2/2008 - Väestöliitto
11.11.2014 • Views
Share Embed Flag

2/2008 - Väestöliitto

2/2008 - Väestöliitto

2/2008 - Väestöliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vaestoliitto.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Väestöliitto 2/08<br />

Nähääx<br />

Kompassilla?<br />

Miten<br />

lukiolainen<br />

jaksaa?<br />

Elämä ilman<br />

pelkoa on<br />

lapsen oikeus<br />

Hyvä itsetunto<br />

suojaa kolhuilta!

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Helena Hiila<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Paula Alkio<br />

ULKOASU JA TAITTO<br />

Innocorp Oy/Päivi Kiljunen<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Paula Alkio<br />

Kirsikka Bonsdorff<br />

Ida Hakola<br />

Helena Hiila<br />

Elina Korhonen<br />

Päivi Seppälä<br />

Pirjo Somerkivi<br />

Jaana Syrjälä<br />

Heli Vaaranen<br />

TOIMITUKSEN OSOITE<br />

Kalevankatu 16 A<br />

PL 849, 00101 Helsinki<br />

Puh. (09) 228 050<br />

pari.perhe@vaestoliitto.fi<br />

KANSIKUVA<br />

Timo Santala<br />

KUSTANTAJA<br />

Väestöliitto ry.<br />

www.vaestoliitto.fi<br />

PAINOPAIKKA<br />

Edita Oy<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

Kaarina Happo, (09) 2280 5129<br />

kaarina.happo@vaestoliitto.fi<br />

ISSN 1796-850X (Painettu)<br />

ISSN 1796-8518 (Verkkolehti)<br />

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa<br />

Toinen vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

Seuraavassa<br />

numerossa<br />

aiheena<br />

arjen<br />

sujuminen.<br />

päätoimittajalta<br />

Luotetaan nuoriin<br />

Berliini on yksi maanosamme mielenkiintoisimmista<br />

pääkaupungeista.<br />

Siellä ovat Euroopan lähihistorian<br />

suuret käänteet vielä aistittavissa jokapäiväisessä<br />

elämässä.<br />

Tutustuin UFA-Fabrikiin, Berliinin esikaupungissa<br />

sijaitsevaan laajaan kompleksiin.<br />

Se on entinen Saksan Hollywood, natsien<br />

aikoinaan perustama filmikaupunki, joka<br />

jäi muutama vuosikymmen sitten tyhjäksi ja<br />

pääsi rappeutumaan. Nyt UFA-Fabrik on 30<br />

perheen asuinyhteisö ja yli sadan ihmisen<br />

työpaikka. Se ylläpitää hotellia, ravintolaa,<br />

koulua ja lastentarhaa. Vanhainkoti on suunnitteilla.<br />

UFA on myös kulttuurikeskus, jolla<br />

teatteri, sirkuskoulu, siellä tanssitaan ja musisoidaan.<br />

Se toimii kestävän kehityksen periaatteen<br />

mukaisesti kierrättämällä kaiken mahdollisen.<br />

Se jopa myy sähköä valtakunnan verkkoon ja<br />

ostaa sitä takaisin halvemmalla. Leipomo ja<br />

ravintola pyrkivät olemaan mahdollisimman<br />

omavaraisia. Perustajien oma käsitys hyvästä<br />

elämästä ohjaa koko toimintaa, mutta se haluaa<br />

myös palvella ympäröivää yhteisöä. Tulot<br />

menevät yhteiseen kassaan, josta myös<br />

menot kustannetaan. Elämänmuoto ei varmasti<br />

sovi kaikille, mutta joillekin vain tällainen<br />

elämäntapa on sopiva.<br />

Paikan perusti 30 vuotta sitten nuorten talonvaltaajien<br />

ryhmä. Porukka etsi ensin laillisia<br />

tiloja toteuttaakseen unelmiaan vaihtoehtoisesta<br />

elämästä. Kun tämä ei onnistunut,<br />

he valtasivat tyhjäksi jääneen ja rappeutumassa<br />

olevan filmitehtaan. Myöhemmin toki<br />

on sovittu kaupungin kanssa laillisista järjestelyistä,<br />

vuokrista, sähköstä ja vedestä. Tänään<br />

UFA on säntillinen veronmaksaja.<br />

Suomessakin ilmaantuu säännöllisin väliajoin<br />

talonvaltaajia, jotka haluavat ottaa<br />

käyttöön hylättyjä kiinteistöjä. Yhtä säännöllisesti<br />

heidät häädetään poliisivoimin. Kaikista<br />

valtauksista ei varmaankaan kehittyisi<br />

UFA-Fabrikin kaltaisia keitaita, mutta miksi<br />

emme anna nuorten edes yrittää.<br />

Nuorisotalot ja -ohjaajat tekevät arvokasta<br />

työtä. Kaikki eivät kuitenkaan halua olla<br />

ohjauksessa, vaan nimenomaan tehdä itse.<br />

On hienoa, että Helsingin kaupunki on päättänyt<br />

antaa nuorille mahdollisuuden toimia<br />

omin ehdoin entisen Virus-teatterin tiloissa.<br />

Ehkä yritys menee pieleen. Tai ehkä siitä<br />

muodostuu Helsingin UFA, jota käydään ihmettelemässä<br />

ulkomailta asti<br />

Tämä numero keskittyy nuoriin. On hyvä<br />

muistaa, että kaikki nuoret eivät kehity samaa<br />

tahtia, kuten Georg Henrik Wrede lehdessämme<br />

toteaa. Eivätkä kaikki nuoret ole<br />

samanlaisia. Jo pukeutumisellaan he haluavat<br />

erottautua muista. Nuorten ei tarvitsekaan<br />

vielä olla valmiita. Annetaan nuorille<br />

tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä omaan tahtiinsa<br />

ja toteuttaa unelmiaan. Osalla nuorista<br />

menee huonosti, tuetaan heitä. Se kannattaa,<br />

koska syrjäytymisen kierre voidaan katkaista<br />

jos vain meillä aikuisilla riittää tahtoa.<br />

Nuoruus on hienoa aikaa. Annetaan nuorten<br />

olla nuoria ja ollaan me vanhemmat,<br />

työntekijät ja opettajat aikuisia!<br />

Perhe ja Pari- lehti toivottaa kaikille lukijoilleen<br />

iloista kevätmieltä ja aurinkoista kesää!<br />

Helena Hiila<br />

2<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

pari & perhe 2/<strong>2008</strong><br />

12<br />

4<br />

”Nuoret ovat usein<br />

resurssirikkaita”<br />

20<br />

Pääkaupungin turvakodissa<br />

vahvistetaan lapsen<br />

selviytymiskeinoja<br />

4 Nuoret pois<br />

syrjäytymisen uralta<br />

6 Raisa Cacciatoren Aggression<br />

portaat palkittiin<br />

8 Nähääx Kompassilla?<br />

Perjantai-ilta Katuluotsin<br />

matkassa<br />

11 Kolumni: Taidan olla hetero<br />

12 Miten voit, lukiolainen?<br />

”Tarviiko tässä paahtaa<br />

koko aikaa?”<br />

14 Haavojen paikkailusta<br />

sielunhoitoon<br />

Päivä kouluterveydenhoitajana<br />

16 Kavereita ollaan tyyleistä<br />

huolimatta!<br />

Mitä eri nuorisotyylit<br />

edustavat?<br />

18 Hyvä itsetunto ehkäisee<br />

riskejä<br />

20 Elämä ilman pelkoa on<br />

lapsen oikeus<br />

22 Väkivaltaa vastaan<br />

asenteiden muutoksella<br />

Pikkulapsiperheet<br />

riskiryhmänä<br />

23 Kättä päälle – Kotirauhaa<br />

24 Äitiä ikävä<br />

Ponnistus maailman äitien<br />

puolesta<br />

26 Kulttuurieroista ehjään<br />

elämään<br />

Maahanmuuttajatytöt elävät<br />

kulttuurillisten ristipaineiden alla<br />

28 Apua seksuaalista<br />

kaltoinkohtelua kokeneille<br />

nuorille<br />

Keitä ovat fruittarit ja hopparit?<br />

Mitä ovat sleaze-rock, j-rock, gootti, lolita, hevari? s. 16<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 3

TEKSTI Tiina Kirkas KUVA Antero Aaltonen<br />

Nuoret pois<br />

syrjäytymisen<br />

uralta<br />

”Nuori syrjäytyy, jos hän ei edes halutessaan<br />

saa kiinni työstä ja toimeentulosta.”<br />

4<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Nuorten syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle<br />

kalliiksi, eikä ikääntyvällä Suomella<br />

ole siihen varaa. Kaikki nuoret<br />

tarvitaankin tuottavaan työhön veroja<br />

maksamaan, jotta hyvinvointivaltion palvelut pyörivät<br />

myös väestön eläköityessä.<br />

Silti kyse ei ole vain rahasta vaan myös nuorten oikeudesta<br />

hyvään elämään.<br />

”Lasten ja nuorten hyvinvointi on itseisarvo, johon teiskunnan on sitouduttava”, hallituksen lasten, nuorten n ja<br />

perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg<br />

Henrik Wrede tiivistää.<br />

yh-<br />

Siksi myös politiikkaohjelmassa painotetaan lapsilähtöisen<br />

yhteiskunnan ja hyvinvoivan perheen lisäksi nuorten<br />

syrjäytymisen ehkäisemistä. Valtion talousarvioon varatuilla atuilla<br />

15,5 miljoonalla eurolla on määrä kannustaa nuoret opiskelemaan,<br />

työllistymään ja osallistumaan suomalaiseen yhteis-<br />

kuntaan.<br />

Tarkoituksena on muun muassa etsiä koulutuksen ja työelä-<br />

män ulkopuolisia nuoria työpajatoimintaan, jossa he saavat avat kea opiskelu- ja työtaipaleelleen. Toimintapatteristoon kuuluvat<br />

lisäksi työssä oppiminen, osatutkinnot ja elämänhallintaan har-<br />

tujaantuminen.<br />

Politiikkaohjelma pyrkii myös kokoamaan eri viranomaisilta<br />

lapsi- ja nuorisotietoa päätöksenteon tueksi sekä kehittämään<br />

lasten hyvinvoinnin seurantajärjestelmää. Lähtökohtana a on YK:n<br />

Lapsen oikeuksien sopimus.<br />

Georg Henrik Wrede<br />

Kuka kuuluu joukkoon?<br />

Nuoret eivät kuitenkaan helposti taivu sen enempää tilastoihin t ihi ”Siksi i on ensin kysyttävä, ä mitä nuori tekee ja vasta sitten pohdit-<br />

kuin toimintasuunnitelmiin, sillä he eivät ole lähtökohtaisesti yhtenäinen<br />

ryhmä.<br />

ovat kumpikin nuoria mutta tarvitsevat erilaisia tukitoimia.”<br />

tava toimenpiteet. Esimerkiksi 15-vuotias tyttö ja 24-vuotias mies<br />

Esimerkiksi nuorisolaissa kaikki alle 29-vuotiaat ovat nuoria,<br />

kun taas muutoin laki määrittelee alle 18-vuotiaat lapsiksi. Toisaalta<br />

rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana ja oppivelvollisuus päättyy Nuori voi myös tahtomattaan leimautua syrjäytyneeksi, vaikka<br />

Nuorena saatava myös möhliä<br />

16-vuotiaana. Työvoimaviranomaisille nuori on alle 25-vuotias. hän on tietoisesti valinnut elämäntapansa. Esimerkkinä Georg<br />

Myös syrjäytymisen käsite on hankala.<br />

Henrik Wrede mainitsee roskiksista ruokansa keräävät nuoret.<br />

Georg Henrik Wrede tukeutuukin joukko-oppiin ja hahmottaa<br />

ihmisille erilaisia ryhmiä, joihin kuulumista yhteiskunnassa pi-<br />

he voivat halutessaan ryhtyä elämään muiden tavoin. Syrjäytymi-<br />

”Vaihtoehtoisesti elävät nuoret ovat usein resurssirikkaita, ja<br />

detään suotavana. Sellaisia ovat muiden muassa koti, koulu, työ, nen sen sijaan on oman tahdon vastaista: nuori on halunnut päästä<br />

mukaan yhteiskuntaan mutta ei ole syystä tai toisesta siinä on-<br />

perhe ja järjestötoiminta.<br />

”Mitä harvempaan nuori niistä kuuluu, sitä suurempi on riski, nistunut.”<br />

että löydämme hänet syrjäytyneiden joukosta.”<br />

Wrede korostaakin hyvinvointivaltion lupausta tarjota erityisesti<br />

lapsille tasavertaiset mahdollisuudet, joista he voivat lähtö-<br />

Syrjäytymisen riskitekijöistä hän nimeää lastensuojelutaustan,<br />

oman tai kodin päihteiden käytön, köyhyyden, kouluttamattomuuden<br />

ja rasismin.<br />

”Kaikki eivät kehity samaa tahtia, ja esimerkiksi työpajatoiminkohdistaan<br />

riippumatta ponnistaa elämässään eteenpäin.<br />

Silti joukko-oppikin antaa vain osviittaa, eikä opiskelu- ja työllisyystilastojen<br />

ulkopuolelle rajautuminen välttämättä tiedä ongel-<br />

Osalle nuorista myös nykymaailman monet mahdollisuudet<br />

nassa nuorella on aikaa miettiä tulevaisuuttaan.”<br />

mia. Keskeytyneet opinnot tai huostaanotto eivät myöskään vääjäämättä<br />

syrjäytä nuorta yhteiskunnasta.<br />

sempia ikävyyksiä kuin nuori on osannut aavistaa. Wrede viittaa<br />

ovat liikaa, ja nuoruuden möhläykset voivat tuottaa pitkäaikai-<br />

”Sehän tarkoittaisi sitä, ettei lastensuojelulla ole merkitystä.” pikalainoihin, jotka ovat vieneet monen nuoren luottokelpoisuuden<br />

vuosiksi eteenpäin.<br />

Wrede varoittaakin keskittymästä liikaa lukuihin ja keskiarvoihin.<br />

”Nuoruuden olemukseen kuuluu elämän tilanteiden vaihtelu.<br />

Nuori voi esimerkiksi viettää välivuottaan ja pohtia elämälleen pitäisi saada möhliä edes nuorina.”<br />

”He tarvitsevat elämänhallintataitoja, vaikka toisaalta kaikkien<br />

suuntaa. Ongelmia syntyy sen jälkeen, kun välivuosi venähtää, Wrede muistuttaakin, että nuoruus on kaikesta huolimatta hienoa<br />

ja mukavaa aikaa.<br />

eikä nuoresta ole enää opiskelemaan tai hakemaan töitä”, hän<br />

toteaa.<br />

”Siksihän keski-ikäiset hinkuvat takaisin nuoriksi.” ●<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 5

KUVA Joona Louhi<br />

Terveyden Pylväs<br />

lastenpsykiatri<br />

Raisa Cacciatorelle<br />

Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) palkitsi 17.4.<br />

vuoden <strong>2008</strong> parhaana terveysaineistona Raisa Cacciatoren<br />

kirjan Aggression portaat.<br />

Terveyden Pylväällä ja kunniakirjalla palkittu vuoden<br />

paras terveysaineisto tarjoaa keinoja aggression hallinnan<br />

opettamiseen ja oppimisiin. Aggression portaat tuo opettajien<br />

käyttöön positiivisen tavan nähdä lapsen ja nuoren itsenäistyminen,<br />

uhma ja haastavat tunteet.<br />

– Erityisen kiitettävää aineistossa on juuri tunteiden hallinnan<br />

peilaaminen lapsen eri ikäkausien kehitysvaiheisiin. Hyvin<br />

jäsennetty opetuspaketti tarjoaa monipuolisesti tietoa ja välineitä<br />

haastavien ja vaikeidenkin tunteiden hallinnan oppimiseen. Se<br />

on mahtava paketti käytettäväksi koulussa, vanhempainilloissa ja<br />

laajemminkin nuorisotyössä – sopiva kaikille kasvattajille, sanoi<br />

Tekryn toiminnanjohtaja Mika Pyykkö palkitessaan voittajan.<br />

Aggression portaat on Väestöliiton ja Opetushallituksen yhteistyöjulkaisu.<br />

●<br />

Aggression portaissa esitetty aggression hallinnan oppiminen<br />

on perustana myös Väestöliiton uudessa<br />

pienten lasten vanhemmille tarkoitetussa Raisa Cacciatoren<br />

Kiukkukirjassa. ●<br />

6<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 1/<strong>2008</strong>

Järki ja tunteet<br />

Cacciatore, Raisa <strong>2008</strong>: Kiukkukirja.<br />

Aggressiokasvattajan käsikirja - vauvasta kouluikään.<br />

Toim. Vuokko Hurme. Helsinki. Väestöliitto. 103 s.<br />

Kuvitus ja taitto: Otto Paakkanen<br />

Kiukkukirjan sanoma on yksinkertaisuudessaan puhutteleva: kaikilla ihmisillä<br />

ja etenkin lapsilla on voimakkaita tunteita, joiden kanssa voi oppia<br />

elämään. Suurissa tunteissa, edes vihassa tai raivossa ei ole mitään pahaa,<br />

kunhan ne eivät johda väkivaltaiseen käytökseen. Myös mitätöinti, kiusaaminen<br />

ja kurittaminen ovat väkivaltaa.<br />

Kiukkukirja tarjoaa neuvoja lapsen kiukun ja vanhemman omien tunteiden<br />

käsittelemiseen. Kirjassa käydään läpi aggression tunnetta sekä<br />

voimavarana että riskinä ja keskitytään erityisesti aikuisen kykyyn ottaa<br />

vastaan lapsen vihanpurkaukset. Vanhemman vastuulla on myös lapsen<br />

tuleva kyky toimia väkivallattomasti. Kirja onnistuu esittämään asian<br />

niin, että se ei syyllistä, vaan rohkaisee lukijaa. Lisäksi siinä esitellään aggression portaat,<br />

eli alle kouluikäisen lapsen tyypillisiä aggressiokasvun vaiheita. Kirjassa muistutetaan kasvattajia toimimaan<br />

nimenomaan lapsen iän asettamilla ehdoilla - kaksivuotiaan kanssa ei kannata väitellä, mutta kuusivuotias on jo halutessaan<br />

taitava neuvottelija.<br />

Pieneen kirjaan on mahtunut paljon asiaa. Se luo uskoa parempaan arkeen lupaamalla, että rakentavaa riitelyä voi opetella<br />

vielä aikuisenakin. Esitystapa on maanläheinen, eikä lukijaa rasiteta liiallisella teoretisoinnilla. Lähdeluettelo onkin<br />

lyhyt, eikä siihen sisälly esimerkiksi uusinta temperamenttien tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjassa esiintyy paikoitellen<br />

toistoa. Tekstin luettavuutta olisi voinut vielä parantaa. Myös tietoiskut olisi voinut taittaa selkeämmin tekstistä<br />

erottuviksi osioiksi.<br />

Kirja antaa pienen lapsen vanhemmalle paljon ajattelemisen aihetta ja apua sekä omien,<br />

että lapsen tunteiden kanssa elämiseen. Kasvatustyön kulmakivet, rajat ja rakkaus, järki<br />

ja tunteet kulkevat käsi kädessä, vaikka arjessa niiden yhdistäminen on joskus vaikeaa.<br />

Kirjan rakentava asenne sekä tunteiden ja väkivallan yhteiskunnallisten ulottuvuuksien<br />

huomioiminen ansaitsevat erityiskiitoksen.<br />

Mari Hatakka, FL<br />

Folkloristiikka, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto<br />

Kiukkukirjaa voi tilata Väestöliitosta: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 24 euroa + toimituskulut.<br />

Onnea aikuisuuden<br />

kynnyksellä<br />

Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalla toimiva<br />

nuorten vastaanotto, Nuorten Avoimet<br />

Ovet, täyttää tänä vuonna 20 vuotta.<br />

Syntymäpäivän kunniaksi Nuorten Avoimet<br />

Ovet on tuottanut kirjan Puhutaan<br />

seksuaalisuudesta – nuori vastaanotolla.<br />

Syntymäpäiviä juhlistetaan myös nuorille<br />

suunnatulla tapahtumalla, joka järjestetään<br />

Väestöliitossa elokuussa taiteiden yönä<br />

sekä ammattilaisten kutsuseminaarilla<br />

12. syyskuuta. ●<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 7

TEKSTI ja KUVAT Ida Hakola<br />

Nähääx Kompassilla?<br />

Miten taittuu perjantai-ilta Katuluotsin matkassa?<br />

Helsingin asematunnelissa<br />

on perjantai-iltana meno<br />

päällä. Ihmisiä virtaa metrohallin<br />

läpi kohti illanviettoa<br />

ja nuorisojoukot tapaavat toisiaan.<br />

Välillä joku hoipertelee kohti liukuportaita.<br />

Kompassitori täyttyy nuorista.<br />

– Meillä on noin 210 asiakasnuorta<br />

keskusta-alueella, joista törmätään keskimäärin<br />

40–50:een päivittäin, toteaa nuoriso-ohjaaja<br />

Jari Miettinen ja hörppää<br />

kahvia mäkkärin muovikupposesta.<br />

Kello on kahdeksan ja kompassitorin<br />

ympäristö on vielä verrattain rauhallinen.<br />

Muutama 13–14-vuotias tyttö käy jututtamassa<br />

luotsikaksikkoa ja nuoresta iästään<br />

huolimatta heillä näyttää olevan homma hyvin<br />

hallussa.<br />

– Suurin osa on tavallisia nuoria, joilla ei<br />

ole mitään ongelmia. Lähinnä jutellaan ja<br />

kysellään kuulumisia. Monet tulevat myös<br />

kertomaan onnistumisistaan kokeissa tai<br />

muuten vain kertomaan illan kulusta, kertoo<br />

Miettisen kanssa partioiva sosiaaliohjaajaharjoittelija<br />

Riikka Pirilä.<br />

Luotsi tarkkailee tilannetta<br />

Pirilä ja Miettinen työskentelevät Helsingin<br />

kaupungin etsivää nuorisotyötä tekevässä<br />

yksikössä nimeltä Katuluotsi. Etsivän<br />

nuorisotyön tavoitteena on luoda kontakteja<br />

Helsingin keskusta-alueella jatkuvasti<br />

aikaansa viettäviin nuoriin ja ohjata<br />

apua tarvitsevat eteenpäin. Toiminnasta<br />

vastaavat nuorisoasiainkeskus ja sosiaali-virasto.<br />

– Etsivän nuorisotyön keskeinen tehtävä<br />

on havaita kadulta nuoria, jotka eivät itse<br />

osaa hakea apua ja ohjata heidät saamaan<br />

apua. Ongelmaisia löytyy lähinnä<br />

niistä, jotka eivät ainoastaan tapaa kavereita<br />

asematunnelissa, vaan oleskelevat<br />

siellä kuin olohuoneessaan ilman parempaakaan<br />

paikkaa minne mennä, selittää<br />

Katuluotsin toiminnanjohtaja Hanna-<br />

Kaisa Lähde.<br />

Katuluotsit partioivat lähinnä aseman<br />

seudulla sekä kesäisin Kaisaniemen puistossa.<br />

Kohderyhmään kuuluvat 13–18-<br />

vuotiaat nuoret, vaikka apua tarvitsevat<br />

myös vanhemmat nuoret aina 24 ikävuoteen<br />

saakka. Vuosittain etsiväjoukot aikaansaavat<br />

noin 2 300 kontaktia nuorten<br />

kanssa.<br />

8<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

– Työ on paljolti myös asennekasvatusta,<br />

jossa kuunnellaan ja jutellaan. Monilla<br />

nuorilla on aikuisen nälkä, ja heille tuntuu<br />

olevan helpottavaa keskustella vaikeista<br />

asioista aikuisen kanssa, joka ei suoralta<br />

kädeltä tuomitse heitä, Lähde toteaa.<br />

Aikuista tukea nuoren omassa<br />

ympäristössä<br />

Katuluotsin työ vaatii ajoittain paitsi rohkeutta,<br />

myös psykologista silmää.<br />

− Ihmiset reagoivat yleensä ihan hyvin,<br />

kun mennään juttelemaan. Välillä tulee<br />

toki vastaan tilanteita, joissa nuoret<br />

kysyvät, että ollaanko me jotain sossuja<br />

vai, Miettinen hymähtää.<br />

− Täytyy olla itse helposti lähestyttävä<br />

ja ulospäin suuntautunut, Pirilä tuumii.<br />

Pääsääntöisesti katuluotsit tarkkailevat<br />

tilanteita ja ovat paikalla lähinnä henkisenä<br />

tukena. Joskus nuorisotyöntekijät joutuvat<br />

myös puuttumaan tapahtumakulkuihin.<br />

− Joskus nähdään tilanteita, joihin täytyy<br />

puuttua. Kerrankin pideltiin vyötäröltä<br />

kiinni yhtä tyttöä, joka oli hyppäämässä<br />

tuosta kaiteelta, Miettinen muistelee ja<br />

osoittaa Kompassitoria ympäröivää aitaa.<br />

Ongelmat kasautuvat<br />

Etsivä nuorisotyötä on tehty 15 vuotta. Lähteen<br />

mukaan nuorten ongelmat ovat kasautuneet<br />

viimeisen kymmenen vuoden aikana.<br />

– Nykyään on lähestulkoon itsestään<br />

selvää, että ongelmaisella nuorella on pari<br />

kolmekin ongelmatyyppiä. Juopottelu, riitely,<br />

itsensä vahingoittaminen, pelkotilat,<br />

nuoret tytöt vanhempien miesten seurassa,<br />

Lähde luettelee yleisimpiä.<br />

Viime aikoina media on kertonut, miten<br />

nuoret tytöt vaihtavat seksiä kaljaan vanhempien<br />

miesten kanssa. Lähteen mielestä<br />

tilannetta hankaloittaa molempien osapuolten<br />

ymmärtämättömyys tilanteen vakavuudesta.<br />

– Kumpikaan osapuoli ei tiedä toteuttavansa<br />

yhtä ihmiskaupan muotoa.<br />

Luotsit Pirilä ja Miettinen eivät kuitenkaan<br />

laittaisi ongelmalle liikaa painoarvoa.<br />

– Ei sitä paljoa täällä näy. Jos nähdään,<br />

niin sitten puutumme asiaan jotenkin. Tällaiset<br />

tilanteet tulee hoitaa tosi varoen ja<br />

tilanteeseen sopivin keinoin. Joskus muistutetaan<br />

kaljan ostajia lainsäädännöstä ja<br />

rangaistuksista, joita alaikäiselle trokaamisesta<br />

saa. Välillä vinkkaillaan myös lähikauppiaille<br />

tietyistä vakiasiakkaista, jotka<br />

hakevat kahdeksatta mäyräkoiraa päivän<br />

aikana, kertoo Miettinen.<br />

Nuorten yleisimmät<br />

puheenaiheet:<br />

1 Päihteet<br />

2 Seksuaalisuus<br />

3 Väkivalta<br />

4 Perhe<br />

5 Koulu<br />

Luotsi kartoittaa myös nettiä<br />

Katuluotsi toimii myös internetin IRC-<br />

Galleriassa. Netti on tärkeä uusi foorumi,<br />

jossa nuoret viettävät paljon aikaansa – ja<br />

saattavat myös kertoa avoimemmin murheistaan<br />

kuin kasvokkain.<br />

– Tärkeintä on, että pääsemme nuorten<br />

kanssa samaan viitekehykseen. Päivän<br />

kohtaamisista tehdään raportit, joten<br />

meillä alkaa olla suuri arkisto suomalaisista<br />

nuorista. Tilastojen perusteella voidaan<br />

jopa ennakoida, kenellä on suunta<br />

kohti rikollista tulevaisuutta. Tässä vaiheessa<br />

nuori ehtii kuitenkin vielä mään tärkeitä päätöksiä, jos hänen kanssaan<br />

keskustelee asioista, Lähde pohtii.<br />

− On tosi hienoa, kun huomaa,<br />

että nuori itse tajuaa jon-<br />

tekekin<br />

asian josta olemme puhuneet.<br />

Yleensä meidän apu<br />

johtaa pitkäaikaisiin tuloksiin,<br />

Miettinen tuumii.<br />

− Parasta tässä työssä on<br />

varmaan se, kun saavuttaa a<br />

luottamuksen. Vaikka välillä ä<br />

näkee rankkojakin juttuja niin in<br />

enimmäkseen näistä työpäivistä<br />

jää hyvä mieli, Pirilä hymyilee.<br />

Ikuisesti riittämättömät t<br />

resurssit<br />

Resurssipula on ollut valitettavan tavan<br />

trendikäs sana nuorisotyön sa jo vuosikymmeniä. Katuluotsin uotsin<br />

paris-<br />

toimintaa pidetään yllä hämmentä-mentävän<br />

pienellä porukalla ottaen huomioon<br />

Helsingin kokoisen kaupungin<br />

tarpeet.<br />

– Meitä on yhteensä neljä. Yksi taa enimmäkseen hallinnollisia ia hoi-<br />

asioita,<br />

ja muut ovat kentällä. Esimerkiksi Turussa<br />

on käytössä kaksinkertainen määrä ihmisiä,<br />

Lähde ihmettelee.<br />

Ihannetapauksessa nuori saadaan hakeutumaan<br />

jatkoapuun.<br />

– Etsintä ei hyödytä, jos ei ole tarjota<br />

palvelua, jossa nuorta autetaan eteenpäin.<br />

Suomesta puuttuu matalakynnyksisiä palvelupisteitä,<br />

johon vasta ongelmien alkuvaiheessa<br />

olevia nuoria voisi ohjata, Lähde<br />

harmittelee.<br />

Perjantai-ilta etenee tällä kertaa rauhallisesti,<br />

ja ilmassa vallinneet puheet nuorten<br />

joukkotappelusta osoittautuvat huhuiksi.<br />

●<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 9

Murkun<br />

kanssa<br />

Väestöliiton www.murkunkanssa.fi<br />

-palvelu on ensimmäinen murrosikäisten<br />

vanhemmille suunnattu<br />

nettisivusto, jossa on<br />

kootusti tietoa murrosiän<br />

kysymyksistä.<br />

Koulut voivat<br />

maksuttomasti tilata<br />

Murkun kanssa -kortteja<br />

jaettavaksi vanhempaintilaisuuksissa<br />

(linkki<br />

www.murkunkanssa.fi<br />

-etusivulta).<br />

Suuri osa sivuston kysymys-vastauspalveluun tulleista<br />

kysymyksistä käsittelee nuorten seurustelua<br />

tai seksuaalisuutta. Toinen aihekokonaisuus on<br />

eronneiden vanhempien tarve keskustella ja määrittää<br />

uudelleen ehkä vuosia sitten sopimansa käytännöt lapsen<br />

tapaamisista ja lapsen asioiden yhteisestä hoitamisesta.<br />

Murrosiässä vanhat käytännöt eivät enää ehkä toimikaan. Nuori<br />

saattaa itse haluta olla enemmän toisen vanhemman luona<br />

tai yrittää ”venyttää” pelisääntöjä vetoamalla siihen, että toinen<br />

vanhempi antaa luvan. Tällöin kannattaa käydä ”vanhemmuuden<br />

uudelleen arviointikeskustelu” aikuisten kesken ja myös yhdessä<br />

jälkikasvun kanssa. ●<br />

”<br />

KOKEMUSTEN<br />

JAKAMINEN ON ARVOKASTA, JA<br />

TÄRKEÄÄ ON MYÖS HUOMATA MITEN RIKASTA<br />

ELÄMÄÄ MEISTÄ JOKAINEN ELÄÄ”.<br />

Palkintoraadin puheenjohtaja ja Suomen Kehitysvammaisten<br />

Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Ringa Junnila<br />

HYVÄ ME!<br />

KIRJOITUS- JA VALOKUVAKILPAILU<br />

Osallistu Väestöliiton Perheverkon kirjoitus- ja valokuvakilpailuun!<br />

Lähetä meille omia ja perheesi kokemuksia vammaisuudesta ja<br />

pitkäaikaissairaudesta. Kerro tarinasi kuvin tai sanoin. Parhaat<br />

työt palkitaan raha- ja tuotepalkinnoilla ja kootaan kirjaksi.<br />

Erilainen perheeni – voimavarani, rikkauteni.<br />

Mistä saan voimaa arkeen? Elämää ilman esteitä.<br />

Hyvä, meidän perhe!<br />

Kilpailun osallistumisohjeet osoitteessa www.vaestoliitto.fi/pikkulasten_vanhemmat Lisätietoja: Minna Oulasmaa (09) 2280 5233<br />

10<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Taidan olla hetero<br />

Anders Huldén<br />

Nuorisotyön koordinaattori, Seta ry.<br />

Nuorimies istuu kouluterkkarin<br />

luona onnellisena, mutta<br />

punaisin poskin. Hän on juuri<br />

jakanut ensimmäistä kertaa<br />

iloisen uutisensa aikuiselle ihmiselle. Suhteet<br />

vanhempiin ovat kohdallaan, mutta<br />

kotona ei kuitenkaan puhuta ihan kaikesta.<br />

Terkkari katsoo häntä äidillisin silmin.<br />

– Todella kiva kuulla, että olet löytänyt<br />

tällaisen... ystävän. Sarihan kuulostaa oikein<br />

mukavalta tytöltä! Muistathan kuitenkin,<br />

että seksiin ei tarvitse ryhtyä vain<br />

siksi, että kuvittelee kaikkien muidenkin<br />

harrastavan sitä. Seksi on vain osa rakkauden<br />

eri ulottuvuuksista, eikä siinä kannata<br />

hosua. Vasta, kun kumpikin osapuoli on<br />

siihen valmis, lausuu terkkari koputtaen<br />

kynällään kirjoituspöytää.<br />

– Miehen ja naisen välisestä seksistä en<br />

tiedä kovin paljon, mutta kirjastosta saattaa<br />

löytyä ihan järkeviäkin kirjoja. Netissä<br />

pitää olla varovaisempi. Googlettamalla<br />

sana straight saattaa tulla vastaan mitä<br />

järkyttävintä roskaa, terkkari huokaa.<br />

– Tuota... siitä, mitä mainitsit vanhemmille<br />

kertomisesta sinun ja sen Sarin suhteesta.<br />

Mietin, että olisi kuitenkin hyvä<br />

odottaa vielä vähän, ellet sitten tunne että<br />

on aivan pakko kertoa.<br />

– Niin no, hehän ovat vähän vanhanaikaisia,<br />

nuorimies myöntää. Saattavat olla<br />

sitä mieltä, että olen vielä liian nuori seurustelemaan.<br />

– Ajattelin ehkä enemmän tätä, mitenköhän<br />

sen sanoisin... taipumustasi. Eli kun<br />

nuori ihminen kasvaa niin on aivan luonnollista,<br />

että hän saattaa tuntea seksuaalista<br />

vetoa vastakkaiseen sukupuoleen. Se<br />

on ihan normaalia! Ei ollenkaan vaarallista!<br />

Jotkut ihmiset ovat homoja ja jotkut<br />

kasvavat heteroksi.<br />

Terkkari kokoaa hermostuneena kalenterinsa<br />

ja pöydällä lojuvia A4:sia pinoon ja<br />

huomaa käsihien jättävän tahroja tupakan<br />

haitoista kertoviin monisteisiin. Hän tarttuu<br />

Allergiakeskuksen mainosviivoittimeen<br />

molemmin käsin. Miksi juuri tänään?<br />

– Niin...? nuorimies kysyy epäröivästi.<br />

– Siis...useimmat nuoret kyseenalaistavat<br />

joskus seksuaalisen suuntautumisensa,<br />

mutta kasvavat sitten loppujen lopuksi<br />

tavallisiksi homoiksi ja lesboiksi. Useammalla<br />

kuin luuletkaan, on seksuaalinen ko-<br />

kemus vastakkaisen sukupuolen kanssa,<br />

vaikka harva kehtaa myöntää. Haluan vain<br />

todeta, että yleensä tämä on ohimenevä<br />

vaihe. Tapaat vielä jonkun komean pojan!<br />

– Mutta minähän olen aina ihastunut<br />

tyttöihin, nuorimies väittää vastaan ja tuntee<br />

olonsa entistä epävarmemmaksi.<br />

Onhan hän miettinyt tätä heterojuttua<br />

miltei päivittäin, siitä lähtien kun eräänä<br />

kesäisenä aamuna saaressa kaksitoistavuotiaana<br />

heräsi hämmentyneenä ihanasta,<br />

mutta samalla pelottavasta unestaan<br />

mökkinaapurin Emmasta.<br />

– Joo joo, sanoo terkkari jännittyneeseen<br />

äänensävyyn. Viivoitin katkeaa kolmeen<br />

osaan.<br />

– Sanon vain, että ei ole syytä kiirehtiä!<br />

Olisihan turha huolestuttaa vanhempiasi<br />

jos muutaman kuukauden päästä huomaat,<br />

että olet sittenkin homo. Ei heteroudessa<br />

ole mitään vikaa, tunnen monia<br />

heteroseksuelleja, ja he ovat kaikin puolin<br />

mukavia. Mutta heteroseksiin liittyy tiettyjä<br />

riskejä; hyvä luoja, kaikenlaisia tauteja<br />

on liikkeellä! Heteromiehet sitä paitsi<br />

johtavat tilastoja väkivallan uhriksi joutumisessa.<br />

Näitäkin puolia kannattaa miettiä<br />

tarkkaan! Maailma on muuttumassa mutta<br />

ei heterojen elämä ole vieläkään ruusuilla<br />

tanssimista.<br />

Oikeassa maailmassa heterot ovat tavallisempia<br />

kuin homot, lesbot ja bi-ihmiset,<br />

joiden lasketaan yleensä kuuluvan seksuaalivähemmistöön.<br />

Vähemmistöön kuuluva<br />

nuori on usein näkymätön tai kohtaa<br />

lähipiirissään hämmennystä, ennakkoluuloja<br />

ja kaavamaista ajattelua. Tavallisempi<br />

ei kuitenkaan tarkoita normaalimpaa tai<br />

toivotumpaa. Onnellinen on ihminen, joka<br />

kokee pystyvänsä elämään omana itsenään,<br />

ja saa siinä ympäristön vahvistuksen<br />

ja tuen.<br />

Leikkimällä ajatuksella, että asiat olisivat<br />

toisin, voi oppia tunnistamaan omat<br />

normatiiviset ajattelumallit ja loppupelissä<br />

oleellisimmat asiat. Näin voi lähimmäisenä<br />

ja ammattilaisena kehittää omia lähestymistapojaan<br />

moninaisuutta kohtaan siten,<br />

että kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Aina<br />

voi myös kohteliaasti kysellä, jos jokin<br />

asia jää ihmetyttämään. ●<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 11

Shutterstock<br />

TEKSTI Ida Hakola KUVA Antero Aaltonen<br />

Miten voit,<br />

lukiolainen?<br />

Nuorten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä<br />

riittää aprikointia. Päihteitä käytetään ja mieli<br />

on maassa.<br />

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus koosti Stakesin<br />

Kouluterveyskyselyihin perustuvan tutkimuksen,<br />

jossa kartoitettiin lukiolaisten hyvinvointia. Tilanne<br />

ei kuitenkaan ole täysin synkkä.<br />

− Suurin osa lukiolaisista voi hyvin. Mitään erityisen huolestuttavia<br />

ja isoja asioita ei ole. Lähinnä koulutyö koetaan aikalailla<br />

suureksi ja työmäärää pidetään liiallisena, summaa Stakesin erikoistutkija<br />

Minna Pietikäinen hyvinvointitutkimuksen tuloksia.<br />

Oireita piisaa<br />

Yleispositiivisista tuloksista huolimatta lukiolaiset oireilevat. Niska-hartiavaivat,<br />

päänsärky sekä uupumus nousivat fyysisistä oireista<br />

yleisimmiksi. Psyykkisistä oireista kärsivät erityisesti tytöt,<br />

joiden masentuneisuus on poikia yleisempää.<br />

− Tytöt patoavat helpommin pahaa oloaan, kun taas pojilla se<br />

saattaa näkyä esimerkiksi aggressiivisena käytöksenä tai muuna<br />

oireiluna. Kiltti, hiljainen tyttö saattaa vaikuttaa luokassa helposti<br />

opettajan näkökulmasta harmittomalta. Opettajien pitäisikin oppia<br />

tunnistamaan herkemmin masennusoireiden ilmenemistä.<br />

Runsasta oireilua lukuun ottamatta Pietikäinen kokee lukiolaisten<br />

tilanteen melko hyväksi. Sen sijaan seuraavan sukupolven<br />

hyvinvointi huolestuttaa.<br />

– Yläastelaisilla menee taas aika moni asia huonosti ja hehän<br />

ovat myös tulevaisuuden lukiolaisia.<br />

Oireilun lisääntyessä parasta lääkettä lukiolaiselle olisi joustava<br />

pääsy kouluterveydenhoitajan puheille. Tällä hetkellä koulu-<br />

terveydenhoitoon annetuissa resursseissa ei kuitenkaan ole huomioitu<br />

lisääntynyttä masennusoireilua.<br />

− Masentuneisuuteenkin pitäisi alkaa suhtautua oireena toisten<br />

joukossa. Sitä on olemassa ja siitä pitäisi puhua. Se on arkipäiväistä,<br />

aivan kuten esimerkiksi päänsärky, Pietikäinen pohtii.<br />

Päihteiden käyttö vähentynyt<br />

Kouluterveyskyselyissä on näkynyt selkeästi viimeisen kymmenen<br />

vuoden aikana eräs positiivinen kehitys: Lukiolaisten päihteiden<br />

käyttö on vähentynyt. Tupakointi ja alkoholikokeilut ovat vähentyneet<br />

myös yläasteilla.<br />

− Lukiolaisilla on käynnissä erittäin positiivinen trendi, joka<br />

näkyy raittiuden lisääntymisenä. Tutkimuksen mukaan raittiita<br />

nuoria on kaiken kaikkiaan 20 prosenttia, jotka siis eivät joko käytä<br />

ollenkaan alkoholia tai sitten juovat, mutta ilman pyrkimystä<br />

humalaan. Ei ole realistista odottaa, että päihteitä alettaisiin käyttää<br />

vasta täysi-ikäisenä, mutta vaikuttaa siltä, että nuoret tosiaan<br />

ovat alkaneet pohtia alkoholin käyttöön liittyviä kysymyksiä.<br />

Pietikäinen pohtii yhteiskunnan tahdin kiihtymisen siirtyvän<br />

vanhemmilta suoraan nuorempiin. Näin ollen myös nuoret altistuvat<br />

stressiin ja masennukseen altistavalle painekäytökselle.<br />

− Yhteiskunnan vaikutuksen näkee parhaiten siitä, että oireita<br />

ylipäätään on. Jos työssäkäyvillä aikuisilla paineet lisääntyvät, niin<br />

toki tämä heijastuu myös nuoriin. Paineisuutta tai yhteiskuntakehitykseen<br />

liittyviä kysymyksiä ei tosin ole suoraan mitattu Kouluterveyskyselyssä.<br />

●<br />

12<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

”Välillä tuntuu, että tarviiko tässä paahtaa koko aikaa”<br />

Isamaria Räsänen on 18-vuotias Joensuun<br />

normaalikoulun lukiolainen. Toinen lukiovuosi<br />

alkaa olla takana ja tyttö huokaisee syvään<br />

pohtiessaan koulun kuormittavuutta.<br />

− Jos verrataan vaikka yläasteeseen, niin<br />

on tämä huomattavasti raskaampaa. Joka jaksossa<br />

on 30–35 tuntia opetusta ja koeviikolla<br />

on kuudesta seitsemään koetta. Varsinkin viime<br />

syksynä oli tosi raskasta ja välillä tuntuu,<br />

että ei tätä jaksa.<br />

− Olen ollut aina tosi tunnollinen. Haluan<br />

tehdä asiat ajallaan ja mahdollisimman hyvin.<br />

Erilaisia tehtäviä on kuitenkin paljon ja välillä<br />

tulee olo, että ei pysty repeämään kaikkeen,<br />

Räsänen pohtii omaa koulutaakkaansa.<br />

Harrastusten tulisi tasapainottaa koulunkäyntiä,<br />

mutta koulun ulkopuoliset harrasteet<br />

saattavat lisätä ajankäytöllisiä ongelmia.<br />

− Jos haluaa menestyä jossain harrastuksessa,<br />

niin sitten lukio on melkein pakko tehdä<br />

neljässä vuodessa. Tunnen aika paljon<br />

muodostelmaluistelijoita ja niillä treenimääril-<br />

lä lukion suorittaminen kolmeen vuoteen tuntuu<br />

mahdottomalta. Lukion venyttämistä ei<br />

kuitenkaan suositella ainakaan meidän koulussa.<br />

Kolmessa vuodessa tulisi valmistua.<br />

Tiukat kurssivaatimukset<br />

stressaavat<br />

Stakesin ja Otuksen yhteistutkimuksessa<br />

mainittiin erityisesti niskahartiaongelmat sekä<br />

väsymys. Räsänen myöntää, että esiinnousseet<br />

fyysiset ja mielialan laskuun liittyneet<br />

psyykkiset oireet ovat olleet nähtävillä<br />

myös hänen omassa kaveripiirissä.<br />

− Väsymystä valittaa tosi moni ja päänsärkyäkin<br />

on jonkin verran. Ei ole aikaa nukkua<br />

kun hommia on niin paljon.<br />

Mutta mistä hoppu sitten johtuu? Suurin<br />

osa kiireestä syntyy laajojen kurssivaatimusten<br />

vuoksi.<br />

– Jokainen koulupäivä pitää käyttää mahdollisimman<br />

hyvin hyödyksi, muuten opettajille<br />

tulee kiire käydä kaikki vaadittavat asiat<br />

läpi. Olisi kieltämättä ihan kivaa, jos välillä pidettäisiin<br />

joitain vähän rennompiakin päiviä.<br />

Koeviikon jälkeen on käynyt monesti mielessä,<br />

että tarviiko tässä paahtaa koko aikaa.<br />

Jos Räsänen saisi muuttaa kouluvaatimuksia,<br />

hän karsisi pakollisten kurssien<br />

määrää ja keskittäisi voimavaroja vapaasti<br />

valittaviin aineisiin.<br />

– Silloin<br />

voisi paneutua<br />

vähän paremmin<br />

niihin n<br />

asioihin, jotka<br />

kiinnostavat. t.<br />

Olen itse haali-alinut<br />

paljon his-<br />

torian kursseja ja<br />

laajoja kieliopintoja<br />

sillä tiedän<br />

että ne kiinnosta-nostavat<br />

myös tulevaisuudessa.<br />

●<br />

Riikka Malin<br />

Isamaria Räsänen<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 13

TEKSTI Ida Hakola KUVA Antero Aaltonen<br />

Päivä kouluterveydenhoitajana<br />

Haavojen paikkailusta<br />

sielunhoitoon<br />

Jokainen varmaan muistaa nuoruutensa kouluterveydenhoitajan.<br />

Yhdet muistelevat lämmöllä ymmärtäväistä kuuntelijaa toiset taas saavat<br />

vilun väristyksiä ajatellessaan entistä piikittäjäänsä. Toimituksemme kävi<br />

pureutumassa terkkarin mielenmaisemaan Niina Hyrskeen vastaanotolla.<br />

Kouluterveydenhoitajan päivä<br />

starttaa aamulla kello kahdeksan.<br />

Aamupäivä kuluu<br />

terveystarkastuksia tehden<br />

ja välitunneilla ovet ovat auki. Välillä nuoret<br />

hakevat särkylääkettä, toisinaan terkkaria<br />

tavataan tärkeidenkin kysymysten lomassa.<br />

– Pyrin pitämään ovia mahdollisimman<br />

usein avoinna, jotta lähestyminen olisi<br />

helppoa. Ja laastarin hakijoita riittikin<br />

syksyllä aloittaessani työt täällä. Oppilaat<br />

halusivat tulla tarkistamaan, että minkälainen<br />

tyyppi täällä istuu, Herttoniemen<br />

yläasteen ja lukion kouluterveydenhoitaja<br />

Niina Hyrske lausahtaa.<br />

Satojen nuorten<br />

terveysvastaava<br />

Kouluterveydenhoitajan rutiinit eivät ole<br />

juurikaan muuttuneet vuosikymmenien<br />

saatossa. Oppilailta mitataan painoa ja pituutta,<br />

heidän näköä ja kuuloa tarkastetaan<br />

sekä kasvukäyrääkin seurataan aktiivisesti.<br />

Entistä voimakkaammin työhön<br />

14<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

kuuluvat myös henkiseen hyvinvointiin ja<br />

masennukseen liittyvät seikat.<br />

– On rokottamista, terveysneuvontaa ja<br />

mielialakontrolleja. Lyhykäisyydessään pyrimme<br />

tukemaan ja motivoimaan nuorta<br />

aktiiviseen omasta itsestä huolehtimiseen.<br />

Hyrske kokee olevansa oppilaille sekä<br />

käytännön terveysasioista huolehtija että<br />

henkinen tukipilari. Ja pilarointia riittää.<br />

30-vuotias terveydenhoitaja toimii neljänä<br />

päivänä viikossa Herttoniemessä, missä<br />

hoidettavana on peräti 650 nuorta ja viidennen<br />

päivän Santahaminan ala-asteella,<br />

missä on 110 oppilasta päälle. Laskutoimitukseen<br />

ei tarvita pitkää matematiikkaa,<br />

potilasmäärät ovat hurjia.<br />

– Onhan tässä sarkaa yhdelle ihmiselle,<br />

ja työtä riittää enenevästi eri aloilla, erityisesti<br />

sosiaalipuolella. Oppilasmääriä on kuitenkin<br />

jo hieman vähennetty hoitajakohtaisesti<br />

ja johto on meidän puolellamme<br />

– hyvin meidän toivomuksia kuunnellaan,<br />

Hyrske toteaa.<br />

Hyrskeen mukaan perheiden ja nuorten<br />

pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina.<br />

Vaikka ongelma havaittaisiinkin, voi olla<br />

vaikeaa saada parannusprosessi käyntiin.<br />

– Siinä tuntee itsensä aika voimattomaksi,<br />

kun saa nuoren kohtaamaan ongelmansa,<br />

ja sitten pitäisi vielä jaksaa odotella<br />

apua. Masentuneiden tai itsetuhoisten<br />

nuorten seisottaminen jonoissa huolestuttaa.<br />

Ruuhkaa on ollut erityisesti nuorisopsykiatrian<br />

poliklinikalla.<br />

Miten nuoret sitten voivat?<br />

Suurin osa nykynuorista voi Hyrskeen mukaan<br />

hyvin, vaikka koulumaailma on vaativa.<br />

Monella riittää päänvaivaa harrastusten<br />

ja koulutyön yhdistämisestä.<br />

− Jonkun verran on masennusta ja syömishäiriöitä.<br />

Yleisimmät ongelmat liittyvät<br />

nuorten itsestään huolehtimiseen arjessa.<br />

Syödään huonosti, nukutaan liian vähän ja<br />

käytetään päihteitä.<br />

Myös yhteiskunta asettaa paineita nuorille.<br />

– Nuorilla on tietynlaisia nais- ja miesihanteita.<br />

Olen yrittänyt kertoa, että ei ole<br />

normaalia olla ihan langanlaiha. Kuitenkin<br />

joka puolella vaaditaan jonkin sortin suorittamista.<br />

Puhutaan paljon hyvinvoinnista,<br />

mutta silti vaaditaan äärimmäistä tehokkuutta.<br />

Sama pätee tietysti joka puolella<br />

yhteiskunnassa.<br />

Terveydenhoitajan vastaanotolla riittää<br />

potilastapauksia aasta ööhön. Hyrskeen<br />

mukaan työn laajamittaisuus on juuri sen<br />

suola.<br />

– Välillä on rakkula varpaassa, toisinaan<br />

poikaystävä on jättänyt. Joku tulee tapaturman<br />

yhteydessä kun merkiksi sormi on kipeä. Siinä<br />

samalla esille voi sitten nousta<br />

muitakin<br />

esi-<br />

asioita.<br />

Hengenheimolainen nen<br />

vai opettajakuntaa? aa?<br />

− En ole opettaja, tai sillä<br />

tavalla koulun henkilökuntaa.<br />

Minuun suhtaudutaan<br />

ihan omana erilliosenä<br />

terveydenhuoltoon<br />

liittyvänä osasena, pohtii<br />

Hyrske oppilaiden<br />

tapaa luokitella hänet<br />

suhteessa opettajiin.<br />

Mutta luottavatko<br />

ja uskoutuvatko<br />

nuoret kouluterveydenhoitajalleen<br />

vai<br />

vastaanottaako tämä siloteltuja<br />

totuuksia viikonloppuna nautituista<br />

alkoholiannoksista?<br />

– Riippuu tietysti nuoresta. Jos ollaan<br />

jo hyvin tuttuja, niin kyllä sitten kerrotaan.<br />

Kyllä minulla on aika paljon vakiopotilaitakin,<br />

jotka tulevat puhumaan voinnistaan.<br />

Tupakoinnista kerrotaan aika helposti, varmastikin<br />

suurin osa jää kuitenkin kertomatta.<br />

Toisille pelkkä terveystarkastukseen<br />

tuleminen ja paidan pois riisuminen on vaikeaa.<br />

Hyrskeen mukaan harva nuori käy puhumassa<br />

seksistä tai ehkäisystä. Herttoniemen<br />

koulussa on vähän maahanmuuttajia,<br />

suurin osa ulkomaalaistaustaisista on asunut<br />

pitkään Suomessa tai syntynyt täällä.<br />

Niinpä Hyrske ei juuri törmää monikulttuurisuuteen<br />

liittyviin ongelmiin.<br />

Tiesitkö että..<br />

1<br />

Ida Hakola<br />

Seksitauteja on ollut aina, tautikirjo<br />

on vaan muuttunut vuosikymmenten<br />

saatossa.<br />

2<br />

Vuonna 1945 Suomessa diagnosoitiin<br />

24 000 tippuritapausta, 1970-luvun<br />

puolivälissä tippuria todettiin<br />

vuosittain noin 15 000. Nyt tippuri on<br />

Suomessa melko harvinainen. Vuonna<br />

2007 todettiin 191 tapausta, joista<br />

viisi oli alle 20-vuotiailla.<br />

3<br />

Kuppa on nykyään myös harvinainen.<br />

Tartunnan saa yleensä ”matkamuistona”<br />

ulkomailta. Vuonna 2007<br />

kuppatapauksia diagnosoitiin 176,<br />

joista kaksi alle 20-vuotiailla.<br />

Niina Hyrske<br />

Puhe kääntyy erilaisiin luottamustekijöihin<br />

ja tapoihin olla nuorten kanssa. Hyrskeen<br />

mukaan kouluterveydenhoitajan tärkein<br />

työväline on oma persoona. Miten saavuttaa<br />

nuoren luottamus ja säilyttää se.<br />

– Kuuntelen nuoria ja sen, mitä heillä on<br />

sanottavaa. Kaikkeen ei aina tarvitse edes<br />

olla vastausta. Sitten voidaan alkaa yhdessä<br />

selvittämään asioita. Työ on pitkälti vain<br />

kannattelua. Välillä siitä syntyy riittämättömyyden<br />

tunne, että haluaisi tehdä enemmän.<br />

●<br />

4<br />

Klamydiaa diagnosoitiin vuonna<br />

2007 yli 13 900 tapausta, joista 3 460<br />

oli alle 20-vuotiailla.<br />

5<br />

Hiv-tartuntojen määrä oli Suomessa<br />

huipussaan vuonna 2000, jolloin<br />

todettiin yli 200 tartuntaa.<br />

Vuonna 2007 uusia<br />

hiv-tartuntoja oli 130.<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 15

TEKSTI Ilona Hiila KUVAT Timo Santala<br />

Kavereita ollaan,<br />

tyyleistä huolimatta!<br />

Vanhempia saattaa joskus ihmetyttää kun lapsi pukeutuu mustaan tai<br />

housut näyttävät useita kokoja liian isoilta. Nuorille vaatteet ovat tapa<br />

ilmaista itseään, mutta liian vakavasti pukeutumista ei oteta.<br />

Helsingin Kampin kauppakeskuksesta on tullut nuorison kohtaamispaikka.<br />

Eri tyyliset nuoret näyttävät ensi vilkaisulla liikkuvan<br />

vain omissa piireissään, mutta nuoret itse vakuuttavat, ettei ystäviä<br />

valita tyylien mukaan.<br />

Mitä eri nuorisotyylit edustavat?<br />

Rokkari<br />

Rokkari-tyylin tunnistaa usein tummista vaatteista ja kampaamattomista<br />

hiuksista. Tyylin sisällä on kuitenkin paljon alalajeja, jotka<br />

eroavat suuresti toisistaan. Helsinkiläiset sleaze rock-tyylin edustajat<br />

Leevi Valjakka, Karoliina Wickholm, Erik Ralli sekä Alexander<br />

Stjernvall kertovat musiikin vaikuttavan myös pukeutumistyyleihin.<br />

− Esimerkiksi me sleaze-rokkarit kuuntelemme paljon 1980-luvun<br />

musiikkia ja vaikutteita pukeutumiseen haetaan ajan bändeiltä,<br />

Valjakkala kertoo.<br />

Nuorten mielestä pukeutumistyyleillä erotutaan joukosta, ja<br />

pahinta, mitä voisi tyylillään edustaa on “tavis”. Riitaa ei eri tyylisuuntien<br />

edustajien kanssa kuitenkaan synny, mutta vanhemmat<br />

ovat ihmetelleet nuorten hiustyyliä.<br />

− Tukka pitäisi kuulemma kammata, mutta kampaamme sitä<br />

ehkä väärään suuntaan, nuoret sanovat yhteen ääneen.<br />

Toista rokkari-tyyliä edustavat Enni Lehto ja Maria Kuittinen.<br />

17- ja 18-vuotiaat tytöt kertovat pukeutuvansa j-rock-tyyliin. J-<br />

rockilla tarkoitetaan Japanista tulevia yhtyeitä, ja myös vaikutteita<br />

pukeutumiseen haetaan sieltä. Lehto ja Kuittinen kertovat<br />

saavansa joskus pitkiä katseita kaupoissa, mutta vakuuttavat olevansa<br />

ihan tavallisia nuoria.<br />

− Joskus luullaan, että erikoiset vaatteet ovat rikollisen merkki.<br />

Olemme kuitenkin kyllästyneitä selittelemään omaa tyyliämme,<br />

tytöt sanovat.<br />

Rokkarityylin alalajeja: Sleaze rock, j-rock, gootti, lolita,<br />

emo, hevari, metalli, punkkari.<br />

Roy Kinnunen, Tigmo Avdo ja Veikko Pylkkänen.<br />

Tunnuspiirteet: Tummat vaatteet, bändipaidat, tumma silmämeikki<br />

(myös pojilla), niitit, hakaneulat, mekot ja korsetit.<br />

Tavis<br />

Tavis-tyyli on luonnollisesti tavallinen. Vaatteet ovat usein hillittyjä<br />

ja nuoret suosivat vuosikymmenienkin jälkeen farkkuja. Tavis-tyyliin<br />

pukeutuvat nuoret eivät halua erottautua joukosta, vaikka vaat-<br />

16<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Vilma Salovaara, Natalie Binda.<br />

Samu Rantakallio, Ruhan Ali.<br />

teisiin kiinnitetään paljon huomiota. 13-vuotiaat Natalie Binda sekä<br />

Vilma Salovaara kertovat edustavansa tavallista nuorisomuotia.<br />

− Yritän pukeutua rennosti, mutta joskus on kiva laittaa vähän<br />

hienostuneemmat vaatteet päälle. Mitään räikeätä tai virkattua en<br />

laittaisi päälleni, Salovaara kertoo.<br />

Tytöt eivät valitse ystäviään tyylien mukaan, vaan kaveripiiristä<br />

löytyy<br />

monien tyylien edustajia. Vanhemmat ovat tyytyväisiä tyttö-<br />

jen hillittyyn tyyliin.<br />

− Joskus äiti on sanonut, että käytän liikaa meikkiä, Binda pal-<br />

jastaa.<br />

Tunnuspiirteet: Farkut, lenkkarit ja hillityt värit. Suositaan<br />

myös sporttisempia vaatteita.<br />

Fruittari<br />

Fruittari on poikien vaatetyyli, jossa vaatetukseen kiinnitetään<br />

erityisen paljon huomiota. Pissis-tyyli on tyttöjen vastine fruitta-<br />

reille ja pissiksen tunnistaa pillifarkuista, korkokengistä ja vah-<br />

vasta kasvomeikistä. Vaikka termit olivat vielä 10 vuotta sitten<br />

negatiivisia, on niiden merkitys on käännetty fruittari- ja pissisryhmissä<br />

kuvaamaan positiivisesti omaa tyyliä. Helsinkiläiset Ru-<br />

han Ali ja Samu Rantakallio valaisevat fruittari-tyylin ominaispiir-<br />

teitä.<br />

− Fruittarit käyttävät paljon merkkivaatteita. Pillifarkut, eli<br />

lahkeista kapeat housut, kuuluvat fruittari-tyyliin. Fruittarit myös<br />

kiinnittävät paljon huomiota hiustyyliin, sen pitää olla näyttävä,<br />

pojat kertovat.<br />

− Housut hankitaan ainakin muutama numero liian isoina ja paidatkin<br />

ovat XXL-kokoa, Kinnunen kuvailee.<br />

Musiikki liittyy myös hoppareiden tyyliin ja suomalaiset hip<br />

hop-artistit ovat suosiossa. Yhtyeet kuten Kapasiteettiyksikkö<br />

inspiroivat nuoria heidän omissa harrastuksissaan, ja pojat kertovat<br />

tekevänsä myös itse rap-musiikia, joka kuuluu olennaisesti<br />

hip hop-kulttuuriin.<br />

Kinnunen ja Pylkkänen molemmat vakuuttavat, ettei ystäviä<br />

valita tyylin perusteella. Poikien mukaan he ovat ainoita ystäväpiiristään,<br />

jotka pukeutuvat täysin hoppari-tyyliin. Todiste tyylien<br />

välisestä ystävyydestä saadaan, kun kuvaustilanteessa poikien<br />

kanssa valokuvaan tulee fashion-tyyliä edustava ystävä Tigmo<br />

Avdo. Fashion-tyylin edustaja seuraa nimensä mukaisesti muotia,<br />

mutta Avdo vakuuttaa poikien tapaan, ettei vaatteiden perusteella<br />

valita kavereita.<br />

Tunnuspiirteet: Leveät housut, leveät paidat, suoralippainen<br />

lippalakki, merkkivaatteet kuten Kani ja Urban Classics. ●<br />

Tunnuspiireet: Kapeat farkut, laitettu hiustyyli, merkkivaatteet,<br />

korkokengät (tytöillä), merkkilaukut.<br />

Shutterstock<br />

Hoppari<br />

Roy Kinnunen ja Veikko Pylkkänen edustavat sanojensa mukaan<br />

hip hop-tyyliä eli ovat “hoppareita”. Hoppari-tyyliin kuuluu olennaisena<br />

osana isot vaatteet.<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 17

Helena Tuomaala/Kuvaliiteri<br />

TEKSTI Tuulia Aho<br />

Kun nuori tuntee olevansa arvokas<br />

ja tarpeellinen, hän haluaa myös<br />

suojata itseään. Seksuaalikasvatus<br />

on tärkeä keino tukea nuoren<br />

itsetunnon kehittymistä ja edistää<br />

elämänhallintaa.<br />

Hyvä itsetunto<br />

ehkäisee riskejä<br />

Jo pienelle lapselle voi opettaa seksuaaliterveyteen<br />

liittyviä asioita, kuten omasta<br />

kehosta huolehtimista ja omien rajojen<br />

suojelemista. Lapsen itsetuntoa on vahvistettava<br />

pienestä pitäen ja se onkin kaiken<br />

hyvinvoinnin perusta. Aikuisen läsnäolo,<br />

huolenpito ja kiinnostus ovat avainasemassa.<br />

Oikean tiedon ja hyvän itsetunnon avulla<br />

voidaan parhaiten ennalta ehkäistä myös<br />

erilaista riskikäyttäytymistä nuoruudessa.<br />

ytensä ylläpitämiseksi. Itsetunto on kaiken<br />

muunkin terveyden ja hyvinvoinnin edellytys<br />

ja kaiken riskikäyttäytymisen paras ennalta<br />

ehkäisijä.<br />

Stakesin kouluterveyskyselyistä ja muista<br />

nuorten hyvinvointia<br />

mittaavista tutkimuksista<br />

voidaan<br />

havaita eri elämähallinnan<br />

alueiden liittyvän<br />

vahvasti toisiinsa.<br />

Esimerkiksi<br />

tarkastelemalla pelkästään<br />

kouluruokailua<br />

havaitaan, että ne nuoret, jotka jättävät<br />

kouluaterian väliin, tupakoivat ja käyttävät<br />

alkoholia muita enemmän. He ovat muita<br />

useammin ylipainoisia, viihtyvät huonosti<br />

koulussa ja heillä on alttius tulla koulukiusatuksi.<br />

Nämä nuoret osallistuvat myös<br />

huonommin oppitunneille ja heillä on heikompi<br />

itsetunto.<br />

Tampereen yliopiston yleislääketieteen<br />

ja geriatrian professori Elise Kosusen<br />

”Itsetunto on kaiken<br />

riskikäyttäytymisen<br />

paras ennalta<br />

ehkäisijä.”<br />

Seksuaaliterveys osana<br />

kokonaishyvinvointia<br />

Seksuaaliterveys on luonnollinen osa ihmisen<br />

hyvinvointia. Nuorten seksuaaliterveyttä<br />

on jo vuosikymmenten ajan tutkittu ja<br />

mitattu erilaisin indikaattorein. Näitä ovat<br />

esimerkiksi ehkäisyn käyttö, seksin aloittamisikä,<br />

seksitaudit, raskaudet ja raskauden<br />

keskeytykset. Kuitenkin paras seksuaaliterveyden<br />

perusta on hyvä itsetunto ja<br />

itsensä arvostus. Jos nuori ei arvosta itseään,<br />

hänellä ei ole syytä huolehtia itsestään<br />

ja etsiä tietoa ja tukea seksuaalitervemukaan<br />

riskit kumuloituvat helposti juuri<br />

tilanteissa, joissa nuorella on huono itsetunto,<br />

eikä hän koe itseään hyväksytyksi.<br />

Tällöin nuori saattaa hakea oikotietä<br />

aikuisuuteen. Kosusen mukaan ne nuoret,<br />

joilla on ollut aikaisia seksikokemuksia,<br />

käyttävät päihteitä enemmän kuin muut.<br />

Stakesin Kouluterveyskyselyssä taas todetaan,<br />

että varhaisella iällä aloitettu seksielämä<br />

on yhteydessä masentuneisuuteen.<br />

Kaikki ihmisen hyvinvoinnin alueet liittyvät<br />

toisiinsa. Ihminen on psyykkinen, fyysinen,<br />

sosiaalinen, henkinen kokonaisuus,<br />

ja hänet on myös<br />

kohdattava ja kasvatettava<br />

sellaisena.<br />

Vahvistamalla<br />

yhtä hyvinvoinnin<br />

ja elämänhallinnan<br />

aluetta, vahvistetaan<br />

myös<br />

muita. Keskiössä<br />

on ihmisen itsetunto, kokemus hyväksytyksi<br />

tulemisesta ja sitä kautta halusta ja kyvystä<br />

oman elämän hallintaan. Seksuaalikasvatus<br />

on elämänhallinnan edellytysten ja taitojen<br />

lisäämistä siinä missä kaikki muukin terveys-<br />

ja elämäntaitokasvatus. ●<br />

Lisätetoja: www.vaestoliitto.fi,<br />

www.seksuaaliterveys.org,<br />

tuulia.aho@vaestoliitto.fi<br />

18<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

TEKSTI Maaret Kallio PIIRROS Otto Paakkanen<br />

Ei aina tarvitse<br />

olla kiltti ja totella<br />

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun tiedostaminen,<br />

tunnistaminen sekä tunnustaminen auttavat sen ennaltaehkäisyssä.<br />

Lasta ja nuorta voi opettaa sekä suojelemaan itseään että<br />

tunnistamaan aikuisen tai vertaisryhmän jäsenen hyväksikäyttävää<br />

toimintaa. Jo pienelle lapselle on hyvä opettaa, että vähintäänkin uimapuvun<br />

alle jäävät alueet kuuluvat yksin hänelle, ja toiset saavat<br />

koskettaa niitä vain hänen luvallaan.<br />

Turvataitojen päätavoite on vahvistaa lasta toimimaan hämmentävissä<br />

tilanteissa itsensä suojelemiseksi sekä hakeutumaan mahdollisimman<br />

varhaisessa vaiheessa turvallisen aikuisen luo. Näiden taitojen<br />

opettaminen ei kuitenkaan koskaan vastuuta lasta tilanteesta<br />

tai vähennä väärinkäyttävän aikuisen vastuuta.<br />

Lapset tarvitsevat yksinkertaisia toimintamalleja siitä, miten voi<br />

pitää puoliaan ja tiedostaa erilaisia vaaratilanteita. Lapsen ja nuoren<br />

on tärkeää kokea oma itsensä niin arvokkaaksi, että itsen puolustaminen<br />

ja avun ääreen hakeutuminen on aina ensisijaista. Tärkeää on<br />

myös ymmärtää, ettei aina tarvitse olla kiltti ja totella aikuistakaan.<br />

Hätäpaikan tullen saa huutaa, purra ja potkia!<br />

Kolmivaiheisissa turvaohjeissa ensimmäisenä<br />

on: Sano EI. Yhdessä<br />

voi harjoitella miten EI sanotaan<br />

kuuluvasti ja jämäkästi. Toinen<br />

sääntö on Poistu paikalta – vikkelästi<br />

ja varmasti. Selittelemään<br />

ei tarvitse jäädä. Kolmantena<br />

on Kerro heti turvalliselle<br />

aikuiselle. Lapsen ja nuoren kanssa<br />

voi etukäteen pohtia turvallisia aikuisia<br />

mahdollisimman monesta paikasta.<br />

Turvataitoja voidaan opettaa lapselle päiväkodista lähtien. Opettajina<br />

voivat olla omat vanhemmat, päiväkodin henkilökunta tai opettajat.<br />

●<br />

Kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja<br />

ja sosionomi. Hän työskentelee Väestöliiton NUSKAkohtaamisprojektissa.<br />

Osaatko ottaa nuoren kanssa puheeksi seksin?<br />

Löytyvätkö oikeat sanat? Syntyykö luottamus?<br />

Puhutaan seksuaalisuudesta – nuori vastaanotolla -kirjasta löydät vastauksia sia<br />

juuri näihin kysymyksiin.<br />

Murrosikä ja varhaisaikuisuus ovat nuorelle haasteellinen ajanjakso. Kehon ja mielen<br />

myllerrys muuttavat nuoren näkökulman seksuaalisuuteen yllättäen henkilökohtaiseksi.<br />

Seksuaalisen identiteetin muodostaminen ja oman kehon hyväksyminen ovat uusia<br />

ja haastavia asioita.<br />

Nuoren kehityksen kannalta on tärkeää, että aikuinen kannattelee ja tukee nuoren<br />

kasvua. Puhutaan seksuaalisuudesta -kirjassa esitellään Väestöliiton Nuorten Avoimissa<br />

Ovissa kehitetty nuoren itsetuntoa ja kehitystä tukeva kohtaamismalli, joka toimii<br />

myös tehokkaana työkaluna nuoren seksuaaliterveyden sekä hänen yleisen hyvinvointinsa<br />

seuraamisessa ja edistämisessä.<br />

Kirja tarjoaa käyttökelpoisia välineitä nuoren seksuaalisuuden ammatilliseen kohtaamiseen. Se an-<br />

taa niin nuorten parissa työskenteleville kuin vanhemmillekin uusia näkökulmia ja ideoita oman kasvatustyönsä tueksi. Lisäksi<br />

kirjassa esitellään perusterveydenhuoltoon soveltuvia hyväksi koettuja hoitokäytäntöjä.<br />

Hinta 24 euroa + toimituskulut.<br />

Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa tai aija.vaisanen@vaestoliitto.fi<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 19

TEKSTI Tiina Kirkas<br />

Elämä ilman pelkoa<br />

on lapsen oikeus<br />

Turvakodissa lapsi ei ole enää avuton väkivallan uhri<br />

vaan aktiivinen toimija.<br />

20<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Harvoin turvakotiin paetaan keskellä yötä verissä<br />

päin tai edes pyjama päällä. Tavallisinta on soittaa<br />

etukäteen ja saapua sovitusti päiväsaikaan, usein<br />

sosiaaliviranomaisten lähetteellä. Uhrin oma lähtöpäätös<br />

on voinut kypsyä pitkään, tai väkivaltaisesta tilanteesta irrottautuminen<br />

on vaatinut ulkopuolisen puuttumista.<br />

Kaikissa tapauksissa lapsen on saatava selkoa siitä, mihin on<br />

tultu ja miksi. Usein hän on jo valmiiksi selvillä vanhempiensa keskinäisistä<br />

riidoista: hän on nähnyt, kuullut tai ainakin aistinut kotinsa<br />

väkivaltaisen ilmapiirin. Joskus hän on itse pahoinpidelty<br />

lapsi.<br />

– Lapsi on oppinut kulkemaan varpaillaan ja välttämään tilanteita,<br />

jotka voivat laukaista aikuisen väkivaltaisen reaktion. Hän<br />

voi myös ajatella olevansa syypää vanhempansa käyttäytymisen:<br />

hän ei esimerkiksi ole ollut riittävän kiltti, Pääkaupungin turvakodin<br />

toiminnanjohtaja Sari Laaksonen tietää.<br />

Nimensä mukaisesti turvakodin tavoitteena on tarjota lapselle<br />

ja hänen vanhemmalleen turvaa. Väkivallantekijällä ei ole taloon<br />

tulemista muuten kuin puhelimitse, ja tarvittaessa poliisin apu on<br />

lähellä. Lasten takia turvakoti ei myöskään vastaanota aikuisia,<br />

joilla on vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia.<br />

Toisaalta arjen on tarkoitus sujua turvakodissakin mahdollisimman<br />

tavallisesti. Vanhempi esimerkiksi käy mahdollisuuksiensa<br />

mukaan työssä ja lapsi päivähoidossa tai koulussa. Perheen oma<br />

huone ja turvakodin päivärytmi säännöllisine<br />

aterioineen raamittavat myös<br />

turvallisuuden tunnetta.<br />

– Lapselta menee yleensä muutama<br />

päivä ennen kuin hän ymmärtää,<br />

ettei täällä tarvitse pelätä. Huojentumista<br />

saattaa seurata riehaantuminen,<br />

ja lapsi voi ryhtyä testaamaan turvakodin<br />

todellista turvallisuutta, Laaksonen<br />

kuvaa.<br />

Eeva Mehto/Kuvaliiteri<br />

Kokemukset sanoiksi<br />

Väkivaltaisen kodin lapselle on tärkeää<br />

saada tietää, että oma vanhempi<br />

saa apua ja tilanteeseen etsitään ratkaisua.<br />

Käytännössä se tarkoittaa uutta yritystä<br />

vanhassa kodissa tai avioeroa ja<br />

uuden asumiskuvion järjestelyä. Kun<br />

turvakodissa ratkotaan perheen tulevaisuutta,<br />

henkilökunnan tehtävänä<br />

onkin muistuttaa päätösten vaikutuksista<br />

lapsen elämään.<br />

– Lapsi on hankalassa asemassa<br />

vanhempiensa kiistan keskellä. Hän<br />

pitää sekä äidistään että isästään eikä<br />

tiedä, kumman puolella hänen olisi oltava.<br />

Väkivallantekijässä on kuitenkin<br />

myös hyviä ja rakastettavia puolia, Sari<br />

Laaksonen muistuttaa.<br />

– Lapsella onkin oltava paikka, jossa<br />

hän saa vapaasti puhua asioistaan ilman<br />

pelkoa, että hän vasikoisi toisen<br />

vanhempansa.<br />

Turvakodissa lapsi saa lapsityöntekijöiden<br />

tuella kuvata kuulemaansa,<br />

näkemäänsä ja kokemaansa väki-<br />

Ehdoton enemmistö Pääkaupungin turvakodin asukkaista<br />

on naisia, jotka ovat paenneet väkivaltaa lastensa kanssa,<br />

kertoo turvakohdin johtaja Sari Laaksonen.<br />

valtaa. Isompien lasten kanssa kokemuksia sanotetaan puheeksi,<br />

kun taas pienemmät tukeutuvat leikkiin, tarinoimiseen ja piirtämiseen.<br />

– Lapsi oppii, että väkivalta on väärin eikä se johdu hänestä<br />

itsestään. Sitä tapahtuu myös muissa perheissä, Laaksonen kertoo.<br />

Pääkaupungin turvakodissa lapsityölle on varattu oma huone,<br />

jossa vahvistetaan lapsen selviytymiskeinoja vastaisen varalle.<br />

Esimerkiksi kotiinpaluuseen valmentaudutaan turvaharjoituksin.<br />

– Lapsen kanssa tutustutaan omiin tunteisiin ja niiden kehossa<br />

synnyttämiin tuntemuksiin. Eli kun sydän hakkaa ja vatsa käpristelee,<br />

niin silloin pelottaa. Samalla lapsi oppii kehittämään keinoja,<br />

joilla hän voi ahdistavassa tilanteessa rauhoittaa itseään ja parantaa<br />

oloaan.<br />

Työskentelytavat väkivallasta kärsineiden lasten kanssa ovatkin<br />

viime vuosina muuttuneet. Lapsi ei ole enää avuton uhri vaan<br />

aktiivinen toimija.<br />

– Aikaisemmin pohdittiin vain, mitä väkivalta tekee lapselle. Nyt<br />

kysytään myös, mitä lapsi voi tehdä väkivallalle, Laaksonen kuvaa.<br />

Oikeus elää ilman väkivaltaa<br />

Valtaosa suomalaisista turvakodeista on avoimia myös lähisuhdeväkivaltaa<br />

kokeneille miehille, päinvastoin kuin useimmissa muissa<br />

Euroopan maissa.<br />

– Elämä ilman väkivaltaa on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille –<br />

naisille ja miehille, aikuisille ja lapsille, Laaksonen kiteyttää.<br />

Oikeutta pitäisi hänen mielestään vain vaalia nykyistä pontevammin.<br />

– Mitä useammin ihmiset puuttuisivat kotien väkivaltaan, sitä<br />

harvemmat lapset siitä myös kärsisivät. ●<br />

www.paakaupunginturvakoti.fi<br />

www.ensijaturvakotienliitto.fi<br />

www.turvakoti.net<br />

Tiina Kirkas<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 21

TEKSTI Jari Hautamäki<br />

Pikkulapsiperheet riskiryhmä<br />

Väkivaltaa vastaan<br />

asenteiden muutoksella<br />

Väkivalta näyttäisi koskettavan erityisesti perheitä, joissa on pieniä lapsia.<br />

Usein se liittyy parisuhteen alkuvaiheeseen ja sen ensimmäisiin vuosiin.<br />

Tämän vuoksi erityisesti väkivaltaa ennaltaehkäisevän asennekasvatus- ja<br />

valistustyön merkitys korostuu.<br />

Lapset ovat myös aina<br />

kärsijöitä, vaikka väkivalta<br />

ei kohdistuisikaan<br />

suoraan heihin.<br />

Moni suomalainen nainen kokee fyysistä tai henkistä<br />

väkivaltaa parisuhteessaan, mutta vain pieni<br />

osa väkivaltaa käyttäneistä miehistä hakee<br />

itselleen apua. Yhteiskunnassamme tulisikin arvioida<br />

kriittisesti niitä toimia, joilla niin naisten kuin miesten avun<br />

hakemista voidaan edistää. Sosiaali- ja terveysalan viranomaiset ja<br />

eri toimijat eivät vielä riittävästi tunnista väkivaltaa ja siihen puututaan<br />

liian vähän. Alan työntekijöiden keskuudessa ylläpidetään<br />

edelleen väkivaltaa sallivia ajatuksia ja asenteita, jotka hyväksyvät<br />

väkivallan käytön perheessä.<br />

Eeva Mehto/Kuvaliiteri<br />

Asennekasvatusta, avoimia palveluja<br />

Ennaltaehkäisevän työn, väkivallattoman asenneilmapiirin<br />

ja tasavertaisen parisuhteen valistustyön kannalta miehen<br />

herkkyysaikoja ovat armeija, lapsen odotusaika ja isäksi tuleminen.<br />

Nämä vaiheet tulisi hyödyntää.<br />

Miehille tarvitaan omia matalankynnyksen palveluja,<br />

joita tulee kehittää yhteistyössä naisten ja lasten palveluiden<br />

kanssa. Miesten palveluiden kokemukset ovat arvokkaita<br />

ja niitä tulisi hyödyntää koulutettaessa alan työntekijöitä<br />

väkivallan puheeksi ottamiseen ja aiheen käsittelyyn.<br />

Peruspalveluissa toimivien työntekijöiden kouluttaminen<br />

on tärkeää siksi, että väkivaltaan voidaan puuttua laajalla<br />

rintamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<br />

Vastuun kautta muutokseen<br />

Väkivallasta luopumiseen tarvitaan miehen omaa halua ja tahtoa.<br />

Läheisten kannustukset ovat tärkeä tuki avun hakemiselle, mutta<br />

viime kädessä vastuu on väkivallan tekijällä itsellään. Väkivallasta<br />

vastuunottaminen on ehdoton lähtökohta väkivallan ehkäisyssä.<br />

22<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Kättä päälle – Kotirauhaa<br />

3<br />

1<br />

1<br />

Eduskunnassa pidettiin 8. huhtikuuta<br />

poliittisille päättäjille seminaari naisiin kohdistuvasta<br />

parisuhdeväkivallasta. Seminaarin<br />

alla puhemies Sauli Niinistö haastoi kaikki<br />

kansanedustajat seuraamaan hänen esimerkkiään<br />

ja painamaan kädenjälkensä Kansanedustajat<br />

parisuhdeväkivaltaa vastaan<br />

-lauseen alle. Kansanedustajia sitoutettiin<br />

näin parisuhdeväkivallan vastaiseen työhön.<br />

”Lakanatempaus” oli osa Väestöliiton<br />

Kotirauhaa-kampanjaa.<br />

2<br />

2<br />

Kansainvälisissä sopimuksissa on esitetty<br />

yhtenä valtion toimenpiteenä kansallista<br />

toimintaohjelmaa naisiin kohdistuvan väkivallan<br />

vähentämiseksi. Myös Suomeen tarvittaisiin<br />

tällainen toimintaohjelma, johon koottaisiin<br />

konkreettiset mutta hajallaan olevat<br />

toimenpiteet väkivallan ehkäisemiseksi, vaati<br />

presidentti Tarja Halonen avatessaan eduskuntaseminaarin.<br />

3<br />

Kaikkiaan 140 kansanedustajaa painoi<br />

kädenjälkensä eduskunnan rissa paljastettuun tempauslakanaan. Käden-<br />

päättäjäseminaajälkensä<br />

jättäjiä oli kaikista puolueista.<br />

Työni kokemuksista käsin tiedän, että moni mies on jo päättänyt<br />

lähteä lyömättömälle linjalle. Väkivallan myöntäminen ja siitä<br />

puhuminen ovat avaimia tällä linjalla. Mies voi lopettaa väkivallan<br />

käytön perheessä, mutta käyttäytymisen muutos vaatii aikaa.<br />

Muutos näkyy miehen tavoissa ajatella ja toimia. Se näkyy parisuhteeseen<br />

ja perhe-elämään liittyvien käytännön asioiden hoitamisena,<br />

itsestä huolehtimisena ja myönteisenä ”vireenä” miehen<br />

elämässä. ●<br />

Kirjoittaja on Espoon Lyömättömän Linjan johtaja. Lyömätön<br />

Linja on kehittänyt väkivallan katkaisuohjelman miehille,<br />

jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa<br />

perheessä. Miehen Linja on vastaava palvelu maahanmuuttajille.<br />

Kirjoitus on lyhennelmä Hautamäen puheesta parisuhdeväkivallan<br />

vastaisen Kotirauhaa-kampanjan avajaistilaisuudessa<br />

28.maaliskuuta.<br />

www.kotirauhaa.fi<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 23

Nepalilainen pikkutyttö aloittamassa<br />

ensimmäistä koulupäiväänsä.<br />

Kädessä hänellä on<br />

oma syntymätodistuksensa.<br />

TEKSTI Tuuli Hakkarainen KUVA Tanja Suvilaakso<br />

Äitiä ikävä<br />

Kehitysmaiden äitiyskuolleisuus näyttäytyy meille usein<br />

kylminä ja kovina tilastoina, joiden takaa on vaikea hahmottaa<br />

yksittäisiä naisia, vaimoja ja tyttäriä.<br />

Numeroiden varjoon jäävät<br />

myös perheiden pienet selviytyjät:<br />

lapset. Äidin menetys<br />

saattaa pikkulapset hengenvaaraan,<br />

mutta myös vanhemmat, yli<br />

viisivuotiaat lapset joutuvat kamppailemaan<br />

selvitäkseen.<br />

Äiti on perheen perusta<br />

Ghanalaisessa sananlaskussa sanotaan:<br />

”Jos äitisi kuolee, ei sinulla ole enää sukulaisia.”<br />

Sanonnassa on totta vain toinen<br />

puoli. Etenkin Saharan eteläpuolisessa<br />

Afrikassa, jossa äitiyskuolleisuus<br />

on suurta, perhekäsite on paljon laajempi<br />

kuin Suomessa, ja isän ja suvun huolenpito<br />

korvaa yhteiskunnan turvaverkkojen<br />

puutteen.<br />

Vaikka uudet huoltajat yrittävät hoitaa<br />

lapsia hyvin, johtaa perheen äkillinen<br />

kasvu ja äidin työpanoksen menettäminen<br />

köyhyyden syvenemiseen. Puute on usein<br />

24<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

läsnä ja lapset ovat viime kädessä suvun<br />

hyväntekeväisyyden varassa. Heille riittää<br />

usein vähemmän ruokaa, eikä heidän oikeuksiaan<br />

puolusteta yhtä päättäväisesti<br />

kuin omien lapsien.<br />

Sukulaisten hoiva ei myöskään lievitä<br />

äidin menettämisen aiheuttamaa traumaa.<br />

Lasten perusturvallisuuden tunne järkkyy<br />

väistämättä. Suuren sisaruskatraan jäsenet<br />

voidaan erottaa toisistaan.<br />

Mutkia koulutiessä<br />

Äidin kuolema katkaisee monen lapsen<br />

koulutien. Äitinsä menettäneillä lapsilla on<br />

muita huonommat mahdollisuudet käydä<br />

koulunsa loppuun ja osallistua opetukseen<br />

säännöllisesti. Tämän on huomannut myös<br />

Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki,<br />

joka on tutustunut köyhien lasten<br />

arkeen Nepalgunjissa, Lounais-Nepalin<br />

maaseudulla.<br />

– Äiti on perheen kehityksen kannalta<br />

avainasemassa. Jos äiti on lukutaitoinen,<br />

myös lapset koulutetaan. Isän lukutaidolla<br />

ei ole samanlaista vaikutusta. Köyhissä perheissä<br />

äidin menetys pysäyttää koko perheen<br />

kehityksen, Hetemäki kertoo.<br />

Koulutus periytyy sukupolvelta toiselle.<br />

– Koulunkäynnin ansiosta tyttöjen itsetunto<br />

kohoaa ja he oppivat sanomaan ei liian<br />

aikaisille avioliitoille ja seksille. He osaavat<br />

myös suojautua tauteja, kuten malariaa<br />

vastaan, ja huolehtia paremmin hygieniasta.<br />

Malarian riuduttamilla äideillä on muita<br />

suurempi riski kuolla raskauden ja synnytyksen<br />

seurauksena, joten koulutus voi<br />

suoraan ehkäistä äitiyskuolemia.<br />

– Koulua käyneet tytöt ovat myös tutkitusti<br />

parempia äitejä omille lapsilleen, sillä<br />

he siirtävät näille valtavan määrän oppimaansa<br />

tietoa, Hetemäki jatkaa.<br />

Lapsuuden loppu<br />

Äitinsä menettäneet lapset joutuvat ikätovereitaan<br />

herkemmin esimerkiksi lapsisotilaiksi,<br />

seksityöläisiksi tai orjuutta muistuttaviin<br />

työoloihin kaivoksiin ja kaupallisen<br />

maatalouden piiriin. Monet tytöt myös naitetaan<br />

erittäin nuorina, jottei heidän elättämisensä<br />

rasittaisi perheen tiukkaa taloutta.<br />

Työnhakuun lähteneet lapset ajautuvat<br />

helposti suurkaupunkien slummeihin, joissa<br />

heitä uhkaavat järjestäytynyt rikollisuus,<br />

huumeet ja väkivalta. Näissä oloissa<br />

lapsuus loppuu kuin veitsellä leikaten.<br />

Noidankehän voi katkaista<br />

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, miten<br />

äitiyskuolemat voidaan estää. Naisille on<br />

tarjottava kattavat perhesuunnittelupalvelut,<br />

ammattitaitoinen hoito raskauden ja<br />

etenkin synnytyksen aikana, sekä mahdollisuus<br />

päästä nopeasti hoitoon komplikaatioiden<br />

ilmetessä.<br />

– Lisäksi kaivataan koulutusta, Inka Hetemäki<br />

muistuttaa.<br />

– Tällä hetkellä Nepalissa elää toivo.<br />

Hallitus on sitoutunut edistämään tyttöjen<br />

asemaa, ja nepalilaisilla on kova halu tehdä<br />

töitä tilanteen kohentamiseksi. Ainekset<br />

parempaan huomiseen ovat olemassa. ●<br />

Kirjoittaja on UNFPA:n korkeakouluharjoittelija,<br />

joka työskentelee Väestöliitossa<br />

PUSH!-kampanjan parissa.<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

5<br />

6<br />

7<br />

Joka minuutti yksi nainen kuolee raskauteen<br />

tai synnytykseen.<br />

Vuosittain yli 530 000 naista – Helsingin<br />

asukasluvun verran – menehtyy<br />

raskauteen tai synnytykseen. Yli kymmenen<br />

miljoonaa naista vammautuu<br />

pysyvästi, ja yli miljoona lasta menettää<br />

äitinsä.<br />

99 % äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa.<br />

Noin 14 miljoonaa 15–19-vuotiasta<br />

tyttöä synnyttää lapsen vuosittain.<br />

Afrikassa naisen riski kuolla synnytykseen<br />

elinaikanaan on keskimäärin<br />

1:27. Kaikkein köyhimmissä maissa,<br />

kuten Nigerissä, luku on 1:7. Suomessa<br />

luku on 1:8500.<br />

Äitiysterveys on ainoa YK:n vuosituhattavoite,<br />

jonka kohdalla ei viimeisten<br />

20 vuoden aikana ole tapahtunut<br />

juuri lainkaan edistystä.<br />

Väestöliitto aloitti Nepalissa vuonna<br />

2002 kehitysyhteistyöhankkeen, jossa<br />

syrjäisillä seuduilla asuville tytöille<br />

ja nuorille naisille tarjotaan tietoa lisääntymisterveydestä.<br />

PUSH! Ponnistus maailman äitien puolesta<br />

Väestöliiton ja YK:n väestörahaston,<br />

UNFPAn, huhtikuussa käynnistämän<br />

kampanjan avulla kohennetaan äitiysterveyden<br />

tilaa kehitysmaissa. Kampanja<br />

kehottaa kaikkia suomalaisia<br />

ponnistamaan – PUSH! – maailman äitien<br />

puolesta.<br />

Äitiyskuolleisuuden vähentämiseen<br />

tarvitaan paljon pieniä ponnistuksia<br />

suurelta joukolta ihmisiä. Kampanjaan<br />

osallistumalla suomalaiset voivat olla<br />

edelläkävijöitä ja osoittaa tukensa kehitysmaiden<br />

naisille ja tytöille.<br />

Kyseessä on ensimmäinen YK:n<br />

kampanja, joka toteutetaan pääosin<br />

uusmedian keinoin. Kampanjan suojelijat,<br />

UNFPAn hyväntahdonlähettiläs<br />

Mikko Kuustonen sekä näyttelijämuusikko<br />

Irina Björklund, tekevät<br />

PUSH!-aatetta tunnetuksi julkisuudessa.<br />

Kampanjalle tukensa antavat myös<br />

Suomen Voimisteluliitto, SVOLI, ja<br />

Naisten Kymppi.<br />

Kampanjaa tukemalla varmistat, että<br />

yhä useampi lapsi saa nauttia äidin<br />

huolenpidosta kunnes on valmis aloittamaan<br />

oman elämän omilla ehdoillaan.<br />

Ota ensimmäinen askel ja tutustu<br />

PUSH! -kampanjaan osoitteessa:<br />

www.mypush.fi<br />

Tue tärkeää työtä ja tee lahjoitus!<br />

Soita 0600 1 9898! (10,10 euroa +<br />

pvm)<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 25

Eeva Mehto/Kuvaliiteri<br />

Maahanmuuttajatytöt joutuvat usein punnitsemaan oman elämänsä ja suvun tahdon välillä.<br />

TEKSTI Sirpa Kurvinen<br />

Kulttuurieroista<br />

ehjään elämään<br />

Maahanmuuttajataustaiset tytöt elävät usein melkoisten<br />

kulttuurillisten ristipaineiden alla. Erityisesti islaminuskoisista maista<br />

kotoisin olevat joutuvat luovimaan oman kulttuurinsa asettamien<br />

sääntöjen ja suomalaisyhteiskunnan tapojen välimaastossa.<br />

26<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Monissa perheissä lapset ovat sopeutuneet hyvin<br />

suomalaiseen yhteiskuntaan, ja he haluaisivat<br />

elää samoin kuin koulukaverinsa, liikkua vapaasti,<br />

harrastaa ja tavata ystäviään. Perheen<br />

vanhemmilla kotoutuminen ei kuitenkaan ole sujunut ehkä yhtä<br />

luontevasti. Heillä ei ole tarpeeksi kielitaitoa, koulutusta tai työtä.<br />

He suhtautuvat epäilevästi suomalaiseen, vapaamieliseltä näyttävään<br />

elämään eivätkä salli lastensa, erityisesti tyttöjen, osallistua<br />

siihen.<br />

Tyttöjä vahditaan<br />

– Nuoret ovat erittäin tiukasti vedettyjä omaan kulttuuriinsa.<br />

Kaikki kasvatus- ja päätösvalta on perheen isällä. Perheen äiti ei<br />

yleensä pysty vaikuttamaan asioihin. Toisinaan tyttöjen elämä on<br />

niin rajoitettua, että he saavat käydä vain koulussa, ja heitä vahtimassa<br />

on oma veli, kertoo maahanmuuttajatyttöjä ja –naisia auttavan<br />

Monika-Naiset Liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi. Hän<br />

näkee ongelmana myös sen, että kun veljet vahtivat siskojaan, he<br />

eivät käy koulua ja jäävät näin ilman tärkeää koulutusta. Se puolestaan<br />

estää heidän kotoutumisensa, ja näin ongelmat siirtyvät<br />

sukupolvelta toiselle.<br />

Tytöt joutuvat punnitsemaan oman elämänsä ja suvun tahdon<br />

välillä. Monet alistuvat, mutta toiset kapinoivat, alkavat seurustella,<br />

kouluttautuvat ja pyrkivät itsenäiseen elämään. Siinä vaiheessa<br />

mukaan saattaa tulla kunniaan liittyvä väkivalta. Perheen isä kokee<br />

olevansa huono kasvattaja. Maineen puhdistamiseen voi olla<br />

yllyttämässä isompi joukko sukulaisia. Syntipukiksi saattaa joutua<br />

myös perheen äiti. Väkivalta voi olla pahoinpitelyä, elämän täydellistä<br />

rajoittamista neljän seinän sisälle tai pahimmassa tapauksessa<br />

jopa kunniamurha, joita ei Suomessa kuitenkaan ole tapahtunut.<br />

– Isällä voi olla myös lentoliput ja passit piilossa kesälomaa varten,<br />

ja lomamatkalla tytär pakotetaan naimisiin. Uudessa liitossa<br />

väkivallan kierre saattaa jatkua.<br />

Apua yhteistyöllä<br />

Monika-Naiset Liitto tekee tärkeää työtä tyttöjen ja naisten kotouttamiseksi<br />

Suomeen sekä väkivaltakierteen katkaisemiseksi. Se tarjoaa<br />

koulutusta ja tukiryhmiä, sekä ylläpitää turvakotia.<br />

– Yhteistyö suomalaisen peruspalvelujärjestelmän kanssa on<br />

kunnossa. Tietämys maahanmuuttajien ongelmista on lisääntynyt.<br />

Kuitenkin tarvittaisiin lisää osaamista puuttua asioihin. Nykyään on<br />

myös paljon islamilaisia naisia, jotka ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa,<br />

mutta he eivät ole lähteneet tukemaan muutosta yhteistyössä<br />

suomalaisten kanssa. Onko taustalla kuitenkin pelko väkivallasta,<br />

Nurmi miettii.<br />

Tarvetta palveluille tuntuu olevan. Entistä useampi maahanmuuttajanainen<br />

tiedostaa, että väkivaltaa ja pakottamista ei pidä<br />

hyväksyä. Viime vuonna liitolla oli asiakkaita yli kolme tuhatta.<br />

Nuorimmat tytöt ovat olleet 16-vuotiaita.<br />

– Tärkeintä on kunnollinen kotouttaminen, kielitaidon perusteellinen<br />

kehittäminen, ja sen kautta muun koulutuksen ja työn<br />

saanti. Meiltä puuttuu tietty jatkumo näistä asioista. Otetaan vastaan<br />

ihmisiä, mutta ei ajatella sen pidemmälle. Kielitaito ei kehity<br />

kotona istumalla tai yhdellä kurssilla. Kun ihmiset eivät pääse<br />

kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, on hyvin vaikea lähteä muuttamaan<br />

naisten ja tyttöjen asemaa, Nurmi huomauttaa. ●<br />

Tie ulos epätoivosta<br />

Monika-Naiset Liitolla on Voimavarakeskus Monika, jossa<br />

väkivallan uhkaa kärsiviä maahanmuuttajatyttöjä ja -naisia<br />

autetaan.<br />

– Vaikka korostamme tarjoavamme matalan kynnyksen<br />

palveluja, monille asiakkaille kynnys on korkea. Vaatii uskallusta<br />

ottaa yhteyttä ja avautua, toteaa Voimavarakeskuksessa<br />

ohjaajana työskentelevä Nasima Razmyar.<br />

Selviytymisprosessi voi viedä vuosia. Miehestä tai kodista<br />

eroon pääsy on vasta pitkän tien alku. Siitä alkaa oikean<br />

selviytymisen opettelu.<br />

– Maahanmuuttajatytöille on hyvin vierasta huolehtia<br />

omista velvoitteistaan. He ovat eläneet lapsesta asti niin<br />

rajattua elämää, että heillä ei ollut mahdollisuutta oppia ja<br />

kokeilla itsenäisyyttä. Aikuisenakin he saattavat odottaa,<br />

että joku toinen hoitaa heidän asioitaan ja ratkaisee ongelmia,<br />

mainitsee Voimavarakeskuksen koordinaattori Natalie<br />

Gerbert.<br />

Tukalia tapauksia<br />

– Suomessa asuva maahanmuuttajatyttö pakkonaitetiin ulkomailla<br />

asuvalle miehelle. Mies ja tämän perhe kohtelivat<br />

tyttöä väkivaltaisesti. Isä haki tytön takaisin Suomeen.<br />

Voimavarakeskuksen tukemana hän käy parhaillaan vaikeaa<br />

avioeroa läpi ja yrittää saada lapsensa itselleen, Nasima<br />

kertoo.<br />

Toinen tyttö on elänyt turvakodissa hyvin pitkään, sillä<br />

vanhemmat eivät hyväksy hänen poikaystäväänsä. Kotona<br />

hän oli erittäin alistettu. Hänet on nyt autettu omaan asuntoon<br />

ja hänelle on neuvottu itsenäisen elämän perustaitoja,<br />

kuten rahan käyttöä ja laskujen maksua. Hän ei aluksi<br />

uskaltanut avata edes omaa postiaan, koska ei ollut ikinä<br />

niin tehnyt.<br />

– Pakolaisuus jo itsessään on vaikeaa. Vähiten kaipaa,<br />

että turvalliseksi luulemassaan ympäristössä syntyy ristiriitoja<br />

oman perheen kanssa. Mutta kuten kaikki nuoret,<br />

myös maahanmuuttajanuoret voivat omalla käytöksellään<br />

vaikuttaa paljon vanhempiensa suhtautumiseen. Neuvon<br />

tyttöjä miettimään tarkasti etukäteen, miten esittää asiat<br />

perheelleen, Nasima opastaa. ●<br />

Voimavarakeskuksessa tytöt ja naiset voivat osallistua<br />

erilaisiin vertaistukiryhmiin tai keskustella<br />

yksityisesti. Palvelua on useilla kielillä. Keskuksella<br />

on ympärivuorokautinen päivystys numerossa<br />

09–6922 304.<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 27

TEKSTI Paula Alkio<br />

Apua seksuaalista<br />

kaltoinkohtelua<br />

kokeneille nuorille<br />

Nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu on usein ammattilaisellekin<br />

vaikea asia. Hänellä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja<br />

koulutusta nuoren auttamiseksi.<br />

28<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong><br />

Erkki Makkonen/Kuvaliiteri

Seksuaalinen kaltoinkohtelu on<br />

paljon laajempi käsite kuin seksuaalinen<br />

hyväksikäyttö, sanoo<br />

projektikoordinaattori Kirsi<br />

Porras. Hän työskentelee Väestöliiton<br />

seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneiden<br />

nuorten kohtaamisprojektissa, Nuskassa.<br />

– Kaltoinkohtelu voi olla esimerkiksi,<br />

sitä kun kaverit tai aikuiset nimittelevät.<br />

Nuori kokee kaikista loukkaavimmaksi,<br />

kun oma vanhempi, äiti tai isä, nimittelee:<br />

Jopa 10-vuotias on saanut kuulla olevansa<br />

´huora` tai ´vitun homo`.<br />

Mitä läheisempi tai autoritaarisemmassa<br />

asemassa henkilö on, sitä kovemmin nimittely<br />

loukkaa.<br />

Väestöliitossa on kehitetty kohtaamisja<br />

verkostoitumismalli seksuaalista kaltoinkohtelua<br />

kokeneiden nuorten hoidon ja tuen<br />

parantamiseksi. Tavoitteena on, että<br />

nuori saa apua juuri siinä yksikössä, johon<br />

hän on ensimmäisenä ottanut yhteyttä ja<br />

rohkaistunut kertomaan asiasta.<br />

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama<br />

projekti on suunnattu erityisesti julkisen<br />

sektorin työntekijöille, terveydenhuollon<br />

henkilökunnalle ja nuorisotyöntekijöille.<br />

Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös poliisin<br />

ja sosiaalitoimen kanssa. Projektin työntekijät<br />

kohtaavat vastaanotolla seksuaalisesti<br />

kaltoinkohdeltuja nuoria sekä tarjoavat<br />

turvataito-opetusta koululaisille ja heidän<br />

vanhemmilleen.<br />

Kirsikka Bonsdorff<br />

Seksuaaliseen kaltoinkohteluun on tartuttava<br />

heti, kun sellaista epäilee tai<br />

kun nuori kertoo kokemastaan, Kirsi<br />

Porras painottaa.<br />

Luultua yleisempää<br />

Kliinistä työtä tekevien ammattilaisten mukaan<br />

nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu<br />

on lisääntynyt viime vuosina. Helsingin poliisin<br />

tietoon on tullut kahden viime vuoden<br />

aikana 178 tapausta, joissa aikuinen on ostanut<br />

seksipalveluja alaikäiseltä. Kaksi kolmasosaa<br />

alaikäisistä seksinmyyjistä oli tyttöjä<br />

ja yksi kolmannes poikia.<br />

Väestöliiton Nuska-projektin vastaanotolla<br />

kävi viime vuonna yhteensä 300 seksuaalista<br />

kaltoinkohtelua kokenutta nuorta.<br />

– On myös väliinputoajia, joille ei ole tukipalvelua:<br />

Myös uhrin seurustelukumppani<br />

ja tapahtuneesta järkyttyneet vanhemmat<br />

tarvitsisivat apua. Samoin esimerkiksi urheilutoiminnassa<br />

uhrin vertaisryhmä traumatisoituu,<br />

jos on tapahtunut jotain ikävää,<br />

Kirsi Porras luettelee.<br />

Hiljaiset pojat<br />

– Vuonna 2006 8.-luokkalaisille tehdyssä<br />

Väestöliiton seksuaaliterveystietotutkimuksessa<br />

vakavinta seksuaalisen kaltoinkohtelun<br />

muotoa, pakottamista, ilmoitti<br />

kokeneensa 4,1 prosenttia pojista ja 2,3<br />

prosenttia tytöistä. Poikienkaan seksuaalisuutta<br />

ei ilmeisesti osata tarpeeksi suojata,<br />

Kirsi Porras miettii.<br />

– Ehkä se johtuu, siitä että seksuaalisen<br />

kaltoinkohtelun oletetaan kohdistuvan<br />

enemmän tyttöihin.<br />

Seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen poikien<br />

tavoittaminen, avun piiriin saattaminen ja hoitoon<br />

sitouttaminen on erittäin haasteellista.<br />

– Syynä poikien hiljaisuuteen voi olla<br />

se, että he eivät aina tiedosta joutuneensa<br />

seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi.<br />

Heistä voi olla nöyryyttävää puhua siitä,<br />

varsinkin jos tekijä on ollut mies. Toisaalta,<br />

jos tekijä on ollut aikuinen nainen, siitäkin<br />

voi olla vaikea puhua.<br />

Kavereiden mielestä on ehkä vain makeeta,<br />

kun vanhempi tyttö tai aikuinen nainen<br />

on kiinnostunut, kosketellut tai pyytänyt<br />

nuorta koskettelemaan itseään ja näin<br />

´opettanut` häntä seksuaalisuuden saralla.<br />

Suurin osa harvoista nuorten seksuaaliterveyspalveluista<br />

tavoittaa tytöt paremmin,<br />

koska ne on suunnattu ja markkinoitu<br />

tytöille. Väestöliiton Nuorten nettipalvelun<br />

virtuaalisella one-to-one -vastaanotolla<br />

tavoitetaan seksuaalista kaltoinkohtelua<br />

kokeneita nuoria myös Suomen rajojen ulkopuolelta.<br />

Yhteydenottoja on tullut esimerkiksi<br />

suomalaisilta vaihto-oppilailta.<br />

Pitkäkestoiset ja haitalliset<br />

seuraukset<br />

– Tieto-taito ammattiauttajilla vaihtelee paljon.<br />

Seksuaalisuus ja väkivalta yhdistettynä<br />

nuoreen saattaa herättää ahdistusta. Usein<br />

kuitenkin riittää, että kuuntelee, uskoo, on<br />

läsnä ja antaa nuorelle palautetta, siitä että<br />

hän uskaltaa kertoa, Kirsi Porras sanoo.<br />

On tullut esiin tilanteita, jossa ammattilainen<br />

on todennut nuorelle, ettei hänellä ole<br />

Mitä on seksuaalinen<br />

kaltoinkohtelu?<br />

1 Toisen osapuolen seksuaalioikeuksia<br />

loukkaavaa toimintaa<br />

tai käytöstä<br />

2 Syrjintää, kiusaamista tai<br />

haukkumista seksuaalisen<br />

suuntautumisen vuoksi<br />

3 Nimittelyä (huorittelu, homottelu)<br />

4 Kehon osan/osien epämiellyttävää<br />

koskettelua, paljastamista,<br />

kopelointia, hipelöintiä<br />

5 Ahdistavat seksuaaliset<br />

ehdottelut<br />

6 Seksuaalinen häirintä<br />

7 Seksuaaliseen toimintaan<br />

pakottamista tai painostamista<br />

8 Seksuaalinen nöyryyttäminen<br />

9 Seksin ostaminen alaikäiseltä<br />

(alle 18-vuotiaalta)<br />

10 Lapsipornografia, kuvaaminen<br />

11 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö<br />

12 Raiskaus<br />

Nuska-projektissa työskentelee Väestöliiton<br />

seksuaaliterveysklinikan moniammatillinen<br />

työryhmä, johon kuuluu<br />

lääkäreitä sekä hoito- ja sosiaalialan<br />

työntekijöitä. Asiakastyötä tekevillä on<br />

lisäksi seksologian erikoisosaamista.<br />

riittävästi tietoa ja koulutusta seksuaalisesta<br />

kaltoinkohtelusta. Hän ei ole kuitenkaan ohjannut<br />

nuorta eteenpäin saamaan apua. Toinen<br />

esimerkki on se, että työntekijän mielestä<br />

nuori on näyttänyt voivan vastikään tapahtuneen<br />

raiskauksen jälkeen hyvin, joten hänelle<br />

ei ole varattu uutta keskusteluaikaa.<br />

Kaltoinkohtelun hoitamattomuudella on<br />

usein pitkäkestoiset ja haitalliset seuraukset<br />

nuoren koko elämälle ja kehitykselle.<br />

– Seuraukset seksuaalisesta kaltoinkohtelusta<br />

näkyvät heti teon jälkeen tai joskus<br />

myöhemmin erilaisina oireina ja häiriöinä. Se<br />

on myös yksi tärkeimpiä riskitekijöitä nuoren<br />

itsemurhaan, Kirsi Porras tietää.<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 29

Shutterstock<br />

Tuomittujen<br />

määrä kasvanut<br />

Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa<br />

järjestettiin maaliskuussa keskustelutilaisuus<br />

lapsiin ja nuoriin kohdistuvan<br />

seksuaalisen hyväksikäytön<br />

rangaistuksista.<br />

Oikeusministeri Tuija Brax kertoi nykyisistä<br />

rangaistuskäytännöistä. Brax korosti,<br />

että vuoden 1999 lakiuudistus, jossa<br />

teot jaoteltiin kolmeen törkeysasteeseen,<br />

on kasvattanut tuomittujen tapausten<br />

määrää huomattavasti. Hänen mukaansa<br />

julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että<br />

törkeistä teoista saa usein vain ehdollisen<br />

tuomion, eivät pidä paikkaansa.<br />

Väestöliiton seksuaaliterapeutti Maaret<br />

Kallio Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun<br />

kohtaamisprojektista (NUSKA) kertoi<br />

kaltoinkohtelun uhrien kokemuksista<br />

rikosprosessin aikana. Kallio korosti, että<br />

nuoren ulkoinen olemus ja sisäinen kehitys<br />

ovat usein ristiriidassa keskenään ja<br />

että nuoren kyky arvioida tilanteisiin liittyviä<br />

riskejä on puutteellinen. Seksuaalisesti<br />

pahoinpidellyn nuoren syyllisyyden<br />

ja häpeän tunteita ei tule ruokkia lisää rikoksen<br />

käsittelyvaiheessa.<br />

Tarpeellisia toimenpiteitä lasten ja nuorten<br />

hyvinvoinnin turvaamisessa ovat Kallion<br />

mielestä<br />

● koulutuksen lisääminen tuomareille ja<br />

muille ammattilaisille lasten ja nuorten<br />

seksuaalikehityksestä sekä seksuaalisesta<br />

kaltoinkohtelusta,<br />

● määräajan asettaminen alaikäisen rikosprosessin<br />

kestolle sekä<br />

● lasten ja nuorten suojaaminen turvataitojen<br />

keinoin.<br />

- Kirsikka Bonsdorff<br />

– Se on kriittinen riskitekijä fyysiseen ja<br />

psyykkiseen ”uhriutumiseen” aikuisuudessa,<br />

seksuaalisen kaltoinkohtelun uusiutumiseen<br />

sekä itsetuhoisuuteen.<br />

”Kriisitoimintaohjeet” kuntiin<br />

Yhtenä Nuska-projektin tavoitteena on<br />

edistää nuorten parissa työskentelevien<br />

ammattilaisten verkostoitumista ja kehittää<br />

paikallisia toimintaohjeita ja yhteistyötä<br />

eri toimijoiden välillä. On tärkeää, että<br />

nuoret pääsevät tarvittavan avun piiriin<br />

mahdollisimman helposti.<br />

– Tavoitteemme on paikkakuntakohtaisesti<br />

toimivat hoitoketjut, Kirsi Porras sanoo.<br />

Hän viittaa oikeusministeriön sisäisen<br />

turvallisuuden ministeriryhmän tekemään<br />

kyselyyn viranomaisille ja lasten ja nuorten<br />

kanssa työskenteleville järjestöille. Siinä ilmeni,<br />

että Suomessa puuttuu riittävä tieto<br />

lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan<br />

yleisyydestä, jotta toimenpiteitä voitaisiin<br />

suunnitella ja kohdistaa oikein. Puutteita<br />

on myös riittävien ja laadukkaiden palveluiden<br />

tarjonnassa.<br />

Valtion ohella Helsingin kaupunki on<br />

herännyt selvittämään seksuaalista väkivaltaa<br />

kokeneiden palveluja Helsingissä.<br />

Oma ilonaiheensa löytyy myös STM:n Lasten<br />

ja nuorten hyvinvointiohjelmasta, johon<br />

on sisällytetty luku seksuaalisesta hyväksikäytöstä.<br />

– On hyvä että kyselyjä ja ohjelmia on<br />

alettu tehdä. Viranomaisverkon avulla tiedetään,<br />

mitä tapahtuu kunnissa. Toivoisinkin,<br />

että kuntiin saataisiin seksuaalisen<br />

kaltoinkohtelun kriisitoimintaohjeet, Kirsi<br />

Porras painottaa. ●<br />

TEKSTI Joonas Kekkonen<br />

Porno hämmentää poikia<br />

Väestöliiton Poikien Puhelimeen soittaa kuukausittain sadoittain nuoria miehiä. Yleisimpiä<br />

keskustelunaiheita ovat seksuaalisuus ja seurustelu. Nuorimmat soittajat ovat alakouluikäisiä,<br />

vanhimmat parikymppisiä. Pornon vaikutukset kuuluvat läpi kaikissa ikäryhmissä.<br />

Pojat hankkivat pornonsa lähinnä verkosta. Se on helpointa, jos tietää, miten etsiä ja<br />

nuoret tietävät. Ikärajoja ei ole, ja nuorten parissa kiertää tieto, mistä löytyy eroottista<br />

materiaalia. Nuoret saavat tietokoneilleen, kännyköihinsä ja pelikonsoleihinsa ilmaiseksi<br />

loputtomat määrät pornografiaa. Tarjolla on niin kuvia, pelejä kuin videoitakin.<br />

Poikien Puhelimeen soittavat pojat kertovat mahdottomista fantasioistaan ja valtavista<br />

suorituspaineistaan. Jo ennen kuin soittajilla on omia kokemuksia asiasta, he ”tietävät”,<br />

millaista seksuaalisuuden pitäisi olla, jotta se olisi oikeaa ja hyvää ja tyylikästä ja tarpeeksi<br />

hienoa ja voihkimaan saavaa ja nautinnollisinta ikinä – eikä ainakaan naurettavaa.<br />

Jotain on mennyt pahasti pieleen<br />

Kukaan aikuinen ei ole vakavasti puhunut näille pojille pornosta. Heille ei ole kerrottu,<br />

etteivät pornossa nähdyt teot ole pakollisia tai normaaleja tai edes haluttavia tai, että<br />

siellä nähdyt ihmisruumiit eivät ole sitä, mitä itse täytyy yrittää olla. Heille tulee yllätyksenä,<br />

että seksi ei saa sattua, että se voi olla iloista ja läheistä.<br />

Nuorille puhutaan seksuaalisuudesta liian myöhään. Osa nuorista ei saa asiallista tietoa<br />

mistään. Vastuu seksuaalisuudesta ja pornosta puhumisesta on käytännössä vanhemmilla.<br />

Kouluissa pelkästään biologian opettaminen ei riitä. Olisi myös puhuttava<br />

seurustelusta ja läheisyydestä sekä opetettava nuorille mediakriittisyyttä.<br />

Nuoret uskovat, mitä näkevät ja mitä heille kerrotaan tarpeeksi monen<br />

toimesta – on se miten äärimmäistä tahansa. Kun he<br />

alkavat saada asiallista<br />

tietoa, he ”tietävät” mielestään<br />

asiat jo valmiiksi.<br />

Silloin peli on osittain<br />

menetetty, käsitykset on<br />

jo luotu. Niiden murentaminen<br />

on kovan<br />

työn takana. ●<br />

Poikien Puhelin<br />

0800 94884,<br />

ma-pe klo 13-18<br />

(ilmainen)<br />

30<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong>

Enemmän kuin lähimmäisenrakkautta<br />

Väestöliiton julkaisema, Elina Korhosen kirjoittama ja Laura Lipsasen<br />

toimittama Terve talous - hyvinvoiva väestö talouskasvun<br />

perustana (<strong>2008</strong>) on loistava muistutus siitä, että rahaa<br />

ja kauppaa korostavalta politiikalta putoaa pohja, jos panostukset<br />

terveyteen ja erityisesti seksuaaliterveyteen uupuvat.<br />

Huonolla seksuaaliterveydellä laajat<br />

vaikutukset<br />

Julkaisu on ottanut lähtökohdakseen YK:n vuosituhattavoitteet,<br />

joiden toteuttamiseen kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet.<br />

Näkökulmaksi näiden tavoitteiden toteutumiseen kirjoittaja<br />

on nostanut seksuaaliterveyden.<br />

Kirjoittaja ei kuitenkaan ole tyytynyt kapeaan terveysnäkökulmaan,<br />

vaan on oivallisesti muistuttanut meitä siitä, että seksuaaliterveydellä,<br />

sen puuttumisella ja sairastumisella hiviin ja<br />

aidsiin on selkeä kytkös kansantalouden kehittymiseen, ilmastonmuutoksen<br />

hallintaan ja tasa-arvon edistymiseen.<br />

Naisten koulutus lisää hyvinvointia<br />

Terve talous tuo läpinäkyväksi naisten roolin kehittyvien maiden<br />

taloudessa. Useimmissa kehittyvissä maissahan juuri naiset<br />

käytännössä pyörittävät kansantalouksia. Naisten kouluttamisella<br />

puolestaan on kiistaton yhteys talouskasvuun ja<br />

hyvinvoinnin lisääntymiseen.<br />

Ehkäisyvälineiden puutteesta ja riittämättömistä terveys- ja<br />

perhesuunnittelupalveluista aiheutuvat turhat äitiyskuolemat<br />

vaikuttavat puolestaan suoraan lasten koulutukseen, ravitsemukseen<br />

ja selviytymismahdollisuuksiin.<br />

Terve talous muistuttaa myös siitä, että halu perhesuunnitteluun<br />

ja naisten arki eivät kohtaa edes siellä, missä kehitysapua<br />

on tarjolla. Jo pelkkä ehkäisyvälinen puute aiheuttaa sen,<br />

että naisella ei useinkaan ole<br />

mahdollisuutta päättää omasta<br />

seksuaalisuudestaan, seksuaaliterveytensä<br />

säilymisestä<br />

tai lasten määrästä. Siksi<br />

julkaisu muistuttaakin miesten<br />

roolista naisten terveyden<br />

edistäjänä.<br />

TERVE TALOUS<br />

T<br />

Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen<br />

–hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana<br />

Väestötietosarja 16<br />

Talouden kehityksen jarrut<br />

Julkaisu korostaa, että sairastumiset ja ennenaikaiset kuolemat<br />

ovat sekä inhimillinen tragedia että kansantaloudellisen kehityksen<br />

jarruja.<br />

Silmät avaavat tilastot ja ihmisten arjesta kumpuavat faktat<br />

tekevätkin julkaisusta arvokkaan työvälineen politiikan ammattilaisille.<br />

Samalla Terve talous antaa osviittaa siitä, miten tulevia<br />

kehitysmäärärahoja olisi painotettava.<br />

Julkaisu pakottaa meidät tajuamaan, että kehitysapu ei ole<br />

vain osoitus lähimmäisenrakkaudesta. Se on panostus globaaliin<br />

hyvinvointiin, ennaltaehkäisevään rauhantyöhön ja elettävän<br />

ympäristön säilymiseen kaikille meille ja meidän lapsillemme.<br />

Siitä iso kiitos tekijälle ja Väestöliitolle. ●<br />

Minna Sirnö<br />

Kansanedustaja ja eduskunnan<br />

väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtaja<br />

Terve talous -julkaisun voi tilata maksutta Väestöliitosta:<br />

laura.lipsanen@vaestoliitto.fi tai<br />

09-228 05 125<br />

Elina Korhonen ja Laura Lipsanen n TERVE TALOUS –hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana<br />

Pari & perhe -lehden palvelukortti<br />

• Pari & perhe ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa.<br />

Tilaan Pari & perhe -lehden alkaen <strong>2008</strong><br />

• Tilaushinta 30 euroa/<br />

vuosikerta.<br />

Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun.<br />

Käytä palvelukorttia, kun<br />

- tilaat lehden<br />

- ilmoitat osoitteentai<br />

nimenmuutoksen<br />

- peruutat tai irtisanot<br />

tilauksesi<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

• Tilauksen maksaja/Vanha osoite<br />

• Lahjatilauksen saaja/Uusi osoite<br />

<strong>2008</strong> alkaen<br />

Väestöliitto ry<br />

Sukunimi<br />

Jakeluosoite<br />

Postinumero<br />

Etunimi<br />

Postitoimipaikka<br />

Sukunimi<br />

Jakeluosoite<br />

Postinumero<br />

Etunimi<br />

Postitoimipaikka<br />

Tunnus 5005241<br />

00003 VASTAUSLÄHETYS<br />

Puhelin<br />

Päiväys ja allekirjoitus<br />

pari & perhe 2/<strong>2008</strong> 31

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!