skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8<br />
Kaiken kaikkiaan hankkeen järjestämät koulutuspäivät saivat erittäin positiivista palautetta. Pohjanmaan<br />
alueen metsäalan oppilaitokset osoittivat myös aktiivisesti kiinnostusta <strong>projektin</strong> järjestämään muinaisjäännöskoulutukseen<br />
ja kyselivät itsenäisesti järjestettäviä koulutustilaisuuksia hankkeen edetessä vuosina<br />
2012–2013.<br />
4.2 Inventointimenetelmien kehittäminen<br />
Inventointimenetelmiä kehitettiin tutkimalla ilmalaserkeilausaineistojen (LiDAR) soveltuvuutta muinaisjäännösten<br />
paikantamiseen, digitaalisen kenttädokumentoinnin soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm.<br />
tietojen tallentamista Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden<br />
(kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus, tallennusvälineet) toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa,<br />
joissa maaperä, kasvillisuus, lämpötila, kosteus ja valoisuus voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti<br />
ilmalaserkeilausaineistojen käytöstä arkeologisessa inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen<br />
LiDAR-aineiston analyysin ja erilaisten visualisointitapojen avulla löytyi hankealueen metsistä<br />
uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä historiallisen ajan tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin<br />
SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa näin laajoilla metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.<br />
Maanmittauslaitoksen tuottamia LiDAR-ilmalaserkeilausaineistoja hyödynnettiin jo vuonna 2011. Kyrönmaan<br />
alueen kattavan pistepilviaineiston muokkasi pintamalliksi Nina Heiska Nordic GeoCenteriltä. Työn<br />
tarkoituksena oli jatkaa pilottivuonna 2009 aloitettua ilmalaserkeilausmenetelmän testaamista arkeologisen<br />
inventoinnin lähtökohdista. Pistepilviaineiston visualisoinnin ja alustavan analysoinnin lisäksi raportoitiin<br />
työn kulkua ja arvioitiin käytettyjä ohjelmia. Analyysin tuloksena havaittuja anomalioita käytiin tarkastamassa<br />
maastossa kenttätyöjaksoilla. Nordic GeoCenterin raportti on tämän loppuraportin liitteenä.<br />
Kuva 5. Tervahauta Laihian Juuraankorvessa erottuu erittäin<br />
hyvin laserkeilausaineiston 3D-kolmioverkkomallissa. Vallit ja<br />
ränni erottuvat myös erinomaisesti. LiDAR-aineisto: ©MML,<br />
visualisointi: Satu Koivisto/SKAIK Museovirasto.<br />
Hankkeen LiDAR-aineiston analyysistä ja menetelmän<br />
testaamisesta vastasi Satu Koivisto Museovirastolta.<br />
Analyysissä pistepilviaineistosta muodostettuja<br />
vinovalovarjostuksia käytiin systemaattisesti<br />
läpi arkeologisesti potentiaalisten rakenteiden, kuten<br />
tervahautojen, erilaisten kuoppien ja asumuspainanteiden<br />
paikallistamiseksi. Menetelmän testauksen<br />
tavoitteena oli tehostaa inventoinnin maastotyötä<br />
määrittämällä jo esityövaiheessa potentiaalisia<br />
ilmiöitä ja alueita pistepilviaineistosta tuotetuista<br />
vinovalovarjostuksista ja korkeusmallista.<br />
Tämän lisäksi aineistoja käytettiin myös jo ennalta<br />
tunnettujen kohteiden näkyvyysanalyysissä, jonka<br />
avulla saatiin dokumentoitua tietoa siitä, millaiset<br />
Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön muinaisjäännöskohteista<br />
erottuvat MML:n melko karkearesoluutioisessa (0,5 pistettä/m) pistepilviaineistossa. Ilmalaserkeilausanalyysin<br />
tuloksena havaittuja anomalioita käytiin tarkastamassa maastossa Kyrönmaalla ja useat<br />
ilmiöistä osoittautuivat arkeologisesti mielenkiintoisiksi. Tietokoneen ruudulla visuaalisesti tarkastelluista<br />
vinovalovarjostuksista oli etsitty ympäröivästä maastosta poikkeavia maarakenteita, kuten kuoppia, kohoumia,<br />
valleja ja painanteita (Kuva 5). Havaintojen varmistaminen maastossa osoittautui ensiarvoisen<br />
tärkeäksi, jotta saataisiin tietoa menetelmän toimivuudesta ja siihen liittyvistä virhelähteistä. Erityisesti
Change language