skaik-projektin-loppuraportti

istimäki
Kultaa ja kimallusta
Kyrönmaan vauraus rautakaudella heijastuu kansainvaellus-
ja merovingiajan rikkaista hautalöydöistä, jotka ajoittuvat
noin vuosille 400–800 jälkeen ajanlaskun alun. Kaupankäynti
on ollut vilkasta ja verkostot ulottuneet laajalle,
mikä näkyy sekä esineistössä että materiaaleissa. Maanviljely
ja karjanhoito olivat edelleen tärkeimmät elinkeinot,
mutta pohjoisten seutujen turkismetsästäjien ja hylkeenpyytäjien
tuotteilla oli kysyntää myös kaukaisilla seuduilla.
Guld och glitter
Att Kyroland var rikt under järnåldern kan ses i de rika gravfynden
från folkvandrings- och merovingertiden, ungefär
från åren 400–800 efter vår tideräkning. Handeln var livlig
och nätverken sträckte sig långt, vilket märks i både föremålen
och i materialen. Jordbruk och boskapsskötsel var
fortfarande de viktigaste näringarna, men det fanns även
efterfrågan på de nordliga päls- och säljägarnas produkter
i fjärran länder.
Gold and glamour
The rich grave findings from the Migration period and
Vendel era, dating back to 400–800 CE, indicate the
wealth of Kyrönmaa in the Iron Age. Trading was active
and the networks far reaching, which can be seen both
in the artefacts and the materials. Agriculture and animal
husbandry continued to be the most important sources
of subsistence, but the products of Nordic fur and seal
hunters were also in demand in faraway regions.
Tuomisia merten takaa Från bortom haven From across the seas
Ristimäen röykkiön reunalta on löytynyt rautainen keihäänkärki,
miekka, väkipuukko ja kilvenkupura, jotka ajoittuvat merovingiajalle.
Läheiset Kirstinmäki ja Mahlaistentönkkä ovat puolestaan
kansainvaellusajan rikkaimpia hautalöytöjä Pohjanmaalla ja koko
Suomessa. Poikkeuksellisen runsaasti koruja ja aseita sisältäneet
röykkiöt ja polttokenttäkalmistot ovat olleet luultavasti sukuhautoja.
Asutus Kyrönjokisuistossa vakiintui rautakauden keskivaiheilla
ja tiivistyi vähitellen kylämäisiksi keskittymiksi jokivarteen.
Pohjanmaan rautakautisten yhteisöjen erityistä vaurautta heijastavat
myös muualla Suomessa harvinaiset kultaesineet.
Vid kanten av Ristimäkis gravröse har man hittat en spjutspets
av järn, ett svärd, en sax och en sköldbuckla från merovingertiden.
De närbelägna Kirstinmäki och Mahlaistentönkkä har
för deras del de rikaste gravfynden från folkvandringstiden
i Österbotten och hela Finland. Rösena och brandgravfälten
har innehållit ovanligt rikligt med smycken och vapen, och
var troligtvis släktgravar. Bosättning i Kyroälvdeltat etablerades
i mitten av järnåldern och förtätades så småningom
till byliknande koncentrationer vid älvstranden. Att de Österbottniska
järnålderssamhällena var särskilt förmögna syns
även i guldföremål, som var sällsynta i övriga Finland.
An iron spearhead, sword, knife and shield buckle, which date
back to the Vendel era, have been found near the Ristimäki cairn.
The grave findings in nearby Kirstinmäki and Mahlaistentönkkä
are among the richest in Ostrobothnia and all of Finland. The
cairns and cremation cemeteries with unusually large amounts
of jewels and weapons were most likely family graves. The
settlement in the Kyrönjoki delta became more fixed in the
mid Iron Age, as people gradually gathered in villages along
the river bank. The wealth of the Ostrobothnian Iron Age communities
is also reflected in the gold items, rare in the rest of
Finland.
Vähänkyrön ehkä tunnetuin ja erikoisin esinelöytö on pronssinen
viinikauha, joka on löytynyt Pääkköönmäeltä, täältä runsas
kilometri lounaaseen. Viinikauha on valmistettu Lucius Ancius
Diodoruksen valimossa Capuassa, Etelä-Italiassa Rooman valtakunnassa
ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun.
Samanlaisia kauhoja on löytynyt myös Pompeijista. Roomalaisten
kauppaverkostot ulottuivat germaanien välityksellä Itämerelle
asti. Viinikauhan kaltaisten ylellisyystuotteiden vastineeksi
on mahdollisesti toimitettu turkiksia ja traania.
Lillkyros kanske mest kända och säregna fynd är en vinslev
i brons, som hittades i Pääkköönmäki, ungefär en kilometer
sydväst härifrån. Vinsleven tillverkades i Lucius Ancius Diodorus
gjuteri i Capua i södra Italien i romarriket under det
första århundradet efter vår tideräkning. Liknande slevar har
hittats i Pompeji. De romerska handelsnätverken sträckte sig
via germanerna ända till Östersjön. I utbyte mot lyxprodukter
som vinsleven har man möjligtvis gett pälsar och tran.
Perhaps the most famous and peculiar finding in Vähäkyrö
is the bronze wine ladle from Pääkköönmäki, a little southwest
from here. The wine ladle was made at the foundry of
Lucius Ancius Diodorus in Capua, southern Italy, in the Roman
Empire during the first century CE. Similar ladles have been
found in Pompeii. Roman goods reached all the way to the
Baltic Sea via Germanic trade networks. Luxurious items such
as the wine ladle were probably obtained in exchange for fur
and blubber.
www.muinaispolut.fi
Jääkausi
kivikausi
pronssikausi
rautakausi
historiallinen aika
Istiden | Ice Age
stenåldern | stone Age
bronsåldern | bronze Age
järnåldern | iron Age
historisk tid | historical time
10 000 9000
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.
© SKAIK 2013
olit tässä
du var här | you were here