OPINTO-OPAS - Ähtäri
OPINTO-OPAS - Ähtäri
OPINTO-OPAS - Ähtäri
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1.8.2012<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukio<br />
<strong>OPINTO</strong>-<strong>OPAS</strong><br />
word/LUKIO_opinto_opas alk 2012 muok. elok 2013
2<br />
1 TERVETULOA ÄHTÄRIN LUKIOON! ................................................................................................................................................................................3<br />
2 VAPAAEHTOISEEN AHKEROINTIIN.................................................................................................................................................................................3<br />
3 <strong>OPINTO</strong>-<strong>OPAS</strong>..........................................................................................................................................................................................................................3<br />
4 KURSSIMUOTOISUUS JA LUOKATTOMUUS .................................................................................................................................................................4<br />
5 <strong>OPINTO</strong>-OHJELMAN TEKEMINEN ....................................................................................................................................................................................4<br />
6 LUKUJÄRJESTYS....................................................................................................................................................................................................................4<br />
7 KURSSIVALINNAT JATKO-<strong>OPINTO</strong>JEN KANNALTA ..................................................................................................................................................5<br />
8 OPISKELUTAITO ....................................................................................................................................................................................................................5<br />
9 KURSSIT JA NIIDEN SUORITUSOHJEET..........................................................................................................................................................................6<br />
9.1. ETÄOPINNOT .................................................................................................................................................... 6<br />
9.2. OPPIKIRJAT....................................................................................................................................................... 6<br />
9.3. LUKIODIPLOMIT................................................................................................................................................ 7<br />
10 OPPIMISEN ARVIOINTI ......................................................................................................................................................................................................7<br />
10.1. HYLÄTYN KURSSIN UUSIMINEN........................................................................................................................ 8<br />
10.2. ETENEMISESTE................................................................................................................................................ 8<br />
10.3. KOROTTAMINEN ............................................................................................................................................. 8<br />
10.4. MUIDEN <strong>OPINTO</strong>JEN HYVÄKSI LUKEMINEN ....................................................................................................... 8<br />
10.5. PÄÄTTÖARVIOINTI .......................................................................................................................................... 8<br />
10.6. TODISTUKSET ................................................................................................................................................. 9<br />
11 YLIOPPILASTUTKINTO ......................................................................................................................................................................................................9<br />
12 OPPILASKUNTA ...................................................................................................................................................................................................................9<br />
13 <strong>OPINTO</strong>SOSIAALISET EDUT ...........................................................................................................................................................................................10<br />
14 LUKION KUVATAIDELINJA............................................................................................................................................................................................10<br />
15 PAKOLLISET, SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT....................................................................................................................................11<br />
15.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS.................................................................................................................11<br />
15.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI....................................................................................................................13<br />
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A2).................................................................................13<br />
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1).................................................................................15<br />
15.3 VIERAAT KIELET.......................................................................................................................................16<br />
Englanti, perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A1)..................................................................16<br />
Saksa ja venäjä, perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)........................................................18<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukiossa tarjotaan B3-kielenä saksaa, espanjaa ja venäjää...................................................................19<br />
15.4 MATEMATIIKKA........................................................................................................................................20<br />
Pitkä oppimäärä ...............................................................................................................................................20<br />
Lyhyt oppimäärä...............................................................................................................................................24<br />
15.5 BIOLOGIA ..................................................................................................................................................26<br />
15.6 MAANTIETO ..............................................................................................................................................26<br />
15.7 FYSIIKKA...................................................................................................................................................27<br />
15.8 KEMIA ........................................................................................................................................................29<br />
15.9 USKONTO...................................................................................................................................................31<br />
15.10 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO....................................................................................................................31<br />
15.11 FILOSOFIA ................................................................................................................................................32<br />
15.12 HISTORIA..................................................................................................................................................33<br />
15.13 YHTEISKUNTAOPPI.................................................................................................................................34<br />
15.14 PSYKOLOGIA ...........................................................................................................................................35<br />
15.15 MUSIIKKI ..................................................................................................................................................35<br />
15.16 KUVATAIDE..............................................................................................................................................37<br />
15.17 LIIKUNTA .................................................................................................................................................39<br />
15.18 TERVEYSTIETO........................................................................................................................................43<br />
15.19 TIETOTEKNIIKKA.....................................................................................................................................43<br />
15.20 OPPILAANOHJAUS ..................................................................................................................................45<br />
15.21 MUUT SOVELTAVAT OPINNOT ..............................................................................................................46<br />
16 ÄHTÄRIN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA TOIMINTAPERIAATTEET ...........................................................................................................46
1 Tervetuloa <strong>Ähtäri</strong>n lukioon!<br />
3<br />
Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja<br />
sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseneksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen,<br />
työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta<br />
tarpeellisia tietoja ja taitoja.<br />
Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä<br />
kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien<br />
kanssa. (Lukiolaki 2 §)<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukiossa vaalitaan hyvää ilmapiiriä, johon kuuluu avoimuus ja toisten arvostaminen.<br />
Lukio-opiskelijoiden lisäksi meillä on kahden tutkinnon suorittajia Koulutuskeskus SEDU<br />
<strong>Ähtäri</strong> Koulutieltä.<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukio on perustettu vuonna 1961. Koulumme menestyy jatkuvasti hyvin lukioiden<br />
välisissä vertailuissa. Lukiomme tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Naapurissa sijaitsevat<br />
pääkirjasto, Pirkanlinna, Pirkanpohjan taidekeskus ja Koulutuskeskus SEDU <strong>Ähtäri</strong><br />
Koulutie. Jokaiselle avautuu opintojen kuluessa myös mahdollisuus kansainvälistymiseen.<br />
2 Vapaaehtoiseen ahkerointiin<br />
Opiskelijan halutaan kehittyvän lukiossa ajattelevaksi, tiedostavaksi, kysyväksi, uutta luovaksi<br />
ja virkeäksi.<br />
Tavoitteena on motivoitunut opiskelija.<br />
Lukioon hakeudutaan vapaaehtoisesti. Mutta vastuu opinto-ohjelmasta ja valituista kursseista<br />
merkitsee sitä, että opiskelija sitoutuu lukion opiskelu- ja järjestyssääntöihin.<br />
Lukiossa on opiskeltava ahkerasti. Suoritusvaatimukset edellyttävät pitkäjännitteistä opiskelua<br />
ja itsenäistä vastuun ottamista työtehtävistä. Lukion tiedonhaussa pyritään omatoimisuuteen.<br />
Asiat opetellaan jäsentämään kokonaisuuksina monipuolisesti ja laajasti.<br />
3 Opinto-opas<br />
Opiskelijan on opeteltava itse kysymään ja oivaltamaan.<br />
Tämä <strong>Ähtäri</strong>n lukion opinto-opas jaetaan kaikille opiskelijoille apuneuvoksi opintojen<br />
suunnittelua varten. Opas on tarpeellinen koko lukion ajan. Alkuperäiseen opintosuunnitelmaan<br />
joutuu tekemään muutoksia ja silloin voi hyödyntää oppaan tietoja.<br />
Hukatun oppaan tilalle voit ostaa toimistosta uuden, se maksaa 3 €. Opas on myös netissä<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukion kotisivuilla, www.ahtari.fi/lukio ja sitä päivitetään säännöllisesti.
4 Kurssimuotoisuus ja luokattomuus<br />
4<br />
Lukion suorittaminen edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Ylärajaa ei ole. <strong>Ähtäri</strong>n<br />
lukion omaan kurssitarjontaan kuuluu noin 200 kurssia. Kurssimuotoisuus merkitsee keskittymistä<br />
tiettyihin aineisiin kerrallaan. Oppiainetta on kuusi tuntia viikossa koko jakson ajan.<br />
Liikunta, musiikki, kuvataide, opinto-ohjaus ja muutamat muut kurssit on hajautettu useampaan<br />
jaksoon.<br />
Luokattomuus antaa mahdollisuuden valita kursseja oman suunnitelman mukaisesti. Kurssien<br />
suoritusjärjestys on melko vapaa, näin ollen jokainen voi edetä aineittain omaan tahtiinsa.<br />
Kurssien esittelyn yhteydessä on opettajan suositus suoritusjärjestyksestä.<br />
Lukiossa ei jäädä luokalle, mutta lukion oppimäärän suorittamiseen voi käyttää aikaa 3-4<br />
vuotta. Lisäksi rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle suoritusajan pidennystä.<br />
Lukiossa ei ole perusluokkia, vaan opiskelutoverit vaihtuvat oppiaineryhmittäin. Luokanvalvojaa<br />
vastaava ryhmänohjaaja hoitaa kuitenkin pysyvän perusryhmän opintoohjauksen.<br />
Luokka-asteiden asemesta puhumme lukiossa alkajista, jatkajista ja abeista.<br />
5 Opinto-ohjelman tekeminen<br />
Jokainen opiskelija rakentaa henkilökohtaisen opinto-ohjelman, johon kannattaa valita jatko-opintojen<br />
ja henkilökohtaisten mieltymysten kannalta tärkeitä aineita ja kursseja.<br />
Valitse vastuullisesti, sitoudu valintoihisi!<br />
Lukion rehtori ryhmittelee uudet opiskelijat eri kursseille heidän peruskoulun 9. luokan keväällä<br />
tekemien valintojen perusteella. Heille lähetetään valintakirjeen mukana tunnukset<br />
netissä olevaan arviointi- ja valintaohjelma Wilmaan. Ohjelmasta opiskelija näkee oman<br />
työjärjestyksensä sekä kertyneet arvosanat. Alkajat ja jatkajat saavat keväällä tehdä kurssivalintansa<br />
suoraan Wilmaan seuraavaa lukuvuotta varten. Toisen vuoden keväällä on aiheellista<br />
tarkentaa lukion koko opinto-ohjelma.<br />
Opinto-ohjaaja sekä lukion rehtori auttavat uusia opiskelijoita kurssien valinnassa.<br />
Kurssitarjotin tehdään opiskelijoiden tekemien valintojen pohjalta. Kurssivaihdoksista on<br />
sovittava opinto-ohjaajan ja kyseisen aineen opettajan kanssa ennen kurssin alkua. Aloitettua<br />
kurssia ei saa keskeyttää.<br />
6 Lukujärjestys<br />
Lukion lukujärjestys syntyy kurssitarjottimen avulla. Kustakin kurssitarjottimen palkista voi<br />
valita yhden aineen, koska samassa palkissa olevien kurssien tunnit ovat yhtä aikaa. Opiskelijat<br />
voivat tulostaa itsenäisesti lukujärjestyksensä Wilmasta.<br />
Jaksoa kohti on syytä valita noin 5 ainetta, jotta ehtii suorittaa vähintään 75 kurssia kolman<br />
nen vuoden neljännen jakson loppuun mennessä. Jaksoja lukioaikana kertyy yhteensä 16<br />
(6+6+4).
5<br />
Rehtori voi erityisestä syystä myöntää luvan opiskelun keskeyttämiseen yhden tai useamman<br />
jakson tai koko lukuvuoden ajaksi.<br />
Koeviikolla on erilainen lukujärjestys. Noin pari viikkoa ennen koeviikon alkua julkaistaan<br />
lista eri kurssien koepäivistä. Koeviikolla päiväohjelmaan kuuluu kolmen-neljän tunnin koe,<br />
ruokailu, palautetunti ja valmistelutunti sekä viimeisenä päivänä erikoisohjelmaa.<br />
Opiskelija voi vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän lyhyeen, tällöin voi korvata korkeintaan<br />
kolme lyhyen matematiikan pakollista kurssia pitkän matematiikan suorituksilla.<br />
7 Kurssivalinnat jatko-opintojen kannalta<br />
Opinto-ohjelma kannattaa suunnitella huolellisesti. Opinto-ohjaajalta ja aineenopettajilta saa<br />
tarkempia tietoja sopivista ainevalinnoista ja niiden vaikutuksista jatko-opintoihin.<br />
Lukion kurssivalinnoilla ei ole välttämättä ratkaisevaa vaikutusta jatko-opintoja ajatellen.<br />
Kaikki aineet voivat antaa hyviä valmiuksia hakeuduttaessa korkeakouluihin tai ammatillisiin<br />
oppilaitoksiin. Ratkaisevinta on se, millaiset arvosanat opiskelija saa lukion päättötodistukseen<br />
ja ylioppilastutkintoon.<br />
Valintojen yhteydessä kannattaa ottaa huomioon seuraavat yleisluontoiset suositukset:<br />
KOULUTUSALA<br />
KURSSIVALINTASUOSITUS<br />
Tekniset alat<br />
Pitkä matematiikka, fysiikka ja/tai kemia<br />
Matemaattis-luonnontieteelliset alat Pitkä matematiikka, fysiikka, kemia,<br />
maantiede ja biologia<br />
Lääketiede<br />
Fysiikka, kemia, biologia ja psykologia<br />
Opetusala<br />
Psykologia sekä taito- ja taideaineet<br />
Yhteiskuntatieteelliset alat<br />
Historia, yhteiskuntaoppi, psykologia,<br />
tietotekniikka, maantiede<br />
Maatalous- ja metsätiede<br />
Taloustieto, biologia, kemia ja fysiikka<br />
Kaupalliset alat<br />
Äidinkieli ja vieraat kielet, taloustieto,<br />
psykologia, maantiede, matematiikka<br />
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat joutuvat hankkiman suuren osan tiedoistaan<br />
vieraskielisistä tietolähteistä. Tietotekniikan perustaitoja vaaditaan nykyään kaikilla<br />
koulutusaloilla.<br />
8 Opiskelutaito<br />
Kiinnitä huomiota opiskeluympäristöösi.<br />
Riittävä valaistus, hyvä tuoli ja tilava työpöytä sekä rauhallinen työtila kuuluvat hyvään<br />
opiskeluympäristöön. Lisäksi on tärkeää keskittyä opiskeluun tehokkaasti eikä miettiä samalla<br />
muita asioita – näppäillä tekstiviestejä tai selailla nettiä.
Huolehdi säännöllisesti kunnostasi ja lepää.<br />
6<br />
Opiskelijan kannattaa laatia joka jaksolle päivittäinen aikataulu. Opiskeluun oppituntien<br />
ulkopuolella on varattava aikaa huomattavasti enemmän kuin peruskoulussa. Päivittäinen<br />
läksyjenluku kannattaa aloittaa itselle vaikeimmista aineista. On tärkeää myös oppia hyödyntämään<br />
oppikirjojen ulkopuolisten tietolähteiden tarjonta.<br />
9 Kurssit ja niiden suoritusohjeet<br />
Lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.<br />
Matematiikan pitkän oppimäärän lukijoilla pakollisia kursseja on 51 muilla 47. Syventäviä<br />
kursseja on oltava kaikilla ainakin kymmenen.<br />
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä valtakunnallisia kursseja<br />
tai eri aineiden koulukohtaisia syventäviä opintoja. Ylioppilaskirjoitusten kysymykset laaditaan<br />
pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta.<br />
Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Ne<br />
voivat olla myös työkursseja, menetelmäkursseja sekä muita lukion omia tai muissa oppilaitoksissa<br />
opiskeltavia kursseja.<br />
Aineen opettajan suostumuksella opiskelija voi erityistapauksessa (esim. kurssien päällekkäisyydet)<br />
suorittaa kurssin<br />
a) osallistumalla vain osaan kurssin opetusta ja suorittamalla täsmällisesti opettajan antamat<br />
lisätehtävät<br />
b) korvaamalla oppituntiopiskelun täsmällisesti suoritetuilla opettajan antamilla tehtävillä<br />
Koska liikunnan arviointi perustuu aina jatkuvaan näyttöön, sitä ei voi suorittaa tenttimällä,<br />
vaan se edellyttää osallistumista oppitunneille.<br />
Ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa voi olla kurssin suorittamista koskevia suosituksia ja<br />
rajoituksia.<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukiossa kokeet pidetään pääsääntöisesti koeviikolla ja kustakin kurssista järjestetään<br />
yksi koe. Kurssin suorittaminen voi edellyttää myös koeviikon ulkopuolelle sijoittuvia<br />
tehtäviä, esim. vieraiden kielten kuullunymmärtämiskokeet ja aineen kirjoittaminen.<br />
9.1. Etäopinnot<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukion opiskelijat voivat suorittaa kursseja myös etäopintoina, joita Etelä-<br />
Pohjanmaan lukiot järjestävät yhdessä joko verkko-opintoina tai videoneuvotteluna. Tästä<br />
kurssitarjonnasta kerrotaan nettivisulla, www.opinlakeus.fi. Etäopintojen suorittamisesta on<br />
sovittava erikseen rehtorin kanssa.<br />
9.2. Oppikirjat<br />
Kursseilla käytettävistä oppikirjoista julkaistaan lista koulun nettisivulla ja vuosikertomuk<br />
sessa. Se lähetetään myös jokaiselle lukioon valitulle opiskelijalle kutsukirjeen yhteydessä.<br />
Kirjakaupat lähettävät tarjouksen kesän aikana opiskelijan kotiosoitteeseen.
Oppikirjat opiskelija hankkii itse.<br />
7<br />
9.3. Lukiodiplomit<br />
Lukiodiplomien suorittaminen taito- ja taideaineissa on vapaaehtoista. Niiden suorittamisessa<br />
ja arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia valtakunnallisia ohjeita. <strong>Ähtäri</strong>n<br />
lukiossa voi suorittaa lukiodiplomin kuvataiteesta, mediataidoista, liikunnasta ja tanssista,<br />
musiikista sekä kotitaloudessa. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus, joka on lukion<br />
päättötodistuksen liite. Diplomin suorittaminen on maksutonta lukuun ottamatta mahdollisia<br />
tarvikekuluja. Aineiden opettajat kertovat asiasta lisää.<br />
10 Oppimisen arviointi<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukion opiskelijoiden oppimisen arvioinnin lähtökohtana on se, että jokaisella on<br />
mahdollisuus edetä opinnoissaan omaan tahtiinsa. Aineen opettajan velvollisuutena on kurssin<br />
alussa selvittää opiskelijalle kurssin arvioinnin perusteet.<br />
Välittömästi kurssin päätyttyä ja kurssikokeiden jälkeen opettaja arvioi, miten hyvin opiskelija<br />
hallitsee kurssin keskeiset sisällöt ja antaa arvosanan suoritetusta kurssista.<br />
Niissä aineissa, joissa kurssin arviointi suurelta osin perustuu kurssikokeeseen, kokeen laadinnassa<br />
otetaan huomioon mm. seuraavaa:<br />
koe mittaa kokonaisuuksien omaksumista ja opitun soveltamiskykyä<br />
koe suosii pohdintaa vaativia ja ongelmaratkaisutaitoja korostavia tehtäviä<br />
Aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen oppitunneille on olennainen osa suoritusta. Perusteettomat<br />
poissaolot merkitsevät kurssin keskeytymistä, koska opettaja ei pysty arvioimaan<br />
suoritusta. Poissaoloja voi maksimissaan olla 5 tuntia/kurssi. Poikkeuksina voivat olla<br />
pitempiaikainen todisteellinen sairaus, etukäteen anotut ja hyväksytyt poissaolot (edustustehtävät,<br />
lomamatkat, välttämättömät autokoulutunnit). Näiden poikkeustapausten lisäksi ei<br />
saa olla muita poissaoloja. Kolme aiheetonta myöhästymistä tulkitaan yhden tunnin<br />
poissaoloksi.<br />
Kurssikoetta täydentävänä tai sen korvaavana näyttönä voi kurssin arvosanaa määriteltäessä<br />
olla esimerkiksi harjoitustyö, tutkielma, kirjoitelma, esitelmä tai muu projektityö (salkkuarviointi).<br />
Edellä mainitut työnäytteet ja oppituntien aikana annettu jatkuva näyttö voivat<br />
opettajan harkinnan mukaan nostaa tai laskea kurssiarvosanaa.<br />
Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan pääsääntöisesti numeroin. Muiden<br />
syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla kunkin aineen opetussuunnitelmassa<br />
päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä, hylätty tai sanallinen<br />
arviointi. Kurssin arvioinnissa käytetään asteikkoa 4 (hylätty) - 10 (erinomainen) sekä<br />
suoritusmerkintää (S), hylättyä (H), keskeytettyä (K) ja ehdollista (E). Ehdollinen tarkoittaa,<br />
että kurssista on vielä jokin osio tai koe tekemättä.<br />
Jos soveltava kurssi on osa jonkin oppiaineen tai ainekokonaisuuden oppimäärää, se voidaan<br />
arvostella numeroin ja ottaa huomioon aineen päättöarvosanaa määrättäessä. Ainekohtaisissa<br />
opetussuunnitelmissa kurssin arvostelusta annetaan tarvittaessa tarkennuksia.
8<br />
Opettaja voi harkintansa mukaan täydentää sanallisesti arvosteluaan joko todistukseen tai<br />
sen liitteisiin. Myös projektityöstä ja vastaavasta voidaan antaa merkintä todistukseen.<br />
10.1. Hylätyn kurssin uusiminen<br />
Hylättyä arvosanaa opiskelija voi uusia kerran joko sen aineen muussa kurssikokeessa tai<br />
välittömästi seuraavassa uusintakokeessa. Ellei uusintakoe onnistu, hän voi käydä kurssin<br />
uudelleen. Erityisestä syystä opiskelija voi uusia hylättyä arvosanaa myös muulla opettajan<br />
kanssa sovittavalla tavalla.<br />
10.2. Etenemiseste<br />
Etenemiseste syntyy, jos opiskelija saa hylätyn arvosanan saman oppiaineen kahdesta peräkkäin<br />
suoritetusta kurssista. Hän voi jatkaa tämän aineen opiskelua vasta, kun ainakin toinen<br />
näistä kursseista on hyväksytysti suoritettu.<br />
10.3. Korottaminen<br />
Opiskelijalla on mahdollisuus kerran korottaa myös hyväksytyn kurssin arvosanaa joko<br />
osallistumalla kurssin opetukseen tai joulu- ja kesäkuulla järjestettävään korotuskokeeseen.<br />
Vain meneillään olevan lukukauden kursseja saa korottaa. Kurssin arvosana määräytyy paremman<br />
suorituksen mukaan.<br />
10.4. Muiden opintojen hyväksi lukeminen<br />
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä kurssisuorituksiksi kyseisen<br />
aineen opettajan ja rehtorin päätöksellä. Lukion oppimäärään kuuluviksi opinnoiksi voidaan<br />
lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja (mm. ammatilliset opinnot, musiikkiopinnot,<br />
seurakunnan kurssit).<br />
10.5. Päättöarviointi<br />
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten<br />
syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Arvosanan<br />
antaa ainetta viimeksi opettanut opettaja tarvittaessa muiden opiskelijaa opettaneiden<br />
kanssa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan<br />
lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Jokainen<br />
arvosana on siis tärkeä.<br />
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän<br />
liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain<br />
yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä<br />
niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkintä (S) edellyttää kurssin hyväksyttyä suorittamista.<br />
Muutoin päättötodistusta varten oppiaineet arvostellaan numeroin lukuun ottamatta<br />
opinto-ohjausta.<br />
Oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa erillisessä kuulustelussa saadun näytön,<br />
opettajan harkinnan tai opiskelijan antamien muiden lisänäyttöjen perusteella. Lisänäytöt<br />
voivat olla oppiaineeseen liittyviä koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja.<br />
Kunkin aineen oppimäärän hyväksytty arviointi edellyttää, että vähintään 2/3 pakollisista ja<br />
valtakunnallisista syventävistä kursseista on hyväksytysti suoritettuja.
10.6. Todistukset<br />
9<br />
Opiskelijat saavat kurssiarvosanansa Wilmaan kunkin jakson arvioinnin valmistuttua.<br />
Abeille jaetaan penkkaripäivänä todistus opiskelijan kokonaisarvioinnista. Lukion päättötodistukset,<br />
ylioppilastodistukset ja tenttikauden jälkeiset todistukset kokonaisarvioinnista<br />
jaetaan kevätjuhlassa.<br />
11 Ylioppilastutkinto<br />
Lukio-opiskelun lopussa opiskelija suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinto tulee<br />
suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan<br />
uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.<br />
Hyväksytty koe voidaan uusia yhden kerran ilman aikarajaa. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin<br />
myös täydentää uusilla kokeilla ilman aikarajoitusta. Ylioppilastutkintotodistuksen<br />
antaminen edellyttää, että kokelas on suorittanut yo-tutkintoon liittyvät maksut.<br />
Ylioppilastutkintoon sisältyy pakollisena äidinkielen koe. Kolme muuta pakollista koetta<br />
kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen<br />
koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe.<br />
Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.<br />
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voidaan järjestää vaativuudeltaan<br />
kahden eri tason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa<br />
kokelaan on suoritettava vaativampi koe.<br />
Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin tulee ilmoittautua lukion rehtorille lautakunnan<br />
määräämään ajankohtaan mennessä.<br />
Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat äidinkielen tekstitaidon ja kielten kuullun ymmärtämiskokeilla<br />
helmikuussa abiturienttien viimeisellä kouluviikolla. Muut kirjalliset kokeet<br />
ovat maaliskuussa.<br />
Syksyn ylioppilaskirjoitukset pidetään syyskuussa. Lakkiaisjuhla kevään ylioppilaille pidetään<br />
viikon 22 lauantaina ja syksyn ylioppilaille itsenäisyyspäivää edeltävänä koulupäivänä.<br />
Eri oppiaineiden opettajilta saa tarkempia tietoja kirjoituksien sisällöstä. Ylioppilastutkintolautakunnan<br />
ohjeista ja määräyksistä kerrotaan lisää nettiosoitteessa<br />
www.ylioppilastutkinto.fi.<br />
12 Oppilaskunta<br />
Koulumme oppilaskunnalla on hieno nimi: <strong>Ähtäri</strong>n luokattoman lukion iloinen oppilaskunta.<br />
Kutsumme sitä lyhyesti ÄLLIksi (virallisesti ÄLLI ok.). Kaikki lukion oppilaat ovat<br />
ÄLLIn jäseniä. Sen toimintaa johtaa oppilaskunnan yleiskokouksen valitsema hallitus.<br />
Yksi lukion opettaja toimii myös oppilaskunnan ohjaajana. Oppilaskunta on rekisteröity,
10<br />
joten se voi myös kerätä varoja toimintaansa varten.<br />
Lukiossa oppilaskunnan rooli korostuu. Lukio odottaa oppilaskunnalta aktiivista panosta<br />
koulutyön kehittämisessä, koulun perinteisten tapahtumien ja virkistystilaisuuksien järjeste<br />
lyissä sekä teemapäivien suunnittelussa. (Ks. tarkemmin s. 41 Koulun perinteiden vaaliminen).<br />
Oppilaskunta antaa opiskelijoiden lausunnon sitä pyydettäessä.<br />
Lukion tutor-opiskelijat toimivat alkajien ohjaajina opintojen suunnitteluun liittyvissä ongelmissa.<br />
13 Opintososiaaliset edut<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukiossa ei peritä lukukausimaksua, lisäksi kouluateria ja -terveydenhuolto ovat<br />
maksuttomia. Lukion talousarviossa on määräraha opiskelijoiden virkistystoimintaa varten.<br />
Oppikirjat ja koulutarvikkeet on kuitenkin hankittava ja maksettava itse.<br />
alle 17-vuotias saa lapsilisää sen kuukauden loppuun, jona täyttää 17 vuotta<br />
17 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus anoa opintorahan perusosaa KELAlta.<br />
Opintoraha myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Kodin<br />
ulkopuolella asuva, myös alle 17-vuotias, voi anoa asumislisää. Lukiolainen voi anoa<br />
myös opintolainaa.<br />
Opintotuen edellytyksenä on, että opiskelija osallistuu vähintään 10 kurssiin tai<br />
kahteen yo-kokeeseen lukukauden aikana. Tarkempia tietoja opintotuesta osoitteessa<br />
www.kela.fi<br />
Voit hakea koulumatkatukea, jos kulkemasi matka kotiovelta koulun ovelle<br />
kulkukelpoista väylää pitkin on vähintään 10 km. Täytät koulumatkatukihakemuksen<br />
Kelaa varten sekä ostotodistuksen Matkahuoltoa varten. Molemmat lomakkeet tuot<br />
täytettynä koulun toimistoon. 44 matkan älykortista maksat 43 € ja sinulla on oikeus<br />
ladata älykortti 10 kertaa lukuvuodessa, abivuonna 6 kertaa. Ensimmäisellä kerralla<br />
kortista menee panttimaksu 6,5 €. (Hinnat maaliskuussa 2012)<br />
Lukion opiskelijoille on vakuutus koulutapaturmien varalta. Vakuutus korvaa tiettyyn<br />
rajaan saakka tapaturmien aiheuttamat kustannukset, jotka ovat syntyneet<br />
koulupäivän tai työsuunnitelmassa hyväksyttyjen koulun ulkopuolisten tapahtumien<br />
yhteydessä.<br />
14 Lukion kuvataidelinja<br />
Kuvataidelinjan opiskelijat muodostavat oman ryhmän kuvataiteen kurssien aikana, mutta<br />
muutoin he osallistuvat lukion opetukseen samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa.<br />
Kuvataidelinjan opiskelijat osallistuvat pääsääntöisesti kaikille kuvataiteen kursseille, mutta<br />
yksittäisille linjan kursseille voivat osallistua myös muut lukion opiskelijat, mikäli uusia<br />
opiskelijoita mahtuu ryhmään.<br />
Muutoin kuvataidelinjan opiskelijoita koskevat samat säännöt ja ohjeet kuin muitakin lukion<br />
opiskelijoita.
11<br />
15 PAKOLLISET, SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT<br />
15.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS<br />
Pakollinen (P)<br />
ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus<br />
- perusvalmiuksia antava kurssi: varmentaa keskustelemisen,<br />
kuuntelemisen,<br />
lukemisen ja kirjoittamisen taitoja<br />
- referaatti, kommentti<br />
- tekstien tulkintaa ja tuottamista<br />
- tekstikäsityksen syventäminen<br />
Suoritetaan ensimmäisenä. Ei voi korvata muulla tavoin.<br />
Pakollinen (P)<br />
ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä<br />
- tekstin erittelyä ja tulkintaa<br />
- erityisesti perehdytään novelliin<br />
- aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet<br />
- peruskielioppia ja oikeakielisyyttä<br />
Pakollinen (P)<br />
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa<br />
- kirjallisuuden lajit: proosa, lyriikka, draama<br />
- esittävien taiteiden lajeja ja ilmaisutapoja<br />
- kuvitteellista ja asiakirjoittamista<br />
- oman luovan projektityön toteuttaminen yksin tai ryhmässä<br />
Pakollinen (P)<br />
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen<br />
- kielellä vaikuttaminen sekä puhujan että kirjoittajan roolissa<br />
- median ja kirjallisuuden vaikutustapoja<br />
- mielipidekirjoitus, arvostelu<br />
- argumentointitavat ja retoriset keinot<br />
Pakollinen (P)<br />
ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti<br />
- länsimaisen kaunokirjallisuuden tyylivirtauksia<br />
- projektityö jostakin tyylisuunnasta<br />
- oman tyylin hiontaa ja huoltoa<br />
- kirjallisuusessee<br />
Pakollinen (P)<br />
ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti<br />
- suomalaista kirjallisuutta<br />
- suomen kielen historiaa<br />
- nykykielen ilmiöitä<br />
- asiakirjoittamista<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)
12<br />
ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen<br />
- harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja<br />
- väittelyjä, keskusteluja, neuvotteluja, puheita, ryhmäkeskusteluja<br />
- puheen kirjoittaminen<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen<br />
- tekstityypit ja tekstilajit<br />
- tekstianalyysi<br />
- tekstin rakentaminen<br />
- vastaustekstin harjoittelua<br />
- kielenhuoltoa<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri<br />
- aineistopohjaista kirjoittamista<br />
- tekstien analysointia<br />
- kielenhuoltoa<br />
- tyylin tarkastelua<br />
- luetaan uutuusteos<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
ÄI10 Kirjallisuuden ääressä<br />
- tutkielmatyöskentelyyn perehtymistä<br />
- laaditaan tutkielma tai laajahko, lähteisiin perustuva kirjoitelma tarkoin rajatusta aiheesta<br />
- kirjallisuuskeskustelua tehtyjen kirjoitelmien pohjalta<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
ÄI11 Kaikenkarvaista kirjoittamista<br />
Kurssin tarkoituksena on monipuolistaa ja syventää kirjoittamisen taitoja. Sen aikana<br />
tehdään runsaasti tekstejä erilaisten virikkeiden pohjalta. Opetellaan arvioimaan omia<br />
ja toisten tuotoksia.<br />
Koulukohtainan soveltava (kso)<br />
ÄI12 Poikkitaiteellinen teatterikurssi I<br />
- oman ilmaisun kehittämistä<br />
- valmistetaan eri aineiden välisenä ryhmätyönä esityksiä johonkin koulun juhlaan tai<br />
muuhun tilaisuuteen<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
ÄI13 Poikkitaiteellinen teatterikurssi II<br />
AIA12:n jatkokurssi, jolla opittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja monipuolistetaan.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
ÄI14 Poikkitaiteellinen teatterikurssi III<br />
AIA13:n jatkokurssi, jolla opittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja monipuolistetaan.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)
ÄI15<br />
13<br />
Kulttuurin kuluttajaksi<br />
Oppilas osallistuu 20 itse valitsemaansa kulttuuritilaisuuteen. Hän esittelee, arvioi tai<br />
kommentoi jokaista tilaisuutta ja kokoaa teksteistään ja muusta materiaalista portfolion.<br />
Voi suorittaa yhden lukukauden tai koko lukio-opiskelunsa aikana.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
ÄI16 Mediadiplomi<br />
Oppilas suorittaa valtakunnallisen mediakasvatuksen lukiodiplomin.<br />
Opetushallituksen vuosittain määräämän mediatehtävän suorittaminen<br />
abivuoden aikana. Kurssin suorittamisen edellytyksenä on neljä mediaan liittyvää lukiokurssia,<br />
joista yhden on oltava verkkokurssi Median maailma<br />
(www.edu.fi/oppimateriaalit/mediamaailma) .<br />
Kolme muuta kurssia on valittavissa alla olevasta kurssiluettelosta.<br />
Kurssin arvioi äidinkielenopettaja ja joku ulkopuolinen alan asiantuntija tai lukion<br />
muu opettaja. Arviointi 1 – 5.<br />
Kurssilta saa erillisen ylioppilastodistukseen liitettävän todistuksen.<br />
Kurssit:<br />
ÄI 7 Puheviestinnän taitojen syventäminen<br />
ÄI 8 Tekstitaitojen syventäminen<br />
ÄI 9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri<br />
ÄI 10 Kirjallisuuden ääressä<br />
ÄI11 Kaikenkarvaista kirjoittamista<br />
ÄI 12–14 Yksi poikkitaiteellisista kursseista<br />
ÄI 15 Kulttuurin kuluttajaksi<br />
KU 3 Media ja kuvien viestit<br />
KU 6 Lavastuskurssi<br />
MU 4 Musiikki viestii ja vaikuttaa<br />
AT 1 Tietokone työvälineenä 1<br />
AT 3 Tietokone työvälineenä 2<br />
AT 5 Multimedian tuotanto<br />
Median maailma -verkkokurssi<br />
15.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI<br />
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A2)<br />
Pakollinen (P)<br />
RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa<br />
Kurssin aiheena on nuorten elämään liittyvät asiat: ystävyys, kouluelämä, harrastukset,<br />
vapaa-ajan viettotavat eri Pohjoismaissa. Harjoitetaan kaikkia kielen osa-alueita.<br />
Painopiste on omassa viestinnässä. Perehdytään lukion työtapoihin ja apuneuvojen<br />
käyttöön.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUA2 Ihmiset ympärillämme<br />
Jatketaan nuoria lähellä olevilla aiheilla: erilaiset elämäntyylit, suurkaupungin syke,<br />
pohjoismaisten nuorten asuminen. Aktivoivien ja monipuolisten työtapojen avulla harjoitetaan<br />
edelleen kielen kaikkia osa-alueita.<br />
Pakollinen (P)
14<br />
RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa<br />
Käsitellään kotimaata suomen- ja ruotsinkielisten näkökulmasta ja vertaillaan olo<br />
jamme muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kieltä harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti.<br />
Vankennetaan sanastoa ja rakenteita.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUA4 Elinympäristömme<br />
Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Vahvistetaan sanaston hallintaa<br />
ja kielen kaikkia osa-alueita.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUA5 Opiskelu ja työ<br />
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet. Keskitytään tekstien<br />
monipuoliseen käsittelyyn sekä edelleen kielen kaikkien osa-alueiden kehittämiseen.<br />
Pakollinen: (P)<br />
RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä<br />
Käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti, esim. pohjoismaista elokuvaa, teatteria, arkkitehtuuria,<br />
muotoilua ja kirjallisuutta. Vahvistetaan Pohjoismaiden ja pohjoismaalaisuuden<br />
tuntemusta. Tehdään omia esityksiä tai tutkielmia, jotka liittyvät pohjoismaalaisuuteen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin<br />
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa<br />
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina<br />
ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan<br />
kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien<br />
materiaalien avulla.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
RUA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen<br />
Aihealueina ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus, yleismaailmalliset<br />
kehityslinjat. Keskitytään monipuolisten tekstien käsittelyyn sekä vankennetaan edelleen<br />
kielen kaikkia osa-alueita.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
RUA9 Tiede, talous ja tekniikka<br />
Keskitytään teksteihin, jotka käsittelevät eri tieteenaloja, tekniikan saavutuksia ja<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
RUA10 Preli II<br />
Kertauskurssi ennen ylioppilaskirjoituksia.<br />
RUA11<br />
Lukioon valmistava kurssi<br />
Kurssilla kerrataan syventäen peruskoulun keskeistä sanastoa ja rakenteita, aihealueina<br />
mm. opiskelu, ystävyys, vapaa-aika, ulkonäkö, asuminen. Kieliopissa käsitellään<br />
adjektiivejä, substantiiveja, verbejä, persoonapronominien eri muotoja, prepositioita ja<br />
sanajärjestystä. Lisäksi harjoitellaan suullista kielitaitoa tavallisissa kielenkäyttötilanteissa,<br />
esim. tien neuvominen, asiointi ravintolassa ja hotellihuoneen varaaminen.<br />
Kurssilla harjoitellaan myös kuullun ja luetun ymmärtämistaitoja sekä ainekirjoitusta.<br />
Oppikirja: Bengloff, Harkoma, Lilius ym. Starta på nytt!
15<br />
Kurssin aikana pidetään sanakokeita ja kurssin lopussa koe. Kurssin hyväksytysti suorittaneilla<br />
merkitään yksi kurssi suoritetuksi <strong>Ähtäri</strong>n lukiossa (<strong>Ähtäri</strong>n lukion koulukohtainen<br />
soveltava kurssi)<br />
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
RUB9 Preli I<br />
Niveltävä kurssi siirryttäessä peruskoulusta lukioon. Kerrataan perusrakenteita ja sanastoa.<br />
Pyritään vankentamaan kielellistä lähtötasoa. Kurssi suoritetaan ennen pakol-<br />
lista RUB01 kurssia. Kurssi on avoin kaikille, mutta suositellaan erityisesti niille, joilla<br />
on peruskoulusta ruotsin numerona 7 tai vähemmän.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUB1 Koulu ja vapaa-aika<br />
Käsitellään nuoren ihmisen elämään läheisesti liittyviä aiheita: koulua, vapaa-aikaa ja<br />
harrastuksia. Vankennetaan sanaston ja rakenteiden hallintaa. Perehdytään lukion työtapoihin<br />
ja erilaisten apuneuvojen käyttöön. Vahvistetaan suullista kielitaitoa.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa<br />
Jatketaan nuorten elämän, työn, opiskelun, harrastusten, palvelun ja vapaa-ajan tarkastelua.<br />
Vahvistetaan edelleen sanastoa ja rakenteita sekä painotetaan puheviestintää.<br />
Siirrytään myös kirjallisten viestien laatimiseen.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa<br />
Maahamme ja kansaamme keskittyvä kurssi, painopistealueina kotimaa, matkailu,<br />
suomalainen identiteetti, suomenruotsalaisuus, oman asuinseudun esittely. Vahvennetaan<br />
jatkuvasti kieliaineksen omaksumista ja asioita käsitellään sekä suullisesti että<br />
kirjallisesti.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen<br />
Aihepiireinä ovat elämänarvot ja ihmissuhteet, yhteiskunnalliset ilmiöt sekä ikäryhmien<br />
kohtaaminen opiskelussa ja työssä. Keskitytään kielen eri osa-alueiden kehittämiseen<br />
ja kehitetään oppilaan kykyä ilmaista perusteltuja mielipiteitä sekä suullisesti että<br />
kirjallisesti. Kurssi voidaan suorittaa 3. tai 5. kurssin jälkeen.<br />
Pakollinen (P)<br />
RUB5 Elinympäristömme<br />
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Keskitytään<br />
tekstien monipuoliseen käsittelyyn sekä edelleen kielen kaikkien osa-alueiden<br />
kehittämiseen. Kurssi voidaan suorittaa 3. tai 4. kurssin jälkeen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin
16<br />
Kurssilla harjoitetaan<br />
puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen<br />
käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen<br />
harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi<br />
vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa.<br />
Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä<br />
harjoittavien materiaalien avulla.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
RUB7 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä<br />
Käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti, esim. pohjoismaista kirjallisuutta, musiikkia,<br />
filmiä, teatteria, arkkitehtuuria, muotoilua. Vahvistetaan Pohjoismaiden tuntemusta<br />
tekstien ja nauhoitteiden avulla, tehdään omia esityksiä, pienempiä kirjallisia töitä tai<br />
tutkielmia.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
RUB8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen<br />
Aihealueina ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Käsitellään<br />
yhteiskunnallisia asioita, kansainvälistä vaikuttamista. Keskitytään monipuolisten<br />
tekstien käsittelyyn ja edelleen kielen kaikkien osa-alueiden vankentamiseen.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
RUB10 Preli II<br />
Keskitytään kuullun ja tekstin ymmärtämisen harjoitteluun, rakenteisiin sekä kirjoitelmiin<br />
ja tiivistelmiin. Pyritään selkeyttämään tietoja ja taitoja sekä kehittämään<br />
opiskelijan päättelytaitoa sana-, lause- ja tekstitasolla sekä kieliopin rakenteita ja sääntöjä<br />
opeteltaessa.<br />
Kertauskurssi ennen ylioppilaskirjoituksia.<br />
RUB11<br />
Lukioon valmistava kurssi<br />
Kurssilla kerrataan syventäen peruskoulun keskeistä sanastoa ja rakenteita, aihealueina<br />
mm. opiskelu, ystävyys, vapaa-aika, ulkonäkö, asuminen. Kieliopissa käsitellään<br />
adjektiivejä, substantiiveja, verbejä, persoonapronominien eri muotoja, prepositioita ja<br />
sanajärjestystä. Lisäksi harjoitellaan suullista kielitaitoa tavallisissa kielenkäyttötilanteissa,<br />
esim. tien neuvominen, asiointi ravintolassa ja hotellihuoneen varaaminen.<br />
Kurssilla harjoitellaan myös kuullun ja luetun ymmärtämistaitoja sekä ainekirjoitusta.<br />
Oppikirja: Bengloff, Harkoma, Lilius ym. Starta på nytt!<br />
Kurssin aikana pidetään sanakokeita ja kurssin lopussa koe. Kurssin hyväksytysti suorittaneilla<br />
merkitään yksi kurssi suoritetuksi <strong>Ähtäri</strong>n lukiossa (<strong>Ähtäri</strong>n lukion koulukohtainen<br />
soveltava kurssi)<br />
15.3 VIERAAT KIELET<br />
Englanti, perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A1)<br />
Kurssit EN1-8 ovat yo-tutkinnon pohjana.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
EN11 Preli I<br />
Niveltävä kurssi siirryttäessä peruskoulusta lukioon. Kurssilla kerrataan perusrakentei-
17<br />
ta ja sanastoa. Hyvälle perustalle on mukava rakentaa kielen monipuolista<br />
hallintaa. Kurssi on avoin kaikille, mutta suositellaan erityisesti niille, joilla on peruskoulusta<br />
englannin numerona 7 tai vähemmän. Suoritusmerkintä. Suoritetaan ennen 1.<br />
kurssia.<br />
Pakollinen (P)<br />
EN1 Nuori ja hänen maailmansa<br />
Tutustutaan maailmaan englantilaisen nuoren näkökulmasta. Tavoitteena on perusrakenteiden<br />
ja -sanaston hallinnan vankentaminen, lukion työtapoihin totuttaminen ja<br />
suullisen kielitaidon vahvistaminen.<br />
Pakollinen (P)<br />
EN2 Viestintä ja vapaa-aika<br />
Kurssilla tutustutaan Englantiin, USA:han, Australiaan ja Suomeen sekä näiden maiden<br />
erityisominaisuuksiin matkailun ja vapaa-ajan kannalta. Rakenteiden hallinnan<br />
kehittäminen ja sanavaraston laajentaminen jatkuu.<br />
Pakollinen (P)<br />
EN3 Opiskelu ja työ<br />
Kurssilla tutustutaan opiskeluun ja työhön liittyviin tilanteisiin. Tavoitteena on selviytyä<br />
vaativammista viestintätilanteista, s.o. opitaan ymmärtämään ja käyttämään virallisluontoista<br />
kieltä. Jatketaan sanaston ja rakenteiden harjoittamista.<br />
Pakollinen (P)<br />
EN4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma<br />
Kurssin teemana on nuori ihminen yhteiskunnan jäsenenä.<br />
Tavoitteena on vaativamman kirjallisen ja suullisen viestinnän harjoittelu.<br />
Pakollinen (P)<br />
EN5 Kulttuuri<br />
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Harjoitellaan tiivistelmien tekoa ja laaditaan<br />
kirja-analyysi luetusta englanninkielisestä kirjasta.<br />
Pakollinen (P)<br />
EN6 Tiede, talous ja tekniikka<br />
Pyritään tutustumaan tieteen saavutuksiin, talouteen (yrityselämään), viestinnän eri<br />
muotoihin ja teknologian saavutuksiin. Tavoitteena on vaativamman kieliaineksen<br />
ymmärtämisen lisääminen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EN7 Luonto ja kestävä kehitys<br />
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin<br />
ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EN8 Puhu ja ymmärrä paremmin<br />
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa<br />
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumista harjoitellaan kyseisiin<br />
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien<br />
avulla.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)
18<br />
EN9<br />
Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen<br />
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin<br />
maailmankuviin liittyvät aiheet.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
EN10 Improve your writing and reading skills<br />
Kurssilla ohjataan kirjoitelmien tekoa lyhyistä viesteistä asiatekstien kirjoittamiseen.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
EN12 Paranna ääntämistäsi, teroita kuuntelutaitoasi<br />
Kurssilla harjoitellaan yksittäisiä äänteitä, intonaatioita ja puheen rytmitystä. Samalla<br />
siirretään opittu taito kuunteluharjoituksiin.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
EN13 Preli II<br />
Kerrataan rakenteita ja sanastoa erilaisten harjoitustehtävien avulla. Kuunnellaan paljon<br />
ja harjoitellaan kirjoitelman ja tiivistelmän tuottamista. Kertauskurssi ennen ylioppilaskirjoituksia.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä<br />
Saksa ja venäjä, perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)<br />
B2-kieli = C<br />
Lukiossa alkavaa B3-kieltä SAD opetetaan ensin kaksi kurssia omana ryhmänään. Sen jälkeen<br />
opiskelu jatkuu yhdessä B2-kielen ryhmissä alkaen SAC1-kurssista.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC01, SAD3, VEC1 Vapaa-aika ja harrastukset<br />
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,<br />
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin.<br />
Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla<br />
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua<br />
ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC02, SAD4, VEC2 Meillä ja muualla<br />
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,<br />
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen<br />
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa<br />
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC03, SAD5, VEC3 Ennen ja nyt<br />
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.<br />
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää<br />
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten<br />
tehtävien avulla.
19<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC04, SAD6, VEC4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat<br />
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten<br />
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää<br />
suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC05, SAD7, VEC5 Kulttuuri<br />
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,<br />
musiikki elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC06, SAD8, VEC6 Yhteinen maapallomme<br />
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon<br />
tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan<br />
tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista<br />
suullisesti ja kirjallisesti.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC07, VEC7 Tiede ja tekniikka<br />
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät<br />
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAC08, VEC8 Luonto ja kestävä kehitys<br />
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja<br />
kohdekielen kulttuureissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.<br />
B3-kieli => D<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukiossa tarjotaan B3-kielenä saksaa, espanjaa ja venäjää<br />
Pääsääntöisesti B3-saksankielen opiskelijat jatkavat kahden kurssin jälkeen opiskelua yhdessä<br />
SAC01-ryhmän mukana. Kurssi seuraa välittömästi SAD02-kurssia. Numerointi jatkuu kuitenkin<br />
juoksevasti SAD03 jne...<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAD1, EAD1, VED1 Hyvää päivää, hauska tutustua<br />
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,<br />
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään<br />
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät<br />
ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista.<br />
Kurssilla painotetaan puheviestintää.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
SAD2, EAD2, VED2 Näin asiat hoituvat<br />
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.<br />
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa<br />
kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-,<br />
majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
20<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EAD3, VED3 Vapaa-aika ja harrastukset<br />
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,<br />
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin.<br />
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen<br />
ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EAD4, VED4 Meillä ja muualla<br />
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,<br />
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen<br />
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa<br />
harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EAD5, VED5 Ennen ja nyt<br />
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.<br />
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää<br />
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten<br />
tehtävien avulla.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EAD6, VED6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat<br />
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten<br />
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää<br />
suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EAD7, VED7 Kulttuuri<br />
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,<br />
musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
EAD8, VED8 Yhteinen maapallomme<br />
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan<br />
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkyviin liittyvät yleistajuiset tekstit,<br />
myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten<br />
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.<br />
15.4 MATEMATIIKKA<br />
Pitkä oppimäärä<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA1 Funktiot ja yhtälöt<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- potenssifunktio<br />
- potenssiyhtälön ratkaiseminen<br />
- juuret ja murtopotenssi<br />
- eksponenttifunktio
21<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA2 Polynomifunktiot<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- polynomien tulo ja binomikaavat<br />
- polynomifunktio<br />
- toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä<br />
- toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen<br />
- toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin<br />
- polynomiepäyhtälön ratkaiseminen<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA3 Geometria<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus<br />
- sini- ja kosinilause<br />
- ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria<br />
- kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja<br />
tilavuuksien laskeminen<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA4 Analyyttinen geometria<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- pistejoukon yhtälö<br />
- suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt<br />
- itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen<br />
- yhtälöryhmän ratkaiseminen<br />
- pisteen etäisyys suorasta<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA5 Vektorit<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- vektoreiden perusominaisuudet<br />
- vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla<br />
- koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo<br />
- suorat ja tasot avaruudessa<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA6 Todennäköisyys ja tilastot<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma<br />
- jakauman tunnusluvut<br />
- klassinen ja tilastollinen todennäköisyys<br />
- kombinatoriikka<br />
- todennäköisyyksien laskusäännöt<br />
- diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma<br />
- diskreetin jakauman odotusarvo<br />
- normaalijakauma<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA7 Derivaatta<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö<br />
- funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
- polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen<br />
- polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- juurifunktiot ja -yhtälöt<br />
- eksponenttifunktiot ja -yhtälöt<br />
- logaritmifunktiot ja -yhtälöt<br />
- yhdistetyn funktion derivaatta<br />
- käänteisfunktio<br />
- juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- suunnattu kulma ja radiaani<br />
- trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen<br />
- trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen<br />
- trigonometristen funktioiden derivaatat<br />
- lukujono<br />
- rekursiivinen lukujono<br />
- aritmeettinen jono ja summa<br />
- geometrinen jono ja summa<br />
22<br />
Pakollinen (P)<br />
MAA10 Integraalilaskenta<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- integraalifunktio<br />
- alkeisfunktioiden integraalifunktiot<br />
- määrätty integraali<br />
- pinta-alan ja tilavuuden laskeminen<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MAA11 Lukuteoria ja logiikka<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- lauseen formalisoiminen<br />
- lauseen totuusarvot<br />
- avoin lause<br />
- kvanttorit<br />
- suora, käänteinen ja ristiriitatodistus<br />
- kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö<br />
- Eukleideen algoritmi<br />
- alkuluvut<br />
- aritmetiikan peruslause<br />
- kokonaislukujen kongruenssi<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- absoluuttinen ja suhteellinen virhe<br />
- Newtonin menetelmä ja iterointi
- polynomien jakoalgoritmi<br />
- polynomien jakoyhtälö<br />
- muutosnopeus ja pinta-ala<br />
23<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen<br />
- jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia<br />
- funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä<br />
- epäoleelliset integraalit<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MAA14 Talousmatematiikka<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia<br />
- taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien<br />
avulla<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MAA15 Kertauskurssi<br />
Kertausta<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MAA16 Lukioon valmistava kurssi<br />
POTENSSIOPPI<br />
- kerrataan potenssikaavat<br />
- harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä (myös negatiivinen potenssi)<br />
POLYNOMILASKENTA<br />
- kerrataan polynomien yhteen- ja vähennyslasku ja käydään läpi lukiotason tehtäviä<br />
- käydään läpi polynomien kertolasku<br />
- binomikaavat (erotuksen ja summan tulo ja summan neliö)<br />
- polynomien jakolasku<br />
- polynomien jakaminen tekijöihin<br />
- yhteisen tekijän erottaminen<br />
LAUSEKKEEN SIEVENTÄMINEN<br />
- murtolausekkeen sieventäminen<br />
- rationaalilausekkeen sieventäminen<br />
YHTÄLÖNRATKAISU<br />
- 1. asteen yhtälön ratkaiseminen<br />
- vaillinaisen 2. asteen yhtälöiden ratkaiseminen<br />
- 2. asteen yhtälön ratkaisukaava<br />
Kurssin lopuksi on koe. Kokeen hyväksytysti suorittaneelle merkitään yksi kurssi<br />
suoritetuksi <strong>Ähtäri</strong>n lukiossa (<strong>Ähtäri</strong>n lukion koulukohtainen soveltava kurssi).<br />
Kurssi sopii lukioon valmistavaksi kurssiksi niin pitkän kuin lyhyenkin<br />
matematiikan lukijoille.
24<br />
Lyhyt oppimäärä<br />
Pakollinen (P)<br />
MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus<br />
- ongelmien muotoileminen yhtälöiksi<br />
- yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen<br />
- ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen<br />
- toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen<br />
Pakollinen (P)<br />
MAB2 Geometria<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- kuvioiden yhdenmuotoisuus<br />
- suorakulmaisen kolmion trigonometria<br />
- Pythagoraan lause<br />
- kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen<br />
- geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa<br />
Pakollinen (P)<br />
MAB3 Matemaattisia malleja I<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen<br />
- potenssiyhtälön ratkaiseminen<br />
- eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla<br />
Pakollinen (P)<br />
MAB4 Matemaattinen analyysi<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- polynomifunktion derivaatta<br />
- polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen<br />
- polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen<br />
- graafisia ja numeerisia menetelmiä<br />
Pakollinen (P)<br />
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen<br />
- normaalijakauma ja jakauman normittaminen<br />
- kombinatoriikkaa<br />
- todennäköisyyden käsite<br />
- todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä<br />
Pakollinen (P)<br />
MAB6 Matemaattisia malleja II<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- kahden muuttujan lineaariset yhtälöt<br />
- lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen<br />
- kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen<br />
- lineaarinen optimointi<br />
- lukujono
25<br />
- aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MAB7 Talousmatematiikka<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia<br />
- taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien<br />
avulla<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MAB8 Matemaattisia malleja III<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla<br />
- radiaani<br />
- tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen<br />
- muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina<br />
- vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet<br />
- koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo<br />
- kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden<br />
avulla<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MAB9 Kertauskurssi<br />
Kokonaiskuva matematiikasta. Vanhat ylioppilaskokeet.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MAB10 Lukioon valmistava kurssi<br />
POTENSSIOPPI<br />
- kerrataan potenssikaavat<br />
- harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä (myös negatiivinen potenssi)<br />
POLYNOMILASKENTA<br />
- kerrataan polynomien yhteen- ja vähennyslasku ja käydään läpi lukiotason tehtäviä<br />
- käydään läpi polynomien kertolasku<br />
- binomikaavat (erotuksen ja summan tulo ja summan neliö)<br />
- polynomien jakolasku<br />
- polynomien jakaminen tekijöihin<br />
- yhteisen tekijän erottaminen<br />
LAUSEKKEEN SIEVENTÄMINEN<br />
- murtolausekkeen sieventäminen<br />
- rationaalilausekkeen sieventäminen<br />
YHTÄLÖNRATKAISU<br />
- 1. asteen yhtälön ratkaiseminen<br />
- vaillinaisen 2. asteen yhtälöiden ratkaiseminen<br />
- 2. asteen yhtälön ratkaisukaava<br />
Kurssin lopuksi on koe. Kokeen hyväksytysti suorittaneelle merkitään yksi kurssi<br />
suoritetuksi <strong>Ähtäri</strong>n lukiossa (<strong>Ähtäri</strong>n lukion koulukohtainen soveltava kurssi).
26<br />
Kurssi sopii lukioon valmistavaksi kurssiksi niin pitkän kuin lyhyenkin<br />
matematiikan lukijoille.<br />
15.5 BIOLOGIA<br />
Pakollinen (P)<br />
BI1 Eliömaailma<br />
- luonnon monimuotoisuus<br />
- evoluutio<br />
- miten luonto toimii<br />
Pakollinen (P)<br />
BI2 Solu ja perinnöllisyys<br />
- solujen rakenne ja toiminta<br />
- periytymisen perusteet<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
BI3 Ympäristöekologia<br />
Ympäristökysymyksiä kotiseudun asioista maailmanlaajuisiin ongelmiin. Ympäristötutkimusmenetelmiä.<br />
Syventävä kurssi, jonka suoritusjärjestys on vapaa ensimmäisen pakollisen kurssin<br />
jälkeen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
BI4 Ihmisen biologia<br />
- ihmisen rakenne ja elintoiminnat<br />
- terveyteen ja sairauteen liittyviä kysymyksiä<br />
- ympäristön vaikutuksesta terveyteen<br />
- laborointeja<br />
Syventävä kurssi, jonka suoritusjärjestys on vapaa ensimmäisen pakollisen kurssin<br />
jälkeen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
BI5 Bioteknologia<br />
- biotekniikkaa, geeniteknologiaa, kasvien ja eläinten jalostusta<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
BI6 Laborointi<br />
Tehdään monipuolisia tutkimuksia biologian eri aloilta. Aiheina mm. solubiologia,<br />
kasvien ja eläinten rakenne ja elintoiminnot, ympäristökysymykset. Suoritusjärjestys<br />
vapaa ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen.<br />
15.6 MAANTIETO<br />
Pakollinen (P)<br />
GE1 Sininen planeetta<br />
Luonnonmaantiedon peruskurssi, jossa maapallon ilmiöiden lisäksi käsitellään maailmankaikkeutta<br />
ja aurinkokuntaa.<br />
Pakollinen kurssi, joka suoritetaan ensimmäisenä.
27<br />
Pakollinen (P)<br />
GE2 Yhteinen maailma<br />
Kulttuurimaantiedon peruskurssi, jossa käsitellään mm. väestö-, talous-, ja kaupunkimaantietoa<br />
sekä luonnonvaroja.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
GE3 Riskien maailma<br />
Ajankohtaisia asioita painottaen tutkitaan luonnon ja ihmisen aiheuttamia riskejä ja<br />
katastrofeja maapallolla sekä mahdollisuuksia selvitä niistä.<br />
Syventävä kurssi, jonka suoritusjärjestys on vapaa ensimmäisen pakollisen kurssin<br />
jälkeen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
GE4 Aluetutkimus<br />
Opiskellaan maantieteellisiä tutkimusmenetelmiä, joiden avulla tehdään aluetutkimus<br />
tutkielmana, diasarjana tai videona.<br />
Syventävä työkurssi, joka voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
GE5 Kehitysmaantiede<br />
Tutkitaan maapallon alueiden kehityseroja ja niiden syitä. Voidaan toteuttaa myös<br />
työkurssina.<br />
Syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen.<br />
15.7 FYSIIKKA<br />
Pakollinen (P)<br />
FY1 Fysiikka luonnontieteenä<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana<br />
- aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset<br />
- energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa<br />
prosesseissa<br />
- kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen,<br />
tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi<br />
- voima liikkeen muutoksen aiheuttajana<br />
- liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY2 Lämpö<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen<br />
- paine, hydrostaattinen paine<br />
- kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia<br />
- mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde<br />
- lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia<br />
- energiavarat<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY3 Aallot
28<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- harmoninen voima ja värähdysliike<br />
- aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen<br />
- aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen<br />
- heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen<br />
- valo, peilit ja linssit<br />
- ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY4 Liikkeen lait<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- liikkeen mallit ja Newtonin lait<br />
- etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste<br />
- liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate<br />
- liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate<br />
- värähdysliikkeen energia<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY5 Pyöriminen ja gravitaatio<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen<br />
- pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike<br />
- pyörimisen liikeyhtälö<br />
- pyörimismäärän säilyminen<br />
- pyörimisliikkeen energia<br />
- ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys<br />
- gravitaatio ja gravitaation alainen liike<br />
- heittoliike ja planeettojen liike<br />
- satelliitit ja niiden käyttö<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY6 Sähkö<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa<br />
- jännitteen ja sähkövirran mittaaminen<br />
- Ohmin laki<br />
- Joulen laki<br />
- vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait<br />
- Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä<br />
- kondensaattori, kytkennät ja energia<br />
- sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY7 Sähkömagnetismi<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä<br />
- varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä<br />
- induktiolaki ja Lenzin laki<br />
- induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio<br />
- energian siirto sähkövirran avulla<br />
- tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden<br />
määrittäminen<br />
- värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
- sähköturvallisuus<br />
- energiateollisuus<br />
29<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FY8 Aine ja säteily<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- sähkömagneettinen säteily<br />
- röntgensäteily<br />
- mustan kappaleen säteily<br />
- valosähköilmiö<br />
- säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne<br />
- atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli<br />
- kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio<br />
- atomiytimen rakenne<br />
- radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus<br />
- massan ja energian ekvivalenssi<br />
- ydinreaktiot ja ydinenergia<br />
- aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu<br />
Koulukohtainen soveltavat (kso)<br />
FY9 Fysiikan kokonaiskuva<br />
Kertausta<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
FY10 Teoreettinen fysiikka<br />
Fysiikan laskuvalmiuksien parantaminen koko lukiofysiikan osalta.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
FY11 Kokeellinen fysiikan kurssi<br />
Tutustutaan fysiikan kokeellisiin mittausmenetelmiin noin kymmenen työn avulla.<br />
Töistä laaditaan työselostukset, joista ilmenee työn tarkoitus, työn suoritus, työhön<br />
liittyvät havainnot, saadut tulokset ja virhetarkastelu.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
FY12 Energia yhteiskunnassa<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
- energiantuotanto fysikaalisena ilmiönä<br />
- energian kulutus yhteiskunnassa<br />
- energiamuotojen vertailu ympäristön kannalta<br />
- erityisesti paikallisiin energia-alan toimijoihin tutustuminen.<br />
15.8 KEMIA<br />
Pakollinen (P)<br />
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia<br />
- nykyaikaisen kemian mahdollisuudet ja merkitys<br />
- syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä<br />
- seokset, ainemäärä, pitoisuus<br />
- orgaanisia yhdisteryhmiä ja niiden rakenteita, ominaisuuksia, reaktioita ja niiden<br />
merkitys ihmiselle ja elinympäristölle.<br />
- orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
30<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KE2 Kemian mikromaailma<br />
- aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset yhteydet<br />
- harjoitellaan erilaisten mallien, taulukoiden ja järjestelmien käyttöä aineen<br />
ominaisuuksien päättelyssä.<br />
- alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä<br />
- elektroniverhon rakenne ja yhdisteen kaava<br />
- orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne, isomeria<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KE3 Reaktiot ja energia<br />
- kemialliset reaktiot ja niihin vaikuttavat tekijät<br />
- kemiallisten reaktioiden merkitys elinympäristössä ja kemianteollisuudessa<br />
- reaktioyhtälöiden kirjoittaminen<br />
- reaktioiden matemaattinen käsittely<br />
- energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa<br />
- reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KE4 Metallit ja materiaalit<br />
- teollisesti merkittävät raaka-aineet ja niiden jalostusprosessit<br />
- metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet<br />
- hapettumis-pelkistymisreaktiot<br />
- sähkökemia<br />
- bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KE5 Reaktiot ja tasapaino<br />
- kemiallisen reaktion tasapainotilan muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät<br />
- tasapainotilan merkitys luonnon ilmiöissä ja teollisuusprosesseissa.<br />
- happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys<br />
- liukoisuus ja liukoisuustasapaino<br />
- tasapainoon liittyvät graafiset esitykset<br />
Kurssit KE1-KE5 on helpoin suorittaa numerojärjestyksessä, mutta muukin järjestys on<br />
mahdollinen. Jokaisella kurssilla tehdään myös kurssin aiheeseen liittyviä laboratoriotöitä.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
KE6 Kertauskurssi<br />
Kerrataan ja syvennetään lukion kemian kurssien keskeisiä sisältöjä. Opiskelija saa<br />
valmiuksia ylioppilaskirjoitusten kemian koetta sekä yliopistojen pääsykokeita<br />
ajatellen.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
KE7 Kemian työkurssi (laborointi)<br />
Tutustutaan erilaisiin kemian tutkimus- ja työmenetelmiin. Opiskelija saa lisää<br />
kokeellisen työskentelyn valmiuksia sekä oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoista<br />
ja mittaustuloksista. Kurssi voi sisältää myös vierailuja yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä<br />
Suoritusjärjestys on vapaa ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen.
31<br />
15.9 USKONTO<br />
Pakollinen (P)<br />
UE1 Uskonnon luonne ja merkitys<br />
Tutustumme uskontoon yleisenä ilmiönä ja sen tutkimiseen sekä Raamattuun kristittyjen<br />
pyhänä kirjana, sen syntyyn, sisältöön ja tulkintaan.<br />
Suoritetaan ensimmäisenä. Ei voi tenttiä.<br />
Pakollinen (P)<br />
UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta<br />
Miten kristillinen kirkko aikoinaan muotoutui? Miten eri kirkkokunnat ovat syntyneet?<br />
Miten ne eroavat toisistaan? Miten ne vaikuttavat tämän ajan maailmassa.<br />
Pakollinen (P)<br />
UE3 Ihmisen elämä ja etiikka<br />
Ihmisen elämän tärkeitä osa-alueita ovat esim. työ, ihmissuhteet, yhteiskunta. Etsitään<br />
yhdessä eväitä näillä elämänalueilla eteen tulevien eettisten ongelmien pohdintaan<br />
Kristillisen uskomme näkökulmasta.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
UE4 Uskontojen maailmat<br />
Tutustutaan suuriin ja vähän pienempiinkin maailmanuskontoihin. Miten ne vaikuttavat<br />
tämän päivän maailmassa niiden kannattajien elämään, eri kulttuureihin ja jopa<br />
maailmanpolitiikkaan? Kurssia suositellaan erityisesti kansainvälisiin tehtäviin aikoville!<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
UE5 Mihin suomalainen uskoo?<br />
Mitkä uskonnolliset yhteisöt Suomessa vaikuttavat ja miten? Luterilaisen kirkon vastauksia<br />
ihmisen peruskysymyksiin meillä ja maailmalla. Suomalainen uskonnollisuus.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
UE6 Elämän ja kuoleman kysymyksiä<br />
Miten kohtaamme elämän vaikeita kysymyksiä: väkivaltaa, vammaisuutta, kuolemaa?<br />
Pohditaan myös elämänmuutoksia ja äkillisiä kriisejä ja sitä mistä näihin saa apua.<br />
Syventää UEA03 kurssia, myös psykologian ja filosofian näkökulmia. Kurssin aihepiiriä<br />
kootaan yhdessä.<br />
Edellyttää UEA03:n suorittamista. Suoritusmerkintä.<br />
15.10 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO<br />
Pakollinen (P)<br />
ET1 Hyvä elämä<br />
- ihmiselämän tavoitteet<br />
- moraaliarvostelmien luonne ja sisältö<br />
- moraalin erityispiirteet<br />
- moraalin perusteet<br />
- ihmissuhteiden etiikka<br />
- elämänkatsomukset ja elämäntapa
32<br />
Pakollinen (P)<br />
ET2 Maailmankuva<br />
- maailmankuvan pätevyys<br />
- olemassaolon rajat ja luonne<br />
- tiede<br />
- taide<br />
Antaa tietoja erilaisista käsityksistä maailmassa sekä tieteestä ja taiteesta maailman selittäjänä.<br />
Pakollinen (P)<br />
ET3 Yksilö ja yhteisö<br />
- ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen<br />
ja julkinen<br />
- vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot<br />
- teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta<br />
- hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena<br />
- ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia kuten<br />
holokausti<br />
- poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot<br />
- oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti<br />
- alkuperäiskansojen katsomuksia<br />
- intialaisen kulttuuriperinteen katsomuksia<br />
- Itä-Aasian kulttuuriperinteen katsomuksia<br />
- Lähi-idän kulttuuriperinteen katsomuksia<br />
- länsimaisen kulttuuriperinteen katsomuksia<br />
Auttaa oppilaita ymmärtämään perinteiden kehitystä, vuorovaikutusta ja tehtäviä yhteisöissä.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä<br />
- vastuu teoista<br />
- oikeudenmukaisuuden toteutuminen<br />
- maailman tulevaisuus<br />
- elämän mielekkyys<br />
- elämänkatsomuksista<br />
Auttaa oppilaita ymmärtämään elämänkatsomuksellisten kysymysten luonnetta.<br />
15.11 FILOSOFIA<br />
Pakollinen (P)<br />
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun<br />
Mitä on filosofia?<br />
- filosofian tärkeitä kysymyksiä<br />
- käsitteistöön perehtymistä<br />
- uuden ajattelutavan opettelua<br />
Suositellaan suoritettavaksi toisena opintovuonna.
33<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FI2 Filosofinen etiikka<br />
Miten filosofia lähestyy kysymystä oikeasta ja väärästä? Filosofisen etiikan tärkeimpiä<br />
ongelmia, käsitteitä ja teorioita. Elämä moraalin näkökulmasta, moraalisten ratkaisujen<br />
perusteleminen.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia<br />
Mitä eri filosofit ovat opettaneet ihmisen tiedon rajoista ja mahdollisuuksista maailmassa,<br />
jossa elämme? Miten he ovat kuvanneet todellisuutta, joka meitä ympäröi?<br />
Filosofian kehitys sen synnystä 1800-luvun loppuun.<br />
Toteutetaan osin oppilastöinä.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
FI4 Yhteiskuntafilosofia<br />
- yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia<br />
- yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus<br />
- yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,<br />
anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen kuten<br />
holokausti<br />
- poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden<br />
yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat<br />
- nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti<br />
ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus.<br />
Miten eri filosofit ovat vastanneet kysymykseen oikeudenmukaisesta ja hyvin toimivasta<br />
yhteiskunnasta? Mikä on yksilön suhde yhteiskuntaan ja siinä vaikuttamiseen?<br />
Filosofian kehitys 1900-luvulta nykypäivään.<br />
Toteutetaan osin oppilastöinä.<br />
15.12 HISTORIA<br />
Pakollinen (P)<br />
HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri<br />
Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus kivikaudesta nykyaikaan. Pääpaino on taloudellisessa<br />
kehityksessä ja sen yhteiskunnallisissa vaikutuksissa.<br />
Pakollinen (P)<br />
HI2 Eurooppalainen ihminen<br />
Kulttuuri- ja aatehistoria antiikista nykyaikaan. Pääpaino on länsimaiseurooppalaisen<br />
kulttuurin kehityksen ymmärtämisessä.<br />
Pakollinen (P)<br />
HI3 Kansainväliset suhteet<br />
Kansainvälisten suhteiden kehitys poliittisella tasolla 1800-luvun nationalismista ja<br />
imperialismista nykyaikaan. Pääpaino on 1900-luvun suurvaltapolitiikassa konflikteineen:<br />
maailmansodat ja kylmän sodan kausi sekä diktaattorien aiheuttamat kansainvälispoliittiset<br />
ongelmat.
34<br />
Pakollinen (P)<br />
HI4 Suomen historian käännekohtia<br />
Suomen historian käännekohdat autonomian ajalta nykyaikaan. Lyhyenä johdantojaksona<br />
Ruotsin vallan ajan oleellisimmat tapahtumat. Pääpaino on 1900-luvun poliittisessa<br />
kehityksessä, erityisesti itsenäistymisvaiheet, toisen maailmansodan vaiheet ja<br />
EU-jäsenyys.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan<br />
Perehdytään suomalaisten ja Suomen vaiheisiin esihistoriasta Ruotsin vallan loppuun.<br />
Tutustutaan Suomen esihistorian tuoreimpiin arkeologisiin tutkimuksiin maamme<br />
johtavien yliopistojen ja Museoviraston internet-sivujen avulla. Perehdytään myös<br />
<strong>Ähtäri</strong>n paikallishistoriaan kurssiin soveltuvin osin.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
HI6 Kulttuurien kohtaaminen<br />
Perehdytään monipuolisen ja ajankohtaisen kotimaisen ja ulkomaisen lähdeaineiston<br />
pohjalta Euroopan ulkopuolisten kulttuurien poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen<br />
kehitykseen. Painopisteinä ovat maailman tämänhetkiset kriisit, joiden kulkua<br />
seurataan reaaliaikaisesti. Samalla pohditaan kriisien historiallisia taustatekijöitä.<br />
15.13 YHTEISKUNTAOPPI<br />
Pakollinen (P)<br />
YH1 Yhteiskuntatieto<br />
Perehdytään suomalaiseen yhteiskuntaan, kansalaisoikeuksista ja -velvollisuuksista<br />
vallan kolmijakoon, hallintoon, puolueisiin, mediaan, työmarkkinajärjestöihin ja turvallisuuspolitiikkaan.<br />
Pakollinen (P)<br />
YH2 Taloustieto<br />
Tutustutaan Suomen talouselämän perusteisiin, ulkomaankauppaan, valtion ja<br />
kuntien talouteen, arvopaperipörssiin, rahapolitiikkaan, euroon ja talouselämän häiriötiloihin..<br />
Internetiä ja eri alojen asiantuntijoita hyödynnetään aktiivisesti, esim.<br />
pankkivierailu.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
YH3 Kansalaisen lakitieto<br />
Perehdytään lukionuoren kannalta keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin, mm. perhe-<br />
ja perintöoikeus, kuluttajansuoja, huoneenvuokra, velkasuhde, työsuhde, rikollisuus,<br />
oikeudenkäynti ja rangaistukset. Kurssilla on runsaasti oikeudellisia harjoitustehtäviä.<br />
Kurssiin kuuluu asiantuntijavierailuja, mm. kuluttajaneuvoja ja poliisi.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni<br />
Perehdytään Euroopan nykytilanteeseen ja lähitulevaisuuden näkymiin erityisesti EUintegraation<br />
näkökulmasta. Tutustutaan EU:n organisaatioon ja päätöksentekoprosessiin.<br />
Pohditaan eri jäsenmaiden, erityisesti Suomen, asemaa ja roolia EU:n jäseninä<br />
sekä suomalaisten nuorten opiskelu- ja työntekomahdollisuuksia EU:ssa.
15.14 PSYKOLOGIA<br />
35<br />
Pakollinen (P)<br />
PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus<br />
Yleiskuva psykologiasta tieteenä, ihmisen toiminnasta ja psykologisesta tiedonhankinnasta.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys<br />
Ihmisen kehitys syntymästä vanhuuteen psykologisen tiedon ja teorioiden valossa.<br />
Tarkastellaan ihmisen kehitystä koko elämän ajan jatkuvana prosessina.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet<br />
Miten ihminen havaitsee, oppii, muistaa ja suunnittelee? Miten hermosto säätelee näitä<br />
prosesseja?<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta<br />
Ihmisen toiminta tietoisen ohjauksen ja tiedostamattomien tekijöiden summana. Motiivien<br />
ja emootioiden merkitys toiminnan ohjaajina ja hyvinvoinnin perustana. Älykkyyden<br />
ja luovuuden edellytyksiä.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys<br />
Miten persoonallisuutemme syntyy ja miten sitä tutkitaan? Persoonallisuutta kuvaavia<br />
teorioita. Miten pidämme yllä mielenterveyttämme?<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
PS6 Suhteita - minä, me ja muut<br />
Sosiaalipsykologian kurssi. Itsetuntemuksen syventäminen. Ihmisten väliset suhteet<br />
arkielämässä. Aihepiireinä esimerkiksi ryhmät, roolit, rasismi, valta ja vuorovaikutuksen<br />
lainalaisuudet.<br />
15.15 MUSIIKKI<br />
Pakollinen<br />
MU1<br />
(P)<br />
Musiikki ja minä<br />
Opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Opiskelija musiikin tekijänä<br />
ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskelijoiden oma ja<br />
muu paikallinen musiikkitoiminta. Äänenkäyttö, soittotaito ja kuulonhuolto.<br />
Vaihtoehtoisesti pakollinen KUA02:n kanssa:<br />
MU2 Moniääninen Suomi<br />
Opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään.<br />
Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja.<br />
Eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa<br />
käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.
36<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MU3 Ovet auki musiikille<br />
Opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä<br />
ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Eri kulttuurien kansanmusiikkia ja nykymusiikkia<br />
sekä suomalainen kansanmusiikki ja paikallinen musiikkiperinne. Suoritusmerkintä<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa<br />
Opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa<br />
ja mediassa. Musiikin osuus elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä<br />
sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Suoritusmerkintä<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MU5 Musiikkiprojekti<br />
Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen<br />
kokonaisuuden. Kyseessä voi olla pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin,<br />
äänite tai jokin näyttämöteos. Musikaalin, kabareen tai muun vastaavan musiikkinäytelmän<br />
harjoittamisessa ryhmän jäsenet jaetaan bändiin ja laulajiin. Suoritusmerkintä<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MU6 Bändikurssi<br />
Bändisoittokurssilla musiikin peruskäsitteistöä ja eri populaarimusiikin tyylejä opitaan<br />
rock-bändissä soittamalla ja laulamalla. Soittotehtävät edustavat keskeisiä tyylejä<br />
1950 –luvulta nykypäivään. Kurssilla on myös mahdollisuus äänittää harjoiteltuja<br />
kappaleita tietokoneella. Voidaan valmistaa konserttikokonaisuus.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MU7 Lauluyhtye/kevyen musiikin laulukurssi<br />
Kurssilla harjoitellaan äänenmuodostuksen perusteita sekä lauletaan 1-4 –äänisesti kevyen<br />
musiikin kappaleita nykyhiteistä ikivihreisiin. Tavoitteena löytää oma persoonallinen<br />
soundi ja oppia käyttämään ääntä terveellä tavalla. Kurssilla opetellaan myös<br />
mikrofonilaulun perusteet. Treenataan ohjelmistoa, joka mahdollisesti konsertoidaan/äänitetään.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MU8 Musiikillisen ilmaisun kurssi<br />
Lukion opiskelija voi osallistua musiikkiohjelmien toteuttamiseen erilaisissa kouluun<br />
liittyvissä projekteissa ja suorittaa näin musiikillisen ilmaisun kurssin. Suoritus voidaan<br />
hyväksyä, kun 38 tuntia tulee täyteen. Kurssille osallistujat harjoittelevat koulun<br />
juhliin sopivia musiikkiesityksiä.<br />
Arviointi: suoritusmerkintä<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
MU9 Kitaran- ja bassonsoiton alkeiskurssi (tai bändisoiton alkeet)<br />
Kurssilla opetellaan soittamaan kitaraa ja bassoa/(bändisoittimia) lähtien soittotekniikasta,<br />
sointumerkeistä, kompeista ja pienistä melodioista. Kitaran- ja bassonsoiton alkeet<br />
opetellaan. Kappaleet edustavat eri kevyen musiikin tyylejä. Kurssi on tarkoitettu<br />
niille, joilla ei ole lainkaan tai hyvin vähän kokemusta bändisoittimista. Ei edellytä<br />
esim. nuotinlukutaitoa.
37<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
MU10 Musiikkidiplomi<br />
itsenäisesti koottava lopputyö (portfolio, näytesalkku) abivuoden syksyllä.<br />
Osaa näytetyön sisällöstä kootaan jatkuvasti lukio-opiskelun ajan.<br />
Diplomikurssilla suunnitellaan lopputyötä = kootaan näytesalkku tai viimeistellään<br />
näyte- tai projektityö. Opiskelijaa ohjataan suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhön<br />
ja avustetaan materiaalin kokoamisessa ja näytesalkun sisällön valinnassa. Lisäksi<br />
näytesalkun pakollisen sisällön (mm. musiikillinen omaelämäkerta) laatimista. Arviointi<br />
1-5.<br />
Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin<br />
lukiokurssin suorittaminen. Näiden lisäksi koulu voi järjestää myös erillisen lukiodiplomikurssin,<br />
jolla kootaan näytesalkku tai viimeistellään näyte- tai projektityö.<br />
15.16 KUVATAIDE<br />
Kurssien suoritusjärjestys muutoin vapaa, mutta toinen pakollisista kursseista on suoritettava ensin.<br />
Pakollinen (P)<br />
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri<br />
- taiteen eri aikakaudet<br />
- piirustus- ja maalausharjoituksia<br />
- kuvatentti, taidenäyttelykäynti<br />
Vaihtoehtoisesti pakollinen MUA02:n kanssa<br />
KU2 Ympäristö, paikka ja tila<br />
- arkkitehtuurin historiaa<br />
- kansanperinne ja teollinen muotoilu<br />
- teknistä piirtämistä ja mittakaavaharjoituksia<br />
- museovierailu<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KU3 Media ja kuvien viestit<br />
- kuvallisen viestinnän harjoituksia (tekstaus, kuvitus, logot, julisteet, mainokset, sarjakuvat)<br />
- videokuvausharjoituksia ja elokuva-analyysi<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin<br />
- piirustusharjoituksia<br />
- taidejäljennöksiä<br />
- omat kuvat, maalausharjoituksia<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KU5 Nykytaiteen työpaja<br />
- nykytaiteen ilmiöt, harjoituksia ja ryhmätöitä<br />
- tutkielma jostain nykytaiteilijasta<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
KU6 Lavastuskurssi<br />
- poikkitaiteellisen näytelmäkurssin lavastus<br />
- yhteistyötä puvustuksen ja valaistuksen suunnittelussa<br />
- esitysten mainonta ja taltiointi
Arviointi: Suoritusmerkintä.<br />
38<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
KU7 Keramiikka ja muotoilu<br />
- savi- ja kipsityöt<br />
- kolmiulotteiset paperi- ja pahvityöt<br />
- kokeiluja luonnonmateriaaleista<br />
- teollisen muotoilun historiaa ja nykypäivää<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
KU8 Kuvataidediplomi<br />
- itsenäinen kuvataiteen lopputyö abivuoden syksyllä<br />
- Opetushallitus antaa valtakunnalliset tehtävät vuosittain<br />
Kurssista suoritusmerkintä, Diplomissa arviointi 1-5.<br />
Kuvataidepainotteisen lukion koulukohtaiset syventävät erityiskurssit:<br />
Kuvataidekurssit syventävät taidenäkemystä ja antavat valmiuksia pyrittäessä taide- ja media-alan<br />
oppilaitoksiin. Pakollisten kurssien lisäksi on suoritettava kurssit 9-12. Sivistyslautakunnan päätös<br />
31 §/8.8.2007: Kuvataiteen erityiskursseista (kurssit 9-12) peritään materiaalimaksua 10 €/kurssi.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
KU9 Maalaus<br />
- väri- muoto- ja sommitteluoppia<br />
- taidehistoriaa soveltuvin osin<br />
- akvarellimaalauksen tekniikkaa<br />
- akryylimaalausharjoituksia<br />
- maalaustaiteen ”ismejä”<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
KU10 Piirustus ja grafiikka<br />
- sommittelu- ja muoto-oppia<br />
- piirustusharjoituksia eri välineillä<br />
- elävä malli ja asetelmat<br />
- monotypiat<br />
- kohopainotyöt ( lino- ja puupiirrokset )<br />
- serigrafiaa ( erilaista kankaanpainantaa )<br />
- metalligrafiikka<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
KU11 Kuvanveisto I<br />
- plastista muotoilua savesta ja kipsistä<br />
- kipsivalu<br />
- reliefin valmistus<br />
- puuveistoa<br />
- lumen- ja jäänveistoa<br />
KU12<br />
Kuvanveisto II<br />
Harjoitellaan kuvanveisto I kurssin aikana hankittuja taitoja. Perehdytään<br />
mahdollisuuksien mukaan myös niihin materiaaleihin, joita ei ole käsitelty edellisen<br />
kurssin aikana.
39<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
KU13 Kuvankäsittely<br />
- digikameraan ja tekniikkaan tutustuminen<br />
- digitaalinen valokuvaus, kuvausharjoituksia<br />
- kuvankäsittelyä ja editointia erilaisin kuvankäsittelyohjelmin<br />
Suoritusmerkintä<br />
15.17 LIIKUNTA<br />
Pakolliset kurssit arvioidaan numeroin.<br />
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä<br />
ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle<br />
hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa<br />
ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee<br />
elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysismotorisia<br />
ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään.<br />
Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen<br />
ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus<br />
tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan.<br />
Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään<br />
hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan<br />
opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.<br />
Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.<br />
Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen<br />
liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä<br />
tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta.<br />
Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen<br />
erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.<br />
Opetuksen tavoitteet<br />
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija<br />
kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa<br />
saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen<br />
osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita<br />
toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua<br />
luonnonarvoja kunnioittaen<br />
osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että<br />
ryhmässä.<br />
Arviointi<br />
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja<br />
asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.
40<br />
Pakolliset kurssit<br />
Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan<br />
mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti.<br />
Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten<br />
kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa.<br />
Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin.<br />
Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.<br />
Pakollinen (P)<br />
LI1 Taitoa ja kuntoa<br />
Tavoitteet<br />
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija<br />
jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista<br />
saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan<br />
saa myönteisiä liikuntakokemuksia<br />
tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin<br />
ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,<br />
hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.<br />
Keskeiset sisällöt<br />
fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi<br />
lihashuolto ja rentoutus<br />
sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit<br />
voimistelu eri muodoissaan<br />
tanssi eri muodoissaan<br />
talviliikunta<br />
uinti ja vesipelastus<br />
yleisurheilu<br />
suunnistus ja luontoliikunta<br />
Pakollinen (P)<br />
LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen<br />
Tavoitteet<br />
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija<br />
monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan<br />
saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen<br />
saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen<br />
oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä<br />
oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä<br />
kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.<br />
Keskeiset sisällöt<br />
fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus<br />
sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit<br />
voimistelu eri muodoissaan<br />
tanssi eri muodoissaan<br />
talviliikunta<br />
kuntouinti ja vesiliikunta
luontoliikunta<br />
jokin uusi liikuntalaji<br />
41<br />
Valtakunnalliset syventävät kurssit<br />
Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden<br />
edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen<br />
tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
LI3 Virkisty liikunnasta - mailapelikurssi<br />
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien<br />
ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu palloilun mailapeleistä.<br />
Kurssilla on mahdollisuus suorittaa golfin greencard. Opettaja tarkentaa yhdessä<br />
opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
LI4 Yhdessä liikkuen - loppukiri<br />
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa<br />
painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Opettaja tarkentaa sisällöt yhdessä oppilaiden<br />
kanssa.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
LI5 Kuntoliikunta<br />
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen<br />
ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen.<br />
Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan<br />
sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän<br />
kanssa.<br />
Koulukohtaiset syventävät kurssit<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
LI6 Top 10<br />
Kurssille valitaan 10 liikuntalajia oppilaiden toiveiden mukaan. Osa voi olla sellaisia<br />
lajeja, joita ei ole aikaisemmin koululiikunnassa käytetty (esim. laskettelu). Kurssilla<br />
on mahdollista toteuttaa liikuntaretkiä.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
LI7 Hiljaa yössä<br />
Kurssilla liikutaan yhdessä tanssien juhla- ja yleistansseja sekä opiskellaan tapakasvatusta.<br />
Kurssin lopuksi järjestetään yleisölle avoin vanhojentanssi-tapahtuma.<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
LI8 Uudet lajit<br />
Kurssilla tutustutaan jonkin vieraan paikkakunnan esim. Tampere tarjoamiin liikuntamahdolllisuuksiin<br />
viikonloppuretken muodossa.
Valtakunnallinen syventävä kurssi<br />
LI9<br />
Liikunnan ja tanssin lukiodiplomi<br />
42<br />
Opetushallitus määrittelee valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot ja arvioinnin<br />
kriteerit. Kurssin suorittamisesta annetaan erillinen todistus.<br />
<strong>Ähtäri</strong>n lukion hiihto- ja urheiluvalmennuksen koulukohtaiset soveltavat valmennuskurssit<br />
(kso).<br />
Hiihto-ja urheiluvalmennuskurssien tavoitteena on mahdollistaa täysipainoinen harjoittelu<br />
lukio-opintojen ohessa. Harjoittelu suunnitellaan yhteistyössä urheilijan, henkilökohtaisen<br />
valmentajan ja lukiovalmentajan kanssa.<br />
Lukuvuosi 1.<br />
LI10 Peruskuntoharjoittelu 1. jaksot 1 ja 2<br />
Kurssin harjoittelu etenee peruskuntokausi II:n sisältöjen mukaisesti. Peruskestävyysharjoittelun<br />
lisäksi vauhti- ja maksimikestävyys sekä lajinomainen lihaskestävyysharjoittelu<br />
painottuvat.<br />
LI11 Lajiharjoittelu 1. jaksot 3 ja 4<br />
Kurssin harjoittelu etenee lajiharjoittelukauden sisältöjen mukaisesti. Tavoitteena on<br />
mm. perusominaisuuksien lajinomaistaminen ja hiihtäjillä opiskelijan hiihtotekniikan<br />
analysointi ja kehittäminen. Kurssiin kuuluu hiihtäjillä leirijakso Saariselällä viikolla<br />
48.<br />
LI12 Kilpailu- ja siirtymäkauden harjoittelu 1. jaksot 5 ja 6<br />
Kurssin harjoittelu etenee kilpailukauden harjoitusjakson mukaisesti. Painotus on<br />
kilpailuihin valmistavassa kestävyys-, voima- ja nopeusharjoittelussa sekä huoltavan<br />
harjoittelun omaksumisessa. Kurssin aikana toteutuu myös ”ylimenokausi”, jolloin<br />
analysoidaan mennyt kausi ja haetaan virkistystä muista lajeista.<br />
Lukuvuosi 2.<br />
Kurssit 13-15 toteutetaan kursseja 10 – 12 suorittavien kanssa samassa harjoitusryhmässä<br />
kuvattujen kurssien sisältöjä syventäen.<br />
LI13 Peruskuntoharjoittelu 2.<br />
LI14 Lajiharjoittelu 2.<br />
LI15 Kilpailu- ja siirtymäkauden harjoittelu 2.
Lukuvuosi 3.<br />
43<br />
Kurssit 16-18 toteutetaan kursseja 10-12 suorittavien kanssa samassa harjoitusryhmässä/ itsenäisesti<br />
kuvattujen kurssien sisältöjä syventäen.<br />
LI16 Peruskuntoharjoittelu 3.<br />
LI17 Lajiharjoittelu 3.<br />
LI18 Kilpailu- ja siirtymäkauden harjoittelu 3.<br />
Lukuvuosi 4.<br />
LI19 Yksilöllisen harjoittelun suunnittelu ja analysointi sekä hiihtouran<br />
jatkosuunnittelu<br />
15.18 TERVEYSTIETO<br />
Pakollinen (P)<br />
TE1 Terveyden perusteet<br />
Kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin<br />
kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen<br />
näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.<br />
Numeroarviointi tai suoritusmerkintä<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä<br />
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuorten arkielämän terveystottumuksien<br />
ja selviytymisen keinojen osalta. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja<br />
muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan<br />
terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä<br />
ja niiden tulkintoja. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset,<br />
sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelutaitoja kehittävät työmuodot.<br />
Numeroarviointi.<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
TE3 Terveys ja tutkimus<br />
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen, tulosten tulkintaan ja johtopäätösten<br />
tekemiseen. Opiskelijat toteuttavat pienimuotoisia terveyskäyttäytymiskartoituksia<br />
omassa opiskeluympäristössään. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus,<br />
tekemällä ja tutkimalla oppiminen sekä vierailukäynnit. Numeroarviointi.<br />
15.19 TIETOTEKNIIKKA<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
AT1 Tietokone työvälineenä I<br />
Kurssi antaa valmiuksia tietotekniikan hyödyntämiseen opiskelussa. Kurssi on tarkoi-
44<br />
tettu lähinnä niille oppilaille, jotka eivät ole opiskelleet tietotekniikkaa<br />
peruskoulussa tai jotka katsovat perustaitonsa riittämättömiksi.<br />
- Koulun laitteiden ja työvälineiden käyttö<br />
- Käyttöjärjestelmän perusteet<br />
- Tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan peruskäyttö<br />
- WWW:n ja sähköpostin käyttö<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
AT2 Ohjelmoinnin perusteet<br />
Ohjelmointikielenä Java. Soveltuu myös niille jotka eivät omaa aiempaa ohjelmointitaitoa.<br />
Käsitteitä:<br />
- Ohjelmien perusrakenteet: peräkkäis-, valinta- ja toistorakenteet<br />
- Javan perusteet: muuttujat, vakiot, laskutoimitukset, tietojen syöttö ja tulostus<br />
- Valintalauseet<br />
- Toistolauseet<br />
- Taulukot<br />
- Metodit<br />
- Harjoitustyö<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
AT3 Tietokone työvälineenä II<br />
Kurssilla pyritään syventämään tietokoneen käytön perustaitoja. Kurssin sisältöjä voidaan<br />
sopia erikseen opiskelijoiden kanssa.<br />
- Tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan tehokäyttö<br />
- Työvälineohjelmien yhteiskäyttö<br />
- Kuvankäsittely<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
AT4 Ohjelmoinnin jatkokurssi<br />
Ohjelmointikielenä Java. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on kurssin ATV02<br />
suorittaminen tai perustaidot jostakin ohjelmointikielestä.<br />
- Olioiden perusteita<br />
- Luokat<br />
- Periytyminen<br />
- Poikkeusten käsittely<br />
- Grafiikkaohjelmoinnin perusteita<br />
- Harjoitustyö<br />
Koulukohtainen syventävä (ks)<br />
AT5 Multimedian tuotanto<br />
Kurssilla opiskellaan monipuolisesti erilaisia kuvan, äänen ja videon editointimenetelmiä.<br />
- Digitaalinen videokuvaus<br />
- Videon editointi<br />
- Digitaalinen valokuvaus<br />
- Kuvan editointi<br />
- Multimedian koostaminen<br />
- Äänen editointi
45<br />
15.20 OPPILAANOHJAUS<br />
Pakollinen (P)<br />
OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus<br />
Aiheita:<br />
- opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen<br />
- itsetuntemus<br />
- omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen<br />
- ylioppilastutkinto<br />
- ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen<br />
- jatko-opintoihin hakeutuminen<br />
- työelämätietous<br />
- työelämään siirtyminen<br />
Valtakunnallinen syventävä (vs)<br />
OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta<br />
Kurssin tarkoituksena on antaa oppilaille valmiudet realistisen ja järkevän suunnitelman<br />
tekoon elämänuraa ajatellen.<br />
Aiheita:<br />
- Studia-messut Helsingissä<br />
- oppilasesitelmät jatko-opinnoista<br />
- tutustuminen paikalliseen yritystoimintaan<br />
- opiskelijan itsetuntemus ja urasuunnittelu verkko-opiskeluna<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
OP3 Oppilaskuntatoiminta<br />
Opinto-ohjauksen soveltavan kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet<br />
osallistua aktiivisesti lukion toiminnan kehittämiseen oppilaskunnan hallituksen jäsenenä.<br />
Keskeiset sisällöt:<br />
Toiminta oppilaskunnan hallituksessa<br />
* lukion perinteisten tapahtumien järjestelyihin osallistuminen<br />
* kulttuurimatkojen järjestelyihin osallistuminen<br />
* lukion kehittämisen ideointi<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
OP4 Työelämään tutustuminen<br />
Opinto-ohjauksen soveltavan kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus<br />
tutustua työelämään lähemmin. Kurssi koostuu 2-4 tutustumispäivästä opiskelijan<br />
itsensä valitsemaan työpaikkaan. Työpaikkoja voi olla joko yksi tai kaksi. Lisäksi<br />
opiskelija kokoaa työhön tutustumisestaan kirjallisen osion.<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
OP5 Innovatiivinen yrittäjä<br />
Opinto-ohjauksen soveltavan kurssin tavoitteena on innostaa opiskelijoita pohtimaan<br />
yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja toteuttamaan projekteja yhdessä. Projektina voi<br />
olla esim. kulttuurimatkan rahoitus, tapahtumien järjestäminen ym. Yhteistyötä tehdään<br />
korkeakoulujen kanssa, joista on saatavilla ohjaustukea esim. osuuskuntatoimintaan,<br />
pienimuotoisen yrityksen perustamiseen, markkinointiin, ideointiin ja tapahtumien<br />
järjestämiseen.
46<br />
Koulukohtainen soveltava (kso)<br />
OP6 Tutortoiminta<br />
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia lukion uusien opiskelijoiden<br />
tutorina. Kurssi sisältää mm.<br />
* perehdytyksen tutortoimintaan<br />
*muilta paikkakunnilta tulleiden lukio-opiskelijoiden tutustuttaminen <strong>Ähtäri</strong>n<br />
lukioon<br />
* motivaatiovaikeuksia kokevien opiskelijoiden tukeminen<br />
* oppilaskunnan hallituksen toiminnan tukeminen<br />
* lukiomarkkinointi<br />
15.21 MUUT SOVELTAVAT OPINNOT<br />
Koulukohtainen soveltava kurssi<br />
MUU17 Kotitalousdiplomikurssi<br />
Kurssin tavoitteena on käytännön työtaitojen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä<br />
tiedon hankinta- ja käsittelytaitojen oppiminen.<br />
Opetus toteutetaan Koulutuskeskus Sedu <strong>Ähtäri</strong> Koulutiellä. Kirjallisen osion arvioinnista<br />
vastaa myös lukion äidinkielen opettaja.<br />
Sisältö voidaan räätälöidä opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan, esim. ravitsemus<br />
ja ruokakulttuuri sekä/tai kodinhoito.<br />
Kurssi sisältää päättötyön, joka voi olla esim. juhlien järjestäminen.<br />
Muita <strong>Ähtäri</strong>n lukion opetussuunnitelmaan liittyviä soveltavia kursseja ovat mm. kotitalousdiplomikurssi,<br />
eri oppiainerajat ylittävät kurssit sekä muiden oppilaitosten tai kansainvälisten yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa toteutetut kurssit.<br />
16 ÄHTÄRIN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA TOIMINTAPERIAATTEET<br />
Tavoitteet<br />
Järjestyssääntöjen ja toimintaperiaatteiden tarkoituksena on taata kouluyhteisön jäsenille oikeusturva,<br />
työrauha sekä miellyttävä ja turvallinen työympäristö.<br />
Koulualue, kouluaika ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvä tilaisuus<br />
1. Koulualue on koulun tontti.<br />
2. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä sekä erikseen sovitut koulujen kerhoajat.<br />
3. Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulun tai oppilaskunnan järjestämä<br />
tilaisuus varsinaisen kouluajan ulkopuolella, joko koulussa tai kouluajan ulkopuolella.<br />
Päivittäinen työskentely<br />
1. Opettajat ja oppilaat kokoontuvat klo 8.55 luokkiin päivänavaukseen. Päivänavauksessa ovat<br />
velvollisia olemaan kaikki ne opettajat ja oppilaat, joilla on päivänavausta seuraava oppitunti, ellei<br />
heitä ole vapautettu uskonnonvapauslain perusteella uskonnon opetuksesta.<br />
2. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksen aikataulun mukaan.<br />
3. Välitunnit suositellaan vietettäväksi ulkona. Oppilas voi poistua koulun alueelta omalla vastuullaan.
47<br />
4. Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Kouluyhteisön jäsenet ovat velvollisia korvaamaan<br />
koulun omaisuudelle tahallaan tai tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingot. Aiheutuneesta<br />
vahingosta on ilmoitettava välittömästi rehtorille, jollekin opettajalle tai kiinteistönhoitajalle.<br />
5. Kouluyhteisön jäsenten on pidettävä koulualue siistinä.<br />
6. Tapaturman sattuessa on siitä ilmoitettava välittömästi terveydenhoitajalle, rehtorille tai lähimmälle<br />
opettajalle ja annettava mahdollisuuksien mukaan ensiapu.<br />
7. Jos opiskelija tarvitsee vapautusta oppitunnista tai koulupäivästä, hänen on haettava siihen lupa<br />
lukuvuositiedotteen ohjeiden mukaan. Poissaoloista on annettava selvitys.<br />
Koulun perinteiden vaaliminen<br />
Oppilaskunnalla on oikeus järjestää koulupäivinä ennalta sovitusti koulun perinteisiin liittyvää oppitunneista<br />
poikkeavaa ohjelmaa seuraavasti:<br />
1. Oppilaskunnan yleiskokous, 1 h: oppilaskunnan hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan vaali<br />
sekä muut asiat.<br />
2. Alkajien kastajaiset ja orjamarkkinat, 2 h ensimmäisen koeviikon jälkeen.<br />
3. Vanhan ja uuden hallituksen ruokailukokous.<br />
4. Puurojuhla syyslukukauden päätteeksi.<br />
5. Potkiaiset penkinpainajaisia edeltävänä iltana.<br />
6. Penkinpainajaiset<br />
7. Wanhain tanssit penkkaripäivän iltana ja seuraavana päivänä.<br />
8. Jalkapallo-ottelu alkajat vs jatkajat viimeisen koeviikon jälkeen<br />
9. Ällistock lakkiaisia edeltävänä perjantaina.<br />
Koulun puitteissa tapahtuva vapaa-ajan toiminta<br />
1. Koulun järjestyssääntöjä noudatetaan soveltuvin osin myös koulun tiloissa pidettävissä oppilaiden<br />
vapaa-ajan tilaisuuksissa. Järjestävä yhteisö vastaa omasta tilaisuudestaan.<br />
Koulun tiloja luovutetaan varsinaisen kouluajan ulkopuolella ensisijaisesti oppilaiden vapaa-ajan<br />
harrastuksiin. Säännöllisistä käyttövuoroista laaditaan lukuvuosittain varauslistat.<br />
2. Koulun teknisten laitteiden ja tilojen käytöstä on sovittava asianomaisen opettajan/rehtorin kanssa.<br />
3. Oppilailla on lain sallimissa rajoissa oikeus muodostaa koulu- ja ryhmäkohtaisia yhdistyksiä ja<br />
järjestöjä. Ne voivat liittyä valtakunnallisiin, alueellisiin tai paikallisiin organisaatioihin.<br />
4. Oppilaat saavat julkaista ja levittää painotuotteita ja muuta tiedotusmateriaalia, mikäli se ei haittaa<br />
koulun työrauhaa. Luokkahuone on luokan yhteinen tila, jossa voidaan pitää vain kyseiseen oppiaineeseen<br />
liittyvää materiaalia.<br />
Kaupallista tai yleisiin poliittisiin vaaleihin liittyvää mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista tai<br />
levittää.<br />
Työrauhan ylläpitäminen<br />
1. Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella käytöksellä pyrkiä edistämään koulun työrauhaa.<br />
2. Oppilasta voidaan rangaista, jos hän rikkoo järjestyssääntöjä tai käyttäytyy epäasiallisesti.<br />
Koulun oikeus käyttää rankaisuvaltaa rajoittuu tapauksiin, jotka on tehty kouluaikana tai koulunkäyntiin<br />
välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa.<br />
3. Opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään jäljellä olevan oppitunnin<br />
ajaksi.<br />
4. Mikäli oppilas rikkoo järjestyssääntöjä, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä oppilaan kotiin.<br />
Tupakointi ja päihteet<br />
1. Kouluyhteisön jäsen ei saa tuoda koulun alueelle huumeita tai päihteitä eikä olla niiden vaikutuksen<br />
alaisena koulussa tai koulun tilaisuuksissa.<br />
2. Tupakanpoltto on koulualueella kielletty.
48<br />
Oppilaan oikeusturva<br />
1. Oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön sekä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen<br />
ja opinto-ohjaukseen.<br />
2. Oppilaalla on oikeus tulla asiallisesti ja tasapuolisesti kohdelluksi.<br />
Mikäli oppilas katsoo em. oikeusturvaansa loukatun, hän voi ilmoittaa siitä rehtorille, oppilaskunnan<br />
ohjaavalle opettajalle / ryhmänohjaajalle suoraan tai ryhmänsä luottamusoppilaan kautta. Asian<br />
sovitteluun/neuvotteluun voivat tarvittaessa osallistua asianosaisten lisäksi ryhmänohjaaja, oppilaskunnan<br />
ohjaava opettaja, rehtori, luottamusoppilas ja oppilaskunnan hallitus. Tarvittaessa asia voidaan<br />
viedä oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Kaikkia asian käsittelyyn osallistuvia sitoo ehdoton<br />
vaitiolovelvollisuus.<br />
Kodin ja koulun yhteistyö<br />
Oppilaiden huoltajia informoidaan tärkeimmistä koulunkäyntiin liittyvistä asioista Wilmassa ja<br />
vanhempainilloissa. Oppilailta perittäviin retki- ym. maksuihin on oltava vanhempien lupa.
Change language