MR kesÅ 2006 - Rakentaja.fi
MR kesÅ 2006 - Rakentaja.fi
MR kesÅ 2006 - Rakentaja.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Hinta 6,50 €<br />
Kesä 2005<br />
1
Aurinko ampuu kultanuoliaan<br />
– Nauttikaa ihmiset auringosta ja valosta, siinä viestini suomalaisille,<br />
sanoi tapakouluttaja Kaarina Suonperä pariinkin<br />
otteeseen istuessamme aurinkoisena – totta kai – toukokuun<br />
lopun iltapäivänä Helsingin Kaupunginpuutarhan<br />
valkealla penkillä. – Olen syntynyt heinäkuussa ja siis kesän<br />
lapsi. Alan elää valoisien päivien ja iltojen myötä poimien<br />
auringon valon ja lämmön voimaa energiavarastooni. Aivan<br />
kuten pihalla tai parvekkeella sateessa värjöttelevä kukkanen,<br />
jolle yksikin aurinkoinen päivä lataa kasvua ja kääntymistä<br />
auringon suuntaan.<br />
Aurinko on positiivinen<br />
asia, jota kuvastavat<br />
monet mietteetkin:<br />
Aurinko – hyvä kello,<br />
Joka päivä uusi aurinko,<br />
Aurinko paistaa niin hyville<br />
kuin pahoillekin. Ja<br />
kuinka osuva onkaan:<br />
Aurinko ampuu kultanuoliaan.<br />
– Uskon, että lähes<br />
kaikki suomalaiset nauttivat<br />
ainakin alkukesän<br />
auringosta ja siksipä huvittaakin,<br />
kun joku jo<br />
toukokuussa tuskailee<br />
kuumuutta hakien varjoa,<br />
naurahtaa Suonperä<br />
jatkaen: – Tulin viime viikolla<br />
junalla Tampereelta<br />
Helsinkiin ja istuin tietysti<br />
auringon puolelle<br />
antaen auringon lämmittää<br />
poskiani. Pian<br />
kuitenkin vastapäiselle<br />
penkille istui totinen ja<br />
puhumaton kanssamatkustaja,<br />
joka veti oikopäätä<br />
kaihtimen alas sen<br />
kummemmin kenenkään<br />
mielipidettä kysymästä.<br />
– Kun sitten poistuin<br />
junasta Pasilassa,<br />
toivotin hyvää matkan<br />
jatkoa, enkä malttanut<br />
olla lisäämättä: Teillä oli<br />
maailman lyhin kesä!<br />
– Ulkomaalaisille Suomen valoisa kesä on jatkuva hämmästyksen<br />
aihe. Kuinka me voimme ylipäätään nukkua? Itse<br />
en ole koskaan hankkinut pimennysverhoja, annan valon<br />
tulla ja pimeinä aikoina nautin vaikka tähdistä. – Minulla<br />
aurinko on syvällä sisälläni jossain. Äitinikin kertoi, että<br />
lisäsin jo kaksivuotiaasta saakka piirustuksiini aina auringon,<br />
sanoo valon lapsi Kaarina Suonperä. Ja kuin auringon<br />
innoittamana huudahtaa vielä näkymättömille lukijoille: –<br />
Heittäkää synkät talvivaatteet pois ja heittäytykää kesään,<br />
pukeutukaa rennosti, ottakaa sukat pois, puhukaa tuntemat-<br />
Milloin aurinko tahtoo,<br />
hymyilee maan päällä kaikki, mikä siinä on.<br />
- Frans Eemil Sillanpää<br />
tomille, hymyilkää, viihtykää torilla. – Kääntäkää koko elämä<br />
sinne päin, mistä aurinko paistaa!<br />
– Onneksi me uskallamme hieman nauttiakin kesästä ja<br />
auringonvalosta, terasseillakin kaikki istuvat jo kohti aurinkoa.<br />
Näinhän ei aina ole ollut. – Tulin eräänä päivänä<br />
oikein hyvälle tuulelle, kun matkasin bussissa, jonka mukava<br />
kuljettaja oli käärinyt virkapaitansa hihat ylös. Hän<br />
nautti kesästä. – Jonkinlaista suomalaisten auringonkaipuuta<br />
kuvannee Pariisin muotimessuilla kuulemani; suomalaiset<br />
ostavat keväisin kaikkein<br />
eniten kukallisia paitoja,<br />
puseroita ja huiveja.<br />
Olemmehan me pitkän<br />
ja pimeän syksyn ja talven<br />
ajan kukaton kansa.<br />
Japanissa kiinnitin huomiota,<br />
että naiset käyttivät<br />
varsin paljon päivänvarjoa,<br />
mikä on varsin<br />
vierasta meidän kulttuurillemme.<br />
– Ostin sieltä<br />
itselleni hurmaavan naisellisen<br />
päivänvarjon, en<br />
suojaksi auringon säteitä<br />
vastaan kuten he, vaan<br />
symbolina romantiikalle,<br />
kuvaa Suonperä positiivista<br />
ajattelutapaansa. –<br />
Kun kesää ei valitettavasti<br />
voi säkittää, on se taltioitava<br />
muutoin. Ottakaa<br />
valokuvia, taltioikaa kesää<br />
mieliinne, hymyilkää,<br />
puhukaa, avatkaa<br />
ovia, olkaa kesäisiä! -Itse<br />
taltioin kesää pakastamalla<br />
jääkuutioihin<br />
mansikankukkia, ahomansikoita,<br />
sinisiä pikkuorvokkeja<br />
sekä lemmikinkukkia<br />
ja vaikkapa<br />
ketunleipiä. Kaamosajan<br />
booliin laitettuna kesän<br />
muistot, tunteet ja auringonvalo<br />
pulpahtavat<br />
mieleen.<br />
– Kotonamme on tärkeintä<br />
isot ikkunat, joista näkee linnut, veden, auringon,<br />
luonnon. Haluan, että valo tulee sisälle, joka ei kylläkään<br />
tee pelkästään hyvää sinisille verhouksilleni. Sinisyydestä<br />
en luovu, kun olen sen kanssa lähes koko elämäni elänyt. Ei<br />
minua saa mustaa sateenvarjoakaan tai sadetakkia ostamaan.<br />
Ne ovat aina olleet värikkäitä vastakohtana sateen harmaudelle.<br />
Kun aurinko paistaa aamulla, tiedän, että siitä tulee<br />
hyvä päivä, kuvaa Kaarina Suonperä suhdettaan aurinkoon<br />
toivoen ihmisten muistavan, että vaikka auringonpaiste on<br />
ilmaista, siitä kannattaa nauttia!<br />
2
Sisällysluettelo<br />
Lauri Ratia 60 vuotta:<br />
Elämää takana, elämä edessä .................................. 4<br />
Auringosta apua energiansäästöön......................... 6<br />
Toimiva kuivatus pitää perustukset kunnossa ........ 8<br />
Valokatteella varmistat kesän grillijuhlat .............. 10<br />
Keraamisilla laatoilla<br />
viimeistelty ja tyylikäs terassi .............................. 12<br />
Pihan aika ............................................................ 14<br />
Aurinko ja kasvit .................................................. 16<br />
Päivänkehrästä aurinkoon .................................... 19<br />
Tavoitteena turvallisuus: Talotekniset ratkaisut<br />
vaikuttavat vuosikymmeniä ................................. 20<br />
Katajanokalle nousevassa arvokohteessa<br />
ilmanvaihtokin on huippulaatua.......................... 22<br />
1980-luvun omakotitaloon<br />
uusi ilme ja ilma .................................................. 24<br />
Uponor-imeytysmoduuleilla lisää tehoa<br />
maapuhdistamoon ............................................... 26<br />
Uponorilta vakuus käyttövesi-järjestelmälle ........ 27<br />
Tiilerin Ruukintiili<br />
on monipuolinen vaihtoehto .............................. 28<br />
Osaava asentaja tuo uuden rakentamisen ............. 31<br />
Valon ja materiaalin liitto .................................... 32<br />
Rakenna hyvän sään aikaan!................................. 34<br />
Pronssikaudesta ympäristökauteen ...................... 36<br />
Kestävä Kivitalo -palkinto<br />
Siilinjärven Vuorelaan .......................................... 39<br />
Kun aurinko ei paista ........................................... 40<br />
Ikkunoiden kaksi tehtävää<br />
– valo sisään, kylmä ulos ..................................... 42<br />
Energiaa auringosta ............................................. 44<br />
Teitpä oikein kartanon! ........................................ 46<br />
Missä aita on matalin? ......................................... 48<br />
Uusia Tuulia ......................................................... 50<br />
Kevät <strong>2006</strong> lukijatutkimuksen voittajat<br />
Starttipaketti:<br />
Tuula Moisio, Espoo<br />
Aurinkoista<br />
rakentamista!<br />
Aurinko, tuo valon ja lämmön lähde on meille poh<br />
joisen pimeyteen ja kylmyyteen tottuneille suoma<br />
laisille niin tärkeä taivaankappale, ettei sitä eteläisessä<br />
Euroopassa, Afrikasta nyt puhumattakaan, arvata. Valon<br />
ja pimeän sekä lämpimän ja kylmän vuorovaikutukset<br />
neljine vuodenaikoineen on se rikkaus, minkä maantieteellinen<br />
sijaintimme meille antaa. Voi tietysti kysyä, että onko<br />
loppusyksyn pimeydestä jotain hyötyä, onko talvella ihan<br />
pakko olla 30 asteen pakkasia ja voisiko kesällä sataa hieman<br />
vähemmän?<br />
Tänne nyt on kuitenkin asettunut tällä hetkellä yli viisi<br />
miljoonaa suomalaista metsien miestä ja viljapeltojen naista,<br />
jotka rakentavat reilut 20 000 omakotitaloa tai vapaaajanasuntoa<br />
vuosittain. Rakentaminen tapahtuu tietysti ääriolosuhteiden<br />
ehdoilla; kylmää vasten on pakko suojautua<br />
ja aika moni valitsee nykyisin kesän helteitä vastaan jäähdytysmekanismin.<br />
Aurinko antaa meille valoa, joskus niukemmin,<br />
joskus liiankin kanssa. Aurinko antaa myös lämpöä;<br />
kesän uimarannoilla iholle ja yhä kehittyneemmin laittein<br />
myös talon lämmittämiseen.<br />
Aurinko koetaan kaikin tavoin positiivisena ilmentymänä.<br />
Sanotaanhan, että “onpa sillä Maijalla aina aurinkoinen<br />
hymy”. Myös auringontarkka koetaan myönteisenä. Energiankulutus<br />
puhuttaa rakentajia ja eri lämmitystapoja mietitään<br />
yhä tarkemmin perusratkaisuja tehtäessä. Aurinko<br />
mainitaan myös aina yhteyksissä, joissa peräänkuulutetaan<br />
uusiutuviin luonnonvaroihin nojautuvia energiapoliittisia<br />
päätöksiä. Ikkunoiden teknisten ratkaisujen kehittyminen<br />
on tuottanut myös arkkitehtien pöydiltä mielenkiintoisia<br />
suunnitelmia. Isoja lasipintoja ei pelätä, eikä murehdita kuka<br />
pesee vaan nautitaan luonnonvalosta.<br />
Tämän numeron yhtenä teemana on aurinko, valo ja lämpö,<br />
joita sisäsivujen artikkeleissa lähestytään asiantuntijaartikkelein<br />
eri näkökulmista. Toivottavasti ne auttavat kohti<br />
oikeita ratkaisuja ja valintoja saadaksesi auringosta kaiken<br />
irti – itsellesi henkiseksi voimavaraksi sekä kotisi valaistukseen<br />
ja lämmittämiseen!<br />
Aurinkoisia hetkiä<br />
rakentamisessa ja<br />
asumisessa!<br />
Raimo Holopainen<br />
päätoimittaja<br />
Avainkotelo:<br />
Irene Kauramäki, Harjavalta<br />
Perushaalarit<br />
Eija Kärkkäinen, Leppävesi<br />
Kesä <strong>2006</strong> lukijatutkimus sivulla 50.<br />
3
Sanotaan, että kun mies täyttää 50 vuotta, hän kääntyy paluumatkalle. Lauri Ratian osalta<br />
tämä käännös ei tainnut tapahtua vielä hänen 60-vuotispäivillään 21. päivä toukokuuta. Hänen<br />
kohdalleen sopinee ehkä paremmin sanonta: Elämä takana, elämä edessä. Takana on nimittäin<br />
melkoisen mittava työura ja Ratialla itsellään on selkeät visiot myös tulevaisuudesta,<br />
mikä sisältää vielä pitkään aktiivisen osallistumisen suomalaisen rakentamisen kehittämiseen.<br />
Joskin aikaa tulee myös riittämään entistä enemmän vaarina olemiseen, torvensoittoon<br />
ja puutarhanhoitoon.<br />
Lauri Ratia 60 vuotta:<br />
Elämää takana,<br />
elämä edessä<br />
4
Lohja Ruduksen toimitusjohtaja<br />
DI Lauri Ratia on kulkenut pitkän<br />
tien – Suomessa ja maailmalla<br />
– ennen nykyistä tehtäväänsä merkittävän<br />
suomalaisen rakennusmateriaaliyrityksen<br />
vetäjäksi ryhtymistä.<br />
Koko työura ei ole suinkaan liittynyt<br />
rakentamiseen, jota viimeinen vuosikymmen<br />
ja myös tämä päivä vahvasti<br />
hallitsee hänen elämässään hyvän rakentamistavan<br />
puolestapuhujana ja vaikuttajana.<br />
YMPÄRISTÖ JA YKSILÖLLISYYS<br />
Kun Lauri Ratia peilaa rakentamisessa<br />
tapahtuneita muutoksia vain kymmenen<br />
vuoden perspektiivillä taaksepäin, nostaa<br />
hän muutaman keskeisen asian:<br />
– Ihmisten ympäristötietous on lisääntynyt<br />
huimasti, yksilölliset näkemykset<br />
ja toiveet oman asunnon kohdalla ovat<br />
korostuneet, elintason nousu ja korkotason<br />
oleellinen muutos rohkaisevat yhä<br />
nuorempia yhä isompiin sitoutumisiin.<br />
Negatiivisena piirteenä näen puolestaan<br />
valitusprosessien pitenemisen ja vaikutukset<br />
saattavat ulottua jopa yksittäisten<br />
omakotitalojen toteuttamisratkaisuihin ja<br />
aikatauluihin, harmittelee Ratia. Valituksen<br />
myönteisempi ilmenemä sen sijaan<br />
on vaativien asiakkaiden tuomat kehityspaineet<br />
tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseksi.<br />
Jos vielä palaan ympäristötietouteen,<br />
niin näen, että esim. omakotitalo<br />
on tulevaisuudessa helpompi myydä,<br />
jos se sijaitsee hyvässä miljöössä ja<br />
totta kai myös oman takapihan on oltava<br />
kunnossa. Ympäristöasiat ja ympäristöä<br />
suojeleva toimintatapa ovat keskeisessä<br />
asemassa myös Lohja Ruduksen päivittäistoiminnoissa.<br />
Kaiken kaikkiaan Suomessa<br />
on nyt muutenkin hyvä taito ja<br />
kyky tehdä pysyvää kaupunkikuvallista<br />
rakentamista, jossa miljöön arvokysymykset<br />
ovat kohdallaan, sanoo Ratia.<br />
UUTTA JA UHANALAISTA<br />
Elämme parhaillaan asuntorakentamisen<br />
taitekohdassa, jossa suomalaisten toiveisiin<br />
pientalotyyppisestä asumisesta palveluiden,<br />
työpaikan ja harrastusten lähellä<br />
vastataan. Uskon omakotitalorakentamisen<br />
kasvun jatkumiseen. Toinen, ihan<br />
vastakohtainen tilanne on tietysti 60- ja<br />
70-luvun kerrostalojen kunto ja tila.<br />
Korjattavaa on ja tulee olemaan, mutta<br />
onko tekijöitä. Todennäköisin ratkaisu<br />
onkin, että naapurimaista tulee korvaavaa<br />
työvoimaa, kun meidän rakentamisen<br />
käsityöntaitajatkin ovat hiljalleen eläköitymässä,<br />
ennakoi Ratia. Myös suurten<br />
ikäluokkien vanheneminen yhtä aikaa<br />
talojen kanssa, tuo muutospaineita<br />
tämän kohderyhmän asuntotarjontaan.<br />
Kolmas asuntomarkkinoita heiluttava asia<br />
on muuttoliikkeen korkea määrällinen<br />
taso kohti kaupunkeja ja kasvukeskuksia,<br />
mikä on pitänyt rakentamisen vakaana<br />
ja korkeahkolla tasolla viime vuosina.<br />
On tietysti luonnollista – mutta myös<br />
raadollista – että ihmiset liikkuvat elinehtojen<br />
perässä. Niinpä maaseudulle ja<br />
taajamiin tyhjilleen jääviä asuntoja tultaneen<br />
purkamaan tulevaisuudessa. Vaaravyöhykkeessä<br />
ovat talot, joiden arkkitehtuuria<br />
leimaa tietty pysähtyneisyyden<br />
aika. Joitakin kaupunkien ympäristösuojelunäkökohtien<br />
mukaisia taloja saatetaan<br />
sitten toisaalta säästääkin.<br />
KAKSOISASUMISTA JA ETÄTYÖTÄ<br />
-Rakentamisen ja asumisen isoja asioita<br />
ovat eläkkeelle siirtymisen myötä tuleva<br />
kaksoisasuminen. Mikä on vanhenevan<br />
väestömme asumisen painopiste<br />
akselilla kaupunkiasunto/vapaa-ajan<br />
asunto ja tuoko tämä mahdollisuuksia<br />
korjausrakentamiseen ja toisaalta uusimuotoisten<br />
vapaa-ajan kotien tuottamiseen,<br />
aprikoi Ratia. Nuoren sukupolven<br />
osalta on ihan selvä, että nuoret käyttävät<br />
yhä enemmän hyvän liikkumisen<br />
mahdollisuuksia, mikä mahdollistaa<br />
etätyön tekemisen esim. päivä viikossa<br />
kotona -periaatteella. Teknisen tason lisääntyminen<br />
kodin ohjauskeskuksineen<br />
on sekin nähtävissä oleva suuntaus. Tällaiset<br />
toiminnallisuuden turvat ja vapaudet<br />
ovat osa mainitsemaani yksilöllisyyttä<br />
ja tähän tullaan varmasti kiinnittämään<br />
enemmän huomiota. Mekin Lohja<br />
Ruduksessa olemme “saarnanneet”<br />
hyvän rakentamisen puolesta ja olemme<br />
aina pitäneet maksimaalista joustomahdollisuutta<br />
tärkeänä. Kivitalorakentaminen<br />
elää nyt renessanssissa. Trendi<br />
on, että omatoiminen rakentaminen<br />
vähenee ja ihmisille tuotetaan energiatehokkaita<br />
ja muunneltavia koteja avaimet<br />
käteen -periaatteella.<br />
OLEN KÄYTETTÄVISSÄ!<br />
Lauri Ratia ja<br />
syntymäpäivälahjaksi<br />
saatu flyygelitorvi.<br />
Varsinainen päivätyöni loppuu tietysti<br />
joskus, mutta tarjoan mielelläni 36 vuoden<br />
ammattitaitoni käytettäväksi hallitustyöskentelyssä,<br />
joka on muuttunut koko<br />
ajan enemmän ammattimaiseksi vaatien<br />
aikaa ja todellista paneutumista sekä asioihin<br />
perehtymistä, jotta voi ottaa täyden<br />
vastuun asiantuntijuudesta. Luulenpa,<br />
että voin pikku hiljaa antaa enemmän<br />
aikaa myös kahdelle pojanpojalleni<br />
vaarin roolissa. Näen myös, että tulevaisuus<br />
antaa mahdollisuuden keskittyä<br />
enemmän musiikkiin, jolla on aina ollut<br />
merkittävä osa elämästäni, joka ei tässä<br />
nyt kuitenkaan hirveästi muutu. Terveyttä<br />
tietysti toivon. Kahden asunnon<br />
loukku; omakotitalo Tapiolassa ja kesäkoti<br />
Loviisassa ratkeaa varmaan aikanaan,<br />
sillä niin mukavaa kuin puutarhahoito<br />
onkin, yksi riittää jossain vaiheessa. Ratkaisuun<br />
tietysti vaikuttaa se, että torvensoitolle<br />
löytyy yhtä luontainen paikka<br />
kuin omakotitalo. Trumpettia kun ei voi<br />
hiljaa soittaa, sanoo musikantti Ratia. Kun<br />
nyt kuitenkin olen vielä täysillä ennen<br />
kaikkea teollisuusmies, niin lähettäisin<br />
kodin hankkijoille terveisinä: – Olkaa<br />
vaativia asiakkaita. Se hyödyntää kaikkia,<br />
sillä se pakottaa uuden luomiseen!<br />
AIKAISEMPIA TYÖTEHTÄVIÄ:<br />
– Stora Enso Oyj, kehitysinsinööri<br />
– UPM-Kymmene Oyj, myyntijohtaja<br />
– Nokia Inc., USA, toimitusjohtaja<br />
– Nokia Oyj, yrityssuunnittelujohtaja<br />
– Euroventures Nordica, partner<br />
– Kone Oyj, aluejohtaja<br />
– Euroc Abp, betoni- ja kiviainesteollisuus,<br />
toimitusjohtaja<br />
– Scancem International ANS, sementtiteollisuus,<br />
varatoimitusjohtaja<br />
LUOTTAMUSTOIMET:<br />
– Olvi Oyj, hallituksen jäsen<br />
– Tecnomen Oyj, hallituksen puheenjohtaja<br />
– Paloheimo Oy, hallituksen jäsen<br />
– Kemira Grow How Oyj, hallituksen<br />
varapuheenjohtaja<br />
– Rakennusteollisuus RT ry, hallituksen<br />
jäsen<br />
5
Auringosta apua<br />
energiansäästöön<br />
Parhaillaan on Ympäristöministeriössä valmisteilla lakiesitys<br />
sekä sitä täydentävä asetus, jossa määritellään talojen<br />
energiamerkintää koskevat asiat. Jokainen uusi talo<br />
on energiamerkittävä kun taloa myydään tai vuokrataan.<br />
Energiamerkkiin vaikuttaa tehokkaasti eristetyn vaipan<br />
ohella myös auringosta saatava ilmainen energia. Tehokkaalla<br />
eristyksellä voidaan energiankulutus puolittaa,<br />
mutta siitä eteenpäin säästöjä haettaessa otetaan aurinko<br />
entistä enemmän mukaan tuomaan energiaa.<br />
Teksti: Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy Ab<br />
EU:n direktiiviin perustuva energiamerkintä tulee koskemaan<br />
lain voimaantulon jälkeen kaikkia yli 50 m 2<br />
lämmitettäviä uusia rakennuksia, joita käytetään yli<br />
neljä kuukautta vuodessa. Pientaloissa ja 6 asuntoa tai pienemmissä<br />
asuintaloissa energiamerkki määritellään laskemalla.<br />
Laskennan tuloksena talo saa energiamerkin tunnuksena<br />
kirjaimen A - G, kuten kodin koneissa on ollut käytäntö<br />
jo vuosia. Energiamerkin laskennassa eniten lopputulokseen<br />
vaikuttaa hyvin lämmöneristetty ja ilmatiivis ulkovaippa<br />
ikkunoineen ja ovineen. Mukaan lasketaan myös ilmanvaihdon<br />
lämmöntalteenotolla saatu energiansäästö sekä lämpimän<br />
veden aiheuttama energiankulutus. Laskennassa huomioidaan<br />
myös se lämmöksi muuttuva energia, joka tulee<br />
kodinkoneista, valaisimista sekä talon asukkaista. Mukaan<br />
otetaan myös auringon tuottama ja lämmityksessä hyödyksi<br />
saatava energia.<br />
SUUNNITTELIJA OTTAA AURINGON<br />
MUKAAN LÄMMITYKSEEN<br />
Auringon energia on saasteeton ja loppumaton ihmiskunnan<br />
iällä mitaten ja niinpä se kannattaa ottaa osaksi talon<br />
lämmöntuotantoa. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää<br />
monin tavoin. Talon pohjasuunnittelussa huoneet ja ikkunat<br />
sijoitetaan niiden tilojen osalta auringon puolelle, jossa<br />
6
Pietarsaaren asuntomessuille rakennettu IEA 5 talo kuluttaa lämmitysenergiaa vain n. 20 % verrattuna tavalliseen uuteen pientaloon. Talossa<br />
hyödynnetään auringon lämpöä kerääjillä sekä maalämpönä.<br />
halutaan eniten auringon valosta ja lämmöstä hyötyä. Näitä<br />
ovat yleensä oleskelutilat. Makuuhuoneet sijoitetaan<br />
yleensä viileämmälle varjon puolelle. Ikkunoiden koolla ja<br />
suuntauksella vaikutetaan kuinka paljon auringon energiaa<br />
sisälle taloon halutaan. Lämmitykseen aurinkoenergiaa hyödynnetään<br />
parhaiten aikaisin keväällä ja syksyn viilentyessä.<br />
Kesän helteillä on huomioitava myös liialliselta auringolta<br />
suojautuminen. Se tapahtuu parhaiten ulkopuolisilla<br />
markiiseilla varjostamalla. Markiisi on helppo avata ja sulkea<br />
ja näkymät ikkunasta kuitenkin aina säilyvät.<br />
RAKENTEET VARAAVAT AURINGON LÄMPÖÄ<br />
Päivällä aurinko lämmittää talon rakenteita, jotka sitten hiljalleen<br />
luovuttavat lämpöä auringon painuttua mailleen.<br />
Parhaiten lämpöä varaavat raskaat rakenteet. Puutaloissa tällaisia<br />
rakenteita ovat muuratut tulisijat ja piiput, maanvarainen<br />
betonilaatta sekä tiiliverhous ulkopintana. Kun ulkoverhouksena<br />
on tiili tai muu raskas julkisivumateriaali,<br />
se varaa päivällä auringon valosta lämpöä ja illalla auringon<br />
laskettua ja sään jäähtyessä muodostaa rakenteen ulkoosaan<br />
“lämpöpatjan”. Tämä vähentää vaipan läpi lämmönjohtumista.<br />
Varaavan pinnan väri vaikuttaa erittäin paljon<br />
varauskykyyn. Tummahko tiili varaa lämpöä paljon enemmän<br />
kuin vaalea tiili.<br />
TEKNIIKALLA LÄMPÖÄ AURINGOSTA<br />
Lämpimän veden vaatima energia edustaa merkittävää osaa<br />
talon energiankulutuksesta. Veden lämmittämiseen on kehitetty<br />
jo kauan käytössä olleita aurinkokerääjiä. Niillä saadaan<br />
hoidettua pääosa veden lämmityksen energiasta kesäaikaan,<br />
jolloin varsinaista talon lämmitystä ei tarvita. Aurinkokerääjät<br />
voidaan yhdistää talon muuhun lämminvesijärjestelmään<br />
ja lämminvesivaraajaan.<br />
Myös maalämpö on aurinkoenergiaa. Maahan, veteen tai<br />
kallioon on varastoitunut paljon energiaa ja maalämpöpumppujen<br />
avulla voidaan pääosa talon tarvitsemasta energiasta<br />
saada maaperästä. Tietysti laitteet vaativat jonkin verran<br />
verkosta ostettua energiaa toimiakseen, mutta hyötysuhde<br />
on joka tapauksessa erittäin hyvä. Mitä isompi on<br />
lämmitettävä talo, sitä edullisempi on maalämpö. Pienessä<br />
talossa suuret alkuinvestoinnit rasittavat taloudellista kannattavuutta.<br />
Energialähteiden ehtyessä ja energian hinnan kohotessa,<br />
joudutaan jatkossa hyödyntämään enemmän auringon energiaa.<br />
Mutta vielä pitkälle pärjäämme, jos talot rakennetaan<br />
MOTIVA:n suositusten mukaan vähän energiaa kuluttaviksi.<br />
7
Talon rakentaminen alkaa pohjatöistä ja perustuksista. Samalla tulevat eteen<br />
myös ensimmäiset putkityöt, eli salaojituksen sekä sadevesiputkistojen asentaminen.<br />
Putkistojen tehtävänä on estää maaperään imeytyneen kosteuden<br />
kulkeutuminen talon perustuksiin ja rakenteisiin.<br />
Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />
Toimiva kuivatus pitää<br />
perustukset kunnossa<br />
8
Kuivatusjärjestelmän tärkeydestä<br />
kertoo se tosiasia, että normaalikokoisen<br />
pientalon katolta<br />
valuu vuodessa keskimäärin 50-100<br />
m 3 sade- ja sulamisvesiä. Jos maaperä<br />
on heikosti vettä läpäisevää, eikä vesiä<br />
johdeta asianmukaisesti pois, kosteuden<br />
aiheuttamien home- ja routavaurioiden<br />
mahdollisuus kasvaa huomattavasti.<br />
Kuivatusjärjestelmän osuus rakentamisen<br />
kokonaiskustannuksista on<br />
häviävän pieni. Säästäminen käyttämällä<br />
tarkoitukseen soveltumattomia tuotteita<br />
tai muista materiaaleista tinkimällä<br />
voi aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja.<br />
Hyvä suunnitelma ja laadukas toteutus<br />
on aina edullisin vaihtoehto.<br />
Kuivatusjärjestelmä koostuu kahdesta<br />
osasta; perustusten salaojituksesta sekä<br />
piha-alueiden kuivatuksesta huolehtivasta<br />
sadevesiviemäröinnistä. Sekä salaojat<br />
että katolta valuvat sadevedet<br />
keräävä sadevesiviemäri johdetaan sadevesikaivoon<br />
ja sieltä edelleen joko<br />
kunnalliseen viemäriin tai haja-asutusalueella<br />
muulla tavoin riittävän kauas<br />
itse rakennuksesta. Uusissa rakennuksissa<br />
kuivatusjärjestelmän suunnittelu<br />
ja toteutus sujuu yleensä helposti. Salaojat<br />
voidaan asentaa perustusten valamisen<br />
jälkeen, kaivannothan ovat silloin<br />
vielä valmiiksi auki. Vanhojen rakennusten<br />
kuivatusjärjestelmää korjattaessa<br />
kannattaa huolehtia myös perustusten<br />
kosteuserityksen uusimisesta.<br />
RAKENTAMISESSA MONTA<br />
HUOMIOITAVAA SEIKKAA<br />
Tekniseen salaojitukseen tarkoitetut<br />
tuplaseinämäiset putket kestävät maan<br />
aiheuttaman paineen ilman muodonmuutoksia.<br />
Putken sisäpinta on sileä,<br />
jolloin sen virtaama säilyy, eivätkä veden<br />
mukana mahdollisesti kulkeutuvat<br />
ainekset pääse tukkimaan putkea.<br />
Jämäkkä putki on myös helppo ja nopea<br />
asentaa. Pelloille tarkoitetut ns.<br />
kurkkuputket eivät ole oikea ratkaisu<br />
arvokkaan rakennuksen suojaksi. Salaojia<br />
on myös huollettava aika ajoin.<br />
Putkistojen huuhtelu tehdään rakennuksen<br />
nurkille asennettujen kaivojen<br />
kautta. Putkistojen ohella on hyvä kiinnittää<br />
huomiota myös käytettävään<br />
maa-ainekseen. Jotta salaojitus täyttäisi<br />
tehtävänsä kunnialla, varmistetaan se<br />
käyttämällä sopivan karkeaa salaojasoraa.<br />
Liian hienojakoinen aines kulkeutuu<br />
helposti veden mukana putkeen ja<br />
saattaa aiheuttaa häiriöitä veden virtaukselle.<br />
Se voi myös tukkia salaojaputken<br />
reikiä, jolloin salaojan teho laskee.<br />
Jos ränneistä valuva vesi tulee suoraan<br />
maahan, joutuu asianmukainenkin<br />
salaojitus lujille. Tässä tilanteessa<br />
erilaisilla kouruilla toteutetut ratkaisut<br />
ovat yleensä riittämättömiä. Vesimassat<br />
siirtyvät ehkä vain muutaman metrin<br />
päähän rakennuksesta, ja seurauksena<br />
voi olla piha-alueen lammikoitumista<br />
sekä ajan mittaan itse rakennukselle<br />
aiheutuvia kosteusvaurioita.<br />
KOKO KUIVATUSJÄRJESTELMÄ<br />
YHDESTÄ PAKETISTA<br />
Kuivatusjärjestelmän suunnittelun ja<br />
hankinnan helpottamiseksi Uponor on<br />
suunnitellut valmiin paketin pientalojen<br />
salaoja- ja sadevesiviemäröintiin.<br />
Paketissa olevien tarvikkeiden määrä<br />
vastaa keskikokoisen omakotitalon tarpeita.<br />
Uponor-perusvesiputkistopaketti<br />
sisältää salaoja- ja sadevesiviemärit liitosyhteineen,<br />
rännikaivot, salaojien<br />
tarkastuskaivot sekä perusvesikaivon<br />
pallopadotusventtiileineen.<br />
Paketin salaojaputkina on tuplaseinämäinen<br />
Uponor-salaojaputki. Putki on<br />
suunniteltu erityisesti tekniseen salaojitukseen<br />
ja sen rengasjäykkyys kestää<br />
maan aiheuttaman paineen muuttumattomana.<br />
Ympäri rei’itettynä se<br />
kerää maassa olevan veden tehokkaasti.<br />
Kannella varustettujen salaojien tarkastuskaivojen<br />
kautta putkisto on tarvittaessa<br />
helppo huuhdella.<br />
Katolta valuva vesi kerätään Uponorrännikaivoilla<br />
ja johdetaan sadevesiviemäreinä<br />
toimivien Uponor-sadevesiputkien<br />
avulla perusvesikaivoon. Kaivoon<br />
johdetaan sekä salaojista että sadevesiviemäristä<br />
tulevat vedet. Kaivo<br />
on varustettu pallopadotusventtiilillä,<br />
joka estää kaivoon tulevien sadevesien<br />
joutumisen salaojaan.<br />
Perusvesiputkistopaketin sisältö<br />
– Uponor-sadevesi PP-putket ø 110/95 x 3 m 20 kpl<br />
– Uponor-salaojaputket ø 110/95 x 3 m 30 kpl<br />
– Uponor-kaksoismuhvit ø 110 6 kpl<br />
– Uponor-taipuisat kulmayhteet ø 110 10 kpl<br />
– Uponor-taipuisat haarayhteet ø 110 6 kpl<br />
– Uponor-tiivisteet ø 110 25 kpl<br />
– Uponor-rännikaivo ø 110 4 kpl<br />
– Uponor 315 -salaojakaivo kansineen 4 kpl<br />
– Uponor-sadevesikaivo 560/150 1 kpl<br />
– nousuputki ø 400 x 1 m 1 kpl<br />
– RST-kansi 1 kpl<br />
– Pallopadotusventtiili + läpivientitiiviste ø 110 1 kpl<br />
Paketin tarvikkeet riittävät keskikokoisen omakotitalon tarpeisiin.<br />
Paketin hintaetu yksittäin hankittuihin osiin verrattuna on huomattava.<br />
Asennuksessa tarvittavia suodatinkankaita sekä routaeristyslevyjä<br />
on saatavissa kaikista rautakaupoista.<br />
Lisätietoja kuivatusjärjestelmän tuotteista, asentamisesta sekä huollosta löydät Uponorin internet-sivuilta osoitteesta<br />
www.uponor.<strong>fi</strong>.<br />
9
Grillijuhlat omassa grillikatoksessa on olennainen osa kesän viettoa. Valitsemalla<br />
katokseesi valokatteen, voit nauttia kesäillasta ulkona grillaten<br />
vaikka sadekuuro yllättäisi! Valokate suojaa sateelta, mutta päästää<br />
valonsäteet sisään aurinkoisella säällä. Fastlock Uni on täysin tiivis ja kaunis<br />
katevaihtoehto kaikenlaisiin piharakennuksiin kuten autokatokseen,<br />
huvimajaan tai grillikatokseen – kotipihaan tai mökille.<br />
Teksti ja kuvat: Icopal Oy<br />
Valokatteella varmistat<br />
kesän grillijuhlat<br />
10
Fastlock Uni valmistetaan kestävästä, kirkkaasta polykarbonaatista.<br />
Erikseen tilaamalla valokatetta on saatavana<br />
myös valkoisena. Fastlock Uni on materiaaliltaan<br />
taipuisaa ja antaa siten mahdollisuuden myös kaareviin<br />
katosratkaisuihin. Kate kootaan 20 cm leveistä levyistä<br />
joita on saatavana useina eri varastopituuksina kolmen ja<br />
kuuden metrin välillä. Jälleenmyyjältä erikseen tilaamalla<br />
saat katepalat juuri sen mittaisina kuin haluat, myös yli<br />
kuuden metrin pituisina levyinä.<br />
Fastlock Unin asentaminen on helppoa ja turvallista. Levyt<br />
liitetään toisiinsa painamalla reunojen putkisaumat yhteen,<br />
joten läpireikiä ei tarvita. Kiinnitys tapahtuu katteen<br />
alapuolelta. Pienet katteet voidaan koota valmiiksi maassa<br />
ennen paikalleen kiinnittämistä. Kiinnityssaumat ovat tiiviit<br />
ja muotoiltu siten ettei lika pääse saumakohtien väliin,<br />
lisäksi materiaalin liukas pinta on helppo pitää puhtaana.<br />
Katteessa on myös vahva UV-suoja, joten se ei haurastu<br />
auringonpaisteessakaan ja valokatteen kirkas väri säilyy kauniina<br />
vuodesta toiseen!<br />
FASTLOCK CANOPY –<br />
HELPPO TAPA TEHDÄ NÄYTTÄVÄ OVIKATOS<br />
Fastlock Uni -valokatteesta on nyt saatavana myös valmis<br />
ovikatospakkaus tarvikkeineen. Fastlock Canopy-kokonaisuuteen<br />
kuuluu katokseen tarvittava määrä valokatetta, katoksen<br />
rakenteet sekä kiinnikkeet. Fastlock Canopy on rakenteeltaan<br />
kevyt, joten se on helppo asentaa paikalleen.<br />
Kun teet ovikatoksen Fastlock Canopystä ja katat grillikatoksesi<br />
Fastlock Unilla, saat tyylikkään yhtenäisen linjan<br />
pihapiiriisi! Icopalin Fastlock Uni -valokatteelle myönnetään<br />
kymmenen vuoden takuu.<br />
Lisätietoja: www.icopal.<strong>fi</strong><br />
11
Keraamisilla laatoilla<br />
viimeistelty ja tyylikäs terassi<br />
Pihaterassien suunnittelussa on hyvä huomioida paitsi viihtyisyys myös käytännöllisyys sekä yhtenäinen ilme muun<br />
ympäristön kanssa. Keraaminen laatta on kestävä ja helppohoitoinen pintamateriaalivaihtoehto pihaterasseille ja<br />
parvekkeille, jotka likaantuvat helposti ja joutuvat suuren rasituksen kohteeksi – niillä useimmiten kuljetaan ulkojalkineissa.<br />
Mikäli terassille asennetaan lattialämmitys saadaan sille pidempi vuotuinen käyttöaika sekä lisätään<br />
tilan viihtyisyyttä.<br />
Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab<br />
Pukkilan laajassa ulkolaattamallistossa on tuotteita jokaiseen<br />
makuun ja tyylisuuntaan. Tällä hetkellä kysytyimpiä<br />
ovat ns. perinnelaatat sekä luonnonmukaiset,<br />
kivimäiset pintavaihtoehdot ja toisaalta itämainen<br />
eksotiikka.<br />
Perinnetalojen sekä mannermaishenkisten pihojen terasseille<br />
sopii hyvin mm. kevään <strong>2006</strong> uutuustuote Cotto<br />
d’Albe, joka huokuu perinteikkyyttä. Laattasarjan värit ovat<br />
kauniita rustiikin ja beigen sävyjä ja pinta on kuin ajan patinassa<br />
muodostunut. Useat laattakoot mahdollistavat mielikuvituksellisen<br />
määrän eri ladontavaihtoehtoja, joilla pintaan<br />
saadaan lisää elävyyttä.<br />
Free Line -laatat ovat kuin luotuja japanilaisen puutarhan jatkeeksi.<br />
Graal-sarjan laatoissa on kivimäinen pinta<br />
sekä luonnolliset sävyt.<br />
12
Pukkilan Cotto dÁlbe –sarjan laatat huokuvat<br />
perinteikkyyttä ja ajan patinaa.<br />
Eksoottisempaa vaikutelmaa hakevalle<br />
löytyy myös useita eri vaihtoehtoja.<br />
Pukkilan Egypt-sarjan laatoissa on nimensä<br />
mukaista tunnelmaa, tumma<br />
kivimäinen pinta ja vanhoja luolamaalauksia<br />
muistuttavat kuviot. Historiallisen<br />
kauniit laatat sopivat myös modernille<br />
terassille luomaan kontrastia.<br />
Uudessa Free Line -sarjassa huokuu<br />
puolestaan japanilaishenkisyys – tuotteet<br />
ovat kuin luotuja japanilaisen puutarhan<br />
jatkeeksi niin terasseille kuin patioillekin.<br />
Free Linen suoraviivainen<br />
selkeä kuviointi sopii myös muihin<br />
moderneihin ratkaisuihin.<br />
Mikäli haluat tuoda luonnon harmonian<br />
ja tasapainon kotiisi ja puutarhaasi,<br />
on tarjolla useita upeita tuotteita.<br />
Pukkilan Sandstone-sarjan laatoissa<br />
värin ja varjojen vaihtelu kivimäisen<br />
karhealla pinnalla muistuttaa aidosta<br />
hiekkakivestä, josta laattasarja on saanut<br />
nimensä. Sandstone-sarjan laatoilla<br />
ja niiden luonnonmukaisilla väreillä<br />
luot helposti rauhallista, minimalistista<br />
tunnelmaa. Toisaalta sarjan useat<br />
eri kokovaihtoehdot, kulmakappaleet,<br />
koristelistat ja kuviomosaiikit houkuttelevat<br />
suunnittelemaan koristeellisempiakin<br />
kokonaisuuksia. Myös Graal-sarjan<br />
laattojen kivimäinen pinta sekä harmaan<br />
ja beigen sävyt ovat kuin pala<br />
luontoa ja saavat terassin sulautumaan<br />
kauniisti ympäristöönsä.<br />
Luonnon harmoniaa ja tasapainoa<br />
Sandstone-sarjan laatoilla.<br />
Lisätietoja:<br />
Pukkila Oy Ab<br />
Pitkämäenkatu 9, PL 29, 20251 Turku<br />
puh. 0207 219 600, fax 0207 219 690<br />
www.pukkila.com<br />
Pukkila Myymälät:<br />
• Hagelstamintie 31/Tammisto,<br />
Vantaa<br />
puh 0207 219 755<br />
• Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa<br />
puh. 0207 219 770<br />
• Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja,<br />
Espoo<br />
puh. 0207 219 780<br />
• Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku<br />
puh. 0207 219 750<br />
• Lekatie 2, 90150 Oulu<br />
puh. 0207 219 765<br />
• Viinikankatu 47, 33800 Tampere<br />
puh. 0207 219 790<br />
13
Pihan ja puutarhan rakentaminen<br />
kiinnostaa suomalaisia aina<br />
enemmän. Toimivaan pihaan ja<br />
yksilölliseen puutarhaan halutaan<br />
myös panostaa.<br />
Kestävät ja kätevät pihakivetykset kasvattavat<br />
suosiotaan suomalaisten pihoilla.<br />
Oikein valituilla pintamateriaaleilla<br />
on suuri merkitys paitsi pihan<br />
kestävyyden, myös viihtyisyyden kannalta.<br />
Betonisilla pihakivillä ja laatoilla<br />
päällystetyt polut, käytävät ja muut<br />
pihan kulkureitit vähentävät myös siivouksen<br />
tarvetta sisätiloissa. Kivetyltä<br />
pihalta kulkeutuu vähemmän likaa sisätiloihin.<br />
Lähes ikuinen betonikivi sopii suomalaiseen<br />
pihaan ja kestää hyvin ilmastomme<br />
asettamat vaatimukset. Betonikiveys<br />
on myös helppo purkaa ja<br />
käyttää uudelleen.<br />
Betonikivien lisäksi pihan ja puutarhan<br />
päällysrakenteisiin voi käyttää<br />
myös monenlaisia kiviaineksia, kuten<br />
erikoiskiviä. Erityisesti luonnonmukaisten<br />
kivetysten suosio on kasvussa.<br />
Pyöreillä luonnonkivillä rakennetut<br />
kenttäkivetykset sopivatkin erittäin<br />
hyvin luonnonmukaisille pihoille.<br />
– Nykyisin pihanrakentajien ongelmana<br />
on oikeastaan erilaisten vaihtoehtojen<br />
suuri määrä. Erilaisia betonikiviä<br />
värivaihtoehtoineen on jo niin paljon,<br />
ettei niistä helposti enää valintaa<br />
tehdäkään. Yksittäinen kivi ei myöskään<br />
paljasta, miltä laaja alue samalla tuotteella<br />
päällystettynä näyttää, myyntikonttorin<br />
esimies Anette Patterson<br />
Abetonilta huomauttaa.<br />
14<br />
Pihan<br />
aika<br />
Touko-kesäkuu on parasta pihan ja puutarhan rakentamisen ja kunnostamisen<br />
aikaa. Pihakivien suomiin mahdollisuuksiin voi nyt tutustua Abetonin<br />
verkkokaupassa www.kivikauppa.<strong>fi</strong> tai uudella Kivikauppa.<strong>fi</strong> -näyttelypihalla<br />
Tuusulan Ristikiven alueella. Molemmat ovat avoinna ympäri vuorokauden.<br />
Teksti ja kuvat: Dakota Lavento<br />
IDEOITA UUDELTA<br />
NÄYTTELYPIHALTA TUUSULASSA<br />
Oriveden mustalla liuskekivellä syntyy perinteisen näköistä<br />
kivipihaa. Liuskekivi upotetaan betoniin.<br />
Oman pihan kivirakenteiden suunnittelun<br />
helpottamiseksi Abetonin Tuusulan<br />
tehtaan yhteyteen on avattu<br />
Kivikauppa.<strong>fi</strong> -näyttelypiha, jossa on<br />
miellyttävä tutustua erilaisiin kivimalleihin<br />
ja ja niiden värivaihtoehtoihin.<br />
Tilauksen voi tehdä edullisemmin itse<br />
verkossa näyttelyalueen paviljongissa<br />
tai kotona.<br />
Lähes 800 neliön näyttelyalue rakennettiin<br />
tänä keväänä ja sen suunnitteli<br />
maisemasuunnittelijaksi valmistuva<br />
Kitta Ahlroos. Kokonaisuuden rakensi<br />
Viher-Pirkka Oy.<br />
Näyttelyalueelle on rakennettu erilaisia<br />
teemapihoja, kuten Uni-, Luostari-,<br />
Kartano- ja Linna-piha. Alueella<br />
on mukava rauhassa tutkia näyttääkö<br />
oma suosikki luonnossa samalta kuin<br />
esitteessä tai netissä.<br />
Liuskekivellä päällystetty polku ja istutusalueiden<br />
reunakivet sekä muuriratkaisut<br />
antavat vinkkejä erilaisista rakennemahdollisuuksista.<br />
Sinisellä koristesoralla<br />
toteutettu vesiaihe on hauska<br />
ja lapsille turvallinen ratkaisu. Pihalta<br />
löytyy jopa maakellari.<br />
Penkeillä voi istua levähtämään, vertailemaan<br />
näkymiä ja tekemään päätöksiä.<br />
Näyttelypihaan voi käydä tutustumassa<br />
milloin vain. Sen osoite on Ristikiventie<br />
2, Tuusula. Vastaavia pienempiä<br />
Kivikauppa.<strong>fi</strong> -näyttelyitä on Abetonin<br />
tehtaiden yhteydessä ympäri<br />
Suomea.
Abetonin pihakivinäyttelyssä Tuusulassa on<br />
esillä kattava valikoima kestäviä ja käytännöllisiä<br />
malliladontoja. (yllä)<br />
Tässä turvallinen vesiaihe lapsiperheeseenkin!<br />
(oik.)<br />
RAUHASSA JA PALA PALALTA<br />
Tärkeintä uuden pihan rakentamisessa<br />
tai vanhan kunnostamisessa on edetä<br />
rauhallisesti. – Ensimmäiseksi kannattaa<br />
vaikka käydä tutustumassa täällä<br />
erilaisiin vaihtoehtoihin ja miettiä toiveitaan<br />
kaikessa rauhassa, Anette Patterson<br />
kehottaa.<br />
– Pienen päällystettävän pihan suunnittelusta<br />
selviää itsekin, varsinkin jos<br />
se on tasainen eikä vaadi paljon maaainesten<br />
poistamista. Suunnitelman voi<br />
piirtää ruutupaperille ja menekki on<br />
siitä helppo laskea. Lisätietoja alalla toimivista<br />
pihasuunnittelijoista ja -asennusliikkeistä<br />
saa tarvittaessa meiltä.<br />
Suuri, massanvaihtoja ja kuivatusta<br />
vaativa piha kannattaa antaa ammattitaitoisen<br />
pihasuunnittelijan käsiin. Hyviin<br />
suunnitelmiin sijoitettu raha saadaan<br />
takaisin virheiden puuttumisena<br />
ja nopeana toteutuksena.<br />
– Isoa pihaa ei tarvitse saada kuntoon<br />
kerralla. Kun sitä rakennetaan pala<br />
palalta kustannukset jakaantuvat pidemmälle<br />
ajalle ja asumiskokemusten<br />
myötä pihankäyttötarpeetkin tarkentuvat,<br />
Anette huomauttaa.<br />
Tärkeintä on varmistaa, että pohjarakenteet<br />
ja salaojitukset ovat kunnos-<br />
sa. Maanvaihdot ja siirrot kannattaa<br />
tehdä samaan aikaan kun muitakin töitä<br />
tehdään tontilla. Erityisesti kulkuneuvoilla<br />
liikennöitävät alueet, kuten<br />
autopaikat ja tiet saattavat olla vahvistamisen<br />
tarpeessa.<br />
– Alustava pihankäyttösuunnitelma<br />
uudelle tontille kannattaa tehdä jo talon<br />
suunnitteluvaiheessa, jotta tamppaustelinettä<br />
ei tule sijoittaneeksi pääoven<br />
eteen tai kuivauspistettä jäteastioiden<br />
viereen. Lapsiperheessä on tärkeä<br />
miettiä suojainen leikkialueen<br />
paikka. Ja naarmuisia polvia on takuuvarmasti<br />
tiedossa, jollei pihaleikkeihin<br />
varata pehmeää vihreää nurmikkoa ja<br />
keinun alle Lohja Ruduksen turvahiekkaa,<br />
kuusivuotiaiden poikien äiti Anette<br />
sanoo kokemuksella. Lapsiperheen<br />
pihalla pitää luonnollisesti olla myös<br />
hiekkalaatikko ja siinä kakkujen leipomiseen<br />
sopivaa leikkihiekkaa. Lasten<br />
tarpeisiin tulevat hiekatkin saa nyt hankittua<br />
vaivattomasti Kivikauppa.<strong>fi</strong>:n<br />
kautta, Anette toteaa.<br />
TEE TILAUKSESI EDULLISEMMIN VERKOSSA<br />
Abetonin näyttelypihan ja Tuusulan myyntikonttorin<br />
esimies Anette Patterson ehtii harvoin<br />
rauhassa ihailemaan Abetonin uutta pihakivinäyttelyaluetta<br />
Tuusulassa. Kevät ja kesä<br />
ovat kiireisintä pihojen ja puutarhojen rakentamisen<br />
aikaa.<br />
Abetonin verkkokauppa, www.kivikauppa.<strong>fi</strong> tarjoaa pihanrakentajille monipuolisen<br />
valikoiman kivi- ja betonituotteita. Se vapauttaa piharakentajat myymälöiden<br />
tungoksesta. Pihasuunnittelua voi tehdä rauhassa omatoimisesti tai<br />
yhdessä ammattisuunnittelijan kanssa paikan päällä mittailemalla, käyttäen<br />
verkkokaupasta saatavaa tietoa ja tilata sitten ostokset kotipihalle toimitettuna.<br />
Toimitukset hoitaa tilaajaa lähinnä oleva Abetonin tehdas viiden päivän<br />
kuluessa tilauksesta. Kivikaupan valikoimista löytyvät pihakivien lisäksi laatat,<br />
muuri- ja reunakivet sekä mukulakivet, vesikourut, loiskekupit, portaat,<br />
maakellarit sekä Lohja Ruduksen leikkihiekka ja turvahiekka.<br />
Talvikki-maakellari sopii vaativaankin pihaan.<br />
Abetoni Oy, www.kivikauppa.<strong>fi</strong>, Lohja Rudus Oy Ab, www.lohjarudus.<strong>fi</strong><br />
15
Kätkin penkkiini siemenet, ja laitoin multaa päälle.<br />
Kohta kasveja maasta pilkistää, kaikki näyttää niin lystikkäälle.<br />
Kaali höristää korviaan, ja herää hento tilli.<br />
Jossain lähellä, lujaa rummuttaa kukkapenkkiä sade villi.<br />
Raikas sade ja lämpö auringon niissä paljon voimaa on.<br />
Elossa ne pitää maan, ja saavat kasvit kasvamaan.<br />
Kaali levittää lehtiään ja tuoksuu tillin tukka.<br />
Penkinlaidalta katsoo maailmaa, ruohosipulin pesty kukka.<br />
Sade niitä on huuhtonut se jatkaa matkaansa jälleen.<br />
Nyt jo aurinko hiljaa hymyilee tuolle märälle ystävälleen.<br />
Raikas sade ja lämpö auringon niissä paljon voimaa on.<br />
Elossa ne pitää maan, ja saavat kasvit kasvamaan.<br />
Säv. Pekka Hartonen, san. Jukka Itkonen<br />
Aurinko ja kasvit<br />
Auringossa tapahtuvasta fuusioreaktiosta peräisin oleva energia säätelee mm.<br />
maapallon lämpötaloutta, tuulia, sateita ja merivirtoja. Auringon valolla on<br />
siis valtava merkitys, sekä välillisesti että välittömästi, myös kasveille. Saamelaisten<br />
mukaan aurinko on kirjaimellisesti ‘elämän äiti’.<br />
Teksti: Marita Wallin<br />
16
ENERGIAA AURINGOSTA<br />
Suuri osa auringon säteistä heijastuu<br />
takaisin ilmakehään ja avaruuteen. Erilaiset<br />
pinnat heijastavat säteilyä eri tavoin,<br />
esimerkiksi niityt ja lehtimetsät<br />
heijastavat 10-30 %, havumetsät 5-15<br />
% ja uusi lumi 80-95 %. Mitä enemmän<br />
valoa heijastuu takaisin, sitä kirkkaammalta<br />
pinta näyttää. Uuden lumen<br />
pinta on aurinkoisella säällä häikäisevän<br />
kirkas, havumetsän näyttäessä<br />
säällä kuin säällä varsin tummalta.<br />
Vihreät kasvit suorastaan kääntyvät<br />
ja kurottavat aurinkoa kohti imeäkseen<br />
kaiken mahdollisen valon. Ne pystyvät<br />
kuitenkin hyödyntämään vain näkyvää<br />
pitkäaaltoista infrapuna-säteilyn<br />
energiaa, ja tästäkin käyttökelpoisesta<br />
valosta vain noin 1-2 % hyödynnetään<br />
klorofylliin eli lehtivihreään. Siellä se<br />
sidotaan kemialliseksi energiaksi vedestä<br />
ja hiilidioksidista muodostettuun<br />
sokeriin. Auringon energia on kertakäyttöistä<br />
eli sitä pitää saada koko ajan<br />
lisää. Moni kasvi pärjää kyllä varjossakin,<br />
muttei esimerkiksi suostu kukkimaan.<br />
VALON MÄÄRÄ<br />
TAHDITTAA PUUTARHURIN ELÄMÄÄ<br />
Maan matka soikealla kiertoradalla auringon<br />
ympäri kestää 365 päivää eli<br />
vuoden. Vuodenaikamme aiheutuvat<br />
maapallon akselin kallistumasta (noin<br />
23,5°): aurinko lämmittää talvella<br />
enemmän eteläistä pallonpuoliskoa ja<br />
kesällä pohjoista. Talvella aurinko paistaa<br />
matalalta ja kesällä korkealta. Talvella<br />
kaamosaikaan aurinko ei nouse<br />
keskipäivälläkään. Kesällä tilanne on<br />
päinvastoin: pohjoisen napapiirin pohjoispuolella<br />
kesällä aurinko ei laske<br />
lainkaan. Tämän yöttömän yön on todettu<br />
parantavan kasvien makua ja vitamiinipitoisuutta.<br />
Vuodenaikojen ja auringon paisteen<br />
mukaan elää myös puutarhuri. Talvella<br />
levätään huonekasvien tapaan, ja imetään<br />
energiaa lehtien ja kirjojen kauniista<br />
kuvista. Keväällä kylvetään siemeniä<br />
vaikka ulkona vielä pakastaakin,<br />
pian alkaa pihalla haravalla rapsutus ja<br />
kuokalla kuopsutus. Kesällä pitäisi olla<br />
aikaa myös lekotteluun ja aikaansaannoksista<br />
nautiskeluun, usein kuitenkin<br />
vähintään kastelu ja rikkakasvien torjunta<br />
työllistävät. Syksyllä kerätään satoa<br />
ja valmistellaan puutarhaa talven<br />
koitoksiin.<br />
HUONEKASVIEN LEPO<br />
Huonekasveille valon saanti on talviseen<br />
aikaan ongelmallista. Edes eteläikkunalla<br />
ei valo tahdo riittää pimeimpinä<br />
kuukausina. Jo yhden metrin<br />
päässä ikkunasta on kasvin kannalta<br />
varjoista. Moni kasvi viettääkin pimeän<br />
ajan (marraskuu-tammikuu) levossa,<br />
jolloin myös kastelun ja lannoituksen<br />
tarve on pieni.<br />
KEVÄTSUOJAUS<br />
Havupuut ja -pensaat sekä ikivihreät<br />
pensaat, kuten alppiruusut (Rhododendron),<br />
mahonia (Mahonia aquifolium)<br />
ja puksipuut (Buxus) kannattaa<br />
varjostaa muutamana ensimmäisenä<br />
kevättalvena, etenkin etelärinteessä.<br />
Kun aurinko alkaa lämmittää, mutta<br />
maa on vielä jäässä, kasvi alkaa haihduttaa<br />
saamatta jäisestä maasta vettä<br />
tilalle. Varjostaminen hidastaa kasvin<br />
haihduttamista ja suojaa myös kuivattavalta<br />
tuulelta. Maan sulamista voi<br />
myös nopeuttaa kastelemalla haalealla<br />
vedellä. Etenkin valkokuusi (Picea glauca)<br />
ja kartiovalkokuusi (Picea glauca<br />
‘Conica’) kärsivät usein kevätahavasta,<br />
mutta pystyvät onneksi korjaamaan itseään,<br />
jos silmut eivät ole vaurioituneet.<br />
HUONEKASVIEN MULLANVAIHTO<br />
Kun valoa maaliskuussa alkaa taas olla<br />
tarpeeksi, alkavat huonekasvit virkistyä,<br />
ja on aika vaihtaa mullat sekä aloittaa<br />
kasvukauden aikainen runsaampi<br />
kastelu ja lannoitus. Multa on hyvä<br />
vaihtaa jo ennen kuin kasvit ovat aloittaneet<br />
kasvunsa, ettei kasvu häiriinny.<br />
Kunnollinen kastelu edellisenä päivänä<br />
auttaa kasvin irrottamista vanhasta<br />
ruukusta. Suurempi ruukku, hyvä salaojitus<br />
pohjalle ja uutta multaa. Siinä<br />
eväät uuteen kasvuun ja kukoistukseen.<br />
SIEMENTEN KYLVÖ<br />
Viimeistään maaliskuussa voi jo aloittaa<br />
myös sekä hyöty- että koristekasvien<br />
siementen kylvön. Taimien esikasvatus<br />
hallituissa olosuhteissa (ikkunalaudalla,<br />
kasvihuoneessa, kasvilavassa)<br />
on usein varmin menetelmä, kun kyseessä<br />
on monivuotiset tai pitkän kasvukauden<br />
vaativat yksivuotiset kasvit.<br />
Itämisprosessi ei tarvitse yleensä valoa,<br />
mutta itämisen jälkeen on tärkeää, että<br />
valo on riittävää. Taimen hontelon kasvun<br />
yleisin aiheuttaja on valon puute.<br />
Tammi-helmikuussa luonnonvalo ei<br />
vielä riitä pikkutaimille, joten tarvitaan<br />
lisävaloa (loisteputki tai kasvivalo).<br />
KASTELU<br />
Aurinko paahtaa kasveja viimeistään<br />
keskikesällä. Ihmiset voivat mennä suojaan<br />
sisätiloihin tai aurinkovarjojen ja<br />
markiisien alle, mutta kasvien on kestettävä<br />
kuumuutta paikoillaan, jolloin<br />
huolellisen hoidon ja kastelun merkitys<br />
korostuu. Muutamalla nyrkkisäännöllä<br />
pääsee pitkälle: kastele harvoin,<br />
mutta riittävän runsaasti – ja jotta kastelusta<br />
olisi jotakin hyötyä, tee se ajoissa.<br />
Oikea ajankohta on illalla, yöllä,<br />
pilvisellä säällä tai jopa tihkusateella,<br />
jolloin vettä ei haihdu ilmaan.<br />
RIKKAKASVIEN TORJUNTA<br />
Rikkakasvit ovat mestareita raivaamaan<br />
elintilaa itselleen. Kun rikkakasveista<br />
pyritään eroon niihin sumutettavalla<br />
torjunta-aineella, on paras ajankohta<br />
kiivaimman kasvun ja auringon paisteen<br />
aikaan. Lehtien kautta vaikuttava<br />
aine kulkeutuu juuriin ja tuhoaa ne,<br />
jolloin koko kasvi kuihtuu.<br />
POLTTAVIA YHDISTELMIÄ<br />
Muutamat meikäläisetkin kasvit ovat<br />
auringon vaikutuksesta jopa vaarallisia:<br />
Mooseksenpalavapensas (Dictamnus<br />
albus) erittää tuoksuvaa eteeristä öljyä,<br />
jota aurinkoisena, kuumana päivänä<br />
saattaa olla kasvin ympärillä niin paljon,<br />
että sen saa sytytettyä tulitikulla<br />
palamaan. Suomessa hävitettävien kasvien<br />
listalla olevat jättiputket, eli kaukasianjättiputken<br />
(Heracleum mantegazzianum)<br />
ja persianjättiputken (Heracleum<br />
persicum), tekee vaaralliseksi voimakas<br />
kasvineste, joka vaikuttaa ihon valonherkkyyteen<br />
ja aiheuttaa auringonvalossa<br />
paljaalle iholle pahoja palovamman<br />
kaltaisia rakkuloita. Näiden kasvien<br />
lähelle mennään siis vain pilvisinä<br />
päivinä.<br />
Kasteluvedenkin kanssa kannattaa<br />
olla huolellinen: kasvien lehdille ei<br />
kannata roiskuttaa vettä, sillä vesipisarat<br />
toimivat auringonpaisteessa pieninä<br />
polttolaseina ja polttavat helposti<br />
lehtiin reikiä.<br />
17
PAAHTEESSA PAISTATTELEVAT<br />
Paahteessa menestyvät yleensä kasvit, joilla on<br />
– mehevät versot ja nahkeat lehdet, koska ne pystyvät varastoimaan<br />
vettä varsiin ja lehtiin<br />
– tiivisnukkaiset tai karvaiset lehdet, koska nukka estää kosteutta<br />
haihtumasta<br />
– harmaat lehdet, koska ne kestävät hyvin kuumuutta<br />
– neulasmaiset ja pienet lehdet, jotka haihduttava mahdollisimman<br />
vähän.<br />
Puita: hevoskastanjat (Aesculus), vaahterat (Acer), koivut<br />
(Betula), katajat (Juniperus), lehtikuuset (Larix), omenapuut<br />
(Malus), männyt (Pinus), kirsikat, luumut ja tuomet (Prunus),<br />
tammet (Quercus), pihlajat (Sorbus), lehmukset (Tilia) ja jalavat<br />
(Ulmus).<br />
Köynnöksiä: kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta),<br />
kärhöt (Clematis), humalat (Humulus), köynnöskuusamat (Lonicera)<br />
ja köynnösruusut (Rosa). Kärhöjen kohdalla kannattaa<br />
muistaa, että kasvin tyvi ja juuristoalue on suojattava<br />
auringon paahteelta esimerkiksi maanpeitekasveilla.<br />
Pensaita: tuomipihlajat (Amelanchier), aroniat (Aronia), hernepensaat<br />
(Caragana), ruusukvittenit (Chaenomeles), orapihlajat<br />
(Crataegus), onnenpensaat (Forsythia), ruusut (Rosa), syreenit<br />
(Syringa), tyrni (Hippophae rhamnoides) ja suuri osa pensasangervoista<br />
(Spiraea).<br />
Perennoja: Kuivahtamistakin kestäviä perennoja ovat mm.<br />
unikot (Papaver), kultakärsämö (Achillea <strong>fi</strong>lipendulina), kissankäpälä<br />
(Antennaria dioica), hopeahärkki (Cerastium tomentosum),<br />
ketoneilikka (Dianthus deltoides), pallo-ohdake (Echinops bannaticus),<br />
kultatyräkki (Euphorbia polychroma), kesälevisia (Lewisia<br />
cotyledon), palavarakkaus eli ylioppilasneilikka (Lychnis chalcedonica),<br />
punatähkä (Liatris spicata), mirrinminttu (Nepeta x faassenii)<br />
ja isohelokki (Oenothera missouriensis).<br />
Kesäkukkia: Paahteiselle paikalle valitaan isoja<br />
ruukkuja, joissa on reilunkokoinen, kosteutta<br />
varastoiva multatila, ja mielellään multaa,<br />
jossa on valmiiksi kastelukiteitä mukana. Kukiksi<br />
valitaan paahteen kestäviä kasveja: Meheväversoinen<br />
koristeportulakka (Portulaca grandiflora)<br />
on oiva laiskan kastelijan valinta. Sitä ei saa<br />
kastella, ennen kuin se vähän nuutuu. Pelargoni<br />
(Pelargonium) kukkii näyttävästi ja lehdistö on<br />
yleensä raikkaan vihreä. Kesäleimu (Phlox drummondii)<br />
ja tarhaverbena eli rautayrtti (Verbena)<br />
eivät siedä märkää kasvualustaa. Niitä löytyy<br />
monissa eri väreissä. Hopeakäpälän (Helichrysum<br />
petiolare) pyöreitä lehtiä peittää hieno nukka,<br />
joten se kestää paahdetta, pientä kuivuutta ja<br />
kylmyyttäkin. Voimakaskasvuisia versoja voi tarvittaessa<br />
leikata. Samettikukat (Tagetes) ovat kestäviä<br />
ja pitkään kukkivia väriläiskiä kesäkukkien<br />
joukossa, kunhan muistaa kuihtuneet kukat<br />
säännöllisesti. Köynnöskrassi (Tropaeolum majus)<br />
on sopiva yksivuotinen köynnös paahteisellekin<br />
paikalle.<br />
VARJOSSA VIIHTYVÄT<br />
Varjossa viihtyviä puita ovat marjakuuset (Taxus), tuijat (Thuja),<br />
hemlokit (Tsuga), valesypressit (Chamaecyparis), lehtosaarni<br />
(Fraxinus excelsior), siperianpihta (Abies koreana) ja mustakuusi<br />
(Picea mariana). Varjoon sopivia köynnöksiä ovat mm.<br />
isolehtinen piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) ja<br />
tehokkaasti kiipeävä köynnöshortensia (Hydrangea anomala<br />
subsp. petiolaris).<br />
Pensaista käyvät ainakin alppiruusut (Rhododendron), vuohenkuusamat<br />
(Diervilla), kehto- (Lonicera xylosteum), lehto- (L.<br />
involucrata) ja sinikuusama (L. caerulea), näsiä (Daphne mezereum),<br />
mahonia (Mahonia aquifolium), lännenheisiangervo (Physocarpus<br />
opulifolius), tuoksuvatukka (Rubus odoratus) ja valkolumimarja<br />
(Symphoricarpus albus var. laevigatus). Ainakin yksi ruusukin<br />
jaksaa kukkia varjossa: venäjänruusu (Rosa glabrifolia).<br />
Perennoja varjoon löytyy runsaasti. Tyypillisimpiä varjon<br />
perennoja ovat mm. matalat (10 cm) lehtotaponlehti<br />
(Asarum europaeum) ja (15 cm) pikkutalvio (Vinca minor), korkeat<br />
(1 m) kilpiangervo (Astilboides tabularis) ja (2 m) japanintatar<br />
(Fallopia japonica), keskikokoiset kuunliljat (Hosta),<br />
varjolilja (Lilium martagon), tarhakalliokielo (Polygonatum x hybridum),<br />
kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) ja arovuokko<br />
(Anemone sylvestris).<br />
Varjossa kukkivia kesäkukkia on melko vähän: Sopivia<br />
yksivuotisia koristekasveja olisivat esim. ahkeraliisa (Impatiens<br />
walleriana), sateenkaaripalsami eli uudenguineanliisa (Impatiens<br />
hawkeri), verenpisarat (Fuchsia), sinilobelia (Lobelia erinus),<br />
nuppitatar (Persicaria capitata), hopeakäpälä (Helichrysum<br />
petiolare), murattimikania (Mikania scandens), torenia (Torenia<br />
fournierii), liisukat (Plectranthus) ja tohvelikukka (Calceolaria).<br />
Pystykasvuinen ja tuuheakasvuinen lehtoängelmä viihtyy<br />
parhaiten puolivarjossa. Suuret, vaaleanvioletit röyhymäiset<br />
kukinnot ovat parhaimmilaan kesä-heinäkuussa. Lehtoängelmä<br />
tarvitsee tuulelta suojaisan kasvupaikan.<br />
18
Päivänkehrästä aurinkoon<br />
Maailman energiavarojen riittävyys puhuttaa. Uusiutuvien luonnonvarojen nimiin vannotaan. Aurinko, tuo lämpömme<br />
ja valomme peruslähde on sekin jo elinkaarensa puolivälissä, joten jälkeläisillämme on vielä joskus paljon<br />
isompi ongelma edessä kuin täällä nyt elävillä. Aikaa asian ratkaisemiseen on sentään vielä 5 miljardia vuotta. Nimikin<br />
saattaa muuttua matkan varrella, sillä aurinko ei ole meillä aina ollut aurinko vaan mm. Päivyt ja Päivänkehrä.<br />
Teksti: Raimo Holopainen, kuva:<br />
Aurinko syntyi noin 4,5 miljardia<br />
vuotta sitten kun Linnunradan reunamilla<br />
oleva massiivinen tähti räjähti<br />
supernovana ja tähden osat levisivät<br />
kaikkialle ympäröivään avaruuteen. Ylikuumentuneet<br />
alkuaineet törmäsivät<br />
tähtienväliseen kaasupilveen, mikä lopulta<br />
ydinreaktion kautta johti Auringon<br />
syntymiseen. Aurinko saa säteilemänsä<br />
energian, kun sen keskustassa<br />
oleva vety muuttuu heliumiksi.<br />
AURINKO<br />
Aurinko on pääsarjan tähti Linnunradan<br />
yli 100 miljardin muun tähden<br />
joukossa. Aurinko on aurinkokunnan<br />
suurin taivaankappale sisältäen yli 99,8<br />
% koko aurinkokunnan massasta. Aurinko<br />
ja sen mukana koko aurinkokunta<br />
liikkuu nopeudella 2 240 km/h kohti<br />
Vegaa, Lyyran tähtikuvion päätähteä.<br />
Auringon halkaisija on 109-kertainen<br />
maahan verrattuna, mutta sen massa<br />
onkin jo 300 000-kertainen. Koska<br />
Auringolla ei ole kiinteää pintaa, kuten<br />
maalla, on sen pyörähdysaika<br />
"joustava", ekvaattorilla noin 25 vrk ja<br />
navoilla 36 vrk. Jonkinlaisen käsityksen<br />
auringon energiasta antaa seuraava:<br />
Jos jokainen nyt maapallolla elävä<br />
ihminen polttaisi vuorokaudet ympäriinsä<br />
tuhatta 60 W lamppua, riittäisi<br />
energiaa 35 000 vuodeksi.<br />
AURINKOKUNTA<br />
Aurinkoa kiertää kaikkiaan yhdeksän<br />
planeettaa, joilla on yhtensä yli 60 kuuta.<br />
Lisäksi aurinkoa kiertää lukuisat asteroidit,<br />
komeetat ja meteoroidit. Maan<br />
etäisyys auringosta on noin 150 miljoonaa<br />
kilometriä, mikä on määritelty<br />
ns. astronomiseksi yksiköksi AU. Astronomista<br />
yksikköä käytetään mitattaessa<br />
aurinkokunnassa olevien eri kappaleiden<br />
etäisyyttä toisiinsa. Aurinkoa<br />
lähinnä kiertävät planeetat Merkurius,<br />
Venus, Maa ja Mars ovat kaikki alle 1,6<br />
AU:n päässä auringosta. Oheisessa taulukossa<br />
on eri planeettojen halkaisijat<br />
ja etäisyys auringosta melko pyöristetyin<br />
luvuin.<br />
Planeetta Halkaisija km AU<br />
Merkurius 4 500 0,4<br />
Venus 12 000 0,7<br />
Maa 13 000 1<br />
Mars 7 000 1,5<br />
Jupiter 140 000 5<br />
Saturnus 120 000 10<br />
Uranus 50 000 20<br />
Neptunus 30 000 30<br />
Pluto 2 000 40<br />
AURINKO ILMIÖNÄ<br />
Auringolla on aina ollut tietty vetovoimansa<br />
kautta historian. Kreikkalaisessa<br />
mytologiassa Ikaros yritti lentää<br />
isänsä tekemillä siivillä aurinkoon surullisin<br />
seurauksin. Ra oli muinaisten<br />
egyptiläisten tärkein jumala. Ranskan<br />
kuningas Ludvig XIV tunnettiin Aurinkokuninkaana,<br />
joksi myös erästä suomalaista<br />
jääkiekkovalmentajaa tituleerataan.<br />
Eräs aurinko-johdannaisia on<br />
Espanjan aurinkorannikko Costa del<br />
Sol, jossa asuu ja viettää lomaa melkoinen<br />
joukko auringonkaipuisia suomalaisia.<br />
Aurinko on värikylläisimmillään<br />
iltaisin, jolloin auringonlasku luo<br />
taivaalle upeita väriloistoja. Aurinkomyrskyt<br />
näkyvät meillä revontulina.<br />
Auringolla on myös varjopuolensa; sitä<br />
ei pidä katsoa suoraan auringonpimennyksenkään<br />
aikoihin ja muutenkin vältellen.<br />
Jotkut ihmiset ovat herkempiä<br />
Auringon ultraviolettisäteilylle, jolloin<br />
iho saattaa pitkässä Auringossa olossa<br />
"palaa". Aurinko on myös rinnastettu<br />
useisiin positiivisiin ja kauniisiin asioihin:<br />
"Hymyilee kuin Naantalin Aurinko",<br />
jonka historia ulottuu 1750-<br />
luvulle. Sen sijaan tämän vuoden Aurinkotyttö,<br />
rovaniemeläinen Elisa Viiri<br />
on syntynyt 1980-luvun lopussa.<br />
19
Tavoitteena turvallisuus<br />
Talotekniset ratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniä<br />
Suomalainen kuluttaja on rakennustekniikkaan kohdistamissaan toiveissa<br />
varsin maanläheinen. Toivomuslistan kärjessä ovat vesivahinkojen ehkäisyja<br />
palonsammutusjärjestelmät. Turvallisuutta lisäävät talotekniset järjestelmät<br />
ovat Uponorin tuotekehityksen tavoitteena. Merkittäviä virstanpylväitä<br />
onkin saavutettu viime vuosina. Kuluttajan kannattaa rakennusvaiheessa<br />
vaatia laatua talonsa tekniikkaan. Talotekniset ratkaisut vaikuttavat asunnon<br />
viihtyisyyteen, asuinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä<br />
talon käyttökustannuksiin vuosikymmeniä.<br />
Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />
Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tilastojen<br />
mukaan vesivahinkokorvausten<br />
määrä on tiukentuneesta korvauskäytännöstä<br />
huolimatta 94 miljoonan euron<br />
tasolla.<br />
75 prosenttia vesivahingoista aiheutuu<br />
putkivaurioista tai virheellisistä<br />
asennuksista. Metalliputkistojen suurin<br />
uhka on korroosio. Korroosion syntyminen<br />
ei välttämättä vaadi vuosia, vaan<br />
sellaisia on aiheutunut jo muutamassa<br />
vuodessakin, jos vedenlaatu on ollut<br />
putkistoa korroosiolle altistava.<br />
Kerrostaloissa kosteusturvallisuutta<br />
edistävät ratkaisut alkavat jo porrashuoneissa.<br />
Sijoittamalla käyttövesi- ja lämpönousut<br />
porrashuoneisiin, teollisesti<br />
valmistettuihin nousuelementteihin<br />
saadaan mahdolliset vuotovedet ajoissa<br />
esiin porrashuoneisiin, ei asuntojen<br />
alaslaskuihin tai hormirakenteisiin.<br />
Sulut ja linjasäätöventtiilit sekä liitosten<br />
kunto on helppo tarkastaa ja huoltaa.<br />
Myös putkien uusiminen on edullisempaa<br />
ja tuottaa vähemmän häiriötä<br />
asukkaille.<br />
Nykyaikaiset PEX- ja komposiittimateriaalit<br />
ovat merkittävä askel korroosion<br />
torjunnassa. PEX-putki suojaputkessa<br />
rakenteiden sisään asennettuna<br />
sopii hyvin uudisrakentamiseen. Se on<br />
myös helposti vaihdettavissa. Rakenteiden<br />
päälle asennettava komposiittiputki<br />
puolestaan tekee vesijohtosaneerauksesta<br />
entistä nopeampaa ja helpompaa.<br />
TESTATTU JÄRJESTELMÄ<br />
VAI TILKKUTÄKKI<br />
Omakotiasukas ei useinkaan tiedä,<br />
minkälaisista osista hänen kotinsa käyttövesiverkosto<br />
on rakennettu. Jos ver-<br />
Porrasnousujen hyödyntäminen valmiilla asennuselementeillä<br />
ja kytkentäkeskuksilla parantaa<br />
kosteusturvallisuutta, sillä mahdolliset vuotovedet<br />
saadaan näkyviin porrashuoneisiin.<br />
Myös käyttövesiverkoston huolto helpottuu ja<br />
komponenttien kunto on helposti tarkastettavissa.<br />
20
Uusi omakotitalon sammutusjärjestelmä<br />
kytketään käyttövesiverkostoon.<br />
Tällöin veden virtaus<br />
tulee testattua esimerkiksi<br />
wc:tä vedettäessä.<br />
Hyvä suunnittelu, huolellinen asennus<br />
ja nykyaikainen putkiteknologia antavat<br />
tukevan suojan vesivahinkoja vastaan.<br />
Rakenteisiin upotettavassa Uponor-PEX-järjestelmässä<br />
virtausputket<br />
ovat suojaputkessa. Jokaiselle vesipisteelle<br />
viedään omat putkensa. Pitkät,<br />
saumattomat asennukset parantavat<br />
kosteusturvallisuutta.<br />
Usein vesivahingot liittyvät putkien<br />
liitoskohtiin. Uponorin patentoimassa<br />
liitinteknologiassa käytetään hyväksi<br />
muovimolekyylin ominaisuutta, joka<br />
saa putken palautumaan laajentamisen<br />
jälkeen alkuperäiseen muotoonsa. Näin<br />
syntyy entistä tiiviimpi liitos ilman irrallisia<br />
liitinholkkeja ja tulitöitä.<br />
Tehdasvalmisteiset jakotukit asennetaan<br />
vesitiiviiseen jakotukkikaappiin tai<br />
lattiakaivolliseen tilaan. Ylivuotoputki<br />
johtaa mahdollisen vuotoveden pois<br />
jakotukkikaapista näkyviin ja auttaa siten<br />
havaitsemaan vuodon.<br />
Vesipisteiden yhteydessä käytettävät<br />
hanakulmarasiat kuuluvat järjestelmään<br />
ja helpottavat asentajan työtä.<br />
Virtausputki voidaan vaihtaa hanakulmarasiaa<br />
ja vedeneristystä irrottamatta<br />
tai rikkomatta.<br />
kosto kootaan mahdollisimman halvoista,<br />
monista eri lähteistä hankituista<br />
materiaaleista, riski yhteensopimattomien<br />
tai heikkolaatuisten osien käytöstä<br />
aiheutuvista vesivahingoista on<br />
olemassa. Käytännössä järjestelmä tulee<br />
tällöin testattua vasta asumistilanteessa.<br />
Ennakkoon voidaan testata vain putkistojärjestelmä,<br />
jossa jokainen komponentti<br />
on osa ennalta suunniteltua<br />
kokonaisuutta ja sopii varmasti toisiinsa<br />
muodostaen vesitiiviin kokonaisuuden.<br />
Uponor on saanut ensimmäisenä<br />
Suomessa VTT-serti<strong>fi</strong>kaatin rakennuksien<br />
talousvesien johtamisessa käytettävälle<br />
käyttövesijärjestelmälleen.<br />
Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä<br />
on kokonaisuus, jonka käyttö antaa asiakkaalle<br />
varmuuden siitä, että järjestelmä<br />
on riippumattoman tahon tutkima<br />
ja koostuu tutkitusti yhteensopivista<br />
komponenteista. VTT:n serti<strong>fi</strong>kaatti<br />
199/04 sisältää tietoja muun<br />
muassa vedeneristyslaipan ja vedeneristeiden<br />
yhteensopivuudesta.<br />
Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmän<br />
saama NordTest NT VVS 129 -hyväksyntä<br />
käsittää puolestaan muun muassa<br />
suojaputken paineen-, iskun- ja taivutuksenkestävyystestit<br />
sekä putken<br />
lujuuden testaamisen.<br />
Samalla testattiin myös muiden keskeisten<br />
komponenttien lujuutta, kuten<br />
hanakulmarasian ja suojaputken liitoksen<br />
lujuutta ja jakotukkikaapin ja sen<br />
läpivientien tiiveyttä. Testissä varmistettiin,<br />
että suojaputkessa oleva PEXputki<br />
voidaan vaihtaa suojaputkea ja rakenteita<br />
rikkomatta, ja että järjestelmä<br />
kykenee johtamaan mahdollisen vuotoveden<br />
näkyviin rakenteiden ulkopuolelle.<br />
KOSTEUSTURVA ON<br />
MONEN TEKIJÄN SUMMA<br />
PIENTALOJEN<br />
PALOTURVALLISUUTEEN HUOMIOTA<br />
Suomessa syttyy vuosittain 1600-2000<br />
asuntopaloa. Asuntojen paloturvallisuus<br />
on pääsääntöisesti palovaroittimen<br />
varassa.<br />
Omakotitalojen aktiivinen palosuojaus<br />
on ollut tähän asti ollut varsin vähäistä.<br />
Markkinoilta on puuttunut tekniikaltaan<br />
ja kustannuksiltaan pientaloihin<br />
sopiva sammutusjärjestelmä.<br />
Uponor-sammutusjärjestelmä on<br />
tarkoitettu pientalojen paloturvallisuuden<br />
parantajaksi ja palovaroittimen<br />
Lattialämmitys parantaa talon ääniteknisiä ominaisuuksia patteriverkostolliseen ratkaisuun verrattuna,<br />
sillä huoneistojen välisiä läpivientejä ei enää tarvita.<br />
21
Hiljaista<br />
luksusta<br />
Svingiin<br />
Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä on tiivis ja yhteensopiva kokonaisuus<br />
jakotukilta (1), vesipisteille. Suojaputket liitetään tiivisteellisillä läpivientiholkeilla<br />
(2) jakotukkikaapin läpivienteihin. Ylivuotoputki (3) johdetaan<br />
lattiakaivolliseen tilaan. Kylmän ja lämpimän käyttöveden jakoputket (4)<br />
ovat suojaputkissa, kuten myös kytkentäjohdot (5). Q&E -liittimet ovat<br />
PEX-putkille kehitetty liitinteknologia (6). Suojaputken ja hanakulmarasian<br />
liitos (7) on vesitiivis ja hanakulmarasiat (8) kuuluvat järjestelmään.<br />
tuoman passiivisen suojauksen täydentäjäksi. Sen tarkoituksena<br />
on tuoda lisäaikaa pelastautumiseen. Järjestelmä<br />
käynnistyy, kun lämpötila nousee yli 68 °C:n. Savu, tupakansavu<br />
tai ruoankäry eivät käynnistä sprinkleriä.<br />
Järjestelmä liitetään Uponor-Pex-käyttövesijärjestelmään,<br />
jolloin veden virtaus varmistetaan joka kerta, kun vettä käytetään<br />
esimerkiksi wc:n huuhtelemiseen. Virtaava vesi estää<br />
epäpuhtauksien kerääntymisen putkistoon. PEX-putket ovat<br />
kestäviä ja taipuvia. Ne sijoitetaan rakenteiden sisään.<br />
Katajanokalle nousevassa<br />
arvokohteessa ilmanvaihtokin<br />
on huippulaatua<br />
Helsingin Katajanokalle, merenrannan kupeeseen on<br />
nousemassa professori Jyrki Tasan ja hänen työryhmänsä<br />
suunnittelema arvoasuntokortteli. Yksi alueen luksusyhtiöistä<br />
on kesän aikana valmistuva Asunto Oy Helsingin<br />
Svingi, jossa huippulaatu yltää jokaiseen tekniseen<br />
yksityiskohtaankin. Näistä yksi esimerkki on Valloxin ilmanvaihtouutuus,<br />
ensimmäistä kertaa käytettävä, erittäin<br />
hiljainen Vallox 95 Silent.<br />
Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, kuvat: Nina Dahl<br />
ÄÄNETTÖMYYSKIN ON TURVALLISUUTTA<br />
Äänettömyys on asumiseen liittyvistä laatutekijöistä ihmisten<br />
arvostuslistalla ykkösenä. Harva kuitenkaan osaa kysyä<br />
kerrostaloasunnon valintatilanteessa rakennuksen äänitasoon<br />
liittyviä kysymyksiä.<br />
Lattialämmityksen valinta lämmönjakotavaksi tuo rakentamisprosessiin<br />
hyötyjä jo rakentamisen aikana, koska silloin<br />
päästään entistä tehokkaammin ja varhaisemmin poistamaan<br />
rakennusaikainen kosteus. Myös myöhemmin mahdollisten<br />
vesivahinkojen yhteydessä rakenteisiin päässeen<br />
kosteuden kuivattamisessa lattialämmitys on hyvä apu.<br />
Muun muassa Keski-Suomen YH-Rakennuttajat on tutkinut<br />
useissa kiinteistöissään lattialämmityksen vaikutuksia.<br />
Vetoisuutta koskevat reklamaatiot ovat huomattavasti vähäisempiä<br />
kuin vastaavalla ilmanvaihtojärjestelmällä varustetuissa,<br />
patterilämmitteisissä asunnoissa.<br />
Lattialämmityskohteissa mitatut askeläänieristävyyden<br />
äänitasot ovat olleet alhaisia, vain 41-42 dB. Lattialämmitys<br />
ei edellytä ontelolaatoitukseen tehtyjä pystyreikiä, eikä<br />
muovi materiaalina johda ääntä, joten se mahdollistaa myös<br />
ääniteknillisesti korkeatasoiset kerrostalot.<br />
Lattialämmityksen lisäksi korkeatasoisen äänitekniikan<br />
perustana on myös nousulinjojen vieminen porrasnousuihin.<br />
Moni mielipaha ja hallitusten vakituinen keskusteluteema<br />
jää syntymättä.<br />
YIT:n vastaava mestari Mika Kosonen on tyytyväinen Svingiin valittuun,<br />
hiljaiseen ja tilaa säästävään Vallox 95 Silent -ilmanvaihtoon.<br />
22
Svingin ilmanvaihtoratkaisu on<br />
hajautettu. Jokaisessa asunnossa<br />
on oma ilmanvaihtokoneensa,<br />
jonka toimintaa asukas voi ohjata<br />
yksilöllisten tarpeidensa mukaan.<br />
Vallox 95 Silent -ilmanvaihtokoneessa<br />
on uudentyyppinen puhallinrakenne<br />
ja koneen vaipan äänieristystä on<br />
parannettu. Tämän ansiosta Silent on<br />
VTT:n ääniteknisten mittausten mukaan<br />
selvästi perinteisiä ilmanvaihtoratkaisuja<br />
hiljaisempi.<br />
– Äänen voimakkuus vaihtelee tilan<br />
koon ja materiaalien mukaan, mutta<br />
Svingissä tekemämme, ääniteknisesti<br />
standardisoidut tarkistusmittaukset<br />
osoittavat ilmanvaihtokoneen täyttävän<br />
myös käytännössä sille asetetut odotukset:<br />
koneen vaipan läpi tuleva ääni<br />
on 5-6 desibeliä normaalia alhaisempi,<br />
eli tilatyypistä ja ilmavirroista riippuen<br />
21-42 desibeliä, Valloxin tuotepäällikkö<br />
Erkki Marjasto kertoo.<br />
SILENT SÄÄSTÄÄ TILAA<br />
Vallox 95 Silentin hiljaisuuden etu perinteiseen<br />
ilmanvaihtokoneeseen verrattuna<br />
on se, että kone voidaan sijoittaa<br />
asuintiloihin, esimerkiksi pesuhuoneeseen,<br />
ilman erillistä vaimennuskaappia.<br />
Tämä sekä säästää rakennuskustannuksia<br />
että helpottaa koneen<br />
huoltoa. Lisäksi se mahdollistaa koneen<br />
kätevän sijoittamisen myös saneerattaviin<br />
asuntoihin, joihin jälkeenpäin rakennetaan<br />
koneellinen tulo-poistoilmanvaihto.<br />
– <strong>Rakentaja</strong>n kannalta Vallox 95 Silent<br />
-ilmanvaihtojärjestelmän tuoma<br />
hyöty on ennen kaikkea siinä, että vaadittu<br />
äänitaso saavutetaan isommissakin<br />
asunnoissa pienemmillä kanavilla,<br />
ja näin säästetään tilaa, lisää Svingin<br />
vastaava mestari, YIT:n Mika Kosonen.<br />
Vallox 95 Silent sopii isoihinkin, yli<br />
100 m2:n asuntoihin niin kerros- kuin<br />
rivi- ja omakotitaloissakin, ja se ylittää<br />
selvästi Rakentamismääräysten energiatehokkuusnormien<br />
vaatimukset yli<br />
50 % vuosihyötysuhteellaan. Laitteen<br />
asentaminen tapahtuu nopeasti ja helposti<br />
kattoasennuslevyn avulla.<br />
Katajanokalle valmistuva arvokohde, Asunto Oy<br />
Helsingin Svingi, täyttää luksusasumisen vaatimukset.<br />
23
1980-luvun omakotitaloon<br />
uusi ilme ja ilma<br />
Kari Karttusen, Anu Sulanderin ja<br />
kuusivuotiaan Niku-Heikin perhe<br />
päätti muuttaa asuinympäristönsä<br />
uudeksi remontoimalla perusteellisesti<br />
Nummelassa sijaitsevan, vuonna<br />
1980 rakennetun tiiliverhoillun<br />
omakotitalonsa. Osana remonttia<br />
vanha painovoimainen ilmanvaihto<br />
muutettiin tulo-poistoilmanvaihdoksi.<br />
Kari Karttunen ja Anu Sulander<br />
päätyivät Vallox Digit -ilmanvaihtolaitteeseen<br />
muun muassa sen<br />
vuoksi, että se kahdeksanportaisella<br />
säädöllään tarjosi enemmän<br />
tehovaihtoehtoja kuin moni muu<br />
markkinoilla oleva ilmanvaihtolaite.<br />
Normaalioloissa kone käy nelosvaihtoehdolla,<br />
mikä kertoo oikein<br />
tehdystä säädöstä ja antaa<br />
tarvittaessa runsaasti tehostamisvaraa.<br />
Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, Kuvat: Nina<br />
Dahl<br />
Muutimme taloon 12 vuotta<br />
sitten. Ajatus alakerran saamisesta<br />
hyötykäyttöön iti<br />
kauan. Erityisesti mietimme alakerran<br />
kerroskorkeuden riittävyyttä, Kari<br />
Karttunen kertoo.<br />
Remontissa talon tilaratkaisut muutettiin<br />
lähes täydellisesti. Suunnitteluapu<br />
tuli sukulaisen arkkitehtityötoverilta.<br />
Ammattiapu oli arvokasta ja ratkaisi<br />
muun muassa alakerran ja yläkerran<br />
välisten portaiden sijoitteluun liittyviä<br />
ongelmia.<br />
Aiemmin varastotilana ollut alakerta<br />
valjastettiin nyt asuinkäyttöön. Uuteen<br />
tilaan rakennettiin sauna, lisäksi sinne<br />
tulivat takkahuone, tv-huone ja työhuone.<br />
Takka vaati hormin, jota talossa<br />
ei entuudestaan ollut. Myös alakerran<br />
ikkunat uusittiin.<br />
– Jännäsimme alakerran korkeuden<br />
riittävyyttä. Huonekorkeus oli 220<br />
millimetriä. Sähkökäyttöisen lattialämmityksen<br />
kaapelit asennettiin lattiavalun<br />
päälle. Huonekorkeudesta ne veivät<br />
vain 30 millimetriä, Kari Karttunen<br />
kertoo.<br />
Alakerran yleisilme on valkoinen,<br />
mikä tekee alakerrasta poikkeuksellisesta<br />
huonekorkeudesta huolimatta<br />
viihtyisän ja tilavan oloisen.<br />
Myös yläkerran huoneiden tilajako<br />
uusittiin, koska Karttuset kaipasivat lisää<br />
väljyyttä. Vanhan saunan tilalle rakennettiin<br />
kodinhoitohuone. Keittiötä<br />
suurennettiin ja se modernisoitiin perin<br />
pohjin. Yläkerta avartui, kun sinne<br />
sijoitettiin yksi huone vanhaa<br />
pohjaratkaisua vähemmän.<br />
Yläkertaan tulivat olohuone,<br />
vanhempien makuuhuone,<br />
Niku-Heikin huone sekä<br />
entisen saunan löylyhuoneen<br />
paikalle sijoitettu kodinhoitohuone.<br />
Yläkerran ilmavaa<br />
vaikutelmaa täydentää<br />
makuuhuoneesta olohuoneeseen<br />
avautuva iso, sälekaihtimin<br />
varustettu ikkuna.<br />
Vanhat muovimatot vaihdettiin<br />
parketti- ja laattalattioihin.<br />
Ilmanvaihdon saneerauksen<br />
lisäksi talon sähkö-<br />
ja vesijohdot uusittiin.<br />
Vesijohtojen uusimisessa<br />
käytettiin erityisesti saneerausprojekteihin<br />
hyvin sopivia<br />
komposiittimateriaalista<br />
valmistettuja putkia, jotka<br />
vedettiin uusia reittejä pitkin.<br />
Vanha kattolämmitys<br />
muutettiin lattialämmitykseksi.<br />
Kari Karttunen vaihtaa Vallox Digit<br />
-ilmanvaihtokoneen suodattimen.<br />
Suodattimen vaihto käy käden<br />
käänteessä. Saneeraustyömaalla<br />
suodattimen vaihto on usein tarpeen<br />
normaalia tiheämmin.<br />
24
Pihakaan ei jäänyt työstämättä. Hiekkamaastossa<br />
sijaitsevan talon pihalla ei<br />
aiemmin ollut salaojia. Nyt pihalle sijoitettiin<br />
sekä salaojat että sadevesijärjestelmä.<br />
ONNISTUNUT<br />
ILMANVAIHDON<br />
SANEERAUS LÄHTEE<br />
PANEUTUVASTA<br />
SUUNNITTELUSTA<br />
Talon vanha ilmanvaihto<br />
oli painovoimainen. Anu<br />
Sulander sanoo sisäilman<br />
laadussa olleen toivomisen<br />
varaa, mikä tuntui<br />
ajoittaisena tunkkaisuutena.<br />
Jokainen saneerauskohde<br />
on yksilöllinen. Siksi<br />
uuden ilmanvaihdon<br />
suunnittelu on haastavaa ja<br />
vaatii luovia, kohteen mukaan sovellettavia<br />
ratkaisuja. Kanavien onnistunut<br />
sijoittelu niin teknisesti kuin ulkoasunkin<br />
kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi<br />
vaatii aina suunnittelijan käynnin kohteessa.<br />
Vanhojen piirustusten paikkansapitävyyteen<br />
ei aina voi luottaa.<br />
Alakerrassa ilmanvaihtokanavat koteloitiin<br />
välipohjaan seinän ja katon yhtymäkohtaan<br />
siten, että huonetilaa ei<br />
tarvinnut mataloittaa. Siisti kotelointi<br />
sopeutuu varsin hyvin huoneiden ulkoasuun.<br />
Yläkerrassa ilmanvaihtokanavat<br />
tulivat välikattoon.<br />
Liesituulettimen hormi saatiin johdettua<br />
suoraan ylös katolle. Kerrosten<br />
välisten kanavien vedossa suunnittelijan<br />
taito tuli esille. Kanavat pystyttiin<br />
sijoittamaan keittiön kulmakaappiin.<br />
– Ilmanvaihtokoneen<br />
valinnassa päädyimme<br />
Valloxiin luotettavasta laadustaan<br />
tunnettuna merkkinä.<br />
Vallox Digit tarjosi<br />
kahdeksanportaisen ohjauksen,<br />
mikä on enemmän<br />
kuin monilla muilla<br />
markkinoilla olevilla malleilla,<br />
perustelee Kari<br />
Karttunen.<br />
Vallox Digit on energiatehokas<br />
ratkaisu, sillä ilmanvaihtokoneen<br />
tarkasti<br />
laskettu vuosihyötysuhde<br />
on Nummelan tasolla<br />
53 prosenttia, mikä ylittää<br />
selvästi määräysten edellyttämän 30<br />
prosentin vaatimustason.<br />
1980-luvun omakotitalon remontti muutti talon<br />
uuteen uskoon. Ennen varastona olleeseen<br />
alakertaan sijoitettiin sauna, työhuone ja takkahuone.<br />
Painovoimainen ilmanvaihto vaihdettiin<br />
koneelliseen tulo-poistoilmanvaihtoon,<br />
mikä paransi asunnon sisäilman laatua.<br />
Karttusilla ilmanvaihtokone käy nyt<br />
normaalioloissa nelosteholla, mikä jättää<br />
runsaasti tehostamisvaraa ja toisaalta<br />
paljon mahdollisuuksia pienentää<br />
ilmanvaihtoa tilanteissa, joissa asunnosta<br />
ollaan poissa.<br />
– Ilmanvaihdon vaikutuksen näkee<br />
paitsi raikkaammasta sisäilmasta myös<br />
siitä, että ennen pyykkien kuivumista<br />
sai matalapaineessa odotella jopa parikin<br />
päivää. Nyt aamulla pesty pyykki on<br />
illalla kuivaa, Anu Sulander iloitsee.<br />
ILMANVAIHTOKONEEN SIJOITTELU JA<br />
ÄÄNENVAIMENNUS TÄRKEITÄ<br />
Alakerran entisiin kellaritiloihin rakennettiin<br />
viihtyisä sauna. Toinen ilmanvaihdon ohjausyksiköistä<br />
sijoitettiin saunan pesuhuoneeseen<br />
toisen sijaitessa yläkerrassa.<br />
Karttusten Vallox Digit -ilmanvaihtokone<br />
sijoitettiin kodinhoitohuoneeseen<br />
ja äänenvaimentimet heti lähtökanavaan.<br />
Tuloilmaventtiilit saatiin<br />
asennettua kattoon – joskus seinäsijoitus<br />
on ainoa vaihtoehto.<br />
Saneerauskohteissa ilmanvaihtokoneen<br />
paikan<br />
löytäminen ei aina ole<br />
helppoa; konetta ei tulisi<br />
sijoittaa makuuhuoneen<br />
vastaiselle seinälle, tai tällöin<br />
seinä olisi tehtävä<br />
normaalia paremmin<br />
ääntä eristäväksi.<br />
Kone sijaitsee pesukoneen<br />
yläpuolella, jossa<br />
suodattimien vaihto on<br />
helppoa. Suodattimien<br />
vaihtotarve on yksilöllistä,<br />
mutta yleensä vaihto<br />
tapahtuu kerran tai pari<br />
vuodessa. Kun Karttusten<br />
pihalla kuitenkin puuhataan<br />
vielä piharemonttia,<br />
voivat suodattimet alkuvaiheessa vaatia<br />
tiheämpääkin vaihtamista.<br />
Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu<br />
alakerrassa saunan pesuhuoneessa ja<br />
yläkerrassa wc-suihkutilassa olevasta<br />
ohjaimesta.<br />
ILMALÄMPÖPUMPULLA<br />
LÄMMITYSKULUJA ALAS<br />
Sähkön hinnan nousu tuntuu myös<br />
talon käyttökustannuksissa. Niinpä taloon<br />
hankittiin ilmalämpöpumppu,<br />
joka paitsi lämmittää myös jäähdyttää<br />
asuntoa kesäaikaan kierrättämällä jäähdytettyä<br />
tai lämmitettyä ilmaa asunnossa.<br />
Laitteen oma sähkön kulutus on<br />
kuitenkin syytä selvittää valmistajalta,<br />
jotta lämmityskauden ulkopuolella<br />
tapahtuva<br />
jäähdytys ei toisi yllätyksiä<br />
energialaskuun.<br />
Ilmalämpöpumppu ja<br />
tulo-poistoilmanvaihto<br />
sopivat hyvin yhteen,<br />
mutta toimivat täysin<br />
erillään. Ilmalämpöpumppu<br />
ei ole ilmanvaihtolaite,<br />
sillä se ei riitä<br />
määräysten mukaisen<br />
laadukkaan sisäilman varmistamiseen.<br />
Hyvän sisäilman<br />
varmistamiseen ja<br />
oikean kosteustason ylläpitämiseen<br />
tarvitaan koneellinen<br />
tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä.<br />
25
Uponor on tuonut myyntiin maapuhdistamokenttien rakentamiseen<br />
kehitetyn imeytysmoduuliratkaisun, jonka ansiosta<br />
puhdistamokenttä mahtuu entistä pienempään<br />
tilaan. Kun perinteisellä tavalla toteutettu maapuhdistamo<br />
vie tilaa noin 25–30 neliötä, imeytysmoduuleja käyttämällä<br />
tilaa tarvitaan puolet vähemmän. Imeytysmoduuleja<br />
käytetään korvaamaan imeyttämöissä ja suodattamoissa tarvittava<br />
sepelistä tehty jakokerros.<br />
Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />
Valmiissa paketissa on kaikki tarvittava imeyttämön rakentamiseen.<br />
Uponorimeytysmoduuleilla<br />
lisää tehoa<br />
maapuhdistamoon<br />
Moduuliratkaisu pienentää kentän kokoa sekä pituus- että leveyssuunnassa.<br />
26
Verkkoputkista rakennettu<br />
moduuli luo hyvän hapellisen<br />
kasvualustan biomassalle.<br />
Pienentyneen tilantarpeen taustalla on moduulien aikaansaama<br />
kentän puhdistuskyvyn tehostuminen.<br />
Imeytysmoduulit koostuvat toisiinsa liitetyistä muovisista<br />
verkkoputkista, joiden päälle jakoputket asennetaan.<br />
Verkkoputket muodostuvat kierretyistä säikeistä, minkä ansiosta<br />
biokerrokselle saadaan suuri kasvupinta-ala. Verkkoputken<br />
vaipan kokonaispinta-ala on 16 m 2 maapuhdistamon<br />
pituusmetriä kohti, mikä antaa hyvän kasvualustan jäteveteen<br />
jääneitä epäpuhtauksia hajottavalle biomassalle.<br />
Harva verkko mahdollistaa myös ilman kulun vapaasti moduulin<br />
läpi, mikä tehostaa myös mikrobien toimintaa. Kun<br />
puhdistuskyky tehostuu, kentän pinta-alaa voidaan<br />
pienentää, mikä on etu silloin, kun tontin tila on rajallinen.<br />
Verkkoputken rakenne pienentää myös tukkeutumisriskiä,<br />
mikäli lietettä pääsee karkaamaan.<br />
Uponorilta<br />
vakuus<br />
käyttövesijärjestelmälle<br />
HELPPO ASENNETTAVUUS<br />
Imeytysmoduulien avulla perinteinen sepelistä tehty jakokerros<br />
jää pois, mikä vähentää kentän rakentamisessa tarvittavaa<br />
materiaalia. Tarvittavan kentän pituus lyhenee 8-10<br />
metriin, kun se perinteisellä menetelmällä toteutettuna on<br />
noin 15 metriä. Tilaa säästyy reilusti myös leveyssuunnassa.<br />
Kentän koon pienentyessä myös suodatinhiekan sekä kokoomasoran<br />
tarve vähenee. Imeytysmoduulit erotetaan ympäröivästä<br />
täytemaasta asentamalla suodatinkangas jakoputkien<br />
ja imeytysmoduulien päälle. Maapuhdistamon suunnittelussa<br />
on aina huomioitava, että suojaetäisyys ylimpään pohjaveden<br />
pintaan on riittävä. Tästä syystä imeyttämö on usein<br />
tehtävä suhteellisen matalalle. Tämän johdosta mahdolliset<br />
maaperään kohdistuvat kuormitukset eivät kohdistu itse maaperään,<br />
vaan kuormittavat imeytysmoduuleja suhteellisen<br />
suoraan. Siksi alue imeytysmoduulien päällä on suojattava<br />
kaikenlaiselta liikenne- ja pistekuormituksilta.<br />
VALMIIT IMEYTTÄMÖ- JA SUODATTAMOPAKETIT<br />
Uponor-imeytysmoduulipaketit sisältävät imeytysmoduulien<br />
lisäksi kentän rakentamisessa tarvittavat jakoputket, jakokaivon,<br />
yhteet, suodatinkankaan sekä muut tarvikkeet.<br />
Paketteja on kahta kokoa, 8 moduulia sisältävä paketti kaikille<br />
jätevesille sekä 6 moduulin paketti harmaille vesille.<br />
Mikäli maapuhdistamo rakennetaan suodattamona, tarvitaan<br />
luonnollisesti myös kokoomaputkisto.<br />
Uudiskohteissa harmaille vesille tarvitaan Imeytysmoduulipaketti<br />
6:n lisäksi 1,5 m 3 :n 2-osastoinen saostussäiliö sekä<br />
kaikille jätevesille Imeytysmoduulipaketti 8:n lisäksi 2 m 3 :n<br />
3-osastoinen saostussäiliö. Saneerauskohteissa Imeytysmoduulipaketit<br />
soveltuvat suoraan hyväkuntoisten saostussäiliöiden<br />
perään.<br />
Uponor antaa Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmän omakotitaloihinsa<br />
asentaneille kuluttajille vakuuden.<br />
Vakuus on järjestelmän asennuksen tehneen asennusyrityksen<br />
ja järjestelmän valmistaneen Uponorin yhdessä<br />
antama todistus siitä, että kyseisen kohteen<br />
käyttövesiratkaisussa on käytetty merkkituotetta, jonka jokaisen<br />
komponentin toimittaja on Uponor, ja jossa kaikki<br />
osat yhdessä muodostavat vesitiiviin kokonaisuuden.<br />
Täydellisen järjestelmän käyttö antaa rakentajalle ja työn<br />
tekevälle asentajalle varmuuden siitä, että esimerkiksi keskenään<br />
yhteensopimattomista osista tai sopimattomista liitoksista<br />
johtuvia ongelmia ei esiinny.<br />
YHTENÄINEN JÄRJESTELMÄ SELKIYTTÄÄ VASTUITA<br />
Uponor kantaa vastuun järjestelmäkokonaisuudesta ja asentaja<br />
asennustyöstä. Vakuus on esimerkiksi myöhemmin järjestelmää<br />
huollettaessa tai talon vaihtaessa omistajaa osoitus<br />
siitä, että käyttövesijärjestelmä koostuu laadukkaista<br />
Uponor-tuotteista.<br />
Käytäntö on osoittanut, että vesijohtoverkoston kunto on<br />
esim. asunnonostotilanteessa ostajia kiinnostava kysymys.<br />
Uponor on saanut ensimmäisenä Suomessa VTT-serti<strong>fi</strong>kaatin<br />
rakennuksien käyttöveden johtamisessa käytettävälle<br />
järjestelmälleen. VTT:n serti<strong>fi</strong>kaatti 199/04 sisältää tietoja<br />
muun muassa vedeneristyslaipan ja vedeneristeiden<br />
yhteensopivuudesta.<br />
Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä käsittää kaikki käyttövesiverkoston<br />
komponentit jakotukista vesikalusteille. Se on<br />
saanut myös Nordtest NT VVS 129 -hyväksynnän.<br />
27
Tiilerin Ruukintiili on<br />
monipuolinen vaihtoehto<br />
Tiilerin Ruukintiili on vanhanajan “käsinlyöty” tiili. Sen pinta on särmikäs ja se<br />
näyttää elegantilta ja ajan patinoimalta. Ruukintiilen koneellinen valmistustapa jäljittelee<br />
vanhan ajan tiilen valmistusta ja siksi tiili tehdään märkäpuristusmenetelmällä.<br />
Näin ollen Tiilerin Ruukintiilen voin hyvällä syyllä sanoa olevan kaikista<br />
tiilistä se aidoin ja perinteisin. Nykytekniikka antaa rakentajille ja suunnittelijoille<br />
lisämahdollisuutena värikirjon vaaleasta tummaan asti. Ruukintiilen kohdalla voi<br />
sanoa, että rajana on vain mielikuvitus toteutuksen suhteen.<br />
Teksti ja kuvat: Tiileri<br />
28
SUOSITTU TIILI<br />
NIIN JULKISISSA KOHTEISSA<br />
KUIN OMAKOTITALOSSAKIN<br />
Korkealaatuisena ja “käsinlyötynä”<br />
tuotteena Ruukintiili on suosittu julkisivutiili<br />
niin pientaloissa kuin julkisessa<br />
rakentamisessa. Ehkä kaikkein<br />
tunnetuin Ruukintiilikohde lienee<br />
eduskuntatalon lisärakennus, jonka julkisivutiilenä<br />
on Tiilerin Ruukintiili<br />
ruskeanmusta. Kuvista voi todeta, että<br />
Ruukintiili sopii myös kaupunkiympäristöön<br />
hyvin.<br />
Toinen esiteltävä kohteemme on Sos<br />
lapsikylä Kaarinassa. Valitsimme sen<br />
tähän juttuun siksi, että vaikka kyse<br />
onkin julkisesta rakentamisesta niin<br />
kohde kuvaa hyvin miten Ruukintiili<br />
sopii myös pientalojen julkisivuun. Sos<br />
lapsikylä koostuu useasta talosta, jotka<br />
kooltaan ja muotokieleltään näyttävät<br />
omakotitaloilta. Sos lapsikylä valmistui<br />
vuonna 2005.<br />
Sos lastenkylän rakennuksiin saatiin<br />
ajaton ilme osaltaan juuri julkisivun<br />
ansiosta. Ympäristössä on paljon punatiilestä<br />
rakennettuja tiilikohteita ja<br />
siksi tiili sinällään oli luonnollinen valinta<br />
juuri tähän ympäristöön. Lopullisen<br />
silauksen rakennuksille antaa<br />
Ruukintiilen kirjavat tiilet. Kuten kuvista<br />
näkyy punaisen kirjavat tiilet sopivat<br />
saumattomasti ympäristöön ja<br />
henkivät laadukkuutta.<br />
Arkkitehti Pia Helin Ark’aboa oy:stä<br />
kuvaa Sos lapsikylää seuraavasti: Yleensä<br />
suomalaiset lapset piirtävät talosta harjakattoisen.<br />
Osittain siksi kylän asuinrakennukset<br />
ovat puolitoistakerroksisia,<br />
harjakattoisia tiilitaloja räystäineen – mittasuhteiltaan<br />
ja materiaaleiltaan tutuksi<br />
miellettyjä suomalaistaloja.<br />
UUTUUSTUOTE RUUKINTIILI<br />
SISUSTUSLAATTANA<br />
Uutuutena Tiileriltä on saatavana Ruukintiililaatta<br />
, joka soveltuu mainiosti sisustustiileksi<br />
kohteisiin johon tiilimuuraus<br />
ei ole mahdollinen. Ruukintiililaattaa<br />
on saatavana 285 x 60 x 25. Laatan<br />
paksuus vaihtelee 20-25mm välillä.<br />
Ruukintiililaatan paksuuden vaihtelu<br />
johtuu elävästä pintakuviosta, myös jokainen<br />
laatta on oma yksilönsä.<br />
Sisustustiilenä Ruukintiili laatta on<br />
aito ja sitä saa kaikissa neljässä värissä.<br />
Ruukintiililaattaa menee neliölle 47<br />
kpl. Ruukintiililaatan voi kiinnittää esimerkiksi<br />
saneerauslaastilla kaakelin tapaan<br />
kivirakenteisiin pohjiin. Sauma-<br />
29
us voidaan tehdä muurauslaastilla<br />
aidon lopputuloksen<br />
aikaansaamiseksi.<br />
Saumaus välineenä<br />
Ruukintiilessä käytetään<br />
sopivaa sähköputken palasta.<br />
Tilaustuotteena Ruukintiililaatan<br />
saatavuutta<br />
kannattaa tiedustella hyvissä<br />
ajoin Tiileri Seppälästä.<br />
Yhteystiedot löytyvät<br />
tekstin lopusta.<br />
PERINTEINEN VALMISTUSMENETELMÄ<br />
Tuossa menetelmässä saviaines lyödään märkänä muottiin ja<br />
muotista nostettaessa jokaisesta tiilestä tulee uniikki kappale<br />
omine rosoineen. Periaatteessa tiili tehdään siis kuten muinoin<br />
kun valmis saviseos lyötin puumuottiin ja käännettiin<br />
laudoille kuivaamaan ennen polttamista. Ruukintiili on umpitiili,<br />
kuten tiilet yleensä vuosikymmeniä sitten pelkästään<br />
olivat. Siitä huolimatta Ruukintiili on säänkestävä tiili ja soveltuu<br />
julkisivujen lisäksi tulisijoihin ja erinomaisesti myös<br />
savupiippuihin. Ruukintiili lieneekin markkinoiden ainoa kotimainen,<br />
säänkestävä umpitiili. Korkean laadun takeena on<br />
jatkuva seuranta ja testit pakkaskokeineen. Laadunseurannan<br />
vuoksi jokainen Ruukintiili voidaan huoletta muurata seinään<br />
ja nauttia sen jälkeisestä huoltovapaudesta. Tiilerin Ruukintiilestä<br />
tulee kerralla valmista pintaa.<br />
RUUKINTIILEN TEKNISET TIEDOT<br />
Ruukintiilet valmistetaan maailman Pohjoisimmalla tiilitehtaalla<br />
Ylivieskassa. Valmistus tapahtuu kokonaan kotimaisin<br />
voimin. Tiilerin Ruukintiili on ollut tuotanto-ohjelmassa<br />
jo jonkin aikaa, mutta muutamana viime vuotena se on<br />
lopullisesti lunastanut paikkansa tiilirakentamisessa. Syitä<br />
suosioon ovat varmasti kestävyyden lisäksi muotokieli, kokovaihtoehdot,<br />
värivalikoima ja sitä kautta sopivuus Suomalaiseen<br />
ympäristöön ja rakentamiseen.<br />
Kaikki Tiilerin julkisivutiilet poltetaan<br />
yli 1000 asteen kuumuudessa. Tällä varmistetaan<br />
säänkesto ja kaikki ne ensiluokkaiset<br />
ominaisuudet, joita vain poltetulla<br />
keraamisella tiilellä on. Tiilihän<br />
ei juuri polton jälkeen “elä” eli se säilyttää<br />
muotonsa erittäin hyvin. Poltetulle<br />
tiilelle ominainen vähäinen värivaihtelu<br />
tasoittuu kauniiksi kokonaisuudeksi<br />
vuosien myötä. Tällöin puhutaan tiilen<br />
patinoitumisesta. Siksi tiilen vertaus viiniin<br />
on osuva eli tiili kuten viinikin vain<br />
paranee vanhetessaan.<br />
Teknisinä tietoina todettakoon, että<br />
Tiilerin Ruukintiiltä valmistetaan punaisena,<br />
punaisen kirjavana, vaaleana, ruskeankirjavana<br />
ja tilauksesta on saatavana<br />
vielä ruskeanmusta vaihtoehto.<br />
Kokovalikoimassa löytyy Ruukintiili<br />
NT (270x130x60) tai modulikokoinen<br />
Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta<br />
Tiileri-myynti:<br />
Helsinki, puh. 09-878 5432<br />
Tampere, puh. 03-368 5883<br />
Turku, puh. 02-275 7500<br />
Kouvola, puh. 05-886 1125<br />
Kuopio, puh. 017-282 4805<br />
Oulu, puh. 08-371 995<br />
Seinäjoki, puh. 0500-565 906<br />
Tiileritehtaat:<br />
Tiileri Keramia, 25730 Mjösund<br />
puh. 02-420 000, fax 02-420 300<br />
Tiileri Seppälä<br />
Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki<br />
puh. 02-484 300, fax 02-484 8919<br />
Tiileri Ylivieska<br />
Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska<br />
puh. 08-427 6000, fax 08-427 139<br />
www.tiileri.<strong>fi</strong><br />
Ruukintiili MT<br />
(285x85x60). MT koko<br />
on suosittu juuri julkisivuverhouksessa.<br />
Lisäksi<br />
MT koko soveltuu hyvin<br />
tulisijojen kuoritiileksi.<br />
NT kokoinen Ruukintiili<br />
on oivallinen valinta kantaviin<br />
rakenteisiin, sisäseiniin<br />
ja piippuihin.<br />
Niin ja voihan Ruukintiilestä tehdä vaikka pihagrillin näin<br />
kesän kynnyksellä.<br />
TERVEELLINEN TIILI<br />
Ruukintiililaatta.<br />
Myös monet omakotirakentajat arvostavat aidon poltetun<br />
savitiilen edustamia arvoja, joista talon hyvä jälleenmyyntiarvo<br />
ei liene vähäisin peruste tiilen valinnalle.<br />
Toisaalta varmuus julkisivun kestävyydestä ja huoltovapaudesta<br />
saavat monet miettimään juuri poltetun tiilen valintaa.<br />
Ilmastomme asettaa rakennusmateriaaleille kovat vaatimukset.<br />
Rakennusmateriaalin tulee olla erittäin laadukas,<br />
jotta se läpäisee tämän luonnon kestotestin vuosikymmenestä<br />
toiseen muuttumattomana. Tämän ominaisuuden<br />
voimme ylpeinä sanoa Tiilerin Ruukintiilellä olevan.<br />
Tiilen terveellisyysarvot ovat kiistatta todettu ensiluokkaisiksi.<br />
Tiilen sanotaan hengittävän ja tavallaan se pitääkin<br />
paikkansa. Kun aito savitiili poltetaan yli 1000 asteen kuumuudessa<br />
se saavuttaa juuri tiilelle ominaiset keraamiset<br />
ominaisuudet. Poltossa tiileen muodostuu huokosrakenne,<br />
joka tasaa kosteutta ja lämpöä, näin ollen voidaan sanoa,<br />
että tiili hengittää.<br />
Tasainen huoneilman kosteus ja lämpö ympäri vuoden<br />
on terveellisen ja miellyttävän asumisen perusasioita ja sen<br />
ylläpitämisessä tiili on vertaansa vailla oleva materiaali. Terveellisiä<br />
arvoja lisää se, että tiilen raaka-aine on savi, joka<br />
on luonnonmateriaali. Poltto kovettaa tiilet säänkestäviksi,<br />
eikä tiilistä irtoa sisäilmaan mitään haitallisia<br />
aineita.<br />
Tiili on myös hyvä materiaali kosteisiin<br />
tiloihin, koska se on kiviainesta. Näin<br />
esimerkiksi home ja kosteusongelmat<br />
ovat marginaalisia verrattuna esimerkiksi<br />
puuhun kosteissa tiloissa.<br />
Ruukintiiltä voidaan sisätiloissa käyttää<br />
puhtaaksimuurattuna ja näin saadaan sisustukseen<br />
ilmettä ja tunnelmaa. Kustannuskin<br />
jää pienemmäksi kuin seinää ei tarvitse<br />
erikseen pinnoittaa. Toisaalta kun sisustukseen<br />
halutaan uutta ilmettä niin toki<br />
tiiliseinän voi pinnoittaa esimerkiksi maalaamalla,<br />
tasoittamalla tai rappaamalla.<br />
Mikä on sen parempi vaihtoehto kun Ruukintiilipintainen<br />
pukeutumishuone tai takkahuone<br />
ja toiselta puolelta seinä on tasoitettu<br />
ja laatoitettu peseytymistilaksi.<br />
Tervetuloa tutustumaan Tiilerin Ruukintiileen<br />
ja muihin Tiilerin tuotteisiin<br />
myyntipisteissämme.<br />
30
Vuonna 2004 käynnistetyn Uponor Akatemian kursseilla on opiskellut jo<br />
tuhatkunta suomalaista LVI-asentajaa. – Hyödyn korjaavat niin rakentajat<br />
kuin asentajatkin. Ammattitaitoisten asentajien kautta uudistuva talotekniikka<br />
leviää rakentamiseen ja tieto saavuttaa kuluttajat, sanoo akatemian<br />
kouluttajana toimiva Harri Perälä.<br />
Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />
Esimerkin täysin uudesta järjestelmästä<br />
tarjoaa pientalojen paloturvallisuutta<br />
parantava sammutusjärjestelmä. Se on<br />
omakotiasukkaan ulottuvilla, toisin<br />
kuin niin kustannuksiltaan kuin tekniikaltaankin<br />
raskaat sprinkleriratkaisut.<br />
Akatemian ohjelma on monipuolinen,<br />
kuten Uponorin tuote- ja<br />
järjestelmätarjontakin. Koulutusmoduuleita<br />
ovat muun muassa lattialämmitys,<br />
käyttövesi, ilmanvaihto,<br />
haja-asutusalueen jätevesiratkaisut ja<br />
kunnallistekniset putkistot.<br />
Päivän mittaisissa koulutustilaisuuksissa<br />
asentajat käyvät läpi sekä teoriaa<br />
että tutustuvat asentamisen käytäntöön.<br />
Koulutustilaisuuksia on järjestetty<br />
myös kentällä eri kaupungeissa.<br />
– Koulutusta on toki ollut aiemmin,<br />
mutta Uponor Akatemia pyrkii entistä<br />
suurempaan systemaattisuuteen ja ajan<br />
hermolla olemiseen. Juuri nyt talotekniikka-ala<br />
elää aikaa, jossa tuote- ja järjestelmäpuolella<br />
on tarjolla paljon uutta,<br />
Harri Perälä kertoo.<br />
JÄRJESTELMÄT TUTUKSI<br />
Pientaloasukkaiden kannalta oleellista<br />
koulutuksessa on sekä uusien tuotteiden<br />
että järjestelmien esittely asentajille.<br />
Ammattitaitoisten suunnittelijoiden<br />
ja asentajien kautta rakentamisessa<br />
yleistyvät vähitellen uudet ratkaisut.<br />
Jo tuhatkunta asentajaa<br />
on käynyt Uponor akatemian.<br />
Tieto uusista järjestelmistä<br />
ja niiden<br />
komponenteista sekä<br />
muun muassa pientalon<br />
sammustusjärjestelmän<br />
kaltaisista uutuuksista<br />
leviää asentajien kautta<br />
markkinoille.<br />
VUOTOTURVALLISET<br />
KÄYTTÖVESIRATKAISUT<br />
Käyttövesimoduulissa tutustutaan<br />
Uponorin kahteen käyttövesiratkaisuun,<br />
joista PEX-käyttövesijärjestelmä<br />
sopii uudisrakentamiseen ja komposiittijärjestelmä<br />
saneeraukseen.<br />
– Käyttövesijärjestelmä ei ole enää<br />
sekalaista alkuperää olevista osista koostettu<br />
ratkaisu, vaan järjestelmä, jossa<br />
jokainen komponentti on suunniteltu<br />
osaksi vesitiivistä kokonaisuutta ja joka<br />
on voitu luotettavasti testata etukäteen.<br />
Tärkeä tieto niin kuluttajille kuin asentajillekin<br />
on se, että vastuukysymykset<br />
selkiytyvät, kun koko paketilla on yksi<br />
valmistaja, Harri Perälä toteaa.<br />
Osana käyttövesikoulutusta valmennetaan<br />
asentajia myös pientalon sammutusjärjestelmään.<br />
– Omakotitalojen<br />
palosuojaus on ollut pääasiassa palovaroittimen<br />
varassa. Uponorin pientalon<br />
sammutusjärjestelmä täydentää<br />
palovaroittimien tuomaa turvaa ja tarjoaa<br />
lisäaikaa pelastautumiseen.<br />
LATTIALÄMMITYS<br />
TÄRKEÄ KOULUTUSKOHDE<br />
Vesikiertoinen lattialämmitys on pientalojen<br />
vallitseva lämmönjakotapa, ja se<br />
on nopeasti yleistymässä myös kerrostaloasunnoissa.<br />
Akatemian koulutuksessa<br />
paneudutaan erityisesti lämmönjakojärjestelmän<br />
säätöihin.<br />
– Säätöjen tekeminen kerralla kuntoon<br />
poistaa tarpeen vierailla samassa<br />
kohteessa useamman kerran. Tästä hyötyy<br />
sekä rakentaja että asentaja.<br />
KULUTTAJILLE RAKENTAJAKOULUJA<br />
Osaava asentaja<br />
Koulutus ei suuntaudu pelkästään ammattilaisille.<br />
Myös kuluttajat ovat olleet<br />
kiinnostuneita tarjolla olevista<br />
uusista ratkaisuista. Heille messujen<br />
yhteydessä järjestetyt rakentajakoulut<br />
keräsivät kerta toisensa jälkeen useita<br />
kymmeniä osallistujia.<br />
tuo uuden rakentamisen<br />
31
Valon ja<br />
materiaalin liitto<br />
“Asunnon, toimiston ja julkisten tilojen toimintojen ja toimivuuden eräs<br />
keskeinen osa on valo, oli se sitten luonnonvaloa tai keinovaloa. Tulevan valon<br />
määrän ja suunnan lisäksi tärkeitä elementtejä ovat valon kohdistuminen<br />
sekä pinnat ja materiaalit, joista valo heijastuu”<br />
Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />
Arkkitehtitoimisto JKMM Oy on<br />
neljän arkkitehdin 1998 perustama<br />
toimisto, jonka henkilökunnan<br />
määrä on nyt 23. Toimisto sijaitsee<br />
Helsingin Kampissa. Yksi perustajajäsenistä,<br />
arkkitehti Asmo Jaaksi sanoo<br />
valon olevan jopa klisee, asiat kuulostavat<br />
hienommilta kuin se ovatkaan.<br />
Ihan tärkeä materiaali ja instrumentti<br />
valo tietysti on. Valon avulla voidaan<br />
näyttää miten asiat ja tilat hahmottuvat<br />
ja miten tila toimii.<br />
MUODOISTA LÄHDETÄÄN<br />
– Olemme pro<strong>fi</strong>loituneet enemmän<br />
julkisrakentamisen puolelle, mutta<br />
teemme myös asuntosuunnittelua,<br />
joka on arkkitehdin näkökulmasta<br />
kaikkein tiiveintä, ollaanhan siinä koko<br />
ajan lähellä ihmistä, mikä toki kiinnostaa<br />
ja tuo työhön mielenkiintoa. Vaikka<br />
julkisten tilojen ja asuntojen vuorokausirytmi<br />
on erilainen, on peruslähtökohtana<br />
aina miettiä pintojen ja<br />
rakenteiden muodot ja miten valo<br />
“käyttäytyy” eri aikoina ja eri toiminnoissa.<br />
Myös väreillä ja materiaaleilla<br />
on iso merkitys; valo näyttää erilaiselta<br />
karhealla kuin metallisella tai kiiltävällä<br />
pinnalla. Esimerkiksi kiiltävä valkoinen<br />
ja mattaharmaa taittavat valoa<br />
ihan eri tavoin, vaikka sävyero sinänsä<br />
ei olisikaan suuri, toteaa Jaaksi.<br />
PITKÄ PIMEÄ KAUSI<br />
– Emme elä, asu ja työskentele täällä<br />
pelkästään kesäauringon valossa. Päinvastoin,<br />
pohjoisen pitkä ja pimeä kausi<br />
korostuu, jolloin myös hyvä valaistussuunnittelu<br />
on tärkeässä roolissa<br />
mm. asumis- ja työviihtyvyyden kannalta.<br />
Suunnittelussa olisikin erityisen<br />
tärkeätä ajatella hieman moniulotteisemmin.<br />
Pelkkä valon määrän lisääminen<br />
on huono ratkaisu. Tavoitteena tulee<br />
olla miellyttävä keinovalo, jonka<br />
tehokkuutta voidaan tarpeen mukaan<br />
säätää. Tilat on saatava toimimaan sille<br />
tarkoitetulla tavalla, painottaa Jaaksi.<br />
Hyvään lopputulokseen ei vain pääse,<br />
jos suunnittelu tehdään yhden layoutin<br />
mukaan. Esimerkiksi Espanjassa,<br />
jossa luonnonvaloa on enemmän kuin<br />
meillä, pyritään arkkitehti- ja valaistusuunnittelulla<br />
siihen, että tiloihin jätetään<br />
tietoisesti myös hämäriä paikkoja,<br />
vertaa Jaaksi. Aina on myös muistettava,<br />
että keinovalo ei pelkästään<br />
korvaa luonnonvaloa vaan on myös<br />
täydentäjä tuomaan tilan luonnetta<br />
esiin.<br />
32
VALOA KATOSTA<br />
– Useimmissa tiloissahan keinovalo suunnataan<br />
katosta alaspäin, mutta jos käytetään<br />
epäsuoraa valaistusta eli heijastetaan<br />
tietoisesti valo kattopinnasta, niin erityisen<br />
tärkeätä on pinnan materiaalin tuntu.<br />
Esimerkiksi Fjord-akustointilevyjä<br />
voidaan käyttää myös kodin työ- ja harrastetiloissa,<br />
esim. kotiteatterissa. Pidän<br />
itse tärkeänä, että materiaalin pinta – vaikka<br />
onkin teollisesti tuotettua – on aina<br />
tavallaan aidon tuntuista. Usein hyvä ratkaisu<br />
onkin ei liian sileä, joka toimii valon<br />
kanssa. Kattopinnan tulisi olla muutenkin<br />
aika rauhallinen ja selkeä. Valon ja<br />
materiaalin on oltava liitossa, samaa perhettä.<br />
Minulle kaikki ylimääräiset kikkailut<br />
ovat vieraita, sanoo Jaaksi.<br />
TILAAJAN VASTUU<br />
Pientalon rakennuttaja-/rakentajaperheellä<br />
on käytettävissään lakisääteiset<br />
ammattilaiset; vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija.<br />
Tilojen ja asuttavuuden toimivuuden<br />
kannalta tilaaja itse ottaa<br />
isoimman vastuun tilanteessa, jossa tekee<br />
suunnitteluun liittyviä päätöksiä.<br />
Hankkiako arkkitehti ja lisäksi mahdolliset<br />
erikoissuunnittelijat. Houkutus on tietysti<br />
suuri tehdä kaikki mahdollisimman<br />
halvalla. – Valitettavasti liian usein törmää<br />
pientaloihin, jotka on tehty liian vähällä<br />
ammattitaidolla. Se on oikeastaan sääli<br />
kaikkien kannalta, ja eniten perheen, joka<br />
huomaa vasta asuessaan, etteivät vuorokausi-<br />
ja vuodenajat käy yhtä talon kanssa,<br />
sanoo arkkitehti Asmo Jaaksi.<br />
PROJEKTIT VIIMEISEN VIIDEN<br />
VUODEN AIKANA<br />
– Päiväkoti Leipuri, Myllypuro, Helsinki<br />
– Joensuun Yliopiston laajennukset<br />
Aurora 1 ja 2, Joensuu<br />
– Viikin puukirkko, Helsinki<br />
– Nuorisokeskus, Helsinki<br />
– Terveyskeskus, Helsinki<br />
– Vanhustentalo, Helsinki<br />
– Turun pääkirjasto, Turku<br />
– Meri-Matin koulu ja päiväkoti,<br />
Matinkylä, Espoo<br />
– Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas,<br />
Hämeenlinna<br />
– Kulttuurikeskus Moby Dick, Tikkurila,<br />
Vantaa<br />
– Arkkitehtuurin, rakentamisen ja<br />
muotoilun informaatiokeskus<br />
ARMI, Helsinki<br />
AKUSTOINTILEVY FJORD<br />
Fjord on näyttävä, moni-ilmeinen<br />
ja korkealaatuinen Vuorivillapohjainen<br />
akustointilevy, joka tarjoaa<br />
mahdollisuuden rakentaa kattoihin<br />
erilaisia muotoja, tasoeroja, kaaria,<br />
holveja, porrastuksia ja erilaisia<br />
väripintoja. Fjord soveltuu kaikkiin<br />
vaativiin julkisivuihin, mutta myös<br />
kodin tiloihin; työhuoneeseen,<br />
harrastetiloihin (musiikki, kotiteatteri).<br />
Fjord Exclusive<br />
– Erittäin valkoinen vaihtoehto<br />
– Reunamuodot yhdisteltävissä<br />
– Hyvä soveltuvuus epäsuoraan valaistukseen<br />
Fjord Basic<br />
– Sopii alaslaskettuun kattoon<br />
– Hyvää äänenvaimennus<br />
Fjord Colortone<br />
– Useita hillittyjä vakiovärejä<br />
– Ilmeikyyttä T-listoilla<br />
– Harmonisia ja eksoottisia ratkaisuja<br />
Perustiedot Fjordista<br />
– Runkomateriaalina palamaton<br />
Vuorivilla<br />
– Pinta maalattua lasikuituhuopaa<br />
– Pölysidotut reunat<br />
– Viimeistellyt reunat<br />
– Laajat käyttöolosuhteet<br />
– Palamaton peruslevy<br />
– Helppo puhdistettavuus<br />
– Hyvä valonheijastuskyky<br />
33
Rakenna<br />
hyvän sään<br />
aikaan!<br />
Pikkutunneilta on hyvä tulla kotiin "hyvän sään aikaan". Hyvä sää on lomailuun<br />
ja kesätapahtumiin oleellisesti liittyvä, toivottu elementti. Ja vaikka<br />
rakentaminen on lähes ympärivuotista, myös hyvää säätä tarvitaan ja toivotaan<br />
- ainakin kriittisten työvaiheiden osalta.<br />
Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy<br />
Sään ennustaminen on nykyisten<br />
tietoteknisten ratkaisujen ja -yhteyksien<br />
aikaan hyvinkin tehtävissä<br />
3-5 vrk eteenpäin. Pääasialliset säätilan<br />
muutokset on nähtävissä aika tarkasti<br />
jopa kaksikin viikkoa eteenpäin, mutta<br />
paikallisella tasolla luotettavuus on tietenkin<br />
epävarmempaa, sanoo Foreca<br />
Oy:n myyntipäällikkö Petri Leskinen.<br />
JATKUVAA HAVAINNOINTIA<br />
Maailmalla on satoja tuhansia säähavaintopisteitä,<br />
joista saatavaan jatkuvaan<br />
dataan tulevan sään ennustaminen<br />
perustuu, kiteyttää Leskinen. Kaikki<br />
tämä tieto menee kansallisiin ilmalaitoksiin,<br />
meillä Ilmatieteen laitokseen,<br />
jolta ostamme tiedot omaan käyttöömme.<br />
Säähavaintopisteitä on mantereella,<br />
meressä (sääpoijut) ja ilmassa<br />
luotaimina eli säähavaintopalloina.<br />
Myös liikkuva lentokone antaa tietoa<br />
säätilasta. Lähes kaikki maailman havaintopisteistä<br />
saatava tieto on käytettävissämme,<br />
mutta Foreca keskittyy<br />
lähinnä Skandinavian säätilaa koskeviin<br />
havaintoihin. – Käytettävissämme on<br />
neljä erilaista tietokonepohjaista säämallia,<br />
joihin saadut havainnot viedään;<br />
eurooppalaiset ECMWF ja HIR-<br />
LAM sekä amerikkalaiset GFS ja ETA.<br />
Näiden antamia ennusteita meteorologimme<br />
sitten vertaavat ja painottavat<br />
kokemusperäisesti esim. eri vuodenaikoina<br />
jotakin mallia ehkä muita<br />
ponnekkaammin. Näin syntyy sitten<br />
34
Ihan valun aikana ei välttämättä tarvitse sataa,<br />
mutta varsinkin kuumina hellepäivinä voi kasteleva<br />
kesäsade tasoittaa valun liian nopeaa<br />
kuivumista.<br />
asiakkaillemme ja sitä kautta myös kansalaisille<br />
välitettävä, yleensä lähivuorokausia<br />
kuvaavat sääennusteet.<br />
METEOROLOGIKIN ARVAA JOSKUS<br />
– Asiakkainamme ovat mm. MTV3, radiot,<br />
sanomalehdet ja energiayhtiöt,<br />
joille laaditun ennusteen päivystävä<br />
meteorologi lähettää suoraan. Energiayhtiöille<br />
ennuste on tosi tärkeää tuotannon<br />
kannalta ja se on jopa kaupankäyntiä<br />
ohjaava, kun esim. kovilla sateilla<br />
on suuri merkitys Norjan ja Ruotsin<br />
vesialtaiden täyttymiseen. Näin siis<br />
sääennusteemme määrittelee energianhintaa,<br />
kuvaa Leskinen asioiden yhteyksiä.<br />
– Vaikka säämalleja tutkitaan<br />
koko aika tietokoneen näyttöruudun<br />
Pohjaa tärytettäessä ei pienestä vesisateesta ole haittaa, päinvastoin, pohja tiivistyy<br />
paremmin.<br />
kautta, tarvitaan tässäkin työssä myös<br />
inhimillistä otetta. Esimerkiksi Lapin<br />
kovilla, yli 30 asteen pakkasilla meteorologin<br />
kokemus ja "mutu" ennakoivat,<br />
että laaksoissa saattaa lämpötila olla<br />
yleissäätilasta poiketen jopa 40 astetta<br />
miinusta. Meteorologi tekee ennusteet<br />
max. 3 vrk. päähän, mutta ei tee muutoksia<br />
säämallin antamaan 0-15 vrk pituiseen<br />
ennustukseen. Epäonnistumisen<br />
riski on suuri.<br />
TÄSMÄTTYÄ RAKENNUSSÄÄTÄ<br />
Koko maailma on jaettu laattoihin,<br />
yhden laatan koko on 50 x 50 km, joissakin<br />
malleissa jopa 1-20 km. – Aika<br />
herkkää puuhaa tämä on, sillä eilen<br />
luvattiin Tampereelle täsmäsäänä kevyttä<br />
vesisadetta, mutta kun matalapaineen<br />
keskus kulkikin 20 km ennustetta<br />
etelämpänä, paistoi Tampereella aurinko,<br />
naurahtaa Leskinen. Jos esimerkiksi<br />
rakentaja tarvitsee tarkkaa tietoa<br />
vaikkapa viikonlopun rakennuspaikkakunnan<br />
säästä, voi hän soittaa päivystävälle<br />
meteorologille numeroon<br />
0600-411 411 (2,95 euroa/min.), jolloin<br />
hän saa tietoa vaikkapa siitä, onko<br />
tuuli liian voimakasta puiden kaatoon<br />
tai onko sadetta luvassa aiotulle valupäivälle.<br />
– Hyvin tavallisia ovat puhelut,<br />
jotka koskevat samaa päivää; "tuleeko<br />
sadetta kohta" tai "milloinkahan<br />
tämä sade loppuu". Näihin päivystäjä<br />
antaa jopa 5 minuutin tarkkuudella ennusteen.<br />
Lomasäästä maailman eri kohteissa<br />
kysytään paljon. Myös <strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong><br />
on asiakkaamme ja siinä jäsenenä olevilla<br />
rakentajilla on käytettävissään kahden<br />
valitsemansa paikkakunnan – esimerkiksi<br />
mökkikunnan ja rakennuspaikan<br />
– sääennusteet, kertoo Leskinen.<br />
YHÄ TARKEMPAA<br />
– Netti- ja -mobilipalvelut ovat tulevaisuuden<br />
isoja asioita. Palvelut tulevat<br />
nopeutumaan 3G-tekniikan myötä mm.<br />
maanviljelyksen tarpeisiin. – Rakennustyömaillakaan<br />
ei kannata ehdoin tahdoin<br />
kastella kriittisiä rakenteita, kuten<br />
esimerkiksi yläpohjan eristeitä tai huopakatteen<br />
aluslaudoitusta. Täsmällistä<br />
tietoa kun saa modernein välinein. Toki<br />
yleissääennusteen voi aina katsoa vaikkapa<br />
"maikkarilta", jossa meteorologimme<br />
Mette Mannonen, Pekka Pouta,<br />
Petri Takala, Visa Salojärvi ja Liisa Peltonen<br />
vuorollaan kertovat lähipäivien sateista<br />
ja mielellään myös aurinkoista<br />
hetkistä, muistuttaa Petri Leskinen.<br />
35
Pronssikaudesta<br />
ympäristökauteen<br />
Viitannummi on uusi merellinen, pientalovaltainen asuinalue Salossa, seudulla<br />
jossa on asuttu jo 3000 vuoden ajan pronssikaudelta asti. Nyt aluetta<br />
leimaa asumisen laatuun, viihtyvyyteen ja ympäristöön painottuvat arvot,<br />
joista yksi on asuntojen mahdollisimman pieneen energiankulutukseen<br />
pyrkiminen. Voidaan siis sanoa, että Salossa on siirrytty esimerkillisesti ympäristökauteen.<br />
Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />
SALO<br />
RAKENTAMIS-<br />
KAUPUNKINA<br />
- Asukasluku 24 600<br />
- Pinta-ala 144 km2<br />
- Kunnallisvero 17 %<br />
(2004)<br />
- Helsinkiin 112 km<br />
- Turkuun 52 km<br />
- Omakotitalotontit<br />
keskim. 900 m 2<br />
- Ok-talototontin keskihinta<br />
15.000 euroa<br />
- Ei kunnallistekniikanliittymämaksuja<br />
- Kaukolämmön liittymä<br />
alle 2.000 euroa<br />
- Viitannummi sijaitsee<br />
3 km Salon keskustasta<br />
lounaaseen rajoittuen<br />
mm. Viitankruunun<br />
mäkialueeseen sekä<br />
Halikonlahteen ja Salonjokeen.<br />
36
Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo<br />
kertoo Salon kaupungin<br />
yleisten asemakaavallisista tavoitteista<br />
Viitannummen osalta laadullisen<br />
kasvun korostamista, riittävää varautumista<br />
jatkuvaan määrälliseen kasvuun<br />
sekä alueen monipuolisuutta ja<br />
vetovoimaisuutta. -Rakentamisen osalta<br />
olemme asettaneet koko alueelle tavanomaista<br />
tiukemmat normit. -Jos tulokset<br />
ovat hyviä, siirrämme ne rakennusjärjestykseen,<br />
onhan alue laajentumassa<br />
Viitanlaaksoon 200 asunnon alueeksi<br />
ja myöhemmin jopa 3000 asukkaan<br />
pientalovaltaiseksi kaupunginosaksi.<br />
Pitkän linjan tavoitteena on tietysti<br />
koko alueen poikkeuksellinen<br />
energiatehokkuus, toteaa Heimo.<br />
ENERGIANKULUTUSTESTI<br />
Peruslähtökohtana on asemakaavamääräyksenä<br />
annettu normaalia tiukempia<br />
raja-arvoja, joiden mukaan suunnittelu<br />
ja rakentaminen on toteutettava.<br />
Käytettäviä materiaaleja ja ratkaisuja ei<br />
sen sijaan ole sidottu tiukasti, pääasia<br />
on, että päästään tavoitteisiin. Koko alueen<br />
kattomateriaaliksi on määrätty<br />
punainen tiili, mutta julkisivumateriaalina<br />
kortteleittain tiili, rappaus tai<br />
puu. Asuinrakennusten laskennallinen<br />
kokonaisenergiankulutus saa olla korkeintaan<br />
135 kWh/bto-m2/vuosi sisältäen<br />
tilojen ja käyttöveden lämmityksen<br />
sekä sähkön kokonaiskulutuksen.<br />
Veden laskennallinen kokonaiskulutus<br />
saa olla korkeintaan 110 l/hlö/<br />
vrk. Lisäksi vesipisteelliset uudisrakennukset<br />
tulee varustaa kaksivesijärjestelmällä.<br />
Myös kiinteistökohtaista sadevesien<br />
talteenottoa edellytetään pohjavesialueen<br />
laadun turvaamiseksi. Sisäilman<br />
tavoitetaso on S2 ja pintamateriaalien<br />
päästöluokka M1. -Olemme<br />
tehneet yhteistyötä Motivan kanssa<br />
koskien energiankulutusta ja niinpä jokainen<br />
rakennus on testattava rakennusvalvonnasta<br />
saatavalla CD-ohjelmalla,<br />
kuvaa kaupunginarkkitehti Jarmo<br />
Heimo kaupungin asettamia lähtökohtia.<br />
YHTEISET MIELTYMYKSET<br />
Tyytyväinen rakentaja<br />
Tapasimme yhden alueen omatoimirakentajista;<br />
Kai Fagerströmin, joka rakentaa<br />
toista täystiilitaloaan. Kokemusta<br />
on myös vanhan talon korjauksesta.<br />
-Saimme hankkeelle aika mukavan lähdön,<br />
kun korttelin kymmenkunta rakentajaa<br />
sai yhdessä päättää mm. talojen<br />
runkomateriaalista. Meitä miellytti<br />
täystiilitalo ja kun myös kaikille<br />
muille kävi kivipohjainen talo, oli yhteinen<br />
mieltymys aika pian kasassa,<br />
toteaa Fagerström tyytyväisenä. Alueessa<br />
perhettämme miellytti sen luonnonläheisyys<br />
ja maaston monimuotoisuus.<br />
Luonnon ystävinä myös kaksivesijärjestelmä<br />
sopi ajatuksena hyvin. Tämän<br />
ns. harmaan veden saamme pohjavedestä,<br />
joka on lähes juomakelpoista,<br />
mutta soveltuu erinomaisesti pyykinja<br />
autonpesuun sekä nurmikon kasteluun.<br />
TERVE, TOIMIVA, TURVALLINEN<br />
– Lähdin heti alusta pitäen toteuttamaan<br />
taloamme – vaatimusten mukaisestikin<br />
– mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaksi.<br />
Tutustuin Parocin 3T-ohjeistukseen,<br />
jonka sisältö; Terve, toimiva ja<br />
turvallinen, vastasi kyllä käsityksiäni<br />
modernista rakentamisesta ja sen tavoitteista.<br />
Niinpä tiilitalomme seinissä on<br />
Viitannummea hallitse mäntymetsikkö<br />
37
Oikealla keittiö. Sisääntulotaso on asuinkerrosten<br />
puolivälissä. Keittiön ja porraskäytävän välisen<br />
valokuilun rakenne on vielä neuvottelun<br />
alla: lasitiili vai täysin läpinäkyvä lasi.<br />
Yläpohjassa on 100 mm levyvilla<br />
ja 300 mm puhallusvillaa<br />
175 mm pehmeää villaa ja 50 mm tuulensuojavillaa.<br />
Yläpohjassa on 100 mm<br />
levyvilla ja 300 mm puhallusvillaa. Näin<br />
yläpohjan lämmönläpäisykerroin eli U-<br />
arvo on 0,106 W/m 2 K, alapohjan 0,20<br />
ja ulkoseinien 0,152. Alapohjassa on<br />
200 mm SPU:ta. Ikkunat ovat tehoselektiivilasisia,<br />
niiden U-arvo on 1,1.<br />
Kyllä tämä rakennustalvi jo näytti, että<br />
lämpö pysyy hyvin sisällä, sillä tarvitsin<br />
vain ihan pienen puhaltimen koko<br />
talven ajaksi pitämään sisätilat reilusti<br />
lämpimän puolella, sano Fagerström<br />
tyytyväisenä.<br />
EI KOSTEUSONGELMIA<br />
Rakentamiskulttuurin ja -osaamisen<br />
Fagerström sanoo lisääntyneen selvästi<br />
kymmenen viimeisimmän vuoden<br />
aikana. Ehkä semmoinen turha hosuminen<br />
ja kiire on vähentynyt ja työt<br />
tehdään ja valvotaan tarkemmin. Tässä<br />
talossa ei taida olla huolta ongelmista,<br />
sillä Fagerström työskentelee tarkastusrakennusmestarina<br />
erityisalueenaan<br />
home- ja kosteusasiat. -Hyvä suunnittelu<br />
on itse asiassa kaiken pohja. Tässäkin<br />
talossa käytimme aiemmankin<br />
talomme suunnitellutta arkkitehti Mertsi<br />
Toivosta, joka taitavasti nipisti luonnoksistamme<br />
muutamia hukkaneliöitä.<br />
Näin hyvä suunnittelija maksaa takaisin,<br />
toteaa Fagerström. -Toinen asia<br />
on tietysti riittävä lämmöneristys heti<br />
rakennusvaiheessa. Teemme tätä taloa<br />
loppuelämäksemme, joten 50-100<br />
mm lisävilla on pieni panos. Energianhinta<br />
kun ei laske! Omalla työllä voi<br />
tietenkin säästää ja niinpä Fagerström<br />
on itse tehnyt tiilirungon muuraustyöt.<br />
Veikkaanpa, että ensi jouluna Fagerstömin<br />
taloa asuttaa tyytyväinen perhe:<br />
vaimo Mari ja kolme lasta, Rasmus 13,<br />
Riinamari 11 ja Riiliina 5. Hyvin suunniteltu<br />
ja hyvin rakennettu lämmin koti<br />
Piisrispinkadulla.<br />
Makuuhuone on äänieristetty vaimon vuorotyön vuoksi.<br />
Alakerran takkahuoneen tulisijan on suunnitellut<br />
Heikki Hyytiäinen. Takan ominaisuuksiin<br />
kuuluu päästöjen vähäisyyden ME<br />
38
Kestävä Kivitalo -palkinto<br />
Siilinjärven Vuorelaan<br />
Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on myöntänyt tämän vuoden<br />
Kestävä Kivitalo -palkinnon Siilinjärven Vuorelassa<br />
kolmen paikallarakennetun, kivirakenteisen asuinkerrostalon<br />
rakennuttajille, suunnittelijoille ja toteuttajille.<br />
Palkinnon tarkoituksena on edistää hyvää ja kestävää kivirakentamista.<br />
Se myönnetään henkilöille, jotka ovat osallistuneet<br />
laadukkaasti betonista ja tiilestä paikallarakennettujen<br />
rakennusten toteutukseen.<br />
Palkinnon kohde ja saajat julkistettiin 9.5. Kestävä Kivitalo<br />
-seminaarissa Espoon Dipolissa. Palkinnon esitteli Lohja<br />
Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Ratia.<br />
Vuorelan kerrostaloalueen suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
erityisen haasteen antoivat moottoritien ja rautatien läheisyys.<br />
Rakennusten massoittelussa ja huoneistojen suunnittelussa<br />
otettiinkin erityisesti huomioon asuntojen ääneneristävyys.<br />
Esimerkiksi moottoritielle päin oleva julkisivu<br />
muodostaa arkkitehtonisen "muuri"-aiheen ja kaikki<br />
asunnot avautuvat rauhalliselle sisäpihalle. Huolellisin meluselvityksin<br />
varmistettiin, ettei sisätiloihin kantaudu melua,<br />
mikä on todettu myös jälkimittauksin.<br />
Rakennusten rungot ovat paikallavalettua betonia ja julkisivut<br />
ovat tiilestä paikallamuuratut. Toteutuksessa yhdistyvät<br />
hyväksi havaittu rakennustekniikka ja kohteen elinkaariedullisuus.<br />
Vuorelan kerrostaloalueesta on urakoitsijan ja suunnittelijoiden<br />
sekä rakennuttajien yhteistyössä syntynyt arvokas, viihtyisä<br />
ja erityisesti myös asukkaiden arvostama asuinalue.<br />
Talot ovat viisikerroksisia ja niissä on asuntoja yhteensä<br />
145. Kaksi taloista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja<br />
yksi Siilinjärven Vuokratalot Oy:n omistama vuokratalo.<br />
Asunnot ovat pohjaratkaisuiltaan toimivia sekä viihtyisiä.<br />
Jokaisessa on lasitettu parveke ja sauna sekä nykyajan vaativiinkin<br />
tarpeisiin vastaava varustetaso. Projektin eri osapuolten<br />
yhteistyö alkoi jo hyvissä ajoin projektin alkuvaiheessa.<br />
Tämän ansiosta rakennusten arkkitehtoninen ilme ja rakentamisen<br />
toteutus pystyttiin suunnittelemaan siten, että asunnot<br />
ovat paitsi kodikkaita ja toimivia myös hinnaltaan hy-<br />
vin kilpailukykyisiä. Asuntojen velaton myyntihinta oli vain<br />
noin 2 000 euroa neliöltä.<br />
Kestävä kivitalo -palkinto on vuosittainen perinne. Se on<br />
jaettu kahdesti aikaisemmin, vuonna 2004 Vantaan Kartanonkoskelle<br />
ja 2005 Tampereen Onkiniemelle.<br />
PALKITUT<br />
Kestävä Kivitalo -palkinnon <strong>2006</strong> saavat:<br />
Kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen, Siilinjärven kunta, Toimitusjohtaja<br />
Hannu Virsu, Siilinjärven Vuokratalot Oy, Toimitusjohtaja<br />
Eija Riihimäki, Pohjois-Savon YH-Rakennuttaja<br />
Oy, Arkkitehti SAFA Reijo Mitrunen, QVIM Arkkitehdit<br />
Oy, Toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Rainer Qvick, QVIM<br />
Arkkitehdit Oy, Vastaava mestari Jarmo Huuhtanen, Vastaava<br />
mestari Pentti Leskinen, Työpäällikkö Markku Martikainen,<br />
Projektipäällikkö Risto Pennanen, Rakennushankepäällikkö<br />
Jorma Pentikäinen, Aluejohtaja Ilkka Kääriäinen,<br />
YIT Rakennus Oy Talonrakennus Itä-Suomi<br />
KESTÄVÄ KIVITALO -RYHMÄN JÄSENYRITYKSET OVAT<br />
Lohja Rudus Oy Ab, maxit Oy Ab, Wienerberger Oy Ab,<br />
Fundia Betoniteräkset Oy, Tammet Oy, Betonikeskus/Valmisbetoni<br />
Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Lohja Ruduksen<br />
aloitteesta.<br />
Lisätietoja:<br />
– Kestävä kivitalo -yritysryhmä: projektipäällikkö Pentti<br />
Lumme, gsm 0400 107 231, puh. 020 44 77 247,<br />
pentti.lumme@lohjarudus.<strong>fi</strong><br />
– QVIM Arkkitehdit Oy: arkkitehti Reijo Mitrunen, puh.<br />
(017) 262 8334, reijo.mitrunen@qvim.<strong>fi</strong><br />
– YIT Rakennus Oy, Talonrakennus Itä-Suomi: rakennushankepäällikkö<br />
Jorma Pentikäinen, puh. 020 433<br />
0013, gsm 0400 871 197, jorma.pentikainen@yit.<strong>fi</strong><br />
– Siilinjärven kunta: kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen,<br />
puh. (017) 401 402, gsm 044 7401 402,<br />
otto.siippainen@siilinjarvi.<strong>fi</strong><br />
39
Kun aurinko ei paista<br />
Kun auringonvalo ei riitä, napsautetaan sähkölamppu päälle. Periaatteessa<br />
yksinkertaista ja näinhän homma toimiikin. Mutta toimiiko parhaalla mahdollisella<br />
tavalla eli onko keinovalo oikein suunnattu, oikean tehoista ja vielä<br />
oikean väristäkin? Asioita, joita ei ehkä tule mietittyä kodin sähköistyksen<br />
perusasioita määriteltäessä.<br />
Teksti: Raimo Holopainen, kuvat:<br />
Zeeta Oy on valaistuksen suunnitteluun<br />
erikoistunut yritys.<br />
Toimitusjohtaja Pekka Väätäinen<br />
korostaa, että hyvä valaistussuunnittelu<br />
kannattaa aloittaa jo arkkitehtikuvien<br />
jälkeen, ennen varsinaista sähkösuunnittelua,<br />
jolloin rakenteelliset<br />
muutokset ovat vielä mahdollisia. Näin<br />
säästetään myös asennuskustannuksissa.<br />
– Hyvä valaistus on myös osa hyvinvointia,<br />
siksi valaistus kannattaa<br />
suunnitella hyvin, sanoo Väätäinen.<br />
VISUAALISUUS TÄRKEÄÄ<br />
– Valaistussuunnittelijan on osattava lukea<br />
piirustuksia kolmiulotteisesti, aistimaan<br />
tilan mittasuhteet ja luonne.<br />
Myös rakennustekniikan ja rakenteiden<br />
tuntemus on tärkeätä, jotta tietää mihin<br />
valaisimia voidaan upottaa ja minne<br />
voidaan sijoittaa mm. ohjausjärjestelmiä,<br />
kuvaa Väätäinen suunnittelun<br />
peruslähtökohtia. -Tietenkin suunnittelu<br />
lähtee aina siitä, että pystytään luomaan<br />
hyvä keskusteluyhteys asiakkaan<br />
kanssa, joka on usein rakentamassa tai<br />
rakennuttamassa ensimmäistä – ja<br />
usein myös viimeistä kertaa. – Joillakin<br />
on tietysti hyvinkin pitkälle meneviä<br />
toiveita valaistusratkaisujen suhteen<br />
ja toiset sen sijaan luottavat siihen,<br />
että suunnittelija osaa ehdottaa<br />
ratkaisuja perheen asumistottumusten,<br />
harrastusten ja toiveiden pohjalta. Yhtä<br />
kaikki, suunnitelma on aina tehtävä vi-<br />
40
suaalisesti ymmärrettäväksi, jotta kokonaisuus<br />
ja yksityiskohdatkin hahmottuvat,<br />
sanoo Väätäinen.<br />
HÄIKÄISYT ONGELMANA<br />
– Valaisimen sijoittelulla ja kohdistamisella<br />
on iso merkitys. Jos parvelta<br />
suunnataan 300 W valaistusteho suoraan<br />
silmään, on näkymä pilattu, vaikka<br />
valoa sinänsä tuleekin runsaasti. Seinään<br />
sijoitettavan valaisimen korkeusasema<br />
on erittäin tärkeä ja siksi sen<br />
paikan on oltava suunniteltuna etukäteen.<br />
On tietysti mahdollista, että joku<br />
haluaa valaisimelle tulevan sähköjohdatuksen<br />
pintavetona ja vaikkapa sinisenä.<br />
Olemme menossa visuaalisempaan<br />
suuntaan ja myös tällainen design<br />
saattaa olla joskus mahdollista,<br />
aprikoi Väätäinen. -Olen myös huomannut<br />
, että jokaisella valaisimella on<br />
oma ominaisuutensa, esimerkiksi valokiila<br />
saattaa olla kahdessa samantyyppisessä<br />
valaisimessa toisessa paljon<br />
kapeampi. Siksipä valaisimen paikan<br />
lisäksi itse valaisin tulisi nimetä<br />
samalla, jos mahdollista. Sama koskee<br />
upotettavia valaisimia, jotka ovat aika<br />
yksilöllisiä, suojaetäisyys ja vaadittava<br />
ilmatilatarve saattavat poiketa eri valaisimilla<br />
paljonkin, muistuttaa Väätäinen.<br />
Suunnitelma on joskus jopa pakko<br />
sitoa tiettyyn tuotteeseen, muuten<br />
se ei ehkä toimi halutulla tavalla.<br />
OSA SISUSTUSSUUNNITTELUA<br />
– Hyvää valaistussuunnittelua on semmoinen, jossa yhdellä<br />
materiaalilla palvellaan kaikkia osapuolia: asiakas<br />
näkee valaisimien sijoittelun ja tyyppikuvat, sähkösuunnittelija<br />
ja -urakoitsija saavat puolestaan kaikki valaisimen<br />
tekniset tiedot suojauksesta, tehosta ja asennuksesta. -Mielestäni<br />
valaistus on keskeinen osa myös sisustussuunnittelua,<br />
niinpä asiakkaan ajatusmaailmaa on haettava ensimmäisessä<br />
palaverissa hieman laajemmasta näkökulmasta,<br />
kuvaa Väätäinen Zeetan toimintamallia. Useissa kohteissa<br />
teemmekin yhteistyötä myös arkkitehdin ja mahdollisen<br />
sisustussuunnittelijan kanssa. Nykyisillä valaisimilla voidaan<br />
tuottaa ratkaisuja, joita ei muutama vuosi sitten käytetty<br />
lainkaan. Esimerkiksi porrasvalaistus ei ole mikään<br />
uusi idea, mutta nykytekniikoin; halogeenein, kuituvaloin<br />
ja mm. radio-ohjattavuuksineen, portaiden ja koko omakotitalon<br />
tekninen ja visuaalinen valaistus antavat mielenkiintoisia<br />
ja näyttäviä mahdollisuuksia, Väätäinen hehkuttaa.<br />
OIKEA VALO OIKEAAN PAIKKAAN<br />
Kodin valaistuksessa on tietysti tärkeätä, että kussakin tilassa<br />
on tarkoitukseen sopiva valaisin. Työhuoneessa loistevalo<br />
ja olohuoneessa esim. halogeenit, makuuhuoneessa tunnelma-<br />
ja lukuvalot. Kylpyhuoneessa voi olla peiliin sijoitetut<br />
valaisimet, jolloin valo tulee oikein. Tätä olemme itse<br />
kehittäneet ja sen valmistuskin on jopa yksin kappalein kustannuksiltaan<br />
järkevissä rajoissa. Lasitiilen sisälle voidaan<br />
rakentaa Led-valoja jne., kuvaa Väätäinen nykymahdollisuuksia.<br />
Valon oikeat väriominaisuudet ovat myös erittäin tärkeitä.<br />
Epäsuoralla valolla, joka on lähes varjotonta, on oma<br />
paikkansa valaistuksessa ja toisaalta hyvin jyrkällä kohdevalolla<br />
voidaan tehdä tilasta jopa dramaattinen. Toki valaistusuunnittelussa<br />
otetaan huomioon myös päivänvalo, mutta<br />
kun olemme pääosin iltaisin kotona, on keinovalon osuus<br />
merkittävä. Valaistus on äärimmäisen visuaalinen ja toisaalta<br />
tekninen elementti ja jos nämä eivät kohtaa, saadaan ehkä<br />
tunnelman, määrän ja tekniikan sekamelska. -Ehkä kustannukset<br />
ovat jossain määrin rajanneet valaistussuunnittelijan<br />
käyttöä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana on tähänkin<br />
asiaan kiinnitetty huomiota ja osataan vaatia. Suunnitteluun<br />
sijoitettavat sadat eurot saa kyllä takaisin kustannustehokkaana<br />
sähkösuunnitteluna ja -urakointina, myös<br />
optimoituna valaistusähkön kulutuksena ja viimeistään asumisviihtyvyydessä,<br />
lupaa Zeeta Oy:n toimitusjohtaja Pekka<br />
Väätäinen.<br />
41
Ikkunoiden<br />
kaksi tehtävää<br />
– valo sisään, kylmä ulos<br />
Satu hölmöläisten talonrakentamisesta kertoo, että hölmöläiset tekivät ensin<br />
ikkunattoman talon, mutta totesivat sen pian asuinkelvottomaksi. Niinpä<br />
seinään sahattiin aukko ja hölmöläiset innostuivat valon määrästä niin,<br />
että suurensivat aukkoa ja lisääntyvän valon myötä innostuttiin aukkoa laajentamaan<br />
yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Lopultahan sitten seinä ja talo<br />
romahtivat. Näin ei sentään nykyisin rakenneta, sillä rakennusmääräykset<br />
säätelevät aika tarkasti ikkunoiden koon. Oikeilla ratkaisulla löytyy siten<br />
toisaalta riittävästi joustovaraa.<br />
Teksti: Tapio Näslund, kuvat: Jarno Kylmänen ja Velux Oy<br />
Ikkunat ovat yksi rakentamisen mielenkiintoisimmista<br />
elementeistä.<br />
Niillä voidaan vaikuttaa oleellisesti<br />
talon ulkonäköön ja asumistoimintoihin<br />
ja -viihtyvyyteen itse talon sisällä.<br />
Ikkunan keskeiset ominaisuudet ovat<br />
hieman vastakohtaisia; sisään pitäisi<br />
saada valoa, mutta häiritsevien äänien<br />
ja kylmän ilman tulisi jäädä ulkopuolelle.<br />
Ikkunoita koskevien rakennusmääräysten<br />
taustalla on energiankulutuksen<br />
minimointi.<br />
IKKUNOIDEN TEHTÄVÄ<br />
Ikkunoiden olennaisin tehtävä on päästää<br />
luonnonvaloa sisätiloihin ja toisaalta<br />
ne mahdollistavat myös ympäristön<br />
tapahtumien, esimerkiksi lasten leikkien<br />
seuraamisen. Eräs ikkunoiden teh-<br />
IKKUNAT JÄLKIJUNASSA<br />
Vuosikymmeniä sitten ikkuna oli vain<br />
rakennuksen runkoon tehty lasinen<br />
aukko, josta näkyi läpi. Vielä 60-luvullakin<br />
tehdyissä taloissa on 2-lasisia ikkunoita<br />
ja vasta erinäisten öljy- ja energiakriisien<br />
kautta alettiin myös ikkunoiden<br />
energiatehokkuuteen kiinnittämään<br />
huomiota. Nykyistenkin ikkunoiden<br />
perusrakenne on runkoon kiinnitettävä<br />
karmi, jonka sisäpuoliset<br />
puitteet eli pokat ovat lasia ja lasielementtejä<br />
koossa pitävä osa. Tämä puitteen<br />
sisäpuolinen eli lasin näkyvä osa<br />
muodostaa ikkunan valoaukon. Ikkunoiden<br />
valmistusmateriaalina käytetään<br />
korkealaatuista kuivaa puutavaraa<br />
ja alumiinia. Helat ovat muovia tai<br />
metallia. Itse ikkunan lasirakenne on<br />
kehittynyt valtavasti. Niinpä esim. selektiivilasin<br />
U-kerroin on niinkin alhainen<br />
kuin 1,1 W/m 2 K.<br />
42
tävistä on tuuletus. Avattavien ikkunoiden<br />
tai erillisten tuuletusikkunoiden<br />
avulla sisätilat voidaan tuulettaa eli sisäilma<br />
voidaan vaihtaa nopeasti. Tuuletusta<br />
ei kuitenkaan pidä sekoitta jatkuvaan<br />
ilmanvaihtoon. Ikkunan kohdalla<br />
on huomioitava se, ettei ikkuna<br />
ole kantava rakenne ja ikkunoiden ylittävät<br />
rakenteet, jotka ottavat yläpuolelta<br />
tulevia kuormia vastaan, on mitoitettava<br />
erikseen niin, että ne pystyvät siirtämään<br />
ikkunan kohdalle tulevat kuormat<br />
perustuksille ja edelleen maaperään.<br />
IKKUNAN PINTA-ALAMÄÄRÄYKSET<br />
Ikkunan lämmöneristävyys on normaalisti<br />
heikompi kuin seinärakenteen,<br />
mistä johtuen ikkunoiden<br />
osuutta vaipan alasta onkin rajattu.<br />
Toisaalta, jotta huone voidaan määritellä<br />
asuinhuoneeksi, siinä tulee olla<br />
ikkuna, jonka valoaukko on vähinään<br />
10 % huonealasta. Rakennusmääräyskokoelman<br />
mukaan ikkunoiden pinta-ala<br />
saa olla enintään 15 % rakennuksen<br />
kerrosalasta. Tästä säännöstä<br />
voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia<br />
tietyin ehdoin. Käytännössä ikkunaalaa<br />
saa olla varsin runsaastikin, jos<br />
niin halutaan ja suunnitellaan. Lämpimän<br />
tila ja ulkoilman tai lämmittämättömän<br />
tilan välillä oleva ikkunapinta-ala<br />
saa olla suurempi, jos samalla<br />
pienennetään ikkunan tai muiden<br />
vaipanosien lämmönläpäisevyyttä, eli<br />
U-arvoa pienennetään. Ikkunapintaalan<br />
osuus ei kuitenkaan saa ylittää 50<br />
% rakennuksen ulkoseinien yhteenlasketusta<br />
pinta-alasta. Yksittäisen huoneen<br />
ikkunapinnan osuus saa olla<br />
enintään 70 % ko. huoneen ulkoseinän<br />
alasta. Ikkunan pinta-ala lasketaan<br />
kehän ulkomittojen mukaan. Ikkunan<br />
ja oven lämmöneristysvaatimukset<br />
koskevat koko rakennusosaa karmi- ja<br />
puiterakenteineen. Edellä esitettyjen<br />
sääntöjen U-arvot ja muut huomioitavat<br />
seikat on esitetty Suomen rakennusmääräyskokoelman<br />
osassa C3.<br />
IKKUNAT OSANA JULKISIVUA<br />
Talojen julkisivujen elävöittämiseen<br />
ikkuna on kiitollinen elementti, joskin<br />
huonetilan valontarve on tietenkin<br />
suunnittelun peruslähtökohta. Suomessa<br />
rakennettavien pientalojen aika<br />
vallitseva muoto on 11/2-kerroksinen,<br />
jossa kattoikkunan käyttö on perusteltu<br />
luonnonvalon saamiseksi yläkertaan.<br />
Myös kattolyhty on varsin yleinen ratkaisu.<br />
Huonetilojen välisissä sisäseinissä<br />
voi olla tehokeinona ikkuna esim.<br />
katonrajassa. Mikäli toinen huone on<br />
kylpyhuone, valitaan mieluummin lasitiili.<br />
Perinnetaloista tuttuja koristeellisia<br />
vuorilautoja käytetään julkisivun<br />
tehokeinona.<br />
Ikkuna on innostanut myös lauluntekijöitä.<br />
Näin Lordin aikakautena täytyy<br />
muistaa myös Suomen ensimmäistä<br />
Euroviisuosallistumista 1961, jolloin<br />
Suomi saavutti heti kymmenennen sijan<br />
Laila Kinnusen esittämällä kappaleella<br />
Valoa ikkunassa. Toinen evergreen<br />
on Rauli Badding Somerjoen Ikkunaprinsessa.<br />
Kattoikkunoihin voidaan yhdistää VELUX-julkisivuikkunat,<br />
joiden avulla saadaan lisää valoa<br />
ja tilaa.<br />
43
Energiaa auringosta<br />
Auringon lämpöä hyödynnetään energian tuottamiseen myös Suomessa, vaikka emme sen lämmöstä<br />
voikaan nauttia niin runsaasti kuin keskikesän valosta. Moni mökkiläinen osaa kuitenkin<br />
hyödyntää niukankin paisteen pesuveden lämmittämiseen ja television katseluun. Myös<br />
omakotitalon rakentajat ovat selvästi aiempaa enemmän kiinnostuneita aurinkolämmöstä osana<br />
lämmitysenergiaa, toteutettuna useimmiten öljylämmityksen rinnalla.<br />
Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Antti Kähönen<br />
44
Vaikka talven lämpötilat ovat meillä huomattavasti alhaisemmat<br />
kuin Keski-Euroopassa, on Suomessa aurinkotunteja<br />
kuitenkin lähes yhtä paljon kuin Saksassa.<br />
Erityisesti rannikkoseutumme ovat otollisia tämän<br />
energiaa ja ympäristöä säästävän lämmitysmuodon käytölle,<br />
sillä taivaalta saatavien säteiden lisäksi vesi heijastaa lisää<br />
aurinkoa keräimiin.<br />
KERÄIN POIMII LÄMMÖN<br />
Eteläisessä Euroopassa, mm. Espanjassa on lämpimän veden<br />
tuotanto ratkaistu aika yksinkertaisesti; talon katolle<br />
on sijoitettu musta teräspönttö, jonka sisällä oleva vesi lämpenee<br />
polttavan auringon paahteessa – ympärivuotisesti.<br />
Meillä käytössä olevat lämpökeräimet ovat hieman teknisempiä:<br />
Yleisin käytössä oleva on nestekiertoinen tasokeräin,<br />
jossa aurinkosäteily lämmittää tummaa absortiolevyä,<br />
mikä on pinnoitettu selektiivisellä pinnoitteella estämään<br />
lämmön poisheijastumisen. Tämä levy on lämpöeristetty<br />
alapuolelta ja sivuilta. Keräimen sisällä virtaa veden ja glykolin<br />
seos, johon lämpö siirtyy ja johdetaan edelleen lämminvesivaraajaan.<br />
Aurinkokeräin voi tuottaa 400-600 kWh<br />
vuodessa neliömetriä kohden. Pientalossa voi olla esim. 2-<br />
3 keräintä, joiden yhteispinta-ala on noin 5-8 m 2 .<br />
AURINKO SÄÄSTÄÄ<br />
Energiankulutusta mittaavan vertailututkimuksen mukaan<br />
aurinkoenergialla voidaan säästää jopa viidennes pientalon<br />
lämmityskuluissa. Senewa Oy:n tekemän vertailututkimuksen<br />
mukaan auringosta saadaan kerättyä suurin osa vuoden<br />
aikana tarvittavan käyttöveden energiasta ja lämmitysenergiasta<br />
lähes ilmaiseksi. Aurinkoöljytalossa öljynsäästö<br />
verrattuna normaaliin öljylämmitystaloon oli 835 litraa eli<br />
noin 500 euroa.<br />
Ilmatieteen laitoksen mittaustulosten mukaan Suomessa<br />
paistaa aurinko keskimäärin 1784 tuntia vuodessa, mikä<br />
tekee keskimäärin vajaa viisi aurinkotuntia päivässä. Aurinkotuntien<br />
lisäksi energiaa pystytään keräämään myös pilvisellä<br />
säällä, sillä aurinkolämpökeräimet vastaanottavat myös<br />
hajasäteilyä. Auringon säteilystä saadaan kehittyneillä aurinkolämpöjärjestelmillä<br />
talteen noin kolmannes.<br />
Putkikeräimet.<br />
Pienikin aurinkosähköpaneeli riittää valaisemaan kesämökin.<br />
AURINKOENERGIA KIINNOSTAA<br />
Öljyalan palvelukeskuksen tekemän mukaan 110 000 öljylämmitteisessä<br />
talossa asuvaa on valmiina ottamaan aurinkoenergian<br />
lisälämmönlähteeksi seuraavan kymmenen vuoden<br />
aikana. Mielenkiinnon taustalla ovat sekä säästöt että<br />
ekologiset arvot. Tekninen asiamies Eero Otronen Öljyalan<br />
Palvelukeskuksesta sanoo nykyisten aurinkoenergian keräämiseen<br />
tarkoitettujen laitteiden hyötysuhteen olevan entistä<br />
paremman ja niiden asennuksenkin käyvän aikaisempaa<br />
helpommin. Öljylämmitykseen liitettynä aurinkoenergia<br />
voidaan hyödyntää mahdollisimman suurena, kun moderni<br />
automatisointi ottaa öljyn käyttöön vasta kun aurinkoenergia<br />
ei riitä käyttöveden lämmittämiseen tai suuremmissa<br />
järjestelmissä lämpimän käyttöveden ja lämmön tuottamiseen.<br />
Kiinnostusta aurinkolämpöön lisää myös uusi,<br />
pientalojakin koskeva energia-avustus, jota voidaan myöntää<br />
myös pelkän aurinkokerääjän hankintakuluihin, kun se<br />
liitetään osaksi lämmitysjärjestelmää.<br />
45
Teitpä oikein kartanon!<br />
Sannäsin kartano sijaitse 10 km Porvoosta itään Ilolanjoen rannalla. Kartanon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se on rakennettu<br />
vuosina 1836-1837. Nykyisin se toimii koulutuskeskuksena.<br />
Kartano tuo sanana varmaan useimmille mieleen hulppeat tilukset ja toisaalta<br />
sillä on myös romanttista kaikua, muistellaanpa vaikka vuoden 1943<br />
elokuvaa: Katariina ja Munkkinimen kreivi, jonka tapahtumat pyörivät Regina<br />
Linnanheimon ja Leif Wagerin tähdittäminä Munkkiniemen kartanon<br />
ympärillä. Nykyisinkin voi vielä kuulla jonkun sanovan ihaillessaan toisen<br />
hieman keskikokoa suurempaa omakotitaloa: "Teitpä oikein kartanon".<br />
Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />
Suomen lähihistoriasta löytyy lukuisia,<br />
jopa merkittäviäkin kartanoympäristöön<br />
liittyviä tapahtumia, maa- ja metsätalouden<br />
hoitamisen ollessa tietysti<br />
keskeisessä asemassa. Useiden kartanoiden<br />
historia alkaa jopa 1300- ja<br />
1400 -luvuista lähtien. Päärakennuksia<br />
on palanut ja tuhoutunut sodissa<br />
tai liian riehakkaiksi kääntyneissä juhlissa,<br />
mutta tällä hetkellä löytyy tietoja<br />
ainakin 224 kartanosta, joissa asutaan<br />
ja eletään. Useimmat ovat kuitenkin liiketaloudellisessa<br />
käytössä; hotelleina,<br />
kokouspaikkoina, pitokartanoina ja<br />
golf-klubien päärakennuksina.<br />
PUUTA, TIILTÄ, KIVEÄ<br />
Suomen tunnetuimmat kartanot ovat<br />
pääosin kivirakenteisia, mutta myös<br />
tiiltä on käytetty upeasti esim. Vanajanlinnassa,<br />
joka tunnettiin aiemmin nimellä<br />
ƒikäälän kartano. Lahden seudulla<br />
olevat Messilän ja Mukkulan kartanot<br />
ovat puurakenteisia, samoin mm.<br />
Ilolan kartano Porvoossa. Huoneita<br />
kartanoissa on jopa kymmeniä ja huoneistoalat<br />
alkaen 400 m2:stä jopa 1200<br />
m2:iin, kenties vieläkin enemmän.<br />
Kartanoiden tyylisuunnat kuvastavat<br />
valmistumisajan henkeä sisältäen ele-<br />
46
menttejä barokista, renesanssista, klassismista,<br />
empirestä, rokokoosta ja karoliinisuudesta.<br />
Kartanoita on viime<br />
vuosikymmeninä nykyaikaistettu mm.<br />
lämmityksen, valaistuksen, LVI- ja<br />
muun tekniikan suhteen, mutta ulkopuolisia<br />
muutostöitä ei luonnollisestikaan<br />
ole juurikaan tehty.<br />
RÄLSSISÄTERISTÄ KLUBIKSI<br />
Puuverhoilllussa Labbyn kartanossa on n. 1200 m 2 .<br />
Nokian kartano on yksi lukuisista golf-klubin käyttöön valjastetuista.<br />
Ylhäisaatelin asumakartanoa kutsuttiin<br />
rälssisäteriksi. Muutama kartano<br />
en edelleenkin asumakäytössä, jopa<br />
edelleen samojen, vuosisatoja vanhojen<br />
sukujen hallussa. Nykyisin ei taida<br />
silti juurikaan törmätä pehtoorien<br />
ammattikuntaan. Pehtori oli kartanonherran<br />
luotettu, eräänlainen isännöitsijä,<br />
joka huolehti alamaisineen<br />
tiluksista, pelloista ja metsistä. Eräs<br />
tunnetuimmista kartanoistamme lienee<br />
Haikon kartano, jonka historiaa<br />
tunnetaan jo 1300-luvulta, jolloin se<br />
oli luostarin omistuksessa. Nykyinen<br />
päärakennus on valmistunut 1914,<br />
aiemman tietysti tuhouduttua tulipalossa.<br />
Haikon kartanon suunnitteli Armas<br />
Lindgren, jonka kädenjälki näkyy<br />
myös Suomen Kansallismuseon suunnittelussa.<br />
Hotelli- ja kokouspaikkakäytön<br />
lisäksi kartanoiden päärakennuksia<br />
ja entisiä viljelysmaita on muutettu<br />
gol<strong>fi</strong>n harrastajien käyttöön.<br />
Näitä ovat mm: Tali, Pikkala, Annila,<br />
Nevas, Virvik, Nordcenter ja viimeisimpinä<br />
Kulloo ja Kytäjä. Romantiikka<br />
on siis väistynyt. Enää emme kuule<br />
kartanon parvekkeelta Leif Wagerin<br />
unohtumatonta Romanssia: Sua<br />
vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani<br />
päällä maan…<br />
Tervikin kartanon sijaitsee Suomen pisimmän<br />
tammikujan päässä.<br />
47
Missä aita on matalin?<br />
Tämän päivän moderni ratkaisu on vinyyliaita.<br />
Aita on rajan symboli. Usein aita on myös selvästi kulkueste,<br />
jonka ylittäminen on vaikeaa ja tehty joskus tarkoituksella jopa<br />
mahdottomaksi. Merkittäviä historiallisia "aitoja" ovat Kiinan<br />
muuri ja Berliinin muuri. Aitaa käytetään myös sanonnoissa;<br />
Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja: Mennään yli<br />
siitä, missä aita on matalin.<br />
Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy<br />
Rauta-aita sopii tiettyyn ympäristöön.<br />
Koristeellinen aita.<br />
Persoonallinen aita.<br />
Suosittu aitatyyppi on pensasaita.<br />
48
Aidan rakennusmateriaaleja löytyy vähintään yhtä paljon<br />
kuin talonkin. Vanhimmat aidat lienevät vapaasti<br />
pinottuja kiviaitoja, joita näkyy vieläkin mm. Irlannissa<br />
ja Skotlannissa pitämässä lampaat omalla reviirillään.<br />
Eläinten hoitoon liittyy myös piikkilanka-aita, joskin<br />
sitä käytetään myös mm. vankiloissa. Nykyisten pientalojen<br />
aitojen osalta ei rakentajalla ole kovinkaan paljon valintamahdollisuuksia;<br />
kaava ja rakennusmääräykset ratkaisevat.<br />
AITA ON OSA KOKONAISUUTTA<br />
Jos aita täytyy määritellä jo rakennuslupaan, niin silloinhan<br />
toteutustapa on yksiselitteinen. Jos taas rakennusmääräyksissä<br />
sanotaan ainoastaan, että aidan on oltava tiettyä<br />
materiaalia, niin silloin rakentaja voi<br />
pohtia valintaa ainakin seuraavista näkökulmista,<br />
1) Toteuttaa aita samalla materiaalilla<br />
kuin oman talon pintaverhousmateriaali<br />
2) Tehdä samanlaisen aidan<br />
kuin naapurilla, 3) Tehdä sellaisen aidan<br />
kuin kadun- tai tienvarressa on pääsääntöisesti.<br />
Aidan materiaali voi ihan hyvin olla<br />
eri kuin talon julkisivussa, mutta joitain yhdistäviä tekijöitä<br />
on syytä käyttää. Aidan väritys voi esimerkiksi olla sama<br />
kuin talon pää- tai tehosteväri, aidan rakenteessa voi olla<br />
jotain samoja elementtejä kuin talossa, esim. sama pro<strong>fi</strong>ili<br />
kuin ikkunanpielilaudoissa, pystylaudoituksen päät voivat<br />
olla kattokaltevuuden mukaisia jne. Mikäli aita on tiilestä ja<br />
se pellitetään päältä, varma värisävy on sama kuin ikkunaja<br />
savuhormipellityksissä. Varsin useinhan aita on myös kasvillisuutta;<br />
esim. orapihlaja-, aronia- tai hernepensas. Pääasia<br />
on, että aita sopii ympäristöön ja tukeutuu suojaamansa<br />
alueen johonkin kokonaisuuteen tai yksityiskohtaan<br />
Katajainen seiväs,<br />
haapainen aita ja<br />
kuusinen vitsas<br />
kestävät miehen iän.<br />
Vihantilainen sanonta<br />
kanssa. Täysin ympäristölle vieras materiaali lienee kaikkein<br />
pahin epäonnistumisen paikka; riukuaita saattaa kyllä<br />
sopia uudisrakennukseenkin, mutta vain maaseutumaisemassa<br />
tai mökillä. Vaikka aidan on tarkoitus suojata katseilta<br />
ja estää kenties lapsien tai lemmikin karkaaminen ajotielle,<br />
ei siinä saa liioitella. Kaksimetrinen muuri - olipa<br />
rakenne mitä tahansa – on liioittelua. Taottu rauta-aita ei<br />
myöskään sovi ihan joka talon pariksi. Kruusattu lauta-aita<br />
monine muotoineen saattaa korostua liiaksi. Jos taas päädytään<br />
jämäkkään tiiliaitaan, niin kyllä talon on myös oltava<br />
tiilinen ja mieluummin vielä samaa laatua ja väriä. Mikäli<br />
aita toteutetaan polveilevaan rinnemaastoon, on rakenne<br />
haastava; aidan on mukailtava maastoa niin ylä- kuin alaosaltaan,<br />
eikä rakennekorkeus saa poiketa oleellisesti. Ja olipa<br />
kysymys mistä tahansa aitamateriaalista tai -rakenteesta, perustukset<br />
on tehtävä kunnolla ja maahan<br />
kosketuksissa olevan puumateriaalin on<br />
oltava painekyllästettyä. Maa on väärällään<br />
väärin perustettuja ja huonosti hoidettuja<br />
aitoja. Tee omasi oikein perustettuna,<br />
oikeista materiaaleista, oikean korkuisena<br />
ja värisenä – ja täydennä kokonaisuutta<br />
tyyliin sopivalla portilla.<br />
Aitoja läpi vuosisatojen<br />
– kiviaita – piikkilanka-aita<br />
– lumiaita – tiiliaita<br />
– poroaita – puuaita<br />
– risuaita – lauta-aita<br />
– riukuaita – vinyyliaita<br />
– säleaita – raja-aita<br />
– pensasaita – aitajuoksu<br />
– kuusiaita<br />
AITA EI ITSETARKOITUS<br />
Mikäli aidan valinnassa on rakentajan vapaus, on tietysti<br />
ensimmäisenä mietittävä, tarvitaanko aitaa yleensä ollenkaan<br />
ja voiko se olla vain viitteellinen, esim. harvakseen<br />
istutettuja puita tai pensaita. Oleellista tässäkin on, ettei aita<br />
missään tapauksessa ole ristiriidassa talon tai ympäristön<br />
Rakkaus on sellainen asianlaita<br />
että se kulkee meriä ja maita<br />
Tulipa eteen risu eli aita<br />
ei se siinäkään niskojaan taita<br />
Suomalainen sananlasku<br />
Eri materiaaleja yhdistettynä kauniiksi<br />
aidaksi.<br />
Tiilinen aita on jykevä ja pitkäikäinen<br />
– jos perustukset on tehty huolella.<br />
Kerrostalon piha-aluetta<br />
kiertävä symbolinen aita.<br />
Riukuaita löytyy Suomesta vielä kilometreittäin<br />
– kun uuttakin vielä tehdään.<br />
49
Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –<br />
LOHJA RUDUS HIEKKALINNALEIKEISSÄ<br />
Lappeenrannan satama-alueesta on<br />
kehittynyt eurooppalaisen mittapuun<br />
mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus,<br />
josta ei vain lähdetä risteilylle vaan jossa<br />
viihdytään.<br />
Historiallinen linnoitus museoineen<br />
ja taiteilijapuoteineen sekä satamaa huvialueineen<br />
vetää vuosi vuodelta yhä<br />
enemmän kävijöitä nauttimaan karjalaisesta<br />
elämänmenosta.<br />
KOLMESTA MILJOONASTA<br />
KILOSTA HIEKKALINNA<br />
- TEEMANA JÄNNITTÄVÄ<br />
MERISEIKKAILU<br />
Suomen suurinta hiekkalinnaa<br />
pääsee ensi kesänä<br />
ihailemaan jo kolmannen<br />
kerran. Tämän vuoden<br />
teemana on meriseikkailu.<br />
Kolmesta miljoonasta<br />
Lohja Ruduksen hiekkakilosta<br />
muotoillussa merirosvolinnassa<br />
seikkailevat del<strong>fi</strong>init ja<br />
merenneidot. Komeuden kruunaavat<br />
hiekkapatsaat EU-maiden tunnetuimmista<br />
nähtävyyksistä sekä 150-vuotiaan<br />
Saimaan kanavan hiekkamalli.<br />
Hiekkalinnassa merirosvolaivan torni<br />
kohoaa kahdeksan metrin korkeuteen.<br />
Komeuden toteuttaa jään- ja hiekanveiston<br />
mestari, lappeenrantalainen<br />
Kimmo Frosti joukkueineen oikeaoppisesta<br />
Lohja Ruduksen hiekkalinnahiekasta.<br />
TEATTERITARJONTAA, MERIROSVO-<br />
RISTEILYJÄ JA LEIKKIMÖKKIKYLÄ<br />
– JA AIKUINENKIN VIIHTYY!<br />
Hiekkalinnan yhteydessä on uutuutena<br />
Lappeenrannan Nuorkauppakamarin<br />
ideoima lasten leikkimökkikylä. Viime<br />
vuodesta tuttuja palveluja ovat<br />
pomppulinna, suuri hiekkalaatikko<br />
täynnä Lohja Ruduksen leikkihiekkaa<br />
hiekkakakkujen leipomiseen sekä perheen<br />
pienimmille mitoitettu Possujunan<br />
asema. Lauke-hevonen kuljettaa<br />
matkalaisia sataman ja hiekkalinna-alueen<br />
välillä. Hiekkalinnan kukkopilliverstaassa<br />
järjestetään savimaalausiltapäiviä<br />
torstaisin ja sunnuntaisin.<br />
Hiekkalinnan meriseikkailun mittavan<br />
veistoskokonaisuuden rakentamista<br />
voi seurata nettisivulta www.lappeenranta.<strong>fi</strong>/hiekkalinna,<br />
kuvagalleria<br />
<strong>2006</strong>. Hiekkalinna on avoinna päivittäin<br />
klo 10.00-18.00 aina 9. syyskuuta<br />
asti. Sisäänpääsy ja tutustuminen<br />
Hiekkalinnaan on maksutonta.<br />
Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua<br />
eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä<br />
tai mukavaa luettavaa? Merkitse rastilla kolme<br />
parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio<br />
tästä sivusta numeroon 02-634 6449.<br />
Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen<br />
osoitteeseen Suorakanava Oy/Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />
-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori.<br />
Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta<br />
osoitteessa www.rakentaja.<strong>fi</strong> > Viikon tapahtumat<br />
ja aktiviteetit.<br />
Vastausaika on syyskuun loppuun asti.<br />
Kiitos avustasi lehden kehittämisessä.<br />
Kaikkien<br />
vastanneiden kesken arvomme<br />
kolme maisemaikkunatapettia.<br />
Voittajien<br />
nimet julkaistaan Syksy<br />
<strong>2006</strong> numerossa.<br />
Aurinko ampuu kultanuoliaan .......................................... 2<br />
Aurinkoista rakentamista! ................................................. 3<br />
Lauri Ratia 60 vuotta: Elämää takana, elämä edessä .......... 4<br />
Auringosta apua energiansäästöön.................................... 6<br />
Toimiva kuivatus pitää perustukset kunnossa ................... 8<br />
Valokatteella varmistat kesän grillijuhlat ......................... 10<br />
Keraamisilla laatoilla viimeistelty ja tyylikäs terassi ........ 12<br />
Pihan aika ....................................................................... 14<br />
Aurinko ja kasvit ............................................................. 16<br />
Päivänkehrästä aurinkoon ............................................... 19<br />
Talotekniset ratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniä .......... 20<br />
Katajanokalle nousevassa arvokohteessa<br />
ilmanvaihtokin on huippulaatua..................................... 22<br />
1980-luvun omakotitaloon uusi ilme ja ilma ................. 24<br />
Uponor-imeytysmoduuleilla<br />
lisää tehoa maapuhdistamoon ........................................ 26<br />
Uponorilta vakuus käyttövesi-järjestelmälle ................... 27<br />
Tiilerin Ruukintiili on monipuolinen vaihtoehto ........... 28<br />
Osaava asentaja tuo uuden rakentamisen ........................ 31<br />
Valon ja materiaalin liitto ............................................... 32<br />
Rakenna hyvän sään aikaan!............................................ 34<br />
Pronssikaudesta ympäristökauteen ................................. 36<br />
Kestävä Kivitalo -palkinto Siilinjärven Vuorelaan ............ 39<br />
Kun aurinko ei paista ...................................................... 40<br />
Ikkunoiden kaksi tehtävää – valo sisään, kylmä ulos ...... 42<br />
Energiaa auringosta ........................................................ 44<br />
Teitpä oikein kartanon! ................................................... 46<br />
Missä aita on matalin? .................................................... 48<br />
Uusia Tuulia .................................................................... 50<br />
50
Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia<br />
TIILERI GRILLIPAKETIT<br />
– MAKUA KESÄÄN<br />
Tiileriltä löytyy grillaajalle neljä erilaista<br />
grillitarvikepakettia. Pakettiin kuuluu<br />
valmiiksi sahatut tiilet, laastit, valuosat<br />
ja metalliosat. Lisäksi ostaja saa<br />
kerroksittain etenevät pystytysohjeet.<br />
Näin ollen grillintekijä tarvitsee vain<br />
muurauskauhan, vettä ja sähköä laastin<br />
sekoitukseen kaikki muu on valmiina.<br />
Ammattimuurari muuraa nopeasti<br />
grillin kasaan valmiista osista. Koska<br />
tiilet on valmiiksi tehtaalla työstetty, ei<br />
itse työmaalle synny pölyä ja sahausjätettä<br />
tiilistä. Paketit sisältävät kaiken<br />
tarvittavan ja toisaalta asiakkaan ei tarvitse<br />
ostaa mitään liikaa. Niin ja mikä<br />
estää tee se itse miestä harjoittelemasta<br />
muuraamista itsekin. Tämähän on<br />
sopivaa tekemistä esimerkiksi lomalle.<br />
Mikä on mukavampaa kuin grillaus itse<br />
tehdyssä grillissä kauniina kesäpäivänä<br />
aidolla tiilestä valmistetulla hiiligrillillä.<br />
Grillipaketit on saatavilla 14 eri värivaihtoehdolla.<br />
Paketit ovat Suomalaista<br />
laatutyötä.<br />
Maukasta grillikesää toivottaa Tiileri.<br />
Kuvassa pikkugrilli.<br />
KIVITALO TUOREENA PAINOKSENA<br />
Kivitalo-kirja on julkaistu uusittuna ja ajantasaistettuna. Uuteen painokseen on<br />
koottu viimeisintä tietoa paikallarakennettavan kivitalon suunnittelusta ja rakentamisesta.<br />
Pääpaino on asuintaloissa, mutta monet ratkaisut sopivat myös muuntyyppisiin<br />
rakennuksiin.<br />
Kirjassa yli kaksikymmentä rakennusalan asiantuntijaa kertoo oman erityisalansa<br />
uusimmat tiedot ja kokemuksia paikallarakentamisesta. Tekstissä tarkastellaan esimerkkikohteiden<br />
valossa paikallarakentamisen vaikutuksia esteettiseen laatuun,<br />
toimivuuteen ja viihtyisyyteen, taloudellisuutta ja kestävyyttä unohtamatta.<br />
Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998. Uudelle painokselle oli<br />
tarvetta, sillä paikallarakentamisen osuus on kirjan ensijulkaisusta selvästi lisääntynyt.<br />
Kirja on tarkoitettu niin rakennuttajille, urakoitsijoille kuin suunnittelijoillekin,<br />
ja se on myös hyvä apuväline opiskelijoiden käyttöön.<br />
Kivitalo-kirja on syntynyt Kestävä Kivitalo paikallarakentaen -projektin tuloksena,<br />
ja kirjan toimituksellisesta työstä vastaa Kestävä kivitalo -yritysryhmäryhmä:<br />
Lohja Rudus, maxit, Wienerberger, Fundia betoniteräkset, Tammet,<br />
Betonikeskus/Valmisbetoni.<br />
Kirjan voi tilata kuten muutkin Betonitiedon kirjat ottamalla yhteyttä toimistosihteeri<br />
Irmeli Kososeen joko puhelimitse 09 6962 3627 tai sähköpostitse<br />
irmeli.kosonen@betoni.com.<br />
Tilauksen voi tehdä myös www.betoni.com -sivuilla klikkaamalla kohtaa<br />
shop ja uusimmat. Kirjan hinta on 40 euroa.<br />
VANKKA JA TUKKEUTUMATON RÄNNIKAIVO SADEVESIJÄRJESTELMÄÄN<br />
Uponor on tuonut markkinoille rännikaivon,<br />
jonka näkyvimpinä argumentteina<br />
ovat uudenlainen muotoilu<br />
sekä entistä parempi rakenne tukkeutumisen<br />
estämiseksi.<br />
Uponor-rännikaivo Plus on myös<br />
aiempia rännikaivoja suurempi ja<br />
korkeareunaisempi. Etuna on, että<br />
syöksyputkesta valuvat vedet ohjautuvat<br />
sadevesiviemäriin ja rakennuksen<br />
sokkeli pysyy kuivana rankkasateellakin.<br />
Uponor-rännikaivo<br />
Plussan siivilä on riittävän korkea,<br />
joten roskat jäävät ylemmäs eikä tilapäinen<br />
jäätyminenkään tuki kaivoa.<br />
Samasta syystä kaivo on myös entistä<br />
helpompi puhdistaa. Siivilän<br />
keskellä on reikä sadevesiviemärin<br />
huuhteluletkua varten. Rännikaivo<br />
voidaan liittää 110 millin viemäriin<br />
joko joustavien yhteiden kanssa tai<br />
liittämällä se suoraan Uponor-sadevesiputkeen.<br />
Tiivistettä käyttämällä<br />
kaivon ja putken liitoksesta saadaan<br />
täysin vesitiivis.<br />
Julkaisija<br />
Me <strong>Rakentaja</strong>t yhteistyöryhmä<br />
Toimitus<br />
Suorakanava Oy<br />
Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori<br />
Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449<br />
Painopaikka<br />
Punamusta<br />
Päätoimittaja<br />
Raimo Holopainen<br />
raimo.holopainen@rakentaja.<strong>fi</strong><br />
Toimituskunta<br />
Mirja Forsman<br />
Marianne Junkkarinen<br />
Anna Määttänen<br />
Tapio Näslund<br />
Tord Holmlund<br />
Markku Mäenpää<br />
Tuula Nordberg<br />
Heikki Perkiö<br />
Taitto ja ulkoasu<br />
Virve Rintasalo<br />
virve.rintasalo@rakentaja.<strong>fi</strong><br />
Kansikuva<br />
Osoitteenmuutokset<br />
Kirsi Hankimaa<br />
kirsi.hankimaa@rakentaja.<strong>fi</strong><br />
Puh. 02-634 6400<br />
51