KULTTUURI JA KEHITYS - Kepa
KULTTUURI JA KEHITYS - Kepa
KULTTUURI JA KEHITYS - Kepa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tomerkkien kirjaamisessa ja niiden kuivaamisessa<br />
museonäytteiksi. Sillä välin tansanialainen<br />
kumppanimme kasvitieteilijä Leonard Mwasumbi<br />
kierteli kylien kujilla ja kapakoissa luomassa<br />
suhteita ja etsimässä seuraavaksi päiväksi<br />
sopivia informantteja.<br />
Nyt kun olemme keränneet sienimuseoon toista<br />
tuhatta sieninäytettä ja haastatelleet yli sataa<br />
henkilöä 35 kansasta, voimme vakuuttaa, että<br />
Tansaniassa on vankka sienenkäyttöperinne.<br />
Sieniä arvostetaan herkkuruokana, osittain varmaan<br />
siksi, että ne ilmestyvät sadekauden alussa,<br />
kun viljelykasvien varastot ovat lähes lopussa<br />
ja uutta satoa ollaan vasta kylvämässä.<br />
Syötäväksi hyväksyttävät lajit vaihtelevat alueittain<br />
ja kansoittain. Eräät, esimerkiksi chaggat,<br />
merut ja maasait, eivät syö sieniä lainkaan.<br />
Ihmiset tunnistivat tavallisesti kolmesta<br />
seitsemään sienilajia, mutta paras haastateltavamme<br />
osasi niitä 28.<br />
Syötävät lajit<br />
Vuoristoseuduilla syödään enimmäkseen puuta<br />
lahottavia sieniä kuten vinokkaita, mesisieniä,<br />
puunkorvia ja jopa nahkamaisia kääpiä. Miombolla<br />
taas puiden juurisienet ovat yleisiä ja siellä<br />
kerätään mm. rouskuja, haperoita, kärpässieniä<br />
ja kantarelleja, joita siellä on monta lajia, keltaisia,<br />
mustia, punaisia ja jopa kaksivärisiä. Sienisuvut<br />
ovat paljolti samoja kuin täällä pohjolassa,<br />
mutta lajit afrikkalaisia. Useimmat juurisienilajit<br />
ovat erikoistuneet tunkeutumaan juuri<br />
tiettyjen puulajien juuristoihin. Suomesta<br />
tiedämme, että esimerkiksi haavanpunikkitatti<br />
tekee yhteistyötä haavan kanssa, karvarousku<br />
koivun ja kangasrousku männyn kanssa. Tansaniassa<br />
puulajeja on satamäärin, joten juurisienienkin<br />
määrä on valtava. Vaikeaksi osoittautui<br />
sienien määritys, sillä tansanialaiset syövät<br />
ja myyvät jopa toreilla tieteelle tuntemattomia<br />
sienilajeja.<br />
Opetimme kaikille haastateltavillemme suomalaisen<br />
sienenarviointisysteemin (* = syötävä, **<br />
= hyvä, *** = erinomainen), jotta keskiarvoja<br />
laskemalla saisimme sienet<br />
paremmuusjärjestykseen. Arvioiminen ei tuottanut<br />
tansanialaisille ongelmia. Kaikkialla Tansaniassa<br />
termiittisienet saivat korkeimmat herkullisuuspisteet.<br />
Niitä on monia lajeja. Pienimmän,<br />
Termitomyces microcarpuksen, lakin läpimitta<br />
on vain parisen senttiä, kun taas Termitomyces<br />
titanicus on löytänyt tiensä Guinnesin<br />
ennätysten kirjaan maailman suurimpana<br />
sienenä. Sientenkäytön paikallisuutta kuvaa,<br />
että jokaisella kansalla oli sienille omat nimensä.<br />
Rannikon kielellä, suahililla, ei niitä juurikaan<br />
ollut, ja yleisnimi sienelle suahilissa on uyoga.<br />
Suurimman joukon, 22 paikallista nimeä kokosimme<br />
termiittisienelle Termitomyces letestui.<br />
Termiittisienet ovat termiittien viljelykasveja,<br />
joita ne ruokkivat maanalaisiin kammioihin<br />
kuljettamallaan kasvimassalla. Termiittien ruoansulatuskanava<br />
ei pysty sulattamaan selluloosaa,<br />
mutta sienet pystyvät. Sienten rihmasto<br />
pääsee synnyttämään maanpäällisiä itiöemiä<br />
vasta, kun termiittipesä hylätään. Termiittisienet<br />
ovat hyväntuoksuisia ja maukkaita suomalaisessakin<br />
suussa. Afrikkalaiset arvostavat<br />
niitä niin paljon, että jos näkevät niitä jossakin<br />
kehittymässä, peittelevät paikan risuilla ettei<br />
naapuri vain hoksaisi käydä poimimassa<br />
niitä. Itiöemät kohoavat pitkän jalkamaisen valejuuren<br />
työntäminä termiittipesän uumenista,<br />
ja tuo juurikin pyritään saamaan kokonaisuudessaan<br />
pataan pantavaksi.<br />
Sieniruoka<br />
Jos ruokasienivalikoima onkin laaja ja erilainen<br />
maan eri osassa, on sieniruoille oikeastaan<br />
vain yksi resepti. Keittiön lattialla poltettavassa<br />
nuotiossa kolmen kiven varassa on kattila,<br />
jonka pohjalle kunkin senhetkisen varallisuustilanteen<br />
mukaan kaadetaan joko vettä tai öljyä.<br />
Tässä öljyssä keitetään paloiteltuja sipuleita,<br />
tomaatteja ja sieniä. Sen mukaan mitä saatavilla<br />
on, voi mukaan vielä heittää rouhittuja<br />
maapähkinöitä, kookosta tai vihanneksia. Varsinaisia<br />
mausteita ei käytetä, vain ripaus suolaa.<br />
Tämä mboga sitten syödään maissi- tai<br />
hirssipuuron, kassavan tai keittobanaanien tai<br />
hyvinä päivinä jopa riisin kanssa. Maissi ja kassava<br />
ovat ravitsemuksellisesti kovin heikkoa,<br />
yksipuolista ruokaa, mutta sienissä on paljon<br />
arvokkaita proteiineja ja kivennäisaineita.<br />
Sieniä säilötään kuivaamalla. Sadekausi ei ole<br />
jatkuvaa sateen lorotusta, vaan välillä on myös<br />
poutapäiviä. Tällöin sieniä levitetään matoille<br />
tai peltilevyille auringonpaisteeseen. Trooppinen<br />
aurinko onkin tehokas kuivaaja. Tansanialaiset<br />
ovat tehneet saman keksinnön kuin me<br />
26 <strong>KULTTUURI</strong> <strong>JA</strong> <strong>KEHITYS</strong>
Change language