Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus - Mol.fi
Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus - Mol.fi
Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus - Mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU<br />
Tuotantotekniikan laitos<br />
Tuula Höök<br />
Työvälinealan tulevaisuudennäkymät <strong>ja</strong> <strong>koulutus</strong><br />
Tarkastanut<br />
Paul Andersson<br />
31.08.99<br />
ISBN 952-15-0261-4<br />
Tampere 1999 ISSN 1237-2536
7,,9,67(/0b<br />
Osa työvälinealasta elää tällä hetkellä erittäin voimakasta muutos- <strong>ja</strong> kasvukautta<br />
matkapuhelinteollisuuden vauhdittamana. Matkapuhelinteollisuus käyttää etenkin<br />
muovin ruiskupuristusmuotte<strong>ja</strong>, mutta työvälineitä on useita muitakin. Tämän<br />
ennakointitutkimuksen tavoitteena on ollut määritellä työvälinealan kehitykseen<br />
vaikuttavat keskeiset tekijät <strong>ja</strong> koulutuksen nykytila sekä verrata niitä keskenään.<br />
Tavoitteena on ollut myös luoda analysointijärjestelmä, jolla keskeisten tekijöiden<br />
kehittymistä voidaan seurata.<br />
Tutkimuksessa on pyritty muodostamaan käsitys työvälineiden tarpeesta <strong>ja</strong><br />
valmistuksesta Suomessa. Työvälineitä käyttävä teollisuus on <strong>ja</strong>ettu osiin ETLA:n <strong>ja</strong><br />
SITRA:n 1990-luvun alkupuolella määrittelemien teollisten klustereiden mukaisesti.<br />
Työvälineitä on käsitelty kiinnittimiin, lastuaviin työkaluihin, meistotyökaluihin <strong>ja</strong><br />
muovimuotteihin <strong>ja</strong>ettuna. Muotit metallia varten oli myös tarkoitus ottaa mukaan,<br />
mutta aihepiiriin ei löytynyt riittävän monta sopivaa haastateltavaa.<br />
Tutkimuksessa on käytetty del<strong>fi</strong>menetelmää <strong>ja</strong> teemahaastattelu<strong>ja</strong>. Merkittävä osa<br />
aineistosta on kerätty haastattelemalla työvälineitä käyttävän tai valmistavan<br />
teollisuuden edustajia. Del<strong>fi</strong>menetelmällä on kerätty arvioita työvälinevalmistuksen<br />
laajuudesta <strong>ja</strong> tulevaisuudennäkymistä eri työvälineryhmissä.<br />
Tutkimuksen osallistu<strong>ja</strong>t ovat arvioineet kotimaisten hankintojen arvossa mitattuna<br />
kiinnittimet sekä muovimuotit <strong>ja</strong> muut muovityökalut merkittävimmiksi <strong>ja</strong><br />
voimakkaimmin kasvaviksi työvälineryhmiksi. Markoissa mitattuna terävalmistus sekä<br />
puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen valmistus ovat merkittävyydessä heti seuraavana.<br />
Lastuavia työkalu<strong>ja</strong> valmistetaan vain vähän.<br />
Tutkimuksen perusteella Suomessa ei ole riittävästi työvälineiden suunnitteluun<br />
perehdyttävää <strong>koulutus</strong>ta. Muovin ruiskupuristusmuottien suunnittelua käsittelevää<br />
<strong>koulutus</strong>ta on jonkin verran, mutta muut työvälineryhmät ovat jääneet erittäin vähälle<br />
huomiolle. Työvälinevalmistajien <strong>koulutus</strong> on alan volyymiin nähden riittävällä tasolla.<br />
Koulutuksen sisältöön tulisi kuitenkin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.<br />
Erityisesti tietotekniikan, kielten <strong>ja</strong> omaehtoisen tiedonhankinnan opetusta tulisi lisätä.
$/.86$1$7<br />
Tämä tutkimus on tehty Tampereen teknillisen korkeakoulun Tuotantotekniikan<br />
laitoksella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) <strong>ja</strong> Työministeriön rahoittamana. Tutkimus<br />
on ollut osa ESR-ennakointihankkeita tavoiteohjelmassa 4 (Henkilöstön sopeuttaminen<br />
elinkeinoelämän rakennemuutokseen <strong>ja</strong> tuotantojärjestelmien muutokseen) <strong>ja</strong> sen<br />
alaisessa toimintalin<strong>ja</strong>ssa 4.1 (Työelämän, työmarkkinoiden <strong>ja</strong> ammatillisten<br />
vaatimusten muutosten ennakointi).<br />
Tutkimuksen del<strong>fi</strong>- <strong>ja</strong> teemahaastatteluosuuksiin ovat osallistuneet:<br />
Petri Aatinen, Suunnittelutoimisto Petri Aatinen Oy, Tampere<br />
Kalevi Aaltonen, TKK, Konepa<strong>ja</strong>tekniikan laboratorio, Espoo<br />
Paul Andersson, TTKK, Tuotantotekniikan laitos, Tampere<br />
Seppo Eerikäinen, Hertek Oy, Tampere<br />
Vesapekka Karhi, Eimo Oy, Hollola<br />
Jouni Kauppala, Valmet Automotive Inc., Uusikaupunki<br />
Reijo Kekarainen, Hella Lighting Finland Oy, Salo<br />
Mikko Koivuniemi, ZET Plastics Engineering Oy, Tampere<br />
Aarre Lehtimäki, Sandvik Tamrock Oy, Tampere<br />
Oiva Manninen, Mehi Oy, Hyvinkää<br />
Edwin Naskali, Fastems Oy, Tampere<br />
Ari Niemi, ABB Tools Oy, Vaasa<br />
Juhani Pylkkänen, ABB Corporate Research Oy, Vaasa<br />
Matti Pöppönen, Tikka-Tools Oy, Tikkakoski<br />
Jouko Salmela, Abloy Oy, Joensuu<br />
Mikko Salmela, Ensto Saloplast Oy, Salo<br />
Pekka Tuovinen, Purso Tools Oy, Oitti<br />
Kalevi Yli-Paavola, Artekno-Metalli Oy, Kangasala<br />
Tutkimusraportin on tarkastanut Paul Andersson, TTKK, Tuotantotekniikan laitos.<br />
Arvokkain neuvoin ovat tutkimukseen osallistuneet lisäksi Petri Tamminiemi <strong>ja</strong> Timo<br />
Tauren, TTKK, Tuotantotekniikan laitos sekä Petri Ihalainen <strong>ja</strong> Totti Lindgren, TTKK,<br />
Muovitekniikka.
6,6b//
-2+'$172<br />
Työvälinetekniikan instituutti on Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK)<br />
Tuotantotekniikan laitoksella toimiva <strong>koulutus</strong>-, tutkimus- <strong>ja</strong> palveluyksikkö, joka<br />
kehittää <strong>ja</strong> tukee työvälineitä valmistavaa <strong>ja</strong> käyttävää suomalaista teollisuutta<br />
kansainvälisesti kilpailukykyiseksi <strong>ja</strong> kannattavaksi. Instituutti pyrkii hankkimaan<br />
tunnustuksen työvälinealan osaamiskeskittymänä, keskustelufoorumina <strong>ja</strong> teknologian<br />
siirtäjänä yrityksille. Instituutin tarkoituksena on lisätä työvälinealan tunnettuutta <strong>ja</strong><br />
kanavoida osaamista <strong>ja</strong> teknologian kehitystä alan yrityksille <strong>ja</strong> kouluttajille.<br />
Työvälinealan tulevaisuudennäkymistä on kannettu aiheellista huolta sekä TTKK:n<br />
professoreiden <strong>ja</strong> tutkijoiden keskuudessa että tiedotusvälineissä. Vaikka ala on<br />
liikevaihdossa mitattuna varsin pieni (va<strong>ja</strong>a 1 mrd markkaa), sen kehittäminen on koettu<br />
tärkeäksi teollisuuden kilpailukyvyn <strong>ja</strong> uskottavuuden kannalta. Työvälineitä<br />
suunnittelevan tai valmistavan yrityksen on useissa tapauksissa välttämätöntä toimia<br />
kiinteässä yhteistyössä lopputuotteita valmistavien yritysten kanssa, koska työvälinettä<br />
suunnitellaan yhtä aikaa sillä valmistettavan tuotteen kanssa. Työvälinesuunnitteli<strong>ja</strong> voi<br />
myös tarjota arvokkaita neuvo<strong>ja</strong> lopputuotteen järkevästä <strong>ja</strong> taloudellisesta rakenteesta.<br />
Työvälinealan ammattitaito on kuitenkin katoamassa maastamme työntekijöiden<br />
ikääntyessä <strong>ja</strong> koulutuksen kuihtuessa.<br />
Työvälinetekniikan instituutti on tehnyt pienimuotoisen kyselytutkimuksen alan<br />
yrityksissä. Kyselyn tarkoituksena on ollut kartoittaa työvälinevalmistajien <strong>ja</strong> -<br />
suunnittelijoiden nykyisiä ammattitaitovaatimuksia. Ammattitaitovaatimuksiksi <strong>ja</strong><br />
muiksi ’hyvän työntekijän’ ominaisuuksiksi on esitetty huolellisuutta, pitkäjänteisyyttä,<br />
sitoutuneisuutta <strong>ja</strong> kehittymishalua, yhteistyökykyä, joustavuutta, kätevyyttä, luovuutta<br />
<strong>ja</strong> matemaattisuutta. Kehittämistarpeita vastaa<strong>ja</strong>t ovat nähneet kielitaidossa, henkilöstön<br />
monitaitoisuudessa, tietotekniikan hallinnassa <strong>ja</strong> kokonaisuuksien ymmärtämisessä.<br />
(Höök 1998). Kyselyn puutteena on kuitenkin ollut, ettei se linkitä<br />
työvälinevalmistuksen nykytilaa <strong>ja</strong> ammattitaitovaatimuksia millään tavoin toisiinsa,<br />
jolloin selkeän kuvan muodostaminen alasta <strong>ja</strong> mahdollisten <strong>koulutus</strong>tarvesuositusten<br />
antaminen on hankalaa.<br />
Työvälinetekniikan instituutti on nyt tehnyt työvälinealaa koskevan<br />
ennakointitutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut:<br />
1. Määritellä työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät.<br />
2. Luoda analysointijärjestelmä, jolla näiden keskeisten tekijöiden kehitystä<br />
voidaan seurata.<br />
3. Selvittää työvälinealan koulutuksen nykytila <strong>ja</strong> verrata sitä tutkimuksen esille<br />
nostamiin seikkoihin.<br />
Tutkimus on ollut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama.<br />
Tutkimuksessa käytetty del<strong>fi</strong>menetelmää <strong>ja</strong> teemahaastattelu<strong>ja</strong>, jotta hankkeessa<br />
mukana olevilla yrityksillä olisi mahdollisuus tutustua laa<strong>ja</strong>sti suomalaiseen<br />
1
työvälinevalmistukseen. TTKK:n tutkijoilla on samalla ollut yhtäläinen mahdollisuus<br />
tutustua työvälinealaan <strong>ja</strong> alan yrityksiin. Tutkimuksen tuloksia tullaan tarjoamaan<br />
oppilaitosten <strong>koulutus</strong>suunnittelusta vastaaville henkilöille tukemaan työvälinealan<br />
koulutuksen kehittämistä. Lisäksi tulokset antavat poh<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong>tkotutkimushankkeille.<br />
Kahdessa ensimmäisessä luvussa (Luvut 2 <strong>ja</strong> 3) selvitetään tutkimuksen taustaa.<br />
Luvussa kaksi tarkastellaan työvälinealaa yleisesti, työvälineitä, niiden käyttötarkoitusta<br />
<strong>ja</strong> valmistustapo<strong>ja</strong>. Luvussa kolme tarkastellaan työvälinealan <strong>koulutus</strong>ta. Seuraavaksi<br />
(Luku 4) käsitellään käytettyä tutkimusmenetelmää <strong>ja</strong> siihen läheisesti liittyviä Suomen<br />
teollisia klustereita. Tutkimusmenetelmä klusteri<strong>ja</strong>koineen on valittu siten, että sen<br />
myötä on ollut mahdollista käsitteellistää työvälineala <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa se osiin. Osittelun<br />
jälkeen työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät on saatu määriteltyä.<br />
Samalla on myös kehitetty poh<strong>ja</strong>a työvälinealan kehityksen analysointijärjestelmälle.<br />
Luvussa viisi esitellään tulokset <strong>ja</strong> viimeisessä luvussa (Luku 6) vertaillaan tuloksia<br />
keski-, ammattikorkeakoulu- <strong>ja</strong> korkeakouluasteiden koulutuksen nykytilaan sekä<br />
esitetään parannusehdotuksia.<br />
2
7
a) Monileikkuisia avarrustyökalu<strong>ja</strong>, joissa erilliset teräpalat (Aaltonen ym. 1997)<br />
b) Lapioporia, joissa juotetut teräpalat c) Kääntöpalaporia, joissa erilliset<br />
(Aaltonen ym. 1997) teräpalat (Aunio ym. 1989)<br />
.XYD<br />
Kovametallisin teräpaloin varustettu<strong>ja</strong> avarrus- <strong>ja</strong> poraustyökalu<strong>ja</strong><br />
Pikateräksiset poraus- <strong>ja</strong> avarrustyökalujen rungot valmistetaan sorvaamalla, jyrsimällä,<br />
poraamalla <strong>ja</strong> muilla tavanomaisilla työstömenetelmillä. Kiinnitysosat <strong>ja</strong> terävät kulmat<br />
hiotaan. Halvat, suurina sarjoina valmistettavat poraustyökalut valmistetaan<br />
kuumavalssatuista kierreaihioista hiomalla. Teräpalat valmistetaan sintraamalla.<br />
Jyrsintätyökalu<strong>ja</strong> (Kuva 2) valmistetaan pikateräksisinä, kovametallista tai cermetistä<br />
valmistetuin teräpaloin varustettuna tai kokokovametallisina (Aaltonen ym. 1997).<br />
Pikateräksiset jyrsimet <strong>ja</strong> jyrsinten rungot valmistetaan tavanomaisin työstötekniikoin.<br />
Kovametalliset jyrsimet <strong>ja</strong> teräpalat valmistetaan sintraamalla. Sekä kovametallisten että<br />
pikateräksisten jyrsinten kiinnitysosat, terävät muodot <strong>ja</strong> lastuavat särmät hiotaan.<br />
Kaksoiskaarevien pintojen <strong>ja</strong> muiden tavanomaisilla menetelmillä hankalasti<br />
työstettävien muotojen hiontaan käytetään koordinaattihiomakonetta.<br />
4
.XYD<br />
Esimerkkejä jyrsintätyökaluista (Aunio ym. 1989)<br />
Sorvaamiseen käytetään lähes yksinomaan kovametallista, cermetistä tai keraamista<br />
valmistettu<strong>ja</strong> teräpalo<strong>ja</strong> terän varteen kiinnitettynä (Aaltonen ym. 1997). Teräpalat,<br />
kuten muutkin kovametalliset kappaleet valmistetaan sintraamalla. Terän varret<br />
valmistetaan mittatarkasta metallitankoaihiosta jyrsimällä.<br />
0HLVWRW\|NDOXW<br />
Meistotyökalut ovat leikkaus- <strong>ja</strong> lävistystyökalu<strong>ja</strong>, kohomeistejä, syvävetotyökalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
muita ohutlevyjen (paksuus alle 3 mm) leikkaamiseen <strong>ja</strong> muovaamiseen käytettäviä<br />
työvälineitä. Ohutlevyjen leikkaamista <strong>ja</strong> muovaamista puristimin <strong>ja</strong> meistotyökaluin<br />
kutsutaan meistotekniikaksi. Meistotekniikan perustyökalut ovat leikkain, meisti <strong>ja</strong><br />
vedin (Kuva 3 <strong>ja</strong> Kuva 4). (Ihalainen ym. 1989) Perustyökalu<strong>ja</strong> yhdistelemällä voidaan<br />
muodostaa hyvinkin monimutkaisia työvälineratkaisu<strong>ja</strong>, joista esimerkkinä leikkaimista<br />
<strong>ja</strong> meisteistä koostuva jonoleikkain. Yksinkertaiset meistotyökalut sisältävät pelkästään<br />
yhdellä tekniikalla toteutettu<strong>ja</strong> työvaiheita (esim. syvävetotyökalu).<br />
a) Leikkain; (d) pistin, (D) tyyny, (v) b) Meisti (V-kappaleen taivuttamiseksi);<br />
leikkausväli (Ihalainen ym. 1985) (a) taivutusvastin, (b) taivutuspainin, (c)<br />
kiinnitystappi, (d) vastimen istukka, (e) syli<br />
(Ihalainen ym. 1985)<br />
.XYD<br />
Leikkain <strong>ja</strong> meisti<br />
5
.XYD<br />
Vedin (Ihalainen ym. 1985)<br />
Tässä tutkimuksessa on meistotyökalujen yhteydessä käsitelty joitain muitakin<br />
puristimissa käytettäviä työkalu<strong>ja</strong>. Varsinaisiksi meistotyökaluiksi on luokiteltu<br />
levytyökeskuksen työkalut, jono- <strong>ja</strong> täysleikkaimet, syväveto-, venytysmuovaus <strong>ja</strong> muut<br />
vastaavat työvälineet, metallilevyn muovauksessa käytettävät muotit sekä<br />
särmäyspuristinten työkalut. Muista puristimissa käytettävistä työkaluista on otettu<br />
mukaan stanssaus- <strong>ja</strong> taivutustyökalut.<br />
Levytyökeskuksen työkalut ovat yleensä leikkaavia. Niillä voidaan lävistää<br />
työkappaleeseen ympyrän, neliön <strong>ja</strong> suorakaiteen muotoisia reikiä tai nakertaa<br />
monimutkaisempia kuvioita usealla perättäisellä lävistysiskulla.<br />
Jono- <strong>ja</strong> täysleikkaimissa käytetään kaikkia kolmea meistotekniikan<br />
perustyökalutyyppiä. Lopputuotekappale syntyy täysleikkaimessa yhdellä,<br />
jonoleikkaimessa usealla perättäisellä työiskulla. Jonoleikkain on suunniteltu siten, että<br />
kappale muotoutuu jokaisella työiskulla astetta valmiimmaksi aihion liikkuessa samalla<br />
aina pituusmitan verran eteenpäin. Jonoleikkaimiin voidaan sisällyttää meistoteknisten<br />
työvaiheiden lisäksi muitakin toiminto<strong>ja</strong>, esimerkiksi jousien, ruuvien <strong>ja</strong> muiden pienten<br />
osien kiinnitystä. Jono- tai täysleikkain koostuu yksinkertaisimmillaan konstruktiivisista<br />
<strong>ja</strong> teknisistä osista (Rautio 1984). Konstruktiivisia osia ovat runko, johdepylväät,<br />
oh<strong>ja</strong>usholkit, tukilevyt, pistimen <strong>ja</strong> tyynyn kiinnittimet sekä muut osat, joilla liitetään<br />
leikkaimen tekniset osat toimivaksi kokonaisuudeksi. Teknisiä osia ovat aktiiviset osat<br />
(pistimet <strong>ja</strong> tyyny), levyaihiota asennoivat <strong>ja</strong> pidättävät osat sekä leikkausjätteen<br />
poistamiseen <strong>ja</strong> valmiiden kappaleiden irrottamiseen osallistuvat osat (Kuva 5, SME<br />
1991). Kuvaan on lisätty jälkeenpäin leikkaintyökalun pääosien nimitykset.<br />
6
f<br />
d<br />
a<br />
b<br />
b<br />
g<br />
c<br />
e<br />
e<br />
.XYD<br />
Leikkaintyökalun rakenne; (a) runko, (b) johdepylväs, (c) tyyny, (d) pistin, (e)<br />
levyaihion oh<strong>ja</strong>in, (f) kiinnityslevy <strong>ja</strong> (g) irrotinlevy<br />
Jono- <strong>ja</strong> täysleikkaimet kootaan standardivalmisteisen rungon päälle osittain<br />
standardiosia <strong>ja</strong> osittain kipinätyöstö- <strong>ja</strong> hiomakoneilla valmistettu<strong>ja</strong> osia käyttäen.<br />
Aktiivisten osien, tyynyn <strong>ja</strong> pistinten, suunnittelu tai valinta perustuu leikkaimella<br />
valmistettavan kappaleen muotojen analysointiin. Tyyny on leikkaimen yksittäisistä<br />
osista monimutkaisin. Se suunnitellaan jokaista leikkainta varten erikseen <strong>ja</strong><br />
valmistetaan tavallisesti kylmätyöteräksestä jollakin kipinätyöstömenetelmällä. Pistimet<br />
voidaan usein valita standardivalmisteisten pistimien joukosta. Muun kuin ympyrän,<br />
suorakaiteen tai muun perusmuodon muotoon leikattavia reikiä varten joudutaan<br />
kuitenkin suunnittelemaan <strong>ja</strong> valmistamaan erikoispistimiä. Erikoispistimet<br />
valmistetaan kipinätyöstämällä tai hiomalla. (Aaltonen ym. 1991, MET 1984)<br />
Yhdistelmätyökaluissa käytetään leikkaavien osien lisäksi taivuttavia tai muulla tavoin<br />
muotoavia sekä erilliskomponentte<strong>ja</strong> lisääviä tai kiinnittäviä osia. Loppu<br />
leikkainkonstruktio vaatiikin enimmäkseen mekaniikkasuunnittelua <strong>ja</strong> siihen liittyviä<br />
lujuusopillisia tarkastelu<strong>ja</strong>.<br />
Syväveto-, venytysmuovaus- <strong>ja</strong> muita vastaavia vetotyökalu<strong>ja</strong> käytetään erilaisten<br />
astiamaisten muotojen valmistamiseen. Perustyökaluna käytetään vedintä.<br />
Yksinkertaiset tai pientä muodonmuutosta vaativat kappaleet voidaan valmistaa yhdellä<br />
työvaiheella. Monimutkaisiin muotoihin tai suuriin muodonmuutoksiin tarvitaan useita<br />
perättäisiä työvaiheita, jotka periaatteessa olisi mahdollista yhdistää jonotyökaluksi<br />
vastaavalla tavalla kuin jonoleikkaimessa on tehty. Vedettävät kappaleet ovat kuitenkin<br />
usein niin suuria, ettei jonotyökalun valmistaminen ole järkevää.<br />
Vetotyökalun pääosat ovat painin <strong>ja</strong> vetorengas sekä mahdolliset irrottavat, pidättävät,<br />
oh<strong>ja</strong>avat <strong>ja</strong> leikkaavat osat. Vetotyökalun suunnittelu on pääasiassa lopputuotteen<br />
muodon <strong>ja</strong> käytettävän materiaalin vaatimukset huomioivaa mekaniikkasuunnittelua.<br />
Suunnittelun vaativuutta ei tulisi kuitenkaan aliarvioida. Vetotyökalut valmistetaan<br />
teräksestä, valuteräksestä, valuraudasta, alumiinipronssista tai kovametalleista (MET<br />
1981) tavanomaisin työstötekniikoin.<br />
Metallilevyn muovaukseen käytetyillä muoteilla tarkoitetaan suurnopeusmuovauksen,<br />
venytyskäärinnän <strong>ja</strong> muiden harvinaisten menetelmien työkalu<strong>ja</strong>. Muotti vaikuttaa<br />
näissä menetelmissä olennaisemmin kappaleen lopulliseen muotoon kuin<br />
b<br />
7
syvävedettäessä tai venytysmuovattaessa. Muotte<strong>ja</strong> voidaan käyttää myös jono- tai<br />
täysleikkainten osina.<br />
Särmäyspuristinten <strong>ja</strong> taivutuskoneiden työkalut (särmäyspuristimessa painin <strong>ja</strong> vastin)<br />
ovat koko koneen pituisia <strong>ja</strong> niillä annetaan työstettävälle metallilevylle haluttu<br />
taivutuskulma <strong>ja</strong> –säde (Kuva 6).<br />
.XYD<br />
Särmäyspuristimen painin <strong>ja</strong> vastin (Aunio ym. 1989)<br />
Särmäyspuristinten <strong>ja</strong> taivutuskoneiden työkalut valmistetaan höyläämällä joko yhdestä<br />
kappaleesta tai paloista. Koneiden työleveys voi olla useita metrejä, jolloin höylän<br />
kokorajoitukset pakottavat usein käyttämään paloista koottua rakennetta.<br />
Särmäyspuristinten <strong>ja</strong> taivutuskoneiden työkalujen suunnittelu on kohtuullisen<br />
yksinkertaista vaatien työstettävän materiaalin sekä valmistettavan levykappaleen<br />
muodon huomioon ottamista.<br />
Stanssaustyökalut ovat yksinkertaisia, piparkakkumuottia muistuttavia työkalu<strong>ja</strong>, joita<br />
käytetään erilaisten levymäisten materiaalien leikkaamiseen. Taivutustyökaluilla<br />
tarkoitetaan tässä tutkimuksessa putkien <strong>ja</strong> tankojen taivuttamiseen tarkoitettu<strong>ja</strong>, myös<br />
yksinkertaisia työvälineitä.<br />
.LLQQLWWLPHW<br />
Kiinnittimet on mahdollista <strong>ja</strong>kaa <strong>ja</strong> luokitella eri tavoin. Eräs tapa (Aaltonen ym. 1997,<br />
Aaltonen ym. 1991) on käsitellä erikseen työstökoneiden kiinnittimiä, robottitarraimia,<br />
kokoonpanokiinnittimiä <strong>ja</strong> hitsauskiinnittimiä.<br />
Työstökoneiden kiinnittimiksi on luokiteltu työkalujen kiinnitysosat <strong>ja</strong> työkappaleen<br />
kiinnittämiseen tarkoitetut koneistuskeskusten kiinnittimet. Työkalujen kiinnitysosia<br />
8
käytetään useissa eri työstömenetelmissä. Esimerkiksi levytyökeskuksilla,<br />
jyrsinkoneilla, sorveilla <strong>ja</strong> koneistuskeskuksilla on omat kiinnitysjärjestelmänsä. Eri<br />
valmistajien työkaluille <strong>ja</strong> työkalujärjestelmille on myös omia kiinnitysosia. Seuraavaan<br />
kuvaan (Kuva 7) on otettu työkalujen kiinnittimistä esimerkiksi sorvin teränpidin.<br />
.XYD<br />
Sorvin teränpidin (Aunio ym. 1989)<br />
Koneistuskeskusten kiinnittimiä valmistetaan rakennussarjojen<br />
standardikomponenteista (Kuva 8) tai alusta loppuun tiettyä työkappaletta varten<br />
suunniteltuina.<br />
.XYD<br />
Rakennussar<strong>ja</strong>n komponenteista koottu kiinnitin (Aunio ym. 1989)<br />
9
Edellä olevan kuvan kiinnitin on tarkoitettu porakoneelle porausoh<strong>ja</strong>imeksi. Kuvassa on<br />
myös kiinnittimellä valmistettava kappale. Koneistuskeskusten<br />
rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimet valmistetaan vastaavista komponenteista uritetun tai rei’itetyn<br />
rungon päälle.<br />
Robottitarraimia (Kuva 9, Kuivanen, R. (toim.) 1999) on hankala <strong>ja</strong>kaa edelleen<br />
ryhmiin. Tarraimet ovat robotin apulaitteita, jotka on suunniteltu jotakin tiettyä<br />
tarkoitusta varten, esimerkiksi nostamaan 10 kg painoinen, suorakaiteen muotoinen <strong>ja</strong><br />
helposti pinnastaan vahingoittuva kappale liukuhihnalta toiselle. Samaa tarrainta voi<br />
käyttää vain rajoittuneesti muuhun tarkoitukseen.<br />
Standardikomponentte<strong>ja</strong><br />
.XYD<br />
Kaksi esimerkkiä robottitarraimista<br />
Sovellusta<br />
varten<br />
suunnitellut<br />
sormet<br />
Robottitarrain kootaan suunnittelun perusteella standardimallisista pneumatiikka- tai<br />
sähkökomponenteista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Edellä olevassa kuvassa on<br />
toiseen tarraimeen merkitty jälkeenpäin standardikomponenttiosuus. Robottitarraimen<br />
suunnittelussa on muiden automaatiosovellusten tavoin huomioitava koko<br />
automatisoitava tehtäväkokonaisuus koneineen, materiaaleineen <strong>ja</strong> oheislaitteineen.<br />
Suomessa on ollut vähän tuotteita, joiden valmistusmäärät olisivat olleet riittävän<br />
suuren kokoonpanoautomaation käytölle (Aaltonen ym. 1991). Tästä syystä<br />
kokoonpanoautomaation tai kokoonpanon kiinnittämisen tekniikka ei ole kehittynyt<br />
pitkälle. Kokoonpanokiinnittimiä käytetään etenkin elektroniikkateollisuudessa. Niihin<br />
voidaan lukea varsinaisten kokoonpanotekniikkaan liittyvien työpisteiden <strong>ja</strong><br />
kiinnittimien lisäksi elektroniikkakomponenttien kuljetusalustat eli paletit (Kuva 10).<br />
Palette<strong>ja</strong> valmistetaan alumiinipro<strong>fi</strong>ilista, metallin ohutlevystä tai muovilevystä.<br />
10
.XYD<br />
Kokoonpanopalette<strong>ja</strong><br />
Hitsauskiinnittimien yleistyminen johtuu viime vuosina tapahtuneesta suuntauksesta<br />
automatisoida <strong>ja</strong> mekanisoida hitsausta vaativia työvaiheita aikaisempaa enemmän.<br />
Jotta hitsauksen automatisointi, esimerkiksi hitsausrobotein, onnistuisi tarvitaan<br />
kappaleet tarkasti paikoittavia kiinnittimiä. Manuaalihitsauksessa kiinnittimistä on myös<br />
apua, mutta niiden suunnittelu ei ole yhtä vaativaa kuin automaatiojärjestelmien<br />
kiinnittimien suunnittelu.<br />
Kiinnittimien valmistus ei vaadi erikoisia tekniikoita. Hitsauskiinnittimet valmistetaan<br />
yksinkertaisimmillaan yleisestä rakenneteräksestä hitsaamalla. Yksinkertaisten<br />
hitsauskiinnittimien kiinnitysvoima tuotetaan manuaalisesti suljettavin osin (Kuva 11).<br />
Kiinnitysvoima voidaan tuottaa ruuveilla, kuten kuvassa tai erilaisilla vipu- <strong>ja</strong><br />
epäkeskojärjestelmillä. Automaatiojärjestelmissä käytettävät hitsauskiinnittimet ovat<br />
monimutkaisia, itsestään aukenevia <strong>ja</strong> sulkeutuvia mekaanisia laitteita, joissa on<br />
hitsattujen rakenteiden lisäksi hydraulikomponentte<strong>ja</strong> tai muita vastaavia toiminnallisia<br />
osia.<br />
.XYD<br />
Yksinkertainen hitsauskiinnitin <strong>ja</strong> sillä valmistettava kappale (Aunio ym. 1989)<br />
11
Kiinnittimen suunnittelussa olennaista on käyttökohteen vaatimusten, käsittelytapojen <strong>ja</strong><br />
-prosessien ymmärtäminen. Kiinnittimien voi sanoa olevan aineellistunutta ymmärrystä<br />
siitä, kuinka lopputuotteen valmistus olisi järkevintä suorittaa.<br />
0XRWLWPXRYHMDYDUWHQ<br />
Tavallisimmin käytettyjä muovityökalu<strong>ja</strong> ovat ruiskupuristus-, puhallus-, rotaatiovalu<strong>ja</strong><br />
ahtopuristusmuotit, levyn muovaukseen käytettävät muotit, reaktiovalumuotit <strong>ja</strong><br />
laminointimuotit.<br />
Ruiskupuristusmenetelmässä kestomuoviraaka-aine ruiskutetaan muottiin painetta<br />
hyväksi käyttäen. Ruiskupuristusmuotit ovat muovityökaluista vaativimpia. Niiden<br />
suunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaisia muoviraaka-aineen sekä puristettavan<br />
muovikappaleen mittojen, toleranssien, muotojen <strong>ja</strong> muiden teknisten vaatimusten<br />
asettamia rajoituksia. Muotti koostuu yksinkertaisesti esitettynä valukanavasta,<br />
ilmanpoistokanavista, muottipesästä <strong>ja</strong> ulostyöntöjärjestelmästä. Muotti avautuu<br />
<strong>ja</strong>kotasoa pitkin kahteen osaan, jolloin valmis puriste on poistettavissa (Kuva 12).<br />
.XYD<br />
Ruiskupuristusmuotin periaate (SFS 4520); (B) <strong>ja</strong>kotaso, (22, 23, 24, 25, 26)<br />
ulostyöntöjärjestelmän osia, (37, 38) muottipesä, (39) keerna, (40, 41) muottilaatta<br />
Ruiskupuristusmuottiin käytetään sekä standardiosia että erikseen suunniteltu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
valmistettu<strong>ja</strong> osia. Lopputuotteelle muodon antavat muottipesän osat ovat yksittäisistä<br />
osista hankalimmat. Ne valmistetaan tavallisesti kuumatyöstöteräksestä jollakin<br />
kipinätyöstömenetelmällä. Työstökoneen jälki täytyy viimeistellä hiomalla tai<br />
kiillottamalla pinnat erityisesti muottipesässä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kotasolla. Jakotason viimeistelyn<br />
tarkoituksena on saada pinnat sopimaan toisiinsa siten, ettei muotti vuoda puristuksen<br />
aikana. Muottipesä viimeistellään, jotta valmistettavan lopputuotteen pinnanlaatu<br />
saadaan riittäväksi. Muiden osien valmistus ei vaadi erikoistekniikoita.<br />
12
Ahtopuristus on kertamuovien puristukseen käytetty menetelmä. Ahtopuristusmuotti on<br />
ruiskupuristusmuottiin verrattuna yksinkertainen. Puristettava muovimateriaali<br />
annostellaan suoraan muotin poh<strong>ja</strong>lle, jolloin erillistä valukanavistoa ei tarvita.<br />
Ahtopuristusmuotin pääosat ovat puristettavalle lopputuotteelle muodon antavat osat,<br />
ilmanpoistokanavat, ulostyöntöjärjestelmä <strong>ja</strong> lämmitysjärjestelmä. Puriste poistetaan<br />
muotista joko ulostyöntötapein tai pneumaattisesti. Ilmanpoistokanavat voidaan<br />
suunnitella muotin suulle (Kuva 13, Blom ym. 1988). Kuvaan on lisätty jälkeenpäin<br />
osien nimityksiä.<br />
Liikkuva<br />
muottipuolisko<br />
Muottilevy<br />
Ilmanpoistokanava<br />
Ulostyöntötapit<br />
Kiinteä<br />
muottipuolisko<br />
.XYD<br />
Ahtopuristusmuotti<br />
Muotti voidaan valmistaa pääosin tavanomaisin työstötekniikoin, mutta lopputuotteelle<br />
muodon antavat osat vaativat erikoistekniikoita samoin kuin ruiskupuristusmuotissakin.<br />
Kuvan esimerkissä muodon antavat osat on työstetty kiinteässä muottipuoliskossa<br />
suoraan muottilaattaan. Liikkuvassa muottipuoliskossa käytetään erillistä muottilevyä.<br />
Ahtopuristusmuotin lämmitysjärjestelmän onnistuminen vaikuttaa lopputuotteen laatuun<br />
merkittävästi. Kertamuovit kovettuvat paineen <strong>ja</strong> lämmön vaikutuksesta. Lämpötilan<br />
nostaminen nopeuttaa kovettumisreaktioita, mutta samalla lopputuotteeseen muodostuu<br />
sisäisiä jännityksiä. Samasta syystä muotti tulee suunnitella siten, että sen<br />
lämpötila<strong>ja</strong>kauma on mahdollisimman tasainen. (Aaltonen ym. 1991)<br />
Suulakepuristussuuttimilla valmistetaan muovikalvo<strong>ja</strong>, -putkia, -letku<strong>ja</strong>, -pro<strong>fi</strong>ile<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> -<br />
kuitu<strong>ja</strong> sekä päällystetään sähkökaapeleita, paperia <strong>ja</strong> kartonkia. Menetelmässä käytetyn<br />
laitteiston pääosat ovat ekstruusiokone <strong>ja</strong> suutin. Suuttimen virtauskanavien rakenteessa<br />
täytyy ottaa huomioon erilaisia, hankalastikin laskettavia muovin virtausominaisuuksia.<br />
Muodon antavan osan suunnittelussa täytyy huomioida muovin suulakepaisuma siten,<br />
että muoto-osa suunnitellaan hiukan hoikemmaksi kuin lopputuotteeseen tuleva muoto<br />
(Kuva 14).<br />
13
.XYD<br />
Muovivirran suulakepaisuman kompensointi (Järvelä <strong>ja</strong> Pääkkönen 1997)<br />
Muovipro<strong>fi</strong>ilin tai muiden muotoon sidoksissa olevien tuotteiden valmistukseen<br />
käytetään suuttimen lisäksi kalibrointityövälinettä (Aaltonen ym. 1991). Kalibrointi on<br />
tarpeen tehdä suulakepaisuman <strong>ja</strong> jäähtymiskutistumien kompensoimiseksi.<br />
Suulakepuristussuuttimen pääosat ovat runko, virtauskanavat, paineilman<br />
syöttöjärjestelmä <strong>ja</strong> tuurna (Kuva 15, Blom ym. 1988). Kuvaan on lisätty osien<br />
nimityksiä.<br />
Muodon<br />
antava osa<br />
Virtauskanava<br />
.XYD<br />
Muoviputken valmistukseen käytettävä suutin, johon on kiinnitetty kalibrointiyksikkö<br />
Kuvaan on otettu esimerkiksi muoviputken valmistukseen käytettävä suutin<br />
kalibrointiyksiköineen. Kalvo- <strong>ja</strong> levysuuttimien virtauskanavisto on kuvan esimerkkiin<br />
verrattuna monimutkaisempi - etenkin monikerrostekniikoita käytettäessä. Suuttimet<br />
valmistetaan työkalu- tai nitrausteräksestä pääosin tavanomaisin työstömenetelmin.<br />
Suulakepuristetun tuotteen muodon kalibrointiin voidaan käyttää joko alipainetta tai<br />
painetta, kuten kuvassa. Paineilma oh<strong>ja</strong>taan valmistettavan tuotteen sisälle, jolloin tuote<br />
painuu kalibrointiyksikköä vasten. Alipaine johdetaan suoraan kalibrointiyksikköön.<br />
14
Muottiinpuhallusmuotte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> -tekniikoita on neljä erilaista: ekstruusio-, venytys-,<br />
puristus- <strong>ja</strong> ruiskuvalupuhallusmuovaus. Menetelmästä riippuen tarvitaan yksi tai<br />
useampia muotte<strong>ja</strong>. Ekstruusiomenetelmä on tavallisin <strong>ja</strong> yksinkertaisin.<br />
Ekstruusiomenetelmää soveltava puhallusmuovauskone koostuu ekstruuderista,<br />
suulakepuristusosasta, muottipöytäsysteemistä, puhallusyksiköstä <strong>ja</strong> yhdestä muotista.<br />
Muovimateriaali kulkee ekstruuderin läpi, sulaa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa matkaansa<br />
suulakepuristusosaan, jossa materiaali puhalletaan letkun muotoon. Syntynyt<br />
muoviletku oh<strong>ja</strong>taan puhallusosaan, joka kuljettaa sen muotin sisälle. Muottipöydällä<br />
lepäävä muotti puristetaan kiinni <strong>ja</strong> muoviletkuun johdettava paineilma muotoilee<br />
letkusta muotin avulla valmiin kappaleen (Kuva 16). Muissa tekniikoissa aihion<br />
valmistukseen käytetään erillistä muottia. Muilta osin eri menetelmät <strong>ja</strong> niissä<br />
käytettävä puhallusmuotti ovat hyvin samankaltaisia. (Järvelä <strong>ja</strong> Pääkkönen 1997)<br />
.XYD<br />
Puhallusmuotti ekstruusiomenetelmässä (Blom ym. 1988)<br />
Puhallusmuovausmuotin pääosat ovat lopputuotteelle muodon antavat osat,<br />
jäähdytyskanavisto tai –vaippa, ilmanpoistokanavisto <strong>ja</strong> mahdollisia vastapäästöjä<br />
varten suunnitellut keernat. Muotti valmistetaan tavallisimmin alumiinista. PVCmuoville<br />
käytetään haponkestävää terästä. Muottipesän pinnat täytyy viimeistellä hyvin,<br />
mutta kiillottaminen ei ole tarpeen. (Aaltonen ym. 1991)<br />
Muovilevyn muovausmuotit valmistetaan pienille sarjoille puusta, lujitemuovista tai<br />
muista pehmeistä materiaaleista. Suuremmille sarjoille käytetään alumiinisia muotte<strong>ja</strong>.<br />
Muotti valmistetaan menetelmästä riippuen positiivisena tai negatiivisena (Kuva 17).<br />
Muodon antavien osien lisäksi muita toimintaan osallistuvia osia ovat ilmakanavat.<br />
15
.XYD<br />
Muovilevyn muovauksen perusmenetelmät (Aaltonen ym. 1991)<br />
Kuvassa on esitetty kolme muovilevyn muovauksen perusmenetelmää, mekaaninen<br />
muovaus, alipainemuovaus <strong>ja</strong> puhallusmuovaus. Eri menetelmissä käytettävillä<br />
muoteilla ei ole suuria toiminnallisia ero<strong>ja</strong>. Muotin pinnan viimeistely vaikuttaa kaikissa<br />
menetelmissä ilmakanavien sijoittelun ohella merkittävästi valmistettavan kappaleen<br />
laatuun.<br />
Rotaatiovalussa käytetään yksinkertaisia säiliömäisiä muotte<strong>ja</strong>. Menetelmässä<br />
muoviraaka-aine annostellaan 150-200 asteeseen lämmitetyn, kahden akselin ympäri<br />
pyörivän muotin sisälle (Kuva 18). Muoviraaka-aine sulaa kuumassa muotissa<br />
muodostaen muovikerroksen sen sisäpinnalle.<br />
.XYD<br />
Rotaatiovalun periaate (Blom ym. 1988)<br />
16
Rotaatiovalumuotti ei joudu altistumaan suurille paine- tai lämpötilarasituksille, joten se<br />
voidaan valmistaa kevyistä <strong>ja</strong> helposti työstettävistä materiaaleista.<br />
Valmistusmenetelminä käytetään esimerkiksi valamista tai hitsaamista (Blom ym.<br />
1988).<br />
Tavallisin reaktiovalettava muovi on polyuretaani. Muita reaktiovalumenetelmällä<br />
valettavia muove<strong>ja</strong> ovat polyesterit, fenoli- <strong>ja</strong> epoksihartsit sekä polyamidit.<br />
Reaktiovalumuotti muistuttaaa ruiskuvalumuottia <strong>ja</strong> valmistusmenetelmät ovat myös<br />
toistensa kaltaiset. Reaktiovalussa valettavien raaka-aineiden annetaan reagoida<br />
keskenään juuri ennen muottiin ruiskutusta. (Järvelä <strong>ja</strong> Pääkkönen 1997) Muotin<br />
suunnittelussa on otettava huomioon kemiallisten reaktioiden sivuvaikutukset,<br />
esimerkiksi muotin sisäisen paineen <strong>ja</strong> lämpötilan kasvu sekä kaasuuntuminen.<br />
Lujitemuovin laminointi tehdään joko avomuotteihin tai suljettuihin muotteihin.<br />
Avomuotti on yksinkertainen <strong>ja</strong> halvasta materiaalista (puu, kestomuovi, lujitemuovi)<br />
valmistettu, kappaleen muotoon työstetty malli, jonka päälle kerrostetaan tarvittavia<br />
raaka-aineita joko käsin tai ruiskutusmenetelmällä. Suljettu muotti on kahdesta osasta<br />
koottu rakenne, jossa on menetelmästä riippuen joko jäähdytys- tai lämmitysosia.<br />
Muotti täytetään lujitteella <strong>ja</strong> muoviraaka-aineella <strong>ja</strong> puristetaan puristimella kiinni.<br />
Suljettu muotti valmistetaan lujitemuovista tai metallista (Järvelä <strong>ja</strong> Pääkkönen 1997).<br />
17
7
koska siihen kuuluvissa oppilaitoksissa sovelletaan opetushallituksen vahvistamia<br />
tutkintojen perusteita. Ammattikorkeakoulut <strong>ja</strong> korkeakoulut saavat päättää<br />
opetussuunnitelmistaan itsenäisesti. Tutkintojen rakenteen jälkeen tarkastellaan<br />
työvälinealan koulutuksen tarjontaa eri oppilaitoksissa.<br />
7XWNLQWRMHQUDNHQQH<br />
7RLVHQDVWHHQRSSLODLWRNVHW<br />
Työvälinealan <strong>koulutus</strong> sisältyy toisella asteella kone- <strong>ja</strong> metallialan koulutukseen<br />
yhtenä koneista<strong>ja</strong>n perustutkinnon suuntautumisvaihtoehdoista. Koneista<strong>ja</strong>n<br />
perustutkinto rakentuu kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinnon päälle. Kone- <strong>ja</strong> metallialan<br />
perustutkinto on kaksivuotinen, koneista<strong>ja</strong>n perustutkinto kolmivuotinen.<br />
Kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinnon voi suunnata tuotantotekniikkaan,<br />
valimotekniikkaan, muovitekniikkaan tai hienomekaniikkaan (Kuva 20).<br />
SUUNTAUTUMISOPINNOT<br />
TUOTANTO-<br />
TEKNIIKKA<br />
25 ov<br />
SUUNNAT:<br />
•Koneistus<br />
•Hitsaus- <strong>ja</strong><br />
levytyö<br />
•Asennus- <strong>ja</strong><br />
automaatio<br />
•Mekatroniikka<br />
VALIMO-<br />
TEKNIIKKA<br />
25 ov<br />
SUUNNAT:<br />
•Valutekniikka<br />
•Valumallin<br />
valmistus<br />
ALAN PERUSOPINNOT 15 ov<br />
•Koneistus<br />
•Asennus <strong>ja</strong> automaatio<br />
•Hitsaus <strong>ja</strong> levytyö<br />
MUOVI-<br />
TEKNIIKKA<br />
40 ov<br />
HIENO-<br />
MEKANIIKKA<br />
40 ov<br />
KA<br />
ov<br />
IK<br />
IL<br />
LE<br />
YH<br />
TE<br />
IS<br />
ET<br />
OP<br />
IN<br />
NO<br />
T<br />
20<br />
VA<br />
ov<br />
PA<br />
AS<br />
TI<br />
VA<br />
LI<br />
TT<br />
AV<br />
AT<br />
OP<br />
IN<br />
NO<br />
T 5<br />
YLEISTEKNISET OPINNOT 15 ov<br />
•Yleistekniset perusteet<br />
•Mekaaniset perusteet<br />
•Automaatiotekniikan perusteet<br />
.XYD<br />
Kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinnon opintokokonaisuudet (Opetushallitus 1995)<br />
Kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinto muodostuu yleisteknisistä opinnoista, kaikille<br />
opintosuunnille yhteisistä opinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, alan<br />
perusopinnoista <strong>ja</strong> suuntautumisopinnoista. Yleisteknisten opintojen tavoitteena on<br />
tarjota opiskeli<strong>ja</strong>lle laa<strong>ja</strong>-alaiset tiedot <strong>ja</strong> taidot alan ammateista sekä käytettävistä<br />
perustekniikoista <strong>ja</strong> valmiuksista. Perustekniikoita <strong>ja</strong> valmiuksia ovat esimerkiksi ATK-<br />
19
laitteiden <strong>ja</strong> ohjelmistojen käyttö, asennus-, kokoonpano-, mittaus- <strong>ja</strong> aineliitostekniikat<br />
sekä automaatioon liittyvät perustekniikat kuten tiedonsiirto, hydrauliikka,<br />
pneumatiikka <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ustekniikka.<br />
Tuotanto- <strong>ja</strong> valimotekniikan suuntautumisvaihtoehtoihin kuuluu 15 opintoviikon<br />
perusopintokokonaisuus, jonka jälkeen opiskeli<strong>ja</strong>n tulisi hallita koneistukseen,<br />
asennukseen <strong>ja</strong> automaatioon sekä hitsaukseen <strong>ja</strong> levytyöhön liittyvien<br />
työtehtäväkokonaisuuksien perusteet. Työtehtäväkokonaisuuteen kuuluu<br />
perustekniikoiden ohella esimerkiksi työstöarvojen valinta taulukoiden avulla,<br />
taloudellisuuden <strong>ja</strong> laadun merkityksen sekä turvallisten työmenetelmien tunteminen.<br />
Perusopintokokonaisuuden jälkeen suuntautumisvaihtoehdot <strong>ja</strong>kaantuvat valinnaisiin<br />
opintokokonaisuuksiin (Taulukko 1).<br />
7DXOXNNR<br />
Tuotanto- <strong>ja</strong> valimotekniikan suuntautumisvaihtoehdot, valinnaiset opintokokonaisuudet<br />
Tuotantotekniikka<br />
koneistus (20 ov)<br />
hitsaus- <strong>ja</strong> levytyö (20 ov)<br />
Valimotekniikka<br />
valutekniikka (20 ov)<br />
valumallin valmistus (25 ov)<br />
asennus- <strong>ja</strong> automaatio (20 ov)<br />
mekatroniikka (25 ov)<br />
Tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvien 20 ov kokoisten<br />
opintokokonaisuuksien lisäksi valitaan yksi 5 ov <strong>ja</strong>tko-opintokokonaisuus tai<br />
oppilaitoskohtainen erityisopintokokonaisuus. Valutekniikan 20 ov<br />
opintokokonaisuuden lisäksi valitaan kuudesta 5 ov opinto<strong>ja</strong>ksovaihtoehdosta yksi.<br />
Muovitekniikan <strong>ja</strong> hienomekaniikan suuntautumisvaihtoehdot rakentuvat pakollisilla<br />
opinto<strong>ja</strong>ksoilla suoraan yleisteknisten opintojen päälle (Taulukko 2).<br />
7DXOXNNR<br />
Muovitekniikan <strong>ja</strong> hienomekaniikan suuntautumisvaihtoehdot, pakolliset opinnot<br />
Muovitekniikka<br />
muovit <strong>ja</strong> niiden käsittely (5 ov)<br />
kestomuovituotteiden valmistustekniikka (18 ov)<br />
muovikomposiittien valmistustekniikka (12 ov)<br />
Hienomekaniikka<br />
asennustekniikka (5 ov)<br />
hienomekaniikka (10 ov)<br />
sähkötekniikka (10 ov)<br />
valmistustekniikka (10 ov)<br />
20
Muovitekniikan pakollisten opinto<strong>ja</strong>ksojen lisäksi valitaan kolmesta vaihtoehdosta yksi<br />
5 ov opinto<strong>ja</strong>kso. Hienomekaniikan pakollisten opinto<strong>ja</strong>ksojen lisäksi valitaan kuudesta<br />
vaihtoehdosta yksi 5 ov opinto<strong>ja</strong>kso.<br />
Kaikille suuntautumisvaihtoehdoille yhteisiin 20 ov opintoihin kuuluu vähintään 12 ov<br />
pakollisia <strong>ja</strong> 8 ov valinnaisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot ovat:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
äidinkieli <strong>ja</strong> viestintä (3-4 ov)<br />
toinen kotimainen kieli (1-2 ov)<br />
vieras kieli (2 ov)<br />
matematiikka (3 ov)<br />
yhteiskunta- <strong>ja</strong> työelämätieto (1 ov)<br />
liikunta <strong>ja</strong> terveystieto (1 ov)<br />
Valinnaisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> tulee suorittaa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden<br />
(matematiikka, tietotekniikka, fysiikka <strong>ja</strong> kemia, ympäristötieto), humanistisyhteiskunnallisten<br />
aineiden (yhteiskunta- <strong>ja</strong> työelämätieto, äidinkieli, vieraat kielet tai<br />
toinen kotimainen kieli, yritystoiminnan perusteet, psykologia) sekä kulttuuri- <strong>ja</strong><br />
katsomusaineiden (liikunta <strong>ja</strong> terveystieto, taide- <strong>ja</strong> kulttuurikasvatus, etiikka, vieraat<br />
kulttuurit) ryhmästä vähintään 2 ov jokaisesta.<br />
Kaikille yhteisiä opinto<strong>ja</strong> on verrattu määrällisesti lukion opetussuunnitelmaan<br />
(Taulukko 3). Sisällölliset vastaavuudet ovat oppilaitoskohtaisia.<br />
7DXOXNNR<br />
Kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinnon kaikille yhteiset aineet lukion opetussuunnitelmaan<br />
verrattuna (pakolliset opinto<strong>ja</strong>ksot)<br />
Aine<br />
Oppilaitos<br />
Ammattioppilaitos<br />
ov/kpl<br />
Lukio<br />
kursse<strong>ja</strong>/kpl<br />
Äidinkieli <strong>ja</strong> viestintä 3-4 6<br />
Toinen kotimainen kieli (B-kieli) 1-2 5<br />
Vieras kieli (A-kieli) 2 6<br />
Matematiikka 3 6-10<br />
Yhteiskunta- <strong>ja</strong> työelämätieto 1 Ei vastinetta<br />
Liikunta <strong>ja</strong> terveystieto 1 3<br />
21
Lukion oppimäärä ilmoitetaan kursseina. Yksi kurssi vastaa 38 oppituntia. Oppitunnit<br />
ovat 45 minuutin pituisia. Koko lukion oppimäärä käsittää 45-49 kurssia pakollisia<br />
aineita <strong>ja</strong> vähintään 10 kurssia syventäviä aineita siten, että kokonaiskurssimäärä on<br />
vähintään 75.<br />
Koneistuksen perustutkinto rakentuu kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinnon<br />
tuotantotekniikan <strong>ja</strong> valimotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvan valumallin<br />
valmistuksen opintokokonaisuuden päälle. Tuotantotekniikka <strong>ja</strong>kaantuu edelleen<br />
työvälinevalmistukseen <strong>ja</strong> koneistukseen (Kuva 21).<br />
120 ov<br />
KONEISTUS<br />
25 ov<br />
SUUNTAUTUMISOPINNOT<br />
TYÖVÄLINE-<br />
VALMISTUS<br />
25 ov<br />
SUUNTAUTUMISOPINNOT<br />
VALUMALLIN<br />
VALMISTUS<br />
25 ov<br />
MUUT VAIH-<br />
TOEHTOI-<br />
SET 10 ov<br />
VAPAASTI<br />
VALITTAVAT<br />
5 ov<br />
80 ov<br />
TUOTANTO-<br />
TEKNIIKKA<br />
25 ov<br />
•Koneistus<br />
•Hitsaus- <strong>ja</strong> levytyö<br />
•Asennus- <strong>ja</strong> automaatio<br />
YLEISTEKNISET OPINNOT 15 ov<br />
VALUMALLIN<br />
VALMISTUS<br />
25 ov<br />
KAIKILLE YHTEISET<br />
OPINNOT 20 ov<br />
VAPAASTI VALITTAVAT<br />
OPINNOT 5 ov<br />
ALAN PERUSOPINNOT 15 ov<br />
.XYD<br />
Koneistuksen perustutkinnon opintokokonaisuudet (Opetushallitus 1995)<br />
Koneistuksen suuntautumisopinnot sisältävät <strong>ja</strong>ksot:<br />
− manuaalityöstö (12 ov)<br />
− tuotantoautomaatio (13 ov)<br />
Muiksi vaihtoehtoisiksi <strong>ja</strong>ksoiksi valitaan 10 ov seuraavista: tietotekniikka-avusteinen<br />
työskentely (5 ov), tuotantoautomaatiotekniikka (5 ov) <strong>ja</strong> oppilaitoskohtaiset kurssit (5-<br />
10 ov).<br />
Työvälinevalmistuksen suuntautumisopintoihin kuuluu viisi opinto<strong>ja</strong>ksoa:<br />
− työvälinetekniikka (5 ov)<br />
− työstötekniikka (5 ov)<br />
− NC-tekniikka <strong>ja</strong> CAD/CAM-tekniikka (5 ov)<br />
− valmistustekniikka (5 ov)<br />
− automaatiotekniikka (5 ov)<br />
22
Muut vaihtoehtoiset opinnot (yhteensä 10 ov) valitaan seuraavista: NC-tekniikka <strong>ja</strong><br />
CAD/CAM-tekniikka, <strong>ja</strong>tko (5 ov), valmistustekniikka, <strong>ja</strong>tko (5 ov), tietotekniikkaavusteinen<br />
työskentely (5 ov), tuotantoautomaatiotekniikka (5 ov) <strong>ja</strong> oppilaitoskohtaiset<br />
opinnot (5-10 ov).<br />
Valumallin valmistuksen suuntautumisopinnot ovat:<br />
− mallien valmistus, <strong>ja</strong>tko (5 ov)<br />
− CAD/CAM-tekniikka (12 ov)<br />
− muovityötekniikka (8 ov)<br />
Muut vaihtoehtoiset opinnot (yhteensä 10 ov) valitaan seuraavista: tietotekniikka (5 ov),<br />
muotinvalmistustekniikka (5 ov), CAD/CAM-<strong>ja</strong>tkokurssi (5 ov), laatujärjestelmät <strong>ja</strong><br />
tuotannonoh<strong>ja</strong>us (5 ov), työkalunvalmistus (5 ov), muotoilu (5 ov) <strong>ja</strong> oppilaitoskohtaiset<br />
opinnot (5 ov).<br />
$PPDWWLWXWNLQWRODLQPXNDLVHWWXWNLQQRW<br />
Ammattitutkintolain mukaiset tutkinnot ovat perus-, ammatti- tai<br />
erikoisammattitutkinto<strong>ja</strong>, joilla on Opetushallituksen vahvistamat tutkintojen perusteet.<br />
Tutkinnot suoritetaan näyttökokeella, johon vaadittavat taidot voi hankkia kiinnostuksen<br />
tai mahdollisuuksien mukaan ammatillisella lisäkoulutuksella,<br />
oppisopimuskoulutuksella tai itsenäisellä opiskelulla. Perustutkinnot vastaavat<br />
oppilaitoksissa suoritettavia ammatillisia perustutkinto<strong>ja</strong>. Ammatti- <strong>ja</strong><br />
erikoisammattitutkinnot ovat luonteeltaan ammatillisia <strong>ja</strong>tkotutkinto<strong>ja</strong>.<br />
Kone- <strong>ja</strong> metallialan ammatillista perus<strong>koulutus</strong>ta <strong>ja</strong> opistoasteen <strong>koulutus</strong>ta vastaaville<br />
tutkinnoille on olemassa Opetushallituksen vahvistamat tutkintojen perusteet.<br />
Ammattitutkinnoista oli vuonna 1998 valmiina hitsaa<strong>ja</strong>n, koneenasenta<strong>ja</strong>n, koneista<strong>ja</strong>n<br />
<strong>ja</strong> levyseppähitsaa<strong>ja</strong>n tutkintojen perusteet sekä valmistelun alla rakennuspeltisepän,<br />
vala<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> valumallin valmista<strong>ja</strong>n ammattitutkintojen perusteet.<br />
Erikoisammattitukinnoista oli valmiina hitsaa<strong>ja</strong>mestarin, koneenasenta<strong>ja</strong>mestarin,<br />
koneista<strong>ja</strong>mestarin <strong>ja</strong> levytyömestarin tutkintojen perusteet sekä valmistelun alla<br />
työvälinemestarin, vala<strong>ja</strong>mestarin <strong>ja</strong> valumallimestarin erikoisammattitutkintojen<br />
perusteet. (Opetushallitus 1998a) Työvälinealalla on olemassa siis perustutkinnon<br />
(koneistuksen perustutkinto, työvälinevalmistuksen suuntautumisvaihtoehto) lisäksi nyt<br />
valmisteilla oleva työvälinemestarin ammattitutkinto.<br />
Opetushallituksen vahvistamissa tutkintojen perusteissa kuvataan yleisellä tasolla, mitä<br />
tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> taito<strong>ja</strong> tutkinnon suorittaminen vaatii. Näyttökokeiden järjestäjän tehtäväksi<br />
jätetään suunnitella näiden tietojen <strong>ja</strong> taitojen hallintaa kartoittavien tehtävien<br />
suunnittelu.<br />
.HVNLDVWHHQNRXOXWXVWDNRVNHYLHQODNLHQXXGLVWDPLQHQ<br />
Koulutusta koskevan lainsäädännön uudistamistyötä on tehty vuodesta 1993 lähtien<br />
tavoitteena selkeyttää <strong>ja</strong> koota lait perusrakenteeltaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.<br />
Aikaisemmille lakimuutoksille on ollut ominaista oppilaitosten paikallisen päätösvallan<br />
kasvattaminen. Päätösvaltaa on kasvatettu opetuksen järjestämisen, hallinnon <strong>ja</strong><br />
23
ahoituksen suhteen. Lakimuutoksia ei kuitenkaan ole tehty oppilaitosrakenteen<br />
kokonaisuutta a<strong>ja</strong>tellen, jolloin lakeihin on jäänyt yhteistyötä rajoittavia esteitä. Lait<br />
ovat myös pirstoutuneet vaikeaselkoisiksi <strong>ja</strong> osin ristiriitaisiksikin. Tässä kappaleessa<br />
käsitellään eduskunnan esitystä (Opetusministeriö 1998) perusopetusta, lukiota,<br />
ammatillista <strong>koulutus</strong>ta, ammatillista aikuis<strong>koulutus</strong>ta, vapaata sivistystyötä, taiteen<br />
perusopetusta, valtion <strong>ja</strong> yksityisen järjestämän koulutuksen hallintoa sekä opetus- <strong>ja</strong><br />
kulttuuritoimen rahoitusta koskeviksi laeiksi erityisesti keskiasteen ammatillisen<br />
koulutuksen muuttuvaa tilannetta painottaen.<br />
Lakia ammatillisesta koulutuksesta sovelletaan nuorille <strong>ja</strong> aikuisille annettavaan<br />
ammatilliseen peruskoulutukseen <strong>ja</strong> siinä suoritettaviin tutkintoihin. Lakia<br />
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sovelletaan ammattitaidon hankintatavasta<br />
riippumattomiin näyttötutkintoihin (perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto), niihin<br />
valmentavaan koulutukseen sekä muuhun ammatilliseen täydennyskoulutukseen.<br />
Työvoimapoliittinen aikuis<strong>koulutus</strong> kuuluu <strong>ja</strong>tkossakin työministeriön lainsäädännön<br />
alaan.<br />
Vanha oppilaitoskeskeinen a<strong>ja</strong>ttelu- <strong>ja</strong> toimintamalli muuttuu opetustehtäväkeskeiseksi<br />
toimintamalliksi. Laki sisältää säännöksiä koulutuksen keskeisistä tavoitteista <strong>ja</strong><br />
sisällöistä sekä opiskelijoiden keskeisistä oikeuksista <strong>ja</strong> velvollisuuksista.<br />
Opetustehtäväkeskeisyys näkyy esimerkiksi laissa ammatillisesta koulutuksesta siten,<br />
ettei perus<strong>koulutus</strong>ta säännellä erikseen aikuisiin (yli 25 vuotiaat) <strong>ja</strong> nuoriin<br />
kohdistuvana.<br />
Koulutuksen järjestäminen on uuden lain voimaan astumisen jälkeenkin luvanvaraista.<br />
Koulutuslupaan sisältyy maininta siitä, minkä alan <strong>koulutus</strong>ta luvan halti<strong>ja</strong>lla on oikeus<br />
antaa. Koulutusaloista säädetään asetuksella.<br />
Lait mahdollistavat <strong>ja</strong> osin tekevät pakolliseksikin (ammatillinen <strong>koulutus</strong>) yhteistyön<br />
eri oppilaitosmuotojen välillä. Keskiasteen oppilaitokset voivat tehdä yhteistyötä toisten<br />
oppilaitosten <strong>ja</strong> muiden kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneiden, ulkopuolisten<br />
yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Oppilaiden omia valinto<strong>ja</strong> tulee uuden lainsäädännön<br />
mukaan tukea siten, että heillä on opetussuunnitelman puitteissa mahdollisuus poimia<br />
opinto<strong>ja</strong> eri oppilaitoksista.<br />
Oppilaitosten välisen yhteistyön toimivuutta on testattu nuorisoasteen<br />
<strong>koulutus</strong>kokeilujen yhteydessä. Nuorisoasteen <strong>koulutus</strong>kokeiluissa on limitetty lukion <strong>ja</strong><br />
ammattikoulun opetussuunnitelmat nk. yhdistelmäopinnot-tutkinnoksi.<br />
Eri tavoitteisten opintojen järjestäminen samassa oppilaitoksessa tulee lakimuutoksen<br />
jälkeen mahdolliseksi, jolloin esimerkiksi peruskoulu-, lukio- <strong>ja</strong> ammattiopetus voidaan<br />
keskittää vapaan sivistystyön kanssa samaan yksikköön. Oppilaitokset voivat käyttää<br />
myös yhteisiä opettajia. Lukion opetta<strong>ja</strong>n on lupa käydä antamassa opetustunte<strong>ja</strong> sekä<br />
ammattioppilaitoksessa että lukiossa yhteisen viran halti<strong>ja</strong>na tai väliaikaisesti<br />
määrättynä.<br />
Opiskelijoiden työaikaa koskevista säädöksistä luovutaan muussa kuin<br />
oppivelvollisuusikäisten opetuksessa. Opetus voidaan järjestää opetussuunnitelman<br />
puitteissa oppilaitoksen suunnitelmien <strong>ja</strong> kohderyhmän tarpeiden mukaan päivä-, ilta-,<br />
etä- tai monimuoto-opetuksena. Opetus voidaan myös <strong>ja</strong>ksottaa vapaasti.<br />
Aikaisemmissa laeissa on ollut säädöksiä esimerkiksi lukukausien pituudesta <strong>ja</strong> lomaajoista.<br />
Työajoista tulee kuitenkin tiedottaa ennalta.<br />
24
Oppilaitokset velvoitetaan arvioimaan tarjoamansa koulutuksen laatua tavoitteisiin,<br />
toimintatapoihin <strong>ja</strong> vaikuttavuuteen nähden. Ammattikoulutuksen vaikuttavuutta<br />
mitataan etenkin valmistuneiden työllistyvyyden perusteella. Oppilaitokset velvoitetaan<br />
osallistumaan myös ulkopuolisen tekemään arviointiin. Arvioinnin tulokset ovat<br />
julkisia.<br />
.RUNHDNRXOXWMDDPPDWWLNRUNHDNRXOXW<br />
Korkeakoulut <strong>ja</strong> ammattikorkeakoulut tarjoavat työvälinealaan liittyvää <strong>koulutus</strong>ta<br />
tuotanto-, materiaali-, puu- tai muovitekniikan sekä rajoittuneesti myös kone- <strong>ja</strong><br />
automaatiotekniikan <strong>koulutus</strong>ohjelmien sisällä. Työvälinealaan liittyvät läheisimmin<br />
opetusohjelmat, joissa käsitellään yleisesti metalli- <strong>ja</strong> puutuotteiden tuotantoon <strong>ja</strong><br />
suunnitteluun sekä erityisesti muovituotteiden, elektroniikkatuotteiden tai metallin<br />
valutuotteiden valmistukseen liittyviä asiakokonaisuuksia.<br />
Korkeakoulut <strong>ja</strong> ammattikorkeakoulut saavat päättää opetussuunnitelmistaan<br />
itsenäisesti. Opetussuunnitelma rakentuu tavallisesti matemaattis-luonnontieteellisten<br />
perusopintojen sekä ammatillisten perus- <strong>ja</strong> syventävien opintojen varaan.<br />
Perusopinnoissa tarjotaan matematiikan <strong>ja</strong> fysiikan perusteita laa<strong>ja</strong>sti käsitteleviä<br />
kursse<strong>ja</strong> sekä yleistä tietotekniikkaa <strong>ja</strong> kieliä käsitteleviä kursse<strong>ja</strong>. Konetekniikan<br />
osastojen perusopintoihin kuuluu lisäksi statiikkaa, dynamiikkaa, lujuusoppia,<br />
suunnitteluohjelmisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mekaniikkaa käsitteleviä kursse<strong>ja</strong>. Muiden osastojen<br />
perusopintokurssien aihepiirit liittyvät vastaavalla tavalla opetettavaan tekniikanalaan.<br />
Ammatillisissa opinnoissa syvennytään käsiteltävän tekniikan erityiskysymyksiin.<br />
2SSLODLWRNVHWMDNRXOXWXVWDUMRQWDO\K\HVWL<br />
7RLVHQDVWHHQRSSLODLWRNVHW<br />
Kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinnon pystyi vuonna 1998 suorittamaan 80:ssa <strong>ja</strong><br />
koneistuksen perustutkinnon 40 ammatillisessa oppilaitoksessa. Koneistuksen<br />
perustutkintoa tarjoavista oppilaitoksista ilmoittaa opinto-oppaassa (Opetushallitus<br />
1997) työvälinetekniikan suuntautumisvaihtoehdoksi<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Tampereen Hervannan ammattioppilaitos<br />
Turun tekninen ammattioppilaitos<br />
Merikosken ammatillisen <strong>koulutus</strong>keskuksen Oulun toimipiste.<br />
Muita työvälinevalmistukseen suuntautuneita oppilaitoksia ovat<br />
−<br />
−<br />
Joensuun oppimiskeskus<br />
Lahden ammatti-instituutti<br />
Vallilan, Ylä-Savon <strong>ja</strong> Askolan ammattioppilaitokset sekä Porin tekninen<br />
ammattioppilaitos ovat kouluttaneet työvälinevalmistajia aikaisemmin.<br />
Työvälinevalmistajien <strong>koulutus</strong>määrät keskiasteella ovat pudonneet siten, että 1980-<br />
luvulla heitä valmistui vuosittain 50 – 70 kappaletta, mutta 1990-luvulla enää 10 – 20<br />
(Tilastokeskus 1996). Samoihin aikoihin on tapahtunut muutoksia keskiasteen<br />
tutkintonimikkeissä. Nimikkeitä on karsittu <strong>ja</strong> tutkintorakennetta yksinkertaistettu<br />
25
kahdessa vaiheessa. Nykyisin ei ole enää olemassa erillistä työkalunvalmista<strong>ja</strong>tutkintonimikettä.<br />
Työkalunvalmistajien <strong>koulutus</strong> on siirtynyt koneista<strong>ja</strong>tutkinnon alle<br />
yhdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, kuten edellä on selvitetty.<br />
$PPDWWLWXWNLQWRODLQPXNDLVLLQWXWNLQWRLKLQYDOPHQWDYDNRXOXWXV<br />
Ammattitutkintolain mukaisiin näyttötutkintoihin valmentaudutaan<br />
oppisopimuskoulutuksella tai omaehtoisella, oppilaitosmuotoisella aikuiskoulutuksella.<br />
Oppisopimus<strong>koulutus</strong> on työpaikalla, normaalin työn yhteydessä tapahtuvaa<br />
ammatillista <strong>koulutus</strong>ta, jota täydennetään erillisillä teoria<strong>ja</strong>ksoilla. Teoria<strong>ja</strong>ksojen<br />
opetusta järjestetään ammattioppilaitoksissa <strong>ja</strong> ammatillisissa<br />
aikuis<strong>koulutus</strong>keskuksissa. Oppisopimus tehdään ensisi<strong>ja</strong>isesti näyttötutkintoihin<br />
ammatillisena perus- tai lisäkoulutuksena.<br />
Oppisopimuskoulutuksen laadun parantamiseksi on järjestetty<br />
työpaikkakoulutta<strong>ja</strong><strong>koulutus</strong>ta, jonka tavoitteena on kehittää työpaikkojen osuutta<br />
oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä, lisätä oppisopimusten määrää <strong>ja</strong> tukea<br />
koulutta<strong>ja</strong>verkostojen muodostumista. Työpaikkakoulutta<strong>ja</strong>t ovat<br />
oppisopimusopiskelijoiden tukijoita <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ajia. Koulutus on Opetushallituksen<br />
järjestämää <strong>ja</strong> Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamaa.<br />
Ammatillisen aikuiskoulutuksen avoimuuden <strong>ja</strong> joustavuuden lisäämiseksi on<br />
käynnistetty OpinNet –yhteistyöprojekti, jossa kehitetään näyttötutkintoihin<br />
valmentavaa <strong>koulutus</strong>ta verkossa. OpinNetin tavoitteena on kehittää ammatillisen<br />
aikuiskoulutuksen oppimisympäristöjä tietotekniikkaa <strong>ja</strong> tietoverkko<strong>ja</strong> hyödyntäväksi.<br />
OpinNet on osa Suomi tietoyhteiskunnaksi –ohjelmaa <strong>ja</strong> siinä on tällä hetkellä mukana<br />
25 tutkintoa, 21 oppilaitosta <strong>ja</strong> noin 200 opetta<strong>ja</strong>a (Opetushallitus 1998b).<br />
OpinNetin välityksellä tapahtuvassa opetuksessa käytetään verkkotutorointia,<br />
keskusteluareenoita, sähköpostiopastusta, tehtävien sähköposti-palautusta,<br />
harjoitustehtäviä www-muodossa sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä. OpinNetin<br />
verkosto<strong>ja</strong> on kolmella tasolla: oppilaitosten sisäisinä, oppilaitosten välisinä <strong>ja</strong><br />
valtakunnallisina verkostoina. Verkostoyhteistyö tapahtuu osin samoilla menetelmillä<br />
kuin kehitettävä <strong>koulutus</strong>kin. Myös muutama seminaari on pidetty.<br />
OpinNetissa on mukana yhdeksän kone-, metalli-, tietotekniikka- <strong>ja</strong> sähköalan tutkintoa.<br />
Loput ovat palvelu- <strong>ja</strong> elintarvikealojen sekä liiketalouden tutkinto<strong>ja</strong>, jotka ovat myös<br />
valmiimpia kuin tekniikan tutkinnot. Sähkö- <strong>ja</strong> puhdistuspalvelualan tutkintoihin on<br />
kehitteillä virtuaaliympäristöjä.<br />
$PPDWWLNRUNHDNRXOXW<br />
Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa 31 vakinaista tai väliaikaista<br />
ammattikorkeakoulua. Työvälinesuunnittelijoita tai työvälinevalmistuksen<br />
asiantuntijoita koulutetaan erillisenä opintosuuntana ainoastaan yhdessä<br />
ammattikorkeakoulussa. Muutaman ammattikorkeakoulun opetustarjontaan sisältyy<br />
kursse<strong>ja</strong>, jotka käsittelevät työvälinesuunnittelua yleisesti tai sivuavat sitä.<br />
Lähes kaikki ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuisille suunnattua ammatillista<br />
täydennys<strong>koulutus</strong>ta. Osa ammattikorkeakouluista on perustanut omaehtoiseen<br />
26
kouluttautumiseen perustuvia avoimen ammattikorkeakoulun yksiköitä. Jonkin verran<br />
tarjotaan myös muunto<strong>koulutus</strong>ohjelmia teknikosta insinööriksi sekä etäopetusohjelmia.<br />
Työvälinesuunnittelu<strong>koulutus</strong>ta kuvataan kappaleen 2 mukaisesti <strong>ja</strong>ettuna lastuavien<br />
työkalujen, meistotyökalujen, kiinnittimien, muovimuottien <strong>ja</strong> muiden muovityökalujen<br />
sekä metallimuottien <strong>ja</strong> muiden vastaavien työkalujen ryhmiin. Jaottelu on tarpeen,<br />
koska työvälineiden rakenne <strong>ja</strong> suunnittelutekniset tarpeet poikkevat huomattavasti<br />
toisistaan eri työvälineryhmien välillä. Tiedot on hankittu ammattikorkeakoulujen<br />
lukuvuoden 1998-99 opinto-oppaista.<br />
Joidenkin ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan kuuluu 2 ov laajuinen<br />
työvälinetekniikan kurssi, jossa käsitellään yleisesti työvälineitä <strong>ja</strong> niiden suunnittelua.<br />
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskeli<strong>ja</strong>t paitsi työvälineiden suunnitteluun myös<br />
niiden asettamiin valmistusteknisiin rajoituksiin. Työvälinetekniikan kurssi sisältyy<br />
ainakin Tampereen, Ka<strong>ja</strong>anin, Kymenlaakson <strong>ja</strong> Turun ammattikorkeakoulujen<br />
opetussuunnitelmiin.<br />
1. Lastuavat työkalut<br />
Metallintyöstöön tarkoitettujen lastuavien työkalujen suunnittelua käsittelevää<br />
opetusta ei ole ammattikorkeakoulutasolla lainkaan. Opinto-oppaiden<br />
kurssikuvausten perusteella opetus keskittyy metallien lastuamiseen <strong>ja</strong><br />
lastuavien työkalujen käyttöön. Lastuavien työkalujen käyttöön perehtynyt<br />
opiskeli<strong>ja</strong> voi kuitenkin epäsuorasti pätevöityä myös suunnitteli<strong>ja</strong>ksi.<br />
Muutaman opintoviikon laajuista tuotantotekniikan perusopintokokonaisuutta<br />
kattavammin metallin lastuamista käsitellään ainakin Helsingin, Jyväskylän<br />
Kemi-Tornion, Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>ja</strong> Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan ammattikorkeakouluissa.<br />
Puuntyöstöön käytettävien lastuavien työkalujen kohdalla opetustarjonta on<br />
vastaava kuin metallintyöstöön käytettävien työkalujen kohdalla. Puun<br />
lastuamisen teoriaa käsitellään kaikissa mekaanisen puun<strong>ja</strong>lostuksen opinto<strong>ja</strong><br />
tarjoavissa oppilaitoksissa. Näiden opetusohjelmien puutteena konetekniikan<br />
opetusohjelmiin verrattuna on kuitenkin, etteivät ne ole painottuneet<br />
suunnitteluun yhtä voimakkaasti.<br />
Mekaanisen puun<strong>ja</strong>lostuksen opinto-ohjelmat painottuvat eri tavoin, esimerkiksi<br />
sahatekniikkaan <strong>ja</strong> puulevyjen valmistukseen tai puutuotteiden valmistukseen <strong>ja</strong><br />
puurakentamiseen. Tuotantoautomaatiopainotteisia <strong>koulutus</strong>ohjelmia on ainakin<br />
Mikkelin <strong>ja</strong> Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan ammattikorkeakouluissa.<br />
2. Meistotyökalut<br />
Meistotyökalujen suunnitteluun pätevöittävää <strong>koulutus</strong>ta ei ole opinto-oppaiden<br />
perusteella ammattikorkeakouluissa lainkaan. Meistotyökalut ovat kuitenkin<br />
perusteiltaan mekaanisia laitteita, jolloin niiden suunnittelua varten riittävät<br />
valmiudet on mahdollista hankkia epäsuorasti opiskelemalla ohutlevytuotteiden<br />
valmistustekniikkaa konetekniikan <strong>ja</strong> erityisesti koneensuunnittelun<br />
perusopintojen lisäksi.<br />
27
Ohutlevytuotteiden valmistustekniikkaa käsitteleviä erillisiä kursse<strong>ja</strong> kuuluu<br />
ainakin Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan, Hämeen, Jyväskylän <strong>ja</strong> Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />
ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan. Muiden ammattikorkeakoulujen<br />
opetusohjelmissa ohutlevytuotteiden valmistustekniikkaa käsitellään osana<br />
yleisiä tuotantotekniikan kursse<strong>ja</strong>.<br />
3. Kiinnittimet<br />
Kiinnitinsuunnittelu<strong>koulutus</strong>ta ei opinto-oppaiden perusteella ole<br />
ammattikorkeakoulutasolla. Opinto-oppaista ei löydy kiinnittämiseen <strong>ja</strong><br />
hitsauksen <strong>ja</strong> kokoonpanon mekanisointiin viittaavia kurssinimiä tai<br />
sisältökuvauksia. Hitsaustekniikan, robotiikan, konepa<strong>ja</strong>-automaation <strong>ja</strong><br />
elektroniikan tuotantotekniikan kursseihin sisältyy kuitenkin kiinnitysten<br />
suunnitteluun pätevöittävää <strong>koulutus</strong>ta.<br />
Erillinen hitsaustekniikan kurssi sisältyy ainakin Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan, Jyväskylän,<br />
Kemi-Tornion, Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan, Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Turun<br />
ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan. Turun ammattikorkeakoulussa<br />
käsitellään erityisesti hitsauksen automatisointia <strong>ja</strong> robottihitsausta.<br />
Robotiikan <strong>ja</strong>/tai konepa<strong>ja</strong>-automaation kursse<strong>ja</strong>, joissa käsitellään tuotannon tai<br />
kokoonpanon automatisointia <strong>ja</strong> mekanisointia löytyy ainakin Helsingin, Keski-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan, Turun <strong>ja</strong> Vaasan ammattikorkeakoulujen opetustarjonnasta.<br />
Elektroniikan tuotantotekniikka suuntautumisvaihtoehtona on järjestetty ainakin<br />
Ka<strong>ja</strong>anin, Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan, Kymenlaakson <strong>ja</strong> Oulun seudun<br />
ammattikorkeakoulussa sekä Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa.<br />
4. Muovimuotit <strong>ja</strong> muut muovityökalut<br />
Muovin ruiskupuristusmuottien suunnittelua <strong>ja</strong> valmistusta käsitteleviä kursse<strong>ja</strong><br />
löytyy muutamasta ammattikorkeakoulusta. Muiden muovityökalujen opetusta<br />
ei sen si<strong>ja</strong>an ole muuten kuin yleisten muovitekniikan kurssien sisällä.<br />
Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan ammattikorkeakouluun suunnitellaan Suomen ensimmäistä<br />
työvälinesuunnittelun <strong>ja</strong> –valmistuksen insinööri<strong>koulutus</strong>lin<strong>ja</strong>a.<br />
Työvälinesuunnittelun <strong>ja</strong> -valmistuksen <strong>koulutus</strong> on vahvasti muovitekniikkaan<br />
painottunutta. Ruiskupuristusmuottien suunnittelua käsittelevä erillinen kurssi<br />
löytyy Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan ammattikorkeakoulun lisäksi ainakin Lahden <strong>ja</strong> Oulun<br />
seudun ammattikorkeakoulujen opetustarjonnasta.<br />
5. Metallimuotit <strong>ja</strong> vastaavat työkalut<br />
Metallin hiekkavalua <strong>ja</strong> kestomuottivalua käsittelevää opetusta on<br />
ammattikorkeakoulutasolla ainoastaan Tampereen ammattikorkeakoulussa osana<br />
useiden oppilaitosten yhteistyönä synnytetyn Valimoinstituutin opetustarjontaa.<br />
Opetuksessa keskitytään valutekniikkaan muottitekniikkaa enemmän.<br />
Muottitekniikka painottuu hiekkavalussa käytettäviin muotteihin. Muita<br />
28
metallityökalu<strong>ja</strong>, kuten sintraustyökalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> takomuotte<strong>ja</strong> käsittelevää opetusta ei<br />
ole muuten kuin yleisiin tuotantotekniikan kursseihin sisällytettynä.<br />
.RUNHDNRXOXW<br />
Teknillisten korkeakoulujen opetustarjontaan kuuluu vaihtelevasti työvälinetekniikkaa<br />
käsitteleviä tai sivuavia kursse<strong>ja</strong>. Korkeakoulujen opetustarjonta käsitellään seuraavassa<br />
oppilaitoksittain.<br />
1. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu<br />
Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opetusohjelmaan kuuluu hitsauksen<br />
mekanisointiin <strong>ja</strong> automatisointiin sekä hitsaustekniikkaan laajemminkin<br />
liittyviä kursse<strong>ja</strong>, joista opinto-oppaan kuvausten perusteella on hyötyä<br />
hitsauskiinnittimien suunnittelun opiskeluun. Koneosastolla on myös jonkin<br />
verran koneautomaatioon <strong>ja</strong> robotiikkaan liittyviä kursse<strong>ja</strong>, joista on<br />
mahdollisesti apua muiden kiinnittimien suunnittelussa. Muita työvälinealan<br />
kannalta merkityksellisiä opintosisältöjä on mekaanisen puun<strong>ja</strong>lostuksen<br />
opintosuuntaan kuuluvissa lastuamis- <strong>ja</strong> terätekniikan kursseissa.<br />
2. Tampereen teknillinen korkeakoulu<br />
Tampereen teknillisen korkeakoulun tuotantotekniikan laitoksella on yleinen<br />
työvälinesuunnittelun kurssi, johon kuuluu luentojen lisäksi<br />
suunnitteluharjoituksia. Muita työvälinetekniikkaan liittyviä kursse<strong>ja</strong> ovat<br />
ohutlevytekniikkaan, automaatioon <strong>ja</strong> robotiikkaan sekä kokoonpanoon liittyvät<br />
kurssit. Kokoonpanokurssilla käsitellään kokoonpanon automatisointia <strong>ja</strong><br />
työvälinetekniikkaa. Robotiikan <strong>ja</strong> automaation kursseilla ei käsitellä<br />
työvälinetekniikkaa suoraan, mutta niistä on hyötyä kiinnitinsuunnittelun<br />
poh<strong>ja</strong>tiedoksi vastaavasti kuin muidenkin teknillisten korkeakoulujen <strong>ja</strong><br />
ammattikorkeakoulujen samansisältöisistä kursseista.<br />
Materiaaliopin laitoksella on hitsaustekniikan kurssi, mutta siihen ei opintooppaan<br />
kuvauksen perusteella liity hitsauksen mekanisointiin tai<br />
automatisointiin liittyviä kysymyksiä. Muita laitoksen kurssitarjontaan kuuluvia,<br />
työvälinetekniikkaan liittyviä kursse<strong>ja</strong> ovat muovimuottien suunnittelua <strong>ja</strong><br />
muovin prosessointimenetelmiä käsittelevät opinto<strong>ja</strong>ksot.<br />
Hydrauliikan <strong>ja</strong> automatiikan laitos on järjestänyt robotiikkaan,<br />
kappaleenkäsittelyyn <strong>ja</strong> automaattiseen kokoonpanoon liittyviä kursse<strong>ja</strong>.<br />
3. Teknillinen korkeakoulu<br />
Teknillisen korkeakoulun konepa<strong>ja</strong>tekniikan laboratorion opetustarjontaan<br />
kuuluu yleinen työvälinetekniikan kurssi, johon kuuluu harjoitustyö<br />
jonoleikkain- tai muottityökalun suunnittelusta. Konepa<strong>ja</strong>tekniikan kurssin<br />
29
osana käsitellään lastuavia työkalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> teräaineita. Tuotantoautomaation<br />
kurssiin kuuluu lisäksi robotisointia <strong>ja</strong> kokoonpanon automatisointia käsitteleviä<br />
asiasisältöjä.<br />
Valimotekniikan laboratorion opetustarjontaan kuuluu kurssi valutuotteen<br />
valmistustekniikasta, mutta ei varsinaisia muottitekniikkaa käsitteleviä kursse<strong>ja</strong>.<br />
Puutekniikan laboratorion opetusohjelmassa on puuntyöstötekniikan kurssi, joka<br />
sisältää myös terätekniikkaan liittyviä asiakokonaisuuksia.<br />
4. Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta<br />
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan osaston opetustarjontaan<br />
kuuluu ohutlevytuotteiden valmistustekniikkaan, elektroniikan kokoonpanoon <strong>ja</strong><br />
elektroniikkatuotteiden valmistukseen sekä hitsaus-, valimo- <strong>ja</strong><br />
valssaustekniikkaan liittyviä kursse<strong>ja</strong>. Hitsaustekniikkaa opiskellaan perus- <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>tkokurssin verran.<br />
30
787.,0860(1(7(/0b<br />
Tutkimus on suoritettu del<strong>fi</strong>muotoisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksen<br />
tavoitteiden saavuttamiseksi työvälinealaa oli ryhdyttävä käsitteellistämään <strong>ja</strong><br />
pilkkomaan paloihin. Työvälineet on määritelty kir<strong>ja</strong>llisuudessa kohtuullisen hyvin,<br />
mutta työvälineala oli kuitenkin <strong>ja</strong>ettava osiin, koska työvälineitä käytetään teollisuuden<br />
alihankintaketjun alkupäässä raaka-aineisiin verrattavalla tavalla. Työvälineet ovat usein<br />
suunnittelua vaativia, monimutkaisia <strong>ja</strong> kalliita. Eri teollisuudenaloilla on omat<br />
vaatimuksensa <strong>ja</strong> tulevaisuudennäkymänsä, jotka vaikuttavat työvälineiden menekkiin<br />
<strong>ja</strong> työvälinealan koulutukseen. Erittäin paljon esillä ollut suomalainen<br />
matkapuhelinteollisuus tarvitsee esimerkiksi muovimuotte<strong>ja</strong>, mutta vain tietyn kokoisia<br />
<strong>ja</strong> rakenteisia. Matkapuhelinten valmistuksessa tarvitaan muovimuottien lisäksi myös<br />
muita erikoista tekniikkaa vaativia työvälineitä.<br />
Työvälinealan <strong>ja</strong>koperusteeksi on valittu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) <strong>ja</strong><br />
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) ‘Kansallinen kilpailukyky <strong>ja</strong> teollinen<br />
tulevaisuus’ –tutkimushankkeessa määrittelemät teolliset klusterit (Hernesniemi, Lammi<br />
<strong>ja</strong> Ylä-Anttila 1995, Lammi 1994, Leiponen 1994, Lovio 1995, Matilainen, Pa<strong>ja</strong>kkala <strong>ja</strong><br />
Lehtinen 1994, Mäenpää <strong>ja</strong> Luukkainen 1994, Rouvinen 1994). Tutkimushankkeessa<br />
löydetyistä yhdeksästä klusterista on käytetty kahdeksaa: metsä-, metalli-, tele-,<br />
hyvinvointi-, energia-, kuljetus-, elintarvike- <strong>ja</strong> rakennusklusteri. Ympäristöklusteri on<br />
jätetty pois, koska sitä ei oltu ra<strong>ja</strong>ttu ETLA:n <strong>ja</strong> SITRA:n raporteissa selvästi <strong>ja</strong><br />
tutkimuksen suunnitteluvaiheessa arveltiin epäselvien klusterirajojen hämmentävän<br />
del<strong>fi</strong>tutkimuksen osallistujia liikaa.<br />
Tässä luvussa esitellään lyhyesti käytetyt klusterit <strong>ja</strong> tutkimusmenetelmä sekä kuinka ne<br />
liittyvät toisiinsa.<br />
6XRPHQWHROOLVHWNOXVWHULW<br />
Teollisella klusterilla tarkoitetaan teollisuuslaitosten <strong>ja</strong> muiden hyödykkeitä tai<br />
palvelu<strong>ja</strong> tuottavien yritysten joukkoa, joka saavuttaa keskinäisen vuorovaikutuksen<br />
kautta synergiaetu<strong>ja</strong>. Vuorovaikutus voi ilmentyä yhteisten tuotekehityshankkeiden,<br />
alihankintaketjujen tai kilpailun muodossa. Klusteria<strong>ja</strong>ttelu perustuu Michael Porterin<br />
(Porter 1991) kilpailukykyteoriaan. Kilpailukyvyn perustekijöitä ovat alueelliset<br />
tuotannontekijä- <strong>ja</strong> kysyntäolot, tarkasteltavan teollisuusryhmittymän (klusterin) lähi- <strong>ja</strong><br />
tukialat sekä kilpailukenttä <strong>ja</strong> strategia.<br />
−<br />
−<br />
Tuotannontekijäoloihin kuuluvat raaka-ainevarojen sekä ilmastollisten <strong>ja</strong><br />
maantieteellisten olosuhteiden lisäksi esimerkiksi koulutetun työvoiman<br />
saatavuus <strong>ja</strong> infrastruktuuri.<br />
Kysyntäoloilla tarkoitetaan lähinnä asiakkaiden vaatimustasoa. Vaativat<br />
asiakkaat nostavat vähitellen toimittajiensa osaamista kansallisesti <strong>ja</strong> edelleen<br />
maanosan- tai maailmanlaajuisesti kilpailukykyiselle tasolle.<br />
31
−<br />
−<br />
Lähi- <strong>ja</strong> tukialoista keskeisimpiä ovat raaka-aineiden <strong>ja</strong> välituotteiden sekä<br />
tehdaspalvelun toimitta<strong>ja</strong>t.<br />
Kilpailukentällä tarkoitetaan aluellisen kilpailun, yritysten rakenteiden tai<br />
strategioiden ominaisuuksia, jotka usein ovat kehittyneet pitkien a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksojen<br />
kuluessa kulttuurisista lähtökohdista käsin. Porter näkee kovan kilpailun olevan<br />
vaativien asiakkaiden ohella merkittävä teollisuusklusterin alueelliseen<br />
menestykseen vaikuttava tekijä.<br />
Klusterin voi määritellä karkeasti yritysryhmäksi, joka sisältää kaikki klusterin<br />
keskeisten tuotteiden valmista<strong>ja</strong>t, näiden tuotteiden valmistuksessa käytettävien<br />
koneiden valmista<strong>ja</strong>t sekä lähi- <strong>ja</strong> tukialojen yritykset.<br />
Klusterin muodostuminen kestää vähintään muutaman vuosikymmenen. Esimerkiksi<br />
metsävarojen <strong>ja</strong> niitä hyödyntävien yritysten ympärille kehittynyt metsäklusteri on jo<br />
noin 500 vuotta vanha. Klusterin kehittymisa<strong>ja</strong>n tarkastelussa ei kuitenkaan tule<br />
kiinnittää huomiota pelkästään yritysten tai nykymuotoisen teollisuudenalan ikään.<br />
Teleklusterin iäksi arvioidaan noin sataa vuotta, vaikka päätuotteiden (matkapuhelimet,<br />
puhelinkeskukset <strong>ja</strong> -verkot) perusteella sitä voisi kuvitella huomattavasti nuoremmaksi.<br />
0HWVlNOXVWHUL<br />
Suomen metsäklusteri on klustereista vanhin <strong>ja</strong> suurin. Sen syntyyn ovat vaikuttaneet<br />
maan luonnolliset raaka-ainevarat, joiden ympärille on kehittynyt aluksi tervan,<br />
myöhemmin sahatavaran, puulevyjen <strong>ja</strong> paperin valmistusta. Klusteri on houkutellut<br />
ympärilleen konepa<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> kemianteollisuutta sekä palvelu<strong>ja</strong>, tutkimusta <strong>ja</strong> tuotekehitystä.<br />
Metsäklusterin avaintuotteita ovat sellu, paperi, kartonki, sahatavara, vaneri <strong>ja</strong> muut<br />
levyt sekä puusepänteollisuuden tuotteet.<br />
Klusterin käyttämät koneet (paperi- <strong>ja</strong> kartonkikoneet, massanvalmistus- <strong>ja</strong><br />
käsittelykoneet, sahateollisuuden koneet, puulevyjen valmistukseen <strong>ja</strong> puun<br />
kuivaukseen käytettävät koneet ym.) valmistetaan suurimmaksi osaksi Suomessa. Lähi<strong>ja</strong><br />
tukialoilla valmistetaan etenkin kemiallisen metsäteollisuuden käyttämiä kemikaale<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> pigmenttejä sekä viiro<strong>ja</strong>, huopia <strong>ja</strong> hylsyjä, metsäkoneita, automaatiojärjestelmiä sekä<br />
sellun <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostus- <strong>ja</strong> sivutuotteita. Muita metsä-teollisuuden kannalta tärkeitä alo<strong>ja</strong><br />
ovat sähköntuotanto, projektien suunnittelu <strong>ja</strong> toteutus, metsänhoito, logistiikka <strong>ja</strong><br />
markkinointi.<br />
Metsäklusterin pääasiakkaita ovat painotalot, pakkausteollisuus, paperitukkurit <strong>ja</strong><br />
rakennusteollisuus.<br />
Seuraavaan kuvaan (Kuva 22) on laskettu työvälinealan kannalta merkityksellisen laite-,<br />
kone- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo metsäklusterissa. Asteikko on milj. markoissa.<br />
32
16 000<br />
Tuotannon arvo (milj. mk)<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
1791<br />
289<br />
591<br />
5753<br />
Paperi- <strong>ja</strong><br />
massanvalmistuskoneiden<br />
osat<br />
Metsänhoidossa käytettävät<br />
koneet<br />
Mekaanisen<br />
puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden<br />
koneet<br />
Paperikoneet, paperin<br />
jälkikäsittelykoneet <strong>ja</strong><br />
leikkuukoneet<br />
Massanvalmistuskoneet<br />
2 000<br />
0 000<br />
1990 1992 1994 1995 1996<br />
Vuosi<br />
2637<br />
181<br />
Puun tai paperin<br />
kuivauslaitteet<br />
Lähde: Tilastokeskus 1992, 1994, 1996, 1997, 1998<br />
.XYD<br />
Metsäklusterin kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotanto, milj. mk vuosina 1990-1996<br />
Metsäklusterin koneiden, laitteiden <strong>ja</strong> tarvikkeiden tuotannon arvosta suurin osa (90 %)<br />
muodostuu paperin <strong>ja</strong> selluloosan tuotannossa käytettävistä koneista <strong>ja</strong> niiden osista.<br />
Loput ovat metsänhoidossa käytettäviä koneita, puun tai paperin kuivauslaitteita <strong>ja</strong><br />
mekaanisen puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden käyttämiä koneita. Koneita, laitteita <strong>ja</strong> tarvikkeita<br />
tuotettiin vuonna 1996 yhteensä 11,3 mrd mk arvosta.<br />
3HUXVPHWDOOLNOXVWHUL<br />
Vaikka Suomen perusmetalliklusterin kehittyminen on alkanut jo 400 vuotta sitten, se<br />
on nykymuodossaan varsin nuori. Suomessa ei ole rikkaita malmivaro<strong>ja</strong>, joiden<br />
ympärille klusteri olisi voinut muotoutua metsäklusterin tapaan. Maassa on kuitenkin<br />
ollut omaa <strong>ja</strong> etenkin Ruotsista tuotua rautamalmia <strong>ja</strong>lostavaa teollisuutta 1500-luvulta<br />
lähtien. Rautamalme<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostava teollisuus hiipui ensimmäiseen maailmansotaan<br />
mennessä. Nykyisin toiminnassa oleva terästeollisuus on syntynyt 1960-luvulla.<br />
1900-luvun alkupuolella Outokummusta löytyi rikas kuparikaivos, jonka ympärille on<br />
muodostunut vähitellen korkeatasoista <strong>ja</strong>lostavaa teollisuutta. Suomessa on myös muita<br />
ei-rautametallikaivoksia (nikkeli, sinkki, kromi <strong>ja</strong> kulta), joista yksikään ei ole erityisen<br />
rikas. Heikoilla malmivaroilla on ollut perusmetalliklusterin kehittymistä a<strong>ja</strong>tellen<br />
myönteinen vaikutus, koska teollisuus on ollut pakotettu kehittämään tehokkaita<br />
louhinta- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostusmenetelmiä.<br />
Perusmetalliklusterin avaintuotteita ovat teräksestä (tangot, levyt, putket, pro<strong>fi</strong>ilit <strong>ja</strong><br />
langat sekä betoniteräkset), <strong>ja</strong>loteräksestä (levyt, nauhat <strong>ja</strong> putket), kuparista (putket <strong>ja</strong><br />
nauhat sekä vedetyt <strong>ja</strong> valssatut tuotteet), alumiinista (kaapelit, pro<strong>fi</strong>ilit <strong>ja</strong> valut),<br />
sinkistä, nikkelistä <strong>ja</strong> ferrokromista valmistetut tuotteet.<br />
33
Klusterin käyttämistä koneista valmistetaan Suomessa kaivostekniikan,<br />
rikastustekniikan, metallurgian <strong>ja</strong> automaatiojärjestelmien koneita <strong>ja</strong> laitteita<br />
(kuljettimet, kaivinkoneet, puskutraktorit, louhinta- <strong>ja</strong> porauskoneet, konvertterit,<br />
valukoneet ym.) sekä erilaisia prosessilaitteita <strong>ja</strong> instrumentte<strong>ja</strong>. Lähi- <strong>ja</strong> tukialojen<br />
yrityksiä ovat kemikaalien valmistukseen, metallien pintakäsittelyyn,<br />
metalliteollisuuden jätteiden <strong>ja</strong> romumetallin käsittelyyn, työstökoneiden (pääosin<br />
levytyökoneita) tai hitsaus- <strong>ja</strong> juottolaitteiden valmistukseen keskittyneet yritykset sekä<br />
kuljetus- <strong>ja</strong> logistiikka-alan yritykset.<br />
Perusmetalliklusterin pääasiakkaat ovat teräsrakentamisessa, laivanrakennuksessa tai<br />
muualla meriteknisen rakentamisen alalla, kuljetusvälineteollisuudessa sekä sähkö-,<br />
elektroniikka-, metallituote- <strong>ja</strong> koneteollisuudessa.<br />
Seuraavaan kuvaan (Kuva 23) on laskettu työvälinealan kannalta merkityksellisen konelaite-<br />
<strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo perusmetalliklusterissa. Asteikko on milj. markoissa.<br />
16 000<br />
14 000<br />
Tuotannon arvo (milj. mk)<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
7<br />
412<br />
2709<br />
Kaivosteollisuuden koneet<br />
1281<br />
2215<br />
Lämpökäsittely- <strong>ja</strong><br />
sulatusuunit<br />
Kojeet <strong>ja</strong> laitteet<br />
Hissit <strong>ja</strong> kuljettimet<br />
Metalliteollisuuden koneet<br />
0 000<br />
1990 1992 1994 1995 1996<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1992, 1994, 1996, 1997, 1998<br />
.XYD<br />
Perusmetalliklusterin kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotanto, milj. mk vuosina 1990-1996<br />
Suurimmat työvälinealan kannalta merkitykselliset perusmetalliklusterin tuoteryhmät<br />
ovat hissit <strong>ja</strong> kuljettimet (40 %) sekä kaivosteollisuuden koneet (35 % koneista,<br />
laitteista <strong>ja</strong> tarvikkeista). Metalliteollisuuden koneita valmistetaan myös melko runsaasti<br />
(20 %). Koneita, laitteita <strong>ja</strong> tarvikkeita valmistettiin yhteensä 6,6 mrd mk arvosta<br />
vuonna 1996.<br />
(QHUJLDNOXVWHUL<br />
Suomen energiaklusteri on kehittynyt tyydyttämään energiaintensiivisen metsä- <strong>ja</strong><br />
perusmetalliteollisuuden tarpeita. Maan ilmastolliset olosuhteet ovat myös<br />
34
myötävaikuttaneet siten, että klusteri on nykypäivänä eräs kansainvälisesti<br />
kilpailukykyisimmistä.<br />
Energiaklusterin avaintuotteita ovat energian itsensä lisäksi energian tuotantolaitteet <strong>ja</strong><br />
voimalat, energian siirron laitteet <strong>ja</strong> järjestelmät sekä energian käytön laitteet. Energian<br />
tuotantolaitteista valmistetaan kattiloita (voimalaitoskattilat, soodakattilat <strong>ja</strong><br />
oheislaitteet), dieselmoottoreita (voimaloihin <strong>ja</strong> laivoihin), generaattoreita, polttimia <strong>ja</strong><br />
syöttölaitteita, pienvesivoimalaitoksia sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettäviä<br />
laitteita. Energian siirron laitteista valmistetaan kaapeleita <strong>ja</strong> johto<strong>ja</strong>, kaukolämpöputkia,<br />
kaasuputkia, sähkön kytkentä- <strong>ja</strong> eristyslaitteita, kondensaattoreita, neste-, kaasu- <strong>ja</strong><br />
sähkömittareita, sähkötarvikkeita, pattereita <strong>ja</strong> akku<strong>ja</strong> sekä sähköpylväitä. Energian<br />
käytön laitteista valmistetaan muuntajia, muuttajia <strong>ja</strong> tasasuuntaajia, sähkömoottoreita<br />
sekä uune<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kuumennuslaitteita.<br />
Energiaklusterin käyttämistä koneista valmistetaan erilaisten kattiloiden hitsaamisessa<br />
käytettäviä laitteita, sähköteknisiä <strong>ja</strong> elektronisia laitteita, teollisuusautomaatiolaitteita<br />
<strong>ja</strong> kaapelikoneita. Lähi- <strong>ja</strong> tukialoilla valmistetaan prosessi- <strong>ja</strong> voimalaitosautomaation,<br />
ympäristötekniikan <strong>ja</strong> ongelmajätteiden energiakäytön laitteita, kuljettimia <strong>ja</strong><br />
siirtolaitteita sekä energia-alan ohjelmisto<strong>ja</strong>. Muita lähi- <strong>ja</strong> tukialo<strong>ja</strong> ovat rakentaminen<br />
(maa- <strong>ja</strong> vesirakentaminen mukaan luettuna), sähköurakointi, sähköistystyöt,<br />
voimalaitossuunnittelu, energia-alan konsultointi <strong>ja</strong> huoltopalvelut.<br />
Energiaklusterin pääasiakkaita ovat metsä-, metalli- <strong>ja</strong> kemianteollisuus, sähköyhtiöt,<br />
kuntien kaukolämpö- <strong>ja</strong> sähköntuotanto-organisaatiot sekä verkonrakenta<strong>ja</strong>t.<br />
Seuraavaan kuvaan (Kuva 24) on laskettu energiaklusterin työvälinealan kannalta<br />
merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo milj. markoissa.<br />
Piirilevyt<br />
Tuotannon arvo (milj. mk)<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
1258<br />
1937<br />
2057<br />
1429<br />
386<br />
7779<br />
Sähkömoottorit<br />
Sähkökaapelit, eristimet<br />
Turbiinit, kattiloiden<br />
apulaitteet, dieselmoottorit,<br />
muut voimakoneet <strong>ja</strong><br />
moottorit<br />
Teollisuusuunit,<br />
tulipesänpolttimet,<br />
kaasugeneraattorit <strong>ja</strong><br />
tislauslaitteet<br />
0 000<br />
1990 1992 1994 1995 1996<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1992, 1994, 1996, 1997, 1998<br />
Paristot, akut, sähkölamput,<br />
kondensaattorit, induktorit,<br />
muuttimet <strong>ja</strong> muunta<strong>ja</strong>t,<br />
sähkövastukset, mittarit,<br />
kytkimet <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kokaapit<br />
.XYD<br />
Energiaklusterin kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotanto, milj. mk vuosina 1990-1996<br />
35
Energiaklusteri tuotti työvälinealan kannalta merkityksellisiä koneita, laitteita <strong>ja</strong><br />
tarvikkeita yhteensä 14,8 mrd mk arvosta vuonna 1996. Markkamääräisesti suurimman<br />
ryhmän muodostavat erilaiset pienikokoiset tuotteet, kuten paristot, akut, sähkölamput<br />
ym. Näiden tuotteiden valmistuksen arvo oli 50 % lasketusta 14,8 mrd mk<br />
kokonaismäärästä. Muita suuria tuoteryhmiä ovat sähkökaapelit <strong>ja</strong> eristimet (15 %) sekä<br />
sähkömoottorit (15 % kokonaismäärästä).<br />
7HOHNOXVWHUL<br />
Suomen teleyritykset ovat alkuajoistaan saakka saaneet toimia vapaalla kilpailukentällä.<br />
Maassa on ollut runsaasti pieniä yksityisiä puhelinyhtiöitä, joilla on ollut mahdollisuus<br />
kehittää tekniikkaansa kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi <strong>ja</strong> tehokkaimmaksi<br />
katsomaansa suuntaan. Tilanne on useimpiin maihin verrattuna ainutlaatuinen.<br />
Suomalainen teletekniikka onkin maailmanlaajuisesti huipputasoa.<br />
Teleklusterin avaintuotteita ovat matkapuhelinverkot (matkapuhelinkeskukset,<br />
tukiasemat <strong>ja</strong> antennit), kiinteät verkot (puhelinkeskukset, kanavointi- <strong>ja</strong> johtolaitteet,<br />
verkonhallintajärjestelmät, datasiirtolaitteet, kaapeli-TV –järjestelmät <strong>ja</strong> kaapelit),<br />
matkapuhelimet, videoneuvottelulaitteet <strong>ja</strong> erilaiset palvelutuotteet. Palvelutuotteita ovat<br />
esimerkiksi puhelinverkon operointi, konsultointi <strong>ja</strong> <strong>koulutus</strong>, transit-liikenne, verkon<br />
suunnittelu <strong>ja</strong> rakentaminen sekä erilaiset lisäarvopalvelut (tietopalvelut, viihdepalvelut,<br />
tilausjärjestelmät <strong>ja</strong> muut vastaavat yksityisille kuluttajille tai yrityksille suunnatut<br />
palvelut).<br />
Teleklusterin käyttämistä koneista valmistetaan Suomessa kaapelikoneita, kuljettimia,<br />
työasemia, työkaluohjelmisto<strong>ja</strong>, ladontakoneita, EMC-laitteisto<strong>ja</strong>, mitta- <strong>ja</strong><br />
testauslaitteisto<strong>ja</strong> sekä tuotantoautomaatiolaitteisto<strong>ja</strong>. Lähi- <strong>ja</strong> tukialoilla valmistetaan<br />
tietoteknisiä tuotteita (ohjelmistot, tietojärjestelmät, työasemat, verkkokortit <strong>ja</strong><br />
lähiverkot), kulutuselektroniikkaa <strong>ja</strong> muovituotteita. Muita lähi- <strong>ja</strong> tukialojen yrityksiä<br />
ovat rakentaminen, media-ala, sovellustoimialat (pankki <strong>ja</strong> vakuutus, terveydenhuolto,<br />
opetustoimi, kauppa, liikenne <strong>ja</strong> logistiikka), energiahuolto, <strong>koulutus</strong> <strong>ja</strong> tutkimus,<br />
piirilayout-suunnittelu, piirikorttiladonta <strong>ja</strong> teollinen muotoilu.<br />
Teleklusterin pääasiakkaita ovat tele, puhelinyhtiöt, verkko-operaattorit, erilaiset<br />
yritykset <strong>ja</strong> yksityiset kulutta<strong>ja</strong>t.<br />
Seuraavaan kuvaan (Kuva 25) on laskettu teleklusterin työvälinealan kannalta<br />
merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo milj. markoissa.<br />
36
Tuotannon arvo (milj. mk)<br />
35 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
87<br />
561<br />
895<br />
4464<br />
Merkinanto- <strong>ja</strong><br />
oh<strong>ja</strong>uslaitteet, tutkat<br />
4960<br />
Televisiot <strong>ja</strong> näyttöpäätteet<br />
Johtimet <strong>ja</strong> kaapelit<br />
Puhelinkeskukset,<br />
lähettimet <strong>ja</strong> linkit<br />
Tietokoneet<br />
23363<br />
Puhelimet <strong>ja</strong> niiden osat<br />
5 000<br />
0 000<br />
1990 1992 1994 1995 1996<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1992, 1994, 1996, 1997, 1998<br />
.XYD<br />
Teleklusterin kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotanto, milj. mk vuosina 1990-1996<br />
Ylivoimaisesti suurin osa teleklusterin koneista, laitteista <strong>ja</strong> tarvikkeista on puhelimia <strong>ja</strong><br />
niiden osia (70 % yhteenlasketusta arvosta). Tietokoneita (15 %) <strong>ja</strong> puhelinkeskuksia<br />
(15 %) valmistetaan myös melko runsaasti. Työvälinealan kannalta merkityksellisten<br />
koneiden, laitteiden <strong>ja</strong> tarvikkeiden tuotannon yhteenlaskettu arvo vuonna 1996 oli 34,3<br />
mrd mk.<br />
+\YLQYRLQWLNOXVWHUL<br />
Hyvinvointiklusterin kehittymiseen on vaikuttanut positiivisesti Pohjoismainen<br />
hyvinvointivaltiomalli, jota Suomessa on viety voimallisesti eteenpäin 1960-luvulta<br />
lähtien. Suomi on otettu myös WHO:n yhdeksi terveydenhuollon järjestämisen<br />
mallimaaksi. Klusterin odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, koska nk. suuret<br />
ikäluokat tulevat eläkeikään kohta vuosituhannen vaihteen jälkeen.<br />
Hyvinvointiklusterin avaintuotteita ovat terveydenhuollon ohjelmistot, lääkkeet <strong>ja</strong><br />
farmakologiset tuotteet, luontaislääkkeet, vanhusten <strong>ja</strong> vammaisten apuvälineet,<br />
silmälasit <strong>ja</strong> kuulolaitteet, ergonomiset työvälineet, kuntoiluvälineet <strong>ja</strong> tekstiilit, dieetti<strong>ja</strong><br />
terveysruoat sekä erilaiset terveydenhuollon tekniikkaan liittyvät tuotteet, kuten<br />
laboratoriolaitteet, -järjestelmät <strong>ja</strong> testit, potilasvalvonta- <strong>ja</strong> mittalaitteet,<br />
kuvantamislaitteet, implantit <strong>ja</strong> hammashoitolaitteet.<br />
Klusterin käyttämiä koneita ei valmisteta Suomessa. Se käyttää normaale<strong>ja</strong> kone- <strong>ja</strong><br />
laiteteollisuuden, elektroniikkateollisuuden <strong>ja</strong> muita vastaavia koneita. Lähi- <strong>ja</strong><br />
tukialoilla valmistetaan erikoisvarustettu<strong>ja</strong> ajoneuvo<strong>ja</strong> (ambulanssit, kotipalveluautot,<br />
invataksit <strong>ja</strong> vammaisvarustetut autot) sekä teleteknologian <strong>ja</strong> tietotekniikan<br />
sovellutuksia. Muita lähi- <strong>ja</strong> tukialojen yrityksiä ovat tutkimuspalvelut, lääkkeiden <strong>ja</strong><br />
laitteiden testaus, patentoimispalvelut, suunnittelupalvelut, kuntoilu- <strong>ja</strong> terveyslehdet<br />
sekä yleisesti Suomen kemianteollisuus, paperiteollisuus <strong>ja</strong> rakennusala.<br />
37
Hyvinvointiklusterin pääasiakkaita ovat sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat,<br />
laboratoriot, hammashoitolat, hoivalaitokset, kuntoutuskeskukset, kuntoili<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />
urheili<strong>ja</strong>t, kuntosalit sekä lääketieteen opetus- <strong>ja</strong> tutkimuslaitokset.<br />
Seuraavaan kuvaan (Kuva 26) on laskettu hyvinvointiklusterin työvälinealan kannalta<br />
merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo milj. markoissa.<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
Tuotannon arvo (milj. mk)<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
56<br />
666<br />
1792<br />
Nivel- ym. proteesit<br />
Urheilu- <strong>ja</strong> kalastusvälineet,<br />
urheilu<strong>ja</strong>lkineet<br />
Kojeet <strong>ja</strong> laitteet<br />
0 000<br />
1990 1992 1994 1995 1996<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1992, 1994, 1996, 1997, 1998<br />
.XYD<br />
Hyvinvointiklusterin kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotanto, milj. mk vuosina 1990-1996<br />
Hyvinvointiklusterissa tuotetaan työvälinealan kannalta merkityksellisiä tuotteita vain<br />
vähän muihin klustereihin verrattuna. Hyvinvointiklusteri on koko tuotannollaankin<br />
mitattuna pieni. Vuonna 1996 koneiden, laitteiden <strong>ja</strong> tarvikkeiden valmistuksen<br />
yhteenlaskettu arvo oli 2,5 mrd mk. Valmistuksesta suurin osa on erilaisia, pääosin<br />
sairaalakäyttöön tarkoitettu<strong>ja</strong> kojeita <strong>ja</strong> laitteita (70 % yhteenlasketusta arvosta).<br />
5DNHQQXVNOXVWHUL<br />
Rakennusklusterin muotoutumiseen on vaikuttanut eniten sotien jälkeinen<br />
asutuspolitiikka. Jälleenrakennusvaiheessa tuettiin menetetyiltä alueilta tulleiden<br />
siirtolaisten asuttamista pientiloille. 1960-70 -luvuilla koettiin voimakas maaltapako <strong>ja</strong><br />
kiivas lähiörakennuskausi. Lähiörakennuskausi synnytti suuren rakennusteollisuuden,<br />
joka harjoitti myöhemmin rakennusten vientikauppaa lähinnä projektiviennin<br />
muodossa. Rakennusalalla on ollut myöhemmin ylikapasiteettia <strong>ja</strong> ala on kärsinyt myös<br />
tehottomuusongelmista. Rakennusklusteri on kuitenkin muutakin kuin<br />
rakennustuotantoa.<br />
Rakennusklusterin avaintuotteita ovat talotekniikkatuotteet, runko- <strong>ja</strong> vaippatuotteet<br />
sekä projektivienti. Talotekniikkatuotteista Suomen rakennusklusteri valmistaa viemäri<strong>ja</strong><br />
kaukolämpöputkia, kylpyhuonekeramiikkaa <strong>ja</strong> hano<strong>ja</strong> sekä vesi-, viemäri-,<br />
ilmastointi- <strong>ja</strong> energiajärjestelmiä. Runko- <strong>ja</strong> vaippatuotteista valmistetaan<br />
betonielementtitekniikan tuotteita, julkisivuelementtejä, teräslevyjä, kylpyhuone-<br />
38
kasette<strong>ja</strong>, aitajärjestelmiä, halle<strong>ja</strong>, ikkunoita <strong>ja</strong> ovia, parkette<strong>ja</strong>, vaneria <strong>ja</strong> muita levyjä,<br />
liimarakenteita, takko<strong>ja</strong>, uune<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> rakennuskiviä, katukiviä <strong>ja</strong> laatto<strong>ja</strong>, lämpöeristeitä,<br />
hissejä <strong>ja</strong> liukuportaita, lukitus- <strong>ja</strong> turvajärjestelmiä, hirsi- <strong>ja</strong> puutalo<strong>ja</strong> sekä<br />
vedenkäsittelylaitteita. Projektivientiä ovat erilaisten tuotantolaitosten,<br />
infrastruktuurirakennelmien <strong>ja</strong> rakennusryhmien kokonaistoimitukset.<br />
Rakennusklusterin käyttämistä koneista valmistetaan Suomessa ontelolaattakoneita,<br />
betonielementtien valmistuslinjo<strong>ja</strong>, muottijärjestelmiä, puulevyjen tuotantokoneita,<br />
poraus-, louhinta- <strong>ja</strong> murskauskoneita, nosto- <strong>ja</strong> siirtolaitteita sekä hitsauslaitteita <strong>ja</strong><br />
-robotte<strong>ja</strong>. Lähi- <strong>ja</strong> tukialoilla valmistetaan ohjelmisto<strong>ja</strong> sekä energia- <strong>ja</strong><br />
ympäristöteknisiä tuotteita. Muita lähialojen yrityksiä ovat kuljetus-, rahoitus-,<br />
rakennustarvike-, suunnittelu- <strong>ja</strong> kiinteistöhallintayritykset. Eri teollisuudenalat<br />
hyötyvät myös ulkomaisen projektikaupan mahdollistamasta kone- <strong>ja</strong> laiteviennistä.<br />
Rakennusklusterin asiakaskunta muodostuu yksityisistä ihmisistä, liike- <strong>ja</strong><br />
palvelualojen, liikenne- <strong>ja</strong> kuljetusalojen sekä eri teollisuudenalojen yrityksistä,<br />
energiaraaka-aineiden <strong>ja</strong> energian tuottajista, kunnista <strong>ja</strong> valtiosta.<br />
Seuraavaan kuvaan (Kuva 27) on laskettu rakennusklusterin työvälinealan kannalta<br />
merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo milj. markoissa.<br />
16 000<br />
14 000<br />
Kodinkoneet, myös<br />
suurtalouskäyttöön<br />
tarkoitetut<br />
Hanat <strong>ja</strong> venttiilit<br />
Tuotannon arvo (milj. mk)<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0 000<br />
1990 1992 1994 1995 1996<br />
Vuosi<br />
1239<br />
1263<br />
6<br />
2103<br />
733<br />
2931<br />
1167<br />
Muut koneet <strong>ja</strong> laitteet<br />
Maansiirtokoneet<br />
Helat, lukot, saranat,<br />
metalliset saniteettikalusteet,<br />
tiskipöytälevyt, ym.<br />
Rakennusten varustuksiin<br />
kuuluvat koneet <strong>ja</strong> laitteet<br />
Muovituotteet<br />
Lähde: Tilastokeskus 1992, 1994, 1996, 1997, 1998<br />
.XYD<br />
Rakennusklusterin kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotanto, milj. mk vuosina 1990-1996<br />
Rakennusklusteri tuotti työvälinealan kannalta merkityksellisiä tuotteita yhteensä 9,4<br />
mrd mk arvosta vuonna 1996. Suurimman tuoteryhmän muodostavat erilaiset<br />
rakennusten varustuksiin kuuluvat koneet <strong>ja</strong> laitteet, kuten ilmastointilaitteet, hissit,<br />
liukuportaat <strong>ja</strong> lämmityslaitteet. Niiden valmistus muodosti vuonna 1996 30 %<br />
koneiden, laitteiden <strong>ja</strong> tarvikkeiden tuotannon kokonaisarvosta. Muita suuria ryhmiä<br />
ovat maansiirtokoneet (20 %), kodinkoneet (15 %), hanat <strong>ja</strong> venttiilit (15 %) sekä<br />
muovituotteet (10 % kokonaisarvosta).<br />
39
.XOMHWXVNOXVWHUL<br />
Kuljetusklusteri on muotoutunut kolmen suuren teollisuudenalan, metsäteollisuuden,<br />
perusmetalli- <strong>ja</strong> muun raskaan metalliteollisuuden sekä kemianteollisuuden, ympärille.<br />
Logistiikka on näiden alojen yrityksille ratkaisevan tärkeä kilpailutekijä.<br />
Kuljetusklusteriin kuuluu kolme ryhmää: kuljetusvälineteollisuus, Itämeren<br />
autolauttaliikenne <strong>ja</strong> transitoliikenne. Kuljetusvälineteollisuus valmistaa esimerkiksi<br />
puun <strong>ja</strong> paperin siirroissa <strong>ja</strong> kuljetuksissa tarvittavia laitteita (metsätraktorit, puutavaraautot,<br />
hydrauliset kuorma-autojen päällisrakenteet, raakapuun <strong>ja</strong> hakkeen kuljetuksiin<br />
suunnitellut laitteet, paperirullanosturit), muussa teollisuudessa <strong>ja</strong> kuljetusketjuissa<br />
käytettäviä nostimia, siirtimiä <strong>ja</strong> kuljettimia (vihivaunut, trukit, erilaiset<br />
kuljetinjärjestelmät <strong>ja</strong> automaatiolaitteet), autojen varustamisessa käytettäviä logistisia<br />
laitteita sekä matkusta<strong>ja</strong>laivo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> laivojen lastauslaitteita (konttilukit, terminaalinosturit,<br />
RoRo-laitteistot, kylmäkuljetusalusten lastitilat). Itämeren autolauttaliikenne on hyvin<br />
laa<strong>ja</strong>sti erilaisia palvelualo<strong>ja</strong> työllistävää.<br />
Lähi- <strong>ja</strong> tukialoilla valmistetaan sotilasajoneuvo<strong>ja</strong>, moottoreita, akselisto<strong>ja</strong>,<br />
hydrauliikkaa, renkaita <strong>ja</strong> hyttejä.<br />
Kuljetusklusterin kone- laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon laskemiseksi ei ollut käytössä<br />
tarvittavia tilastoluku<strong>ja</strong>.<br />
(OLQWDUYLNHNOXVWHUL<br />
Elintarvikeklusterilla ei ole samanlaista historiallista taustaa kuin useimmilla muilla<br />
edellä kuvatuista klustereista. Suomen elintarviketuotantoa kehitettiin vuosisadan alussa<br />
maitotaloustuotteita <strong>ja</strong> ulkomaankauppaa suosivaan suuntaan. Ensimmäisen<br />
maailmansodan jälkeinen elintarvikepula pakotti aloittamaan vil<strong>ja</strong>ntuotannon uudelleen.<br />
Samalla asetettiin tiukka ra<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong> tullien <strong>ja</strong> muiden maksujen muodossa. Ra<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>n<br />
purkaminen on tapahtunut asteittain vasta viime vuosikymmenten aikana.<br />
Elintarviketeollisuutemme on kuitenkin pitkään <strong>ja</strong>tkuneesta ra<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>sta johtuen varsin<br />
tehotonta.<br />
Elintarvikeklusteri tuottaa elintarvikkeiden ohella meijeriteollisuuden koneita <strong>ja</strong><br />
laitteita, säiliöitä <strong>ja</strong> putkisto<strong>ja</strong> sekä kylmäkuljetusketjuun kuuluvia laitteita. Työvälineitä<br />
tarvitaan konetuotannon lisäksi elintarvikepakkausten valmistamiseen.<br />
Elintarvikeklusterin kone- laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvon laskemiseksi ei myöskään<br />
ollut käytössä tarvittavia tilastoluku<strong>ja</strong>.<br />
.OXVWHUHLGHQYLHQQLQDUYR<br />
Klustereiden kansantaloudellista merkitystä tarkastellaan vuoden 1995 vientikaupan<br />
arvon perusteella (Kuva 28). Kuvassa viennin arvo on esitetty Yhdysvaltain dollareissa<br />
klustereittain. Kuljetusklusterin tieto<strong>ja</strong> ei ollut käytettävissä.<br />
40
20<br />
15,6<br />
Viennin arvo (mrd dollaria)<br />
15<br />
10<br />
5<br />
4,3<br />
2,2<br />
3,4<br />
0,7<br />
6,2<br />
0,9<br />
0<br />
Metsä Perusmetalli Energia Tele Hyvinvointi Rakennus Elintarvike<br />
Lähde: Mäkinen 1998<br />
Klusteri<br />
.XYD<br />
Viennin arvo klustereittain vuonna 1995 (mrd dollaria)<br />
Metsäklusteri on vuonna 1995 ollut viennin arvolla mitattuna ollut ylivoimaisesti suurin<br />
vartailtavana olleista klustereista. Rakennusklusterin viennin arvosta on noin puolet<br />
rakennus- <strong>ja</strong> metsäklusterin yhteisiä tuotteita (sahatavaraa <strong>ja</strong> rakennuslevyjä) <strong>ja</strong> noin<br />
viidennes rakennus- <strong>ja</strong> perusmetalliklusterin yhteisiä tuotteita. Pelkästään<br />
rakennusklusterin tuotteita on viennin arvosta noin neljännes. Metsäklusterin jälkeen<br />
suurimmat viejät ovat siis perusmetalli- <strong>ja</strong> telekommunikaatioklusteri. Rakennusviennin<br />
arvo on suunnilleen samalla tasolla energiaklusterin viennin arvon kanssa.<br />
Lopuksi tehdään klusterittainen vertailu Suomen viennin arvon <strong>ja</strong> OECD-maiden<br />
vientimarkkinoiden arvon välillä (Kuva 29).<br />
41
Viennin arvo (mrd dollaria)<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
272<br />
258<br />
202<br />
219<br />
144<br />
113<br />
87<br />
15,6 4,3 2,2 3,4 0,7 6,2 0,9<br />
Metsä Perusmetalli Energia Tele Hyvinvointi Rakennus Elintarvike<br />
Klusteri<br />
Suomi<br />
OECD<br />
Lähde: Mäkinen 1998<br />
.XYD<br />
OECD-vientimarkkinoiden arvo Suomen viennin arvoon verrattuna klustereittain<br />
vuonna 1995 (mrd dollaria)<br />
Suomella ei ole minkään klusterin alueella merkittävää OECD-vientimarkkinaosuutta.<br />
Mäkinen (1998) on laskenut selvityksessään nk. RSCA-indeksiluku<strong>ja</strong> 1 , joiden<br />
perusteella Suomi on kuitenkin osoittautunut metsä-, perusmetalli-, energia-, rakennus<strong>ja</strong><br />
teleklusterin tuotteiden vientiin erikoistuneeksi. Muissa klustereissa erikoistumisen<br />
aste on OECD-maiden keskitasoa pienempi.<br />
'HOILKDDVWDWWHOXW<br />
Ennakointitutkimus on suoritettu del<strong>fi</strong>muotoisena haastattelututkimuksena. Kaikki<br />
ensimmäisen kierroksen haastattelut on tehty henkilökohtaisesti. Toisella kierroksella<br />
on käytetty vaihtelevasti puhelinta, faksia <strong>ja</strong> lomakkeiden postitusta. Kolmannella<br />
kierroksella on tarkistettu vielä puhelimitse niiden vastaajien arvioita, joiden vastaukset<br />
ovat olleet vastaushaarukoiden ylä- tai alarajoilla.<br />
1 RCA-indeksi lasketaan <strong>ja</strong>kamalla tarkasteltavan tavararyhmän viennin osuus maan kokonaisviennistä<br />
OECD-maiden vastaavan tavararyhmän viennin osuudella OECD kokonaisviennistä. Esimerkiksi: jos<br />
Suomen metsäklusterin vienti on 15,6 mrd. dollaria, Suomen viennin kokonaisarvo 156 mrd. dollaria,<br />
OECD-maiden metsäklusterin viennin arvo 202 mrd. dollaria <strong>ja</strong> OECD-maiden viennin arvo<br />
kokonaisuudessaan 4040 mrd. dollaria, saadaan RCA indeksiksi (15,6/156)/(202/4040) = 2. RSCAindeksi<br />
on välille (–1,1) skaalattu RCA-indeksi. Sitä käytetään parantamaan vertailukelpoisuutta, jos<br />
tarkasteltavana on useita maita. RSCA-indeksin luku 0 vastaa maiden keskiarvoa.<br />
42
Työvälineet on <strong>ja</strong>ettu tutkimusta varten viiteen ryhmään:<br />
1. Lastuavat työkalut <strong>ja</strong> terät<br />
Ryhmään kuuluvat erilaisten materiaalien (myös muut kuin metallit) aineen<br />
poistoon tai (aihion) katkaisuun tarkoitetut työvälineet. Näitä työvälineitä ovat<br />
sorvaus-, jyrsintä-, avennus-, avarrus-, poraus <strong>ja</strong> kierteitystyökalut,<br />
hienotyöstöön käytettävät työvälineet, sahanterät, kovametalliset teräpalat,<br />
aihioiden katkaisuterät, viilusorvin terät, höylänterät, pelkkahakkureissa, puun<br />
kuorimakoneissa ym. käytettävät metalliset terät <strong>ja</strong> muut puun työstämiseen<br />
käytettävät terät sekä metallilevyn, paperi- tai pahviarkkien ym. leikkaamiseen<br />
käytettävät terät. Suuri osa lastuavista työkaluista <strong>ja</strong> teristä on varastosta<br />
tilattavia standardituotteita.<br />
Leikkaamiseen käytettävillä terillä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi<br />
pyörö- <strong>ja</strong> suuntaisleikkurin teriä sekä muita yksinkertaisia katkaisuun tai rainan<br />
irrottamiseen tarkoitettu<strong>ja</strong> teriä. Loput levyjen leikkaamiseen <strong>ja</strong> muotoiluun<br />
tarkoitetut terät käsitellään meistotyökalujen yhteydessä.<br />
Sorvin terän varsi sekä jyrsintään, avartamiseen tai muihin työstömenetelmiin<br />
käytettävät teräpalalla varustetut työvälineet on luokiteltu lastuaviin työkaluihin,<br />
vaikka ne voisivat loogisesti olla myös kiinnittimiä.<br />
2. Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalut<br />
Ryhmään kuuluvat levytyökeskusten työkalut, jono- <strong>ja</strong> täysleikkaimet metallia <strong>ja</strong><br />
muita materiaale<strong>ja</strong> varten, syväveto-, venytysmuovaus- <strong>ja</strong> muut vastaavat<br />
työkalut metallia varten, metallilevyn muovauksessa käytettävät muotit,<br />
taivutustyökalut, särmäyspuristinten työkalut <strong>ja</strong> stanssaustyökalut.<br />
Meistotyökalut ovat suureksi osaksi tiettyä tarkoitusta varten suunniteltu<strong>ja</strong><br />
erikoistyövälineitä. Taivutustyökalut sekä levytyökeskusten <strong>ja</strong><br />
särmäyspuristinten työkalut ovat osin standardituotteita.<br />
Muovilevyn muovauksessa käytettävät muotit eivät kuulu<br />
meistotyökaluryhmään. Ne on luokiteltu muotteihin muove<strong>ja</strong> varten.<br />
3. Muotit muove<strong>ja</strong> varten<br />
Ryhmään kuuluvat eri kokoiset ruiskuvalumuotit, reaktiovalu-, ahtopuristus-,<br />
rotaatiovalu- <strong>ja</strong> puhallusmuotit sekä muovilevyn muovauksessa käytettävät<br />
muotit <strong>ja</strong> kertamuovien laminointimuotit. Lähes kaikki muovimuotit ovat tiettyä<br />
tarkoitusta varten suunniteltu<strong>ja</strong> erikoistyövälineitä.<br />
4. Kiinnittimet<br />
Ryhmään kuuluvat erilaiset työkalun <strong>ja</strong> työkappaleen kiinnittimet. Työkalun<br />
kiinnittimiä ovat lähinnä pyöriville työkaluille käytettävät kiinnitystuurnat <strong>ja</strong><br />
holkit sekä sorvinteränpitimet. Työkappaleen kiinnittimiä ovat rakennussar<strong>ja</strong>- tai<br />
muut standardikiinnittimet, työstökeskusten (erikois)kiinnittimet,<br />
43
erikoiskiinnittimet hitsaukseen <strong>ja</strong> kokoonpanoon sekä robottien,<br />
portaalirobottien ym. tarraimet.<br />
Haastateltavat vastasivat yhtä lukuun ottamatta vain yhtä työvälineryhmää koskeviin<br />
kysymyksiin.<br />
(QVLPPlLQHQKDDVWDWWHOXNLHUURV<br />
Ensimmäisen kierroksen haastattelulomakkeessa on ollut sekä avoimia että<br />
strukturoitu<strong>ja</strong> kysymyksiä. Jokaiselle tutkimuksessa käsitellylle työvälineryhmälle on<br />
laadittu erillinen lomake. Haastattelulomakkeista on otettu esimerkiksi muovimuotte<strong>ja</strong><br />
varten suunniteltu lomake (Liite 2), joka vastaa periaatteeltaan muita käytettyjä.<br />
Haastattelulomake on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa työvälineet on <strong>ja</strong>ettu<br />
alaryhmiin (Taulukko 4). Kunkin alaryhmän kohdalla haastateltavaa on pyydetty<br />
arvioimaan valmistetaanko tarkasteltavia tuotteita Suomessa erittäin vähän, jonkin<br />
verran vai merkittävästi sekä valmistetaanko niitä myös vientiin. Arviointi on pyydetty<br />
suorittamaan Suomen teollisuuden tarpeisiin nähden 2 . Lisäksi haastateltavat ovat<br />
saaneet kuvata kunkin alaryhmän työvälineitä kaikilla mahdollisilla mieleen tulevilla<br />
tavoilla. Erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut, millaisia ongelmia valmistuksessa<br />
esiintyy (muista kuin pelkästään yrityksen sisäisistä ongelmista johtuvia) sekä miten<br />
vienti <strong>ja</strong> tuonti suhtautuvat tuotantoon. Haastateltavat eivät ole tehneet lomakkeelle<br />
rastituksen <strong>ja</strong> joidenkin suppeiden huomautusten, yritysten nimien kir<strong>ja</strong>amisen ym.<br />
lisäksi muita merkintöjä. Haastatteli<strong>ja</strong> on kir<strong>ja</strong>nnut vastaukset omiin muistiinpanoihinsa.<br />
Lomakkeen toisessa osassa haastateltavia on pyydetty arvioimaan Suomen<br />
työvälinevalmistuksen arvoa miljoonissa markoissa. Kokonaissumma tuli lisäksi <strong>ja</strong>kaa<br />
ETLA:n teollisia klustereita koskevan tutkimuksen mukaisiin klustereihin. Jokaisen<br />
klusterin kohdalla haastateltavia on pyydetty kuvailemaan lopputuotteita, joiden<br />
valmistuksessa tarkasteltavan työvälineryhmän työvälineitä käytetään. Haastateltava on<br />
kir<strong>ja</strong>nnut lomakkeelle luvut <strong>ja</strong> haastatteli<strong>ja</strong> omiin muistiinpanoihinsa kuvaukset <strong>ja</strong> muut<br />
selostukset.<br />
Lomakkeen aluksi on esitetty Tilastokeskuksen teollisuustilastoista <strong>ja</strong> Tullihallituksen<br />
ulkomaankauppatilastoista poimittu<strong>ja</strong>, myynnin, tuonnin <strong>ja</strong> viennin markkamääräistä<br />
arvoa kuvaavia luku<strong>ja</strong>. Ulkomaankauppatilastoissa käytetään tuonnin <strong>ja</strong> viennin<br />
tilastoarvoina toimitetuista tavaroista tosiasiallisesti maksettu<strong>ja</strong> hinto<strong>ja</strong> lastaus-,<br />
käsittely-, vakuutus- ym. kuluineen <strong>ja</strong> maksuineen. Suomeen <strong>ja</strong>lostettaviksi tuodut<br />
tavarat tilastoidaan täydestä arvostaan. Kor<strong>ja</strong>ttavaksi tuoduista tavaroista tilastoidaan<br />
ainoastaan kor<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> lähetyskustannusten osuus. Tilastokeskuksen teollisuustilasto<br />
laaditaan yli 5 työntekijän (vuoden 1996 tilasto kuitenkin yli 10 työntekijän)<br />
tuotantolaitoksista kyselytutkimuksella. Tuotannon arvoksi kir<strong>ja</strong>taan kunkin tuotta<strong>ja</strong>n<br />
ilmoittama, vuoden aikana toimitettujen omien valmisteiden myyntiarvo. Toimituksina<br />
huomioidaan sekä ulkopuolisille että saman tuotta<strong>ja</strong>n eri toimipaikoille tehdyt<br />
toimitukset. Toimitukset arvostetaan tuotta<strong>ja</strong>hintaan.<br />
2<br />
Esimerkki: Stanssaustyökalu<strong>ja</strong> tehdään markkamääräisesti vähän. Jos ne kaikki ovat kuitenkin<br />
Suomessa valmistettu<strong>ja</strong>, valmistus arvioidaan merkittäväksi.<br />
44
7DXOXNNR<br />
Tutkimuslomakkeissa käytetyt työvälineiden alaryhmät<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Lastuavat työkalut <strong>ja</strong><br />
terät<br />
Poraustyökalut<br />
Jyrsintätyökalut<br />
Sorvaustyökalut<br />
Kierteitys-työkalut<br />
Avarrustyökalut<br />
Avennustyökalut<br />
Hienotyöstöön<br />
käytettävät työvälineet<br />
Puuntyöstötyökalut<br />
Muut lastuavat<br />
työkalut<br />
Metallintyöstöön<br />
käytettävät teräpalat<br />
Sahanterät<br />
Puun työstämiseen<br />
tarkoitetut terät (muut<br />
kuin sahanterät)<br />
Metallilevyn<br />
leikkaamiseen<br />
tarkoitetut terät<br />
Tanko- tai<br />
pro<strong>fi</strong>iliaihioiden<br />
katkaisuterät<br />
Muut terät<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Puristus- <strong>ja</strong><br />
meistotyökalut<br />
Levytyökeskuksen<br />
työkalut<br />
Leikkaintyökalut<br />
(jono-, täys-,<br />
yhdistelmä- ym<br />
leikkaimet) metallia<br />
varten<br />
Kuin edellä, mutta<br />
muuta materiaalia<br />
varten<br />
Syväveto-,<br />
venytysmuovaus ym.<br />
työkalut<br />
Metallilevyn<br />
muovauksessa<br />
käytettävät muotit<br />
Taivutustyökalut,<br />
särmäyspuristinten<br />
työkalut ym.<br />
Stanssaustyökalut<br />
Muut<br />
Muotit muove<strong>ja</strong> varten<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Mikroruiskuvalumuotit<br />
Lääketieteellisten ym.<br />
tarkkuusosien<br />
valmistamiseen<br />
käytettävät<br />
ruiskuvalumuotit<br />
Muiden pienten osien<br />
valmistamiseen<br />
käytettävät<br />
ruiskuvalumuotit<br />
Kädessä pidettävän<br />
kokoisten tuotteiden<br />
valmistamiseen<br />
käytettävät<br />
ruiskuvalumuotit<br />
Optisten sovellusten<br />
valmistamiseen<br />
käytettävät<br />
ruiskuvalumuotit<br />
Isot ruiskuvalumuotit<br />
Reaktiovalumuotit<br />
Ahtopuristusmuotit<br />
Muovilevyn alipainemuovausmuotit<br />
Rotaatiovalumuotit<br />
Kertamuovien<br />
laminointimuotit<br />
Puhallusmuotit<br />
Muut muovimuotit<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Kiinnittimet<br />
Pyörivien työkalujen<br />
kiinnittimet<br />
Sorvaustyökalujen<br />
kiinnittimet<br />
Muut työkalujen<br />
kiinnittimet<br />
Standardi- tai<br />
rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimet<br />
Erikoiskiinnittimet<br />
jyrsintään, hitsaukseen<br />
tai kokoonpanoon<br />
Muut työkappaleen<br />
kiinnittimet<br />
Robottitarraimet<br />
Muut<br />
Ulkomaankauppatilasto<strong>ja</strong> on ollut käytettävissä aikaväliltä 1988 – 1998,<br />
teollisuustilasto<strong>ja</strong> aikaväliltä 1988 – 1996. Kaikki tilastotiedot on indeksikor<strong>ja</strong>ttu<br />
vuoden 1998 hintatasoon Tilastokeskuksen pitkän aikavälin (1949 = 100)<br />
tuotta<strong>ja</strong>hintaindekseillä. Idekseiksi on valittu SITC 7 (koneet, laitteet <strong>ja</strong><br />
kuljetusvälineet) –tavararyhmän tuotantohinta-, vientihinta- <strong>ja</strong> tuontihintaindeksit.<br />
Tilastojen perusteella laaditut kuvaa<strong>ja</strong>t on esitetty tutkimuksen tuloksia käsittelevässä<br />
kappaleessa.<br />
7RLQHQKDDVWDWWHOXNLHUURV<br />
Toisella kierroksella on käytetty lomaketta, jossa pyydetään tarkentamaan tuotannon<br />
arvoa klustereittain. Lomakkeeseen oli merkitty ensimmäisen kierroksen arvioista<br />
pienin <strong>ja</strong> suurin arvo (Liite 3) <strong>ja</strong> se postitettiin vastaajille yhdessä ensimmäisen<br />
kierroksen vastauksista laaditun yhteenvedon <strong>ja</strong> sen perusteella laskettujen klustereiden<br />
kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotantoa koskevien kuvaajien kanssa. Kuvaa<strong>ja</strong>t on tässä<br />
raportissa esitetty edellisessä alaluvussa (Luku 4.1, s. 31).<br />
Klustereiden kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotantoa koskevien kuvaajien laskennassa käytettiin<br />
Tilastokeskuksen Teollisuus-sar<strong>ja</strong>n tilasto<strong>ja</strong>. Työvälinealan kannalta merkityksellistä<br />
45
tuotantoa ei voitu määritellä ennen toista kierrosta, koska laskennan perustana on ollut<br />
osittain ensimmäisellä kierroksella kerätty, työvälinevalmistusta koskeva tieto.<br />
Osa vastaajista palautti vastaukset lomakkeelle kirjoitettuina. Osaa vastaajista<br />
haastateltiin puhelimitse.<br />
.ROPDVKDDVWDWWHOXNLHUURV<br />
Kolmannella haastattelukierroksella tarkistettiin kohdat, joissa vastaajien mielipiteet<br />
erosivat eniten toisistaan. Joissain tapauksissa oli syytä haastatella kaikki vastaa<strong>ja</strong>t<br />
uudelleen, joissain tapauksissa haastateltiin ainoastaan ylä- tai alara<strong>ja</strong>lle vastanneet.<br />
Edelliseen vaihtoehtoon päädyttiin, kun vastaukset hajosivat tasaisesti koko vastausten<br />
skaalalle <strong>ja</strong> jälkimmäiseen, kun ainoastaan yksi vastauksista poikkesi muiden arvioista.<br />
5HOLDELOLWHHWWLWDUNDVWHOXW<br />
Tutkimuksen luotettavuutta on tutkittu laskemalla Tilastokeskuksen Teollisuus-sar<strong>ja</strong>n<br />
tilastoista kuhunkin työvälineryhmään niiden lopputuotteiden valmistuksen arvo vuonna<br />
1996, joita haastateltavat ovat ilmoittaneet juuri kyseisen ryhmän työvälineillä<br />
valmistettaviksi. Lopputuotteiden valmistuksen arvo on <strong>ja</strong>ettu klustereihin<br />
prosenttiosuuksiksi. Tarkastelutapaa valittaessa on oletettu, ettei klustereiden välillä ole<br />
tapahtunut suuria suhteellisia muutoksia kahden vuoden kuluessa.<br />
Matkapuhelinteollisuus on tosin kasvanut niin voimakkasti, että kasvu on vaikuttanut<br />
koko teleklusteriin. Matkapuhelinten osuutta voi näin ollen pitää aliarvioituna.<br />
Teollisuus-sar<strong>ja</strong>n tilastot ovat osoittautuneet tutkimuksen kuluessa itsessään<br />
epäluotettaviksi. Summattu<strong>ja</strong> tilastolukuryhmiä <strong>ja</strong> prosenttiosuuksia tarkasteltaessa voi<br />
epätarkkuuksien olettaa olevan pieniä.<br />
Reliabiliteettitarkasteluissa on verrattu vastaajien arvioita klustereiden<br />
prosenttiosuuksiin <strong>ja</strong> tutkittu niiden samansuuntaisuutta. Samansuuntaisuudeksi riittää<br />
tässä tutkimuksessa noudatetulla abstraktiotasolla paljon-kohtalaisesti-vähän -asteikko,<br />
jossa yli 50 % on paljon, noin 20 % kohtalaisesti <strong>ja</strong> alle 10 % vähän. Tämän tarkempia<br />
vertailu<strong>ja</strong> ei ole katsottu tarpeellisiksi.<br />
46
78/2.6(7-$78/267(17$5.$67(/8<br />
Tutkimukseen osallistui 18 haastateltavaa, joista 4 lastuavia työkalu<strong>ja</strong>, 3<br />
meistotyökalu<strong>ja</strong>, 5 muovimuotte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> 6 kiinnittimiä koskevaan osioon. Metallin<br />
kestomuotit oli tarkoitus ottaa tutkimukseen myös mukaan, mutta niitä koskevaan<br />
osioon ei löytynyt sopivia haastateltavia <strong>ja</strong> osio jouduttiin jättämään tutkimuksen<br />
ulkopuolelle. Muistiinpano<strong>ja</strong> kertyi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 73 sivua.<br />
Kaikki vastaa<strong>ja</strong>t kuvailivat Suomen työvälinetuotantoa erittäin vähän – merkittävästi –<br />
asteikolle. Kaksi vastaa<strong>ja</strong>a ei halunnut antaa luku<strong>ja</strong> valmistuksen arvoa koskevaan<br />
kohtaan.<br />
.LLQQLWWLPHW<br />
Pyörivien työkalujen kiinnittimiä tehdään vastaajien mielestä erittäin vähän tai jonkin<br />
verran. Pyörivien työkalujen standardikiinnittimet ovat valtaosin tuontitavaraa.<br />
Suomessa on kuitenkin yksi valmista<strong>ja</strong> (Mehi), joka tekee oman työkalujärjestelmänsä<br />
(standardi)kiinnittimiä. Mehin tuotteita menee myös vientiin. Lisäksi on 2-3 pienempää<br />
valmista<strong>ja</strong>a, joilla ei ole omaa tuotetta. Näiden lisäksi kiinnittimiä tehdään omaan<br />
käyttöön joissakin hyvin harvinaisissa erikoistapauksissa.<br />
Sorvaustyökalujen kiinnittimiä valmistetaan vastaajien mielestä erittäin vähän, ei<br />
lainkaan tai hiukan enemmän kuin erittäin vähän. Suomessa ei ole sorvaustyökalujen<br />
standardikiinnitinvalmistusta, koska yhdelläkään valmista<strong>ja</strong>lla ei ole omaa<br />
työkalujärjestelmää, jota varten kiinnittimiä tehtäisiin. Standardikiinnittimet ovat<br />
varastotuotteita, jotka tilataan isoilta ulkomaisilta valmistajilta.<br />
Sorvaustyökalujen kiinnittimien valmistusta on kuitenkin joihinkin erikoistarkoituksiin<br />
(esim. monta terää tulee saada lastuamaan yhtä aikaa), mutta harvemmin kuin pyörivien<br />
työkalujen kohdalla. Pyörivien työkalujen tai sorvaustyökalujen erikoiskiinnittimiä ei<br />
haluta tilata ulkomailta, koska yhteydenpito ulkomaiseen toimitta<strong>ja</strong>an koetaan usein<br />
hankalaksi. Suunnitteluyhteistyö sujuu tutun valmista<strong>ja</strong>n kanssa paremmin.<br />
Rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimien valmistajia on tunnistettu vain yksi (OK-Vise), jonka<br />
tuotantoa on suhteutettu Suomen käyttöön asteikolla erittäin vähän - jonkin verran.<br />
Rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimet eivät ole juurtuneet suomalaiseen tuotantoympäristöön.<br />
Jokaisella konepa<strong>ja</strong>lla on selkeästi erottuvat tuotteet tai tuoteperheet, joille on<br />
tarkoituksenmukaista suunnitella pysyvät kiinnitinratkaisut. Rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimiä<br />
on tästä syystä jätetty purkamatta <strong>ja</strong> varastoitu, koska on huomattu purkamiseen <strong>ja</strong><br />
uudelleen rakentamiseen kuluvan suhteettoman paljon aikaa. Konepajoille on hankittu<br />
osia eri valmistajien rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimistä <strong>ja</strong> yhdessä omien kiinnitinratkaisujen<br />
kanssa niistä on rakennettu pysyväksi tarkoitettu<strong>ja</strong> koneistuskiinnittimiä vastaavia<br />
kokonaisuuksia.<br />
Työstökeskusten koneistuskiinnittimet <strong>ja</strong> muut erikoiskiinnittimet hitsausta tai<br />
kokoonpanoa varten työllistävät suuren osan suomalaisista kiinnitinsuunnittelu-<br />
47
toimistoista. Näiden kiinnittimien valmistusta ovat vastaa<strong>ja</strong>t arvioineet merkittäväksi.<br />
Työstökeskusten koneistuskiinnittimiä menee koneiden mukana vientiin.<br />
Hitsauskiinnittimiä viedään vastaavasti hitsausjärjestelmätoimitusten mukana.<br />
Koneistuskiinnittimiä valmistetaan useissa paikoissa <strong>ja</strong> käytetään vielä useammissa.<br />
Niiden oma, yrityksen sisällä tapahtuva suunnittelu <strong>ja</strong> valmistus on kuitenkin nähty<br />
perinteeksi, josta olisi syytä luopua. Kunnollinen kiinnitinsuunnittelu tehostaisi<br />
tuotantoa <strong>ja</strong> säästäisi nopeasti siihen uhratut rahat takaisin. Kiinnitysten suunnittelu on<br />
tullut tuotanto- <strong>ja</strong> työstömenetelmien monimutkaistumisen myötä aikaisempaa<br />
merkityksellisemmäksi <strong>ja</strong> vaativammaksi. Yhden yrityksen sisällä ei pysy kehityksen<br />
vauhdissa mukana. Kaupallisia koneistuskiinnittimien suunnitteluun erikoistuneita<br />
insinööritoimisto<strong>ja</strong> on kuitenkin hyvin vähän. Tampereen ympäristössä on arvioitu<br />
olevan erityistä koneistuskiinnitinsuunnittelun tietotaitoa, joka on kehittynyt suurten<br />
metallialan yritysten (Lokomo, Tampella) työkaluosastoilla.<br />
Hitsauskiinnittimiä suunnittelutetaan alihankintana erityisesti suuria tai keskikokoisia<br />
sarjo<strong>ja</strong> varten. Pienten sarjojen kiinnittimet tehdään tavallisesti kokeilemalla (yksi<br />
kappale valmiiksi, kiinnitin suunnilleen muotoonsa <strong>ja</strong> hitsauskokeilu). Suomalaiselle<br />
teollisuudelle tyypilliset piirteet – pieni sar<strong>ja</strong>koko <strong>ja</strong> suuri tuotteiden kirjo - aiheuttavat<br />
ongelmia hitsauskiinnittimiä suunnitteleville insinööritoimistoille. Suunnittelussa on<br />
erittäin hankalaa saavuttaa kelvollinen osaamisen taso, kun tuotteilla on vain muutama<br />
valmista<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kiinnittimiä tilataan epäsäännöllisin väliajoin. Hitsauskiinnittimien<br />
suunnittelussa onkin ongelmia eikä tietotaitoa ole päässyt kertymään samalla tavoin<br />
kuin koneistuskiinnittimien kohdalla. Hitsauskiinnittimiä menee toisaalta myös vientiin<br />
hitsauslaitteiden <strong>ja</strong> –järjestelmien mukana.<br />
Hydrauliikkaa sisältävät (hitsaus)kiinnittimet ostetaan pääasiassa Saksasta. Saksalaisilla<br />
valmistajilla on suomalaisia valmistajia enemmän kokemusta hydrauliikan<br />
suunnittelusta. Hydrauliset kiinnittimet ovat kalliita <strong>ja</strong> vaativat pitkiä sarjo<strong>ja</strong>, joita ei<br />
monellakaan lopputuotevalmista<strong>ja</strong>lla ole.<br />
Hitsaukseen tarkoitettujen erikoiskiinnittimien – kuten muidenkin erikoiskiinnittimien -<br />
suunnittelu vaatii kiinteää yhteistyötä suunnitteli<strong>ja</strong>n, valmista<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> käyttäjän välillä.<br />
Hitsauskiinnittimien suunnittelu on kuitenkin erityisen hankalaa. Kiinnitin onnistuu<br />
hyvin harvoin ensimmäisellä kerralla, koska suunnittelun aikana lopputuotteeseen tulee<br />
muutoksia, suunnitteli<strong>ja</strong> ei osaa ottaa kaikkia hitsausjärjestykseen, tuotteen geometriaan<br />
ym. liittyviä seikko<strong>ja</strong> huomioon tai ei tunne tuotteen valmistusmenetelmää riittävästi.<br />
Suunnittelu hankittaisiin mieluiten suomalaisilta insinööritoimistoilta, mutta toimistojen<br />
resurssit tai suunnittelijoiden taidot eivät useinkaan riitä. Kaikkein vaativimmat<br />
sovellukset löytyvät lentokone- <strong>ja</strong> autoteollisuudesta.<br />
Mittaustarkoituksiin käytettäviä kiinnittimiä ei valmisteta Suomessa lainkaan. Täällä ei<br />
ole kiinnitinvalmistajia, jotka kykenisivät mittauksen vaatimiin tarkkuuksiin.<br />
Robottitarraimia valmistetaan Suomessa erittäin vähän – jonkin verran. Tarraimia<br />
valmistavat samat yritykset kuin robotte<strong>ja</strong>kin. Tarrainelementtejä saa varastotavarana,<br />
mutta valmis tuote vaatii suunnittelua <strong>ja</strong> kokoonpanotyötä. Robottien mukana tarraimia<br />
menee myös vientiin. Oma erikoisalueensa on ruiskupuristuskoneiden panostus <strong>ja</strong> purku<br />
sekä ruiskupuristettujen (muovi)tuotteiden käsittely. Tällaisia sovelluksia kehittää<br />
ainakin yksi valmista<strong>ja</strong>.<br />
Robottitarrainten suurkäyttäjäksi on arvailtu elektroniikkateollisuutta. Elektroniikan<br />
tuotannossa tarvitaan esimerkiksi piirikorttien ladontaa varten suunniteltu<strong>ja</strong> tarraimia.<br />
48
Tämän tyyppisten työvälineiden tuotannon volyymia tai arvoa on vastaajien mielestä<br />
ollut hankala arvioida, koska kenelläkään heistä ei ole kokemusta<br />
elektroniikkateollisuuden työvälinesuunnittelusta. Elektroniikan ladonnassa käytettävien<br />
robottitarrainten arvellaan kuitenkin olevan suhteellisen pieninä myös halpo<strong>ja</strong>.<br />
.LLQQLWWLPHWWHROOLVLVVDNOXVWHUHLVVD<br />
Tutkimuksen teollisia klustereita <strong>ja</strong> tuotannon arvoa koskevassa osiossa haastateltavat<br />
ovat esittäneet kiinnitinvalmistuksen kannalta merkityksellisiä lopputuotteita kustakin<br />
klusterista:<br />
− Metsäklusterista kiinnittimien käyttökohteiksi on nimetty paperikoneet,<br />
massankäsittelykoneet (vaativat monimutkaisia koneistuskiinnittimiä) <strong>ja</strong><br />
metsäkoneet. Puulevylinjo<strong>ja</strong> valmistavalla Rautella muistellaan olleen noin 20<br />
henkilön työkaluosasto.<br />
−<br />
Perusmetalliklusterista käyttökohteiksi on nimetty teräslevyjen, putkien <strong>ja</strong><br />
pro<strong>fi</strong>ilien <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostus (esim. Raahen terästehtaalla laa<strong>ja</strong>mittaista<br />
kiinnitinvalmistusta) <strong>ja</strong> kaivosteollisuuden koneet (Tamrock <strong>ja</strong> Nordberg-<br />
Lokomo).<br />
− Teleklusterissa käytetään paljon elektroniikan kokoonpanoon liittyviä<br />
kiinnittimiä (robottitarraimet), jotka ovat pieniä <strong>ja</strong> kevyitä. Elektroniikan<br />
kokoonpanokiinnittimiä on toisaalta arveltu standardituotteina myös<br />
tuontitavaroiksi. Kiinnittimiä käytetään myös muottien valmistukseen<br />
(koneistuskiinnittimet).<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Energiaklusterin tuotteista sähkömoottoreita <strong>ja</strong> taajuusmuuttajia tehdään<br />
sarjoina, joille on kannattavaa suunnitella kunnollisia koneistuskiinnittimiä.<br />
Sähkömoottoreiden kiinnittimet ovat suhteellisen monimutkaisia, hankalia<br />
valmistaa <strong>ja</strong> kalliita. Muiksi käyttökohteiksi on mainittu turbiinit.<br />
Hyvinvointiklusterin tarvitsemien kiinnittimien on arveltu olevan halpo<strong>ja</strong><br />
varastotuotteita. Klusterissa ei ole polkupyörien lisäksi juuri muita<br />
erikoiskiinnittimiä vaativia tuotteita. Loput tuotteet ovat pääosin elektroniikkaa.<br />
Kuljetusklusterista on nimetty käyttökohteiksi nosturit, lukit <strong>ja</strong> trukit (Kalmar<br />
Industries, KCI Konecranes, Rocla) sekä autot <strong>ja</strong> auton osat (esim. tuulilasit).<br />
Autot ovat kiinnitinsuunnitteluyritysten kannalta hyvä tuote, koska autojen<br />
mallit uusiutuvat 2-3 vuoden välein <strong>ja</strong> uutta mallia varten täytyy suunnitella<br />
uudet työkalut.<br />
Rakennusklusterissa käytetään koneistuskiinnittimiä hanojen, venttiileiden,<br />
helojen, lukkojen <strong>ja</strong> muiden vastaavien metallituotteiden valmistukseen sekä<br />
hitsauskiinnittimiä hissien <strong>ja</strong> kodinkoneiden valmistukseen.<br />
Elintarvikeklusterissa ei ole juuri muuta työvälineiden kannalta merkityksellistä<br />
kuin pakkaaminen. Elintarvikkeiden pakkaamiseen ei kuitenkaan tarvita<br />
kiinnittimiä.<br />
Klusterien ulkopuolisessa teollisuudessa merkittävimmät käyttökohteet ovat<br />
lentokoneiden <strong>ja</strong> maatalouskoneiden (lähinnä traktoreiden) valmistuksessa.<br />
Puolustusvälineteollisuus valmistaa <strong>ja</strong> huoltaa lentokoneita vaihtelevasti.<br />
Lentokoneiden kiinnittimet ovat kuitenkin työvälinealan kannalta merkittäviä <strong>ja</strong><br />
haasteellisia, koska niiden suunnittelu vaatii autojen valmistuksessa käytettävien<br />
kiinnittimien ohella erityistä tietotaitoa.<br />
49
Kerätyn aineiston perusteella on laadittu kuvaa<strong>ja</strong>, johon on laskettu<br />
kiinnitinvalmistuksen kannalta merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo<br />
vuonna 1996 prosenttiosuuksina klustereittain (Kuva 30).<br />
Rakennus<br />
6 %<br />
Kuljetus<br />
10 %<br />
Elintarvike<br />
0 %<br />
Ulkopuolinen<br />
4 %<br />
Metsä<br />
14 %<br />
Hyvinvointi<br />
4 %<br />
Metalli<br />
9 %<br />
Energia<br />
5 %<br />
Yhteensä: 68,5 mrd mk<br />
Tele<br />
48 %<br />
Lähde: Tilastokeskus 1998<br />
.XYD<br />
Kiinnitinvalmistuksen kannalta merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon<br />
<strong>ja</strong>kautuminen klustereihin vuonna 1996<br />
Teleklusteri on kuvaa<strong>ja</strong>n perusteella huomattavin kiinnittimien käyttäjä. Muita suuria<br />
käyttäjiä ovat metsä-, kuljetus- <strong>ja</strong> perusmetalliklustereihin kuuluvat yritykset.<br />
Kiinnittimillä on jokaisessa klusterissa omat käyttökohteensa, joihin tarvitaan eri<br />
hintaisia, eri tyyppisiä <strong>ja</strong> eri tavoin suunnittelua vaativia ratkaisu<strong>ja</strong>. Teleklusterin<br />
kiinnittimien on arvioitu olevan halpo<strong>ja</strong> varastotuotteita, jolloin sen merkitys ei ole<br />
kiinnitinsuunnittelun <strong>ja</strong> -valmistuksen kannalta yhtä suuri kuin lopputuotteiden<br />
kokonaisliikevaihdosta lasketun prosenttiosuuden perusteella vaikuttaisi olevan.<br />
50
.LLQQLWLQYDOPLVWXNVHQDUYR<br />
Haastateltaville on esitetty tavaroiden tuotantoa <strong>ja</strong> ulkomaankauppaa koskevien<br />
tilastojen poh<strong>ja</strong>lta laadittu kuvaa<strong>ja</strong> (Kuva 31) helpottamaan kiinnitinvalmistuksen arvon<br />
määrittämistä. Tuonnin, tuotannon <strong>ja</strong> viennin arvoa on tarkasteltu tilastoista HSluokittelujärjestelmän<br />
numeroilla 84.66.1000 - 2000, joihin kuuluvat terän pitimet <strong>ja</strong><br />
työkappaleen pitimet 3 .<br />
Tuonti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Vienti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Tuotanto (Tilastokeskus, toimitukset yritystoimipaikkojen välillä)<br />
200<br />
150<br />
Arvo (milj. mk)<br />
100<br />
50<br />
63,8<br />
0<br />
2,1<br />
10,4<br />
1988 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 1998<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1990-98, Tullihallitus 1990-98, Tullihallitus 1999<br />
.XYD<br />
Työkalun <strong>ja</strong> työkappaleen kiinnittimet, tuotannon, tuonnin <strong>ja</strong> viennin arvo<br />
Kiinnittimet näyttävät kuvaa<strong>ja</strong>n perusteella olevan pääasiassa tuontitavaroita. Kuvaa<strong>ja</strong>an<br />
ei kuitenkaan sisälly kaikkien tutkimuksessa kiinnittimiksi luokiteltujen esineiden 4<br />
valmistuksen arvoa. Huomattava osa tutkimuksessa käsitellyistä kiinnittimistä (hitsaus<strong>ja</strong><br />
kokoonpanokiinnittimet) on hitsattu<strong>ja</strong> teräs- tai rautarakenteita, joita ei käytetä<br />
koneen osiksi luokiteltavalla tavalla. Kiinnittimiä valmistetaan paljon omaan käyttöön<br />
(koneistuskiinnittimet, hitsaus- <strong>ja</strong> kokoonpanokiinnittimet), jolloin niiden arvoa ei<br />
tilastoida. Robottitarraimet ovat tyypillisesti yritysten välisinä toimituksina liikkuvia<br />
3<br />
Terän pitimiin kuuluvat istukat, kiristysholkit, sorvinteränpitimet, itseavautuvat kierteityspäät,<br />
hiomalaikkojen pitimet <strong>ja</strong> revolverisorvien revolverit sekä muut pitimet, jotka pitelevät, oh<strong>ja</strong>avat tai<br />
käyttävät työterää <strong>ja</strong> jotka mahdollistavat työterän vaihtamisen. Nimikkeeseen luokitellaan myös<br />
erilaisten käsityökalujen terän pitimet. Työkappaleen pitimiin kuuluvat sorvinkeskiöt, sorvinistukat <strong>ja</strong><br />
niiden leuat, levyt <strong>ja</strong> pöydät työkappaleen kiinnittämiseen, koneruuvipuristimet, tukipylkät, kiilat <strong>ja</strong><br />
kiilaistukat sekä muut pitimet, jotka on tarkoitettu pitelemään <strong>ja</strong> joskus oh<strong>ja</strong>amaan koneessa työstettävää<br />
osaa. (Tullihallitus 1989)<br />
4 Tutkimukseen on otettu mukaan pyörivien työkalujen, sorvaus- <strong>ja</strong> muiden työkalujen kiinnittimet,<br />
standardi- tai rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimet, erikoiskiinnittimet jyrsintään, hitsaukseen tai kokoonpanoon,<br />
muut työkappaleen kiinnittimet <strong>ja</strong> robottitarraimet. Rakennussar<strong>ja</strong>kiinnittimiä <strong>ja</strong> jyrsinnän<br />
erikoiskiinnittimiä kutsutaan tästä eteenpäin koneistuskiinnittimiksi.<br />
51
tuotteita, mutta ne eivät sisälly kuvaa<strong>ja</strong>an. Robottitarraimia ei kuitenkaan valmisteta<br />
yhtä paljon kuin koneistuskiinnittimiä tai hitsaus- <strong>ja</strong> kokoonpanokiinnittimiä.<br />
Vastaajien mielestä kuvaa<strong>ja</strong>an sisältyviä kiinnittimiä valmistetaan, tuodaan maahan <strong>ja</strong><br />
viedään maasta kuvaa<strong>ja</strong>n osoittamissa suuruusluokissa. Tutkimuksessa käsiteltyjen<br />
kiinnittimien arvo on kuitenkin moninkertainen (jopa monikymmenkertainen) näihin<br />
lukuihin verrattuna. Hitsaus- <strong>ja</strong> kokoonpanokiinnittimiä hankitaan mieluummin<br />
lähiympäristössä kuin ulkomailla si<strong>ja</strong>itsevalta yritykseltä. Niiden ottaminen mukaan<br />
tarkasteluihin vaikuttaa tällöin enemmän kotimaan tuotannon kuin tuonnin <strong>ja</strong> viennin<br />
arvoon. Koneistuskiinnittimien runko-osia hankitaan ulkomailta, mutta niiden<br />
aihiokohtainen rakentaminen tehdään tavallisesti yrityksen sisällä (valmistuksena<br />
omaan käyttöön). Omaan käyttöön rakennetun koneistuskiinnittimen arvoa on<br />
vastaajien mielestä ollut erittäin hankala määritellä, koska heillä ei ole ollut kokemusta,<br />
mitä vastaava tuote maksaisi ostettuna. Valmiiksi rakennettu<strong>ja</strong> koneistuskiinnittimiä<br />
toimitetaan yritykseltä toiselle työstökonejärjestelmien osina <strong>ja</strong> hitsauskiinnittimiä<br />
hitsauslinjojen osina, mutta silloin on kyse kokonaistoimituksesta, jossa kiinnitin on<br />
käytännössä sama kuin valmistusmenetelmä.<br />
Kiinnitinosion vastaajien on täytynyt luottaa arvioissaan omaan harkintakykyynsä<br />
muiden työvälineosioiden vastaajia enemmän. Hitsaus- <strong>ja</strong> kokoonpanokiinnittimet<br />
teetetään usein alihankintana <strong>ja</strong> niiden valmistuksen arvoa on suhteellisen helppo<br />
arvioida. Koneistuskiinnittimien arvo on hankala määrittää, kuten edellä on todettu.<br />
Lisäksi kenelläkään vastaajista ei ollut omakohtaista kokemusta tai tietoa<br />
robottitarrainten valmistuksesta. Robottitarraimia käytetään eniten elektroniikan<br />
kokoonpanossa.<br />
Kiinnitinvalmistuksen vuotuiseksi arvoksi on arvioitu 145 - 298 milj. mk tällä hetkellä<br />
<strong>ja</strong> 145 – 346 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Klusterittaiset arviot on taulukoitu<br />
(Taulukko 5). Taulukkoon on laskettu pienimpien <strong>ja</strong> suurimpien vastausten summat<br />
siten, että sarakkeissa ei ole pelkästään yhden vastaa<strong>ja</strong>n arvioita.<br />
7DXOXNNR<br />
Haastateltavien arviot kiinnitinvalmistuksen vuotuisesta arvosta nyt <strong>ja</strong> 3-5 vuoden<br />
kuluttua<br />
Klusteri<br />
Kiinnittimet nyt<br />
3-5 vuoden kuluttua<br />
Alin, milj. mk Ylin, milj. mk Alin, milj. mk Ylin, milj. mk<br />
Metsä 20 90 20 90<br />
Perusmetalli 20 85 25 90<br />
Tele 15 36 25 72<br />
Energia 10 35 15 45<br />
Hyvinvointi 2 12 4 24<br />
Kuljetus 15 36 20 36<br />
Rakennus 5 36 5 40<br />
Elintarvike 4 10 3 10<br />
Ulkopuolinen 2 18 2 18<br />
Yhteensä 93 358 119 425<br />
52
Suurimmat mielipide-erot ovat metsä-, perusmetalli-, energia- <strong>ja</strong> rakennusklustereiden<br />
kohdalla. Metsä-, perusmetalli- <strong>ja</strong> energiaklustereiden vastauksia pyydettiin<br />
tarkentamaan vielä kolmannella kierroksella. Rakennusklusterin vastaukset päätettiin<br />
jättää toisen kierroksen jälkeen asettuneisiin rajoihin, koska erojen arveltiin johtuvan<br />
hankaluuksista hahmottaa useita eri tuoteryhmiä sisältäneen klusterin rajo<strong>ja</strong>. Päätökseen<br />
vaikutti ensimmäisen kierroksen haastattelumateriaali.<br />
Metsäklusterin kohdalla vastaa<strong>ja</strong>t ovat osanneet hahmottaa klusterin suunnilleen<br />
yhtenäisesti. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat myös arvioineet kiinnittimien valtaosan liittyvän paperi- <strong>ja</strong><br />
massankäsittelykoneiden valmistukseen. Suuri vastausten hajonta johtuu<br />
erimielisyyksistä kiinnitinvalmistuksen laajuudessa <strong>ja</strong> valmistettavien kiinnittimien<br />
arvossa. Vastaukset ovat <strong>ja</strong>kautuneet nykyhetkellä siten, että neljä vastaa<strong>ja</strong>a on arvioinut<br />
kiinnittimien tarvetta rajoihin 20-50 milj. mk <strong>ja</strong> yksi on vastannut ylära<strong>ja</strong>lle.<br />
Perusmetalliklusterin vastaukset hajoavat, koska sen tarvitsemien kiinnittimien arvoa on<br />
ollut hankala määritellä, aivan samoin kuin metsäklusterissakin. Perusmetalliklusterissa<br />
kiinnittimiä käytetään etenkin perusmetallituotteiden <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostukseen <strong>ja</strong><br />
kaivosteollisuuden koneiden valmistukseen. Klusterin odotetaan kasvavan hieman.<br />
Vastaukset ovat <strong>ja</strong>kautuneet siten, että kolme on antanut lähellä alara<strong>ja</strong>a olevan arvion<br />
<strong>ja</strong> kaksi lähellä ylära<strong>ja</strong>a olevan arvion.<br />
Energiaklusterissa vastaa<strong>ja</strong>t ovat pystyneet myös hahmottamaan klusterin yhtenäisesti <strong>ja</strong><br />
nimenneet kiinnittimien käyttökohteiksi samat tuotteet, mutta hajontaa on kaikesta<br />
huolimatta syntynyt. Energiaklusterin kiinnitintarpeen odotetaan kasvavan jonkin<br />
verran, koska klusteri on kasvava. Yksittäisistä tuotteista sähkömoottorit ovat tuote,<br />
jonka valmistukseen tarvitaan melko kalliita <strong>ja</strong> monimutkaisia kiinnittimiä. Klusterissa<br />
saattaa syntyä myös uusia tuotteita, kuten tuulivoimalat. Energiaklusterin vastaukset,<br />
kuten loppujen klustereidenkin vastaukset, ovat <strong>ja</strong>kaantuneet tasaisesti koko<br />
vastausvälille.<br />
Energia- <strong>ja</strong> perusmetalliklusterin lisäksi on kasvaviksi kiinnitinten käyttäjiksi arvioitu<br />
tele- <strong>ja</strong> hyvinvointiklustereita. Teleklusteri on kasvanut rajusti viime vuodet <strong>ja</strong> osa<br />
kasvusta koitunee myös kiinnitinsuunnittelijoiden <strong>ja</strong> –valmistajien eduksi.<br />
Hyvinvointiklusterin on myös odotettu kasvavan <strong>ja</strong> osa vastaajista on ollut optimistisia<br />
kiinnitinten tarpeen suhteen. Klusterissa ei kuitenkaan ole kone-, laite- <strong>ja</strong><br />
tarvikevalmistusta yhtä suuressa määrin kuin muissa klustereissa.<br />
Verrattaessa vastaajien arvioita edellisen alaluvun kuvaa<strong>ja</strong>an (Kuva 30, s. 50)<br />
huomataan sen olevan hyvin samansuuntainen muiden kuin teleklusterin kohdalla.<br />
Teleklusteri on suuri <strong>ja</strong> nopeasti kasvava. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat kuitenkin todenneet sen<br />
tuotteiden valmistuksessa käytettävien kiinnittimien olevan heille tuntemattomia, jolloin<br />
15 – 36 milj. mk arvio saattaa olla liian pieni. Kaikissa työvälineosioissa vastaajilla on<br />
ollut taipumus esittää tavallista varovaisempia arvioita tapauksissa, joissa ala on ollut<br />
tuntematon. Toisaalta kiinnittimet saattavat olla myös halpo<strong>ja</strong> varastotuotteita, kuten<br />
vastaa<strong>ja</strong>t ovat esittäneet <strong>ja</strong> vastaukset tästä syystä oikeaan osuvia.<br />
53
DVWXDYDWW\|NDOXWMDWHUlW<br />
Poraus-, jyrsintä- <strong>ja</strong> sorvaustyökalut ovat valtaosin tuontitavaraa. Niitä on arvioitu<br />
valmistettavan erittäin vähän tai jonkin verran. Poraustyökalu<strong>ja</strong> valmistetaan erityisesti<br />
rakennusteollisuuden käyttöön. Rakennusteollisuuden poria myös viedään. Lisäksi<br />
valmistetaan pikateräsporia, mutta vähän. Jyrsintätyökaluista valmistetaan<br />
metallintyöstöön tarkoitettujen kovametallijyrsinten runko-osia sekä puuteollisuuden<br />
jyrsimiä. Sorvaustyökalu<strong>ja</strong> valmistetaan puuteollisuudelle sekä vähäisessä määrin<br />
pikateräksisinä omaan käyttöön. Kovametallisten teräpalojen valmistusta ei ole.<br />
Kierteitystyökalut ovat lähes kokonaan tuontitavaraa. Kaikki vastaa<strong>ja</strong>t ovat arvioineet<br />
niitä valmistettavan erittäin vähän, jos ollenkaan. Valmistusta on ehkä joihinkin<br />
erikoistarkoituksiin.<br />
Avarrustyökaluissa vastaukset ovat hajonneet eniten. Niitä on arvioitu valmistettavan<br />
erittäin vähän, jonkin verran tai merkittävästi. Suomessa valmistetaan avartimia<br />
kuitenkin erikoistyökaluina, joilla voidaan työstää useita avarrusvaiheita yhdellä kertaa.<br />
Näitä avartimia menee työstökoneiden mukana myös vientiin. Avarrintuotannon arvoksi<br />
on arvioitu noin 7 miljoonaa kaikki valmista<strong>ja</strong>t mukaan luettuina.<br />
Avennustyökalu<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan erittäin vähän tai jonkin verran.<br />
Avennustyökalu<strong>ja</strong> on tehty aikaisemmin suomalaisen aseteollisuuden tarpeisiin, mutta<br />
asevalmistuksen vähennyttyä myös aventimien tarve on vähentynyt. Aventimet ovat<br />
valtaosin tuontitavaraa. Aventimia (samoin kuin muitakin lastuavia työkalu<strong>ja</strong>) kuitenkin<br />
huolletaan <strong>ja</strong> pinnoitetaan Suomessa. Pinnoitus <strong>ja</strong> huolto on yleisestikin tärkeä osa<br />
lastuavien työkalujen parissa toimivien työvälineyritysten liiketoimintaa.<br />
Hienotyöstöön käytettäviä työkalu<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan Suomessa erittäin vähän<br />
tai ei lainkaan.<br />
Puuntyöstötyökalu<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan erittäin vähän tai jonkin verran.<br />
Puuntyöstötyökalu<strong>ja</strong> tehdään paljon omaan käyttöön, mutta myös merkittävä valmista<strong>ja</strong><br />
(Rummakko Oy) on olemassa. Puuntyöstötyökalu<strong>ja</strong> tuodaan myös paljon.<br />
Terävalmistuksesta suurin osa on sahanteriä <strong>ja</strong> puuntyöstöteriä, joita molempia on<br />
arvioitu valmistettavan jonkin verran tai merkittävästi. <strong>Mol</strong>empia myös viedään.<br />
Kovametallisten teräpalojen valmistusta ei ole Suomessa lainkaan.<br />
Teräpalavalmistuksen on arvioitu vaativan sekä puun että metallin työstöön sovellettuna<br />
niin suuret tuotekehityspanostukset, ettei halukkaita valmistajia löydy ehkä<br />
tulevaisuudessakaan.<br />
Metallilevyn leikkaamiseen käytettäviä, särmäyspuristinten ym. teriä on arvioitu<br />
valmistettavan erittäin vähän tai jonkin verran. Pitkien terien valmistukseen tai<br />
karkaisemiseen ei ehkä Suomessa ole konekantaa.<br />
54
DVWXDYLHQW\|NDOXMHQNl\WW|NRKWHHWWHROOLVLVVDNOXVWHUHLVVD<br />
Haastateltavat ovat esittäneet lastuavien työkalujen valmistuksen kannalta<br />
merkityksellisiä lopputuotteita tarkastelluista teollisista klusterista:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Metsäklusterin yritykset hankkivat suomalaisia lastuavia työkalu<strong>ja</strong> etenkin<br />
paperikoneen osien valmistukseen <strong>ja</strong> huoltoon. Muita suuria ostajia ovat<br />
vaneri- <strong>ja</strong> kuidutuskoneiden sekä metsäkoneiden valmista<strong>ja</strong>t.<br />
Perusmetalliklusterista käyttökohteiksi on nimetty kaivosteollisuuden koneet<br />
<strong>ja</strong> laitteet (kallioporat, murskaimet ym.), kuparin<strong>ja</strong>lostusteollisuuden laitteet<br />
(suodattimet <strong>ja</strong> liekkisulatuslaitteet) sekä perusmetalliteollisuuden tuotteiden<br />
valmistus (putket, tangot, pro<strong>fi</strong>ilit). Muita käyttäjäryhmiä ovat<br />
työstökoneiden valmista<strong>ja</strong>t.<br />
Teleklusterissa lastuavia työkalu<strong>ja</strong> käytetään ainakin muovimuottien<br />
valmistukseen.<br />
Energiaklusterin yritykset käyttävät lastuavia erikoistyökalu<strong>ja</strong> (esim.<br />
avartimet) moottoreiden <strong>ja</strong> turbiinien valmistukseen. Muita käyttäjäryhmiä<br />
ovat muuntajien <strong>ja</strong> kaapelikoneiden valmista<strong>ja</strong>t.<br />
Hyvinvointiklusterissa on vastaajien mielestä ollut erittäin vähän tuotteita,<br />
joita lastuttaisiin. Klusterin kone- <strong>ja</strong> laitetoimitusten arvo on muihin<br />
klustereihin verrattuna muutenkin pieni.<br />
Kuljetusklusterin käyttökohteita ovat rengasmuotit, auton taka-akselistot,<br />
trukit, nosturit <strong>ja</strong> laivanrakennusteollisuuden tuotteet.<br />
Rakennusklusterin käyttökohteita ovat lukot <strong>ja</strong> helat, kylpyhuonekalusteet,<br />
hissit <strong>ja</strong> maanrakennuskoneet. Putkistojen valmistukseen käytetään<br />
erikoistyövälineinä myös T-liitoslaitteita.<br />
Elintarvikeklusterissa on erittäin vähän tuotteita, joita lastuttaisiin.<br />
Klusterien ulkopuolisessa teollisuudessa merkittävimmät käyttökohteet ovat<br />
ase- <strong>ja</strong> lentokoneteollisuudessa.<br />
Aineiston perusteella on laadittu kuvaa<strong>ja</strong>, johon on laskettu lastuavien työkalujen<br />
valmistuksen kannalta merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon arvo.<br />
Kokonaisarvo on <strong>ja</strong>ettu klustereihin prosenttiosuuksiksi (Kuva 32).<br />
55
Rakennus<br />
14 %<br />
Ulkopuolinen<br />
1 %<br />
Elintarvike<br />
0 %<br />
Metsä<br />
11 %<br />
Kuljetus<br />
17 %<br />
Metalli<br />
26 %<br />
Hyvinvointi<br />
0 %<br />
Yhteensä: 25,3 mrd mk<br />
Lähde: Tilastokeskus 1998<br />
Energia<br />
30 %<br />
.XYD<br />
Lastuavien työkalujen valmistuksen kannalta merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong><br />
tarviketuotannon <strong>ja</strong>kautuminen klustereihin vuonna 1996<br />
Lastuavien työkalujen kannalta suurimmat markkinat ovat energia- <strong>ja</strong><br />
perusmetalliklustereiden yrityksissä. Muita huomattavia käyttäjiä ovat kuljetus-,<br />
rakennus- <strong>ja</strong> metsäklusterin yritykset. Suomessa valmistettavat lastuavat työkalut ovat<br />
olleet vastaajien mielestä lähes yksinomaan erikoistyökalu<strong>ja</strong>, joihin on tilattu sekä<br />
suunnittelu että valmistus. Koska eri klustereiden käyttämät lastuavat työkalut<br />
muistuttavat tältä osin toisiaan, kuvaa<strong>ja</strong>n markkina<strong>ja</strong>kaumaa voi pitää melko hyvin<br />
todellisuutta vastaavana.<br />
Tele<br />
1 %<br />
/DVWXDYLHQW\|NDOXMHQYDOPLVWXNVHQDUYR<br />
Haastateltaville on esitetty tavaroiden tuotantoa <strong>ja</strong> ulkomaankauppaa koskevien<br />
tilastojen poh<strong>ja</strong>lta laaditut kuvaa<strong>ja</strong>t (Kuva 33 <strong>ja</strong> Kuva 34) helpottamaan lastuavien<br />
työkalujen <strong>ja</strong> terien valmistuksen arvon määrittämistä. Tuonnin, tuotannon <strong>ja</strong> viennin<br />
arvoa on tarkasteltu HS-luokittelujärjestelmän numeroilla 82.02, 82.07.4000 – 9000,<br />
82.08.1000 – 2000 <strong>ja</strong> 82.09. Numeroihin luokitellaan kierteitys-, poraus-, avarrus-,<br />
avennus-, jyrsintä- <strong>ja</strong> sorvaustyökalut sekä muut vaihdettavat työkalut työstökoneita 5 <strong>ja</strong><br />
käsityövälineitä varten, sahanterät, metallin- <strong>ja</strong> puuntyöstökoneiden leikkaavat,<br />
hakettavat <strong>ja</strong> lastuavat terät sekä metallintyöstöön käytettävät teräpalat.<br />
5<br />
HS-luokittelujärjestelmän nimikkeisiin 84.57-84.65 kuuluvat työstökoneet sekä joissain<br />
erityistapauksissa nimikkeeseen 84.79 kuuluvat työstökoneet. Nimikkeisiin 84.57-84.65 kuuluvat kaikki<br />
tavalliset metallintyöstökoneet. Luokittelusta tarkemmin liitteessä 1.<br />
56
Tuonti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Tuotanto (Tilastokeskus, toimitukset yritystoimipaikkojen välillä)<br />
Vienti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
200<br />
189,8<br />
150<br />
Arvo (milj. mk)<br />
100<br />
50<br />
44,6<br />
20,5<br />
0<br />
1988 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 1998<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1990-1998, Tullihallitus 1990-1998, Tullihallitus 1999<br />
.XYD<br />
Lastuavat <strong>ja</strong> muut vaihdettavat työkalut, tuotannon, tuonnin <strong>ja</strong> viennin arvo<br />
Tuotanto (Tilastokeskus, toimitukset yritystoimipaikkojen välillä)<br />
Tuonti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Vienti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
200<br />
Arvo (milj. mk)<br />
150<br />
100<br />
50<br />
111,0<br />
132,7<br />
63,4<br />
0<br />
1988 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 1998<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1990-98, Tullihallitus 1990-98, Tullihallitus 1999<br />
.XYD<br />
Lastuamiseen, sahaamiseen <strong>ja</strong> leikkaamiseen käytettävät terät, tuotannon, tuonnin <strong>ja</strong><br />
viennin arvo<br />
57
Lastuavat työkalut ovat kuvaajien <strong>ja</strong> myös vastaajien mielestä pääasiassa<br />
tuontitavaroita. Terävalmistusta on Suomessa paljon. Suurin osa teristä on sahanteriä <strong>ja</strong><br />
puuntyöstöön käytettäviä höylänteriä.<br />
Lastuavien työkalujen <strong>ja</strong>ottelu on ollut vastaajien mielestä epäselvä eikä tilasto<strong>ja</strong><br />
uskottu täysin luotettavaksi. Esimerkiksi sorvaustyökalujen, metallintyöstöterien <strong>ja</strong><br />
teräpalojen välistä eroa on hankala mieltää. Todennäköisin seuraus on, että teräpalo<strong>ja</strong><br />
tullataan sorvaustyökaluiksi. Kuvaajiin sekaannus vaikuttaa siten, että lastuavien<br />
työkalujen tuonnin arvosta osa tulisi siirtää terätuonnin arvoksi. Teräpalo<strong>ja</strong> ei valmisteta<br />
Suomessa lainkaan. Osa vastaajista olisi luokitellut sorvaustyökalut (terän varsi) myös<br />
kiinnittimiksi, joita ne kyllä periaatteessa ovatkin.<br />
Lastuavia työkalu<strong>ja</strong> ei enää nykyisin valmisteta omaan käyttöön <strong>ja</strong> kuvaajista on<br />
puutteellisuuksista huolimatta voinut arvioida melko suoraan Suomen tuotannon arvoa.<br />
Lastuavat työkalut <strong>ja</strong> terät sisältyvät kuvaajiin kattavasti. Lastuavien työkalujen<br />
kuvaa<strong>ja</strong>an sisältyy joitakin työkalu<strong>ja</strong> (otsikolla muut vaihdettavat työkalut), joita ei<br />
tutkimuksen luokitteluun 6 ole otettu mukaan. Muut vaihdettavat työkalut muodostavat<br />
noin puolet lastuavien työkalujen tuotannon kokonaisarvosta.<br />
Lastuavien työkalujen valmistuksen vuotuiseksi arvoksi on arvioitu 42 - 54 milj. mk<br />
nykyhetkellä <strong>ja</strong> 47 - 65 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Terätuotannon vuotuiseksi<br />
arvoksi on arvioitu 100 - 119 milj. mk nyt <strong>ja</strong> 100 - 133 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua.<br />
Klusterittaiset arviot on taulukoitu erikseen lastuaville työkaluille <strong>ja</strong> terille. <strong>Mol</strong>empiin<br />
taulukoihin on laskettu pienimpien <strong>ja</strong> suurimpien vastausten summat siten, että<br />
sarakkeissa ei ole pelkästään yhden vastaa<strong>ja</strong>n arvioita. Seuraavaan taulukkoon on koottu<br />
vastaajien arviot lastuavien työkalujen valmistuksen vuotuisesta arvosta (Taulukko 6).<br />
7DXOXNNR<br />
Haastateltavien arviot lastuavien työkalujen valmistuksen vuotuisesta arvosta nyt <strong>ja</strong> 3-5<br />
vuoden kuluttua<br />
Lastuavat työkalut nyt 3-5 vuoden kuluttua<br />
Alin, milj. mk Ylin, milj. mk Alin, milj. mk Ylin, milj. mk<br />
Metsä 11 15 10 17<br />
Perusmetalli 5 7 5 7,5<br />
Tele 4 6,5 4 8<br />
Energia 4 10 5 12<br />
Hyvinvointi 0 2 0 2,5<br />
Kuljetus 5 10 5 10<br />
Rakennus 3 5 3 7<br />
Elintarvike 1 2 2 2,5<br />
Ulkopuolinen 2,5 7 2 7<br />
Yhteensä 35,5 64,5 36 73,5<br />
6 Tutkimukseen on otettu mukaan poraus-, jyrsintä-, sorvaus-, kierteitys-, avarrus- <strong>ja</strong> avennustyökalut,<br />
hienotyöstöön käytettävät työvälineet, puuntyöstötyökalut, muut lastuavat työkalut, metallintyöstöön<br />
käytettävät teräpalat, sahanterät, puun työstämiseen tarkoitetut terät (muut kuin sahanterät), metallilevyn<br />
leikkaamiseen <strong>ja</strong> tanko- tai pro<strong>fi</strong>iliaihioiden katkaisuun tarkoitetut terät.<br />
58
Lastuavien työkalujen kohdalla vastaajien arviot ovat asettuneet melko pieniin rajoihin.<br />
Suurimmat mielipide-erot ovat energia- <strong>ja</strong> kuljetusklustereiden sekä klustereiden<br />
ulkopuolisen teollisuuden kohdalla. Energiaklusterin tapauksessa kolme haastateltavaa<br />
on vastannut lähelle ylära<strong>ja</strong>n lukuarvoa <strong>ja</strong> yksi alara<strong>ja</strong>lle. Kaikilla neljällä on kuitenkin<br />
ollut mielipiteilleen samanlaiset perustelut. Kuljetusklusterin vastaukset ovat<br />
<strong>ja</strong>kaantuneet tasaisesti koko vastausvälille. Klustereiden ulkopuolisen teollisuuden<br />
vastauksia ei pyydetty tarkentamaan kohtuullisen suuresta vastausten vaihtelusta<br />
huolimatta, koska vaihtelun on arvioitu johtuneen hankaluuksista hahmottaa<br />
ulkopuolista teollisuutta riittävän tarkasti <strong>ja</strong> yhdenmukaisesti muiden vastaajien kanssa.<br />
Edellisen alaluvun kuvaa<strong>ja</strong>sta (Kuva 32, s. 56) muodostuu hiukan del<strong>fi</strong>haastattelun<br />
tuloksista poikkeava kuva lastuavien työkalujen tarpeesta klustereittain. Kuvaa<strong>ja</strong>n<br />
perusteella suurimmat markkinat vaikuttaisivat olevan energia- <strong>ja</strong><br />
perusmetalliklustereissa. Kuljetus-, rakennus- <strong>ja</strong> metsäklusterit ovat myös merkittävän<br />
kokoisia. Teleklusteri, josta lastuavien työkalujen käyttökohteeksi on nimetty<br />
muovimuotit muodostaa vain häviävän pienen osuuden kokonaismarkkinoista. Erot<br />
johtuvat todennäköisimmin siitä, että lähes kaikki Suomessa valmistettavat lastuavat<br />
työkalut ovat erikoistyökalu<strong>ja</strong>, joiden käyttökohteet saattavat olla vain pieni osa kaikista<br />
lastuamalla valmistettavista tuotteista, mutta merkittävä osa suomalaisen<br />
työkaluvalmistuksen kannalta. Toisaalta tällaiset kohteet nostetaan helposti suurempaan<br />
arvoon kuin todellisuudessa olisi aihetta.<br />
Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 7) on koottu haastateltavien arviot terävalmistuksen<br />
vuotuisesta arvosta klustereittain.<br />
7DXOXNNR<br />
Haastateltavien arviot terien valmistuksen vuotuisesta arvosta nyt <strong>ja</strong> 3-5 vuoden<br />
kuluttua<br />
Terävalmistus nyt 3-5 vuoden kuluttua<br />
Alin, milj. mk Ylin, milj. mk Alin, milj. mk Ylin, milj. mk<br />
Metsä 60 80 65 80<br />
Perusmetalli 10 24 10 26<br />
Tele 10 12 10 13<br />
Energia 0 11 0 12<br />
Hyvinvointi 0 2 0 3<br />
Kuljetus 0 8 0 8<br />
Rakennus 0 5 0 5<br />
Elintarvike 0 2 0 3<br />
Ulkopuolinen 0 0 0 0<br />
Yhteensä 80 144 85 150<br />
Terien kohdalla arvioita on <strong>ja</strong>ettu klustereihin lastuavia työkalu<strong>ja</strong> suuremmalla<br />
hajonnalla. Tilastojen perusteella terätuotannon arvosta suuri osa on puun työstöön<br />
käytettäviä teriä <strong>ja</strong> erilaisia sahanteriä. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat esittäneet samansuuntaisia<br />
arvioita. Vastausten hajontaan on vaikuttanut etenkin se, etteivät vastaa<strong>ja</strong>t ole olleet<br />
59
tekemisissä puualan kanssa. Sahanteristä on toisaalta hankala määrittää, kuinka suuri<br />
osuus niistä käytetään puun sahaamiseen <strong>ja</strong> kuinka suuri osuus metallin sahaamiseen.<br />
Metsä-, tele-, energia- <strong>ja</strong> rakennusklustereiden on arvioitu kasvavan jonkin verran <strong>ja</strong><br />
samalla lisäävän työkaluhankinto<strong>ja</strong> suomalaisilta yrityksiltä. Energiaklusterin tuotteissa<br />
on useita Suomessa valmistettujen lastuavien työkalujen käyttökohteita. Teleklusterin<br />
käyttökohteet ovat lähinnä muovimuoteissa, mutta klusteri kokonaisuudessaan kasvaa<br />
niin voimakkaasti, että osa kasvusta hei<strong>ja</strong>stunee myös lastuavien työkalujen<br />
valmistajiin.<br />
3XULVWXVMDPHLVWRW\|NDOXW<br />
Levytyökeskuksen työkalu<strong>ja</strong> tehdään vastaajien mukaan Suomessa erittäin vähän (noin<br />
10 % tuonnin määrästä). Levytyökeskuksen työkalut ovat pääosin standardityökalu<strong>ja</strong>,<br />
joita ei yleisestikään valmisteta Suomessa. Suomalaiset työvälinealan yritykset ovat<br />
keskittyneet erikoistyövälineisiin, joita tilataan suunnittelun perusteella tietyn tuotteen<br />
tekemiseen.<br />
Yksi vastaa<strong>ja</strong> on epäillyt Finn-Power –ryhmään kuuluvien yritysten valmistavan<br />
levytyökeskusten työkalu<strong>ja</strong> omien tuotteidensa osiksi merkittävässäkin määrin. Finn-<br />
Powerille tehty tarkistussoitto kuitenkin osoitti, että valmistusta on vain yhteen<br />
erikoiskiinnitykseen <strong>ja</strong> yhdellä tai kahdella alihankintayrityksellä. Loput<br />
levytyökeskuksen työkalut tuodaan (pääosin USA:sta).<br />
Metallin leikkaamiseen tarkoitettu<strong>ja</strong> jono-, täys- ym. leikkaimia tehdään vastaajien<br />
mukaan jonkin verran tai merkittävästi. Tuonnin <strong>ja</strong> kotimaisen valmistuksen suhteesta<br />
on esitetty ristiriitaisia arvioita. Yksi vastaajista on kritisoinut suomalaista<br />
suunnitteluosaamista <strong>ja</strong> pitänyt hankaliin sovelluksiin tarkoitettujen leikkainten tuontia<br />
välttämättömänä. Suomessa ei hänen mukaansa ole suunnittelutoimisto<strong>ja</strong>, jotka<br />
pystyisivät suunnittelemaan esimerkiksi vaativille materiaaleille tarkoitettu<strong>ja</strong><br />
leikkaimia. Toimitusa<strong>ja</strong>t ovat myös kohtuullisen pitkiä. Ulkomailta tilattaessa<br />
leikkaimen saa nopeammin kuin kotimaasta tilattaessa, vaikka kalliimmalla hinnalla.<br />
Suomessa on kuitenkin riittävästi valmistuskapasiteettia eikä konekannassa ole<br />
tarkkuusvaatimustenkaan osalta puutteita. Leikkaintuonnin osuutta kotimaiseen<br />
valmistukseen nähden on toisaalta pidetty myös merkityksettömänä. Kaikkien<br />
vastaajien mukaan leikkaintyökalu<strong>ja</strong> viedään.<br />
Muiden materiaalien leikkaamiseen tarkoitettu<strong>ja</strong> leikkaimia tehdään vastaajien mielestä<br />
erittäin vähän tai jonkin verran. Tärkeimmät sovelluskohteet liittyvät kenkien,<br />
kumituotteiden, paperin <strong>ja</strong> pakkausten valmistamiseen. Pakkausteollisuudessa tarvitaan<br />
erittäin tarkko<strong>ja</strong> leikkaimia (tarkkuus luokkaa 0,001 mm), joiden suunnitteluun <strong>ja</strong><br />
valmistukseen ei ehkä löydy Suomesta osaamista.<br />
Syväveto-, venytysmuovaus- <strong>ja</strong> muita vastaavia työvälineitä valmistetaan jonkin verran.<br />
Käyttökohteeksi on nimetty Hackmanin tuotteet.<br />
Metallilevyn muovaamiseen käytettäviä muotte<strong>ja</strong> valmistetaan vaihteleviin tarkoituksiin<br />
erittäin vähän tai jonkin verran. Tämän tyyppisiä muotte<strong>ja</strong> valmistetaan metallilevyn<br />
muovaukseen tarkoitettuina sovelluksina jonoleikkainten osiksi, mutta myös<br />
metalliputkien muovausta varten (kaulusten valmistaminen, pyöristykset ym.).<br />
60
Taivutustyökalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> särmäyspuristinten työkalu<strong>ja</strong> tehdään vastaajien mukaan jonkin<br />
verran tai merkittävästi. Yhden vastaa<strong>ja</strong>n mukaan myös vientiin. Särmäyspuristinten<br />
työkalut tulevat (ulkomailta) koneen osina eikä niitä tehdä Suomessa kovin paljon.<br />
Erikoistyökaluvalmistusta <strong>ja</strong> suunnittelua sen si<strong>ja</strong>an on. Nykyisin suunnittelutetaan <strong>ja</strong><br />
käytetään paljon työkalu<strong>ja</strong>, joilla voi tehdä useita taivutusvaiheita yhdellä kertaa. Nämä<br />
työkalut tehdään pääosin Suomessa.<br />
Leikkaavia tai leimaavia stanssaustyökalu<strong>ja</strong> tehdään vastaajien mielestä jonkin verran.<br />
Käyttökohteiksi leikkaavien stanssaustyökalujen osalta on nimetty kenkien <strong>ja</strong><br />
kumituotteiden valmistus. (Samat käyttökohteet on mainittu edellä muun kuin<br />
metallilevyn leikkaamiseen tarkoitettujen jono-, täys- ym. leikkaimien kohdalla. Onko<br />
molemmissa kysymys osittain samoista työkaluista?) Suomessa valmistettavat<br />
leikkaavat stanssaustyökalut ovat erikoistyökalu<strong>ja</strong>. Kuvioivia (leimaus)työkalu<strong>ja</strong><br />
nimitetään myös stansseiksi. Leimaustyökalu<strong>ja</strong> käytetään rahojen, mitalien, avainten<br />
ym. kuviointiin. Niitä menee vähäisessä määrin vientiin.<br />
3XULVWXVMDPHLVWRW\|NDOXMHQNl\WW|NRKWHHWWHROOLVLVVDNOXVWHUHLVVD<br />
Haastattelun teollisia klustereita <strong>ja</strong> tuotannon arvoa koskevassa osassa on esitetty<br />
puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen käyttökohteita seuraavasti:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Metsäklusterin koneiden <strong>ja</strong> laitteiden meistettäviä osia ovat esimerkiksi<br />
paperikoneiden automaatio- <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uslaitteiden kaapit, kotelot <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>t,<br />
metsäkoneiden pienet runkokappaleet, sahanterät sekä instrumentoinnin osat.<br />
Toisaalta jono- tai täysleikkaimilla (kalliita <strong>ja</strong> erityistä suunnittelua vaativia<br />
työvälineitä) tehtäviä tuotteita on vähän. Kaapit <strong>ja</strong> kotelot valmistetaan<br />
tyypillisesti levytyökeskuksilla, joiden työkalu<strong>ja</strong> ei valmisteta Suomessa<br />
juuri lainkaan.<br />
Perusmetalliklusterista on nimetty meistettäviksi tuotteiksi kotelot, kaapit,<br />
levyt, putket, kolikkoaihiot sekä työstökoneiden osat. Jonoleikkaimilla yms.<br />
työvälineillä valmistettavia tuotteita on myös perusmetalliklusterissa vähän.<br />
Metalliputkien valmistuksessa käytettäviä puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalu<strong>ja</strong> ovat<br />
laippojen <strong>ja</strong> pyöristysten tekemiseen käytettävät työvälineet.<br />
Teleklusterista puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen käyttökohteiksi on nimetty<br />
matkapuhelimet, ATK-laitteet, muutamat puhelinkeskusten osat,<br />
elektroniikkalaitteiden metalli<strong>fi</strong>lmit, tukiasemat (joissa runsaasti meistettyjä<br />
osia) sekä erityisesti liittimet <strong>ja</strong> erilaiset jouset. Komposiittimateriaalit ovat<br />
osittain korvanneet <strong>ja</strong> tulevat <strong>ja</strong>tkossakin korvaamaan matkapuhelinten<br />
metalliosia. Meistotyökalujen tarvetta lisää kuitenkin se, että teleklusteri<br />
tuottaa monia malliltaan nopeasti uusiutuvia kulutta<strong>ja</strong>tuotteita.<br />
Energiaklusterissa käyttökohteiksi on nimetty sähkömoottoreiden osat,<br />
kojeet <strong>ja</strong> kojeistot, kytkimet <strong>ja</strong> releet sekä <strong>ja</strong>kokaapit. Jakokaappien seinät <strong>ja</strong><br />
ovet tehdään levytyökoneilla, pienemmät osat jono- tai täysleikkaimilla.<br />
Energiaklusterin tuotteet <strong>ja</strong> työkalut uusiutuvat suhteellisen harvoin.<br />
Hyvinvointiklusterissa puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalu<strong>ja</strong> käytetään polkupyörien,<br />
kuntoilulaitteiden, erilaisten kojeiden <strong>ja</strong> laitteiden (kompassit <strong>ja</strong><br />
paikannuslaitteet, joissa meistettävinä osina hienomekaaniset osat <strong>ja</strong> jouset)<br />
sekä vieheiden valmistukseen.<br />
Kuljetusklusterissa käyttökohteita ovat autojen <strong>ja</strong> muiden kuljetusvälineiden<br />
osat (pakoputket, <strong>ja</strong>rrut, akselistot <strong>ja</strong> renkaat)<br />
61
− Rakennusklusterin käyttökohteita ovat lämmityslaitteet, lukot, helat,<br />
kodinkoneet <strong>ja</strong> ilmastointilaitteet. Rakennusklusteri on huomattava<br />
meistotyökalujen käyttäjä.<br />
− Elintarvikeklusterissa meistotyökalu<strong>ja</strong> käytetään elintarvikepakkausten<br />
(metallipakkaukset, -vuoat <strong>ja</strong> –tuubit) valmistamiseen.<br />
− Klusterien ulkopuolisessa teollisuudessa merkittävimmät käyttökohteet ovat<br />
maatalouskoneiden, lähinnä traktoreiden valmistuksessa.<br />
Haastatteluaineiston perusteella on laadittu kuvaa<strong>ja</strong>, johon on arvioitu puristus- <strong>ja</strong><br />
meistotyökalu<strong>ja</strong> valmistavien yritysten kannalta merkityksellisen tuotannon arvoa eri<br />
klustereissa (Kuva 35).<br />
Rakennus<br />
8 %<br />
Kuljetus<br />
2 %<br />
Hyvinvointi<br />
6 %<br />
Ulkopuolinen<br />
4 %<br />
Elintarvike<br />
6 %<br />
Metsä<br />
1 %<br />
Metalli<br />
1 %<br />
Energia<br />
14 %<br />
Tele<br />
58 %<br />
Yhteensä: 42,3 mrd mk<br />
Lähde: Tilastokeskus 1998<br />
.XYD<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökaluvalmistuksen kannalta merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong><br />
tarviketuotannon <strong>ja</strong>kautuminen klustereihin vuonna 1996<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen kannalta suurimmat markkinat ovat teleklusterin yritysten<br />
valmistamissa koenissa <strong>ja</strong> laitteissa. Teleklusterin arvoa nostaa<br />
matkapuhelinvalmistuksen suuri osuus. Matkapuhelimet on laskettu mukaan koko<br />
arvostaan, vaikka niissä ei välttämättä ole suhteessa niin paljon meistettäviä osia kuin<br />
esimerkiksi rakennusklusterin tuotteissa. Muita huomattavia käyttäjiä ovat kuvaa<strong>ja</strong>n<br />
perusteella energia- <strong>ja</strong> rakennusklustereiden yritykset.<br />
3XULVWXVMDPHLVWRW\|NDOXMHQYDOPLVWXNVHQDUYR<br />
Haastateltaville on esitetty, kuten muissakin työvälineosioissa, tavaroiden tuotantoa <strong>ja</strong><br />
ulkomaankauppaa käsittelevien tilastojen poh<strong>ja</strong>lta laadittu kuvaa<strong>ja</strong> (Kuva 36). Puristus<strong>ja</strong><br />
meistotyökalujen tuonnin, tuotannon <strong>ja</strong> viennin arvoa on tarkasteltu HS-luokittelun<br />
numerolla 82.07.3000 (puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalut). Numeroon kuuluvat meistit <strong>ja</strong><br />
vastimet metallilevyn kylmäpuristusta tai meistausta varten, hei<strong>ja</strong>usmuotit,<br />
62
työstökoneisiin tarkoitetut lävistys- <strong>ja</strong> leikkausmeistit <strong>ja</strong> –tyynyt sekä muut vastaavat<br />
nimikkeiden 84.56-84.65 työstökoneisiin (Liite 1) tarkoitetut työkalut.<br />
200<br />
Tuonti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Tuotanto (Tilastokeskus, toimitukset yritystoimipaikkojen välillä)<br />
Vienti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
150<br />
Arvo (milj. mk)<br />
100<br />
50<br />
35,3<br />
21,6<br />
3,6<br />
0<br />
1988 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 1998<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1990-98, Tullihallitus 1990-98, Tullihallitus 1999<br />
.XYD<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalut, tuotannon, tuonnin <strong>ja</strong> viennin arvo<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalut näyttäisivät kuvaa<strong>ja</strong>n perusteella olevan suureksi osaksi<br />
Suomessa valmistettu<strong>ja</strong>. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat voineet käyttää kuvaa<strong>ja</strong>n luku<strong>ja</strong> suoraan poh<strong>ja</strong>na<br />
omille arvioilleen, koska niihin sisältyvät puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalut vastaavat hyvin<br />
tutkimuksen luokittelua 7 .<br />
Vastaa<strong>ja</strong>t ovat pitäneet tuotannon arvoa pienenä, vaikka luku kattaakin pelkät<br />
toimitukset yritystoimipaikkojen välillä. Meistotyökalu<strong>ja</strong> suunnitellaan <strong>ja</strong> valmistetaan<br />
sekä alihankintana että omaan käyttöön.<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen valmistuksen arvoksi on arvioitu 64 - 127 milj. mk tällä<br />
hetkellä <strong>ja</strong> 74 - 140 mk 3-5 vuoden kuluttua. Klusterittaiset arviot on taulukoitu<br />
(Taulukko 8). Taulukon viimeiselle riville on laskettu yhteen vastaajien alimmat <strong>ja</strong><br />
ylimmät arviot. Sarakkeissa ei ole pelkästään yhden vastaa<strong>ja</strong>n arvioita.<br />
7 Tutkimuksessa on luokiteltu puristus- <strong>ja</strong> meistotyökaluiksi levytyökeskuksen työkalut, leikkaintyökalut<br />
(jono-, täys-, yhdistelmä- ym leikkaimet) metallia tai muuta materiaalia varten, syväveto-,<br />
venytysmuovaus ym. työkalut, metallilevyn muovauksessa käytettävät muotit, taivutustyökalut, särmäyspuristinten<br />
työkalut ym. sekä stanssaustyökalut<br />
63
7DXOXNNR<br />
Haastateltavien arviot puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen valmistuksen vuotuisesta arvosta<br />
nyt <strong>ja</strong> 3-5 vuoden kuluttua<br />
Klusteri<br />
Meistotyökalut nyt 3-5 vuoden kuluttua<br />
Alin, milj. mk Ylin, milj. mk Alin, milj. mk Ylin, milj. mk<br />
Metsä 1 2 1 2<br />
Perusmetalli 5 9 5 9<br />
Tele 15 17 15 25<br />
Energia 8 10 8 14<br />
Hyvinvointi 1 2 1 5<br />
Kuljetus 10 20 10 20<br />
Rakennus 15 40 15 40<br />
Elintarvike 2 20 2 20<br />
Ulkopuolinen 5 20 5 20<br />
Yhteensä 62 140 62 155<br />
Vastaajien arviot poikkeavat eniten toisistaan kuljetus-, rakennus- <strong>ja</strong><br />
elintarvikeklustereiden sekä klustereiden ulkopuolisen teollisuuden kohdalla. Kuljetus<strong>ja</strong><br />
rakennusklustereiden erot johtuvat osittain siitä, että vastaajilla on eri tavoin<br />
kokemusta näiltä aloilta. Kaikilla on kuitenkin ollut perustelut vastaukselle. Osittain on<br />
kysymys myös klustereiden ra<strong>ja</strong>amisesta.<br />
Kuljetusklusterin vastaukset olivat toisen kierroksen jälkeen haarukassa 5-49 milj. mk.<br />
Puhelimitse tehdyn tarkistuskierroksen jälkeen vastaukset haarukoituivat välille 10-20<br />
milj. mk. Rakennusklusteriin on annettu toisella kierroksella vastaukseksi 15, 25 <strong>ja</strong> 40<br />
milj. mk. Vastauksia ei tarkennettu enempää, kuten ei myöskään elintarvikeklusterin tai<br />
klustereiden ulkopuolisen teollisuuden vastauksia. Elintarvikeklusteri ei ollut<br />
kenellekään vastaajista erityisen tuttu, joten arvioita ei olisi ollut mahdollistakaan<br />
tarkentaa enempää. Klustereiden ulkopuolisen teollisuuden kohdalla on ollut<br />
ra<strong>ja</strong>usongelmia.<br />
Edellisessä alaluvussa esitetystä, markkinoiden kokoa arvioivasta kuvaa<strong>ja</strong>sta (Kuva 35,<br />
s. 62) muodostuu hyvin toisenlainen kuva meistotyökalujen valmistuksen arvosta<br />
klustereittain. Metsä- <strong>ja</strong> perusmetalliklusterit vaikuttavat molemmissa lähteissä olevan<br />
pieniä markkinoita. Teleklusteri vaikuttaa kuitenkin olevan markkinana huomattavasti<br />
suurempi kuin vastaajien arvioista voisi olettaa. Kuljetus- <strong>ja</strong> rakennusklusterit<br />
korostuvat vastaajien arvioissa markkinoiden kokoon verrattuna. Hyvinvointiklusteri<br />
puolestaan kutistuu. Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalut ovat valtaosin suunnittelun perusteella<br />
tiettyä lopputuotetta varten valmistettu<strong>ja</strong> työkalu<strong>ja</strong>. Hankalimpien konstruktioiden on<br />
arvioitu olevan Suomen rajojen ulkopuolelta hankittu<strong>ja</strong>, joka voi osittain selittää ero<strong>ja</strong>.<br />
Muita syitä ovat arviointivaikeudet, joita lisää puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen<br />
valmistuksen ha<strong>ja</strong>naisuus siten, että valmistusta on pienissä yksiköissä lopputuotteita<br />
valmistavien yritysten sisällä.<br />
Kasvaviksi klustereiksi on arvioitu tele-, energia- <strong>ja</strong> hyvinvointiklustereita.<br />
Hyvinvointiklusterin tuotteisiin ei kuitenkaan tarvita meistotyökalu<strong>ja</strong> kovin paljon.<br />
Kasvun jälkeenkin käytön arvoksi arvioidaan vain 1-5 milj. mk. Tele- <strong>ja</strong><br />
64
energiaklustereiden lisääntynyt meistotyökalujen tarve johtuu niiden yleisestä<br />
kasvamisesta.<br />
0XRWLWPXRYHMDYDUWHQ<br />
Kaikki vastaa<strong>ja</strong>t arvelevat, ettei mikroruiskuvalumuotte<strong>ja</strong> tehtäisi Suomessa lainkaan,<br />
koska niistä tai niillä puristetuista tuotteista ei ole kokemusta. Toisaalta<br />
mikroruiskuvalettu<strong>ja</strong> osia käytetään (joihinkin instrumentteihin), joten on mahdollista,<br />
että kiinnostus mikroruiskuvalutekniikan kehittämiseen viriää <strong>ja</strong> muotte<strong>ja</strong> ryhdytään<br />
valmistamaan.<br />
Joidenkin vastaajien mielestä on ollut hankalaa erottaa pienten, esimerkiksi<br />
lääketieteellisten tarkkuusosien valmistamiseen käytettäviä muotte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muiden pienten<br />
osien valmistamiseen käytettäviä muotte<strong>ja</strong> toisistaan, koska “epätarkoilla” muoteilla<br />
tehtäviä tuotteita on Suomessa erittäin vähän, jos lainkaan. Esimerkiksi epätarkoista<br />
tuotteista sopii auton jääraappa tai jotkin pienet huonekalu- <strong>ja</strong> rakennusteollisuuden<br />
käyttämät muoviosat. Suomalainen muovituotevalmistus on vastaajien mielestä<br />
keskittynyt teknisiin muoviosiin. Muovialan yritykset ovat sopeutuneet korkeisiin<br />
laatuvaatimuksiin, jolloin halpojen muottien tekeminen ei sovi niiden kulttuuriin.<br />
Lääketieteellisiin <strong>ja</strong> muihin tarkkuutta vaativiin sovelluksiin käytettäviä muotte<strong>ja</strong><br />
tehdään paljon. Valmistuksen määrää on arvioitu merkittäväksi. Puhdastilatuotannossa<br />
käytettävien muottien suunnitteluosaamista ei kuitenkaan ole. Kokonaisuudessaan<br />
pienten tarkkuusosien valmistus kuitenkin hallitaan Suomessa erittäin hyvin <strong>ja</strong> niille<br />
tarkoitettu<strong>ja</strong> muotte<strong>ja</strong> myös viedään. Puhelinkeskusten relevalmistuksen kautta tänne on<br />
kertynyt osaamista, jota Nokian matkapuhelintuotanto entisestään parantaa.<br />
Kädessä pidettävän kokoiset muovituotteet <strong>ja</strong> niiden muotit työllistävät suurimman osan<br />
suomalaisista muovituotevalmistajista. Matkapuhelinteollisuus vaikuttaa suuresti<br />
nykyiseen tilanteeseen, mutta ilmiö on ollut olemassa jo ennen Nokiaa. Suomessa ei ole<br />
kodinkoneita, televisioita <strong>ja</strong> monitore<strong>ja</strong> valmistavien yritysten lisäksi paljon muuta<br />
teollisuutta, joka tarvitsisi suuria muoviosia. Keskikokoisten muovituotteiden kysyntää<br />
on kuitenkin ollut. Tästä syystä muovialan yritykset ovat investoineet erityisesti<br />
keskikokoisten muovituotteiden valmistukseen soveltuvaan tekniikkaan. Samalla on<br />
kehitetty valmistusmenetelmiä sekä muovituotteiden että muottien osalta. Kädessä<br />
pidettävän kokoisten tuotteiden muotte<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan merkittävästi <strong>ja</strong><br />
niitä myös viedään.<br />
Muovi- <strong>ja</strong> kumimuottien viennin arvo on tullitilastoista arvioituna varsin suuri. Vientiä<br />
syntyy kolmella tapaa: (1) Pienten <strong>ja</strong> keskikokoisten muovituotteiden valmistamiseen<br />
tarkoitettu<strong>ja</strong> muotte<strong>ja</strong> toimitetaan ulkomaille suoraan asiakkaan tilaamana. (2)<br />
Suomalaisen monikansallisen yrityksen teettämä muotti kuljetetaan puristettavaksi<br />
Suomen rajojen ulkopuolella si<strong>ja</strong>itsevalle tehtaalle. (3) Käytetty muotti myydään<br />
ulkomaiselle asiakkaalle. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat olleet eri mieltä näiden kolmen vientitavan<br />
merkityksellisyydestä. Kaikkia kuitenkin käytetään.<br />
Optisiin sovelluksiin tarkoitetuille muoteille on Suomessa vain pari käyttäjää. Tällaisia<br />
muotte<strong>ja</strong> osataan kyllä periaatteessa tehdä, mutta optiikkaa sisältävien osien<br />
suunnittelutietämystä ei maassamme ole lainkaan. Suunnitteluosaamisen puuttuessa<br />
optiikkamuotte<strong>ja</strong> ei viedä.<br />
65
Ison muotin <strong>ja</strong> keskikokoisen muotin välinen ra<strong>ja</strong>nveto osoittautui yhtä hankalaksi kuin<br />
tarkan <strong>ja</strong> epätarkan muotin välinen ra<strong>ja</strong>nvetokin. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat tehneet eroa painon,<br />
puristettavan kappaleen koon tai ruiskupuristuskoneen koon perusteella. Tästä syystä<br />
muottivalmistuksen määrää on arvioitu asteikolla erittäin vähäisestä merkittävään.<br />
Suomessa on kuitenkin vain harvo<strong>ja</strong> isojen muottien valmistajia eikä iso<strong>ja</strong><br />
muovimuotte<strong>ja</strong> käytetä niin runsaasti kuin pienten <strong>ja</strong> keskikokoisten kappaleiden<br />
valmistamiseen tarkoitettu<strong>ja</strong> muotte<strong>ja</strong>. Käyttökohteina ovat kodinkoneiden <strong>ja</strong> muiden<br />
edellä mainittujen tuotteiden lisäksi taajuusmuuttajien rungot <strong>ja</strong> sähkökaapit.<br />
Reaktiovalumuottivalmistuksesta on oltu myös hieman epävarmo<strong>ja</strong>, koska<br />
valmistusmenetelmä ei ole ollut kaikille vastaajille tuttu. Reaktiovaletuiksi tuotteiksi on<br />
nimetty kuitenkin polyuretaaniset kengänpoh<strong>ja</strong>t, jotkin tekniset (polyuretaani)tuotteet<br />
sekä kojelaudat <strong>ja</strong> muut vastaavat auton osat. Muottivalmistuksen määrää on arvioitu<br />
erittäin vähäiseksi eikä näitä muotte<strong>ja</strong> myöskään viedä.<br />
Ahtopuristetuiksi kertamuovituotteiksi on nimetty kaapelien läpiviennit autoissa, auton<br />
<strong>ja</strong>rrujen osat, traktorin katto sekä konvehtirasiat <strong>ja</strong> muut pakkaukset. Muotte<strong>ja</strong> on<br />
arvioitu valmistettavan jonkin verran. Yksi vastaa<strong>ja</strong> on esittänyt mielipiteenään, että<br />
muotit olisivat suurina myös arvokkaita <strong>ja</strong> paljon rahaa tuottavia, vaikka niitä ei suurina<br />
määrinä valmistettaisikaan.<br />
Muovilevyn (alipaine)muovausmuotte<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan erittäin vähän,<br />
jonkin verran tai merkittävästi. Käyttökohteina ovat pakkausteollisuuden tuotteet,<br />
erilaiset tavarataloissa tai erikoismyymälöissä (Veikkaus) käytettävät tuotteiden esille<br />
tuomiseen liittyvät esittelytelineet <strong>ja</strong> mainokset, isot muovituotteet (puutarha-altaat <strong>ja</strong><br />
auton peräkärryjen kuomut) sekä elektroniikkatuotteiden valmistuksessa käytettävät<br />
automaatiopaletit. Muovilevyn muovausmuotit tehdään tavallisesti puusta tai muista<br />
keveistä materiaaleista. Lopputuotteen valmista<strong>ja</strong> tekee muotit tavallisesti itse.<br />
Rotaatiovalumuotte<strong>ja</strong> käytetään isojen, tynnyrimäisten kappaleiden valmistamiseen.<br />
Tämän tyyppisiä tuotteita <strong>ja</strong> muotte<strong>ja</strong> niille valmistetaan Suomessa erittäin vähän.<br />
Esimerkkeinä rotaatiovaletuista tuotteista on mainittu viemärijärjestelmien osat sekä<br />
säiliöt <strong>ja</strong> tynnyrit. Muotte<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan erittäin vähän tai jonkin verran.<br />
Laminointimuotte<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan jonkin verran. Muotte<strong>ja</strong> käytetään<br />
veneiden, roskasäiliöiden <strong>ja</strong> joidenkin urheiluvälineiden valmistuksessa. Lopputuotteen<br />
valmista<strong>ja</strong> tekee muotit itse.<br />
Puhallusmuotte<strong>ja</strong> on arvioitu valmistettavan jonkin verran tai merkittävästi.<br />
Puhallusmuotte<strong>ja</strong> käytetään juomapullojen, kemikaalipakkausten, auton<br />
bensiinisäiliöiden sekä joidenkin pienten massatuotteiden (kotelot, hautakynttilöiden<br />
muovikuoret) valmistukseen. Puhallusmuotte<strong>ja</strong> myös tuodaan paljon, koska<br />
eurooppalaisilla <strong>ja</strong> amerikkalaisilla valmistajilla on niistä suomalaisia valmistajia<br />
enemmän kokemusta.<br />
Vastaajilla ei ollut tietoa kumituotteiden <strong>ja</strong> niille tarkoitettujen muottien valmistuksesta.<br />
Kumituotteet on tästä syystä jätetty tutkimuksen toisesta vaiheesta pois.<br />
66
0XRYLPXRWLWWHROOLVLVVDNOXVWHUHLVVD<br />
Tutkimuksen teollisia klustereita koskevassa osiossa haastateltavat ovat löytäneet<br />
muovimuottivalmistuksen kannalta merkittäviä lopputuotteita tai esittäneet muita<br />
kommentte<strong>ja</strong> seuraavasti:<br />
−<br />
−<br />
Metsä- <strong>ja</strong> perusmetalliklusterin tuotteissa on vain vähän muoviosia.<br />
Esimerkeiksi on löydetty metsäklusterista oh<strong>ja</strong>imet <strong>ja</strong> perusmetalliklusterista<br />
oh<strong>ja</strong>inkaapit tai työstökoneiden suo<strong>ja</strong>imet.<br />
Teleklusterin tuottamissa laitteissa (matkapuhelimet <strong>ja</strong> ATK-laitteet) on<br />
erityisen paljon muoviosia. Teleklusteri onkin muovimuottien suurkäyttäjä.<br />
Muottitarvetta lisää myös se, että tuotteet ovat malliltaan nopeasti uusiutuvia<br />
kulutta<strong>ja</strong>tuotteita.<br />
− Energiaklusterin yritykset käyttävät muovimuotte<strong>ja</strong> koteloihin<br />
(taajuusmuutta<strong>ja</strong>t, sähkömoottorit, erilaiset toimilaitteet), kaapeleiden<br />
valmistukseen (ekstruusiomuotit) sekä muuntajien läpivienteihin, liittimiin <strong>ja</strong><br />
muihin vastaaviin pienosiin. Ekstruusiomuotit (suuttimet) muodostavat<br />
suuren osan energiaklusterin käyttämistä muovimuoteista. Tuotteita <strong>ja</strong><br />
muotte<strong>ja</strong> ei kuitenkaan uusita kovin usein.<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Hyvinvointiklusterin yritykset käyttävät muovimuotte<strong>ja</strong> sairaalatarvikkeiden,<br />
implanttien, urheiluvälineiden <strong>ja</strong> erilaisten pienlaitteiden (sykemittarit,<br />
kompassit, paikannuslaitteet) valmistamiseen. Klusterin kone- <strong>ja</strong><br />
laitetoimitusten arvo on kuitenkin pieni, jos sitä verrataan muihin<br />
klustereihin.<br />
Kuljetusklusterin yritykset käyttävät muovimuotte<strong>ja</strong> pienessä määrin autojen<br />
<strong>ja</strong> muiden kuljetusvälineiden osiin.<br />
Rakennusklusterissa muovimuotte<strong>ja</strong> käytetään muoviastioiden, putkistojen,<br />
putken osien <strong>ja</strong> läpivientien, kodinkoneiden, pistorasioden, katkaisimien,<br />
valaisimien sekä venttiileiden, tuuletuslaitteiden <strong>ja</strong> muiden vastaavien<br />
tuotteiden valmistamiseen.<br />
Elintarvikeklusterissa muovimuotte<strong>ja</strong> käytetään lähinnä elintarvikkeiden<br />
pakkaamiseen. Muovipakkauksia ei vahvasta metsäteollisuudestamme<br />
johtuen kuitenkaan käytetä yhtä paljon kuin pahvi- <strong>ja</strong> kartonkipakkauksia.<br />
Klusterien ulkopuolisessa teollisuudessa merkittävimmät käyttökohteet ovat<br />
puolustusväline- <strong>ja</strong> kemianteollisuudessa. Kemianteollisuudessa<br />
muovimuotte<strong>ja</strong> käytetään elintarviketeollisuuden tavoin pakkaamiseen<br />
liittyvien tuotteiden valmistamiseen.<br />
Haastatteluaineiston perusteella on laadittu kuvaa<strong>ja</strong>, johon on laskettu muovimuoteilla<br />
valmistettavien tuotteiden tuotannon kokonaisarvo, joka on <strong>ja</strong>ettu prosenttiosuuksina<br />
teollisiin klustereihin (Kuva 37).<br />
67
Elintarvike<br />
19 %<br />
Ulkopuolinen<br />
3 %<br />
Metsä<br />
0 %<br />
Metalli<br />
0 %<br />
Rakennus<br />
4 %<br />
Kuljetus<br />
1 %<br />
Tele<br />
56 %<br />
Hyvinvointi<br />
5 %<br />
Yhteensä: 46,8 mrd mk<br />
Energia<br />
12 %<br />
Lähde: Tilastokeskus 1998<br />
.XYD<br />
Muovimuottien valmistuksen kannalta merkityksellisen kone-, laite- <strong>ja</strong> tarviketuotannon<br />
<strong>ja</strong>kautuminen klustereihin<br />
Muovimuottien <strong>ja</strong> –työkalujen kannalta suurimmat markkinat ovat teleklusterin<br />
valmistamissa laitteissa <strong>ja</strong> tarvikkeissa. Teleklusterin tuotteista suurin osa on<br />
matkapuhelimia <strong>ja</strong> niihin liittyviä oheislaitteita, joiden valmistukseen tarvitaan<br />
suhteellisen kalliita työvälineitä. Elintarvike- <strong>ja</strong> energiaklustereiden osuus on myös<br />
varsin suuri. Energiaklusterin muovituotteet ovat kuitenkin pääosin pakkaamiseen<br />
käytettäviä tarvikkeita, joiden valmistamiseen ei käytetä ruiskupuristusmuottien<br />
vertaisia kalliita työvälineitä.<br />
0XRYLPXRWWLYDOPLVWXNVHQDUYR<br />
Haastateltaville on esitetty aluksi kumi- <strong>ja</strong> muovimuottien tuotantoa <strong>ja</strong><br />
ulkomaankauppaa koskevien tilastojen poh<strong>ja</strong>lta laadittu kuvaa<strong>ja</strong> (Kuva 38). Kuvaa<strong>ja</strong>n<br />
on ollut tarkoitus toimia omien arvioiden poh<strong>ja</strong>na. Tuonnin, tuotannon <strong>ja</strong> viennin arvoa<br />
on tarkasteltu HS-luokittelujärjestelmän numerolla 84.80.7000, johon kuuluvat<br />
kumirenkaitten vulkanoinnissa käytettävät muotit, muut kumin vulkanointiin <strong>ja</strong><br />
muotoiluun käytettävät muotit, painevalu-, ruiskuvalu- <strong>ja</strong> muut muovimuotit sekä<br />
esitabletoimismuotit. Kumimuotit ovat olleet tarkasteluissa mukana, koska ne sisältyvät<br />
samaan luokittelunumeroon muovimuottien kanssa.<br />
68
200<br />
Tuotanto (Tilastokeskus, toimitukset yritystoimipaikkojen välillä)<br />
Tuonti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Vienti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Arvo (milj. mk)<br />
150<br />
100<br />
50<br />
143,2<br />
110,4<br />
64,2<br />
0<br />
1988 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 1998<br />
Vuosi<br />
Lähde: Tilastokeskus 1990-98, Tullihallitus 1990-98, Tullihallitus 1999<br />
.XYD<br />
Kumi- <strong>ja</strong> muovimuotit, tuotannon, tuonnin <strong>ja</strong> viennin arvo<br />
Kumi- <strong>ja</strong> muovimuotte<strong>ja</strong> valmistetaan kuvaa<strong>ja</strong>n perusteella reilusti enemmän kuin niitä<br />
tuodaan maahan. Tuotantokuvaa<strong>ja</strong> päättyy vuoteen 1996 eikä sitä tuoreempia<br />
tilastoluku<strong>ja</strong> ole ollut saatavissa. Matkapuhelinteollisuus <strong>ja</strong> muovien käytön<br />
yleistyminen on voinut muuttaa tilannetta kahden viime vuoden aikana.<br />
Tutkimuksessa käsitellyt muovimuotit 8 sisältyvät kuvaa<strong>ja</strong>an kattavasti <strong>ja</strong> vastaa<strong>ja</strong>t ovat<br />
voineet näiltä osin käyttää tilastoa suoraan omien arvioidensa poh<strong>ja</strong>na, vaikka muovi- <strong>ja</strong><br />
kumimuotte<strong>ja</strong> ei pystykään erottamaan omiksi ryhmikseen.<br />
Muovituotteiden valmistuksessa on tapana myydä sekä lopputuote että sen<br />
valmistamiseen tarvittava muotti. Useat muovituotteiden alihankintayritykset<br />
valmistavat muottinsa itse, mutta eivät ‘omaan käyttöön’ samalla tavoin kuin<br />
esimerkiksi kiinnittimiä itselleen valmistavat konepa<strong>ja</strong>t. Omien muovituotteiden<br />
valmista<strong>ja</strong>t tekevät muottinsa ‘omaan käyttöön’. Tilastointia varten tulisi ilmoittaa<br />
ulkopuolisille toimitettujen muottien arvo, mutta ra<strong>ja</strong>nveto omaan käyttöön <strong>ja</strong><br />
ulkopuolisille toimitettavaksi tarkoitettujen muottien valmistuksen välillä on ehkä ollut<br />
hankalaa.<br />
Tilastoitu muottituotannon arvo on vastaajien mielestä ollut liian pieni.<br />
Muovimuottivalmistuksen vuotuiseksi arvoksi on arvioitu 158 - 256 milj. mk tällä<br />
hetkellä <strong>ja</strong> 187 - 414 mk 3-5 vuoden kuluttua. Klusterittaiset arviot on taulukoitu<br />
(Taulukko 9). Taulukon alimmalle riville on laskettu yhteen vastaajien alimmat <strong>ja</strong><br />
ylimmät arviot. Sarakkeissa ei ole pelkästään yhden vastaa<strong>ja</strong>n arvioita.<br />
8 Tutkimuksessa on luokiteltu muovimuoteiksi ruiskuvalumuotit, reaktiovalumuotit, ahtopuristusmuotit,<br />
muovilevyn muovausmuotit, rotaatiovalumuotit, kertamuovien laminointimuotit, puhallusmuotit <strong>ja</strong> muut<br />
muovimuotit<br />
69
7DXOXNNR<br />
Haastateltavien arviot muovimuottien valmistuksen vuotuisesta arvosta nyt <strong>ja</strong> 3-5<br />
vuoden kuluttua<br />
Klusteri<br />
Muovimuotit nyt<br />
3-5 vuoden kuluttua<br />
Alin, milj. mk Ylin, milj. mk Alin, milj. mk Ylin, milj. mk<br />
Metsä 2 2 2 3<br />
Perusmetalli 0 16 0 18<br />
Tele 50 100 60 250<br />
Energia 6 20 6 30<br />
Hyvinvointi 7 20 10 60<br />
Kuljetus 10 25 15 30<br />
Rakennus 15 40 16 45<br />
Elintarvike 4 40 4 45<br />
Ulkopuolinen 0 10 0 10<br />
Yhteensä 94 273 113 491<br />
Muovimuoteissa vastaajien arviot ovat haarukoituneet melko laajoihin rajoihin.<br />
Muovimuotte<strong>ja</strong> valmistetaan kaikista tarkastelluista työvälineistä eniten <strong>ja</strong> toisaalta<br />
muovituotteiden osuutta tietyn klusterin tuotannosta on hankala määrittää.<br />
Perusmetalliklusterin vastausten hajonta selittyy pääosin viimeksi mainitulla seikalla.<br />
Perusmetalliklusterin lisäksi vastaukset ovat poikenneet suuresti toisistaan tele-,<br />
rakennus- <strong>ja</strong> elintarvikeklustereissa.<br />
Teleklusterin vastaukset ovat olleet 50, 100, 100 <strong>ja</strong> 100 milj. mk nykyhetkellä <strong>ja</strong> 60,<br />
190, 250 <strong>ja</strong> 250 milj. mk. Alhaisinta arviota on perusteltu sillä, etteivät muut vastaa<strong>ja</strong>t<br />
ole mahdollisesti osanneet ottaa huomioon muovimuottien tuonnin osuutta. Teleklusteri<br />
käyttää muotte<strong>ja</strong> nykyhetkellä yli 100 milj. markan arvosta, mutta niistä noin 60 -70 %<br />
on ehkä maan rajojen ulkopuolelta hankittu<strong>ja</strong>.<br />
Rakennusklusterin kohdalla vastaa<strong>ja</strong>t ovat huomioineet kodinkoneet, pistorasiat,<br />
ilmastointilaitteet <strong>ja</strong> muut vastaavat rakennusten varustuksiin kuuluvat tuotteet.<br />
Vastaa<strong>ja</strong>t ovat myöskin tiedostaneet, ettei näihin tuotteisiin käytettäviä muotte<strong>ja</strong> uusita<br />
kovin usein. Muottituotannon arvo on kuitenkin arvioitu laa<strong>ja</strong>an haarukkaan. Vastaukset<br />
ovat olleet 15, 20, 38 <strong>ja</strong> 40 milj. mk nykyhetkellä sekä 16, 30, 43 <strong>ja</strong> 45 milj. mk 3-5<br />
vuoden kuluttua.<br />
Kukaan vastaajista ei toiminut läheisessä yhteistyössä elintarvikeklusterin yritysten<br />
kanssa. Elintarvikeklusterin arvioita ei ole tästä syystä enää tarkennettu, vaikka<br />
vastaukset vaihtelevatkin melkoisesti. Klusterien ulkopuolisen teollisuuden kohdalla on<br />
vastaava hahmotusongelma kuin perusmetalliteollisuudenkin kohdalla.<br />
Verrattaessa edellisen alaluvun markkinoiden kokoa peilaavaan kuvaa<strong>ja</strong>an (Kuva 37, s.<br />
68) havaitaan haastateltavien arvioiden olevan jokseenkin samansuuntaisia kuvaa<strong>ja</strong>n<br />
osoittaman tilanteen kanssa. Teleklusteri korostuu molemmissa lähteissä, kuten<br />
pitääkin. Kuljetus- <strong>ja</strong> rakennusklustereita vastaa<strong>ja</strong>t painottavat enemmän, mitä<br />
kuvaa<strong>ja</strong>sta voisi päätellä. Metsä- <strong>ja</strong> perusmetalliklustereiden merkitys jää molemmissa<br />
70
lähteissä pieneksi. Erot johtuvat todennäköisimmin molempien lähteiden<br />
epätarkkuuksista.<br />
Kaikkien klustereiden muovimuottitarpeen on arvioitu kasvavan. Eniten kasvua on<br />
arvioitu olevan teleklusterissa, jonka tuotteista suuri osa on muoviosia sisältäviä<br />
kulutta<strong>ja</strong>tuotteita. Klusterin kasvu on ollut erittäin voimakasta viime vuosina <strong>ja</strong> tähän<br />
tukeutuen muovimuottitarpeen on myös arvioitu kasvavan voimakkaasti. Suurimmissa<br />
muovimuottien valmistuksen arvioissa on arveltu samalla olevan ra<strong>ja</strong>, jota suurempia<br />
määriä suomalaiset työvälinevalmista<strong>ja</strong>t eivät pysty toimittamaan.<br />
Hyvinvointiklusterin on jo pitkään odotettu alkavan kasvaa, mutta kasvua ei kuitenkaan<br />
ole juurikaan tapahtunut. Hyvinvointiklusterin tuotteissa on paljon biomateriaaleista<br />
valmistettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettu<strong>ja</strong> muovituotteita.<br />
Biomateriaale<strong>ja</strong> tutkitaan paljon <strong>ja</strong> niiden käytön on ennakoitu kasvavan, jolloin samalla<br />
koko klusteri kasvaa.<br />
Muovituotteita käytetään yleisesti paljon <strong>ja</strong> muovien osuus kaikista materiaaleista on<br />
kasvamassa. Tästä syystä jokaiseen klusteriin on ennakoitu hieman kasvua<br />
muovimuottien käytön suhteen.<br />
71
-2+723bb7g.6(7<br />
7\|YlOLQHYDOPLVWDMLHQNRXOXWXV<br />
Työvälineet on tässä tutkimuksessa <strong>ja</strong>ettu lastuaviin työkaluihin, kiinnittimiin, puristus<strong>ja</strong><br />
meistotyökaluihin sekä muovimuotteihin <strong>ja</strong> muihin muovityökaluihin. Suurimman<br />
kasvupotentiaalin on arveltu olevan muovimuottien <strong>ja</strong> kiinnittimien valmistuksessa.<br />
Näiden työvälineiden valmistusmäärät ovat tällä hetkellä myös suurimmat. Puristus- <strong>ja</strong><br />
meistotyökalu<strong>ja</strong> valmistetaan jonkin verran, mutta lastuavia työkalu<strong>ja</strong> vain vähäisessä<br />
määrin. Lastuavia työkalu<strong>ja</strong> toisaalta huolletaan <strong>ja</strong> teroitetaan paljon.<br />
Kiinnittimien valmistus ei vaadi juuri mitään erityisiä tekniikoita. Kiinnittimissä tai<br />
kiinnittämisessä tärkeimmässä asemassa on tuotantoympäristön <strong>ja</strong> valmistustekniikat<br />
huomioiva menetelmäsuunnittelu. Koneistuskeskusten kiinnittimet kootaan suunnittelun<br />
perusteella standardikomponenteista rungon päälle. Hitsauskiinnittimet valmistetaan<br />
hitsaamalla levy- <strong>ja</strong> tankoaihioita yhteen <strong>ja</strong> liittämällä näin muodostettuun rakenteeseen<br />
standardivalmisteisia kiinnityselimiä. Robottitarraimet kootaan koneistuskiinnittimien<br />
tavoin pääosin standardikomponenteista.<br />
Muovimuottien, etenkin ruiskupuristusmuottien valmistuksessa käytetään<br />
kipinätyöstötekniikoita <strong>ja</strong> nykyisin vielä käsityövaltaisia viimeistelytekniikoita (kiillotus<br />
<strong>ja</strong> hionta). Kipinätyöstötekniikoita käytetään myös puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen,<br />
erityisesti jono- <strong>ja</strong> täysleikkainten valmistuksessa.<br />
Muovimuottien <strong>ja</strong> puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen valmistuksen yhteenlasketuksi arvoksi<br />
on tässä tutkimuksessa arvioitu 222 - 383 milj. mk tällä hetkellä <strong>ja</strong> 261 - 554 milj. mk 3-<br />
5 vuoden kuluttua. Arviot puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen valmistuksen arvosta eivät ole<br />
kovin luotettavia. Muovimuottiosion vastaa<strong>ja</strong>t ovat ehkä yliarvioineet joitakin kohtia,<br />
mutta muuten luvut ovat uskottavia. Metallin kestomuoteissa <strong>ja</strong> muissa metallin<br />
muotoamiseen käytettävissä työvälineissä käytetään myös vastaavia kipinätyöstö- <strong>ja</strong><br />
viimeistelytekniikoita kuin muovimuoteissa <strong>ja</strong> meistotyökaluissa. Metallimuottien<br />
valmistuksen arvosta ei ole tässä tutkimuksessa saatu muodostettua arviota, mutta<br />
niiden valmistus kasvattanee edellä laskettu<strong>ja</strong> luku<strong>ja</strong> noin 50 - 100 milj. markalla.<br />
Lastuavien työkalujen valmistuksessa käytettävät erikoistekniikat rajoittuvat<br />
koordinaattihiontaan. Lastuavien työkalujen valmistus on muihin työvälineryhmiin<br />
nähden hyvin pientä.<br />
Koulutusta käsittelevässä kappaleessa on todettu työvälinevalmistajien <strong>koulutus</strong>määrien<br />
pudonneen 1990-luvun vaihteen tienoilla rajusti. Tällä hetkellä työvälinevalmistuksen<br />
suuntautumisvaihtoehdoksi valinneita koneistajia valmistuu noin 10-20 vuosittain.<br />
Valmistuneiden määrää voi pitää työvälinevalmistuksen laajuuteen nähden periaatteessa<br />
oikeana. Ongelmallista on kuitenkin, etteivät työnanta<strong>ja</strong>t aina pidä valmistuneiden<br />
ammattitaitoa riittävänä.<br />
72
Keskiasteella on havaittavissa selviä pyrkimyksiä lisätä nuorten valinnan vapautta sekä<br />
<strong>ja</strong>tko-opiskelumahdollisuuksien että keskiasteella opiskeltavien oppiaineiden suhteen.<br />
Keskiasteen <strong>koulutus</strong>ta koskevassa lakiuudistuksessa velvoitetaan lisäämään<br />
oppilaitosten välistä yhteistyötä. Lukion <strong>ja</strong> ammattioppilaitoksen opinnoista koottu<br />
yhdistelmäopinnot-tutkinto on osa tätä kehityskulkua. Perustutkintotasoisen<br />
työvälinevalmista<strong>ja</strong>koulutuksen kehittäminen enemmän ammatillisia opinto<strong>ja</strong><br />
painottavaan suuntaan sotii yleisiä keskiasteen koulutuksen kehittämispyrkimyksiä<br />
vastaan. Oppisopimuspoh<strong>ja</strong>inen, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tähtäävä<br />
<strong>koulutus</strong> näyttääkin parhaalta vaihtoehdolta.<br />
Oppisopimuskoulutuksen poh<strong>ja</strong>tutkinnoksi käy joko kone- <strong>ja</strong> metallialan perustutkinto<br />
tai koneista<strong>ja</strong>tutkinto. Yhdistelmäopinnot-tutkinto sopii poh<strong>ja</strong>koulutukseksi jopa<br />
erinomaisesti. Tulevaisuudessa kielitaidon on arvioitu tulevan entistä<br />
merkityksellisemmäksi (Höök 1998). Ammattikoulun opetussuunnitelmassa on lukioon<br />
verrattuna kuitenkin niukasti kieli<strong>koulutus</strong>ta <strong>ja</strong> yhdistelmäopinnot-tutkinto paikkaa tätä<br />
puutetta oivallisella tavalla.<br />
Työvälinevalmistajien ammattitaitovaatimuksiksi on aikaisemmin esitetty kielitaidon<br />
ohella kädentaito<strong>ja</strong>, huolellisuutta <strong>ja</strong> pitkäjänteisyyttä (Höök 1998). Viimeksi<br />
mainituilla ominaisuuksilla viitataan muottivalmistuksessa tärkeään sovitus- <strong>ja</strong><br />
viimeistelyvaiheeseen, joka on viime aikoihin saakka ollut tarkkuutta vaativaa käsityötä.<br />
Tämän tutkimuksen aikana tehdyissä haastatteluissa on kuitenkin kritisoitu suomalaista<br />
muovimuotinvalmistusta nk. viilarivetoisuudesta. Jos on tarpeen siirtyä muottien<br />
sar<strong>ja</strong>valmistukseen, kuten matkapuhelinteollisuudessa vaikuttaa olevan suuntauksena,<br />
kädentaitojen merkitys vähenee <strong>ja</strong> tilalle nousee muita ammattitaitovaatimuksia. Uusia<br />
ammattitaitovaatimuksia saattaisivat olla esimerkiksi tietotekniikan <strong>ja</strong> tietotekniikkaa<br />
runsaasti sisältävien tuotantovälineiden käytön hallinta sekä kyky itsenäiseen<br />
opiskeluun. Laitteiden ohjekir<strong>ja</strong>t ovat tavallisesti muun kuin suomenkielisiä, jolloin<br />
kielitaidon merkitys entisestään korostuu.<br />
Käsityövaltaista viimeistelyä <strong>ja</strong> sovittamista tehdään nykyisinkin, mutta kädentaidot<br />
ovat luonteeltaan hyvin pitkän a<strong>ja</strong>n kuluessa omaksuttavia eivätkä ne tunnu sopivan<br />
keskiasteen koulutuksen päämääriin.<br />
Työvälinevalmistajien koulutuksen kehittämiseksi esitetäänkin oppisopimuskoulutuksen<br />
<strong>ja</strong> eri oppilaitosmuotojen, erityisesti lukioiden <strong>ja</strong> ammattioppilaitosten välisen<br />
yhteistyön lisäämistä. Oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen on hyvä ottaa myös<br />
useita eri taho<strong>ja</strong> mukaan. Työvälinealan volyymi on pieni raskaille organisaatio- <strong>ja</strong><br />
oppilaitosrakenteille, jolloin kevyet, esimerkiksi tietoverkko<strong>ja</strong> hyödyntävät,<br />
oppilaitosten väliset <strong>koulutus</strong>hankkeet saattaisivat olla toimivin ratkaisu.<br />
7\|YlOLQHVXXQQLWWHOLMRLGHQNRXOXWXV<br />
Työvälineiden suunnitteluun perehdyttävää <strong>koulutus</strong>ta on ammattikorkeakoulu- <strong>ja</strong><br />
korkeakoulutasolla erittäin vähän. Muovin ruiskupuristusmuottien suunnitteluun<br />
valmentavia kursse<strong>ja</strong> kuuluu kolmen oppilaitoksen opetustarjontaan. Muiden<br />
työvälineiden suunnitteluun perehdyttävää <strong>koulutus</strong>ta ei ole yleisiä<br />
työvälinesuunnittelukursse<strong>ja</strong> lukuun ottamatta ammattikorkeakouluissa <strong>ja</strong><br />
korkeakouluissa lainkaan. Tilanne johtaa siihen, etteivät työvälinealan yritykset saa<br />
ammattitaitoisia työvälinesuunnittelijoita eivätkä riittävästi tukea kehityshankkeilleen.<br />
73
Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan ammattikorkeakoulussa ollaan käynnistämässä Suomen ensimmäistä<br />
työvälinesuunnittelun insinööri<strong>koulutus</strong>lin<strong>ja</strong>a. Opinto-oppaan kuvausten perusteella<br />
lin<strong>ja</strong> tulee painottumaan muovityökalujen suunnitteluun. Tässä tutkimuksessa<br />
muovimuottien <strong>ja</strong> muiden muovityökalujen valmistus on todettu kaikista työvälineistä<br />
rahassa mitattuna suurimmaksi. Onkin ymmärrettävää, että laajimpaan toimintaan<br />
pureudutaan ensimmäisenä.<br />
Muovityökalujen suunnittelu on haasteellista, sekä muoviraaka-aineen että<br />
lopputuotteen ominaisuuksien huomioimista vaativaa työtä. Suunnittelussa joudutaan<br />
ratkaisemaan mekaanisia, virtausopillisia <strong>ja</strong> lämpöteknisiä ongelmia. Lopputuotteelle<br />
muodon antavien osien suunnittelussa joudutaan lisäksi työskentelemään muoviraakaaineen<br />
kutistumisominaisuuksien parissa.<br />
Muoto-osien valmistuksessa joudutaan lopputuotteiden usein monimutkaisista<br />
muodoista johtuen sellaisten valmistusteknisten ongelmien eteen, joiden ratkaisu vaatii<br />
kehittyneitä tietoteknisiä apuvälineitä. Muovityökalujen suuret mittatarkkuus- <strong>ja</strong><br />
pinnankarheusvaatimukset tuottavat myös ammattikorkeakoulu- <strong>ja</strong> korkeakoulutasolla<br />
ratkaistavia ongelmia. Muovityökalujen suunnitteluun perehdyttävää <strong>koulutus</strong>ta on<br />
jonkin verran, mutta tutkimuksen puitteissa jäi ratkaisematta, millä tavoin näihin<br />
muovituotteen valmistustekniikan sekä muovityökalun suunnittelu- <strong>ja</strong><br />
valmistustekniikan ra<strong>ja</strong>vyöhykkeellä oleviin ongelmiin on koulutuksessa vastattu.<br />
Teleklusterin tuotteista matkapuhelimet ovat niitä harvo<strong>ja</strong> suomessa valmistettavia<br />
muoviosia sisältäviä tuotteita, joita markkinoidaan suoraan kuluttajille <strong>ja</strong> joiden tuotanto<br />
tapahtuu suurina erinä. Suuret erät vaikuttavat siten, että matkapuhelinvalmista<strong>ja</strong>t<br />
tilaavat monta samanlaista muovityökalua - lähinnä ruiskupuristusmuottia - kerralla.<br />
Haastateltavat ovat maininneet loppujen muovituotteiden olevan pienehköinä sarjoina<br />
valmistettavia teknisiä tuotteita. Pienten muovituotesarjojen valmistus onnistuu hyvin<br />
yksittäiskappaleena toimitetun <strong>ja</strong> käsityönä viimeistellyn muovityökalun avulla.<br />
Teleklusterin kotimaisten muovimuottihankintojen arvoksi on arvioitu 50 - 100 milj. mk<br />
nyt <strong>ja</strong> 60 - 250 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Ennakoitu kasvu on siis hyvin suuri.<br />
Klusterin tuotteista 70 % on matkapuhelimia <strong>ja</strong> niiden osia. Teleklusterin osuus on<br />
vastaajien arvioimana ollut 40-50 % kaikista muovimuottihankinnoista.<br />
Lopputuotemarkkinoista teleklusterin osuus on noin 60 % (Kuva 37, s. 68).<br />
Matkapuhelinteollisuus vaikuttaa siis volyyminsa <strong>ja</strong> ongelmiensa erityislaatuisuuden<br />
vuoksi vaativan panostuksia ruiskupuristusmuottiosaamisen kehittämiseen, mutta muita<br />
muovityökalu<strong>ja</strong> ei tulisi kuitenkaan jättää koulutuksen suunnittelussa huomiotta.<br />
Kiinnittimet ovat valmistuksen arvossa mitattuna muovityökalujen jälkeen heti<br />
seuraavana. Kiinnitinvalmistuksen arvoksi on arvioitu 145 - 298 milj. mk nyt <strong>ja</strong> 145 -<br />
346 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Kiinnittimet kuuluvat kuitenkin<br />
suunnittelu<strong>koulutus</strong>ta tarkasteltaessa yhteen unohdetuimmista työvälineryhmistä.<br />
Kiinnitinsuunnittelun on edellä todettu vastaavan valmistusmenetelmäsuunnittelua siten,<br />
että kiinnitin <strong>ja</strong> kiinnitysratkaisu on sama kuin valmistusmenetelmä. Kiinnittimien<br />
valmistus sinänsä ei vaadi juuri mitään erityisiä tekniikoita <strong>ja</strong> niitä valmistetaankin<br />
paljon lopputuoteyritysten työvälineosastoilla. Tilastokeskuksen tilastojen perusteella<br />
kiinnittimien valmistus vaikuttaa olevan hyvin pientä. Tilastokeskuksen tilastoihin<br />
lasketaan mukaan yritykseltä toiselle myydyt kiinnittimet <strong>ja</strong> niistäkin ainoastaan koneen<br />
osiksi luokiteltavat kiinnittimet, joita vastaajienkin mukaan tehdään Suomessa erittäin<br />
vähän. Koneen osiksi luokiteltavia kiinnittimiä ovat erilaiset työkappaleen <strong>ja</strong> työkalujen<br />
74
pitimet. Loput kiinnittimet, joita siis tehdään paljon eivät näy tilastoissa.<br />
Vastaa<strong>ja</strong>t ovat arvioineet kiinnittimiä käytettävän eniten metsä- <strong>ja</strong><br />
perusmetalliklustereihin kuuluvassa teollisuudessa. Metsäklusterin käyttökohteiksi on<br />
nimetty erityisesti paperi- <strong>ja</strong> massankäsittelykoneet. Perusmetalliklusterin<br />
käyttökohteiksi on nimetty levyjen, tankojen <strong>ja</strong> muiden perusmetallituotteiden<br />
<strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostus sekä kaivosteollisuuden koneiden valmistus. <strong>Mol</strong>emmissa klustereissa<br />
vastaajien arviot tosin hajoavat laa<strong>ja</strong>ksi vastaushaarukaksi. Metsäklusterin<br />
kiinnitinhankintojen arvoksi on arvioitu 20 - 90 milj. mk nyt <strong>ja</strong> 20 - 90 milj. mk 3-5<br />
vuoden kuluttua. Perusmetalliklusterin kiinnitinhankintojen arvoksi on arvioitu 20 - 85<br />
milj. mk nyt <strong>ja</strong> 25 - 90 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Tutkimuksen puutteena voi pitää,<br />
ettei haastattelujen aikana selvitetty, mitä kiinnittimiä (lähinnä koneistus- vai<br />
hitsauskiinnittimiä) näissä klustereissa käytetään. Muita huomattavia käyttökohteita on<br />
energia-, tele-, kuljetus- <strong>ja</strong> rakennusklustereissa. Kuljetusklusterin kiinnittimet ovat<br />
pääosin hitsauskiinnittimiä <strong>ja</strong> teleklusterin robottitarraimia tai muita elektroniikan<br />
kokoonpanossa käytettäviä kiinnittimiä.<br />
Jotta kiinnitinsuunnittelukoulutukseen voi ottaa kantaa, tulee selvittää tarkemmin, mitä<br />
kiinnittimiä <strong>ja</strong> millaisiin kohteisiin eri teollisuudenaloilla käytetään.<br />
Tuotantoautomaatio vaatii erityistä kiinnitystekniikkaa, mutta myös suuria sarjo<strong>ja</strong>.<br />
Suomalaisessa teollisuudessa on vain harvo<strong>ja</strong> tuotteita, joita tehtäisiin automatisoinnille<br />
riittävällä volyymilla. Toisaalta Suomesta viedään automaattisia hitsaus- <strong>ja</strong><br />
koneistusjärjestelmiä, joihin kuuluu kiinnitysten suunnittelua.<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen valmistuksen arvoksi on arvioitu 64 - 127 milj. mk tällä<br />
hetkellä <strong>ja</strong> 74 - 140 mk 3-5 vuoden kuluttua. Eniten niitä on arvioitu käytettävän tele-,<br />
kuljetus- <strong>ja</strong> rakennusklustereissa. Energiaklusteri on myös huomattava meistotyökalujen<br />
käyttäjä.<br />
Rakennusklusterissa puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalu<strong>ja</strong>, etenkin jono- <strong>ja</strong> täysleikkaimia,<br />
käytetään helojen, lukkojen, kodinkoneiden <strong>ja</strong> ilmastointilaitteiden valmistukseen.<br />
Mainituissa tuoteryhmissä on paljon sarjoina valmistettavia tuotteita, jotka vaativat<br />
erityistä leikkaintekniikkaa (esimerkiksi kokoonpanovaiheita meistoteknisten vaiheiden<br />
lisäksi). Haastatteluissa on kritisoitu suomalaisia suunnittelutoimisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
työkaluvalmistajia siitä, etteivät ne pysty näiden tuotteiden vaatimaan<br />
työkalusuunnitteluun. Tilanne on ymmärrettävä, koska meistotyökalujen suunnitteluun<br />
pätevöittävää <strong>koulutus</strong>ta on hyvin vähän ammattikorkeakoulu- <strong>ja</strong> korkeakoulutasolla.<br />
Vastaa<strong>ja</strong>t ovat arvioineet rakennusklusterin kotimaisten meistotyökaluhankintojen<br />
arvoksi 15 - 40 milj. mk nyt <strong>ja</strong> 15 - 40 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Puristus- <strong>ja</strong><br />
meistotyökaluosion tuloksia tarkastelevassa kappaleessa on todettu vastaajien arvioiden<br />
vaikuttavan melko epäluotettavilta, jos niitä verrataan lopputuotemarkkinoiden<br />
<strong>ja</strong>kautumiseen (Kuva 35, s. 62). Luvut lienevät kuitenkin oikeassa suuruusluokassa <strong>ja</strong><br />
sellaisina ne ovat koulutuksen järjestämistä a<strong>ja</strong>tellen hyvin pieniä. On kuitenkin tärkeää,<br />
että myös tämän alueen osaamista hankitaan oppilaitoksiin.<br />
Lastuavien työkalujen kotimaisten hankintojen arvoksi on tässä tutkimuksessa arvioitu<br />
42 - 54 milj. mk nykyhetkellä <strong>ja</strong> 47 - 65 milj. mk 3-5 vuoden kuluttua. Luvut ovat<br />
pieniä, jos ne suhteutetaan erillisen korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulukurssin<br />
järjestämisen kustannuksiin. Lastuavia työkalu<strong>ja</strong> kuitenkin suunnitellaan <strong>ja</strong> valmistetaan<br />
Suomessa, etenkin erikoistyökaluiksi. Erikoistyökaluhankintojen on mainittu vaativan<br />
kiinteää yhteistyötä suunnitteli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tilaa<strong>ja</strong>n välillä. Jotta yrittäjät voisivat<br />
75
tulevaisuudessakin kääntyä tuotanto-ongelmissaan tutun, lähistöllä si<strong>ja</strong>itsevan<br />
suunnittelutoimiston tai työkaluvalmista<strong>ja</strong>n puoleen tulisi koulutukseen panostaa<br />
aikaisempaa enemmän.<br />
Terävalmistuksen arvoksi on arvioitu luku<strong>ja</strong> hyvin läheltä Tilastokeskuksen Teollisuussar<strong>ja</strong>n<br />
tilasto<strong>ja</strong>. Arviot ovat olleet 100 - 119 milj. mk nyt <strong>ja</strong> 100 - 133 milj. mk 3-5<br />
vuoden kuluttua. Teristä suurin osa on puuntyöstöön käytettäviä viilusorvin-, sahan- <strong>ja</strong><br />
höylänteriä sekä muita höyläysmenetelmällä puuta työstäviä teriä. Vastaa<strong>ja</strong>t eivät<br />
kuitenkaan ole olleet puualan kanssa niin läheisesti tekemisissä, että he olisivat<br />
kyenneet arvioimaan valmistettavien terien laatua tai suunnittelulle <strong>ja</strong> valmistukselle<br />
asetettavia vaatimuksia. Koulutuksen suunnitteluunkin on näin ollen mahdotonta ottaa<br />
kantaa.<br />
0HQHWHOPl W\|YlOLQHDODQ NHKLWW\PLVHHQ YDLNXWWDYLHQ NHVNHLVWHQ<br />
WHNLM|LGHQPllULWWlPLVHNVL<br />
Työvälineala on <strong>ja</strong>ettu tukimuksessa pieniin paloihin. Tutkimuksen aikana on<br />
muodostettu näkemys teollisuudenaloista, joilla on tulevaisuudessa eniten merkitystä<br />
kunkin työvälineryhmän <strong>ja</strong> jopa yksittäisten työvälineiden - kuten ruiskupuristusmuotti<br />
tai hitsauskiinnitin - suunnittelulle <strong>ja</strong> valmistukselle. Yksi tutkimus on kuitenkin ollut<br />
liian suppea, jotta jokaisen teollisuudenalan vaatimukset <strong>ja</strong> tulevaisuudenkuvat olisi<br />
saatu määritettyä.<br />
ETLA:n <strong>ja</strong> SITRA:n klusteri<strong>ja</strong>ko on ollut tämän tutkimuksen kaltaiseen<br />
perusselvitykseen erittäin toimiva, vaikka haastateltavat ovatkin toisinaan valittaneet<br />
klusterirajojen hahmottamisen hankaluutta <strong>ja</strong> epäilleet näistä syistä koko tutkimuksen<br />
uskottavuutta. Ellei paloittelua olisi tehty, työvälineala olisi edelleen muodoton<br />
möhkäle, jonka tulevaisuuteen pitäisi ottaa kantaa ‘kautta rantain’ tai pelkkien<br />
ennakkokäsitysten varassa. ETLA <strong>ja</strong> SITRA ovat myös julkaisseet joukon raportte<strong>ja</strong>,<br />
jotka lukemalla pystyy muodostamaan valistuneen kuvan kunkin klusterin kehitykseen<br />
vaikuttaneista taustoista, klusterin nykytilanteesta <strong>ja</strong> mahdollisista kehityssuunnista.<br />
Muissa teollisuudenalojen <strong>ja</strong>kotavoissa, esimerkiksi toimiala<strong>ja</strong>ossa ei tällaista etua ole.<br />
Tässä tutkimuksessa selvitetyt luvut ovat suuntaa antavia <strong>ja</strong> niiden poh<strong>ja</strong>lta on tarkoitus<br />
ryhtyä tarkastelemaan jokaisen työvälineryhmän tilannetta erikseen. Kiinnittimien, <strong>ja</strong><br />
muovimuottien ryhmissä esitetyt arviot ovat osoittautuneet valitulla<br />
reliabiliteettitarkastelulla jokseenkin luotettaviksi. Lastuavia työkalu<strong>ja</strong> valmistetaan vain<br />
joihinkin erikoistarkoituksiin, jolloin valittu reliabiliteettitarkastelu ei ole toiminut kovin<br />
hyvin. Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökaluryhmän arviot eivät ole olleet kovin luotettavia <strong>ja</strong><br />
niiden kohdalla on tarvetta selvittää tilannetta uudelleen. Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen<br />
valmistus saattaa olla siinä määrin ha<strong>ja</strong>naista <strong>ja</strong> pienissä yksiköissä tapahtuvaa, ettei<br />
del<strong>fi</strong>tutkimuksen tapaisilla asiantunti<strong>ja</strong>menetelmillä pystytä muodostamaan hyvää<br />
kokonaiskuvaa. Toisaalta vastaajia oli tässä ryhmässä myös vähiten, ainoastaan kolme.<br />
76
yhteistyössä puualan kanssa. Suomessa valmistettavat terät ovat kuitenkin pääosin<br />
puuntyöstöön tarkoitettu<strong>ja</strong>.<br />
Puristus- <strong>ja</strong> meistotyökalujen käyttökohteita ei pystytty selvittämään luotettavasti.<br />
Rakennusklusterissa on kuitenkin arvioitu tarvittavan edistynyttä tekniikkaa vaativia<br />
leikkaintyökalu<strong>ja</strong>.<br />
Koulutuksen nykytilanteesta on todettu, että ammattikoulutasolla <strong>koulutus</strong>määrät ovat<br />
riittäviä. Oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen on kannustettu panostamaan<br />
aikaisempaa enemmän. Keskiasteen opetussisältöjä tulisi myös kehittää siten, että<br />
kielitaidon, tietotekniikan <strong>ja</strong> omaehtoisen tiedonhankinnan opetusta lisätään.<br />
Ammattikorkeakoulujen <strong>ja</strong> korkeakoulujen opetusohjelmia tarkasteltaessa on huomattu<br />
selviä puutteita: Muovityökalujen suunnitteluun perehdyttävän koulutuksen lisäksi ei<br />
juuri ole muuta työvälinesuunnittelu<strong>koulutus</strong>ta, ellei sellaiseksi lasketa yleisiä<br />
työvälinesuunnittelun <strong>ja</strong> -tekniikan kursse<strong>ja</strong>.<br />
ETLA:n <strong>ja</strong> SITRA:n klusteri<strong>ja</strong>ko on huomattu erittäin toimivaksi työvälinealan<br />
<strong>ja</strong>kamista <strong>ja</strong> tulevaisuutta koskevia <strong>ja</strong>tkoselvityksiä a<strong>ja</strong>tellen. Monimutkaisuudestaan<br />
huolimatta klusteri<strong>ja</strong>ko tarjoaa hyvän kir<strong>ja</strong>llisen lähteistön teollisuudenalojen <strong>ja</strong> niiden<br />
lopputuotteiden valmistuksessa käytettävien työvälineiden tulevaisuudennäkymien<br />
tutkimiseen.<br />
78
.,5-$//,6886<br />
Aaltonen, K., Ekman, K., Kamppari, J., Kauppinen, V., Kivivuori, S., Paro, J. <strong>ja</strong><br />
Vuorinen, J. J. 1991. Työvälinetekniikka. Espoo, Otatieto Oy. 281 s.<br />
Aaltonen, K., Andersson, P. <strong>ja</strong> Kauppinen, V. 1997. Levytyö- <strong>ja</strong> työvälinetekniikat.<br />
Porvoo, WSOY. 264 s.<br />
Aaltonen, K., Andersson, P. <strong>ja</strong> Kauppinen, V. 1997. Koneistustekniikat. Porvoo,<br />
WSOY. 322 s.<br />
Ammattikorkeakoulujen opinto-oppaat, lukuvuosi 1998/99, Espoon-Vantaan, Etelä-<br />
Kar<strong>ja</strong>lan, Helsingin, Hämeen, Jyväskylän, Ka<strong>ja</strong>anin, Kemi-Tornion, Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan,<br />
Kymenlaakson, Lahden, Mikkelin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan, Pohjois-<br />
Savon, Rovaniemen, Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan <strong>ja</strong> Varsinais-<br />
Suomen ammattikorkeakoulut<br />
Aunio, M., Kettunen, E., Kääriä, H., Niinimäki, M. <strong>ja</strong> Riski, P. 1989.<br />
Työvälinesuunnittelu. Helsinki, Valtion painatuskeskus <strong>ja</strong> Ammattikasvatushallitus. 340<br />
s.<br />
Autio, V. <strong>ja</strong> Kimari, M. (toim.). 1995. Ammatillinen <strong>koulutus</strong>järjestelmä 1990-luvulla:<br />
kehityspiirteitä <strong>ja</strong> arviointinäkökulmia. Helsinki, Opetushallitus, Arviointi 7/95. 114 s.<br />
Blom, J., Pirhonen, E. <strong>ja</strong> Kinnunen, J. 1988. Työkalunvalmistuksen rakennetekniikka.<br />
Helsinki, Valtion painatuskeskus <strong>ja</strong> Ammattikasvatushallitus. 351 s.<br />
Cronhjort, R., Hui<strong>ja</strong>la, E. <strong>ja</strong> Ollila, V. 1997. Työpaikkakoulutta<strong>ja</strong>n opintoaineisto.<br />
Helsinki, Opetushallitus. 83 s.<br />
Hernesniemi, H., Lammi, M. <strong>ja</strong> Ylä-Anttila P. 1995. Kansallinen kilpailukyky <strong>ja</strong><br />
teollinen tulevaisuus. Helsinki, Taloustieto. 458 s.<br />
Höök, T. 1998. Julkaisematon esitelmä. Työvälinealan rekrytointitarve, osaamistarpeet<br />
<strong>ja</strong> vaatimukset koulutukselle. Tampere, TTKK, Tuotantotekniikka. 9 s.<br />
Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M. <strong>ja</strong> Sihvonen, P. 1989. Valmistustekniikka.<br />
Espoo, Otakustantamo. 478 s.<br />
Järvelä, P. K. <strong>ja</strong> Pääkkönen E. J. 1997. Opintomoniste. Muovien prosessointi. Tampere,<br />
TTKK, Muovitekniikka. 289 s.<br />
Kaisaniemi, A. <strong>ja</strong> Määttä, V. 1998. Opas oppisopimuskoulutukseen:<br />
Oppisopimusopiskeli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> koulutta<strong>ja</strong>n käsikir<strong>ja</strong>. Helsinki, Opetushallitus. 71 s.<br />
Kuivanen, R. (toim.) 1999. Robotiikka. Vantaa, Suomen Robotiikkayhdistys <strong>ja</strong><br />
Talentum Oyj, MetalliTekniikka. 188 s.<br />
79
Kyrö, M., Vasiljeff, M. <strong>ja</strong> Virtanen, K. 1988. Ammatillisen koulutuksen kehitys vuosina<br />
1960-1987. Tutkimuksia <strong>ja</strong> selosteita 16/1988, Helsinki, Ammattikasvatushallitus. 132<br />
s.<br />
Lammi, M. 1994. Paperin, koneen <strong>ja</strong> osaamisen menestystarina – Metsäklusterin<br />
kilpailukyky. Helsinki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Sar<strong>ja</strong> B 99. 158 s.<br />
Leiponen, A. 1994. Malmista metalliksi maailmalle – Perusmetalliklusterin<br />
kilpailukyky. Helsinki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Sar<strong>ja</strong> B 98. 179 s.<br />
Linstone, H. A. <strong>ja</strong> Turoff, M. (toim.). 1979. The Delphi method: techniques and<br />
applications. Reading (Mass.), Addison-Wesley. 620 s.<br />
Lovio, R. (toim.). 1995. Ongelmien ratkaisemisesta uuteen teollisuuteen – Suomen<br />
ympäristöklusterin kilpailukyky. Helsinki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Sar<strong>ja</strong> B.<br />
Mannermaa, M. 1992. Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus. Turku, Tulevaisuuden<br />
tutkimuksen seura, Acta Futura Fennica 2. 362 s.<br />
Matilainen, J., Pa<strong>ja</strong>kkala, P. <strong>ja</strong> Lehtinen, E. 1994. Yhteistyöllä innovaatioita uusille<br />
markkinoille – Rakennusklusterin kilpailukyky. Helsinki, Elinkeinoelämän<br />
tutkimuslaitos, Sar<strong>ja</strong> B 97. 144 s.<br />
MET. 1981. Ohutlevyn syväveto, työkalut <strong>ja</strong> puristimet. Helsinki, Metallitekniikan<br />
keskusliitto, Tekninen tiedotus 7/81. 70 s.<br />
MET. 1984. Lävistystyökalut. Helsinki, Metallitekniikan keskusliitto, Tekninen tiedotus<br />
28/84. 65 s.<br />
Mäenpää, K <strong>ja</strong> Luukkainen, S. 1994. Teletekniikasta monimuotoiseen viestintään –<br />
Teleklusterin kilpailukyky. Helsinki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Sar<strong>ja</strong> B 96. 126 s.<br />
Mäkinen, M. 1998. Suomen viennin rakennemuutos <strong>ja</strong> klustereiden vientimenestys<br />
1990-luvulla. Helsinki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, DP 643. 57 s.<br />
Opetushallitus. 1995. Kone- <strong>ja</strong> metallialan opetussuunnitelman perusteet toisella<br />
asteella. Helsinki, Opetushallitus.<br />
Opetushallitus. 1997. Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Helsinki,<br />
Opetushallitus. 416 s.<br />
Opetushallitus. 1998a. WWW-sivu. Ammatilliset näyttötutkinnot.<br />
http://www.oph.<strong>fi</strong>/ammattitutkinnot/ 15.11.1998.<br />
Opetushallitus. 1998b. WWW-sivu. OpinNet. http://www.edu.<strong>fi</strong>/projektit/opinnet/<br />
4.12.1998.<br />
Opetusministeriö. 1998. WWW-sivu. Hallituksen esitys (HE 86/1997) Eduskunnalle<br />
<strong>koulutus</strong>ta koskevaksi lainsäädännöksi. http://www.minedu.<strong>fi</strong>/lakialoite/index.html<br />
9.11.1998.<br />
Porter, M. E. 1991. Kansakuntien kilpailuetu. Keuruu, Otava. 879 s.<br />
Pääkkönen, E. J. <strong>ja</strong> Koivuniemi, M. 1998. Opintomoniste. Muovien muotit <strong>ja</strong> työkalut.<br />
Tampere, TTKK, Muovitekniikka. 179 s.<br />
80
Rouvinen, P. 1994. Energian niukkuudesta teknologian vientiin – Energiaklusterin<br />
kilpailukyky. Helsinki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Sar<strong>ja</strong> B 93. 112 s.<br />
SFS 4520. 1980. Ruiskupuristustyökalut, sanasto. Helsinki, Suomen<br />
standardisoimisliitto. 12 s.<br />
SME. 1991. Fundamentals of Tool Design. New Jersey, Society of Manufacturing<br />
Engineers. 755 s.<br />
Teknillisten korkeakoulujen opinto-oppaat, lukuvuosi 1998/99, Lappeenrannan<br />
teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta, Tampereen teknillinen<br />
korkeakoulu <strong>ja</strong> Teknillinen korkeakoulu<br />
Tilastokeskus. 1990. Teollisuus 1990:9. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1991. Teollisuus 1991:10. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1992. Teollisuus 1992:4. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1993. Teollisuus 1993:4. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1994. Teollisuus 1994:5. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1995. Teollisuus 1995:5. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1996. Teollisuus 1996:5. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1996. SijoittumisCD. ATK-tallenne. Helsinki, Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1997. Teollisuus 1997:5. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1998. Teollisuus 1998:6. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tilastokeskus.<br />
Tilastokeskus. 1998. SijoittumisCD 2.0. ATK-tallenne. Helsinki, Tilastokeskus.<br />
Tullihallitus. 1989. Tullilaitoksen käsikir<strong>ja</strong> 3. Helsinki, Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1989. Ulkomaankauppa 108 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1990. Ulkomaankauppa 109 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1991. Ulkomaankauppa 110 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1992. Ulkomaankauppa 111 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
81
Tullihallitus. 1993. Ulkomaankauppa 112 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1994. Ulkomaankauppa 113 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1995. Ulkomaankauppa 114 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1997. Ulkomaankauppa 115 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus. 1998. Ulkomaankauppa 116 osa 1. (Suomen virallinen tilasto) Helsinki,<br />
Tullihallitus.<br />
Tullihallitus 1999. Ulkomaankaupan tilastotietokanta Ultika. WWW-poh<strong>ja</strong>inen<br />
tilastotietokanta.<br />
Vapaavuori, M. (toim.). 1993. Miten tutkimme tulevaisuutta. Acta Futura Fennica 5,<br />
Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Turku. 312 s.<br />
82
LLWH<br />
7XWNLPXVORPDNNHLGHQWLODVWRLVVDNl\WHW\W+6<br />
QLPLNNHHW<br />
82.07 0000<br />
Vaihdettavat työkalut käsityökalu<strong>ja</strong> (myös mekaanisia) tai työstökoneita varten (esim. Puristusta,<br />
meistausta, kierteittämistä, porausta, avartamista, aventamista, jyrsimistä, sorvaamista tai<br />
ruuvinkiertämistä varten), myös metallinvetolevyt, metallinpuristussuulakkeet sekä työkalut<br />
kallionporausta <strong>ja</strong> maankairausta varten.<br />
82.07 (1000) Työkalut kallionporausta <strong>ja</strong> maankairausta varten<br />
1300 Joissa työtä suorittava osa sintrattua metallikarbidia tai kermettiä<br />
1900 Muut, myös osat<br />
82.07 2000 Metallinvetolevyt <strong>ja</strong> metallinpuristussuulakkeet<br />
82.07 3000 Työkalut puristusta tai meistausta varten<br />
82.07 4000 Työkalut kierteittämistä varten<br />
82.07 (5000) Työkalut kallionporausta varten, ei kuitenkaan kallionporausta varten<br />
5010 Kovametalliporat<br />
5090 Muut<br />
82.07 6000 Työkalut avartamista tai aventamista varten<br />
82.07 7000 Työkalut jyrsimistä varten<br />
82.07 8000 Työkalut sorvaamista varten<br />
82.07 (9000) Muut vaihdettavat työkalut<br />
9010 Taltat betonintyöstöä varten<br />
9090 Muut<br />
84.56 0000<br />
Kaikkia aineita työstävät koneet, jotka irrottavat ainetta laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä,<br />
ultraäänellä, sähköpurkauksella, sähkökemiallisella prosessilla, elektronisuihkulla, ionisäteellä tai<br />
plasmakaarella.<br />
84.57 0000<br />
Työstökeskukset, työstöyksiköt (yksiasemaiset) <strong>ja</strong> transferkoneet, metallin työstöön.<br />
84.58 0000<br />
Lastuavat sorvit metallin työstöön.<br />
84.59 0000<br />
Lastuavat työstökoneet (myös koneet, joissa karapää liikkuu johteella (way-type unit head machines))<br />
metallin poraukseen, avarrukseen, jyrsintään tai kierteitykseen, muut kuin nimikkeen 84.58 sorvit.<br />
84.60 0000<br />
Työstökoneet metallin, sintrattujen metallikarbidien tai kermettien purseenpoistoon, teroitukseen,<br />
hiontaan, laahintaan, hiertämiseen, kiillotukseen tai muuhun viimeistelyyn hiomakivien tai muiden<br />
hioma- tai kiillotusaineiden avulla, muut kuin nimikkeen 84.61 hampaanleikkuu-, hampaanhioma- tai<br />
hampaanviimeistelykoneet.<br />
84.61 0000<br />
Työstökoneet höyläykseen, poikittaishöyläykseen, pistoon, avennukseen, hampaanleikkuuseen, -hiontaan<br />
tai –viimeistelyyn, sahaukseen tai katkaisuun sekä muut lastuavat työstökoneet metallia, sintrattu<strong>ja</strong><br />
metallikarbide<strong>ja</strong> tai kermettejä varten, muualle kuulumattomat.<br />
83
84.62 0000<br />
Koneet (myös puristimet) metallin työstämiseen takomalla; koneet (myös puristimet) metallin<br />
työstämiseen taivuttamalla, särmäämällä, oikaisemalla, leikkaamalla, meistämällä tai loveamalla; edellä<br />
mainitsemattomat metallin tai metallikarbidien työstöpuristimet.<br />
84.63 0000<br />
Muut lastuamattomat metallin, sintrattujen metallikarbidien tai kermettien työstökoneet.<br />
84.64 0000<br />
Koneet kiven, keraamisten tuotteiden, betonin, asbestisementin tai niiden kaltaisten kivennäisaineiden<br />
työstöön tai lasin kylmänä työstöön.<br />
84.65 0000<br />
Koneet (myös koneet naulaamista, sinkilöimistä, liimaamista tai muuta kokoonpanoa varten) puun,<br />
korkin, luun, kovakumin, kovamuovin tai niiden kaltaisten kovien aineiden työstöön.<br />
84.66 0000<br />
Osat <strong>ja</strong> tarvikkeet, jotka soveltuvat käytettäväksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 84.56-84.65<br />
koneissa, myös työkappaleen- tai työkalunpitimet, itseaukeavat kierteityspäät, <strong>ja</strong>kopäät <strong>ja</strong> muut<br />
työstökoneiden lisälaitteet; kaikenlaisten käsityökalujen aukeavat pitimet.<br />
84.66 1000 Työkalunpitimet <strong>ja</strong> itseaukeavat kierteityspäät<br />
84.66 2000 Työkappaleenpitimet<br />
84.66 3000 Jakopäät <strong>ja</strong> muut työstökoneiden lisälaitteet<br />
84.66 (9000) Muut<br />
9100 Nimikkeeseen 84.64 kuuluvissa koneissa käytettävät<br />
9200 Nimikkeeseen 84.65 kuuluvissa koneissa käytettävät<br />
9300 Nimikkeisiin 84.56-84.61 kuuluvissa koneissa käytettävät<br />
9400 Nimikkeeseen 84.62 tai 84.63 kuuluvissa koneissa käytettävät<br />
84.80 0000<br />
Kaavauskehykset metallinvalua varten; mallipoh<strong>ja</strong>t; valumallit; muotit metallia (muut kuin valukokillit),<br />
metallikarbide<strong>ja</strong>, lasia, kivennäisaineita, kumia tai muovia varten.<br />
84.80 1000 Kaavauskehykset metallinvalua varten<br />
84.80 2000 Mallipoh<strong>ja</strong>t<br />
84.80 3000 Valumallit<br />
84.80 (4000) Muotit metallia tai metallikarbide<strong>ja</strong> varten<br />
4100 Ruiskupuristusta tai painevalua varten<br />
4900 Muut<br />
84.80 5000 Muotit lasia varten<br />
84.80 6000 Muotit kivennäisaineita varten<br />
84.80 (7000) Muotit kumia tai muovia varten<br />
7100 Ruiskupuristusta tai ahtopuristusta varten<br />
7900 Muut<br />
84
LLWH<br />
'HOILWXWNLPXNVHQHQVLPPlLVHQNLHUURNVHQ<br />
KDDVWDWWHOXORPDNHPXRWLWNXPLDMDPXRYHMDYDUWHQ<br />
0XRWLW NXPLD WDL PXRYLD YDUWHQ<br />
Tuotanto (Tilastokeskus, kotimaiset toimitukset yritystoimipaikkojen välillä)<br />
Tuonti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
Vienti (Ulkomaankauppatilastot)<br />
200<br />
Ryhmään kuuluvat kumirenkaitten<br />
vulkanoinnissa käytettävät muotit, muut<br />
kumin vulkanointiin <strong>ja</strong> muotoiluun käytettävät<br />
muotit, painevalu-, ruiskuvalu- <strong>ja</strong> muut<br />
muovimuotit sekä esitabletoimismuotit.<br />
Arvo (milj. mk)<br />
150<br />
100<br />
50<br />
143,2<br />
110,4<br />
64,2<br />
0<br />
1988 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 1998<br />
Vuosi<br />
a) Valmistus Suomessa työvälineittäin<br />
Tuote<br />
Erittäin vähän<br />
Jonkin verran<br />
Merkittävästi<br />
Myös vientiin<br />
Tuotteiden kuvaus <strong>ja</strong> muita kommentte<strong>ja</strong><br />
Mikroruiskuvalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Lääketieteellisten ym.<br />
tarkkuusosien valmistamiseen<br />
käytettävät ruiskuvalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Muiden pienten osien<br />
valmistamiseen käytettävät<br />
ruiskuvalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
85
Tuote<br />
Erittäin vähän<br />
Jonkin verran<br />
Merkittävästi<br />
Myös vientiin<br />
Tuotteiden kuvaus <strong>ja</strong> muita kommentte<strong>ja</strong><br />
Kädessä pidettävän kokoisten<br />
tuotteiden valmistamiseen<br />
käytettävät ruiskuvalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Optisten sovellusten (auton<br />
valot, hei<strong>ja</strong>stimet ym.)<br />
valmistamiseen käytettävät<br />
ruiskuvalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Isot ruiskuvalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Reaktiovalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Ahtopuristusmuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
86
Tuote<br />
Erittäin vähän<br />
Jonkin verran<br />
Merkittävästi<br />
Myös vientiin<br />
Tuotteiden kuvaus <strong>ja</strong> muita kommentte<strong>ja</strong><br />
Muovilevyn<br />
alipainemuovausmuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Rotaatiovalumuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Kertamuovien laminointimuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Puhallusmuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Muut muovimuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
87
Tuote<br />
Erittäin vähän<br />
Jonkin verran<br />
Merkittävästi<br />
Myös vientiin<br />
Tuotteiden kuvaus <strong>ja</strong> muita kommentte<strong>ja</strong><br />
Muotit kumirenkaiden<br />
vulkanointiin<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
Muut kumimuotit<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
❍ ❍ ❍ ❍<br />
88
) Kumi- <strong>ja</strong> muovimuottituotannon arvo loppukäyttäjän (teollinen klusteri) näkökulmasta<br />
.OXVWHUL<br />
PN Q\W<br />
PN <br />
YXRGHQ NXOXWWXD<br />
7lUNHLPPlW ORSSXWXRWWHHW MRLGHQ YDOPLVWXNVHVVD NRWLPDDVVD WXRWHWWXMD<br />
NXPL WDL PXRYLPXRWWHMD Nl\WHWllQ<br />
0HWVlNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
VDKDWDYDUDQ SDSHULQ NDUWRQJLQ MD<br />
SXXOHY\MHQ OLVlNVL HVLP SDSHUL MD<br />
PDVVDQYDOPLVWXVNRQHLWD<br />
PHWVlNRQHLWD SXXWDYDUDNXLYDDPRLWD<br />
MD DXWRPDDWLRMlUMHVWHOPLl<br />
3HUXVPHWDOOLNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
PDOPLQ WHUlVWHQ MD YlULPHWDOOLHQ<br />
VHNl QLLVWl YDOPLVWHWWXMHQ DLKLRLGHQ<br />
SXWNLHQ OHY\MHQ SURILLOLHQ MD PXLGHQ<br />
YDVWDDYLHQ SHUXVWXRWWHLGHQ OLVlNVL<br />
HVLP NDLYRV MD ULNDVWXVWHNQRORJLDQ<br />
NRQHLWD MD ODLWWHLWD<br />
DXWRPDDWLRODLWWHLWD HULODLVLD<br />
W\|VW|NRQHLWD VHNl SURVHVVLODLWWHLWD MD<br />
LQVWUXPHQWWHMD<br />
7HOHNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
SXKHOLQYHUNNRMHQ MD QLLKLQ OLLWW\YLHQ<br />
ODLWWHLGHQ PDWNDSXKHOLPLHQ VHNl<br />
HULODLVWHQ WHOHDODQ SDOYHOXMHQ OLVlNVL<br />
HVLP PXRYLWXRWWHLWD $7. MD<br />
HOHNWURQLLNNDDODQ ODLWWHLWD<br />
WXRWDQWRDXWRPDDWLR W\|DVHPDW<br />
RKMHOPLVWRWXRWWHHW DNNXMD VHNl<br />
PLWWDXV MD WHVWDXVODLWWHLWD<br />
(QHUJLDNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HQHUJLDQ OLVlNVL HVLP HQHUJLDQ<br />
WXRWDQWR MD VLLUWRODLWWHLWD PXXQWDMLD<br />
VlKN|PRRWWRUHLWD XXQHMD MD<br />
NXXPHQQXVODLWWHLWD NXOMHWWLPLD MD<br />
VLLUWRODLWWHLWD<br />
WHROOLVXXVDXWRPDDWLRODLWWHLWD MD<br />
NDDSHOLNRQHLWD<br />
89
+\YLQYRLQWLNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HVLP HULODLVLD WHUYH\GHQKXROORQ<br />
WHNQLLNNDDQ OLLWW\YLl ODLWWHLWD XUKHLOX<br />
MD NDODVWXVYlOLQHLWl OllNNHLWl<br />
DSXYlOLQHLWl SURWHHVHMD MD<br />
LPSODQWWHMD VHNl VLOPlODVHMD MD<br />
NXXORODLWWHLWD<br />
.XOMHWXVNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
NXOMHWXVSDOYHOXLGHQ OLVlNVL HVLP<br />
NXOMHWXVYlOLQHLWl QRVWXUHLWD<br />
WUXNNHMD NRQWLQNlVLWWHO\ODLWWHLWD<br />
NXRUPDDXWRMHQ SllOOLVUDNHQWHLWD<br />
DXWRQUHQNDLWD MD PXLWD ORJLVWLLNNDDQ<br />
OLLWW\YLl WDYDURLWD NRQHLWD MD ODLWWHLWD<br />
5DNHQQXVNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HVLPHUNLNVL WDORWHNQLLNNDWXRWWHLWD<br />
UXQNR MD YDLSSDWXRWWHLWD<br />
UDNHQQXVWHQ YDUXVWHLWD NDWXNLYLl MD<br />
ODDWWRMD QRVWR MD VLLUWRODLWWHLWD VHNl<br />
KLWVDXVODLWWHLWD MD URERWWHMD<br />
(OLQWDUYLNHNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HOLQWDUYLNNHLGHQ OLVlNVL<br />
PHLMHULWHROOLVXXGHQ ODLWWHLWD SXWNLD<br />
NXOMHWWLPLD MD VlLOL|LWl SHVXODLWWHLWD<br />
VHNl HOLQWDUYLNNHLGHQ SDNNDDPLVHHQ<br />
OLLWW\YLl WXRWWHLWD<br />
.OXVWHULHQ XONRSXROLQHQ<br />
WHROOLVXXV<br />
LLWH<br />
'HOILWXWNLPXNVHQWRLVHQNLHUURNVHQKDDVWDWWHOXORPDNH<br />
.OXVWHUL<br />
0LOM PN Q\W<br />
0LOM PN <br />
YXRGHQ NXOXWWXD<br />
3HUXVWHOXW HULW\LVHVWL QH NOXVWHULW MRLVVD RQ ROOXW HQLWHQ<br />
KDMRQWDD YDVWDXNVLVVD<br />
0HWVlNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
VDKDWDYDUDQ SDSHULQ NDUWRQJLQ MD<br />
SXXOHY\MHQ OLVlNVL HVLP SDSHUL MD<br />
PDVVDQYDOPLVWXVNRQHLWD<br />
PHWVlNRQHLWD SXXWDYDUDNXLYDDPRLWD MD<br />
DXWRPDDWLRMlUMHVWHOPLl<br />
+\YLQYRLQWLNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HVLP HULODLVLD WHUYH\GHQKXROORQ<br />
WHNQLLNNDDQ OLLWW\YLl ODLWWHLWD XUKHLOX MD<br />
NDODVWXVYlOLQHLWl OllNNHLWl<br />
DSXYlOLQHLWl SURWHHVHMD MD<br />
LPSODQWDDWWHMD VHNl VLOPlODVHMD MD<br />
NXXORODLWWHLWD<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
.XOMHWXVNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
NXOMHWXVSDOYHOXLGHQ OLVlNVL HVLP<br />
NXOMHWXVYlOLQHLWl QRVWXUHLWD WUXNNHMD<br />
NRQWLQNlVLWWHO\ODLWWHLWD NXRUPD<br />
DXWRMHQ SllOOLVUDNHQWHLWD<br />
DXWRQUHQNDLWD MD PXLWD ORJLVWLLNNDDQ<br />
OLLWW\YLl WDYDURLWD NRQHLWD MD ODLWWHLWD<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
5DNHQQXVNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HVLPHUNLNVL WDORWHNQLLNNDWXRWWHLWD<br />
UXQNR MD YDLSSDWXRWWHLWD UDNHQQXVWHQ<br />
YDUXVWHLWD NDWXNLYLl MD ODDWWRMD QRVWR<br />
MD VLLUWRODLWWHLWD VHNl KLWVDXVODLWWHLWD MD <br />
URERWWHMD<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
<br />
2PD YDVWDXV<br />
2PD YDVWDXV<br />
<br />
<br />
<br />
(OLQWDUYLNHNOXVWHUL MRND WXRWWDD<br />
HOLQWDUYLNNHLGHQ OLVlNVL<br />
PHLMHULWHROOLVXXGHQ ODLWWHLWD SXWNLD<br />
NXOMHWWLPLD MD VlLOL|LWl SHVXODLWWHLWD<br />
VHNl HOLQWDUYLNNHLGHQ SDNNDDPLVHHQ<br />
OLLWW\YLl WXRWWHLWD<br />
.OXVWHULHQ XONRSXROLQHQ WHROOLVXXV<br />
Change language