Petteri Ruuska, Brighton & Hove, Iso-Britannia (2008) pdf
Petteri Ruuska, Brighton & Hove, Iso-Britannia (2008) pdf
Petteri Ruuska, Brighton & Hove, Iso-Britannia (2008) pdf
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jyväskylän kaupungin henkilöstövaihto <strong>2008</strong><br />
<strong>Petteri</strong> <strong>Ruuska</strong>n loppuraportti<br />
Jyväskylän Lyseon lukio ja Jyväskylän aikuislukio<br />
A. Työ, tehtävät ja organisaatio<br />
- Missä työskentelit ja milloin?<br />
<strong>Brighton</strong> & <strong>Hove</strong>, UK, rannikkokaupunki eteläisessä Englannissa, noin 300000 asukasta<br />
maalis-huhtikuu <strong>2008</strong>: <strong>Hove</strong> Park School (vastaa Suomen yläkoulua ja lukiota, oppilaat 11-<br />
18 v.), yhteensä noin 800 oppilasta. Yksi koko saarivaltakunnan 200 koulusta, jolla on erityinen<br />
kielikoulun status. www.hovepark.org.uk/language_college/index.asp<br />
huhti-toukokuu <strong>2008</strong>: University of <strong>Brighton</strong>, School of Language, Literature and Communication<br />
Modern Languages, Communication and Literature (vastaa Suomessa yliopiston<br />
kielikeskusta) www.brighton.ac.uk/languages/<br />
- Millaisia olivat tehtäväsi?<br />
espanjankielen apulaisopettaja, tukiopetus<br />
- Erosiko työnkuva oman alasi vastaavasta Suomessa? Jos, niin miten? Mikä oli hyvää/huonoa?<br />
työskentelin apulaisopettajana eli päävastuu opetuksesta oli varsinaisella henkilöstöllä eikä minulla;<br />
yläasteopetus, toimin useiden espanjanopettajien apulaisena, ryhmiin tutustuminen melko vaikeaa;<br />
yliopisto-opetuksessa muutaman ryhmän tukiopettajana; iso plussa oli tutustua eri opettajien opetuskäytäntöihin<br />
ja materiaaleihin eri koulutustasoilla<br />
- Millaiset työolosuhteet olivat? Tilat, laitteet jne.<br />
luokkaolosuhteet melko karut vaikkakin modernit, esim. valkokangastaulut (white board) joita hyödynnettiin<br />
kannettavien tietokoneiden avulla varsin runsaasti, hyviä soveltuvia ohjelmia käytössä;<br />
henkilöstötilat niukat tai olemattomat<br />
- Millainen organisaatio vaihtopaikassasi oli?<br />
<strong>Hove</strong> Park School: koululautakunta, vastaava sivistystoimi johtajineen, rehtori, kielikoulun johtaja<br />
ja hänen assistenttinsa, kanslisti, kieltenopettajien koordinaattori, ainevastaavat, aineopettajat<br />
- Millaisia eroja oli suomalaiseen koulujärjestelmään verrattuna?<br />
Ulkoisia tunnusmerkkejä<br />
• koulut olivat suuria, toimivat kahdessa eri paikassa mikä oli hankalaa (hlöstö liikkui koulujen<br />
välillä pikkubussilla tai omilla ajoneuvoilla, oppilaat eivät)<br />
• lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen (syksy, kevät, kesä) joiden välissä on n. 2 viikon<br />
tauko/loma. Lisäksi on ns. half term –vapaat kunkin lukukauden puolessa välissä, jolloin<br />
vapaata on yleensä viikko.<br />
• koulupuvut, ei kouluruokailua, lyhyet välitunnit, pitkähkö lounastauko, kanttiini<br />
• opiskelijoiden sosiaalinen tausta ja asuinalue olivat hyvin merkittävässä asemassa koulun<br />
1
valinnassa. Ne joilla oli varaa valitsevat usein yksityisen koulun, joita voi olla useitakin kussakin<br />
kaupungissa<br />
• tämän koulun oppilaista n. 60% tuli epäsuotuisista oloista<br />
• levottomuuksia tuntui olevan (julkisessa) yläkoulussa suhteellisen paljon ja niiden selvittämiseen<br />
meni huomattavan paljon aikaa, vaikka siellä toimi erikseen myös jonkinmoinen eiopettajista<br />
koostuva valvontaryhmä.<br />
Sisäisiä tunnusmerkkejä<br />
• opiskelijoilla ei ollut käytössään oppikirjoja, tai sitten niitä lainattiin heille tunnin ajaksi<br />
koulun käsikirjastosta<br />
• muistiinpanoja tehtiin kielten tunneilla projektiluonteisesti ja säännöllisesti koulun ITluokassa<br />
tietokoneilla<br />
• opiskelijoille kerrottiin mahdolliset koekysymykset etukäteen, ja he – mikäli olivat kuunnelleet<br />
– tiesivät mitä heiltä odotettiin. Esim. vieraan kielen suullisen kokeen lähestyessä he<br />
saattoivat harjoitella tavanomaisia keskustelutilanteita runsaasti, ja materiaali oli hyvin samantyyppinen<br />
kuin tulevat kokeetkin<br />
• valtakunnallisia kokeita tuntui olevan runsaasti = raskasta kaikille mutta toisaalta yhdenmukaista<br />
• opettajien pedagoginen ja ainekoulutus vaihteli suuresti, useimmat opettajat olivat BA<br />
(HUK) –tutkinnon suorittaneita, rehtorin mukaan vain noin 12% oli korkeamman tutkinnon<br />
eli MA/MSc tai vastaavan maisterin tutkinnon suorittaneita opettajia.<br />
• opetustaito ja ainehallinta vaihteli suuresti, mikä osaltaan vaikutti oppimisilmapiiriin selvästi<br />
• Ongelmia voi tulla siitä, että ns. hyvät opettajat saadaan ns. hyviin kouluihin, jolloin heitä<br />
lähtee pois ”hankalia oppilaita” pitävistä kouluista. Koulujen eriarvoisuus oli silmiinpistävää.<br />
• luokkien koko oli yleensä pienehkö (yläkoulu 15-24 oppilasta, lukio 4-15 tässä koulussa)<br />
• opettajat stressaantuneita paitsi alituisen kiireen takia ja koska 1) OFSTED- eli ulkoisen ja<br />
puolueettoman arvioinnin kohteena muutaman vuoden välein ja 2) oppilaiden koemenestyksen<br />
takia, mikä määrää osaltaan myös valtakunnallista arviointia eli menestystä muihin kouluihin<br />
nähden<br />
• opettajien- ja muun henkilökunnan sekä oppilaiden välinen suhde on Suomessa yhdenvertaisempi<br />
kuin Englannissa (ks. alla)<br />
Millainen oli työkulttuuri yleensä? Eroja tai yhtäläisyyksiä Suomeen?<br />
Työkulttuuri ja tehtävät tuntuivat varsin hierarkkisesti järjestetyiltä, mutta myös vaikutti myös tehokkaalta.<br />
Henkilökunnan välit vaikuttivat lämpimiltä muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.<br />
Kaikki yrittivät kiireissään tehdä kovasti töitä, useita projekteja oli menossa koko ajan, ja<br />
luontevasti kielten osastolla opetushenkilöstöä oli Ranskasta, Saksasta, Espanjasta ja Kiinasta;<br />
huomattavasti kansainvälisempää kuin Suomessa.<br />
Henkilökunnan sosiaaliset tilat puuttuivat lähes kokonaan tai ne olivat pieniä työlokeroita materiaalivaraston<br />
reunalla. Tämä ei mielestäni voi olla vaikuttamatta henkilöstön ja sitä kautta koko koulun<br />
hyvinvointiin.<br />
Vastuuopettajilla ja linjojen johtajilla oli viikoittain vähintään yksi yhteinen palaveri, tai ainakin<br />
sille oli varattu lukujärjestykseen aika. Käytännöstä en osaa sanoa. Jakson aikana pidettiin päivän-<br />
2
mittainen ”Veso”-koulutus, jossa yhteisosan jälkeen työskenneltiin eri työpajoissa.<br />
Paperisota ja erityisesti mahdollisen rikosrekisteritaustan tutkiminen on oma lukunsa. Koulun henkilöstöjohtajan<br />
mukaan minä en olisi varsinaisesti saanut opettaa yksin peruskoulun oppilaita lainkaan.<br />
Onneksi tuosta kankean alun jälkeen käytännössä luovuttiin, vaikka ehdin jo manata brittibyrokratiaa<br />
jonkin verran. Toisaalta uutisvirrassa näkyy niin paljon levottomuuksia, että varovaisuuteen<br />
siellä on syynsä.<br />
Työkulttuurissa jaetaan oppilaat (erit. yläkoulussa, lukiossa ei enää niinkään) ja opettajat selvästi<br />
kahteen ryhmään. Opettajat keskenään sinuttelevat toisiaan, mutta mikäli oppilaita on läsnä, niin<br />
kollegoita puhutellaan Mr./Miss +sukunimi. Suomessa vastaavaa eroa ei tehdä. Kouluasut oppilailla<br />
ja siisti asu opettajilla, monilla puku mutta ei koskaan farkkuja.<br />
Oppitunneilla osallistuin tietenkin eniten espanjan oppitunneille, mutta lukion yhteiskuntaopin tunti<br />
opetuskeskusteluineen teki erityisen vaikutuksen. Opettaja keskustelutti ja johdatti taitavasti opiskelijaryhmäänsä<br />
ymmärtämään USA:n presidentin vaaleja. Pieni ryhmä seurasi ja osallistui tuntiin<br />
esimerkillisesti.<br />
Millaisia tavoitteita asetit ulkomaan työskentelyjaksolle ja miten ne toteutuivat?<br />
Halusin saada uusia ideoita englantilaisesta koulumaailmasta työhöni, virtaa opetukseen, oppia brittiläisestä<br />
koulusysteemistä ja kohentaa englannin kielen taitojani. Tavoitteet toteutuivat mainiosti,<br />
erityisesti kulttuurintuntemus ja myös kielitaitoni saivat erinomaisen sysäyksen, josta myös englanninkielen<br />
oppilaani tulevat saamaan osansa.<br />
Lisäksi sain hyvää materiaalia ja kokemusta espanjankielen opetukseen, sillä erityisesti suullisen<br />
kielitaidon testaamiseen ja kohentamiseen on briteillä selvästi paremmat asetelmat. Suomessakin<br />
ollaan menossa samaan suuntaan, eli tämä antoi esimakua yhdenlaisesta suullisen kielitaidon kehittämisestä<br />
ja sen testaamisesta.<br />
Nyt on myös kontakti <strong>Brighton</strong> & <strong>Hove</strong>n Varndean Collegeen (lukio), jonne otetaan mielellään<br />
myös ulkomaisia vaihto-opiskelijoita esim. lukuvuodeksi. Aikatauluongelmien takia en ehtinyt sinne<br />
”töihin”. Tapasin kuitenkin koulun kv-koordinaattorin, ja mikäli Jyväskylässä olisi vaihtoopiskelusta<br />
Englannissa kiinnostuneita lukiolaisia, niin tämä lukio olisi varmasti loistava vaihtoehto.<br />
www.varndean.ac.uk/ yhteyshenkilö Sarah Beauchamp<br />
B. Kulttuuri<br />
Ensimmäinen työaamu: olen pukeutunut rennosti mutta siististi, pikkutakki, kauluspaita, tummat<br />
farkut, mustat kengät. Nousen pomon autoon, mutta hän ystävällisesti kehottaa minua vaihtamaan<br />
farkut pois ja laittamaan suorat housut tilalle.<br />
Oppilailla ala- ja yläkoulussa on koulupuvut, ja opettajilta vaaditaan muuta kuin liian rennot farkut.<br />
Kylmästä säästä huolimatta erityisesti naiset pukeutuivat todella niukasti – ja sitten he tärisivät<br />
kylmästä. Samoin miehet ja pienet lapset laittoivat todella vähän vaatetta päälle ja auringon pilkahdettua<br />
he ottivat vähätkin vaatteet liki kaikki pois. Asusteiden kirjo oli huima <strong>Brighton</strong>issa: kukaan<br />
ei kuitenkaan katso kahta kertaa toisten vaatteita, ellei ole hah rajoittunut ulkomaalainen.<br />
3
Oppilaat puhuttelevat opettajia Sir tai Miss/Mrs, samoin opettajat toisiaan kun oppilaita on läsnä.<br />
Muutoin sinutellaan.<br />
Viileässä asunnossa asuminen ei alkuun ollut kivaa, mutta pian pääsimme asiasta vuokraisäntien<br />
kanssa yhteisymmärrykseen. British way of life tulee toki tutummaksi, kun sitä elää paikallisen perheen<br />
vieressä jos ei aivan samassa taloudessa kuitenkaan.<br />
Briteistä on lukuisia stereotypioita, mutta varmasti hauskimmat huomiot tulevat heiltä itseltään. On<br />
eri asia lukea tai kuulla noita tarinoita esim. pukeutumiskulttuurista tai säästä kuin nähdä ja jakaa<br />
niitä paikan päällä. Monet asiat ihmetyttävät edelleenkin, mutta ymmärrys toki laajeni. Englanti<br />
ihastutti erikoisuudellaan, historiallaan ja kauniilla luonnollaan, samoin kohteliaisuudellaan sekä<br />
mainettaan paremmalla ruualla.<br />
C. Soveltaminen omaan työhön<br />
Englannin malli antoi tukea sille, että suullisen kielitaidon kehittämiseen ja myös testaukseen tulisi<br />
olla lisää resursseja. Koska kohta Suomessakin aletaan testata vieraiden kielten suullista taitoa, niin<br />
sitä olisi syytä myös harjoitella enemmän. Periaatteessa samanlainen projekti-idea toimi sekä yläkoulussa,<br />
lukiossa kuin yliopistossakin: kunkin tuli valmistella lyhyt suullinen esitelmä. Tämä työtapa<br />
tuntui toimivan mainiosti varsinkin vanhempien opiskelijoiden kanssa, mutta myös nuoremmat<br />
vaikuttivat pitävän siitä. Tuotokset on myös hyvä saada nähtäville. Samoin sain hyviä verkkovinkkejä<br />
ja opetusmateriaalia, jota siellä eri kouluasteilla käytetään.<br />
Kulttuurituntemuksen lisääntyminen aidossa ympäristössä eli käytännössä oli parasta antia kielitaidon<br />
ohella, niin pubissa jalkapallo-ottelua seuratessa kuin golfkentällä brittiseurueissa. English Heritage<br />
–jäsenkortin innoittamana monet kulttuurikohteet ja saarivaltakunnan historiaa tuli tutuksi<br />
paikan päällä, ja näihin voin varmasti työssäni viitata silloin tällöin.<br />
Työpaikalla julkaistiin henkilöstötiedotetta, josta näkyi kootusti tiedot lukukauden tapahtumista.<br />
Samassa julkaisussa kannustettiin henkilökuntaa myös leikkimielisiin kilpailuihin, jotka piristivät<br />
mukavasti aherruksen lomassa.<br />
D. Muuta<br />
Vinkkejä vaihtoon aikoville/lähteville<br />
Ajankohta on syytä tutkia tarkoin. Vaikka se saattaisi kotimaan kuvioihin käydä hyvin, niin välttämättä<br />
sama aikajakso ei ole parhain kohdemaassa. Minulla tuli esimerkiksi melko paljon päällekkäisyyttä<br />
koko koulumaailman koejaksojen takia. Lisäksi en suosittele menemään <strong>Iso</strong>-<strong>Britannia</strong>an<br />
talvikuukausien aikana viileiden asuinolosuhteiden takia.<br />
Kannattaa tutustua kohteeseen etukäteen paljon, jotta saa ajastaan enemmän irti. Näin myös jos tutustuu<br />
useampaan kuin yhteen ’yritykseen’ kohdepaikkakunnalla. Uudessa paikassa asiaa tulee todella<br />
paljon, joten siinäkin pohjatyö auttaa.<br />
Minulla majoituksen hankintayritykset Suomesta käsin veivät aivan liikaa aikaa, sillä <strong>Iso</strong>-<br />
<strong>Britannia</strong>ssa vuokrataso on todella korkea. Lisäksi näin lyhyeksi aikaa ei tahdo kalustettua asuntoa<br />
löytyä. Onneksi paikallinen Eurotowns-yhteyshenkilö auttoi ja laittoi ilmoituksen sisäiseen verk-<br />
4
koon, josta yksi majapaikkatarjous tulikin, johon tartuimme kuin oljenkorteen. Puutteistaan huolimatta<br />
siitä tuli majapaikka koko vaihtoajaksi – ja kaiken lisäksi erittäin edullinen. Suosittelen perheasumista<br />
tai ainakin heidän lisäsiipeen majoittumista, en niinkään ”tavallista vuokra-asuntoa”<br />
ilman paikallisia kontakteja.<br />
Työhön liittyvä yhteyshenkilö on avainasemassa onnistuneessa vaihdossa. On muistettava, että he<br />
mahdollistavat vaihdon usein omalla ajallaan ilman eri korvausta. Oma aktiivisuus palkitaan lopulta,<br />
mutta jos yhteyshenkilöltä saa kontakteja kuten minä, niin jatko on paljon helpompi.<br />
Koulumaailmaan tai yleensä lasten tai nuorten kanssa tekemisiin joutuvat: hankkikaa etukäteen<br />
Suomessa oikeusrekisterikeskuksesta ote rikosrekisteristä! Ei se paljon maksa, n.10€, jos sen ottaa<br />
kaiken varalta mukaan. Tilaus onnistuu sähköpostitse.<br />
Autolla matkaaminen Englantiin ei ole halvin eikä yksinkertaisin vaihtoehto, mutta se antaa erinomaisen<br />
mahdollisuuden tutustua lähiympäristöön. Liikennekulttuuriin tutustuttua kiertelimme<br />
vaimon kanssa monet kulttuurikohteet, joista varmasti jää kerrottavaa myös opiskelijoille. Suosittelen.<br />
Palautetta henkilöstövaihto-ohjelmasta yleensä<br />
Hakuajankohta oli v. 2007 hiukan myöhäinen tai varsinkin tulosten julkistaminen (tammikuun <strong>2008</strong><br />
alussa) joten valmisteluaikaa ei minulle juuri jäänyt. Oman työpaikan takia muu ajankohta ei olisi<br />
minulle sopinut, joten maalis-toukokuun retken valmisteluun ei jäänyt ylimääräistä aikaa. Ymmärtääkseni<br />
ajankohtaa on jo vuodelle <strong>2008</strong> aikaistettu, mikä on hieno juttu seuraaville menijöille.<br />
Kontaktien saaminen oli työlästä. Kuten kirjoitin aiemmin ja hakuvaiheessakin kerrottiin, Eurotowns-yhteyshenkilö<br />
voi auttaa, jollei ole muita omia kontakteja valmiiksi. Yritin päästä muualle,<br />
mutta kontaktien saanti oli liian vaikeaa noin lyhyessä ajassa.<br />
Kaiken kaikkiaan tämä henkilöstövaihto on loistava mahdollisuus, jonka Jyväskylä tarjoaa. Moista<br />
eivät käsittääkseni muut maamme kaupungit taida tarjota, joten röyhistelyyn on aihetta. Usean vuoden<br />
työrupeaman jälkeen tämä avartaa omia näkymiä ja lisää työmotivaatiota valtavasti.<br />
<strong>Iso</strong> kiitos kaikille myötävaikuttajille, ja anteeksi pitkä raportti.<br />
Jyväskylässä 17.7.<strong>2008</strong><br />
<strong>Petteri</strong> <strong>Ruuska</strong><br />
petteri.ruuska@jkl.fi<br />
5
Change language