skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
20<br />
Kenttätyöviikoilla keskityttiin myös molempien maiden inventointijaksojen tulosten arviointiin ja opaskohteiden<br />
suunnitteluun maastossa. Lisäksi vuonna 2013 tutustuttiin Merenkurkun saariston maailmanperintökohteeseen<br />
ja muinaisjäännöksiin ja saatiin hyvää tuntumaa nopeaan maankohoamisilmiöön ja hylkeenpyyntielinkeinojen<br />
historiaan. LiDAR-analyysin tuloksia käytiin yhdessä läpi mm. kivikautisilla asumuspainannekohteilla.<br />
Usein kenttäviikon lopuksi järjestettiin <strong>projektin</strong> ohjausryhmän kokous<br />
Västerbottenin museon kahden EU:n Botnia-Atlantica-hankkeen, SKAIK ja KING (Kulturarvet i Nordskandinaviska<br />
Gammelskogar) -projektien yhteinen loppuseminaari pidettiin Ruotsin Lyckselessä loppuvuodesta<br />
2013. Seminaarin nimenä oli ”Forest cultural heritage – seminar and project meetings”. Osanottajia oli yhteensä<br />
parikymmentä Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Seminaarissa käsiteltiin projektien tuloksia, käytettyjä<br />
menetelmiä ja esiteltiin kunkin maan muinaisjäännöshallintoa. Vesa Laulumaa piti kaksi esitelmää, joissa<br />
hän summasi SKAIK-<strong>projektin</strong> tuloksia ja esitteli ilmalaserkeilausaineiston käyttöä inventoinnissa. Helena<br />
Taskinen esitteli kulttuurihistoriallisten kohteiden lainsäädäntöä ja suojelua Suomessa. Yhteisseminaarin<br />
anti oli erittäin hyvä. SKAIK- ja KING-hankkeissa työskennelleet pääsivät vertailemaan projektien saavutuksia<br />
ja hyviä puolia, mutta myös kokemuksia projektien kohtaamista hankaluuksista. Lisäksi saatiin runsaasti<br />
uutta tietoa suojeluun ja tutkimukseen liittyvistä käytännöistä eri maissa.<br />
Hankkeen jatkoajalla, helmikuussa 2014 järjestettiin ruotsalaisten ja suomalaisten hankekumppaneiden<br />
yhteinen ohjausryhmän kokous Museovirastolla Helsingissä, jossa käytiin yksityiskohtaisesti läpi hankkeessa<br />
saavutettuja tuloksia Pohjanlahden molemmin puolin. Erityisesti inventointimenetelmien kehittämistyössä<br />
sekä kulttuuriperinnön esittelyssä SKAIK-hankkeen katsottiin saavuttaneen erinomaisia tuloksia, jotka olivat<br />
jo saaneet sekä kotimaista että kansainvälistä huomiota. Hankkeessa suunniteltujen ja toteutettujen opastaulujen<br />
katsottiin toimivan uutena avauksena arkeologisten kohteiden opastamisessa ja menneisyyden<br />
elävöittämisessä. Taulujen yleisilmettä ja visuaalista antia pidettiin ohjausryhmässä erityisen onnistuneina.<br />
5. Talous<br />
Toteuttamishankkeen kokonaisbudjetti oli 937 457 euroa, josta Suomen osuus oli 416 856 euroa. Koko<br />
hankkeen rahoituksesta 50 % oli EU:n Botnia-Atlantica-ohjelmasta ja 30 % kansallista rahoitusta, joka Suomessa<br />
tuli Pohjanmaan liitolta ja Ruotsissa Västerbottenin lääninhallitukselta. Hankkeen Suomen omarahoitusosuudesta<br />
vastasi koko toteuttamishankkeen ajan 2011–2013 Museovirasto kumppaneinaan Suomen<br />
metsäkeskus ja Pohjanmaan museo sekä Metsähallitus vuosina 2011–2012 (Kuva 17).
Change language