Yksittäisen kuvan geometrisista ominaisuuksista - Fotogrammetrian ...

c
c
c
2
2
pl
pn
x
0
x
n
y
0
y
n
2
2
pl
' pV1
x
0
x
V 1 y0
y
V 1
2
pl
'' pV
x
x
y y
2
2
0
V 2
0
V 2
, (5 a,b,c)
missä x 0
, y 0
on kuvan pääpiste, n
y n
ovat horisontilla sijaitsevat katoamispisteet [11] [2] (kuva 3).
x , kuvan nadiiripiste ja x y sekä x V
y
V 1
,
V1
2
,
V 2
Tarkkuus paranee, kun otetaan näiden kolmen tuloksen keskiarvo. Lisäksi on löydettävissä
kuvalta esimerkiksi seuraavia yhteyksiä (kuva 1):
pv
c
tan 1
(6)
pl
c
tan
(7)
c il sinil
cos
(8)
pi
c
tan
(9)
2
pn
c pn
tan. tan
(10)
[11]
2.4 Todellinen ja näkyvä horisontti
Todellinen horisontti eli kuvahorisontti ei fyysisesti näy kuvalla, mutta on määritettävissä.
Todellinen horisontti kuvalla on kameran projektiokeskuksen kautta kulkevan vaakasuoran
tason ja kuvan välinen leikkaus (kuva 1).
Näkyvä horisontti on kuvatasolla alempana kuin todellinen horisontti ja voi osua kuvaalueelle,
jos kuvan kallistuskulma on riittävän suuri. Näkyvä horisontti ei ole suora viiva
vaan kaareva, koska maa on pyöreä. Todellisen ja näkyvän horisontin eron suuruus on
riippuvainen kameran projektiokeskuksen korkeudesta. Poikkeaman horisonttien välille
aiheuttaa maankaarevuus sekä refraktio eli säteen taipuminen ilmakehässä. Näistä on
kerrottu enemmän kappaleissa 3.2 sekä 3.3.
Orientoinniltaan tunnetun kuvan todellisen horisontin yhtälö voidaan kirjoittaa:
(
0 12 23 22 13
0 21 13 11 23 12 21 11 22
x x
)( r r r
r ) (
y y
)( r r r
r ) c
( r r r
r ) 0 , (11)
joten suoran kulmakerroin on
r12
r23
r
22r13
k
tan
. (12)
r r r
r
21 13
11
23
5