Espanja - Finpro

Espanja 

Kesäkuu 2010

2 (28) 

Niina Touré 

Sisällysluettelo 

Maaprofiili ......................................................................................................................................... 4 

Maa ja väestö...................................................................................................................... 4 

Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 5 

Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 5 

Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 6 

Liiketoiminta ...................................................................................................................................... 6 

Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 6 

Potentiaalisia toimialoja ....................................................................................................... 9 

Talous ............................................................................................................................................. 10 

Makrotalous ...................................................................................................................... 10 

Bruttokansantuote ........................................................................................ 10 

Inflaatio ........................................................................................................ 10 

Talouspolitiikka ................................................................................................................. 11 

Työvoima ..................................................................................................... 11 

Ulkomaankauppa ............................................................................................................................ 12 

Kokonaiskauppa ............................................................................................................... 12 

Ulkomaankaupan rakenne ................................................................................................ 12 

Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 14 

Suomen vienti .............................................................................................. 14 

Suomen tuonti .............................................................................................. 15 

Ulkomaiset investoinnit ..................................................................................................... 16 

Suomalaiset investoinnit ................................................................................................... 17 

Maa- ja metsätalous ........................................................................................................................ 18 

Teollisuus ja rakentaminen .............................................................................................................. 18 

Valmistusteollisuus ........................................................................................................... 19 

Rakentaminen ................................................................................................................................. 20 

Energia ja ympäristö ....................................................................................................................... 21 

Pankkisektori ................................................................................................................................... 22 

Pörssi ................................................................................................................................ 23 

Matkailu .......................................................................................................................................... 23 

Tietoliikenne .................................................................................................................................... 24 

Internet ja sähköinen kaupankäynti ................................................................................... 24 

Finpro 

Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland 

Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 

info@finpro.fi, www.finpro.fi

3 (28) 

Niina Touré 

Lehdistö ja tiedotusvälineet ............................................................................................... 25 

Liikenneyhteydet ja logistiikka ......................................................................................................... 25 

Tapakulttuuri ................................................................................................................................... 26 

Linkkejä ........................................................................................................................................... 27 





4 (28) 

Niina Touré 

Maaprofiili 

Maa ja väestö 

Kokonaispinta-ala: 504 782 km 2 mukaan lukien Baleaarit, Kanarian saaret ja Afrikan 

puolella sijaitsevat Ceuta ja Melilla 

Luonnonvarat: rautamalmi, hiili, suola, elohopea 

Rajanaapurit: Portugali, Ranska, Andorra, Marokko 

Aika: CET 

Asukasluku: 40,5 miljoonaa (arvio 2010) 

Suurimmat kaupungit: Madrid (3,2 milj.), Barcelona (1,6 milj.), Valencia (797 000), 

Sevilla (704 000), Zaragoza (626 000), Málaga (547 000), Bilbao (354 000) 

Väestönkasvu: 0,0045 prosenttia (arvio 2010) 

Syntyvyys: 9,54 / 1000 (arvio 2010) 

Kuolleisuus: 10,08 / 1000 (arvio 2010) 

Elinajanodote: 80,18 vuotta (arvio 2010) 





5 (28) 

Niina Touré 

Virallinen kieli: koko maassa espanja (castellano); lisäksi alueittain katalaani, galitsian 

kieli ja baski 

Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 94 prosenttia, muut 6 prosenttia 

Infrastruktuuri 

Puhelinsuuntanumerot: maantunnus: +34 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: 

Madrid: 91, Barcelona 93, Valencia 96, Sevilla 95, Zaragoza 976, Málaga 95, Bilbao 

94) 

Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 

Sähköverkko: 230 V, 50 Hz 

Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 45 prosenttia (arvio 2008) 

Matkapuhelintiheys: 117,1 prosenttia (arvio 2008) 

Tietokoneita 100 asukasta kohti: 35,9 (arvio 2008) 

Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 47,5 (arvio 2008) 

Tieverkosto: 681 224 km, josta 13 872 km moottoriteitä 

Rautatieverkosto: 15 288 km (vuonna 2009) 

Lentokenttiä: 153 (vuonna 2009) 

Tärkeitä satamia: Algeciras, Bilbao, Barcelona, Cartagéna, Gijon, Huelva, La Coruña, 

Tarragona ja Valencia 

Politiikka ja hallinto 

Virallinen nimi: Reino de España (Espanjan kuningaskunta) 

Maatunnus: ES 

Valtiomuoto: parlamentaarinen kuningaskunta 

Valtion päämies: Kuningas Juan Carlos I 

Pääministeri: José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan sosialistipuolue PSOE 

Hallituspuolue: Espanjan sosialistipuolue (PSOE) 

Seuraavat vaalit: maaliskuussa 2012 kansalliset parlamenttivaalit 

Alue- ja paikallishallinto: 17 autonomista aluetta (comunidad autónoma) ja kaksi autonomista 

kaupunkia; 52 maakuntaa (provincia) 

Merkittäviä vuosilukuja: Espanja yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi 1492. Amerikan löytämisen 

jälkeen Espanjalla oli lähinnä Latinalaisessa Amerikassa suuri siirtomaaimperiumi, 

jonka se menetti 1900-luvun alkuun mennessä. Vuosina 1936–1939 Espanjassa 

käytiin kansalaissota, jonka jälkeen alkoi kenraali Francisco Francon diktatuuri. 

Toisessa maailmansodassa Espanja oli puolueeton. Espanja liittyi YK:hon vuonna 

1955. Francon aikana Espanja oli suhteellisen eristynyt muusta Euroopasta. Francon 

kuoltua vuonna 1975 alkoi Espanjassa siirtyminen demokratiaan (la transición); Espanjasta 

tuli vuoden 1978 peruslain myötä parlamentaarinen monarkia, jonka ensimmäinen 

kuningas on edelleen vallassa oleva Juan Carlos I. Espanja liittyi Natoon 

vuonna 1982 ja EU:hun vuonna 1986. Vuonna 1992 maassa pidettiin Barcelonan 

olympialaiset. Sevillan maailmannäyttely ja eräät muut suuret tapahtumat nostivat 





6 (28) 

Niina Touré 

Espanjan imagoa Euroopassa. Vuoden 1999 alusta Espanja liittyi Euroopan talous- ja 

rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen eli yhteisvaluutta euroon. 

Kansallispäivä: 12.10. (espanjalaisen kulttuurin päivä, Amerikan löytämisen muistopäivä) 

Talouden avaintiedot 

Rahayksikkö: Euro (EUR) =100 senttiä 

Bruttokansantuote: vuonna 2010 käyvin hinnoin 1 366,6,9 mrd USD ja ostovoimapariteetilla 

mitattuna 1 399,4 mrd. USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on 1 308,3 USD ja 

1 424,6 USD 

Bruttokansantuote henkeä kohti: vuonna 2010 käyvin hinnoin 29 760 USD ja ostovoimapariteetilla 

mitattuna 30 474 USD; vuodelle 2011 EIU:n arvio on 28 362 USD ja 

30 882 USD 

Inflaatio: 1,0 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 0,9 prosenttia 

Pääteollisuustuotteet: autot, metallit ja metallivalmisteet, tekstiilit ja asusteet, elintarvikkeet, 

kemikaalit, laivanrakennus, työstökoneet, matkailu 

Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, kulkuneuvot, polttoaineet, puolivalmisteet, elintarvikkeet, 

kulutustavarat, kemikaalit 

Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Saksa, Portugali, Iso-Britannia ja Italia. 

Verotus: yhtiövero 35 prosenttia (pk-yrityksillä 30 prosenttia), ALV 18 prosenttia. 

Liiketoiminta 

Maan vahvuudet ja heikkoudet 

Espanjan markkinoiden positiivisia piirteitä: 

 

 

 

 

 

 

Euroopan viidenneksi suurin talous, 47 miljoonan kuluttajan ja 12 miljoonan talouden 

markkinat. 

Espanjan GDP per capita on yli EU27 keskiarvon 

Talouskasvun ansiosta työpaikkojen luominen vilkastui asuntokuplan puhkeamiseen 

ja finanssikriisin asti. 

Noin 60 miljoonaa matkailijaa vuosittain (joista lähes 90 prosenttia vapaaajanmatkailua). 

Espanja on EU:n suurin sijoittaja Etelä-Amerikkaan ja voi toimia porttina sen 

markkinoille. Espanjalaiset yritykset investoivat myös kasvavassa määrin Yhdysvaltojen 

ja Euroopan markkinoille. 

Espanjalaisten Suomi-kuva on erittäin positiivinen, mitä ovat tukeneet mm. yritystemme 

menestys, T&K- ja innovaatiotoiminnan panostukset, koulutuksen maine 

PISA-tutkimusten myötä, sekä Suomen hiljattainen muuttuminen suosituksi espanjalaisten 

matkailukohteeksi. 





7 (28) 

Niina Touré 

Espanjan markkinoiden negatiivisia piirteitä: 

 

 

 

 

 

 

Työttömyys kasvoi voimakkaasti finanssikriisin alussa. 

Tuotekehityksessä ja teknologian tasossa Espanja on ollut muita EU-maita jäljessä, 

mutta tilanne on kuitenkin parantunut ja edelleen parantumassa. 

Suuret alueelliset kehityserot rikkaiden ja nopeasti kehittyvien Madridin, Katalonian, 

Baskimaan ja Valencian sekä muiden alueiden välillä. 

Suomalaisten ongelma on heikko espanjan kielen taito, jota ilman liiketoiminta on 

hankalaa. 

On välttämätöntä hoitaa myös "jälkimyynti" asiakkaille. 

Uhkana on myös tunnetusti heikko markkinauskollisuus. Kun on markkinoille tultu, 

siellä tulee pysyä huonompinakin aikoina. 

Suomen vientiä hallitsevat edelleen paperiteollisuus ja kone- ja laitevalmistus. 

Näiden tuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti vuosikymmenten ajan. Suomen paperiteollisuus 

on toiminut Espanjassa omilla myyntikonttoreilla jo 1950-luvulta lähtien 

ja tuotantolaitoksilla 1960-luvulta lähtien. Pitkäjänteisellä politiikalla on saavutettu nykyinen 

merkittävimmän tuontimaan asema. Lähes 20 prosenttia maan paperinkulutuksesta 

tulee Suomesta. Paperiteollisuudelle onkin tärkeää, että niin EU:n sisämarkkinasäännöstö 

kuin yhteinen kauppapolitiikka sallii kehityksen jatkuvan. Samoin Espanjan 

sisäisten määräysten, kuten ympäristölainsäädännön, voi toivoa pysyvän eidiskriminoivana. 

Myös muille metsäteknologia-aloille Suomella on paljon annettavaa. 

Kone- ja laitevalmistajilla on suurimmat mahdollisuudet televiestinnän alueella. Espanjassa 

alan investoinnit lisääntyvät voimakkaasti, ja esimerkiksi matkapuhelinten 

kasvu on nopeinta Euroopassa. Tietotekniikka on toinen kasvuala. 

Telemarkkinoiden ohella Espanjan suuria kasvualueita ovat ympäristö- ja energiateknologia. 

Suomalaisilla olisi tarjottavaa Espanjalle varsinkin vedenpuhdistuksen 

osaamisessa. Samoin energia-alalla kaasuverkon ja yleensä puhtaiden energian tuotantomuotojen 

sekä biomassan käytön myötä suomalainen yhteistyö espanjalaisten 

suurten rakennusyhtiöiden kanssa tulee tärkeäksi. Vastavuoroisesti Suomi voisi tarjota 

niille kokemuksia ja kontakteja Venäjän ja itäisen Euroopan projekteihin. 

Myös pienillä yrityksillä on mahdollisuuksia Espanjan kaupassa. Maatuntemuksen ja 

yrityskontaktien lisääntyminen auttaa molemminpuolisen kaupan monipuolistumisessa. 

Madridin vientikeskuksen mukaan elintarvikealalla suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan 

terveellisesti ja luonnonmukaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Elintarvikealalla 

kilpailu on Espanjassa kovaa ja suuri välimatka Suomen ja Espanjan välillä on ongelmallinen, 

mutta sopivilla erikoistuotteilla on kaikki mahdollisuudet menestymiseen. 

Espanjalainen kuluttaja on laatutietoinen ja vaativa, mutta mielikuvamarkkinoinnin 

avulla voidaan luoda positiivinen kuva Suomesta ja suomalaisista tuotteista. "Pohjoinen 

eksotiikka" esimerkiksi suomalaisen kalan muodossa on kiinnostusta herättävä. 





8 (28) 

Niina Touré 

Elintason nousun myötä vähittäiskauppa on Espanjassa käynyt läpi rajun rakennemuutoksen, 

mikä on tuonut alalle uusia tuotteita ja ohjannut espanjalaisten kulutustottumuksia 

aikaisemmasta poikkeavaan suuntaan. 

Vaikka Espanjan talouskasvu on ollut muita EU-maita nopeampaa, on Espanjan 47 

miljoonan kuluttajan markkinoita hyödynnetty Suomessa suhteellisen vähän. Suomalaisten 

yritysten toiminta Espanjassa on keskittynyt etupäässä investointihyödykkeiden 

alalle. Kuluttajatuotteita on tuotu Suomesta vähän, mistä johtuen espanjalaiset 

kuluttajat eivät ole tottuneet suomalaisiin tuotteisiin. 

Suomalainen koulutusjärjestelmä on herättänyt erittäin suurta ja edelleen kasvavaa 

kiinnostusta Espanjassa. Espanjalaisten lähes yksimielinen käsitys on, että heidän 

oma koulutusjärjestelmänsä on epäonnistunut ja suomalaiseen järjestelmään suhtaudutaan 

erittäin positiivisesti. Tämä luo varsin otollisen maaperän alalla toimiville, tosin 

vielä toistaiseksi harvalukuisiille, yrityksille. 

Samoin suomalainen muotoilu ja luovat toimialat ovat saaneet myönteisen aseman 

espanjalaisten kuluttajien ja yritysten silmissä. 

Elintasoerot Espanjan eri maakuntien välillä ovat suuret, joten koko maan kattavan 

jakeluverkoston luominen ei aina ole kannattavaa. Mielenkiintoisimmat alueet ovat 

kymmenen miljoonan asukkaan Madridin ja Katalonian maakunnat sekä kauttakulkuliikenteen 

kannalta sijainniltaan edulliset Navarra ja Baskimaa, joiden bruttokansantuote 

on eurooppalaista keskitasoa. Myös Andalusian rannikkoseudut ovat mielenkiintoista 

aluetta, sillä siellä asuu tuhansia suomalaisia. Aiemmin sinne muuttaneiden 

eläkeläisten lisäksi etelärannikolla asuu lukuisa joukko lapsiperheitä ja työikäisiä 

suomalaisia. 

Espanjan kiinnostavuutta lisää myös yhteys Latinalaiseen Amerikkaan. Mikäli yrityksen 

tavoitteena on laajentaa vientikauppaa myös Latinalaisen Amerikan maihin, voidaan 

Espanjassa hankittuja kokemuksia ja paikallisia kontakteja hyödyntää myös uusien 

markkinoiden etsinnässä. Espanjalaiset yritykset ovat 1990-luvulta lähtien kasvattaneet 

voimakkaasti vientiään ja investointejaan Latinalaisen Amerikan maissa. 

Espanja nousi 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Yhdysvaltojen (jonka osuus 39 

prosenttia) jälkeen toiseksi suurimmaksi investoijaksi Latinalaisessa Amerikassa; Espanjan 

osuus oli peräti 30 prosenttia. Vaikka maanosaan tehtävien investointien 

osuus on laskenut 1990-luvun huippuvuosista, jolloin ne käsittivät 55 prosenttia espanjalaisista 

ulkomaaninvestoinneista (vuonna 2006 osuus oli enää vain neljä prosenttia), 

on käynnissä ns. toinen investointiaalto. Vuonna 2006 Santander-pankki, telealan 

Telefónica ja energia-alan Repsol YPF sekä Endesa ilmoittivat yhteensä 20 

miljardin euron investoinneista Latinalaiseen Amerikkaan. Erityisesti rahoitus-, tietoliikenne- 

ja energiasektoreilla espanjalaisilla yrityksillä onkin jo entuudestaan vahva ote 

markkinoista Etelä-Amerikassa. Suurten yritysten lisäksi Espanjassa on satoja pkyrityksiä, 

joilla on sinne toimivia liikeyhteyksiä. Kielellisten, kulttuuristen ja historiallisten 

siteiden ansiosta espanjalaiset ymmärtävät liike-elämän todellisuuden ja riskit La- 





9 (28) 

Niina Touré 

tinalaisessa Amerikassa ja pystyvät reagoimaan markkinoilla syntyneisiin mahdollisuuksiin 

nopeasti. 

Potentiaalisia toimialoja 

Markkinanäkymät sektoreittain Madridin vientikeskuksen mukaan: 

 

 

 

 

Metsä-energia-ympäristöklusterin tuotteiden vienti kattaa edelleen noin 55 prosenttia 

Suomen viennistä Espanjaan. Alan markkinatilanne on terve ja markkinat 

kasvavat Espanjan yleisen talouskasvun tahdissa, mikä on pysytellyt kuluvaan 

vuoteen asti 3,3–3,9 prosentin tuntumassa. 

Ympäristösektori tarjoaa suomalaisille hyviä mahdollisuuksia, sillä alalla on tehtävä 

erittäin suuria investointeja lähivuosina. Lupaavimmat sektorit ovat kiinteän 

yhdyskuntajätteen käsittely sekä vedenkäsittelyteknologia. 

Energiasektorilla liiketoimintamahdollisuuksia tarjoutuu uusiutuvien energiamuotojen 

ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon aloilla 

Infocom / tietoliikennesektorin markkinoilla kysyntä kasvaa. Kysyntä Espanjassa 

sopii erittäin hyvin Suomen tuotetarjontaan ja nyt olisi suomalaisyrityksille oikea 

aika lähteä Espanjan markkinoille. 





10 (28) 

Niina Touré 

Talous 

Makrotalous 

Espanjan tärkeimmät talousluvut vuosina 2006–2011 (ennuste) 

2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e 

Bruttokansantuote 4,0 3,6 0,9 -3,6 -0,5 0,6 

(%-muutos) 

Bruttokansantuote 1 235,9 1 440,8 1 600,1 1 445,6 1 366,6 1 308,3 

käyvin hinnoin 

(mrd. USD) 

Bruttokansantuote 27 644 31 923 35 158 32 005 29 760 28 362 

käyvin hinnoin 

henkeä kohden 

(USD) 

Yksityinen kulutus 3,5 2,8 4,1 -0,3 1,0 0,9 

(%-muutos) 

Investoinnit kiinteään 

7,2 4,6 -4,4 -15,3 -4,0 -1,0 

omaisuuteen 

(%-muutos) 

Teollisuustuotanto 3,9 2,0 -7,3 -15,8 0,3 1,7 

(%-muutos) 

Työttömyysaste 8,5 8,3 11,3 18,0 19,8 19,0 

(%) 

Vaihtotase (mrd. -110,9 -144,7 -154,1 -74,5 -63,7 -55,9 

USD) 

Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste 

Bruttokansantuote 

Palvelusektori muodostaa Espanjan BKT:stä nykyisin noin 70 prosenttia, teollisuus 26 

ja maatalous reilut 3 prosenttia. Espanjan talous supistui 2009 3,6 prosenttia ja ensi 

vuoden ennuste on 0,5 prosenttia. Tämän hetken ennusteiden mukaan pientä elpymistä 

on luvassa vuodelle 2011. Talouskasvu pysynee joka tapauksessa heikkona 

korkean työttömyyden ja heikon kuluttajakysynnän johdosta. 

Kaikkein selvimmin talouden muutoksen ovat kokeneet rakennusala ja palvelusektori. 

Kulutuksen väheneminen on vaikuttanut myös voimakkaasti kaupan alaan. Talouden 

käännettä olivat ennustaneet useat tahot; esimerkiksi OECD näki muutoksen merkit 

jo 2007 ja ennusti kiinteistökaupan hiljentymisen vaikuttavan koko maan talouteen. 

Inflaatio 

Espanjan inflaatiopaineet ja -luvut ovat olleet viime vuosina euroalueen korkeimpia ja 

keskimäärin noin prosentin verran korkeampi viimeisen vuosikymmenen aikana. Inflaatioennusteita 

on jouduttu toistuvasti nostamaan. Inflaatio laski -0,3 prosenttiin viime 

vuonna johtuen mm. kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ja kulutushyödykkeiden 

hintojen alenemisesta. EIU:n mukaan inflaatio on tänä vuonna 1 prosenttia. 





11 (28) 

Niina Touré 

Talouspolitiikka 

Espanjan valtiontalouden tiukka kuri alkoi vuonna 1999, jolloin maa liittyi ensimmäisten 

joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen; Espanja joutui voimakkaasti sopeuttamaan 

talouttaan Maastrichtin sopimuksessa määriteltyihin EMU-kriteereihin sopivaksi. 

Valtiontalouden alijäämää oli tasapainotettava ja julkista velkaa pienennettävä. 

Espanjan hallitus onnistuikin toimissaan hyvin, sillä pahimmillaan 1990-luvun alussa 

jopa yli seitsemää prosenttia BKT:sta vastannut budjettivaje saatiin tasapainoon. 

Vuonna 2009 Espanjan valtion budjettialijäämä kohosi 11,4 prosenttiin ja kuluvalle 

vuodelle ennuste on 13 prosenttia. Tämän vuoksi valtion budjettia aiotaan leikata 0,5 

prosentilla BKT:sta. Seuraavan kolmen vuoden aikana tavoitteena on säästää 50 miljardia 

euroa. Leikkaukset kohdistuvat pitkälti valtion menoihin. Myös eläkeikää aiotaan 

nostaa tulevaisuudessa 65 vuodesta 67 vuoteen. 

Työvoima 

Työssäkäyvien määrä on 22,7 miljoonaa (arvio 2010). 

Koulutustaso on viime vuosina noussut merkittävästi. 

Työttömyys on nousussa; arvio tälle vuodelle 2010 on 19,8 prosenttia ja vuodelle 

2011 19 prosenttia. 

Siirtolaistaustaisten työntekijöiden työttömyysaste on muita korkeampi. 

Espanjan investointietuja ovat olleet Euroopan alhaisimpiin lukeutuvat työvoimakustannukset 

sekä viime aikoina voimakkaasti kasvanut tuottavuusaste. Monikansalliset 

yhtiöt ovat lisäksi edistäneet työvoiman koulutusta. 

Espanjassa on kaksi merkittävää työntekijöiden keskusammattijärjestöä; sosialistinen 

UGT (Unión General de Trabajadores) ja kommunistinen CC OO (Comisiones Obreras). 

Järjestäytymisaste on eurooppalaisittain alhainen (noin 15 prosenttia). Ammattiyhdistysten 

paino on kuitenkin huomattavasti järjestäytymisastetta suurempi. Työnantajilla 

on oma vaikutusvaltainen liittonsa CEOE (Confederación Española de Organizaciones 

Empresariales). 

Työttömyys 

Työttömyys laski Espanjassa voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. 

Siitä huolimatta työttömyysaste on ollut edelleen EU-maiden korkeimpia. Vuonna 

2007 työttömyys laski 8,3 prosenttiin, mutta on noussut rajusti siitä lähtien. Arvio tälle 

vuodelle on 19,8 prosenttia. Suurin osa työttömistä on palvelu- ja rakennussektorilta. 





12 (28) 

Niina Touré 

Ulkomaankauppa 

Kokonaiskauppa 

Espanjan ulkomaankauppa 2006-2011, 

mrd. US 

500 

400 

300 

200 

100 

0 

-100 

-200 

2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Vienti Tuonti Tase 

Lähde: EIU 06/2010 

Kauppataseen alijäämäisyys johtuu pääosin polttoaineiden, kemikaalien sekä koneiden 

ja laitteiden suuresta tuontitarpeesta. Espanja on edelleen hyvin riippuvainen 

tuontienergiasta. Kuljetusvälineet on ainoa ryhmä, jossa vienti on ollut tuontia suurempi. 

1990-luvulta lähtien vienti- ja tuontiluvut kasvoivat voimakkaasti. Osa hyvästä 

vientimenestyksestä on peräisin ulkomaisten suuryhtiöiden sijoituksista Espanjaan, 

esimerkiksi autoteollisuuden tuotantolaitoksiin on investoitu voimakkaasti. 

Ulkomaankaupan rakenne 





13 (28) 

Niina Touré 

Tärkeimmät vientituoteryhmät 2009 

8,5 

4,3 

47,4 

39,8 

Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 

Pääomahyödykkeet 

Kulutustavarat 

Energia 


Viennin kokonaisarvo vuonna 2009 oli 226 miljardia dollaria. 

Tärkeimmät tuontituoteryhmät 2009 

8,1 

16,4 

44,5 

31 

Raaka-aine ja tuotantohyödykkeet 

Energia 

Kulutustavarat 

Pääomahyödykkeet 


Tuonnin kokonaisarvo vuonna 2008 oli 290 miljardia dollaria. 

Tärkeimmät kauppakumppanit Espanjalle ovat Ranska, Saksa, Portugali, Italia ja Kiina. 

EU:n osuus viennistä on lähes 70 prosenttia ja tuonnista lähes 60 prosenttia. 





14 (28) 

Niina Touré 

Kauppa Suomen kanssa 

Suomen Espanjan-kauppa 2005- 

2009, miljoonaa EUR 

2000 

1500 

1000 

500 

0 

2005 2006 2007 2008 2009 

vienti tuonti tase 

Lähde: Tullihallitus 

Suomen vienti Espanjaan pysytteli hyvin tasaisena vuoteen 2005 asti, mutta hyppäsi 

lähes 20 prosentin kasvuun kahtena seuraavana vuonna. Vuonna 2008 viennin kokonaisarvo 

oli 1,8 miljoonaa euroa ja tuonnin 805 miljoonaa euroa. Kauppavaihto väheni 

kuitenkin huomattavasti vuonna 2009 ja vientiä oli 1 021 miljoonaa euroa ja tuontia 

544 miljoonaa euroa. Kauppa on ollut perinteisesti Suomelle ylijäämäistä vuosittain. 

Vuonna 2009 se oli 477 miljoonaa ylijäämäinen Suomelle. 

Suomen vienti 

Suomen vienti Espanjaan 2009 

Valmiit tavarat 

4,3 % 

Koneet, 

laitteet ja 

kuljetusvälineet 

40,2 % 

Elintarvikkeet 

ja juomat 

1,1 % Raaka-aineet, 

polttoaineet 

4,2 % 

Valmistetut 

tavarat 

42,9 % 

Kemialliset 

aineet ja 

tuotteet 

7,3 % 





15 (28) 

Niina Touré 


Suomen tärkeimmät vientituotteet Espanjaan ovat paperi, puhelinlaitteet sekä koneet 

ja laitteet. Tärkeimmän vientituotteen, eli paperin osuus koko viennistä oli 34 prosenttia. 

Puhelinlaitteiden vienti laski huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. 

Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Espanjaan vuonna 2009 

SITC-nimike Milj.eur Osuus 

% 1) Muutos 

% 2) 

1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 350,3 34 -26 

2 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 187,6 18 -63 

3 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 74,8 7 -46 

4 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 69,2 7 -42 

5 67 Rauta ja teräs 29,9 3 -50 

6 71 Voimakoneet ja moottorit 28,4 3 -43 

7 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 27,2 3 -70 

8 51 Orgaaniset kemialliset aineet 27,1 3 0 

9 24 Puutavara ja korkki 18,3 2 -14 

10 87 Kojeet, mittarit yms. 18,2 2 -7 

10 tärkeintä yhteensä 831,0 81 

Koko vienti 1021,1 100 -46 

1) osuus Suomen viennistä Espanjaan 

2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna 


Suomen tuonti 

Suomen tuonti Espanjasta 2009 

Valmiit tavarat 

9,4 % 

Elintarvikkeet 

ja juomat 

29,3 % 

Koneet, laitteet 

ja 

kuljetusvälineet 

31,6 % 

Valmistetut 

tavarat 

15,1 % 

Raaka-aineet, 

polttoaineet 

2,1 % 

Kemialliset 

aineet ja 

tuotteet 

12,4 % 





16 (28) 

Niina Touré 


Espanjasta tuodaan Suomeen koneita ja laitteita (suurimpina ryhminä puhelinlaitteet, 

moottoriajoneuvot, lentokoneet ja teollisuuden koneet), hedelmiä ja kasviksia, juomia, 

rautaa ja terästä sekä lääkevalmisteita. Tuonti laski vuonna 2009 edellisvuodesta 32 

prosenttia. 

Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Espanjasta vuonna 2009 

SITC-nimike Milj.EUR Osuus 

% 1) Muutos 

% 2) 

1 5 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 111.6 13.9 -30 

2 05 Hedelmät ja kasvikset 110.7 13.7 4 

3 78 Moottoriajoneuvot 101.4 12.6 -41 

4 67 Rauta ja teräs 68.5 8.5 -17 

5 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 52.2 6.5 11 

6 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 35.4 4.4 23 

7 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 30.8 3.8 4 

8 93 Erittelemätön 25.5 3.2 -37 

9 71 Voimakoneet ja moottorit 24.5 3.0 -40 

10 11 Juomat 23.1 2.9 8 

10 tärkeintä yhteensä 374,2 69 

Koko tuonti 544,3 100 -32 

Ulkomaiset investoinnit 

1) osuus Suomen tuonnista Espanjasta 

2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna 


Suorien investointien määrä on laskenut roimasti viime vuosien aikana. Vielä 2008 investointeja 

tehtiin peräti 71,2 miljardin dollarin edestä, mutta vuonna 2009 ne laskivat 

23,6 miljardilla. Vuonna 2010 tasoksi arvioidaan 14,1 miljardia dollaria. Maan osuus 

maailman investointivirroista vuonna 2008 oli 4,74 prosenttia, vuonna 2009 2,63 prosenttia 

ja vuonna 2010 arviolta 1,31 prosenttia. Vuoden 2010 sijoituskannaksi arvioidaan 

663,3 miljardia dollaria (48,8 prosenttia BKT:stä). 

Ulkomaiset suorat investoinnit ovat suuntautuneet pääosin palvelu- (50 prosenttia) ja 

teollisuussektorille (48 prosenttia). Teollisuudessa eniten investointeja on suunnattu 

autoteollisuuteen sekä kemian-, rauta- ja teräs-, elintarvike- ja paperiteollisuuteen. 

Palvelualalla rahoitus- ja vakuutussektori on ollut suurin sijoitusten vastaanottaja. 

Myös muut alat kuten elektroniikka-, ilmailu-, ympäristö-, terveydenhuolto- ja vapaaajan 

teknologia tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ulkomaisille sijoittajille. Suurimpia sijoittajia 

ovat muut EU-maat Iso-Britannian ja Alankomaiden johdolla. Eniten ulkomaisia 

investointeja on keskittynyt Madridiin, Kataloniaan, Valencian alueelle ja Baskimaahan. 





17 (28) 

Niina Touré 

Suomalaiset investoinnit 

Vientikeskuksen päällikkö Pekka Tolonen, Finpron Espanjan vientikeskus: 

Suomalaisia yrityksiä on tuotannollisessa muodossa ollut Espanjassa merkittävämmässä 

määrin 1960-luvulta lähtien. Tällä hetkellä suomalaisiksi katsottavia yrityksiä 

on joko tuotannollisessa toiminnassa tai omilla myyntikonttoreilla/edustuksilla noin 

110, jos ei oteta lukuun ns. Aurinkorannikon lukuisia, lähinnä siellä asustavan suomalaisväestön 

omistamia pienyrityksiä. Lukumääräisesti suurin osa yrityksistä on myyntikonttoreita 

(noin 80), jotka sijaitsevat erityisesti Madridin ja Barcelonan alueilla. 

Kauppaa Espanjaan sen sijaan käy huomattavasti lukuisampi joukko. Kaikkiaan Madridin 

vientikeskuksen tiedossa on noin 350 yritystä, joilla on kiinteä kaupallinen kanava 

Espanjaan. Myös tullin tietojen mukaan yli 350 yritystä myy vuosittain tuotteitaan 

Espanjaan. Huomattavaa on, että suomalaiset yritykset toimivat etupäässä investointihyödykkeiden 

alalla. Kuluttajatuotteita Suomesta tuodaan äärimmäisen vähän. 

Suomalaiset investoinnit Espanjaan vaihtelevat vuosittain, mutta yleisesti voidaan todeta 

investointien tason olevan suhteellisesti ottaen alhaalla. Suurimmat Espanjassa 

toimivat suomalaiset yritykset ovat StoraEnso, UPM-Kymmene, Huhtamäki, Kemira, 

M-real, Nokia, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Suomalaisia puutaloja myyvät lähes 20 

maahantuojaa, joiden palveluksessa on sekä suomalaisia että espanjalaisia rakentamisen 

ammattilaisia. 





18 (28) 

Niina Touré 

Maa- ja metsätalous 

Teollisuus ja rakentaminen 

Maatalouden ja kalastuksen osuus BKT:sta vuonna 2010 on EIU:n arvion mukaan 3,3 

prosenttia ja työvoimasta 5 prosenttia. Maatalous ja kalastus ovat edelleen merkittävä 

elinkeino Andalusiassa, Valencian alueella sekä Atlantin rannikkoseuduilla Galiciassa, 

Asturiaksen alueella ja Cantabriassa. Myös Baskimaan rannikkoseuduilla kalatalouden 

työllistävä vaikutus on merkittävä. Espanjalla on Ranskan ohella EU:n suurin 

kalastuslaivasto. Maataloustuotanto on keskittynyt vihannesten, hedelmien, viljan, 

sianlihan ja maidon tuotantoon. Suurin osa metsäalasta ei ole talouskäytössä ja Espanja 

tuo puutavaraa teollisuutensa tarpeisiin. Metsäpalot tuhoavat vuosittain noin 

120 000 hehtaaria metsää ja taloudelliset menetykset ovat vaihdelleet vuosittain 100– 

400 miljoonan euron välillä. 

Kasvintuotanto muodostaa runsaat 60 prosenttia koko maataloustulosta. Kasvintuotannon 

sisällä vihannesten ja kasvisten osuus on noin 35 prosenttia, hedelmien noin 

26, viljojen noin 20, oliiviöljyn noin 8, viinien ja rypälemehun noin 3,5, teollisten kasvien 

ja kukkien noin 6 sekä muiden noin 3 prosenttia. 

Eläintuotannon osuus maataloustulosta on noin 36 prosenttia. Sen sisällä sikojen 

osuus on 33 prosenttia, maidon 19 prosenttia, naudan 15 prosenttia, siipikarjan 13 

prosenttia, lampaiden 12 prosenttia, kananmunien 7 prosenttia ja muiden 2 prosenttia. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuuden osuus BKT:stä on nykyisin 26,1 prosenttia. 

Valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on noin 20 prosenttia. 

Teollisuustuotannon arvioidaan kasvavan vuonna 2010 0,3 prosenttia. 

Teollisuussektoria hallitsevat muutamat suuryritykset sekä voimakas pienyrityssektori. 

Valtion rooli teollisuudessa on jatkuvasti pienentymässä. 

Tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, kemian-, kone- ja elintarviketeollisuus. 

Monikansalliset yhtiöt hallitsevat lähes kokonaan tiettyjä aloja, kuten autoteollisuutta. 

Ulkomaiset investoinnit ovat edistäneet teknologian ja työvoiman koulutuksen tasoa. 

Espanjan teollisuuden erityispiirteisiin on pitkään kuulunut valtio-omisteisten suuryritysten 

hallitseva osuus monilla aloilla kuten kaivos-, laivanrakennus-, teräs-, puolustus- 

ja energiateollisuudessa. Yhtiöitä hallitsevat valtion holding-yhtiöt SEPI (Sociedad 

Estatal de Participaciones Industrias) ja Agencia Industrial del Estado, jotka 

1995 tulivat aikaisempien INI:n ja INH:n tilalle. Valtion osuus on kuitenkin vähenemässä 

monilla aloilla. Myös pankkiryhmittymiin sidoksissa olevien yhtiöiden osuus on 

monilla aloilla hallitseva. 





19 (28) 

Niina Touré 

Monikansalliset yritykset ovat tunkeutuneet voimakkaasti Espanjan talouselämään 

viime vuosina. Vuoden 1986 EU:iin liittymisen myötä avattiin rajat ja luotiin tukijärjestelmät 

ulkomaisille investoinneille. Kansainvälisten suuryritysten omistuksessa on 

pääosin auto-, kemian- ja elektroniikkateollisuus. Maan vientiteollisuuden suurin yksittäinen 

sektori kuljetusvälineteollisuus on lähes kokonaan ulkomaisten suuryritysten 

hallinnassa. 

Monikansallisten yritysten omistaman suurteollisuuden lisäksi Espanjan teollisuuden 

ydin muodostuu noin 15 000 pienestä perheyrityksestä monilla aloilla. Keskisuuri teollisuus 

on puolestaan vähäisempää. 

Espanjan teollinen rakenne on muuttunut raskaasta teräs- ja hiiliteollisuudesta yhä 

kilpailukykyisempien teollisuuden sektoreiden suuntaan. Uusia kehittyviä aloja ovat 

autoteollisuus, komponenttien valmistus, kemian- ja lääketeollisuus, keramiikkateollisuus, 

viinintuotanto ja muut uudet teknologiat. Bruttotuotannon arvolla mitattuna tärkeimmät 

toimialat ovat kuljetusväline-, energia-, elintarvike- ja konepajateollisuus. 

Autonomisista alueista teollistuneimpia ovat Katalonia (21 prosenttia maan koko teollisuudesta), 

Madrid, Baskimaa ja Valencia. Viime vuosina myös Asturias, Navarra, 

Galicia ja Andalusia ovat onnistuneet houkuttelemaan hyvin merkittävää uutta teollisuutta. 

Espanjassa on viime vuosina panostettu huomattavasti tuotekehitykseen ja teknologisen 

osaamisen kehittämiseen. Teollisuusalueille ja yliopistojen yhteyteen on perustettu 

useita teknologiakeskuksia. Vaikka Espanjan valtio tukee OECD-maista suhteessa 

eniten tutkimus- ja kehitystyötä verohelpotuksin, niin siihen käytettävien varojen 

osuus BKT:sta on ollut vain runsaan prosentin luokkaa (Suomen vastaavan luvun ylittäessä 

kolme prosenttia). Lisäksi tuotantoa on modernisoitu ja yritysten kansainvälistymistä 

ja ulkomaisten investointien ja ulkomaisen teknologian vastaanottamista edistetty. 

Teollisuusrakenteen muuttamisesta huolimatta rakennemuutoksen vaikutukset 

näkyvät hitaasti ja tuotanto on edelleen painottunut keskimääräisen ja heikon kysynnän 

aloille. Pienten yritysten ongelmana on pääomien puute ja alhainen teknologinen 

taso. 

Valmistusteollisuus 

Elintarviketeollisuus on Espanjassa monipuolinen ja elinvoimainen teollisuudenala. 

Se muodostaa kuudenneksen maan koko teollisuudesta. Maan elintarvikemarkkinat 

ovat EU:n viidenneksi suurimmat. Espanjalla on EU:n suurin kalastuslaivasto, joka on 

keskittynyt maan luoteis- ja pohjoisrannikolle. Espanja on maailman kolmanneksi suurin 

viinin- ja toiseksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Elintarvikeyritykset ovat pääosin hyvin 

pieniä (83 prosenttia niistä alle 10 työntekijän yrityksiä). Espanja on maailman kolmanneksi 

suurin viinin tuottaja ja Euroopan kolmanneksi suurin oluen tuottaja. 





20 (28) 

Niina Touré 

Espanja on yksi Euroopan ainoista maista, jolla on mainittavaa kaivosteollisuutta. 

Tärkeimmät malmit ovat, rauta, elohopea, kalium, pyriitti ja jossakin määrin uraani. 

Espanja on maailman johtava graniitin tuottaja ja toiseksi suurin marmorin viejä. 

Espanjan autoteollisuus on Saksan ja Ranskan jälkeen Euroopan kolmanneksi suurin 

ennen Isoa-Britanniaa ja Italiaa. Vuosittaisesta 3,0 miljoonan auton tuotannosta 80 

prosenttia suunnataan vientiin. Autoteollisuus on lähes kokonaan monikansallisten 

suuryritysten hallinnassa. Ford España, Opel España ja Seat ovat tuottavuudeltaan 

suhteen Euroopan kymmenen suurimman autotehtaan joukossa. Hintojen laskusta 

huolimatta kotimaan markkinoilla autojen myynti on näyttänyt laskun merkkejä jo keväästä 

2008 lähtien. 

Tekstiiliteollisuuden tuotanto on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Tekstiilien 

tuotanto on laskenut 4–5 prosentin vuosivauhdilla; erityisen paljon ovat laskeneet 

nahasta tehtävien tuotteiden ja kenkien tuotanto. Sen sijaan vaatteiden tuotanto on 

hienoisesti kasvanut, ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun lopun. Suurin tekstiilialan 

yritys on Inditex S.A. Inditexin tärkein tuotemerkki on Suomessakin tunnettu Zara. 

Tekstiilituotannosta noin puolet viedään ulkomaille. 

Kemianteollisuus on yksi Espanjan tärkeimmistä toimialoista. Sen tuotannon arvo 

on 32 mrd. euroa ja sen osuus BKT:sta 10 prosenttia. Espanjan kemiansektori on 

maailman seitsemänneksi suurin. 35 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta koostuu 

teollisuus- ja kulutustuotteista (maalit, lakat, öljyt, pesuaineet ja kosmetiikka). 

Lääketeollisuuden osuus on noin 27 prosenttia. Lähes puolet kemianteollisuudesta on 

keskittynyt Kataloniaan. Sektorilla toimii yli 3 700 yritystä joista suurin osa on pieniä ja 

keskisuuria. Ala työllistää 132 000 henkeä ja lisäksi välillisesti yli 500 000 henkeä. 

Alan vuosittainen tuotannon arvo on 34 mrd. euroa. 

Rakentaminen 

Rakennusteollisuus on erittäin syklistä. Espanjan tilastokeskuksen mukaan rakennusalan 

tuotanto kasvoi huippuvuonna 2006 yhteensä 5,3 prosenttia ja uusia asuntoja 

tuotettiin liki 900 000. Rakennusalan kasvua ylläpitivät alhainen korkotaso, yksityisten 

rakennuttajien hyvä taloudellinen tilanne ja alan työllistävä vaikutus. 

Vuonna 2008 uusien asuntojen määrä putosi murto-osaan huippuvuosien tasosta; 

ajanjaksolla tammi-heinäkuu asuntoja rakennettiin 170 000. Tällä hetkellä rakennusalan 

investointien kasvu on käytännössä pysähtynyt täysin. Tuotanto on alentunut 

kaksinumeroisin prosenttiluvuin ja monikymmenkertaisesti EU:n keskiarvoon nähden. 

Espanjan rakennussektoria hallitsee muutama rakennusjätti. Suurimmat yritykset ovat 

Grupo ACS, FCC, Ferrovial, Acciona, Obración-Huarte Lain ja Sacyr Vallehermoso. 

Euroopan kymmenestä suurimmasta rakennusyrityksestä peräti viisi on espanjalaisia. 

Kiinteistöalan suuryritys Martinsa-Fadesa meni konkurssiin heinäkuussa 2008; sillä oli 

5,2 miljardin euron velat ja konkurssi oli Espanjan taloushistorian suurin. 





21 (28) 

Niina Touré 

Energia ja ympäristö 

 

 

 

 

 

 

Espanja on voimakkaasti riippuvainen tuontienergiasta, erityisesti tuontiöljystä. 

Espanja on EU:n viidenneksi suurin energiankuluttuja. 

Kuljetussektori on maan suurin energiankuluttaja vastaten 40 prosentista. Teollisuus 

on toiseksi suurin 32 prosentin osuudella. Kotitalouksien osuus on 14 prosenttia. 

Energian kulutuksen kysynnän kasvu hidastuu merkittävästi laman takia. 

Lisääntyneestä kilpailusta huolimatta sähkön kuluttajahinnat ovat korkealla. 

Hallituksen energiapolitiikan tarkoituksena on lisätä maakaasun ja uudistuvien 

energialähteiden osuutta ja vähentää ydinvoiman osuutta sähköntuotannossa. 

Portugalin ja Espanjan energiamarkkinat yhdistyivät heinäkuussa 2007 Iberian 

niemimaan yhteismarkkinoiksi (MIBEL). Spot-hinnan markkinat ovat Espanjassa 

ja termiinikauppojen markkinat Portugalissa. 

Espanja on energiantuotannossaan noin 75 prosenttisesti riippuvainen tuontienergiasta. 

Se tuo 99 prosenttia vuosittain tarvitsemastaan kaasusta ja öljystä ja 50 prosenttia 

hiilitarpeestaan. Vuosille 2004–2012 laaditun hallituksen kasvu ja strategiasuunnitelmaan 

tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta, lisäämällä investointeja 

erityisesti uusiutuvaan energiaan kuten tuulivoimaan. Kansallisen energiasuunnitelman 

tavoitteena on määrätietoisesti vähentää rikki-, hiilidioksidi- ja typpipäästöjä ja 

suosia uusia ympäristöystävällisiä energian tuottamistapoja, kuten biomassaenergiaa 

ja jätteenpolttoa. Tuulivoimaa ja pienten vesivoimaloiden rakentamista on lisätty. Varsinkin 

maakaasun käyttöä aiotaan lisätä. Vuonna 2001 sen osuus sähköntuotannosta 

oli 9,7 prosenttia; vuoteen 2012 mennessä sen osuutta on tarkoitus nostaa kolmannekseen. 

Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on lähes 30 prosenttia. Espanjalla on yhdeksän 

ydinvoimalaa, joista viittä ei käytetä. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta 

on nykyisin 16,9 prosenttia. Vuoteen 2012 mennessä sen osuutta lisätään 

29 prosenttiin. Etenkin tuulivoimaloiden lukumäärä on lisääntynyt voimakkaasti 

viime aikoina. Espanja on Euroopan toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja Saksan jälkeen. 

Vuonna 2002 tuulivoiman osuus oli 4,4 prosenttia. Vuoteen 2012 mennessä 

osuus on tarkoitus nostaa peräti runsaaseen 12 prosenttiin. 

Vuonna 2003 Espanjan sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle. Käytännössä tilanne 

ei juuri muuttunut kuluttajien kannalta: jos haluaa vaihtaa sähkön toimittajaa, on itse 

asennettava kallis sähkömittari, joten vaihto tulee kalliiksi. Sähkön hinta on kuitenkin 

säädelty ja siinä on ollut nousupaineita; sääntelyä jatketaan 2013 asti. Espanjan teollisuusministeriö 

on korottanut sähkön hintaa (enimmillään 10 prosenttia vuositasolla). 

Maan suurimpiin energia-alan yrityksiin kuuluva Gas Natural teki vuoden 2005 lopussa 

ostotarjouksen Espanjan suurimmasta sähköyhtiöstä Endesasta. EU:n komissio 

kiinnitti Espanjan viranomaisten huomiota hankkeeseen sen kilpailuvaikutusten takia. 

Keväällä 2006 myös saksalainen E.On teki ostotarjouksen Gas Naturalista. Asiaa kä- 





22 (28) 

Niina Touré 

siteltiin maan kilpailuviranomaisten ja kansallisen energiakomission (CNE) toimesta. 

E.On veti lopulta tarjouksensa pois ja Endesa päätyi italialaisen valtio-omisteisen 

energiayhtiö Enelin ja espanjalaisen rakennusliike Accionan omistukseen. Keväällä 

2007 saatiin päätökseen myös Baskimaasta peräisin olevan Iberdrolan kauppa skotlantilaisesta 

Scottish Power -yrityksestä. Sillä luotiin yritys, jolla on 21 miljoona asiakasta 

Euroopassa ja Amerikassa, tuotantokapasiteettia 40 000 megawattia ja jonka 

yritysarvo on yli 65 miljardia euroa. Iberdrola on maailman suurin uusiutuvan energian 

tuottaja. Endesan ja Iberdrolan jälkeen kolmanneksi suurin energia-alan yritys on 

Union Fenosa, josta omistaa 35 prosenttia espanjalainen rakennusyhtiö ACS. 

Pankkisektori 

Espanjan pankkisektori on erittäin keskittynyt, mutta kilpailukykyinen. Maan suurimmat 

pankit BBVA (Banco Bilbao Vizcaya Argentaria) ja Santander (BSCH, Banco 

Santander Central Hispano) vastaavat lähes 80 prosentista liikepankkivaroista. Jos 

mukaan lasketaan maan erittäin kattava säästöpankkiverkosto, kahden pankkijätin 

markkinaosuus on vain 40 prosenttia. Suurimmat säästöpankit (ja maan kolmanneksi 

ja neljänneksi suurimmat rahoituslaitokset) ovat La Caixa ja Caja Madrid. 

Vuonna 2003 voimaan astunut uusi säädös säästöpankkitoiminnasta mahdollistaa 

niiden kasvun edelleen. Liikepankit eivät myöskään lainsäädännön mukaan voi ostaa 

säästöpankkeja. Useilla säästöpankeilla on vahva alueellinen leima johtuen myös 

aluehallitusten omistajaroolista niissä. Espanjan pankkijärjestelmälle on leimallista 

konttorien runsas määrä (yli 40 000 eli lähes kaksinkertainen EU:n asukasta kohden 

laskettuun keskiarvoon nähden); konttoritiheys on EU:n toiseksi korkein Saksan jälkeen. 

Voimakas kilpailu ja alhaiset marginaalit ovat vaikeuttaneet ulkomaisten pankkien tuloa 

Espanjan rahoitusmarkkinoille. Sähköinen pankkitoiminta on tosin luonut uusia 

mahdollisuuksia, investointitarpeiden ollessa näin huomattavasti pienemmät. Espanjan 

pankkijärjestelmän viime vuosien haasteet ovat liittyneet menestymiseen Etelä- 

Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Niistä jälkimmäisessä on espanjalaispankkien 

menestys ollut edelleenkin hyvää. Esimerkiksi Santaderin liiketoiminnassa Espanjan 

osuus on vain 35 prosenttia. 

Espanjan säästöpankit ovat liikepankkeja alttiimpia talouslaman vaikutuksille, sillä 

juuri niiden lainananto on suuntautunut rakennus- ja asuntosektorille, kun liikepankit 

ovat keskittyneet ulkomaantoimintojensa laajentamiseen. Esimerkiksi La Caixan lainakannasta 

kaksi kolmasosaa on asuntolainoja ja 12 prosenttia rakennusalan yritysten 

lainoja. Asuntorakentamisen huippuvuonna 2006 säästöpankkien lainananto kasvoi 

28 prosenttia; liikepankkien lainanannon kasvu oli 24 prosenttia. Vuosina 2006– 

2007 ongelmaluottojen määrä nousi yli 20 prosenttia ollen suuruudeltaan liki 2 miljardia 

euroa; niiden osuus lainakannasta kasvoi nopeasti. Laman ansiosta ongelmaluot- 





23 (28) 

Niina Touré 

tojen määrä on jatkanut kasvuaan ja nousuun lähteneen työttömyyden odotetaan 

vahvistavan entisestään tätä kehitystä. 

Pörssi 

Osakemarkkinoiden suurin keskus on Madridin pörssi. Arvopaperimarkkinat ovat kehittyneet 

nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana. Syitä kehitykseen ovat mm. sähköinen 

kaupankäynti Espanjan pörssien (Madrid, Barcelona, Bilbao ja Valencia) välillä, 

voimakas valtionyritysten yksityistäminen ja sijoitusrahastojen suosion kasvu. Madridin 

pörssi on EU:n viidenneksi suurin. Markkinoita hallitsee pieni määrä energia-, telekommunikaatio- 

ja pankkialan suuryrityksiä. Osakekauppa kävi Espanjan pörsseissä 

kuumana koko syksyn 2007 ja Madridin IBEX-35 -osakeindeksi nousi uusiin ennätyslukemiin. 

Kevään 2008 aikana tilanne rauhoittui. Voimakas kurssien lasku alkoi kesällä. 

Marraskuuhun mennessä kurssit (IGBM, Ibex35, Latibex ja IbexTop) olivat laskeneet 

puoleen vuoden alun tasosta. Sijoitusrahastoista vedettiin pois pääomaa lokakuussa 

ennätykselliset 9,6 miljardia euroa. 

Huomionarvoista on, että maan neljä suurinta pankkia (em. BBVA, Santander, La 

Caixa ja Caja Madrid) muodostavat kotimaisten omistajien ydinryhmän sellaisissa nykyisin 

yksityistetyissä, entisissä valtionyrityksissä kuten Telefónica, Endesa, Iberia 

and Repsol. 

Matkailu 

Espanjassa käy vuosittain lähes 60 miljoonaa matkailijaa, joista reilut 10 prosenttia liikematkailijoita. 

Turistien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, joskin kasvun 

on arvioitu hidastuneen aiemmasta. Turismista saatavat tulot eivät ole myöskään 

kasvaneet matkailijoiden määrän mukaisessa tahdissa. Lyhytkestoiset matkat ovat lisääntyneet, 

eikä matkailijaa kohden laskettava keskimääräinen kulutus ole siten 

noussut. 

Kaukokohteiden suosion lisääntyminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä negatiivisesti Espanjan 

turismiin. Britannian talouskehitys on myös tärkeä tekijä Espanjan matkailun 

kannalta, sillä noin kolmannes matkailijoista on brittejä. Myös turismin kasvu Saksasta 

on hidastunut paikallisen kulutuskehityksen myötä. Lisäksi Espanjan kohonnutta 

hintatasoa on alettu pitää ongelmallisena. Espanja kilpailee kasvavassa määrin eurooppalaisista 

matkailijoista sitä halvempien maiden kuten Bulgarian, Turkin ja Kroatian 

kanssa. Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymisen myötä Espanja ei voi vastata 

hintojen nousuun devalvoimalla valuuttaa kuten se teki vielä 1990-luvun alussa. 

Myönteistä Espanjan matkailu-alan yrittäjille on kuitenkin kaupunkilomien suosion 

kasvu; Barcelona ja Madrid ovat kasvattaneet suosiotaan ulkomaisten matkailijoiden 

silmissä. Pyreneiden ja Sierra Nevadan alueen matkailu on myös kasvussa. 

Turismin osuus Espanjan BKT:stä on edelleenkin noin 12 prosenttia. Autonomisista 

alueista kärjessä ovat matkailijoiden lukumäärän perusteella Kanarian saaret, Katalo- 





24 (28) 

Niina Touré 

nia ja Baleaarit. Matkailualasta Baleaarien saarten (Mallorca, Menorca, Ibiza ja Formentera) 

osuus on vajaat 15 prosenttia. Alueella asuu kuitenkin vain pari prosenttia 

Espanjan väestöstä ja sen osuus maan työllisyydestä on hyvin pieni. 

Tietoliikenne 

Kasvu Espanjan matkapuhelinmarkkinoilla on hidastunut. Matkapuhelinten määrä 

suhteessa väestöön on Espanjassa nousussa ja tiheys oli vuonna 2009 arviolta 117,1 

prosenttia. EIU ennustaa tiheyden nousevan 132 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. 

Kiinteiden linjojen tiheys on laskussa. Syynä tähän laskuun on ihmisten siirtyminen 

käyttämään VoIP-yhteyksiä ja kännyköitä. 

Matkaviestintämarkkinoilla toimii tällä hetkellä kolme operaattoria: Telefónica Móviles 

España, Vodafone Spain ja Orange (entinen Amena; omistajansa ranskalainen Orange 

eli France Telecom yhdisti Amenan ja Wanadoon yhden tuotemerkin alle.) 

Espanjan suurin operaattori, entinen valtionyhtiö Telefónica hallitsee edelleen noin 50 

prosenttia Espanjan markkinoista, vaikka sen markkinaosuus on uusien kilpailijoiden 

myötä tasaisesti pienentynyt. Yrityksellä menee yleisestikin hyvin, ja se on läsnä 19 

eri maassa, esim. Britannian ja Saksan sekä useiden Latinalaisen Amerikan maiden 

telemarkkinoilla. Telefónica on alansa suurin yritys Euroopassa ennen Deutsche Telekomia 

ja France Telecomia. Asiakkaiden määrällä (213 miljoonaa) laskettuna se on 

maailman toiseksi suurin. Telefónican tuotoista 36,6 prosenttia tulee Espanjan markkinoilta. 

Espanjan toiseksi suurimman matkapuhelinoperaattorin Vodafonen (ent. Airtel) markkinaosuus 

on pysynyt viimeiset kolme vuotta vajaassa 26 prosentissa. Myöhäisestä 

markkinoille tulostaan (1999) johtuen aggressiiviseen markkinointiin panostanut Espanjan 

kolmas mobiilioperaattori Orange on puolestaan edelleen kasvattanut markkinaosuuttaan. 

Kaupallisten UMTS-palveluiden tarjonta toteutui vasta vuonna 2004. Telefónican, Vodafonen 

ja Orange Españan lisäksi UMTS-lisenssin oli saanut vuonna 2000 neljäntenä 

matkapuhelinoperaattorina Xfera. Kolmannen sukupolven teknologian käyttöönoton 

myöhästymisestä johtuen Xfera ei ole aloittanut operaattoritoimintaa. Yhtiön 

omistajiin vajaan 15 prosentin osuudella lukeutunut TeliaSonera hankki sittemmin koko 

yhtiön itselleen. Xferan kaupallinen nimi on nykyisin Yoigo. Vodafonen kanssa 

tehdyn sopimuksen mukaisesti Yoigo käyttää aluksi osin sen infrastruktuuria, mutta 

rakentaa samalla omaa verkkoaan. Asiakkaille palvelut (ml. 3G) avattiin joulukuussa 

2006. 

Internet ja sähköinen kaupankäynti 

EIU:n arvion mukaan lähes 40 henkilöllä sadasta on oma tietokone. Laajakaista on 

noin 23 prosentilla väestöstä. Noin puolet väestöstä käyttää Internetiä (47,5 prosent- 





25 (28) 

Niina Touré 

tia). Internetin käyttäjistä edelleenkin harva ostaa tuotteita tai palveluita verkon kautta, 

mutta viime vuosina sähköisen kaupan kasvu on ollut selvästi näkyvissä. Esimerkiksi 

Iberian lentolipuista peräti 95 prosenttia ostetaan verkon kautta. Laajakaistayhteydet 

yleistyvät koko ajan, sillä väestö on keskittynyt tiheästi asuttuihin kaupunkeihin ja liittymien 

asennus on suhteellisen helppoa. ADSL teknologiaa markkinoidaankin vahvasti. 

Laajakaistaliittymiä on jo lähes 12 miljoonaa. 

Lehdistö ja tiedotusvälineet 

Liikenneyhteydet ja logistiikka 

Espanjan joukkotiedotuksen tyypillinen piirre on päivittäisten sanomalehtien alhainen 

levikkimäärä. Tuhatta asukasta kohden myydään vain noin 100 sanomalehteä. Espanjassa 

ilmestyy päivittäin yli 150 sanomalehteä, joista suurin osa on paikallisia tai 

alueellisia. Toinen merkittävä piirre Espanjan lehdistössä on, että suurin levikki eli lähes 

500 000 kappaletta, on urheilulehti Marcalla. Myös toiseksi suurin urheilulehti AS 

on kymmenen suurimman joukossa. Varsinaisista sanomalehdistä suurin on El País, 

jonka levikki on 435 300 kappaletta. Seuraavaksi suurimmat ovat El Mundo (300 300) 

ja ABC (263 000). Suurin alueellinen lehti on Kataloniassa ilmestyvä La Vanguardia 

(202 800). Gaceta de los Negocios on suurin talouselämän sanomalehti. 

Radio Televisión Española eli RTVE hallitsee suurinta osaa televisiolähetyksistä. Sillä 

on kaksi kanavaa TVE 1 ja TVE 2. Kataloniassa on kaksi alueellista kanavaa (TV3 ja 

CANAL 33), samoin Baskimaassa (ETB 1 ja ETB 2). Myös Galiciassa, Madridissa, 

Valenciassa ja Andalusiassa on omat alueelliset tv-kanavat. Alueellisia kanavia hallitsee 

FORTA (Federación de Organismos de Radio y Televisión Autonómicos). Vuodesta 

1988 lähtien Espanjassa on toiminut myös kolme yksityistä tv-kanavaa: Antena 

3, Tele 5 ja Canal Plus. 

Moottoritieverkostoa on 12 000 km, siitä alle 3 000 km on maksullisista ja noin 9 000 

km maksutonta moottoritietä. Moottoriteitä on rakennettu lisää erityisen investointiohjelman 

puitteissa ja kaikkien 17 autonomisen alueen pääkaupungit on pyritty yhdistämään 

toisiinsa. Nykyisin Espanjan tieverkosto on tiheä ja korkeatasoinen. 

Rautatieverkoston pituus on 15 288 km. Vuonna 1992 otettiin käyttöön ensimmäinen, 

470 km pitkä luotijunayhteys Madridin ja Sevillan välillä. Uusi luotijunayhteys Madridista 

Barcelonaan avattiin loppuvuodesta 2007 kuten myös Madrid-Sevilla linjan jatko-osuus 

Málagaan ja Madrid-Valladolid –osuus. Tarkoitus on myös yhdistää Madrid 

Ranskan luotijunaverkkoon Barcelonan (ja mahdollisesti Baskimaan), tosin aikaisintaan 

vuonna 2012. Madridin ja Lissabonin välistä luotijunayhteyden kannattavuutta on 

niin ikään selvitetty. 

Espanjassa on 28 kansainvälistä lentokenttää. Tärkeimmät lentokentät ovat Madrid 

Barajas, Barcelonan Prats-kenttä (joita molempia laajennetaan) ja Palma de Mallorcan 

lentokenttä. Espanja on myös merkittävä välilaskupaikka Euroopan ja Latinalai- 





26 (28) 

Niina Touré 

sen Amerikan välisessä lentoliikenteessä ja sen sijainti Euroopan liikenteessä Amerikkaan 

ja Afrikkaan on edullinen. 

Espanjalla on 50 kansainvälistä satamaa Atlantin ja Välimeren rannoilla, minkä ansiosta 

maalla on hyvät meriliikenneyhteydet. Tärkeimmät niistä ovat Algeciras, Bilbao 

(uusi satama), Barcelona, Cartagéna, Gijon, Huelva, La Coruña, Tarragona ja Valencia. 

Tapakulttuuri 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liikekumppani kannattaa valita hyvin, sillä henkilö- ja ystävyyssuhteilla on suuri 

merkitys espanjalaisessa kaupankäynnissä. Kun edustaja on kerran valittu, kannattaa 

pysyä samassa henkilössä. 

Perinteinen liikkeenjohtotyyli on konservatiivinen ja hierarkkinen, nuoremmat ovat 

käytökseltään jo vapaampia. 

Liikeasioissa espanjalaiset ovat konservatiivisia, myös ulkomaalaisilta odotetaan 

muodollista käyttäytymistä. 

Liiketapaamisiin kannattaa saapua täsmällisesti, vaikka espanjalaiset eivät itse 

välttämättä olisi ajoissa. Epävirallisissa tilaisuuksissa 15–30 minuutin myöhästyminen 

on tavallista. 

Liikeasioista ei pidä keskustella heti tapaamisen tai liikelounaan alussa. 

Kauppakielenä on perinteisesti espanja, mutta englanti on EU:iin liittymisen myötä 

silti yleistynyt nopeasti. Espanjaa on kuitenkin hyvä osata edes vähän. Käyntikortit 

kannattaa laatia sekä espanjaksi että englanniksi. 

Yleinen toimistoaika on 8.00–13.00 ja iltapäivällä 16.00–18.00. Espanjalaisten 

työpäivät venyvät usein klo 19–20:een. 

Lounasaika on klo 14 ja 16 välillä, päivällistä syödään klo 21 lähtien. Tapasalkupalat 

ovat yleisiä päivällisen yhteydessä tai aterian korvikkeena. Ruokailuun 

kannattaa varata reilusti aikaa. 

Yleisin lomakuukausi on elokuu, jolloin on vaikeata tavoittaa ihmisiä. Pienimmät 

yritykset voivat olla elokuussa suljettuina tai toimivat vajaalla henkilöstöllä. 

Kohteliaisuus ja muodollisuus ovat osa kieltä ja kulttuuria, kieli sisältää runsaasti 

kohteliaisuusmuotoja; teitittely on tärkeää erityisesti alussa, ja puhuttelussa käytetään 

titteleitä tai Usted, Señor tai Don -muotoja. Liikeasioissa siirrytään kuitenkin 

sinutteluun hyvin nopeasti. 





27 (28) 

Niina Touré 

 

 

 

 

 

Espanjalaiset käyttävät nimessään sekä isän että äidin sukunimeä; puhuttelussa 

käytetään yleensä vain isän nimeä, kirjoitettaessa molempia. 

Monille espanjalaisille kansallistunto liittyy voimakkaammin omaan autonomiaan 

kuin koko maahan, erityisesti Kataloniassa ja Baskimaassa on voimakas kansallishenki. 

Espanjalaiset kertovat mielellään maastaan, joten kannattaa perehtyä hyvin 

maan historiaan ja kulttuuriin sekä alueellisiin erikoispiirteisiin (esim. ruokalajit). 

Espanjan kulttuuriperintö on saanut vaikutteita useilta kansoilta kuten kelteiltä, 

roomalaisilta, arabeilta jne. 

Espanjalaiset ovat innokkaita keskustelijoita ja seurustelijoita; suosittuja keskustelunaiheita 

ovat politiikka ja urheilu. Ulkomaalaisen kannattaa kuitenkin olla varovainen 

keskusteltaessa politiikasta. Muita vältettäviä keskustelunaiheita ovat 

mm. härkätaistelu ja uskonto. 

Espanjalaiset ovat kiinnostuneita tietämään Suomesta, joskin Suomea tunnetaan 

keskimäärin vielä suhteellisen vähän. Suomen EU-jäsenyys ja espanjalaisten 

matkailijoiden sekä esim. vaihto-opiskelijoiden kasvaneet määrät Suomessa ovat 

selvästi lisänneet maamme tuntemusta. 

Linkkejä 

Viranomaissivuja: 

http://www.la-moncloa.es/ Espanjan hallituksen kotisivut. 

http://www.bde.es/ Espanjan keskuspankin sivut, joilla mm. neljästi vuodessa ilmestyvä 

talouskatsaus. 

http://www.ine.es/ Espanjan tilastokeskus. 

http://www.mityc.es Espanjan kauppa- ja teollisuusministeriön kotisivut. 

http://www.investinspain.org/ Internet-sivusto investointien edistämiseksi. Sisältää perustietoa 

maasta ja investointimahdollisuuksista. 

http://www.investinspain.org/guiaespana2.pdf A Guide to Business in Spain. 

Sanomalehdet: 

http://www.elpais.es 

http://www.elmundo.es 

http://www.abc.es 

http://www.vanguardia.es 

http://www.elperiodico.es 





28 (28) 

Niina Touré 

Talouslehdet: 

http://www.expansion.es/ 

http://www.cincodias.com/ 

Tietolähteet: 

http://www.eiu.com Economic Intelligence Unit EIU (maksullinen) 

http://www.businessmonitor.com Business Monitor International (maksullinen) 

http://www.finlandia.es Suomen Madridin suurlähetystön verkkosivut. 

http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/sp.html CIA:n ylläpitämä perustiedosto 

maailman maista (ml. Espanja). 

http://www.oecd.org/spain OECD:n Espanja-maasivut, jotka sisältävät runsaasti tilastoja 

ja tutkimuksia. 

Finpron vientikeskus Espanjassa: 

Pekka Tolonen 

Finpro West & South Europe, Finland Trade Center 

Oficina Comercial de la Embajada de Finlandia 

C/ Fernando el Santo, 27, 2 A 

E-28010 MADRID, SPAIN 

puh. +34 91 308 4715 

faksi: +34 91 319 4886 

spain(a)finpro.fi

Espanja - Finpro

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?