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten<br />

kuiske soi. Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin<br />

punervoi...” kaikui Freisheimin<br />

pimenevissä illoissa kerta toisensa jälkeen rohkeammin.<br />

Laulajat olivat Keski-Saksan alueen<br />

isojen motivaatioleirille osallistuvia Suomikoululaisia<br />

ja heidän huoltajiaan, ja ajankohtana<br />

oli syyskuun ensimmäinen viikonloppu.<br />

Vaikka ne tähtiin ja vähän muuallekin kiirivät<br />

kipunat aiheuttivat lievää pelkoa tikkupullan<br />

paistajien piirissä, kauniisti ne kuitenkin räiskyivät<br />

nuotiosta pimeähköllä takapihalla. Iltoja<br />

valaisivat viehättävästi nuotion lisäksi myös<br />

lasten itse koristelemat tuikkulyhdyt.<br />

Viikonlopun ohjelma oli hyvin vaihtelevaa, ja<br />

siksi varmaan jokaiselle löytyi jotain mieleistä. Perinteisistä<br />

leikeistä mieleen jäivät polttopallo ja<br />

kirkonrotta. Moni leiriläinen sai myös tilaisuuden<br />

kokeilla ensimmäistä kertaa elämässään pesäpallomailan<br />

ja pallon yhteensopivuutta. Hyvin siihen<br />

palloon sitten osuttiinkin ja räpylänkin käyttötarkoitus<br />

tuli selväksi. Parhaimmillaan nelimaali-pelissä<br />

oli osa huoltajistakin mukana; hyvä kun peli<br />

maltettiin keskeyttää ruokailun ajaksi. Erityismaininnan<br />

saa osakseen myös pakollinen oheiskurssi:<br />

miten parhaiten hakea pallo pois nokkosia ja<br />

karhunvatukoita rehottavasta rinteestä.<br />

Kukin lapsista koristeli vahakuvioin postikortin<br />

ja kirjoitti siihen leiriterveisensä eri suuntiin<br />

Suomea. Aikuisten muistia testattiin siis illanistujaisten<br />

pelin kiperien kysymysten lisäksi osoitetiedusteluilla.<br />

Kädentaitoja harjoiteltiin askartelujen<br />

lisäksi märkähuovutusta kokeiltaessa. Saippuavedellä<br />

villaa pitkään käsitellessä lähti viimeinenkin<br />

pihaleikkien likaläikkä kämmenistä!<br />

Leirin hurjinta antia olivat roskapusseista irvisteleviksi<br />

möröiksi muuttuneet askartelut... vaiko<br />

sittenkin yövaellusreitin varrella nähty sonni?<br />

Näytti vielä eläimen koko lisääntyneen yöaikaan,<br />

kun tämä täpistellen tarkkaili ohitse kulkevaa taskulamppukulkuetta.<br />

Onneksi kenenkään mieleen<br />

ei tullut päästä silittämään sonnia, vaikka joidenkin<br />

leiriläisten eläinrakkaus olikin jo tullut edeltävillä<br />

hevoslaitumilla esiin.<br />

Sää suosi leiriämme ja lapset olivat paljon ulkona.<br />

Lieneekö kotiin tai autoihin jätettyjä elektronisia<br />

viihdykkeitä edes muistettu, kun leikittiin<br />

piiloleikkejä tai potkittiin palloa pihalla! Freisheimin<br />

Schullandheimin ympäristö loi tietysti<br />

upeat puitteet ulkoleikeille.<br />

Lämmin kiitos leirin päävetäjälle, Tia Länsitielle,<br />

mukavasta ohjelmasta sekä Dortmund-Iserlohnin<br />

koulun väelle leirin järjestämisestä! Kiitokset<br />

myös kivasta leiriseurasta kaikille osallistuneille<br />

Suomi-koululaisille ja huoltajille! Eikä näin loppuun<br />

voi muuta todeta kuin ”ja heillä kaikilla oli<br />

niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!”<br />

Tia, Vincent ja Lissu<br />

Düsseldorfin Suomi-koulusta<br />

Paljon kiitoksia Lissu Luhtaselle huovutus-ohjauksesta<br />

leirillä!<br />

Dortmund-Iserlohnin koulun väki.<br />

03 • 2013 | 31

kirkolliset toimitukset<br />

KASTE<br />

Silja annikki Schmitt<br />

synt. 31.08.2012, Offenbach<br />

kast. 23.12.2012, Offenbach-<br />

Rumpenheim, Schlosskirche<br />

Levi jonathan zerwas<br />

synt. 30.09.2012 Mettmann<br />

kast. 05.01.2013 Mettmann<br />

i<br />

nettivinkki<br />

Lastenkirkko on seurakuntien yhteinen esi- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu<br />

virtuaalikirkko. Se on auki joka päivä klo 7-21.<br />

Sivuilla lapsi voi luoda itselleen oman hahmon, tutkia kirkkoa ja sen ympäristöä sekä<br />

tutustua kirkkoon liittyviin asioihin. Virtuaalikirkossa voi myös osallistua hartauksiin,<br />

leikkihetkiin ja pyhäkouluun.<br />

Lastenkirkko edellyttää sisään kirjautumisen. Löydät Lastenkirkon osoitteesta:<br />

www.lastenkirkko.fi<br />

kuva: KT / Maria Manelius<br />

32 |<br />

03 • 2013

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!