artikkeli kokonaisuudessaan - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
artikkeli kokonaisuudessaan - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
artikkeli kokonaisuudessaan - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VENEALAN KOULUTUS <br />
KUSTI KAIRIKKO<br />
Tulevilla veneinsinööreillä on syytä<br />
hymyyn. Ala kasvaa tarjoten työtä ja<br />
haasteita pitkälle tulevaisuuteen.<br />
Kotkassa Itämeren alueen ainoa oppilaitos<br />
Veneinsinööreille<br />
riittää kysyntää<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n venealan koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden opiskella<br />
monipuolista ja haastavaa alaa ainoana paikkana koko Itämeren alueella. Päivä oppilaitoksen<br />
vieraana vakuutti esitteestä löytyvälle määritelmälle ”monialaosaaja” löytyvän katetta.<br />
Insinööritasoista laivanrakennusta<br />
voi opiskella usealla<br />
eri tasolla ja monessa<br />
eri oppilaitoksessa. Astetta<br />
pienempien vesikulkuneuvojen<br />
kohdalla tilanne on toinen.<br />
Vuoteen 1998 asti veneinsinööriksi<br />
opiskellakseen oli lähdettävä<br />
Englantiin asti. Tilanne<br />
muuttui kymmenen vuotta sitten,<br />
kun <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
Kotkassa aloitti venealan<br />
koulutusohjelman.<br />
Laaja kokonaisuus<br />
Vene saattaa äkkiseltään kuulostaa<br />
kohteelta, jonka ympärillä insinööriopintoihin<br />
käytettävät neljä<br />
vuotta on pitkä aika. Tarkempi<br />
tutustuminen opintojen rakenteeseen<br />
paljastaa kyseessä olevan<br />
niin laajan kokonaisuuden, että<br />
opintotahdin on pakko olla melkoisen<br />
kovan.<br />
Pari ensimmäistä vuotta käytetään<br />
sekä tekniikan että venealan<br />
perusopintoihin. Kun ne on suoritettu,<br />
alkavat viiteen kokonaisuuteen<br />
jakautuvat ammattiopinnot.<br />
Yleistekniikka, veneensuunnittelu,<br />
materiaaliosaaminen,<br />
venetuotanto ja laitteistot jakautuvat<br />
puolestaan kymmeniin pienempiin<br />
kokonaisuuksiin, joten<br />
pari viimeistä vuotta täyttynevät<br />
helposti.<br />
Säilyttääkseen sekä oman että<br />
edustamansa yrityksen kilpailukyvyn,<br />
insinöörin on kyettävä<br />
Venemestari N:o 3 • Huhtikuu 2008 69
AJANKOHTAISTA<br />
vastaamaan ajan haasteisiin kunnioittaen<br />
samalla perinteisiä veneenrakennustapoja<br />
ja materiaaleja.<br />
Tästä syytä opintosisältöön<br />
on sisällytetty sekä teoriaa että<br />
käytännön opiskelua kummastakin<br />
kokonaisuudesta. Pääpaino<br />
on toki uuden kehittämisessä ja<br />
suunnittelussa, mutta niissäkin<br />
siis vahvasti vanhojen ja hyväksi<br />
havaittujen oppien tukemia.<br />
Venealan tehtävät vaihtelevat<br />
suunnittelun, tuotannon ja markkinoinnin<br />
välillä. Kotkassa tämä<br />
on huomioitu muun muassa antamalla<br />
opiskelijoille mahdollisuus<br />
valita loppupään opintojen kohdalla<br />
muotoilupainotteisen tai talous-<br />
ja markkinointipainotteisen<br />
sisällön. Opiskelun aikana tehdyt<br />
valinnat ja sen ohessa suoritetut<br />
työharjoittelut viimeistelevät<br />
neljän vuoden rupeaman ennen<br />
opinnäytetyötä ja valmistumista.<br />
Hyvä työllisyystilanne<br />
Veneinsinööreiksi valmistuneiden<br />
sijoittuminen työelämään on<br />
sujunut koulutusohjelmavastaava<br />
Tapio Pilhjertan mukaan erinomaisen<br />
hyvin.<br />
– Työllisyystilanne on lähes sataprosenttinen,<br />
Pilhjerta kertoo.<br />
– Meiltä valmistuneita veneinsinöörejä<br />
on sijoittuneena lähes<br />
kaikkiin merkittäviin suomalaisveistämöihin.<br />
Ja lisää kysytään<br />
koko ajan.<br />
Komposiittirakenteet ja 3Dsuunnittelun<br />
hallitsevalle venealan<br />
insinöörille löytyy kysyntää<br />
muuallakin teollisuudessa. Esimerkkeinä<br />
näistä mainittakoon<br />
muu ajoneuvoteollisuus, erilaisten<br />
urheiluvälineiden tai vaikka<br />
tuulivoimaloiden lapojen valmistus.<br />
Kotka on tunnettu vene- ja<br />
merikaupunki, mutta veneinsinöörilinjan<br />
opiskelijat tulevat eri<br />
puolilta maata. Valmistumisen<br />
jälkeen tilanne on sama, sillä alan<br />
teollisuus on jakautunut eri puolille<br />
maata. Suuri osa oppilaista<br />
hakeutuu Pilhjertan mukaan<br />
alalle jonkinlaisen veneilytaustan<br />
kannustamina, mutta tämä ei<br />
luonnollisesti ole mikään edellytys.<br />
– Veneilyn perustaidot käydään<br />
läpi joka tapauksessa, joten<br />
veneinsinööriksi valmistunut<br />
osaa käytännön veneilytaidon<br />
perusteet.<br />
Komposiittiosaamista<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
yhteydessä toimiva komposiittilaboratorio<br />
tukee osaltaan<br />
veneinsinöörikoulutusta. Kymi-<br />
Composites-projektia alusta asti<br />
vetänyt kehitysinsinööri Mikko<br />
Pitkäaho näkee uusien komposiittimateriaalien,<br />
valmistus- ja<br />
rakennetuntemuksen jatkuvasti<br />
merkittävämpänä suomalaiselle<br />
teollisuudelle. Uusia sovelluksia<br />
syntymisessä koulutuksella on<br />
merkittävä rooli. Materiaalituntemuksen<br />
lisääntyessä rohkeus tehdä<br />
uusia ratkaisuja kasvaa.<br />
– Materiaalit ja valmistustekniikat<br />
kehittyvät vauhdilla, Pitkäaho<br />
kertoo.<br />
– Komposiittimateriaaleja<br />
hyödynnetään yhä useammalla<br />
teollisuuden alalla. Suomalaisten<br />
veneveistämöiden kannalta se<br />
tarkoittaa paitsi uusia mahdollisuuksia<br />
myös haastetta pysyä<br />
mukana kehityksessä. Laajasti<br />
komposiittitekniikkaa seuraamalla<br />
ja rohkeasti uutta kokeilemalla<br />
voidaan saavuttaa merkittäviä<br />
kilpailuetuja. Tämä koskee luonnollisesti<br />
muutakin teollisuutta,<br />
ei vain venelaa.<br />
Komposiittilaboratorio toimii<br />
opiskelijoiden verstaana, joka<br />
mahdollistaa materiaaleihin ja<br />
valmistusmenetelmiin perehtymisen<br />
käytännössä.<br />
Koulun laboratoriot ja eri alojen<br />
osaaminen ovat myös yritysten<br />
käytettävissä. Niiden kanssa<br />
tehtävä yhteistyö tehdään osana<br />
opetusta niin sanottuna projektioppimisena.<br />
Laboratorion käynnistykseen<br />
merkittävä osa rahoituksesta tuli<br />
Euroopan Yhteisön rakennerahastolta<br />
ja tukena alan yrityksiltä,<br />
Pitkäaho kertoo.<br />
Toimintaa jatkuu nyt opetuksen<br />
ja yritysten kanssa tehtävien<br />
opetusta tukevien projektien<br />
muodossa. Uudet yhteistyökumppanit<br />
ovat aina tervetulleita.<br />
Haku päällä<br />
Vaikka veneinsinöörien koulutuksen<br />
sisältö ja opetuspuitteet<br />
ovat kunnossa, henkilöstö on<br />
selvästi työhönsä motivoitunutta<br />
ja alan työllisyystilanne parempi<br />
kuin monella muulla alalla, yhdestä<br />
merkittävästä seikasta on<br />
jatkuva pula.<br />
– Koulutusohjelmaan hakevia<br />
saisi olla enemmän, Pilhjerta toteaa.<br />
– Olemme hakijoiden suhteen<br />
hiukan tavoitteistamme jäljessä,<br />
joten taistelemme vuosi vuodelta<br />
enemmän tai vähemmän olemassaolostamme.<br />
Pilhjertan mukaan yksi syy<br />
hakijamääriin lienee se, että veneteollisuutta<br />
ei yleensä mielletä<br />
nuorten keskuudessa alaksi, jonka<br />
varaan voi rakentaa tulevaisuuttaan.<br />
Harrastuksenakin veneily<br />
aloitetaan hiukan vanhempina.<br />
Toinen syy saattaa olla koulutuksen<br />
syrjäiseksi mielletty sijainti<br />
Kotkassa, etenkin kun venealan<br />
teollisuus on ajan myötä hävinnyt<br />
alueelta lähes kokonaan.<br />
Vuosittain aloittavien opiskelijoiden<br />
määrä on ollut noin 17 ja<br />
valmistuvien 8–15. Syksyllä 2008<br />
aloittavalle vuosikurssille on peräti<br />
25 uutta aloituspaikkaa, mutta<br />
vuoden 2009 haku jää näillä<br />
näkymin kokonaan väliin.<br />
Veneinsinööriksi?<br />
Pohjakoulutus: lukio tai<br />
ammatillinen koulutus<br />
Haku: <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />
yhteishaun kautta<br />
Hakuaika 2008:<br />
25.3.–11.4. klo 16.15 asti<br />
Lisätietoja: Koulutusohjelmavastaava<br />
Tapio<br />
Pilhjerta, tapio.pilhjerta@<br />
kyamk.fi<br />
Netissä: www.kyamk.fi<br />
Alipaine<br />
Vierailu veneinsinöörioppilaiden<br />
osastolle Venemessuilla tarjosi<br />
mahdollisuuden tutustua alipaineinjektiomenetelmällä<br />
tapahtuvaan<br />
laminointiin. Mielenkiintoisen<br />
demonstraation jälkeen ainoa<br />
harmittamaan jäänyt seikka oli<br />
se, että hartsia ei saanut ymmärrettävistä<br />
syistä käyttää Messukeskuksen<br />
sisätiloissa.<br />
Harmitus haihtui hartsin käryä<br />
nopeammin opiskelijoiden esittäessä<br />
kutsun tulla seuraamaan<br />
kyseistä laminointimenetelmään<br />
koulun tiloihin. Siis kurssi kohti<br />
Kotkaa, jossa oppilaat näyttivät<br />
miten laminointi tehdään nykyaikaisin<br />
konstein.<br />
1<br />
Irrotusaineella käsiteltyyn<br />
muottiin levitetään ulkopinnan<br />
ja samalla veneen<br />
värin antava gelcoat. Pintaa ja<br />
veneen rakenteita havainnollistettiin<br />
jättämällä ”veneen” perä<br />
maalaamatta.<br />
70 Venemestari N:o 3 • Huhtikuu 2008
VENEALAN KOULUTUS <br />
injektio kotkalaisittain<br />
Seuraavaksi muottiin ladotaan<br />
halutut lujitekerrokset,<br />
2<br />
kuten lasikuitumattoa, kangasta,<br />
näiden yhdistelmiä tai muita<br />
tähän sopivia materiaaleja mitä<br />
erilaisimmissa muodoissa. Kerroslevy,<br />
eli sandwich -rakennetta<br />
tehtäessä lujitekerrosten<br />
väliin voidaan lisätä erilaisia<br />
ydinaineita.<br />
Laminoitavat kerrokset<br />
3 peitetään nylon-kankaalla.<br />
Kerroksen tarkoitus on toimia<br />
rajapintana laminaatin ja siitä<br />
injektion jälkeen poistettavien<br />
kerrosten välillä. Liukas, mutta<br />
hartsia läpäisevä kangas irtoaa<br />
kovettuneesta laminaatista<br />
helposti jättäen siihen tasaisen<br />
karhean pinnan. Tiheästä verkosta<br />
tehty ”luuranko” toimii tehokkaana<br />
hartsin kulkuväylänä<br />
jakaen sen samalla tasaisesti<br />
eri puolille muottia. Sähköjohtojen<br />
suojana käytettävä muovispiraali<br />
puolestaan toimii hartsin<br />
syöttöputkena.<br />
Kun laminaatin eri kerrokset<br />
ja hartsin kuljettamisen 4<br />
tarvittavat syöttö- ja imuputket<br />
on asennettu paikalleen, muotin<br />
reuna ja putkien läpiviennit<br />
teipataan huolellisesti paksulla,<br />
pikinauhaa muistuttavalla, ilmatiiviillä<br />
”tacky” -teipillä. Tämän<br />
jälkeen muotin päälle levitetään<br />
kestävä, ilmatiivis ja venymätön<br />
muovi, joka liimataan huolellisesti<br />
teippiin kiinni. Rypyt<br />
eivät haittaa, kunhan ne teipataan<br />
ilmatiiviiksi. Muovin on<br />
painuttava laminaattia vasten<br />
tasaisesti, joten sitä on oltava<br />
reilusti, mieluummin liikaa kuin<br />
liian vähän.<br />
5Seuraavaksi kytketään<br />
harttsin syöttöletku, jonka<br />
kautta hartsi syötetään kalvon<br />
alle tehtyyn kanavistoon. Letkun<br />
läpivienti voidaan tiivistää<br />
tacky-teipillä tai se voidaan<br />
tehdä erityisellä liittimellä, tärkeintä<br />
on että liitoksesta tulee<br />
ehdottoman tiivis.<br />
6<br />
Hartsi vedetään muottiin<br />
alipaineella, joka kehitetään<br />
erillisellä pumpulla tai<br />
paineilmaejektorilla. Erillinen<br />
keräysastia, eli hartsiloukku,<br />
ennen alipainepumppua estää<br />
sen tuhoutumisen siinä tapauksessa,<br />
että hartsi pääsee<br />
pumppuun asti.<br />
Kun syöttöletkun pää upotetaan<br />
hartsiin ja alipaine 7<br />
kytketään päälle, hartsi virtaa<br />
hitaasti mutta varmasti laminaattiin<br />
kastuttaen sen ilman<br />
perinteisessä laminoinnissa<br />
tuttuja, rakennetta heikentäviä<br />
ilmakuplia. Laminaatin kastumisnopeus<br />
riippuu monesta<br />
asiasta ja käytettävistä materiaaleista.<br />
Kuvassa näkyvä kappale<br />
kastui noin 20 minuutissa.<br />
Alipaine pidetään päällä koko<br />
hartsin kovettumisen ajan.<br />
Valmis kappale irtoaa<br />
8 muotista pienen koputtelun<br />
ja mekaanis-pneumaattisen<br />
kiilaamisen avustuksella.<br />
Lopputuloksena kappale, joka<br />
herättää kysymyksen siitä, miksi<br />
ihmeessä menetelmä ei ole<br />
yleisempi.<br />
Alipaineinjektion<br />
edut ja haitat:<br />
+ korkeampi lujitepitoisuus<br />
+ kevyemmät ja lujemmat<br />
tuotteet<br />
+ tarkasti määritellyt kuitusuunnat<br />
+ kerroslevyrakenteet mahdollisia<br />
kertalaminoinnilla<br />
+ tiivis laminaatti, ei ilmakuplia<br />
+ tarkasti toistettava laatu<br />
+ turvallisemmat ja mukavammat<br />
työolosuhteet,<br />
ei styreenipäästöjä ilmaan<br />
– säkityskalvot, tiivistystepit<br />
ja letkut yleensä kertakäyttöisiä<br />
– erityisesti opetteluvaiheessa<br />
hidas säkitys<br />
– injektiostrategian suunnittelu<br />
vaatii kokemusta/<br />
kokeiluja<br />
– heikosti automatisoitavissa<br />
Venemestari N:o 3 • Huhtikuu 2008 71
Change language