liitteenä nro 5 - Carea

1
Carea – Investointien ennakkoselvitykset
Loppuraportti, tiivistelmä
31.05.2012

Selvityksen sisältö
2
Vaihe 1: Selvitys eri toimijoiden rooleista
– Carea: oma erikoissairaanhoito ja ostopalvelut
– Kouvola: Ratamo-keskuksen suunnitelmat, Pohjois-Kymen sairaalan toiminta ja muut terveydenhuollon palvelut
– Kotka: hyvinvointipuiston suunnitelmat, nykyiset palvelut
– Muut Kymenlaakson kunnat: perusterveydenhuollon vuodeosastot ja muut relevantit nykyiset palvelut,
tulevaisuuden suunnitelmat
• Haminasta huomioidaan erityisesti Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskuksen rooli sekä mahdollisuudet siirtää keskuksen toiminta
kaupunkien tai sairaanhoitopiirin vastuulle
– Vanhuspalveluiden rooli palveluverkossa
– Selvitetään rajapinnat erityisesti Carean ja kuntien omien palveluiden välillä
– Luodaan käsitys kokonaisuuden kannalta optimaalisesta työnjaosta ja toimintamalleista. Tavoitteena on välttää
päällekkäisyyksiä investoinneissa ja palvelutuotannossa.
Vaihe 2: Kuvaus keskussairaalan peruskorjaus- ja laajennusinvestoinnista
– Suunnitellun peruskorjauksen laajuus ja kustannusarvio
– Uudisrakentamisen tarve ja kustannusarvio sekä nykyisten kiinteistöjen tuleva käyttö
– Keskussairaalan uusien toimintamallien hyötyjen arviointi: tuottavuuden kasvu ja siitä seuraavat kustannussäästöt
Vaihe 3: Kiinteistöjen omistusvaihtoehdot
– Ylätason kuvaus kiinteistöistä
– Kuvaus omistusvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen arviointi
Vaihe 4: Selvitys kansallisista linjauksista ja sairaanhoitopiirien yhteistyömahdollisuuksista
– Selvitys siitä miten suunnitellut investoinnit suhteutuvat valtion tason linjauksiin ja suunnitelmiin (mm. nykyistä SHP
tasoa laajempi koordinointi sekä perustason erikoissairaanhoito)
– Ylätason kuvaus siitä voitaisiin miten voidaan tehdä yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa

Tiivistelmä ja keskeiset johtopäätökset
3

Tiivistelmä
Päällekkäistä kapasiteettia on jo nyt ja palveluiden ylikäyttöä verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin
esiintyy niin sisätaudeilla, kirurgiassa että päivystyksessä. Samaan aikaan perusterveydenhuollon
vastaanottopalveluista on pulaa koko maakunnassa, etenkin Kotkassa.
– Ilman yhteistyötä ja sopimusta työnjaosta on suuri riski, että erikoissairaanhoidon päällekkäisen kapasiteetin
määrä kasvaa uusien investointien myötä
Kymenlaaksossa on keskitytty liiaksi erikoissairaanhoitoon, jolloin kuntien peruspalvelut eivät ole
kehittyneet riittävästi. Tämä aiheuttaa perusterveydenhuollon ylivuotoa erikoissairaanhoitoon ja sitä,
että vanhuspalvelut eivät kykene vastaanottamaan kotiutuvia asiakkaita.
Erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen kahdessa organisaatiossa aiheuttaa lisäresurssitarpeita,
sillä lääkäriresurssit ovat vaikeasti jaettavia. Kahden erillisen organisaation ylläpitäminen
kustannustehokkaasti on haastavaa.
– Ajanvarauksellisessa toiminnassa jakaminen on mahdollista, mikäli päästään sopimukseen. Päivystystoiminnassa
jakaminen kasvattaa kustannuksia sekä saattaa heikentää laatua, jos riittävästi resursseja ei ole saatavilla.
Lisäksi niukoista erikoislääkäriresursseista tulee turhaan kilpailua saman sairaanhoitopiirin sisällä
– Tilanne tulee kiristymään seuraavina vuosina
Investointien suunnittelua tulee jatkaa täysipainoisesti, mutta päällekkäisten investointien (sekä
kiinteistö- että resurssi-investointien) välttämiseksi on välttämätöntä, että kunnat ja sairaanhoitopiiri
jatkavat suunnittelua yhdessä
Sekä erikoissairaanhoidon kiinteistöjen investointeihin että palveluntuotantoon on luotava organisointija
johtamismalli, joka koetaan läpinäkyväksi ja oikeudenmukaiseksi
Resursseja on mahdollista kohdentaa merkittävästi perusterveydenhuoltoon muuttamalla
erikoissairaanhoidon toimintamalleja niin, että hoitopäivien ja kirurgisten toimenpiteiden määrä
suhteessa väestöön saadaan samalle tasolle kuin parhaimmat sairaanhoitopiirit tällä hetkellä
– Uuden, modernin sairaalan myötä on kuitenkin pyrittävä tehostamaan toimintaa entisestään ja mentävä ohi
muista sairaanhoitopiireistä
4

Vaihe 1: Selvitys eri toimijoiden rooleista
5

Hyvinvointipuisto
Hyvinvointipuiston keskeiset suunnitelmat
6
Palvelut ja muut toiminnot
Arvio
sairaansijoista
Arvio
leikkaussaleista
Palveltava
väestöpohja
• Päivystävä ydinsairaala (HOT –sairaala)
(Päivystys ja ensihoito, Tehohoito, sydänvalvonta, stroke,
Leikkausosasto, tarkkailuyksikkö, Synnytysyksikkö,
Röntgen, Dialyysi, yhteispäivystys)
• Ajanvaraustoiminnot (Vastaanotto/erikoisalaton,
Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö, Silmäsairauksien
yksikkö , Ihotautien yksikkö, Äitiyspkl, Naistentautien pkl,
Kardiologia)
• Poliklinikan hoitokeskus
• Syöpätaudit ja sädehoito
• Lasten- ja nuortenkeskus
• Kuntoutuspalvelut
• Vuodeosastot
• Tukipalvelut (Kliiniset tukipalvelut (laboratoriopalvelut
ja kuvantaminen & Tekniset tukipalvelut)
• Peruspalvelujen osaamiskeskus ( Terveyskeskus,
Lääkäreiden vastaanottotoiminta, Perhe- ja lasten
neuvola, Mielenterveyskeskus, Suun terveydenhuolto,
Geriatrinen keskus, Sosiaalikeskus)
Yhteensä 186-
200
(vuodeosastopai
kat vähenevät
noin sadalla)
Leikkaussalit
noin 12 kpl +
3 endoskopia
(arviolta noin
10 000
leikkausta
per vuosi)
Ilman Kouvolaa on
Etelä-
Kymenlaakson
väestömäärä on
noin 87 000
(Väestöpohja
yhteensä noin175
000)

Ratamo-keskus
Ratamo –keskuksen keskeiset suunnitelmat
7
Palvelut ja muut toiminnot
Arvio
sairaansijoista
Arvio
leikkaussaleista
Palveltav
a väestöpohja
• Sairaala
o Vuodeosastot
o Leikkaussalit
o Leiko-yksikkö
o Päiväsairaala
o Optio I: Potilashotelli/kontoutumissyksikkö
o Optio II: Psykiatrinen sairaalaosasto (KYPS, Carean yksikkö), Lastenpsykiatrinen
sairaalaosasto ja plk, Nuorisopsykiatrinen sairaalaosasto ja plk
• Muut keskuksen toiminnot
o Avovastaanottotoiminta
o Erityispoliklinikat (mm. diabetes, muisti, geriatrian poliklinikka)
o Neuvolatoiminta
o Suun terveydenhuolto
o Laboratorio ja röntgenpalvelut
o Kuntoutusyksikkö
o Hoitotarvikejakelu
o Infektioiden ja tartuntatautien torjuntayksikkö
o Erityistyöntekijät
o Terveyden edistämisen yksikkö
o Päivystyskeskus (pth-, esh-, ja sosiaalipäivystys ja selviämisyksikkö)
o Kotiutustiimi, kotisairaala ja kotihoitokeskus/ keskinen tiimi
o Ikäihmisten varhaisen tuen palvelut
o Sairaalatoiminta
o Psykiatrian poliklinikka
o Hallinto/ja tukipalvelut
o Aikuissosiaalipalvelut
o Aikuissosiaalityö Päihdehuollon sosiaalityö
o Vammaispalvelut
150-250
sairaansijaa
(
alustavan
huonetilaohj
elman
mukaisesti)
8-10
leikkaussalia
Kouvolaan
väestöpohja
noin 88 000
(Väestöpohj
a yhteensä
noin175
000)

Päivystys Kymenlaaksossa
Periaatteet
8
Erikoissairaanhoidon päivystyksen tulisi olla yhdessä pisteessä
– Pohjois-Kymenlaakson ja Etelä-Kymenlaakson väestöpojat eivät yksinään riitä organisoimaan
päivystystä sekä kustannustehokkaasti että laadukkaasti
– Matalat käyntimäärät johtavat erikoissairaanhoidon päivystyksen ylikäyttöön ja erikoislääkärit hoitavat
potilaita, joille riittäisi perusterveydenhuollon tasoinen palvelu
– Synnytykset vaativat päivystysresurssien läsnäoloa 24/7, joten erikoissairaanhoidon päivystys tulee
keskittää samaan paikkaan kuin synnytykset
Perusterveydenhuollon päivystyksiä voi olla useammassa pisteessä, mutta niitä tulisi ohjata
keskitetysti
– Triagen tulee olla yhtenäinen, jotta hoitoon pääsyn kriteerit ovat kaikkialla samat ja vältytään
päällekkäisyyksiltä ja sekaannuksilta
– PTH-päivystyksen tarpeellisuus yöllä on kyseenalainen (voiko PTH-päivystyspotilas olla niin kiireellinen,
ettei voi odottaa aamuun?), toisaalta potilaiden käännyttäminen kotiin yöllä ei ole hyvää palvelua eikä
välttämättä kustannustehokastakaan. Yöaikaan voi olla järkevää, että erikoislääkärit hoitavat myös
perusterveydenhuollon potilaat.
– Päiväsaikaan potilaat voidaan hoitaa joko omalla terveysasemalla tai keskitetyssä päivystyksessä – jos
molemmat avoinna, tulee työnjaon olla selkeä (esim. vain ambulanssilla keskitettyyn päivystykseen)
Tulevaisuudessa päivystyslääketieteeseen erikoistuneet lääkärit saattavat vaikuttaa tehokkaan
päivystyksen minimikokoon, koska silloin ei välttämättä tarvita erikseen eri erikoisalojen
päivystäjiä samassa määrin kuin nykyään
– Tähän menee kuitenkin arviolta kymmenen vuotta

Käyntejä per 1000 asukasta
Päivystys Kymenlaaksosssa
ESH-päivystyksessä on ylikäyttöä
9
Esh-päivystyskäyttö 2011 (käynnit per 1000 asukasta)
200,0
180,0
160,0
140,0
120,0
100,0
80,0
60,0
40,0
20,0
0,0
Etelä-
Kymenlaakso
käyttö
käyttö indeksiin suhteutettuna
Kouvola A B C D E F G H I J K L
Kouvolan luvussa mukana POKS:n ESH-päivystyskäynnit (171,5 käyntiä per 1000 asukasta)
sekä KOKS:n ESH-päivystyskäynnit (13,3 käyntiä per 1000 asukasta)
Etelä-Kymenlaakson ero keskiarvoon + 32 %. Kouvolan ero n. +40%.
Kouvolan väestö ja heidän käyntinsä jätetty pois Carean luvuista, Indeksinä käytetty KELAn ikävakioitua kuolleisuusindeksiä

Päivystys Kymenlaaksossa
ESH-päivystyksen henkilöstöresurssit suhteessa väestöön on ylimitoitettu KOKS:ssa
10
Lääkärityötunnit ESH-päivystyksessä per asukas, 2011
0,3
0,2
0,1
0,0
KOKS,
suunniteltu
A B C D E F G H I J K L
Suunniteltu päivystyksen resurssi on ylimitoitettu suhteessa 12 muun sairaanhoitopiirin
keskussairaalan päivystyksen mitoitukseen
Koko vuoden esh-lääkärityötunnit per sairaanhoitopiirin asukas, Keskiarvo katkoviivalla (KOKS:ia ei laskettu mukaan)
Lähde: NHG benchmarking -tietokanta

Päivystys Kymenlaaksossa
KOKS:n päivystyksen käyntitiheys ja suunnitellut resurssit
Arkiaamu
Arki-ilta Arkiyö Vkl-aamu Vkl-ilta Vkl-yö
11
Esh 2,9 2 0,6 2 1,9 0,7
Kons. 1,6 1,1 0,3 1,1 1,1 0,3
Käynnit
Oper. 1,4 0,9 0,3 0,9 0,8 0,4
Pth 7,9 6,2 0,5 9,5 9,2 0,4
Yht. 10,8 8,2 1,1 11,5 11,1 1,1
Lääkärit
Esh 2,5 2 2 2,5 2 2
Pth 3 3 1 3 3 1
ESH-päivystyksessä on kiireisimpänäkin vuorona ainoastaan 1,4-1,6 käyntiä tunnissa
– Yöaikaan yksi lääkäri voisi hoitaa sekä ESH- että PTH-potilaat, mutta riittääkö yhden lääkärin
osaaminen kaikkeen?
Kouvolan ESH-päivystys on volyymiltaan saman suuruinen kuin KOKS:n, joten resurssitarve on
suunnilleen sama, eli käytännössä pienin mahdollinen
Jommankumman sairaalan päivystävät resurssit pystyisivät hoitamaan suuren osan toisenkin
sairaalan päivystyskysynnästä
– Jos ylikäyttö vähenee, saattavat yhden sairaalan resurssit riittää koko maakuntaan

ESH vuodeosastot Kymenlaaksossa: sisätaudit
Sisätautien vuodeosastokäyttö on korkea
12
Hoitopäivät per 1000 asukasta Kymenlaakson kunnissa ja eri sairaanhoitopiireissä 2011
600
500
400
Muu shp, sisätaudit
Haminan sairaala
POKS
KOKS
300
200
100
Vertailuaineiston
keskiarvo=164
0
Hoitopäivien määrä suhteessa väestöön on korkea verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin
– Kotka +31%, Kouvola +62%
– Viittaa ylimääräiseen kapasiteettiin ja päällekkäisyyksiin
– Huom. sairaanhoitopiirit A-G eivät ole samat kuin päivystyksen, kirurgian tai perusterveydenhuollon vertailuissa
Haminan sairaalan sisätautien hoitopäivä on suhteettoman paljon, mikä kertoo erilaisesta
toimintaprofiilista
Lähteet: NHG:n BM-tietokanta, tietopyynnöt Kymenlaakson kunnille

ESH vuodeosastot Kymenlaaksossa: kirurgia 2011
Kirurgian vuodeosastokäyttö on myös korkeaa
13
Hoitopäivät per 1000 asukasta Kymenlaakson kunnissa ja eri sairaanhoitopiireissä 2011
300
250
kirurgia
POKS
KOKS
200
150
Vertailuaineiston
keskiarvo=157
100
50
0
Hoitopäivien määrä suhteessa väestöön on korkea verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin
– Kotka +48%, Kouvola +47%
– Viittaa ylimääräiseen kapasiteettiin ja päällekkäisyyksiin
– Huom. Sairaanhoitopiirit A-G eivät ole samat kuin päivystyksen, sisätautien tai perusterveydenhuollon
vertailuissa
Lähteet: NHG:n BM-tietokanta, tietopyynnöt Kymenlaakson kunnille

Sisätautien ajanvarauskäynnit Kymenlaaksossa 2011
14
Käynnit per 1000 asukasta Kymenlaakson kunnissa ja eri sairaanhoitopiireissä 2011
250
200
150
100
50
Vertailuaineiston
keskiarvo=176
Muu shp, sisätaudit
Haminan sairaala
POKS
KOKS
0
Pohjois-Kymen sairaalan ja Haminan sairaalan tiedot ovat summatason tietoja ja siksi eivät
välttämättä täysin vertailukelpoisia NHG:n BM-tietokannasta haettuihin tietoihin, joiden
vertailukelpoisuus on voitu varmentaa
Sisätautien poliklinikkakäyntejä on Kymenlaaksossa hieman enemmän kuin vertailujoukon
sairaanhoitopiireissä keskimäärin.
– Kotka +8%, Kouvola +9%
Lähteet: NHG:n BM-tietokanta, tietopyynnöt Kymenlaakson kunnille

Kirurgian ajanvarauskäynnit Kymenlaaksossa
15
Käynnit per 1000 asukasta Kymenlaakson kunnissa ja eri sairaanhoitopiireissä 2011
250
200
150
100
50
Vertailuaineiston
keskiarvo=179
Verrokki-SHP:t
Haminan sairaala
Pohjois-Kymen sairaala
KOKS
0
Kirurgian poliklinikkakäyntejä suhteessa väestöön on suunnilleen vertailuaineiston keskiarvon
verran
Lähteet: NHG:n BM-tietokanta, tietopyynnöt Kymenlaakson kunnille

* Haminan sairaalan hoitojaksot ovat pääsääntöisesti jatkohoitojaksoja, eikö niitä ei ole kirjattu kiireellisiksi.
Lähde: KOKS:n osalta NHG:n benchmarking –tietokanta ja muiden sairaaloiden osalta tietopyynnöt
Toiminnan jakautuminen päivystykselliseen ja elektiiviseen
Erikoissairaanhoito
16
Käynnit ja hoitopäivät kiireellisyyden mukaan
100%
90%
80%
70%
12 %
ajanvarauksellinen
30 % 30 %
60 %
päivystyksellinen
22 %
38 %
60%
50%
40%
30%
20%
88 %
88 %
40 %
70 % 70 %
85 %
62 %
78 %
100 % 100 % 100 %
10%
0%
12 %
15 %
KOKS POKS Haminan sairaala*
KOKS:n ja POKS:n profiilit ovat sisätautien osalta samanlaiset. Kirurgiassa KOKS:ssa on
enemmän päivystysleikkauksia kuin POKS:ssa.

Erikoissairaanhoidon resurssit Kymenlaaksossa
Lääkärit ja hoitajat
17
KOKS
PoKS
Haminan
sairaala
Yht.
Lääkärit
Hoitajat Kirurgia erikoislääkärit
Muut Sisätaudit erikoislääkärit
89
13,5
9,6 (13)
23,5
5,4 (8)
1,5 (7)
4 114
18,9
11,1
Muut lääkärit 65,9 16,6 80
Sairaanhoitajat 393 165 19 577
Muut 73 54 8 135
Erikoislääkäreiden määrä: työpanos (virka), mukana ei erikoistuvia lääkäreitä. KOKS kirurgian
työpanos muodostuu summatuista työaikaprosenteista.
Tiedot eri lähteistä, joissa erilaiset raportointitavat. Luvut eivät siis suoraan täysin
vertailukelpoisia.
Lähde: NHG:n benchmarking –tietokanta sekä tietopyynnöt kaupungeille ja sairaanhoitopiirille

Yhteenveto erikoissairaanhoidon nykytilasta
18
Ylikäyttöä vuodeosastoilla (sekä sisätaudeilla että kirurgiassa enemmän hoitopäiviä per väestö
kuin vertailuryhmän sairaanhoitopiireissä keskimäärin)
Keskiarvoa enemmän avokäyntejä poliklinikoilla (sekä sisätaudeilla että kirurgiassa enemmän
käyntejä per väestö kuin vertailuryhmän sairaanhoitopiireissä keskimäärin)
Vertailuryhmän keskiarvoa merkittävästi enemmän päivystyskäyntejä erikoissairaanhoidon
päivystyksessä
Kahteen organisaatioon hajonnut kysyntä saattaa peittää väestön kokonaiskäytön suuruutta: ei
huomata, että hoitopäiviä suhteessa väestöön on paljon, koska ne hajaantuvat kahteen
organisaatioon, joiden tuotantoa seurataan erikseen
Kapasiteetti on kohdennettu liian erikoissairaanhoitopainotteisesti: liian vähän
perusterveydenhuollossa, mitkä molemmat johtavat erikoissairaanhoidon liikakäyttöön
– Asiakkaat hakeutuvat niihin palveluihin, joita on tarjolla eikä terveystarpeen mukaan

Kahden organisaation vs. yhden organisaation/resurssien
jakamisen vertailua
19
Seuraavassa esitetään arvioita siitä, miten lääkäritarpeeseen vaikuttaa se, tuotetaanko
erikoissairaanhoidon palveluita kahdessa erillisessä organisaatiossa vai yhdessä
organisaatiossa (tai kahdessa organisaatiossa, jotka kykenevät jakamaan resursseja)
Arviot tehdään suurille erikoisaloille (sisätaudit ja kirurgia), sillä näillä aloilla POKS:ssa on suuri
tuotantovolyymi. Pienemmät erikoisalat ovat tällä hetkellä pitkälti keskittyneet KOKS:iin eikä
niiden kysyntä tule kasvamaan niin paljoa että niitä olisi tulevaisuudessakaan järkevä hajauttaa
kahteen organisaatioon.
Lisäksi arvioidaan päivystyksen resurssitarvetta yhden ja kahden esh-päivystysksikön
skenaariossa

Tarvittavat erikoislääkäriresurssit | Sisätaudit
20
Laskelma perustuu kansallisen vertailun osoittamaan tehokkaaseen erikoislääkärien virkojen
määrään per väestö
– Saadut luvut on pyöristetty ylöspäin kokonaisluvuiksi
Laskelma on tehty erikseen Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan väestöille sekä yhdistetylle
väestölle
Sisätautien osalta yhteinen organisaatio tarvitsisi 4 lääkäriä vähemmän kuin kaksi erillistä
organisaatiota
Niissäkin tapauksissa (esim. hematologia), joissa erikoislääkäreitä tarvitaan joka tapauksessa
yhteensä kaksi, on parempi että nämä ovat samassa organisaatiossa, jolloin systeemi on
vähemmän haavoittuva
Tarvittava työpanos
Pyöristettynä kokonaisluvuiksi
Etelä-
Kymenlaakso Kouvola
Kymenlaak
so
yhteensä
Etelä-
Kymenlaak
so Kouvola
erikseen
yhteensä
yhteisiä
yhteensä erotus
Yleissisätaudit 0,7 0,7 1,5 1 1 2 2 0
Kardiologia 1,4 1,4 2,8 2 2 4 3 1
Reumatologia 0,3 0,3 0,7 1 1 2 1 1
Gastroenterologia 0,9 0,9 1,8 1 1 2 2 0
Hematologia 0,5 0,6 1,1 1 1 2 2 0
Endokrinologia 0,4 0,4 0,8 1 1 2 1 1
Nefrologia 0,4 0,4 0,9 1 1 2 1 1
yht. 4,7 4,8 9,5 8 8 16 12 4

Tarvittavat erikoislääkäriresurssit | Kirurgia
21
Vastaavasti kirurgialla (sisältäen kirurgisen toiminnan yhteinen organisaatio tarvitsisi 3 lääkäriä
vähemmän kuin kaksi erillistä organisaatiota
Niissäkin tapauksissa (esim. urologia), joissa erikoislääkäreitä tarvitaan joka tapauksessa
yhteensä kaksi, on parempi että nämä ovat samassa organisaatiossa, jolloin systeemi on
vähemmän haavoittuva
Tarvittava työpanos
Pyöristettynä kokonaisluvuiksi
Etelä-
Kymenlaakso Kouvola
Kymenlaakso
yhteensä
Etelä-
Kymenlaakso Kouvola
erikseen
yhteensä
yhteisiä
yhteensä erotus
Ortopedia 2,8 2,8 5,6 3 3 6 6 0
Gastroenterologia 1,5 1,5 3,0 2 2 4 3 1
Urologia 0,7 0,7 1,3 1 1 2 2 0
Thorax-, verisuoni- ja yleiskirurgia 1,4 1,4 2,8 2 2 4 3 1
Plastiikkakirurgia 0,4 0,4 0,8 1 1 2 1 1
yht. 6,7 6,8 13,5 9 9 18 15 3
Sisätaudeilla ja kirurgialla tarvittaisiin siis yhteensä 7 erikoislääkäriä vähemmän, jos
organisaatio olisi yhteinen

ESH-päivystyksen resursointi eri skenaarioissa
22
Sairastavuusvakioitu keskimääräinen esh-päivystyskäyttö on 121 käyntiä per 1000 asukasta.
Sairastavuuserot huomioiden tästä tulisi Etelä-Kymenlaakson väestölle 11620 käyntiä, Kouvolan väestölle
10075, yhteensä 21695
Näiden käyntien voidaan olettaa jakautuvan nykyisen jakauman mukaisesti (viikonpäivittäin, tunneittain ja
kons/oper), sillä esh-kysyntäkäyrät yhteispäivystyksissä ovat lähes identtisiä ympäri Suomen
Oletetaan kaksi skenaariota:
1. Kaksi erillistä esh-päivystystä
2. Yksi yhteinen esh-päivystys (ottamatta kantaa sen sijaintiin)
Mikäli halutaan säilyttää jaettu etupäivystys, tarvitaan skenaariossa 1 kumpaankin päivystyspisteeseen 2
lääkäriä ympäri vuorokauden
Skenaariossa 2 samat 2 lääkäriä riittävät lähes ympäri vuorokauden hoitamaan koko alueen väestön – arkiiltapäivisin
(arviolta klo 12-17) tarvittaisiin toinen konservatiivinen päivystäjä, mikäli saapuvien potilaiden
määrän per lääkärityötunti ei haluta ylittävän 2,5:ä
Yöaikaan saapuvien potilaiden määrä on niin pieni, että jopa skenaariossa 2 yön esh-päivystäjät voisivat
hoitaa myös pth-potilaat (KOKS:n suunnittelemalla käyntimäärällä 41 600/v)
Skenaariossa 2 esh-päivystys sitoisi 11,4 lääkärityövuotta, skenaariossa1 yhteensä 21,2 (10,6 kumpaankin
yksikköön) – skenaario 2 säästäisi siis 9,8 lääkärityövuotta (ks. Liite 1)
Laskelma on teoreettinen ja perustuu keskiarvoihin, mutta riittänee osoittamaan, että Kymenlaakson alueen
väestö ei Suomen keskiarvokäytöllä riitä kahteen esh-päivystykseen – päivystyspisteistä tulee yksinkertaisesti
niin pieniä, että resursointi muodostuu väistämättä ylimitoitetuksi

Esh-päivystyksen resursointi eri skenaarioissa
Yhteenveto ja kustannussäästö
23
Skenaario 1 Skenaario 2
Etelä-
Kymenlaakso Kouvola yht.
Käynnit 11620 10075 21696 21696
lääkärityövuodet 10,6 10,6 21,2 11,4
lääkärituottavuus 0,7 0,6 0,6 1,2
Kustannusvaikutus 1,59 M€ 1,59M€ 3,18M€ 1,71 M€
Säästö
1,47M€
Suoria lääkäreistä aiheutuvia kustannuksia vuositasolla tulisi lähes 1,5M€ enemmän
Kymenlaaksossa, jos erikoissairaanhoidon päivystyksiä on kaksi
– Lisäkustannuksia tulisi tilavuokrista sekä hoitohenkilökunnasta (ei kuitenkaan yhtä paljon kuin
lääkärityövuosista)
– Lisäksi on huomioitava, että laadukas ja hyvin toimiva erikoissairaanhoidon päivystys vähentää
vuodeosastojaksojen määrää. Tätä kustannusvaikutusta ei kuitenkaan ole varovaisuusperiaatteen
mukaisesti arvioitu, koska sen toteutumiseen vaikuttaa moni tekijä. Päivystyksen vaikuttavuutta tulisi
kuitenkin mittaroida systemaattisesti.
Lääkärityövuoden kustannuksena on käytetty 150 000 €
Jos KOKS:n käyntimäärä olisikin Carean oman arvion mukainen 14 500 ja POKSin käyntimäärä
12 500 (vastaa samaa sairastavuuteen suhteutettua käyttöä), lääkärityövuosien säästö olisi
enää 8,1 htv, sillä yhteiseen päivystykseen tarvittaisi 13 lääkärihenkilötyövuotta (erillisissä
päivystyksissä riittäisi edelleen 10,6 htv)

Yhteenveto yhden organisaation/resurssien jakamisen eduista
24
Säästöpotentiaali
(lääkäri-htv)
Lääkäri-htv:n hinta Kokonaissäästöpotentiaali
Sisätaudit 4 150 000 €* 600 000 €
Kirurgia 3 150 000 € 450 000 €
Päivystys 9,8 150 000 € 1470 000 €
YHTEENSÄ 16,8 2 520 000 €
Säästöä vuositasolla tulisi 2,52 M€ pelkästään lääkärien aiheuttamista kuluissa.
Huomioitavaa, että nämä laskelmat on tehty vertailuaineiston tehokkaimpien sairaanhoitopiirien
resursointitarpeiden pohjalta. Carea ja Kouvola saisivat lisäsäästöä siitä, että asukkaiden
terveystarpeeseen vastattaisi nykyistä pienemmällä resurssilla
– Ikääntymisestä johtuva kysynnän kasvu sekä henkilöstön eläköityminen pitää huolen siitä, että nykyisille
resursseille riittää töitä, vaikka palveluiden käyttö ja tuottavuus olisivat Suomen kärkitasoa
* Arvio sairaalalle yhdestä lääkäristä koituvista kustannuksista.

Perusterveydenhuollon käynnit
25
Pth-käynnit
Pth-käynnit per 1000 asukasta
500 000
450 000
400 000
350 000
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0
käynnit terveysasemilla virka-aikana
käynnit terveysasemilla päivystysaikana
käynnit KOKSin pth-päivystyksessä
käynnit Haminan pth-päivystyksessä
käynnit PoKSin pth-päivystyksessä
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
käynnit terveysasemilla virka-aikana
käynnit terveysasemilla päivystysaikana
käynnit KOKSin pth-päivystyksessä
käynnit Haminan pth-päivystyksessä
käynnit PoKSin pth-päivystyksessä
Kouvolan parempi käyntien saatavuus ei näy PTH-päivystyskäynneissä eikä ESHpäivystyskäynneissä
– Potilasohjausta ja hoidontarpeenarviota tulisi kehittää, jotta päivystyksen käyttö olisi
tarkoituksenmukaisempaa

Vanhuspalvelut Kymenlaaksossa: Ikäihmisten palvelurakenne –
2010
Vertailussa 20 000 - 50 000 asukkaan kunnat
26
Ikäihmisten palvelurakenne
40%
35%
30%
25%
20%
15%
10%
5%
0%
2,3 %
5,8 %
0,5 %
13,9 % 9,6 %
3,9 %
4,4 % 4,7 %
8,0 %
0,0 % 3,9 % 4,7 %
6,2 %
6,1 %
4,7 %
10,9 %
10,0 % 10,3 %
0,0 % 3,0 % 1,1 %
0,0 %
4,5 % 7,0 % 5,3 %
8,0 %
3,9 % 2,1 %
10,1 % 11,4 %
1,2 %
11,7 %
0,4 %
10,7 %
4,0 % 3,5 % 2,9 % 2,8 % 3,7 % 3,4 %
Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Suomessa
keskimäärin
Paras
neljännes
Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet
pitkäaikaisasiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä
väestöstä
Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat
31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta
täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä
väestöstä
Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta
täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä
väestöstä
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75
vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat
vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Kymenlaakson kuntien, etenkin Kotkan ja Kouvola palvelurakenne on raskas suhteessa Suomen
keskiarvoon
Lähde: Sotkanet, yli 75-vuotias väestö vuonna 2010.
*Keskiarvo on laskettu kaikista Suomen vastaavankokoisista kunnista painottamalla peittävyyksiä yli 75-vuotiaan väestön määrällä (Sotkanet).
**Parhaaseen kvartiiliin on valittu 25 % väestöpainotetuista kunnista, joilla on pienin vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden
yhteenlaskettu peittävyys

Vanhuspalvelut Kymenlaaksossa: Ikäihmisten palvelurakenne –
2010
Vertailussa 20 000 - 50 000 asukkaan kunnat
27
Ikäihmisten palvelurakenne (ilman kotihoitoa)
25%
20%
15%
10%
5%
0%
0,0 %
4,7 %
0,4 % 0,5 %
4,4 % 4,7 %
1,9 %
10,9 %
2,3 %
8,0 %
6,1 %
5,8 %
0,0 % 3,9 % 4,7 %
0,5 %
6,2 %
3,9 %
3,1 %
2,8 %
1,3 %
0,9 %
0,0 % 1,1 %
0,0 %
3,0 %
4,5 %
7,0 %
5,3 % 8,0 %
3,9 %
2,1 %
1,2 %
0,4 %
4,0 % 3,5 % 2,9 % 2,8 %
3,7 % 3,4 %
Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Keskimäärin Paras kvartiili
Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet
pitkäaikaisasiakkaat 31.12., %
vastaavanikäisestä väestöstä
Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet
asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä
väestöstä
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75
vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %
vastaavanikäisestä väestöstä
Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75
vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., %
vastaavanikäisestä väestöstä
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet
asiakkaat vuoden aikana, %
vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: Sotkanet, yli 75-vuotias väestö vuonna 2010

Palveluverkon rakentumisen periaatteita
28
Tuotetaan lähipalveluna ne palvelut, joiden keskittämisellä ei saavuteta merkittäviä
kustannushyötyjä tai parempaa laatua
Organisatorinen keskittäminen ei tarkoita välttämättä fyysistä keskittämistä
Päällekkäisen kapasiteetin ja kaksinkertaisen laskutuksen vaara on suuri, kun otetaan
erikoissairaanhoitoa omaksi toiminnaksi
– Koskee etenkin suuria kaupunkeja
– On tehtävä selkeä työnjako

Yhteenveto palveluverkosta: vuodeosastot Kymenlaaksossa
Sairaansijat 2011
29
Keuhko
16
Neuro
18
Sisätaudit
63
KOKS (252 +23 somaattinen, 96 psyk.)
Kirurgia
77
KNK,
hammas
5
Syöpä
20
Lapset
19
Naiset
34
Teho+c
cu+päi
vystys
23
Aik.
psyk.
80
Lasten+
nuorten
psyk..
12+4
Muun shp:n
sairaala
26
Laskennallista**
sairaansijaa
POKS (128)
Sisätaudit
44
Kirurgia
78
Valvonta
6
Karhulan
sairaala
113
Kouvolan
terveysasema
153
Akuuttivuodeosasto ja kuntoutus (354)
Haminan
sairaala
54*
Virolahden
terveysasema
17**
+ ostopaikkoja
vaativaan
kuntoutukseen Hoikusta
17
Kymenlaakson asukkaiden somaattista akuuttihoitoa varten on käytössä 429 ESHvuodeosastopaikkaa
ja 354 akuuttivuodeosasto- tai kuntoutuspaikkaa, eli yhteensä 766
sairaansijaa, mikä on 4,4 sairaansijaa per 1000 asukasta.
* Haminan sairaalan toinen osasto on sisätautiosasto, mutta se vastaa profiililtaan enemmän jatkohoito-osastoa kuin erikoissairaanhoidon
osastoa
**Laskennalliset sairaansijat määritetty laskemalla toteutuneista hoitopäivistä aiheutuva tarve 100% kuormituksella

Vuodeosastokapasiteetti
30
Akuuttihoidon sairaansijat per 1000 asukasta
5,0
4,5
4,0
3,5
ESH+PTH*
PTH (akuutti)
ESH
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
Kymenlaakso Suomi keskimäärin (2010)* Ruotsi Hollanti
Sairaansijojen määrä Kymenlaaksossa on merkittävästi korkeampi kuin Suomessa, Ruotsissa ja
Hollannissa keskimäärin
– Toimintamalleja muuttamalla pitäisi siten olla mahdollista vähentää sairaansijoja merkittävästi ja silti
kyetä vastaamaan väestön palvelutarpeeseen
Jotta päästäisiin Suomen keskitasolle, sairaansijoja tulisi vähentää n. 215 (113+102), Hollannin
tasolle 245 ja Ruotsin tasolle n. 420
Lähde: OECD, tietopyynnöt Kymenlaakson kunnille
* PTH:n akuuttihoidon sairaansijojen määrittelyt vaihtelevat, joten tältä osin OECD:n luvun vertailukelpoisuus on epävarmaa.

Terveyspalveluiden organisointimalli
31

Kymenlaakson palvelujärjestelmän keskeiset elementit
32
ESH-poli
Leikkaussalit
RATAMO-keskus
PTHavopalvelut
(sis. päivystys)
Vuodeosastot
Sosiaalihuollon
avopalvelut
Vanhusten
asumispalvelut
KOUVOLA
KOTKA
ESH
Psykiatrinen
sairaala
Kuntoutuksen ja geriatrian osaamiskeskus
ESH-poli
Kotkan PTHavopalvelut
Yhteispäivystys
Leikkaussalit
KOKS:n
vuodeosastot
Kotkan
sos.huollon
avopalvelut
Kotkan PTHvuodeosasto
HYVINVOINTPUISTO
Vanhusten
asumispalvelut
Kouvolassa erikoissairaanhoidon avopalveluita
– Poliklinikkatoimintaa ja mahdollisesti hoitokeskus/päiväsairaala
– Päiväkirurgiaa
Kouvolassa PTH-päivystys
Kouvolassa vain yksi vuodeosastokokonaisuus, jossa ESH-vuodeosasto sekä tk-vuodeosasto saman
hallinnon alla
Perusterveydenhuollon avopalvelut kuntien itse järjestämänä, samoin vanhusten asumispalvelut

Toiminnan jakautuminen päivystykselliseen ja ajanvaraukselliseen
Erikoissairaanhoito
33
200000
180000
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
Käynnit kiireellisyyden mukaan
ajanvarauksellinen päivystyksellinen
20886
154866
14503
33641
Hoitopäivät ja toimenpiteet kiireellisyyden mukaan
ajanvarauksellinen
25000
20000
15000
10000
5000
0
13104
päivystyksellinen
16450
16603
5554 3986
891091999393
788
21722867
2813
Päivystyksellisen toiminnan siirtyminen KOKS:aan vapauttaa merkittävästi POKS:n
vuodeosastokapasiteettia
– Vuodeosaston mitoitusta voidaan pienentää ja resurssia siirtää avohoitoon
Ajanvarauksellisesta toiminnasta etenkin polikäyntejä voisi olla POKS:ssa nykyistä enemmän
– Kouvolan asukkaiden palvelu paranisi, kun enemmän palveluita lähipalveluna
– Samoissa tiloissa toimittaessa lähikonsultaatiomahdollisuudet perusterveydenhuollon lääkäreille

Erikoissairaanhoitopainotteisesta palvelutuotannosta siirryttävä
perusterveydenhuoltopainotteiseen palvelurakenteeseen
34
ESH
ESH
PTH
sairaanhoito
PTH
sairaanhoito
Ennaltaehkäisevät
PTH- ja sos.palvelut
Ennaltaehkäisevät
PTH- ja sos.palvelut
Pyramidin kääntyminen ylösalaisin johtaa lieveilmiöihin:
– Terveysongelmat kumuloituvat, kun ennaltaehkäisy ja perusterveydenhuolto ei pysty vastaamaan
tarpeeseen, jolloin tarve ESH:lle kasvaa

Hahmotelma organisointimallista erikoissairaanhoidossa
35
Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotanto yhdessä organisaatiossa:
Hallitus esittelee tärkeät päätökset kaupunginvaltuustoille
– Valtuustot päättävät suuntalinjoista ja ovat vastuussa tulevaisuuden vaikeista päätöksistä
Kotkanseudun
kaupunginvaltuustot*
Kouvolan
kaupunginvaltuusto
Yhtymävaltuusto*
Kotkanseudun
kaupunginvaltuustot*
Kouvolan
kaupunginvaltuusto
Strateginen johto:
hallitus
Strateginen johto:
hallitus
Operatiivinen johto
Operatiivinen
johto
*Kotkan alueen kaupunkien määrä tulevaisuudessa on vielä epäselvä

Liite 1: Keskussairaalan peruskorjauksen ja
uudisrakentamisen suunnitelman sekä uusien
toimintamallien tuottavuus
36

Kotkan Hyvinvointipuisto: Suunniteltu peruskorjaus,
uudisrakentaminen ja purettavat tilat
Yleisen tason kuvaus
37
Peruskorjattavat tilat
m2/M€
Uudisrakennettavat tilat
m2/M€
Purettavat tilat
m2/M€
Suoritetaan kolmessa vaiheessa 2012-2014:
– Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa
kunnostetaan 10 360 m2 sekä kaikki vanhan
keskussairaalan tekniset tilat 4890 m2.
Tämän vaiheen purku- ja peruskorjaustyöt
maksavat kustannusarvion mukaan 34,1M€.
– Peruskorjauksen toisessa vaiheessa
kunnostetaan 11 800 m2 vanhaa sairaalaa.
Korjaustyö maksaa kustannusarvion mukaan
32,8 M€.
– Peruskorjattavia neliöitä on korjauksen
kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa 12 100
m2 ja uudisrakennuksessa neliöitä on 150 m2.
Kuluja korjaamisesta, uudisrakentamisesta ja
purkutöistä syntyy kustannusarvion mukaan
yhteensä 24,0 M€.
– Peruskorjattavia tiloja yhteensä 38 460
m2,
– Peruskorjauksen hinta-arvio on 90,28 M€
– Käyttö: Peruskorjattavaan osuuteen
sijoittuvat pääasiassa peruspalvelujen ja
erikoissairaanhoidon osaamiskeskukset
sekä vuodeosastotorni.
(Lastensairaala (3410 m2) on peruskorjattu v
2002 eikä sitä peruskorjata tässä
yhteydessä.)
Lähde: Hyvinvointipuiston Hankesuunnitelma 2011 liitteineen.
Uuden Hyvinvointipuiston päärakennuksen
rakentaminen suoritetaan vuosina 2012-2014
– Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan
ydinsairaala, joka on kokonaiskerrosalaltaan 10
850 m2.
– Ydinsairaalan toiminnallisen tilaohjelman lisäksi
uudisrakentamista edustavat 1000 m2 IVkonehuoneet
ja muut uudisrakennuksen
tarvitsevat tekniset tilat sekä joukko muita
teknillisiä ja toiminnallisia tukipalveluita (2250
m2), kuten välinehuolto ja logistiikkatiloja.
– Lisäksi uudisrakennettaviin tiloihin lasketaan
bunkkeri, vanhan keskussairaalan ja uuden
ydinsairaalan yhdistävä käytävä ja sairaalan
itä-länsisuuntaisen ”pääkadun” jatke, joka liittää
sairaalan ruokailutiloihin ja uuteen, nykyisessä
talousrakennuksessa sijaitsevaan
kuntoutusosastoon.
– Uudisrakennuksen koko kaikkiaan 15 610 m2
– Laajennuksen hinta-arvio on 53,08 M€
– Käyttö: Laajennettavaan osaan sijoittuu
pääasiassa päivystävän ydinsairaalan tilat.
Viimeisen vaiheen peruskorjauksen yhteydessä
suoritetaan suunnitelman mukaiset purkutyöt.
– Purettava osuus koostuu mm.
käyttämättömäksi jääneestä
lämpökeskuksesta ja samalla nk.
Talousrakennuksen niistä osista, jotka
seuraavissa kehitysvaiheissa eniten tulisivat
haittaamaan alueen kokonaissuunnittelua.
– Purettavaksi on ehdotettu myös niitä osia
vuonna 1993 rakennetusta laajennuksesta
joita ei enää, uuden logistisen
kokonaisuuden myötä, voida järkevällä
tavalla käyttää ja jotka eivät muutenkaan
nouse kaupunkikuvallisesti alkuperäisten
rakennusosien edellyttämälle tasolle.
– Alustavassa arkkitehtisuunnitelmassa on
ehdotettu purettavaksi yhteensä n. 3 620
m2 nykyisestä rakennuskannasta.
– Purkutöiden hinta-arvio on 0,43 M€
– Käyttö: Puretuista tiloista 2020 m2
sijoitetaan suunnitelman mukaisille
paikoilleen peruskorjattuihin tiloihin.

Kotkan Hyvinvointipuisto: Suunniteltu peruskorjaus,
uudisrakentaminen ja purettavat tilat
Vaiheistus Hyvinvointipuiston rakentamiseksi vuosina 2012-2014
38
Vaihe 0 Vaihe I Vaihe II Vaihe III Vaihe IV
Uuden ydinsairaalan
rakentamisen valmistelu:
– Ennen ydinsairaalan
rakentamista sairaalan
alueella suoritetaan
rakentamista valmistelevia
toimenpiteitä.
– Nykyistä rakennusta puretaan
vähäisessä määrin niiltä osin,
kuin siinä on ydinsairaalan
alle jääviä osia
– Purettavien neliöiden määrä
420 m2
– Väistötilaan siirtyvät: 420 m2
– Kokonaan purettavat 0 m2
Investoinnit:
– Purettavat neliöt: 420 m2 *
hinta 120€/m2 = 50 400 €
– Investoinnit yhteensä
50 400 €
Ydinsairaalan
rakentaminen:
– uudisrakennuksen
neliömäärä 15 460 m2
– vuodeosastoista
vapautuvien neliöiden
määrä (vaihe 1) 1 650 m2
– ydintoimintojen osastot –
päivystys, röntgenosasto,
leikkausosasto ja kriittisen
potilaan hoitoalue –
pääsevät muuttamaan
uusiin tiloihin
ydinsairaalaan.
– myös Kotkansaarella
sijaitsevien
terveyskeskusten
päivystysten on mahdollista
muuttaa uuteen
yhteispäivystykseen.
Investoinnit:
– 5 100 m2 * hinta 4 000
€/m2 = 20,4 milj. €
– röntgen, teho-osasto 9 360
m2 * hinta 3 300 €/m2 =
30,9 milj. €
– tekniset tilat 1 000 m2 *
hinta 1 300 €/m2 = 1,3
milj. €
– investoinnit yhteensä 52,6
milj. €
Lähde: Hyvinvointipuiston Hankesuunnitelma 2011 liitteineen.
Vanhan Keskussairaalan
peruskorjaus / I vaihe:
– purettavat tilat: 1 180 m2
vuodeosastoista vapautuvien
neliöiden määrä (vaihe 2) 1 650
m2
– tyhjänä oleva neliömäärä, joka
voidaan peruskorjata:
+ ydinsairaalaan muuttaneet 9
300 m2
+ vuodeosastolta vapautuneet
(vaihe 1 ja vaihe 2) 3 300 m2
= mahdollisuus peruskorjata = 12
600 m2
– peruskorjattavat neliöt vaiheessa
2: 10 360 m2
– peruskorjattavat tekniset tilat: 4
890 m2
– peruskorjattavat neliöt yhteensä:
15 250 m2
Investoinnit:
– purettavat tilat 1 180 m2 * hinta
120 €/m2 = 0,14 milj. €
– peruskorjattavat tilat 10 360 m2
* hinta 2 780 €/m2 = 28,8 milj. €
– peruskorjattavat tekniset tilat 4
890 m2 * hinta 1 080 €/m2 = 5,2
milj. €
– investoinnit yhteensä 34,1 milj. €
Vanhan
Keskussairaalan
peruskorjaus / II vaihe:
– tyhjänä oleva neliömäärä,
joka voidaan peruskorjata:
+ ydinsairaalaan
muuttaneet 9 300 m2
+ vuodeosastolta
vapautuneet (vaihe 1 ja
vaihe 2) 3 300 m2
= mahdollisuus peruskorjata
= 12 600 m2
– peruskorjattavat neliöt
vaiheessa 3: 11 800 m2
Investoinnit:
– peruskorjattavat tilat 11
800 m2 * hinta 2 780 €/m2
= 32,8 milj. €
– investoinnit yhteensä 32,8
milj. €
Vanhan Keskussairaalan
purku ja peruskorjaus / III
vaihe:
– purettavat neliöt: 2 020 m2
– uudisrakennuksen neliömäärä 150
m2
– tyhjänä oleva neliömäärä, joka
voidaan peruskorjata:
+ ydinsairaalaan muuttaneet 9
300 m2
+ vuodeosastolta vapautuneet
(vaihe 1 ja vaihe 2 ) 3 300 m2
= mahdollisuus peruskorjata = 12
600 m2
– peruskorjattavat neliöt vaiheessa
4: 11 510 m2
Investoinnit:
– purettavat tilat 2 020 m2 * 120
m2 = 0,24 milj. €
– Uudisrakennus 150 m2 * hinta 3
300 €/m2 = 0,5 milj. €
– peruskorjattavat tilat 6 580 m2 *
hinta 2 780 €/m2 = 18,3 milj. €
– peruskorjattavat tilat kellarissa 4
930 m2 * hinta 1 080 €/m2 = 5,3
milj. €
– investoinnit yhteensä 24,0 milj. €
Peruskorjaus suoritetaan kolmessa vaiheessa, koska vapaana olevan väistötilan määrä
vastaa noin kolmasosaa nykyisen sairaalan tilaohjelmasta.

Euromääräinen kuvaus peruskorjattavista, purettavista ja
uudisrakennettavista tiloista
Arkkitehtisuunnitelman mukainen tavoitehinta-arvio rakennuksen investointikustannuksista
39
Hyvinvointipuiston suunnitellun osan kokonaiskustannusarvio on 160,89 M€*.
– Rakennukset 143,80 M€
– Pysäköinti 15,3 M€
– Muut liikennejärjestelyt 1,79 M€.
Tavoitteiden toteutuessa laajennuksen investointikustannukset arvioitu voitavan kuolettaa
toiminnan tehostamisesta saatavilla säästöillä 10 – 15 vuodessa.
Kustannusarvio Koko / m2 Hinta-arvio / M€
Uudisrakennettavat tilat 15 610 53,08
Kokonaan purettavat tilat 3 620 0,43
Peruskorjattavat tilat 38 460 90,28
Lastensairaala 3 410 -
Uusi rakennus yhteensä 57 480 143,80
Kustannusarvio
pinta-ala/ m2 a-hinta / € K/€
purku kokonaan 3 620 120 434 400
purku runko jää 38 460 80 3 076 800
peruskorj muut 28 660 2 700 77 382 000
peruskorj tekniset tilat ja kellari 9 820 1 000 9 820 000
uudis 1, röntgen, sädehoito,
teho-osasto 5 100 4 000 20 400 000
uudis 2 9 510 3 300 31 383 000
uudis 3, tekniset tilat 1 000 1 300 1 300 000
pediatria 3 410 0 0
summa pk + uudis 54 090 143 796 200
Lähde: Hyvinvointipuiston Hankesuunnitelma 2011 liitteineen.
*Kaikki investointikustannukset ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %).

Kotkan Hyvinvointipuisto: Suunniteltu peruskorjaus,
uudisrakentaminen ja purettavat tilat
Uudisosan tarve ja nykyisten kiinteistöjen tuleva käyttö
40
Hankesuunnitelman mukainen vaiheistus perustuu uuden päivystävän ydinsairaalan
rakentamiseen projektin ensimmäisessä vaiheessa.
Vanhan sairaalan toiminnalliset perusratkaisut muuttuvat jonkin verran uudistuksen myötä.
Suuri osa investoinneista on perusteltuja, jotta Keskussairaala säilyy toimintakykyisenä ja sen
toiminta laadukkaana
– Suuri osa Keskussairaalan tiloista on välittömässä peruskorjauksen tarpeessa: ahtaat ja
epätarkoituksenmukaiset tilat estävät tehokkaan toiminnan eivätkä täytä nykypäivän vaatimustasoa.
• Vuodeosastot (6A&B, 5A&B, 4 A&B, 3 A) kiireellisen saneerauksen tarpeessa (mm. kosteus- ja homevaurioita)
– Keskussairaalan osalta suurimmat puutteet ovat päivystys-, leikkaus-, röntgen- ja teho-osastoilla, jotka
muodostavat päivystävän ydinsairaalan pääosan
• Ko. toimintoja tällä hetkellä palvelevat tilat ovat alimitoitettuja, vaikeasti muunneltavia ja kärsivät myös liian
matalasta kerroskorkeudesta.
• Tilojen modernisointi nykyisen rakennusrungon puitteissa olisi lyhytnäköinen ratkaisu, joka ei vastaa tarkoitustaan
eikä olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukainen.
– Nykyiset päiväkirurgian tilat ovat myös peruskorjauksen tarpeessa
• Leikkausosasto on pieni, salit ahtaat ja leiko-toiminnan toteuttaminen voi olla vaikeaa.
– Laboratorio, röntgen, fysiatria, patologian osasto, tekniset- ja tekniikan tilat sekä keittiö/ ruokala
(keskuskeittiön toiminta on alkanut uusissa tiloissa Jylpyllä vuoden 2010 syksyllä) saneeraamatta
• Laboratoriot on syytä kerätä kaikki yhteen, keskittää näytteiden vastaanotto ja varasto - sekä henkilöstötilat.
Lähde: Hyvinvointipuiston Hankesuunnitelma 2011 liitteineen.

Keskussairaalan tulevan toimintamallin hyötyjen arviointi
Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät
41
Kun tuottavuus kasvaa,
erikoissairaanhoidon
kustannuksena per
sairaanhoitopiirin asukas
Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät:
€/asukas
Tuottavuuteen vaikuttaa
monta tekijää, mutta kolme
on tärkeintä:
Potilaita/asukkaat
€/potilas
1. Suoritteet per
henkilötyövuodet
Käynnit/
potilas
€/käynti
Hoitopäivät/
potilas
€/hoitopäivä
2. Potilaat per väestö
3. Hoitopäivien ja käyntien
suhde
Muut
kulut/käynti
Htv/
käynti
€/htv
Muut
kulut/hoitopäivä
Htv/
hoitopäivä
€/htv
Suoritteet per
henkilötyövuodet riippuvat
toimintamalleista ja
potilaiden hoitoisuudesta
Lääkärihtv/
hoitajahtv
€/
lääkäri
htv
€/hoitajahtv
Lääkärihtv/
hoitajahtv
€/
lääkärihtv
€/hoitajahtv
Potilaat per väestö riippuu
hoidon ohjauksesta,
indikaatioista ja
toimintatavoista

Tuottavuuden kasvuvaatimus
Verotulojen kehitys
42
Kunnallisverokertymä Kymenlaakson kunnissa, M€
Ennustettu kunnallisverokertymä eri palkannnoususkenarioissa
M€
600
500
400
300
200
100
0
2007 2008 2009 2010
Ennuste perustuu nykyiseen verokertymään per asukas ikäryhmittäin
Oletetaan, että verotulot kasvavat palkannousun ansiosta 1%, 1,5% tai 2% vuodessa
– Työttömyyden kasvu nykyisestä vähentäisi verotulojen kasvua, mutta sitä ei ole huomioitu tässä
Oletetaan, että nykyisten työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle, heidän verokertymänsä on 60% työikäisten
verokertymästä
Huomataan, että palkkatulojen kasvaessa verokertymä kasvaa hieman hitaammin, sillä eläkkeelle siirtyy
enemmän työntekijöitä kuin työvoimaan tulee
– Keskimäärin 0,9%, 1,4% tai 1,9% vuodessa
65 -
55 - 64
45 - 54
35 - 44
25 - 34
17 - 24
- 16
Mikäli inflaatio ja kunnan palkkakehitys pysyy samalla tasolla verokertymän kasvun kanssa, tulevaisuudessa
on varaa palkata yhtä monta työntekijää kuin 2010
– Tämä ei kuitenkaan ole realistista, sillä terveydenhuollon työntekijöiden vähentyessä heidän palkkatasonsa
todennäköisesti nousee keskimääräistä palkkakehitystä nopeammin.
– Muut terveydenhuollon kustannukset (teknologia, sairaaloiden maksamat lääkkeet, jne.) kasvavat myös keskimääräistä
hintakehitystä nopeammin
M€
800 000 000
700 000 000
600 000 000
500 000 000
400 000 000
300 000 000
200 000 000
100 000 000
0
2010 2015 2020 2025 2030
1 %
1,5 %
2 %

Resurssiraami 2022
Henkilöstö: numeerinen esimerkki
43
Ennustettu verotulojen kasvun hidastuminen ja terveydenhuollon palkkakehitys asettavat rajat
terveydenhuollon kustannuskehitykselle ja henkilöstön määrälle, mikäli halutaan, että
terveydenhuollon menojen osuus kuntien budjetista ei kasva.
Esimerkiksi oletetaan, että terveydenhuollon palkat nousevat 3% vuodessa ja kuntien verotulot
2% vuodessa
– Tällöin 10 vuodessa henkilöstökulujen nousu olisi 34,3%, verotulojen nousu 21,9%
Alla olevassa taulukossa on esitetty budjettineutraali henkilöstön määrä jos oletetaan että
lähtötilanteessa on 1000 työntekijää
Terveydenhuollon
palkkojen kasvu
Tulojen kasvu
1% 2% 3%
3% 822 907 1000
4% 746 824 908
5% 678 748 825
Tilanne pysyy
samana jos
molemmat
kasvavat
prosentuaalisesti
yhtä paljon
Jos kuitenkin samaan aikaan henkilötyövuosien määrä kasvaa 2,6% vuodessa (mikä tapahtui
vuosina 2000-2007, lähde: SotkaNet), nousisivat henkilöstökulut 10 vuodessa 74%. Verotulot
nousisivat edelleen vain 21,9%.

Tuottavuuden kasvuvaatimus
Investointikustannukset
44
Hyvinvointipuiston suunnitelmissa todetaan, että osa investointikuluista katetaan tuottavuuden
nousun aikaansaaman kustannussäästön avulla
– Osa kuluista katetaan uuden kiinteistön matalammilla käyttö- ja huoltokuluilla. Kiinteistön kokoa on
kuitenkin tarkoitus kasvattaa nykyisestään, joten kokonaissäästö jää hyvin pieneksi.
Hyvinvointipuiston investointien (160 M€) vuotuisiksi rahoituskuluiksi arvioidaan 9-14 M€
– Tämä on vuotuinen minimisäästö-/tehostamistarve
Kun yhtälöön lisätään vähenevä työntekijämäärä, hitaasti kasvavat verotulot sekä kasvava
kysyntä, on säästämis-/tehostamistarve vieläkin suurempi

Hoitomuodon muutoksella voidaan saada säästöjä aikaa
Hoitopäivien määrän vähentäminen sisätaudeilla kasvattaa käyntimääriä suhteessa vähemmän
45
Carea
Hoitopäivien vähentäminen per potilas 2,5 => 1,5 (38,4)% tarkoittaisi käyntimäärän kasvua 1,7 => 2 (17%)
KOKS:ssa selkeästi enemmän käyntejä ja hoitopäiviä per potilas
Kirurgian osalta näin ei käy, sillä vuodeosastojaksot eivät korvaudu polikäynneillä, vaan päiväkirurgialla
Neurologialla vuodeosastopotilaat ovat suurimmaksi osaksi stroke-potilaita, joten heidänkään päivä ei voi
korvata polikäynneillä
Lähde: NHG:n BM-tietokanta 2011. Sisätautien kuntalaskutettavat poliklinikkakäynnit (ei sisällä dialyysiä eikä skopioita)

Sisätaudeilla potilaat per väestö on vertailun keskitasoa
46
Sisätautipotilaat per 1000 asukasta
120
100
98,1
93,4
80
60
79,0
61,3
67,0
82,7 82,5
61,7
Keskiarvo =
78
40
20
0
Etelä-Kymenlaakso
A B C D E F G
KOKS:ssa (pl. kouvolalaiset) on sisätautipotilaita vertailun keskitason verran, joten sitä kautta ei
ole selvää ylikäyttöä
– Haminan potilasmäärästä ei ole tietoa; se saattaa nostaa Carean pylvästä hieman
Keskiarvoa suurempi käyttö johtuu pelkästään siitä, että potilailla on enemmän hoitopäiviä ja
käyntejä kuin muualla
Lähde: NHG:n BM-tietokanta. Mukana poliln ja osaston potilaat. Sekä polilla että osastolla käyneet potilaat on laskettu vain kertaalleen.

Vuodeosastohoito vs. avohoito sisätaudeilla
Sisätautien vuodeosastokäyttö on korkea
47
Potilaiden jakautuminen vuodeosastoille ja poliklinikoille
100%
90%
80%
70%
Molemmissa käyneet
Vain VO:lla käyneet
Vain polilla käyneet
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
KOKS A B C D E F G
KOKS:ssa on vertailun matalin pelkästään polilla käyneiden potilaiden osuus
– Ero ei selity erilaisella potilasaineksella
Lisäksi KOKS:ssa on lähes yhtä paljon polikäyntejä suhteessa väestöön kuin sairaanhoitopiireissä C ja
D, joten ero ei selity silläkään, että C:ssä ja D:ssä olisi tavallista enemmän polipotilaita
– Todennäköisempi selitys on, että KOKS:n toimintamalli on vuodeosastohoitopainotteisempi kuin muualla
– Supistamisvaraa vuodeosastokapasiteetissa pitäisi olla
Lähteet: NHG:n BM-tietokanta, tietopyynnöt Kymenlaakson kunnille

Ylikäytön ja hoitomuodon muutoksen säästöt sisätaudeilla
2011 luvut
48
KOKS:ssa sisätautipotilaita 6897 (ilman kouvolalaisia)
Hoitopäiviä per potilaat 2,9
Polikäyntejä per potilaat 2,1
Hoitopäivien tiputtaminen n. 1,5:n per potilas tarkoittaisi 8900 päivän vähenemistä
sisätaudeilla Etelä-Kymenlaakson potilaiden osalta. 90% vuodeosaston käyttöasteella tämä
tarkoittaisi n. 27 sairaansijaa nykyistä vähemmän
Käyntimäärät per potilas pitäisi kuitenkin olla mahdollista pitää n. 2 käynnissä per potilas, joten
poliklinikkakäyntien lukumäärää ei tarvitsisi kasvattaa, vaan jopa vähentää n. 700 käynnillä
– On myös mahdollista valita toimintamalli, jossa hoitopäiviä on enemmän kuin 1,5 per potilas, mutta
silloin olisi syytä vähentää käyntejä enemmän
Jos potilaita suhteessa väestöön olisi saman verran kuin alimmassa kahdessa sairaanhoitopiirissä
keskimäärin, niitä olisi 61,5 per 1000 asukasta, eli Etelä-Kymenlaaksossa 5370
– Mikäli Kymenlaakson sairastavuus sisätaudeissa on suurempaa kuin sairaanhoitopiireissä keskimäärin,
tämä lisäsäästö voi olla mahdoton toteuttaa, joten sitä ei ole huomioitu säästölaskelmissa

Sisätautien säästö yhteensä
Koko Kymenlaakso
49
KOKS (etelän käytössä)
KOKS+POKS (pohjoisen
käytössä)
Sisätautien sairaansijat nyt 56 13+44
Säästöpotentiaali (jos hoitopäiviä
per potilas on 1,5) sairaansijoina
Säästöpotentiaali hoitopäivinä
(90% käyttöasteella)
27 sairaansijaa 6+21 sairaansijaa
= 27x365x0,9 = 8870 hoitopäivää 1970 + 6900 hoitopäivää
Säästö henkilötyövuosissa (€) =384€* x 8870 = 3,4M€ 0,76M€ + 2,65M€
Lisäkustannus 7 päivystysosaston
paikasta
=460 x 2420 x 460€ = 1,12M€
KOKS:n osalta säästöä olisi siis 3,4+0,76-1,12 = 3,04 M€
Perustuu KOKS:n lukuihin Etelä-Kymenlaakson väestölle; skaalattu koko sairaanhoitopiirin tasolle
(oletettu, että Kouvolassa on saman verran potilaita suhteessa väestöön kuin Etelä-
Kymenlaaksossa)
15-paikkainen, hyvin toimiva päivystysosasto vähentää nykyiseen 8-paikkaiseen osastoon
verrattuna n. 23 vuodeosastopaikkaa (perustuu vertailutietoon muualta Suomesta), joten 27
sairaansijan vähentäminen sisätaudeilta on hyvin realistista
* Laskettu KOKS:n sisätautiosaston hoitohoitopalveluiden kustannukset jaettuna nettohoitopäivien määrällä. Lääkärityövoiman ja tarvikkeiden
kustannuksia ei ole huomioitu, joten tämä on konservatiivinen arvio säästöstä
** Arvioidaan, että päivystysosaston hoitopäivä on 20% kalliimpi kuin sisätautien vuodeosastopäivä ja että käyttöaste on 95%

Kirurgian alan säästöpotentiaali
KOKS ja POKS
Benchmarking-tietojen mukaan KOKS:ssa löytyy säästöpotentiaalia kirurgiassa seuraavasti:
– Kirurgialla on varaa lyhentää hoitojaksoja (sekä päiki-prosenttia nostamalla että lyhentämällä
varsinaisia hoitojaksoja)
– Kirurgialla on ortopedialla toimenpiteiden ylikäyttöä
50
Benchmarking-tietojen perusteessa POKS:ssa löytyy säästöpotentiaalia kirurgiassa seuraavasti
– Kirurgialla on varaa lyhentää hoitojaksoja (sekä päiki-prosenttia nostamalla että lyhentämällä
varsinaisia hoitojaksoja)
– Sitä vastoin ortopedian ylikäyttö on vähäisempää kuin KOKS:ssa, joten sitä ei huomioida tässä
laskelmassa
KOKS:n koitojaksojen kestoon perustuvasta säästöpotentiaalista päiki-prosentin nosto
muodostaa n. 500 hpv
– Erityisen suuri potentiaali sappirakon ja selkäydin/hermojuuridekompressioleikkauksissa
Toimenpiteissä taas on ylikäyttöä ortopedian osalta
– Myös muilla suppeilla lievää ylikäyttöä, mutta se saattaa selittyä ainakin osittain keskimääräistä
vanhemmalla ikärakenteella – niinpä tässä on huomioitu ainoastaan ortopedia
– Ortopedisia toimenpiteitä n. 1000 enemmän kuin keskiarvokäytöllä, jakson kesto keskimäärin n. 2 hpv
KOKS
potentiaali
(hpv)
POKS
Potentiaali
(hpv)
erikoisala
säästön lähde
kirurgia hoitojaksojen kestot (sis. päiki) 3660 780
kirurgia ortopedian leikkausten ylikäyttö 2350 -
yhteensä hoitopäivinä 6010 780
yhteensä sairaansijoina (käyttöaste 90 %) 18,3 2,5

Kirurgian säästöt
51
KOKS (etelän käytössä)
KOKS+POKS (pohjoisen käytössä)
Kirurgian sairaansijat nyt 60,5+19,5(naistentaudit) 16,5 (+14,5 naistentaudit) + 54 (+24
päiki/KNK/naiset)
Säästöpotentiaali hoitojaksojen
keston lyhentämisestä
Säästöpotentiaali ortopedian
ylikäytön vähentämisestä
2875 hoitopäivää x 286€*
= 0,82M €
1846 hoitopäivää / 785 tmp:ta
= 785 x 2700** = 2,12 M€
784 + 780 hoitopäivää
= 0,22 + 0,22 M€
504 + 0 hoitopäivää / 214 + 0
tmp:ta = 0,58M€ +0
Säästö yhteensä 2,94 M€ 0,80M€ (KOKS) + 0,22 M€ (POKS)
Kirurgian säästöpotentiaalista 3,74M€ kohdistuu nykyiseen KOKS:n toimintaan ja 0,22M€
POKS:n toimintaan
Laskelmissa ei ole huomioitu niitä kirurgisia hoitojaksoja, joihin ei liity toimenpiteitä. Näitä
jaksoja on KOKS:ssa ja POKS:ssa vertailuryhmää enemmän, mutta ne ovat myös keskimääräistä
jaksoa halvempia juuri toimenpiteen puuttumisen takia
* Laskettu KOKS:n kirurgian osastojen hoitohoitopalveluiden kustannukset jaettuna nettohoitopäivien määrällä. Lääkärityövoiman ja tarvikkeiden
kustannuksia ei ole huomioitu, joten tämä on konservatiivinen arvio säästöstä.
** Hujasen et al. (2008) mukaan keskimääräinen kirurgian hoitojakson kustannus

Tuottavuuden kasvu ydinsairaalassa
Leikkaussalikapasiteetti
52
KOKS nykytila
Etelä-Kymenlaakson
väestö 2011,
keskiarvokäyttö
Etelä-Kymenlaakson
väestö + Kouvolan
väestön KOKS:ssa tehdyt
leikkaukset
Salit
Hoitajat (leikkaus + I-
heräämö)
12 8,5 10,5
76 55 68
Jos leikkausmäärät suhteessa väestöön saadaan vertailuaineiston keskitasolle, voitaisiin
KOKS:ssa nykytilassa selvitä 10,5 leikkaussalilla ja 68 hoitajaresurssilla
Hoitohenkilöstöstä tulisi kustannussäästöä 8*50 000€ = 400 000 € vuositasolla
– Tämän säästön voidaan tosin ajatella sisältyvän edellisen kalvon toimenpidejakson kustannuksiin

Keskussairaalan uusien toimintamallien keskeisten hyötyjen
tunnistaminen – henkilöstön käyttöön vaikuttavat muutokset
Tuottavuuden kasvu ja siitä seuraavat kustannussäästöt
53
Resurssien uudelleen organisointi
1) Töiden siirtäminen lääkäriltä hoitajalle ja hoitajilta jollekin
muulle henkilöstöryhmälle (ns. avustava henkilökunta)
2) Hoitokeskuksen avulla voidaan vähentää kuormitusta
vuodeosastoilla sekä päivystys- ja
vastaanottopoliklinikoilla
3) Ilta- ja viikonloppuaikoja käyttämällä (Hoitokeskus)
poistuvat myös turhat potilassiirrot ja yhden yön yöpymiset
vuodeosastoilla.
Avo- ja kotihoidon kehittäminen
1) Vuodeosastojaksojen korvaaminen entistä enemmän
avokäynneillä
Avohoidon kustannukset keskimäärin 30-50%
osastohoidon kustannuksista.
3) Tulevaisuuden sairaalassa dialyysiyksikössä käyvät vain
koulutuksessa olevat, kotihoitoihin menossa olevat potilaat
ja ne kroonikot, jolla ei ole edellytyksiä kotihoitoihin.
Uusien teknologia- ja tilaratkaisujen
hyödyntäminen
1) Hyvällä ajanvarausten hallinnalla minimoidaan resurssien
hukkakäyttö ja estetään päällekkäiset ajanvaraukset sekä
potilaiden jonotus- ja odotusajat.
2) Sähköisen asioinnin hyödyntäminen (esim. ajanvaraus,
ilmoittautuminen, hoito-ohjeet, jne.)
3) Yhden hengen huoneiden merkitys (infektiot ja niiden
ennaltaehkäisy, intimiteettisuoja, toimenpiteiden ja kuntoutuksen
mahdollistaminen huoneessa, leikkausten peruutusten
vähentyminen infektioiden vuoksi, henkilöstön työmäärä vähenee
turhien potilassiirtojen poisjäännin myötä, omaisten osallistuminen
potilaan hoitoon ja kuntoutukseen mahdollistuu paremmin).
4) Tutkimuslaitteiden ja ­huoneiden aktiivikäyttö (tyhjäkäytön
minimointi)
Toimintaprosessien kehittäminen ja
toimintojen keskittäminen
1) Siirtymien vähentyminen, esim. lääkärit ja
laboratoriopalvelut (näytteenotto)
2) Eri osastojen välinen yhteistyö ja samojen resurssien
hyödyntäminen (esim. HOT alueella)
3) Päivystysvastaanottojen ympärivuorokautinen
keskittäminen mahdollistaa aiempaa osuvamman
potilasohjauksen oikeisiin prosesseihin kattavien
tukipalvelujen läsnäolon myötä.
4) Toimintojen keskittäminen hoitokeskukseen vähentää
kuormitusta vuodeosastoilla sekä päivystys- ja
vastaanottopoliklinikoilla.

Uusien toimintamallien käyttöönotosta syntyviä synergiahyötyjä
toiminnoittain
Lopulliset hyödyt arvioitavissa kunnolla vasta toiminnan käynnistyessä
54
Yhteispäivystys
Diagnostiset tukipalvelut
– Yhteispäivystyksessä nopea tilannearvio ja konsultaatiomahdollisuus
takaa potilaalle parhaan ja nopean hoidon arvioinnin ja aloituksen.
– Sosiaalipäivystys yhteispäivystyksessä nopeuttaa potilaan ongelmien
ratkaisua.
– potilaiden prosessi tehostuu, kulkeminen eri yksiköiden välillä vähenee.
– Laboratoriopalveluissa logistiikan suunnittelu näytteiden otossa ja
niiden kuljetuksessa on ensiarvoisen tärkeää potilaan hoidon nopealle
toteutukselle.
– Tavoiteläpimenoaika 80%:lla potilaista yhteispäivystyksessä on 2
tuntia.
• Putkipostijärjestelmä vie näytteet nopeasti laboratorioon ja
vastaukset ovat lähes heti lääkärin käytettävissä.
– Sairaankuljetuksen tarve eri yksiköiden välillä vähenee.
– Suuronnettomuuksien hoitaminen yksinkertaistuu ja helpottuu, kun
henkilökunta ja potilaat ovat kaikki samassa paikassa.
– Radiologian sijainti ydinsairaalassa lähellä päivystystä ja
kardiologiaa helpottaa laitekannan tehokasta käyttöä.
Kuntoutus
Vuodeosastot
– tehokas käyttö ja potilaiden joustava sijoittelu takaavat tasaisen
kuormituksen ja henkilökunnan osaamisen hyödyntämisen.
Hoitokeskus
– poimii vuodeosastoilta tehtäväkseen ne toimenpiteet ja potilaat, joiden
hoito ei vaadi vuodeosastohoitoa tai välitöntä lääkärin hoitoa.
– Mahdollistaa vuodeosastojen standardoinnin ja tehokkaan käytön.
Vastaanottotoiminta
– erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastaanotot sijoitettu
lähekkäin, samoin ammattilaisten tietokeskuksen toiminnot - keskusteluja
konsultaatiomahdollisuudet paranevat.
– Potilaiden hoidossa kaikki asiantuntijuus on paremmin saatavilla ja
parantaa hoidon laatua.
– Kaikilla vastaanottajilla ei ole omaa huonetta, jolloin
vastaanottohuoneet ovat hyvällä suunnittelulla kaikkien vastaanottajien
tehokkaassa käytössä, myös ryhmävastaanotoilla.
– Kuntoutuksen prosessien parantamisella ja tehostamisella vähennetään
laitoshoidon tarvetta ja pyritään joustavuuteen, verkostoitumiseen ja
yhteistyöhön perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon,
sosiaalihuollon ja kolmannen sektorin kesken.
– Kuntoutus toimii läpi koko palvelujärjestelmän.
Muut toiminnot
– Ruoan, tarvikkeiden ja tekstiilien kuljetukseen voi hyödyntää robotteja
tai kuljetusautomaatteja.
– Hissien joustava toiminta sekä logistiikan suunnittelu tehostaa toimintaa
ja vähentää odotus- ja kulkuaikoja.
– Postituksen tehostamiseen on erilaisia mahdollisuuksia.
• Sisäinen posti tulee siirtymään pääsääntöisesti sähköiseen muotoon.
• Lisäksi putkiposti voi korvata sisäisen postin ja esimerkiksi näytteiden
kuljetuksen.
• Jätekuiluilla voidaan tehostaa jätteidenkuljetusta: välivarastoinnin
– Kuntoutuksessa verkostoitumisella, joustavuudella, yhteistyöllä,
prosessien parantamisella ja tehostamisella vähennetään laitoshoidon
tarvetta.

Tuottavuuden kasvusta tulevat säästöt
Esimerkkejä mahdollisista säästöistä
55
Vuodeosastolla on mahdollista muuttaa työnjakoa ja siirtää osa vähemmän vaativista tehtävistä
muun kuin sairaanhoitajan tehtäväksi
– Esimerkiksi ruoan tarjoilu ja varaston täyttö:
• Oletetaan hoitajan vuosikustannukseksi 50 000€ ja muiden työntekijöiden kustannukseksi 30 000€
• Oletetaan, että 20% hoitajan työajasta on tehtäviä, jota voidaan korvata halvemmalla työpanoksella
• Vuodeosastohoitajaresursseja oli KOKS:ssa 152 htv:ta (somaattinen ESH), jolloin säästöpotentiaalia olisi 0,6M€
vuositasolla
– Esimerkiksi itseilmoittautuminen poliklinikoilla ja tukipalveluissa
• NHG:n selvityksen* mukaan n. 8% poliklinikan ja 5% tukipalveluiden sihteereiden työajasta menee
ilmoittautumiseen ja henkilötietojen tarkistukseen. Mikäli tämä vaihe jää pois, sihteeriresurssia vapautuu muuhun
työtön (tai eläköityvien sihteerien tilalle ei tarvita uutta)
• Kymenlaakson kokoisessa sairaanhoitopiirissä se vastaisi n. kahden henkilön vuosityöpanosta, mikä tuo säästöjä
vain n. 100 000 € vuodessa
– Laboratorion sijainti lähempänä vuodeosastoja vähentää näytteenottajien kävelyyn kuluttamaa aikaa.
Tukipalevelutyöryhmä arvio kustannussäästön olevan n. yhden henkilötyövuoden verran (30 000 – 50
000 €) jokaista kahden minuutin lyhentymää kohti. Kustannussäästö voi siten jäädä hyvin pieneksi.
On kuitenkin huomioitava, että palveluiden kysynnän kasvaessa ja palkkatason noustessa
kokonaiskustannukset erikoissairaanhoidossa kasvavat saavutetuista säästöistä huolimatta;
kustannusten nousu on kuitenkin loivempaa kuin ilman muutoksia
*NHG:n tekemä toimisto- ja dokumentaatiopalveluiden selvitys eräälle sairaanhoitopiirille

Sisätautien tuottavuus KOKS:ssa on vertailujoukon kärkeä
Sisätautien tuottavuusmittareita
Kuntalaskutettavaa käyntiä / hoitaja-HTV
Hoitopäivät / hoitaja-HTV
56
2500
2000
1500
1000
500
0
1928
1774
1600
1638
1691
1272
1116
1196
Carea A B C D E F G
Kaikki käynnit
/ hoitaja-HTV
400
350
300
250
200
150
100
50
0
367
380
344
345 350
290 295
222
Carea A B C D E F G
Kuntalaskutettavat lääkärikäynnit / lääkäri-HTV
2500
2000
1500
1000
1960
1036
1467
1639
1381
1247
1342
1049
500
0
Carea A B C D E F G
Runsas käyttö suhteessa väestöön saattaa johtaa siihen, että potilaiden hoitoisuus ei ole yhtä
raskasta KOKS:ssa tai käynnit yhtä haastavia, mikä voisi selittää osan korkeasta tuottavuudesta
Korkea tuottavuus kertoo kuitenkin, että tuottavuutta on vaikeampi saada kasvatettua
nykyisestä. Suurempi säästö näyttäisi tulevan potilasvalinnan ja työnjaon kautta
Lähde: NHG:n benchmarking -tietokanta

Kirurgian vuodeosastojen tuottavuus on hyvällä tasolla, mutta vaihtelee
Ortopedian ja trauman VOS-tuottavuus
Gastroenterologian VOS-tuottavuus
57
500
400
300
200
100
0
500
400
300
200
100
0
600
500
400
300
200
100
0
Vakioitua hoitopäivää / hoitaja htv
406
374
406
310
296
253 246
265 245
CAREA A B C D E F G H
Urologian VOS-tuottavuus
Vakioitua hoitopäivää / hoitaja htv
386
245 274 283
249
152
186 183
124
CAREA A B C D E F G H
Plastiikkakirurgian VOS-tuottavuus
Vakioitua hoitopäivää / hoitaja htv
524
508
428
402
320 344 314 354
274
CAREA A B C D E F G H
400
300
200
100
0
500
400
300
200
100
0
385
222
Vakioitua hoitopäivää / hoitaja htv
295 308
214
Joillain suppeilla erikoisaloilla
hoitajatuottavuus on vertailujoukon huippua,
toisilla vain keskiarvoa tai sen alapuolella
Lähde: NHG:n benchmarking -tietokanta
273
194
171
CAREA A B C D E G H I
161
T,V,Y-kirurgian VOS-tuottavuus
290
Vakioitua hoitopäivää / hoitaja htv
146
272
168
209 225
398
241
CAREA A B C D E F G H
292

Yhteenveto potentiaalisista kustannussäästöistä
58
Varovaisten arvioiden mukaan sisätautien ja kirurgian käytön vähentämistä kohti vertailujoukon
parhaimpia sairaanhoitopiirejä toisi vuositasolla n. 6 M€ kustannussäästöt
– Edellyttää toimenpiteitä 1) vuodeosastojakojen lyhentämiseksi, 2) vuodeosastojaksojen korvaamiseksi
päivystysosastolla, hoitokeskuskäynneillä tai poliklinikkakäynneillä, 3) toimenpideindikaatioiden
kiristämiseksi
Tuottavuuden kasvua on vaikea arvioida uusien toimintamallien ollessa vasta käsitteellisellä
tasolla vailla konkreettisia arvioita potilasprosessien nopeutumisesta tai hoitokeskuskäynnin
kustannuksesta suhteessa osaston päiväkäyntiin
– Joitain kustannussäästöjä voitiin kuitenkin arvioida, mutta niistä kertyvä säästö on vain n. 0,7 M€
vuodessa
On kuitenkin huomioitava, että palveluiden kysynnän kasvaessa ja palkkatason noustessa
kokonaiskustannukset erikoissairaanhoidossa kasvavat saavutetuista säästöistä huolimatta;
kustannusten nousu on kuitenkin loivempaa kuin ilman muutoksia

Liite 2: Kiinteistöjen omistus- ja rahoitusmallit
59

Omistaminen ja rahoitusvaihtoehdot
60
Kiinteistön
omistus
Carea
Muu taho
Kiinteistön
Rahoitus
1. Likvidit
varat
2. Lainarahoitus
3. Rahoitusleasing
4. Elinkaarimalli
/ PPP
(Kohde ei jää
käyttäjälle)
5. Elinkaarimalli
/ PPP
(Kohde jää
käyttäjälle)
Mallin
kuvaus
Mallissa Carea omistaa rakennuksen itse ja
vastaa kiinteistön huolto- ja
korjauskustannuksista.
Investointi rahoitetaan likvideillä varoilla tai
lainarahoituksella.
Lainarahoituksessa rahoitus haetaan pankilta
tai muulta rahoittajataholta.
Taloudellisen pitoajan jälkeen rakennus jää
kunnan omistukseen.
Rahoitus haetaan
leasingyhtiöltä,
joka tekee
Investoinnin.
Kunta tekee
pitkän
vuokrasopimuksen
kohteesta ja
sopimuksen
lopussa kiinteistö
jää leasingyhtiön
omistukseen
Mallissa
perustetaan
projektiyhtiö,
jossa osakkaana
voivat olla esim.
sijoittajat,
rakennuttaja ja
kunta.
Tehdään pitkä
vuokrasopimus
kohteesta ja
kiinteistö ei jää
käyttäjälle
Mallissa
perustetaan
projektiyhtiö, jossa
osakkaana voivat
olla esim.
sijoittajat,
rakennuttaja ja
kunta.
Tehdään pitkä
vuokrasopimus
kohteesta.
Sopimuksen
lopussa kiinteistö
jää käyttäjälle

Yhteenveto eri rahoitusmalleista
61
Oma omistus
Taserahoitus on lähtökohtaisesti edullisin vaihtoehto, jos kunta osaa rakennuttaa hyvin eli
aikataulu ja rakennuskustannukset pysyvät suunnitellussa.
Suunnittelussa ei ole käytettävissä useiden tarjoavien konsortioiden osaamista ja
innovointia
Riskit: rahoitusriski, jäännösarvoriski ja riski rakennus- ja korjauskulujen kasvusta.
Kiinteistöleasing
Kunnalle tasainen kassavirta. Lähtökohtaisesti kalliimpi kuin oma rakennuttaminen
Ei rakennuskustannusten ja aikataulun pettämisen riskiä, koska ne sovitaan jo alussa ja
rakennuttaja kantaa tämän riskin
Pitkäaikainen vuokrasopimus. Vuokra kattaa korjausinvestoinnit.
Ei jäännösarvoriskiä
Elinkaarimalli
ja PPP
Kunnalle tasainen kassavirta. Lähtökohtaisesti kallein vaihtoehto
Ei rakennuskustannusten ja aikataulun pettämisen riskiä, koska ne sovitaan jo alussa ja
rakennuttaja kantaa tämän riskin
Pitkäaikainen vuokrasopimus. Vuokra kattaa korjausinvestoinnit ja kiinteistöhuoltomaksut.
Jäännösarvosta sovitaan mallikohtaisesti

Riski ja rahoituksen hinta kunnan näkökulmasta
62
€
Keskimääräinen
kustannustaso
Elinkaarimalli / PPP
Kiinteistöleasing
Taserahoitus/laina
Kunnan kantamat riskit
Mitä suuremman riskin Carea kantaa – sitä edullisemmaksi se tulee
Suurin riski liittyy rakennus ja suunnitteluvaiheen epäonnistumiseen
Jäännösarvoriskin suuruutta on vaikea ennakoida

Riskit eri malleissa kunnan näkökulmasta
Riskit Tasemalli Kiinteistöleasing Elinkaarimalli ja PPP
Rahoitus • Kunta kantaa rahoitusriskin eli
jos korot nousevat nousee
lainamaksut
• Kunnan maksukyky
Rakentaminen • Kunta kantaa rakentamiseen
liittyvät riskit
• Kunta ei välttämättä ole
paras rakennuttaja
• Tasainen kassavirta
• Rahoitusriski ei ole kunnalla koska
jos korot nousevat kustannukset eivät
siirry vuokraan yhtä nopeasti kuin
lainassa
• Rahoituksen helppous kunnan
näkökulmasta
• Tehokas rakennusvaihe koska
rakennuttaja saa maksuja vasta kun
rakennus on käytössä
• Tasainen kassavirta
• Rahoitusriski ei ole kunnalla koska jos
korot nousevat kustannukset eivät siirry
vuokraan yhtä nopeasti kuin lainassa
• Muita ratkaisuja kalliimpi
• Rahoituksen helppous kunnan
näkökulmasta
• Tehokas rakennusvaihe koska
rakennuttaja saa maksuja vasta kun
rakennus on käytössä
• Rakentamisen laatu on hyvä, koska
rakennuttaja vastaa myös
kiinteistöhuollosta ja
korjausinvestoinneista
63 63
Suunnittelu • Riski kustannusten kasvuun ja
aikataulun pettämiseen
Käyttö ja ylläpito • Kunta vastaa ylläpidosta ja
korjausinvestoinneista
• Yhteisyö kunnan ja
rakennusyrityksen välillä
• Kunta vastaa kiinteistöhuollosta,
mutta ei korjausinvestoinneista
• Vuokralainen voi kuitenkin joutua
rahoittamaan itse tilojen
toiminnallisia muutoksia
• Kunnalla pienempi päätösvalta
• Elinkaarimallin tarjousprosessi on
hieman hitaampi suhteessa
perinteiseen taserahoitusmalliin
• Rakentajalla kannuste rakentaa
toimivat ja helposti ylläpidettävät tilat
• Pitkäjänteinen yhteistyö kunnan ja
rakentajan välillä
Jäännösarvo • Negatiivinen jäännösarvo on
mahdollinen
• Jäännösarvoa ei voi ennustaa
• Ei jäännösarvoriskiä • Jäännösarvosta sovitaan
mallikohtaisesti

Laskelmien taustaoletukset
Tasemalli Kiinteistöleasing Elinkaarimalli PPP-malli
Investointi 160 000 000 160 000 000 160 000 000 160 000 000
64 64
Vieraan pääoman korko 4 % 4 % 4 % 4 %
Oman pääoman korko - 25 % 30 % 30 %
Oman ja vieraan
pääoman suhde
Oman ja vieraan
pääoman painotettu
korko
Oletusjäännösarvo Positiivinen 20 %
investoinnin arvosta
Ylläpitokustannukset:
Kiinteistönhuolto
Korjausinvestoinnit
100 % vieraspääoma 90% vieraspääoma
10% oma pääoma
90% vieraspääoma
10% oma pääoma
90% vieraspääoma
10% oma pääoma
4 % 6,1 % 6,6 % 6,6 %
Omistaja (kunta) maksaa
14,6 € /m2 +2%
inflaatiokorotus
Omistaja (kunta) maksaa
0 0 Positiivinen 20 %
investoinnin arvosta
Vuokralainen maksaa
14,6 € /m2 +2%
inflaatiokorotus
Sisältyy vuokraan
Omistaja (leasingyritys)
maksaa
10. vuosi 5 %
investoinnista
Sisältyy vuokraan
14,6 € /m2 +2%
inflaatiokorotus
Sisältyy vuokraan
Omistaja (projektiyritys)
maksaa
10. vuosi 5 %
investoinnista
Sisältyy vuokraan
14,6 € /m2 +2%
inflaatiokorotus
Sisältyy vuokraan
Omistaja (projektiyritys)
maksaa
10. vuosi 5 %
investoinnista
15. vuosi 5 %
investoinnista
10. vuosi 5 %
investoinnista
15. vuosi 5 %
15. vuosi 5 %
15. vuosi 5 %
Tasemallista laskettu investoinnista myös skenaario, jossa rakennuskustannukset investoinnista kasvavat 20 investoinnista % budjetoiduista
Muissa malleissa herkkyysanalyysiä
20. vuosi 20 %
ei ole tehty,
20.
mutta
vuosi
jos
20
jotain
%
laskentaoletuksista
20. vuosi
muutetaan,
20 %
luvut muuttuvat
20. vuosi 20 %
investoinnista
investoinnista
investoinnista
investoinnista
Vuokrasopimuksen - 30 v 30 v 30 v

Rahoituksen kokonaiskustannukset esimerkkimallissa
65 65
Kokonaiskustannukset ilman diskonttausta
0
-50 000 000
-100 000 000
-150 000 000
-200 000 000
-250 000 000
-300 000 000
-350 000 000
-400 000 000
-450 000 000
-500 000 000
Likvidit varat Tasemalli Tasemalli +30%
investointiin
Leasingmalli Elinkaarimalli 1 PPP /
Elinkaarimalli 2
Taserahoitus tulee merkittävästi edullisemmaksi, koska riskit ovat kunnan kannettavana ja kunta
saa edullisempaa rahoitusta kun yksityiset yritykset
Kassavirrat diskonttaamattomia, mikä kuvaa kunkin vuoden kassavirtaa

Liite 3: Kansalliset linjaukset
66

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset linjaukset ja niiden
vaikutukset sairaanhoitopiirien asemaan ja tehtäviin
Olemassa olevat ja tulevat linjaukset
67
Hallitusohjelma
Lainsäädäntö
Alueelliset muutokset
Muut linjaukset
ja suunnitelmat
• Sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakennetta uudistetaan
osana kuntarakenteen
uudistamista
• Kunnat ja sotealueet
vastaavat sosiaali- ja
terveydenhuollon
peruspalveluista sekä osasta
erikoissairaanhoidon tehtäviä
• Kunta tai sote-alue: perustason
päivystys
• Erva: täydentävä
erikoissairaanhoidon päivystys
• Rahoitus: sv-järjestelmää ja
kunnallista järjestelmää yhteen
sovitetaan monikanavaisen
rahoitusjärjestelmän ongelmien
vähentämiseksi
• Kansaneläkelaitoksen
järjestämän ja rahoittaman
psykoterapian ja kuntoutuksen
yhteen sovittaminen muuhun
julkiseen
palvelukokonaisuuteen.
• Kansanterveyslaki 1972
• Laki kunta- ja
palvelurakenneuudistuksesta
2007
• Erikoissairaanhoitolaki 1989:
määrittelee shp:t ja ervat ja
niiden tehtävät (mm. hoitotakuu)
• Terveydenhuoltolaki 2011: PTH:n
vahvistaminen,
valinnanvapauden toteutuminen
sekä kunnissa tehtävä terveyden
edistämistoiminta.
• EU:n potilasdirektiivi voimaan
2013
• Iäkkään henkilön sosiaali- ja
terveyspalvelujen saannin
turvaaminen (ns.
vanhuspalvelulaki)
• Palvelurakenneuudistuksen
toteuttamiseksi säädetään
sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämistä, rahoitusta,
kehittämistä ja valvontaa
koskeva laki (ns. järjestämislaki ).
Voimaan vaiheittain 2015
alusta.
• Miljoonapiirit vrt. alueellinen
yhteistyö / verkottuminen
• Muutokset ERVA –alueiden ja
kuntien päätösvallassa
• ERVA -alueiden roolin
mahdollinen korostuminen
• ESH:n ja PTH:n tiiviimpi
yhteistyö
• Kaste –ohjelma: määritellään
sosiaali- ja terveyspoliittiset
tavoitteet,
kehittämistoiminnan ja
valvonnan painopisteet sekä
niiden toteuttamista tukevat
uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet,
ohjeet ja
suositukset.
• Siirtyminen
valtakunnallisiin sähköisiin
asiakastietojärjestelmiin:
yhteensopivat
tietojärjestelmät ja
kansalaisille suunnatut
sosiaali- ja terveysalan
sähköiset palvelut
• Venäläisten kysynnän
roolin huomioiminen
(erityisesti Etelä-
Karjalassa,
Kymenlaaksossa ja
Uudellamaalla)
Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta palvelurakenneuudistus on
vielä kesken, joten järjestämisvastuuta ja palvelurakennetta
koskevat säännökset jäävät toistaiseksi ennalleen
kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin ja ns.
Paras-puitelakiin. STM on asettanut työryhmän, jonka tehtävä on
valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi.
Työryhmän väliraportti myöhästyy alkuperäisestä aikataulustaan ja
julkaistaan vasta kesäkuussa 2012. Näin ollen sen kannanotot eivät
ehtineet mukaan selvitykseen.

THL:n suositukset päivystystoiminnan järjestämiseksi
68
1. Päivystys järjestään nykyistä merkittävästi laajempiin kokonaisuuksiin alueellisesti koordinoituna
– Sosiaalipäivystyksen sekä perus- ja erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämisvastuu keskitetään koko maassa noin
12-15 toimijalle (alueellinen järjestäjä-rahoittaja)
– Päivystyksen tuottaja-organisaatioiden määrää vähennetään nykyisestä erityisesti erikoissairaanhoidon osalta .
2. Päivystystoiminnalla ei paikata terveyskeskusten ja sosiaalihuollon vastaanotto- ja vanhustenhuollon palvelujen
saatavuusongelmia.
3. Nykyisen päivystystoiminnan rinnalle kehitetään akuutti, jalkautuva kotihoidon malli, johon tarvittava
resursointi tehdään voimavarasiirtoina erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin
4. Vanhusten laitoshoidon päivystysjärjestelyihin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota ja huomioidaan tarve
myös ulkoistetuissa palveluissa osana hankintaprosessia.
5. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystystä kehitetään osana erityisesti yhteispäivystyksiä
6. Terveyskeskusten virkalääkäreiden valmiuksia ja halukkuutta osallistua päivystystoimintaan parannetaan
merkittävästi nykyisestä.
7. Päivystysten hyviä kehityskäytäntöjä levitetään entistä tehokkaammin koko maahan.
8. Päivystysklinikoiden johtamiskäytäntöjä ja hoidon prosesseja ajanmukaistetaan asettaen nykyistä tarkempia
tavoitteita hoidon prosesseille.
9. Päivystyksen neuvontapalveluja kehitetään osana muuta julkista terveydenhuollon toimintaa siten, että
neuvontapalvelujen yhteydessä on yhteys potilastietojärjestelmään sekä terveyskeskuksen ajanvaraukseen.
10. Sosiaalipäivystyksen yhteyttä muuhun alueellisen päivystykseen lisätään merkittävästi ja yhteyttä mm.
poliisiviranomaiseen parannetaan.
THL:n arvion mukaa noin 15 järjestämisvastuista toimijaa pystyy huolehtimaan päivystyksen toimintakokonaisuuden
koordinoinnista riittävän suurilla väestöpohjilla koko maassa.
Lähde: THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykset Suomessa 2011

Yhteenveto
Uudistusten tavoitteena merkittävät muutokset toimintaympäristössä
69
Viime aikojen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusten tavoitteena on ollut aikaan
saada merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä.
– Säädökset vaikuttavat paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöön myös organisointiin.
Vuonna 2011 voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki on yhteinen sisältölaki
perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaali- ja
terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista.
– Uudistukset mm. tarjoavat potilaille mahdollisuuden valita hoitopaikan ja hoitavan terveydenhuollon
ammattihenkilön
• Valinnanvapauden vaikutusta kysyntään on vaikea arvioida, mutta kansainvälisen kokemuksen pohjalta, voidaan
todeta, etteivät potilaat kovintaan todennäköisesti vaihda hoitopaikkaa.
∙
∙
∙
Tietojärjestelmät eivät vielä toistaiseksi kommunikoi keskenään eri alueilla
Hoidon laadusta kertovat tietojärjestelmät ja -kannat (ns. palveluvaa’at) eivät vielä toimi tarkoituksenmukaisesti
Todennäköisimmin hoitopaikan valinnan perusteena tulevat toimimaan maantieteelliset syyt (hoitopaikan vaihtajia
tulee olemaan arviolta vain muutama prosentti)
• Myös kilpailun tuleminen systeemiin EU-maista on melko epätodennäköistä.
• Avoinna vielä myös kysymys, miten sellaisen potilaan hoito korvataan, joka vaihtaa tuottajaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä sekä
sosiaalihuollon lainsäädäntöä valmistellaan tällä hetkellä.
– STM:n työryhmän väliraporttia odotetaan valmistuvaksi kesäkuussa ja luonnos vanhuspalvelulaista on
ollut lausuntokierroksella.

Huomioita lainsäädännöstä ja valtion tason linjauksista
Tulevaisuuden kehityssuuntien osalta vallitsee suuri epävarmuustilanne
Kuntarakenneuudistus jakaisi Kotka-Kouvola-alueen kahteen kuntayhtymään
70
Hallitusohjelmassa palvelujen järjestämiselle esitetty kaksitasoinen rakenne: kunnat/sote-alueet
ja ERVA
– Kunnat ja sote-alueet vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta
erikoissairaanhoidon tehtäviä . Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että palvelut olisi tuotettava itse.
– Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sotealueiden
palveluja.
• Erva: erikoissairaanhoito ja päivystys?
Aikaisemmin toteutettu perustason soteintegraatio säilyy
Osaamisen keskittäminen tulee olemaan avainasemassa tulevaisuudessa
– Erityisesti erikoissairaanhoidon osalta
– Muuttotappiollisten kuntien osalta niiden elinvoimaisuuden parantaminen edellyttää isojakin ratkaisuja
Nykynormit eivät anna selvää kuvaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
toivotusta vahvuudesta
– Myös perustason erikoissairaanhoito vielä suurelta osin määrittämättä: Kouvolassa trendi on viime
aikoina ollut vahvistaa erityisesti perustason erisoissairaanhoitoa
– Mikä tulee olemaan kuntien/sotealueiden ja Ervan työnjako tulevaisuudessa?
• Erva ei nykymuodossaan juridinen toimija. Kunnilla siten epäsuorasti päätäntävalta (kuntien yhteenliittymien kautta)
– Mitä tapahtuu sairaanhoitopiireille - Hallitusohjelmassa ei mainintaa sairaanhoitopiireistä !
• Katoavatko organisaatiot kokonaan ?
• Jakautuvatko perus- ja erityistason erikoissairaanhoitoon – miten?
• Siirtyvätkö shp:n sairaalat kunnille ?

Arvioita mahdollisista tulevaisuuden suunnista
71
Vahvojen peruskuntien muodostaminen: sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus ja järjestäminen
– Laajemmat väestöpohjat
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio säilyy myös tulevaisuudessa
Osaamisen keskittäminen
– Perusterveydenhuollon vahvistaminen erikoissairaanhoidon osaamisella
– Palveluiden ja toimintojen keskittäminen (esim. päivystys, telelääketieteen hyödyntäminen)
Viisi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää = epätodennäköistä.
– Lopputulos tulee olemaan todennäköisesti kuitenkin vähemmän kuin nykyiset kaksikymmentä (10-15?).
Avoinna olevia kysymyksiä
– Mitä tapahtuu sairaanhoitopiireille ja niiden palveluille?
– Lopputulos – Miten tulee toteutumaan perustason erikoissairaanhoito (terveydenhuoltolain perusteluosan
mukaan polikliinista erikoissairaanhoitoa) ja vaativa erikoissairaanhoito – jako?
• Hallitusohjelman mukaan vaativan erikoissairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestää erva.
– Miten estetään toimivan erikoissairaanhoidon pirstaloituminen?

Kansallisten linjausten vaikutukset suhteessa suunniteltuihin
investointeihin
72
Huolimatta palvelurakenteen muutoksista, Hyvinvointipuistoon rakennettavista ja
peruskorjattavista tiloista melko todennäköisesti säilyviä toimintoja ovat:
– Synnytykset edellyttää myös päivystys- ja leikkaustoimintoja
– Erikoissairaanhoidon polikliinen vastaanottotoiminta (ainakin osa erikoisaloista)
– Ensihoito
– Vuodeosastotoiminnat
– Yhteispäivystys
– Laboratoriopalvelut
– Peruspalvelujen osaamiskeskuksen toiminnot
– …
Hyvinvointipuiston suunnitelmia tulee olla valmis muuttamaan erityisesti erikoissairaanhoidon
osalta, mikäli valtion tason linjaukset ovat alkuoletusten suhteen ristiriidassa.
– Nämä muutokset koskevat todennäköisimmin osaa ydinsairaalan toimintoja sekä erikoissairaanhoidon
polikliinistä vastaanottotoimintaa (esimerkiksi sädehoidot ja tekonivelkeskus)
– Muutokset vaativat sopimista työnjaosta ja palveluiden organisoinnista joko erva-alueen sisällä tai
muodostettavan sote-alueen sisällä