kalvot - SoberIT
kalvot - SoberIT
kalvot - SoberIT
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Yleinen<br />
sopimus- ja<br />
vahingonkorvausoikeus<br />
T-76.632 Tietotekniikkaoikeus<br />
Kevät 2005<br />
Aura Soininen
Sopimusoikeuden perusteet
Sopimuksia sääntelevä<br />
lainsäädäntö<br />
•Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista<br />
(OikTL) on säännöksiä sopimuksen syntymisestä,<br />
valtuutuksesta ja pätemättömyysperusteista.<br />
•Yleislakia sopimussuhteen sisällöstä ja<br />
sopimusrikkomusten seuraamuksista ei ole.<br />
Erityislakeja mm. KL, KSL, AsuntokauppaL, HVL,<br />
VakSopL, TSL<br />
– Tahdonvaltaisuus vs. pakottavuus<br />
•Yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet täydentävät<br />
•Ohjelmistosopimuksissa turvaudutaan sopimuksen<br />
ollessa puutteellinen analogiaan (ennen kaikkea KL)<br />
ja yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin.
Sopimus oikeustoimena (1)<br />
•Sopimus on tärkein velvoittautumisen muoto.<br />
Siviilioikeudelliset velvoitteet voivat ylipäätänsä<br />
perustua<br />
– a) sopimukseen<br />
– b) vahingonkorvaukseen,<br />
– c) perusteettoman edun saamiseen.<br />
•Sopimus on kaksipuolinen oikeustoimi.<br />
– Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla perustetaan,<br />
muutetaan tai kumotaan oikeuksia ja velvollisuuksia.<br />
– Sopimuksentekoprosessiin voi liittyä myös<br />
yksipuolisia oikeustoimia (= oikeustoimi, joka saa<br />
oikeusvaikutuksia yhden henkilön suorittamana).
Sopimus oikeustoimena (2)<br />
•Sopimusoikeuden pääperiaatteina ovat<br />
sopimusvapaus ja sopimuksen sitovuus.<br />
Sopimuksen sisällöllä on myös yhä enenevässä<br />
määrin merkitystä.<br />
– Sopimusvapaus sisältää päätäntävapauden,<br />
sopimuskumppanien valitsemisvapauden,<br />
tyyppivapauden, muun sisältövapauden kuin<br />
tyyppivapauden, muotovapauden ja<br />
purkuvapauden
Sopimusvapaus<br />
•Pääsääntönä sopimusvapaus: Vapaus päättää<br />
sopimuksen sisällöstä sekä siitä haluaako sitoutua<br />
sopimukseen ja kenen kanssa.<br />
– Yhteiskunnalliset intressit rajoittavat<br />
sopimusvapautta.<br />
• Mm. Pakottava lainsäädäntö heikomman<br />
osapuolen suojaksi<br />
• sopimuspakko, jolloin se, johon sopimuspakko<br />
kohdistuu on velvollinen tekemään sopimuksen<br />
yleisesti soveltamillaan ehdoilla.<br />
– RL:n syrjintäkielto on sopimuspakon lähi-ilmiö:<br />
Elinkeinonharjoittaja ja hänen palveluksessaan oleva, joka ei<br />
palvele asiakasta tämän rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän<br />
taikka uskonnon vuoksi, voidaan tuomita rangaistukseen.
Muotovapaus (1)<br />
•Sopimusvapauden yksi elementti<br />
•Muotovapaudella tarkoitetaan sitä, että osapuolet<br />
voivat vapaasti valita, missä muodossa sopimuksen<br />
tekevät.<br />
•Kirjallinen, suullinen, hiljainen (konkludenttinen)<br />
ja sähköinen sopimus ovat oikeudellisesti yhtä<br />
päteviä.<br />
– Sähköisistä sopimuksista oma lainsäädäntönsä<br />
•Todistusvaikeuksien vuoksi kirjallinen sopimus on<br />
suositeltava vaihtoehto.
Muotovapaus (2)<br />
• Sopimusvapauden puitteissa osapuolet voivat<br />
sopia myös siitä, että ainoastaan tietyssä<br />
muodossa tehty sopimus on pätevä.<br />
• Muotovapaudesta on poikkeuksia:<br />
– Jotkut sopimukset on tehtävä kirjallisesti<br />
(esimerkiksi kulutusluotosta on KSL:n mukaan<br />
sovittava kirjallisesti).<br />
– Joskus muotovaatimuksena on todistajien<br />
käyttäminen tai viranomaisen myötävaikutus<br />
(kiinteistön kauppa, avioehto).
Muotovapaus (3)<br />
– On olemassa varsinaisia ja epävarsinaisia<br />
muotovaatimuksia.<br />
• Varsinaisten muotovaatimusten<br />
noudattamatta jättämisen seurauksena on<br />
sopimuksen tai tietyn sopimusehdon<br />
pätemättömyys.<br />
• Epävarsinaisten muotovaatimusten<br />
noudattamatta jättämisen seurauksena on<br />
jokin muu negatiivinen seuraamus, kuten<br />
hallinnollinen tai rikosoikeudellinen sanktio.<br />
– Esimerkiksi ay:n ja ky:n yhtiösopimus on pätevä<br />
suullisenakin, mutta yritystä ei saada tällaisen<br />
sopimuksen perusteella merkityksi kaupparekisteriin.
Sisältövapaus<br />
• Sisältövapaudella tarkoitetaan, että sopimuksen<br />
sisältö on sopijapuolten vapaasti määrättävissä.<br />
• Voidaan erottaa normatiivinen ja tosiasiallinen<br />
sisältövapaus.<br />
– Pakottava lainsäädäntö rajoittaa (KSL, TSL).<br />
– Sopimus ei saa olla hyvän tavan vastainen.<br />
– Todellisuudessa esim. vakioehdot rajoittavat<br />
sisällöstä sopimisen mahdollisuutta.<br />
• Sopimuksen kohtuullistaminen on esim. OikTL<br />
36 §:n nojalla mahdollista.
Sopimuksen sitovuus<br />
• Sopijapuoli on oikeudellisesti velvollinen<br />
täyttämään sopimuksen, johon hän on sitoutunut<br />
– poikkeuksena pätemättömät sopimukset.<br />
• Ellei laillisesti syntynyttä sopimusta noudateta,<br />
toisella osapuolella on mahdollisuus turvautua<br />
tuomioistuimen ja ulosottoviranomaisen apuun.<br />
– Sopimuksen rikkonut joutuuu korvaamaan<br />
vastapuolen vahingot/maksamaan sovitun<br />
sopimussakon.<br />
• Kohtuuttomia sopimuksia voidaan sovitella.
Sopimuksen tekeminen
Sopimuksen tekeminen -<br />
tarjous/vastausmalli (1)<br />
• Sopimus katsotaan syntyneeksi, kun<br />
– a) sopimuksen tekemistä koskevaan<br />
tarjoukseen on<br />
– b) saatu hyväksyvä vastaus.<br />
• Tarjous sitoo antajaansa annetun/kohtuullisen<br />
määräajan, ellei muuta ilmoitettu. Sitovuus alkaa<br />
siitä hetkestä, kun vastaanottaja on ottanut<br />
tarjouksesta selon.<br />
• Sitovan tarjouksen oltava yksilöity ja vakavasti<br />
otettavissa, ei esim. yksityinen lupaus, yleiset<br />
markkinointitoimet ja ohjelmanjulistukset.
Sopimuksen tekeminen -<br />
tarjous/vastausmalli (2)<br />
• Vastaanottajalla ei ole velvollisuutta vastata, mutta<br />
hyväksyvän vastauksen täytyy olla “puhdas” ja sen on<br />
saavuttava perille määräajassa.<br />
• Ellei määräaikaa ole asetettu, vastauksen on tultava<br />
perille kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika on<br />
erilainen eri tilanteissa (suullinen tarjous, kirjallinen<br />
tarjous, sähköinen viestintätapa)<br />
• Mitä seuraa, jos vastaus on epäpuhdas?<br />
– Se tulee liian myöhään tai ehtoja on muutettu<br />
• Reklamaatio ilman aiheetonta viivytystä on tarpeen,<br />
mikäli vastauksen lähettäjän voidaan olettaa luulleen,<br />
että hänen vastauksensa on puhdas.
Sopimusneuvottelut (1)<br />
•Tarjous-vastausmalli ei usein vastaa todellista<br />
tilannetta.<br />
•Tavallisesti tärkeimmät sopimukset neuvotellaan.<br />
•Neuvotteluprosessi on monivaiheinen.<br />
– Ei välttämättä voida erottaa sellaisia vaiheita,<br />
joita voitaisiin kutsua lopullisiksi tarjouksiksi tai<br />
vastauksiksi.<br />
– Lähtökohtana voidaan pitää periaatetta, jonka<br />
mukaan sopimus on olemassa, kun osapuolet<br />
ovat yksimielisiä sen syntymisestä.
Sopimusneuvottelut (2)<br />
•Poikkeuksellisesti neuvotteluosapuolelle saattaa<br />
muodostua vastuu tuloksettomina katkenneista<br />
sopimusneuvotteluista.<br />
– Korvattavaksi saattavat tulla sekä välittömät<br />
vahingot että välilliset vahingot, kuten hukkaan<br />
menneet investoinnit.
Esisopimus, käsiraha ja letter of intent<br />
(1)<br />
• Yhteistä saavutettujen välitavoitteiden tai<br />
välivaiheiden vahvistaminen.<br />
• Esisopimus on selkeä velvoite tehdä varsinainen<br />
sopimus. Kohteena osapuolten pääsuorituksia<br />
koskeva päätösvalta.<br />
– Vahingonkorvausvastuu, jos sopimusta ei tehdä.<br />
– Sopimukseen olisi hyvä kirjata lopullisen<br />
sopimuksen syntymistä koskevia varaumia.<br />
• Maksamalla käsirahan ostaja saa myyjältä<br />
etuoikeuden kauppaan. Jos kauppa jää ostajan<br />
kontrollipiiriin kuuluvasta syystä toteutumatta,<br />
myyjä saa pitää suorituksen.
Esisopimus, käsiraha ja letter of intent<br />
(2)<br />
•Aieasiakirja vahvistaa osapuolten yksimielisyyden<br />
keskeisistä sopimuskohdista sekä yhteisen<br />
tarkoituksen saada aikaan lopullinen sopimus.<br />
– Sisältää normaalisti kiellon käydä neuvotteluja<br />
muiden kanssa samasta hankkeesta.<br />
– Aiesopimukseen ei liity suoraa<br />
sopimussidonnaisuutta, eikä velvollisuutta<br />
tulevan sopimuksen tekemiseen.
Edustus ja valtuutus<br />
•Edustaja suorittaa oikeustoimen edustamansa henkilön,<br />
päämiehen, nimessä ja hänen lukuunsa.<br />
•Valtuutus on oikeustoimeen perustuva edustuksen<br />
muoto<br />
•Valtuutustavat:<br />
– Kirjallinen valtakirja (kelpoisuus)<br />
– Erityinen tiedonanto kolmannelle/ Julkinen<br />
tiedonanto<br />
– Asemavaltuutus (laki tai yleinen tapa määrittää)<br />
– Toimeksiantovaltuutus (valtuuttajan tiedonanto<br />
valtuutetulle)<br />
– Sallimisperusteinen eli toleranssivaltuutus<br />
– Prokura
Kelpoisuus ja toimivalta<br />
•Kelpoisuus<br />
– Tarkoittaa<br />
ulkopuoliselle<br />
näkyvää valtuutusta.<br />
– Oikeustoimi, joka ei<br />
sisälly valtuutetun<br />
kelpoisuuteen, ei<br />
koskaan sido<br />
päämiestä.<br />
• Toimivalta<br />
– Valtuutetulle annetut<br />
ohjeet, jotka eivät<br />
ilmene ulkonaisesti<br />
valtuutuksesta,<br />
rajoittavat toimivaltaa.<br />
– Toimivallan rajoitukset<br />
eivät sido vilpittömässä<br />
mielessä (ei tiennyt eikä<br />
pitänytkään tietää)<br />
olevaa kolmatta.
Sopimuksen pätemättömyys
Pätemättömyys<br />
• Oikeustoimi on pätemätön, mikäli sen tekemisessä,<br />
muodossa tai sisällössä on virhe, joka estää sitovuuden.<br />
• Pätemätöntä sopimusta ei tarvitse noudattaa.<br />
– Ei suoritusvelvollisuutta. Suoritusten<br />
palauttaminen.<br />
– Pätemättömyyden aiheuttaja saattaa joutua<br />
korvaamaan vahingon.<br />
– Olemassa itsestään vaikuttavia ja reaktiota<br />
edellyttäviä pätemättömyysperusteita (kanne).<br />
• OikTL:ssa on heikkoja ja vahvoja<br />
pätemättömyysperusteita. Erona se, että<br />
vastapuolen tietoisuudella on merkitystä. Vilpitöntä<br />
mieltä suojataan.
Oikeustoimikelpoisuuden<br />
puuttuminen<br />
• Vahva pätemättömyysperuste, huomioon viran<br />
puolesta<br />
• Oikeustoimikelpoisuus puuttuu alaikäisiltä sekä<br />
holhottavaksi julistetuilta luonnollisilta henkilöiltä.<br />
• Yritykset ja yhdistykset ovat oikeus- ja<br />
oikeustoimikelpoisia “syntyessään”. Siihen<br />
kelpoiset toimielimet tai henkilöt käyttävät<br />
oikeushenkilön oikeuksia ja velvollisuuksia.
Pakko, OikTL 28 ja 29 §<br />
• Väkivaltainen tai muu oikeudenvastainen<br />
uhkaaminen, kuten uhkaaminen rikoksen<br />
ilmiantamisella tai kielteisten henkilökohtaisten<br />
seikkojen paljastamisella.<br />
• Voidaan erottaa törkeä (pakko kohdistuu henkeen<br />
ja terveyteen) ja lievä pakko (muu esim.<br />
kiristäminen). Törkeä pakko on vahva<br />
pätemättömyysperuste. Erolla ei käytännössä ole<br />
kovin suurta merkitystä, sillä usein vastapuoli on<br />
tietoinen pakotuksesta.<br />
• Perusteeseen vedottava ilman aiheetonta<br />
viivytystä. Ei oteta viran puolesta huomioon.
Petollinen viettely (vilppi), OikTL 30 §<br />
•Väärien tietojen antaminen (tai antamatta<br />
jättäminen) seikasta, joka vaikuttaa sopimuksen<br />
tekemiseen.<br />
– Erehdyttäminen tai erehdyksen<br />
hyväksikäyttäminen<br />
•Heikko pätemättömyysperuste, ei oteta huomioon<br />
viran puolesta<br />
•Vedotaan harvoin. Tunnusmerkistö täyttyy<br />
vaikeammin kuin OikTL 33§.
Kiskominen, OikTL 31 §<br />
•Toisen pulan, ymmärtämättömyyden,<br />
kevytmielisyyden tai hänestä riippuvaisen aseman<br />
hyväksikäyttö.<br />
•Osapuolten välillä ilmeinen epäsuhde<br />
hyväksikäytetyn vahingoksi.<br />
•Heikko pätemättömyysperuste<br />
•OikTL 33§ ja 36§ vetoaminen helpompaa.
Kunnianvastainen ja arvoton<br />
menettely, OikTL 33 §<br />
• Täydentävä pätemättömyysperuste<br />
• Sovelletaan esimerkiksi silloin, kun sinänsä<br />
oikeustoimikelpoinen henkilö tekee sopimuksen<br />
sairaana tai humalassa, toisen osapuolen<br />
tietämättömyyttä käytetään hyväksi tai kun<br />
sopijapuolen edellytykset raukeavat.<br />
• edellyttää tietoisuutta pätemättömyysperusteesta.
Esimerkki<br />
•KKO 1977 II 76: “Myyjä oli tilansa myydessään<br />
edellyttänyt ostajan solmivan hänen kanssaan<br />
avioliiton pian kaupanteon jälkeen. Tämän<br />
edellytyksen, jonka ostaja oli käsittänyt, jäätyä<br />
täyttämättä kauppa, huomioon ottaen myös sovitun<br />
vastikkeen alhaisuuden, katsottiin tehdyn sellaisissa<br />
olosuhteissa, että ostajan oli kunnianvastaista ja<br />
arvotonta vedota siihen. Sen vuoksi kauppa ja<br />
ostajalle tiloihin myönnetty lainhuuto julistettiin<br />
mitättömiksi.”
Ilmaisuerehdys, OikTL 32 §<br />
•Tahdonilmaisu ei vastaa sen ilmaisijan tahtoa.<br />
– Esimerkiksi erhekirjoitus (15 000 -> 1500)<br />
•Sitoo, mikäli vastaanottaja on vilpittömässä<br />
mielessä ja virhe on tapahtunut tahdonilmaisun<br />
antajan puolella.<br />
•Mikäli tahdonilmaisun sisältö on muuttunut<br />
matkalla, se ei sido antajaansa, vaikka vastaanottaja<br />
olisi vilpittömässä mielessä. Ilmaisun lähettäjällä on<br />
reklamaatiovelvollisuus.
Motiivierehdys<br />
•Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen<br />
•Hinta on laskettu vahingossa väärin tms.<br />
•Ei pääsääntöisesti vaikutusta sopimuksen<br />
pätevyyteen.<br />
– Joskus voidaan soveltaa OikTL 33 §:ää.<br />
Kohtuutonta sopimusta voidaan myös sovitella<br />
(OikTL 36§).
Sopimusrikkomuksen<br />
seuraamukset, sopimuksen<br />
päättyminen
Sopimusrikkomus (1)<br />
•Myyjän sopimusrikkomus: esim. tavaran<br />
virheellisyys tai myöhästyminen tavaran<br />
toimituksessa.<br />
•Ostajan sopimusrikkomus: esim. myöhästyminen<br />
kauppahinnan maksamisessa tai<br />
myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti.<br />
• Sopimus ja kaupan yhteydessä annetut tiedot<br />
määrittävät rikkomuksen
Sopimusrikkomus (2)<br />
•Sopimusrikkomuksen seuraukset:<br />
– suorituksen/ virheen korjaamisen vaatiminen,<br />
– uusi toimitus<br />
– hinnanalennus tai<br />
– sopimuksen purku<br />
– Vahingonkorvaus voi yhdistyä sekä niihin<br />
tilanteisiin, joissa ostaja/myyjä pysyy<br />
sopimuksessa ja vaatii sen täyttämistä että niihin<br />
tilanteisiin, joissa ostaja/myyjä purkaa kaupan.
Oikean suorituksen vaatiminen<br />
•Ostaja/myyjä voi myyjän/ostajan viivästyksen<br />
johdosta vaatia suorituksen täyttämistä määräajassa.<br />
•Velallisella on pääsääntöisesti oikeus korjata<br />
suorituksessaan oleva virhe ennen kuin<br />
hinnanalennus tai sopimuksen purku tulevat<br />
kysymykseen.<br />
– Tavaran tms. korjaaminen<br />
– Uusi toimitus<br />
•Mikäli oikaisuvelvollisuutta ei täytetä, velkoja voi<br />
teettää vastaavan työ ulkopuolisella ja vaatia<br />
velallislta ylimääräisten kustannusten korvausta<br />
(tästä vähennetään ylimääräinen hyöty).
Takuu<br />
•Velallisen velvollisuutta virheen oikaisuun voidaan<br />
laajentaa sopimuksilla.<br />
– Myyjä antaa korjaustakuun sitoutuen<br />
huolehtimaan takuuaikana tapahtuneista<br />
virheistä<br />
– Kaikki takuuaikana ilmenevät virheet kuuluvat<br />
takuun piiriin, elleivät ne johdu käyttövirheestä<br />
tai esineen ulkoisesta vahingoittumisesta.
Hinnanalennus<br />
•Eräs sopimusrikkomuksen seuraus (suorituksen<br />
virhe).<br />
– Ei edellytä virheeltä erityistä olennaisuutta.<br />
•Tulee kysymykseen silloin, kun virheen korjaamista<br />
tai uutta toimitusta ei jostain syystä suoriteta<br />
kohtuullisessa ajassa virheestä ilmoittamisen jälkeen.<br />
•Vaihtoehtoinen keino virheen oikaisulle ja<br />
sopimuksen purkamiselle<br />
•Sopimus säilyy voimassa<br />
•Palauttaa suoritusten tasapainon
Sopimuksen purkaminen<br />
•Jyrkin keino reagoida sopimusrikkomukseen<br />
•Mahdollinen mikäli annettu tilaisuus virheen oikaisuun<br />
tietyssä ajassa, mutta näin ei ole tapahtunut.<br />
•Voidaan käyttää heti, mikäli kysymyksessä olennainen<br />
sopimusrikkomus<br />
– Esim. rikkomuksella ostajalle olennainen merkitys ja<br />
myyjä käsitti tämän tai tämän olisi pitänyt se käsittää<br />
– sopimusta ei olisi koskaan tehty, jos rikkomus olisi<br />
tiedetty etukäteen<br />
•Mahdollista myös ennakoidun sopimusrikkomuksen<br />
tapauksessa.<br />
•Purkamisedellytyksistä on mahdollista sopia!
Purkamisen vaikutukset<br />
•Lakkauttaa sopimuksen välittömästi ilman<br />
irtisanomisaikaa<br />
•Kertasopimuksessa suoritukset palautettava<br />
(käyttöhyöty voidaan vähentää).<br />
•Kestosopimuksessa purkamista edeltävät<br />
suoritukset jäävät voimaan.<br />
•Ei vaikuta niihin sopimusehtoihin, jotka on otettu<br />
sopimukseen lakkaamistilanteiden varalta<br />
– oikeuspaikka, sopimussakko jne.
•Sopimussakko<br />
Sopimukseen perustuvat<br />
oikeusseuraamukset<br />
– Etukäteen vahvistettu korvaus, joka ei periaatteessa<br />
ole sidonnainen tosiasiassa aiheutuneeseen<br />
vahinkoon.<br />
– Tuottamuskynnys irrelevantti. Riittävän vakavat ja<br />
odottamattomat ulkoiset suoritusesteet vapauttavat<br />
kuitenkin vastuusta.<br />
•Irtaantumiskorvaus<br />
– Sovitaan hyvityksestä, jonka maksamalla toinen<br />
osapuoli voi vapautua sopimuksesta.<br />
•Menettämisseuraamus<br />
– Sopimuksen rikkova velallinen menettää tekemänsä<br />
suorituksen (esim. käsiraha).
Sopimuksen päättyminen muutoin<br />
kuin purkamalla (1)<br />
• Suoritusvelvollisuuden täyttäminen<br />
• Irtisanominen<br />
– Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan<br />
irtisanoa, vaikka sopimusrikkomusta ei ole<br />
tapahtunut (irtisanomisaika).<br />
– Sallittua lähtökohtaisesti pelkän irtisanovan<br />
yksipuolisen päätöksen perusteella.<br />
– Kohtuullinen irtisanomisaika, ellei muuta sovittu,<br />
laista muuta johdu<br />
– Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista<br />
sovittuna ajankohtana.<br />
– Myös määräaikaisissa sopimuksissa voi olla ehto<br />
irtisanomismahdollisuudesta.
Sopimuksen päättyminen muutoin<br />
kuin purkamalla (2)<br />
•Sopimuksen raukeaminen<br />
– Suoritusesteen tai sopimusosapuolten<br />
passiivisuuteen perustuva sidonnaisuuden<br />
lakkaaminen.<br />
– Sopimusta ei tarvitse täyttää mm. jos ennalta<br />
arvaamaton ylivoimainen este tekee sen<br />
mahdottomaksi (force majeure)<br />
– Viranomainen kieltää toiminnan
Vahingonkorvausoikeuden<br />
perusteet
Korvausvastuun perusteet (1)<br />
•Lähtökohtaisesti jokainen vastaa omista<br />
vahingoistaan<br />
•Mikäli korvausperuste on olemassa,<br />
vahingonaiheuttaja korvaa vahingon<br />
– Korvausvelvollisuus voi perustua sopimukseen<br />
tai lakiin (sopimuksen ulkoinen vastuu/delikti).<br />
– Vahingon täytyy aiheutua ko. teosta (syy-yhteys)<br />
– Vain aiheutunut vahinko korvataan<br />
(rikastumiskielto)
Korvausvastuun perusteet (2)<br />
•Tavoitteena hyvittäminen ja ennaltaehkäisy<br />
– Vahingonkorvausvelvollisuus on mm. keskeinen<br />
sopimuksen sitovuuden vahvistus<br />
• Kannustaa noudattamaan sopimusta<br />
• Ennallistaa tilanteen sopimusrikkomuksen<br />
jälkeen vahingon kärsijän osalta
Vastuun muotoja: tuottamus- ja<br />
kontrollivastuu<br />
•Tuottamusvastuu (pääsääntö)<br />
– Vahingonkärsijän näytettävä tuottamus ja<br />
aiheutunut vahinko.<br />
• Saattaa osoittautua ongelmalliseksi.<br />
– Sopimuksessa usein näytettävä huolellisuus<br />
•Kontrollivastuu (esim. KauppaL 27 §)<br />
– Vapautuakseen vastuusta osoitettava esteen<br />
olleen kontrollin ulkopuolella
Vastuun muotoja: ankara vastuu<br />
•Ankara ja poikkeukseton vastuu<br />
•Esim. kuluttajansuojalain mukaan myyjä on aina<br />
velvollinen korvaamaan tietyt välittömät vahingot
Sopimusperusteinen vastuu
Sopimukseen perustuva<br />
vahingonkorvaus<br />
•Sopimusperusteinen vahingonkorvausvelvollisuus<br />
perustuu siihen, mitä on sovittu.<br />
•Lähtökohtaisesti kaikki sopimusrikkomuksesta<br />
aiheutuvat vahingot ovat korvattavia niiden laadusta<br />
riippumatta<br />
– Sopimuksissa usein vastuunrajoituksia<br />
•Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä silloin, kun<br />
sopimus puretaan, mutta myös sopimuksen jäädessä<br />
voimaan.
Ennakoitavuus<br />
•Korvausvastuu edellyttää ennakoitavuutta<br />
– ennalta-arvaamattomia vahinkoja ei tarvitse korvata<br />
– vahingonkärsijällä voi olla yksilöllisiä riskejä, joita<br />
muut eivät voi tietää<br />
•Sopimusneuvotteluissa kannattaa ilmoittaa erityiset<br />
riskit, jolloin ne ovat vastapuolen ennakoitavissa ja<br />
korvattavissa<br />
– riskienhallinta<br />
•Vastapuoli voi silloin esittää neuvotteluissa omat<br />
vaatimuksensa (esim. korkeamman hinnan) tai luopua<br />
sopimuksesta<br />
•Välittömät vahingot ennakoitavia,<br />
välilliset eivät aina
KL:n mukainen<br />
vahingonkorvausvastuu<br />
• Myyjällä kontrollivastuu, ts. Myyjä voi välttyä<br />
korvaamasta vahinkoa vain, jos pystyy osoittamaan,<br />
että viivästys johtui hänen vaikutusmahdollisuuksiensa<br />
ulkopuolella olevasta syystä, eikä tuo syy ollut<br />
ennakoitavissa.<br />
– Tällä perusteella korvataan ainoastaan välittömät<br />
vahingot (poikkeus oikeudellinen virhe)<br />
•Mikäli myyjä on ollut huolimaton, tällä on<br />
velvollisuus korvata myös välilliset vahingot.
Välittömät ja välilliset vahingot<br />
•Sopimusrikkomus aiheuttaa ensin välittömän<br />
vahingon, joka aiheuttaa välillisen vahingon<br />
– esim. myyjä ei toimita sovittua ohjelmistoa<br />
(välitön)<br />
– seuraa tulon menetys (välillinen)<br />
– rajanveto erittäin vaikea!<br />
•KL:n mukaan välillisenä vahinkona pidetään muun<br />
muassa vahingon johdosta saamatta jäänyttä voittoa,<br />
vahinkoa liiketoiminnan keskeytymisestä sekä muuta<br />
samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.<br />
Välitöntä vahinkoa mm. reklamaatio-, selvittely ym.<br />
kustannukset, hinnanero sovitun ja kateoston välisen<br />
hinnan välillä, vahingon rajoittamisesta aiheutuneet<br />
kulut.
Vastuunrajoitukset<br />
•Välilliset vahingot voivat usein olla hyvin suuret ⇒<br />
rajataan usein sopimuksissa pois. Kysymys on<br />
vastuunrajoituksesta.<br />
•Vastuunrajoitusehdot voivat olla esimerkiksi<br />
seuraavanlaisia:<br />
– ”ei korvata välillisiä vahinkoja”<br />
– ”korvausten enimmäismäärä X mk”<br />
•Voivat olla kohtuuttomia<br />
•Laki voi estää rajoitukset (esim KSL)<br />
•Tulkitaan laatijan vahingoksi ja suppeasti<br />
•Ei rajoita tahallista tai törkeän tuottamuksellista
Sopimussakko ja vahingonkorvaus<br />
•Ei makseta sekä täyttä korvausta että<br />
sopimussakkoa<br />
•Sopimussakko ei estä korvausta muusta vahingosta<br />
•Jos vahinko > sopimussakko, voiko saada<br />
sopimussakon lisäksi korvauksia?<br />
– Riippuu tilanteesta, erilaisia tulkintoja<br />
•Sopimussakkoa voidaan kohtuullistaa
Positiivinen ja negatiivinen<br />
sopimusetu<br />
•Positiivinen sopimusetu: mitä olisi saatu, jos<br />
sopimus olisi täytetty oikein<br />
– yleensä voitollisen sopimuksen rikkominen<br />
•Negatiivinen sopimusetu: mitä olisi saatu, jos<br />
sopimukseen ei olisi lainkaan ryhdytty<br />
– esisopimuksen rikkominen tai pätemätön<br />
sopimus
Sopimuksen ulkoinen vastuu
Vahingonkorvauslaki<br />
•Sääntelee yleisesti vahingon korvaamista<br />
– Lisäksi erikoislakeja: TuotevastuuL,<br />
PotilasvahinkoL, YmpäristövahinkoL,<br />
YdinvastuuL jne.<br />
•Sääntelee korvausperusteita<br />
•Sääntelee työnantajan vastuuta<br />
•Rajaa korvattavia vahinkoja ja vastuunjakautumista
Tahallisuus - tuottamus<br />
•Jokainen on velvollinen korvaamaan vahingon,<br />
jonka on aiheuttanut tahallaan tai tuottamuksellaan<br />
toiselle.<br />
•Tahallisuus: tekijä tarkoittaa tiettyä seuraamusta tai<br />
ymmärtää sen seuraavan teostaan<br />
•Tuottamus: tekijä laiminlyö sen huolellisuuden, jota<br />
jokaisen pitäisi osoittaa toisten turvallisuutta ja<br />
omaisuutta kohtaan.<br />
– Harkinnanvarainen käsite<br />
– Mm. käyttäytymisohjeiden rikkominen ja teon<br />
toistuminen helpottavat arviota
Oikeuttamisperusteet<br />
•Oikeuttamisperusteet poistavat vastuun, vaikka<br />
tästä ei ole säännöstä VahL:ssa<br />
– Hätävarjelu (oikeudettoman hyökkäyksen<br />
torjunta)<br />
– pakkotila (vähäarvoisen edun uhraaminen<br />
suuremman edun pelastamiseksi)<br />
– loukatun suostumus (esim. potilaan<br />
suostumus/urheilijan suostumus, poikk.<br />
kuolema/vaikea ruumiinvamma)<br />
– viranomaisen virkavelvollisuus (vapauden riisto,<br />
takavarikko)<br />
– vanhempien kurinpitovalta
Henkilövahingot<br />
•Sopimuksen ulkopuolella korvattavia ovat henkilöja<br />
esinevahingot<br />
– Aineelliset korvattavat henkilövahingot:<br />
kuoleman, vamman ja taudin sekä psyykkisen<br />
häiriön johdosta aiheutuvat vahingot<br />
(hautauskustannukset, elatusapu, hoitokulut,<br />
saamatta jäänyt ansio)<br />
– Aineettomat korvattavat vahingot: kipu, särky,<br />
vika ja haitta sekä kärsimys<br />
• henkistä kärsimystä ei Suomessa korvata ellei<br />
kysymyksessä ole tietty rikos (vapauden riisto,<br />
kunnianloukkaus, perätön ilmianto,<br />
kotirauhan rikkominen)
Esinevahingot<br />
•Korvattavia vahinkoja irtaimien ja kiinteiden<br />
esineiden vaurioituminen sekä joissakin tapauksissa<br />
esineen joutuminen pois sen käyttämiseen<br />
oikeutetulta henkilöltä.<br />
– Suoranaiset kulut (korjauskustannukset,<br />
alentunut arvo)<br />
– Saamatta jäänyt käyttöhyödyn menetys (tulojen<br />
tai elatuksen vähentyminen)<br />
– aineettomia esinevahinkoja ei VahL:n nojalla<br />
korvata
Taloudellinen vahinko<br />
•varallisuusvahinkoa ei pääsääntöisesti korvata. Sen<br />
aiheuttaminen on elinkeinotoiminnassa sallittua,<br />
ellei kilpailussa käytettävillä keinoilla rikota<br />
esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä tai lakia<br />
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.<br />
•VahL:ssa velvoitetaan korvaamaan taloudellinen<br />
vahinko, joka aiheutuu:<br />
– Rankaistavaksi säädetyllä teolla<br />
– Julkista valtaa käytettäessä<br />
– Korvaamiselle erittän painavat syyt
Isännänvastuu<br />
•Työnantaja vastaa vahingosta jonka työntekijä<br />
työssä aiheuttaa sivulliselle tai työtoverilleen.<br />
•Sivullinen voi kohdistaa korvausvaatimuksen<br />
ensisijaisesti vain työnantajaan.<br />
•Työnantaja voi vaatia korvausta työntekijältä<br />
– tahallisesta teosta täysi korvaus<br />
– lievästä tuottamuksesta ei korvausta<br />
– muuten sovitellaan
Teon ja vahingon välinen syy-yhteys<br />
•Onko jokin seikka vahingon syy (luonnontieteelliset<br />
seuraamukset)?<br />
– Kuvitellaan seikka pois tapahtumaketjusta<br />
– Pohditaan olisiko vahinko silti tapahtunut?<br />
– Jos ei ⇒ on syy<br />
• Perustuu kuvitteelliseen tilanteeseen, joten<br />
päättelyssä voi tapahtua virheitä<br />
•Vastuuta ei uloteta tapahtumaketjussa kuinka pitkälle<br />
tahansa, ts. syy-yhteys katkeaa tietyissä tapauksissa<br />
– tapahtumien normalisoituminen<br />
– Tapahtumaketjun poikkeuksellisuus, vahingon<br />
etäisyys ja yllätykselliset ja arvaamattomat<br />
seuraukset.
Täyden korvauksen periaate<br />
•Lähtökohtana on täysi korvaus<br />
– vahingonkorvauksena on suoritettava se määrä,<br />
joka tarvitaan vahingonkärsijän saattamiseksi<br />
siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi<br />
ollut, ellei vahinkoa olisi sattunut.<br />
– Vahingon johdosta ei saa päästä parempaan<br />
asemaan kuin ilman vahinkoa (rikastumiskielto)<br />
•Poikkeuksena<br />
– korvauskatot<br />
– vakioidut korvaukset<br />
– korvattavien vahinkojen luokittelu<br />
– oma syyllisyys tai kohtuullistaminen
Differenssioppi<br />
•Hypoteettista ja todellista tapahtumaketjua<br />
verrataan. Tappio ilmenee erotuksena näiden välillä.<br />
– Esimerkiksi sopimusrikkomus voi johtaa siihen,<br />
että odotukset jäävät toteutumatta ⇒ vahinko<br />
on tavoitteen ja toteutuman erotus<br />
•Lähtökohtana arviossa ”normaalit” mittapuut<br />
•Esimerkki (KKO 1994:98)<br />
– Kalankasvatusverkossa valmistusvirheenä reikiä<br />
– Verrattiin kalamäärää ehjän häkin kalamäärään<br />
– Erotus kerrottiin myyntikatteella ⇒ korvaus
Korvauksen sovittelu ja<br />
kohtuullistaminen<br />
•Jos vahingonkärsijä on myötävaikuttanut vahingon<br />
syntymiseen, korvausta voidaan sovitella.<br />
– Virheellistä esinettä käytetään virhettä<br />
pahentavalla tavalla<br />
– Vahinkoa rajoittaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä<br />
(torjuntavastuu, olemassa myös<br />
sopimussuhteissa)<br />
•Korvausta voidaan myös kohtuullistaa erityisistä<br />
syistä (myös sopimuksiin perustuva vastuu)<br />
– korvausvelvollisuus kohtuuttoman raskas<br />
• esim. vahingon aiheuttajan ja kärsijän<br />
varallisuus
Loppu
Change language