skaik-projektin-loppuraportti

LEVÄLUHTA
Salaperäinen kalmisto
Leväluhta on Suomen tunnetuimpia arkeologisia kohteita.
Lähteestä ja sen ympäristöstä on löytynyt lähes
sadan vainajan jäännöksiä, hevosen ja naudan luita
sekä hopea- ja pronssikoruja. Kalmisto on ollut käytössä
rautakaudella, noin 300–750 jälkeen ajanlaskun alun.
Pääkallot ja muut ihmisluut ovat säilyneet ikäänsä
nähden poikkeuksellisen hyvin vetisessä maaperässä.
Ett gåtfullt gravfält
Leväluhta är en av Finlands mest kända arkeologiska
platser. I källan och i dess omgivning har man hittat
kvarlämningar från nästan hundra personer, ben av
häst- och nötkreatur, samt silver- och bronssmycken.
Gravfältet har brukats under järnåldern, för ungefär
300–750 år efter vår tideräkning. Skallar och andra
människoben har med tanke på deras ålder förvarats
förvånansvärt bra i den fuktiga jordmånen.
Useita tulkintoja
Leväluhdan hyvin säilynyt löytöaineisto ja paikan arvoituksellinen
sijainti ovat ruokkineet mielikuvitusta ja poikineet monia
tulkintoja jo vuosisatojen ajan. Hautaustapa on ainutlaatuinen
Flera tolkningar
Leväluhtas välbevarade fynd och gåtfulla läge har under flera
århundraden eggat fantasin och gett upphov till många olika
tolkningar. Gravskicket är unikt i Finland och i de nordiska län-
Various interpretations
The well preserved findings in Leväluhta and the mysterious
location of the site have resulted various interpretations in people’s
imaginations for centuries. The burial practice is unique
Suomessa ja Pohjoismaissa, ja se poikkeaa ajanjakson vallitse-
derna, och avviker från dåtidens vanligaste sed, brandbegrav-
to Finland and Scandinavia, and it differs from the dominant
vasta tavasta, polttohautauksesta. Paikkaa pidettiin pitkään
ning. Platsen ansågs länge vara en offerkälla eller ett moss-
burial practice of the era, cremation. For a long time, the place
Mysterious cemetery
uhrilähteenä tai suokalmistona, johon olisi upotettu orjia,
rikollisia, sodan uhreja tai kulkutauteihin menehtyneitä.
gravfält, vari slavar, brottslingar, krigsoffer eller sjukdomsoffer
sänktes.
was considered to be an offering spring or a wetland cemetery
for slaves, criminals or victims of wars and epidemics.
Leväluhta is one of the best-known archaeological
sites in Finland. The remains of nearly one hundred
people, along with horse and cow bones and silver
and gold jewellery, have been found in and around
the spring. The cemetery was used in the Iron Age,
around 300–750 CE. Skulls and other human bones
have survived unusually well in the wet soil.
Pääkallojen erikoinen muoto ja luiden ulkoiset piirteet ovat
innoittaneet pohtimaan myös vainajien alkuperää. Ehdokkaita
ovat olleet Kalevalan Pohjolan Louhen orjat sekä germaaniheimot
gootit ja herulit – Krimillä ja Bysantissa vaikuttanut
taistelijakansa, josta osan uskottiin asettuneen sittemmin
Etelä-Pohjanmaalle. Tutkimusten mukaan vainajat ovat kuitenkin
suomalais-ugrilaista alkuperää, ja löytöaineisto viittaa
paikalliseen, hyvin toimeentulevaan rautakautiseen yhteisöön.
Avoimia kysymyksiä on silti edelleen. Uusien tutkimusten
myötä saamme toivottavasti lisätietoja väestön alkuperästä
ja kuolinsyistä sekä siitä, miksi vainajat on haudattu veteen yli
1 500 vuotta sitten. Tarina jatkuu.
Skallarnas särskilda form och benens yttre utseende har även
lett till spekulationer kring de dödas ursprung. Kandidater
har bl.a. varit Louhis slavar från Kalevalas Pohjola, eller de germanska
folkgrupperna goterna och herulerna – ett stridande
folk som verkade i Krim och Bysans varav en del tros ha senare
bosatt sig i Sydösterbotten. Undersökningar har dock visat att
de döda är av finskt-ugriskt härstamning, och fynden visar på
ett lokalt, välbärgat järnålderssamhälle.
Vissa frågor kvarstår dock. Ny forskning kan förhoppningsvis
ge oss mer vetskap om deras ursprung och dödsorsaker samt
varför de döda begravits i vattnet för över 1 500 år sedan.
Berättelsen fortsätter.
The unusual shape of the skulls and bones has also given rise
to ponderings on the origin of the dead. Suggestions include
slaves of the Kalevalan Mistress of the North, Louhi, and the
Germanic peoples the Goths, and the Heruli – a warrior tribe
operating in Crimea and Byzantium, who were believed to have
later inhabited southern Ostrobothnia. However, research
reveals the bodies are of Finno-Ugric origin and the findings
suggest a local, well-off Iron Age community.
Still, there are unanswered questions. New research will hopefully
reveal more of the people’s origin and cause of death and
tell us why they were buried in water over 1,500 years ago.
The story continues.
www.muinaispolut.fi
Jääkausi
kivikausi
pronssikausi
rautakausi
historiallinen aika
Istiden | Ice Age
stenåldern | stone Age
bronsåldern | bronze Age
järnåldern | iron Age
historisk tid | historical time
10 000 9000
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.
© SKAIK 2013
olit tässä
du var här | you were here