etelÃ¤-pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009 ...

Etelä-Pohjanmaan liitto 

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN 

TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009–2010 

MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2009–2010 

20.10.2008

Julkaisu 

ISBN 

ISSN 

Julkaisua voi tilata Etelä-Pohjanmaan liitosta 

Puh. 020 124 4100 

Faksi 020 124 4150 

www.epliitto.fi 

Suunnittelu ja taitto: 

Kuvat: 

Painopaikka: 

Painosmäärä: X kpl 

Seinäjoki 2008 

2

SISÄLLYSLUETTELO 

1. JOHDANTO 4 

2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA, 

KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 5 

2.1. Arvio edellisen toteuttamissuunnitelman toteutumisesta 5 

2.2. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehityksen nykytila ja kehitysnäkymät 6 

2.3. Arvio rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuudesta Etelä-Pohjanmaan 

työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn 10 

3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2009–2010 11 

3.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen 11 

3.2. Toimintalinja 2: Osaamisen ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen 15 

3.3. Toimintalinja 3: Asuinympäristön ja hyvinvoinnin kehittäminen 20 

3.4. Toimintalinja 4: Infrastruktuurin parantaminen 24 

3.5. Maakunnan valtakunnallisesti merkittävät kärkihankkeet 27 

3.6. Vaikutusten arviointi 28 

4. TOTEUTTAMINEN HALLINNONALOITTAIN 29 

Työllisyys- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 29 

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31 

Opetusministeriön hallinnonala 31 

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32 

Ympäristöministeriön hallinnonala 33 

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 34 

Sisäasiainministeriö 34 

Valtiovarainministeriö 34 

5. NEUVOTTELUESITYKSET MINISTERIÖILLE 36 

Korkeakoulumalli Etelä-Pohjanmaan vahvuudeksi 36 

Seinäjoen itäinen ohikulkutie 38 

6. RAHOITUSTAULUKOT 40 

Kansallinen rahoitus 40 

EU-ohjelmat 42 

Sivu 

3

1. JOHDANTO 

Tausta 

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuonna 2008 kuudetta kertaa. Toteuttamissuunnitelman 

laadintaprosessi on vakiintunut maakunnassa tärkeäksi aluekehitystä edistäväksi työmuodoksi. 

Tänä vuonna on kiinnitetty erityishuomiota toteuttamissuunnitelmien neuvotteluprosessiin, johon kuuluu 

vuoden aikana useita maakuntien ja ministeriöiden välisiä, erityyppisiä tapaamisia sekä viikolla 49 järjestettävät 

TOTSU-neuvottelut. Maakunnilla on mahdollisuus esittää edellisvuodesta poiketen enintään kaksi 

alueen strategisesti tärkeää politiikka-asiaa tai hankekokonaisuutta neuvotteluesityksiksi ministeriöille. 

Lisäksi maakunnat voivat yhteisesti ehdottaa muutamia ajankohtaisia teemakeskusteluja, jotka valmistellaan 

suuralueittain. Aikaisemmista vuosista poiketen totsujen tekstiosuus laaditaan – neuvottelu- ja rahoitusesityksiä 

lukuun ottamatta – lähinnä alueen sisäistä käyttöä ja alueviranomaisten tulosneuvotteluja varten. 

Tällä toteuttamissuunnitelmalla pyritään vaikuttamaan vuoden 2009 ja erityisesti vuoden 2010 määrärahojen 

alueelliseen jakoon. Toteuttamissuunnitelmaan on koottu toimenpiteitä, joita kahden seuraavan vuoden 

aikana suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan rakennerahastovaroin, Etelä-Pohjanmaan alueellisen maaseudun 

kehittämissuunnitelman varoin, paikallisten kehittämissuunnitelmien (toimintaryhmät) varoin, 

alue/KOKO- ja osaamiskeskusohjelmavaroin, maakunnan kehittämisrahavaroin sekä muilla kansallisilla 

resursseilla. TOTSU on siis luonteeltaan kaikki aluekehitysvarat kattava, laaja-alainen suunnitelma. 

Valmisteluprosessi ja osallistujatahot 

Toteuttamissuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä. Huhti-toukokuussa 2008 käytiin jokaisessa seutukunnassa 

(Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat, Seinäjoen Seutu sekä Suupohja) seutuneuvottelut. 

Touko-kesäkuussa 2008 puolestaan käytiin viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut seuraavien tahojen kanssa: 

Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasan tiepiiri, Länsi-Suomen 

lääninhallitus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, Etelä-Pohjanmaan 

Yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari sekä SONet BOTNIA. Valmisteluprosessin aikana on käyty 

evästyskeskusteluja maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa. Alueiden kehittämislain mukaiset 

ministeriöiden ja maakuntien väliset toteuttamissuunnitelmia koskevat neuvottelut järjestetään joulukuussa 

2008. 

Hyväksyminen 

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2009– 

2010 kokouksessaan 9.10.2008 ja maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 20.10.2008. 

Antti Niemi-Aro 

Maakuntahallituksen puheenjohtaja 

Asko Peltola 

Maakuntajohtaja 

4

2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA, KEHITYS- 

NÄKYMÄT JA TAVOITTEET 

2.1. Arvio edellisen toteuttamissuunnitelman toteutumisesta 

Edellisen toteuttamissuunnitelman 2008–2009 toimenpiteiden toteutumista voidaan kuvata seuraavan taulukon 

avulla. 

E-P:N MAAKUNTAOHJELMAN 

TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 

08 -09 

Edistyi suunnitelmien 

mukaan 

Edistyi osittain 

suunnitelmien mukaan 

TL 1: YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN 

Avaintoimialojen klusterirakenteiden 

vahvistaminen ja verkostoituminen 

Kasvun alojen tukeminen 

Yritysten liiketoimintaosaamisen 

vahvistaminen ja T&K -toiminnan 

kehittäminen 

TL 2: OSAAMISEN JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN VAHVISTAMINEN 

Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen 

Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen 

ehkäisy 

Seinäjoen yliopistokeskuksen ja 

EPANET:n toiminnan jatkuvuuden 

varmistaminen 

Seinäjoen AMK:n vahvistaminen 

sekä toisen asteen koulutuksen kehittäminen 

Kansainvälisesti vetovoimainen innovaatioympäristö 

ja sen kehittäminen 

E-P:n kansainvälistymisen toimintaohjelman 

toteutus 

TL 3: ASUINYMPÄRISTÖN JA HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN 

Peruspalvelujen vahvistaminen ja 

hyvinvointipalvelujen kehittäminen 

Kulttuurin kehittäminen ja vetovoimatekijöiden 

lisääminen 

Kylien kehittäminen 

Luonto- ja kulttuuriympäristöjen 

hoitaminen sekä vesistökuormituksen 

vähentäminen 

TL 4: INFRASTRUKTUURIN PARANTAMINEN 

VT 19: Seinäjoen itäinen ohikulkutie 

Alemmanasteisen tiestön rakenteiden 

ja kunnossapitotason parantaminen 

Seinäjoen lentoaseman kehittäminen 

Logistiset palvelut 

Liikenneturvallisuussuunnitelmien 

laatiminen kaikkiin seutukuntiin 

Maakuntaverkon rakentaminen ja 

sisältötuotannon kehittäminen 

Edistyi hitaasti 

Ei toteutunut 

suunnitelmien 

mukaan 

5

2.2. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehityksen nykytila ja kehitysnäkymät 

Väestö ja muuttoliike. Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli ennakkotiedon mukaan elokuun 2008 lopulla 

193 677 henkeä. Vuonna 2007 maakunnan väkiluku kasvoi ensi kerran kolmeen vuoteen. Maakunnan 

muuttoliikkeen tappiollisuus aiheutuu opiskelijoiden poismuutosta, sillä vuosina 2000–2007 muuttoliike 

oli tappiollista pelkästään 15 - 29-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurimmat muuttotappiot aiheutuivat muuttoliikkeestä, 

joka suuntautui seutukuntiin, joissa on suuria oppilaitoksia. Vaikka Etelä-Pohjanmaalla ei ole 

omaa yliopistoa, on tärkeää, että maakunnassa annettava koulutus vastaa mahdollisimman hyvin alueen 

tarpeita. Näin hillitään osaltaan muuttotappiota. 

Pidemmällä aikavälillä maakunnan väestö on keskittynyt entistä enemmän Seinäjoen seudulle. Vuosien 

2002–2007 aikana Seinäjoen, Nurmon ja Lapuan alueelle on syntynyt kasvualue, kun väestö on kasvanut 

näissä kunnissa joka vuosi. 

Koulutustaso. Tilastokeskuksen käyttämän väestön koulutustasomittaimen (VKTM) mukaan Etelä- 

Pohjanmaan 20 vuotta täyttäneen väestön koulutusaste oli koko maan matalin vuonna 2006. 15 vuotta täyttäneistä 

tutkinnon suorittaneita oli 60,2 prosenttia. Koulutustaso on kuitenkin kohonnut tasaisesti. Tutkinnon 

suorittaneiden osuus Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnan tasoa korkeampi alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä 

ja sitä matalampi yli 50-vuotiaiden keskuudessa. 

Vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaalla oli ensi kerran enemmän vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita 

kuin niitä, joilta puuttui perusasteen jälkeinen tutkinto. Korkea-asteen tutkinto oli joka viidennellä 15 vuotta 

täyttäneellä. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneista enemmistö oli naisia, 51 prosenttia. 

Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot asukasta kohti laskettuna olivat vuonna 2006 

Ahvenanmaan jälkeen maakunnistamme pienimmät eli 149 euroa. Koko maan menot olivat 1 092 euroa 

asukasta kohden eli Etelä-Pohjanmaalla menot olivat noin 14 prosenttia maan keskiarvosta. 

Työmarkkinatilanne. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan maakunnassa oli vuoden 2005 lopulla 

77 356 työpaikkaa, mikä merkitsi noin 600 työpaikan nettokasvua edellisvuodesta (+ 0,8 prosenttia). 

Työpaikkojen kasvuvauhti oli vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla 0,7 prosenttia koko maan tasoa parempi. 

Etelä-Pohjanmaalla oli tuolloin palvelusektorilla olevia työpaikkoja noin 45 700 ja palvelusektorin työpaikkaosuus 

oli maakunnistamme pienin, 59 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla on maakunnistamme toiseksi 

eniten maa- ja metsätalouden työpaikkoja, noin 8 300. Niiden osuus kokonaistyöpaikoista on toiseksi korkein, 

noin 11 prosenttia. Noin kolmasosa Suomen maa- ja metsätalouden työpaikoista on Etelä- 

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan naapurimaakunnissa. 

Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2007 keskimäärin 

69,6 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin valtakunnallisesti. Työvoimatutkimuksen 

mukaan työllisten kokonaismäärä oli Etelä-Pohjanmaalla toisella vuosineljänneksellä 2008 90 700 henkeä, 

700 henkeä enemmän kuin 12 kuukautta aiemmin. 

Talouskasvun arvioidaan hidastuvan vuoden 2008 aikana ja on todennäköistä, ettei työllisten määrä kasva 

verrattuna vuoteen 2007. Tähän vaikuttaa myös työvoimakustannusten huomattava kasvu vuosina 2008– 

2009. Myös työttömyys alentunee hitaammin kuin vuonna 2007. Maakunnan työttömyysaste (ml. lomautetut) 

oli Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen mukaan elokuussa 2008 5,9 prosenttia (alentui 0,4 prosenttiayksikköä 

vuodessa) ja työttömiä työnhakijoita oli noin 5 600. 

Pidemmän aikavälin tarkastelussa Etelä-Pohjanmaa on maakunta, jossa naisten työttömyysaste on ollut 

korkeampi kuin miesten jo vuodesta 1994 lähtien. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2006 ennakkotiedon 

mukaan naisten työttömyysaste oli tuolloin 9,6 prosenttia ja miesten 7,6 prosenttia. Ero on 

merkittävä ja sitä selittänee mm. naisvaltaisten palvelualojen työpaikkojen pieni osuus kokonaistyöpaikoista. 

6

Lähivuosina voimistuvalla työvoiman supistumisella on merkittävät kansantaloudelliset ja yhteiskuntapoliittiset 

vaikutukset. Vaikka työvoiman kysyntä suhdanneluontoisesti heikkenisi parin seuraavan vuoden 

aikana, on väestön ikääntymisen aiheuttamalla muutoksella merkittävät vaikutukset lähivuosikymmenien 

aikana. 

Aluetalous. Etelä-Pohjanmaan käypähintainen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna 2006 Tilastokeskuksen 

ennakkotiedon mukaan 4,55 miljardia euroa (tiedot 19.3.2008). Asukasta kohti laskettu BKT oli 

23 477 euroa, ollen 74 prosenttia koko maan ja 87 prosenttia EU-maiden tasosta. 

Vuodesta 2000 vuoteen 2006 Etelä-Pohjanmaan BKT kasvoi vuoden 2000 hinnoin laskien 4,8 prosenttia, 

koko maan kasvun ollessa 6,2 prosenttia. Vain Seinäjoen seutukunnassa BKT:n kasvuvauhti ylitti valtakunnallisen 

kasvun. Alueen kasvuvauhti oli maakuntien keskusseuduista kolmanneksi ripein. Asukasta 

kohti laskettu BKT kasvoi Etelä-Pohjanmaalla kaikissa seutukunnissa 2000–2006. Vuonna 2006 Etelä- 

Pohjanmaan BKT kasvoi koko maan tasoa nopeammin: 5,5 prosenttia. 

Palvelut muodostivat vuonna 2006 noin 61 prosenttia Etelä-Pohjanmaan BKT:sta. Alkutuotannon osuus oli 

5,5 prosenttia ja jalostuksen 33,5 prosenttia. Sekä palveluiden että jalostuksen osuus BKT:sta kasvoi vuodesta 

2000 vuoteen 2006, mutta alkutuotannon osuus pienentyi. Arvonlisäyksen käypähintainen kasvu 

2000–2006 on ollut absoluuttisesti suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, 134 miljoonaa 

euroa. Toimiala oli myös vuonna 2006 arvonlisäykseltään suurin toimiala maakunnassa. 

Huomattava arvonlisäyksen kasvu vuosina 2000–2006 on tapahtunut myös perusmetallien ja metallituotteiden 

valmistuksen alalla: noin 106 miljoonaa euroa. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi noin 96 miljoonaa 

euroa. Etelä-Pohjanmaan teollisuustuotanto kasvoi huomattavan ripeästi, sillä käypähintainen arvonlisäys 

kasvoi 2000–2006 39 prosenttia. Koko maan teollisuudessa kasvu oli vain 14 prosenttia. 

Muutamilla aloilla on tapahtunut arvonlisäyksen laskua. Näistä merkittävin on maa- ja riistatalouden ala, 

jossa arvonlisäys laski 2000–2006 77 miljoonaa euroa. Myös rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys 

laski 44 prosenttia. 

Merkittävä ero Etelä-Pohjanmaan arvonlisäyksen muodostumisessa koko maahan verraten on siinä, että 

teollisuustoimialojen osuus arvonlisäyksestä on kasvanut vuosina 2000–2006 noin kahdella prosenttiyksiköllä, 

vaikka se koko maassa on supistunut 2,5 prosenttiyksikköä. Teollisuuden osuus koko arvonlisäyksestä 

on Etelä-Pohjanmaalla noin 24 prosenttia. Palvelusektorilla on ollut merkittävä vaikutus talouskasvuun, 

sillä vuosien 2000–2006 kasvusta noin 63 prosenttia on syntynyt palvelualoilla. 

Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla toimi vuoden 2007 aikana keskimäärin 12 907 yritystä. 

Viime vuosina yritystoiminta on vilkastunut hyvän talouskasvun ansiosta ja tämä näkyy Etelä- 

Pohjanmaalla: vuodesta 2002 vuoteen 2007 yrityskanta on kasvanut kahta kuntaa lukuun ottamatta joka 

kunnassa. Vuonna 2007 palvelualoilla toimivia yrityksiä oli 7 705 (59,7 prosenttia maakunnan yrityksistä), 

jalostussektorilla 4 400 (34,1 prosenttia) ja alkutuotannossa 797 (6,2 prosenttia). 

Palvelualoista yritysmäärältään suurin alatoimiala oli kauppa, jossa toimi hieman yli 2 600 yritystä. Myös 

kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluiden toimialalla oli yli 2 000 yritystä. Teollisuuden 

toimialoilla toimivia yrityksiä oli vuonna 2007 yhteensä 2 062. Yritysmäärältään suurin teollisuuden alatoimiala 

oli metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (527). 

Vuosien 2002–2007 aikana yritysmäärä on kasvanut eniten palvelualoilla, 980 yrityksen verran. Erityisesti 

kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa yritysmäärä on kasvanut, uusia yrityksiä syntyi 

lähes 500. Rakentamisen toimialan yritysmäärä on kasvanut 514 yrityksen verran. 

Teollisuuden yritysmäärä on vuosina 2002–2007 säilynyt lähes ennallaan, mutta teollisuuden sisällä on 

tapahtunut rakennemuutos. Metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen toimialan yritysmäärä 

kasvoi 105 yrityksellä, mutta muilla yritysmääräänsä kasvattaneilla aloilla kasvu oli vähäistä, alle 10 yri- 

7

tystä alaa kohti. Yritysmäärä on pienentynyt eniten tekstiiliteollisuudessa (- 41) ja huonekaluteollisuudessa 

(- 32). Härmänmaalla ja Seinäjoen seudulla on noin puolet maakunnan teollisuusyrityksistä. 

Kuntatalous. Etelä-Pohjanmaan kuntien vuosikate oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 (8.6.2007) 

254 euroa asukasta kohti eli 128 euroa pienempi kuin valtakunnallisesti. Vuosikate parantui edellisvuoteen 

verrattuna 63 euroa asukasta kohti. Maakunnan kuntatalous on kuitenkin eriytynyt: vuonna 2007 enintään 

3 000 asukkaan kuntien vuosikate oli asukasta kohti 115 euroa ja yli 10 000 asukkaan kunnissa 300 euroa. 

Vuoden 2007 lopulla Etelä-Pohjanmaan kuntien taseisiin oli kertynyt ylijäämää 481 euroa asukasta kohti. 

18 kunnalla oli kertynyttä ylijäämää ja kahdeksalla oli alijäämää. Eniten alijäämäisiä kuntia oli kokoluokassa 

6001 – 10 000 asukasta (4). Yli 10 000 asukkaan kunnista kaikki olivat ylijäämäisiä. 

Vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen toteuttavista 11 kunnasta on alijäämäisiä neljä. Kuntaliitoksessa mukana 

olevien kuntien taseisiin oli kertynyt vuoden 2007 lopulla ylijäämää 527 euroa asukasta kohti, muiden 

kuntien taseissa sitä oli 433 euroa asukasta kohden. 

Kuntien lainakanta asukasta kohti oli 1 572 euroa, mikä oli 24 euroa enemmän kuin valtakunnallisesti. 

Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2008 on 19,31 koko maan tuloveroprosentin 

ollessa 18,55. Vuodelle 2008 tuloveroprosenttia nosti kuusi kuntaa. 

Hyvinvointi. Etelä-Pohjanmaan väestön terveydentilaa voidaan luonnehtia maan keskitasoa vastaavaksi. 

Vanhahko ikärakenne tuo sairastavuutta mukanaan, mutta väestön terveydentilaa kuvaavan Kansaneläkelaitoksen 

ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan maakunnan väestö on vain vähän sairastavampaa kuin 

koko maassa. Vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 108,1 

(koko maan indeksi = 100) ja indeksi pysyi ennallaan edellisvuoteen verraten. 

Etelä-Pohjanmaalla ongelmallisia sairauksia ovat erityisesti sepelvaltimotauti, diabetes, erilaiset psykoosit, 

reuma ja sydämen vajaatoiminta. Suhteessa väestöön näitä tauteja esiintyy vain 1 – 3 Etelä-Pohjanmaan 

kunnassa (kuntia on 26 vuonna 2008) koko maan tasoa vähemmän. 

8

KESKEISET SEURANTA- 

INDIKAATTORIT 

Väestö ja muuttoliike 

- Väkiluku 31.8.2008 

- Huoltosuhde (työlliset/ ei-työlliset), ennakkotieto 

v. 2006 

- Nettomuutto (osuus väestöstä 2007, %) 

Uusin tieto 

193 677 

1,39 

0,1 

Koulutustaso 

- Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden 

osuus 15 vuotta täyttäneistä 31.12.2006, % 

60,2 

- II asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 

vuotta täyttäneistä 31.12.2006, % 

39,9 

- Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 

15 vuotta täyttäneistä 31.12.2006, % 

20,3 

Työmarkkinatilanne 

- Työllisyysaste (keskimääräinen) v. 2007, % (1 

69,6 

- Työttömyysaste / keskimäärin 2007, % (1 

6,1 

- Työpaikkojen määrä 2005 (2 

77 356 

- Työttömien määrä, keskimäärin 2007 (3 

6 301 

Alueellinen bruttokansantuote, tuotanto 

- Arvonlisäys asukasta kohti v. 2000 hinnoin / 

ennakkotieto 2006 (aluetalouden indik. 

13.4.2008) 

21 206 

- Arvonlisäys (BKT) v. 2000 hinnoin, M€ / ennakkotieto 

2006 (aluetalouden indik. 13.4.2007) 

4 107,5 

- Yritysten liikevaihto v. 2006, 1 000 euroa 

8 081 665 

- Yritysten lukumäärä 2007 (toimivat, koko 

vuoden tieto, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) 

12 907 

Kuntatalous erityyppisissä kunnissa 

- Vuosikate, v. 2007, €/asukas (ennakkotieto 

254 

6.6.2008) 

- Investointien tulorahoitusprosentti 2007 (ennakkotieto 

6.6.2008) 

61,3 

- Velka /asukas 2007, € (ennakkotieto 6.6.2007) 

1 572 

- Tuloveroprosentti v. 2008 (talousarviot) 

19,31 

Hyvinvointi 

- Kelan sairastavuusindeksi (vakioitu), v. 2007 

108,1 

- Toimeentulotuen saajat (henkilöt); osuus väestöstä 

31.12.2006 (4 6,5 

Tavoitearvio 

31.12.2010 

194 400 

1,39 

0,05 

63,4 

42,0 

22,3 

71,8 

5,0 

77 000 

5 300 

23 040 

4 480 

9 430 000 

13 300 

234 

57,4 

1 572 

19,31 

107,0 

6,0 

(1 Tilastokeskus, työvoimatutkimus (3 Työministeriö, ml. lomautetut 

(2 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto (4 Stakes, tilastotiedote 5/2008 

9

2.3. Arvio rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuudesta Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen, tuottavuuteen 

ja kilpailukykyyn 

EU-rahoitus tuo merkittävän lisäarvon Etelä-Pohjanmaan alueelliselle kehittämiselle, vaikkakin rakennerahastovarat 

ohjelmakaudella 2007–2013 vähenevät edelliseen ohjelmakauteen verrattuna noin kolmanneksella. 

EAKR-ohjelmassa EU:n ja valtion vuosittainen rahoitus Etelä-Pohjanmaalla on vajaa 6 milj. €. ESRohjelmassa 

vuosittaisen rahoituksen arvioidaan olevan samaa luokkaa. Lisäksi merkittävä panostus tulee 

alueen kunnilta ja yrityksiltä. 

Länsi-Suomen EAKR-ohjelmalla keskitytään erityisesti yritystoiminnan edistämiseen sekä osaamisja 

innovaatiotoiminnan ja niitä tukevien rakenteiden vahvistamiseen. Toimenpiteitä kohdistetaan etenkin niille 

aloille, jotka ovat talouden kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta keskeisessä 

asemassa. EAKR-ohjelman osaamiseen ja innovaatiorakenteisiin keskittyvä kehittämistyö puolestaan luo 

pitkällä tähtäimellä kestäviä edellytyksiä alueen kilpailukyvyn parantamiseen. EAKR-ohjelmalla lisätään 

myös mm. alueen vetovoimaisuutta erilaisten toimintaympäristöä kehittävien ympäristöhankkeiden avulla. 

Manner-Suomen ESR-ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita 

kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, 

kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat 

työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. ESR-ohjelmaa toteutetaan 

Länsi-Suomen alueosion ja valtakunnallisen osion kautta. 

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi Etelä-Pohjanmaalle merkittävä EU-ohjelma on Manner-Suomen maaseudun 

kehittämisohjelma, jonka EU:n ja valtion rahoitus on vuosittain yli 11 milj. €. Ohjelma onkin maaseutuvaltaisen 

maakunnan kannalta tärkeä kehittämisresurssi. Maaseutuohjelmaa toteutetaan alueellisen 

maaseudun kehittämissuunnitelman ja paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmien kautta. Ohjelmalla 

tuetaan maaseudun mikroyrityksiä ja erilaisia maaseudun kehittämis- ja yhteistyöverkostoja sekä 

paikallisia toimintaympäristöjä. 

Toteuttamissuunnitelman lukuun 3 (Maakuntaohjelman toteuttaminen 2009–2010) on kirjattu EUohjelmien 

painotukset toimintalinjojen toteuttamisessa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitaan rakennerahasto-ohjelmien 

alueellisten osioiden varojen suuntaamisesta ja yhteensovittamisesta. 

Alla olevassa taulukossa tarkastellaan toteuttamissuunnitelman toimintalinjoja Lissabonin strategian mukaisin 

teemoin. 

LISSABONIN STRATEGIA 

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSSUUNNITELMAN TOIMINTA- 

LINJAT 

Teemat 

TL 1: Yritystoiminnan 

edistäminen 

TL 2: Osaamisen ja 

innovaatiojärjestelmän 

vahvistaminen 

TL 3: Asuinympäristön 

ja hyvinvoinnin 

kehittäminen 

TL 4: Infrastruktuurin 

parantaminen 

Tuotekehitys ja tutkimus, innovaatiot 

ja yrittäjyys 

X 

X 

Tietoyhteiskunta X X X 

Liikenne 

X 

Energia 

X 

Ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy 

X 

Työntekijöiden, yrittäjien ja yritysten 

sopeutumista edistävät toimenpiteet 

X X 

Kestävän työllisyyden edistäminen 

X 

X 

Epäedullisessa asemassa olevien 

henkilöiden sosiaalisen osallisuuden 

edistäminen X X 

Inhimillisten voimavarojen kehittäminen 

X 

X 

10

3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2009–2010 

Tässä luvussa kuvataan maakuntaohjelman toteuttamisen lähivuosien painopisteitä toimintalinjoittain. 

Kunkin alaotsikon jälkeen sijoitetuissa laatikoissa ovat esitettyinä toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin ne 

avainasiat, jotka katsotaan maakunnan kehityksen kannalta kaikkein keskeisimmiksi. 

Lukuun on koottu yhteen Etelä-Pohjanmaan maakunnan eri toimintaohjelmien toimenpidekokonaisuuksia: 

maakuntaohjelma, maakunnan yhteistyöasiakirja MYAK (eritelty Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahasto 

EAKR:n toimenpideohjelmaan sekä Euroopan sosiaalirahasto ESR:n toimenpideohjelman Länsi- 

Suomen alueelliseen osioon), Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma, paikalliset 

kehittämissuunnitelmat (toimintaryhmät), osaamiskeskusohjelma OSKE sekä aluekeskusohjelma 

AKO/KOKO. Näin ollen TOTSU toimii eri toimintaohjelmat yhteen kokoavana suunnitelmana sekä osoittaa 

eri ohjelmien välisen työnjaon. 

Valtioneuvosto päätti 20.12.2007 aluekehittämisen valtakunnallisista tavoitteista vuosille 2007–2011. Tämän 

tavoitepäätöksen mukaan laaditaan alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä 

ja -politiikkaa kootaan yhteen seudullisiin, strategisiin ja monimuotoisiin verkostoihin perustuen 

ja päällekkäisyyksiä poistaen. Vuoden 2008 alusta valmisteilla ollut alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma 

(KOKO) käynnistyy vuoden 2010 alussa. KOKO:on sulautuvat nykyisin toteutettavista alueellisen 

kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO), maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen 

osio (AMO) sekä saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Vuoden 2009 aikana toteutetaan 

vielä nykyistä AKO:a, AMO:a ja saaristo-ohjelmaa. Lisätietoja KOKO:sta osoitteesta: 

http://www.tem.fi/KOKO 

3.1. TOIMINTALINJA 1: YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN 

Keskeisten kehittämisalojen vahvistaminen ja verkostoituminen 

Keskeisimmät toimenpiteet v. 2009–2010 

• Osaavan työvoiman saannin turvaaminen keskeisimmillä kehittämisaloilla 

• Kehittämisalojen kansainvälistymisasteen lisääminen 

• Kehittämisalojen yritysten verkostoitumisen ja kasvuhakuisuuden edistäminen 

Maakuntaohjelmassa linjatut keskeiset toimenpiteet: 

Elintarvike 

• Panostetaan markkinointiin ja kuluttajan käyttäytymisen ymmärtämiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin, 

kansainvälistymiseen, markkinointia tukevaan osin tutkimuslähtöiseen tuotekehitykseen, pk-yritysten logististen 

järjestelmien, uusien palvelutoimintojen ja mallien kehittämiseen sekä alan imagon parantamiseen. 

• Parannetaan suurten ja pk-yritysten välisiä yhteistoimintamahdollisuuksia. 

• Turvataan alan kiinnostavuus koulutuspaikkoja valittaessa. 

• Kehitetään funktionaalisia ja terveyttä edistäviä elintarvikkeita. 

• Edistetään maatilojen rakennekehitystä, kasvatetaan tuottavuutta ja osaamista sekä kehitetään palvelutoimintojen 

uusia malleja (mm. konsultointi-, lomitus- ja urakointipalvelut). 

• Kehitetään maatalouden osalta tuotteiden turvallisuutta, aukottomia laatuketjuja ja sopimustuotantojärjestelmiä. 

• Parannetaan alkutuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä. 

Metalli- ja teknologiateollisuus 

• Lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja selkeytetään roolijakoa sekä parannetaan eri toimijoiden tietoisuutta 

toisistaan. 

11

• Korostetaan veturiyritysten merkitystä koko verkoston kehittäjänä ja aktivoidaan pienempiä yrityksiä klusterin 

sisällä. 

• Panostetaan asiakastarpeiden ja -tiedon hallintaan. 

• Tehostetaan toimitusketjuja, markkinointia sekä uusien tuotteiden kehittämistä. 

Puu 

• Vahvistetaan asiakaslähtöistä ja ydinosaamiseen keskittyvää toimintatapaa, panostetaan T&K -toimintaan ja 

tuetaan yritysverkostojen toimintaa. 

• Parannetaan kansainvälisten trendien tuntemusta ja kehitetään muotoilua, markkinointia sekä tuottavuutta. 

Muut suunnitelmissa ja ohjelmissa linjatut keskeiset toimenpiteet sekä neuvotteluissa esiin nousseet 

asiat: 

Alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma: 

• Lisätään maa- ja metsätaloustuotteiden jalostusarvoa ja markkinoille pääsyä sekä työmahdollisuuksia parantamalla 

elintarvike- ja puuntuotantoketjujen toiminnan laatua ja kilpailukykyä. 

• Parannetaan maatalous-, metsä-, elintarvike- ja puualoilla toimivien yrittäjien osaamista, tiukkenevien vaatimusten 

hallintaa maatilalla ja omaehtoista ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä koulutuksen ja viestinnän 

keinoin. 

MYAK / EAKR -toimenpideohjelma sekä ESR -toimenpideohjelman alueellinen osio: 

• Kehitetään elintarvike-, metalli- ja teknologiateollisuus- sekä puuklustereita edelleen yritysten innovaatioihin, 

uusiin tuotteisiin ja teknologioihin liittyvien kehittämistoimien avulla. 

• Kehitetään yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista koskevia toimia. 

• Edistetään yrityskannan kasvua ja uusiutumista. 

Osaamiskeskusohjelma: 

Elintarvike 

• Kehitetään ja tuotteistetaan terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä elintarvikkeita 

• Hyödynnetään kotimaisia raaka-aineita, kehitetään prosesseja, pakkauksia ja teknologioita sekä ennaltaehkäistään 

hyvinvointisairauksia. 

• Edistetään kuluttajan hyvinvointia elintarvikealan palveluiden kautta tunnistamalla kuluttajien odotuksia, 

hyödyntäen elintarvikemarkkinoiden tuntemusta sekä kehittämällä ravitsemis- ja ruokapalveluita. 

• Kehitetään riskienhallintaa ja turvallisuutta koko elintarvikeketjussa sekä viedään elintarviketurvallisuuden 

hallintaan liittyvää osaamista ulkomaille. 

• Foodwest Oy toimii edelleen elintarvike- ja ravitsemusklusterin vetäjänä. 

Älykkäät Koneet 

• Lisätään älykkäitä koneita kehittävien yritysten ja tutkimuslaitosten verkottumista kansainvälisesti. 

• Edistetään toimialan uusiutumista, liiketoimintamallien kehittymistä, uusien teknologioiden hyödyntämistä 

sekä uusien tuotteiden syntymistä. 

• Tuetaan uusien yritysten sekä pk-vientiyritysten syntymistä ja spin-off- sekä pääomasijoitustoiminnan kehittymistä. 

• Nostetaan osaamiskeskus kansainvälisen tason toimijaksi ja kaksinkertaistetaan projekti- ja ohjelmatoiminnan 

volyymi. 

• Lisätään osaamiskeskuksen vetovoimaisuutta alan kansainvälisen tutkimuksen ja ulkomaisten yritysten sijoittumispaikkana. 

• Edistetään toimialan tuottavuuden nousua sekä liikevaihdon ja työpaikkojen kasvua. 

• Seinäjoen Teknologiakeskus osallistuu osaamiskeskuksena Älykkäät Koneet -klusteriin. 

Viranomais-, sidosryhmä- ja seutuneuvottelut: 

• Parannetaan puutuotantoketjun kilpailukykyä lisäämällä metsätaloustuotteiden jalostusarvoa ja parannetaan 

jalostusyritysten kannattavuutta tehostamalla niiden kilpailukykyä ja avaamalla uusille markkinalähtöisille 

tuotteille markkinoita. 

• Tehostetaan viljelijöiden, teollisuuden, tutkimuksen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä ja 

helpotetaan uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöön ottoa ja siirtämistä tuotantoon. 

• Jatketaan tilusjärjestelyjä ja laajennetaan niitä koskemaan myös metsätiloja sekä kehitetään laajemman alueen 

tilussijoituksia ristiin kulkemisten vähentämiseksi. 

12

• Parannetaan puu- ja turve-energia-alan sekä metsätalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. 

• Käynnistetään yritysvetoisia kehitysohjelmia ja tuottavuutta lisäävän teknologian käyttöönottoa. 

• Tuetaan alueen osaamisyksikköjen toimintaa myös kansallisissa osaamisklustereissa. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Alkutuotannossa toimenpiteet kohdistuvat koko maakuntaan, 

koska maatilat (n. 7 800 kpl) sijaitsevat suhteellisen tasaisesti maakunnan eri osissa. Alueellista keskittymistä on jo 

kuitenkin tapahtunut tietyillä tuotantosuunnilla. Suurimmat elintarviketeollisuuden yksiköt sijaitsevat Seinäjoen 

seudulla. Elintarvikeklusterin vahvistamiseen liittyvien toimenpiteiden heijastusvaikutukset kohdistuvat toistaiseksi 

koko maakuntaan. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin varauduttava kohdentamaan elintarvikeklusterin kehittämistoimenpiteitä 

alueellisesti. Metalli- ja teknologiateollisuuden alalla toimijat ovat seutukunnallisesti painottuneita. Alueellisina 

toimenpiteinä tavoitellaan alueen kehitysorganisaatioiden hyödyntämistä ja yhteistyön parantamista. Metsätalouden 

osalta sekä puu- ja turve-energia-alalla toimenpiteet kohdistuvat koko maakuntaan. Puu- ja huonekaluteollisuudessa 

on toimialoittaista painottumista eri seutukunnissa. Esimerkiksi huonekaluteollisuus on keskittynyt 

Suupohjaan ja Seinäjoen seudulle, taloteollisuus Järviseudulle. Alan toimijoita on eri puolilla maakuntaa ja niiden 

orastavaa yhteistyötä ja erikoistumista syvennetään. 



• Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen kehittäminen 

• Matkailualalla toimivien yritysten toimintaedellytysten parantaminen 

• Bioenergian ja uusiutuvan energian tuotannon edistäminen 

• Luovien alojen kehittämissuunnitelman toteuttaminen 


• Vahvistetaan hyvinvointialan kilpailuttamisosaamista, kehitetään kustannuslaskentaa ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti 

tilaaja-tuottaja -mallia. 

• Selkeytetään ja varmennetaan hyvinvointipalvelujen ostokäytäntöjä. 

• Tuetaan väestön ikääntymisestä johtuvien uusien palvelujen kuten terveys- ja hyvinvointimatkailun, kulttuuri- 

ja harrastuksiin liittyvien palvelujen, kotiin ja asumiseen liittyvien palvelujen, liikunta- ja kuntoilupalvelujen 

jne. yritystoimintamahdollisuuksia. 

• Pyritään luomaan luoville aloille (mm. muotoilu ja suunnittelu, käsi- ja taideteollisuus, tapahtumateollisuus, 

elämysteollisuus, media- ja graafinen ala sekä kulttuuriyrittäjyys) työpaikkoja ja edistämään toimialojen 

elinkeinollista kehittämistä. 

• Panostetaan edelleen alueellisiin YritysSuomi -palvelujärjestelmiin, joiden toimeenpanossa kiinnitetään erityistä 

huomiota yrityspalvelujen verkostomaiseen tarjontaan sekä yhteistyöhön uusien yrityspalvelujen kehittämisessä. 

Muut suunnitelmissa ja ohjelmissa linjatut keskeiset toimenpiteet: 


• Laajennetaan taloudellista toimintaa maatalouden ulkopuolelle, lisätään työmahdollisuuksia maaseudulla ja 

parannetaan viljelijäperheiden toimeentuloa kannustamalla heitä harjoittamaan maatalouden ohella myös 

muuta yritystoimintaa. 

Paikalliset kehittämissuunnitelmat: 

• Aktivoidaan yrityksiä markkinoinnin edistämiseen, verkostojen rakentamiseen ja yritysyhteistyön luomiseen. 

• Lisätään maaseudun toimeentulomahdollisuuksia kannustamalla ja tukemalla maaseutualueilla sijaitsevien 

mikroyritysten perustamista, laajentamista ja kehittymistä sekä parantamalla maaseudun yritystoiminnan 

toimintaympäristöä. 

13


• Tuetaan uuden yritystoiminnan syntymistä. 

• Kehitetään matkailuyritysten tuotteistusta, markkinointiyhteistyötä ja oheispalvelutoimintoja sekä aktivoidaan 

matkailuyritysten toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. 

• Aktivoidaan kulttuuriyrittäjyyden ja -teollisuuden toimintamahdollisuuksia tukevia verkottumishankkeita, 

jotka kytkeytyvät alueen elinkeino- ja yrityshankkeisiin (ei yksittäisille yrityksille eikä esitetuotantoon). 

• Edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tutkimusta. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Toimenpiteet kohdentuvat koko maakuntaan. 

Yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja T&K -toiminnan kehittäminen 


• Osaamisintensiivisten yrityspalvelujen (KIBS) synnyttäminen 

• T&K- sekä innovaatiojärjestelmien kehittäminen kokonaisuudessaan 

• PK -yritysten kansainvälistymisen edistäminen 


• Lisätään T&K -panostuksia ja aktiivista osallistumista ulkoisiin kehityshankkeisiin sekä Tekes -projekteihin. 

• Kehitetään liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintamalleja palveluliiketoiminnassa, asiakastarpeiden ja 

markkinatiedon hankinnassa, markkinointi ja myyntiosaamisen vahvistamisessa, uusien ideoiden synnyttämisessä 

ja niiden kaupallistamisessa sekä osaamisintensiivisten yrityspalvelujen (KIBS) synnyttämisessä 

laatimalla yrityskohtaisia liiketoimintasuunnitelmia sekä teknologiastrategioita. 

• Keskitytään yrityspalveluyritysten synnyn edistämisessä palveluiden luotettavuuteen, yrityspalveluyritysten 

osaamisen kehittämiseen, palveluiden käytön mahdollistamiseen entistä laajemmin sekä yhteistyön ja verkostoitumisen 

vahvistamiseen. 

• Tuotetaan tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä laadukasta liiketoimintaosaamisen koulutusta ja konsultointia 

yritysten hyödynnettäväksi. 

• Hyödynnetään alueen yliopistoyksikköjä, ammattikorkeakoulua, muita oppilaitoksia ja välittäjäorganisaatioita 

(esim. teknologiakeskukset) liike-elämän kilpailukyvyn kehittäjänä. 



• Kehitetään yhteistyön avulla maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusia tuotteita, menetelmiä 

ja tekniikoita. 

• Hyödynnetään alueen innovaatiojärjestelmiä ja osaamiskeskittymiä edesauttamalla niitä soveltamaan ja viemään 

käytäntöön tutkimusten sekä esiselvitysten avulla saatua tietoa. 

• Edistetään uuden teknologian soveltamista ja hyödyntämistä tuotannon ohjauksessa ja tuotannossa. 

MYAK / EAKR -toimenpideohjelma: 

• Tuetaan kasvu- ja pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, innovaatioiden edistämistä, liiketoimintaosaamisen 

kehittämistä sekä verkostoitumista. 

Aluekeskusohjelma (Seinäjoen seutu): 

• Kehitetään palveluita yritysten kasvun vahvistamiseksi. 

• Vahvistetaan markkinointi ja myyntiosaamista. 

• Kehitetään palveluliiketoimintaa. 

• Kehitetään erilaisia palveluita yritysten kansainvälistymisen tueksi. 

14

Aluekeskusohjelma (Kauhajoen seutu): 

• Kehitetään tuote-, prosessi- ja rakenneinnovaatioita ja sovelletaan uusia materiaaleja ja teknologioita kärkiklustereissa. 

• Kehitetään asiakastarpeiden ja markkinatiedon hallintaa. 

• Kehitetään uutta palveluliiketoimintaa (mm. ePalvelut). 

• Kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin. 

• Kehitetään avoimen innovaation hallintaa T&K -toiminnassa. 

• Tuotteistetaan ja markkinoidaan omaa osaamista (mm. kansainvälistymisen kautta). 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Tutkimus-, koulutus- ja välittäjäorganisaatiot sijaitsevat eri puolella 

maakuntaa, suurin osa kuitenkin maakuntakeskuksessa. Yrityspalveluita tarjoavat yritykset ovat sijoittuneet 

Etelä-Pohjanmaalle melko tasaisesti väestömäärän mukaan. 

3.2. TOIMINTALINJA 2: OSAAMISEN JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN VAHVISTAMINEN 



• Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttamisen varmistaminen 

• Ammatillisen liikkuvuuden edistäminen koulutuksen avulla 


• Vakiinnutetaan työvoima- ja koulutustarpeiden alueellista ennakointityötä. 

• Käyttämättömät työvoimareservit pyritään saamaan maksimaaliseen käyttöön. Työperäisen maahanmuuton 

lisääminen edellyttää alueen palvelujen ja koulutusmahdollisuuksien kehittymistä maahanmuuttajien tarpeisiin. 

• Otetaan osaa mm. maahanmuuttajien koulutushankkeisiin sekä aikuisopiskelun neuvonnan ja ohjauksen tuki- 

ja valmennusohjelmiin. 

• Lisätään yhteishankintakoulutusta ja parannetaan eri hankkeiden kautta työssä olevien ammattiosaamista. 

• Toteutetaan maakunnallista työvoimanhankintastrategiaa. 


asiat: 

MYAK / ESR -toimenpideohjelman alueellinen osio: 

• Kehitetään uusia elinikäistä oppimista tukevia oppimisympäristöjä, työelämälähtöisiä ohjaus- ja neuvontapalveluja 

sekä koulutusjärjestelmiä. 

• Kehitetään rakennemuutokseen vastaavia toimintamalleja. 

• Edistetään työperäistä maahanmuuttoa ja kotoutumista. 


• Tuetaan alueelle muuttavien (myös maahanmuuttajien) sosiaalisten verkostojen rakentumista sekä viihtymistä 

ja harrastusmahdollisuuksia työn ja toimeentulon turvaamisen lisäksi. 


• Kehitetään Etelä-Pohjanmaata yhtenä työssäkäyntialueena, jossa alueellinen liikkuvuus ja erityisesti pendelöinti 

lisääntyy. 

• Vahvistetaan työelämän kehittämisohjelman tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kehittämishankkeissa. 

• Lisätään työaikajoustoja ja ihmisten erilaisuuden huomioon ottamista osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi 

työpaikoilla. 

• Kohdennetaan koulutusta aloille, joilla on kysyntää. 

15


Työllisyyden edistäminen ja työelämäsyrjäytymisen ehkäiseminen 


• Rakenteellisen työttömyyden purkaminen 

• Työelämäsyrjäytymisen ehkäiseminen 

• Nuorten työllisyyden edistäminen 


• Edistetään työssä olevan työvoiman osaamista ja jaksamista siten, että työntekijät pysyvät entistä pidempään 

työelämässä. 

• Tehostetaan työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteiden käyttöä ja parannetaan niiden vaikuttavuutta strategisten 

painopisteitten mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

• Syvennetään eri viranomaistahojen ja palvelujen tuottajien yhteistyötä rakenteellisen työttömyyden purkamisessa. 


asiat: 

MYAK / ESR -toimenpideohjelman alueellinen osio: 

• Kehitetään välityömarkkinoita (esim. tuetut työ- ja harjoittelupaikat, työpajat sekä sosiaalinen yrittäjyys). 

• Tuetaan poikkihallinnollista ja moniammatillista viranomaisyhteistyötä ja välityömarkkinoiden kehittämistä 

työllistäjänä. 

• Tuetaan matalan osaamisen työpaikkoja sekä mahdollisuutta työskennellä alentuneella työkyvyllä erityisesti 

asiakkaan valmennus- ja työllistymisvaiheessa. 

• Hyödynnetään uudenlaisia yhteistyömalleja, palveluja ja työllisyyskumppanuuksia. 

• Kehitetään työorganisaatioiden kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä. 

• Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. 


• Tuetaan erityisesti nuorten työllistymistä omalle kotiseudulleen sekä edistetään eri tavoin nuorten 

yrittäjyyttä. 


• Hyödynnetään saatavilla olevia työvoimareservejä mahdollisimman tehokkaasti. 

• Turvataan osaavan työvoiman saatavuus kaikilla sektoreilla. 

• Kehitetään palvelukeskustoimintaa työllistyvyyden edistäjänä koko maakunnan alueella. 


16

Seinäjoen yliopistokeskuksen ja EPANET:n toiminnan jatkuvuuden varmistaminen 


• EPANET -korkeakouluverkoston tutkimus- ja kehittämistoiminnan vakiinnuttaminen 

• Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan kehittäminen ja kansainvälisen yhteistyön laajentaminen 

• Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin toteuttaminen 


• Kehitetään pitkäjänteisesti Seinäjoen yliopistokeskusta ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa (EPA- 

NET 2) maakunnan innovaatioympäristön sekä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. 

• Tehostetaan yhteistyötä yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kesken, muun muassa liiketoimintaosaamisen 

ja johtamisen tutkintokoulutuksissa. 

• Laajennetaan elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä uusilla kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämishankkeilla 

sekä lisätään yhteistyötä täydennyskoulutuksen suunnittelussa. 

• Lisätään kansainvälisyyttä vaiheittain mm. siten, että kansainvälisiä rahoituslähteitä hyödynnetään entistä 

suunnitelmallisemmin ja tarjotaan tutkijoille sekä kehittäjille kansainvälistymismahdollisuuksia. 


asiat: 


• Tehdään täydennyskoulutusyhteistyötä laajasti koko korkeakoulusektorilla. 

• Kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen tukipalveluja yhteistyönä yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun 

kesken. 

• Rakennetaan tutkimusaloille yliopistotutkintoon tähtäävää ja työelämän tarpeita palvelevaa yliopistollista aikuiskoulutusta 

mm. siten, että tutkimusaloilla on tarjolla ammattikorkeakoulun tutkintotarjontaa täydentäviä 

opintopolkuja, jotka johtavat kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoon. 

• Keskitytään maakunnan kannalta merkittäviin tutkimushankekokonaisuuksiin, joissa kokonaisvaikuttavuus 

on pidemmällä aikavälillä parempi verrattuna yksittäisiin pienehköihin hankkeisiin. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Yliopistokeskus ja korkeakouluverkosto kehittävät koko maakunnan 

innovaatiojärjestelmää. Yhteistyö ammattikorkeakoulun sekä ns. välittäjäorganisaatioiden kanssa laajentaa 

yliopistollisen toiminnan vaikuttavuutta ja auttaa yliopistoyksiköitä profiloimaan omaa toimintaansa. Yhteistyö maakunnan 

eri puolilla sijaitsevien yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa on laajaa. Osa EPANET - 

professoriverkoston professoreista tekee tutkimustyötä sekä maakuntakeskuksessa että kehittäjäorganisaatiossa maakuntakeskuksen 

ulkopuolella. Yhteistyötä tehdään käytännössä kaikkien maakunnassa toimivien teknologia- ja kehittämiskeskusten 

kanssa. 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahvistaminen 


• SeAMK:n toiminnan vahvistaminen sekä T&K- ja aluekehitystehtävän resursointi 

• Kansainvälisten toimintojen kehittäminen 

• Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin toteuttaminen ammattikorkeakoulun osalta 

17


• Lisätään ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden, kaksois- ja yhdistelmätutkinnon suorittajien 

ja vieraskielisen koulutustarjonnan määrää. 

• Lisätään aikuiskoulutustarjontaa. 

• Vakiinnutetaan ja laajennetaan maakuntakorkeakoulu -tyyppistä toimintaa. 

• Lisätään ammattikorkeakoulujen T&K -rahoitusta. 



• Kehitetään ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten sekä yritysten yhteistyöverkostoja. 

• Edistetään yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja. 

• Aktivoidaan korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten ja innovaatioedellytysten kehittämishankkeita. 

• Kehitetään ja vakiinnutetaan alueen ja sen yritysten tarpeisiin perustuvaa korkea-asteen täydennyskoulutusmallitoimintaa. 


• Tarjotaan Master -tason koulutusta (painopiste ammattikorkeakoulussa, jota yliopistokeskuksen tarjonta täydentää). 

• Keskitetään ammattikorkeakoulun toimintoja maakunnan sisällä ja kehitetään niitä rakenteellisesti. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminnasta pääosa tapahtuu 

maakuntakeskuksessa Seinäjoella, mutta ammattikorkeakoulu tukee koko Etelä-Pohjanmaan kehittämistä ja osallistuu 

myös seutukunnallisten osaamiskeskittymien rakentumiseen. Aluetta palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä 

voimistetaan maakuntakeskuksessa ja seutukunnissa, joissa toimintamallina voi olla ammattikorkeakouluyksikön 

sijasta myös maakuntakorkeakoulumalli. Järviseudun seutukunnan maakuntakorkeakoulusta saadut tulokset ovat 

osoittautuneet hyviksi. Maakuntakorkeakoulumallin vahvuutena on kyky vastata joustavasti seutukuntien koulutus-, 

tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeisiin. 

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen 


• Ammatillisen koulutuksen tarjonnan vahvistaminen sekä aikuiskoulutustarjonnan lisääminen 

• Elinkeinoelämän ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöverkostojen kehittäminen 

• Kansainvälisten toimintojen kehittäminen 


• Edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääntymistä. 

• Lisätään yrittäjyyskasvatusta eri koulutusasteilla. 

• Markkinoidaan oppisopimuskoulutusta työnantajia ja opiskelijoita houkuttelevana vaihtoehtona. 

• Kehitetään maahanmuuttajien kotouttamispalveluja ja oppilaitosyhteistyötä. 


asiat: 


• Kehitetään maakunnan lukioverkkoa. 

18


Kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittäminen 


• Innovaatiotoimijoiden (osaamis-, kehittämis- ja teknologiayksiköt) verkostoitumisen ja kansainvälistymisen 

edistäminen 

• Innovaatioympäristön sekä osaamisrakenteiden sisältöjen kehittäminen 


• Hakeudutaan mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyössä kansainvälisiin rahoituslähteisiin 

(esim. 7. puiteohjelma). 

• Lisätään toimijoiden kansainvälistymiskoulutusta (kielitaito, kulttuurien tuntemus jne.). 

• Kehitetään innovaatioiden kaupallistamista, palvelujen tuotteistamista ja yritysten teknologiaosaamiseen liittyvää 

palvelutarjontaa. 

• Kehitetään asumis-, palveluja kulttuuritarjontaa siten, että se houkuttelee osaajia maakuntaan. Erityisesti 

maakuntakeskuksen tehtävänä on kehittää Seinäjoki Science Park -yritys- ja tiedepuistoa sekä kaupunkiympäristöä 

kansainvälisiä osaajia houkuttelevana alueena. 

• Tuotteistetaan ja markkinoidaan Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoisia asuinympäristöjä maalta ja kaupungeista. 



• Edistetään alueen tarpeeseen perustuvaa tuotekehitystoimintaa ja soveltavaa tutkimusta. 

• Hyödynnetään teknologian ja tiedon siirtoa sekä uusia ideoita. 

• Kehitetään tuote- ja tuotantoteknologioita. 

• Tuetaan innovaatioiden kaupallistamista ja verkostoitumista. 

• Kehitetään julkisen sektorin ja julkisten työorganisaatioiden innovaatiotoimintaa. 


• Lisätään palvelujen kysyntää ja tuotteistamista. 

• Kaupallistetaan innovaatioita ja kehitetään yritysten teknologiaosaamiseen liittyvää palvelutarjontaa. 

• Tuetaan tutkimus-, koulutus- ja kehitystoiminnan kansainvälistymistä. 


• Edistetään kehitysverkostojen ja innovatiivisen toimintakulttuurin syntymistä. 

• Kootaan yhteen avainosaajia, edistetään vuorovaikutusta ja luodaan uusia toimintamalleja. 

• Tiedotetaan kehittämistoimenpiteistä. 

• Koordinoidaan kansainvälistä hanketoimintaa. 

• Ennakoidaan osaamistarpeita, synnytetään oppimisverkkoja sekä edistetään tutkimustoimintaa. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Suuri osa innovaatiotoimijoista sijaitsee fyysisesti maakuntakeskuksessa, 

mutta niiden käytännön työtä tehdään eri puolella maakuntaa. Myös seutukuntien osaamis-, kehittämisja 

teknologiayksiköissä sekä kärkiyrityksissä on merkittäviä innovaatiotoimijoita. 

19

Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman toteuttaminen 


• Toimintaohjelman laaja-alainen toteuttaminen tavoitteena maakunnan monikulttuurisuuden 

ja kansainvälisen toiminnan ammattimaisuuden edistäminen 


• Kehitetään kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin aikana perustettujen työryhmien avulla maakunnan 

yhteistyöverkostoja ja -muotoja sekä kansainvälisyysvalmiuksia. 

• Kehitetään kansainvälistymiseen liittyviä palveluja englanninkielisestä koulutusketjusta maahanmuuttajien 

erityispalveluihin. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Prosessi koskettaa koko maakuntaa, ja siihen tarvitaan mukaan 

osapuolia laaja-alaisesti eri tahoilta. 

3.3. TOIMINTALINJA 3: ASUINYMPÄRISTÖN JA HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN 

Peruspalvelujen vahvistaminen ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen 

Peruspalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvia sosiaali-, 

terveys-, sivistys- ja vapaa-aikapalveluja. 


• Peruspalveluja tuottavan henkilöstön riittävyyden varmistaminen 

• Palvelujen saatavuuden turvaaminen 

• Tietojärjestelmäyhteistyön kehittäminen 

• Yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaedellytyksien vahvistaminen julkisen sektorin rinnalla 


• Turvataan sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyys. 

• Kehitetään peruspalveluja koskevia laatujärjestelmiä (STM:n laatusuositus). 

• Vahvistetaan peruspalveluja paikallisen ja alueellisen hyvinvointipoliittisen strategia-, suunnitelma- ja ohjelmatyön 

avulla. Kyse ei ole ainoastaan strategia-asiakirjojen laatimisesta, vaan jatkuvasta prosessista, jossa 

strategioiden määrittely ja niiden toimeenpano vuorottelevat. Strategisuus on entistä useammin ylikunnallista, 

esimerkiksi seudullista tai maakunnallista. 

• Lähestytään uudistustarpeita asiakas- ja palvelulähtöisesti. Käytännössä uudistustarpeet kohdistuvat sekä 

palvelujen hallinto- ja tuotantorakenteisiin että yksittäisiin palveluprosesseihin. 

• Vahvistetaan henkilöstön osaamista lisäämällä tutkimus- ja kehitystoiminnan, koulutuksen ja työelämän välistä 

vuorovaikutusta sekä hyödyntämällä aikuis-, lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. 

• Kiinnitetään erityistä huomiota työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. 

• Tehostetaan ylikunnallisen palveluyhteistyön mahdollisuuksia, peruspalvelujen tuottamista tukevaa tietojärjestelmäyhteistyötä 

ja järjestelmien kehittämistä (esim. tekniset valmiudet, ohjelmistoyhteistyö, yhteishankinnat 

ja tietojärjestelmäkoulutus). 

• Luodaan rakenteita ja menetelmiä, jotka helpottavat peruspalveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa 

tarvittavan alueellisen tiedon tuottamista, välittämistä ja hyödyntämistä. 

• Tuetaan järjestö- ja kansalaistoimintaa. 

20

• Edistetään paikallista ja alueellista hyvinvointipoliittista ohjelmatyötä muun muassa kartoittamalla toimijoita 

ja selkeyttämällä työnjakoa. 

• Vakiinnutetaan hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö osaksi maakunnan toimintakäytäntöjä ja laaditaan ylikunnallisia 

terveyttä ja hyvinvointia edistäviä strategioita. 

• Turvataan riittävä ja osaava henkilöstö hyödyntämällä monipuolisesti eriasteisen sosiaali- ja terveysalan 

koulutuksen tuottamaa osaamispotentiaalia. Tämä edellyttää tehtävärakenteiden paikallisten kehittämistarpeiden 

tarkastelua ja joustavaa uudelleen muotoilua esimerkiksi seudullisena yhteistyönä. 


asiat: 


• Aktivoidaan hyvinvointipalvelujen rakenteiden ja tuotannon kokeilu- ja pilottihankkeita. 

• Edistetään palvelumarkkinoita ja palveluyrittäjyyttä. 

• Kehitetään julkisen sektorin hyvinvointipalvelujen tuotantotapoja ja kokeilutoimintaa. 


• Edistetään hyvinvointipalvelujen asukaslähtöisyyttä ja tuetaan hyvinvointipalvelujen tuottamisen uusia tapoja, 

erityisenä kehittämisen kohteena lapsiperheiden/ikäihmisten/erityisryhmien palvelut. Kannustetaan käyttämään 

mm. kulttuuria ja liikuntaa hyvinvointipalvelujen välineenä. 


• Pyritään ehkäisemään varhaisella puuttumisella nuorten syrjäytymistä fokusoitumalla peruskoulunsa päättäviin 

nuoriin ja koulupudokkaisiin. 

• Turvataan osaavan työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

• Pyritään kehittämään yliopistollista sosiaalityön aikuiskoulutusta maakunnan sosiaalityöntekijätarpeita vastaavaksi. 

• Toteutetaan valtakunnallista KASTE-ohjelmaa. 

• Osallistutaan sairaanhoitopiirin koordinoimaan maakunnalliseen terveyden edistämistyöhön. 


Kulttuurin kehittäminen ja vetovoimatekijöiden lisääminen 


• Kulttuurin kansainvälistymisen aktivointi 

• Kulttuuriyrittäjyyden ja -teollisuuden toimintamahdollisuuksien parantaminen 


• Tuotteistetaan maakunnan kulttuurin kansainvälistämiseksi kulttuuripalveluita, luodaan kv-verkostoja, lisätään 

kv-toimintaa, kehitetään kv-taitoja sekä kytketään elinkeinoulottuvuus ja yritystoiminta entistä vahvemmin 

toimintaan mukaan. 

• Kehitetään matkailun kärkikohteiden ja tapahtumien verkostoitua tuotekehitys- ja markkinointiyhteistyötä. 

• Jatketaan hyvinvointia kulttuurista -teeman puitteissa tehtyä työtä pitämällä keskustelua aiheesta yllä sekä 

aktivoimalla hanketoimintaa. 

• Edistetään kulttuurin vientiä. 

21


asiat: 


• Hyödynnetään kulttuuria, erityisesti kulttuuritapahtumia sekä vapaa-ajanpalveluita elinkeinotoiminnassa ja 

markkinoinnissa. 

• Vahvistetaan osaamisen markkinointia. 

• Hyödynnetään palveluja vetovoimatekijänä. 


• Kehitetään myönteistä imagoa esim. tarjoamalla houkutteleva asuinpaikka ja räätälöityjä palveluja. 

• Edistetään kulttuurien tuntemusta. 


• Kehitetään maahanmuuttajien kulttuuritoimintaa ja heidän kotouttamistaan. 

• Lisätään kuntien kulttuuritoimien resursseja. 




• Monipuolistetaan kylätoiminnan kehittämistä 

• Varmistetaan kylissä tarvittavat palvelut 


• Panostetaan kylätoiminnan toiminnalliseen kehittämiseen, suunnitelmallisuuden lisäämiseen, uusien toimijoiden 

saamiseen toimintaan mukaan, toimijoiden osaamisen lisäämiseen, kylien tiedonvaihdon kehittämiseen 

ja kylätoiminnan toteuttajatahojen taloudellisen pohjan vahvistamiseen. 

• Markkinoidaan maaseutuasumista ja edistetään kylien tontti- ja asuntotarjonnan lisäämistä. 

• Tuetaan ympäristöön ja kylämaisemiin liittyvää kehittämistoimintaa. 

• Varmistetaan elinkeinoelämän ja maaseutuväestön palvelut. 

• Taataan paikallisen toimintaryhmän toimintaa, pätevyyden hankkimista ja toiminnan järjestämistä. 

• Lisätään koulutusta ja tiedottamista. 



• Kannustetaan ja aktivoidaan kylien asukkaita oman elinympäristönsä monipuoliseen kehittämiseen. 

• Laaditaan kyläsuunnitelmia sekä toteutetaan jo laadittuja kylästrategioita. 

• Edistetään elinkeinojen kehittämistä kylissä tukemalla mm. matkailu- ja hoivapalvelujen kehittymistä, taloussuunnittelua, 

informaatioteknologian soveltamista sekä sähköisten verkkopalvelujen tuottamista. 


• Aktivoidaan kyliä kehittämistyöhön. 

• Edistetään kylien toiminnan monipuolistumista, vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä sekä asukkaiden hyvinvointia. 

• Painotetaan kehittämishankkeita, joiden toimenpiteillä tavoitellaan yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistumista, 

kyläsuunnitelmien toteutumista sekä kylien taloudellisen toiminnan kehittymistä. 


22

Luonto- ja kulttuuriympäristöjen hoitaminen sekä vesistökuormituksen vähentäminen 

Vesistökuormituksen vähentäminen sisältää haja-asutusalueiden viemäröinnin, jätevesien käsittelyn edistämisen 

sekä tulvariskien hallinnan. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla 

alueilla (542/2003) astui voimaan 1.1.2004. Asetus koski uusia kiinteistöjä heti voimaantullessaan. Vanhojen kiinteistöjen 

osalta asetukseen on kirjattu pääsääntönä 10 vuoden siirtymäaika. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn 

tehostaminen on erityinen ongelma Etelä-Pohjanmaalla, jossa n. 30 000 kiinteistöä on viemäriverkostojen ulkopuolisilla 

alueilla eli asetus koskee yli 40 prosenttia maakunnan asukkaista. 


• Jätevesien käsittelyn edistäminen 

• Tulvariskien hallinta 

• Vesistöjen tilaan vaikuttaminen hankkeiden kautta 


• Toteutetaan kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitettyjä viemäriverkostojen laajennuksia ja kyläkohtaisia 

viemäriverkostoja sekä tiedotetaan uusista jätevesien käsittelyvaatimuksista alueilla, joilla joudutaan 

jatkossakin jätevedet käsittelemään kiinteistökohtaisesti. Lisäksi pyritään esittämään valmiita ratkaisumalleja 

jätevesien käsittelyn asianmukaiseksi hoitamiseksi kiinteistöillä. 

• Hallitaan tulvariskejä selvittämällä ja arvioimalla asutusta uhkaavia tulvariskejä sekä laaditaan riskien hallintasuunnitelmia 

sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoituksia. 

• Lisätään bio- ja uusiutuvan energian tuotantoa sekä käyttöä. 



• Edistetään maaseudun kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua, säilyttämistä, kehittämistä sekä hyödyntämistä. 


• Aktivoidaan toimijoita yhteisöllisiin ympäristön- ja maisemanhoitohankkeisiin. 


• Aktivoidaan vesistöjen tilaan myönteisesti vaikuttavia hankkeita sekä muita hankkeita, joilla kehitetään yhteistyötä 

laadukkaan hyvinvointia edistävän elinympäristön hyväksi. 

• Aktivoidaan luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä rakennusperinnön hoitoon liittyviä hankkeita. 

• Aktivoidaan matkailuyritysten toimintaedellytyksiä parantavia luonnon ja kulttuurivarojen kestävän kehityksen 

hyödyntämiseen liittyviä hankkeita. 

• Kohennetaan pilaantuneita maa-alueita. 

• Varmistetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Alueellisesti toimenpiteiden tulee kohdentua koko maakunnan 

alueelle. Erityisesti asia olisi huomioitava alueilla, joilla liittyminen viemäriverkostoihin on vähäisintä (alle 30 prosenttia) 

kuten Karijoella, Soinissa, Kortesjärvellä ja Lappajärvellä. Myös Lehtimäellä, Isojoella, Ylistarossa, Kuortaneella, 

Alahärmässä, Evijärvellä, Alajärvellä, Jurvassa, Teuvalla, Jalasjärvellä ja Ilmajoella alle puolet asutuksesta 

on viemäriverkostojen piirissä. Toimenpiteiden tulee ensisijaisesti kohdentua viemäröinnin laajentamiseen ja useamman 

kiinteistön yhteisten jätevedenpuhdistamojen toteutukseen. Harvemmin asutuissa osissa painopiste on tiedottamisessa 

ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tehostamisen neuvonnassa. Esimerkkikohteiden toteutus kattavasti 

eripuolille maakuntaa toimii tässä tehokkaana apuna. 

23

3.4. TOIMINTALINJA 4: INFRASTRUKTUURIN PARANTAMINEN 

Alla olevaan laatikkoon on koottu maakunnan kehittämisen kannalta tärkeimmät kehittämisen kohteet koko toimintalinjan 

osalta. 


• Alemmanasteisen tiestön kunnon parantaminen 

• Valtatie 19 kehittäminen välillä Jalasjärvi - Seinäjoki (itäinen ohikulkutie) ja välillä Nurmo 

– Lapua (ohituskaistaparit) 

• Päärata Seinäjoelta pohjoiseen; kaksoisraideosuuksien rakentaminen ja ratarakenteen parantaminen 

• Tietoverkosto- ja sisältöpalvelujen kehittäminen 

Alemmanasteisen tiestön rakenteiden ja kunnossapitotason parantaminen 


• Pyritään lisäämään tiepiirin perustienpidon määrärahoja ja saamaan rahoitusta erityisperustein kohdennettuna 

joko maakunnittain tai muilla perusteilla myös alempiasteisen tiestön ongelmien poistamiseen. 

• Pyritään kasvattamaan yksityistieavustusten määrää, jotta teiden kunnon heikkeneminen hidastuisi. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Toimenpiteet kattavat tasapuolisesti koko maakunnan alemmanasteiset 

tiet. Kriteerinä tiekohtaisille toimenpiteille ovat raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen liikennemäärät 

sekä teiden kunto ja liikenneturvallisuusasiat. 

VT 19 

Seinäjoen itäinen ohikulkutie sisältyy vaalikaudella 2007–2011 alkaviin hankkeisiin (liikennepoliittinen selonteko). 


• Edistetään (Seinäjoen lentoasema – Kuortaneentie – Nurmo) -tiehankkeen toteutumista laatimalla hankkeesta 

yleis- ja tiesuunnitelmat sekä ajantasaistamalla aluetta koskevat yleiskaavat. 


asiat: 


• Laaditaan Nurmo – Lapua -välin ohituskaistaparien ja Jalasjärven eritasoristeyksen (VT 3:n rakentamiseen 

liittyen) tiesuunnitelmat. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Alueellisesti muutos on positiivisinta maakuntakeskuksessa ja 

sen välittömässä läheisyydessä, mutta etelä-pohjoissuunnassa ja itä-länsisuunnassa hyötyjiä ovat myös maakunnan 

reuna-alueilla sijaitsevat seutukunnat parantuneen läpikulkuliikenteen vuoksi. Ohikulkutiestä hyötyy erityisesti maakunnan 

elinkeinoelämä. Eri liikennemuotojen kehitykselle ja palvelutasolle ohikulkutiestä on merkittävää etua. Samalla 

edistetään myös liikenneturvallisuutta ja vähennetään oleellisesti liikennepäästöjä Seinäjoen keskustassa. 

24

VT 18 (Vaasa - Seinäjoki - Jyväskylä) sekä VT 3 (Ilmajoki - Kurikka - Jalasjärvi) 


• Kehitetään tietä vastaamaan valtateiltä edellytettävää palvelutasoa. 

• Parannetaan tien linjauksia sekä tien liikenteellisiä ja rakenteellisia ominaisuuksia. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Valtatien 18 palvelutason ja turvallisuuden kehittäminen 

parantaa maakunnan poikittaissuuntaisen liikkumisen taloudellisuutta. Hyötyjinä on koko maakunta 

(pohjoisosalle hyöty pienempi kuin keskeiselle ja eteläiselle maakunnalle). Hyötyjinä ovat myös Keski- 

Suomen sekä Pohjanmaan maakunnat. Vaikka tieyhteyden suurin ongelma Ähtärin ja Multian välillä sijaitseekin 

Keski-Suomen puolella, vaikuttaa osuuden parantaminen merkittävästi maakunnan elinkeinoelämän 

asemaa parantavasti. Valtatie 3:n kehittäminen Jalasjärvellä edellyttäisi VT 3:n ja VT 19:n eritasoristeyksen 

rakentamista, jotta sujuva liikennöinti varmistettaisiin molempiin pääsuuntiin. Samoin Jalasjärveltä 

etelän suuntaan ohituskaistaparien lisääminen parantaisi liikenteen sujuvuutta. Kurikka-Ilmajoki - 

yhteysvälillä VT 3:ta tulisi parantaa liikennemäärät huomioiden valtatietasoiseksi mm. kaistoja leventämällä. 


Rengonharju-Säätiö vastaa omistajana Seinäjoen lentoaseman toiminnasta. Säätiö saa vuosittain valtion budjettivaroista 

rahaa toiminnan ylläpitämiseen ja investointeihin. Kiitotien pidentäminen ja leventäminen sekä rakenteiden ja 

laitteiden muu parantaminen on käynnistynyt. Hanke saataneen valmiiksi vuonna 2009. 


• Loppuunsaatetaan lentoaseman kiitotien pidentäminen ja leventäminen sekä teknisten laitteiden ja varustelun 

(lähestymisvalolinjat, rullauslaitteet ja navigointilaitteet) parantaminen vuoden 2009 aikana. 

• Kehitetään uusia lentoasemaa tukevia toimintoja ja palveluja (logistinen keskus). 

• Loppuunsaatetaan lentoaseman terminaalin laajentaminen vuoden 2009 aikana. Näin pystytään paremmin 

varmistamaan kasvavien matkustajamäärien sujuva vastaanottaminen terminaaliin sekä 

lentoyhtiön pääkonttorin pysyminen Seinäjoen lentoasemalla. 


asiat: 


• Haetaan uusia toimintoja lentoaseman yhteyteen mm. projektitoiminnan avulla. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Seinäjoen lentoasema palvelee koko maakuntaa ja se on tärkeä 

osa matkaketjua. 



• Laaditaan koko maakuntaa koskeva logistiikkaselvitys /-ohjelma. 



• Kehitetään yritysten ja alueiden logistisia palveluja. 


25

Maakuntaverkon rakentaminen ja sisältötuotannon kehittäminen 


• Lisätään ei-kaupallisten ja kaupallisten verkkojen yhteistyötä. 

• Pyritään varmistamaan riittävän nopeiden ja laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien kohtuuhintainen saatavuus 

koko maakunnan alueella (vähimmäisliikennöintinopeus 40 Mbit/sekunnissa). 

• Pyritään yhdistämään jo rakennetut seutuverkot maakuntaverkoksi, mikä mahdollistaisi alueellista sisältötuotantoa, 

sovellusten laajamittaista yhteiskäyttöä ja uusien tietoliikennettä hyödyntävien palvelujen syntymistä. 

• Tavoitellaan todellisia ja uusia vaihtoehtoja sekä kuluttajia hyödyttävää aitoa kilpailua Open Accessperiaatteeseen 

nojaavan toimintamallin avulla. 

Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnan sisällä: Laajakaistaiset ja käyttäjille edulliset tietoliikenneyhteydet pyritään 

saamaan koko maakunnan alueelle. Yhteyksien tarkoituksena on tukea paikallista sisältötuotantoa sekä uusien 

palvelujen ja toimintatapojen käyttöönottoa. 

26

3.5. Maakunnan valtakunnallisesti merkittävät kärkihankkeet 

Oheisessa listassa on sellaisia maakunnan kärkihankkeita, joiden rahoituksesta pääosa haetaan suoraan ministeriöistä. 

Näiden lisäksi maakunnan eri osissa on lukuisia merkittäviä hankkeita, jotka ovat maakunnallisesti päätettävissä 

ja pystytään toteuttamaan pääosin maakunnassa käytettävissä olevin resurssein. 

1) SEINÄJOEN ITÄINEN OHIKULKUTIE, VT 19 

Hankekuvaus 

Kustannusarvio 

Liikennehankkeet rahoitetaan valtion budjetista v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 

- Hanke käsittää välin Seinäjoen Lentoasema - Kuortaneentie - Nurmo. 

- Hanke sisältyy jo liikennepoliittisessa selonteossa vaalikaudella 2007 

- 2011 rakennettavien hankkeiden joukkoon. Hanke kuuluu osana tiejaksoon 

Jalasjärvi-Uusikaarlepyy-Kokkola, joka sisältyy tiehallinnon 

esittämään runkotieverkkoon ( LVM ei vahvistanut) 

- Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee parantamaan elinkeinoelämän 

toimintaedellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta siirtämällä raskaan liikenteen 

ja vaarallisten aineiden kuljetukset pois vilkkaasta kaupunkikeskuksesta. 

Koko hankkeen hyötykustannussuhde on n. 2. - 5 milj. 25 milj. 20 milj. - 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio 50 milj. € 

2) SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS JA EPANET-KORKEAKOULUVERKOSTO 

Hankekuvaus 


v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 

1) Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan vahvistaminen kansainvälisen 

0,7 milj. 0,7 milj. 0,7 milj. 0,7 milj. 0,7 milj. 

tason osaamisen välittäjänä ja tuottajana, nykyinen kehittämismää- 

räraha toimintamäärärahaksi. 

Opetusministeriöltä haettava rahoitusosuus / mom. 29.50.20 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 

2) Epanet 2, Epanet korkeakouluverkoston toiminnan vakiinnuttaminen, 4 milj. 4 milj. 4 milj. 4 milj. 4 milj. 

elinkeinoelämän kanssa toteutettavien T&K -hankkeiden lukumäärän 

kasvattaminen ja tutkimusryhmien rakenteen kehittäminen niin, että 

ryhmien toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä. 


3) Aikuiskoulutuksen tehostaminen: Yliopistollisten tutkintoon johtavan 0,9 milj. 0,9 milj. 0,9 milj. 0,9 milj. 0,9 milj. 

koulutuksen toteuttaminen, avoimen yliopisto-opetuksen kehittäminen 

sekä työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen laajentaminen. 


3) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU 

- Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminnan vahvistaminen ja turvaaminen sekä erityisesti aluekehitystehtävän 

resursointi 

Hankekuvaus 



1) Seinäjoen ammattikorkeakoulun T&K -toiminnan vahvistaminen. 1 milj. 1 milj. 1 milj. 1 milj. 1 milj. 


2) Kansainvälisten toimintojen kehittäminen: vieraskieliset koulutusohjelmat, 

1,5 milj. 1,5 milj. 1,5 milj. 1,5 milj. 1,5 milj. 

kansainväliset konferenssit, kv-harjoittelu, kv-hankkeet jne. 

Rahoitusta haetaan eri ministeriöistä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 

4) PÄÄRADAN KEHITTÄMINEN: HELSINKI – SEINÄJOKI – OULU 

Hankekuvaus 



1) Seinäjoki – Oulu radan palvelutason parantaminen (radan peruskunnostus, 

liikennenopeuden nosto, akselipainon nostaminen 25 tonniin, 

henkilöliikenteen matka-ajan lyhentäminen, pullonkaulojen poistaminen 

kohtauspaikkoja kehittämällä ja 2-raideosuuksien rakentaminen) 

90 milj. 90 milj. 90 milj. 90 milj. 90 milj. 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio 90,0 90,0 90,0 90,0 90,0 

27

3.6. Vaikutusten arviointi 

Toimenpide 

Vaikutukset 

TOIMINTALINJA 1: YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN 

Keskeisten kehittämisalojen vahvistaminen ja verkostoituminen 


Yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja T&K –toiminnan kehittäminen 

TOIMINTALINJA 2: OSAAMISEN JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN VAHVISTAMINEN 


Työllisyyden edistäminen ja työelämäsyrjäytymisen ehkäiseminen 

EPANET:n ja Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahvistaminen 

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen 

Kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittäminen 

Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman toteuttaminen 

ymp. sos. tal. tasaarvo* 

+ - + ++ 0 

+ + ++ + 

0 0 ++ 0 

ymp. sos. tal. tasaarvo 

0 + ++ + 

0 ++ + + 

0 + + + 

0 + + + 

0 ++ ++ ++ 

+ ++ + + ? 

0 + + + 

TOIMINTALINJA 3: ASUINYMPÄRISTÖN JA HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN ymp. sos. tal. tasaarvo 

Peruspalvelujen vahvistaminen ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen 

0 ++ + + 

Kulttuurin kehittäminen ja vetovoimatekijöiden lisääminen 


Luonto- ja kulttuuriympäristöjen hoitaminen sekä vesistökuormituksen vähentäminen 

0 ++ + 0 

+ + + + 

++ + + 0 

TOIMINTALINJA 4: INFRASTRUKTUURIN PARANTAMINEN ymp. sos. tal. tasaarvo 

Alemmanasteisen tiestön rakenteiden ja kunnossapitotason parantaminen 

0 + ++ + 

VT 19 

VT 18: Vaasa - Seinäjoki - Jyväskylä ja VT 3: Ilmajoki - Kurikka - Jalasjärvi 



Maakuntaverkon rakentaminen ja sisältötuotannon kehittäminen 

+ - 0 ++ 0 

+ - 0 ++ + 

- 0 ++ + 

+ - 0 ++ 0 

+ ? + + + 

++ 

Merkittäviä positiivisia vaikutuksia + - Sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia 

+ Positiivisia vaikutuksia + ? Vaikeasti ennakoitava positiivinen vaikutus 

o Ei todennäköisiä vaikutuksia - ? Vaikeasti ennakoitava negatiivinen vaikutus 

- 

- - 

Negatiivisia vaikutuksia ? Ennakointiin tai tietoon liittyviä epävarmuustekijöitä 

Merkittäviä negatiivisia vaikutuksia + >< - Sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, 

joista ei ole päästy yksimielisyyteen 

*tasa-arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sukupuolista, alueellista sekä ikäryhmittäistä tasa-arvoa. 

28

4. TOTEUTTAMINEN HALLINNONALOITTAIN 

Tämä luku on tarkoitettu lähinnä alueen sisäiseen käyttöön ja siinä kuvataan lyhyesti eri hallinnonalojen 

lähiajan painotuksia ja keskeisiä toimenpiteitä perusteluineen vuosina 2009–2010, pääpaino on vuodessa 

2010. Keskeiset toimenpiteet ja painotukset tullaan ottamaan huomioon alueviranomaisten tulosneuvotteluissa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö 

Teknologia ja innovaatiot: Etelä-Pohjanmaan ominaispiirre on pk-yritysvaltaisuus, mikä mahdollistaa 

hyvän joustavuuden ja sopeutumisen uusiin mahdollisuuksiin. Toisaalta viennin ja kansainvälistymisen 

aste ovat haasteena. Teknologia- ja innovaatiopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on edistää kasvu- ja 

vientipotentiaaliltaan lupaavia hankkeita, joissa tyypillisesti on erilaista yritysten tai tutkimusorganisaatioiden 

välistä kansallista tai kansainvälistä yhteistyötä. 

Etelä-Pohjanmaalla innovaatiotoimijoiden, kuten Epanet- ja ammattikorkeakoulu- sekä yrityspalveluorganisaatioiden 

yhteistyötä täytyy edelleen tiivistää. Maakunnan innovaatiopotentiaalin ja sen jatkuvan uudistumisen 

kannalta pidemmällä aikajänteellä kriittisen tärkeää on soveltavan tutkimuksen resursointi. 

Yritykset: Hallinnonalan yrityspolitiikalla tähdätään yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen ja yritysten 

toimintaympäristön parantamiseen. Yritysten neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluita TE-keskus ja 

Finnvera suuntaavat yrityskannan ja -dynamiikan säilyttämiseksi aloittaville yrityksille ja työllisyyden ja 

kasvun tukemiseksi myös kasvuhakuisille yrityksille. Lisäksi vahvistetaan muutoinkin yritysten osaamista 

ja verkottumista. 

Kansainvälistyminen: Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen edistäminen (ml. innovaatiot ja kansainvälinen 

liiketoiminta, perinteinen viennin kasvun edistäminen, kasvuyritysten kansainvälistymisen edistäminen, 

tutkimustoiminnan kansainvälistäminen) 

Energia: Hallinnonalan myöntämiä energiatukia kohdennetaan sellaisiin energia-alan investointeihin ja 

investointeja kartoittaviin selvityksiin, joilla pyritään kehittämään energiataloutta ympäristömyönteisemmäksi. 

Tuen myöntämisen taustalla on kansainväliset ilmasto- ja energiasitoumukset ja niiden pohjalta 

valmistuva energia- ja ilmastostrategia. 

Työvoima: Julkisen työvoimapalvelun keskeinen tehtävä on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus, 

alentaa rakenteellista työttömyyttä ja edistää työssä olevan työvoiman työssä pysymistä sekä työurien pidentämistä. 

Tavoitteena on helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa tehostamalla työnvälitystä, 

lyhentämällä työttömyysjaksoja ja kehittämällä työvoimakoulutusta entistä paremmin yritysten tarpeisiin. 

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi hankitaan työvoimaa myös ulkomailta, pääsääntöisesti EU:n alueelta, 

mutta myös jossain määrin kolmansista maista. 

Työvoimakoulutus: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden 

turvaaminen, työvoimareservien tehokkaampi työelämään kouluttaminen sekä yhteishankintakoulutuksen 

monipuolinen hyödyntäminen. Koulutuksen tulee kohdentua entistä enemmän myös työssä olevien 

osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Oppilashankinnan painopiste tulee olla yhä enemmän ammatinja 

toimialanvaihtajissa. Työvoimakoulutuksella turvataan maahanmuuttajien kotoutuminen ja toimiva kielitaito. 

Työllistäminen: 

Palvelukeskusten kehittäminen työllistyvyyden edistäjiksi: Palvelukeskusten toiminta on luonteeltaan 

erityispalvelua. Erityisyys tulee asiantuntijuudesta. Palvelukeskuksissa keskitytään työllistymisen erityiskysymyksiin 

kuten työ- ja toimintakyvyn arviointiin, psykososiaaliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen 

29

sekä yksilölliseen palveluja tukiprosessiin. Terveyspalvelut ovat keskeinen osa palvelukeskusten palvelua. 

Asiakkaiden terveydentilaan, työ- ja toimintakykyyn sekä kuntoutukseen liittyvät kysymykset nousevat 

jatkossakin entistä enemmän esille, mikäli asiakaskunnan vajaakuntoisuus lisääntyy. 

Palvelukeskusten toiminta tulee turvata ja kehittää niiden toimintaa entistä enemmän työllistyvyyden edistäjäksi. 

Palvelukeskusten roolia tulee kehittää yksilöllisestä palvelu-, tuki- ja kuntoutustoiminnasta työelämäyhteyksien 

ja työmarkkinoiden tuntemiseen. Palvelukeskusten moniammatillisen tiimin ja osaamisen 

hyödyntämistä konsultatiivisesti tulee lisätä, kun harkitaan asiakkaan ohjaamista palvelukeskuksiin. 

Palvelukeskusten rooli korostuu välityömarkkinoiden kehittämisessä eli välityöpaikkoja tarvitaan erityisesti 

asiakkaan valmennus- ja työllistymisvaiheessa. Asiakkaiden työllistymisprosessissa tarvitaan matalan 

osaamisen työpaikkoja sekä mahdollisuus työskennellä alentuneella työkyvyllä (sosiaaliset yritykset). 

Yritysyhteistyön lisääminen: Työvoimatoimistojen työnantajapalvelujen rooli vahvistuu jatkossa osana 

työvoimatoimistojen muuttumista TE-toimistoiksi. Työvoimatoimistojen rooli seudullisten yrityspalvelujen 

organisoinnissa kasvaa. Säännölliset ja tiiviit suhteet alueen työnantajiin auttavat työelämäläheisten 

palvelujen toteuttamista ja työmarkkinoiden toimivuuden edistämistä. 

Yritysyhteistyötä kehitetään laaja-alaisesti. Palkkatukimäärärahat kohdennetaan siten, että niillä entistä 

paremmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Lisätään oppisopimuskoulutusta 

sekä kohdennetaan palkkatukimäärärahoja yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. 

Alueiden kehittäminen: 

Yleinen aluekehittäminen (ns. vapaa maakunnan kehittämisraha): Etelä-Pohjanmaan liitolle osoitettu 

ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha suunnataan pääosin maakuntaohjelman painopisteitä tukeviin 

kehittämishankkeisiin. 

Osaamiskeskusohjelma: Foodwest Oy on mukana Elintarvikekehityksen klusteriohjelmassa yhtenä viidestä 

osaamiskeskuksesta ja myös koordinoi samaista osaamisklusteria. Elintarvikekehityksen klusteriohjelmassa 

Foodwest Oy:lle on nimetty kaksi erityispainopistettä: 1) Terveyttä ylläpitävien ja edistävien elintarvikkeiden 

kehittäminen ja tuotteistaminen sekä 2) Kuluttajien hyvinvoinnin edistäminen elintarvikealan 

palveluiden kautta. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy on mukana osaamiskeskuksena Tampere-vetoisessa 

Älykkäät koneet -osaamisklusterissa. Älytekniikan osaamiskeskus vahvistaa ko. osaamisklusteria omilla 

teknologiatutkimuksen kärkialueillaan (sulautetut järjestelmät ja virtuaaliteknologia) sekä valtakunnallisilla 

yrityskehitystoimenpiteillä. 

Aluekeskusohjelma: Seinäjoki jatkaa myös ohjelmakaudella 2007–2010 kansallisessa aluekeskusohjelmassa. 

Seinäjoen seudun aluekeskusohjelman tavoitteena on lisätä Seinäjoki Science Parkin osaamisen 

hyödyntämistä maakunnan yrityksissä, hyödyntää Seinäjoen kaupunkiseudun kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita 

sekä osaamista seudun vetovoimatekijöinä, vahvistaa alueen yritysten liiketoimintaosaamista ja 

kansainvälistymistä erityisesti kärkiklustereissa sekä tukea Seinäjoen seudun toimijoiden ja innovaatioympäristön 

kansainväistymistä. Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman avulla kehitetään Suupohjan alueen 

yritystoiminnan kärkialoja; logististen automaatiojärjestelmien teollisuutta sekä huonekalu- ja elintarvikealoja. 

Tavoitteena on kehittää kärkitoimialoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa näiden 

alojen osaamisrakenteita ja toimintaympäristöä 

EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen: Länsi-Suomen EAKR-ohjelman rahoituksen suuntaamisen painopisteinä 

ovat yritystoiminnan edistäminen sekä osaamisja innovaatiotoiminnan ja niitä tukevien rakenteiden 

vahvistaminen. Yritystoiminnan edistämisessä tuetaan erityisesti uuden yritystoiminnan syntymistä, 

kasvuyrityksiä, pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä innovaatioiden edistämistä, liiketoimintaosaamisen 

kehittämistä ja pk-yritysten verkostoitumista. Tuki-instrumentteina ovat Finnveran korkotuetut 

lainat ja TE-keskuksen kehittämisavustus investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Etelä- 

Pohjanmaan korkeakouluverkoston EPANET:in toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen koordinaatioprojektien 

kautta sekä Epanet-professuurien kehittämisprojektit ovat myös EAKR-ohjelman toteuttami- 

30

sen painopisteinä. ESR-toimenpideohjelman alueellisen osion toteuttamisen painopisteitä Etelä- 

Pohjanmaalla ovat mm. pk-yritysten verkostoyhteistyön tukeminen sekä henkilöstön koulutus- ja kehittämistoimenpiteet, 

välityömarkkinoiden toiminnan tukeminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, yrityspalvelujärjestelmän 

käynnistäminen, kehittäminen ja markkinointi sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. 

Liikenne- ja viestintäministeriö 

Tieliikenne: Tieverkon turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseen investoinnein ei rahoitus anna mahdollisuuksia. 

Lähivuosien tienpito painottuu hoitoon sekä ylläpitoon, joilla päivittäisen liikennöitävyyden 

turvaaminen, yhdenmukaiseen ja yllätyksettömään liikennöitävyyteen pyrkiminen. Siltojen kunnostaminen 

sekä puuhuollon reittien parantamiseen panostetaan aiempaa enemmän. Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien 

tiesuunnitelma tehdään v. 2009–2010. Hankkeen toteuttamiseen odotetaan saatavan aloitusrahoitus v. 

2010. Tiesuunnitelmia ajantasaistetaan myös muilla päätieverkoilla. 

Rautatieliikenne: Seinäjoki-Oulu välillä on aloitettu vuonna 2007 palvelutason parantamishanke, jonka 

kustannusarvio on 800 M€ (I-vaiheen rahoitusta nostettu 90 M€:lla, yht 200 M€). Kokkola-Ylivieska välin 

kaksoisraide on suunniteltu liikennepoliittisessa selonteossa toteuttaa PPP-hankkeena (Public-Private Partnership) 

(rahoitusta on varattu 250 M€) ja tavoitteena on, että rataosalla tehdään peruskunnostus, akselipaino 

nostetaan 25 tonniin ja henkilöliikenteen matka-aikaa lyhennetään. Rataosalta poistetaan pullonkauloja 

kehittämällä kohtauspaikkoja ja rakentamalla kaksoisraideosuuksia. Seinäjoki – Oulu 2. vaiheeseen 

varaus on 350 M€. Liikennepoliittisen selonteon mukaan Seinäjoki-Vaasa radan sähköistys (20 M€) kuuluu 

vaalikaudella 2007–2011 alkaviin hankkeisiin. Muilta osin rataverkon liikennöitävyys maakunnan alueella 

turvataan pääasiassa kunnossapidon toimin. 

Lentoliikenne: Seinäjoen lentoasema ja sen toiminnot ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Tällä hetkellä 

kenttää laajennetaan, kiitotien pituudeksi tulee 2 kilometriä ja leveydeksi 45 metriä. Uusi kiitotie saadaan 

kokonaisuudessaan käyttöön elokuussa 2009, jonka jälkeen voidaan vastaanottaa raskaampia koneita 

ja mm. charter-liikennettä. Lentoaseman toimintoja tullaan kehittämään mm. projektitoiminnan kautta, 

jolloin kartoitetaan mahdollisia yhteistyökumppaneita, rahtiliikennetoiminnan tarpeita, matkatoimisto- ja 

logistiikka alan sekä puolustusvoimien tarpeita. 

Liikenneturvallisuus: Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan nopeusrajoitusten ja talvinopeuksien 

avulla. Liikennevalvontaa tullaan lisäämään automaattisen liikennevalvonnan avulla. 

Tietoliikenne: Etelä-Pohjanmaalla laajakaistan nopeustavoitteeksi on asetettu 40 Mbit/s koko maakunnan 

alueella. Tavoitteena on myös Open Access -verkkojen syntymisen edistäminen, koska yhteiskunnallisessa 

omistuksessa olevia Open Access -verkkoja rakentamalla voitaisiin kustannustehokkaasti taata hajaasutusalueille 

riittävät yhteydet sekä monipuoliset palvelut myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden laajakaista 

tulisi olla helposti skaalautuva, myös erittäin suuren siirtokapasiteetin tasapuolisesti koko maakunnan 

alueelle tuottava palvelu. Tämä mahdollistaisi mm. tasapainoisen alueellisen kehityksen, parantaisi kuntapalvelujen 

saatavuutta sekä mahdollistaisi terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalialan palveluiden parantamisen 

verkon kautta. 

Opetusministeriö 

Yliopistokeskus: Yliopistojen tulosohjaukseen liittyen yliopistojen rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää siten, 

että se mahdollistaisi yliopistokeskusten toiminnan huomioimisen ja yliopistojen toiminnan alueellisen 

vaikuttavuuden laajentamisen. Yliopistojen mittareita tulisi myös kehittää, jolloin otettaisiin huomioon 

mm. vuorovaikutus alueen toimijoiden kesken. 

Ammattikorkeakoulu: Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmää olisi kehitettävä siten, että nuorten ja 

aikuisten aloituspaikkojen välistä jakoa joustavoitettaisiin. Näin koulutusta voitaisiin suunnata alueiden 

31

tarpeita nykyistä paremmin palvelevalla tavalla. Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa tulisi painottaa 

tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulujen T & K-rahoitusta tulisi kehittää korkeakoulujen 

profiloitumista ja niiden keskinäisen työnjaon selkiyttämistä edistävällä tavalla. Ammattikorkeakouluverkkoa 

ja koulutusohjelmarakennetta tulisi kehittää vastaamaan 2010-luvun tarpeita. 

Yleissivistävä koulutus: Yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on perusopetuksen saavutettavuus 

ja alueellinen yhdenvertaisuus. Tavoitteena on tietojen ja taitojen ohella riittävien tuki- ja oppilashuollon 

palvelujen saatavuus. Opinto-ohjaukseen panostaminen ja sen kehittäminen on entistä tärkeämpää 

kaikilla koulutusasteilla. 

Ammatillinen koulutus: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan saatavuus ja saavutettavuus 

pyritään turvaamaan (lakisääteinen tehtävä) sekä koulutukseen sijoittumista seurataan välittömästi peruskoulutuksen 

jälkeen, painopisteenä nivelvaiheen koulutuksen kehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi 

(lukio, ammattikoulu). Oppilaitosverkostoja tullaan kokoamaan. 

Kulttuuri: Kulttuurin kansainvälistymistä pyritään edistämään tavoitteena maakunnan toimijoiden laajempi 

osallistuminen kansainvälisiin vientihankkeisiin. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 

on valmistunut ja sitä toteutetaan laajasti. Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisen yhteyden edistäminen 

sosiaali- ja terveyspuolen sekä kulttuurin välillä, eri sektoreiden yhteistyönä on myös yksi kulttuurin kehittämisen 

painopisteistä. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä: esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja vanhusten 

henkisen vireyden edistäminen on tärkeää. Taidetoimikunnan toiminnan kehittämiseksi lisäresursseja 

tulisi tuntuvasti lisätä niin, että toimialueen koko huomioitaisiin. 

EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen: Länsi-Suomen lääninhallituksen painopisteenä on ammatillisen 

ja aikuiskoulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksen kehittäminen vastaamaan alueen työvoiman osaamisja 

työllisyystarpeita. 

Maa- ja metsätalousministeriö 

Maaseudun kehittäminen: Maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamista edistetään lisäämällä uutta 

yritystoimintaa ja vahvistamalla toimivien maaseudun mikroyritysten kilpailukykyä tukemalla yritysten 

perustamis- laajentamis- ja kehittämistoimia. Tukemisen tavoitteena on olemassa olevien työpaikkojen 

turvaamisen lisäksi uusien työpaikkojen luominen maaseudulle sekä tuotannollisessa toiminnassa että palvelualoilla. 

Uusiutuvan energian kysynnän kasvu tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti puu- ja metsäenergian 

käytön huomattavalle lisäämiselle sekä tätä kautta uudelle yritystoiminnalle. 

Maaseudun asuinympäristön ja maaseutukylien elinvoimaisuutta vahvistetaan ja lisätään erityisesti paikallisella, 

maaseudun asukkaiden omaehtoisella yhteis- ja kehittämistyöllä. 

Maatalous: Maatalouden tuottavuuden kehitystä parannetaan tukemalla päätuotantosuuntien rakennekehitystä 

hanketoiminnan avulla sekä lisäämällä maatalousyrittäjien osaamista. Lisäksi maatalouden toimintaedellytysten 

ja kilpailukyvyn kehittämistä edistetään maatiloille myönnettävillä investointituilla 

Metsätalous: Metsätalouden edistämisessä painopisteenä on harvennushakkuiden edistäminen ja teollisuuden 

puun saannin turvaaminen, metsätilusrakenteen parantaminen, metsänomistajien osaamisen vahvistaminen 

sekä metsien omistajarakenteen kehittäminen. 

Vesivarojen käyttö ja hoito: Tulvadirektiivin toimeenpano on käynnistynyt. Ensimmäisenä tavoitteena on 

alustavien tulvariskiarvioiden laatiminen vuoden 2010 loppuun mennessä kaikista Etelä-Pohjanmaan vesistöistä. 

Niiden laatimisen rinnalla jatketaan jo aloitettua pahimpien tulvariskialueiden tulvavaara- ja tulvariskikartoituksia. 

Tulvasuojelun investoinneista tärkeimpiä ovat toteutettujen tulvasuojelutöiden kunnossapito 

ja ylläpito sekä uutena kohteena Luopajärven tulvasuojelun rahoitus ja käynnistäminen. 

32

Teollisuuden, elinkeinoelämän ja asutuksen vedensaannin turvaaminen niin taajamissa kuin hajaasutusalueilla 

on maakunnan kehittymisen kannalta oleellista. Suurin meneillään oleva hanke on Alajärvi- 

Kuortane -syöttövesijohdon rakentaminen. Veden hankintaan käytettävien pohjavesialueiden säilymiseen 

laadukkaina panostetaan kartoittamalla riskikohteita, laatimalla suojelusuunnitelmia sekä kunnostamalla 

alueita. 

EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen: Maaseudun kehittämistä rahoitetaan ohjelmakaudella 2007– 

2013 EU:n uudesta maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Yritystukien 

ja kehittämishanketukien haut ovat käynnistyneet vuonna 2007. Ohjelmakauden rahoituksen toteutusta 

varten on Suomessa laadittu Manner-Suomen maaseutuohjelma vuosille 2007–2013. Manner- 

Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, 

ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. 

Ympäristöministeriö 

Ympäristönsuojelu: Maatila- ja yritysmittakaavaisten biokaasulaitosten rakentaminen edistää vesiensuojelua 

ja vähentää Itämereen suuntautuvaa ravinnekuormitusta. Myös haju- ja metaanipäästöt ja sen myötä 

ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt pienenevät ja fossiilisten polttoaineiden tarve vähenee. 

Laitosten yleistymiseen tarvitaan julkista tukea ja kannustimia. Pilaantuneet maa-alueet erityisesti 

asutuksen välittömässä läheisyydessä ovat merkittävä ympäristö- ja terveysriski sekä uhka pinta- ja pohjavesille. 

Näiden alueiden kunnostamista tulee edistää ja turvata toimien resursointi. 

Alueiden käyttö ja vesihuolto: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmien saaminen asetusten 

mukaisiksi vuoteen 2014 mennessä on kova haaste Etelä-Pohjanmaalla, missä vain noin 60 prosenttia väestöstä 

asuu viemäriverkostojen piirissä. Maakunnassa on toteutettu ja toteutetaan useita neuvontahankkeita, 

joilla pyritään opastamaan kiinteistöjä jätevesienkäsittelyjärjestelmien tehostamisessa ja nopeuttamaan 

tarvittavien toimien toteuttamista. Haja-asutusalueiden jätevesilietteiden käsittelyn keskittyminen jätevedenpuhdistamoille 

samanaikaisesti laajenevan viemäriverkoston kanssa vaatii puolestaan puhdistamoilta 

suurempaa käsittelykapasiteettiä ja laajennusinvestointeja. Näihin haasteisiin pitäisi pystyä vastaamaan. 

Vuoden 2009 alussa Etelä-Pohjanmaalla toteutuu kaksi suurta kuntaliitosta Seinäjoen seudulla ja Härmänmaalla, 

lisäksi Kurikka ja Jurva sekä Alajärvi ja Lehtimäki liittyvät yhteen. Liitoskunnille tämä tuo haasteita 

toimintojen sijoittumisen uuteen suunnitteluun ja luo tarvetta laaja-alaiseen yleiskaavalliseen tarkasteluun. 

Ympäristön hoito: Etelä-Pohjanmaalla vesistöjen merkitys on suuri niiden vähäisyyden vuoksi. Vesistöt 

ovat pieniä voimakkaasti kuormitettuja ja niihin kohdistuu suuria virkistyskäyttöpaineita. Tästä syystä vesistöjen 

kunnostukset ja kuormituksen vähentäminen pysyvät keskeisinä teemoina lähivuosinakin. Osana 

laajempaa kokonaisuutta alueelle valmistuu vuoden 2009 aikana vesienhoidon tavoitteet määrittelevä ja 

tulevien vuosien vesiensuojelu- ja hoitotoimia linjaava vesienhoitosuunnitelma sekä siihen sisältyvä toimenpideohjelma. 

Luonto- ja kulttuuriperintö: Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on luonnonsuojelun keskeisin tavoite 

ja sitä edistetään suojeluohjelmia toteuttamalla ja huomioimalla luonnonarvot kaikessa maankäytössä 

ja sen suunnittelussa. Luonnonsuojelua ja virkistyskäyttöä sovitetaan yhteen laatimalla suojelualueille hoito- 

ja käyttösuunnitelmia sekä toteuttamalla luontomatkailuun soveltuville alueille palvelurakenteita. Maatalousalueilla 

monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään yleissuunnittelun ja erityistukien avulla, metsäalueilla 

METSO -ohjelman kautta. Maakunnan rikkaan kulttuuriperinnön, erityisesti rakennushistoriallisesti 

arvokkaan rakennuskannan säilymistä tuetaan korjausrakentamisavustuksin ja kannustamalla kuntia kulttuuriympäristöohjelmien 

laatimiseen. 

EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen: Ympäristöministeriön hallinnonalalla käytettävän rahoituksen 

suuntaamisesta on valmisteltu ohjelmasopimus. Länsi-Suomen ympäristökeskus painottaa mm. vesistöjen 

33

tilaan myönteisesti vaikuttavia projekteja sekä sellaisia projekteja, joilla kehitetään yhteistyötä laadukkaan 

hyvinvointia edistävän elinympäristön hyväksi. Painopisteenä ovat myös luonnonvarojen kestävän käytön 

varmistaminen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä 

rakennusperinnön hoitoon liittyvät projektit. 

Sosiaali- ja terveysministeriö 

Kuntien sosiaali- ja terveysalan kehittäminen: Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon 

palvelujen toiminnallisessa kehittämisessä keskeisiä painopistealueita ovat peruspalvelujen arvioinnin 

ja selvitysten tekeminen, henkilöstön riittävyyden varmistaminen, palvelujen saatavuuden varmistaminen 

(monialaisesti, eri sektoreiden yhteistyönä), tietojärjestelmäyhteistyön kehittäminen, sosiaali- ja 

terveysalan pysyvien kehittämisrakenteiden takaaminen niin, että ne ottavat huomioon myös erityisosaamisen 

kehittämisen elinkaarimallin mukaisesti sekä perusterveydenhuollon kehittämisen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008–2011 (KASTE-ohjelma) on sosiaali- ja 

terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelman 

avulla pyritään vähentämän syrjäytymistä ja parantamaan kuntalaisten osallisuutta, hyvinvointia ja 

terveyttä. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja sekä alueellisia eroja. KAS- 

TE-ohjelman toteuttaminen on yksi ko. hallinnonalan keskeisimmistä lähiajan toiminnan painopisteistä. 

EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen: Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu osarahoittajana Euroopan 

sosiaalirahaston (ESR) ohjelmien toteuttamiseen. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan jäsenmaiden 

toimintaohjelmiin hyväksyttyjä työvoimapoliittisia hankkeita. Rahoituksen jakamisesta sosiaali- ja terveysministeriön 

hallinnonalalla vastaavat lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot. 

Sisäasiainministeriö 

Maahanmuutto: Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa lähivuosina merkittävästi 

työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Suomen väestö ikääntyy niin, että vuonna 

2030 Suomessa arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä yli 600 000 enemmän kuin nyt. Samana ajanjaksona 

työikäisten määrä vähenee yli 300 000 hengellä ja 0-14-vuotiaiden lasten määrä 70 000:lla. Lisäksi 

ikääntyminen aiheuttaa Suomessa alueellisesti kasvavia eroja väestön ikärakenteessa. 

Väestön ikääntymisen aiheuttaman työvoiman tarjonnan vähenemisen ohella myös muut tekijät vaikuttavat 

työmarkkinoiden toimintaan. Tällaisia ovat muun muassa työvoimaan osallistumisen aste, työssäkäyntialueiden 

laajuus, alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus, kouluttautumishalukkuus ja muu työvoiman käyttäytyminen. 

Väestö- ja työvoimaresurssien pienentyminen johtaa myös työmarkkinoiden alueelliseen erilaistumiseen. 

Kasvukeskusten ympärille on muodostunut työssäkäynnin suuralueita. Osa maaseutualueista taas 

on jäänyt yksin tai nivoutunut seudullisiin tai monenkeskisiin työssäkäyntialueisiin. Suomeen muuttavat 

ulkomaalaiset työntekijät, elinkeinonharjoittajat ja myöhemmin mahdollisesti työmarkkinoille sijoittuvat 

henkilöt, kuten opiskelijat, voivat onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myötä muodostaa merkittävän työvoimavaran. 

Työperusteisen maahanmuuton avulla voidaan myös laajentaa Suomen osaamispohjaa, jota 

väestön ikääntyminen maan eri alueilla uhkaa kaventaa. (Lähde: Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma) 

Valtionvarainministeriö 

PARAS-hanke: Toukokuussa 2005 hallitus käynnisti kansallisen projektin kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi 

(niin sanottu PARAS-hanke). Vuoden 2012 loppuun jatkuvan uudistushankkeen tavoitteena 

on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen 

perustan, jotta niiden järjestäminen ja tuottaminen voidaan tulevaisuudessa turvata. Uudistuksessa kiinnite- 

34

tään huomiota myös palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen, saavutettavuuteen ja tehokkuuteen sekä teknologiseen 

kehittämiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki (169/2007) hyväksyttiin alkuvuodesta 

2007. Samalla tulivat voimaan lait kuntajakolain muuttamisesta (170/2007) sekä varainsiirtoverolain 

muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007), joilla niin ikään ohjataan uudistuksen toetutusta. 

Käytännössä kunnat toteuttavat uudistuksen yhteistyössä valtion kanssa. 

Etelä-Pohjanmaalla rakenteelliset uudistukset ovat toteutuneet nopeasti. Vuoden 2009 alussa toteutuvien 

kuntaliitosten (Alahärmä + Kauhava + Kortesjärvi + Ylihärmä, Alajärvi + Lehtimäki, Jurva + Kurikka ja 

Nurmo + Seinäjoki + Ylistaro) myötä maakunnan kuntien määrä supistuu 26:sta 19:ään. Samalla etenkin 

sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuta siirretään peruskunnilta yhteistoiminta-alueille (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä, 

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, 

Kuusiokuntien terveysyhtymä ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) 

ALKU-hanke: Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi asetti Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKUhanke) 

29.6.2007. Hankkeen toimikausi on 29.6.2007–31.3.2009. Hankkeella on valmisteluryhmä ja ohjausryhmä, 

jossa on poliittinen edustus. Hankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti 

ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan vuoteen 2010 

mennessä. Aluehallinnon uudistamishankkeen myötä hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, 

työvoima- ja elinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen 

työnjako täsmennetään, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää. Samassa 

yhteydessä arvioidaan niiden aluejakoja. Nykymuotoisen lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen. 

Valtion aluehallintoa tullaan uudistamaan kokoamalla lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä yhteen. Kehittämispoliittista 

toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen. Aluekehittämisen voimavarojen kokoamista 

selvitetään valtion talousarviossa maakunnittain ja ministeriöittäin yhdelle momentille ja niiden 

päättämisestä siirtämistä alueille. 

Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahden uuden viranomaisen pohjalle, joihin kootaan ja uudelleen 

organisoidaan valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, 

alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät. Viranomaisen 

I työnimenä on ”Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus” (ELLU) ja viranomaisen II työnimenä 

”Aluehallintovirasto” (ALLU). 

35

5. NEUVOTTELUESITYKSET MINISTERIÖILLE 

Ministeriö(t): Opetusministeriö (OPM) 

Etelä-Pohjanmaan maakunnan toteuttamissuunnitelmaa vuonna 2008 koskeva neuvotteluesitys I: 

1. Korkeakoulumalli Etelä-Pohjanmaan vahvuudeksi 

Etelä-Pohjanmaan maakunta esittää, että yliopistolain uudistamisen yhteydessä vahvistetaan 

yliopistokeskusten rahoituspohjaa. Pitkäjänteisemmän rahoituksen turvin yliopistokeskukset 

voivat jatkaa tutkimus- ja koulutustyötään, mikä tehostaa yliopistojen toiminnan alueellista 

vaikutusta. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunta esittää, että Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin 

toteuttamiseksi Opetusministeriö myöntää korkeakoulumallin kehittämishankkeelle 

rahoitusta alla olevan rahoitusesityksen mukaisesti. 

Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoituksesta vain noin 20 prosenttia on pitkäjänteistä rahoitusta. 

Nykyinen yliopistojen rahoitusjärjestelmä ei huomioi aikuiskoulutukseen ja tutkimus- ja 

kehittämistyöhön painottunutta toimintaa, vaikka toiminta on kysyntälähtöistä ja tulevaisuuteen 

suuntautunutta. Tämä työ rahoitetaan valtaosin määräaikaisella rahoituksella ja maakunnan 

omista lähteistä. 

Tällä vuosikymmenellä tutkimus- ja kehittämistoiminta on Etelä-Pohjanmaalla nostettu määrällisesti 

ja laadullisesti tasolle, jota kansainvälinen kehitys edellyttää. Tässä osaamisympäristön 

kehittämistyössä on mukana ennen näkemätön joukko yksityisiä yrityksiä (noin 100). 

Vuonna 2004 valmistuneessa ulkoisessa arvioinnissa tätä, yliopistoja, ammattikorkeakoulua, 

yrityksiä ja aluehallintoa yhdistävää, toimintamallia pidettiin dynaamisena ja sen todettiin 

vastaavan korkeakoulupoliittisia tavoitteita. Valtion rahoituksella toiminta voidaan saattaa 

vakaalle pohjalle. Samalla toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan lisätä. 

Kevään 2008 aikana selvitysmies prof. Kari Neilimo laati ehdotuksen korkeakouluopetuksen 

ja tutkimuksen kehittämisestä Etelä-Pohjanmaalla. Selvitysmies esitti vuoteen 2015 ulottuvaa 

korkeakoulutuksen rakenneratkaisua, joka perustuu verkostomaiseen korkeakoulumalliin. 

Siihen kuuluvat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ylipistokeskuksessa mukana 

olevien yliopistoyksiköiden lisäksi Seinäjoen kaupunki, alueen kunnat, julkiset rahoittajat, 

yritykset ja muut korkeakoulutusta edistävät organisaatiot. Näiden kumppaniorganisaatioiden 

tiivis ja organisoitu yhteistyö on oleellinen osa Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallia. Tavoitteena 

on kolmen osapuolen yritykset - julkinen hallinto - korkeakoulut -yhteistyön (ns. Triple 

Helix -yhteistyön) nostaminen uudelle tasolle. 

Etelä-Pohjanmaan eri toimijoiden tiiviimpi yhteistyö näkyy myös tutkimuksen ja koulutuksen 

rahoitusjärjestelmässä. Rahoitusta kootaan monista eri kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä. 

Kansainvälisen rahoituksen hankkimisessa alueen osaajat tekevät entistä enemmän yhteistyötä. 

Alueellisesti rakennetaan oma opetuksen ja tutkimuksen kehitystä tukeva kehittämisrahasto. 

Rahasto pyritään toteuttamaan säätiömuotoisena. Sen tehtävänä on luoda rahoitusjärjestelmään 

stabiilisuutta ja pitkäjänteisyyttä. 

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumalli 2015:ssa opetus ja tutkimus profiloituvat valituille ydinalueille. 

Ydinalueita ovat elintarviketalous ja hyvinvoinnin edistäminen, älykkäät koneet ja 

tuotannon järjestelmät, kulttuuri- ja elämystuotanto sekä julkiset palveluinnovaatiot. Koulutusta 

ja tutkimusta yhteen sitovia opetus- ja tutkimusalueita ovat yrittäjyyskoulutus, liiketoimintaosaaminen 

ja pk-yritysten johtaminen. Korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustoiminta 

keskittyy painopistealueille. Tavoitteena on, että painopistealueilla työskentelee 30 – 50 asiantuntijaa 

(tutkijaa, opettajaa, teknologia-asiamiestä tai vastaavaa). Painopistealueilla osaamisen 

tason tulee olla selkeästi kansainvälistä tasoa. Yritysyhteistyön laajenemista osoittavat 

36

myös kansainvälisten, yrityskohtaisten tutkimusprojektien sekä tuotekehitysohjelmien määrän 

kasvu seuraavan kuuden vuoden aikana. 

Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittäminen. 

Kansainvälisyys näkyy tiiviimpänä yhteistyönä kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa. 

Myös osa asiantuntijoista on taustaltaan ulkomaalaisia. Tavoitteena on, että Etelä-Pohjanmaa 

kykenee entistä laajemmin houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia työskentelemään ja/tai jatko-opiskelemaan 

maakunnassa. 

Kansainvälisyys näkyy myös opintotarjontana. Tavoitteena on tarjota vuonna 2015 vähintään 

viiden ulkomaisten yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja. Koulutuksen kansainvälistymisen 

myötä myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä nousee. Tavoitteena on 500 ulkomaista 

opiskelijaa, mikä merkitsee, että joka kymmenes opiskelija tulee ulkomailta. 

Kehittämishankkeella luodaan pitkäjänteisyyttä nykyiselle projektirahoituksella toteutetulle 

yliopistojen tutkimus- ja kehittämistyölle. Samalla vahvistetaan korkeakoulujen toiminnan 

kytkeytymistä Etelä-Pohjanmaan osaamisen painopistealueille. 

2. Rahoitusesitys (milj. €) 

Valtion rahoitus 

momentti: 

nro 

29.50.01 

29.40.30 

29.50.20 

nimi 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun 

ja Seinäjoen 

yliopistokeskuksen 

tutkimus- ja kehittämistoiminnan 

sekä 

aikuiskoulutuksen 

vahvistaminen valituilla 

profiilialoilla (yliopistokeskus) 

(Seinäjoen ammattikorkeakoulu) 

Kansainvälisen korkeakouluyhteisön 

rakentaminen (yliopistokeskus) 

Rahoitus 

aikaisemmin 

- 

- 

- 

S 2010 

milj. € 

2,0 

0,7 

1,0 

S 2011 

milj. € 

2.0 

0,7 

1,0 

S 2012 

milj. € 

2.0 

0,7 

1,0 

S 2013 

milj. € 

2.0 

0,7 

1,0 

rahoitusta 

haetaan eri 

ministeriöistä 

(Seinäjoen ammattikorkeakoulu) 

- 

1,0 

1,0 

1,0 

1,0 

Kuntien 

rahoitus 

Yksityinen 

rahoitus 

Etelä-Pohjanmaan 

korkeakoulutuksen 

kehittämisrahasto 

(Säätiö) 

Profiilialojen tutkimus- 

ja kehittämistoimintaan 

sekä kehittämisrahastoon 

Profiilialojen tutkimus- 

ja kehittämistoimintaan 

sekä kehittämisrahastoon 

- 1,2 1,2 1,2 1,2 

- 1,5 1,5 1,5 1,5 

- 0,8 0,8 0,8 0,8 

37

Ministeriö(t): Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) 

Etelä-Pohjanmaan maakunnan toteuttamissuunnitelmaa vuonna 2008 koskeva neuvotteluesitys II: 

1. Seinäjoen itäinen ohikulkutie 

Etelä-Pohjanmaan maakunta esittää, että Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen aloitetaan 

viimeistään vuonna 2010. Ohikulkutien yleis- ja tiesuunnitelmat on laadittu ja ympäristövaikutusten 

arviointimenettely sekä muut tarvittavat selvitykset on tehty, joten hankkeen 

aloittamiselle ei ole olemassa estettä. 

Seinäjoen itäinen ohikulkutie on Etelä-Pohjanmaan tärkein tiehanke, jonka valmistuttua maakunnan 

elinkeinoelämän kilpailukyky lisääntyy ja liikenneturvallisuus, asumisviihtyvyys sekä 

kaupunkirakenteen kehittämisedellytykset paranevat oleellisesti. 

Sujuvat ja kapasiteetiltaan riittävät liikenneyhteydet ovat elintärkeitä alueen elinkeinoelämälle. 

Nykyinen valtatie kulkee Seinäjoen kaupunkiseudun halki ja sijoittuu keskusta-alueella 

pääkadulle. Liikenne ruuhkautuu helposti, mikä vaikeuttaa liikenteen sujumista, heikentää 

liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä sekä hidastaa kuljetuksia. Vaarallisten aineiden 

kuljetukset kaupungin läpi aiheuttavat riskejä asukkaille. Raskas liikenne katuverkossa vaikeuttaa 

alueen nykyistä maankäyttöä ja sen kehittämistä. VT 19 on eräs harvoista Suomen 

valtateistä, jonka liikenne kulkee katuverkon kautta. Lisäksi Seinäjoki on ainoa maakuntakeskus, 

jonka läpi kulkee raskas liikenne. Raskaan liikenteen määrät ovat tiepiirin suurimmat 

ja valtakunnallisestikin merkittävät. 

Valtatien 19 liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosina erittäin voimakkaasti. Seinäjoen – 

Nurmon välisellä osuudella on kasvu ollut jaksolla 2001–2005 keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. 

Liikennemäärien kasvu johtuu mm. alueen voimakkaasta väestömäärän kasvusta. Välillä 

Lentoasema–Törnävä–Itikka–Nurmo sattui vuosina 2002–2006 yhteensä 292 onnettomuutta, 

joista 70 johti henkilövahinkoihin ja kaksi onnettomuutta johti kuolemaan. Raskas 

liikenne oli osallisena 46 onnettomuudessa joista yksi johti kuolemaan ja 13 henkilövahinkoihin. 

Tiejaksolla on Seinäjoella keskeisellä kaupunkialueella kymmenet liikennevalot ja lisäksi 

Nurmon keskustan kohdalla on valtatien 19 ja Keski-Nurmontien liittymässä liikennevalot. 

Nopeusrajoitus on 50–80 km/h. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta 

ongelmallisimmat kohdat ovat Törnäväntie ja Vapaudentie. Useat valo-ohjatut liittymät 

ja 50 km/h nopeusrajoitus huonontavat valtatieliikenteen sujuvuutta. Rekkaliikenteellä kuluu 

usein puoli tuntia ajettaessa kaupungin läpi. Myös pitkämatkaisen valtatieliikenteen ja lyhytmatkaisen 

kaupunkiliikenteen sekoittuminen tie- ja katuverkolla huonontaa liikenneturvallisuutta. 

Seinäjoen kaupungin maankäytön laajenemisen painopiste on suuntautumassa kantakaupungin 

eteläpuolisille alueille, mikä edelleen heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta katuverkossa, 

mikäli valtatieliikenne kulkee nykyisiä väyliä pitkin. Suunnittelualueen kunnat eli 

Ilmajoki, Seinäjoki ja Nurmo ovat sopineet tiejärjestelyjen edellyttämien osayleiskaavojen 

laatimisesta samanaikaisesti hankkeen YVA:n ja yleissuunnittelun kanssa. 

Valtatiellä 19 on erittäin tärkeä merkitys koko Länsi-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen 

kannalta, koska tie toimii tärkeimpänä maaliikenteen välittäjänä kolmesta pohjalaismaakunnasta 

(Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) Tampereen ja Helsingin seuduille. 

Hanke parantaa liikenteen toimintaedellytysten lisäksi kaikkien kolmen pohjalaismaakunnan 

elinkeinoelämän, maatalouden ja energian tuotannon toimivuutta sekä elinympäristön viihtyisyyttä. 

Itäinen ohikulkutie on taloudellisesti kannattava hanke. Ohikulkutien rakentaminen ei 

aiheuta sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka voisivat estää sen toteuttamisen. Uuden tien 

myötä ongelmat nykyisen valtatien varrella Seinäjoen keskustassa helpottuvat. Keskustaalueen 

elinolosuhteet sekä liikkumisen sujuvuus ja liikenneturvallisuus parantuvat, kun läpikulkuliikenne 

ja erityisesti raskas liikenne siirtyvät ohikulkutielle. Ohikulkutiestä ja sen lii- 

38

kenteestä syntyy melu- ja estehaittoja uusille alueille. Haittoja voidaan kuitenkin lieventää 

melusuojausten sekä alikulkujen ja tiejärjestelyjen avulla, joiden rakentamiselle on riittävästi 

tilaa suunnitellun tien läheisyydessä. (Lähde: Tiehallinto) 

2. Rahoitusesitys (milj. €) 

Valtion 

rahoitus 

momentti: 

nro 

nimi 

Rahoitus aikaisemmin 

S 2010 

milj. € 

S 2011 

milj. € 

S 2012 

milj. € 

S 2013 

milj. € 

31.24.78 Eräät tiehankkeet 

(suunnittelumääräraha) 

5 25 20 - 

Kuntien 

rahoitus - - - - 

Seinäjoki korkoraha 

Ilmajoki n. 5 milj. € 

Lapua v. 2011–2015 

Alavus 

Kuortane 

Yksityinen 

rahoitus 

arvio - - - - 

39

6. RAHOITUSTAULUKOT 

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009–2010 

Kansallinen rahoitus 

Maakunta: Etelä-Pohjanmaa 

Rahoitus esitetään miljoonissa euroissa, tarkkuus 1 000 €, esim. 1,234 (milj. €) 

Hallinnonala 

Momentin 

numero 

Momentin nimi 

Lähtötaso 

2008 

TEM 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 2,375 2,430 2,485 2,490 2,495 2,505 

- AKO / KOKO (Vuoden 2010 alusta) 0,825 0,875 0,925 0,925 0,925 0,925 

- Osaamiskeskusohjelma 0,350 0,355 0,360 0,365 0,370 0,380 

- Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha 

1,200 1,200 1,200 1,200 1,200 1,200 

32.30.42 Finnvera Oyj:n korkotuet 0,600 0,600 0,600 0,600 0,600 0,600 

32.30.43 Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset 0,700 0,900 1,000 1,000 1,000 1,000 

Yritysten investointi ja kehittämishank. tukeminen 

32.30.45 

2,500 2,500 2,500 2,500 2,500 2,500 

32.20.20 Julkinen tutkimus ja kehittämistoiminta 1,000 1,250 1,500 1,500 1,500 1,500 

Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja 

32.20.40 

kehitykseen 

3,000 3,500 3,750 3,750 3,750 3,750 

Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen 

32.20.83 

2,000 2,200 2,200 2,500 2,500 2,500 

32.60.40 Energiatuki 0,500 0,500 0,500 0,500 0,500 0,500 

32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 14,831 12,131 10,917 9,825 8,842 7,957 

32.30.64 

Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 

(valtuus) 

0,300 1,300 1,300 1,300 1,300 1,300 

LVM 31.24.21 Perustienpito 32,000 31,000 31,000 31,000 31,000 31,000 

31.24.21 Perustienpito (sisältää alueelliset investoinnit) 3,500 3,500 3,500 3,500 3,500 3,500 

Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja 

31.25.50 

parantamiseen 

1,600 1,400 1,400 1,400 1,400 1,400 

Eräät tiehankkeet (sisältää mm. Seinäjoen 

31.24.78 itäisen ohikulkutien, VT 19 Nurmo – Lapua - - - 5,000 27,000 32,000 14,000 

välin, VT 3:n Jalasjärven eritasoristeyksen)) 

31.52.41 

Valtionapu eräiden lentopaikkojen rak. ja ylläpit. 

(v. 08-09 rahoitus sis. kiitoradan investoinnit 

3,870 3,870 1,300 1,300 1,300 1,300 

ym.) 

Eräät ratahankkeet (Seinäjoki-Oulu > ”ei maakunnallistettu”) 

31.40.78 

90,000 90,000 90,000 90,000 90,000 90,000 

31.60.63 

Joukkoliikenteen palveluiden osto ja kehittäminen 

- - - - - - 

Esitys 

2009 

Esitys 

2010 

Esitys 

2011 

Esitys 

2012 

Esitys 

2013 

MMM 30.60.45 Metsäluonnon hoidon edistäminen 0,635 0,757 1,230 1,230 1,230 1,230 

30.50.31 Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen 0,250 1,900 1,780 2,725 3,420 2,150 

30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 45,000 38,000 38,000 38,000 37,000 35,000 

30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 8,200 8,223 8,848 9,348 9,598 9,600 

Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat 

30.70.40 

menot 

2,800 2,800 2,800 2,800 2,800 2,800 

MAKERAn avustukset 16,500 16,500 16,500 14,000 14,000 14,000 

STM 33.60.31 

33.60.63 

Valtionavustus kunnille sos- ja terv.huollon 

hankk. 

Valtionav. sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan 

2,100 2,100 2,100 2,100 2,100 2,100 

0,255 0,270 0,280 0,290 0,300 0,310 

YM 35.10.61 Ympäristönsuojelun edistäminen 0,110 0,220 0,220 0,220 0,220 0,220 

35.10.77 Ympäristötyöt 0,747 0,220 1,015 1,660 1,360 0,255 

35.20.37 Avust. kuntien kaavoit. ja maankäyt. ohjaam. 0,020 0,040 0,040 0,040 0,040 0,040 

35.20.64 Avustukset rakennusperinnön hoitoon 0,110 0,110 0,110 0,110 0,110 0,110 

35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta ja korvaus- 1,674 1,674 1,674 0,628 0,471 0,471 

40

menot 

OPM 29.50.01 Yliopistojen toimintamenot 2,400 2,700 3,000 3,000 3,000 3,000 

29.50.20 Yliopistolaitoksen yhteiset menot 0,500 0,700 0,700 0,700 0,700 0,700 

29.40.30 

Valtionosuus ja -avustus amk:n käytt.kust./ 

t&k-toiminta 

0,500 0,500 0,700 0,700 0,700 0,700 

29.10.34 Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustann. 1,567 4,552 1,236 1,698 - - 

29.80.52 Veikkauksen ja raha-arp. voittovarat taiteen ed. 0,075 0,100 0,600 0,600 0,600 0,600 

Lähtötaso Esitys Esitys Esitys Esitys Esitys 

2008 2009 2010 2011 2012 2013 

Valtion rahoitus yhteensä 242,274 238,647 239,705 259,924 261,736 238,488 

Kuntien rahoitus (arvio) 6,531 11,709 11,337 12,932 13,332 10,967 

Julkinen rahoitus yhteensä 248,805 250,356 251,042 272,856 275,068 249,455 

Yksityinen rahoitus (arvio) 27,685 31,902 34,319 35,519 35,519 35,520 

RAHOITUS YHTEENSÄ 276,490 282,258 285,361 308,375 310,587 284,975 

41

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 

2009–2010 

EU-ohjelmat 

Maakunta: Etelä-Pohjanmaa 

Rahoitus esitetään miljoonissa euroissa, tarkkuus 1 000 €, esim. 1,234 (milj. €) 

Hallinnonala 

TEM 

Momentin 

numero 

32.50.64 

32.50.65 

Momentin nimi 

EAKR -toimenpideohjelma / Etelä-Pohjanmaa, 

eri hallinnonalat 

-EAKR -toimenpideohjelma (EU - rahoitusosuus) 

/ Etelä-Pohjanmaa, eri hallinnonalat 

-EAKR -toimenpideohjelma (valtion rahoitusosuus) 

/ Etelä-Pohjanmaa, eri hallinnonalat 

Lähtötaso 

2008 

Esitys 

2009 

Esitys 

2010 

Esitys 

2011 

Esitys 

2012 

Esitys 

2013 

5,621 5,666 5,789 5,963 6,082 6,204 

2,748 2,803 2,863 2,950 3,009 3,069 

2,873 2,863 2,926 3,013 3,073 3,135 

32.50.64 

32.50.65 

32.50.64 

32.50.65 

Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma: 

- Valtakunnallinen (EU-rahoitusosuus) / 

Etelä-Pohjanmaa, eri hallinnonalat 

- Valtakunnallinen (valtion rahoitusosuus) / 


- Alueellinen (EU-rahoitusosuus) / 


- Alueellinen (valtion rahoitusosuus) / 


1,270 1,400 1,400 1,300 1,300 1,300 

1,400 1,600 1,600 1,500 1,500 1,500 

1,354 1,378 1,409 1,409 1,378 1,378 

1,502 1,530 1,561 1,561 1,530 1,530 

MMM 30.10.61 

30.10.62 

30.40.62 

EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen 

/ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma* 

10,186 5,353 5,353 5,018 5,557 3,470 

Valtion rah.osuus. EU:n osaksi rah. maaseudun 

keh / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma* 

10,676 5,883 5,883 6,598 5,368 3,779 

Elinkeinokalatalouden markk. ja rak.pol. edistäminen 

0,100 0,100 0,100 0,100 0,100 0,100 

EKTR 0,043 0,043 0,043 0,043 0,043 0,043 

Kansallinen 0,057 0,057 0,057 0,057 0,057 0,057 

Lähtötaso Esitys Esitys Esitys Esitys Esitys 

2008 2009 2010 2011 2012 2013 

EU:n rahoitus yhteensä 15,601 10,977 11,068 10,720 11,287 9,260 

Valtion rahoitus yhteensä 16,508 11,933 12,027 12,729 11,528 10,001 

Kuntien rahoitus (arvio) 4,683 3,777 3,819 3,863 3,807 3,429 

Julkinen rahoitus yhteensä 36,792 26,687 26,914 27,312 26,622 22,690 

Yksityinen rahoitus (arvio) 28,086 17,745 17,851 18,344 17,686 13,784 

RAHOITUS YHTEENSÄ 64,878 44,432 44,765 45,656 44,308 36,474 

* Ei sisällä luonnonhaittakorvauksia eikä ympäristötukia. Vuoden 2008 rahoitusosuudet sekä EU:n että valtion osalta sisältävät myös 

vuonna 2007 myöntämättä jääneet rahat. 

42

Etelä-Pohjanmaan kartta vuoden 2009 alusta lähtien. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2008) 

43

etelÃ¤-pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009 ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?