skaik-projektin-loppuraportti

Raportti 22.07.2011
Maanmittauslaitoksen ilmalaserkeilausaineistojen (lidar) analysointi Skogens kulturarv i
kvarkenregionen –projektille.
Tekijä: Nina Heiska, Nordic Geo Center Oy
Tässä raportissa esitetään kesä-heinäkuussa 2011 tehdyn ilmalaserkeilausaineistojen analyysin
menettelytapa. Mahdollisten kohteiden sijainnit on luovutettu shp-tiedostoina sähköisessä
muodossa. Lisäksi tiedostoina on luovutettu viistovalokuvat – kahdesta suunnasta jokaisesta
alueesta – sekä digitaalinen korkeusmalli (DEM) .asc muodossa. Korkeusmallista voi tuottaa GISohjelmissa
tarpeen mukaan korkeuskäyrät.
Digitaaliset tuotteet on arkistoitu alueittain (23, 28, 29 ja 42) kuten aluperäinen MML:n aineisto.
Projektin kohteena oleva Kyrönmaan seutukunta ulottuu kaikille neljälle alueelle.
1 Työn kulku
Kaikki alueen ruudut ladattiin QTModeler-ohjelmaan ja jokainen ruutu käytiin visuaalisesti läpi
kahdella eri valaisusuunnalla. Kiinnostavat kohteet merkittiin pisteillä ja muutamasta kohteesta otin
ruutukaappauksen tähän raporttiin.
Viistovalokuvat ja korkeusmallit (DEM) tuotettiin LASTools-ohjelmalla. Tätä raporttia
kirjoittaessani ohjelmaan julkaistiin myös visuaalinen käyttöliittymä.
2 Visualisoinnissa käytetty ohjelma
Quick Terrain Modeler v. 7.1.4 (x64)
Työ lähti käyntiin kokeilemalla sopivia ohjelmia, koska ohjelmat kehittyvät koko ajan ja vuoden
sisällä tapahtuu paljon muutoksia. Lähdin liikkeelle GIS-puolelta, koska monet arkeologit käyttävät
GIS-pohjaisia sovelluksia aineistojen tarkasteluun. Näistä avoimen lähdekoodin QGIS/GRASS on
suosittu yhdistelmä. QGISin yhteyteen integroitu GRASS Gis mahdollistaa myös .las muotoisten
pistepilvitiedosten käsittelyn, mutta ohjelman kapasiteetti on rajallinen ja suurien aineistojen
käsittely on hidasta. Ainakaan tässä suhteessa en havainnut kehitystä kesän 2010 tilanteeseen.
Kokeilin ensin kiinnostavien kohteiden merkitsemistä suoraan QGIS-ohjelmassa, mutta ohjelma ei
visualisoi viistovalokuvaa (hillshade) erityisen hyvin. Kokeilin sekä LAStoolsin että QTModelerin
tuottamaa viistovalokuvaa.
Päädyin käyttämään ilmalaserkeilausten käsittelyyn kehitettyä QTModeler-ohjelmaa, joka on muun
muassa NIKUn (Norja) käyttämä. QTModelerista käytössäni oli kokeiluversio. QTModeler
osoittautui käytössä erittäin toimivaksi ohjelmaksi, jolla oli helppo vaihtaa pintamallin
valaisusuuntaa. Ohjelma visualisoi maanpinnan muodon mielestäni paremmin kuin QGIS.
Kiinnostavat kohteet voi merkitä pisteillä, jotka voi tallentaa shp-formaattiin ja avata GISohjelmissa.
Ohjelmassa on myös monia muita ominaisuuksia, joita ei kokeiltu tämän työn
yhteydessä.
1