skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
22<br />
hankkeessa hyväksi havaittuja toimintamalleja levittää myös muualle maahan. Juuri tätä kysymystä käsiteltiin<br />
monipuolisesti Metsän siimeksessä -seminaarissa alkuvuodesta 2013 ja Maa- ja metsätalousministeriön<br />
edustajat lupasivat selvittää kansallisen <strong>projektin</strong> rahoitusmahdollisuuksia.<br />
Hankkeesta tehtiin vuosittain kolme väliraporttia ja <strong>loppuraportti</strong> Botnia-Atlanticalle ja muille rahoittajille.<br />
Projekti tuotti myös erilliset inventointiraportit, esitelmiä sekä tieteellisiä ja lehtiartikkeleita. Siten hankemateriaalia<br />
ja eri osioiden tuloksia on saatavilla sekä netissä sekä painettuina myös hankeajan jälkeen.<br />
Projektin tärkeitä tavoitteita oli myös vahvistaa suomalaisten ja ruotsalaisten välistä yhteenkuuluvuutta ja<br />
edistää kulttuuriperintöä koskevaa tiedonvaihtoa. Sen varmistamiseksi <strong>projektin</strong> inventoijat osallistuivat<br />
toistensa maastotöihin, joka auttoi ymmärtämään ja oppimaan vastavuoroisesti metsien kulttuuriperinnön<br />
inventointiin liittyviä osa-alueita. Yhdessä oppimisen ja oivaltamisen tuloksena alettiin myös suunnitella<br />
jatkoa hyvin toimineelle yhteistyölle. Västerbottenin museo ja Museovirasto valmistellevat jo uutta projektihakemusta<br />
seuraavalle Botnia-Atlantica-ohjelmakaudelle. SKAIK-projektissa saavutetut tulokset, näkemykset<br />
ja kokemukset ovat jalostuneet ja ohjanneet uusille toimintalinjoille, joiden avulla kulttuuriperinnön<br />
arvostusta on mahdollista lisätä ja siten turvata muinaisjäännösten suojelua ja säilymistä myös intensiivisillä<br />
metsätalousalueilla.<br />
7. Yhteenveto<br />
Kolme vuotta kestäneessä Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua edistäneessä suomalaisruotsalaisessa<br />
hankkeessa ”Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen” (SKAIK2) vahvistettiin metsäalan ja kulttuuriperintöalan<br />
viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä ja tehtiin tunnetuksi metsien kulttuuriperintöä. Inventointimenetelmien<br />
kehitys tuotti erinomaisia tuloksia ja Kyrönmaalta löydettiin ennestään tuntemattomiakin<br />
muinaisjäännöksiä. SKAIK-hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatio<strong>projektin</strong>a.<br />
Toteuttamisvaihe oli vuosina 2011–2013. Monella tapaa rajoja ylittäneen hankkeen laaja-alainen yhteistyö<br />
ja kokemusten vaihto oli uusi aluevaltaus metsien kulttuuriperinnön suojelussa. Hanke oli Botnia-Atlantica -<br />
ohjelmaan kuuluva EU-hanke, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Pohjanmaan liitto Suomessa ja Västerbottenin<br />
lääninhallitus Ruotsissa. Suomessa hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Museovirasto ja<br />
Metsäkeskus. Mukana olivat myös Metsähallitus, Pohjanmaan museo, Metsänhoitoyhdistys Etelä-<br />
Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsäkeskus Tapio sekä Kyrönmaan alueen kunnat. Yhteistyötahoina<br />
Ruotsissa olivat Västerbottenin museo Uumajasta, Skogsstyrelsen Region Nord, Lyckselen metsämuseo,<br />
Skellefteån kunta ja Västerbottenin lääninhallituksen kulttuuriympäristöosasto. Projektissa työskentelivät<br />
Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkijat Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto.<br />
Hankkeessa tähdättiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Tärkeimpänä tavoitteena oli vähentää metsätalouden muinaisjäännöksille aiheuttamia vahinkoja Merenkurkun<br />
alueella. Tavoitteeseen pyrittiin laaja-alaisella yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä kehittämällä<br />
menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi. Hankkeen kohdealueeksi valittiin Kyrönmaa,<br />
joka on Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön (nykyään osa Vaasan kaupunkia) kuntien muodostama seutukunta.<br />
Hankealueen kaikki muinaisjäännökset inventoitiin vuosien 2011–2013 aikana. Inventointimenetelmien<br />
kehitys tuotti uusia muinaisjäännöslöytöjä<br />
Inventoinnille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Metsäalueiden muinaisjäännökset saatiin läpikäytyä<br />
maastossa, niiden luonne ja laajuus tarkastettua ja tiedot vietyä muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi inven-
Change language