skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
23<br />
toinneissa löydettiin ennestään tuntemattomia kohteita. Kyrönmaalta tunnetaan SKAIK-inventoinnin jälkeen<br />
lähes 450 muinaisjäännöskohdetta, joista laaja-alaisimmat käsittävät kymmeniä erillisiä rakenteita,<br />
kuten rautakautisia röykkiöhautoja tai kivikautisia asumuspainanteita. Inventointimenetelmiä kehitettiin<br />
tutkimalla ilmalaserkeilausaineistojen (LiDAR) soveltuvuutta muinaisjäännösten paikantamiseen, digitaalisen<br />
kenttädokumentoinnin soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm. tietojen tallentamista Museoviraston<br />
muinaisjäännösrekisteriin jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden (kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus,<br />
tallennusvälineet) toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa, joissa maaperä, kasvillisuus, lämpötila,<br />
kosteus ja valoisuus voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti ilmalaserkeilausaineistojen käytöstä<br />
arkeologisessa inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineiston analyysin<br />
ja erilaisten visualisointitapojen avulla löytyi hankealueen metsistä uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä<br />
historiallisen ajan tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa<br />
Suomessa näin laajoilla metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.<br />
Metsäalan ammattilaiset tunnistavat nyt muinaisjäännöksiä entistä paremmin. Metsäalan opiskelijoita ja<br />
opettajia koulutettiin tunnistamaan muinaisjäännöksiä ja toteuttamaan metsähoidon toimenpiteitä hallitusti<br />
muinaisjäännösalueilla. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuosina 2011–2012 sekä suomen- että ruotsinkielisille<br />
metsäalan opiskelijoille, metsänomistajille, metsätoimihenkilöille, metsäkoneurakoitsijoille ja<br />
metsäkoneen-kuljettajille. Lisäksi hanke järjesti vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen<br />
kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsitelleen seminaarin.<br />
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuudet, joissa kerrottiin <strong>projektin</strong> tavoitteista<br />
ja tuloksista. Tilaisuudet oli suunnattu erityisesti paikallisille asukkaille ja Pohjanmaan alueella toimiville<br />
tiedotusvälineille. Hankkeen tuloksia esiteltiinkin paikallisessa mediassa vilkkaasti kenttätöiden ja koulutuspäivien<br />
aikana. Lisäksi <strong>projektin</strong> tutkijat pitivät esitelmiä kotimaassa ja kansainvälisissä alan seminaareissa<br />
ja konferensseissa sekä kirjoittivat artikkeleita tieteellisiin lehtiin ja populaarijulkaisuihin.<br />
Hankkeen vuoden 2013 tärkeimpiä tavoitteita oli Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman toteuttaminen.<br />
Käyntikohteiksi valittiin yhdeksän alueelle tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä, helposti<br />
saavutettavia ja joista osa sijoittuu jo valmiin retkeilyreitin varteen. Reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa<br />
hyödynnettiin Metsäkeskuksen osaamista. Opastaulujen visuaalisen ilmeen loi graafinen suunnittelija<br />
Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuvitukset opastauluihin toteutti taiteilija Tom Björklund ja niiden<br />
sisällöstä vastasivat SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijat. Opastaulut varustettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisillä<br />
teksteillä. Kyrönmaan käyntikohteet lisättiin valtakunnalliseen Muinaispolut.fi -verkkosivustoon.
Change language