skaik-projektin-loppuraportti

Recommendations

Info

kaavontönkkä Sotureita ja kauppiaita Kaksi tuhatta vuotta vallinnut tapa haudata vainajia kiviröykkiöihin alkoi murtua kansainvaellus- ja merovingiajalla, 400–800 jälkeen ajanlaskun alun. Hautarovion poltettuja jäännöksiä alettiin levittää tasaiselle kivetylle alueelle. Polttokenttäkalmistoihin haudattiin tyypillisesti useita vainajia pitkien aikojen kuluessa, joten ne saattoivat olla suku- tai kyläkalmistoja. Krigare och handelsmän Under folkvandrings- och merovingertiden, år 400– 800 efter vår tideräkning, började man avskaffa den tvåtusen år gamla traditionen att begrava sina döda i stenrösen. Man började sprida ut lämningar från gravbålet på ett jämnt stenbelagt område. På brandgravfält begravdes vanligtvis flera döda under en lång tid, vilket tyder på att de var släkt- eller bybegravningsfält. Warriors and merchants Vaikuttava venehautaus En mäktig båtbegravning Spectacular boat burial The two thousand years old practice of burying the Kaavontönkkä on Pohjanmaan merkittävimpiä rautakautisia hautalöytöjä. Kahden hautaröykkiön lisäksi paikalla on poltto- Kaavontönkkä är en av Österbottens viktigaste gravfynd från järnåldern. Förutom två gravrösen finns det ett brandgrav- Kaavontönkkä is among the most remarkable Iron Age grave findings in Ostrobothnia. There are two burial cairns, a cre- dead in cairns began to crumble during the Migration kenttäkalmisto sekä venehautauksen jäännöksiä. Venehautauksesta on löytynyt satojen rautaisten veneenniittien lisäksi fält och rester av en båtbegravning. Från båtbegravningen har man hittat hundratals järnnitar, många olika slags egg- mation cemetery and the remains of a boat burial on the site. The findings of the boat burial include hundreds of iron period and Vendel era, 400–800 CE. The remnants of monenlaisia teräaseita ja työkaluja, hevosen kuolaimet sekä hopea- ja pronssikoruja Skandinaviasta, Baltiasta ja Venäjältä. vapen och verktyg, hästbett, samt silver- och bronssmycken från Skandinavien, Baltikum och Ryssland. En såpass mäk- boat rivets, a variety of edged weapons and tools, horse bits as well as silver and bronze jewellery from Scandinavia, the the funeral pyre were spread on a field paved with Näin vaikuttavan hautauksen ovat ansainneet luultavasti vain yhteisönsä arvostetuimmat jäsenet, jotka ovat pitäneet yllä tig begravning har antagligen enbart ärats samhällets mest ansedda medlemmar som har upprätthållit långväga han- Baltics and Russia. A burial of this grandeur was probably only for the most prestigious members of the community, people stone. It was usual that several deceased were buried kaukaisia kauppasuhteita. Polttokenttäkalmisto on ollut käytössä vielä viikinkiajalla 800-luvun lopulla. delsförbindelser. Brandgravfältet har varit i bruk ännu under vikingatiden vid slutet av 800-talet. who had secured important trade relations abroad. The cremation cemetery has been still in use during the Viking Age, in a cremation cemetery during long period of times, Polttokenttäkalmiston palaneista luista on tunnistettu ihmis- Bland brandgravfältets brända ben har förutom människoben at the end of the 9th century. so they might have been family or village graves. luiden lisäksi useita karhun kynsiluita. Löytö saattaa viitata siihen, että vainajat on kiedottu karhuntaljaan polttoroviolle även flera björnklor identifierats. Fyndet kan tyda på att de döda virats in i en björnfäll på gravbålet. I en av Kaavontönkkäs In addition to human bones, several bear claws have been identified among the remains in the cremation cemetery. The päätyessään. Toiseen Kaavontönkän röykkiöistä on haudattu rösen har troligtvis en ung kvinna med barn begravts. finding suggests the dead may have been wrapped in bear luultavasti nuorehko nainen ja lapsi. fleece before ending up in the funeral pyre. A young woman www.muinaispolut.fi and a child have probably been buried in one of the cairns. Jääkausi kivikausi pronssikausi rautakausi historiallinen aika Istiden | Ice Age stenåldern | stone Age bronsåldern | bronze Age järnåldern | iron Age historisk tid | historical time 10 000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara och informera om skogens arkeologiska kulturarv. The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to preserve and share information on the archaeological heritage of forests. © SKAIK 2013 olit tässä du var här | you were here
istimäki Kultaa ja kimallusta Kyrönmaan vauraus rautakaudella heijastuu kansainvaellus- ja merovingiajan rikkaista hautalöydöistä, jotka ajoittuvat noin vuosille 400–800 jälkeen ajanlaskun alun. Kaupankäynti on ollut vilkasta ja verkostot ulottuneet laajalle, mikä näkyy sekä esineistössä että materiaaleissa. Maanviljely ja karjanhoito olivat edelleen tärkeimmät elinkeinot, mutta pohjoisten seutujen turkismetsästäjien ja hylkeenpyytäjien tuotteilla oli kysyntää myös kaukaisilla seuduilla. Guld och glitter Att Kyroland var rikt under järnåldern kan ses i de rika gravfynden från folkvandrings- och merovingertiden, ungefär från åren 400–800 efter vår tideräkning. Handeln var livlig och nätverken sträckte sig långt, vilket märks i både föremålen och i materialen. Jordbruk och boskapsskötsel var fortfarande de viktigaste näringarna, men det fanns även efterfrågan på de nordliga päls- och säljägarnas produkter i fjärran länder. Gold and glamour The rich grave findings from the Migration period and Vendel era, dating back to 400–800 CE, indicate the wealth of Kyrönmaa in the Iron Age. Trading was active and the networks far reaching, which can be seen both in the artefacts and the materials. Agriculture and animal husbandry continued to be the most important sources of subsistence, but the products of Nordic fur and seal hunters were also in demand in faraway regions. Tuomisia merten takaa Från bortom haven From across the seas Ristimäen röykkiön reunalta on löytynyt rautainen keihäänkärki, miekka, väkipuukko ja kilvenkupura, jotka ajoittuvat merovingiajalle. Läheiset Kirstinmäki ja Mahlaistentönkkä ovat puolestaan kansainvaellusajan rikkaimpia hautalöytöjä Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Poikkeuksellisen runsaasti koruja ja aseita sisältäneet röykkiöt ja polttokenttäkalmistot ovat olleet luultavasti sukuhautoja. Asutus Kyrönjokisuistossa vakiintui rautakauden keskivaiheilla ja tiivistyi vähitellen kylämäisiksi keskittymiksi jokivarteen. Pohjanmaan rautakautisten yhteisöjen erityistä vaurautta heijastavat myös muualla Suomessa harvinaiset kultaesineet. Vid kanten av Ristimäkis gravröse har man hittat en spjutspets av järn, ett svärd, en sax och en sköldbuckla från merovingertiden. De närbelägna Kirstinmäki och Mahlaistentönkkä har för deras del de rikaste gravfynden från folkvandringstiden i Österbotten och hela Finland. Rösena och brandgravfälten har innehållit ovanligt rikligt med smycken och vapen, och var troligtvis släktgravar. Bosättning i Kyroälvdeltat etablerades i mitten av järnåldern och förtätades så småningom till byliknande koncentrationer vid älvstranden. Att de Österbottniska järnålderssamhällena var särskilt förmögna syns även i guldföremål, som var sällsynta i övriga Finland. An iron spearhead, sword, knife and shield buckle, which date back to the Vendel era, have been found near the Ristimäki cairn. The grave findings in nearby Kirstinmäki and Mahlaistentönkkä are among the richest in Ostrobothnia and all of Finland. The cairns and cremation cemeteries with unusually large amounts of jewels and weapons were most likely family graves. The settlement in the Kyrönjoki delta became more fixed in the mid Iron Age, as people gradually gathered in villages along the river bank. The wealth of the Ostrobothnian Iron Age communities is also reflected in the gold items, rare in the rest of Finland. Vähänkyrön ehkä tunnetuin ja erikoisin esinelöytö on pronssinen viinikauha, joka on löytynyt Pääkköönmäeltä, täältä runsas kilometri lounaaseen. Viinikauha on valmistettu Lucius Ancius Diodoruksen valimossa Capuassa, Etelä-Italiassa Rooman valtakunnassa ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun. Samanlaisia kauhoja on löytynyt myös Pompeijista. Roomalaisten kauppaverkostot ulottuivat germaanien välityksellä Itämerelle asti. Viinikauhan kaltaisten ylellisyystuotteiden vastineeksi on mahdollisesti toimitettu turkiksia ja traania. Lillkyros kanske mest kända och säregna fynd är en vinslev i brons, som hittades i Pääkköönmäki, ungefär en kilometer sydväst härifrån. Vinsleven tillverkades i Lucius Ancius Diodorus gjuteri i Capua i södra Italien i romarriket under det första århundradet efter vår tideräkning. Liknande slevar har hittats i Pompeji. De romerska handelsnätverken sträckte sig via germanerna ända till Östersjön. I utbyte mot lyxprodukter som vinsleven har man möjligtvis gett pälsar och tran. Perhaps the most famous and peculiar finding in Vähäkyrö is the bronze wine ladle from Pääkköönmäki, a little southwest from here. The wine ladle was made at the foundry of Lucius Ancius Diodorus in Capua, southern Italy, in the Roman Empire during the first century CE. Similar ladles have been found in Pompeii. Roman goods reached all the way to the Baltic Sea via Germanic trade networks. Luxurious items such as the wine ladle were probably obtained in exchange for fur and blubber. www.muinaispolut.fi Jääkausi kivikausi pronssikausi rautakausi historiallinen aika Istiden | Ice Age stenåldern | stone Age bronsåldern | bronze Age järnåldern | iron Age historisk tid | historical time 10 000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara och informera om skogens arkeologiska kulturarv. The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to preserve and share information on the archaeological heritage of forests. © SKAIK 2013 olit tässä du var här | you were here
Page 1 and 2:
SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN
Page 3 and 4:
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi
Page 5 and 6:
2 Hanketiedot Hankkeen nimi: Skogen
Page 7 and 8:
4 kehittämällä menetelmiä metsi
Page 9 and 10:
6 4. Tulokset ja tavoitteiden toteu
Page 11 and 12:
8 Kaiken kaikkiaan hankkeen järjes
Page 13 and 14:
10 LiDAR-visualisoinneissa erottuiv
Page 15 and 16:
12 Kuva 9. Vuonna 2013 SKAIK-hanke
Page 17 and 18:
14 tyihin havaintoihin. Etuna oli e
Page 19 and 20:
16 ta valittiin 12 näytettä, joid
Page 21 and 22: 18 projektin tuloksekkaasta yhteist
Page 23 and 24: 20 Kenttätyöviikoilla keskityttii
Page 25 and 26: 22 hankkeessa hyväksi havaittuja t
Page 27 and 28: Kuva 18. Museoviraston tutkijat Ves
Page 29 and 30: LIITE 1 Hankkeen toiminta aikajärj
Page 31 and 32: 23.7.2013 päivitettiin SKAIK-proje
Page 33 and 34: 13.-17.5.2013 osallistuttiin yhteis
Page 35 and 36: Kehittäminen ja koulutus 25.3.201
Page 37 and 38: Helmi- ja maaliskuussa 2013 informo
Page 39 and 40: 4.6.2012 väliraportin 4 käännös
Page 41 and 42: SKAIK-projektin inventoimat kohteet
Page 43 and 44: KYRÖNMAAN MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEID
Page 45: KYRÖNMAAN OPASTETTAVAT KOHTEET Tie
Page 48: 1. LAIHIA TUORESSAARI Kivikautinen
Page 52: 3. LAIHIA VIIRIKALLIO Moniperiodine
Page 56: 5. ISOKYRÖ TUOMAANMÄKI Pronssikau
Page 60: 7. ISOKYRÖ LEVÄLUHTA Rautakautine
Page 64: 9. VÄHÄKYRÖ KAAVONTÖNKKÄ Rauta
Page 67 and 68: JÄTINHAUDANMAA Uusia vaikutteita m
Page 69 and 70: tuomaanmäki Uusia vaikutteita mert
Page 71: pakosauna Isoviha Pohjanmaalla Ruot
Page 78 and 79: 3 Analyysikulmat Aurinko luoteesta
Page 80 and 81: Havaitsin aineistossa muutaman virh
Page 82 and 83: Sama kohde eri valaisusuunnalla. Ta
Page 84 and 85: P3314H2 256115.993863 6975080.20331
Page 86 and 87: P3323E2 248139.522299 6981766.41547
Page 88: P3342A4 264238.900888 6995735.05953
Page 140 and 141:
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23
Page 142 and 143:
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23
Page 144 and 145:
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON (Var
Page 146 and 147:
CALIBRATION OF RADIOCARBON AGE TO C
Page 148 and 149:
CALIBRATION OF R ADIOCARBO N AG E T
Page 150 and 151:
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON (Var
Page 152 and 153:
LIITE 10 SKAIK Suomi: artikkelit ja
Page 154 and 155:
LIITE 11 Hankepalaute - Suomen mets
show all

skaik-projektin-loppuraportti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?