TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA - Kouvola

- Läsnä kuntien taloushallinnon edustajia ja sektorijohtoa.
Etukäteen on pyydetty selvittämään keskeisiä tunnuslukuja keskustelun pohjaksi. Osallistujaverkostolla
on käytössä FCG Efeko Oy:n säästöpotentiaalimalli, joka vastaa kysymykseen siitä,
mitkä olisivat palvelujen nettokustannukset, jos asukasta tai ikäryhmää kohden lasketut kustannukset
olisivat tietyllä tasolla suhteessa vertailuryhmään. Taloudellisuusrintaman tasoksi
voidaan valita esim. 10 %, jolloin laskennalliset odotekustannukset ovat 10 % korkeammat kuin
vertailuryhmän ’taloudellisemman’ kunnan. Vaikka laskentamalli ei ota huomioon esimerkiksi
kuntien erilaisia toimintaympäristöjä, sen tulokset muodostavat havainnollisen pohjan mahdollisten
syventävien selvitysten käynnistämiselle.
Mallista on esimerkki tämän tarjouksen liitteenä.
Keskustelua käydään kuntien taloudellisesta, poliittisesta ja yhdentymistilanteesta, tarkoituksena
puitteistaa kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia. Sovitaan myös tasosta, johon hankkeessa
keskitytään – hallintorakenteeseen, tuotantorakenteeseen vai prosesseihin?
Kuntien edustajat täsmentävät kehittämiskohteita ja halutessaan niin, valitsevat kehitysalueet
parhaiten tuntevat edustajat seuraavaan verkostotapaamiseen. Näitä kohteita hyödynnetään
kuntakohtaisessa vertailussa ja muilta oppimisessa. Kukin kunta organisoituu valitsemallaan
tavalla ja nimeää tuottavuusvastaavan joka on koko hankkeen ohjausryhmän jäsen ja osallistuu
työpajoihin.
Tehdään sähköinen kysely kehittämiskohteen täsmentämiseksi sekä alustavan näkemyksen
saamiseksi kehittämismahdollisuuksista. Valitun kehittämiskohteen avainhenkilöiltä kysytään
mm. heidän havaitsemistaan haasteista toiminnan tehokkuudessa ja tuottavuudessa.
Kunnissa hyödynnetään Kuntatuottavuuden ABC –oppaan kysymystyökalua kun valitaan kehittämiskohteet
jatkotyöskentelyn keskittämiseksi. Konsultti jäsentää ja vetää keskustelua kunnan
osoittamassa, kohteen mukaisessa ryhmässä yhdessä tuottavuusvastaavan kanssa. Tavoitteena
on kehittämiskohteen täsmentäminen ja tarvittavien toimenpiteiden löytäminen.
Yhteisessä väliseminaarissa (tuottavuustyöpaja 2.) alojensa tuottavuuden kehittämisen kannalta
keskeiset viranhaltijat työskentelevät teemaryhmissä. Verrataan kunnissa syntyneitä ideoita
tavoitteiksi ja sähköisen kyselyn tuloksia sekä luodaan suunnitelma konkreettisista kehittämistoimista
kunnissa. Tavoitteena on vuorovaikutuksellinen ideointi, ”ristiinkehittäminen” ja sparraus.
Kevään, kesän ja syyskauden aikana on vuorossa kehittämistyö kunnissa sekä yhteydenpito
kuntien ja konsultin välillä. FCG Efeko Oy:n asiantuntijat ja konsultit käyvät kussakin kunnassa,
vertailukuntien tilanteesta tiedotetaan myös sähköpostitse. Hankkeella on käytettävissään FCG
Efeko Oy:n asiantuntijat ja konsultit kuntien kaikkien palvelukokonaisuuksien alalta.
Hanke päättyy loppuseminaariin, jossa arvioidaan tuottavuuden kehittämisen tuloksia sekä käsitellään
loppuraporttia johon on kerätty tuottavuuden parantamisen parhaat konkreettiset esimerkit.
4. Hankkeen tulokset
Yhteen liittyvät kunnat saavat verrokkikuntien verkostolta näkemyksen siitä, missä he ovat onnistuneet
ja missä on kehittämisen varaa. Kunnat pystyvät hankkeen avulla tekemään kuntaansa
tuottavuusohjelman. Hankkeen aikana kehittämiskohteet ovat täsmentyneet ja kunnassa
on ryhdytty parantamistyöhön ja hyvien käytäntöjen adaptoimiseen kuntaliitoskuntien yhteisiä
toimintoja organisoitaessa. Hyvät käytännöt kootaan loppuraporttiin.
141