skaik-projektin-loppuraportti

Recommendations

Info

TUORESSAARI Kivikautinen asuinpaikka Kivikausi on saanut nimensä siitä, että aseita ja työkaluja valmistettiin kivestä. Tarve-esineitä tehtiin myös muista materiaaleista, mutta puusta, luusta tai nahasta valmistettuja esineitä on asuinpaikoilla säilynyt vain harvoin. Saviastioiden käyttö alkoi Suomessa noin 7 000 vuotta sitten. Asuinpaikat valittiin sieltä, missä elämän edellytykset olivat mahdollisimman suotuisat. En stenåldersboplats Stenåldern har fått sitt namn av att vapen och verktyg tillverkades av sten. Bruksföremål gjordes också av andra material, men föremål som tillverkats av trä, ben eller skinn har sällan bevarats på boplatserna. Man började använda lerkärl i Finland för ungefär 7 000 år sedan. Boplatser upprättades där förhållandena var gynnsamma. Kivikauden kylässä I stenåldersbyn In a Stone Age village Kivikaudella hakeuduttiin asumaan suojaisille rannoille. Vesis- Under stenåldern sökte man sig till skyddade stränder. Vatten- Stone Age villages were usually located on sheltered shores. Stone Age settlement site töt tarjosivat ravintoa ja hyvät kulkuyhteydet. Metsästys, keräily ja kalastus olivat kivikauden pyyntiyhteisöjen tärkeimmät elin- drag gav föda och goda transportförbindelser. Jakt, samling och fiske var de viktigaste näringarna för stenålderns jaktsam- Water provided food and good connections. The most important sources of subsistence in Stone Age communities were keinot. Siksi asuinpaikkaa vaihdettiin eri vuodenaikoina kul- hällen. Därför bytte man boplats under olika årstider enligt hunting, gathering and fishing. Thus, people moved as sea- The name Stone Age derives from the fact that weap- loisenkin pyyntikohteen tai keräilysesongin mukaan. Saaliista hyödynnettiin kaikki mahdollinen ravinnoksi ja tarve-esineiden bytesdjuren eller insamlingssäsong. Från bytet användes allt som dög till mat eller råvaror för bruksföremål. Till exempel sons changed, following their current targets of hunting, fishing and gathering. All imaginable parts of the catch were ons and tools were made of stone. Other materials raaka-aineeksi kelpaava. Esimerkiksi hylkeistä saatiin lihaa, nahkaa, jänteitä, luita ja rasvaa. sälar gav kött, skinn, senor, ben och fett. utilised as food and material for utensils. Seals, for example, were hunted for their meat, skin, sinew, bones and fat. were used, as well, but artefacts made of wood, bone Maankohoamisesta johtuva rannansiirtyminen on ollut alavalla Strandförskjutningen pga. landförhöjning har alltid varit snabb i det låglänta Österbotten. Även idag stiger landet med The shore displacement due to uplift of land has always been or leather have rarely survived on the settlement sites. Pohjanmaalla aina nopeaa. Vielä nykyäänkin maa kohoaa lähes 9 mm vuodessa. Siksi merkkejä kivikautisesta asutuksesta löy- nästan 9 mm per år. Därför hittar man nuförtiden spåren efter stenåldersboplatser långt inne i landets djupa skogar. Hydd- rapid in the flat Ostrobothnia region, the rate being nearly 9 mm per year even today. Thus, signs of Stone Age settlement Pottery was first used in Finland about 7,000 years ago. tyy nykyisin sisämaasta syvältä metsien uumenista. Asumuspainanteet ovat usein ainoita maan pinnalle erottuvia merkkejä bottnar är ofta det enda tecknet ovan jord av en stenåldersby. Under sandlagret finns dock rikligt med forskningsmaterial can nowadays be found deep in the forests. House pits are often the only visible signs of a Stone Age village. However, Settlements were set in places where the living con- kivikauden kylästä. Hiekkakerrokset peittävät kuitenkin alleen runsaasti tutkimusaineistoa arkeologeille, kuten liesikiveyksiä, för arkeologer, såsom härdar, byggnadslämningar samt stenföremål. Tack vare dem kan vi lära oss om jaktsamhällenas layers of sand cover ample research material for archaeologists, including hearths, the remains of dwellings and stone ditions were most favourable. rakennusten jäännöksiä ja kiviesineitä, joiden avulla voidaan saada tietoa pyyntiyhteisöjen arjesta ja toimeentulosta. vardag och om hur de försörjde sig. artefacts, all of which provide information on the lives and subsistence of hunting and gathering communities. www.muinaispolut.fi Jääkausi kivikausi pronssikausi rautakausi historiallinen aika Istiden | Ice Age stenåldern | stone Age bronsåldern | bronze Age järnåldern | iron Age historisk tid | historical time 10 000 9000 8000 7000 6000 5000 40 00 3000 2000 1000 0 1000 2000 Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara och informera om skogens arkeologiska kulturarv. The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to preserve and share information on the archaeological heritage of forests. © SKAIK 2013 olit tässä du var här | you were here
JÄTINHAUDANMAA Uusia vaikutteita merten takaa Pronssikausi on saanut nimensä siitä, että aseita, työkaluja ja koruja alettiin valmistaa uudesta hohtavasta metallista. Kupari ja pronssi olivat kallista tuontitavaraa, jota kulkeutui Pohjanmaan rannikolle lähinnä valmiina tuotteina Skandinaviasta. Maanviljely ja karjanhoito yleistyivät, ja myös yhteiskuntarakenne ja hautaustavat muuttuivat pronssikauden myötä. Nya influenser från bortom haven Bronsåldern har fått sitt namn av att man började tillverka vapen, verktyg och smycken av en ny, glänsande metall. Koppar och brons var dyra importvaror, som oftast fördes till Österbottens kust i form av färdiga produkter från Skandinavien. Jordbruk och boskapsskötsel blev vanligare under bronsåldern, och även samhällsstrukturen och gravskicket förändrades. Maailma muuttuu Världen förändras The world changes New influences from across the seas The period is called the Bronze Age because weapons, tools and jewellery were now made of the new, shiny metal. Copper and bronze were expensive imported goods, arriving to the Ostrobothnian coast mainly as finished products from Scandinavia. Agriculture and animal husbandry became more common, and the age brought with it changes to society and burial customs. Jätinhaudanmaan asuinpaikka ja hautaröykkiöt ajoittuvat noin vuosille 1 000–500 ennen ajanlaskun alkua. Kohde on osa laajempaa myöhäispronssikautista asutusyksikköä, jota ovat leimanneet maanviljelys, karjanhoito ja hylkeenpyynti. Jätinhaudanmaan edustalla on tuolloin levittäytynyt rehevä rantaniitty, jolta uudet tulokkaat, lammas ja vuohi, ovat saaneet elantonsa. Alueelta on myös merkkejä ohranviljelystä, mikä viittaa aiempaa kiinteämpään asutukseen. Maatalouden lisäksi maailmalta omaksuttiin muitakin vaikutteita. Polttohautaus yleistyi, ja vainajat haudattiin kiviröykkiöihin, joita Pohjanmaalta tunnetaan satoja. Pronssikauden röykkiöt on tyypillisesti rakennettu maiseman näkyville paikoille, mistä ne erottuivat kauas. Asutus on sijoittunut röykkiöhautojen tuntumaan, menneiden sukupolvien huomaan. Arkeologi J. R. Aspelin tutki Jätinhaudanmaalla vuonna 1869 kaksi röykkiötä. Kaivaus oli Suomen varhaisimpia tieteellisiä arkeologisia tutkimuksia ja Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen. Boplatsen i Jätinhaudanmaa och gravrösena är från cirka 1 000–500 år före vår tideräkning. Lokalen är en del av en större bosättningsenhet från sen bronsålder, som utmärktes av jordbruk, boskapsskötsel och säljakt. Vid Jätinhaudanmaa spred sig på den tiden en frodig strandäng som livnärde de nykomna fåren och getterna. Det finns även spår av kornodling i området, som vittnar om en mer fast bosättning. Förutom jordbruk tillägnade de sig även annat från omvärlden. Brandbegravning blev vanligare, och de döda begravdes i stenrösen, som det finns hundratals av i Österbotten. Under bronsåldern uppfördes rösena vanligtvis på synbara ställen där de kunde urskiljas på långt håll. Boplatserna låg nära gravrösena, omvårdade av förgångna generationer. Arkeologen J. R. Aspelin undersökte två rösen vid Jätinhaudanmaa år 1869. Utgrävningen var en av Finlands tidigaste vetenskapliga arkeologiska studier och den första i Sydösterbotten. The settlement site and burial cairns in Jätinhaudanmaa date back to around 1,000–500 BCE. The site is part of a larger settlement unit from the Late Bronze Age, marked by agriculture, animal husbandry and seal hunting. In those days, the area around Jätinhaudanmaa was coastal meadow, which provided sustenance for the newcomers: sheep and goats. There are also traces of barley cultivation in the area, which is a sign of more permanent habitation. Agriculture was not the only foreign influence. Cremation became common and the dead were buried in cairns, hundreds of which have been found in Ostrobothnia. Bronze Age cairns were typically built on visible spots where they stood out from the rest of the landscape. Dwellings were located near the cairns, surrounded by previous generations. The archaeologist J. R. Aspelin excavated two cairns in Jätinhaudanmaa in 1869, which was one of the first scientific archaeo- www.muinaispolut.fi logical studies in Finland, and the first in southern Ostrobothnia. Jääkausi kivikausi pronssikausi rautakausi historiallinen aika Istiden | Ice Age stenåldern | stone Age bronsåldern | bronze Age järnåldern | iron Age historisk tid | historical time 10 000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara och informera om skogens arkeologiska kulturarv. The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to preserve and share information on the archaeological heritage of forests. © SKAIK 2013 olit tässä du var här | you were here
Page 1 and 2:
SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN
Page 3 and 4:
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi
Page 5 and 6:
2 Hanketiedot Hankkeen nimi: Skogen
Page 7 and 8:
4 kehittämällä menetelmiä metsi
Page 9 and 10:
6 4. Tulokset ja tavoitteiden toteu
Page 11 and 12:
8 Kaiken kaikkiaan hankkeen järjes
Page 13 and 14:
10 LiDAR-visualisoinneissa erottuiv
Page 15 and 16: 12 Kuva 9. Vuonna 2013 SKAIK-hanke
Page 17 and 18: 14 tyihin havaintoihin. Etuna oli e
Page 19 and 20: 16 ta valittiin 12 näytettä, joid
Page 21 and 22: 18 projektin tuloksekkaasta yhteist
Page 23 and 24: 20 Kenttätyöviikoilla keskityttii
Page 25 and 26: 22 hankkeessa hyväksi havaittuja t
Page 27 and 28: Kuva 18. Museoviraston tutkijat Ves
Page 29 and 30: LIITE 1 Hankkeen toiminta aikajärj
Page 31 and 32: 23.7.2013 päivitettiin SKAIK-proje
Page 33 and 34: 13.-17.5.2013 osallistuttiin yhteis
Page 35 and 36: Kehittäminen ja koulutus 25.3.201
Page 37 and 38: Helmi- ja maaliskuussa 2013 informo
Page 39 and 40: 4.6.2012 väliraportin 4 käännös
Page 41 and 42: SKAIK-projektin inventoimat kohteet
Page 43 and 44: KYRÖNMAAN MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEID
Page 45: KYRÖNMAAN OPASTETTAVAT KOHTEET Tie
Page 48: 1. LAIHIA TUORESSAARI Kivikautinen
Page 52: 3. LAIHIA VIIRIKALLIO Moniperiodine
Page 56: 5. ISOKYRÖ TUOMAANMÄKI Pronssikau
Page 60: 7. ISOKYRÖ LEVÄLUHTA Rautakautine
Page 64: 9. VÄHÄKYRÖ KAAVONTÖNKKÄ Rauta
Page 69 and 70: tuomaanmäki Uusia vaikutteita mert
Page 71 and 72: pakosauna Isoviha Pohjanmaalla Ruot
Page 73: istimäki Kultaa ja kimallusta Kyr
Page 78 and 79: 3 Analyysikulmat Aurinko luoteesta
Page 80 and 81: Havaitsin aineistossa muutaman virh
Page 82 and 83: Sama kohde eri valaisusuunnalla. Ta
Page 84 and 85: P3314H2 256115.993863 6975080.20331
Page 86 and 87: P3323E2 248139.522299 6981766.41547
Page 88: P3342A4 264238.900888 6995735.05953
Page 140 and 141:
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23
Page 142 and 143:
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23
Page 144 and 145:
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON (Var
Page 146 and 147:
CALIBRATION OF RADIOCARBON AGE TO C
Page 148 and 149:
CALIBRATION OF R ADIOCARBO N AG E T
Page 150 and 151:
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON (Var
Page 152 and 153:
LIITE 10 SKAIK Suomi: artikkelit ja
Page 154 and 155:
LIITE 11 Hankepalaute - Suomen mets
show all

skaik-projektin-loppuraportti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?