Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Opinto-opas 2009â2010
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Opinto-opas 2009â2010
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Opinto-opas 2009â2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Opinto</strong>-<strong>opas</strong><br />
2009–2010<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>
Eläinlääketieteen koulutusohjelma<br />
Helsinki 2009<br />
OPINTO-OPAS 2009-2010<br />
Helsingin yliopisto<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>
Toimitus:<br />
Tiedekunnan kanslia, opintoasiat<br />
ISSN 1238-4941<br />
Helsinki 2009<br />
Yliopistopaino
HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJA<br />
Kädessäsi on tiivis tietopaketti eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta. Painetun<br />
oppaan lisäksi myös tiedekunnan kotisivuilla on ajankohtaista ja tarpeellista tietoa perus- ja<br />
jatkokoulutuksesta sähköisessä muodossa.<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon että<br />
monipuolisen lääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen. Eläinlääkärin peruskoulutus valmistaa<br />
suoraan työelämään. Eläinlääkäripula Suomessa tarjoaa valmistuville eläinlääketieteen<br />
lisensiaateille runsaasti erilaisia mahdollisuuksia työuralle. Vastatakseen yhteiskunnan<br />
eläinlääkäritarpeeseen tiedekunnan sisäänottoa on nostettu vuonna 2008. Perustutkintoopiskelijoiden<br />
määrän kasvu luo lisähaasteen opintojen järjestämiselle. Perustutkinnon lisäksi<br />
tiedekunnassa voi suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona eläinlääketieteen tohtorin tai filosofian<br />
tohtorin tutkinnot. Ammatillisen jatkotutkinnon voi tiedekunnassa suorittaa kuudella eri<br />
erikoiseläinlääkärin erikoistumisalalla.<br />
Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti suunniteltu<br />
sisältö mahdollistaa valmistumisen kuuden vuoden normiajassa. Koulutuksen sisältöä säätelee EU:n<br />
direktiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on: syventävät opinnot mukaan lukien yli kymmenen<br />
prosenttia opinnoista voi valita kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutusohjelma on uudistettu<br />
Bolognan hengessä kaksiportaiseksi syksystä 2005 alkaen. Kandidaattitutkinnosta opinnot jatkuvat<br />
suoraan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Yhteensä kuusi vuotta kestävät perusopinnot on<br />
ryhmitetty laajahkoiksi blokeiksi, ja opintojen ohjaus- ja tukipalveluja tehostettu opintojen<br />
sujuvuuden varmistamiseksi.<br />
Tiedekunnassa annettava opetus pohjautuu tutkimukseen. Tiedekunta on menestynyt erinomaisesti<br />
viimeksi järjestetyssä Helsingin yliopiston kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa. Myös<br />
tutkimustoiminnassa näkyy tieteenalan painottuminen eläinten hyvinvointiin, kliiniseen<br />
eläinlääketieteeseen ja elintarviketurvallisuuteen.<br />
Tiedekunnan hallinollista organisaatiota uudistetaan 2010 alkaen, jolloin tiedekunnan nykyiset<br />
ainelaitokset organisoituvat neljäksi osastoksi muodostaen yhden taloushallinnon yksikön ja<br />
yliopistollinen eläinsairaala (YES) toisen. Viikin kampuksella EE-talossa toimivat (1.1.2010<br />
lähtien) eläinlääketieteellisten biotieteiden ja elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastot<br />
sekä <strong>tiedekunta</strong>hallinto. Clinicum rakennuksessa kampuksen etelälaidalla sijaitsee kliinisen hevosja<br />
pieneläinlääketieteen osasto yhdessä YES:n pieneläin- ja hevossairaaloiden kanssa. Osa osaston<br />
oppiaineista on sijoitettu lähellä olevaan vanhaan oppilasrakennukseen. Kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osasto sijaitsee Mäntsälässä Saarella yhdessä YES:n<br />
tuotantoeläinlääketieteen sairaalan kanssa. Viikin kampuksen uudet tilat luovat yhdessä Saarella<br />
sijaitsevien tilojen kanssa erinomaisen opinto- ja tutkimusympäristön.<br />
Jo perusopintojen aikana voi laajentaa maailmankuvaa osallistumalla kansainväliseen<br />
opiskelijavaihtoon. Oman tiedekunnan lisäksi on mahdollisuus hyödyntää Helsingin yliopiston<br />
muiden tiedekuntien sekä maan muiden korkeakoulujen opetustarjontaa.<br />
Toivotan tiedekunnan jokaisen opiskelijan ja koko henkilökunnan menestymään ja viihtymään<br />
tiedekunnassa. Yhteistyössä rakennamme hyvän tulevaisuuden.<br />
Antti Sukura, dekaani
1 HELSINGIN YLIOPISTO ............................................................................. 1<br />
1.1 Tehtävä ....................................................................................................................................1<br />
1.2 Yksiköt ......................................................................................................................................1<br />
1.3 Hallinto......................................................................................................................................1<br />
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ............................................ 5<br />
3 OPISKELU................................................................................................... 8<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi................................................................................................................8<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon..................................................................................................8<br />
3.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin ............................................................................10<br />
3.4 <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu ................................................................................................10<br />
3.5 <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti ............................................................................................10<br />
3.6 Opiskelijapalaute ..................................................................................................................11<br />
3.7 Opiskelijan oikeusturva........................................................................................................11<br />
3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen ....................................................................................13<br />
4 OPINTOJEN OHJAUS, HOPS JA ETAPPI............................................... 14<br />
4.1 <strong>Opinto</strong>psykologit ...................................................................................................................15<br />
4.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiat......................................................................................15<br />
4.3 Opiskelijapalvelut..................................................................................................................16<br />
4.4 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta .......................................................16<br />
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO................................ 17<br />
5.1 Tavoite....................................................................................................................................17<br />
5.2 Rakenne ja sisältö ................................................................................................................17<br />
5.2.1 <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys...........................................................................................18<br />
5.2.2 Tutkinnonuudistus .........................................................................................................18<br />
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA ...................................... 20<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto...............................................................................20<br />
6.2 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELK) ..............................................................................................21<br />
6.2.1 Perusopinnot ..................................................................................................................21<br />
6.2.2 Aineopinnot ....................................................................................................................28<br />
6.2.2.1 Valinnaiset opinnot ....................................................................................................49<br />
6.2.3 Harjoittelu........................................................................................................................59<br />
6.2.4 Opinnäytetyö ..................................................................................................................60<br />
6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto................................................................................62<br />
6.4 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELL)...............................................................................................63<br />
6.4.1 Perusopinnot ..................................................................................................................63<br />
6.4.2 Aine- ja syventävät opinnot..........................................................................................65<br />
6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot...............................................................................................77<br />
6.4.2.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma..................................................................86<br />
6.4.3 Harjoittelu........................................................................................................................89<br />
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen ..............................................................90<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia ....................................................90<br />
6.6.1 Tarkastuseläinlääkärin sijaiskelpoisuus.....................................................................90<br />
6.6.2 Eläinlääkärin sijaiskelpoisuus......................................................................................91<br />
6.7 <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen ...............................................................................................92<br />
6.7.1 Korvaaminen ..................................................................................................................92<br />
6.7.2 Sisällyttäminen...............................................................................................................93<br />
7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU ...................................... 94<br />
8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA............ 95<br />
8.1 <strong>Opinto</strong>yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa...................................................95
8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ..............95<br />
8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet ..............................................................................99<br />
9 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET.................. 100<br />
9.1 Veterinärmedicine kandidat ..............................................................................................100<br />
9.2 Veterinärmedicine licentiat ................................................................................................101<br />
10 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS................................................................ 102<br />
11 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSI<br />
LAILLISTAMISTA VARTEN....................................................................... 103<br />
12 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA ..................................................................................... 106<br />
13 KIRJASTOPALVELUT.......................................................................... 108<br />
13.1 Viikin tiedekirjasto.............................................................................................................108<br />
13.2 Muut kirjastopalvelut ........................................................................................................109<br />
14 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT ..................................................... 110<br />
14.1 <strong>Opinto</strong>tuki...........................................................................................................................110<br />
14.2 Terveydenhoito .................................................................................................................110<br />
14.3 Yliopist<strong>opas</strong>tori..................................................................................................................110<br />
14.4 Nyyti ry ...............................................................................................................................110<br />
15 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT........................... 111<br />
15.1 Urapalvelut ........................................................................................................................111<br />
15.2 Alumnitoiminta – yliopisto valmistumisen jälkeen .......................................................111<br />
16 MUITA PALVELUJA ............................................................................. 112<br />
16.1 Oikeudellista neuvontaa ..................................................................................................112<br />
16.2 Tietotekniikkapalvelut ......................................................................................................112<br />
16.3 Liikuntapalvelut .................................................................................................................113<br />
16.4 Yliopistopaino....................................................................................................................113<br />
17 OPISKELIJAJÄRJESTÖT .................................................................... 114<br />
17.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ...................................................................114<br />
17.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry ...........................................................114<br />
18 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ........................................................... 116<br />
18.1 Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä<br />
opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö...............................................116<br />
18.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon pysyväismääräys ..............125<br />
19 OPETTAJAT.......................................................................................... 130
1 HELSINGIN YLIOPISTO<br />
1.1 Tehtävä<br />
Helsingin yliopisto on yksi maamme 20 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määritelty<br />
yliopistolaissa: ”yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja<br />
taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoa<br />
palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä.<br />
Yliopistolain muutos toi mukanaan myös kolmannen tehtävän. Yliopistojen tulee toimia<br />
vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten vaikuttavuutta.<br />
Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston toiminnan peruslähtökohta.<br />
1.2 Yksiköt<br />
Helsingin yliopistossa on yksitoista <strong>tiedekunta</strong>a sekä erillisiä laitoksia, jotka sijaitsevat<br />
neljällä kampuksella. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen, oikeustieteellinen,<br />
humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Viikin kampukseen<br />
kuuluvat maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian ja biotieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>. Lääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> sijaitsee Meilahden kampuksella ja matemaattisluonnontieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong> Kumpulan kampuksella.<br />
Helsingin lisäksi yliopistolla on toimipaikkoja yli 30 paikkakunnalla. Lahdessa ja Kouvolassa<br />
on ainelaitos, muut toimipaikat ovat kenttätutkimusasemia, aikuiskoulutuskeskuksen<br />
yksiköitä tai maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksia.<br />
1.3 Hallinto<br />
Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat konsistori, rehtori ja vararehtorit, tiedekuntien hallintoa<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto ja dekaani sekä laitosten hallintoa johtoryhmä ja johtaja.<br />
Yliopistouudistuksen etenemistä voi seurata osoitteessa alma.helsinki.fi > Hallinto-, talous- ja<br />
henkilöstöasiat > Yliopiston kehittäminen > Yliopistouudistus.<br />
Kansleri<br />
Kanslerinvirasto, PL 3 (Yliopistonkatu 2), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Kansleri: Ilkka Niiniluoto, FT, prof.<br />
Kansleri on yliopiston ylin päättävä viranomainen. Kansleri tekee esityksiä ja antaa<br />
lausuntoja niistä yliopistoa koskevista asioista, jotka eivät kuulu yliopiston omaan<br />
päätösvaltaan. Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa<br />
käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita.<br />
Rehtorit<br />
PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Rehtori Thomas Wilhelmsson<br />
Ensimmäinen vararehtori Hannele Niemi<br />
Vararehtori Matti Tikkanen<br />
Vararehtori Johanna Björkroth<br />
Vararehtori Markku Löytönen
Yliopistossa on rehtori, ensimmäinen vararehtori sekä kaksi tai kolme muuta vararehtoria.<br />
Rehtoraatin toimikausi on alkanut 1.8.2008.<br />
Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa<br />
koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai yliopiston sisäisissä määräyksissä toisin säädetä tai<br />
määrätä. Vararehtorit avustavat rehtoria tämän tehtävissä. Vararehtoreille voidaan osoittaa<br />
opetukseen, tutkimukseen tai muihin yliopiston toimintoihin liittyviä tehtäviä siten kuin<br />
yliopiston kollegio vararehtorien valinnan yhteydessä rehtorin esityksestä päättää.<br />
Tarkemmasta tehtävien ja päätösvallan jakamisesta rehtorin ja vararehtorien kesken päättää<br />
rehtori.<br />
Yliopiston kollegio<br />
Helsingin yliopiston vaalikollegiona toimii 130 jäseninen yliopiston kollegio. Yliopiston<br />
kollegion tehtävänä on asettaa kansleriehdokkaat, valita rehtori, määrätä tehtäviinsä<br />
vararehtorit sekä kutsua yliopiston ulkopuolinen konsistorin jäsen. Kollegio kokoontuu<br />
yhdessä konsistorin jäsenten, varajäsenten ja vararehtoreiden kanssa vähintään kerran<br />
lukukaudessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista.<br />
Konsistori<br />
Konsistori on yliopiston ylin päättävä elin, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Konsistoriin<br />
kuuluvat rehtorin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekuntien virkaan nimitetyt professorit<br />
valitsevat vaaleilla keskuudestaan viisi jäsentä; yliopiston muut opettajat ja tutkijat kuin<br />
virkaan nimitetyt professorit valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; yliopiston muu<br />
henkilöstö kuin opettajat ja tutkijat valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä;<br />
ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä, joista yhden<br />
tulee olla jatko-opiskelija; sekä yliopiston kollegion kutsumana yliopiston ulkopuolinen jäsen.<br />
Vararehtoreilla sekä svenska social- och kommunalhögskolan -yksikön rehtorilla on oikeus<br />
olla läsnä ja käyttää puhevaltaa konsistorin kokouksissa. Konsistorin tehtävänä on mm.<br />
kehittää yliopiston toimintaa; hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut<br />
laajakantoiset suunnitelmat; päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; antaa lausunnot<br />
yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; hyväksyä johtosäännöt ja muut<br />
vastaavat määräykset; päättää yliopiston strategiasta; päättää konsistorin kohdennettavien<br />
virkojen tai tehtävien alasta, sijoituspaikasta ja täyttämisen periaatteista; päättää yliopistoon<br />
otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista. Konsistorissa päätökset<br />
tehdään esittelystä.<br />
Hallintovirasto<br />
PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Hallintoviraston päällikkönä toimii hallintojohtaja Kari Suokko, OTL.<br />
Hallintovirasto vastaa yliopiston kollegion, konsistorin, rehtorin ja vararehtoreiden strategisen<br />
johtamisen ja päätöksenteon tuesta, päätösten täytäntöönpanosta sekä yliopiston keskitettyjen<br />
palvelujen ja kampuspalvelujen järjestämisestä. Hallintoviraston johtosäännössä määrätään<br />
tarkemmin rehtorin hallintovirastolle siirtämistä toimivaltaansa kuuluvista asioista.<br />
Hallintoviraston palveluita on hajautettu kaikille neljälle yliopiston kampukselle.<br />
Kampukset<br />
Helsingin yliopisto toimii neljällä kampuksella: keskustassa, Meilahdessa, Kumpulassa ja<br />
Viikissä. Yliopiston kampuspalvelukeskusten toiminta on käynnistynyt asteittain 1.4.2007<br />
lähtien (rehtorin päätös 15.12.2006). Keskukset muodostuvat käynnistysvaiheessa pääosin<br />
nykyisten kampuspalveluyksiköiden henkilöstöstä ja toiminnoista. Keskustassa<br />
2
opintohallinto- ja opiskelijapalveluiden palvelupäällikkönä toimii Marjut Ekroos ja Viikissä<br />
Outi Lassi. Meilahdessa ja Kumpulassa vastaavat palvelut tuottaa <strong>tiedekunta</strong> yhteistyössä<br />
kehittämisosaston kanssa. Lisätietoja kampuspalveluista löydät Almasta.<br />
Tiedekunnat<br />
Yliopistossa on biotieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian, humanistinen,<br />
käyttäytymistieteellinen, lääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, matemaattisluonnontieteellinen,<br />
oikeustieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>.<br />
Tiedekuntaneuvosto<br />
Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 18 tai 26 jäsentä ja<br />
yhtä monta varajäsentä. Konsistori päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvoston jäsenten ja varajäsenten<br />
määrästä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekunnan<br />
virkaan nimitetyt professorit valitsevat keskuudestaan neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä;<br />
muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit sekä muu henkilöstö valitsevat<br />
keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän jäsentä; ja opiskelijat valitsevat keskuudestaan<br />
kolme, viisi tai seitsemän jäsentä. Tiedekuntaneuvoston jäsenten lisäksi jäseniksi voidaan<br />
kutsua <strong>tiedekunta</strong>neuvoston koko toimikaudeksi alle neljännes neuvoston jäsenten<br />
kokonaismäärästä yliopistoon tai <strong>tiedekunta</strong>an kuulumattomia henkilöitä.<br />
Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, tehdä<br />
ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen<br />
jakamisen perusteista. Tiedekuntaneuvosto tekee esityksen <strong>tiedekunta</strong>an valittavien<br />
opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Tiedekuntaneuvosto päättää<br />
tutkintovaatimuksista. Tiedekuntaneuvostossa päätökset tehdään esittelystä.<br />
Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin tiedekunnan vakinaisten professoreiden joukosta.<br />
Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa.<br />
Laitos<br />
Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia.<br />
Yliopistossa voi olla myös useampaan <strong>tiedekunta</strong>an kuuluvia laitoksia. Laitoksen<br />
johtoryhmään valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla kolme, kuusi, yhdeksän tai<br />
kaksitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä <strong>tiedekunta</strong>neuvoston päätöksen mukaisesti.<br />
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmän jäsenistä laitoksen<br />
professorin virkaan ja virkasuhteeseen nimitetyt valitsevat keskuudestaan kolmanneksen<br />
jäsenistä, muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö kolmanneksen ja opiskelijat<br />
ryhmästään kolmanneksen. Johtoryhmän jäsenten lisäksi johtoryhmään voidaan kutsua sen<br />
koko toimikaudeksi alle neljännes jäsenten kokonaismäärästä laitokseen kuulumattomia<br />
henkilöitä. Johtoryhmän tehtävänä on mm. arvioida ja kehittää laitoksen opetusta ja<br />
tutkimusta, tehdä <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle esitys tutkintovaatimuksiksi ja tutkintoon liittyviksi<br />
pysyväismääräyksiksi. Johtoryhmä tekee <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle esityksen laitoksen uusien<br />
opiskelijoiden määrästä, esityksen toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeviksi<br />
suunnitelmiksi. Johtoryhmä edistää laitoksessa työskentelevien ja opiskelevien<br />
yhteistoimintaa ja tiedonkulkua sekä tekee <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle esityksen viran<br />
perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran nimen muuttamisesta.<br />
Yliopistouudistus<br />
Valtioneuvoston keväällä 2007 aloittaman yliopistouudistuksen on tarkoitus vahvistaa<br />
yliopistojen oikeudellista asemaa, uudistaa johtamisjärjestelmää ja taloushallintoa sekä<br />
muuttaa koko henkilöstön palvelussuhteet työsuhteiksi. Hallituksen esityksen mukaisesti on<br />
tarkoitus, että yliopistolain voimaanpanolaki tulee voimaan 1.8.2009 aloittaen siirtymäkauden<br />
3
ja uuden yliopistolain mukaisen järjestäytymisen. Uuden yliopistolain on määrä tulla voimaan<br />
1.1.2010. Vuoden 2010 alusta lähtien yliopistot toimivat uudistetussa muodossaan, jos<br />
suunniteltu aikataulu toteutuu.<br />
Helsingin yliopisto on keväästä 2008 alkaen valmistautunut yliopistouudistukseen omalla<br />
hankkeella, jonka tavoitteena on, että yliopisto hoitaa uudistuksen edellyttämät hallinnolliset,<br />
taloudelliset ja rakenteelliset muutokset ja niitä koskevan päätöksenteon oman etunsa<br />
mukaisesti. Tavoitteena on entistä parempien edellytysten luominen korkeatasoiselle<br />
tutkimukselle, opetukselle ja vahvalle vuorovaikutukselle muun yhteiskunnan kanssa.<br />
Yliopistouudistuksen etenemistä voi seurata osoitteessa alma.helsinki.fi > Hallinto-, talous- ja<br />
henkilöstöasiat > Yliopiston kehittäminen > Yliopistouudistus<br />
4
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
Dekaani prof. Antti Sukura, puh. (09) 191 57150<br />
Varadekaanit<br />
prof. Marja-Liisa Hänninen (tutkimus ja<br />
tutkijakoulutus),<br />
puh. (09) 191 57113<br />
prof. Timo Soveri (perusopetus),<br />
puh. (09) 191 40539<br />
prof. Outi Vainio (ammatillinen jatko- ja<br />
täydennyskoulutus), puh. (09) 191 57316<br />
Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) 191 57151<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
<strong>Opinto</strong>asiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) 191 57155 (huone B227)<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunela, puh. (09) 191 57157 (huone B229)<br />
Suunnittelija Päivi Ala-Poikela, puh. (09) 191 57153<br />
(huone B224)<br />
Suunnittelija Janna Koivisto, puh. (09) 191 57156 (huone B228)<br />
Suunnittelija Kristian Lindqvist, puh. (09) 191 57159<br />
(huone B218)<br />
Pedagoginen yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi, puh. (09) 191 57164<br />
(huone B216)<br />
Suunnittelija Leena Luukkanen, puh. (09) 191 57165<br />
(huone B217)<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2,<br />
EE-talon 2. krs., huone B229<br />
Postiosoite:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Puhelin (09) 191 57157<br />
Telefax (09) 191 57161<br />
Verkko-osoite<br />
www.vetmed.helsinki.fi<br />
Suomessa eläinlääkärikoulutusta antaa ainoana valtakunnallisena yksikkönä Helsingin<br />
yliopistoon kuuluva eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu<br />
perustettiin vuonna 1945. Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa.<br />
Eläinlääkäreiden peruskoulutuksen ja tutkimustoiminnan ohella <strong>tiedekunta</strong> huolehtii alan<br />
tieteellisestä ja ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoita tiedekunnassa<br />
on noin 600, joista noin 400 suorittaa perustutkintoa. Henkilökuntaa tiedekunnassa<br />
työskentelee noin 300.<br />
Tiedekunnan perustehtävänä on strategian mukaan tutkimuksen ja opetuksen ohella turvata<br />
eläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi. Tiedekunnan tavoitteena on tämän tehtävän<br />
saavuttamiseksi ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista eläinlääketieteen opetusta<br />
ja tutkimusta ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset muutokset.<br />
Tiedekunta sijaitsee Viikin kampuksella ja Saarella Mäntsälässä. Viikissä Eläinlääke- ja<br />
elintarviketieteiden talossa (EE-talo) sijaitsevat elintarvike- ja ympäristöhygienian ja<br />
peruseläinlääketieteen laitokset sekä tiedekunnan kanslia. Lyhyen matkan päässä EE-talosta<br />
Viikintien varressa sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos ja Yliopistollinen<br />
eläinsairaala. Suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä. Mäntsälässä sijaitsee<br />
kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos.<br />
5
Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat laitokset (1.1.2010 lähtien<br />
tiedekunnan laitokset muuttuvat osastoiksi) ja yksiköt:<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos (Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto 1.1.2010 lähtien)<br />
• www.vetmed.helsinki.fi/elintar/<br />
• oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia ja toksikologia<br />
• oppiaineet 1.1.2010 lähtien: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- ja<br />
ympäristötoksikologia, lihantarkastus ja teurastamohygienia,<br />
ympäristöterveydenhuollon valvonta<br />
• Laitoksen johtaja prof. Hannu Korkeala<br />
• Osastosihteeri Hanna Lång, puh. (09) 191 57171<br />
• Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos (Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto 1.1.2010 lähtien)<br />
• www.vetmed.helsinki.fi/klel/<br />
• oppiaineet: eläinlääketieteellinen sisätautioppi, eläinlääketieteellinen kirurgia,<br />
diagnostinen kuvantaminen, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia,<br />
kliininen kemia<br />
• oppiaineet 1.1.2010 lähtien: eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia,<br />
pieneläinten sairaudet, hevosten sairaudet, eläinlääketieteellinen kliininen<br />
diagnostiikka<br />
• Laitoksen johtaja prof. Riitta-Mari Tulamo<br />
• <strong>Opinto</strong>asiainsihteeri Janne Kettunen puh. (09) 191 57279<br />
• Käyntiosoite: Viikin kampus, Viikintie 49<br />
• Laitokseen kuuluu lisäksi keskuslaboratorio<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos (Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
1.1.2010 lähtien)<br />
• www.vetmed.helsinki.fi/saari/<br />
• oppiaineet: kotieläinhygienia, kotieläinten lisääntymistiede, tuotantoeläinlääketieteen<br />
teorian ja käytännön opetus<br />
• oppiaineet 1.1.2010 lähtien: kotieläinten lisääntyminen, tuotantoeläinten terveyden- ja<br />
sairaanhoito, eläintenpito ja hyvinvointi<br />
• Laitoksen johtaja prof. Terttu Katila<br />
• Osastosihteeri Maarit Mäki, puh. (09) 191 40537<br />
• Osoite: Paroninkuja 20, 04920 SAARENTAUS (kotieläinhygienian oppiaine: Viikin<br />
kampus, Koetilantie 7)<br />
• Laitokseen kuuluu myös Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus<br />
Peruseläinlääketieteen laitos (Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto 1.1.2010 lähtien)<br />
• www.vetmed.helsinki.fi/pell/<br />
• oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellinen biokemia,<br />
eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja<br />
epidemiologia, eläinlääketieellinen patologia, eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
• oppiaineet 1.1.2010 lähtien: eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia,<br />
eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, eläinlääketieteellinen fysiologia,<br />
6
eläinlääketieteellinen genetiikka, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja<br />
epidemiologia, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia<br />
• Laitoksen johtaja prof. Airi Palva<br />
• Toimistosihteeri (opintoasiat) Ritva Katsuno, puh. (09) 191 57020<br />
• Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Yliopistollinen eläinsairaala<br />
• www.vetmed.helsinki.fi/yes/<br />
• maamme ainut eläinsairaala, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena<br />
päivänä<br />
• opetussairaala, jossa eläinlääketieteen opiskelijat oppivat käytännön eläinlääkärin<br />
taitoja<br />
• jatkokoulutuspaikka erikoistuville eläinlääkäreille sekä harjoittelupaikka<br />
pieneläinhoitajiksi opiskeleville hoitajille<br />
• vuosittain sairaalassa hoidetaan noin 16 000 pieneläinpotilasta ja 2 200 hevospotilasta,<br />
Tuotantoeläinsairaalan poliklinikalla hoidetaan noin 1 500 pieneläintä ja<br />
sairaalaosastolla on noin 300 potilasta, joista suurin osa on lypsylehmiä<br />
• Eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila puh. (09) 191 57293<br />
• Käyntiosoitteet: Pieneläinsairaala: Koetilantie 2, Helsinki, Hevossairaala:<br />
Koetilankuja 1, Helsinki, Tuotantoeläinsairaala: Leissantie 41, Mäntsälä<br />
7
3 OPISKELU<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi<br />
Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7.<br />
Yliopiston avajaiset ovat 7.9.<br />
Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12.<br />
Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon<br />
Ilmoittautumisaika läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuodelle 2009-2010 on 1.5.-31.8.<br />
Ilmoittautumisaika koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita.<br />
Rehtorin päätös 12/2008, alma.helsinki.fi > Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat > Päätökset,<br />
ohjeet ja vaalit > Päätökset > Rehtorin päätökset.<br />
Ilmoittautuminen läsnäolevaksi<br />
Läsnäolevaksi ilmoittautuvan perustutkinto-opiskelijan on maksettava Helsingin<br />
yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) jäsenmaksu. Maksu muodostuu varsinaisesta<br />
jäsenmaksusta sekä terveydenhoitomaksusta, jolla HYY ostaa terveydenhoitopalveluita<br />
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS). Vapaaehtoisia maksuja ovat osakunnan<br />
jäsenmaksu, HYYn kehyprojekti, HYYn sukukansaohjelma ja SYL:n kehyprojekti.<br />
Jatkotutkinto-opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko<br />
lukuvuodeksi viimeistään 31.8. tai kevätlukukaudeksi viimeistään 15.1. (huom. varsinainen<br />
ilmoittautumisaika on 1.5.-31.8.). Jatko-opiskelijajäsen on oikeutettu HYY:n ateriatukeen<br />
UniCafe -ravintoloissa, mutta ei ole oikeutettu YTHS:n palveluihin (esitetty 1.8.2009 alkaen)<br />
eikä matka-alennuksiin. Mikäli opiskelijalla on sekä jatko- että perustutkinnon suoritusoikeus,<br />
on jäsenyys pakollinen ja jäsenmaksu on perustutkinto-opiskelijan maksu.<br />
Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut ><br />
<strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat > Lukuvuosi-ilmoittautuminen tai<br />
www.helsinki.fi/opiskelu/lukuvuosi_ilmoittautuminen.html.<br />
Automaattinen läsnäoloilmoittautuminen:<br />
WebOodi: osoitteessa www.helsinki.fi/weboodi<br />
HYYn maksusivu: osoitteessa www.hyy.fi/maksu. Ilmoittautuminen kirjautuu noin kahden<br />
pankkipäivän kuluttua.<br />
Pankin kautta: viitteenä oma opiskelijanumero (opiskelijanumerosi on 01-alkuinen<br />
numerosarja, joka näkyy opiskelijakortissa, läsnäolotodistuksessa sekä opintosuoritusotteessa<br />
- jätä siitä ensimmäinen nolla pois) ja vaihtoehdot : NORDEA 157330-32457, OP-POHJOLA<br />
500001-128643, SAMPO PANKKI 800015-66882 tai AKTIA 405511-246952.<br />
Ilmoittautuminen kirjautuu noin kahden pankkipäivän kuluttua.<br />
Ei-automaattinen läsnäoloilmoittautuminen:<br />
- yleisviitteellä 28 04990 HYYn tilille (tilit ks. automaattinen ilmoittautuminen edellä) tai<br />
ylioppilaskunnan palvelutoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs; aukioloajat ks.<br />
www.hyy.fi). Lisäksi sinun on käytävä ilmoittautumassa läsnä olevaksi viimeistään 31.8.<br />
jossakin ilmoittautumisten vastaanottopisteessä, ks. Alma.helsinki.fi>Opiskelu, tuet ja<br />
palvelut > <strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat > Neuvonta- ja ohjauspalvelut tai<br />
www.helsinki.fi/neuvonta. Ota mukaasi tosite suoritetusta jäsenmaksusta.<br />
8
Poissaoloilmoitus on tehtävä ilmoittautumisaikana eli 1.5.–31.8. Poissaolevaksi voi<br />
ilmoittautua WebOodin kautta (ks. Automaattinen ilmoittautuminen), sähköpostiosoitteella<br />
neuvonta@helsinki.fi (nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus ehdottomasti mainittava),<br />
puhelimitse (09) 191 22244, (09) 191 59481) tai (09) 191 50066 tai käymällä jossakin<br />
ilmoittautumisten vastaanottopisteessä, ks. Alma.helsinki.fi>Opiskelu, tuet ja palvelut ><br />
<strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat > Neuvonta- ja ohjauspalvelut tai<br />
www.helsinki.fi/neuvonta.<br />
Uudelleenkirjoittautuminen Opiskelija (koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita),<br />
joka ei ilmoittaudu viimeistään menettää opiskeluoikeutensa (Yliopistolaki 18 c §<br />
30.7.2004/715 ja Rehtorin päätös 12/2008). Tämän jälkeen opiskelijan pitää anoa<br />
opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija<br />
joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun (35 €). Lisätietoja opiskelijaneuvonnasta,<br />
p. (09) 191 22244, (09) 191 59481, (09) 191 50066 tai oman tiedekunnan opintotoimistosta.<br />
Rajoituksia läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumiseen:<br />
Etappi eli tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä muodostuu viidestä<br />
tarkistuspisteestä. Tarkistuspisteissä otetaan yhteyttä niihin opiskelijoihin, joilla ei ole<br />
kertynyt opiskelijarekisteriin edistymistavoitteiden mukaista määrää opintopisteitä tai jotka<br />
eivät ole suorittaneet tutkintoaan tavoiteajassa. Läsnä olevaksi ilmoittautuminen edellyttää<br />
tiedekunnan hyväksymää opintosuunnitelmaa.<br />
Jatko-opiskelijoiden rekisteriseurannassa poimitaan opiskelijarekisteristä sellaiset kirjoilla<br />
olevat jatko-opiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeutensa seitsemän vuotta aikaisemmin<br />
eivätkä ole suorittaneet tutkintoaan seuranta-ajankohtaan mennessä. Seurantaan joutuneet<br />
jatko-opiskelijat eivät voi ilmoittautua läsnä olevaksi seuraavana lukuvuonna ilman<br />
tiedekunnan hyväksymää tutkimussuunnitelmaa.<br />
Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija, joka on ilmoittautunut<br />
kolmena peräkkäisenä vuonna poissaolevaksi, ei voi ilmoittautua läsnä olevaksi ennen<br />
kuin hän on esittänyt hyväksyttävän suunnitelman valmistumisesta. <strong>Opinto</strong>suunnitelman<br />
toteutumista seurataan yhteisesti sovitulla tavalla. Tiedekunta voi päättää myös muista<br />
opintojen jatkamisen edellytyksistä (esim. opintosuoritusten vanheneminen). Lisätietoja<br />
alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > <strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat ><br />
Lukuvuosi-ilmoittautuminen.<br />
<strong>Opinto</strong>aikoja rajaava laki tuli voimaan 1. elokuuta 2005. Laki koskee niitä<br />
tutkinnonsuoritusoikeuksia, jotka on aloitettu 1.8.2005 tai sen jälkeen. Laki ei koske<br />
vanhasta uuteen tutkintojärjestelmään siirrettyjä tutkinnonsuoritusoikeuksia. Lisätietoja<br />
alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > <strong>Opinto</strong>jen<br />
edistyminen.<br />
Ylioppilaskunnan jäsenmaksun palautuksesta Opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä- tai<br />
poissaolevaksi myös siksi lukukaudeksi, jolloin tutkinto myönnetään. Poissaolevaksi voi<br />
ilmoittautua edellyttäen, että kaikki tutkintoon kuuluvat suoritukset on tehty edeltävän<br />
lukukauden loppuun mennessä.<br />
9
Jos olet ilmoittautunut läsnä olevaksi koko lukuvuodeksi, mutta valmistut syyslukukauden<br />
aikana, voit halutessasi hakea kevätlukukauden ilmoittautumisen mitätöintiä<br />
opiskelijaneuvonnasta viimeistään 15.1. Tämän jälkeen voit hakea takaisin kevätlukukauden<br />
jäsenmaksun 31.1. saakka Lyyra-asiakaspalvelusta (Mannerheimintie 5 A, 2 krs), esittämällä<br />
opiskelijakortin ja alkuperäisen kuitin.<br />
3.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin<br />
Kaikkeen opetukseen ja tentteihin tulee ilmoittautua sähköisesti WebOodin<br />
(www.helsinki.fi/weboodi) kautta. Ilmoittautuminen lukuvuoden 2009-2010 opetukseen alkaa<br />
1.8.2009. Ilmoittautumisaika päättyy 7 päivää ennen kunkin kurssin alkua. Kurssiilmoittautuminen<br />
merkitsee samalla myös ilmoittautumista varsinaiseen tenttiin.<br />
Uusintatentteihin tulee sen sijaan ilmoittautua erikseen. Tiedekunnan yleiset<br />
uusintatenttipäivät löytyvät osoitteesta: alma.helsinki.fi > Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> ><br />
Perusopinnot > Lukujärjestykset ja tentit. Uusintatentteihin ilmoittautuminen päättyy 7 päivää<br />
ennen tenttiä. Ilmoittautuminen sujuu helpoiten WebOodissa tämän opinto-oppaan sähköisen<br />
version (Eläinlääketieteen opinto-<strong>opas</strong> 2009-2010) Tutkintorakenne-välilehden kautta.<br />
Kurssi- ja tentti-ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antaa tiedekunnan<br />
kansliasta opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela, puh. 09-191 57157.<br />
3.4 <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättä<br />
toimitettava opintosuoritustiedot ao. laitoksen toimistoon rekisteröintiä varten.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen,<br />
4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty). Kandidaatin tutkintoon kuuluva<br />
opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielma<br />
arvostellaan kahdeksanportaisella asteikolla (improbatur, approbatur, lubenter approbatur,<br />
non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum<br />
laude approbatur tai laudatur). <strong>Opinto</strong>kokonaisuuksista annetaan pääsääntöisesti<br />
loppuarvosana (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty),<br />
jonka muodostuminen on selostettu tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä.<br />
3.5 <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI).<br />
Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan laitoksen toimisto:<br />
• Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos: osastosihteeri Hanna Lång<br />
• Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos: opintoasiainsihteeri Janne Kettunen<br />
• Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: osastosihteeri Maarit Mäki<br />
• Peruseläinlääketieteen laitos: toimistosihteeri Ritva Katsuno<br />
• Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>: opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija huolehtii rekisteröinnistä opintojen<br />
hyväksilukemisten, yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun, kandidaatin tutkielman,<br />
10
kypsyysnäytteen, seminaarityöskentelyn ja perusopintojen osalta lukuun ottamatta<br />
kieliopintoja. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija<br />
Anu Aunelaan, anu.aunela@helsinki.fi, puh. (09) 191 57157.<br />
Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintosuoritusotteensa.<br />
Läsnäoleva opiskelija saa yhden maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusotteen voi noutaa tiedekunnan kanslian opintoasioista tai jostain<br />
opiskelijaneuvonnan palvelupisteestä.<br />
Läsnä oleva opiskelija saa yhden maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa.<br />
Lisäkappaleet 2,50 €/kpl voi maksaa seuraavissa Unicafeissa: Päärakennus: Fabianinkatu 33,<br />
Kumpula: Physicum Gustaf Hällströmin katu 2 ja Viikki: Biokeskus 1, Viikinkaari 9.<br />
Maksuttoman, epävirallisen otteen voi tilata Weboodista: Alma –etusivu – weboodi tai<br />
www.helsinki.fi/weboodi. Postitse lähetettävät suoritusotteiden tilaukset maksullisesta<br />
puhelinnumerosta, ks. ohje: http://www.helsinki.fi/neuvonta/opintosuoritusote.htm<br />
3.6 Opiskelijapalaute<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käytössä koko eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
koulutusohjelman opinnot kattava palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuva<br />
kehittäminen. Palautetta kerätään sekä opintojaksoista että laajemmista kokonaisuuksista<br />
kuten lukuvuosista. <strong>Opinto</strong>jaksoja koskeva palaute keskittyy oppimiseen, opetukseen,<br />
yksittäisten jaksojen toimivuuteen ja kuormittavuuteen. Laajempia kokonaisuuksia koskeva<br />
palaute keskittyy opetussuunnitelmaan ja sen toimivuuteen, opintojen kuormittavuuteen ja<br />
ohjaukseen. Opiskelijalla on myös jatkuva palautteenantomahdollisuus sähköpostitse,<br />
suullisesti tai verkko-oppimisalustalla suoraan vastuuopettajille. Palautejärjestelmä on<br />
kuvattu tiedekunnan opintosivulla almassa: Tiedekunta -> Perusopinnot<br />
Opinnoista saatava palaute ja tiedot valmistuvien opiskelijoiden työllisyystilanteesta ovat<br />
arvokkaita yliopistolle. Tiedekunnasta valmistuvia pyydetäänkin täyttämään yliopiston<br />
urapalveluiden kysely. Kyselyn avulla <strong>tiedekunta</strong> saa arvokasta palautetta, jota hyödynnetään<br />
opetuksen kehittämistyössä ja muut opiskelijat saavat tärkeää tietoa erilaisista<br />
työllistymismahdollisuuksista. Kyselyn voi täyttää heti tutkinnon suorittamisen jälkeen ja sen<br />
täyttäminen vie noin 15 minuuttia. Kyselyn voi täyttää osoitteessa<br />
www.helsinki.fi/tyoelamapalaute. Lisätietoja kyselystä: urapalvelut@helsinki.fi, puh. (09)<br />
191 22125.<br />
3.7 Opiskelijan oikeusturva<br />
Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä<br />
opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4.<br />
luvussa seuraavaa:<br />
• (kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai<br />
kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin<br />
kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä<br />
11
• oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on<br />
ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen<br />
omalta kohdaltaan tietoonsa<br />
• oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian<br />
tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän<br />
kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon<br />
Helsingin yliopiston määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät<br />
opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa<br />
koskevan johtosäännön 7 luvusta:<br />
• (kuulustelun) arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voi<br />
hakea oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta<br />
• syventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua<br />
ensivaiheessa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen opintosuoritusten<br />
tutkintolautakunnalta<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä muutoksenhakuasteena<br />
yliopistoasetuksen 17 §:n ja 18 §:n mukaisia oikaisupyyntöjä ja muistutuksia sekä tehdä<br />
aloitteita ja antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnasta ja opiskelijoiden oikeusturvasta määrätään<br />
tarkemmin johtosäännössä. Lisätietoja: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut ><br />
Opinnot, opetus ja tutkinnot > Oikeusturva.<br />
12
3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen<br />
Opiskelutapaturmia koskevat asiat käsitellään valtiokonttorin vahingonkorvausyksikössä.<br />
Opiskelijoilla, jotka ovat suorittamassa opiskeluun kuuluvaa pakollista harjoittelua on<br />
vakuutussuoja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa tulee vahingoittuneella olla lääkäriin<br />
mennessään mukanaan vakuutustodistus sattuneesta tapaturmasta. Loukkaantuneen tulee<br />
lisäksi täyttää tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake. Myös läheltä piti –tilanteissa lomake<br />
tulee täyttää.<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalassa vakavan työtapaturman sattuessa opiskelija ohjataan Töölön<br />
sairaalan tapaturma-asemalle, Töölönkatu 40, puh. (09) 471 87352. Kuljetus<br />
sairaankuljetusautolla tai taksilla tapauksesta riippuen. Eläinsairaalasta lähtee saattaja<br />
tarvittaessa mukaan. Taksimatkasta on syytä ottaa kuitti. Sairaankuljetusauto: kiireelliset<br />
sairaustapaukset puh. 112 ja kiireettömät puh. (09) 394 600. Työtapaturmatapauksissa<br />
opiskelijalla ei tarvitse olla rahaa lääkäriin mennessään. Vakuutustodistuksia saa yksikön<br />
eläinlääkäriltä tai päivystävältä eläinlääkäriltä. Lomakkeita on pieneläinsairaalan<br />
toimenpidehuoneissa sekä hevossairaalan potilastoimistossa. Kiireellisissä tapauksissa<br />
vakuutustodistus ei ole välttämätön, vaan se voidaan lähettää myöhemmin.<br />
Opiskelijalle sattuneet vähemmän kiireelliset työtapaturmatapaukset hoidetaan virka-aikana<br />
YTHS:n vastaanotolla: maanantaista perjantaihin Viikissä (Latokartanonkaari 9 A klo 8.00–<br />
15.00 puh (09) 191 59687) ja Töölössä (Töölönkatu 37 A, tiedustelut puh. (09) 405 051, klo<br />
8.00-10.30 päivystys, muuna aikana ajanvarauksen kautta puh 09-405 0600). Hoitoa voi myös<br />
hakea lähimmältä yksityiseltä lääkäriasemalta, tällainen on esimerkiksi Mehiläinen 24 h,<br />
Runeberginkatu 47 A, puhelin (010) 414 4444.<br />
Kaikista opiskelutapaturmista tai läheltä piti –tilanteista tulee lisäksi täyttää<br />
tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake. Lomakkeita on pieneläinsairaalan<br />
toimenpidehuoneissa, hevossairaalan potilastoimistossa, sekä kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitoksen toimistossa. Täytetty lomake palautetaan joko<br />
opintoasiainsihteeri Janne Kettuselle (janne.kettunen@helsinki.fi) tai toimistopäällikkö Anne<br />
Nevalle, joka toimittaa lomakkeen edelleen Viikin kampuksen tapaturma-asiamiehelle.<br />
Lomakkeet löytyvät myös Valtiokonttorin verkkosivuilta:<br />
http://www.valtiokonttori.fi/vakuutus -> vakuutuksen lomakkeet -> vahingonkorvausten<br />
hakemuslomakkeet -> vakuutustodistus ja tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake<br />
13
4 OPINTOJEN OHJAUS, HOPS JA ETAPPI<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää opiskelijoille opinto-ohjausta, jonka tavoitteena on<br />
toivottaa opiskelija tervetulleeksi yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessia<br />
ja opintojen sujuvaa etenemistä koko opiskelun ajan.<br />
Uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopisto-opiskeluun syyslukukauden<br />
alussa järjestettävällä opintojaksolla 90027 Opiskeluun valmentava opetus. Uudelle<br />
opiskelijalle on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija.<br />
Tuutorryhmätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, <strong>tiedekunta</strong>an<br />
opiskeluympäristönä ja auttaa alkuvaiheen kysymyksissä. Vertaistuutoroinnin, pidemmälle<br />
ehtineiden opiskelijoiden antaman opintojen ohjauksen, sekä opettajien tuen avulla pyritään<br />
takaamaan opintojen sujuva eteneminen, oppimisen syventäminen sekä tiedeyhteisöön<br />
sitoutuminen.<br />
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli hops on otettu käyttöön 1.8.2005 alkaen Helsingin<br />
yliopiston siirryttyä uuteen tutkintojärjestelmään. Hopsin tavoitteena on helpottaa opintojen<br />
suunnittelua ja sen laatimisesta tulee kaikilla opiskelijoilla osa opintoja.<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelija laatii niin sanotun avoimen hopsin<br />
(eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio).<br />
Etappi on Helsingin yliopiston opintojen seuranta- ja tukijärjestelmä. <strong>Opinto</strong>jen etenemistä<br />
seurataan viidessä tarkistuspisteessä opintopistekertymän avulla ja tuetaan<br />
opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Etapin<br />
tarkistuspisteet ovat seuraavat:<br />
1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (opiskelijalla tulisi olla<br />
30 opintopistettä suoritettuna)<br />
2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (opiskelijalla tulisi olla<br />
120 opintopistettä suoritettuna)<br />
3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3, 5 vuotta, 4. lukuvuoden<br />
syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi olla kandidaatin tutkinto valmis)<br />
4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi<br />
50 opintopistettä suoritettuna, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot)<br />
5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden<br />
syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi olla lisensiaatin tutkinto valmis)<br />
Etapin tarkistuspisteissä tehdään poiminta opintosuoritusrekisteristä ja poimintaan jäänyt<br />
opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväkyy 1. etapissa terve kotieläin –<br />
kokonaisuuden opettaja, 2. etapissa eläinlääketieteellisen mikrobiologian tai patologian<br />
opettaja, 3. etapissa opintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja ja 5. etapissa elintarvike- ja<br />
ympäristöhygienian laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja tai<br />
opintoasiainpäällikkö. <strong>Opinto</strong>suunnitelman hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta ja voi<br />
tarvittaessa ohjata opiskelijan tiedekunnan pedagogisen yliopistonlehtorin vastaanotolle.<br />
Tällöin opintosuunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori. Hyväksytty<br />
opintosuunnitelma on edellytyksenä opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautumiselle.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse,<br />
sillä yliopistossa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat<br />
14
ongelmat voi selvittää tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelman<br />
opinto-oppaaseen sekä yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin. Tiedekunnan<br />
opintosivut löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot.<br />
<strong>Opinto</strong>jen ohjausta ja opintoneuvontaa saa<br />
• kyseisen opintojakson vastuuopettajalta<br />
• tiedekunnan kanslian opintoasioista ja laitosten toimistoista opintoasioita hoitavilta<br />
henkilöiltä<br />
• kunkin laitoksen opintoihin liittyen laitoskohtaisilta ohjaavilta opettajilta:<br />
peruseläinlääketieteen opintoihin liittyen yliopistotutkija Sami Junnikkalalta<br />
(sami.junnikkala@helsinki.fi), kliinisiin opintoihin liittyen sairaalaeläinlääkäri<br />
Karoliina Autiolta (karoliina.autio@helsinki.fi) ja Eeva Mustoselta<br />
(eeva.a.mustonen@helsinki.fi) ja elintarvike- ja ympäristöhygienian opintoihin<br />
liittyen yliopisto-opettaja Riikka Laukkaselta (riikka.laukkanen@helsinki.fi)<br />
• tiedekunnan pedagogiselta yliopistonlehtorilta Mirja Ruohoniemeltä,<br />
mirja.ruohoniemi@helsinki.fi. Pedagoginen yliopistonlehtori ohjaa poikkeuksellista<br />
opintosuunnitelmaa noudattavia opiskelijoita, sekä niitä, joiden opinnot ovat<br />
viivästyneet tai uhkaavat viivästyä. Hän antaa myös Hops- ja Etappi-ohjausta.<br />
4.1 <strong>Opinto</strong>psykologit<br />
<strong>Opinto</strong>psykologit tarjoavat ohjausta Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotka<br />
kaipaavat tukea opiskelutaitoihin, motivaatioon, ajankäyttöön, jaksamiseen tai tutkielmien<br />
tekoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta annetaan ryhmissä tai yksilöllisesti. Lisätiedot<br />
alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi ><br />
Hyvinvointi ja terveys > <strong>Opinto</strong>psykologit tai sähköpostitse opintopsykologi@helsinki.fi.<br />
4.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
Kanslian opintoasiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa ja<br />
palvelee opiskelijoita maanantaista torstaihin klo 9-15.<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunelan (anu.aunela@helsinki.fi, puh. 191 57157, huone<br />
B229) puoleen voi kääntyä mm. seuraavissa asioissa:<br />
• yleinen opintoneuvonta<br />
• kypsyyskokeen sopiminen<br />
• valmistumiseen liittyvät kysymykset<br />
• yliopisto-opiskelijoiden harjoittelu<br />
• väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet<br />
• opintojen korvaavuuskysymykset<br />
<strong>Opinto</strong>ihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsuunnittelijan lisäksi muilta kanslian opintoasioissa työskenteleviltä henkilöiltä<br />
saa opintoneuvontaa seuraavasti:<br />
• eläinlääketieteen koulutusohjelman opintoihin liittyvät kysymykset,<br />
opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
15
• kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja laillistumiskoulutukseen liittyvät kysymykset<br />
suunnittelija Janna Koivisto (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
• tieteelliseen jatkotutkintoon, erikoistumiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen<br />
liittyvät asiat<br />
suunnittelija Päivi Ala-Poikela (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
4.3 Opiskelijapalvelut<br />
Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet keskustakampuksella ja Viikissä sekä Kumpulan<br />
kampuksen palvelupiste matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa<br />
palvelevat kaikkien tiedekuntien opiskelijoita. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat<br />
voivat noutaa opinto-oppaan, lukuvuositarran ja ylioppilaskunnan kalenterin, hoitaa<br />
lukuvuosi-ilmoittautumiset sekä saada erilaisia opiskeluun liittyviä todistuksia<br />
(mm. läsnäolo-, poissaolotodistukset, opintosuoritusotteet) opiskelijaneuvonnan<br />
palvelupisteistä. Sieltä saa myös opintotukineuvontaa.<br />
Viikin palvelupiste, Biokeskus 1 (Viikinkaari 9), postiosoite: PL 56, 00014 Helsingin<br />
yliopisto, p. (09) 1915 9481. Tarkat tiedot palveluista ja aukioloajoista ks. Alma.<br />
Keskustan palvelupiste, Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, 00014 Helsingin<br />
yliopisto, p. (09) 1912 2244. Tarkat tiedot palveluista ja aukioloajoista ks. Alma.<br />
Kumpulan palvelupiste, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto<br />
(Jyrängöntie 2), postiosoite: PL 44, 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 0066 ja 1915<br />
0065. Avoinna ma–pe 10.00–15.00 tai sopimuksen mukaan.<br />
Sähköposti: neuvonta@helsinki.fi<br />
Internet: www.helsinki.fi/neuvonta<br />
Intranet: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > <strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat<br />
> Neuvonta- ja ohjauspalvelut.<br />
4.4 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta<br />
Itseopiskelu<br />
Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh. (09) 191 23231, sähköposti:<br />
itseop@kielikeskus.helsinki.fi.<br />
Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden, äänitteiden,<br />
tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla.<br />
Itseopiskeluhenkilökunta ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännön<br />
kysymyksissä. Lisätietoja Almasta https://alma.helsinki.fi/window/151 tai itseopiskelun<br />
verkkosivuilta www.helsinki.fi/kksc/itseopiskelu.<br />
Helsingin yliopiston kielikeskus<br />
Fabianinkatu 26 (PL 4)<br />
00014 Helsingin yliopisto<br />
<strong>Opinto</strong>toimisto puh. (09) 191 23359 ja 191 22690.<br />
sähköposti: kielikeskus-neuvonta@helsinki.fi, lisätietoja Almassa:<br />
https://alma.helsinki.fi/tab/146<br />
16
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO<br />
5.1 Tavoite<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteet:<br />
• monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu<br />
• valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun<br />
ratkaisujen tekoon<br />
• valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön<br />
• valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen<br />
eläinlääkärin toimen harjoittamiseen<br />
• valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
• valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen<br />
lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamana<br />
virallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
5.2 Rakenne ja sisältö<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) on<br />
laajuudeltaan 180 opintopistettä (op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi<br />
suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista,<br />
harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaan<br />
välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa<br />
vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä<br />
harjoittelusta. Tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen<br />
tutkielma.<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoituksen peruste on opintopiste. <strong>Opinto</strong>jaksot pisteytetään niiden edellyttämän<br />
työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1<br />
600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. <strong>Opinto</strong>jaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai<br />
vapaasti valittavia.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa<br />
eläinlääketieteen tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofian<br />
tohtorin tutkinnon. Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto<br />
koostuu yleisopinnoista (7 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (23 op) ja väitöskirjatyöstä,<br />
jota on puolustettava julkisesti.<br />
Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin,<br />
hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin,<br />
ympäristöterveydenhuoltoon ja elintarviketuotannon hygieniaan.<br />
17
5.2.1 <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys<br />
Yksittäisten oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien sisäiset suoritusjärjestystä koskevat asiat<br />
löytyvät kyseisen opintojaksokuvauksen kohdalta.<br />
Neljäs lukuvuosi<br />
Terve kotieläin –kokonaisuuden ja eläinlääketieteellisen mikrobiologian tulee olla suoritettu<br />
ennen neljännen lukuvuoden aloittamista.<br />
Viides lukuvuosi<br />
Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Kliinisten aineiden opintojaksojen<br />
kuulustelut tulee suorittaa viimeistään viidennen lukuvuoden syyslukukauden aikana.<br />
Klinikkatyöskentelyn jatkaminen kevätlukukaudella edellyttää, että kliinisten aineiden<br />
opintojaksot (ei kuitenkaan lopputentit), lääkkeiden käyttö ja määrääminen –opintojakso (ent.<br />
reseptioppi) ja farmakologian ja toksikologian perusjakso on suoritettu. Klinikkaharjoittelun<br />
(=amanuenssuuri) suorittamiseen ei tenttisuorituksilla ole merkitystä.<br />
Kliinisten aineiden uudistuvien opintokokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee olla<br />
suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti yhden<br />
jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi kahteen<br />
uusintatenttiin (1.12. mennessä). Muutos koskee uuden tutkintorakenteen mukaisesti<br />
opiskelevia sekä niitä vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevia, jotka suorittavat<br />
lukuvuodesta 2007-2008 lähtien neljännen lukuvuoden kliinisten aineiden<br />
opintokokonaisuudet.<br />
Kuudes lukuvuosi<br />
Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
opintojen jatkamisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellinen patologia, mikrobiologia ja<br />
immunologia, lihantarkastustekniikka ja lihantarkastus on suoritettu.<br />
Uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Kandidaatin tutkinnon tulee olla suoritettu.<br />
Poikkeaminen opinto-oppaassa kuvatusta suoritusjärjestyksestä edellyttää<br />
opintoasiainpäällikön ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää suunnitelmaa (HOPS).<br />
5.2.2 Tutkinnonuudistus<br />
Yliopistot siirtyivät Bolognan prosessin etenemisen myötä kaksiportaiseen<br />
perustutkintojärjestelmään 1.8.2005 alkaen. Samalla siirryttiin opintoviikoista<br />
opintopistemitoitukseen ja opintosuoritusten arvostelussa arvosteluasteikkoon 0-5.<br />
Yliopistossa ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat siirtyvät uuden tutkintojärjestelmän<br />
opintoihin mahdollisimman joustavasti. Esimerkiksi vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti<br />
suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä uuteen tutkintoon.<br />
Eläinlääketieteelliseen <strong>tiedekunta</strong>an ennen 1.8.2005 tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet<br />
opiskelijat voivat valintansa mukaan toteuttaa opintonsa joko vanhan tai uudistuneen<br />
tutkintorakenteen pohjalta. Ennen 1.8.2005 opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat siirtyä<br />
uuden asetuksen mukaisiin opintoihin milloin tahansa 1.8.2005 jälkeen, kuitenkin viimeistään<br />
18
31.7.2010. Tämän jälkeen ei vanhan tutkintorakenteen mukainen opiskelu ja valmistuminen<br />
ole enää mahdollista.<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistussivut löytyvät Almasta > Tiedekunta ><br />
Perusopinnot > Tutkinnonuudistus. Tiedekunnan kanslian opintoasioissa lisätietoja antavat<br />
opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen (09) 191 57155 ja opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela<br />
(09) 191 57157.<br />
19
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op 1. lkv. 21<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. lkv. 21<br />
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö<br />
Tvt-ajokortti<br />
Integroidut tvt-opinnot*<br />
3 op<br />
2 op<br />
1. lkv<br />
3. lkv<br />
21<br />
22<br />
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. lkv 22<br />
Vieraan kielen opinnot (englanti) 3 op 1. ja 2. lkv 23<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. lkv 25,26<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 2. ja 3. lkv 27<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. lkv 27<br />
Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op 2. ja 3. lkv 28<br />
Aineopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Terve kotieläin -opinnot<br />
Molekyylit, solut ja kudokset<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto<br />
Verenkierto ja hengitys<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta<br />
Endokrinologia, lisääntyminen ja<br />
homeostaasi<br />
Soveltava eläinlääketieteellinen anatomia<br />
sekä vertaileva anatomia ja fysiologia<br />
yht. 53 op<br />
14,5 op<br />
10,5 op<br />
6 op<br />
10 op<br />
6 op<br />
1. ja 2. lkv<br />
1. ja 2. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
6 op 1. lkv<br />
35<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi yht. 10,5 op 2. lkv 35<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja yht. 12,5 op 2. lkv 38<br />
immunologia<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. lkv 40<br />
Lihantarkastus ja teurastamohygienia yht.7,5 op 2. ja 3. lkv 41<br />
Eläinlääketieteellinen patologia yht. 17 op 2. ja 3. lkv 42<br />
Eläinlääketieteellinen epidemiologia yht. 9 op 3. lkv 45<br />
*Integroituja tvt-opintoja<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja yht. 7 op 3. lkv 46<br />
toksikologia<br />
*Integroituja tvt-opintoja<br />
Johdanto kliiniseen työhön 7,5 op 3. lkv 48<br />
Valinnaiset opinnot<br />
Vaihtoehtoiset opinnot<br />
Vapaasti valittavat opinnot<br />
yht. 7 op<br />
1-7 op<br />
0-6 op<br />
1., 2. ja 3. lkv 49<br />
Harjoittelu<br />
Maatilaharjoittelu<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu<br />
Opinnäytetyö<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
Kypsyysnäyte<br />
Yhteensä<br />
yht. 12 op<br />
6 op<br />
6 op<br />
2. lkv<br />
3. lkv<br />
6 op 2. ja 3. lkv<br />
180 op<br />
28<br />
29<br />
31<br />
33<br />
33<br />
34<br />
59<br />
59<br />
59<br />
60<br />
60<br />
60<br />
20
6.2 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELK)<br />
6.2.1 Perusopinnot<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op<br />
90027<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi, orientoiva viikko<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu Helsingin yliopistoon, Viikin kampukseen ja erityisesti<br />
eläinlääketieteelliseen <strong>tiedekunta</strong>an ja sen eri laitoksiin opinto- ja käytännön<br />
toimintaympäristönä.<br />
Sisältö: Luentoja, pienryhmätyöskentelyä, vierailukäyntejä<br />
Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja palautelomakkeen täyttäminen WebOodissa<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Leena Luukkanen<br />
Toteutus ja työtavat: Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja<br />
tutustumiskäyntejä sekä atk-harjoituksia.<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op<br />
90100<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena ja tiedostaa<br />
eläinlääkärin ammatin monipuolisuuden jo opintojen alusta lähtien. Opiskelija oppii<br />
pohtimaan omaa oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia oman<br />
osaamisensa arviointiin ja dokumentointiin.<br />
Sisältö: Sisältö painottuu opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>-<strong>opas</strong> 2009-2010, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>,<br />
Helsingin yliopisto; Ryti K & Uusitalo A. Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino 2002.<br />
Muu jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Näyteportfolio kandidaatin opintojen loppuvaiheessa<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa opetuksesta on yhdistetty Opiskeluun valmentavaan<br />
opetukseen (90027). Antaa valmiuksia Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio -opintojaksoon<br />
(90190).<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakson osasuoritukset ovat: 90100-1 Ennakkotehtävä, 90100-2 HOPStyöskentely<br />
ja 90100-3 Näyteportfolio<br />
Toteutus ja työtavat: Ennakkotehtävä ja palautekyselyitä (pakollisia), palautetilaisuuksia ja<br />
luento-opetusta, portfoliotyöskentelyä<br />
TVT-ajokortti 3 op<br />
90099<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan 1. lukuvuoden syyslukukauden aikana.<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa<br />
toimia HY:n ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee<br />
yleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti.<br />
Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi hän<br />
tiedostaa Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään<br />
21
yleisimpiä esiintulevia ongelmia.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso muodostuu seuraavista viidestä osiosta: HY:n tietotekninen ympäristö,<br />
tietokoneen käytön perusteet, tietoturva ja tietosuoja, tiedonhankinta sekä tiedon<br />
muokkaaminen ja esittäminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavilla<br />
osoitteessa: http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti/materiaali.htm<br />
Tiedekunnan oma TVT-info löytyy osoitteessa: http://wiki.helsinki.fi/x/hKHFAQ<br />
Suoritustavat: Atk-luokassa tehtävä näyttökoe<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70%<br />
vastauksista oikein näyttökokeessa.<br />
Vastuuhenkilö: Kristian Lindqvist<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa suoritettu<br />
TVT-ajokortti -opintojakso (3 op) korvaa suoraan eläinlääketieteellisen tiedekunnan TVTajokortti<br />
-opintojakson (3 op).<br />
Lisätiedot: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen opintojakso ja osa viiden<br />
opintopisteen laajuisia tieto- ja viestintätekniikan opintoja. <strong>Opinto</strong>jaksoa koskevaa yleistietoa<br />
on osoitteessa http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti.<br />
Toteutus ja työtavat: Kurssi suoritetaan yliopiston Moodle -verkko-oppimisympäristössä.<br />
Kurssiin sisältyvä lähtötasotesti tehdään opiskelijoiden orientoivalla viikolla, ja<br />
lähtötasotestistä voi saada lisäpisteitä varsinaista koetta varten. Varsinaisen opintojakson voi<br />
suorittaa näyttökokeella, johon vaadittavat tiedot voi opiskella itsenäisesti verkossa<br />
sijaitsevan opiskelumateriaalin avulla tai osallistumalla myös lähiopetukseen. Lähiopetukseen<br />
sekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa osoitteessa<br />
http://www.helsinki.fi/weboodi. Kuhunkin lähiopetusjaksoon otetaan<br />
ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 26 opiskelijaa.<br />
Integroidut tvt-opinnot 2 op<br />
90097<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Sisältö: Opinnot on integroitu 1.-3. lukuvuoden muihin opintoihin (eläinlääketieteellinen<br />
epidemiologia ja eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).<br />
Kieli- ja viestintäopinnot<br />
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op<br />
90088<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin<br />
kohderyhmän mukaisesti.<br />
Sisältö: 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa integroituna Terve<br />
kotieläin -opintokokonaisuuteen, 2. vuosikurssilla paneudutaan asiatyylisen tekstin<br />
tuottamiseen integroituna kliinisen ravitsemustieteeseen ja 3. vuosikurssilla opetus painottuu<br />
kriisiviestintään integroituna integroituna eläinlääkäri virkamiehenä -opintojaksoon.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla osoitettava materiaali<br />
Suoritustavat: Luentojen yhteydessä annettavat tehtävät.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tiina Pessa-Morikawa/peruseläinlääketieteen laitos, Suvi Taponen/kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen laitos, Päivi Lahti/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
22
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>juonteen osasuoritukset ovat 90085 Eläinlääketieteen kieli (1 op), 90086<br />
Kirjoitusviestintä (1 op) ja 90087 Viestinnän opetus eläinlääkäreille virkamiehenä (1 op).<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja ja pienryhmätyöskentelyä integroituna eläinlääketieteen<br />
aineopintoihin<br />
Vieraan kielen opinnot<br />
Vieraan kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. Opiskelija voi osoittaa<br />
tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan,<br />
italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. <strong>Opinto</strong>jakson lähtötasona on Eurooppalaisen<br />
viitekehyksen taitotaso B2 englannin kielessä ja B1 muissa kielissä<br />
(http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/taitotasot.html). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan joko kurssilla tai<br />
korvaavalla kokeella.<br />
Englanti 3 op<br />
English Academic & Professional Skills: Reading, Writing & Spoken Communication<br />
1 op<br />
995010EläinL<br />
Kohderyhmä: The Faculty of Veterinary Medicine<br />
Ajoitus: First year, first term, as indicated in the study programme.<br />
Tavoite: The aim of the course is for students to<br />
1) develop skills in the academic and professional English of their field, such as to<br />
• understand text organisation, style, vocabulary and linguistic markers (related to the<br />
faculty exam textbooks and articles from the field)<br />
• read critically and more efficiently, understand a variety of texts and extract<br />
information (with a special focus on faculty exam textbooks)<br />
• discuss topics arising from the reading materials, presenting, explaining and<br />
illustrating ideas and opinions<br />
• communicate more fluently, clearly, spontaneously and accurately, and<br />
2) to gain confidence to communicate in situations relevant to their studies and professional<br />
life as well as to take responsibility for their own learning, through active participation and<br />
self-evaluation.<br />
Sisältö: Depending on the particular needs of the group, the course will include<br />
• finding of written material relating to the student's field from a range of sources such<br />
as journals, textbooks, the Internet. Additional reading materials may be provided by<br />
the teacher<br />
• reading a range of texts, applying appropriate strategies<br />
• presenting and discussing topics related to the fields of study<br />
• becoming familiar with strategies and tools for future language development.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Materials, in paper or electronic format, provided by both<br />
the teacher and the students, will be distributed during the course.<br />
Suoritustavat: Taking the course or passing an exemption test.<br />
Arviointi: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and self-assessment,<br />
portfolios and the continuous evaluation of performance. There will be no final test. Students<br />
23
are expected to participate actively in the tasks and other work agreed upon at the beginning<br />
of the course. 1 credit = 14 contact hours and 13 hours of independent work.<br />
English Academic & Professional Skills: Discussion & Writing (CEFR B2), 2 op<br />
995012EläinL<br />
Kohderyhmä: The Faculty of Veterinary Medicine<br />
Ajoitus: Second year students in the Faculty of Veterinary Medicine<br />
Tavoite: The aim of the course is for students to activate and develop skills in the academic<br />
and professional English of their field and to gain confidence to communicate in situations<br />
relevant to their studies and professional life. The intention is that students improve their<br />
ability to<br />
• understand general and academic spoken language, extract information and identify<br />
viewpoints<br />
• discuss academic topics, presenting ideas and opinions<br />
• read and understand academic texts and extract information<br />
• write clear and structured academic texts using the vocabulary of their field<br />
• communicate more fluently, clearly, accurately and spontaneously<br />
• take responsibility for their own learning, through active engagement and selfevaluation.<br />
Sisältö: Depending on the particular needs of the group, the course will include<br />
• practice and development of the skills needed to communicate with animal owners<br />
and veterinarians<br />
• development of professional vocabulary in veterinary medicine<br />
• writing texts relevant to the students' academic and professional needs<br />
• presenting and discussing topics related to veterinary medicine, such as animal<br />
husbandry, diagnostic methods and the treatment of animals<br />
• becoming familiar with strategies and tools for future language development.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Materials, in paper or electronic format, provided by both<br />
the teacher and the students, will be distributed during the course.<br />
Suoritustavat: Completing the course or passing an exemption test. The exemption test is<br />
arranged once during the academic year.<br />
Arviointi: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and self-assessment<br />
and the continuous evaluation of performance. There will be no final test. Students are<br />
expected to engage actively in the tasks and other work agreed upon at the beginning of the<br />
course. Contact hours 28, independent work 26.<br />
Espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä<br />
Mikäli opiskelija valitsee espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän tutkintonsa<br />
ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi hänen tulee ottaa yhteyttä seuraaviin kielten opettajiin<br />
kieliopintojen suunnittelemiseksi:<br />
Espanjan ja italian opetus ja kokeet:<br />
Miia Hietaranta, p. 191 24207. S-posti: miia.hietaranta@helsinki.fi<br />
Ranskan opetus ja kokeet:<br />
Leena Syvähuoko, p. 191 23534. S-posti: leena.syvahuoko@helsinki.fi<br />
24
Saksan opetus ja kokeet:<br />
Tuula Pyrhönen, p. 191 24169. S-posti: tuula.pyrhonen@helsinki.fi<br />
Venäjän opetus ja kokeet:<br />
Eija Hämäläinen, p. 191 23182. S-posti: eija.hamalainen@helsinki.fi<br />
Katso tarkemmat tiedot kurssien ja korvaavien kokeiden ajankohdista Kielikeskuksen opintooppaasta.<br />
Huom. kaikkiin Kielikeskuksen kokeisiin ja kaikille kursseille on ilmoittauduttava.<br />
Muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukemisesta saa lisätietoja Kielikeskuksen opintooppaasta<br />
tai opintotoimistosta, Fabianinkatu 26.<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op<br />
Toisen kotimaisen kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. <strong>Opinto</strong>jakson lähtötasona<br />
on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1<br />
(http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/taitotasot.html). Mikäli opiskelijan taitotaso on sitä<br />
alempi, suositellaan osallistumista valmentavaan opetukseen ennen kurssia.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan joko korvaavalla kokeella tai kurssilla ja siihen liittyvillä<br />
loppukokeilla. Koetta suositellaan opiskelijoille, jotka ovat täydentäneet ruotsin/suomen<br />
kielen taitoaan ylioppilastutkinnon jälkeen esim. työelämässä tai osallistuneet ruotsin- tai<br />
suomenkieliseen opetukseen. Tähän opetuksesta riippumattomaan kokeeseen voi osallistua<br />
vain kerran.<br />
Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan ja rekisteröidään erikseen arvosanalla hyvä tai<br />
tyydyttävä taito.<br />
Katso tarkemmat tiedot kurssien ja korvaavien kokeiden ajankohdista Kielikeskuksen opintooppaasta.<br />
Huom. kaikkiin Kielikeskuksen kokeisiin ja kaikille kursseille on ilmoittauduttava.<br />
Muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukemisesta saa lisätietoja Kielikeskuksen opintooppaasta<br />
tai opintotoimistosta, Fabianinkatu 26.<br />
Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, ruotsi, 4 op<br />
99291EläinL<br />
Kohderyhmä: Studenter inom veterinärmedicinska fakulteten enligt utbildningsprogrammet.<br />
Tavoite: Efter kursen har studenterna sådana muntliga och skriftliga färdigheter i svenska<br />
som de behöver i studierna och i yrkeslivet inom det egna fackområdet. Kunskaperna är på<br />
den nivå som krävs av offentligt anställda enligt lagen 424/2003 och förordningen 481/2003.<br />
Sisältö: Innehållet på kursen består av aktuella teman inom det egna fackområdet. Temana<br />
behandlas i diskussioner som baserar sig på texter, ljudinspelningar och muntliga<br />
presentationer. Också grammatik- och skrivövningar ingår i kursen. Under kursen förutsätts<br />
aktivt deltagande och gjorda hemuppgifter.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Läraren ger information om materialet och<br />
kopieringsavgiften i början av kursen.<br />
Suoritustavat: Kurs och muntligt och skriftligt slutprov. Ett alternativ till kursen är<br />
ersättande prov I och II.<br />
Arviointi: Muntligt och skriftligt slutprov. Hälften av kursen består av<br />
klassrumsundervisning och hälften av självständiga studier.<br />
25
Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, suomi, 4 op<br />
99292<br />
Ajoitus: Suositus on, että jakso suoritetaan toisella tai kolmannella lukukaudella, jolloin oman<br />
alan tietoja on jo ehtinyt karttua.<br />
Edeltävät opinnot: Lähtötaso CEFR B1 (lukion tiedot).<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää kurssin käytyään oman alansa puhuttua ja kirjoitettua suomen<br />
kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hän osaa myös käyttää<br />
kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kurssin hyväksytty<br />
suorittaminen osoittaa opiskelijan saavuttaneen suomen kielen taidon, joka julkisyhteisöjen<br />
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan<br />
vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan<br />
kannalta.<br />
Sisältö: Kurssilla kartutetaan suullisia ja kirjallisia taitoja, joita opiskelija tarvitsee omalla<br />
allaan sekä arjessa. Tunneilla luetaan ajankohtaisia artikkeleita ja käydään keskusteluja niiden<br />
pohjalta sekä laajennetaan oman alan suomenkielisen terminologia tuntemusta. Jokainen<br />
opiskelija pitää kolme suullista esitystä (esitelmä, tietoisku ja debatti), myös kirjallisia<br />
tehtäviä on vähintään kolme (esim. mielipideteksti, kirja-arvostelu ja essee). Lisäksi kotona ja<br />
tunneilla tehdään kielioppiharjoituksia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Verkkomateriaali ja tunnilla jaettavat luentomonisteet.<br />
Monisteet ovat maksullisia, ja opettaja ilmoittaa monisteiden hinnan ensimmäisellä<br />
oppitunnilla.<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisesti JOKO<br />
kurssilla (kts.yllä)<br />
TAI osittaisena itseopiskeluna siten, että tehdään opintosuunnitelma tuutorin kanssa ja<br />
käydään valmentavia kursseja<br />
TAI kaksiosaisella tasokokeella:<br />
Eftersom många finlandssvenska studerande p.g.a. tvåspråkighet eller tidigare studier har<br />
åtminstone god eller nöjaktig förmåga åtminstone att förstå finska anordnas under det första<br />
studieåret ett nivåprov. Studieprestationen som helhet består av två delar:<br />
Del 1: det skriftliga provet Studerande skall visa sig ha förmåga att skriva en kort fackuppsats<br />
eller annan lämplig framställning på finska och därvid behärska nödvändig fackterminologi.<br />
Del 2: det muntliga provet Studerande som godkänts i det skriftliga provet kallas vid en<br />
tidpunkt som meddelas vid det skriftliga provet och exaktare genom anslag till en<br />
konversation, vid vilken den studerande ensam, i par eller i grupp skall visa förmåga att på<br />
finska samtala om eller redogöra för någon aktuell, viktig eller intressant fråga på sitt<br />
fackområde.<br />
De skriftliga och muntliga proven bedöms var för sig med epiteten god eller nöjaktiga<br />
förmåga. En studerande som underkänns i provet som helhet eller i någon del av det kan<br />
ombes ta om provet senare, komplettera det eller förbättra sina kunskaper genom att utföra<br />
handledda övningar eller delta i någon lämplig kurs om en sådan anordnas eller erbjuds.<br />
Arviointi: Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39 tuntia. Opiskelijoilta<br />
edellytetään annettujen tehtävien suorittamista sekä aktiivista osanottoa keskusteluihin.<br />
Kurssi päättyy kokeeseen, jossa suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan kumpikin erikseen<br />
asteikolla hyvä CEFR B2 - tyydyttävä CEFR B1.<br />
Lisätiedot: Kurssilla on omat kotisivut: http://www.helsinki.fi/kksc/finska/finska_2/<br />
Opetuskieli on suomi.<br />
26
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op<br />
90172<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiin<br />
kasvamista.<br />
Sisältö: Juonteen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: Tuotanto-, harraste- ja<br />
lemmikkieläinten sekä koe-eläinten ja eläintarhan eläinten pitoon, tutkimukseen ja<br />
hyödyntämiseen liittyvät kysymykset, suhtautuminen villieläimiin, tuotantoeläinten kohtelu<br />
koko tuotantoketjun aikana, eettinen tuotanto, eläinjalostuksen ja geenien muuntelun<br />
näkökohdat, eläinten lääkehoidon eettisyys, eläinsuojeluviranomaisen vastuu,<br />
eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet sekä tutkimusetiikan perusteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Juonneopetusta, joka on yhteydessä useisiin<br />
opintojaksoihin ja -kokonaisuuksiin (esim. Eläinlääkäri virkamiehenä, Opiskelijan kasvu<br />
tiedeyhteisön jäseneksi, Terve kotieläin, Eläintenpito ja hyvinvointi, Lihantarkastus ja<br />
teurastamohygienia, Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).<br />
Lisätiedot: 3. lukuvuoden keväällä kirjoitetaan oppimispäiväkirjasta n. 1 liuskan mittainen<br />
yhteenveto siitä, miten oma ajattelu on muuttunut kolmen opiskeluvuoden kuluessa.<br />
Yhteenveto palautetaan huhtikuun tai marraskuun loppuun mennessä verkossa tai<br />
tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelijalle (EE-talon 2. krs, huone B229). Tarkemmat<br />
ohjeet löytyvät etiikkajuonteen ohjesivustolta (kaikille vuosikursseille yhteinen) osoitteessa:<br />
http://wiki.helsinki.fi/x/YwRsAQ<br />
Toteutus ja työtavat: luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyöt<br />
ja verkkopohjainen työskentely<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op<br />
90082<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion-, läänin-, kunnan- tai EU-hallinnon alueella<br />
edellyttää virkamiesvastuun ja -vallan sekä virkamiesetiikan tuntemusta. <strong>Opinto</strong>jakson aikana<br />
opiskelija tutustuu virkaeläinlääkärin työn kannalta keskeisiin käsitteisiin ja saa valmiuksia<br />
toimia myös teurastamoiden ja kuntien esimies- ja johtotehtävissä.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään virkamiehen vastuuseen ja valtaan,<br />
virkamiesetiikkaan sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Luennoilla käsitellään johtoja<br />
esimiestehtäviä, työpsykologiaa sekä työsuojelua. Lisäksi jaksolla tehdään viestintään,<br />
valvontakäynteihin sekä hallintopäätöksiin liittyviä harjoituksia. Viestinnässä keskitytään<br />
erityisesti kriisiviestintään ja viestintäsuunnitelmiin. Opetus on osa integroituja äidinkielen<br />
viestintäopintoja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Päivi Lahti<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetukseen osallistuminen edellyttää, että<br />
lihantarkastustekniikan opintojakso on suoritettu hyväksytysti, sekä sitä, että on osallistunut<br />
eläintenpidon ja hyvinvoinnin sekä epidemiologian opetukseen. <strong>Opinto</strong>jaksoon on integroitu<br />
1 op äidinkielen viestintäopintoja.<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 18 h (70 % pakollisia) sekä harjoituksia 30 h (pakolliset).<br />
27
Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op<br />
90075<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat 2.-3.<br />
lukuvuoden aikana<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu tieteellisen tutkimustyön peruslähtökohtiin sekä tiedeyhteisön<br />
käyttämiin toimintatapoihin. Opiskelija saa käsityksen siitä, mitä tiedeyhteisö tarkoittaa ja<br />
miten se toimii uuden tutkimustiedon tuottajana ja arvioijana. Jakson suoritettuaan opiskelija<br />
osaa kriittisesti tarkastella tietolähteitä ja niiden tutkimustulosten luotettavuutta, kykenee<br />
tunnistamaan tieteellisen tutkimuksen toimintatavat sekä ymmärtää tieteellisen ajattelun ja<br />
päättelyn periaatteet. Käytännön tavoitteena on, että opiskelija osaa opintojakson<br />
suoritettuaan ohjaajansa avustuksella asettaa omalle opinnäytetutkielmalleen<br />
tutkimuslähtökohtaiset hypoteesit ja testata niitä kokeellisesti sekä kirjoittaa tuloksista<br />
tieteellisen opinnäytejulkaisun. Opiskelija sisäistää tutkimustyön yhtenä osana eläinlääkärin<br />
ammattitaidon perusteita ja aktivoituu ylläpitämään hankkimansa ammattitaidon tieteellistä<br />
perustaa (elinikäinen oppiminen).<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>juonne koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä,<br />
tieteen ja tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Jaksolla<br />
käsitellään myös tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä, tutkimuseettisiä kysymyksiä ja<br />
tutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteitä. Farmakologian ja toksikologian oppiaineen<br />
peruskurssin yhteydessä opettama (3. vuosikurssi) näyttöön perustuvan eläinlääketieteen<br />
(EBM) opetus 2 luentotuntia sekä tiedonhaun tehtävä (ohjattua tiedonhakua, löytyneiden<br />
artikkeleiden vertailua ja purkutilaisuus) on osa juonnetta. Laitokset vastaavat opetuksensa<br />
yhteydessä annettavasta tutkimustoiminnan esittelystä, mikä muodostaa puolet juonteen<br />
sisällöstä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaettava materiaali; Johdatus tieteelliseen ajatteluun,<br />
Haaparanta & Niiniluoto. HY filosofian laitoksen julkaisuja Nro 3 1986.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja seminaareihin<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tutkimuksesta vastaava varadekaani Marja-Liisa Hänninen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheita<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu -jaksoon (90172) kuuluvassa oppimispäiväkirjassa.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento- ja seminaariopetusta sekä tiedonhaun tehtäviä yhteensä 30<br />
tuntia.<br />
6.2.2 Aineopinnot<br />
Aineopinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.<br />
Terve kotieläin<br />
<strong>Opinto</strong>jen tärkein tavoite on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta,<br />
aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista. Lisäksi opintoihin kuuluu koe-eläimiin liittyvä<br />
perusopetus. Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheita kirjoittaessaan Eläinlääkärin<br />
etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) kuuluvaa oppimispäiväkirjaa.<br />
Terve kotieläin –opinnot (yht. 53 op) ajoittuvat eläinlääketieteellistä genetiikka<br />
lukuunottamatta ensimmäiselle lukuvuodelle ja koostuvat seuraavista<br />
opintokokonaisuuksista:<br />
• Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op<br />
• Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10,5 op<br />
28
• Verenkierto ja hengitys 6 op<br />
• Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10 op<br />
• Endokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi 6 op<br />
• Soveltava eläinlääketieteellinen anatomia sekä vertaileva anatomia ja fysiologia 6 op<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosanat muodostuvat kunkin<br />
kokonaisuuden opintojaksojen opintopistemäärällä painotetusta keskiarvosta.<br />
Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op<br />
90800<br />
Solut ja kudokset 3 op<br />
90181<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson jälkeen opiskelija ymmärtää solujen ja pääkudostyyppien<br />
rakenteet ja toiminnan pääpiirteet. Hän on myös tutustunut keskeisiin solujen ja kudosten<br />
tutkimusmenetelmiin.<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään solun sisäisiä ja ulkopuolisia rakenteita sekä solujenväliseen<br />
kommunikaatioon tarvittavia rakenteita sekä kudosten histologiaa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross: Histology, a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006.<br />
Alberts ym.: Essential Cell Biology, 2. painos, Garland Science, 2004. <strong>Opinto</strong>jaksolla<br />
osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Piirrostehtävät ja kirjallinen tentti 2 h<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tiina Pessa-Morikawa<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 23 h, ohjattua mikroskopointia 10h,<br />
piirrostehtäviä.<br />
Kehitysbiologia 2 op<br />
90187<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää selkärankaisten yksilönkehityksen pääperiaatteet ja sitä<br />
ohjaavat mekanismit, tuntee elimistön kehitysvaiheet sekä tutustuu moderniin<br />
kehitysbiologiaan tieteenä.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään yksilönkehitykseen: kuinka yhdestä solusta kehittyy<br />
kokonainen eläin. Hedelmöityksestä ja varhaisesta alkionkehityksestä edetään eri<br />
elinjärjestelmien kehitykseen. Tutustutaan kotieläinten erilaisiin istukkarakenteisiin.<br />
Lopuksi tarkastellaan ympäristön vaikutuksia yksilönkehitykseen sekä yksilönkehityksen<br />
ja evoluution suhdetta. Kurssilla käsitellään myös ajankohtaisia kehitysbiologiaan liittyviä<br />
aiheita, kuten kantasolututkimusta sekä karjataloudessa käytettäviä alkioteknologioita.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Suositeltava: Sariola, Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003. Gilbert,<br />
Developmental biology, 8. painos, Sinauer, 2006. Noden ym., The embryology of<br />
domestic animals : developmental mechanisms and malformations, Williams & Wilkins,<br />
1985. McGeady ym. Veterinary empryology 1. painos, Blackwell, 2006.<br />
Suoritustavat: Harjoitustyö (ryhmätyö: tieteellisen artikkelin esittely), oppimispäiväkirja<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
29
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 28 h, pakollinen ryhmäopetus 2 h.<br />
Solu- ja molekyylibiologia 4,5 op<br />
90188<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Tuntea pääpiirteet nukleiinihappojen rakenteesta ja biokemiallisista<br />
ominaisuuksista ja ymmärtää miten nämä mahdollistavat nukleiinihappojen biologiset<br />
tehtävät. Ymmärtää geenien ja solun proteiinisynteesin yhteys sekä tuntea geenin<br />
ilmentymisen eri vaiheet ja sen säätely sekä säätelyn yhteys solujenväliseen signalointiin.<br />
Tuntea solutukirangan ja soluväliaineen koostumus ja merkitys soluille ja kudoksille.<br />
Ymmärtää solukuoleman ja syövän molekyylitason mekanismeja. Tutustua yleisimpiin<br />
tutkimuskäytössä oleviin solu- ja molekyylibiologian malliorganismeihin sekä keskeisiin<br />
molekyylibiologisiin menetelmiin. Ymmärtää bioinformatiikan tarjoamat mahdollisuudet<br />
geeni- ja genomitutkimukselle.<br />
Sisältö: Jakson aikana käsitellään DNA:n ja kromosomien rakenne, DNA:n<br />
kahdentuminen, DNA-mutaatiot, niiden korjaaminen ja rekombinaatio, transkriptio ja<br />
RNA:n muokkausreaktiot, ribosomit ja proteiinisynteesi, proteiinien muokkaus, kuljetus<br />
ja elinkaari, geeni-ilmentymisen säätely sekä siihen liittyvä solujenvälinen signalointi,<br />
solutukiranka, soluväliaine ja solunulkoiset kontaktit, solusykli, solukuolema ja syöpä.<br />
Lisäksi tutustutaan bioinformatiikkaan, yleisimpiin molekyylibiologisiin menetelmiin<br />
sekä tutkimuksen malliorganismeihin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Alberts ym.: Essential Cell Biology, 2. painos, Garland Science, 2004.<br />
Luennoilla, ryhmätöissä ja harjoitustöissä jaettava materiaali.<br />
Suositeltava: Sariola, Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003.<br />
Nelson & Cox. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h sekä pienryhmätöihin ja laboratorioharjoituksiin<br />
liittyvät kirjalliset selostukset.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marjo Salminen<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 30 h, pakolliset laboratorio-harjoitukset 6 h,<br />
pakollinen pienryhmäopetus 13 h.<br />
Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op<br />
90178<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija kykenee tunnistamaan terveen eläimen elimet niiden histologisen<br />
rakenteen perusteella, tuntee kunkin kudostyypin tärkeimmät valomikroskooppitasolla<br />
erottuvat rakenteelliset piirteet ja niiden nimitykset sekä on perehtynyt merkittävimpiin<br />
kudosrakenteiden eroihin kotieläinlajien välillä.<br />
Sisältö: Kotieläinten elinten rakenne kudostasolla: tärkeimmät rakenteet ja nimitykset.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross ym.: Histology: A Text and Atlas, 5 painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006.<br />
Elinhistologian mikroskopointiohje ja preparaattiluettelo.<br />
Suoritustavat: Piirrostehtävät ja preparaattitentti 2 h, jossa tunnistetaan kudosleikkeitä<br />
mikroskopoimalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
30
Lisätiedot: Jakson hyväksytty suorittaminen on edellytys 2. vuosikurssin histopatologian<br />
opintojakson suorittamiselle.<br />
Toteutus ja työtavat: Ohjatut mikroskopointiharjoitukset 13 h. Mikroskopointien<br />
yhteydessä piirretään keskeisten kudosten ja elinten histologisia rakenteita.<br />
Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 op<br />
90132<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee genetiikan perusteet. Hän ymmärtää perintötekijöiden<br />
vaikutukset erilaisten sairaustilojen syntyyn, immunologisiin reaktioihin ja lääkeaineiden<br />
metaboliaan. Opiskelija ymmärtää miten perinnöllisten sairauksien geenitaustoja<br />
selvitetään. Lisäksi hän tuntee kotieläinten jalostustoimintaa ja sen vaikutuksia eläinten<br />
terveyteen ja hyvinvointiin.<br />
Sisältö: Käydään läpi molekyyligenetiikan, sytogenetiikan, populaatiogenetiikan ja<br />
sairausgenetiikan perusteita sekä metodeja ja esitellään kotieläinten jalostustoimintaa ja<br />
jalostusjärjestöjä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nicholas: Introduction to Veterinary Genetics. 2. painos. Blackwell Publishing Ltd. 2003.<br />
Thomas ym. Principles of Medical Genetics.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu, luennoilla annetut kotitehtävät.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Hannes Lohi<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 40 tuntia.<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10,5 op<br />
90801<br />
Luuoppi 2,5 op<br />
90182<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii tunnistamaan ja nimeämään kotieläinten luut ja niiden<br />
tärkeimmät rakenteet sekä hahmottaa luiden rakenteen toiminnallisen<br />
tarkoituksenmukaisuuden. Opiskelija oppii kansainvälisen anatomisen terminologian<br />
perusteet.<br />
Sisältö: Luiden ja niiden osien systemaattinen nimeäminen; kotieläinten kallon, vartalon<br />
sekä raajojen luiden makroskooppinen rakenne.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali<br />
Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 14 h, pakollinen ryhmäopetus 23 h<br />
31
Lihakset, jänteet ja nivelet 5 op<br />
90184<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii tunnistamaan ja systemaattisesti nimeämään kotieläinten tukija<br />
liikuntaelinten luuttomat rakenteet. Opiskelija ymmärtää yksittäisten luurankolihasten<br />
sekä -lihasryhmien, jänteiden ja nivelten toiminnalliset yhteydet sekä lihasten energiaaineenvaihdunnan<br />
periaatteet.<br />
Sisältö: Kotieläinten luurankolihasten, nivelten ja jänteiden makroskooppinen rakenne,<br />
systemaattinen nimeäminen, luokittelu sekä toiminta ja toiminnan kannalta tärkeiden<br />
anatomisten rakenteiden tunnistaminen. Lihas- ja liikuntafysiologian perusteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian<br />
Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Vielo-mallit ja muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali.<br />
Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke,<br />
2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, suulliset kuulustelut harjoitusten yhteydessä.<br />
Arviointi: 0-5 kirjallinen tentti, suulliset kuulustelut hyväksytty-hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 25 h, pakollinen ryhmäopetus 52 h<br />
Neurobiologia 3 op<br />
90185<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa hermosolun ja keskushermoston rakenteen, aivo- ja<br />
selkäydinhermojen karkean sijainnin, pääasialliset tehtävät ja kohde-elimet, impulssin<br />
syntymekanismit, impulssin johtumisen ja välittymisen toiseen soluun, keskushermoston<br />
toiminnallisen jaon sekä aistien toimintaperiaatteet.<br />
Sisältö: Neurobiologian kurssilla käsitellään hermosolujen, hermoston ja aistinelimien<br />
rakenteet ja toimintaperiaatteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Sjaastad, Hove ja Sand: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos,<br />
Scandinavian Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali<br />
Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke,<br />
2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 h, suullinen kuulustelu harjoitusten yhteydessä 1 h<br />
Arviointi: 0-5 (suullinen kuulustelu hyväksytty-hylätty)<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 24 h, pakollinen ryhmäopetus 16 h<br />
32
Verenkierto ja hengitys 6 op<br />
90186<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa veren solut sekä ymmärtää niiden ja veren plasman tehtävät.<br />
Opiskelija tuntee sydämen makroskooppisen ja histologisen rakenteen sekä tietää verisuonten<br />
nimet ja niiden sijainnin. Opiskelija ymmärtää miten sydän toimii, veri virtaa verisuonissa<br />
sekä perehtyy sydämen toiminnan, veren virtauksen ja verenpaineen säätelyyn. Imukudoksen<br />
ja imuteiden tuntemisen lisäksi opiskelija hallitsee immunologian perusteet. Opiskelija tuntee<br />
keuhkojen ja hengitysteiden rakenteen sekä ymmärtää keuhkojen toiminnan ja säätelyn<br />
periaatteet mukaanlukien kaasujen vaihtoon ja kuljetukseen liittyvät tekijät.<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään sydämen, verenkiertoelimistön, imukudoksen ja<br />
hengityselimistön makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne ja toiminta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross: Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006.<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian<br />
Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, suullinen kuulustelu 1 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Reeta Pösö<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 42 h, pakollinen ryhmäopetus 41 h<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10 op<br />
90802<br />
Solun aineenvaihdunta 6,5 op<br />
90183<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Eläinsolun perusbiokemian ja -solubiologian, ennen kaikkea solun<br />
aineenvaihdunnan ja sen solutason säätelyn ymmärtäminen<br />
Sisältö: Jakson alussa käydään läpi solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit,<br />
pienemmät yhdisteet, ionit), biologisten reaktioiden ja entsyymikatalyysin<br />
perusperiaatteet. Jakson painopiste on solun aineenvaihdunnassa ja bioenergetiikassa,<br />
mukaan lukien kehon eri kudosten erityispiirteet.<br />
Käsiteltäviä asioita ovat hiilihydraattiaineenvaihdunta, rasva-aineenvaihdunta,<br />
ketoaineaineenvaihdunta sekä aminohappojen ja nukleiinihappojen aineenvaihdunta<br />
mukaanlukien typpiaineenvaihdunta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology, 2. painos, GarlandScience, 2004;<br />
Nelson & Cox. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos.<br />
Muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, sekä pienryhmätöihin ja laboratorioharjoituksiin<br />
liittyvät kirjalliset selostukset.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen<br />
33
Toteutus ja työtavat:<br />
Luento-opetus 38 h, pakolliset laboratorioharjoitukset 21 h, pakollinen pienryhmäopetus<br />
15 h.<br />
Ruoansulatus 4 op<br />
90189<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää yksimahaisen ja märehtijän<br />
ruoansulatuskanavan rakenteen ja toiminnan.<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään ruoansulatuskanavan histologinen ja makroskooppinen<br />
rakenne sekä ruoan hajoaminen ja ravinteiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta.<br />
Lisäksi käsitellään ruoansulatuksen säätelytekijöitä, eksokriinisen haiman ja maksan<br />
rakenne ja toiminta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross: Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006.<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian<br />
Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p.<br />
Muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke,<br />
2007. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Reeta Pösö<br />
Lisätiedot: Pienryhmätyöskentelyyn on integroitu tiedonhaun opetusta.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 24 h, pakollinen ryhmäopetus 22 h, pakollinen<br />
pienryhmäopetus 6 h.<br />
Endokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi 6 op<br />
90177<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää keskeisten endokriinisten rauhasten rakenteen sekä<br />
hormonien kautta tapahtuvan elimistön toiminnan säätelyn, lisääntymiselinten rakenteen ja<br />
perusasiat lisääntymisestä, virtsateiden rakenteen ja toiminnan sekä virtsanerityksen, käsitteen<br />
homeostaasi ja siihen liittyen veritilavuuden, veren osmolaalisuuden, happo-emästasapainon<br />
ja lämmönsäätelyn sekä eri kudosten aineenvaihdunnan erityispiirteet ja aineenvaihdunnan<br />
kokonaissäätelyn.<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään endokriinisten rauhasten, lisääntymiselinten ja virtsateiden<br />
makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne, elintoimintojen, homeostaasin ja<br />
aineenvaihdunnan hormonaalinen säätely sekä aineenvaihdunnan kudoskohtaiset<br />
erityispiirteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Alberts ym.: Essential Cell Biology, 2. painos, Garland Science, 2004.<br />
Nelson & Cox. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos.<br />
Ross: Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006.<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian<br />
34
Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Jaksolla osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Reeta Pösö<br />
Lisätiedot: Pienryhmäopetukseen on integroitu tiedonhaun opetusta. <strong>Opinto</strong>jakso pohjautuu<br />
TKE-opintojaksoihin solut ja kudokset, solun aineenvaihdunta ja ruoansulatus. Näiden<br />
jaksojen suorittaminen ennen opintojakson alkua on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 48 h, pakollinen ryhmäopetus 14 h, pakollinen<br />
pienryhmäopetus 6 h<br />
Soveltava eläinlääketieteellinen anatomia sekä vertaileva anatomia ja fysiologia 6 op<br />
90179<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu kotieläinten anatomiaan soveltavasta näkökulmasta. Opiskelija<br />
hallitsee kotieläinten elinten ja rakenteiden väliset paikalliset suhteet pääpiirteissään,<br />
tavallisemmat rakenteiden ja toiminnan väliset yhteydet sekä kliinisen työn kannalta<br />
keskeisimmät anatomiset erityispiirteet. Opiskelija saa yleiskuvan eri eläinryhmien<br />
rakenteiden ja elintoimintojen erityispiirteistä.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehtyä sisäelinten makroskooppiseen rakenteeseen ja<br />
sijaintiin sekä kliinisesti tärkeisiin anatomisiin yksityiskohtiin. Vertailevan anatomian ja<br />
fysiologian osiossa tutustutaan lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen<br />
erikoispiirteisiin. Fysiologiassa keskitytään eläinten keskeisiin toimintoihin, kuten<br />
hengitykseen, ruoansulatukseen ja kuonaneritykseen. Jaksolla käsitellään myös koeeläintieteen<br />
perusteet. Harjoitustöissä opetellaan ja demonstroidaan koe-eläinten, lintujen ja<br />
matelijoiden oikeaa käsittelyä ja tarkastellaan niiden hoitoon liittyviä erikoiskysymyksiä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym.: Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.<br />
Muu jaksolla osoitetettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali.<br />
Sjaastad ym.: Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian<br />
Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta: Guide to the dissection of the dog, 6 p. Saunders/Elsevier, 2004.<br />
Suositeltava: Schaller: Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, suullinen tentti 1 h, kirjallinen työ.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso pohjautuu TKE-jaksoihin Luuoppi, Lihakset, jänteet ja nivelet,<br />
Neurobiologia, Ruoansulatus ja Endokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi. Näiden<br />
jaksojen suorittaminen ennen opintojaksoa on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 32 h, pakollinen ryhmäopetus 47 h.<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi 10,5 op<br />
90161<br />
Tavoite: Opiskelijalle muodostuu eläinlääkäriammatissa tarvittava kokonaiskäsitys<br />
suomalaisesta kotieläintuotannosta ja kotieläintemme hyvinvoinnin määrittelemisestä ja<br />
hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Opiskelija ymmärtää kotieläinten käyttäytymisen<br />
fysiologiset ja evoluutiopohjaiset perusteet sekä käyttäytymisen, tuotantoympäristön ja<br />
35
hoitomenetelmien merkityksen eläinten hyvinvoinnille. Hän ymmärtää tavallisimpien<br />
kotieläintemme ruokinnan perusteet, tuntee käytetyt rehut ja niiden laatuun liittyvät eläinten<br />
terveyteen vaikuttavat tekijät sekä ymmärtää ruokinnan suunnittelun periaatteet ja osaa<br />
arvioida ruokinnan vaikutuksia eläinten terveyteen.<br />
Sisältö: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus sisältää opintojaksot 90133, 90134 ja<br />
90167. Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä<br />
aiheita, joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun<br />
oppimispäiväkirjaa.<br />
Toteutus ja työtavat: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetus annetaan pääosin intensiivisenä<br />
blokkiopetuksena. Tentti on välittömästi opintojakson päätteeksi. Blokkiopetus sisältää<br />
käytännön harjoituksia yliopiston navetassa sekä ohjattua omaehtoista opiskelua. Lisäksi<br />
vieraillaan tutkimuslaboratoriossa ja maatiloilla. Maatilaharjoittelun suorittaminen on<br />
edellytys opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetuksen<br />
pääosa on toisen vuoden syksynä. Opetusohjelmassa on varattu aikaa maatilaharjoitteluun<br />
perioditaukoihin liittyen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: ilmoitettu kunkin opintojakson yhteydessä<br />
Arviointi: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin loppuarvosana (0-5) lasketaan opintojaksojen<br />
90133 ja 90134 keskiarvona. Maatilaharjoittelun tulee olla suoritettuna.<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Yhteydet muihin jaksoihin: Opiskelijat voivat hyödyntää kurssin aiheita etiikan ja<br />
eläinsuojelun juonteessa.<br />
Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5 op<br />
90133<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat ja<br />
erikseen sovittaessa myös muiden tiedekuntien opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Tutustuttaa opiskelija suomalaiseen maatalouteen ja rehuntuotantoon sekä<br />
erityisesti kotieläintuotantoon. Kurssin päätyttyä opiskelijalla on käsitys<br />
maataloudesta ja erityisesti kotieläintuotannosta ja sen laajuudesta Suomessa. Hän<br />
tuntee kotieläinten käyttäytymisen perusteet sekä osaa soveltaa tietojaan eläinten<br />
hyvinvoinnin ja eläimen suotuisan tuotantoympäristön arviointiin, neuvontaan ja<br />
eläinsuojelutyöhön. Kurssi kuuluu Eläintepidon ja hyvinvoinnin (90161)<br />
kokonaisuuteen.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja<br />
hoitomenetelmien vaikutukseen eläinten terveyteen etologisia näkökohtia painottaen.<br />
Kurssilla opetetaan etologian perusteita ja soveltavaa kotieläinetologiaa sekä<br />
eläinsuojelun periaatteita ja eläinsuojelulainsäädäntöä. Tuotantoympäristön arviointia<br />
harjoitellaan. Lypsyhygienia ja lypsykoneet sekä muut utaresairauksien syntyyn<br />
vaikuttavat tuotantoympäristö- ja hoitotekijät sisältyvät tähän opintojaksoon. Kurssin<br />
alussa käsitellään myös Suomen maatalouden, erityisesti kotieläintuotannon ja<br />
rehuntuotannon, toiminnallisia perusteita, laajuutta ja laatua.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nauta- ja sikatilan olosuhde<strong>opas</strong>. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2001.<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2005.<br />
Sikalan eläinlääkärikirja. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Jyväskylä, 1999.<br />
Maitohygieniaan ja lypsyyn liittyvä kirjallisuus osoitteessa:<br />
http://www.mtt.fi/palvelut/mittaustestaus/lypsy.html<br />
36
Vasikoiden hoito-<strong>opas</strong> 2003. Valio (useita kirjoittajia), verkosta osoitteessa:<br />
http://www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus/dokumentit/Vasikka<strong>opas</strong>_2005.pdf<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: kuulustelu<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa Eläintenpidon ja<br />
hyvinvoinnin loppuarvosanaan 50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Toteutus ja työtavat: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy 48 tunnin luento-opetuksen lisäksi omatoimista ohjattua<br />
blokkiopiskelua n. 10 tuntia, käytännön käsittelyharjoituksia sekä lypsyharjoittelua<br />
yht. n. 10 tuntia/opiskelija ja tilavierailu 10 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia.<br />
Käytännön harjoitukset ja demonstraatiot sekä tilaretkeily ovat pakollisia.<br />
Mahdollisuuksien mukaan opiskelijat pääsevät seuraamaan poikimisia yliopiston<br />
eläintiloissa.<br />
Eläinten kliininen ravitsemustiede 5,5 op<br />
90134<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija saa käsityksen tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas,<br />
vuohi, hevonen, kana, koira ja kissa) ruokinnasta, käytetyistä rehuista ja rehumääristä,<br />
eläinten ravinnontarpeen arvioimisesta ja laskemisesta, ruokinnan suunnittelusta sekä<br />
sairauksista ja terveyteen liittyvistä ongelmista, joita virheellinen ruokinta voi<br />
aiheuttaa. Opiskelija tuntee tärkeimmät rehun pilaantumistapahtumat ja niiden<br />
merkityksen eläinten terveydelle.<br />
Sisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti, ja naudan, sian, lampaan, vuohen,<br />
kanan, hevosen sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin<br />
rehuhygienian perusteet sekä säilörehun valmistus ja laadun arvioiminen. Opetus<br />
antaa eläinten lääkinnässä ja terveydenhuollossa tarvittavat perustiedot kotieläinten<br />
ravitsemuksesta, ruokinnasta, käytettävistä rehuista sekä ruokinnan ja rehun laadun<br />
merkityksestä eläinten terveyteen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Hevosen ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki 2007.<br />
Koiran ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2005.<br />
Lampaan ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2000.<br />
Lypsylehmän ruokinta. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2001.<br />
Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan, no. 114, ProAgria Maasetukeskusten Liitto,<br />
Helsinki, 2006.<br />
Rehutaulukot ja ruokintasuositukset<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: kirjallinen kuulustelu<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa Eläintenpidon ja<br />
hyvinvoinnin loppuarvosanaan 50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Taponen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksoon on integroitu äidinkielen<br />
viestintäopintoja (90088). Opiskelijat voivat hyödyntää kurssin aiheita etiikan ja<br />
eläinsuojelun juonteessa.<br />
Toteutus ja työtavat: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena.<br />
Luentoja 38 tuntia, ohjattua omatoimista opiskelua 16 tuntia, laboratoriotöitä<br />
rehuhygieniakurssilla 10 tuntia ja yritysvierailu 4 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2<br />
37
tuntia. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla on läsnäolopakko.<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 12,5 op<br />
90116<br />
Tavoite: Mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijan<br />
tulee hallita teoriassa ja käytännössä kunkin tieteenalan perusteet, eläinlääketieteellisesti<br />
tärkeät infektiotautien aiheuttajat ja niiden diagnostiikka, mikrobilääkkeet ja<br />
antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät sekä ymmärtää isäntämikrobivuorovaikutussuhteeseen<br />
liittyvät tekijät mukaan lukien isännän epäspesifit ja spesifit<br />
puolustusjärjestelmät.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen ja molekyylimikrobiologiaan<br />
sekä immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuu bakteriologiasta, virologiasta ja<br />
mykologiasta.<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 103 tuntia, laboratoriotyöskentelyä 48 tuntia/opiskelija ja 4<br />
kirjallista kuulustelua. <strong>Opinto</strong>suoritusten arviointia voidaan myös tehdä oppimispäiväkirjojen,<br />
laboratoriopäiväkirjojen sekä harjoitustöiden perusteella.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Airi Palva<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Suoritustavat: Tenttien, oppimis- ja laboratoriopäiväkirjojen yhteispisteet muodostavat<br />
eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian loppuarvosanan.<br />
Yleinen bakteriologia 2,5 op<br />
90092<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisen bakteriologian perusteet, jotka luovat teoreettisen<br />
pohjan eläintautispesifin bakteriologian sekä immunologian opinnoille. Lisäksi<br />
opiskelija tuntee mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään bakteerisolun rakenteeseen, toimintaan, kasvuun,<br />
kasvun kontrolliin ja metabolian säätelyyn sekä bakteerien taksonomiaan,<br />
diagnostiikkaan ja bakteerigenetiikan perusteisiin. Lisäksi perehdytään isäntä-mikrobi<br />
vuorovaikutussuhteisiin, infektiotaudin peruskäsitteisiin mikrobin kannalta, infektion<br />
syntymisen ja leviämisen peruskäsitteisiin, bakteerien patogeenisuusmekanismeihin<br />
sekä bakteerilääkkeisiin ja antibioottiresistenssin muodostumiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Huovinen ym.: Mikrobiologia ja infektiosairaudet, Kustannus Oy Duodecim, 2003 tai<br />
uudempi painos (uusi painos 2009)<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2h), luento-/ oppimispäiväkirja<br />
Arviointi: <strong>Opinto</strong>jakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen<br />
mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen<br />
pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen<br />
opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5.<br />
Vastuuhenkilö: Airi Palva<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE-opinnot toimivat pohjana yleisen<br />
bakteriologian kurssin opintojaksolle.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 25 tuntia, mahdollinen itsenäisesti tehtävä<br />
kirjallinen ryhmätyö.<br />
38
Immunologia 3 op<br />
90093<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee immunologian perusteet ja ymmärtää isäntämikrobivuorovaikutussuhteeseen<br />
liittyvät tekijät kuten isännän epäspesifit ja spesifit<br />
puolustusjärjestelmät ja eri eläinlajien immunologiset erityispiirteet pääpiirtein.<br />
Lisäksi opiskelija tuntee immunologisen diagnostiikan perusteet.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään yleisimmunologiaan, eläinspesifiseen<br />
immunologiaan sekä immunologisiin laboratoriomenetelmiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Tizard, Veterinary Immunology, 8. painos, Elsevier, 2008<br />
Lisäksi jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Syventävä kirjallisuus: Murphy ym,. Janeway´s Immunobiology, 7. painos, Garland<br />
Science, 2008<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2h), laboratoriotyöt.<br />
Arviointi: <strong>Opinto</strong>jakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen<br />
mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen<br />
pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen<br />
opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5.<br />
Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteellisen immunologian yliopistonlehtori<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: TKE:n, yleisen bakteriologian ja virologian<br />
opinnot toimivat tukena opintojaksolle.<br />
Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle<br />
suorittamiselle.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 30 tuntia, laboratorio-opetusta 6 tuntia<br />
Spesifinen bakteriologia ja mykologia 4 op<br />
90094<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat<br />
bakteerit ja sienet, sekä näiden virulenssitekijät ja patogeneesin pääpiirteissään.<br />
Lisäksi opiskelija hallitsee bakteriologisen ja mykologisen laboratoriotyöskentelyn<br />
sekä diagnostiikan perusteet myös käytännössä.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään eläimille tautia aiheuttaviin bakteereihin ja<br />
sieniin, näiden diagnostiikkaan ja tunnistamiseen laboratoriossa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Quinn ym., Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science,<br />
2002<br />
TAI Hirsh ym., Veterinary microbiology, 2. painos, Blackwell Publishing, 2004.<br />
Lisäksi jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2h), harjoitustyöt, laboratoriopäiväkirja sekä<br />
käytännön koe.<br />
Arviointi: <strong>Opinto</strong>jakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen<br />
mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen<br />
pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen<br />
opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5.<br />
Vastuuhenkilö: Joanna Koort<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE ja yleisen bakteriologian opinnot<br />
39
toimivat pohjana opintojaksolle.<br />
Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle<br />
suorittamiselle.<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 28 h, laboratorio-opetus 38 h<br />
Virologia 3 op<br />
90096<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää, mitä virukset ja prionit ovat, miten ne rakentuvat,<br />
lisääntyvät, muuntuvat, säilyvät, tarttuvat ja aiheuttavat taudin sekä miten<br />
virustartuntoja diagnosoidaan ja ehkäistään. Lisäksi opiskelija tuntee<br />
eläinlääketieteellisesti tärkeät virus- ja prionitaudit ja niiden diagnostiikan perusteet<br />
sekä hallitsee pikatestien suorittamisen, peruslaboratoriotyöskentelyn ja soluviljelmien<br />
käytön perusteet myös käytännön tasolla.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään yleisvirologiaan, eläimille tautia<br />
aiheuttaviin ja zoonoottisiin viruksiin sekä näiden diagnostiikkaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Quinn ym., Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science Ltd.<br />
2002 TAI Dwight C. ym., Veterinary Microbiology, Blackwell Publishers, 2004<br />
Lisäksi kurssin aikana mainittu/jaettava materiaali.<br />
Syventävä kirjallisuus: Murphy ym., Veterinary Virology, Academic Press, 1999.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2h), harjoitustyö, luento-/oppimispäiväkirja,<br />
laboratoriopäiväkirja, verkkoalustalla työskentely.<br />
Arviointi: <strong>Opinto</strong>jakson pistemäärä lasketaan yhteen eläinlääketieteellisen<br />
mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden muiden opintojaksojen<br />
pistemäärien kanssa. Jaksojen yhteispistemäärä määrittää kyseisen<br />
opintokokonaisuuden arvosanan asteikolla 0-5.<br />
Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: TKE:n, immunologian ja bakteriologian opinnot<br />
laboratoriotöineen toimivat tukena virologian opintojaksolle.<br />
Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle<br />
suorittamiselle. Viikin kampuksen yhteinen virologian opetus:<br />
http://blogs.helsinki.fi/virologiaopetus<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 20 h, laboratorio-opetus 6 h<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op<br />
90118<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii tuntemaan Suomessa esiintyvät eläinlääketieteellisesti<br />
merkittävimmät loislajit ja saa käsityksen maailmanlaajuisesti tärkeistä loisryhmistä sekä<br />
ihmisten loissairauksista. Opiskelija tutustuu loisdiagnostiikan perusmenetelmiin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään suureen määrään lääketieteellisesti merkittäviä<br />
loisia, niiden taksonomiaan, morfologiaan, elämänkiertoon, isännissä aikaansaamiin vasteisiin<br />
sekä diagnostiikkaan. Eläinten loissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa käsitellään lyhyesti<br />
kunkin loisryhmän kohdalla. Lisäksi opintojaksolla esitellään ajankohtaista loistutkimusta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Taylor, Coop & Wall: Veterinary Parasitology 3. painos, Blackwell Publ. 2007.<br />
Saari & Nikander: Elinympäristönä hevonen - hevosen loiset ja loissairaudet,<br />
40
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, Oppimateriaalia 8 (kirja tai verkkoversio).<br />
Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu (2h) ja laboratorioharjoitusten sekä kurssitehtävien<br />
suorittaminen hyväksytysti.<br />
Arviointi: 0-5. Arvosana perustuu kirjallisen kuulustelun tulokseen. Kurssin läpäisemiseksi<br />
opiskelijan tulee osallistua laboratorioharjoituksiin.<br />
Vastuuhenkilö: Anu Näreaho<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 38h, laboratorioharjoitukset pienryhmissä 6h<br />
Lihantarkastus ja teurastamohygienia 7,5 op<br />
90460<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja teurastushygieniaan eri näkökulmista.<br />
Opiskelija saa valmiudet tarkastusapulaisena sekä tarkastuseläinlääkärin sijaisena<br />
toimimiseen.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää jaksot 90263 Lihantarkastustekniikka (1,5 op) ja 90264<br />
Lihantarkastus (6 op). Lisäksi kokonaisuuteen liittyy 6 op laajuinen<br />
tarkastuseläinlääkäriharjoittelu (90303). <strong>Opinto</strong>jaksoissa perehdytään tarkastusapulaisen ja<br />
tarkastuseläinlääkärin työnkuvaan, käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen,<br />
lihantarkastuspäätösten tekemiseen, sekä teurastamohygieniaan. Lisäksi perehdytään<br />
laitoshygieniaan, eläinsuojeluun ja lainsäädäntöön soveltuvin osin. Kokonaisuuteen kuuluu<br />
Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita, joita opiskelija voi<br />
hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi ja 3. lukukauden syyslukukausi<br />
Arviointi: 0-5, lihantarkastustekniikan ja lihantarkastuksen opintopistemäärillä painotettu<br />
arvosanojen keskiarvo.<br />
Vastuuhenkilö: Lihantarkastuksen yliopistonlehtori<br />
Lihantarkastustekniikka 1,5 op<br />
90263<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen<br />
teurastamoissa sekä hankkii valmiudet lihantarkastusapulaisen työhön.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään lihantarkastuanatomiaa, -patologiaa ja -<br />
parasitologiaa sekä punaisen lihan että siipikarjalihan käytännön lihantarkastusta.<br />
Teurastamoekskursiolla tutustutaan teurastuslinjaan ja tarkastusapulaisen työhön<br />
käytännössä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla erikseen jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti, ekskursio<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: lihantarkastuksen yliopistonlehtori<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 16 h, ekskursio 6 h (pakollinen), kirjallinen<br />
kuulustelu<br />
Lihantarkastus 6 op<br />
90264<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin<br />
toimenkuvaan.<br />
Sisältö: Laboratorioharjoitukset koostuvat lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä<br />
41
ja lihantarkastusmikrobiologiasta. <strong>Opinto</strong>jaksossa opiskellaan lihantarkastusarvostelua<br />
ja lihantarkastuspäätösten tekoa kuvamateriaalin avulla sekä seminaaritöissä<br />
laitosvalvontaa, laitoshygieniaa, eläinsuojelua ja lainsäädännön soveltamista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja<br />
metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. http://www.mmm.fi/el/laki/<br />
Gracey ym.: Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999.<br />
Rahkio ym.: Uusi pintahygienia<strong>opas</strong>, Elintarvike ja Terveys -lehti, Vammalan<br />
kirjapaino Oy, 5. painos, 2006.<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet, sekä luennoilla erikseen<br />
jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu, laboratorioharjoitukset, seminaarit<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Lihantarkastuksen yliopistonlehtori<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Lihantarkastusopintojaksoon voi osallistua, kun<br />
opiskelija on osallistunut toisen vuosikurssin lihantarkastustekniikan, patologian ja<br />
parasitologian opetukseen sekä mikrobiologian ja immunologian opetukseen. Ennen<br />
tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on suoritettava lihantarkastustekniikka<br />
sekä lihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännön harjoitukset ja laboratoriotyöt.<br />
Lisätiedot: Opiskelija saa valmiuden opintojakson ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelun<br />
suoritettuaan toimia tarkastuseläinlääkärin sijaisena teurastamossa sekä jatkaa<br />
laillistumisen jälkeen opintoja, tarkastuseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseksi<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus (38 h), laboratorioharjoitukset (27 h), seminaarit<br />
(28 h), sekä kirjallinen kuulustelu (2 h). Laboratorioharjoitukset ja seminaarit ovat<br />
pakollisia.<br />
Eläinlääketieteellinen patologia 17 op<br />
90155<br />
Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tautien yleiset syntymekanismit ja oppii<br />
tunnistamaan yleisimpiä eläinsairauksien aiheuttamia makro- ja mikroskooppisia<br />
elinmuutoksia. <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijan tulee pystyä suorittamaan<br />
tavallisimpien kotieläinten obduktio sekä tunnistamaan tyypillisiä tautien aiheuttamia<br />
muutoksia elimistössä.<br />
Sisältö: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamista<br />
muutoksista ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltana<br />
perustieteiden ja kliinisten aineiden välillä. <strong>Opinto</strong>kokonaisuus muodostuu seuraavista<br />
opintojaksoista:<br />
90032 Yleinen patologia 2,5 op<br />
90033 Elinpatologia 4,5 op<br />
90034 Histopatologia 1,5 op<br />
90036 Obduktiokurssi 8,5 op<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Ajoitus: 2. ja 3. lukuvuosi<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Suoritustavat: Kirjallisia ja suullisia tenttejä<br />
Yleinen patologia 2,5 op<br />
90032<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Edeltävät opinnot: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistumiselle on suositeltavaa, että Terve<br />
42
kotieläin -kokonaisuus on suoritettu.<br />
Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvata solu- ja kudostason vasteet<br />
erilaisille ärsykkeille, opiskelija tuntee kasvain-, tulehdus ja rappeumasairauksien<br />
syntymekanismit sekä tunnistaa niille tyypilliset muutokset elimistössä. Kurssin<br />
jälkeen opiskelija tuntee tavallisimmat patologiset termit.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään solu- ja kudostason vasteita erilaisille ärsykkeille sekä<br />
tulehdus-, rappeuma ja kasvainsairauksien syntymekanismeja ja niiden aiheuttamia<br />
muutoksia elimistössä. Lisäksi kurssin aikana käydään läpi patologista sanastoa eri<br />
tautitiloihin liittyen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
McGavin & Zachary: Pathologic Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Mosby<br />
Elsevier, 2007. Vaihtoehtoinen kirjallisuus: Slauson & Cooper: Mechanisms of<br />
Disease: a textbook of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, 2002.<br />
Täydentävä kirjallisuus: Majno & Joris: Cells, Tissues and Disease. 1. painos,<br />
Blackwell Science, 1996. Jubb, Kennedy and Palmer´s Pathology of Domestic<br />
Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 32 h<br />
Elinpatologia 4,5 op<br />
90033<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvata eri etiologisten tekijöiden<br />
aiheuttamat muutokset elimissä ja elimistössä, osaa luokitella muutokset<br />
kehityshäiriöihin, kasvain-, tulehdus- ja rappeumasairauksiin ja osaa kertoa näiden<br />
syntymekanismit.<br />
Sisältö: Elinpatologiassa perehdytään elinryhmittäin yleisimpiin eläinten sairauksien<br />
syntymekanismeihin, etiologisiin tekijöihin ja elinmuutoksiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
McGavin & Zachary: Pathologic Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Mosby<br />
Elsevier, 2007.Täydentävä kirjallisuus: Jubb, Kennedy and Palmer´s Pathology of<br />
Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie, 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Kaksi kirjallista tenttiä, joiden kummankin kesto 4h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistumiselle on suositeltavaa,<br />
että yleinen patologia on suoritettu.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 54 h<br />
Histopatologia 1,5 op<br />
90034<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa tavallisimpien kasvaimien,<br />
tulehdusten ja rappeumien aiheuttamat histologiset muutokset eri kudoksissa, osaa<br />
kuvata ja nimetä muutokset ja osaa yhdistää muutokset tautien syntymekanismeihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kasvaimien, tulehdusten ja rappeumien<br />
43
syntymekanismeja ja niihin liittyviä histologisia muutoksia eri elimissä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Histopatologian preparaattiaineisto,<br />
McGavin & Zachary: Pathologic Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Mosby<br />
Elsevier, 2007 Täydentävä kirjallisuus: Ross ym.: Histology: A Text and Atlas. 5.<br />
painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakson lopuksi mikroskopointitentti, jossa opiskelija kuvailee<br />
havaitsemiaan histologisia muutoksia ja asettaa diagnoosin. Lisäksi lyhyitä<br />
teoriakysymyksiä. Tentin kesto 2h.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistumiselle on suositeltavaa,<br />
että Terve kotieläin -kokonaisuus on suoritettu.<br />
Lisätiedot: Tenttejä järjestetään vain kevätlukukaudella.<br />
Toteutus ja työtavat: Mikroskopointiopetusta 22 h.<br />
Obduktiokurssi 8,5 op<br />
90036<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa tavallisimpien<br />
kotieläinten obduktion, tunnistaa tärkeimpien tautien aiheuttamat muutokset<br />
elimistössä ja ymmärtää niiden syntymekanismin. Opiskelija osaa kuvata<br />
obduktiolöydökset selvästi, ottaa tarvittavat näytteet jatkotutkimuksiin osaa tuottaa<br />
johdonmukaisen yhteenvedon asiasta. Opiskelija ymmärtää obduktion osana yksilön<br />
tai lauman hoitoa, tuntee suullisen ja kirjallisen asiantuntija argumentoinnin perusteet<br />
ja toimii obduktioihin liittyen eettisesti ja vastuullisesti.<br />
Sisältö: Kurssi on jaettu kahteen jaksoon, joista ensimmäisessä (syksyllä) keskitytään<br />
obduktiotekniikkaan, topografiseen anatomiaan ja muutosten kuvailuun. Joulun<br />
jälkeen painotus siirtyy enemmän demonstraatioihin. Koko vuoden harjoitusten kulku<br />
on kuitenkin sama: muutosten kuvaus, differentiaalidiagnoosit ja muutosten tai taudin<br />
syntymekanismin läpikäyminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary: Pathologic Basis of<br />
Veterinary Disease. 4. painos, Mosby Elsevier, 2007<br />
Täydentävä kirjallisuus: Jubb, Kennedy and Palmer´s Pathology of Domestic<br />
Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Obduktiokurssin aikana opiskelija osallistuu yhteensä 21 obduktioon,<br />
Eviran demonstraatioihin (7kpl) sekä kahteen seminaariesitykseen. Opiskelijat tekevät<br />
yksin tai pienissä ryhmissä yhden seminaariesityksen kurssin aikana. Kurssin<br />
päätteeksi on suullinen tentti (= koeobduktio), jossa kukin opiskelija suorittaa yksin<br />
eläimen obduktion, kirjoittaa pöytäkirjan ja vastaa suullisiin kysymyksiin.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jakson suulliseen lopputenttiin<br />
osallistumisen edellytyksenä on histopatologian, yleisen patologian ja elinpatologian<br />
hyväksytty suorittaminen.<br />
Lisätiedot: Obduktiotekniikka- ja obduktiokurssin aikana opiskelija osallistuu 21<br />
obduktioon. Tämän kurssin hyväksytty suoritus on edellytyksenä klinikkaopetukseen<br />
osallistumiselle.<br />
Toteutus ja työtavat: Pienryhmäopetusta 63 h, demonstraatioita (Evira) 10 h, oman<br />
seminaarin tekeminen ryhmätyönä 4 h, seminaarien kuunteleminen 4 h.<br />
44
Eläinlääketieteellinen epidemiologia 9 op<br />
90156<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää perusasiat tautien syistä ja niiden tutkimisesta<br />
populaatiotasolla, infektiotautien kohdalla myös tarttumisesta ja leviämisestä. Hän osaa<br />
toimia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin ja hän saa valmiuksia selvittää tilaongelmia.<br />
Opiskelija ymmärtää epidemiologisten ja tilastollisten menetelmien käyttämisen merkityksen<br />
tautien tai taudinpurkausten syiden selvittämisessä ja vastustamisessa ja ymmärtää<br />
diagnostisten testien käyttämiseen liittyvät haasteet. Opiskelijalla on valmiudet tulkita ja<br />
ymmärtää sellaisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa on käytetty epidemiologisia menetelmiä, ja<br />
hänellä on perustiedot suunnitella ja tehdä hyvän etiikan mukaisia epidemiologisia<br />
tutkimuksia.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot:<br />
90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia,<br />
90063 Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta, taudinpurkausharjoituksia, tautivalmiusharjoituksia,<br />
tietokoneharjoituksia, kirjallisuuden arviointia, oman tutkimusprojektin suunnittelua,<br />
oppimispäiväkirja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu opintojaksokuvausten yhteydessä.<br />
Kurssimateriaali (paitsi lainsäädäntö) on Moodle-alustalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty (90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia: 0-5,<br />
90063 Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi: hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki)<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso 90063 sisältää biostatistiikan perusteita ja analyyttistä<br />
epidemiologiaa.<br />
Suoritustavat: 90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia: tautivalmiusharjoitukset<br />
ja oppimispäiväkirja, 90063 Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi:<br />
epidemiologisen artikkelin arviointi (pienryhmätyö), epidemiologisen tutkimussuunnitelman<br />
laatiminen (projektityö), tietokoneharjoitukset.<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op<br />
90031<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki)<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää perusasiat infektiotautien ja zoonoosien tarttumisesta,<br />
leviämisestä ja vastustamisesta sekä hallitsee tärkeimmät vastustettavat eläintaudit.<br />
Hän osaa toimia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin. Hänellä on valmiudet toimia<br />
tautivalmiusasioissa vuorovaikutuksessa erilaisten asiantuntijoiden kanssa aktiivisena<br />
ryhmän jäsenenä. Lisäksi hänellä on valmiudet tehdä rakentavasti oma- ja<br />
vertaisarvioita.<br />
Sisältö: Johdanto infektiotautien epidemiologiaan, eläinlääkintölainsäädännössä<br />
mainitut lakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit, tautivastustusorganisaatio<br />
sekä Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) ja rajatarkastuksen rooli<br />
tautivastustuksessa, tilatason desinfektio, eläinrokotteet tautivastustuksessa,<br />
valmiusharjoitukset, ajankohtaisia asiantuntijaluentoja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomonisteet ja eläinlääkintölainsäädännön osa D<br />
- Eläintaudit, Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvike- ja terveysosasto, Valtion<br />
painatuskeskus, Helsinki, uusin painos.(http://www.mmm.fi/el/laki/).<br />
Suoritustavat: Oppimispäiväkirjan tiivistelmä (aktivoivin kysymyksin)<br />
45
ja tautivalmiusharjoitukset (projektityö).<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta ja luentoharjoituksia 36 h, valmiusharjoitusten<br />
valmistaminen ryhmä- ja yksilötyöskentelynä 47 h, valmiusharjoitusten purkaminen<br />
asiantuntijakommentaattoreille 8 h, oma ja vertaisarviointi 4 h, kurssin kooste-ja<br />
palautetilaisuus 1 h. Sen lisäksi oppimispäiväkirjan ja sen tiivistelmän laatimiseen on<br />
varattava aikaa noin 20 h; osa tästä ajasta on jo merkitty kurssiohjelmaan.<br />
Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi 4 op<br />
90063<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi (epidemiologian blokki)<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää epidemiologisten menetelmien merkityksen ja hän saa<br />
valmiuksia niiden käyttämiseen tautien, tilaongelmien tai taudinpurkausten syiden<br />
selvittämiseen ja vastustamiseen ja hän ymmärtää diagnostisten testien käyttämiseen<br />
liittyvät haasteet. Opiskelija saa valmiuksia tulkita, arvioida ja suunnitella<br />
epidemiologisia menetelmiä käyttäviä tieteellisiä tutkimuksia. Lisäksi opiskelijan<br />
ymmärrys tieteellisen tutkimuksen perusteista lisääntyy ja hän osaa suhtautua<br />
kriittisesti aineistoperusteisiin päätelmiin ja tutkimustuloksiin sekä käyttää tilastollisia<br />
menetelmiä parantaakseen mahdollisuuksiaan päästä oikeaan johtopäätökseen tuloksia<br />
tulkitessaan. Hän tuntee tavallisimmat tilastolliset testit sekä niiden mahdollistamat<br />
aineiston sisältötulkinnat.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Lisämateriaali: Houe ym.: Introduction to Veterinary Epidemiology, Biofolia, 2004.<br />
Thrusfield: Veterinary epidemiology, 3. painos, Blackwell Publishing, 2005.<br />
Petrie & Watson: Statistics for Veterinary and Aimal Science, Blackwell Publishing,<br />
1999. <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Epidemiologisen artikkelin arviointi (pienryhmätyö), epidemiologisen<br />
tutkimussuunnitelman laatiminen (pareittain tehtävä projektityö),<br />
tietokoneharjoitukset.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala (jakson kokonaisvastuu), Hannu Rita<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää biostatistiikan perusteita ja<br />
analyyttistä epidemiologiaa.<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus ja niihin sisältyvät luentoharjoitukset 26 h,<br />
ryhmätyöskentelynä taudinpurkausharjoitukset 3 h ja epidemiologisen artikkelin<br />
arviointi 4 h, parityöskentelynä tietokoneharjoitukset 15 h ja oman epidemiologisen<br />
tutkimussuunnitelman laatiminen 7 h. Lisäksi artikkeliarviointien ja<br />
tutkimussuunnitelmaprojektien palauteseminaarit 8 h ja palautetilaisuus 1 h.<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 7 op<br />
90071<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy farmakologian ja toksikologian perusteisiin sekä eläinten<br />
lääkintää ohjaaviin säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin. Tarkemmat oppimistavoitteet on<br />
kuvattu kunkin jakson yhteydessä.<br />
Sisältö: Sisältää farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi) perusjakson<br />
(90072), sekä lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssin (90074). Tarkemmat sisällöt on<br />
kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja<br />
eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita, joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan<br />
46
ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: 0-5. Arvosana määräytyy perusjakson välikuulustelujen (1/3 + 1/3) sekä<br />
lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kuulustelun (1/3) pisteiden perusteella.<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Suoritustavat: Perusjaksosta on kaksi kirjallista välikuulustelua. Lääkkeiden käyttö ja<br />
määrääminen -kurssi: kirjallinen tentti<br />
Farmakologian ja toksikologian perusjakso 6 op<br />
90072<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää farmakokinetiikan ja -dynamiikan pääperiaatteet,<br />
tuntee tärkeimpien eläinlääkinnässä käytettävien lääkeaineryhmien<br />
vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset, osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa<br />
yksittäisistä lääkeaineista ja niiden käytöstä eläimille ja tietää myrkytyksen hoidon<br />
yleiset pääperiaatteet.<br />
Sisältö: Lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen<br />
perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit. Lääkkeiden<br />
käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi<br />
kurssilla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon<br />
hankintaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Adams: Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8. painos, Iowa State University<br />
Press, 2001 tai uudempi painos.<br />
Koulu & Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia. 7. painos, Medicina, 2007<br />
Guardabassi ym. (edit.): Guide to Antimicrobial Use in Animals, Wiley- Blackwell<br />
2008, ISBN: 978-1-4051-5079-8<br />
Attila & Sandholm: Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2. painos,<br />
Gummerus, 1998 tai open access verkkoversio http://hdl.handle.net/1975/380<br />
Attila ym.: Eläinanestesiologia. 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 4, 2003 tai open access verkkoversio<br />
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/<br />
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet<br />
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/laakitseminen/elainten_mikrobilaakeh<br />
oidon_periaatteet/, BSCW-alustalla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kaksi välikuulustelua, osallistuminen harjoituksiin, tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi: Kumpikin välikuulustelu läpäistävä hyväksytysti. Välikuulustelujen<br />
pistemäärät lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian<br />
arvosanaan (0-5).<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 48 h, harjoitukset 41 h, verkko-opetus 12 h,<br />
vierailu teollisuuslaitokseen 8 h, välikuulustelut 4 h<br />
47
Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
90074<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy eläinten lääkintään liittyvään lainsäädäntöön,<br />
määräyksiin ja ohjeisiin, sekä oppii soveltamaan niitä käytännössä ja kirjoittamaan<br />
lääkemääräyksen.<br />
Sisältö: Lääkkeiden käyttöä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö, muut lääkkeiden<br />
käyttöä eläimillä koskevat määräykset ja ohjeet, antidopingtyö ja lääkkeiden käyttö<br />
eläintapahtumissa, reseptioppi.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö, osa B: lääkkeet<br />
http://wwwb.mmm.fi/el/laki/b/default.html<br />
Pharmaca Fennica Veterinaria 2010<br />
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet<br />
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/laakitseminen/elainten_mikrobilaakeh<br />
oidon_periaatteet/, BSCW-alustalla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti<br />
Arviointi: Kirjallinen tentti läpäistävä hyväksytysti. Tentin pistemäärä lasketaan<br />
mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian arvosanaan (0-5).<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Toteutus ja työtavat: luennot 7 h, harjoitukset 2 h, verkkotyöskentely 2 h,<br />
kotitehtävät 14 h, tentti 2 h<br />
Johdanto kliiniseen työhön 7,5 op<br />
90089<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy potilaskäynnin eri vaiheisiin ja saa monipuolisia valmiuksia<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalassa toimimiseen.<br />
Sisältö: Asiakaspalvelun ja vuorovaikutustaitojen perusteet. Pieneläin- ja hevospotilaan<br />
käsittely, kliininen tutkiminen ja terveydentilan arviointi. Tärkeimmät kliiniset<br />
laboratoriotutkimukset ja niiden tulosten tulkinta. Yleiskirurgian perusteet (aseptiikka,<br />
kirurgiset välineet, ompeleet ja ommelaineet) ja potilaan valmistelu leikkaukseen. Säteilyn<br />
käytön perusteet, säteilyturvallisuus, röntgenkuvien ottamisen ja niiden tulkinnan perusteet<br />
sekä tutustuminen muihin diagnostisiin kuvantamismenetelmiin. Käytännön toiminta<br />
eläinsairaalassa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava<br />
materiaali<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>päiväkirja ja osallistuminen harjoituksiin. Kliininen kemia: kirjallinen<br />
tentti tai vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jakso Säteilyturvallisuus ja radiologian perusteet:<br />
kirjallinen tentti.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Karoliina Autio<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää kliinisen kemian (tentin tunniste 90114) ja yleisen<br />
radiologian osuuden (tentin tunniste 90203). Opiskelija voi samalla suorittaa<br />
säteilyturvakeskuksen eläinröntgentoiminnasta vastaavan johtajan kuulustelun läpäisemällä<br />
Säteilyturvallisuus ja radiologian perusteet –tentin vähintään 75 %:lla maksimipistemäärästä<br />
(muutoin hyväksymisrajana on 60 %).<br />
Toteutus ja työtavat: luennot 63 h, harjoitukset 36 h, kirjalliset tentit 4 h<br />
48
6.2.2.1 Valinnaiset opinnot<br />
Kandidaatin tutkinto sisältää yhteensä 7 opintopistettä valinnaisia opintoja. Ne koostuvat<br />
tiedekunnassa suoritettavista vaihtoehtoisista opinnoista (1-7 op) ja vapaasti valittavista<br />
opinnoista (0-6 op). Valinnaisia opintoja voi täydentää myös osallistumalla tieteelliseen<br />
konferenssiin ja kirjoittamalla siitä lyhyen raportin (1-2 op), esittelemällä eläinlääketieteen<br />
opintoja messuilla, lukioissa tai abi-infoissa (käytännön viestintä 1-2 op), kirjoittamalla<br />
esseen valitsemastaan kirjasta (1-2 op) tai kirjoittamalla laajemman ja syvällisemmän<br />
kandidaatin näyteportfolion (1 op). Osallistumisesta ainejärjestötoimintaan on myös<br />
mahdollista saada 1-2 op opintosuoritus kandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin.<br />
Opiskelija voi halutessaan sisällyttää kandidaatin tutkintoon muualla suoritettuja<br />
yliopistotasoisia vapaasti valittavia opintoja enintään 6 opintopistettä. Opinnot rekisteröidään<br />
tiedekunnan kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen (esim.<br />
opintosuoritusote) opintojen suorittamisesta.<br />
Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelijalta (puh. 191 57157) ja Alman<br />
opintosivuilta: Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelijoille.<br />
Lukuvuonna 2009-2010 järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja:<br />
The ABC of Animal Experiments 6 op<br />
90314<br />
Kohderyhmä: Students of Veterinary Faculty and of other biomedical disciplines<br />
Tavoite: The course leads to C-category (scientist) competence to work with laboratory<br />
animals according to European (Convention 1986/ETS 123; Directive 86/609/EEC) and<br />
Finnish legislation (62/2006).<br />
Sisältö: 1. Biology and husbandry of laboratory animals, 2. Microbiology and disease, 3.<br />
Genetics, 4. Health hazards and safe practices, 5. Design and conduct of animal experiments,<br />
6. Anaesthesia, analgesia and experimental procedures, 7. Alternatives to animal use, 8.<br />
Ethical aspects and legislation, 9. Analysis of scientific literature.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Handbook of Laboratory Animal Science (2nd edition), Vol<br />
1, Essential Principles and Practices. Jann Hau and Gerald L. Van Hoosier, Jr. (eds). CRC<br />
Press, 2003.<br />
Arviointi: Passed - failed<br />
Vastuuhenkilö: Timo Nevalainen (timo.nevalainen@uku.fi)<br />
Toteutus ja työtavat: Lectures (70 %), group works (20 %) and practicals (10 %). The<br />
course includes an examination.<br />
Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien molekyylibiologinen<br />
detektio 3 op<br />
90359<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijat ja valmiit<br />
eläinlääkärit.<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien<br />
molekyylibiologisessa detektiossa yleisesti käytettyjen menetelmien toimintaperiaatteet,<br />
pystyy käyttämään PCR-menetelmiä itsenäisesti sekä tietää miten PCR-menetelmiä voi<br />
soveltaa omiin tarpeisiin.<br />
49
Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien<br />
molekyylibiologisiin detektiomenetelmiin<br />
(PCR-, hybridisaatio- ja mikrosirumenetelmät) . Kurssin pääpaino on PCR-menetelmillä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla osoitettava materiaali<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisen tehtävän<br />
palauttaminen.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Riikka Keto-Timonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet Terve kotieläin -kokonaisuuden.<br />
Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot, harjoitukset, demonstraatio ja kirjallinen tehtävä<br />
Julkaisu 3 op<br />
90316<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Sisältö: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessä<br />
julkaistavaksi hyväksytty artikkeli.<br />
Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaaja tai valvoja.<br />
Lisätiedot: Kandidaatin tutkielman pohjalta kirjoitetusta artikkelista on mahdollista saada 1-2<br />
op hyväksiluettua kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin.<br />
Keinosiemennys 3 op<br />
90317<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat<br />
Ajoitus: Luennot ja harjoitukset loppukeväällä, teurastamoharjoittelu toukokuussa<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta sekä oppii<br />
kummankin lajin keinosiemennystekniikat. <strong>Opinto</strong>jakson suorittaminen antaa pätevyyden<br />
toimia seminologin sijaisena.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juhani Taponen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, miten<br />
seminologilomittajapaikkoja on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajan<br />
ulkopuolella. <strong>Opinto</strong>jakson toteutuminen varmistuu syksyn 2009 aikana.<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 22h, käytännön harjoituksia noin 35h Saarella sekä<br />
nautateurastamossa, paikka avoin, (tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteet<br />
saadaan suoritetuksi), kuulustelu 2h.<br />
Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op<br />
90334<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat sekä muut alasta kiinnostuneet<br />
opiskelijat sekä valmiit eläinten kanssa työskentelevät ammattilaiset.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitys kotieläinten etologian merkityksestä<br />
eläintuotannolle sekä hyvinvoinnin määrittelemisestä ja mittauksesta. Opiskelijalla on kuva<br />
etologian ja hyvinvoinnin alan uusimmasta tutkimuksista. Opiskelijalla on myös ymmärrystä<br />
tutkimuksen suunnittelusta ja tulosten kriittisestä tarkastelusta.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen ja erilaisten ryhmätöiden avulla<br />
koti-eläinten käyttäytymispiirteiden kautta mm. domestikaatiota ja evoluutiota, hyvinvoinnin<br />
50
määritelmiä sekä häiriökäyttäytymisen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi pohditaan,<br />
kuinka käyttäytymistä voi käyttää avuksi hyvinvoinnin käytännön arvioinnissa. Kurssilla<br />
tutustutaan hyvinvoinnin tieteelliseen mittaamiseen sekä kerrotaan uusimmista kotimaisista<br />
alan tutkimustuloksista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettu ja etukäteen lähetetty materiaali.<br />
Suoritustavat: osallistuminen opetuspäiviin ja etätehtävän hyväksytty palautus<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Laura Hänninen, Anna Valros<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan perusopiskelijat, joilla on Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu -<br />
kurssi suoritettu.<br />
Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 tai vastaavat tiedot.<br />
Kurssille otetaan enintään 25 henkilöä.<br />
Toteutus ja työtavat: Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4h<br />
luentoja ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3h. Kurssin päätteeksi aihetta käsitellään<br />
roolipelissä. Kurssiin kuuluu opiskelijoille lähetettävät etätehtävät.<br />
Käytännön viestintä 1-2 op<br />
90390<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Sisältö: Eläinlääketieteen opintojen esittely messuilla, lukioissa tai abi-infoissa. Ennen<br />
esittelyä opiskelija saa koulutusta esittelystä ja perehtyy esittelymateriaaliin. Esittelyvierailut<br />
sovitaan erikseen, opiskelija voi myös itse ehdottaa vierailua esimerkiksi omaan lukioonsa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Rinnemaa, puh. 191 58461<br />
Maidontuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90352<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy maidontuotantoon ja maitohygieniaan sekä lypsykarjan<br />
tuotanto- ja elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettu materiaali<br />
Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo luennoilla<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Satu Pyörälä, Miia Lindström<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus (90161)<br />
tulee olla suoritettuna ennen opintojaksolle osallistumista.<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot<br />
Opiskelijatuutorointi 2 op<br />
90328<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Huhtikuu-elokuu 2010<br />
Tavoite: Tuutortoiminnan avulla uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat<br />
eläinlääketieteelliseen <strong>tiedekunta</strong>an ja Helsingin yliopistoon opiskelu- ja käytännön<br />
toimintaympäristönä. Tuutor auttaa uusia opiskelijoita ajankohtaisissa käytännön<br />
kysymyksissä sekä ennen kaikkea auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Tuutorina<br />
toimiva opiskelija syventää tietojaan Helsingin yliopistosta, Viikin kampuksesta ja<br />
51
eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sekä soveltaa niitä auttaessaan uutta opiskelijaa<br />
integroitumaan yliopistoyhteisöön. Tuutor saa myös kokemusta pienryhmän ohjaamisesta ja<br />
toimimisesta vertaistukena.<br />
Sisältö: Tiedekunnan järjestämä tuutorkoulutus (6 tuntia), tuutorointisuunnitelman sekä<br />
kirjeen laatiminen omalle tuutorryhmälle, pienryhmäohjaajana toimiminen syyslukukaudella<br />
2010<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Lähteinen-Kyykkä, Merja: Uudien opiskelijoiden<br />
pienryhmäohjaajan <strong>opas</strong> (2004). Helsinki: YTHS. Nyytin www-sivuilta löytyvä<br />
“Tuutori<strong>opas</strong>” http://www.nyyti.fi/evaita_opiskeluun/tuutori<strong>opas</strong>.htm<br />
Suoritustavat: Tuutorkoulutukseen osallistuminen, tuutorointisuunnitelman tekeminen,<br />
pienryhmäohjaajana toimiminen ja itsearviointiraportti tuutoroinnista.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Leena Luukkanen<br />
Lisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (130 eur). Vaihto-opiskelijoiden<br />
tuutorina toimimisesta (pääosin tämä tapahtuu 5. lukuvuoden klinikkaopetuksen yhteydessä)<br />
on myös mahdollista saada opintosuoritus eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon<br />
vaihtoehtoisiin opintoihin. Edellytyksenä on tuutorina toimiminen ja raportin kirjoittaminen.<br />
Myös kv-tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (150 eur). Lisätietoja kv-tuutorina<br />
toimimisesta tiedekunnan kanslian kansainvälisten asioiden suunnittelijalta.<br />
Toteutus ja työtavat: Tuutorkoulutukseen osallistuminen, pienryhmäohjaajana toimiminen<br />
Sorkkahoitokurssi 2 op<br />
90348<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat (2. ja 3. vuosikurssin)<br />
opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: perustiedot toiminnallisesta sorkkahoidosta naudalla<br />
Sisältö: 1. pv (iltapäivä): sorkan rakenne, tavallisimmat sorkkasairaudet, toiminnallinen<br />
sorkkahoito; 2. pv: sorkkahoitoa käytännössä<br />
Suoritustavat: läsnäolo luennoilla ja harjoituksissa<br />
Toteutus ja työtavat: luentoja 4h Viikissä ja 8h käytännön sorkkahoitoa Saarella, sekä<br />
kotitehtävä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: luentomateriaali<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilöt: Minna Kujala, Timo Soveri<br />
Tiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 1 op<br />
90346<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä ne<br />
kandidaatin tutkintoa suorittavat, jotka ovat tehneet lisensiaatin tutkielman<br />
tutkimussuunnitelman.<br />
Ajoitus: Erikseen sovittavana aikana järjestettävä verkkokurssi.<br />
Tavoite: Kurssin suorittanut henkilö osaa etsiä ja löytää tietoa ja erilaisia tiedonlähteitä, osaa<br />
arvioida löytämänsä tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää tiedonhankinnan ja -<br />
haun merkityksen oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia.<br />
Sisältö: Viikin tiedekirjaston koostama Vivo-kurssi tarjoaa Helsingin yliopiston<br />
eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden opiskella<br />
tiedonhankintaa verkossa. Kurssi <strong>opas</strong>taa tiedonhaussa ja esittelee keskeiset<br />
verkkotiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää Vivo-sivustolta löytyvään materiaaliin<br />
ja sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekä annetun<br />
52
oppimistehtävän hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä Moodle-oppimisalusta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Raisa Iivonen/Viikin tiedekirjasto<br />
Tutkimus elintarvike- ja ympäristöhygieniassa; kysymyksenasettelusta raportointiin<br />
3 op<br />
90311<br />
Kohderyhmä: Tarkoitettu elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kesäkouluun<br />
osallistuville eläinlääketieteen opiskelijoille, rajoitettu opiskelijamäärä. Kesäkouluopiskelijat<br />
valitaan vapaamuotoisten hakemusten ja haastattelujen perusteella.<br />
Ajoitus: huhtikuu-elokuu<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee elintarvike- ja ympäristöhygieenisen tutkimuksen keskeiset teemat<br />
ja hallitsee siinä käytettävät menetelmät ja niiden periaatteet. Opiskelija hallitsee tieteellisen<br />
kirjoittamisen ja viitteidenhallinnan perusteet ja pystyy soveltamaan oppimaansa lisensiaatin<br />
tutkielman kirjoittamisessa. Opiskelijalla on valmius esitellä tutkimustuloksia tieteellisen<br />
esitelmän muodossa. Opiskelija hahmottaa, miten elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
tutkimuksen keskeiset teemat liittyvät käytännön tehtäväkenttään.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kurssin aikana tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiin<br />
sekä tutustuu elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtäväkenttään.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin oppimateriaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen. Poissaolot korvataan<br />
kirjallisin tehtävin.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty. Kurssilla käytetään osaamisen jatkuvaa arviointia, jossa<br />
opiskelija saa läpi kurssin palautetta edistymisestään.<br />
Vastuuhenkilö: Miia Lindström<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla hyväksytty kesäkouluun.<br />
Kandidaatin tutkielman suorittamisesta ennen kesäkoulua voi sopia lisnsiaatintutkielman<br />
ohjaajan kanssa.<br />
Lisätiedot: Hakuaika kesäkouluun joulu-tammikuussa, ilmoitus julkaistaan Almassa.<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot, harjoitukset, kirjalliset tehtävät, ekskursiot, seminaarit,<br />
tieteellisen posterin laatiminen, muut mahdolliset työtavat.<br />
Tutkimusmenetelmien opintopiiri 1 op<br />
90268<br />
Kohderyhmä: Lisensiaatti- tai väitöstutkielmaa suunnittelevat ja tekevät opiskelijat ja heidän<br />
ohjaajansa.<br />
Ajoitus: Korkeintaan kerran kuussa kevät- ja syyslukukausien aikana<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>piiriin osallistumalla opiskelija tekee parempia tutkimussuunnitelmia ja saa<br />
apua tutkimusmenetelmällisiin ongelmiinsa, koska kehittää taitojaan käyttää tilastollisia<br />
menetelmiä päättelyn tukena ja taitojaan nähdä kokonaisuuksia tutkimuskohteen ja<br />
menetelmien vuorovaikutuksesta.<br />
Sisältö: Tutkimusmenetelmien opintopiiri on havainto-, kenttä- ja kliinisten tutkimusten sekä<br />
epidemiologisten ja tilastollisten menetelmien keskustelufoorumi. Tutkimusmenetelmät ovat<br />
keskeinen osa tutkimustyötä ja niiden valinnassa tulee ottaa huomioon tutkimuskysymykset ja<br />
odotetut tulokset sekä niistä tehtävät päätelmät, koska päätelmät ovat osaltaan menetelmien<br />
leimaamia. Hyvään menetelmäosaamiseen kuuluu paitsi menetelmien tekninen hallinta myös<br />
näkemys tutkimuskohteen ja menetelmien vuorovaikutuksesta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: M. Elwood: Forward projection - using critical appraisal in<br />
the design of studies; International Journal of Epidemiology 2002; 31:1071-1073.<br />
http://ije.oupjournals.org/cgi/reprint/31/5/1071<br />
53
Suoritustavat: Läsnäolo ja mahdollisesti esitys; osallistuminen keskusteluun.<br />
Perusopiskelijat saavat opintopiiristä yhden opintopisteen osallistumalla 1) 6 opintopiiriin tai<br />
2) pitämällä oman esityksen ja osallistumalla sen lisäksi kahteen opintopiiriin.<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala, Hannu Rita<br />
Lisätiedot: anna-maija.virtala@helsinki.fi ja<br />
http://www.vetmed.helsinki.fi/tutkijakoulutus/biostatistiikka.htm<br />
Toteutus ja työtavat:<br />
<strong>Opinto</strong>piirissä etukäteen ilmoittautuneet osanottajat esittävät tutkimussuunnitelmansa tai -<br />
ongelmansa tiivistetysti, jonka jälkeen sitä kommentoidaan ja siitä keskustellaan.<br />
Valinnainen harjoittelu 2 op<br />
90305<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Tavoite: Alan työkokemuksen saaminen opintojen aikana.<br />
Sisältö: Yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen<br />
tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Haettavana olevista yliopiston<br />
tukemista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammi-helmikuussa 2010 tiedekunnan<br />
opintosivuilla Almassa: Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelussa. Harjoittelun kesto on<br />
yleensä 1-3 kk (väh. 1 kk) ja siitä voidaan hyväksilukea 2 op eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin.<br />
Suoritustavat: työharjoittelu ja lyhyt noin yhden sivun mittainen oppimispäiväkirja<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Aunela<br />
Lisätiedot: Työharjoitteluksi hyväksytään muukin kuin yliopiston tukema harjoittelu (esim.<br />
työskentely pieneläinklinikalla, antidoping-työ Vermossa jne.) Täytä harjoittelulomake, johon<br />
tulee työpaikan yhdyshenkilön allekirjoitus ja liitä mukaan lyhyt noin yhden sivun mittainen<br />
oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirjojen palautus tiedekunnan kanslian opintoasioihin<br />
opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalle (anu.aunela@helsinki.fi).<br />
Vastasyntyneen varsan hoitokurssi 2 op<br />
90308<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Luennot helmikuun loppu 2010, käytännön harjoittelu maalis-toukokuu 2010<br />
Tavoite: Kurssi valmentaa opiskelijoita eläimen normaalin käyttäytymisen sekä sen<br />
poikkeavuuksien tunnistamiseen. Kurssi lisää opiskelijan käytännön valmiuksia eläinten<br />
käsittelyssä ja hoitamisessa. Opiskelija saa tuntuman elävän eläimen kanssa työskentelyyn jo<br />
opintojen alkuvaiheessa.<br />
Sisältö: Tamman tiineys ja synnytys, vastasyntynyt varsa ja sen ominaispiirteet, normaali<br />
varsan käyttäytyminen, varsan ongelmien tunnistaminen (heikko varsa, hengityselinten,<br />
raajojen, ruoansulatuskanavan, navan ongelmat), varsan keinoruokinta, orpovarsa ja sen<br />
erityispiirteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: hyväksyttävä läsnäolo, tuntiseuranta (Flexim), oppimispäiväkirja<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty, vaatimuksena osallistuminen teoriaosaan, <strong>opas</strong>tuksiin,<br />
käytännön toimintaan ja iltapäivä-diskussioihin<br />
Vastuuhenkilö: Michael Hewetson, Kati Niinistö<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: eläinlääketieteellinen fysiologia (normaalit<br />
elintoiminnot), obstetriikka (tamman riskitiineydet, synnytys ja sen ongelmat), neonatologia<br />
(vastasyntyneen sairaudet)<br />
Toteutus ja työtavat: luennot 3 tuntia, opetusvideot ja oppimispäiväkirja käytännön<br />
54
harjoittelun aikana, iltapäivädiskussio ja palaute 6 tuntia. Käytännön harjoittelu <strong>opas</strong>tuksineen<br />
32 tuntia.<br />
Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen anatomia 2 op<br />
90372<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijat<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Edeltävät opinnot: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan terve kotieläin -opintokokonaisuus tai<br />
vähintään opintokokonaisuuteen kuuluvat anatomian opinnot<br />
Tavoite: Tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä eläinlajien rakenteellisten<br />
erikoispiirteiden merkityksestä niiden luontaiselle liikkumiselle ja käyttäytymiselle, mikä<br />
antaa valmiuksia ja tietoa eksoottisempien koti- ja tuotantoeläinten hoitovaatimuksista.<br />
Kurssin aikana kertautuu tavallisimpien kotieläinten perusanatomia vertailtaessa niiden<br />
perusrakenteen eroja eksoottisempien eläinten vastaaviin rakenteisiin. Oppilasesitykset<br />
toteutetaan tieteellisen kokouskäytännön mukaisesti, jolloin oppilaat saavat kokemusta<br />
tieteellisen kokouksen kulusta ja toteutustavasta.<br />
Sisältö: Eksoottisten koti- ja tuotantoeläinten perusrakenne ja rakenteelliset erikoispiirteet.<br />
Lajista tai lajiryhmästä riippuen rakenteen läpikäyminen voi keskittyä esimerkiksi tuki- ja<br />
liikuntaelimistöön tai ruoansulatuselimistöön. Esimerkkilajeja ovat poro, alpakka, laama,<br />
strutsi, matelijat ja eksoottiset jyrsijät sekä muut lajit opiskelijoiden kiinnostuksen tai<br />
ajankohtaisuuden mukaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Veterinary anatomy of domestic mammals, Schattauer 2004<br />
sekä opiskelijoiden valitsemat ja opettajan hyväksymät tieteelliset artikkelit ja<br />
eläinlajikohtaiset rakenneoppaat.<br />
Suoritustavat: Suullinen esitys ja ryhmätyö leikkelysalissa<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Lisätiedot: Kurssille otetaan 18 opiskelijaa<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 6 h, opiskelijaesitykset 16 h (10 h esityksen teko + 6 h<br />
esitykset), ryhmätyöskentely leikkelysalissa 10 h<br />
Luennot koostuvat vastuuopettajan johdanto- ja yhteenvetoluennoista sekä yhdestä<br />
vierailevan asiantuntijan luennosta. Opiskelijat valmistelevat ja esittävät 15+5 minuutin<br />
mittaisen esityksen valitsemastaan lajista (opettajan tuottamasta lajilistasta tai<br />
omavalintaisesta lajista). Esitysrungot jaetaan kaikille osallistujille ja niihin liitetään myös<br />
käytetyt kirjallisuusviitteet. Opiskelijaesitykset toteutetaan tieteellisen kokouksen muodossa,<br />
jossa oppilaat toimivat myös puheenjohtajana. Vastuuopettaja ryhmittelee esitettävät aiheet<br />
sopiviksi kokonaisuuksiksi. Opiskelijat suorittavat esityksistä myös vertaisarviointia.<br />
Dissektioharjoitukset tehdään ryhmätyönä vastuuopettajan johdolla saatavan materiaalin<br />
mukaan (esim. Korkeasaaresta).<br />
Zoonoosit Euro<strong>opas</strong>sa 2 op<br />
90368<br />
Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu erityisesti eläinlääketieteen 2.-3. vuosikurssien, sekä<br />
lääketieteen opiskelijoille. Kurssille otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä ja lääkäreitä.<br />
Edeltävät opinnot: Suositeltavaa on, että opiskelija on osallistunut mikrobiologian<br />
opetukseen.<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät Euro<strong>opas</strong>sa eläimistä ihmiseen siirtyvät zoonoosit,<br />
niiden ekologian, rakenteen ja lisääntymisen, epidemiologian, diagnostiikan, torjunnan ja<br />
hoidon, sekä mahdolliset taustatekijät uusien ja vanhojen zoonoottisten mikrobien<br />
aiheuttamille epidemioille.<br />
55
Sisältö: Luentoja zoonooseja aiheuttavista mikrobeista Euro<strong>opas</strong>sa, pääpaino<br />
villieläinperäisissä (myös niveljalkaisten välittämissä), ei elintarvikevälitteisissä infektioissa.<br />
Kurssilla käsitellään mm. seuraavia mikrobeja/infektioita: myyräkuume, puutiaisaivokuume,<br />
West Nile- infektio, pogostantauti, lehmärokko, borrelioosi, tularemia, anaplasmoosi,<br />
babesioosi, bartonellat, leptospiroosi, toksoplasma, ekinokokkoosi, trikinelloosi,<br />
leishmaniaasi, rabies.<br />
Suoritustavat: seminaariesitys<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty (seminaariesityksen perusteella)<br />
Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja kaksi päivää, itseopiskelua sekä seminaari, johon opiskelija<br />
laatii 5-10 min esityksen etukäteen jaetun taustamateriaalin pohjalta.<br />
Myöhemmin järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja:<br />
Elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologinen tyypittäminen 3<br />
op<br />
90312<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat ja<br />
tiedekunnan jatko-opiskelijat<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2011<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien<br />
molekyylibiologisessa tyypittämisessä yleisesti käytettyjen menetelmien perusperiaatteet sekä<br />
tietää miten menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi esim. epidemiologisissa tutkimuksissa,<br />
kontaminaatioreittien selvityksessä elintarvikkeiden tuotantoketjussa sekä bakteerilajien<br />
tunnistamisessa.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien<br />
molekyylibiologiseen tyypittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen tehtävän palauttaminen<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistuva opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opinnot.<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot ja kirjallinen tehtävä<br />
Kalatuotantoketjun elintarvikehygienia 3 op<br />
90343<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat ja<br />
eläinlääkärit<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2011<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen kalatuotteiden<br />
elintarvikehygieenisten riskien synnyssä ja torjunnassa.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään kalatuotantoon ja kalavalmisteisiin liittyviin<br />
elintarvikehygieenisiin riskeihin. Opetus käsittää kalanviljelyn ja jatkojalostuksen sekä<br />
perehtymisen kuhunkin tuotantovaiheeseen liittyviin elintarvikehygieenisiin riskeihin, riskien<br />
torjuntaan ja kala-alan laitosten valvontaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja ekskursiolle sekä kirjallisen tehtävän<br />
palauttaminen (2 op). Osallistuminen harjoituksiin (vapaaehtoiset) (+1 op).<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
56
Vastuuhenkilö: Annamari Heikinheimo<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua ne opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet eläinlääketieteellisen patologian opinnot.<br />
Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot, ekskursio, kirjallinen tehtävä ja harjoitukset (vapaaehtoiset)<br />
Soveltava eläinlääketieteellinen parasitologia 2 op<br />
90324<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat<br />
opiskelijat, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen parasitologian peruskurssin. Kurssille<br />
mahtuu rajoitettu määrä opiskelijoita. Kurssia ei järjestetä, jos ilmoittautuneita on alle kuusi.<br />
Ajoitus: Mahdollisesti kevätlukukaudella 2011<br />
Tavoite: Opiskelija syventää tietämystään parasitologisista laboratoriomenetelmistä, oppii<br />
omatoimisesti tutkimaan parasitologisen näytteen ja hakemaan loisiin liittyvää tietoa, sekä<br />
tutustuu loistutkimukseen.<br />
Sisältö: Kurssi painottuu laboratorioharjoituksiin sekä oman kurssitehtävän ratkaisuun ja<br />
esittelyyn.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kaikkeen opetukseen osallistuminen ja kurssitehtävän hyväksytty<br />
suorittaminen<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot/alustetut keskustelupiirit, laboratorioharjoitukset,<br />
kurssitehtävä.<br />
Sianlihan tuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90353<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2011<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy sianlihan tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan<br />
elintarvikeketjun näkökulmasta. Opiskelija hahmottaa elintarviketuotannon alkutuotannosta<br />
lähtevänä ketjuna ja kykenee arvioimaan eri vaiheiden merkitystä elintarvikehygienian<br />
kannalta.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään alkutuotannon tekijöitä ja niiden vaikutusta lihan laatuun,<br />
sikoihin liittyviä elintarvikepatogeeneja elintarvikeketjun näkökulmasta ja sianlihan tuotantoa<br />
ja kulutusta meillä ja maailmalla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali<br />
Suoritustavat: Kurssin suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla ja<br />
ryhmätöiden tekeminen.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Riikka Laukkanen, Mari Heinonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut<br />
lihantarkastustekniikkakurssi (90140).<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot ja ryhmätyöt.<br />
57
Siipikarja pellolta pöytään 2 op<br />
90354<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jatko-opiskelijat ja valmiit<br />
eläinlääkärit.<br />
Ajoitus: tammikuu 2012<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- ja<br />
elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali, ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja essee<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen (Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos) ja Elina<br />
Vihavainen (Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos)<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot ja essee<br />
Lihakarja pellolta pöytään 2 op<br />
90355<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihakarjan sairauksiin ja terveydenhuoltoon, naudanlihan<br />
tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali.<br />
Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo kurssilla<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Sanna Hellström, Timo Soveri<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut lihantarkastustekniikka<br />
(90140) ja eläintenpito ja hyvinvointi (90161).<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 25 tuntia<br />
Riista ja poro kairasta pöytään 2 op<br />
90366<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat ja<br />
jatko-opiskelijat.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy riistan- ja poronlihan “alkutuotantoon”, saaliin käsittelyyn,<br />
lihantarkastukseen ja lainsäädäntöön sekä elintarvikehygieenisiin riskeihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm.<br />
-riistan merkitys, saaliit, metsästysmuodot, istutukset, riistanhoito ja eläinsuojelu<br />
metsästyksessä<br />
-elintarvikkeena käytettävät riistalajit ja tarhattavat riistaeläimet<br />
-saaliin käsittely<br />
-lainsäädäntö: riistan ja poron lihantarkastus, valvonta<br />
-porotalous, porojen sairaudet ja lääkintä<br />
-riistaeläinten tyypillisimmät sairaudet, zoonoosit ja elintarvikehygieeniset riskit<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo luennoilla<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pekka Juntunen ja Hannamari Hintsa (Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitos) sekä Timo Soveri (Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos)<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut 1. lukuvuoden Terve<br />
kotieläin -opinnot.<br />
58
6.2.3 Harjoittelu<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto sisältää pakollisina harjoitteluina maatilaharjoittelun ja<br />
tarkastuseläinlääkäriharjoittelun. Vaihtoehtoisena jaksona opiskelija voi lisäksi suorittaa 1-3<br />
kk:n mittaisen yliopiston tukeman harjoittelun (90305), josta hyväksiluetaan 2 opintopistettä<br />
eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin (ks. opintojaksokuvaus<br />
tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1).<br />
Maatilaharjoittelu 6 op<br />
90167<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden aikana tai viimeistään 3. lukuvuotta edeltävänä kesänä<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoite on, että opiskelija oppii ymmärtämään suomalaisen<br />
maatalouden toimintaympäristöä ja eläinten hoitotyötä perehtymällä käytännössä<br />
lypsykarja- ja porsastuotantotilan toimintaan.<br />
Sisältö: Opiskelija asuu tarkoitukseen hyväksytyllä harjoittelutilalla ja osallistuu<br />
kaikkiin töihin navetassa (12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy<br />
eläinten ruokintaan ja hoitoon.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinten pidon ja hyvinvoinnin kurssikirjallisuus<br />
Suoritustavat: Harjoitteluselostuksen täyttäminen ja palautus. Tilanomistajan tai -<br />
hoitajan antama todistus harjoittelun suorittamisesta.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai -hoitajan antama todistus<br />
sekä hyväksytyt harjoitteluselostukset.<br />
Vastuuhenkilö: Laura Hänninen<br />
Lisätiedot: Harjoittelu on edellytys Eläinten pidon ja hyvinvoinnin<br />
opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Opiskelijat voivat hyödyntää harjoittelua etiikan<br />
ja eläinsuojelun juonneopetuksessa.<br />
Toteutus ja työtavat: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt<br />
(12 + 12 pv), harjoitteluselostuksen kysymyksiin perehtyminen Eläintepidon ja<br />
hyvinvoinnin kurssikirjallisuuden, alan nettisivujen sekä harjoittelutilan isäntäväen<br />
neuvojen avulla.<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6 op<br />
90303<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan<br />
käytännössä.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen, erityisesti<br />
lihan arvosteluun, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin<br />
laboratoriotutkimuksiin ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Opiskelija<br />
perehtyy myös laitos- ja teurastushygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan,<br />
laitosvalvontaan, eläinsuojeluun sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin<br />
kysymyksiin.<br />
Suoritustavat: työharjoittelu, harjoitteluselostus<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Lihantarkastuksen yliopistonlehtori<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista<br />
on suoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännön<br />
harjoitukset ja laboratoriotyöt.<br />
59
Lisätiedot: Harjoittelua ei saa suorittaa ilman elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitoksen hyväksymistä lyhyemmissä kuin 1 työviikon pituisissa jaksoissa. Jos<br />
opiskelija on työskennellyt lihantarkastusapulaisena suoritettuaan hyväksytysti<br />
lihantarkastustekniikan opintojakson, hän saa hyvitystä 1 viikon per 3 viikon työjakso,<br />
enintään hyvitystä voi saada 3 viikkoa (alkaen lv 2009-2010 suoritettu harjoittelu).<br />
Toteutus ja työtavat: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa<br />
teurastamolla yhteensä neljä viikkoa, joista vähintään kaksi viikkoa suoritetaan<br />
teurastamolla, jossa teurastetaan sikoja ja/tai nautoja. Harjoittelusta voi suorittaa<br />
korkeintaan kaksi viikkoa siipikarja- tai poroteurastamossa tai työskentelemällä<br />
lääninhallituksessa läänineläinlääkärin alaisuudessa.<br />
6.2.4 Opinnäytetyö<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto sisältää 6 op:n laajuisen kandidaatin tutkielman ja<br />
kypsyysnäytteen.<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma 6 op<br />
90500<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi, syyslukukaudella järjestetään kaksi seminaaria (syys- ja<br />
joulukuussa) ja kevätlukukaudella yksi seminaari (toukokuussa).<br />
Tavoite: Osoittaa opiskelijan valmiuden hankkia ja käsitellä tieteellistä tietoa, tuottaa<br />
tieteellistä tekstiä ja esittää työstämänsä kokonaisuus tiedeyhteisössä käytettävällä tavalla.<br />
Sisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteen<br />
oppikirjaan perustuva enintään 4-5 sivun laajuinen kirjallinen työ. Oman työn esittäminen<br />
seminaarissa ohjaavan opettajan kanssa sovittavana ajankohtana suullisena esityksenä<br />
havaintomateriaalia käyttäen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman kirjoitusohjeet<br />
soveltuvin osin: http://www.vetmed.helsinki.fi/documents/kirjoitusohjeet.pdf<br />
Vapaasti valittava tieteellisen kirjoittamisen <strong>opas</strong>. Muun kirjallisuuden osalta Viikin<br />
tiedekirjaston antama tiedonhankinnan opetus.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen työ, esitys seminaarissa ja kypsyysnäyte (90202)<br />
Arviointi: 0-5. Tutkielman ohjaaja käyttää arvioinnin apuna arviointimatriisia, joka löytyy<br />
ALMA:sta tiedekunnan opintosivuilta Perusopinnot -> Lomakkeet (Kandidaatin tutkielman<br />
arvostelu ja hyväksyminen) https://alma.helsinki.fi/doclink/29774<br />
Vastuuhenkilö: Reeta Pösö. Tutkielman ohjauksesta vastaa 1.-3. lukuvuoden opettajista ja<br />
tutkijoista koostuva pooli.<br />
Lisätiedot: Sisältää kypsyysnäytteen (90202). Aiheet, tarkemmat ohjeet ja lisätietoja<br />
ALMAsta tiedekunnan opintosivuilta: Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -><br />
Kandidaatin tutkielma ja tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelijalta, puh. 09-191<br />
57157.<br />
Toteutus ja työtavat: Esitetty pelisäännöissä, jotka löytyvät ALMA:sta tiedekunnan<br />
opintosivuilta: Perusopinnot -> Kandidaatin tutkielma https://alma.helsinki.fi/doclink/132020<br />
Kypsyysnäyte (ELK)<br />
90202<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten<br />
60
vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä,<br />
jolla hän on saanut koulusivistyksensä.<br />
Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä ja<br />
kieliasultaan moitteeton.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kieliasun tarkastaa tiedekunnan ulkopuolinen<br />
kielentarkastaja.<br />
Vastuuhenkilö: Kandidaatin tutkielman ohjaaja<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sisältyy kandidaatin tutkielma -opintojaksoon<br />
(90500).<br />
Lisätiedot: Kypsyysnäytteen suoritusmuodosta toteutetaan kokeilu syyslukukaudella<br />
2009. Tarkempaa tietoa Almassa https://alma.helsinki.fi/doclink/132020<br />
61
6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja) 6. lkv 63<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op 6. lkv 63<br />
Eläinlääkintähuolto 3 op 5. ja 6. lkv 63<br />
Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Eläinlääketieteellinen sisätautioppi<br />
13,5 op 4. lkv 65<br />
(Pieneläimet, hevonen)<br />
Eläinlääketieteellinen anestesiologia ja 3 op 4. lkv 66<br />
tehohoito<br />
Eläinlääketieteellinen kirurgia<br />
9 op 4. lkv 66<br />
(Pieneläimet, hevonen)<br />
Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. lkv 68<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11,5 op 4. lkv 69<br />
Klinikkaopetus<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen<br />
kuvantaminen<br />
Farmakologian ja toksikologian kliininen<br />
jakso (integroitu 4. ja 5. lkv:n kliinisiin<br />
opintoihin)<br />
yht. 54 op<br />
4,5 op<br />
1 op<br />
5. lkv<br />
5. lkv<br />
4. ja 5. lkv<br />
70<br />
73<br />
73<br />
Kunnallishallinto 2 op 5. ja 6. lkv 74<br />
Elintarvikehygienia<br />
Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta 18,5 op 6. lkv 74<br />
Ympäristöhygienia ja ympäristö- ja<br />
elintarviketoksikologia<br />
Ympäristö ja elintarviketoksikologia<br />
Ympäristöhygienia<br />
yht. 9,5 op<br />
3 op<br />
6,5 op<br />
6. lkv<br />
6. lkv<br />
75<br />
75<br />
76<br />
Vaihtoehtoiset opinnot<br />
(laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkielman laajuudesta)<br />
6 tai 11 op 4., 5. ja 6. lkv 77<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Seminaarityöskentely<br />
Kypsyysnäyte<br />
20 tai 25 op 4., 5. ja 6. lkv 86<br />
87<br />
88<br />
Harjoittelu Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Klinikkaharjoittelu 6 op 5. lkv:n jälkeen 89<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. lkv 89<br />
Yhteensä<br />
180 op<br />
62
6.4 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELL)<br />
6.4.1 Perusopinnot<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op<br />
90190<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4.-6. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen lisensiaatin opintojen aikana hankkimansa<br />
osaamisensa kokonaisuutena ja kykenee arvioimaan osaamistaan työelämän sekä jatko- ja<br />
täydennyskoulutuksen kannalta. Opiskelija saa valmiuksia osoittaa oman osaamisensa<br />
työelämässä.<br />
Sisältö: Opiskelija esittää dokumentoidusti keskeisen osaamisensa ja tarkastelee oppimaansa<br />
kokonaisuutena. Sisältö painottuu työelämävalmiuksien kehittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Voimassa oleva opinto-<strong>opas</strong>, Akateemisten<br />
rekrytointipalvelujen materiaali http://www.aarresaari.net/opiskelija.htm ja muu jakson<br />
aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Pakollisten kokovuosipalautteiden ja muiden myöhemmin esitettävien<br />
tehtävien palauttaminen. Palautteiden, tehtävien, klinikkaharjoitteluun liittyvien dokumenttien<br />
ja syventävien opintojen suunnitelman tallentaminen perusportfolioon. Näyteportfolio 6.<br />
lukuvuoden kevätlukukaudella. Tutustuminen tieteelliseen ja ammatilliseen jatko- ja<br />
täydennyskoulutukseen.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Riikka Laukkanen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteen lisensiaatin portfoliossa opiskelija<br />
käyttää kandidaatin portfolio-opintojen (90100) aikana oppimiaan taitoja oman osaamisensa<br />
dokumentointiin ja arviointiin.<br />
Lisätiedot: Lisensiaatin opintojen aikana oman osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin<br />
merkitys korostuu opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymisen myötä.<br />
Toteutus ja työtavat: Ohjattua itsenäistä työskentelyä. Näyteportfolion kirjoittaminen<br />
lisensiaatin tutkinnon loppupuolella.<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op<br />
90026<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija saa perustiedot yritystoiminnasta ja yrityksen perustamisesta.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita,<br />
yritystoimintaan liittyviä talousasioita, liiketoimintasuunnitelman laatimista ja eettisiä<br />
kysymyksiä sekä esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta ja hallinnoinnista<br />
eläinlääkärin näkökulmasta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: osallistuminen luennoille ja jakson aikana annettava tehtävä<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Jussi Anttila<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 30 h, tehtävä ja sen purku<br />
Eläinlääkintähuolto 3 op<br />
90402<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu eläinlääkintähuollon toimintakenttään ja sitä ohjaavaan<br />
63
lainsäädäntöön sekä kunnaneläinlääkärin tehtävien kannalta keskeisiin hallintomenettelyihin<br />
ja lainsäädäntöön.<br />
Vastuuhenkilö: Päivi Lahti<br />
Lisätiedot: Eläinlääkintähuolto I eli ns. praktiikkakurssi järjestetään 5. lukuvuoden<br />
kevätlukukaudella, ja eläinlääkintähuolto II eli ns. laillistumiskurssi järjestetään 6.<br />
lukuvuoden kevätlukukaudella.<br />
Eläinlääkintähuolto I<br />
90081<br />
Ajoitus: 5. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee eläinlääkintähuollon osa-alueet ja sitä ohjaavan<br />
lainsäädännön siltä osin kuin kunnaneläinlääkärin lyhytaikaisena sijaisena toimiessa<br />
on tarpeellista. Opiskelija tietää perusteet kunnallisesta päätöksenteosta ja<br />
organisaatiosta.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin,<br />
eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviin menettelytapoihin ja<br />
lainsäädäntöön. Lisäksi opiskelija tutustuu mm. maa- ja metsätalousministeriön<br />
elintarvike- ja terveysosaston ja Elintarviketurvallisuusviraston rooliin sekä<br />
läänineläinlääkärin toimintaan. Kunnallishallinnon osuudessa perehdytään<br />
toimintaan kunnan organisaatiossa, hyvän hallinnon perusteisiin ja hallintopäätöksen<br />
tekemiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja<br />
metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen<br />
jaettava materiaali.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Päivi Lahti<br />
Lisätiedot: Kurssiin on integroitu 2 h kunnallishallinnon opetusta.<br />
Toteutus ja työtavat: pakolliset luennot 14 h<br />
Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
90004<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Sisältö: Opiskelija syventyy eläinsuojeluun, eläintauteihin, eläinten tuontiin ja<br />
vientiin, eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviin<br />
menettelytapoihin ja lainsäädäntöön. Lisäksi opiskelija perehtyy tarkemmin mm.<br />
maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston ja<br />
Elintarviketurvallisuusviraston rooliin sekä läänineläinlääkärin toimintaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja<br />
metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen<br />
jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: kirjallinen kuulustelu<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Päivi Lahti<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot 16 h, itsenäinen perehtyminen<br />
eläinlääkintälainsäädäntöön.<br />
64
6.4.2 Aine- ja syventävät opinnot<br />
Sisätautioppi 13,5 op<br />
90076<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät sisätauteihin ja infektiivisiin sairauksiin kuuluvat<br />
taudit koiralla, kissalla, fretillä, jyrsijöillä, kilpikonnilla, liskoilla ja käärmeillä ja hevosella;<br />
pystyy ongelmalähtöiseen diagnoosin tekoon; tuntee laboratorio- ja kuvantamistekniikat,<br />
niiden indikaatiot ja merkityksen diagnoosin teossa; pystyy arvioimaan sairauden kulun,<br />
vakavuuden ja ennusteen; tuntee yleiset hoitoperiaatteet; osaa toteuttaa hevosen<br />
perusterveydenhuollon tehtäviä tallilla; kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja ja<br />
internettiä tiedonhaussa.<br />
Sisältö: Pieneläinsisätautioppi: kardiovaskulaariset sairaudet, hengitystiesairaudet,<br />
ihotautioppi, endokrinologia, mahasuolikanavan sairaudet sisältäen maksan ja haiman<br />
sairaudet, hematologia/immunologia, onkologia, polysysteemiset infektiiviset ja eiinfektiiviset<br />
sairaudet, virtsaelinten sairaudet, happo-emästasapainon häiriöt, kliininen<br />
farmakologia sekä eksoottisten ja pienten seuraeläinten sairaudet.<br />
Hevoset: perusterveydenhuolto tallilla ja tavallisimmat hevosten hengitysteiden, sydämen,<br />
ruoansulatuskanavan, ihon, virtsateiden ja endokriiniset sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Pieneläinosuus: Nelson & Couto (toim.): Small Animal Internal Medicine - Text and<br />
VETERINARY CONSULT Package. Mosby, 4. painos, 2009, ISBN 978-0-323-06391-3<br />
Harvey & Mc Keever: A Colour Handbook of Skin Diseases of the Dog and Cat. Manson<br />
Publishing 1998. ISBN 1-874545-60-X<br />
Lassila: Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, ohjeita omistajille.<br />
Oppimateriaalia 2, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, 2001<br />
Hevososuus: Rose & Hodgson: Manual of Equine Practice. Saunders, 2. painos 2000. ISBN<br />
0-7216-8665-6.<br />
Smith: Large Animal Internal Medicine. Mosby, 4. painos 2008. ISBN 0-323-04297-X.<br />
Reed ym.: Equine Internal Medicine. Saunders, 2. painos, 2004.ISBN 0-7216-9777-1.<br />
BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Pieneläinten sisätaudit, kirjallinen kuulustelu, Hevosten sisätaudit, kirjallinen<br />
kuulustelu<br />
Arviointi: 0-5. Lopullinen arvosana sisätautiopista muodostuu eri tenttien tuloksista<br />
seuraavasti: pieneläinten sisätaudit teoreettinen osa: 75 % ja hevosten sisätaudit, teoreettinen<br />
osa: 25 %<br />
Vastuuhenkilö: Pieneläinsisätautioppi: Thomas Spillmann (yleisvastuu), Minna Rajamäki<br />
(hengitysteiden sairaudet, sydänsairaudet, virtsaelinten sairaudet), Karoliina Autio<br />
(onkologia, hematologia) Hevosten sisätautioppi: Michael Hewetson<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää seuraavat tentit: 90079 Pieneläinten sisätaudit ja 90213<br />
Hevosten sisätaudit.<br />
Toteutus ja työtavat: Pieneläinsisätautioppi: luento-opetus 113 h, pienryhmäopetus (10<br />
seminaaria) 27 h/opiskelija. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 62 tuntia päivystystä<br />
pieneläinsairaalassa.<br />
Hevosten sisätautioppi: Luento-opetus 20 h. Potilastapausten parissa työskentely sisältäen<br />
1h ohjauksen ja 10 h tehtävien purkua. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 24 tuntia päivystystä<br />
hevossairaalassa. Päivystys on kuvattu tarkemmin klinikkaopetuksen yhteydessä.<br />
65
Anestesiologia ja tehohoito 3 op<br />
90078<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset<br />
periaatteet.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä seuraeläinten ja hevosten<br />
rauhoituksen, nukutuksen, kivunlievityksen ja tehohoidon perusteet. Märehtijöiden ja sikojen<br />
anestesia ja kivunhoito käsitellään ja tentitään tuotantoeläinblokin yhteydessä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Luentomateriaali ja Tranquilli, J. ym.: Lumb and Jones´ Veterinary Anesthesia and<br />
Analgesia, 4. painos 2007, Blackwell<br />
Suoritustavat: tentti 2 h<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Erja Kuusela<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 32 h, harjoituksia 3 h, vapaaehtoisia tenttiin valmistavia<br />
harjoituksia BSCW-alustalla, tentti. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 10 tuntia päivystystä<br />
pieneläinsairaalassa. Päivystys on kuvattu tarkemmin klinikkaopetuksen yhteydessä.<br />
Kirurgia 9 op<br />
90077<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää pehmytosakirurgian, ortopedian, neurologian ja<br />
oftalmologian jaksot, jotka on kuvattu erillisinä opintojaksoina.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu kunkin opintojakson yhteydessä<br />
Suoritustavat: Kurssit perustuvat tehtävien suorittamiseen hyväksytysti, harjoituksissa<br />
läsnäoloon sekä yhteiseen lopputenttiin.<br />
Arviointi: 0-5. Loppuarvosana määräytyy kirurgian tentin (pehmytosakirurgia + ortopedia)<br />
(70 %), neurologian (15 %) ja oftalmologian (15 %) tenttien tuloksista.<br />
Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori (pehmytosakirurgia), Riitta-Mari Tulamo<br />
(ortopedia), Tarja Jokinen (neurologia), Elina Rusanen (oftalmologia)<br />
Toteutus ja työtavat: Esitehtäviä, luentoja, ryhmätöitä, harjoituksia sekä lopputentti (4 h).<br />
Jakso sisältää myös päivystystä hevos- ja pieneläinsairaalassa.<br />
Pehmytosakirurgia 2,5 op<br />
90296<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii kirurgian yleiset periaatteet ja kykenee diagnostisoimaan<br />
ja hoitamaan tavanomaisimmat kirurgiaa vaativat ihon ja vatsaonteloelinten<br />
sairaudet sekä tunnistamaan erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaustilat.<br />
Opiskelija oppii perusleikkausten suorittamisen pieneläimillä.<br />
Sisältö: pieneläinten ja hevosten ihokirurgia ja haavahoito, pieneläinten yleisimpien<br />
vatsaonteloelinten kirurgia, hevosen kastraatio<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Fossum: Small Animal Surgery, 3. painos, Mosby, Elsevier 2007. ISBN-13: 978-0-<br />
323-04439-4 ISBN-10: 0-323-04439-5 sekä muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Esitehtäviä, luennot, ryhmätyöt, leikkausharjoitukset ja kirurgian<br />
yhteinen lopputentti.<br />
66
Arviointi: katso yleisosa<br />
Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelija oppii Johdanto kliiniseen työhön -<br />
jakson harjoituksissa keväällä 2009 instrumenttien käsittelyn ja<br />
perusompelutekniikat, jotka ovat edellytys tehokkaalle oppimiselle<br />
pehmytosakirurgian harjoituksissa.<br />
Lisätiedot: Pehmytosakirurgian harjoituksissa opiskelijalla on oltava mukana omat<br />
perusinstrumentit (neulankuljettaja, neulat, atulat, kudos- ja lankasakset sekä<br />
suonipuristimet).<br />
Toteutus ja työtavat: Esitehtävä (2 h), ryhmätöitä (12 h), luentoja (11 h),<br />
leikkausharjoituksia (16 h). Ennen opintojakson alkua on BSCW-alustalla tehtävä<br />
pakollinen ennakkotesti.<br />
Ortopedia 3,5 op<br />
90297<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Tavoitteena on oppia diagnostisoimaan, hoitamaan ja antamaan ennuste<br />
pieneläinten ja hevosten tavanomaisimpiin ortopedisiin sairauksiin, antamaan<br />
murtuma- ym. traumatapauksissa eläimelle riittävä ensiapu sekä tunnistamaan<br />
erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaustilat. Ortopedian jaksolla perehdytään<br />
pieneläinten ja hevosen keskeisiin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, niiden<br />
etiologiaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteeseen. Opiskelija oppii<br />
ontumatutkimuksen käytännön suorituksen koiralla ja hevosella.<br />
Sisältö: Ennen kurssin alkua opiskelijan on tehtävä anatomiaan, histologiaan ja<br />
fysiologiaan perustuva esitehtävä BSCW-alustalla. Yleisluennot luu- ja<br />
rustokudoksen patofysiologiasta sekä nivelten ja luunmurtumien patofysiologisista<br />
tiloista ja niiden korjaamis- ja hoitomenetelmistä. Pieneläinten yleisimpien<br />
ortopedisten sairauksien ja traumatapausten diagnostiikka ja hoito. Hevosen<br />
yleisimmät ontumaa aiheuttavat sairaudet, niiden diagnostisointi ja hoito.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Fossum: Small Animal Surgery, 3. painos 2007.<br />
Ross & Dyson: Diagnosis and management of lameness in the horse 1. painos,<br />
Saunders 2003 tai viimeisin pianos.<br />
Rose & Hodgson: Manual of Equine Practice. Saunders, 2. painos 2000. ISBN 0-<br />
7216-8665-6.<br />
Anatomian ja fysiologian oppikirjat kertauksena esitehtävän osalta.<br />
Suoritustavat: Esitehtävä, kurssin aikana suoritettavat tehtävät, luennot ja kirurgian<br />
yhteinen lopputentti.<br />
Arviointi: katso yleisosa<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: anatomia ja fysiologia, diagnostinen<br />
kuvantaminen, farmakologia ja toksikologia<br />
Lisätiedot: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat päivystyksiin Yliopistollisessa<br />
eläinsairaalassa.<br />
Toteutus ja työtavat: esitehtävä (6 h), luennot (34 h), kurssin aikaiset tehtävät (15<br />
h), harjoitukset (6 h: 3 h hevosharjoitukset ja 3 h pieneläinharjoitukset)<br />
67
Neurologia 1,5 op<br />
90299<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii tekemään neurologisen tutkimuksen pieneläimillä ja<br />
hevosella ja paikallistamaan vaurion sen perusteella, laatimaan<br />
differentiaalidiagnoosilistan ko. lokalisaatiolle sekä suunnittelemaan tarvittavat<br />
tutkimukset. Lisäksi opiskelija oppii tavallisimpien neurologisten sairauksien<br />
hoidon.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään neurologisen tutkimuksen tekeminen<br />
pieneläimellä ja hevosella sekä vaurion paikallistaminen sen perusteella. Lisäksi<br />
käsitellään eri lokalisaatioiden tavallisimmat neurologiset sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Platt & Olby (edit.): BSAVA Manual of Canine<br />
and Feline Neurology, 3. painos, ISBN: 0905214749<br />
Suoritustavat: kirurgian yhteinen lopputentti<br />
Arviointi: katso yleisosa<br />
Vastuuhenkilö: Tarja Jokinen<br />
Toteutus ja työtavat: luennot 17 h, harjoitukset (pieneläin 1 h, hevonen 1h),<br />
omatoiminen opiskelu 16 h<br />
Oftalmologia 1,5 op<br />
90298<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii tekemään perusteellisen silmätutkimuksen ja<br />
lokalisoimaan ongelman sen perusteella. Hän oppii myös tunnistamaan ja hoitamaan<br />
tavanomaisia silmäsairauksia pieneläimillä ja hevosilla sekä tunnistamaan<br />
näkökykyä ja/tai silmämunaa uhkaavat tilat, jotka vaativat erikoiseläinlääkärin<br />
arvioita ja hoitoa.<br />
Sisältö: Silmän anatomia ja fysiologia, silmän eri osien sairaudet, niiden etiologia,<br />
diagnostiikka ja hoito, farmakologia (integroitu)<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Crispin: Notes on Veterinary Ophthalmology (ensisijainen) TAI Slatter`s<br />
Fundamentals of Veterinary Ophthalmology, 4th edition (Maggs, Miller, Ofri),<br />
Saunders Elsevier 2008, ISBN: 978-0-7216-0561-6.<br />
Muu jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: kirurgian yhteinen lopputentti<br />
Arviointi: katso yleisosa<br />
Vastuuhenkilö: Elina Rusanen<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 15 h, integroitua farmakologian opetusta 1 h,<br />
harjoituksia 4 h (silmätutkimus koira ja hevonen)<br />
Lisääntymistiede 12 op<br />
90083<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi. Pienryhmäopetusta on integroitu myös 5.<br />
vuoden klinikkakiertoon.<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee lisääntymisen endokrinologian ja fysiologian, mikä on<br />
edellytyksenä keinollisen lisääntymisen biotekniikoiden ja lisääntymishäiriöiden<br />
ymmärtämiselle. Opiskelija ymmärtää säännöllisen lisääntymisen ja oikein ajoitetun hoidon<br />
68
taloudellisen merkityksen kotieläintuotannossa. Hänellä on valmiudet tunnistaa tärkeimmät<br />
eläimen lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tuotantoympäristössä ja toimia tilanteen<br />
edellyttämällä tavalla. Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin,<br />
tunnistaa niiden kliiniset oireet ja osaa käyttää diagnostisia menetelmiä sekä hallitsee<br />
sairauksien hoitomenetelmät.<br />
Sisältö: Andrologiaan kuuluu uroksien lisääntymisfysiologia ja uroseläimen tutkiminen,<br />
spermatutkimus, lisääntymishäiriöt, perinnölliset sairaudet ja keinollisen lisääntymisen<br />
tekniikat. Opiskelija tuntee teoriassa keinollisen lisääntymisen tekniikat ja osaa käytännössä<br />
keinosiemennyksen.<br />
Gynekologiaan kuuluu naaraiden lisääntymisfysiologia, rektalisointi-, ultraääni- ja muut<br />
tutkimustekniikat sekä lisääntymishäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Opiskelija hallitsee<br />
käytännössä märehtijöiden ja sikojen tutkimuksen hyvin ja hevosten ja pieneläinten<br />
tutkimuksen tyydyttävästi.<br />
Obstetriikkaan kuuluu tiineyden ja synnytyksen fysiologia, tiineysdiagnostiikka, synnytysapu<br />
sekä synnytyksen ja sen jälkeisen ajan häiriöiden diagnostiikka ja hoito. Neonataalisairaudet<br />
sisältävät alle viikon ikäisille vasikoille, varsoille, porsaille sekä koiran- ja kissanpennuille<br />
tyypilliset fysiologiset erityispiirteet, vastasyntyneen elvytyksen sekä tavallisimmat sairaudet,<br />
niiden etiologian, diagnostiikan ja hoidon. Lisäksi opintojaksoon kuuluvat utare- ja<br />
vedinsairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Pyörälä: Kotieläinten synnytysoppi. HY, ELTDK, Oppimateriaalia 3, 2003.<br />
Senger: Pathways to pregnancy and parturition. Current conceptions, 2. painos, 2003.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Oheiskirjallisuus:<br />
RS Youngquist & Threlfall: Current Therapy in Large Animal Theriogenology 2, 2007,<br />
ISBN 0-939674-33-5.<br />
Johnston ym.: Canine and feline theriogenology , Elsevier Health Sciences, 2001 ISBN<br />
0721656072. Opettajat osoittavat jakson aikana myös eri eläinlajien erikoisteoksia.<br />
Suoritustavat: Ensimmäinen välitentti on monivalintatentti yleisestä lisääntymisfysiologiasta<br />
(90239, 3 op) 2 viikon kuluttua opintojakson alkamisesta (vaikutus loppuarvosanaan 20%).<br />
Toiseen välitenttiin opiskelijat tekevät itse kysymykset ja pisteytetyt mallivastaukset<br />
esseetenttiin eri eläinlajien lisääntymisestä (90244 Kliininen lisääntymistiede 7 op), joka on<br />
opintojakson lopussa (vaikutus loppuarvosanaan 20%). Lopputentti on loppusyksystä 5.:llä<br />
vuosikurssilla. Tentissä saa olla mukana tarvittava aineisto (vaikutus loppuarvosanaan 60%);<br />
lopputenttiin osallistuminen edellyttää hyväksytysti suoritettuja edellä mainittuja välitenttejä.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti naaraista ja<br />
hevosista), Magnus Andersson (keinollinen lisääntyminen, andrologia)<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 130h, pienryhmäopetusta 12h, ryhmätyöskentelyä 3h.<br />
Saarella pakollista pienryhmäopetusta 40h 5.:n vuoden aikana. Tentit 8h sekä palautetilaisuus<br />
ja tentin laatimisohjeet 2h.<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11,5 op<br />
90084<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii perustiedot tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta,<br />
patogeneesistä, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta.<br />
Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää eläintuotantoon liittyvät eettiset ja eläinten<br />
hyvinvointiin liittyvät tekijät samoin kuin taloudelliset tekijät.<br />
69
Opiskelija oppii ymmärtämään alkutuotannon aseman ja merkityksen elintarvikkeiden<br />
laatuketjussa. Hän ymmärtää tuotantoeläinten tärkeimpien sairauksien etiologian ja<br />
patogeneesin, tietää ja osaa teoriassa tunnistaa niiden kliiniset oireet ja tuntee tärkeimmät<br />
diagnostiset menetelmät.<br />
Hän hallitsee tuotantoeläinlääkintään liittyvän asiakaspalvelun perusteet. Opiskelijalla on<br />
valmiudet tunnistaa tärkeimmät eläimen hyvinvointia vaarantavat tekijät tilaolosuhteissa ja<br />
toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Hän tuntee tuotantoeläimiin liittyvät<br />
eläinsuojelumääräykset ja osaa soveltaa niitä käytäntöön.<br />
Opiskelija tuntee tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien hoidot ja osaa soveltaa aikaisempaa<br />
tietämystään farmakologiasta kliinisessä farmakologiassa. Hän hallitsee<br />
tuotantoeläinkirurgian perusteet ja osaa teoriassa suorittaa tavallisimmat kirurgiset<br />
toimenpiteet.<br />
Opiskelija tuntee tärkeimpien sairauksien ennaltaehkäisymenetelmät ja on perehtynyt<br />
ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon mukaan lukien tuotantoympäristön ja -rakenteet. Hän<br />
osaa käyttää hyväkseen käytettävissä olevia tietolähteitä ja tiedonhallintamenetelmiä<br />
käytännön terveydenhuoltotyössä.<br />
Sisältö: Kurssi kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon: sisätaudit, kirurgia,<br />
infektiotautien kliininen osuus ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Radostits ym.: Veterinary Medicine. A textbook of diseases of cattle, sheep, pigs, goats and<br />
horses. 9. tai uudempi painos, W. B. Saunders, 2000.<br />
Radostits ym.: Herd health - food animal production medicine. 3. painos, W. B. Saunders,<br />
2001<br />
Pyörälä & Tiihonen: Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM. Helsingin yliopisto,<br />
eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 6.<br />
Jordan ym.: Poultry diseases, 5. painos, Saunders, 2001. ISBN 0702025976<br />
Rahkonen ym.: Terve kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-776-257-7. <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: 90249 Märehtijöiden sairaudet (3op) ja 90252 sikojen sairaudet (2,5op):<br />
kirjalliset kuulustelut (arvostelu 0-5): 1. märehtijöiden sairaudet 35 % (2 h) , 2. sikojen<br />
sairaudet 35 % (2 h), 3. loppukuulustelu (märehtijöiden ja sikojen sairaudet, terveydenhuolto)<br />
30 % loppuarvosanasta. 90254 Terveydenhuolto (2,5op): läsnäolo luennoilla ja hyväksytysti<br />
suoritettu ryhmätyö, sekä erikseen määritelty aktiivisuus verkko-opetuksessa. 90253<br />
Siipikarjan, kalojen, riistaeläinten, turkiseläinten ja mehiläisten sairaudet (2,5op): läsnäolo<br />
luennolla tai kuulustelu 2 h (arvostelu hyväksytty/hylätty)<br />
Arviointi: 0-5 ja hyväksytty/hylätty. Ks. suoritustavat.<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti märehtijät,<br />
siipikarja, kalat, riista, turkiseläimet, mehiläiset), Mari Heinonen (siat), Kristiina Hakkarainen<br />
(terveydenhuolto)<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 122h, pienryhmäopetus 8h (sikalakäynti, paikka avoin;<br />
muut käytännönharjoitukset Viikissä), ryhmätyöskentely 37 h, verkko-opetus 5h, tentit 8h<br />
Klinikkaopetus 54 op<br />
90127<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 5. lukuvuosi<br />
Tavoite:<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos: Opiskelija oppii ottamaan potilaan<br />
omistajalta asianmukaiset esitiedot, tekemään potilaalle huolellisen yleistutkimuksen ja<br />
arvioimaan tilan vakavuuden, päättämään tarvittavista jatkotutkimuksista, tekemään<br />
70
diagnoosin mahdollisine differentiaalidiagnooseineen, sopimaan omistajan kanssa potilaan<br />
hoidoista, antamaan tarvittavan ensiavun ja tekemään tavanomaiset hoitotoimenpiteet sekä<br />
arvioimaan ennusteen ja mahdollisen erikoiseläinlääkäritasoisen jatkohoidon tarpeen. Hän<br />
pystyy ottamaan päätöksenteossa huomioon myös eettiset ja taloudelliset näkökulmat. Hän<br />
oppii dokumentoimaan potilastiedot asianmukaisesti ja saa valmiuksia lausuntojen<br />
kirjoittamiseen. Hän oppii hakemaan tietoa erilaisista lähteistä ja tiedostaa tiedon<br />
päivittämisen tarpeen. Hän harjaantuu suullisessa ja kirjallisessa esittämistaidossa ja oppii<br />
pohtimaan syy-seuraussuhteita ja omaa toimintaansa.<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Opiskelija oppii ottamaan asianmukaiset esitiedot<br />
ja arvioimaan niiden perusteella potilastapausten kiireellisyysjärjestyksen. Hän oppii<br />
tekemään huolellisen yleistutkimuksen ja pystyy tarvittaessa tekemään tavallisimmat<br />
navetassa ja yksinkertaisissa laboratorio-olosuhteissa mahdolliset jatkotutkimukset.<br />
Opiskelija oppii tekemään diagnoosin ja pohtimaan differentiaalidiagnooseja. Hän saa<br />
valmiudet tavallisten sairauksien hoitoon ja hoitoennusteen antamiseen. Lisäksi hän oppii<br />
arvioimaan valitun toimintavaihtoehdon taloudelliset vaikutukset ja tarkastelemaan niitä<br />
eläimen hyvinvoinnin kannalta. Opiskelija saa valmiuksia eläintilojen ja eläinten hoidon<br />
asianmukaisuuden arviointiin ja oppii laatimaan kirjallisia suunnitelmia niiden<br />
parantamiseksi. Hän oppii dokumentoimaan potilastiedot asianmukaisesti ja saa valmiuksia<br />
todistusten ja lausuntojen laatimiseen. Hän harjaantuu suullisessa ja kirjallisessa<br />
esittämistaidossa ja oppii pohtimaan syy-seuraussuhteita ja omaa toimintaansa. Lisäksi hän<br />
oppii hakemaan tietoa erilaisista lähteistä ja ymmärtämään omien tietojensa päivittämisen<br />
tarpeen.<br />
Sisältö: Opiskelijat osallistuvat kliiniseen työskentelyyn ja ambulatoriseen praktiikkaan sekä<br />
päivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin ja Saaren osastoissa kurssikohtaisen<br />
viikko-ohjelman mukaisesti. Helsingin yksikössä sijaitsevat pieneläin- ja hevossairaalat.<br />
Saaren yksikössä sijaitsevat ambulatorinen klinikka ja tuotantoeläinsairaala, jotka antavat<br />
tuotantoeläinten kliinisen opetuksen sairauksien hoidon ja ennalta ehkäisevän<br />
terveydenhuollon osalta. Saaren klinikkajaksoon on integroitu myös ao. blokkien käytännön<br />
harjoituksia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat<br />
Suoritustavat:<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos: osallistuminen kliiniseen opetukseen ja<br />
työskentely eläinsairaalassa<br />
Poissaolot on korvattava ao. yksikössä / osastoilla ao. esimiehen kanssa erikseen sovittavalla<br />
tavalla. Opiskelijan opintojakson aikana tuottama kirjallinen materiaali, suulliset esitykset ja<br />
muu arviointi, jotka ilmoitetaan syksyllä jaettavassa ohjeistuksessa.<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: Läsnäolo: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen<br />
vuosittain erikseen vahvistettavalla määrällä ns. klinikkapisteitä (1 piste / jokainen arkipäivä).<br />
Vaadittava pisteiden määrä on arkipäivien lukumäärä. Yksittäisiä poissaoloja voi korvata<br />
päivystyspisteillä sovitulla tavalla. Osa harjoituksista on pakollisia. Opiskelija suorittaa<br />
perustoimenpiteet erillisen listan mukaisesti. Saarella jaksoista pidetään oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty.<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos: Arviointi suoritetaan pieneläinsisätautien,<br />
pieneläinkirurgian, diagnostisen kuvantamisen ja hevossairaalan yksiköissä jokaisen kierron<br />
lopussa ja opiskelija saa siitä henkilökohtaisen palautteen.<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Helena<br />
Rautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kliinisen blokkiopetuksen tentit on oltava suoritettuina<br />
viimeistään 1.12., mikä on edellytyksenä klinikkatyöskentelyn jatkamiselle ko. päivästä<br />
eteenpäin.<br />
71
Lisätiedot: Opiskelijoiden ryhmäjaon ja päivystyslistan tekevät laitosten<br />
opintoasiainsihteerit, jotka esittelevät ne laitosten johtajille jo edellisenä lukukautena.<br />
Kliininen opetus ja päivystys: Kliininen käytännön harjoittelu alkaa 24.8.2009 ja päättyy<br />
31.5.2010. Opiskelijat osallistuvat potilastyöskentelyyn kaikissa eläinsairaalan yksiköissä<br />
pääsääntöisesti kolme viikkoa kerrallaan yhdellä osastolla. Opiskelijoille jaetaan tarkempia<br />
ohjeita syksyllä 2009.<br />
Opiskelijat työskentelevät osastoilla seuraavasti:<br />
• pieneläinsisätaudit 6 viikkoa vastaa 9 op<br />
• pieneläinkirurgia 6 viikkoa (sisältää anestesiarotaation) vastaa 9 op<br />
• pieneläinsairaalan päivystyspoliklinikka 3 viikkoa vastaa 4,5 op<br />
• hevossairaala sisältäen päivystyksen 6 viikkoa vastaa 9 op<br />
• diagnostinen kuvantaminen 3 viikkoa vastaa 4,5 op<br />
• tuotantoeläinsairaala 9 viikkoa vastaa 13 op<br />
• vaihtoehtoinen jakso 3 viikkoa vastaa 4 op<br />
• farmakologian kliininen jakso 1 op<br />
Vaihtoehtoinen 3 viikon jakso (klinikkakierrossa merkitty Saaren jaksoon) suoritetaan<br />
viikkojen 3-11 aikana, jolloin opiskelija työskentelee joko Helsingin tai Saaren yksikössä.<br />
Ao. viikkojen aikana on Saaren yksikössä kuitenkin oltava paikalla noin kahden ryhmän<br />
verran opiskelijoita. Opiskelija voi suorittaa jakson osittain tai kokonaan myös muulla kotitai<br />
ulkomaisella eläinklinikalla. Opiskelijoiden on toimitettava suunnitelma koko<br />
vaihtoehtoisen jakson suorittamisesta marraskuun loppuun mennessä kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitoksen opintotoimistoon. Suunnitelmat hyväksyy laitoksen johtaja.<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan ulkopuolella suoritetusta harjoittelusta tulee toimittaa todistus<br />
laitoksen opintotoimistoon. Vaihtoehtoisesta jaksosta on mahdollisuus suorittaa viikko<br />
kunnaneläinlääkäriharjoitteluna. Harjoittelu hyväksytään opintosuoritukseksi, jos jaksosta on<br />
pidetty oppimispäiväkirjaa. Harjoittelun hyväksyy pieneläinpainotteisen praktiikan osalta<br />
Pauli Keränen ja tuotantoeläinpainotteisen osalta Helena Rautala.<br />
Päivystys: Jokainen 4. ja 5. vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaan<br />
eläinsairaalan jatkuvaan päivystykseen. Päivystys kuuluu kliiniseen opetukseen. 4. kurssin<br />
päivystys suoritetaan integroituna sisätautien, anestesiologian ja tehohoidon sekä kirurgian<br />
blokkeihin ja se sisältyy niiden opintopisteisiin. 4. kurssin päivystys suoritetaan hevos- ja<br />
pieneläinsairaalassa. Päivystykset jaetaan laitosten toimesta vuorolistan mukaisesti<br />
klinikkavuoden aikana. Jokaisen opiskelijan on päivystettävä vähintään yksi viikonloppu<br />
(tuotantoeläinsairaala).<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: Kliininen työskentely ja päivystykseen<br />
osallistuminen on pakollista laitoksen johtajan erikseen vahvistamien ns. klinikkapisteiden<br />
määrän verran. Opiskelija osallistuu Saarella ambulatorisen klinikan tilakäynteihin,<br />
terveydenhuoltokäynteihin ja tuotantoeläinsairaalan potilaiden hoitoon sekä opetukseen<br />
liittyviin harjoituksiin. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Ypäjällä pidettävät<br />
hevosgynekologian käytännön harjoitukset kuuluvat myös opetukseen.<br />
Toteutus ja työtavat: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos: Käytännön kliininen<br />
potilastyö (esitiedot, diagnoosivaihtoehdot ja niiden poissulkeminen, hoito),<br />
terveydenhuoltokäynnit, diskussiot, seminaarit, demonstraatiot, suoritus- ja<br />
oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu. Opiskelijan on osoitettava<br />
hallitsevansa käytännössä kliinisen yleistutkimuksen perusteet ja osattava soveltaa anatomian<br />
ja fysiologian tietoja. Tämä osoitetaan kussakin yksikössä ensimmäisen kierron alussa<br />
tehtävällä käytännön testillä. Hyväksytty suoritus merkitään opiskelijan suorituskirjaan.<br />
72
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: Käytännön kliininen potilastyö (esitiedot,<br />
diagnoosivaihtoehdot ja niiden poissulkeminen, hoito), terveydenhuoltokäynnit, diskussiot,<br />
seminaarit, demonstraatiot, suoritus- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu.<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen 4,5 op<br />
90159<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Röntgen- ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen ja diagnostiikan<br />
perusasioiden hallinta ja kyky soveltaa niitä potilastyössä. Valmius osata kirjoittaa<br />
perustapauksista röntgen- ja ultraäänilausuntoja. Säteilysuojamääräysten soveltaminen<br />
potilastyössä. Alan kirjallisuuteen tutustuminen yksikössä ja muun tiedonhankinnan<br />
hyödyntäminen.<br />
Sisältö: Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen perusasiat.<br />
Kummankin menetelmän diagnostiikan pääpiirteet ja soveltaminen potilastyössä.<br />
Pieneläinten tavallisimmat sisätautien-, kirurgisten-, ortopedisten- ja neurologisten<br />
sairauksien diagnosointi kuvantamismenetelmin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Suositeltavaa kirjallisuutta:<br />
Owens JM, Biery DN. Radiographic interpretation for the Small Animal Clinician, 1. ,<br />
2. tai uudempi. painos, Williams & Wilkins, Baltimore, USA, 1999.<br />
Schwarz T, Johnson V. BSAVA Manual of Canine & Feline Thoracic Imaging, 2008.<br />
Barr FJ, Kirberger RM. BSAVA Manual of Canine & Feline Musculoskeletal<br />
Imaging, 2006. BSCW-alustan oppimateriaali ja luennot, sekä luennoilla jaettava muu<br />
materiaali.<br />
Suoritustavat: Kliinisen vuoden opintojaksot (3 viikkoa), lisäksi lopputentti kolmannen<br />
jakson/viikon aikana. Diagnostisen kuvantamisen opintojakson läpipääsyyn vaaditaan<br />
hyväksytysti suoritetut lopputentti sekä erikseen klinikkajakson aikana suoritettavat<br />
tehtävät (röntgen- tai ultraäänilausunnot sekä OTO-paketit, uä-tehtävät ja -harjoitus).<br />
Läpipääsyraja on kussakin osa-alueessa 60 %. Yli 20 % poissaolo kliinisestä työstä<br />
täytyy korvata erikseen sovittavalla tavalla.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marjatta Snellman<br />
Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja<br />
kliinikkaopetukseen.<br />
Toteutus ja työtavat: Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista<br />
potilaskuvauksiin ja diagnostiikan opetteluun jakson alussa annettavan erillisen<br />
ohjelman mukaisesti. Opiskelijoiden tulee osallistua potilastapausten analysointiin ja<br />
esittää ne ryhmässä ohjaavalle eläinlääkärille (OTO). Opiskelijan tulee osallistua<br />
ultraäänitutkimusharjoitukseen eläinlääkärin johdolla. Osallistuminen erillisiin<br />
röntgendemonstraatioihin. Opetus annetaan integroituna kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen sekä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksien<br />
opetuskokonaisuuksiin.<br />
Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 1 op<br />
90073<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. ja 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Oppia keskeisten lääkeaineiden käyttöaiheet ja vasta-aiheet eläinten<br />
sairauksien hoidossa. Oppia lääkitsemään eläimiä ottaen huomioon niiden yksilölliset<br />
ominaisuudet, lääkityksen käytännön toteuttamiseen liittyvät seikat sekä lääkkeiden<br />
73
käyttämiseen liittyvät säädökset ja määräykset.<br />
Sisältö: Eri elinten tai elinjärjestelmien sairauksissa käytettyjen lääkeaineryhmien<br />
vaikutusmekanismit, esimerkkejä tärkeimmistä eläinten lääkinnässä käytetyistä<br />
lääkeaineista ja niiden hyötyjen ja haittojen vertailua.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava<br />
materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti tai sen vaihtoehtona kolmen farmakologisen<br />
potilasraportin (pieneläin, hevonen ja tuotantoeläin) kirjoittaminen annetun ohjeistuksen<br />
mukaisesti.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja<br />
kliinikkaopetukseen.<br />
Kunnallishallinto 2 op<br />
90401<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Sisältö: Kunnan hallinto-organisaatioon, kunnalliseen päätöksentekoon, keskeiseen<br />
lainsäädäntöön ja pakkokeinomenettelyyn tutustuminen. Elintarvike- tai terveydensuojelulain<br />
mukaisen hallintopäätöksen valmistelu ja tekeminen.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja seminaarityö<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Päivi Lahti<br />
Lisätiedot: Kunnallishallinnon opetuksesta 2 h järjestetään 5. lukuvuonna eläinlääkintähuolto<br />
I -kurssin yhteydessä<br />
Toteutus ja työtavat: Pakolliset luennot 8 h sekä pakollinen ympäristöterveydenhuollon<br />
seminaarityö (tehdään ryhmissä).<br />
Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta 18,5 op<br />
90169<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygienian ja elintarvikevalvonnan tieteellisen<br />
perustan ja kykenee soveltamaan tietämystään käytännön elintarvikevalvonnassa.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana opiskelija hankkii lisäksi perusvalmiudet ymmärtää elintarvikevalvontaa<br />
sekä hallinnollisella tasolla että käytännön laboratoriotyötasolla.<br />
Sisältö: Eläinlääkärillä on keskeinen tehtävä elintarvikkeiden alkutuotannon, jalostuksen ja<br />
jakelun valvonnassa. Tämä valvonta on eläinlääkäreiden tekemää kansanterveystyötä, jonka<br />
tarkoituksena on estää elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin tarttuvien mikrobien aiheuttamia<br />
sairauksia. Valvonnan alaan kuuluvat myös elintarvikkeiden hygieeninen laatu sekä<br />
hygieeniset tuotantotavat ja niiden arviointi. <strong>Opinto</strong>jakson aikana opiskelija perehtyy<br />
elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten mikrobien merkitykseen ja diagnostiikkaan, eri<br />
elintarvikeryhmien hygieenisen laadun arviointiin, elintarvikeprosessoinnin keskeisten<br />
riskitekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä elintarvikevalvonnan hallintoon ja<br />
lainsäädäntöön. Riskien tunnistamisen lisäksi opetus painottaa ennaltaehkäiseviä toimia<br />
riskien hallinnassa koko elintarviketuotantoketjun alueella. Käytännön<br />
mikrobidiagnostiikassa opetetaan sekä uusien molekyylibiologisten tekniikoiden että<br />
perinteisten mikrobiviljelytekniikoiden käyttöä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Elintarvikelainsäädäntö. Elintarviketurvallisuusvirasto.<br />
74
Edita, Helsinki (uusimman päivityksen mukainen). Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja<br />
metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. http://www.mmm.fi/el/laki/<br />
Hatakka ym.: Ruokamyrkytysepidemioiden selvitys<strong>opas</strong>. Pori, 2000.<br />
Korkeala (toim.): Elintarvikehygienia ympäristöhygienia, elintarvike- ja<br />
ympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0<br />
Sandholm ym.: Utareen sairaudet. 2. painos, 1993 TAI vastaava englanninkielinen kirja<br />
Tuorila & Appelbye (toim.): The Bovine Mastitis and Udder, 1995.<br />
Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, 2006.<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet. Luentoihin ja laboratoriotöihin<br />
liittyvä muu materiaali.<br />
Suoritustavat:<br />
Neljä välikuulustelua:<br />
90194 Elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta<br />
90195 Elintarvikevälitteiset patogeenit ja zoonoosit<br />
90196 Teollinen elintarvikehygienia<br />
90197 Elintarvikkeiden hygieeninen laatu<br />
Loppukuulustelu:<br />
90198 Elintarvikehygienian loppukuulustelu<br />
Arviointi:<br />
0-5 (kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5, ovat osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa)<br />
Vastuuhenkilö: Hannu Korkeala<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että<br />
eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia (90116), eläinlääketieteellisen patologia<br />
(90155), lihantarkastustekniikka (90140) sekä lihantarkastus (90138) on suoritettu.<br />
Lisätiedot: Sanna Hellström, sanna.hellstrom@helsinki.fi, puh. 09 - 191 57134<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 115 h, laboratorio-opetus ja muita harjoituksia 135 h<br />
(pakolliset), ekskursioita 20 h (pakolliset)<br />
Ympäristöhygienia ja ympäristö- ja elintarviketoksikologia 9,5 op<br />
90141<br />
Sisältö: Ympäristöhygienia ja ympäristö- ja elintarviketoksikologia -opintokokonaisuus<br />
sisältää opintojaksot: 90039 Ympäristö- ja elintarviketoksikologia (3 op) ja 90040<br />
Ympäristöhygienia (6,5 op).<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen, Raimo Pohjanvirta<br />
Suoritustavat: Loppuarvosana muodostuu opintojaksojen kuulusteluista saaduista<br />
pistemääristä.<br />
Ympäristö- ja elintarviketoksikologia 3 op<br />
90039<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu toksikologiaan tieteenä ja Suomen oloissa tärkeimpiin<br />
ympäristö- ja elintarvikeperäisiin toksikantteihin. Opiskelija ymmärtää kemikaalien<br />
tieteellisen riskinarvioinnin perusteet ja pystyy lisätietoja hankittuaan muodostamaan<br />
perustellun käsityksen ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvista kemiallisista<br />
vaaroista.<br />
Sisältö: Opetus koostuu perus- ja soveltavasta osiosta. Perustoksikologian<br />
opetuksessa käsitellään toksikologian peruskäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja<br />
muotoja, toksikologista riskinarviointia, toksikokinetiikan perusteita, karsinogeneesia,<br />
75
mutageneesia ja kehitystoksikologiaa sekä toksisuuden systemaattista tutkimista.<br />
Soveltavassa osassa käydään läpi elinympäristön ja ravinnon tärkeimmät kemialliset<br />
ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit ja terveysvaikutukset.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Korkeala (toim.): Elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- ja<br />
ympäristötoksikologia. WSOY 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0.Jaksolla osoitettava<br />
muu materiaali.<br />
Suoritustavat: kirjallinen kuulustelu 2 h<br />
Arviointi: 0-5 (muodostaa osan Ympäristöhygienian ja -toksikologian<br />
loppuarvosanasta)<br />
Vastuuhenkilö: Raimo Pohjanvirta<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetusta 28 h, laboratorioharjoituksia 8 h ja<br />
tiedonhakuharjoitus 8 h<br />
Ympäristöhygienia 6,5 op<br />
90040<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hankkii valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välistä<br />
vuorovaikutusta, siihen liittyviä biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia riskitekijöitä ja<br />
näiden säätelyä hallinnollisin keinoin paikallisessa ja valtakunnallisessa<br />
ympäristöterveydenhuollossa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään mm. ympäristönsuojeluun, ympäristöhygieniaan ja<br />
ympäristöterveyteen liittyviä käsitteitä, ympäristösuojelun ja<br />
ympäristöterveydenhuollon hallintoa, ulkoilman, maaperän, sisäilman ihmisen<br />
terveyteen liittyviä laatutekijöitä, elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia, sekä<br />
talousveden ja uimaveden kemiallista ja mikrobiologista laatua.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja<br />
metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. http://www.mmm.fi/el/laki/<br />
Ympäristölainsäädäntö.<br />
Korkeala (toim.): Elintarvikehygienia ympäristöhygienia, elintarvike- ja<br />
ympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0.<br />
Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. SFS-käsikirja. 3. painos, Suomen<br />
Standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki, 2003.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1. Asumisterveysohje. Asuntojen ja<br />
muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Edita,<br />
Helsinki, 2003.<br />
STM:n kotisivulla on myös sähköinen versio http://www.stm.fi/<br />
Soveltamis<strong>opas</strong> talousvesiasetukseen 461/2000. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja<br />
Suomen Kuntaliitto, Helsinki, 2000.<br />
Guidelines for Drinking-Water Quality, 2004, 3. p.<br />
http://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/gdwq3rev/en/<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet (ympäristöhygienia).<br />
Luentoihin ja laboratoriotöihin liittyvä muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Kaksi välikuulustelua: 90049 Vesi- ja sisäilmahygienia,<br />
90358 Ympäristöhygienia ja elintarvike- ja ympäristövirologia<br />
Arviointi: 0-5 (Kuulustelut, jotka arvioidaan 0-5 ovat osa ympäristöhygienian ja -<br />
toksikologian loppuarvosanaa (90141)<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen, Tiina Juselius<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistumisen edellytyksenä on,<br />
76
että eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia (90116),<br />
eläinlääketieteellisen patologia (90155), lihantarkastustekniikka (90140) sekä<br />
lihantarkastus (90138) on suoritettu.<br />
Toteutus ja työtavat: luentoja 56 h, laboratoriotöitä 20 h (pakolliset), ekskursioita 6<br />
h (pakolliset), seminaarityöskentelyä<br />
6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tiedekunnan laitosten järjestämiä<br />
vaihtoehtoisia opintoja 6 tai 11 op (laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman<br />
laajuudesta, jonka laajuus on kokeellisesta osuudesta riippuen 20 tai 25 op).<br />
Vaihtoehtoisiin opintoihin on tyypillisesti rajoitettu osallistujamäärä ja niihin on saatettu<br />
määritellä esitietovaatimuksia. Joillekin kursseille käytetään myös hakemusmenettelyä. Jos<br />
kurssille ei ole määritelty muita valintakriteereitä, valinnan perusteena käytetään<br />
ilmoittautumisjärjestystä. Ilmoittautuminen tapahtuu erikseen ilmoitettuna aikana<br />
WebOodissa.<br />
Alla on kerrottu sekä lukuvuoden 2009-2010 aikana että myöhemmin järjestettävistä<br />
opinnoista. Mahdollisista lisäyksistä lukuvuoden 2009-2010 aikana järjestettäviin<br />
vaihtoehtoisiin opintoihin ilmoitetaan opiskelijoille Alman opintosivuilla (Perusopinnot -><br />
Ajankohtaista opiskelijoille) sekä sähköpostitse. Lisätietoja saa myös tiedekunnan kanslian<br />
opintoasiainsuunnittelijalta (puh. 191 57157).<br />
Lukuvuonna 2009-2010 järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja ovat esimerkiksi<br />
seuraavat:<br />
The ABC of Animal Experiments 6 op<br />
90314<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien molekyylibiologinen<br />
detektio 3 op<br />
90359<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Eläinakupunktion peruskurssi 2 op<br />
90351<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä<br />
eläinlääkärit<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010, aloitus vkolla 10<br />
Tavoite: Antaa valmiudet diagnostisoida ja hoitaa koiria akupunktiolla. Myös muut eläinlajit<br />
käsitellään lyhyesti.<br />
Sisältö: Akupunktion historia, vaikutusmekanismit, menetelmät, pisteet, käyttöindikaatiot,<br />
hoidot sekä akupunktiotutkimus.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla jaettava materiaali.<br />
Suositeltava oppikirja: Schoen (toim.): Veterinary acupuncture- Ancient art to modern<br />
medicine.<br />
Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo<br />
77
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Hielm-Björkman<br />
Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä (45 opiskelijaa vuosikursseilta 4-6 sekä 5<br />
eläinlääkäriä).<br />
Toteutus ja työtavat: Luento-opetus sekä käytännön ryhmäharjoitukset koiralla.<br />
Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2 op<br />
90306<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa (4.-6. lkv) suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Opiskelijalle muodostuu käsitys eläintarhaeläinlääkärin työstä ja tehtäväkuvasta.<br />
Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo, monivalintatehtävätentti<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Rudbäck/Korkeasaari (eeva.rudback@hel.fi), Timo<br />
Soveri/Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
Lisätiedot: Opiskelijamäärä on rajoitettu (20 opiskelijaa)<br />
Hevosen anestesia 3 op<br />
90315<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2010, alkaen viikolla 10<br />
Tavoite: Oppia ymmärtämään hevosen anestesian erityispiirteitä, erityisesti sydämen ja<br />
verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa yleisanestesian aikana. Oppia<br />
tunnistamaan tärkeimpiä hevosen anestesian riskitekijöitä sekä tietämään niiden<br />
ennaltaehkäisyn ja hoidon pääperiaatteet. Paneutuminen hevosen kivun hoitoon.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla saa myös käytännön kokemusta verkko-opiskelusta.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään hevosen rauhoitukseen, kivun hoitoon sekä anestesian<br />
seurantaan ja erityispiirteisiin. Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekä<br />
hengityselimistön toimintaa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Annettujen tehtävien tekeminen, aktiivinen osallistuminen<br />
verkkotyöskentelyyn<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistuminen edellyttää, että<br />
anestesiologian peruskurssi ja vähintään yksi talliharjoittelujakso on suoritettu.<br />
Lisätiedot: osallistujamäärä 15, opintojaksoon sisältyy ennakkotehtävä, kurssille voidaan<br />
ottaa myös hevossairauksien erikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä.<br />
Toteutus ja työtavat: ennakkotehtävä 5 h, itsenäinen opiskelu 38 h, verkkotyöskentely 38 h<br />
(ei lähitapaamisia)<br />
Hevosten ontumaviat 3 op<br />
90341<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: mahdollisesti kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Opiskelija oppii hevosten keskeisimpien ontumien aiheuttajat ja sairaudet sekä<br />
niiden etiologian, diagnostiikan, hoidon ja jatkohoidon sekä ennusteen.<br />
Sisältö: Hevosen keskeisimmät ontumaviat, niiden diagnostiikka ja hoitoperiaatteet sekä<br />
ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
78
Ross & Dyson: Diagnosis and management of lameness in the horse, uusin painos.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Martin Waselau, Tytti Niemelä<br />
Lisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti perustellen lyhyesti, miksi haluaa kurssille.<br />
Rajoitettu opiskelijamäärä 25.<br />
Toteutus ja työtavat: esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt<br />
Julkaisu 3 op<br />
90316<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Koiran ja kissan keuhkosairaudet 2 op<br />
90395<br />
Kohderyhmä: 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Syventää opiskelijan tietämystä koiran ja kissan keuhkosairauksista,<br />
erikoisdiagnostiikka menetelmistä sekä hoidoista ja niiden perusteista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaali ja kurssilaisten<br />
itse tuottama materiaali. Suositeltava oppikirja: Textbook of respiratory disease of dogs and<br />
cats, toim. King, LG 2004.<br />
Suoritustavat: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Minna Rajamäki<br />
Lisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti perustellen lyhyesti, miksi haluaa kurssille.<br />
Rajoitettu opiskelijamäärä 20<br />
Toteutus ja työtavat: esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt<br />
Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op<br />
90334<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Käytännön viestintä 1-2 op<br />
90390<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Maidontuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90352<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Näyttöön perustuva eläinlääketiede - mitä se on ja onko sitä? 3 op<br />
90345<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: tammi-maaliskuu 2010<br />
Tavoite: Tutustua eläinlääketutkimusten tekemiseen, oppia lukemaan kriittisesti raportteja<br />
kliinisistä ja kokeellisista eläinlääketutkimuksista, arvioimaan tieteellisen näytön tasoa ja<br />
pohtimaan tutkimuksen tulosten soveltamista omaan työhön.<br />
Sisältö: Luento kliinisen lääketutkimuksen käsitteistä ja tulosten tulkinnasta, tehtävä näytön<br />
asteen arvioinnista julkaistujen tutkimusten perusteella, verkkokeskustelu<br />
esimerkkitapauksista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava ja kurssilaisten itse<br />
tietokannoista etsimä materiaali.<br />
79
Suoritustavat: Annetun tehtävän tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua sellaiset opiskelijat,<br />
joilla on farmakologian perusjakso (välitentit) sekä tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen<br />
perusteet -kurssi suoritettuna.<br />
Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa, kurssille otetaan myös<br />
erikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä.<br />
Toteutus ja työtavat: Lähitapaaminen 3 h (tammikuussa 2010) itsenäinen opiskelu 40 h<br />
verkkotyöskentely 38 h.<br />
Opiskelijatuutorointi 2 op<br />
(kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden tuutorina toimiminen)<br />
90328<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Pieneläinten hammassairaudet 3 op<br />
90398<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja oppii hoitamaan pieneläinten hammassairauksia.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään suun ja hampaiden tutkiminen sekä hammaskiven poisto.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eva Sarkiala-Kessel, Niina Luotonen<br />
Lisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti lyhyesti perustellen, miksi haluaa osallistua<br />
kurssille. Kurssille otetaan 16 opiskelijaa.<br />
Toteutus ja työtavat: Esitehtävä, ryhmätöitä, käytännön harjoitustöitä<br />
Pieneläinten pehmytosakirurgia 3 op<br />
90331<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija pehmytkudosleikkauksiin ja niihin liittyvien<br />
sairauksien etiologiaan, diagnostiikkaan ja jatkohoitoon.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori<br />
Lisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti perustellen lyhyesti, miksi haluaa kurssille.<br />
Rajoitettu opiskelijamäärä 20<br />
Toteutus ja työtavat: esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt<br />
Pieneläinten onkologia 2 op<br />
90397<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Onkologian kurssin oppimistavoitteena on saada käsitys pieneläinten<br />
kasvainsairauksista. Opiskelijoiden tietävät kurssin loputtua, kuinka kasvainsairaus<br />
diagnosoidaan, osaavat levinneisyyskartoituksen periaatteet ja tietävät kasvainsairauksien<br />
hoitoperiaatteet sekä osaavat ohjata potilaan jatkohoitoon tarvittaessa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaali ja kurssilaisten<br />
80
itse etsimä materiaali. Suositeltava oppikirja: Decision Making in Small Animal Oncology,<br />
toim. D.Argyle, M.Brearleyja M.Turek, 2008.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja potilastapauksen tekeminen ja<br />
esitelmän pitäminen.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Karoliina Autio<br />
Lisätiedot: Osallistujamäärä 15 opiskelijaa.<br />
Pieneläinten ortopedia 3 op<br />
90396<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010, 4. opetusperiodi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii syvällisemmin ortopedisten sairauksien diagnostisointia ja<br />
hoitoperiaatteita pieneläimillä.<br />
Sisältö: Ortopedinen tutkimus, ortopedisten ongelmien etiologia, diagnosointi, toimenpiteet<br />
ja jatkohoito.<br />
Suoritustavat: Esitehtävä, ryhmätyöskentely, käytännön harjoitustyöt.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pauli Keränen, Mikael Morelius<br />
Lisätiedot: Kurssille otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Physiology and diseases of exotic birds and reptiles 2 op<br />
90394<br />
Target group: 6. years students of the Veterinary Faculty.<br />
Timing: spring term 2010<br />
Objective: Deepening the knowledge in physiology and diseases of exotic birds and reptiles<br />
Study materials and literature: announced later<br />
Evaluation: passed/failed<br />
Responsible person: Thomas Spillmann<br />
Other information: Lectures and seminars in English. Limited amount of participants: 20<br />
Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op<br />
90323<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet vähintään 5. lukuvuoden opinnot (Klinikkaopetus). Kurssilla on rajoitettu<br />
osallistujamäärä (10-15 henkilöä) ja sille haetaan kirjallisesti. Hakemus osoitetaan<br />
vastuuopettajalle ja siitä on käytävä ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista,<br />
hevoskokemus sekä selvitys siitä, miten kurssi liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksi<br />
kurssille otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: 1. - 4.3.2010<br />
Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy toimimaan oriiden keinosiemennysaseman<br />
(ks) vastaavana eläinlääkärinä. Opiskelija hallitsee oriin lisääntymisfysiologian ja ymmärtää<br />
sen vaikutukset spermantuotantoon, seksuaalikäyttäytymiseen ja lisääntymishäiriöihin.<br />
Opiskelija tuntee lisääntymishäiriöiden etiologian, patogeneesin, tutkimuksen ja hoidon. Hän<br />
osaa käytännön spermanoton tekniikat, osaa tutkia sperman ja pakata sen lähetystä varten.<br />
Hän osaa myös siementää tamman oikeaan aikaan ja hallitsee siemennystekniikat. Hän tuntee<br />
ks-toimintaa koskevan lainsäädännön ja siittolaeläinlääkärin tehtävät ks-asemalla.<br />
Sisältö: Oriin lisääntymisfysiologia, seksuaalikäyttäytyminen ja sen poikkeavuudet sekä<br />
siitosoriin hoito. Sperman tutkimus, käsittely, pakastus ja jäähdytys, siemennysannosten<br />
laskeminen sekä siirtosperman käyttö. Spermanottotekniikat ja spermanoton ongelmat. Oriin<br />
81
tutkimus ja patologisten tilojen diagnosointi ja hoito. Ks-hygienia, tammojen tutkiminen ja<br />
siementäminen. Siittolan tarttuvat taudit ja management.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään oriin<br />
lisääntymistä ja ks:tä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.<br />
Suoritustavat: Kurssille osallistuminen ja kirjallisen tehtävän suorittaminen.<br />
Arviointi: Opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen tehtävä, jonka vastuuopettaja<br />
hyväksyy.<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Lisääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina.<br />
Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa,<br />
majoituksensa ja ruokailunsa. Kurssi antaa pätevyyden toimia hevosten ks-luvassa mainittuna<br />
toiminnasta vastaavana eläinlääkärinä.<br />
Toteutus ja työtavat: Luentoja 20 tuntia, pienryhmäopetusta 12 tuntia<br />
Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3 op<br />
90337<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat,<br />
eläinlääkärit.<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010 (helmikuussa)<br />
Tavoite: Antaa valmiudet analysoida ja ratkaista tilatason terveys- ja hedelmällisyysongelmia<br />
sianlihatuotannossa. Kurssin konkreettinen tavoite on antaa valmiudet tilan hedelmällisyyteen<br />
liittyvän tilaraportin ja terveydenhoitosuunnitelman tekoon.<br />
Sisältö: Yksilö- ja tilatason hedelmällisyysongelmiin, tautisaneerauksiin, hännänpurentaan,<br />
niveltulehduksiin, ruokintaan, sikojen hyvinvointiin ja sianlihatuotannon etiikkaan liittyvät<br />
kysymykset. Kurssin sisältöä räätälöidään vuosittain siten, että uudet ja ajankohtaiset,<br />
sikataloutta puhuttavat teemat sekä kurssilaisten itsensä tärkeänä pitämät teemat tulevat<br />
käsitellyiksi. Kurssi sisältää keskeisiä terveydenhuollon työkaluja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Sikalan eläinlääkäri-kirja (SKJO 99)<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoitustyö.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Olli Peltoniemi, Mari Heinonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinblokki on oltava suoritettuna.<br />
Lisätiedot: Kurssi järjestetään Saarella Mäntsälässä. Rajoitettu osallistujamäärä 20<br />
opiskelijaa. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille.<br />
Toteutus ja työtavat: Luennot ja keskustelut 27 h, ryhmätyöt ja tilakäynnit ja niiden<br />
työstäminen 8 h.<br />
Svenska för veterinärer 2 op<br />
90267<br />
Målgrupp: 4-6 års studenter<br />
Timing: vårtermin 2010<br />
Mål: Att öka deltagarnas färdigheter och motivation att använda svenska i praktiska,<br />
yrkesrelaterade situationer.<br />
Innehåll: Kursen består av undervisning och diskussioner för att främja deltagarnas aktiva<br />
ordförråd samt av praktiska övningar i att använda muntlig och skriftlig svenska. Kursen<br />
genomförs som diskuterande och aktiverande, med gruppdiskussioner och rollspel. Skriftliga<br />
färdigheter tränas genom att skriva korta texter i form av bl.a. e-postmeddelanden och referat<br />
av svenska forskningsrapporter. De praktiska övningarna planeras och genomförs av<br />
veterinärer med erfarenhet av kel- och produktionsdjurpraktik. Kursen bedöms som godkänd<br />
eller underkänd på basen av aktivt deltagande och består av 27 timmar närundervisning samt<br />
82
självständigt arbete.<br />
Studiematerial och litteratur: Inget förhandsmaterial<br />
Värdering: godkänd/underkänd<br />
Ansvarig person: Anna Valros<br />
Realisering och arbetssätt: Grupparbeten, diskussioner, rollspel<br />
Tammapraktiikkakurssi 3 op<br />
90325<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet vähintään 5. lukuvuoden opinnot. Kurssilla on rajoitettu osallistujamäärä (8-<br />
10 hlöä) ja sille haetaan kirjallisesti. Vastuuopettajalle osoitetusta hakemuksesta on käytävä<br />
ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista, hevoskokemus sekä selvitys siitä,<br />
miten kurssi liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksi kurssille otetaan<br />
täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010 (22.3. - 26.3.2010)<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy syvällisesti tamman lisääntymisfysiologiaan, munasarja- ja<br />
tiineysdiagnostiikkaan, lisääntymishäiriöihin ja niiden hoitoon. Opiskelija saa myös<br />
käytännön valmiuksia tammojen rektaali- ja ultraäänitutkimuksissa, kohtunäytteiden otossa ja<br />
kohtuhoidoissa sekä eri siemennystekniikoissa.<br />
Sisältö: Tamman endokrinologia ja munasarjojen toiminta, diagnostiikka, patologiset tilat ja<br />
niiden hoito. Kohdun fysiologia, patologisten tilojen diagnostiikka ja hoito.<br />
Tiineysdiagnostiikka, tiineyden fysiologia ja patologia. Keinosiemennys. Varsominen ja<br />
vastasyntyneen varsan sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään tamman<br />
lisääntymistä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.<br />
Suoritustavat: Kurssille osallistuminen ja kirjallisen tehtävän suorittaminen.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Lisääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina.<br />
Lopputentin suorittaminen katsotaan ansioksi.<br />
Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa,<br />
majoituksensa ja ruokailunsa.<br />
Toteutus ja työtavat: Kirjallinen etätehtävä. Luentoja 28h ja käytännön harjoituksia<br />
tammoilla 12h.<br />
Teollinen hygienia ja elintarvikeprosessien riskinhallinta 2 op<br />
90326<br />
Kohderyhmä: Valtion tarkastuseläinlääkärit, kunnan tarkastuseläinlääkärit, eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2010<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden turvalliseen<br />
tuotantoon riskinhallinnan keinoin. Kurssilla perehdytään myös laitostarkastukseen.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson sisältö muodostuu teollisesta hygieniasta sekä riskinhallinnasta<br />
yrityksen ja/tai viranomaisten näkökulmasta. <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyvät laitostarkastuksen<br />
suorittaminen ja tarkastuskertomuksen laadinta.<br />
Suoritustavat: Harjoitustyö (tarkastuskertomuksen laadinta)<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: lihantarkastuksen yliopistonlehtori<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat<br />
osallistuneet lihantarkastusopetukseen.<br />
83
Toteutus ja työtavat: luennot, ekskursio, harjoitustyö<br />
Tiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 1 op<br />
90346<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Tutkimus elintarvike- ja ympäristöhygieniassa; kysymyksenasettelusta raportointiin<br />
3 op<br />
90311<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Tutkimusmenetelmien opintopiiri 1 op<br />
90268<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Utareterveyskurssi 3 op<br />
90329<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla on<br />
vähintään 5. lukuvuoden opinnot suoritettuna. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen<br />
lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille. Kurssille otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: kevätlukukausi 2010 (helmikuussa)<br />
Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan utaretulehduksen ja vedinsairauksien patogeneesistä,<br />
diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä saa valmiudet karjan<br />
utaretulehdusongelman kokonaisvaltaiseen selvittämiseen.<br />
Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien erityispiirteisiin ja tulehduksen<br />
patogeneesiin. Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian tietoja<br />
syvennetään. Käydään läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedinten<br />
tutkimustekniikoita harjoitellaan käytännössä. Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseen<br />
diagnostiikkaan ja herkkyysmääritykseen. Jaksoon sisältyy myös tapausselostuksia sekä<br />
karjakäynti ja karjakohtaisen utareterveyssuunnitelman teko.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen kurssille, harjoitustyö, utareterveyssuunnitelman teko<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Satu Pyörälä<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito (90084)<br />
tulee olla suoritettuna<br />
Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa. Kurssille haetaan kirjallisesti,<br />
perustellen lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille.<br />
Toteutus ja työtavat: luento-opetus 16 h, pienryhmäopetus 8 h, yksilöopetus 1 h,<br />
ryhmätyöskentely 12 h, verkkotyöskentely 7 h<br />
Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen anatomia 2 op<br />
90372<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Zoonoosit Euro<strong>opas</strong>sa 2 op<br />
90368<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
84
Myöhemmin järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja:<br />
Elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologinen tyypittäminen<br />
3 op<br />
90312<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Kalatuotantoketjun elintarvikehygienia 3 op<br />
90343<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Johtajuus ympäristöterveydenhuollossa 2 op<br />
90367<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden elintarvikeja<br />
ympäristöhygienian opetukseen osallistuneet opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksessa<br />
olevat.<br />
Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ympäristöterveydenhuollon<br />
yksikön sisäiseen ja ulkoiseen toimintaan liittyviä tekijöitä ja haasteita sekä saa valmiuksia<br />
johtajatehtävissä toimimiseen.<br />
Sisältö: Kolmen lähiopetuspäivän sisältö koostuu seuraavista osa-alueista:<br />
-Johdatus ympäristöterveydenhuollon hallintoon<br />
-Asioiden johtaminen / strateginen johtaminen<br />
-Ihmisten johtaminen ja itsensä johtaminen<br />
-Vuorovaikutus ja viestintä<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen työn tekeminen.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Soveltava eläinlääketieteellinen parasitologia 2 op<br />
90324<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Sianlihan tuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90353<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Siipikarja pellolta pöytään 2 op<br />
90354<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Lihakarja pellolta pöytään 2 op<br />
90355<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
Riista ja poro kairasta pöytään 2 op<br />
90366<br />
(ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1 )<br />
85
6.4.2.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma 25 op<br />
90400<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4.-6. lukuvuosi<br />
Tavoite: 1) Tutkielmatyöskentely: Hyväksytyllä lisensiaatin tutkielmalla opiskelija osoittaa<br />
valmiutensa hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja hyödyntää sitä<br />
johdonmukaisesti tieteellisesti tai ammatillisesti tärkeän ongelmakokonaisuuden ratkaisuun.<br />
Tutkielma osoittaa kohteena olevan aihepiirin syvällistä tuntemusta, tarvittavien<br />
tutkimusmenetelmien hallintaa sekä kykyä kirjalliseen tieteelliseen viestintään.<br />
2) Seminaarityöskentely: oma esitys, opponointi, osallistuminen 5 muuhun seminaariin.<br />
Hyväksytyllä seminaariesityksellä opiskelija osoittaa hallitsevansa tieteellisen esityksen<br />
perusperiaatteet ja tarvittavien av-välineiden käytön. Opiskelija hallitsee tutkimusaiheensa<br />
siten, että kykenee esittämään työnsä suullisesti muille eläinlääketieteen opiskelijoille<br />
rajatussa ajassa, keskustelemaan aiheesta yleisön kanssa sekä ottamaan vastaan opponentin<br />
antaman palautteen ja vastaamaan siihen rakentavasti.<br />
Sisältö: Tutkielma sisältää tutkielmatyöskentelyn ja seminaarityöskentelyn. Opiskelija<br />
paneutuu johonkin eläinlääketieteen kannalta mielekkääseen tieteellisesti tai ammatillisesti<br />
kiinnostavaan aiheeseen tai tutkimuskysymykseen. Tutkimussuunnitelman tekeminen,<br />
tiedonhaku ja kirjallisuuteen perehtyminen, mahdollinen kokeellinen osa, tutkielman<br />
kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja kirjallinen kypsyysnäyte.<br />
Tutkielman tiivistelmä<br />
Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä<br />
kiinnostuneille selkeä kuva sen sisällöstä. Tiivistelmä laaditaan Almasta löytyvälle<br />
lomakkeelle. Tiivistelmä on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Siinä<br />
on käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää<br />
eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan. Tiivistelmän on oltava<br />
itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu tiivistelmäsivulle. Lisäksi tiivistelmä suositellaan<br />
kirjoitettavaksi myös englanniksi.<br />
Tutkielman tiivistelmälomake löytyy Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -><br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Suoritustavat: tutkielma, seminaarityöskentely (90095), kypsyysnäyte (90016)<br />
Arviointi: Tutkielman arvostelee sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä<br />
aiheesta tutkielma on tehty. Esitelmä omasta tutkielmasta on pidettävä ennen tutkielman<br />
arvostelemista johtoryhmässä. Arvostelua varten jätetään lisensiaatin tutkielman<br />
arviointilomake, kuusi kansitettua kappaletta tutkielmasta (ohjaajalle, johtajalle, toiselle<br />
tarkastajalle ja kolme kappaletta Viikin tiedekirjastolle) sekä tutkielman sähköinen versio<br />
sisältäen tiivistelmän ao. laitoksen toimistoon viimeistään viikkoa ennen laitoksen<br />
johtoryhmän kokousta.<br />
Tutkielma arvostellaan 8-portaisella asteikolla improbatur (i), approbatur (A), lubenter<br />
approbatur (B), non sine laude approbatur (NSLA), cum laude approbatur (C), magna cum<br />
laude approbatur (M), eximia cum laude approbatur (E) tai laudatur (L).<br />
Lisensiaatin tutkielman arviointilomake löytyy Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -><br />
Lomakkeet.<br />
86
1.1.2010 lähtien <strong>tiedekunta</strong>rakenteen muuttuessa laitoksettomaksi tutkielman arvostelee<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto, lisätietoja Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -><br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma.<br />
Tuolloin otetaan käyttöön myös uusitut arviointimatriisit kokeellisen osan sisältävälle<br />
tutkielmalle ja kirjallisuuskatsaukselle.<br />
Vastuuhenkilö: perusopetuksesta vastaava varadekaani<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tutkielman aloittamista suositellaan Tiedonlähteet<br />
verkossa -opintojakson (Vivo -verkkokurssi) suorittamista.<br />
Lisätiedot: Jos tutkielma ei sisällä kokeellista osaa, sen laajuus on 20 op. Vanhan<br />
tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevilla tutkielman laajuus on 15 ov (syventävät opinnot).<br />
Tutkielma julkaistaan sähköisesti DViikissä edellyttäen, että opiskelija ja ohjaaja antavat<br />
siihen luvan.<br />
Toteutus ja työtavat: Opiskelija voi aloittaa tutkielman tekemisen missä tahansa vaiheessa<br />
opintojen aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Tutkielman<br />
aiheesta voi keskustella sen oppiaineen professorin kanssa, jonka alaan kuuluvasta aiheesta<br />
haluaisi tehdä tutkielman. Tarjolla olevia aiheita on nähtävillä myös Almassa.<br />
Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä valvovan professorin/dosentin (työn johtaja) ja<br />
ohjaajan kanssa. Johtaja on professori tai dosentti, joka on työ- tai virkasuhteessa<br />
<strong>tiedekunta</strong>an. Ohjaaja on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.<br />
Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia.<br />
Tutkimussuunnitelmassa sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta,<br />
ohjauksesta ja kielestä. Aikatauluun myöhemmin tulevat mahdolliset muutokset on tehtävä<br />
yhdessä ohjaajan tai johtajan kanssa. Opiskelija toimittaa kopion suunnitelmasta sen laitoksen<br />
toimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman.<br />
Tutkimussuunnitelmalomake löytyy Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Lomakkeet.<br />
Tutkielman kirjoitusohjeet löytyvät Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -><br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Seminaarityöskentely<br />
90095<br />
Tavoite: Hyväksytyllä seminaariesityksellä opiskelija osoittaa hallitsevansa<br />
tieteellisen esityksen perusperiaatteet ja tarvittavien av-välineiden käytön.<br />
Opiskelija hallitsee tutkimusaiheensa siten, että kykenee esittämään työnsä<br />
suullisesti muille eläinlääketieteen opiskelijoille rajatussa ajassa,<br />
keskustelemaan aiheesta yleisön kanssa sekä ottamaan vastaan opponentin<br />
antaman palautteen ja vastaamaan siihen rakentavasti.<br />
Sisältö: oma esitys, opponointi, osallistuminen 5 muuhun seminaariin.<br />
Opiskelijan tulee pitää esitelmä omasta tutkielmastaan, toimia opponenttina ja<br />
osallistua lisäksi viiteen muuhun tutkielmaseminaariin, tutkimusmenetelmien<br />
opintopiiriin tai laitosten tutkimusseminaareihin. Seminaarissa esitellään<br />
suullisesti lisensiaatin tutkielman keskeisimmät osat tieteellisen esityksen<br />
muodossa. Esityksen pääpaino on tuloksissa ja niiden merkityksessä, mutta<br />
tausta ja menetelmät esitellään siinä laajuudessa, että aihetta tuntematon pystyy<br />
seuraamaan esitystä. Suullisen esityksen tukena käytetään powerpoint-dioja.<br />
Seminaariesityksen pituus on 20 min (ei enemmän eikä vähemmän), minkä<br />
jälkeen opponoinnille ja keskustelulle on varattu aikaa yhteensä 10 min.<br />
Opponointi:<br />
Lisensiaatin tutkielman seminaarityö opponoidaan. Opponointi on osa<br />
lisensiaatin tutkielmaan liittyvää seminaarityöskentelyä ja on tärkeä osa<br />
87
johdatusta tieteelliseen tutkimustyöhön ja akateemisiin tapoihin. Opponentti<br />
tutustuu opponoitavaan työhön huolellisesti etukäteen käyttäen apunaan<br />
muistilistaa. Tästä syystä kirjoittajan on toimitettava käsikirjoitus opponentille<br />
vähintään 1 viikko ennen seminaaria. Opponentin tulee valmistella ainakin osa<br />
puheenvuorostaan etukäteen, mutta hän varautuu myös vuoropuheluun työn<br />
esittäjän kanssa.<br />
Opponoitavan esityksen jälkeen opponentti toteaa ensin työn tarkoituksen ja<br />
vetää yhteen lyhyesti työn päätulokset. Sen jälkeen hän käy läpi koko työn ja<br />
esittää opponoitavalle kysymyksiä ja kommentteja työn rakenteesta,<br />
loogisuudesta, tutkimusasetelmasta, menetelmistä, kirjoitusasusta, yms. sekä<br />
seminaariesityksestä. Tarkoituksena on tarkastella asioita kriittisesti ja esittää<br />
rakentavia kommentteja ja parannusehdotuksia. Myös työn hyvät puolet tulee<br />
tuoda esiin. Puheenvuoronsa lopussa opponentti esittää työstä lyhyen<br />
loppulausunnon, jossa on myös hänen perusteltu kantansa työn hyväksymisestä<br />
tai hylkäämisestä. Opponentin puheenvuoro ja vuoropuhelu seminaarin esittäjän<br />
kanssa kestävät yhteensä 5-8 min, minkä jälkeen yleisöllä on mahdollisuus<br />
esittää kysymyksiä.<br />
Esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja arvioi opponoinnin asteikolla<br />
hyväksytty/hylätty.<br />
Opponentin muistilista löytyy Almasta: Perusopinnot -> Eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkielma<br />
Arviointi: Seminaariesityksen arvioi lisensiaatin tutkielman ohjaaja asteikolla<br />
hyväksytty/hylätty.<br />
Kypsyysnäyte (ELL)<br />
90016<br />
Tavoite: Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja<br />
varten vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen<br />
sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. Opiskelijan oikeudesta<br />
kirjoittaa kypsyysnäyte muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä päättää dekaani.<br />
Sisältö: Tutkielman valmistuttua opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen.<br />
Kypsyysnäyte on syytä suorittaa mahdollisimman pian tutkielman valmistuttua,<br />
ennen sen jättämistä tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen aiheen antaa tutkielman<br />
johtaja tai ohjaaja. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys tutkielman<br />
kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen sekä suomen tai ruotsin kielen taito.<br />
Asiallisen sisällön lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on<br />
johdonmukainen ja selkeä ja kieliasultaan moitteeton.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tiedekunnan kanslian opintoasiat järjestää kypsyysnäytettä<br />
varten tenttitilaisuuden. Sovi kypsyysnäytteen suorittamisesta<br />
opintoasiansuunnittelijan (anu.aunela@helsinki.fi) kanssa. Asiasisällön<br />
tarkastaa tutkielman ohjaaja tai johtaja ja kieliasun kielentarkastaja (jos<br />
kypsyysnäyte on suoritettu kandidaatin tutkielman yhteydessä, kielentarkastusta<br />
ei suoriteta).<br />
88
6.4.3 Harjoittelu<br />
Klinikkaharjoittelu 6 op<br />
90301<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Harjoittelu suoritetaan viidennen lukuvuoden jälkeen loma-aikoina erillisen<br />
ohjelman mukaisesti.<br />
Tavoite: Opiskelija oppii soveltamaan aineopinnoissa ja klinikkakierroilla saatuja<br />
teoriatietoja ja valmiuksia käytäntöön sekä oppii eläinlääkärin ammattiin kuuluvia käytännön<br />
taitoja.<br />
Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy kliiniseen työhön. Hän työskentelee<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan eri osastoilla (pieneläin-, hevos- ja tuotantoeläinlääketieteen<br />
osastot). Harjoitteluun kuuluu myös päivystys ja osallistuminen aamukierroille klinikan<br />
ohjelman ja järjestelyjen mukaan. Amanuenssi suorittaa valvotusti eläinlääkärin<br />
perustaitoihin kuuluvia toimenpiteitä itse.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat<br />
Suoritustavat: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen tehtyään harjoittelujaksoon kuuluvat<br />
työtunnit. Läsnäolo kirjataan amanuenssuurikorttiin, joka palautetaan jakson lopussa<br />
opintoasiainsihteerille. Poissaolo on ilmoitettava Helsingissä sairaalan potilastoimistoon ja<br />
Saarella päivystyspuhelimeen. Poissaolot korvataan erikseen sovitulla tavalla.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos<br />
Helena Rautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos<br />
Lisätiedot: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen opintoasiainsihteeri tekee<br />
amanuenssuurin suorittajien ryhmäjaon. Yliopistollinen eläinsairaala laatii työaikalistat.<br />
Harjoittelusta maksetaan korvaus.<br />
Toteutus ja työtavat: Harjoittelu on kliinistä potilastyötä Yliopistollisen eläinsairaalan<br />
osastoilla eläinlääkäreiden valvonnassa.<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op<br />
90302<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien käytännön<br />
suorittamiseen sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön.<br />
Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelijan perehtyy kunnalliseen päätöksentekoon,<br />
elintarvikehuoneistojen ja -laitosten viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan,<br />
ensisaapumispaikkavalvontaan, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihan<br />
merkintäjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiä<br />
koskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon ja laboratoriomäärityksiin.<br />
Suoritustavat: harjoittelu ja oppimispäiväkirja<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Päivi Lahti<br />
Toteutus ja työtavat: Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa tai<br />
seudullisessa valvontayksikössä hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelusta<br />
pidetään päiväkirjaa.<br />
89
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen<br />
Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot<br />
mukaan lukien syventävät opinnot (tutkielma, seminaarityöskentely, kypsyysnäyte) opiskelija<br />
voi pyytää tutkintotodistuksen. Opiskelijan tulee tarkastaa, että opintosuoritusrekisteristä<br />
löytyy merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista.<br />
Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Publiikkien<br />
ajankohdat sekä todistuspyyntölomakkeen jättöpäivät ovat nähtävillä Almassa Tiedekunta ><br />
Perusopinnot > Ajankohtaista opiskelussa -> Publiikkien ajankohdat. Kahdesti vuodessa<br />
järjestetään juhlallinen publiikki, johon ovat tervetulleita kaikki ko. lukukauden aikana<br />
valmistuneet lisensiaatit ja tohtorit sekä heidän sukulaisensa ja ystävänsä. Tutkintotodistuksen<br />
liitteenä annetaan suomen/ruotsin- ja englanninkielinen opintorekisteriote ja Diploma<br />
Supplement. Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen<br />
liite.<br />
Tutkintotodistuspyyntölomake sekä laillistamista varten tarvittavat lomakkeet löytyvät<br />
Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Ne palautetaan tiedekunnan kanslian<br />
opintoasioihin Anu Aunelalle.<br />
Eläinlääkäriksi laillistamisessa annetaan eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneelle<br />
henkilölle oikeus toimia eläinlääkärinä Suomessa. Laillistamisen suorittaa<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira publiikin yhteydessä. Lisätietoja www.evira.fi > eläimet<br />
ja terveys > eläinlääkäritoimi. Lisätietoja laillistamisesta antaa osastosihteeri Anita<br />
Venäläinen, anita.venalainen@evira.fi, puh. 020 772 4322.<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia<br />
Eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7§:n mukaan eläinlääketieteen<br />
opiskelija, joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- ja<br />
metsätalousministeriön säätämät opintojaksot, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista<br />
harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin sijaisena. Kolmen<br />
vuoden määräaika lasketaan edellä tarkoitetun oikeuden saavuttamisesta ja opetusohjelman<br />
mukaisesti opiskeltuna se saavutetaan yleensä viidennen lukuvuoden kevätlukukauden<br />
lopuksi. Sijaisuuskelpoisuus alkaa automaattisesti, kun kaikki kelpoisuuteen vaaditut opinnot<br />
on suoritettu ja on voimassa kolme vuotta riippumatta siitä, toimiiko opiskelija eläinlääkärin<br />
sijaisena.<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toimittaa todistuksen saavutetusta oikeudesta opiskelijalle<br />
opiskelijarekisterin tietojen perusteella. Eviran yhteyshenkilö on osastosihteeri Anita<br />
Venäläinen, anita.venalainen@evira.fi, puh. 020 772 4322. Lisätietoja saa tiedekunnan<br />
kansliasta opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalta, puh. (09) 191 57157.<br />
6.6.1 Tarkastuseläinlääkärin sijaiskelpoisuus<br />
Eläinlääketieteen opiskelija voi toimia tarkastuseläinlääkärin määräaikaisena sijaisena, jos<br />
hän on suorittanut hyväksytysti seuraavat opintojaksot:<br />
Aineopinnot:<br />
90
90180 Terve kotieläin (tai ennen lukuvuotta 2007-2008 suoritetut):<br />
90101 Eläinlääketieteellinen anatomia<br />
90102 Eläinlääketieteellinen biokemia<br />
90103 Eläinlääketieteellinen fysiologia<br />
90155 Eläinlääketieteellinen patologia<br />
90156 Eläinlääketieteellinen epidemiologia (tai ennen lukuvuotta 2007-2008<br />
suoritetut):<br />
90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia<br />
90038 Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia)<br />
90116 Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia<br />
90118 Eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
90132 Eläinlääketieteellinen genetiikka (ent. Kotieläingenetiikka),<br />
lukuvuodesta 2009-2010 lähtien osa Terve kotieläin –opintoja)<br />
90133 Kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu (Kotieläinten<br />
pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 2009-2010 lähtien)<br />
90134 Eläinten kliininen ravitsemustiede (ent. Ruokintaoppi ja<br />
rehuhygienia)<br />
90072/90041 Farmakologian ja toksikologian perusjakso<br />
90138 Lihantarkastus<br />
90140 Lihantarkastustekniikka<br />
Harjoittelut:<br />
90167 Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu)<br />
90303 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu<br />
Oikeus alkaa automaattisesti viimeisestä tarkastuseläinlääkärin sijaisuuskelpoisuuteen<br />
tarvittavasta suorituspäivämäärästä (opintosuorituksen rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin<br />
niin, ettei viimeinen suorituspäivämäärä vähennä kolmen vuoden määräaikaa.<br />
6.6.2 Eläinlääkärin sijaiskelpoisuus<br />
Opiskelijalla, joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- ja<br />
metsätalousministeriön säätämät opintosuoritukset, on oikeus harjoittaa väliaikaisesti<br />
eläinlääkärinammattia. Opetusohjelman mukaisesti opiskeltuna sijaiskelpoisuus saavutetaan<br />
yleensä viidennen lukuvuoden kevätlukukauden päättyessä. Opiskelija voi harjoittaa<br />
eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin tai sellaisen eläinlääkärin, joka tarjoaa<br />
väliaikaisesti eläinlääkäripalveluja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 8 §:n<br />
mukaisesti, sijaisena. Itsenäisenä ammatinharjoittajana opiskelija ei voi toimia. Väliaikaiset<br />
praktiikkaoikeudet ovat voimassa enintään kolme vuotta. Oikeudet alkavat viimeisestä<br />
väliaikaisiin praktiikkaoikeuksiin tarvittavasta suorituspäivämäärästä (opintosuorituksen<br />
rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin niin, ettei viimeinen suorituspäivämäärä vähennä kolmen<br />
vuoden määräaikaa. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut viimeisen vaaditun suorituksen<br />
31.5.2010, niin hänellä on oikeus harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia enintään<br />
31.5.2013 asti.<br />
Opiskelijan on hyvä aina ennen kuin ryhtyy väliaikaisesti harjoittamaan<br />
eläinlääkärinammattia varmistaa tiedekunnalta, että hänellä on vaaditut opintosuoritukset<br />
hyväksyttävällä tavalla suoritettu. Tämä on opiskelijan edun mukaista, sillä luvaton<br />
eläinlääkärinammatin harjoittaminen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi.<br />
Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee hänellä olla suoritettuna<br />
eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi seuraavat opinnot lisensiaatin tutkinnosta:<br />
91
90076 Sisätautioppi<br />
90078 Anestesiologia ja tehohoito<br />
90077 Kirurgia<br />
90083 Lisääntymistiede<br />
90084 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito<br />
90127 Klinikkaopetus<br />
90073 Farmakologian kliininen jakso<br />
90081 Eläinlääkintähuolto I (ns. praktiikkakurssi)<br />
Lisäksi tulee olla suoritettuna viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen<br />
kunnaneläinlääkärin työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavan<br />
kunnaneläinlääkärin luona. Kun opiskelija on suorittanut harjoittelun, hän palauttaa<br />
todistuksen harjoittelusta tiedekunnan kansliaan. Viiden päivän harjoittelu saa sisältää<br />
arkipäivien lisäksi yhden lauantain tai muulle päivälle kuin sunnuntaille sattuvan pyhäpäivän.<br />
Harjoittelun voi tarvittaessa anoa hyväksyttäväksi osaksi klinikkaopetuksen vaihtoehtoista<br />
jaksoa (ks. klinikkaopetuksen 90127 opintojaksokuvaus).<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija tarkistaa tarvittavat opinnot<br />
opintosuoritusrekisteristä ja lähettää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan listan<br />
opiskelijoista osoitetietoineen. Evira lähettää opiskelijalle joko kotiosoitteeseen tai<br />
tarvittaessa suoraan työosoitteeseen tiedon siitä, mihin asti opiskelijalla on enintään oikeus<br />
harjoittaa eläinlääkärinammattia, sekä opiskelijan tunnusnumeron (ns. eläinlääkärinumero).<br />
Tämän vuoksi on tärkeätä tarkistaa WebOodista osoitetiedot, ja ilmoittaa tarvittaessa kanslian<br />
opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalle työosoite (työpaikan nimi, osoite, faksinumero).<br />
6.7 <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
Pääsääntöisesti hyväksilukemisen edellytyksenä on, etteivät muualla suoritetut opinnot sisälly<br />
toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Poikkeuksena ovat tutkintoon kuuluvat<br />
pakolliset kieliopinnot sekä jotkin ensimmäisen lukuvuoden pakollisista opinnoista<br />
myönnettävät korvaavuudet (esim. mahdollisista aiemmin suoritetuista lääketieteen<br />
opinnoista). <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukemista tulee anoa kirjallisesti. Lomake tätä varten löytyy<br />
tiedekunnan opintosivuita Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -> Lomakkeet.<br />
Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalta,<br />
anu.aunela@helsinki.fi, puh. (09) 191 57157 ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä,<br />
sanna.ryhanen@helsinki.fi, puh. (09) 191 57155.<br />
6.7.1 Korvaaminen<br />
Korvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvien<br />
pakollisten opintojen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla<br />
opinnoilla. Korvaavuutta haetaan kirjallisesti kunkin opintojakson osalta ko. oppiaineen<br />
professorilta (oppiaineen esimies) tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä.<br />
Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista (esim.<br />
opintosuoritusrekisteriote tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja<br />
suoritettujen opintojen sisällöstä (opinto-oppaan opintojaksokuvaus tms.). Ulkomaisten<br />
opintojen hyväksilukeminen on syytä varmistaa etukäteen laatimalla opintosuunnitelma ja<br />
92
hyväksyttämällä se ko. oppiaineen esimiehellä. Tutkintoon kuuluvien pakollisten<br />
kieliopintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla tulee ottaa yhteyttä tiedekunnan<br />
kanslian opintoasioihin.<br />
Jos opiskelija haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaan<br />
muualla suoritetuilla opinnoille, korvaavuutta tulee anoa kirjallisesti. 1.8.2005 voimaan<br />
tulleen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevilla näitä opintoja on<br />
eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnossa 1-7 opintopistettä ja eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkinnossa syventävien opintojen tutkielman laajuudesta riippuen.6 tai 11 opintopistettä.<br />
Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevilla vaihtoehtoisia aineopintoja on<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnossa yhteensä 11 opintoviikkoa. <strong>Opinto</strong>jen tulee olla<br />
sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan lähellä tiedekunnan jotain oppiainetta.<br />
Hakemukseen tulee liittää asianmukainen todistus opintosuorituksista tai opintosuunnitelma.<br />
Korvaavuudesta päättää koulutussuunnittelutoimikunnan puheenjohtaja.<br />
6.7.2 Sisällyttäminen<br />
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa<br />
vapaavalintaisina opintoina. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tutkintoon enintään 6 opintopistettä vapaasti valittavia muualla suoritettuja<br />
yliopistotasoisia opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon.<br />
Vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti opiskelevilla vapaasti valittavien opintojen laajuus on<br />
enintään 4 opintoviikkoa. Opiskelijan tulee viimeistään valmistumisvaiheessa toimittaa<br />
tiedekunnan kansliaan asianmukaiset todistukset näistä opintosuorituksista.<br />
93
7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU<br />
Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada oman alan työkokemusta jo opintojen aikana.<br />
Yliopisto tukee rahallisesti vuosittain yli 850 yliopisto-opiskelijan harjoittelua.<br />
Harjoittelumäärärahaa on rajoitetusti, ja sitä ei valitettavasti riitä kaikille hakijoille vuosittain.<br />
• yliopiston tukea voidaan myöntää 1 - 3 kuukauden ajaksi<br />
• tukea myönnetään vain perustutkintoa suorittavien pääaineopiskelijoiden<br />
harjoitteluun, käytännössä etusijan ovat monilla laitoksilla saaneet syventävien<br />
opintojen vaiheessa olevat opiskelijat<br />
• tuen myöntää opiskelijan oma ainelaitos/<strong>tiedekunta</strong>, ja se maksetaan työnantajalle, ei<br />
harjoittelijalle<br />
• harjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaansa (työ- tai virkasuhde), joka<br />
maksaa harjoittelijalle palkan<br />
• harjoittelijan saama palkka tässä järjestelmässä on 1 000 € / kk (vuoden 2009 tieto)<br />
Ainelaitokset solmivat harjoittelupaikan tarjoajien kanssa harjoittelusopimukset. Ota aina<br />
yhteyttä oman <strong>tiedekunta</strong>si harjoittelun yhdyshenkilöön ja selvitä oman ainelaitoksesi<br />
harjoittelukäytäntö jo suunniteltua harjoitteluajankohtaa edeltävänä syksynä. Käytännöt<br />
vaihtelevat ainelaitoksittain. Harjoittelupaikat ovat yleensä haussa vuodenvaihteen jälkeen.<br />
Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta<br />
tai valtio. Joillakin laitoksilla opiskelijat voivat myös itse ehdottaa harjoittelupaikkaa, johon<br />
haluaisivat yliopiston tukea.<br />
Määräraha ei valitettavasti riitä kaikille hakijoille vuosittain. Siksi yliopisto suosittelee<br />
käytäntöä, jossa työnantaja maksaa vähintään puolet harjoittelijan palkasta. On myös erittäin<br />
suositeltavaa, että opiskelijat etsivät itselleen harjoittelupaikkoja, joissa työnantajat maksavat<br />
kaikki harjoittelusta aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan.<br />
Lisätietoja harjoittelusta: Alma > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot ><br />
Opinnot ja työelämä. Urapalvelut, urapalvelut@helsinki.fi, p. (09) 191 22125.<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun yhdyshenkilö on<br />
opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela. Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen<br />
opiskelijoille. Haettavana olevista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammikuussa 2010<br />
almassa: Tiedekunta > Perusopinnot > Ajankohtaista opiskelussa. Opiskelija voi hyväksilukea<br />
harjoittelusta 2 op eläinlääketieteen kandidaatin tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin<br />
opintoihin. Ks. lisätietoja myös tämän oppaan kohdasta 6.2.2.1, opintojaksokuvauksesta<br />
Valinnainen harjoittelu 90305.<br />
94
8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA<br />
Helsingin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoasi myös<br />
muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiin<br />
opintoihin myönnetään, mikäli ne voidaan sisällyttää tutkintoon. Erillisopinto-oikeuden<br />
nojalla ei kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun.<br />
Ennen erillisopinto-oikeuden hakemista kannattaa keskustella opintosuunnitelmista<br />
<strong>tiedekunta</strong>si opintoasiainpäällikön kanssa. <strong>Opinto</strong>-oikeutta haetaan lomakkeella, jonka saat<br />
tiedekunnan kanslian opintoasiaioista tai yliopiston opiskelijaneuvonnasta. Hakuajat<br />
vaihtelevat korkeakouluittain ja ne on syytä tarkistaa hyvissä ajoin.<br />
8.1 <strong>Opinto</strong>yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa<br />
Joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot.<br />
Sopimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista<br />
suomalaisista yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla<br />
läsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa<br />
opintoja toisessa yliopistossa. JOOPAS-verkkopalvelusta löydät joustavan opinto-oikeuden<br />
hakemista koskevat ohjeet, tietoa yliopistojen JOO-opintotarjonnasta sekä JOOhakulomakkeen,<br />
ks. www.jo<strong>opas</strong>.fi.<br />
8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä<br />
tiedekunnassa<br />
Opiskelijavaihto on hyvä tapa tuoda omaan tutkintoonsa jotakin erityistä ja uutta.<br />
Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomailla opiskelua, joka voidaan lukea hyväksi<br />
suoritettavaan tutkintoon. Helpointa opiskelijavaihtoon lähteminen on vaihto-ohjelmien<br />
kautta. Niihin sisältyy yleensä vapautus lukukausimaksuista ja opiskelustipendi. Stipendin<br />
lisäksi vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalia opintotukea (opintorahaa, asumislisää ja<br />
opintolainaa). Opiskelijavaihtoon voi lähteä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Mitä<br />
aiemmin lähtee, sitä helpompi opintoja on korvata omaan tutkintoon. Myös lisensiaattityön<br />
tekeminen ulkomailla on mahdollista.<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista mahdollisuuksista opiskella ulkomailla<br />
järjestetään syksyllä ja keväällä tiedostustilaisuus, josta tiedotetaan opiskelijoille erikseen.<br />
Syksyn tilaisuus järjestetään yhdessä Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksen EKYn kanssa<br />
(tarkempi aika ilmoitetaan sähköpostitse). Yliopisto järjestää yleisen infotilaisuuden<br />
vaihtomahdollisuuksista Viikin kampuksella 29.9.2009 klo 14 – 16 (Infokeskus Korona,<br />
Viikinkaari 11, Sali 3).<br />
Lukuvuonna 2010 – 2011 vaihtoon lähteville hakuajat ovat seuraavat:<br />
1. kierros 18.1. – 12.2.2010<br />
2.kierros 8.3. – 26.3.2010<br />
Täyttöhaku osalle kevään 2010 vaihtopaikoista järjestetään 21.9. – 2.10.2009.<br />
95
Vaihto-ohjelmiin haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Lisätietoja saat Almasta<br />
osoitteesta https://alma.helsinki.fi/doclink/138791 Yliopiston julkaisema ”Opas<br />
opiskelijavaihtoon aikovalle” löytyy osoitteesta:<br />
https://alma.helsinki.fi/doclink/64028<br />
Erasmus –opiskelijavaihto<br />
Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka kautta on helppoa<br />
lähteä opiskelemaan Eurooppaan. Suurin osa tiedekunnan vaihtosopimuksista käsittää kolmen<br />
kuukauden opinnot, mutta osassa kohteista voi viipyä jopa kokonaisen lukuvuoden. Vaihtoon<br />
lähtevät opiskelijat saavat Erasmus -stipendin, jonka suuruus riippuu vaihdon pituudesta<br />
(1000–2000 €). Stipendin voi saada vain kerran. Vaihtoon lähtevät voivat hakea myös<br />
harvinaisempien kielten intensiivikurssille (EILC) kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua.<br />
Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen opintojaksojen täysimääräinen<br />
hyväksyminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Vaihtoon lähtevän opiskelijan pitää<br />
kuitenkin hyvissä ajoin varmistaa, että vaihdon aikana suoritettavat opinnot luetaan hyväksi<br />
hänen tutkintoonsa. Asiasta voi keskustella kyseisen alan vastuuopettajan ja/tai tiedekunnan<br />
pedagogisen lehtorin, Mirja Ruohoniemen kanssa (mirja.ruohoniemi@helsinki.fi).<br />
Tiedekunnan partnerikorkeakoulut Erasmus-ohjelmassa ovat:<br />
Espanja: University of Cordoba<br />
- kaksi opiskelijaa kolmeksi kuukaudeksi vuosittain, opetuskielenä espanja<br />
University of Alfonso X El Sabio<br />
- kaksi opiskelijaa vuosittain kolmeksi kuukaudeksi, opetuskielenä espanja<br />
University of Burgos<br />
- yksi opiskelija vuosittain kuudeksi kuukaudeksi, opetuskielenä espanja<br />
Liettua: Lithuanian Veterinary Academy<br />
- yksi opiskelija vuosittain kolmeksi kuukaudeksi, opetuskielenä liettua<br />
-<br />
Portugali: Technical University of Lisbon<br />
- yksi opiskelija vuosittain kolmeksi kuukaudeksi, opetuskielenä portugali<br />
Ranska: Ecole nationale Vétérinaire de Nantes<br />
- yksi opiskelija vuosittain kolmeksi kuukaudeksi, opetuskielenä ranska<br />
Saksa: Universität Leipzig<br />
- yksi opiskelija vuosittain neljäksi kuukaudeksi, opetuskielenä saksa<br />
Sveitsi: University of Bern<br />
- kaksi opiskelijaa vuosittain viideksi kuukaudeksi, opetuskielenä saksa (lukukausien<br />
välillä klinikkaopetusta voidaan tarjota myös englanniksi)<br />
University of Zürich<br />
- kaksi opiskelijaa vuosittain kuudeksi kuukaudeksi, opetuskielenä saksa<br />
96
Unkari: Szent István University<br />
- yksi opiskelija vuosittain viideksi kuukaudeksi, opetuskielenä englanti tai unkari<br />
Tiedekunta on solmimassa lisää Erasmus-sopimuksia lukuvuodelle 2010–2011. Niistä ja<br />
nykyisistä vaihtokohteista ja hakumenettelyistä saa lisätietoja suunnittelija Janna Koivistolta,<br />
puh: 191 57156, matkapuhelin: 050 415 4480, int-vet@helsinki.fi.<br />
Erasmus -työharjoittelu<br />
Erasmus-työharjoittelu on hyvä vaihtoehto Eurooppaan (EU/ETA-maat ja Turkki)<br />
suuntaaville harjoittelijoille. Harjoittelijat saavat Erasmus-apurahan (1200€/3kk), joka kattaa<br />
osan harjoittelun kustannuksista. Muut mahdolliset tuet tai harjoittelupaikan maksama palkka<br />
eivät vaikuta Erasmus-apurahaan.<br />
Erasmus-harjoitteluksi hyväksytään harjoittelu, joka kuuluu opintoihin joko pakollisena tai<br />
vapaaehtoisena osana. Erasmus-harjoittelujakson kesto on 3–12 kuukautta. Ennen harjoittelun<br />
alkua opiskelijalla on oltava vähintään yhden lukuvuoden korkeakouluopinnot suoritettuna.<br />
Erasmus-harjoitteluun voi hakea ympäri vuoden. Opiskelija etsii harjoittelupaikan ulkomailta<br />
itse. Harjoittelupaikkana voi olla yritys tai yksityinen tai julkinen organisaatio. Vinkkejä<br />
harjoittelupaikan löytämiseksi voi kysellä tiedekunnan suunnittelija Janna Koivistolta.<br />
Pakollisten opintojen korvaamisesta Erasmus-harjoittelulla tulee keskustella ennen<br />
harjoittelua kyseisen osion vastuuopettajan kanssa.<br />
Lisätietoja Erasmus -harjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun matka-apurahasta löydät<br />
Almasta: Opiskelu, tuet ja palvelut > <strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat > Harjoittelu ja<br />
työ ulkomailla.<br />
Toinen tukimuoto kansainväliselle harjoittelulle on urapalvelujen matka-apuraha, jota<br />
myönnetään myös Euroopan ulkopuolisiin harjoitteluihin. Matka-apurahaa voi hakea<br />
opintoihin liittyvään vähintään kolme kuukautta kestävään työharjoitteluun.<br />
Nordplus – ja NOVA -opiskelijavaihto<br />
Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä yhteistyön ja<br />
liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut muodostavat<br />
verkostoja opetusyhteistyötä varten. Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> kuuluu NOVAverkostoon,<br />
jonka jäseniä ovat pohjoismaiset maatalous- ja metsätieteelliset sekä<br />
eläinlääketieteelliset yliopistot ja tiedekunnat. NOVA-verkosto järjestetään opiskelija- ja<br />
opettajanvaihtoa sekä eripituisia kursseja perus- ja jatko-opiskelijoille.<br />
Voit hakea Nordplus-stipendiä 1–12 kuukauden opintoja varten toisessa pohjoismaisessa tai<br />
Baltian maan yliopistossa. Stipendin suuruus on 200 euroa kuukaudessa. Stipendin lisäksi<br />
saat matka-avustuksen. Voit hakea stipendiä ja matkarahaa myös alle neljän viikon pituiseen<br />
opiskelujaksoon. Edellytyksenä stipendien saamiselle on, että vaihdossa suoritetut opintosi<br />
voidaan hyväksilukea tutkintoosi, ja että olet jo suorittanut vähintään yhden vuoden opinnot<br />
kotiyliopistossa vaihtoon lähtiessäsi. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta<br />
sinun tulee sopia kyseisen aineen vastuuopettajan kanssa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi.<br />
Tiedekunnan pedagoginen lehtori Mirja Ruohoniemi on lupautunut tarvittaessa auttamaan<br />
opiskelijavaihtoon lähteviä ulkomailla suoritettavien opintojen opintosuunnitelman<br />
laatimisessa. Nordplus-stipendi voidaan myöntää toistuvasti samalle hakijalle. Lisätietoa<br />
97
Nordplus-ohjelmasta saat suunnittelija Janna Koivistolta, puh: 191 57156, 050 415 4480, intvet@helsinki.fi.<br />
Lisätietoja NOVA-verkostosta saat NOVAn www-sivuilta osoitteesta:<br />
http://www.nova-university.org/.<br />
Ajankohtaisia uutisia NOVAn kursseista lisätään NOVAn paikallisryhmän sivuille<br />
osoitteeseen: http://blogs.helsinki.fi/nova-news/<br />
Nordplus-partnerikorkeakoulut:<br />
Latvia: Latvia University of Agriculture<br />
Liettua: Lithuanian Veterinary Academy<br />
Norja: Norwegian School of Veterinary Science<br />
- klinikkaopetusta keväisin myös englanniksi<br />
Ruotsi: Swedish University of Agricultural Sciences<br />
- useita kursseja englanniksi<br />
Tanska: University of Copenhagen, Faculty of Life Sciences<br />
- useita kursseja englanniksi<br />
Tanska: University of Aarhus, Faculty of Agricultural Sciences<br />
- maisteriohjelmat ovat englanniksi<br />
Viro: Estonian University of Life Sciences<br />
Itsenäinen vaihtoon hakeminen<br />
Vaihto-opiskelupaikan voi hankkia myös itsenäisesti. Tällöin ei kuitenkaan ole kysymys<br />
opiskelijavaihdosta eivätkä vaihtosopimuksiin kuuluvat edut ole käytössäsi; joudut siis muun<br />
muassa maksamaan lukukausimaksut vaihtokohteessasi. Itsenäisesti opiskelupaikan<br />
hankkinut voi hakea matka-apurahaa yliopiston kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden<br />
palvelut -yksiköstä.<br />
Vaihto ja kieliopinnot<br />
Kieliopinnot ovat tärkeä osa vaihtosi suunnittelua ja siihen valmistautumista. Kielen opinnot<br />
kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo ensimmäisenä opiskeluvuotenasi. Kielikeskus tarjoaa<br />
monia mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Tietyt kurssit on tähdätty juuri vaihtoon aikoville<br />
tai lähteville. Viikin kampuksellakin on mahdollista opiskella ruotsin ja englannin lisäksi<br />
muutamia kursseja espanjaa, ranskaa ja venäjää. Lisätietoja saat Almasta: Kielikeskus -><br />
Kielikeskuksen opinto-<strong>opas</strong><br />
98
8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet<br />
Kansainvälisen vaihdon palveluista (Fabianinkatu 33) saat tietoa Helsingin yliopiston<br />
perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Kv-vaihdon palvelut -yksikkö<br />
koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voit<br />
kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissamme on Opiskelu ulkomailla<br />
-kirjasto, jossa voit tutustua partneriyliopistojemme toimittamiin oppaisiin sekä löydät<br />
maakohtaista yleisinfoa. Kirjaston tietokoneella voit lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojen<br />
www-sivuja.<br />
Koko yliopiston solmimien sopimusten kautta ei yleensä pääse kliinisille kursseille. Näissä<br />
kohteissa opiskelijat ovat usein suorittaneet vapaavalintaisia kursseja tai ravitsemustieteen<br />
kursseja.<br />
Alma -intranetin Opiskelu ulkomailla -palveluikkuna auttaa sinua silloin, kun suunnittelet<br />
vaihtoon hakeutumista tai valmistelet vaihtoon lähtöä.<br />
Tietoa intranetissä: alma.helsinki.fi<br />
> Opiskelu, tuet ja palvelut > <strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat<br />
> Opiskelu ulkomailla<br />
Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoitat vastaanottoaikoina ma–to klo 12–14.<br />
Puhelimitse voit sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Erasmus -neuvontaa saat<br />
paitsi laitokseltasi, myös numerosta 191 22441. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjän<br />
vaihtomahdollisuuksista ja ohjelmien apurahoista voit tiedustella puhelimella numerosta 191<br />
22241.<br />
ISEP-, AEN-, MAUI -ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista,<br />
vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa sekä<br />
Free Mover -apurahasta voit tiedustella puhelimella numerosta 191 22177. Pohjoismaihin ja<br />
Baltian maihin kohdentuvista Nordplus- ja Nordlys -vaihtomahdollisuuksista saat tietoa<br />
numerosta 191 22178.<br />
Palveluosoitteet opiskelijoille:<br />
erasmus@helsinki.fi (lähtevät ja saapuvat Erasmus-opiskelijat)<br />
nordplus@helsinki.fi (lähtevät ja saapuvat Nordplus-opiskelijat)<br />
ulkomaillaopiskelu@helsinki.fi (kahdenvälisten sopimusten ja muiden ohjelmien kautta<br />
lähtevät opiskelijat)<br />
99
9 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET<br />
9.1 Veterinärmedicine kandidat<br />
Grundstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Studievägledning 2 sp 1. lå<br />
Veterinärmedicine kandidat portfolio 2 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Informations- och kommunikationsteknologilära<br />
IKT-körkort<br />
Integrerade IKT-studier<br />
3 sp<br />
2 sp<br />
1. lå<br />
3. lå<br />
Kommunikationsstudier i modersmålet 3 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Främmande språket (engelska) 3 sp 1. och 2. lå<br />
Andra inhemska språket (finska/svenska) 4 sp 2. lå<br />
Veterinäretik och djurskydd 3 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinären som tjänsteman 2 sp 3. lå<br />
Studerandens utveckling som medlem av det<br />
2 sp 2. och 3. lå<br />
vetenskapliga samfundet<br />
Ämnesstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Det friska husdjuret 53 sp 1. lå<br />
Djurhållning och -välfärd 10,5 sp 2. lå<br />
Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 12,5 sp 2. lå<br />
Veterinärmedicinsk parasitologi 5 sp 2. lå<br />
Köttbesiktning och slakterihygien 7,5 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinärmedicinsk patologi 17 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinärmedicinsk epidemiologi<br />
Veterinärmedicinsk infektionsepidemiologi<br />
Materialbaserad veterinärmedicinsk argumentering<br />
Integrerade IKT-studier<br />
1 sp<br />
Farmakologins och toksikologins grunder<br />
6 sp<br />
3. lå<br />
Läkemedelsanvändning och –ordination<br />
1 sp<br />
Integrerade IKT-studier<br />
1 sp<br />
Inledning till kliniskt arbete 7,5 sp 3. lå<br />
Alternativa ämnesstudier 1-7 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Valfria studier<br />
tot. 7 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Valbara studier<br />
1-7 sp<br />
Fritt valbara studier<br />
0-6 sp<br />
Praktik<br />
Lantgårdspraktik<br />
Besiktningsveterinärpraktik<br />
Kandidatavhandlingen<br />
Mognadsprov<br />
Totalt<br />
9 sp<br />
tot.12<br />
6 sp<br />
6 sp<br />
3. lå<br />
2. lå<br />
3. lå<br />
6 sp 2. och 3. lå<br />
180 sp<br />
100
9.2 Veterinärmedicine licentiat<br />
Grundstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Veterinärmedicine licentiat portfolio 1 sp (4., 5. och ) 6. lå<br />
Veterinären som företagare och föreståndare 3 sp 6. lå<br />
Djurhälsovård och 3 sp 5. och 6. lå<br />
Ämnes- och fördjupade studier Omfattning Tidpunkt<br />
Veterinärmedicinsk inre medicin<br />
13,5 sp 4. lå<br />
(Smådjur, häst)<br />
Veterinärmedicinsk anestesiologi och intensivvård 3 sp 4. lå<br />
Veterinärmedicinsk kirurgi<br />
9 sp 4 lå<br />
(Smådjur, häst)<br />
Husdjurens fortplantningslära 12 sp 4 lå<br />
Hälsovård och sjukdomar inom husdjursproduktionen 11,5 sp 4. lå<br />
Klinikundervisning<br />
54 sp 5. lå<br />
Veterinärmedicinsk diagnostisk bildanalys<br />
(integrerad med andra ämnesstudier och<br />
klinikundervisning)<br />
Klinisk farmakologi och toxikologi (integrerad med<br />
andra ämnesstudier)<br />
4,5 sp<br />
Kommunalförvaltning 2 sp 6. lå<br />
Livsmedelshygien<br />
Livsmedelshygien och livsmedelskontroll 18,5 sp 6. lå<br />
Miljöhygien och –toxikologi<br />
Miljö- och livsmedelstoxikologi<br />
Miljöhygien<br />
Tot. 9,5 sp<br />
3 sp<br />
6,5 sp<br />
6. lå<br />
6. lå<br />
6. lå<br />
Alternativa ämnesstudier 6 eller 11 sp 4. och 6. lå<br />
Veterinärmedicine licentiatexamen<br />
Seminararbete<br />
Mognadsprov<br />
20 eller 25 sp 4., 5. och 6. lå<br />
Praktik Omfattning Tidpunkt<br />
Klinikpraktik 8 sp 4. och 5. lå<br />
Miljöhälsovårdspraktik 3 sp 6. lå<br />
Totalt<br />
180 sp<br />
Studieperiodernas noggranna beskrivningar finns i elektroniska studiehandboken i WebOodi,<br />
(Veterinärmedicinska studiehandboken 2009-2010, http://www.helsinki.fi/weboodi)<br />
101
10 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS<br />
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen.<br />
Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopiston<br />
opintorekisteriin. Opetusta järjestävät Avoimen yliopiston toimipisteet sekä useat<br />
yhteistyöoppilaitokset eri puolilla Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakin<br />
opintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna (monimuoto- ja verkko-opinnot).<br />
Tiedot opetuksesta julkaistaan heinäkuun alussa ja kesäopinnoista huhtikuussa Avoimen<br />
yliopiston verkkopalvelussa. Helsingin yliopiston läsnä olevat perustutkinto-opiskelijat saavat<br />
lukuvuoden aikana alennusta ja kesäopinnot ovat maksuttomia.<br />
Lisätietoja:<br />
Helsingin toimipiste, Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi, 3. krs, p. (09)<br />
191 28320<br />
Vantaan toimipiste, Lummetie 2b A, p. (09) 191 29077<br />
Lahden toimipiste, Kirkkokatu 16, p. (09) 191 20271<br />
www.helsinki.fi/avoin<br />
102
11 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSI<br />
LAILLISTAMISTA VARTEN<br />
Laillistamisen jälkeen eläinlääkärillä on oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia Suomessa.<br />
Ennen laillistamista eläinlääkärinammattia ei saa harjoittaa, vaikka henkilö olisi suorittanut<br />
eläinlääketieteellisen tutkinnon. Laillistamisen suorittaa hakemuksesta<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka antaa siitä todistuksen laillistetulle. Laillistamisen<br />
perusteella eläinlääkärit merkitään viraston pitämään Suomen eläinlääkärirekisteriin, jonka<br />
avulla virasto valvoo eläinlääkärinammatin harjoittajia.<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää laillistumiseen tähtäävää koulutusta muussa kuin<br />
ETA-valtiossa eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneille. Myös uusista EU-maista, kuten<br />
Virosta ja Unkarista valmistuneet joutuvat suorittamaan laillistumiskoulutuksen, jos he ovat<br />
aloittaneet opintonsa ennen EU-jäsenyyden alkamista. Laillistumiskoulutuksen voi korvata<br />
opiskelumaassaan valmistumisensa jälkeen hankkimalla 3 – 5 vuoden mittaisen<br />
työkokemuksen. Virossa opiskelleilta edellytetään työkokemusta 5 vuotta<br />
laillistumishakemusta edeltävien 7 vuoden ajalta ja muissa uusissa jäsenvaltioissa<br />
opiskelleilta 3 vuotta edeltävien viiden vuoden ajalta. Saadakseen kelpoisuuden<br />
kunnaneläinlääkäriksi täytyy lisäksi suorittaa erillinen lakitentti elintarvike- ja<br />
ympäristöhygienian laitoksella.<br />
Tiedekunnassa tulee suorittaa kliininen harjoittelu, elintarvikehygienian harjoittelu sekä<br />
kliinisten aineiden, elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön kuulustelut.<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto päättää tiedekunnassa suoritettavien harjoitteluiden pituuden.<br />
Päätöstä harjoittelujen pituudesta haetaan virastolta kirjallisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät<br />
Eviran www-sivuilta: www.evira.fi > Eläimet ja terveys > Eläinlääkärintoimi ><br />
Eläinlääkäriksi laillistaminen.<br />
Elintarviketurvallisuusviraston päätöksen saatuaan haetaan tiedekunnalta opinto-oikeutta<br />
tutkintoa täydentävien erillisten opintojen suorittamiseen. Hakemus tiedekunnan järjestämään<br />
laillistumiskoulutukseen löytyy osoitteesta<br />
http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/hakemuslaillist.pdf.<br />
Hakemus palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemukseen liitetään Eviran päätös<br />
vaadittavan harjoittelun pituudesta. Hakemuksessa voi esittää toivomuksensa harjoitteluiden<br />
ajankohdista.<br />
Harjoittelut ja kuulustelut voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, lukuun ottamatta<br />
lääkkeiden käyttö ja määrääminen –tenttiä sekä farmakologian ja toksikologian kuulusteluja,<br />
jotka tulee suorittaa ennen kliinisen harjoittelun aloittamista. Lihantarkastuslainsäädäntö tulee<br />
tenttiä ennen teurastamoharjoittelun aloittamista. Kliinisen harjoittelun ajankohta sovitaan<br />
tapauskohtaisesti. Ennen kliinisen harjoittelun aloittamista <strong>tiedekunta</strong>an toimitetaan todistus<br />
riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Suomen kielen taidon tulee vastata yleisten<br />
kielitutkintojen taitotasoa 4. Elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluajankohdat ovat<br />
kurssikohtaisia.<br />
<strong>Opinto</strong>vaatimukset lukuvuonna 2009-2010<br />
-kliinisten aineiden kuulustelut:<br />
90108 Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 4 op<br />
90043 Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
90160 Eläinlääketieteellinen kirurgia 5 op<br />
103
90159 Diagnostinen kuvantaminen 3 op<br />
90107 Kotieläinten lisääntymistiede 5 op<br />
-elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelut:<br />
90198 Elintarvikehygienian lopputentti 3,5 op<br />
90175 LAILL-elinympäristöhygienia 3,5 op<br />
-lainsäädännön kuulustelut:<br />
90170 LAILL-Lihantarkastuslainsäädäntö 1op<br />
90194 Elintarvikelainsäädäntö ja –valvonta 1,5 op<br />
90004 Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
-kliininen harjoittelu 2-6 kk:<br />
90127 Klinikkaopetus 6 kk = 39 op<br />
-elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoittelut:<br />
90303 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 2 vkoa = 3 op<br />
90302 Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 2 vkoa = 3 op<br />
90010 Kunnallishallinto II 2 op<br />
90361 Laboratorioharjoittelu 3 vkoa = 2,5 op<br />
Kliinisten aineiden loppukuulusteluvaatimuksista, niihin liittyvistä luentomateriaaleista sekä<br />
kuulusteluajankohdista voi tiedustella myös kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
laitokselta osastosihteeri Johanna Haapalaiselta, johanna.haapalainen@helsinki.fi, puh. (09)<br />
191 57280. Kliiniseen harjoitteluun liittyvistä muista vaadittavista suorituksista kerrotaan<br />
harjoittelun alkaessa. Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön<br />
kuulusteluvaatimuksista sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluista voi tiedustella<br />
osastosihteeri Hanna Långilta, puh. (09) 191 57171, hanna.lang@helsinki.fi tai yliopistoopettaja<br />
Riikka Laukkaselta, puh. (09) 191 57135, riikka.laukkanen@helsinki.fi.<br />
Lukuvuosi-ilmoittautuminen<br />
Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi<br />
yliopistoon. Ilmoittautumisaika laillistumiskoulutusta jo suorittavien osalta on 1.5.–1.9.<br />
Ilmoittautuminen tapahtuu helpoiten WebOodin (www.helsinki.fi/weboodi) kautta, mikäli<br />
sinulla on voimassa oleva atk-käyttäjätunnus. Opiskelijaneuvontaan voi ilmoittautua myös<br />
esimerkiksi sähköpostitse: neuvonta@helsinki.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä voi<br />
halutessaan liittyä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) maksamalla jäsenmaksun.<br />
HYYn jäsenenä laillistuja saa samat edut kuin muutkin jatko-opiskelijat, ks. lisätietoja<br />
www.hyy.fi Jäsenelle -> Jatko-opiskelijan jäsenyys<br />
Atk-käyttäjätunnuksen hankkiminen<br />
Osa oppimateriaalista on tiedekunnan verkko-oppimisalustoilla sekä intranetissä.<br />
Oppimateriaalia pääsee käyttämään vain, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atkkäyttäjätunnus.<br />
Atk- käyttäjätunnuksen saa ottamalla yhteyttä suunnittelija Kristian<br />
Lindqvistiin kristian.lindqvist@helsinki.fi, puh. 09-191 57159.<br />
Todistuksen saaminen ja laillistaminen<br />
Suoritettuaan vaadittavat harjoittelut ja kuulustelut opiskelija voi pyytää tiedekunnalta<br />
todistuksen opintojen suorittamisesta. Todistuspyyntölomake löytyy osoitteesta:<br />
http://www.vetmed.helsinki.fi/documents/todistuspyynto_laillistuja.pdf<br />
Todistuksen saa kahden viikon kuluttua todistuspyynnön jättämisestä. Tämän jälkeen<br />
opiskelija voi anoa laillistamista Elintarviketurvallisuusvirastolta.<br />
104
Lisätietoja tiedekunnassa suoritettavista täydennysopinnoista antaa suunnittelija Janna<br />
Koivisto, puh. (09) 191 57156, janna.koivisto@helsinki.fi. Lisätietoja laillistamisesta antaa<br />
Elintarviketurvallisuusviraston osastosihteeri Anita Venäläinen, anita.venalainen@evira.fi,<br />
puh 020 772 4322, fax. 02077 24355.<br />
105
12 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA<br />
Hakuajat:<br />
- syyslukukaudella järjestettäviin opintoihin huhtikuun loppuun mennessä<br />
- kevätlukukaudella järjestettäviin opintoihin lokakuun loppuun mennessä<br />
<strong>Opinto</strong>-oikeuden myöntää opiskelijavalintatoimikunta. Suoritusoikeuksia myönnetään kunkin<br />
oppiaineen sallimissa rajoissa kyseisen opintojakson tai opintokokonaisuudesta vastaavan<br />
opettajan tai oppiaineen esimiehen puollosta. <strong>Opinto</strong>-oikeuden voimassaolo on 2 vuotta<br />
opinto-oikeuden myöntämispäivästä lukien. Myönnettävien sivuaine- ja erillisopintojen<br />
laajuus voi olla pääsääntöisesti enintään 30 opintopistettä. Sivuaine- ja erillisten opintojen<br />
suoritusoikeus ei oikeuta tutkinnon suorittamiseen eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.<br />
1) sivuaineopinnot Helsingin yliopistossa opiskeleville:<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa opiskelevia<br />
suorittamaan sivuaineopintoja.<br />
<strong>Opinto</strong>-oikeutta anotaan tiedekunnan kanslian opintoasioista saatavalla lomakkeella.<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä oman tiedekunnan opintoja<br />
2) sivuaineopinnot valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella<br />
Hakemuslomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.jo<strong>opas</strong>.fi<br />
Hakemuksen liitteet: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä oman tiedekunnan/kotiyliopiston opintoja<br />
3) erilliset opinnot<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä erillisiä opintoja suorittamaan henkilöitä, jotka<br />
• haluavat täydentää ja lisätä ammattipätevyyttään<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio viimeisimmästä tutkintotodistuksesta<br />
• opiskelevat ulkomailla ja anovat erillisopinto-oikeutta vaihtosopimuksen ulkopuolella<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta, virallinen todistus<br />
englanninkielentaidosta<br />
• opiskelevat muussa kuin 1 tai 2 –kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa ja voivat<br />
liittää eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamansa opinnot osaksi tutkintoaan<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
• kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
• opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon, kohdat<br />
b ja c<br />
106
• haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa, kohdat<br />
b ja c<br />
• hakija on suorittanut kotiyliopistossa vähintään 30 opintopistettä, kohdat b ja<br />
Sivuaine- tai erillisten opintojen suoritusoikeutta haetaan lomakkeella, joka löytyy<br />
osoitteesta: http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinto/lomakkeet.htm Lisätietoa<br />
saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalta, anu.aunela@helsinki.fi,<br />
puh. (09) 191 57157 tai opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, sanna.ryhanen@helsinki.fi,<br />
puh. (09) 191 57155.<br />
107
13 KIRJASTOPALVELUT<br />
13.1 Viikin tiedekirjasto<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluista vastaa Helsingin yliopiston Viikin<br />
tiedekirjasto. Se on julkinen tieteellinen kirjasto, joka sijaitsee Viikin kampuksella<br />
Infokeskuksessa. Kirjastolla on yhdeksän toimialaa: biotieteet ja biotekniikka; ekologia,<br />
systematiikka ja ympäristöala; elintarvikeala; eläinlääketiede; farmasia; kotitalous- ja<br />
kuluttaja-ala; maatalousala; metsä- ja puuala; talous- ja yhteiskuntatieteet. Kirjasto palvelee<br />
kampuksen opiskelijoita ja tutkijoita sekä valtakunnallisesti toimialojensa kaikkia<br />
tiedontarvitsijoita.<br />
Käyntiosoite: Viikinkaari 11 A<br />
Postiosoite: PL 62, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Avoinna: lukukausien aikana ma-pe klo 8-20 (lainauspalvelut klo 9-20), la klo 10-16, su<br />
suljettu. Katso poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta.<br />
Puhelin: lainaus (09) 191 58040<br />
Sähköposti: viikki-lib@helsinki.fi<br />
Kotisivu: http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/<br />
Tietoaineistot: Eläinlääketieteen ja elintarvikehygienian painetut aikakauslehdet ja kirjat<br />
ovat muiden alojen kirjallisuuden joukossa. Kaikki perustutkinnon kurssivaatimuksiin<br />
kuuluvat kirjat (kurssikirjojen varsinaiset lainakappaleet ja 2 vrk lainat) löytyvät erillisestä<br />
kurssikirjakokoelmasta. Kurssikirjojen ja muiden aineistojen sijainti- ym. tiedot näkyvät<br />
HELKAsta, Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta. NELLI-portaali<br />
mahdollistaa samanaikaiset tiedonhaut useista tietokannoista. Helsingin yliopiston<br />
opiskelijoilla ja henkilökunnalla on käyttöoikeus laajoihin elektronisiin aineistoihin (lehdet,<br />
kirjat, tietokannat). NELLIn etäkäyttöpalvelun avulla ne ovat käytettävissä myös yliopiston<br />
verkon ulkopuolelta. Kirjaston kokoelmat ovat Infokeskuksessa neljässä kerroksessa.<br />
Käytetyimpien kokoelmien sijainti on seuraava: muut kuin kurssikirjat ylimmässä<br />
kerroksessa, kolmannessa lehdet ja sarjat vuodesta 1995, toisessa eli sisääntulokerroksessa<br />
kurssikirjat ja opinnäytteet, alimmassa kerroksessa sarjat ja lehdet vuodesta 1994 taaksepäin.<br />
Vanhoja aineistoja on myös Viikin kampuksella sijaitsevassa etävarastokokoelmassa (Tvarasto).<br />
Aineistoja toimitetaan sieltä asiakkaille joka toinen arkipäivä tilausten perusteella.<br />
Lainaus: Jokainen lainaaja tarvitsee HELKA-lainaajakortin. HYY:n yhdistetty opiskelija- ja<br />
toimikortti (Unicard, Lyyra) toimii myös kirjastokorttina sen jälkeen kun kirjaston<br />
henkilökunta on aktivoinut sen lainauspisteessä. Laina-ajat: kirjat ja sarjojen osat 28<br />
vuorokautta, kurssikirjat 28 tai 14 vuorokautta, kurssikirjojen lyhytlainat 2 vuorokautta,<br />
lehdet 7 vuorokautta (kuluvan ja edellisen vuoden lehtiä ei lainata).<br />
Lukupaikat, ryhmätyötilat ja tietokoneet:<br />
Viikin tiedekirjaston tiloissa on lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja työasemia<br />
asiakaskäyttöön. Infokeskuksessa on atk-luokkia ja ympärivuorokautinen lukusali<br />
eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa EE-talossa (Agnes Sjöbergin katu 2) on<br />
oppimiskeskus Veterinarium. Tiloissa on tietokoneita, ryhmätyöhuoneita ja ainoastaan näissä<br />
tiloissa käytettävää painettua oppimateriaalia. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
yliopistollisen eläinsairaalan tiloissa (Viikintie 49) on kliinisiä aineita opiskeleville<br />
käsikirjasto Clinicum, jossa on tietokoneita, muutama lukupaikka ja ainoastaan näissä tiloissa<br />
käytettävää painettua oppimateriaalia.<br />
108
Tiedonhankinnan koulutus: Kirjaston käytön opetus ja itsenäisen tiedonhankinnan koulutus<br />
sisältyvät opetusohjelmaan. Kirjasto vastaa koulutusten sisällöstä. Oppiaineiden ryhmille<br />
(opiskelijat, henkilökunta) järjestetään tilauksesta tiedonhankinnan opetusta tiedekirjastossa<br />
ja oppimiskeskuksessa. Edellä mainittujen kurssien lisäksi kirjasto järjestää säännöllisesti<br />
toistuvia kursseja, joista on tietoa kirjaston sivulla<br />
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/koulutus/<br />
13.2 Muut kirjastopalvelut<br />
Opinnoissa tarvittavaa kirjallisuutta voi saada useista eri kirjastoista. Viikin tiedekirjaston<br />
lisäksi kirjastopalveluja tarjoavat Helsingin yliopistossa mm. Opiskelijakirjasto,<br />
Oppimiskeskus Aleksandria ja Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko. Lisätietoa:<br />
http://www.helsinki.fi/kirjastot/.<br />
Opiskelijakirjasto<br />
Käyntiosoite: Fabianinkatu 32 (ent.Ajoneuvohallintokeskus, Kaisa-paikoituksen viereinen<br />
talo).<br />
Avoinna: lukukausien aikana ma-pe 9-20, la 10-16, su kiinni, katso poikkeavat aukioloajat<br />
kirjaston kotisivulta.<br />
Palvelupuhelin: (09) 1912 3920 - ma-pe klo 12-18<br />
Kotisivu: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/<br />
Tietoaineistot: Pääasiassa humanistis-yhteiskunnallisten tieteenalojen kirjallisuutta. HUOM!<br />
Ei eläinlääketieteellisen, lääketieteellisen, maatalous-metsätieteellisen eikä matemaattisluonnontieteellisen<br />
tiedekunnan kirjoja, elleivät ne samalla ole jonkun muun tiedekunnan<br />
tutkintovaatimuksissa. Yleisin laina-aika 4 viikkoa, lyhin 2 vrk.<br />
Oppimiskeskus Aleksandria<br />
Helsingin yliopiston oppimiskeskus Aleksandria on opiskelun ja opetuksen palvelutalo, missä<br />
opetuksen, tietopalvelun ja tietotekniikan ammattilaiset tarjoavat korkealaatuista ja<br />
asiantuntevaa palvelua.<br />
Kotisivu: http://www.helsinki.fi/aleksandria/<br />
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko<br />
Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4<br />
Postiosoite: PL 61, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Avoinna: Lukukausien aikana ma-pe 8.30-19, la 10-16, katso poikkeavat aukioloajat<br />
kirjaston kotisivulta.<br />
Puhelin: asiakaspalvelu (09) 191 26643<br />
Kotisivu: http://www.terkko.helsinki.fi/<br />
Sähköposti: terkko-info@helsinki.fi<br />
Tietoaineistot: Lääketieteen ja hoitotieteen kirjallisuutta ja kausijulkaisuja (HUOM! Ei<br />
eläinlääketieteen alalta). Kokoelmien tiedot löytyvät HELKAsta.<br />
109
14 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT<br />
14.1 <strong>Opinto</strong>tuki<br />
PL 3, Yliopistonkatu 2 F, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Tietoa opintotuesta löytyy alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki<br />
ja hyvinvointi ja www.kela.fi >opiskelijalle.<br />
<strong>Opinto</strong>tukineuvontaa on saatavilla Keskustan ja Viikin kampuksilla opiskelijaneuvonnassa<br />
sekä Kumpulan kampuksen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa.<br />
<strong>Opinto</strong>tuen sähköinen neuvontapalvelu löytyy Almasta sekä yliopiston www-sivuilta.<br />
Palvelusta saa vastauksen omaan sähköpostiin. <strong>Opinto</strong>tuen ratkaisuyksikössä tehdään<br />
Helsingin yliopiston opiskelijoiden opintotukipäätökset, tulovalvonta ja opintojen<br />
edistymisen seuranta yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. <strong>Opinto</strong>tuen puhelinneuvonta<br />
arkisin klo 9-10 p. (09) 191 22252 sekä opiskelijaneuvonnan aukioloaikoina p. (09) 191<br />
22244. Asiakaskäynnit hoidetaan keskustan, Viikin ja Kumpulan opiskelijaneuvonnan<br />
palvelupisteissä.<br />
14.2 Terveydenhoito<br />
Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö<br />
(YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä<br />
terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään kaikkien YTHS -toimipisteiden palveluita.<br />
Viikin toimipiste: Latokartanonkaari 9 A , 00790 Helsinki. Avoinna ma-pe 8-15. p. 191<br />
59687. Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto ajanvarauksella ensisijaisesti klo 8-9 ja<br />
13-14 p. 191 59687. Terveydenhoitajan puhelinneuvonta ma-pe klo 8.20-9 p. 191 59603.<br />
Helsingin toimipiste: Töölönkatu 37 A, 00260 Helsinki. Ajanvaraus lääkäreiden<br />
vastaanotoille Helsingin toimipisteessä klo 8.00-14.00 ajanvarauspisteestä tai puh. 046 710<br />
1027. Vaihde puh. 046 710 1000 (ei ajanvarausta). Katso lisätietoja osoitteesta www.yths.fi.<br />
14.3 Yliopist<strong>opas</strong>tori<br />
Helsingin seurakuntayhtymän yliopistotyö, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki,<br />
korkeakoulupastori Leena Huovinen, leena.huovinen@evl.fi, puh. 09-2340 2518 ja 050-3019<br />
613. Lukukausien aikana päivystys ke 14-15 keskustan kampuksella, Unioninkatu 34, p.191<br />
22195 ja to 12-14 Viikissä, Infokeskus pohjakerros. Voit sopia tapaamisesta myös<br />
päivystysaikojen ulkopuolella. Ota yhteyttä, kun tarvitset luottamuksellista keskusteluapua tai<br />
kirkollisia toimituksia.<br />
14.4 Nyyti ry<br />
Halu puhua on riittävä syy ottaa yhteyttä! Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti<br />
tarjoaa luottamuksellista tukea erilaisiin elämäntilanteisiin, kun on neuvoton olo<br />
tai kun et jaksa yksin. Virtuaaliolkapää päivystää aina osoitteessa www.nyyti.fi. Nyytin<br />
nettiryhmät toimivat lukukausien aikana (www.nyyti.fi). Keskiviikon teemailtojen, Nyytin<br />
ryhmien sekä Elämäntaitokurssin ohjelma löytyy myös nettisivuiltamme. Lisäksi löydät sieltä<br />
hyödyllistä opiskeluun ja elämään liittyvää tietoa.<br />
110
15 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT<br />
15.1 Urapalvelut<br />
Urapalvelut, asiakaspalvelu, Fabianinkatu 33, 1. krs, avoinna ma–pe klo 12–14 sekä<br />
sopimuksen mukaan ja muut toiminnot: Yliopistonkatu 2 F (yliopiston päärakennus),<br />
puh. (09) 191 22125, faksi (09) 191 22143, sähköposti: urapalvelut@helsinki.fi, Alma:<br />
Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > Opinnot ja työelämä, internet:<br />
www.helsinki.fi/rekry. Postiosoite: PL 3, 000140 Helsingin yliopisto.<br />
Urapalveluista saat tukea työllistymiseen ja urasuunnitteluun. Opastamme, kun haluat<br />
sparrata työnhakutaitojasi, tehdä gradusi toimeksiantona, lähteä töihin tai harjoitteluun<br />
ulkomaille tai kaipaat neuvoja harjoittelupaikan hankkimisesta. Seuraamme myös<br />
opiskelijoiden sijoittumista työelämään. Tervetuloa asiakaspalveluumme kysymään lisää!<br />
Opinnot ja ura: Taidolla työelämään -koulutus on kaikille opiskelijoille avoin. Koulutuksen<br />
eri osissa keskitytään itsetuntemuksen lisäämiseen, mahdollisuuksien löytämiseen<br />
työmarkkinoilla, päätöksentekoon ja käytännön työnhakutaitoihin, kuten hakemuksen ja CV:n<br />
laatimiseen sekä työhaastatteluun. Voit osallistua koulutuskokonaisuuteen tai vain<br />
yksittäiseen sessioon. Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa koulutuksesta ja kurssien<br />
ajankohdat. Urapalvelut tukee myös laitosten omien työelämäorientaatio-opintojen<br />
toteuttamista. Pysy ajan tasalla – tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta<br />
www.helsinki.fi/rekry > RekryForum. RekryForumilta löydät myös avoimet työpaikat.<br />
15.2 Alumnitoiminta – yliopisto valmistumisen jälkeen<br />
Alumnitoiminnan kautta voit pitää yhteyttä yliopistoon ja opiskelukavereihin myös<br />
valmistumisen jälkeen? Yliopiston alumnitoiminnan kautta voit pitää yhteyttä<br />
opiskeluaikaisiin ystäviisi ja verkostoitua maamme laaja-alaisimpaan akateemiseen<br />
asiantuntijaverkostoon. Samalla pysyt ajan tasalla yliopiston muutoksista, uudesta<br />
tutkimuksesta sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Yhteyttä voit pitää kaikille<br />
valmistuneille tarkoitetun maksuttoman verkkopalvelun, Alumniverkoston avulla. Voit myös<br />
liittyä kaikkien tiedekuntien alumneille yhteisen Helsingin yliopiston alumni ry:n jäseneksi.<br />
Liity Alumniverkoston jäseneksi ja tutustu alumnitoimintaan osoitteessa<br />
www.helsinki.fi/alumni<br />
111
16 MUITA PALVELUJA<br />
16.1 Oikeudellista neuvontaa<br />
Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaa HYY:n jäsenille oikeudellista neuvontaa kirjeitse,<br />
puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti. Neuvonta on maksutonta.<br />
Päivystysvastaanotot lukukausien aikana Pykälä ry:n toimistolla ma ja ke klo 17-19, os.<br />
Mannerheimintie 3 B (5. krs), 00100 HELSINKI, puh. (09) 278 5005, sähköposti:<br />
oikeusapu@helsinki.fi.<br />
16.2 Tietotekniikkapalvelut<br />
Tietotekniikkapalvelut yliopiston yksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille.<br />
alma.helsinki.fi/tab/2898 tai www.helsinki.fi/atk/<br />
Helpdesk - tietotekniikan neuvonta ja käyttötuki auttaa yliopistolaisia tietotekniikkaan<br />
liittyvissä neuvonta- tai ongelmatilanteissa (käyttöluvat, ohjelmistot, tulostimet jne).<br />
Helpdesk@helsinki.fi, puh. (09) 191 55555, ma - pe 8.00 - 17.00, ww.helsinki.fi/helpdesk<br />
Käyttölupa Useimpien tietotekniikkapalveluiden käyttöön tarvitaan käyttölupa. Uudet<br />
opiskelijat voivat aktivoida itselleen käyttöluvan aktivointipalvelun avulla heti kun<br />
opiskelijan tiedot löytyvät opiskelijarekisteristä. Tiedot talletetaan rekisteriin sen jälkeen kun<br />
opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ja toimittanut kirjoittautumisasiakirjat<br />
<strong>tiedekunta</strong>an. Käyttöluvan aktivointipalvelua varten on oltava suomalainen henkilötunnus<br />
sekä verkkopankkitunnukset tai poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti. Uudet opiskelijat<br />
saavat lisäohjeita käyttöluvan saamiseksi yliopistosta lähetettävän hyväksymiskirjeen<br />
mukana. www.helsinki.fi/atk/luvat/aktivointi<br />
Käyttölupa-, neuvonta- ja kannettavien tukipisteet Käyttöluvan voi noutaa<br />
tietotekniikkaosaston käyttölupapisteistä, jollei ole verkkopankkitunnuksia tai sähköistä<br />
henkilökorttia. Lupaa noudettaessa henkilöllisyys on todistettava virallisella<br />
henkilöllisyystodistuksella. Käyttölupapisteet palvelevat kaikilla kampuksilla. Keskustan ja<br />
Viikin kampuksella toimivat myös tietotekniikan neuvontapisteet. Keskustakampuksella<br />
toimiva kannettavien tietokoneiden tukipiste auttaa henkilökohtaisten kannettavien ja niihin<br />
asennettujen ohjelmistojen toimivuuteen liittyvissä ongelmissa.<br />
• Keskusta: Aleksandria, Fabianinkatu 28, 2. krs, huone 233 (käyttöluvat ja neuvonta,<br />
huoneessa 231 kannettavien tukipiste)<br />
• Kumpula: Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2a, 2. krs, huone D220 (käyttöluvat)<br />
• Meilahti: Biomedicum, Haartmaninkatu 8, pohjakerros, huone BP08b (käyttöluvat)<br />
• Viikki: Infokeskus Korona, Viikinkaari 11, 3. krs, huone 314 (käyttöluvat ja neuvonta)<br />
Atk-tilat Keskustassa, Kumpulassa ja Viikissä on tietotekniikkaosaston ylläpitämiä atk-tiloja,<br />
joista osa on auki 24h. Käytettävissä on laaja valikoima ohjelmistoja sekä tulostimia ja<br />
erikoislaitteita.<br />
Palvelupisteiden ja atk-tilojen yhteystiedot ja aukioloajat: alma.helsinki.fi/doclink/64441,<br />
www.helsinki.fi/atk/neuvonta/asiakaspalvelupisteet.html<br />
112
Oppaita ja ohjeita Tietotekniikan fuksisivuilla on paljon hyödyllistä tietoa ja linkkejä<br />
erilaisiin tietotekniikkaosaston palveluihin. Sivuston tarkoituksena on esitellä Helsingin<br />
yliopiston tarjoamia tietotekniikkapalveluja sekä toimia niiden käyttöönoton punaisena<br />
lankana uusille opiskelijoille:<br />
alma.helsinki.fi/doclink/62531, www.helsinki.fi/atk/fuksit/<br />
Ohjehakemistosta löydät pikaohjeita keskeisimpien tietotekniikkapalveluiden käyttöön sekä<br />
ratkaisuja tietotekniikan ongelmatilanteisiin:<br />
alma.helsinki.fi/doclink/4609,<br />
www.helsinki.fi/atk/neuvonta/ohjehakemisto/<br />
Tietotekniikkaosasto julkaisee syksyisin ohjelehden, johon on koottu neuvoja ja ohjeita<br />
osaston tarjoamista palveluista. Ohjelehden voi noutaa mm. tietotekniikkaosaston<br />
palvelupisteistä.<br />
Ohjelmistojakelusta on ladattavissa kotikoneelle ilmaiseksi joitain yliopiston lisensoimia<br />
ohjelmistoja. ohjelmistojakelu.helsinki.fi<br />
HUPnet – vierailijaverkko Useimmissa yliopiston tiloissa on käytettävissä HUPnet eli<br />
Helsingin yliopiston vierailijaverkko, johon yliopiston käyttöluvan haltija voi kytkeytyä<br />
omalla kannettavalla tietokoneellaan.<br />
alma.helsinki.fi/doclink/7011, www.helsinki.fi/atk/yhteydet/hupnet<br />
16.3 Liikuntapalvelut<br />
Yliopistoliikunta edistää hyvinvointia yliopistoyhteisössä ja yhteiskunnassa lisäämällä<br />
ihmisen tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan, mahdollistamalla liikunnan harrastaminen sekä<br />
luomalla liikuntamyönteistä ilmapiiriä. Yliopistoliikunta tuottaa yliopistolaisille<br />
liikuntapalveluita yliopiston kaikilla neljällä kampuksella. Yliopistoliikunnan toiminnan<br />
muodostavat ryhmäliikunta, tanssit, palloilu, kuntosalitoiminta, seinäkiipeily, kamppailulajien<br />
seuratoiminta, erilaiset yksilö- ja ryhmäpalvelut sekä monipuolinen kurssivalikoima.<br />
Lisätietoja: Alma.helsinki.fi>hyöty, huvi ja vapaa-aika>Järjestöt, liikunta ja vapaa-aika<br />
>Liikunta sekä www.helsinki.fi/yliopistoliikunta.<br />
16.4 Yliopistopaino<br />
Yliopistopaino, palvelee opiskelijoita värikopiointi-, monistus-, kansitus- ja painoasioissa<br />
sekä kirjakustannus- ja myyntiasioissa. Lisätiedot www.yliopistopaino.fi, puh. (09) 701 0230<br />
(vaihde)<br />
113
17 OPISKELIJAJÄRJESTÖT<br />
17.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)<br />
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), keskustoimisto, Uusi ylioppilastalo,<br />
Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki, puh. (09) 1311 4211, faksi (09) 1311 4216.<br />
Keskustoimiston yhteydessä toimii palvelutoimisto, jossa hoidetaan mm. Lyyra -<br />
opiskelijakorttiasiat sekä tilojen ja laitteiden vuokraus. Samassa tilassa palvelee myös<br />
Ylioppilaskuntien asunnonvälitys. Palvelutoimiston ja asunnonvälityksen aukioloajat<br />
selviävät HYYn www-sivuilta osoitteesta www.hyy.fi.<br />
Läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi hankkia Lyyra -opiskelijakortin, jolla voi<br />
osoittaa olevansa oikeutettu erilaisiin opiskelija-alennuksiin esim. julkisessa liikenteessä,<br />
kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä monissa liikkeissä. Lyyra toimii mm. maksu- ja<br />
alennuskorttina esim. UniCafe-ravintoloissa. Lisätietoja sekä hakulomake osoitteessa<br />
www.lyyra.fi.<br />
Ylioppilaskunnan tarjoamia jäsenetuja ovat mm. maksuton oikeusapu, Ylioppilaslehti tai<br />
Studentbladet sekä opiskelijakalenteri. Järjestöille HYY tarjoaa mm. toiminta- ja<br />
projektiavustuksia sekä kokous- ja juhlatiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domus<br />
Academicalta. Lisätietoja ylioppilaskunnan toiminnasta saat mm. www.hyy.fi,<br />
opiskelijakalenterista, Ylioppilaslehdestä ja Studentbladetista. Tutustu ylioppilaskuntaasi!<br />
17.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry on kaikkien eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
opiskelijoiden aine- ja etujärjestö. EKY tarjoaa jäsenilleen opinto-, kulttuuri- ja<br />
sosiaalipalveluja sekä edistää jäsenistönsä harrastusmahdollisuuksia. EKY toimii jäsentensä<br />
taloudellisten ja ammatillisten etujen puolesta sekä kaikilla muillakin jäsenistöänsä ja<br />
eläinlääketiedettä koskevilla alueilla.<br />
EKY toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin yliopiston, sen tiedekuntien ja<br />
ylioppilaskunnan kanssa. Se toimii myös yhteistyössä Suomen Eläinlääkäriliiton sekä sen<br />
jäsenistön kanssa ja ylläpitää yhteyksiä valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin<br />
sekä kansainvälisiin vastaaviin järjestöihin. EKY:n jäseniä voivat olla kaikki Helsingin<br />
yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opinto-oikeuden saaneet eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin perustutkintoa tai eläinlääketieteen jatkotutkintoa suorittavat yksityishenkilöt.<br />
Jäseneksi haluava suorittaa yhdistyksen jäsenmaksun eräpäivään mennessä EKY:n<br />
pankkitilille, jonka jälkeen hänet rekisteröidään jäseneksi. Jäsen menettää jäsenyytensä joko<br />
valmistuttuaan tiedekunnasta tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen. Ensimmäisen<br />
vuoden opiskelijat saavat olla syyslukukauden ilmaiseksi EKY:n jäseniä.<br />
Jäsen voi halutessaan erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai<br />
puheenjohtajalle. Mahdollisesti maksettua jäsenmaksua ei tällöin palauteta. Yhdistys voi<br />
vuosikokouksen niin päättäessä nimittää yksityishenkilön tai yhteisön kunniajäsenekseen.<br />
Yhdistys voi myös hallituksen päätöksellä ottaa erityisiä kannatusjäseniä, jotka voivat olla<br />
yksityisjäseniä, yrityksiä tai yhteisöjä. Päätösvaltaa EKY:ssä käyttävät kaikki jäsenet<br />
yhdistyksen kokouksissa. Sääntömääräisiä kokouksia on joka vuosi vähintään kaksi: syys- ja<br />
kevätkokous. Lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous mikäli vähintään 1/10<br />
114
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä niin vaatii. EKY valitsee vuosittain jäsenistönsä<br />
keskuudesta hallituksen, joka muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, sihteeristä,<br />
taloudenhoitajasta ja lisäksi vähintään seitsemästä ja enintään yhdeksästä muusta jäsenestä.<br />
Uusi hallitus astuu virkaan vuoden vaihteessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran<br />
viikossa, kokoukset ovat kaikille avoimia.<br />
EKY julkaisee lehteä nimeltä Epiglottis, joka ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa. EKY:n<br />
tiloissa on jäsenistön käytettävissä mm. pelikonsoli, biljardipöytä, kahvinkeitin, rummut ja<br />
piano. Siellä myös pidetään hallituksen ja yhdistyksen kokoukset sekä yhdistyksen<br />
teemailtoja ja muita tapahtumia.<br />
Käyntiosoite: EE-talon 1. krs, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Postiosoite:<br />
ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
E-mail:<br />
eky-hallitus@helsinki.fi<br />
Kotisivu:<br />
http://www.eky-ry.fi<br />
115
18 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ<br />
18.1 Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja<br />
sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö<br />
Kanslerin 23 päivänä maaliskuuta 1999 vahvistama<br />
1 luku Johtosäännön soveltaminen<br />
1 § Johtosäännön soveltamisala<br />
Tätä johtosääntöä sovelletaan opintosuoritusten arvosteluun, opintosuoritusten arvostelun<br />
oikaisemiseen ja kuulustelujen järjestämiseen mukaan lukien soveltuvin osin valintakokeen<br />
järjestäminen.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, tutkielmaa, esitelmää ja<br />
muuta kirjallista työtä, suoritusnäytettä, kirjallista ja suullista kuulustelua, opintosuorituksen<br />
hyväksilukemista ja muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.<br />
Tätä johtosääntöä ei sovelleta opiskelijavalinnan oikaisumenettelyyn, josta on säädetty<br />
yliopistolain 33-35 §:ssä, yliopistoasetuksen 13 §:ssä ja hallintojohtosäännön 56 §:ssä.<br />
2 § Soveltamisohjeet<br />
Tiedekunnat ja erillislaitokset voivat antaa tämän johtosäännön soveltamista koskevia ohjeita,<br />
jotka on saatettava opintosuoritusten tutkintolautakunnan tietoon.<br />
2 luku Kuulustelukieli<br />
3 § Suomen kieli ja ruotsin kieli kuulustelukielenä<br />
Kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa opiskelijalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsin<br />
kieltä, ellei kuulusteltavan aineen laatu edellytä muuta. Kirjallisten kuulustelujen tehtävät on<br />
aina annettava opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Suullisissa<br />
kuulusteluissa kuulustelijan tulee käyttää opiskelijan ilmoittamaa kieltä. Jos kuulustelija ei<br />
riittävästi hallitse tätä kieltä, hänen tulee huolehtia siitä, että tehtävät kuitenkin esitetään<br />
opiskelijalle hänen valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.<br />
Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, voidaan kuulustelukielenä<br />
käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.<br />
4 § Opiskelijan oikeus käyttää vierasta kieltä kuulustelukielenä<br />
Opiskelijan oikeudesta saada kuulustelun tehtävät ja vastata muulla kielellä kuin suomeksi tai<br />
ruotsiksi päättää asianomainen kuulustelija tai laitoksen esimies sen mukaan kuin<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto määrää. Opiskelija voi aineen professorin suostumuksella kirjoittaa<br />
tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta<br />
kieltä tutkintoon kuuluvassa kirjallisessa kypsyysnäytteessä päättää dekaani, ellei<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto toisin määrää.<br />
5 § Väitöstilaisuuden kieli<br />
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos<br />
määrää etukäteen, kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden<br />
kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu.<br />
Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja<br />
vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.<br />
116
3 luku Kuulusteltava kirjallisuus<br />
6 § Kirjallisuudesta tiedottaminen<br />
Kuulusteltava kirjallisuus ilmoitetaan kunkin tiedekunnan opinto-oppaassa, tiedekunnan<br />
ilmoitustaululla tai muutoin julkisesti riittävin tunnistetiedoin, jotta opiskelija löytää<br />
tarvitsemansa julkaisut.<br />
Kesken lukuvuoden voidaan kuulusteltavaan kirjallisuuteen tehdä vähäisiä muutoksia ja<br />
lisäyksiä, jos siihen on painavia syitä. Niissä tiedekunnissa, jotka julkaisevat kaksi tai<br />
useampia lukuvuosia kerrallaan voimassa olevia opinto-oppaita, kuulusteltavaan<br />
kirjallisuuteen saadaan tehdä laajempia muutoksia vain sellaisina vuosina, jolloin uusi opinto<strong>opas</strong><br />
julkaistaan.<br />
Oheislukemiston luonteinen tai yksittäisen opiskelijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus<br />
voidaan jättää ilmoittamatta tiedekunnan opinto-oppaassa.<br />
Ne kirjallisuutta koskevat tiedot, joita ei mainita opinto-oppaassa, on muulla tavoin hyvissä<br />
ajoin saatettava sekä opiskelijoiden että kirjallisuushankintoja hoitavien yksiköiden tietoon.<br />
7 § Loppuunmyydyt teokset<br />
Esittäessään kuulusteltavan kirjallisuuden vahvistettavaksi <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle laitoksen<br />
johtoryhmän on varmistauduttava siitä, että vaadittavat teokset ovat opiskelijan saatavissa.<br />
Loppuunmyytyjä teoksia voi sisältyä vaatimuksiin vain poikkeustapauksissa. Tällöin<br />
laitoksen johtoryhmän on varmistettava teoksen riittävä saatavuus, ja tiedotettava<br />
opiskelijoille miten kyseiset teokset ovat saatavissa käyttöön.<br />
8 § Uusien vaatimusten voimaantulo<br />
Vaadittavaa kirjallisuutta muutettaessa <strong>tiedekunta</strong>neuvoston on annettava täsmälliset<br />
määräykset siirtymävaiheesta. Mikäli opiskelija on aloittanut tietyn, useasta kuulustelusta<br />
koostuvan kurssi-, opintojakso- tai muun opintokokonaisuuden suorittamisen, hänellä on<br />
oikeus suorittaa se loppuun <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämässä ajassa vanhojen vaatimusten<br />
mukaisesti.<br />
4 luku Kuulustelujen järjestäminen<br />
9 § Kuulustelujen järjestäminen ja uusiminen<br />
Annettavasta opetuksesta riippumattomia kuulusteluja on järjestettävä niin usein, ettei<br />
kuulustelukertojen harvalukuisuus hidasta opiskelua.<br />
Kuulusteluun tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä.<br />
Uusintakuulustelujen ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon toisaalta opiskelijan<br />
mahdollisuus valmistautua kuulusteluun ja toisaalta opiskelijan oikeus keskeytymättä<br />
harjoittaa opintojaan. Kuulusteluista ja niiden uusinnoista on ilmoitettava opiskelijoille<br />
hyvissä ajoin.<br />
Jos kuulusteltava on vammainen tai jos hänellä on muu hyväksyttävä terveydellinen este,<br />
jonka vuoksi hän ei pysty suorittamaan kuulustelua normaalisti, kuulustelu tulee<br />
mahdollisuuksien mukaan järjestää hänen kannaltaan mahdollisimman suotuisalla tavalla.<br />
10 § Kuulusteluista tiedottaminen<br />
Kuulustelun järjestäjän on tiedotettava kuulustelun ajankohdasta ja paikasta hyvissä ajoin<br />
ennen kuulustelua. Tiedot annettavasta opetuksesta riippumattomien kuulustelujen<br />
ajankohdista ja paikoista on ilmoitettava koko lukuvuoden osalta asianomaisen tiedekunnan<br />
opinto-oppaassa tai muutoin julkisesti.<br />
117
Kuulustelun järjestäjän on etukäteen tiedotettava opiskelijoille, millä tavoin kuulusteluun<br />
ilmoittaudutaan ja millä tavoin ilmoittautuminen voidaan peruuttaa. Opiskelijoille on myös<br />
tiedotettava niistä seurauksista, joihin virheellinen tai puutteellinen ilmoittautuminen voi<br />
johtaa.<br />
11 § Kuulusteluun osallistumisen epääminen<br />
Kuulusteluun saa osallistua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on kuulustelun<br />
edellyttämä opiskeluoikeus.<br />
Osallistumiskertoja annettavasta opetuksesta riippumattomiin kuulusteluihin ei saa rajoittaa.<br />
Jos opiskelija on hylätty kahdessa edellisessä saman opintosuorituksen kuulustelussa tai jos<br />
hän on jäänyt niistä pois ilman pätevää syytä, kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että<br />
opiskelija ei saa osallistua uuteen kuulusteluun ennen enintään kuuden viikon pituisen<br />
määräajan kulumista edellisestä kuulustelusta.<br />
12 § Kuulustelusalista poistuminen väliaikaisesti<br />
Yli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä niin, että kuulusteltava voi<br />
pakottavista syistä olla valvottuna lyhyen aikaa poissa kuulustelusalista.<br />
13 § Kuulustelun valvonta ja kuulustelusta poistuminen<br />
Valvojien on huolehdittava siitä, että kaikki samassa salissa olevat kuulusteltavat saavat<br />
tehtävät tietoonsa samanaikaisesti. Kuulusteluaika lasketaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin<br />
kuulusteltavilla on ollut tilaisuus saada tehtävät tietoonsa.<br />
Kuulustelusta saa poistua aikaisintaan kuulustelun järjestäjän ilmoittamana ajankohtana.<br />
Poistumisajankohdasta on tiedotettava opiskelijoille etukäteen. Kuulustelun alkamisen<br />
jälkeen saapuneelle opiskelijalle on annettava mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli<br />
hän saapuu siihen ennen määrättyä poistumisajankohtaa. Kuulustelun päättymisajankohta on<br />
ilmoitettava etukäteen.<br />
14 § Kuulustelutilaisuuden uusiminen<br />
Jos kuulustelua ei kuulusteltavasta riippumattomasta syystä voida suorittaa kyseisessä<br />
tilaisuudessa, on asianomaiselle opiskelijalle viivytyksettä järjestettävä mahdollisuus<br />
uusintakuulusteluun.<br />
15 § Henkilöllisyyden tarkistaminen<br />
Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Jos opiskelija ei voi<br />
todistaa henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla<br />
henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta,<br />
kuulustelu voidaan hylätä.<br />
16 § Kuulustelutilaisuudessa sallitut apuvälineet<br />
Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan vain kirjoitusvälineet. Jos muita<br />
välineitä sallitaan tai edellytetään, on siitä tiedotettava opiskelijoille ja valvojille etukäteen.<br />
Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan välttämättömät lääkkeet ja vähäinen<br />
määrä eväitä. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussapitäminen<br />
kuulustelutilaisuudessa on kielletty.<br />
5 luku Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi<br />
17 § Kuulusteluvilppi<br />
118
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava syyllistyy vilppiin, hän keskeyttää asianomaisen<br />
opiskelijan kuulustelun.<br />
18 § Kuulustelun häiritseminen<br />
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa, hänen on<br />
huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin<br />
toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos kuulustelun häiritseminen näistä<br />
toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan<br />
kuulustelun. Jos kuulustelun häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille<br />
kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön<br />
kestoa vastaavalla ajalla.<br />
19 § Kuulusteluvilpistä ja kuulustelun häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen<br />
Opiskelijalle, jonka epäillään syyllistyneen kuulusteluvilppiin tai kuulustelun häiritsemiseen,<br />
on annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin<br />
tai häiritsemisen johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn, sekä sen<br />
kiistääkö tai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. Vastauspaperit toimitetaan tämän<br />
jälkeen kuulustelijalle tavanomaiseen tapaan.<br />
20 § Seuraamukset<br />
Vilppiin syyllistyneen opiskelijan kuulustelu hylätään. Ennen kuulustelun hylkäämistä<br />
opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan<br />
dekaanille.<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen kuulustelun hylkäämiseen,<br />
voi saattaa asian kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>neuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun<br />
hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin<br />
osin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä.<br />
21 § Kurinpitomenettely<br />
Kun opiskelijan syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi<br />
harkintansa mukaan ilmoittaa kuulusteluvilpin rehtorille yliopistolain 19 §:n ja<br />
yliopistoasetuksen 20 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.<br />
6 luku <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelu ja tulosten julkistaminen<br />
22 § <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelu<br />
Jokaisen opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseen<br />
tarvittava asiantuntemus.<br />
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri<br />
arvosanoja tai opintoviikkomääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen<br />
opintoviikkomäärältään laajin suoritus tai jos opintoviikkomäärät ovat samoja, arvosanaltaan<br />
korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee<br />
lopulliseksi opintosuoritukseksi uusin suoritus.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain<br />
(598/82) 10 ja 11 §:ssä säädetään.<br />
23 § Kuulustelun arvostelu<br />
Saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei<br />
muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden<br />
119
arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan<br />
käyttää vähintään kahta arvostelijaa.<br />
24 § Kuulustelun tulosten julkistaminen<br />
Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun<br />
suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua<br />
kuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana<br />
järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan<br />
kuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen<br />
muun yksikön ilmoitustaululla ja niiden tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa.<br />
Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet, hylättyjen määrät sekä harkinnan<br />
mukaan hyväksyttyjen arvostelu. Julkistamisen yhteydessä ei saa ilmoittaa opiskelijoiden<br />
henkilötunnuksia.<br />
Kuulustelija varmentaa allekirjoituksellaan kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun<br />
arvostelijoita on ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä<br />
kysymyksen vastauksen arvostelusta kukin heistä vastaa.<br />
25 § Kuulusteluvastausten tallentaminen ja arvosteluperusteiden julkistaminen<br />
Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset<br />
säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi yliopistoasetuksen 16 §:n mukaisesti nähdä<br />
oman tarkastetun opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada<br />
jäljennös vastauksistaan.<br />
Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten<br />
julkistamisen yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja<br />
julkistaminen ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista,<br />
on kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi<br />
saada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävien<br />
opintojen loppuarvosanan määräytymismisperusteet on julkistettava aina etukäteen opintooppaassa,<br />
ilmoitustaululla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.<br />
Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilman<br />
asianomaisen opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää<br />
opetus- ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista.<br />
26 § Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu<br />
Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa, siten kuin<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvostelee<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto, jollei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt tätä<br />
tehtävää laitoksen johtoryhmälle.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosanaasteikosta.<br />
Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastamisesta ja arvostelusta määrää<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
27 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee<br />
olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita.<br />
Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta<br />
yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset tutkimuksen arvostelussa<br />
120
käytettävästä arvosana-asteikosta. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava<br />
tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta.<br />
28 § Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen<br />
Opiskelija voi ennen <strong>tiedekunta</strong>neuvostossa tai johtoryhmässä tapahtuvaa arvostelua pyytää,<br />
että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.<br />
29 § Väitöskirjan esitarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli<br />
mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja<br />
voi toimia esitarkastajana ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on<br />
varattava tilaisuus esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.<br />
Esitarkastajien tulee <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta yhdessä tai<br />
erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai<br />
sen epäämistä. Esitarkastajan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla ilman erityistä syytä<br />
kolmea kuukautta pidempi.<br />
Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen<br />
kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto päättää väittelyluvasta.<br />
Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen<br />
puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä<br />
sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon,<br />
esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa <strong>tiedekunta</strong>neuvoston<br />
ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämän ajankohdan.<br />
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun<br />
väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai<br />
muita muutoksia ja työnohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn<br />
käynnistämistä.<br />
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai<br />
muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on<br />
pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani<br />
voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään<br />
viisi päivää. Konsistori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta luovuttaa väitöskirjan<br />
kappaleita yliopistolle.<br />
30 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla mikäli<br />
mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja<br />
voi toimia vastaväittäjänä ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on<br />
varattava tilaisuus esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin<br />
viran haltijoista tai hoitajista.<br />
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria),<br />
minkä jälkeen <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa<br />
väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin<br />
sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi<br />
tuntia.<br />
31 § Väitöskirjan arvostelu<br />
121
Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle<br />
perusteltu kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta.<br />
Väitöskirjan arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset<br />
arvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta.<br />
Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen<br />
väitöstilaisuudessa.<br />
Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen<br />
vastaväittäjän lausunnosta.<br />
7 luku <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelun oikaisumenettely<br />
32 § <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan tai<br />
lisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä<br />
suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto<br />
tai laitoksen johtoryhmä on suorittanut opintosuoritusta koskevan arvostelun, kirjallisesti<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvostolta. Aika, jonka kuluessa oikaisua saa pyytää on 14 päivää siitä päivästä,<br />
jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden<br />
soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. <strong>Opinto</strong>suorituksen hyväksilukemista koskevaan<br />
päätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen.<br />
Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava<br />
päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta<br />
annettuun päätökseen. Tiedekuntaneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena. Opiskelija<br />
voi pyytää oikaisua tähän päätökseen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän<br />
kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.<br />
33 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi hakea<br />
siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa<br />
päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle<br />
uudelleen käsiteltäväksi.<br />
8 luku <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta<br />
34 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan kokoonpano<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla<br />
kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla<br />
yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan<br />
nimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla<br />
virkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori ja<br />
vähintään kaksi opiskelijaa. Lautakunnan jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään<br />
yhden tulee olla oikeustieteen kandidaatti.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen<br />
arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin<br />
on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään<br />
dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.<br />
Konsistori nimeää opintosuoritusten tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet,<br />
lisäjäsenet sekä varajäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Konsistori määrää lautakunnan<br />
sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Sihteeri toimii<br />
opintosuoritusten tutkintolautakunnan esittelijänä.<br />
122
35 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan tehtävät<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on<br />
1) käsitellä 32-33 §:n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt,<br />
2) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee opintosuoritusotteen<br />
oikaisua,<br />
3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi,<br />
4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä sekä<br />
5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden<br />
käsittely ei yliopistolain, yliopistoasetuksen tai hallintojohtosäännön nojalla ole<br />
yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä.<br />
36 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan<br />
kutsusta tai mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on<br />
päätösvaltainen kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään<br />
kolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen<br />
arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä<br />
puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, joilla on<br />
vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat ansiot.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee 32-33 §:n nojalla tehdyn<br />
oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle tai<br />
hyväksilukemista koskevan päätöksen tehneelle opettajalle tai <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle. Ennen<br />
päätöksentekoa lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon<br />
asiassa, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta tekee päätöksensä esittelystä.<br />
37 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan päätökset<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava.<br />
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu.<br />
Mikäli opintosuoritusten tutkintolautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön<br />
aiheelliseksi, tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella<br />
kaikkien kyseiseen kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan.<br />
38 § Muutoksenhaku<br />
Yliopistolain 35 §:n 2 momentin mukaan opintosuoritusten tutkintolautakunnan<br />
opintosuorituksen arvostelua koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea<br />
muutosta valittamalla.<br />
9 luku <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti<br />
39 § Merkintä opiskelijarekisteriin<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelijan on viipymättä toimitettava varmentamansa<br />
opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. <strong>Opinto</strong>suoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin<br />
välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa<br />
tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin<br />
perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen<br />
päivämäärä. Ulkomailla suoritetut, hyväksiluetut opinnot merkitään suoritusyliopiston<br />
ilmaisevalla lisämerkinnällä.<br />
123
<strong>Opinto</strong>suoritustiedot on säilytettävä arvostelun suorittaneen yksikön arkistossa vähintään 10<br />
vuotta. Opiskelijarekisteritietojen arkistoinnista määrätään yliopiston arkistosäännössä.<br />
40 § <strong>Opinto</strong>suoritusote ja opintokirja<br />
Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut<br />
läsnäolevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa.<br />
Tiedekuntaneuvosto voi antaa pysyväismääräykset opiskelijalle annettavasta opintokirjasta tai<br />
opintokortista sekä siihen tehtävistä opintosuoritusmerkinnöistä.<br />
41 § Opiskelijarekisteritietojen oikaiseminen<br />
Opiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa<br />
havaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti hallintoviraston<br />
määräämällä tavalla. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisua on<br />
haettava 10 vuoden kuluessa opintosuorituksen arvostelussa.<br />
Oikaisupäätöksen tekeminen voidaan antaa tiedekunnan tai laitoksen henkilökuntaan<br />
kuuluvan tehtäväksi opintosuorituksen arvostelijan varmentaman tuloslistan tai opiskelijan<br />
opintokirjassa tai -kortissa olevan merkinnän perusteella, siten kuin tiedekunnassa dekaani tai<br />
laitoksessa esimies erikseen määrää.<br />
Hallintoviraston opiskelijarekisteriyksikön henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdä<br />
oikaisupäätös, mikäli päätös voidaan tehdä yksikön arkistossa olevan varmennetun<br />
tuloslistan, opiskelijan opintokirjassa tai -kortissa olevan yksikäsitteisen suoritusmerkinnän<br />
tai muun luotettavan selvityksen perusteella.<br />
Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritusten<br />
tutkintolautakunnalta.<br />
10 luku Erinäisiä säännöksiä<br />
42 § <strong>Opinto</strong>suorituksen ja sen arvostelun julkisuus ja salassapito<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen ja sen arvostelun julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä laissa<br />
on säädetty.<br />
43 § <strong>Opinto</strong>suoritusten hyväksilukeminen<br />
Hallintojohtosäännön 55 §:n mukaan <strong>tiedekunta</strong>neuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden<br />
mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa<br />
suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa.<br />
44 § Määritelmä<br />
Mitä tässä johtosäännössä sanotaan kuulustelusta koskee soveltuvin osin myös muita<br />
opintosuorituksia. Yliopistolailla tarkoitetaan tässä johtosäännössä yliopistosta 27 päivänä<br />
kesäkuuta 1997 annettua lakia (645/97) yliopistoasetuksella 6 päivänä helmikuuta 1998<br />
annettua asetusta (115/98) ja hallintojohtosäännöllä kanslerin 2 päivänä maaliskuuta 1998<br />
vahvistamaa Helsingin yliopiston hallintojohtosääntöä.<br />
45 § Voimaantulo<br />
Tämä johtosääntö tulee voimaan sen vahvistamispäivästä lukien ja sillä kumotaan kanslerin<br />
30.4.1992 vahvistama Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä<br />
oikeusturvalautakuntaa koskeva johtosääntö.<br />
Kansleri Risto Ihamuotila<br />
Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki<br />
124
18.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon<br />
pysyväismääräys<br />
Tavoitteet<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteena on antaa<br />
• opiskelijalle monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin<br />
toiminta perustuu<br />
• valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun<br />
ratkaisujen tekoon<br />
• valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön valmiudet eläinlääketieteellisten<br />
ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseen<br />
• valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
• valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen<br />
lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamana<br />
virallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
Tutkintojen laajuus ja rakenne<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat 1.8.2005 alkaen eläinlääketieteen kandidaatin<br />
ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto on<br />
laajuudeltaan 180 opintopistettä ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi<br />
suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista,<br />
harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon<br />
jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto<br />
koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Lisensiaatin tutkintoon<br />
kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma. Tutkielman laajuus<br />
on 25 opintopistettä, jos siihen kuuluu kokeellinen osuus. <strong>Opinto</strong>jaksot voivat olla pakollisia,<br />
vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoitus<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoituksen peruste on opintopiste, joka vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden<br />
opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60<br />
opintopistettä.<br />
Opetuksen järjestäminen<br />
Helsingin yliopistossa lukuvuosi jakautuu neljään periodiin. Syys- ja kevätlukukaudella on<br />
periodien välissä viikon pituinen tauko, jolloin ei järjestetä pakollista opetusta. Neljäs periodi<br />
on lisäksi kaksi viikkoa yliopiston tavanomaisia periodeja pidempi. Eläinlääketieteellisessä<br />
tiedekunnassa periodeja sovelletaan lukuun ottamatta ensimmäisen ja viidennen lukuvuoden<br />
opetusta.<br />
125
<strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. <strong>Opinto</strong>suoritukset arvostellaan<br />
asteikolla 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) tai<br />
hyväksytty/hylätty. <strong>Opinto</strong>kokonaisuuksista annetaan loppuarvosana 0-5. Arvosteluasteikko<br />
0-5 on otettu käyttöön Helsingin yliopistossa 1.8.2005. Arvosanaan 1 vaaditaan noin 60 %<br />
kuulustelun kokonaispistemäärästä.<br />
Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Kandidaatin<br />
tutkielman arvostelee työn ohjaaja. Lisensiaatin tutkintoon kuuluvalle tutkielmalle nimetään<br />
tutkimussuunnitelmassa johtaja ja ohjaaja(t). Tutkielmalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa,<br />
joista toinen on vastuullinen ohjaaja. Työn johtaja on tiedekunnan professori tai dosentti.<br />
Vastuullinen ohjaaja voi olla myös työn johtaja.<br />
Lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla<br />
approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna<br />
cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman arvosanasta<br />
päättää sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä aiheesta tutkielma on tehty.<br />
1.1.2010 lähtien tutkielman arvosanasta päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto (edellyttäen, että<br />
yliopiston hallintojohtosääntö näin määrää).<br />
Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana toimii pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän on<br />
estynyt, niin tutkielman tarkastaa toinen ohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan<br />
nimeää johtaja opiskelijaa kuultuaan. Vähintään jommankumman tarkastajista tulee olla<br />
väitellyt.<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ennen 1.8.2005 suoritetuista opintokokonaisuuksista<br />
annetut laatuarvosanat approbatur - laudatur on muutettu asteikolle 0-5. Opiskelija voi pyytää<br />
korjaamaan mahdolliset muunnoksessa tapahtuneet virheet ottamalla yhteyttä tiedekunnan<br />
kansliaan opintoasiainsuunnittelijaan. Tutkintotodistuksissa käytetään muunnettuja<br />
arvosanoja.<br />
Kieliopinnot<br />
Kandidaatin tutkintoon sisältyy kieliopintoja, jotka koostuvat äidinkielen viestintäopinnoista,<br />
toisen kotimaisen kielen opinnoista ja yhden vieraan kielen opinnoista. Toisen kotimaisen<br />
kielen (suomi/ruotsi) opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on<br />
julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1<br />
momentin nojalla kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittava toisen<br />
kotimaisen kielen taito. Vieraan kielen opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla<br />
on sellainen vieraan kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja<br />
kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Vieraan kielen opinnot opiskelija voi suorittaa<br />
vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä<br />
osallistumalla kielikeskuksen järjestämään opetukseen tai kokeeseen.<br />
Kypsyysnäyte<br />
Osoittaakseen suomen tai ruotsin kielitaidon opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka<br />
osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan<br />
ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää<br />
126
korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut<br />
kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.<br />
Opinnäytteen aiheen hallintaa mittavaa kypsyyskoe suoritetaan sekä kandidaatin että<br />
lisensiaatin tutkinnossa. Kumpikin kypsyysnäyte kirjoitetaan kyseisen tutkielman aihealueelta<br />
tiedekunnan kanslian järjestämässä tenttitilaisuudessa. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet<br />
määrittelee opiskelijakohtaisesti tutkielman ohjaaja tai johtaja. Kandidaatin tutkielmaan<br />
kuuluvan kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa työn ohjaaja ja kieliasun kielentarkastaja.<br />
Lisensiaatin tutkielmaan kuuluvan kypsyysnäytteen tarkastaa työn johtaja tai ohjaaja.<br />
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä ulkomailla. He voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen työn johtajan tai ohjaajan<br />
kanssa sovittavalla muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Toisen kotimaisen kielen taitoa<br />
osoittavan opintojakson sijasta tällaisen opiskelijan tulee suorittaa vastaavan laajuinen määrä<br />
muita suomen tai ruotsin kielen perusopintoja.<br />
<strong>Opinto</strong>jen vanheneminen<br />
1.8.1996 jälkeen suoritetut opintosuoritukset ja -kokonaisuudet vanhenevat 10 vuoden<br />
kuluessa niiden suorittamisesta. Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättää<br />
asianomaisen oppiaineen professori. Vanhentunut suoritus tulee suorittaa uudelleen tai<br />
osoittaa hallitsevansa tiedot oppiaineen määräämällä tavalla. <strong>Opinto</strong>kokonaisuuden<br />
suorituspäivämäärä on viimeiseksi suoritetun opintojakson tai tentin suorituspäivämäärä.<br />
Vanhenemissääntö ei koske vanhan asetuksen mukaisesti opiskelevilla yleisopintoihin<br />
kuuluvia opiskeluun orientoivia jaksoja, kieliopintoja eikä tilastotieteen ja tieteellisen<br />
tutkimuksen perusteita. Uuden asetuksen mukaisesti opiskelevilla vanhenemissääntö ei koske<br />
kandidaatin tutkinnon perusopintoja (ml. kieliopinnot). Suoritettu eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tutkinto ei vanhene. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavan<br />
varadekaanin ratkaistaviksi.<br />
<strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys<br />
Tutkintovaatimusten yhteydessä vahvistetaan opintojen suoritusjärjestys. <strong>Opinto</strong>jaksojen<br />
suorittamisen edellytyksenä voi olla esitietovaatimuksia. Eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkinto tulee suorittaa neljännen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä.<br />
Tutkinnonuudistuksen siirtymäkauden aikana voi olla tarpeen hyväksyä uuden rakenteen<br />
mukaisesti opiskelemaan siirtyneelle opiskelijalle opintojen suoritusjärjestyksestä poikkeavia<br />
ratkaisuja, jottei opiskelijan opintojen etenemiselle muodostu kohtuuttomia esteitä.<br />
Poikkeavan opintojen suoritusjärjestyksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelijalla on<br />
hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma.<br />
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)<br />
1.8.2005 voimaan tulleen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevien opintoihin kuuluu<br />
pakollisena ns. avoin HOPS (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio). Uuteen<br />
tutkintorakenteeseen siirtyvien opiskelijoiden tulee siirtyessään tehdä henkilökohtainen<br />
opintosuunnitelma uuteen rakenteeseen kuuluvien opintojen suorittamisesta ja/tai<br />
korvaamisesta.<br />
127
Etappi - Tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä<br />
Etappi-järjestelmään kuuluvat kaikki 1.8.2005 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti<br />
opiskelevat perusopiskelijat. Etappi ei koske vanhan asetuksen mukaisesti opiskelevia.<br />
Tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua ja tutkintojen valmistumista. Etapin avulla<br />
seurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän perusteella ja opintojen etenemistä<br />
tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Hyväksiluetut opinnot otetaan mukaan<br />
opintopistekertymään.<br />
Etapin tarkistuspisteet ovat<br />
• 1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (30 opintopistettä)<br />
• 2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (120 opintopistettä)<br />
• 3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden<br />
syyslukukauden loppu (tutkinto valmis)<br />
• 4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (50<br />
opintopistettä, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot)<br />
• 5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden<br />
syyslukukauden loppu (tutkinto valmis)<br />
Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväksyy 1. etapissa<br />
terve kotieläin -kokonaisuuden opettaja, 2. etapissa eläinlääketieteellisen mikrobiologian tai<br />
patologian opettaja, 3. etapissa opintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja ja 5. etapissa<br />
elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja tai<br />
opintoasiainpäällikkö. <strong>Opinto</strong>suunnitelman hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta ja voi<br />
tarvittaessa ohjata opiskelijan tiedekunnan pedagogisen yliopistonlehtorin vastaanotolle.<br />
Tällöin opintosuunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori. Hyväksytty<br />
opintosuunnitelma on edellytyksenä opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautumiselle. Kiistanalaiset<br />
tapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavan varadekaanin ratkaistaviksi.<br />
<strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
Pakollisten ja vaihtoehtoisten opintojen korvaavuudesta päättää kyseisen opintojakson<br />
vastuuopettaja tai oppiaineen professori. Vaihtoehtoisten aineopintojen korvaamisesta<br />
kokonaan muualla suoritetuilla opinnoilla päättää opetuksesta vastaava varadekaani.<br />
Äidinkielen viestintäopintojen korvaavuuksista päättää opintoasiainpäällikkö. Muiden<br />
juonteina järjestettävien opintojen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja.<br />
Kandidaatin tutkintoon opiskelija voi halutessaan sisällyttää myös vapaasti valittavia<br />
suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja vuosittain vahvistettavien<br />
tutkintovaatimusten mukaisesti.<br />
Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistuminen<br />
Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat opetussuunnitelman mukaiset opinnot opiskelija pyytää<br />
tiedekunnan kanslian opintoasioista tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa tiedekunnan<br />
dekaani. Tarkat tiedot kaikista suoritetuista opinnoista arvosanoineen ilmoitetaan<br />
tutkintotodistuksen liitteenä annettavassa opintosuoritusotteessa. Tutkintotodistuksen<br />
yhteydessä annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement –liite.<br />
Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Kahdesti<br />
128
lukuvuodessa järjestetään juhlallinen publiikki, johon kutsutaan myös kaikki aiemmin<br />
kuluvana lukukautena valmistuneet. Eläinlääkärinammatin harjoittaminen edellyttää, että<br />
tutkinto laillistetaan. Laillistamisen suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA)<br />
publiikkien yhteydessä.<br />
Tutkinnonuudistuksen siirtymäkausi<br />
Eläinlääketieteen koulutusalalla on siirrytty 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen.<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto suoritetaan ennen eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkintoa. Alempi kandidaatin tutkinto ja ylempi lisensiaatin tutkinto ovat molemmat<br />
kolmivuotisia. Vanha tutkintoasetus on voimassa 31.7.2010 asti. Jokaisella ennen 1.8.2005<br />
opintonsa aloittaneella perusopiskelijalla on yliopistolain muuttamisesta annetun lain<br />
(715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus jatkaa opintojaan vanhan asetuksen mukaan<br />
tai siirtyä opiskelemaan uuden järjestelmän mukaan. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvän<br />
opiskelijan tulee toimittaa siirtymistä koskeva sitova ilmoitus tiedekunnan kansliaan. Vanhat,<br />
ennen 1.8.2005 suoritetut opintoviikot on muutettu opintopisteiksi yliopiston päättämällä<br />
laskennallisella kertoimella 2. Siirtymäkauden ajan opintojaksojen laajuus ilmoitetaan sekä<br />
opintoviikkoina että opintopisteinä. Jos opiskelija saa tutkintonsa valmiiksi viimeistään<br />
31.7.2010, hän voi halutessaan suorittaa vanhan rakenteen mukaisen 220 opintoviikon<br />
laajuisen eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Jos vanhan tutkintorakenteen mukaisesti<br />
opiskeleva ei saa tutkintoaan valmiiksi ennen 31.7.2010, hänen on suoritettava kandidaatin<br />
tutkinto. Jokainen 1.8.2005 jälkeen opiskeluoikeuden <strong>tiedekunta</strong>an saanut perustutkintoopiskelija<br />
suorittaa opintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Siirtymäkausi päättyy<br />
31.7.2010.<br />
Tiedekuntaneuvoston päätös 19.1.2006. Kohtaa opintosuoritusten arvostelu muutettu<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvoston kokouksessa 16.11.2006 ja 20.5.2009 sekä Etapin 1. tarkastuspiste -<br />
kohtaa 20.5.2009.<br />
129
19 OPETTAJAT<br />
Professorit<br />
Andersson, Magnus, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
laitos, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40231,<br />
magnus.andersson@helsinki.fi<br />
Björkroth, Johanna, ELT, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos,<br />
puh. (09) 191 57112, (09) 191 21744, johanna.bjorkroth@helsinki.fi<br />
Hänninen, Marja-Liisa, ELT, ympäristöhygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos,<br />
puh. (09) 191 57113, marja-liisa.hanninen@helsinki.fi<br />
Iivanainen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(09) 191 57034, antti.iivanainen@helsinki.fi<br />
Katila, Terttu, ELT, MSc. (Illinois), Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen laitos, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40532, 040-<br />
5142956, terttu.katila@helsinki.fi<br />
Korkeala, Hannu, ELT, VTM, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitos, puh. (09) 191 57100, hannu.korkeala@helsinki.fi<br />
Kukkonen, Jyrki, FT, eläinlääketieteellinen solu- ja molekyylibiologia,<br />
Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57024, jyrki.kukkonen@helsinki.fi<br />
Laitinen-Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, pieneläinkirurgia, Kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57287, outi.vapaavuori@helsinki.fi<br />
Lindström, Miia, ELT, elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57107,<br />
miia.lindstrom@helsinki.fi<br />
Lohi, Hannes, FT, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57025, hannes.lohi@helsinki.fi<br />
Palva, Airi, MMT, mikrobiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 12-13, puh.<br />
(09) 191 57058, airi.palva@helsinki.fi<br />
Pohjanvirta, Raimo, ELT, toksikologia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, (09) 191<br />
57147, raimo.pohjanvirta@helsinki.fi<br />
Pyörälä, Satu, ELT, maitohygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Paroninkuja<br />
20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40533, 050-4150189, satu.pyorala@helsinki.fi<br />
Pösö, Reeta, FT, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 13-14, puh. (09)<br />
191 57041, reeta.poso@helsinki.fi<br />
130
Sihvonen, Liisa, eläintautivirologia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 1911,<br />
liisa.sihvonen@helsinki.fi<br />
Snellman, Marjatta, Dr.med.vet., (Hannover), ELT, Dip ECVDI, diagnostinen<br />
kuvantaminen, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, tavattavissa ti 9-10, puh. (09)<br />
191 57363, 050-3102686, marjatta.snellman@helsinki.fi<br />
Soveri, Timo, ELT, sisätautioppi, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Paroninkuja 20,<br />
04920 Saarentaus, tavattavissa ti 13-14 puh. (09) 191 40539, 050-4150195,<br />
timo.soveri@helsinki.fi<br />
Spillmann, Thomas, PD Dr.Med.Vet., eläinlääketieteellinen sisätautioppi, Kliinisen hevos-ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, (09) 191 57353, thomas.spillmann@helsinki.fi<br />
Sukura, Antti, ELT, Dip ECVP, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 9-<br />
10, puh. (09) 191 57150, (09) 191 57185, 050-4358741, antti.sukura@helsinki.fi<br />
Tulamo, Riitta-Mari, ELT, MSc. (Ohio), Dip ECVS., kirurgia, Kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 9-10, puh. (09) 191 57288,<br />
riitta.tulamo@helsinki.fi<br />
Vainio-Kivinen, Outi, ELT, Dip ECVPT, eläinlääketieteellinen farmakologia, Kliinisen<br />
hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Koetilantie 7, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh.<br />
(09) 191 57316, outi.vainio@helsinki.fi<br />
Valros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvointitieteen professori, Kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen laitos, Koetilantie 7, puh (09) 191 57400, 050-4151242,<br />
anna.valros@helsinki.fi<br />
Vapalahti, Olli, LT, zoonoosivirologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57050,<br />
(09) 191 26604, 040-8384015, olli.vapalahti@helsinki.fi<br />
Vos de, Willem, molekyylimikrobiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57071,<br />
willem.vos@helsinki.fi<br />
Dosentit<br />
Ali-Vehmas, Terhi, FT, soveltava bakteriologia<br />
Fredriksson-Ahomaa, Maria, ELT, elintarvikehygienia<br />
Gröhn, Yrjö, ELT, MSc. (Davis), MPVM (Davis), epidemiologia<br />
Happonen, Irmeli, ELT, pieneläinten sisätautioppi<br />
Heinonen, Mari, ELT, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri,<br />
sikasairaudet, ks. kliiniset opettajat<br />
131
Hielm, Sebastian, ELT, elintarvikehygienia, sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto,<br />
puh. (09) 160 74121, sebastian.hielm@stm.fi<br />
Hirn, Jorma, ELT, elintarvikehygienia, Evira, puh. (020) 77 24300, 050-3868 400,<br />
jorma.hirn@evira.fi<br />
Honkanen-Buzalski, Tuula, ELT, sisätautioppi, tuula.honkanen-buzalski@evira.fi<br />
Huovilainen, Anita, FT, virologia<br />
Juokslahti, Tapio, ELT, turkiseläintaudit. puh. (09) 297 481<br />
Järveläinen, Harri, ELT, toksikologia<br />
Kaartinen, Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Kipar, Anja, PD, Dr. med vet, eläinlääketieteellinen patologia<br />
Kommonen, Bertel, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia, ks. yliassistentit<br />
Korpela, Heikki, LT, ELL, elintarvikehygienia, Keskussotilassairaala, Sotilaslääketieteen<br />
laitos, puh. (09) 1812 5808, heikki.korpela@mil.fi<br />
Lindberg, Lars-Axel, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia<br />
Maijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri,<br />
elintarvikehygienia<br />
Mattila-Sandholm, Tiina, ELT, elintarvikehygienia, tiina.mattila-sandholm@valio.fi<br />
Maunula, Leena, FT, elintarvike- ja ympäristövirologia, leena.maunula@helsinki.fi<br />
Mäkinen, Auli, kotieläinten perinnöllisyystiede<br />
Nevalainen, Timo, ELT, koe-eläintiede<br />
Niskanen, Aimo, ELT, elintarvikemikrobiologia ja -toksikologia<br />
Oksanen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Peltoniemi, Olli, ELT, Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, ks. kliiniset opettajat<br />
Raaska Laura, FT, elintarvikemikrobiologia<br />
Raekallio Marja, ELT, eläinlääketieteellinen anestesiologia, ks. yliopistonlehtorit<br />
Rajala-Schultz, Päivi Johanna, PhD, eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
Rapala, Jarkko Tapio, MMT, ympäristömikrobiologia<br />
132
Rinkinen, Minna, ELT, pienläinsairaudet<br />
Rizzo, Aldo, FaT, analyyttinen elintarviketoksikologia, Evira, puh. 020 7724434,<br />
aldo.rizzo@evira.fi<br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, ks.<br />
yliopistonlehtorit<br />
Räihä, Jan, ELT, kirurgia, Espoon Eläinsairaala, Finnoontie 31, 02280 Espoo, puh. (09)<br />
8881 911<br />
Saijonmaa-Koulumies, Leena, PhD, dermatologia<br />
Sankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, ks. kliiniset opettajat<br />
Soback, Stefan, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Trees, Eija, ELT, elintarvikehygienia, Centers for Disease Control and Prevention CDC,<br />
Atlanta, USA, puh. +1-404-639-3672, fax. +1-404-639-0567, eih9@cdc.gov<br />
Vuorilehto, Ilkka, TkT, biokemia<br />
Yliopistonlehtorit<br />
Atroshi, Faik, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57314<br />
Heikinheimo, Annamari, ELT, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191<br />
57106, annamari.heikinheimo@helsinki.fi<br />
Hellström, Sanna, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh (09) 191 57134,<br />
sanna.hellstrom@helsinki.fi<br />
Hintsa, Hannamari, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57174,<br />
hannamari.hintsa@helsinki.fi<br />
Juselius, Tiina, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57120,<br />
tiina.juselius@helsinki.fi<br />
Koort, Joanna, ELT, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57059,<br />
joanna.koort@helsinki.fi<br />
Laakkonen, Juha, eläinlääketieteellinen anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 57040, juha.laakkonen@helsinki.fi<br />
Lahti, Päivi, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57136,<br />
paivi.lahti@helsinki.fi<br />
Lindén Jere, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57177,<br />
jere.linden@helsinki.fi<br />
133
Maunula, Leena, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57143, 040-<br />
8384007, leena.maunula@helsinki.fi<br />
Nevas, Mari, ELT, ympäristöterveydenhuollon valvonta, Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitos, puh. (09) 191 57144, mari.nevas@helsinki.fi<br />
Näreaho Anu, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(09) 191 57058<br />
Pessa-Morikawa, Tiina, FT, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57029,<br />
tiina.pessa-morikawa@helsinki.fi<br />
Raekallio, Marja, ELT, farmakologia ja toksikologia, Kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57315, marja.raekallio@helsinki.fi<br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, pedogoginen<br />
yliopistonlehtori, tiedekunnan kanslia, puh. (09) 191 57164, mirja.ruohoniemi@helsinki.fi<br />
Salminen, Marjo, FT, eläinlääketieteellinen biokemia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(09) 191 57028, marjo.salminen@helsinki.fi<br />
Virtala, Anna-Maija, ELL, MSc, PhD (eläinlääketiede), Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien<br />
erikoiseläinlääkäri, infektioepidemiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57065,<br />
anna-maija.virtala@helsinki.fi<br />
Kliiniset opettajat<br />
Hakkarainen, Kristiina, ELL, erikoiseläinlääkäri, nautaterveydenhuolto, Kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen laitos, kristiina.hakkarainen@helsinki.fi<br />
Heinonen, Mari ELT, sikataudit ja -tutkimus, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(019) 529 5324, mari.heinonen@helsinki.fi, ks. dosentit<br />
Hewetson, Michael, hevosten kirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos,<br />
(09) 191 57411<br />
Hänninen, Laura, kotieläinhygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, (09) 191<br />
57312<br />
Jokinen, Tarja, ELL, neurologia ja neurokirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
laitos<br />
Keränen, Pauli, ELL, erikoiseläinlääkäri, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos,<br />
puh. (09) 191 57290, pauli.keranen@helsinki.fi<br />
Kilpinen, Susanne, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57360,<br />
susanne.kilpinen@helsinki.fi<br />
134
Kuusela, Erja, ELT, eläinten anestesiologia ja tehohoito, Kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57292, erja.kuusela@helsinki.fi<br />
Leinonen, Merja, diagnostinen kuvantaminen, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
laitos, puh. (09) 191 57362<br />
Melamies, Marika, ELL, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191<br />
57341, marika.melamies@helsinki.fi<br />
Morelius, Mikael, kirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, (09) 191 57476,<br />
mikael.morelius@helsinki.fi<br />
Norring, Marianna, kotieläinhygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, (09) 191<br />
57306, marianna.norring@helsinki.fi<br />
Peltoniemi, Olli, ELT, Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 40233, 040-5381621,<br />
olli.peltoniemi@helsinki.fi<br />
Rajamäki, Minna, ELL, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sisätautioppi, Kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57342, minna.m.rajamaki@helsinki.fi<br />
Rautala, Helena, ELT, märehtijöiden sairaudet, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos,<br />
helena.rautala@helsinki.fi<br />
Sankari, Satu, ELT, keskuslaboratorio, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, Kliinisen<br />
hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57379, satu.sankari@helsinki.fi<br />
Simojoki, Heli, ELL, erikoiseläinlääkäri, märehtijöiden sisätaudit, kirurgia ja terveydenhoito,<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 40224, 0400-721987,<br />
heli.simojoki@helsinki.fi<br />
Syrjä Pernilla, TÄ, Hannover, eläinlääkäri, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 57186, pernilla.syrja@helsinki.fi<br />
Taponen, Juhani, ELT, nautojen lisääntymistiede, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos,<br />
puh. (09) 191 40229, 040-5142953, juhani.taponen@helsinki.fi<br />
Taponen, Suvi, ELT, kotieläinhygienia, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 57311, suvi.taponen@helsinki.fi<br />
Wiberg, Maria, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, (09) 191 57359<br />
Yliopisto-opettaja<br />
Kaikkonen, Matti, Peruseläinlääketieteen laitos<br />
Karkamo, Veera, Peruseläinlääketieteen laitos<br />
135
Kivalo, Matti, Peruseläinlääketieteen laitos<br />
Laukkanen, Riikka, ELL, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos,<br />
(09) 191 57135, riikka.laukkanen@helsinki.fi<br />
Mustonen, Eeva, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, (09) 191 40228, 040-5142948<br />
Vihavainen, Elina, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, (09) 191 57118,<br />
elina.vihavainen@helsinki.fi<br />
Yliassistentit<br />
Kommonen, Bertel, ELT, kirurgia, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 57289<br />
Assistentit<br />
Airas, Niina, ELL, eläinlääketieteellinen patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 57188, niina.airas@helsinki.fi<br />
Derckwith, Vivi, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57188<br />
Ekman, Anna, FM, eläinlääketieteellinen anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 57026, anna.ekman@helsinki.fi<br />
Honkavaara, Juhana, ELL, farmakologia ja toksikologia, Kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57303, jussi.honkavaara@helsinki.fi<br />
Kareskoski, Maria, ELL, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 40535,<br />
050-4150191, maria.kareskoski@helsinki.fi<br />
Koho, Ninna, FM, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57047,<br />
ninna.koho@helsinki.fi<br />
Liljavirta, Jenni, Peruseläinlääketieteen laitos<br />
Lähteinen, Tanja, ELL, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57064,<br />
tanja.lahteinen@helsinki.fi<br />
Restitutti, Fabio, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, puh. 191 57304<br />
Salomäki, Tiina, FM, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57027,<br />
tiina.salomaki@helsinki.fi<br />
Turunen, Pauli, FM, biokemia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57036<br />
pauli.m.turunen@helsinki.fi<br />
Åvall-Jääskeläinen, Silja, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57068<br />
136
www.vetmed.helsinki.fi<br />
ISSN 1238-4941<br />
Helsinki 2009<br />
Yliopistopaino
Change language