skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
skaik-projektin-loppuraportti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2<br />
SKAIK2<br />
Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -toteuttamishanke 2011–2013<br />
Suomen osuuden <strong>loppuraportti</strong><br />
AKDG3698:2<br />
KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO | ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT<br />
KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU | LÄNSI-SUOMEN KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT<br />
SATU KOIVISTO JA VESA LAULUMAA
Tiivistelmä<br />
Kolme vuotta kestäneessä Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua edistäneessä suomalais-ruotsalaisessa<br />
hankkeessa ”Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen” (SKAIK2) vahvistettiin metsäalan ja kulttuuriperintöalan<br />
viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä ja tehtiin tunnetuksi metsien kulttuuriperintöä. Inventointimenetelmien<br />
kehitys tuotti erinomaisia tuloksia ja Kyrönmaalta löydettiin ennestään tuntemattomiakin<br />
muinaisjäännöksiä. SKAIK-hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatio<strong>projektin</strong>a. Toteuttamisvaihe<br />
oli vuosina 2011–2013. Monella tapaa rajoja ylittäneen hankkeen laaja-alainen yhteistyö ja<br />
kokemusten vaihto oli uusi aluevaltaus metsien kulttuuriperinnön suojelussa. Hanke oli Botnia-Atlantica -<br />
ohjelmaan kuuluva EU-hanke, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Pohjanmaan liitto Suomessa ja Västerbottenin<br />
lääninhallitus Ruotsissa. Suomessa hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Museovirasto ja<br />
Metsäkeskus. Mukana olivat myös Metsähallitus, Pohjanmaan museo, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa,<br />
UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsäkeskus Tapio sekä Kyrönmaan alueen kunnat. Yhteistyötahoina<br />
Ruotsissa olivat Västerbottenin museo Uumajasta, Skogsstyrelsen Region Nord, Lyckselen metsämuseo,<br />
Skellefteån kunta ja Västerbottenin lääninhallituksen kulttuuriympäristöosasto. Projektissa työskentelivät<br />
Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkijat Satu Koivisto ja Vesa Laulumaa.<br />
Hankkeessa tähdättiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tärkeimpänä<br />
tavoitteena oli vähentää metsätalouden muinaisjäännöksille aiheuttamia vahinkoja Merenkurkun<br />
alueella. Tavoitteeseen pyrittiin laaja-alaisella yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä kehittämällä<br />
menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi. Hankkeen kohdealueeksi valittiin Kyrönmaa, joka on<br />
Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön (nykyään osa Vaasan kaupunkia) kuntien muodostama seutukunta. Hankealueen<br />
kaikki muinaisjäännökset inventoitiin vuosien 2011–2013 aikana. Inventointimenetelmien kehitys<br />
tuotti uusia muinaisjäännöslöytöjä<br />
Inventoinnille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Metsäalueiden muinaisjäännökset saatiin läpikäytyä<br />
maastossa, niiden luonne ja laajuus tarkastettua ja tiedot vietyä muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi inventoinneissa<br />
löydettiin ennestään tuntemattomia kohteita. Kyrönmaalta tunnetaan SKAIK-inventoinnin jälkeen lähes<br />
450 muinaisjäännöskohdetta, joista laaja-alaisimmat käsittävät kymmeniä erillisiä rakenteita, kuten rautakautisia<br />
röykkiöhautoja tai kivikautisia asumuspainanteita. Inventointimenetelmiä kehitettiin tutkimalla ilmalaserkeilausaineistojen<br />
(LiDAR) soveltuvuutta muinaisjäännösten paikantamiseen, digitaalisen kenttädokumentoinnin<br />
soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm. tietojen tallentamista Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin<br />
jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden (kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus, tallennusvälineet)<br />
toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa, joissa maaperä, kasvillisuus, lämpötila, kosteus<br />
ja valoisuus voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti ilmalaserkeilausaineistojen käytöstä arkeologisessa<br />
inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineiston analyysin ja erilaisten visualisointitapojen<br />
avulla löytyi hankealueen metsistä uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä historiallisen ajan<br />
tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa näin laajoilla<br />
metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.<br />
Metsäalan ammattilaiset tunnistavat nyt muinaisjäännöksiä entistä paremmin. Metsäalan opiskelijoita ja<br />
opettajia koulutettiin tunnistamaan muinaisjäännöksiä ja toteuttamaan metsähoidon toimenpiteitä hallitusti<br />
muinaisjäännösalueilla. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuosina 2011–2012 sekä suomen- että ruotsinkielisille<br />
metsäalan opiskelijoille, metsänomistajille, metsätoimihenkilöille, metsäkoneurakoitsijoille ja metsäkoneenkuljettajille.<br />
Lisäksi hanke järjesti vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen<br />
kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsitelleen seminaarin.
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuudet, joissa kerrottiin <strong>projektin</strong> tavoitteista<br />
ja tuloksista. Tilaisuudet oli suunnattu erityisesti paikallisille asukkaille ja Pohjanmaan alueella toimiville tiedotusvälineille.<br />
Hankkeen tuloksia esiteltiinkin paikallisessa mediassa vilkkaasti kenttätöiden ja koulutuspäivien<br />
aikana. Lisäksi <strong>projektin</strong> tutkijat pitivät esitelmiä kotimaassa ja kansainvälisissä alan seminaareissa ja<br />
konferensseissa sekä kirjoittivat artikkeleita tieteellisiin lehtiin ja populaarijulkaisuihin.<br />
Hankkeen vuoden 2013 tärkeimpiä tavoitteita oli Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman toteuttaminen.<br />
Käyntikohteiksi valittiin yhdeksän alueelle tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä, helposti<br />
saavutettavia ja joista osa sijoittuu jo valmiin retkeilyreitin varteen. Reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa<br />
hyödynnettiin Metsäkeskuksen osaamista. Opastaulujen visuaalisen ilmeen loi graafinen suunnittelija<br />
Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuvitukset opastauluihin toteutti taiteilija Tom Björklund ja niiden<br />
sisällöstä vastasivat SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijat. Opastaulut varustettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisillä<br />
teksteillä. Kyrönmaan käyntikohteet lisättiin valtakunnalliseen Muinaispolut.fi -verkkosivustoon.<br />
Kannen kuva: Hankkeen tutkijat Laihian Huumuksenmäen röykkiöhaudalla vuonna 2013. Vasemmalta Helena Gustafsson Ruotsin<br />
Skogsstyrelsenistä, Berit Andersson ja Erik Sandén Västerbottenin museosta sekä Vesa Laulumaa, Satu Koivisto ja Mikael Nyholm<br />
Museovirastosta. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto.
Sisällysluettelo<br />
Hanketiedot ......................................................................................................................................... 2<br />
1. Hankkeen tausta ja tavoitteet ......................................................................................................... 3<br />
2. Toiminta ja aikataulu ........................................................................................................................ 4<br />
3. Organisaatio ..................................................................................................................................... 5<br />
4. Tulokset ja tavoitteiden toteutuminen ........................................................................................... 6<br />
4.1 Metsäalan yhteistyö ........................................................................................................................ 6<br />
4.2 Inventointimenetelmien kehittäminen ........................................................................................... 8<br />
4.3 Metsien kulttuuriperinnön inventointi .......................................................................................... 10<br />
4.4 Tietojärjestelmien kehittäminen ................................................................................................... 12<br />
4.5 Kulttuuriperinnön esittely ............................................................................................................. 14<br />
4.6 Tiedottaminen ............................................................................................................................... 16<br />
4.7 Rajat ylittävä yhteistyö .................................................................................................................. 19<br />
5. Talous ............................................................................................................................................. 20<br />
6. Tulosten hyödyntäminen ............................................................................................................... 21<br />
7. Yhteenveto ..................................................................................................................................... 22<br />
LIITTEET .............................................................................................................................................. 25<br />
LIITE 1 Hankkeen toiminta aikajärjestyksessä<br />
LIITE 2 Yleiskartta hankealueesta ja inventoidut muinaisjäännökset<br />
LIITE 3 Opaskohteet kartalla<br />
LIITE 4 Kyrönmaan opastussuunnitelma<br />
LIITE 5 Opastaulut<br />
LIITE 6 Esite Kyrönmaan käyntikohteista<br />
LIITE 7 LiDAR-analyysi 2011 – raportti Nordic GeoCenter<br />
LIITE 8 Osteologiset analyysit 2013 – raportit Katariina Nurminen<br />
LIITE 9 Radiohiiliajoitukset 2013 – raportti Beta Analytic Inc.<br />
LIITE 10 Esitelmät ja julkaisut<br />
LIITE 11 Hankepalaute – Suomen metsäkeskus
2<br />
Hanketiedot<br />
Hankkeen nimi: Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen 2<br />
Tuen ID: 151750<br />
Diaarinumero: 304-201000913<br />
Pääpartneri:<br />
Projektivastaava:<br />
Muut tuensaajat:<br />
Västerbottenin museo, Uumaja Ruotsi<br />
Berit Andersson<br />
Skogstyrelsen Region Nord, Ruotsi<br />
Lyckselen metsämuseo, Ruotsi<br />
Museovirasto, Suomi<br />
Hankeaika: 1.1.2011–30.4.2014<br />
Suomen hankealue:<br />
Hankkeen Suomen vastuuhenkilö:<br />
Raportin laatija:<br />
Hankkeen www-sivut:<br />
Kyrönmaa (Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö)<br />
Helena Taskinen, Kulttuuriympäristön suojelu -osasto, Museovirasto<br />
Satu Koivisto, Arkeologiset kenttäpalvelut, Museovirasto<br />
www.<strong>skaik</strong>.eu;<br />
www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/yhteistyohankkeita<br />
/<strong>skaik</strong>
3<br />
1. Hankkeen tausta ja tavoitteet<br />
Merestä kohoavilla rannikkoalueilla ja Pohjanlahteen laskevilla vesireiteillä on ollut suuri merkitys Merenkurkun<br />
asutuksen leviämiselle kautta vuosituhansien. Varhaisen asutuksen merkkejä voi löytää paitsi jokilaaksoista,<br />
myös niitä ympäröiviltä metsäalueilta. Asutushistorian muistot todistavat ihmisen jo tuhansien<br />
vuosien ajan sopeutuneen Pohjanmaalle tunnusomaiseen ilmiöön, nopeaan maankohoamiseen ja hyödyntäneen<br />
monipuolisesti ympäristöään ja sen resursseja. Asutus on siirtynyt jatkuvasti, noudatellen aikansa<br />
rantoja, saaristoa ja vesireittejä. Jokilaaksojen asuinympäristöt ovat muuttuneet monin tavoin, mutta metsissä<br />
voi vielä tavata hyvin säilyneitä jäännöksiä menneiden sukupolvien asutuksesta, elinkeinoista ja kulkureiteistä.<br />
Monet niistä sijaitsevat nykyisissä talousmetsissä ja ovat siten vaarassa vahingoittua nykyisen<br />
tehometsätalouden toimenpiteissä.<br />
Kuva 1. Inventointia Isossakyrössä. Tutkija Vesa Laulumaa tekee muistiinpanoja metsätalousalueella. Kuva: Mikael Nyholm, SKAIK<br />
Museovirasto (AK17316:1).<br />
Merenkurkun metsien kulttuuriperintö (Skogens kulturarv i Kvarkenregionen eli SKAIK2) oli Botnia-Atlantica<br />
-ohjelmaan kuuluva EU-hanke. Projekti toteutettiin Ruotsin ja Suomen arkeologian ja metsäalan organisaatioiden<br />
kansallisena ja alueellisena yhteistyönä. Idea metsiin ja arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvästä<br />
pohjoismaisesta projektista syntyi kevättalvella 2007, jolloin Västerbottenin museo Uumajasta otti yhteyttä<br />
Museovirastoon ja ehdotti yhteistä hanketta. Kevään 2007 yhteistyöpalavereissa todettiin, että Pohjanmaan<br />
ja Västerbottenin pitkä yhteinen historia, ympäristöolosuhteet, metsien arkeologinen kulttuuriperintö<br />
sekä lisääntynyt tehometsätalous tarjoaisivat mielenkiintoisen ja haastavan perustan yhteiselle projektille.<br />
Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli vähentää metsätalouden aiheuttamia muinaisjäännösvahinkoja<br />
Merenkurkun alueella. Tavoitteeseen pyrittiin laaja-alaisella yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä
4<br />
kehittämällä menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi. Menneiden sukupolvien jälkien tunnistaminen<br />
maisemassa vahvistaa paikallisen identiteetin tunnetta, lisää kulttuuriperinnön arvostusta ja voi<br />
johtaa uusiin työ- ja toimeentulomahdollisuuksiin metsien kulttuuriperinnön parissa. Monella tapaa rajoja<br />
ylittävän hankkeen tuloksia voi myöhemmin hyödyntää laajalti kansallisesti ja kansainvälisesti metsäalueiden<br />
kulttuuriympäristön suojelussa ja kohteiden käytön kehittämisessä.<br />
2. Toiminta ja aikataulu<br />
SKAIK-hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatio<strong>projektin</strong>a (Seppälä & Koivisto 2010).<br />
Pilottivuoden uutta luoneet tulokset ja laaja-alainen yhteistyö kannustivat hakemaan projektille jatkoa.<br />
EU:n Botnia-Atlantica -ohjelman hyväksyvä päätös kolmivuotiselle toteuttamishankkeelle saatiin loppuvuodesta<br />
2010. Toteuttamishankkeen 2011–2013 toiminta ja aikataulu on esitetty seuraavassa taulukossa.<br />
2011 2012 2013<br />
Metsäalan yhteistyö<br />
Metsänomistajien informointi<br />
ja koulutus, muinaisjäännökset<br />
ja metsänkäsittely<br />
Metsäalan oppilaitokset,<br />
neuvonta, tiedottaminen,<br />
luonto- ja kulttuurireitin<br />
suunnittelu, metsien arvokkaat<br />
elinympäristöt, ympäristötukineuvonta<br />
Toimintaohje metsänkäsittelystä<br />
muinaisjäännösalueilla,<br />
luonto- ja kulttuurireitin<br />
toteutus<br />
Inventointimenetelmien<br />
kehittäminen<br />
Kehittäminen ja testaaminen<br />
Menetelmän käyttöönotto<br />
Käyttökokemukset, arviointi,<br />
kehittämistarpeet<br />
Metsien kulttuuriperinnön<br />
inventointi<br />
Kenttätyöjaksot Kyrönmaalla;<br />
Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö<br />
Kenttätyöjaksot Kyrönmaalla;<br />
Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö<br />
Yhteenveto kenttätyön<br />
tuloksista, maastotarkastuksia<br />
reiteillä ja hoitokohteilla<br />
Tietojärjestelmien kehittäminen<br />
Inventointitietokanta, kehittäminen,<br />
testaus ja toteuttaminen<br />
Inventointitietokannan käyttöönotto<br />
Käyttökokemukset, arviointi,<br />
kehittämistarpeet<br />
Tiedotus<br />
www-sivut, esitelmät ja<br />
tiedotteet, mm. EAA, WAC,<br />
Arkeologipäivät<br />
Reittien ja esittelykohteiden<br />
opasteiden suunnittelu,<br />
esitelmät ja tiedotteet<br />
Taskuopas metsänkäsittelystä<br />
muinaisjäännösalueilla,<br />
käyntikohteiden esittelyt<br />
www-sivuilla, esitelmät ja<br />
tiedotteet<br />
Rajat ylittävä yhteistyö<br />
Yhteiset ekskursiot, maastotyöt,<br />
kokoukset, seminaarit,<br />
yhteistyöverkoston luominen<br />
Yhteiset ekskursiot, kokoukset,<br />
maastotyöt ja<br />
yhteistyöverkoston seminaari<br />
Yhteiset kokoukset ja yleinen<br />
seminaari metsien<br />
kulttuuriperinnöstä - neuvottelupäivät
5<br />
3. Organisaatio<br />
Projektia johdettiin kahdella tasolla. Ylin johto koostui ohjausryhmästä, jossa oli edustaja jokaisesta hankeosapuolesta<br />
sekä kolmesta yhteistyötahosta. Projektin johtajana toimi arkeologi Berit Andersson Västerbottenin<br />
museosta. Molempien maiden projektiryhmät kokosivat oman referenssiryhmän, jonka edustajisto<br />
koostui tärkeimmistä yhteistyötahoista ja sidosryhmistä. Ryhmä toimi <strong>projektin</strong> tavoitteisiin liittyvänä<br />
informaation, keskustelun, kokemusten ja tiedon välitysfoorumina. Hankkeen Suomen osuudesta, <strong>projektin</strong><br />
partnerin ominaisuudessa, vastasi Museovirasto. Kenttätyöryhmän muodosti kaksi arkeologia, Vesa Laulumaa<br />
ja Satu Koivisto, jotka vastasivat myös <strong>projektin</strong>hallinnasta. Avuksi kenttätöihin ja raportointiin palkattiin<br />
lyhemmiksi periodeiksi FM Piritta Häkälä, FM Mikael Nyholm ja FM Esa Hertell. Mikael Nyholm vastasi<br />
lisäksi Kyrönmaalle tehtyjen opastaulujen graafisesta suunnittelusta ja opastusjärjestelmän toteuttamisesta.<br />
Museoviraston suojelusta ja hoidosta vastaavat arkeologit Helena Taskinen, Tuula Heikkurinen-Montell<br />
ja Satu Mikkonen-Hirvonen, sekä Arkeologisten kenttäpalveluiden yli-intendentti Marianna Niukkanen osallistuivat<br />
hankkeeseen virkatyönsä puitteissa. Yhteistyötahoina Ruotsissa olivat Västerbottenin museo, Lyckselen<br />
metsämuseo ja Västerbottenin läänin metsäkeskus sekä Skellefteån kunta, Västerbottenin lääninhallituksen<br />
kulttuuriympäristöosasto, metsätalous, kotiseutuliike ja paikalliset yhdistykset. Suomen yhteistyökumppaneiden<br />
Museoviraston ja Metsäkeskuksen lisäksi mukana olivat Metsänhoitoyhdistys Etelä-<br />
Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsähallitus, Pohjanmaan museo sekä alueen kunnat.<br />
Suomen SKAIK-<strong>projektin</strong> kokoamassa referenssiryhmässä oli edustajat seuraavilta tahoilta: Metsäkeskus,<br />
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa, UPM:n, Metsäliiton ja Stora Enson paikallistoimistot, Metsähallitus,<br />
Metsäkeskus Tapio, Pohjanmaan museo, Laihian Kotiseutu- ja museoyhdistys sekä Kyrönmaan kunnat.<br />
Kuva 2. SKAIK-hankkeen koulutustilaisuudet metsäalan ammattilaisille sisälsivät myös maasto-osuuden. Kuvassa Seinäjoen seudun<br />
metsäalan opiskelijoita ja opettajia tutustumassa Laihian Soukannevankallion pronssikautisiin röykkiöihin. Kuva: Vesa Laulumaa,<br />
SKAIK Museovirasto (AK17320:6).
6<br />
4. Tulokset ja tavoitteiden toteutuminen<br />
4.1. Metsäalan yhteistyö<br />
Hankkeen toteuttamisvaiheessa jatkettiin pilottivuonna 2009 aloitettua metsien kulttuuriperinnöstä tiedottamista<br />
ja kouluttamista tarjoamalla informaatiota metsäalan toimijoiden lisäksi erityisesti metsänomistajille<br />
ja metsäalan oppilaitoksille. Tiedotus- ja koulutustilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Metsäkeskuksen<br />
kanssa. Yhteisistä hanketoiminnoista Metsäkeskuksen kanssa sovittiin kerran vuodessa järjestetyissä suunnittelupalavereissa.<br />
Palavereissa käytiin läpi suunnitellun metsäalan yhteistyön käytännön toteutus, mm.<br />
sovittiin yhteistyön vuosittaiset painopistealueet, yhdessä järjestettävien metsäalan oppilaitosten koulutuspäivämäärät<br />
ja kulttuuriperintöreitin suunnitteluvastuut sekä niihin varattavat kustannukset. Palavereissa<br />
sovittiin myös Metsäkeskuksen Rannikon alueen ruotsinkielisestä asiantuntija-avusta hankkeen suomalais-ruotsalaisissa<br />
tapaamisissa. Tilaus asiantuntijayhteistyöstä tehtiin maaliskuussa 2012. Myös hankkeen<br />
kulttuuriperintöreitin suunnittelutyössä hyödynnettiin Metsäkeskuksen kokemuksia ja osaamista reitistöjen<br />
toteuttamisessa. Vuosi 2012 varattiin opaskohteiden suunnittelutyölle ja toteutus tehtiin vuonna 2013.<br />
Graafinen suunnittelija, arkeologi Mikael Nyholm vastasi reitistön graafisesta yleisilmeestä ja taiteilija Tom<br />
Björklund teki opastaulujen kuvituksen. Metsäkeskuksen kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena piti hankkeen<br />
päättyessä laatia myös taskuopas muinaisjäännösten huomioon ottamiseksi metsätöissä. Kulttuuriperinnön<br />
esittely -osuuden kasvaessa suunniteltua laajemmaksi ja monipuolisemmaksi päätettiin kuitenkin luopua<br />
taskuoppaan laatimisesta ja keskittyä informaation jakamiseen muinaisjäännöskoulutusmateriaalien ja<br />
ekskursioiden muodossa.<br />
Kuva 3. Metsäalan opiskelijoita ja opettajia tutustumassa Jätinhaudanmaan muinaisjäännökseen Vesa Laulumaan opastamana.<br />
Kuva: Mikael Nyholm, SKAIK Museovirasto (AK17320:12).
7<br />
Koulutuksen ja informaation levittämisen tuloksena metsäalan ammattilaiset tunnistavat nyt muinaisjäännöksiä<br />
entistä paremmin. Metsäalan opiskelijoita ja opettajia koulutettiin tunnistamaan muinaisjäännöksiä<br />
ja toteuttamaan metsähoidon toimenpiteitä hallitusti muinaisjäännösalueilla. Koulutustilaisuuksia järjestettiin<br />
sekä suomen- että ruotsinkielisille metsäalan opiskelijoille, metsänomistajille, metsätoimihenkilöille,<br />
metsäkoneurakoitsijoille ja metsäkoneenkuljettajille. Koulutuspäivien aikana käytiin läpi muinaisjäännöslainsäädäntöä,<br />
muinaisjäännösten tunnistamista maastossa ja puuntuotantoon liittyviä kysymyksiä. Koulutuspäiviin<br />
liittyi maastoekskursio (Kuva 3). Lisäksi hanke järjesti vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön<br />
ja Metsäkeskuksen kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsitelleen, Metsän siimeksessä -nimisen<br />
seminaarin.<br />
Metsänomistajille järjestetyllä maastoretkellä keskityttiin muinaisjäännösten tunnistamiseen, metsänkäsittelyyn<br />
muinaisjäännösalueilla sekä vapaaehtoisen metsien suojelun mahdollisuuksiin (Kuva 4). Päivän aikana<br />
oli mahdollisuus esittää kysymyksiä muinaisjäännösten huomioimisesta metsänkäsittelyssä sekä saada<br />
lisätietoa omalla metsäpalstalla sijaitsevasta muinaisjäännöskohteesta. Retkelle osallistui myös median<br />
edustajia ja koulutuspäivää uutisoitiin laajalti paikallislehdistössä. Tapahtuma oli uusi avaus Suomessa, jossa<br />
metsänomistajille järjestettiin kulttuuriperintöalan koulutusta.<br />
Kuva 4. Metsänomistajille järjestetty maastoretki syksyllä 2011 oli menestyksekäs ja mukaan saatiin bussilastillinen kiinnostuneita.<br />
Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen (pöydän ääressä oikealla) ja Museoviraston Satu Koivisto neuvovat metsänomistajia muinaisjäännösten<br />
ja metsätalouden yhteensovittamisesta. Kuva: Vesa Laulumaa, SKAIK Museovirasto (AKDG2297:29).
8<br />
Kaiken kaikkiaan hankkeen järjestämät koulutuspäivät saivat erittäin positiivista palautetta. Pohjanmaan<br />
alueen metsäalan oppilaitokset osoittivat myös aktiivisesti kiinnostusta <strong>projektin</strong> järjestämään muinaisjäännöskoulutukseen<br />
ja kyselivät itsenäisesti järjestettäviä koulutustilaisuuksia hankkeen edetessä vuosina<br />
2012–2013.<br />
4.2 Inventointimenetelmien kehittäminen<br />
Inventointimenetelmiä kehitettiin tutkimalla ilmalaserkeilausaineistojen (LiDAR) soveltuvuutta muinaisjäännösten<br />
paikantamiseen, digitaalisen kenttädokumentoinnin soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm.<br />
tietojen tallentamista Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden<br />
(kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus, tallennusvälineet) toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa,<br />
joissa maaperä, kasvillisuus, lämpötila, kosteus ja valoisuus voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti<br />
ilmalaserkeilausaineistojen käytöstä arkeologisessa inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen<br />
LiDAR-aineiston analyysin ja erilaisten visualisointitapojen avulla löytyi hankealueen metsistä<br />
uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä historiallisen ajan tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin<br />
SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa näin laajoilla metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.<br />
Maanmittauslaitoksen tuottamia LiDAR-ilmalaserkeilausaineistoja hyödynnettiin jo vuonna 2011. Kyrönmaan<br />
alueen kattavan pistepilviaineiston muokkasi pintamalliksi Nina Heiska Nordic GeoCenteriltä. Työn<br />
tarkoituksena oli jatkaa pilottivuonna 2009 aloitettua ilmalaserkeilausmenetelmän testaamista arkeologisen<br />
inventoinnin lähtökohdista. Pistepilviaineiston visualisoinnin ja alustavan analysoinnin lisäksi raportoitiin<br />
työn kulkua ja arvioitiin käytettyjä ohjelmia. Analyysin tuloksena havaittuja anomalioita käytiin tarkastamassa<br />
maastossa kenttätyöjaksoilla. Nordic GeoCenterin raportti on tämän loppuraportin liitteenä.<br />
Kuva 5. Tervahauta Laihian Juuraankorvessa erottuu erittäin<br />
hyvin laserkeilausaineiston 3D-kolmioverkkomallissa. Vallit ja<br />
ränni erottuvat myös erinomaisesti. LiDAR-aineisto: ©MML,<br />
visualisointi: Satu Koivisto/SKAIK Museovirasto.<br />
Hankkeen LiDAR-aineiston analyysistä ja menetelmän<br />
testaamisesta vastasi Satu Koivisto Museovirastolta.<br />
Analyysissä pistepilviaineistosta muodostettuja<br />
vinovalovarjostuksia käytiin systemaattisesti<br />
läpi arkeologisesti potentiaalisten rakenteiden, kuten<br />
tervahautojen, erilaisten kuoppien ja asumuspainanteiden<br />
paikallistamiseksi. Menetelmän testauksen<br />
tavoitteena oli tehostaa inventoinnin maastotyötä<br />
määrittämällä jo esityövaiheessa potentiaalisia<br />
ilmiöitä ja alueita pistepilviaineistosta tuotetuista<br />
vinovalovarjostuksista ja korkeusmallista.<br />
Tämän lisäksi aineistoja käytettiin myös jo ennalta<br />
tunnettujen kohteiden näkyvyysanalyysissä, jonka<br />
avulla saatiin dokumentoitua tietoa siitä, millaiset<br />
Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön muinaisjäännöskohteista<br />
erottuvat MML:n melko karkearesoluutioisessa (0,5 pistettä/m) pistepilviaineistossa. Ilmalaserkeilausanalyysin<br />
tuloksena havaittuja anomalioita käytiin tarkastamassa maastossa Kyrönmaalla ja useat<br />
ilmiöistä osoittautuivat arkeologisesti mielenkiintoisiksi. Tietokoneen ruudulla visuaalisesti tarkastelluista<br />
vinovalovarjostuksista oli etsitty ympäröivästä maastosta poikkeavia maarakenteita, kuten kuoppia, kohoumia,<br />
valleja ja painanteita (Kuva 5). Havaintojen varmistaminen maastossa osoittautui ensiarvoisen<br />
tärkeäksi, jotta saataisiin tietoa menetelmän toimivuudesta ja siihen liittyvistä virhelähteistä. Erityisesti
9<br />
kuopat ja painanteet erottuivat erinomaisesti MML:n pistepilviaineistoissa, mutta röykkiöt eivät näyttäneet<br />
muodostavan riittävää kontrastia luontaisesti kivisessä ja epätasaisessa maastossa. Kivikautisten asumuspainanteiden<br />
havaitsemisessa LiDAR-aineistot olivat hyödyllisiä. Analyysin avulla löytyi Laihialta ja Isostakyröstä<br />
yhteensä noin 80 ennalta tuntematonta kivikautista asumuspainannetta.<br />
Kuva 6. Kuva 10. Isonkyrön Lamminjärven asumuspainanneketju merkinnällä ”Jotain mielenkiintoista” erottuu todella hyvin vinovalovarjostuksessa.<br />
Pintamallin yläosassa on myös hyvin erottuva tervahauta. LiDAR-aineisto: ©MML, visualisointi: Satu Koivisto/SKAIK<br />
Museovirasto.<br />
Loppuvuodesta 2012 arvioitiin hankkeen LiDAR-analyysin tuloksia. Kenttätyöjaksoilla oli käyty tarkastamassa<br />
noin 130 ympäristöstään poikkeavaa ilmiötä eli anomaliaa maastossa. Niistä valtaosa oli syntynyt eriaikaisen<br />
ihmistoiminnan tuloksena. Mukana oli myös luonnonmuodostumia sekä resenttejä ilmiöitä, kuten<br />
suo-ojia, hiekkakuoppia tai voimakkaasti äestettyjä alueita. Noin 12 % maastossa tarkastetuista havainnoista<br />
oli muinaisjäännöksiä ja ne päätyivät suojelurekisteriin. Mielenkiintoisena havaintona oli myös se, että jo<br />
ennalta tunnettujen kohteiden läheisyydestä löytyi LiDAR-analyysin avulla uusia rakenteita. Selkeimmin
10<br />
LiDAR-visualisoinneissa erottuivat kivikautiset asumuspainanteet sekä historiallisen ajan terva- ja miiluhaudat<br />
(Kuva 6).<br />
Hankkeessa testattiin myös lennokkikuvauksen soveltumista laajojen röykkiöalueiden kartoitukseen (Kuva<br />
7). Kuvauksen suoritti PIEneering Oy vuonna 2011. Kuva-aineiston perusteella voitiin todeta, että lennokkikuvauksella<br />
saatava aineisto on korkearesoluutioista, mutta se ei sovellu yksittäisten röykkiöiden paikantamiseen<br />
pelkän kuvan perusteella. Matalat röykkiöt eivät erotu kunnolla kuvista, ellei niiden kiveys ole<br />
selvästi paljastunut turpeen alta ja poikkea väriltään lähiympäristön maastosta. Lennokkikuvaus sopisi paremmin<br />
esim. kohteiden ympäristömuutosten monitorointiin. Voisi ajatella, että joissakin kävijämääriltään<br />
suurissa kohteissa säännöllinen monitorointi lennokkikuvauksen avulla auttaisi hahmottamaan niihin kohdistuvaa<br />
ympäristön rasitusta ja ehkäisemään niiden vahingoittumista.<br />
Kuva 7. Lennokkikuvausta Laihian Kirkonmetsässä 18.5.2011. SKAIK-<strong>projektin</strong> väki seuraa lennon valmisteluja. Kuva: Vesa Laulumaa,<br />
SKAIK Museovirasto (AKDG2297:47).<br />
4.3 Metsien kulttuuriperinnön inventointi<br />
Inventoinnille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Kyrönmaan metsäalueiden muinaisjäännökset saatiin<br />
läpikäytyä maastossa, niiden luonne ja laajuus tarkastettua ja tiedot vietyä muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi<br />
inventoinneissa löydettiin ennestään tuntemattomia kohteita. Kyrönmaalta tunnetaan SKAIKinventoinnin<br />
jälkeen lähes 450 muinaisjäännöskohdetta, joista laaja-alaisimmat käsittävät kymmeniä erillisiä<br />
rakenteita, kuten rautakautisia röykkiöhautoja tai kivikautisia asumuspainanteita (ks. LIITE Yleiskartta<br />
hankealueelta).
11<br />
Kuva 8. Riitta Raatikainen (Metsäkeskus) ja Vesa Laulumaa (Museovirasto) keskustelevat luonnon ja kulttuuriperinnön monimuotoisuudesta<br />
hankkeen inventointikaudella Laihialla. Kuva: Mikael Nyholm, SKAIK Museovirasto (AK17323:1).<br />
Inventoinnissa keskityttiin myös ennalta tunnettujen kohteiden tarkastamiseen. Kohteista selvitettiin arkistotietojen<br />
pohjalta aiemmat tiedot ja niitä verrattiin nyt tehdyissä tarkastuksissa tehtyihin havaintoihin.<br />
Kohteiden paikkatiedot, muinaisjäännösten säilyneisyys ja paikkatiedot päivitettiin. Tiedot kohteista tallennettiin<br />
siten, mitä inventointihetkellä paikalla oli enää havaittavissa. SKAIK-inventoinnin myötä Laihian muinaisjäännösten<br />
alakohteiden, mm. laajempaan kokonaisuuteen liittyvien yksittäisten kivirakenteiden, määrä<br />
väheni selvästi. Syynä tähän ovat aikaisempien havaintojen tulkinnanvaraisuus, muuttuneet ympäristöolosuhteet,<br />
kohteiden tuhoutuminen metsänuudistamisessa ja joissain tapauksissa virheet paikkatiedoissa.<br />
Kohteiden tarkennetut paikkatiedot, kuvaukset ja aluerajaukset päivitettiin muinaisjäännösrekisteriin, josta<br />
ne ovat kaikkien saatavilla Museoviraston sähköisen kulttuuriympäristön rekisteriportaalin välityksellä.<br />
Kiinteiden muinaisjäännösten tarkentuneella paikkatiedolla on erityisen suuri merkitys muuttuvan maankäytön<br />
toimenpiteissä, erityisesti metsäsuunnittelualueilla (Kuva 8).<br />
Inventoinnin yhteydessä tehtiin yhdessä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa myös koekuopitusta<br />
Soukannevankalliot 1 -nimisen pronssikautisen röykkiökohteen ympäristössä. Koekaivauksen tarkoituksena<br />
oli tutkia, löytyisikö röykkiöiden ympäristöstä merkkejä samanaikaisesta asutuksesta. Kaivauksissa ei kuitenkaan<br />
saatu esiin merkkejä säilyneestä asuinpaikasta. Tosin tutkittu alue oli hyvin pienialainen, joten tulos<br />
ei sulje pois asuinpaikan mahdollisuutta melko laaja-alaisen röykkiöalueen läheisyydessä. Myös opastaulujen<br />
pystyttämisen yhteydessä vuonna 2013 yhdeksälle hankkeen käyntikohteen muinaisjäännösalueelle<br />
kaivettiin koekuoppia (Kuva 9).
12<br />
Kuva 9. Vuonna 2013 SKAIK-hanke toteutti Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman. Kuvassa arkeologit Museovirastosta<br />
ja Västerbottenin museosta tekevät koekaivauksia opastaulujen pystyttämiseksi. Kuva: Vesa Laulumaa, SKAIK Museovirasto<br />
(AKDG3698:1).<br />
4.4 Tietojärjestelmien kehittäminen<br />
Inventoinnin dokumentointimenetelmien testaamiseen liittynyt inventointitietojärjestelmien kehitystyö ei<br />
edennyt odotusten mukaisesti. Projektisuunnitelmaan kirjattu inventointitietokannan kehittäminen jäi<br />
suunnitelman tasolle. Syynä oli pitkälti hankkeen saama vähäinen tekninen tuki Museoviraston tiedonhallinta-<br />
ja dokumentointipuolelta. Tuen puute johtui Museovirastossa käynnissä olleesta muutosta uusiin<br />
toimitiloihin ja organisaation uudistamisesta, jotka heijastuivat kiireenä, epävarmuutena ja häilyvyytenä<br />
vastuualueiden suhteen.<br />
Asia ratkaistiin kuitenkin toisella, jopa toimivammalla tavalla päivittämällä kohdetiedot suoraan maastossa<br />
muinaisjäännösrekisteriin. Uutena teknisenä kokeiluna kenttätyössä testattiin taulutietokoneiden käyttöä.<br />
Projektille hankittiin Apple Ipad 2 ja Samsung Galaxy Tab taulutietokoneet. Ipad toimii IOSkäyttöjärjestelmällä<br />
ja Samsung on Android-pohjainen laite. Tällä haluttiin selvittää eri järjestelmiin saatavien<br />
sovellusten toimivuutta. Molemmat laitteet osoittautuivat toimiviksi. Samsungissa oli joitakin pieniä<br />
tilapäisiä toimivuusongelmia, mutta ne ilmeisesti johtuivat sateisen kesän aiheuttamasta kosteudesta. Taulutietokoneet<br />
osoittautuivat maastossa erittäin käyttökelpoisiksi (Kuva 10). Ne ovat selvästi kevyempiä kuin<br />
kannettavat tietokoneet ja niiden akku kestää pitkään, yleensä koko työpäivän.
13<br />
Kuva 10. Vesa Laulumaa (Museovirasto) ja Ronny Smeds (Västerbottenin museo) testaavat taulutietokonetta maastokäytössä<br />
yhteisinventointiviikolla Kyrönmaalla vuonna 2012. Kuva: Mikael Nyholm, SKAIK Museovirasto (AK17308:3).<br />
Koneisiin tilattiin koko Suomen kattava peruskartta-aineisto Karttaselain.fi -palvelun kautta. Vuoden mittainen<br />
lisenssi oli edullinen (alle 40 €/v) ja sen voi jakaa neljälle eri laitteelle. Sisäänrakennetun GPSvastaanottimen<br />
ja karttapohjien avulla maastossa liikkuminen ja navigointi olivat vaivatonta. Karttaselain.fi<br />
-palvelun todettiin korvaavan täysin paperiset kartat. Palvelun reittipiste- ja reititysominaisuudet olivat<br />
kuitenkin vielä kehitysvaiheessa. Esimerkiksi reittipisteiden tuonti, vienti ja muokkaus olivat vielä selvästi<br />
huonompia kuin esimerkiksi Garminin GPS-laitteissa. Karttaselain.fi -sovellusta kehitetään jatkuvasti käyttäjäkokemusten<br />
pohjalta ja uudet päivitykset varmasti parantavat em. heikkouksia.<br />
Molemmissa koneissa oli myös 3G-yhteydet, joiden toiminta riippuu mobiiliverkon kattavuudesta. Maastossa<br />
voitiin nettiyhteyden avulla täyttää muinaisjäännösrekisteriä ja dokumentoida kohteen tiedot onlinetilassa.<br />
Yhteyden tippuessa 2G tasolle suora päivitys oli kuitenkin välillä aikaa vievää. Tässä tapauksessa<br />
voitiin muistiinpanot kohteesta tehdä tekstinkäsittelyohjelmalla ja siirtää myöhemmin rekisteriin. Inventoinnissa<br />
testattiin myös Geographic tracker -nimistä ohjelmistoa, jonka pitäisi pystyä linkittämään GPSpaikantimen<br />
sijainti suoraan MapInfo-ohjelmistoon, mutta tätä ei saatu toimimaan lukuisista yrityksistä<br />
huolimatta.<br />
Erittäin käteväksi todettiin myös Dropbox-pilvipalvelimen kautta saatavissa oleva arkistomateriaali. Kaikki<br />
skannattu tai muuten inventoinnin valmisteluissa hankittu arkistomateriaali siirrettiin pilvipalvelimelle ennen<br />
kenttätöiden alkua. Maastossa liikkuessa kunkin tarkastetun kohteen arkistotiedot, kuten aiemmat<br />
tutkimustulokset, havainnot ja paikkatiedot oli nähtävissä taulutietokoneelta ja verrattavissa kentällä teh-
14<br />
tyihin havaintoihin. Etuna oli erityisesti se, että pilvipalvelimen ansiosta ei tarvinnut raahata mukana useita<br />
mapillisia kopioitua materiaalia, vaan kaikki kulki mukana sähköisessä muodossa ja oli helposti saatavissa.<br />
4.5 Kulttuuriperinnön esittely<br />
Hankkeen loppuvaiheen tärkeimpiä tavoitteita oli Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman toteuttaminen.<br />
Käyntikohteiksi valittiin yhdeksän alueelle tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä,<br />
helposti saavutettavia ja joista osa sijoittuu jo valmiin retkeilyreitin varteen. Reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa<br />
hyödynnettiin Metsäkeskuksen osaamista. Opastaulujen visuaalisen ilmeen loi graafinen<br />
suunnittelija Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuvitukset opastauluihin toteutti taiteilija Tom Björklund ja<br />
niiden sisällöstä vastasivat SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijat (Kuva 11). Opastaulut varustettiin suomen-, ruotsin- ja<br />
englanninkielisillä teksteillä. Kyrönmaan käyntikohteet lisättiin Museoviraston ylläpitämään valtakunnalliseen<br />
Muinaispolut.fi -verkkosivustoon.<br />
Kuva 11. Isonkyrön Leväluhtaan suunniteltu opastaulu. Suunnittelun pohjaksi käytiin läpi kohteiden tutkimushistoriaa ja niihin<br />
liittyvää löytöaineistoa. Opastaulujen tietosisältöä varten hankkeessa teetettiin myös tuoreita luuanalyysejä ja radiohiiliajoituksia.<br />
Kuvitusaiheita ideoitiin yhdessä taiteilija Tom Björklundin kanssa, jotta taulut ilmentäisivät mahdollisimman hyvin kohteiden arkeologiaa,<br />
erityispiirteitä ja niihin liittyvää tutkimustietoa. Opastaulu: SKAIK Museovirasto.<br />
Metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa suunniteltiin opastettavien kohteiden saavutettavuutta parantavia<br />
toimenpiteitä, kuten raivausta, merkintää, kunnostusta ja hoitoa. Kohteista laadittiin perusteelliset<br />
opastussuunnitelmat ja opasteiden asennuksen lupa-asiat hoidettiin kuntoon ELY-keskuksesta ja yksityisiltä<br />
tiekunnilta. Kohteiden kunnostus- ja taulujen asennustyöt aloitettiin kilpailutuksen kautta valitun kirves-
15<br />
mies-metsurityöparin, Leo Kinnarin ja Pentti Viinamäen toimesta Kyrönmaalla syyskuussa 2013. Työnjohdosta<br />
vastasi Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen. Osa kohteista haluttiin tehdä helposti saavutettaviksi (Kuva<br />
12). Kaikkien opastettaviksi valittujen kohteiden maanomistajat suhtautuivat suunnitelmiin positiivisesti<br />
ja heidän kanssaan laadittiin sopimukset opasterakenteiden pystyttämisestä. Kylttien ja viittojen valmistajaksi<br />
valittiin Ekokilpi Oy. Tietosisältöä kohteista tarjottiin linkitettäväksi myös Kyrönmaan kuntien ja matkailualan<br />
www-sivuille. Vesa Laulumaa ja Mikael Nyholm kävivät vielä kiinnittämässä viimeisiä kylttejä ja<br />
viittoja maastoon marraskuussa 2013. (Kuva 13.)<br />
Kuva 12. Vähänkyrön Ristimäen rautakautisen röykkiön opastuksessa haluttiin panostaa kohteen saavutettavuuteen. Tien lähellä<br />
sijaitsevalle röykkiölle pääsee myös pyörätuolilla tai lastenrattailla kivituhkaperustaisen polun ja opastaululla sijaitsevan kääntöpaikan<br />
ansiosta. Kuva: Leo Kinnari.<br />
SKAIK-hankkeen opastaulujen suunnittelun ja niihin liittyvien tietoaineistojen laadinnan yhteydessä tilattiin<br />
Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -osastolta tutkittavaksi Kyrönmaalta löytyneitä kaivausaineistoja.<br />
Aineistot oli saatu talteen 1930-luvun kaivauksilta ja ne olivat olleet varastojen kätköissä lähes 80 vuotta.<br />
Löytöaineistojen palaneet ja palamattomat ihmis- ja eläinluut sisältävät mielenkiintoista tutkimusmateriaalia<br />
osteoarkeologisiin analyyseihin sekä AMS-ajoitukseen (accelerator mass spectrometry). Luuaineistojen<br />
analyysit teki FM Katariina Nurminen. Analyyseissä tunnistettiin mahdollisimman tarkasti mistä ruumiinosasta<br />
ja eläinlajista tai ihmisestä luut ovat peräisin. Tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia ja aineistosta<br />
kyettiin tekemään useita laji- ja ikämäärityksiä. Ehkäpä mielenkiintoisimpana tuloksena aineistosta kyettiin<br />
erottamaan myös muutamia palamattomia ihmis- ja eläinluufragmentteja, mm. kahden palamattoman<br />
ihmisen sekä grönlanninhylkeen jäännöksiä sekä karjalankarhukoiran ja karhun palaneita luustonosia. Analyysissä<br />
merkittiin myös erikseen AMS-ajoittamiseen parhaiten soveltuvat näytteet. Tuloksena luuaineistos-
16<br />
ta valittiin 12 näytettä, joiden soveltuvuutta AMS-ajoitukseen selvitettiin vielä tarkemmin ajoituslaboratoriosta.<br />
Loppujen lopuksi ajoitettavien luunäytteiden määräksi tuli 10 kpl. Ajoituslaboratorioksi valittiin Beta<br />
Analytic Inc. Ajoitustulokset olivat mielenkiintoisia ja niiden sekä luuanalyysin tuloksista on tekeillä yhteisartikkeli<br />
(Koivisto, Laulumaa & Nurminen) Arkeologisten kenttäpalveluiden elektroniseen julkaisusarjaan.<br />
Luuanalyysi- ja AMS-ajoitusraportit ovat tämän loppuraportin liitteenä.<br />
Kuva 13. Isonkyrön Tuomaanmäki on yksi Kyrönmaan yhdeksästä opastein varustetusta käyntikohteesta. Se on pronssikautinen<br />
röykkiökalmisto, joka on ollut käytössä noin 3000 vuotta sitten. Kuva: Leo Kinnari 2013 (AKDG3698:3).<br />
4.6 Tiedottaminen<br />
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuuksia, joissa kerrottiin <strong>projektin</strong> tavoitteista<br />
ja tuloksista. Tilaisuudet oli suunnattu erityisesti paikallisille asukkaille ja Pohjanmaan alueella toimiville<br />
tiedotusvälineille. Hankkeen tuloksia esiteltiinkin vilkkaasti paikallisessa mediassa kenttätöiden ja koulutuspäivien<br />
aikana. Lisäksi <strong>projektin</strong> tutkijat pitivät esitelmiä kotimaassa ja kansainvälisissä alan seminaareissa<br />
ja konferensseissa sekä kirjoittivat artikkeleita tieteellisiin lehtiin ja populaarijulkaisuihin. Museoviraston<br />
Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikkö vastasi hankkeessa laadittujen tiedotteiden lähettämisestä Pohjanmaan,<br />
Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan medialle sekä valtakunnallisille lehdille ja maakuntien<br />
ykkösille, sekä valtakunnallisten sähköisten medioiden kulttuuri- ja tiedetoimituksille. Monet tiedotustilaisuuksista<br />
järjestettiin yhdessä Metsäkeskuksen ja hankkeen referenssiryhmän edustajien kanssa (Kuva 14).
17<br />
Kuva 14. YLE:n Pohjanmaan uutiset haastattelee Satu Koivistoa Vähänkyrön Aittomäen röykkiöillä SKAIK-hankkeen tiedotustilaisuudessa<br />
keväällä 2012. Kuva: Vesa Laulumaa, SKAIK Museovirasto (AK17305:5).<br />
Hankkeen tutkijoiden kansainväliset esitelmät tuottivat myös positiivista palautetta ja auttoivat luomaan<br />
metsien arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluun tähtäävää verkostoa. European Association of Archaeologists<br />
(EAA) järjestää vuosittain tapaamisen yhdessä jäsenmaistaan. SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijat pitivät<br />
esitelmät Oslossa Norjassa vuonna 2011, Helsingissä 2012 ja Pilsenissä Tšekissä 2013. Oslon yhteisesitelmän<br />
otsikkona oli ”Forestry as a crime”. Esitelmä kuului ”Archaeology and Law, Archaeology and Ethics” -<br />
sessioon. Suomalaisten esitelmä käsitteli metsissä tapahtuneita muinaisjäännösrikkomuksia, niihin liittyviä<br />
oikeusprosesseja ja yhteistyön tarpeellisuutta metsäalan kanssa. Esitys herätti kuulijoissa suurta mielenkiintoa<br />
ja SKAIK-projektilta pyydettiin tieteellistä artikkelia järjestön European Journal of Achaeology -<br />
sarjaan. Konferenssiin osallistui noin 850 eurooppalaista arkeologia. Vuonna 2012 hankkeen yhteisesitelmä<br />
pidettiin otsikolla ”Education before punishment” Helsingissä sessiossa ”Landscape of our ancestors: Current<br />
state and future visions”. Esitelmä käsitteli SKAIK-<strong>projektin</strong> metsäalan koulutustoimintaa ja sen avulla<br />
saavutettuja tuloksia Kyrönmaan hankealueella. Esitelmän jälkeen keskustelu oli vilkasta ja kuulijat kokivat<br />
suomalais-ruotsalaisen hankkeen esimerkilliseksi lähtökohdaksi metsien kulttuuriperinnön säilymiselle.<br />
Vuonna 2013 osallistuttiin ja pidettiin kaksi hanke-esitelmää ”Values of the wilderness. Positive experiences<br />
on co-operation between archaeology and forestry in Finland” sekä “Tools for detection. The prospection<br />
of archaeological sites using LiDAR in Finnish boreal forests” 19th Annual Meeting of the European Association<br />
of Archaeologists (EAA) -kongressissa Tšekin Pilsenissä. Esitelmät pidettiin sessiossa ” Archaeological<br />
Sites in Forests – Strategies for their Protection”, jossa keskityttiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön<br />
suojelun ja tutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin maakohtaisten yleisesittelyjen, tapaustutkimusten ja menetelmien<br />
esittelyjen avulla. Suomi ja SKAIK-projekti olivat edustavasti esillä ja ensin Vesa Laulumaa kertoi
18<br />
<strong>projektin</strong> tuloksekkaasta yhteistyöstä metsäsektorin kanssa ja sen vaikutuksista arkeologisten kohteiden<br />
huomioon ottamisessa metsätaloudessa. Sen jälkeen Satu Koivisto esitteli projektissa tehtyä kehitystyötä<br />
LiDAR-ilmalaserkeilausaineistojen parissa, jonka avulla oli löytynyt mm. kivikautisia asumuspainanteita ja<br />
historiallisen ajan miilu- ja tervahautoja. Kommenttipuheenvuorojen ja palautteen perusteella SKAIKprojekti<br />
tunnetaan kansainvälisestikin ja <strong>projektin</strong> hyväksi havaittua mallia ja toimenpiteitä on jo hyödynnetty<br />
muissakin metsien kulttuuriperinnön suojeluun tähtäävissä hankkeissa. Pilsenin konferenssin jälkeen<br />
SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijoita pyydettiin mukaan eurooppalaiseen yhteistyöprojektiin ”Recording and preserving<br />
archaeological heritage in forests”, jolle haettiin rahoitusta EU:n COST-ohjelmalta (European Cooperation<br />
in Science and Technology). Hankkeen tavoitteena olisi ollut tiivistää kansainvälistä yhteistyötä metsissä<br />
olevan kulttuuriperinnön dokumentoinnissa ja suojelussa, mutta ainakaan ensimmäisellä hakukerralla<br />
rahoitusta ei myönnetty.<br />
Inventoinnin ja erityisesti ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin tuloksia on myös esitelty kotimaassa<br />
mm. Metsähallituksella, Maanmittauslaitoksella, yliopistojen professoritapaamisessa ja Suomen arkeologisen<br />
seuran järjestämillä Arkeologipäivillä. Arkeologipäivien esitelmät myös julkaistiin<br />
(http://www.sarks.fi/ap/ap2012/ap2012_10_koivisto_laulumaa.pdf). Projektin tulokset ovat saaneet osakseen<br />
myös kansainvälistä kiinnostusta. Metsätalouden muinaisjäännöksille aiheuttamia vaurioita käsitellään<br />
Glasgown yliopiston toimittamassa ”Heritage Crime: Progress, Prospects and Prevention" -kirjassa, jonka<br />
kustantaja on Palgrave Macmillan. Kirja julkaistaan syksyllä 2014. Myöhemmin ilmestyvät myös artikkelit<br />
European Journal of Archaeology ja One World Archaeology -sarjoissa.<br />
Kuva 15. Satu Koivisto pitää hankkeen LiDAR-testauksesta kertovaa esitelmää arkeologian maailmankongressissa Jordaniassa vuonna<br />
2013. Kuva: Vesa Laulumaa, SKAIK Museovirasto.<br />
Projektin tutkijat osallistuivat tammikuussa 2013 arkeologian maailmankongressiin ja esittelivät siellä hankkeen<br />
tuloksia kahden esitelmän avulla. Seitsemäs World Archaeological Congress (WAC-7) järjestettiin tällä<br />
kertaa kuningas Abdullah II:n suojeluksessa Kuolleella merellä Jordaniassa. Osanottajia oli yli 1000 noin 70<br />
eri maasta. Satu Koiviston esitelmä ”Hit the Lights – the prospection of archaeological sites using LiDAR in<br />
Scandinavian boreal forests ” oli sessiossa ”Heritage at Risk: Approaches, Technologies and Strategies for<br />
Sustainable Conservation” (Kuva 15). Esitelmässä käsiteltiin ilmalaserkeilausaineiston käyttöä arkeologisessa<br />
inventoinnissa ja se herätti paljon mielenkiintoa. Erityisen ihmetyksen aiheena ulkomaiset kuulijat piti-
19<br />
vät, että Suomessa maanmittauslaitoksen aineistot ovat ilmaisia. Aineistojen avoimuuden suhteen Suomi<br />
onkin kärkijoukkoa maailmassa. Vesa Laulumaan esitelmä ”From Conventions to Convictions or to Cooperation”<br />
oli sessiossa ”Sustainability, Heritage Protection and the Role of Civil Society”. Esitelmässä puhuttiin<br />
metsätalouden ja arkeologian yhteistyön tärkeydestä kestävää kehitystä rakennettaessa. Session<br />
chileläisellä järjestäjällä on suunnitelmissa julkaista esitelmät.<br />
4.7 Rajat ylittävä yhteistyö<br />
Projektin hankekumppaneiden kanssa toteutetut yhteisinventointiviikot Ruotsin Västerbottenissa ja Kyrönmaalla<br />
tiivistivät suomalais-ruotsalaista ajatusten, menetelmien ja ammattitaidon vaihtoa konkretian<br />
keinoin (Kuva 16). Inventointeihin osallistui Västerbottenin museon, Ruotsin Skogstyrelsenin, Suomen metsäkeskuksen<br />
sekä Museoviraston edustajia. Lisäksi Pohjanmaan museon intendentti Pentti Risla osallistui<br />
usein Suomen tapaamisiin vastinrahoittajan ominaisuudessa. Myös metsähallituksen arkeologit Taisto Karjalainen<br />
ja Jouni Taivainen Metsätalouden Länsi-Suomen ja Länsi-Lapin tulosalueilta osallistuivat vuoden<br />
2011 yhteisinventointiin Ruotsin Västerbottenissa. Metsähallitus toimi SKAIK2-<strong>projektin</strong> yhtenä kansallisista<br />
vastinrahoittajista vuosina 2011–2012. Yhteistyöviikot sisälsivät arkeologisen inventoinnin lisäksi ekskursioita<br />
Pohjanmaan ja Västerbottenin eriaikaisille muinaisjäännöskohteille, muinaisjäännöskylttien pystyttämistä,<br />
koekuopitusta sekä lennokkikuvauksen testaamista röykkiökohteella.<br />
Kuva 16. Käytännön inventointityössä Ruotsin ja Suomen kenttätyömenetelmät, dokumentointijärjestelmät, käytännön ongelmat ja<br />
hyväksi havaitut toimintatavat tulivat hankkeen osapuolille tutuiksi. Kuvassa Satu Koivisto, Helena Gustafsson, Berit Andersson,<br />
Ronny Smeds, Vesa Laulumaa ja AnnKristin Unander. Kuva: Mikael Nyholm, SKAIK Museovirasto (AK17307:2).
20<br />
Kenttätyöviikoilla keskityttiin myös molempien maiden inventointijaksojen tulosten arviointiin ja opaskohteiden<br />
suunnitteluun maastossa. Lisäksi vuonna 2013 tutustuttiin Merenkurkun saariston maailmanperintökohteeseen<br />
ja muinaisjäännöksiin ja saatiin hyvää tuntumaa nopeaan maankohoamisilmiöön ja hylkeenpyyntielinkeinojen<br />
historiaan. LiDAR-analyysin tuloksia käytiin yhdessä läpi mm. kivikautisilla asumuspainannekohteilla.<br />
Usein kenttäviikon lopuksi järjestettiin <strong>projektin</strong> ohjausryhmän kokous<br />
Västerbottenin museon kahden EU:n Botnia-Atlantica-hankkeen, SKAIK ja KING (Kulturarvet i Nordskandinaviska<br />
Gammelskogar) -projektien yhteinen loppuseminaari pidettiin Ruotsin Lyckselessä loppuvuodesta<br />
2013. Seminaarin nimenä oli ”Forest cultural heritage – seminar and project meetings”. Osanottajia oli yhteensä<br />
parikymmentä Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Seminaarissa käsiteltiin projektien tuloksia, käytettyjä<br />
menetelmiä ja esiteltiin kunkin maan muinaisjäännöshallintoa. Vesa Laulumaa piti kaksi esitelmää, joissa<br />
hän summasi SKAIK-<strong>projektin</strong> tuloksia ja esitteli ilmalaserkeilausaineiston käyttöä inventoinnissa. Helena<br />
Taskinen esitteli kulttuurihistoriallisten kohteiden lainsäädäntöä ja suojelua Suomessa. Yhteisseminaarin<br />
anti oli erittäin hyvä. SKAIK- ja KING-hankkeissa työskennelleet pääsivät vertailemaan projektien saavutuksia<br />
ja hyviä puolia, mutta myös kokemuksia projektien kohtaamista hankaluuksista. Lisäksi saatiin runsaasti<br />
uutta tietoa suojeluun ja tutkimukseen liittyvistä käytännöistä eri maissa.<br />
Hankkeen jatkoajalla, helmikuussa 2014 järjestettiin ruotsalaisten ja suomalaisten hankekumppaneiden<br />
yhteinen ohjausryhmän kokous Museovirastolla Helsingissä, jossa käytiin yksityiskohtaisesti läpi hankkeessa<br />
saavutettuja tuloksia Pohjanlahden molemmin puolin. Erityisesti inventointimenetelmien kehittämistyössä<br />
sekä kulttuuriperinnön esittelyssä SKAIK-hankkeen katsottiin saavuttaneen erinomaisia tuloksia, jotka olivat<br />
jo saaneet sekä kotimaista että kansainvälistä huomiota. Hankkeessa suunniteltujen ja toteutettujen opastaulujen<br />
katsottiin toimivan uutena avauksena arkeologisten kohteiden opastamisessa ja menneisyyden<br />
elävöittämisessä. Taulujen yleisilmettä ja visuaalista antia pidettiin ohjausryhmässä erityisen onnistuneina.<br />
5. Talous<br />
Toteuttamishankkeen kokonaisbudjetti oli 937 457 euroa, josta Suomen osuus oli 416 856 euroa. Koko<br />
hankkeen rahoituksesta 50 % oli EU:n Botnia-Atlantica-ohjelmasta ja 30 % kansallista rahoitusta, joka Suomessa<br />
tuli Pohjanmaan liitolta ja Ruotsissa Västerbottenin lääninhallitukselta. Hankkeen Suomen omarahoitusosuudesta<br />
vastasi koko toteuttamishankkeen ajan 2011–2013 Museovirasto kumppaneinaan Suomen<br />
metsäkeskus ja Pohjanmaan museo sekä Metsähallitus vuosina 2011–2012 (Kuva 17).
21<br />
2 % 2 % 1 % EU Botnia Atlantica<br />
10 %<br />
35 %<br />
50 %<br />
Pohjanmaan liitto<br />
Museovirasto<br />
Metsähallitus<br />
Metsäkeskus<br />
Pohjanmaan museo<br />
Kuva 17. SKAIK2-toteuttamishankkeen Suomen osuuden rahoituspohja vuosina 2011–2013.<br />
6. Tulosten hyödyntäminen<br />
Vastuuorganisaatio Suomessa on Museovirasto (PL 913, 00101 Helsinki), joka dokumentoi ja tallettaa hankkeessa<br />
syntyneen aineiston sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tositteet virka-arkistossaan vähintään<br />
31.12.2025 saakka. Inventointiraportit on talletettu Museoviraston arkeologiseen keskusarkistoon sekä<br />
Museoverkon Kulttuuriympäristön tietojärjestelmään ja digitaalikuva-aineisto WebMuskettitietojärjestelmään.<br />
Aineistoista toimitetaan tarvittavat kopiot pääpartnerille Ruotsiin (Västerbottenin museo,<br />
PB Box 3183, S-903 04 Uumaja).<br />
Suomen osuudessa metsien arkeologista kulttuuriperintöä esiteltiin valikoituja muinaisjäännöksiä kunnostamalla<br />
ja esittelemällä niitä opastein maastossa sekä www-sivujen ja painettujen esitteiden avulla. Käyntikohteiksi<br />
valittiin yhdeksän Kyrönmaan muinaisjäännöstä, jotka ovat helposti saavutettavia tai jotka sijaitsevat<br />
jo valmiin luontoreitin varressa. Kohteiden saavutettavuuden ja hoidon jatkuvuuden kannalta on tärkeää,<br />
että ne voitiin linkittää seudulla jo entuudestaan toimivaan virkistys- ja matkailukäyttöön. Paikallisia<br />
toimijoita ja maanomistajia informoitiin mahdollisuudesta hakea Museovirastolta tukea muinaisjäännösalueiden<br />
hoitoon (Valtion talousarvion momentti 29.80.52). Lisäksi kohteiden linkittäminen valtakunnalliseen<br />
Muinaispolut.fi -palveluun koettiin oleelliseksi kohteiden käytön ja hoitomahdollisuuksien turvaamiseksi<br />
myös hankkeen päätyttyä. Käyntikohteiden perustaminen voi myös rohkaista paikallisia yrittäjiä ja<br />
kotiseutuaktiiveja hyödyntämään opaskohteita omaa toimintaansa suunnitellessa. Opastetut, helposti saavutettavat<br />
ja elämykselliset kulttuuriperintökohteet monipuolistavat paikallista matkailutarjontaa, mikä<br />
selvitysten mukaan lisää alueiden vetovoimaisuutta ja kysyntää.<br />
Metsäalan yhteistyön avulla jaettiin informaatiota ja koottiin toimintaohjeita kohteiden huomioon ottamiseksi<br />
metsätalouden toimenpiteissä. Koulutuspäiville koottuja materiaaleja on jo käytetty metsäalan<br />
oppilaitoksissa ja toimijoiden omissa koulutuksissa. Hankkeen edetessä myös hyviksi havaittuja koulutuspalveluita<br />
kyseltiin itsenäisesti osaksi metsäalan opintokokonaisuuksia. Työtä tulee kuitenkin jatkaa ja
22<br />
hankkeessa hyväksi havaittuja toimintamalleja levittää myös muualle maahan. Juuri tätä kysymystä käsiteltiin<br />
monipuolisesti Metsän siimeksessä -seminaarissa alkuvuodesta 2013 ja Maa- ja metsätalousministeriön<br />
edustajat lupasivat selvittää kansallisen <strong>projektin</strong> rahoitusmahdollisuuksia.<br />
Hankkeesta tehtiin vuosittain kolme väliraporttia ja <strong>loppuraportti</strong> Botnia-Atlanticalle ja muille rahoittajille.<br />
Projekti tuotti myös erilliset inventointiraportit, esitelmiä sekä tieteellisiä ja lehtiartikkeleita. Siten hankemateriaalia<br />
ja eri osioiden tuloksia on saatavilla sekä netissä sekä painettuina myös hankeajan jälkeen.<br />
Projektin tärkeitä tavoitteita oli myös vahvistaa suomalaisten ja ruotsalaisten välistä yhteenkuuluvuutta ja<br />
edistää kulttuuriperintöä koskevaa tiedonvaihtoa. Sen varmistamiseksi <strong>projektin</strong> inventoijat osallistuivat<br />
toistensa maastotöihin, joka auttoi ymmärtämään ja oppimaan vastavuoroisesti metsien kulttuuriperinnön<br />
inventointiin liittyviä osa-alueita. Yhdessä oppimisen ja oivaltamisen tuloksena alettiin myös suunnitella<br />
jatkoa hyvin toimineelle yhteistyölle. Västerbottenin museo ja Museovirasto valmistellevat jo uutta projektihakemusta<br />
seuraavalle Botnia-Atlantica-ohjelmakaudelle. SKAIK-projektissa saavutetut tulokset, näkemykset<br />
ja kokemukset ovat jalostuneet ja ohjanneet uusille toimintalinjoille, joiden avulla kulttuuriperinnön<br />
arvostusta on mahdollista lisätä ja siten turvata muinaisjäännösten suojelua ja säilymistä myös intensiivisillä<br />
metsätalousalueilla.<br />
7. Yhteenveto<br />
Kolme vuotta kestäneessä Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua edistäneessä suomalaisruotsalaisessa<br />
hankkeessa ”Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen” (SKAIK2) vahvistettiin metsäalan ja kulttuuriperintöalan<br />
viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä ja tehtiin tunnetuksi metsien kulttuuriperintöä. Inventointimenetelmien<br />
kehitys tuotti erinomaisia tuloksia ja Kyrönmaalta löydettiin ennestään tuntemattomiakin<br />
muinaisjäännöksiä. SKAIK-hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatio<strong>projektin</strong>a.<br />
Toteuttamisvaihe oli vuosina 2011–2013. Monella tapaa rajoja ylittäneen hankkeen laaja-alainen yhteistyö<br />
ja kokemusten vaihto oli uusi aluevaltaus metsien kulttuuriperinnön suojelussa. Hanke oli Botnia-Atlantica -<br />
ohjelmaan kuuluva EU-hanke, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Pohjanmaan liitto Suomessa ja Västerbottenin<br />
lääninhallitus Ruotsissa. Suomessa hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Museovirasto ja<br />
Metsäkeskus. Mukana olivat myös Metsähallitus, Pohjanmaan museo, Metsänhoitoyhdistys Etelä-<br />
Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsäkeskus Tapio sekä Kyrönmaan alueen kunnat. Yhteistyötahoina<br />
Ruotsissa olivat Västerbottenin museo Uumajasta, Skogsstyrelsen Region Nord, Lyckselen metsämuseo,<br />
Skellefteån kunta ja Västerbottenin lääninhallituksen kulttuuriympäristöosasto. Projektissa työskentelivät<br />
Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkijat Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto.<br />
Hankkeessa tähdättiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Tärkeimpänä tavoitteena oli vähentää metsätalouden muinaisjäännöksille aiheuttamia vahinkoja Merenkurkun<br />
alueella. Tavoitteeseen pyrittiin laaja-alaisella yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä kehittämällä<br />
menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi. Hankkeen kohdealueeksi valittiin Kyrönmaa,<br />
joka on Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön (nykyään osa Vaasan kaupunkia) kuntien muodostama seutukunta.<br />
Hankealueen kaikki muinaisjäännökset inventoitiin vuosien 2011–2013 aikana. Inventointimenetelmien<br />
kehitys tuotti uusia muinaisjäännöslöytöjä<br />
Inventoinnille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Metsäalueiden muinaisjäännökset saatiin läpikäytyä<br />
maastossa, niiden luonne ja laajuus tarkastettua ja tiedot vietyä muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi inven-
23<br />
toinneissa löydettiin ennestään tuntemattomia kohteita. Kyrönmaalta tunnetaan SKAIK-inventoinnin jälkeen<br />
lähes 450 muinaisjäännöskohdetta, joista laaja-alaisimmat käsittävät kymmeniä erillisiä rakenteita,<br />
kuten rautakautisia röykkiöhautoja tai kivikautisia asumuspainanteita. Inventointimenetelmiä kehitettiin<br />
tutkimalla ilmalaserkeilausaineistojen (LiDAR) soveltuvuutta muinaisjäännösten paikantamiseen, digitaalisen<br />
kenttädokumentoinnin soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm. tietojen tallentamista Museoviraston<br />
muinaisjäännösrekisteriin jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden (kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus,<br />
tallennusvälineet) toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa, joissa maaperä, kasvillisuus, lämpötila,<br />
kosteus ja valoisuus voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti ilmalaserkeilausaineistojen käytöstä<br />
arkeologisessa inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineiston analyysin<br />
ja erilaisten visualisointitapojen avulla löytyi hankealueen metsistä uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä<br />
historiallisen ajan tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa<br />
Suomessa näin laajoilla metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.<br />
Metsäalan ammattilaiset tunnistavat nyt muinaisjäännöksiä entistä paremmin. Metsäalan opiskelijoita ja<br />
opettajia koulutettiin tunnistamaan muinaisjäännöksiä ja toteuttamaan metsähoidon toimenpiteitä hallitusti<br />
muinaisjäännösalueilla. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuosina 2011–2012 sekä suomen- että ruotsinkielisille<br />
metsäalan opiskelijoille, metsänomistajille, metsätoimihenkilöille, metsäkoneurakoitsijoille ja<br />
metsäkoneen-kuljettajille. Lisäksi hanke järjesti vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen<br />
kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsitelleen seminaarin.<br />
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuudet, joissa kerrottiin <strong>projektin</strong> tavoitteista<br />
ja tuloksista. Tilaisuudet oli suunnattu erityisesti paikallisille asukkaille ja Pohjanmaan alueella toimiville<br />
tiedotusvälineille. Hankkeen tuloksia esiteltiinkin paikallisessa mediassa vilkkaasti kenttätöiden ja koulutuspäivien<br />
aikana. Lisäksi <strong>projektin</strong> tutkijat pitivät esitelmiä kotimaassa ja kansainvälisissä alan seminaareissa<br />
ja konferensseissa sekä kirjoittivat artikkeleita tieteellisiin lehtiin ja populaarijulkaisuihin.<br />
Hankkeen vuoden 2013 tärkeimpiä tavoitteita oli Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman toteuttaminen.<br />
Käyntikohteiksi valittiin yhdeksän alueelle tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä, helposti<br />
saavutettavia ja joista osa sijoittuu jo valmiin retkeilyreitin varteen. Reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa<br />
hyödynnettiin Metsäkeskuksen osaamista. Opastaulujen visuaalisen ilmeen loi graafinen suunnittelija<br />
Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuvitukset opastauluihin toteutti taiteilija Tom Björklund ja niiden<br />
sisällöstä vastasivat SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijat. Opastaulut varustettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisillä<br />
teksteillä. Kyrönmaan käyntikohteet lisättiin valtakunnalliseen Muinaispolut.fi -verkkosivustoon.
Kuva 18. Museoviraston tutkijat Vesa Laulumaa ja Mikael Nyholm pystyttivät viimeisiä tienvarsikylttejä Kyrönmaalle joulukuussa<br />
2013. Mikael Nyholm vastasi lisäksi opastaulujen graafisesta suunnittelusta. Kuva: Vesa Laulumaa, SKAIK Museovirasto.<br />
24
LIITTEET<br />
25
LIITE 1 Hankkeen toiminta aikajärjestyksessä 1.1.–30.4.2014<br />
________________________________________________________________________________<br />
SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2<br />
Tiedottaminen<br />
1.4.2011 valmistui Västerbottenin museon kanssa yhteistyössä laadittu SKAIK-esite<br />
<br />
<br />
20.4.2011 tiedote <strong>projektin</strong> Suomen referenssiryhmälle<br />
27.4.2011 kutsu <strong>projektin</strong> Laihian tiedotustilaisuuteen 4.5. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-<br />
Pohjanmaan medialle sekä valtakunnallisille lehdille ja maakuntien ykkösille, sekä valtakunnallisten<br />
sähköisten medioiden kulttuuri- ja tiedetoimituksille<br />
27.4.2011 <strong>projektin</strong> tiedoteteksti Museoviraston tiedotuspäällikölle; lähetetään medialle tiedotustilaisuuspäivän<br />
4.5. aamuna<br />
28.4.2011 <strong>projektin</strong> Suomen SKAIK www-sivujen avaaminen Museoviraston kansainvälisten hankkeiden<br />
sivustolle http://www.nba.fi/fi/<strong>skaik</strong><br />
4.5.2011 tiedotustilaisuus alkavista kenttätöistä Laihian Soukannevankallion pronssikautisilla röykkiöillä<br />
10.5.2011 Helena Taskinen esitteli SKAIK2-projektia metsätalouden kehittämiskeskus Tapion järjestämässä<br />
”Kulttuuriperintö yksityismetsissä” -maastoseminaarissa Mäntsälässä<br />
11.5.2011 julkaistiin SKAIK-projektista artikkeli Metsänhoitoyhdistyksen MettäSanomat -lehdessä<br />
30.–31.5.2011 tuotettiin tekstejä ja kuvia <strong>projektin</strong> www-sivuille<br />
7.6.2011 päivitettiin <strong>projektin</strong> www-sivut http://www.nba.fi/fi/<strong>skaik</strong><br />
15.6.2011 saatiin hyväksyvä päätös EAA:n (European Association of Archaeologists) tieteelliseltä<br />
komitealta Vesa Laulumaan ja Satu Koivisto kirjoittamalle abstraktille esitettäväksi syyskuussa Oslossa<br />
EAA 17th Annual Meeting -kongressissa<br />
19.7.2011 haastateltiin Vesa Laulumaata Ympäristö-lehteen tulevaa juttua varten, toimittajana Riitta<br />
Malve<br />
14.9.2011 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä "Forestry as a crime" EAA:n (European Association of<br />
Archaeologists) 17th Annual Meeting -konferenssissa Oslossa<br />
Syys- ja joulukuussa 2011 päivitettiin <strong>projektin</strong> www-sivuja http://www.nba.fi/fi/<strong>skaik</strong><br />
Julkaistiin lehtijutut projektista: Ympäristö 6/2011, Pohjalainen 2.10. ja Ilkka 3.10.<br />
10.10.2011 lähetettiin referenssiryhmälle SKAIK2-hankkeen syksyn 2011 tiedotekirje ja kutsu referenssiryhmän<br />
kokoukseen Seinäjoelle<br />
19.10. pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Maakuntamuseopäivillä Pohjanmaan museossa Vaasassa<br />
2.1.2012 päivitettiin <strong>projektin</strong> suomenkieliset www-sivut<br />
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/yhteistyohankkeita/<strong>skaik</strong><br />
16.2.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä "Tehoja taimikkoon - LiDAR-aineistot arkeologin apuna<br />
metsäalueiden inventoinnissa" Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikön järjestämässä<br />
seminaarissa Kansallismuseossa Helsingissä<br />
27.2.2012 julkaistiin <strong>projektin</strong> ruotsinkieliset www-sivut<br />
http://www.nba.fi/sv/om_oss/internationell_verksamhet/internationella_projekt/<strong>skaik</strong>
Maaliskuussa 2012 lähetettiin abstrakti SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmästä "Education before punishment.<br />
Prevention of damages to the cultural heritage sites in forests" EAA:n (European Association of Archaeologists)<br />
vuotuiseen konferenssiin Helsingissä 29.8.-1.9.2012<br />
12.4.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Luonnon- ja<br />
maisemanhoitotöiden koulutushanke & Viherympäristöliitto ry:n järjestämässä koulutusseminaarissa<br />
"Luonnon-, maiseman- ja ympäristönhoito – hyviä käytäntöjä ja kokemuksia" Seinäjoella<br />
6.6.2012 päivitettiin <strong>projektin</strong> suomen- ja ruotsinkieliset www-sivut<br />
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/yhteistyohankkeita/<strong>skaik</strong><br />
8.5.2012 pidettiin tiedotustilaisuus projektista ja alkavista kenttätöistä Vähänkyrön Aittomäen Höysälänmäen<br />
rautakautisilla röykkiöillä<br />
8.5.2012 haastateltiin <strong>projektin</strong> tutkijoita YLE:n Pohjanmaan TV-uutisissa<br />
21.5.2012 julkaistiin SKAIK-projektista artikkeli Pohjankyrö-lehdessä<br />
24.5.2012 julkaistiin SKAIK-<strong>projektin</strong> koulutuksesta artikkeli Vasabladetissa<br />
Kesäkuussa 2012 saatiin hyväksyvä päätös EAA:n (European Association of Archaeologists) tieteelliseltä<br />
komitealta Vesa Laulumaan ja Satu Koivisto kirjoittamalle abstraktille esitettäväksi elosyyskuussa<br />
Helsingissä EAA 18th Annual Meeting -kongressissa<br />
Heinäkuussa 2012 pyydettiin <strong>projektin</strong> esitelmää lokakuussa järjestettävään Maanmittauslaitoksen<br />
laserkeilausseminaariin Helsingissä<br />
1.9.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Education before punishment EAA:n (European Association<br />
of Archaeologists) 18th Annual Meeting -kongressissa Helsingissä<br />
5.10.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä ”Ilmalaserkeilausaineistot arkeologiassa” Maanmittauslaitoksen<br />
järjestämässä Laserkeilausseminaarissa Pasilassa<br />
Lokakuussa 2012 rekisteröidyttiin ja lähetettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmäabstraktit tammikuussa<br />
2013 Jordaniassa pidettävään The 7th World Archaeological Congressiin (WAC-7)<br />
8.11.2012 saatiin hyväksynnät SKAIK-<strong>projektin</strong> kahdelle WAC-7-esitelmälle sessioihin 4.1E Heritage<br />
at risk: approaches, technologies and strategies for sustainable conservation ja 4.3E Sustainability,<br />
heritage protection and the role of civil society<br />
10.11.2012 saatiin hyväksyntä <strong>projektin</strong> esitelmälle pidettäväksi Arkeologipäivillä Lammin biologisella<br />
asemalla 29.–30.11.2012<br />
30.11.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä ”Pistepilvessä - Arkeologisten kohteiden näkyvyysanalyysi<br />
ilmalaserkeilausaineistoissa” Arkeologipäivillä Lammin biologisella asemalla<br />
Marraskuussa 2012 päivitettiin <strong>projektin</strong> yhteiset www-sivut http://www.<strong>skaik</strong>.eu<br />
16.12.2012 julkaistiin artikkeli SKAIK-<strong>projektin</strong> inventoinnin tuloksista sanomalehti Pohjalaisessa<br />
13.–18.1.2013 osallistuttiin ja pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> kaksi esitelmää Jordaniassa The 7th World<br />
Archaeological Congressissa (WAC-7)<br />
30.1.2013 järjestettiin Kansallismuseossa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen<br />
metsäkeskuksen kanssa ”Metsän siimeksessä - Metsien arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi<br />
ja suojelu” -seminaari<br />
1.2.2013 julkaistiin artikkeli SKAIK-<strong>projektin</strong> järjestämästä metsäseminaarista, metsien muinaisjäännöksistä<br />
ja niiden suojelusta Maaseudun tulevaisuus -lehdessä<br />
Helmikuussa 2013 julkaistiin artikkeli SKAIK-projektista ja metsien muinaisjäännöksistä Aarrelehden<br />
numerossa 2/13<br />
1.6.2013 mennessä ilmoittauduttiin kahden SKAIK-esitelmän pitäjiksi 19th Annual Meeting of the<br />
European Association of Archaeologists (EAA) -kongressiin Tšekin Pilseniin (Satu Koivisto ja Vesa<br />
Laulumaa)<br />
Kesäkuussa 2013 kirjoitettiin ja lähetettiin arvioitavaksi SKAIK-artikkeli ”Pistepilvessä - Metsien arkeologiset<br />
kohteet LiDAR-ilmalaserkeilausaineistoissa” Arkeologipäivät 2012 -verkkojulkaisuun (Satu<br />
Koivisto)<br />
2
23.7.2013 päivitettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> Suomen www-sivujen ajankohtaista-osio<br />
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/yhteistyohankkeita/<strong>skaik</strong>/ajankohtaist<br />
a<br />
heinä-elokuussa 2013 kirjoitettiin ja käännettiin englanniksi luku ”Forestry as a crime” Heritage<br />
crime -kirjaan julkaistavaksi Iso-Britanniassa (Vesa Laulumaa)<br />
4.–8.9.2013 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmät 19th Annual Meeting of the European Association<br />
of Archaeologists (EAA) -kongressissa Tšekin Pilsenissä<br />
12.9.2013 laadittiin lehti-ilmoitus <strong>projektin</strong> järjestämää metsänomistajaretkeilyä varten<br />
Joulukuussa 2013 julkaistiin SKAIK-<strong>projektin</strong> artikkeli Arkeologipäivät 2012 -julkaisussa: Pistepilvessä<br />
– Metsien arkeologiset kohteet LiDAR ilmalaserkeilausaineistoissa (Satu Koivisto & Vesa Laulumaa)<br />
http://www.sarks.fi/ap/ap2012/ap2012_10_koivisto_laulumaa.pdf<br />
Joulukuussa 2013 Vesa Laulumaan SKAIK-artikkeli ”Forestry as heritage crime” valmistui ja lähetettiin<br />
kustantajalle Iso-Britanniaan<br />
Joulukuussa 2013 SKAIK-artikkeli ”Kivikaudelta isoon vihaan – Kyrönmaan muinaisjäännöksiä ja niiden<br />
esittelyä” julkaistiin Isonkyrön Joulu -lehdessä<br />
Tammi-huhtikuussa 2014 päivitettiin ja käännettiin suomeksi ja ruotsiksi hankeen yhteiset wwwsivut<br />
www.<strong>skaik</strong>.eu<br />
Huhtikuussa 2014 laadittiin mediatiedotteet yhteistyössä Museoviraston tiedotuspäällikön kanssa<br />
Kyrönmaan opaskohteista sekä hankkeen tuloksista<br />
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=5907<br />
Viranomaisyhteistyö<br />
6.4.2011 tapaaminen Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnin arkeologien kanssa Tikkurilassa;<br />
tutustuminen inventoinnin tietojärjestelmiin ja dokumentointimenetelmiin<br />
<br />
8.4.2011 kokous Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan yhteistyökumppaneiden (Matti Seppälä, Riitta<br />
Raatikainen ja Antti Pajula) kanssa Seinäjoella, Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan metsäosuuden toteutusesitys<br />
hankkeessa. Suunnitelman sisältö: metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien koulutus/tiedotus<br />
ja elinympäristöselvitys<br />
15.6.2011 ennakkokutsu metsäalan toimijoiden koulutuspäivä Keski-Pohjanmaalla 21.4.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
4.5.2011 tutustuttiin Laihian metsänhoitoyhdistyksen toimintaan ja tiloihin sekä pidettiin palaveri<br />
<strong>projektin</strong> ja metsänhoitoyhdistyksen yhteistyöstä ja tavoitteista<br />
16.–20.5.2011 järjestettiin yhteisinventointiviikko Laihialla ruotsalaisten hankekumppaneiden Västerbottenin<br />
museosta ja Skogstyrelsenistä kanssa<br />
15.6.2011 järjestettiin muinaisjäännöskoulutusta Keski-Pohjanmaan alueella toimiville metsätoimihenkilöille,<br />
metsäkoneurakoitsijoille ja metsäkoneenkuljettajille<br />
29.8.–2.9.2011 osallistuttiin yhteisinventointiviikkoon sekä hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kokoukseen<br />
Skellefteåssa ruotsalaisten hankekumppaneiden Västerbottenin museosta ja Skogstyrelsenistä<br />
kanssa<br />
1.10.2011 järjestettiin muinaisjäännöskoulutusta Laihian metsänomistajille yhteistyössä Metsäkeskuksen<br />
kanssa<br />
6.-7.10.2011 osallistuttiin Metsähallituksen "Pohjoisten metsien kulttuuriperintö" -seminaariin Rovaniemellä<br />
19.–20.10.2011 osallistuttiin Maakuntamuseopäiville Pohjanmaan museossa Vaasassa<br />
3
16.11.2011 järjestettiin hankkeen referenssiryhmän kokous Seinäjoella<br />
12.1.2012 osallistuttiin Museoviraston ja maa- ja metsätalousministeriön väliseen viranomaisneuvotteluun<br />
kansallisesta metsäohjelmasta (KMO) ja metsien kulttuuriperinnön säilymisen turvaamisesta<br />
Helsingissä, jossa esiteltiin SKAIK-projektia<br />
20.2.2012 pidettiin <strong>projektin</strong> suunnittelupalaveri Metsäkeskuksessa Seinäjoella<br />
Keväällä 2012 tehtiin tilaus Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueen ruotsinkielisestä asiantuntija-avusta<br />
SKAIK-toteuttamishankkeessa<br />
7.–11.5.2012 järjestettiin yhteisinventointiviikko Kyrönmaalla ruotsalaisten hankekumppaneiden<br />
Västerbottenin museosta ja Skogstyrelsenistä kanssa<br />
22., 23.5. ja 16.8.2012 järjestettiin muinaisjäännöskoulutusta metsäalan opiskelijoille ja opettajille<br />
Pohjanmaalla<br />
10.–14.9.2012 järjestettiin yhteisinventointiviikko Ruotsissa hankekumppaneiden Västerbottenin<br />
museosta ja Skogstyrelsenistä kanssa. Mukana Suomesta: Vesa Laulumaa, Mikael Nyholm ja Satu<br />
Koivisto Museovirastosta sekä Lars-Åke Ekman Suomen metsäkeskuksesta<br />
9.-10.10.2012 pidettiin hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kokous Skellefteåssa Ruotsissa. Mukana:<br />
Helena Taskinen, Satu Koivisto, Vesa Laulumaa, Mikael Nyholm ja Satu Mikkonen-Hirvonen Museovirastosta;<br />
Berit Andersson ja Jans Heinerud Västerbottenin museosta; AnnKristin Unander ja<br />
Helena Gustafsson Skogstyrelsenistä; Katrin Nygren Länstryrelsen Kulturmiljöstä; Iréne Gustafsson<br />
Skogmuseet Lyckselestä sekä Nina Jungell Suomen metsäkeskuksesta<br />
5.11.2012 osallistuttiin Metsähallituksen ja Museoviraston pääjohtajien tapaamiseen Tikkurilassa ja<br />
esiteltiin SKAIK-<strong>projektin</strong> tuloksia<br />
19.11.2012 pidettiin yhteistyöpalaveri Metsähallituksen KMO kulttuuriperintöinventointitiimin<br />
kanssa Tikkurilassa<br />
26.11.2012 osallistuttiin keskustelutilaisuuteen Museoviraston ja sen toimintaa lähellä olevien yliopisto-oppiaineiden<br />
yhteistyön kehittämiseksi, jossa esiteltiin SKAIK-<strong>projektin</strong> tuloksia<br />
Tammikuussa 2013 tiedotettiin hankkeen referenssiryhmää Kansallismuseossa 30.1. järjestettävästä<br />
Metsän siimeksessä -seminaarista<br />
28.1.2013 allekirjoitettiin sopimus Metsäkeskuksen ruotsinkielisen hankeyhteistyön sisällöstä<br />
5.2.2013 pidettiin yhteistyöpalaveri Suomen metsäkeskuksen kanssa Seinäjoella. Mukana: Matti<br />
Seppälä, Riitta Raatikainen, Antti Pajula ja Nina Jungell Metsäkeskuksesta sekä Tuula Heikkurinen-<br />
Montell, Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirastosta<br />
Maaliskuussa 2013 vahvistettiin Museoviraston ja Metsäkeskuksen SKAIK-yhteistyön työohjelma<br />
vuodelle 2013<br />
Maaliskuussa 2013 lähetettiin tiedotekirje Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön metsänomistajille<br />
SKAIK-muinaisjäännösinventoinnin tuloksista<br />
Maaliskuussa 2013 laadittiin selvitys mahdollisista METSO elinympäristökohteista muinaisjäännösalueilla<br />
Laihialla<br />
27.–28.2.2013 pidettiin hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kokous Uumajassa Ruotsissa. Mukana:<br />
Helena Taskinen, Satu Koivisto ja Vesa Laulumaa Museovirastosta; Berit Andersson ja Jans Heinerud<br />
Västerbottenin museosta; AnnKristin Unander, Göran Lindberg ja Helena Gustafsson Skogstyrelsenistä;<br />
Katrin Nygren Länstryrelsen Kulturmiljöstä; Iréne Gustafsson Skogmuseet Lyckselestä sekä<br />
Nina Jungell Suomen metsäkeskuksesta<br />
4
13.–17.5.2013 osallistuttiin yhteisinventointiin sekä projekti- ja förvaltning-kokoukseen Ruotsin<br />
Västerbottenissa. Mukana: Mikael Nyholm, Satu Koivisto ja Vesa Laulumaa Museovirastosta; Berit<br />
Andersson, Ronny Smeds ja Erik Sandén Västerbottenin museosta; AnnKristin Unander ja Helena<br />
Gustafsson Skogstyrelsenistä; Göran Ådjers Suomen metsäkeskuksesta sekä Therese Sigmundsdotter<br />
Skogstyrelsenistä (13.5.), Jans Heinerud Västebottenin museosta (17.5.) ja Göran Lindberg<br />
Skogstyrelsenistä (17.5.)<br />
29.7.2013 informoitiin SKAIK-<strong>projektin</strong> referenssiryhmää <strong>projektin</strong> päivitetyistä www-sivuista ja Kyrönmaan<br />
opastussuunnitelmasta<br />
touko-elokuussa 2013 tehtiin tiiviisti yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa<br />
SKAIK-opastussuunnitelman toteuttamiseksi<br />
elokuussa 2013 suunniteltiin ja tehtiin varauksia SKAIK-yhteisinventointiviikkoa ja ohjausryhmän<br />
kokousta varten Kyrönmaalla ja Vaasassa 16.–20.9.<br />
15.–20.9.2013 järjestettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> yhteisinventointiviikko ja ohjausryhmän kokous ja ekskursio<br />
opaskohteille Kyrönmaalla. Mukana inventointiviikolla olivat Berit Andersson ja Erik Sandén<br />
Västerbottenin museosta, Helena Gustafsson Skogsstyrelsenistä, Göran Ådjers Metsäkeskuksesta<br />
sekä Vesa Laulumaa, Satu Koivisto ja Mikke Nyholm Museovirastolta. Ohjausryhmän kokoukseen ja<br />
ekskursiolle osallistuivat Jans Heinerud, Berit Andersson ja Erik Sandén Västerbottenin museosta,<br />
Katrine Nygrén Västerbottenin lääninhallitukselta, AnnKristin Unander ja Helena Gustafsson<br />
Skogstyrelseniltä, Iréne Gustafson Lyckselen metsämuseosta sekä Helena Taskinen, Marianna Niukkanen,<br />
Satu Mikkonen-Hirvonen, Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirastosta<br />
15.–17.10.2013 järjestettiin SKAIK ja KING -hankkeiden yhteinen loppuseminaari Lyckselessä, johon<br />
Vesa Laulumaa ja Helena Taskinen osallistuivat ja pitivät Suomen osuuden esitelmät<br />
Syys-joulukuussa 2013 tehtiin tiivistä yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa<br />
SKAIK-opaskohteiden kunnostamiseksi ja kylttien pystyttämiseksi<br />
25.–26.2.2014 järjestettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> ohjausryhmän kokous Museovirastolla Helsingissä. Mukana<br />
olivat Jans Heinerud, Berit Andersson ja Erik Sandén Västerbottenin museosta, Katrine Nygrén<br />
Västerbottenin lääninhallituksesta, Göran Lindberg, AnnKristin Unander ja Helena Gustafsson<br />
Skogstyrelsenistä, sekä Helena Taskinen, Marianna Niukkanen, Satu Mikkonen-Hirvonen, Vesa Laulumaa,<br />
Satu Koivisto ja Esa Hertell Museovirastosta<br />
Huhtikuussa 2014 tehtiin yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa SKAIKopaskohteiden<br />
esittelemiseksi ja tiedotustilaisuuden järjestämiseksi<br />
Inventointi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
2.5.–17.6.2011 inventoitiin Laihialla yhteensä seitsemän viikkoa<br />
19.5.2011 tehtiin koekuopitusta ruotsalaisten hankekumppaneiden kanssa Laihian Soukannevankalliot<br />
1 -nimisellä röykkiökohteella<br />
20.5.2011 pystytettiin muinaisjäännöskyltit seuraaviin Laihian kohteisiin: Tuoressaari 1 (kivikautinen<br />
asuinpaikka), Soukannevankalliot 1 (pronssikautisia hautaröykkiöitä) ja Korvenmäki (moniperiodinen<br />
kohde)<br />
26.9.–28.10.2011 inventoitiin Laihialla yhteensä viisi viikkoa<br />
7.-11.11.2011 käytiin läpi LiDAR-analyysin havaintoja maastossa Laihialla ja Isossakyrössä<br />
5
Keväällä 2012 käytiin läpi arkistoaineistoja Isonkyrön ja Vähänkyrön alueilta Museoviraston arkistossa<br />
Keväällä 2012 hankittiin välineistöä inventoinnin dokumentoinnin kehittämiseksi ja testaamiseksi<br />
sekä maastotyöskentelyyn<br />
Touko-elokuussa 2012 inventoitiin Kyrönmaalla yhteensä noin 14 viikkoa<br />
15.–26.10.2012 Vesa Laulumaa ja Mikael Nyholm jatkoivat inventointia Vähässäkyrössä<br />
Loppuvuonna 2012 tehtiin kesän SKAIK-inventoinnin jälkitöitä Helsingissä<br />
Vuoden 2012 loppuun mennessä päivitettiin Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin<br />
Kyrönmaan inventoinnin muinaisjäännöskohteiden tiedot ja karttaliittymään aluemaiset suojelurajaukset<br />
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx<br />
Alkuvuodesta 2013 raportoitiin SKAIK-inventoinnin jälkitöitä Helsingissä<br />
Keväällä 2013 päivitettiin Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin Kyrönmaan inventoinnin<br />
muinaisjäännöskohteiden tiedot ja karttaliittymään aluemaiset suojelurajaukset puuttuvilta<br />
Isonkyrön ja Vähänkyrön osuuksilta<br />
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx<br />
Huhtikuussa 2013 tilattiin nähtäväksi Kansallismuseon kokoelmista Kyrönmaan hautaröykkiöiden<br />
palaneita luuaineistoja<br />
24.4.2013 lähetettiin tarjouspyyntö Kyrönmaan palaneiden luuaineistojen osteologisesta analyysistä<br />
kuudelle osteoarkeologille, jonka tuloksia tullaan hyödyntämään opastauluissa ja niihin liittyvissä<br />
informaatioaineistoissa<br />
29.–30.4.2013 Vesa Laulumaa ja Mikael Nyholm jatkoivat inventointia Vähässäkyrössä<br />
29.4.2013 saatiin tarjous FM Katariina Nurmiselta luuaineistojen osteologisesta analyysistä<br />
3.5.2013 valittiin ja tehtiin sopimus osteologi Katariina Nurmisen kanssa Kyrönmaan palaneiden<br />
luuaineistojen osteologisista analyyseistä, joiden tuloksia tullaan hyödyntämään SKAIKopastauluissa<br />
ja hankkeen informaatioaineistoissa<br />
30.6.2013 mennessä valmistuivat osteologiset analyysit Kyrönmaan palaneista luuaineistoista (Katariina<br />
Nurminen 2013)<br />
Heinäkuussa valittiin luunäytteitä osteologisten analyysien tulosten perusteella AMS-ajoituksiin<br />
1.8.2013 lähetettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkimuslupahakemus Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -<br />
osastolle Kyrönmaan palaneiden luunäytteiden AMS-ajoittamiseksi<br />
23.8.2013 saatiin Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -osastolta tutkimuslupapäätös Kyrönmaan<br />
palaneiden luuaineistoiden ajoittamiseksi<br />
Elokuussa 2013 tehtiin tiedusteluja Beta Analytic -ajoituslaboratoriosta tulosten aikatauluista ja<br />
luunäytteiden soveltuvuudesta AMS-ajoitukseen<br />
28.8.2013 lähetettiin 10 Kyrönmaan luufragmenttia ajoitettavaksi Beta Analytic -<br />
ajoituslaboratorioon Lontooseen<br />
5.9.2013 saatiin ilmoitus radiohiiliajoituslaboratoriolta, että palaneet luuaineistot (10 näytettä) olivat<br />
saapuneet perille ajoituslaboratorioon ja yhdeksän niistä soveltuivat ajoittamiseen<br />
23.9.2013 AMS-ajoitustulokset valmistuivat Betalta<br />
Tammi-huhtikuussa 2014 laadittiin raportteja Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön inventoinneista<br />
Tammi-maaliskuussa 2014 täydennettiin ja tarkastettiin muinaisjäännösrekisterin kohdetiedot projektissa<br />
inventoitujen kohteiden osalta sekä luetteloitiin <strong>projektin</strong> digitaalisia kuvia Museoviraston<br />
sähköiseen WebMusketti-tietojärjestelmään<br />
6
Kehittäminen ja koulutus<br />
25.3.2011 työpalaverit inventointi- ja dokumentointimenetelmien kehittämisestä Museoviraston<br />
tiedonhallintakeskuksen suunnittelijan Miikka Haimilan ja 20.4.2011 dokumentointiyksikön yliintendentin<br />
Ilari Kurrin kanssa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Keväällä 2011 arkeologisten paikannus- ja dokumentointimenetelmien suunnittelua<br />
Keväällä 2011 suunnittelua inventointitiedon tallentamisesta kulttuuriympäristön tietojärjestelmään,<br />
inventointilomakkeen päivittäminen tulevalle kenttäkaudelle<br />
Keväällä 2011 aineistojen hankinta, käsittely ja kuvantaminen – mallinnus (ilmakuvaus PIEneering,<br />
LiDAR ilmakeilausaineistot)<br />
Keväällä 2011 kenttätyön suunnittelu, kirjallisuus ja muut lähteet sekä inventointialueiden valinta<br />
16.–20.5.2011 ruotsalaisten Kyrönmaan inventointiviikon suunnittelu ja käytännön järjestelyt<br />
18.5.2011 testattiin lennokkikuvausta Laihian Rautakallio 3 ja Yhteismetsän röykkiöalueilla<br />
Touko-kesäkuussa 2011 testattiin Geographic Tracker -ohjelmistoa Mapinfo- karttaohjelmistossa<br />
Kesä-heinäkuussa 2011 analysoitiin Maanmittauslaitoksen LiDAR-ilmalaserkeilausaineistoja Kyrönmaan<br />
alueelta<br />
7.10.2011 osallistuttiin Maanmittauslaitoksen järjestämään Laserkeilaus- ja korkeusmalli -<br />
seminaariin Helsingissä<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
26.10.2011 osallistuttiin Metsätieteen päiville Helsingissä<br />
Loka-joulukuussa 2011 analysoitiin LiDAR-ilmalaserkeilausaineistoista tehtyjä vinovalovarjostuksia<br />
Kyrönmaan alueelta<br />
24.11.2011 osallistuttiin Museoviraston Kenttäpalvelut -yksikön kehittämispäivään Suomenlinnassa<br />
Alkuvuonna 2012 analysoitiin LiDAR-ilmalaserkeilausaineistoista tehtyjä vinovalovarjostuksia Kyrönmaan<br />
alueelta<br />
16.–17.2.2012 osallistuttiin Museoviraston Kenttäpalveluiden järjestämään ”Kesän 2011 kenttätyöt”<br />
-seminaariin Kansallismuseossa Helsingissä<br />
12.4.2012 osallistuttiin HY:n Ruralia-instituutin ja Viherympäristöliitto ry:n järjestämään koulutusseminaariin<br />
"Luonnon-, maiseman- ja ympäristönhoito - hyviä käytäntöjä ja kokemuksia” Seinäjoella<br />
Touko-kesäkuussa 2012 testattiin uusia laitteita inventoinnin maastotyössä<br />
Kesä-heinäkuussa 2012 käytiin läpi maastossa LiDAR-ilmalaserkeilausaineiston analyysin anomalioita<br />
Kyrönmaan alueelta<br />
Syyskuussa 2012 aloitettiin suunnittelutyö SKAIK-<strong>projektin</strong>, Suomen metsäkeskuksen ja maa- ja<br />
metsätalousministeriön kanssa yhteistyössä järjestettävää yksityismetsien kulttuuriperintöä käsittelevää<br />
seminaaria varten Helsingissä tammikuussa 2013<br />
13.11.2012 pidettiin metsäseminaarin sisäinen suunnittelukokous Museovirastolla, mukana suunnittelemassa<br />
KYS- ja KYH-osastojen johtajat ja metsäasioiden kanssa työskentelevät erikoissuunnittelijat<br />
Syksyllä 2012 käytiin läpi LiDAR-ilmalaserkeilausaineiston analyysin tuloksia Kyrönmaan alueelta ja<br />
laadittiin niistä esitelmä Arkeologipäiville Lammin biologiselle asemalle 30.11.<br />
7
22.12.2012 lähetettiin mediatiedotteet ja avattiin ilmoittautumislomake Museoviraston verkkosivuille<br />
Metsän siimeksessä - Metsien arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu -<br />
seminaariin tammikuussa 2013<br />
30.1.2013 järjestettiin yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön<br />
kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsittelevä seminaari ”Metsän siimeksessä - Metsien arkeologisen<br />
kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu”<br />
Tammikuussa 2013 käytiin läpi LiDAR-ilmalaserkeilausaineiston analyysin tuloksia Kyrönmaan alueelta<br />
ja laadittiin niistä esitelmä The 7th World Archaeological Congressiin (WAC-7) Jordaniaan<br />
Keväällä 2013 hankittiin projektille kaksi kannettavaa tietokonetta merkkiä Asus Thinkpad x230<br />
Elokuussa 2013 valmisteltiin 28.9. järjestettävän Kyrönmaan metsänomistajien retkeilypäivää yhteistyössä<br />
Metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa<br />
28.9.2013 oli tarkoitus järjestää muinaisjäännösretkeily metsänomistajille Kyrönmaalla yhteistyössä<br />
Metsäkeskuksen kanssa, mutta sitä ei järjestetty vähäisen ilmoittautujamäärän takia<br />
13.12.2013 Vesa Laulumaa piti esityksen SKAIK-<strong>projektin</strong> teettämistä luuanalyyseistä ja ajoituksista<br />
Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koulutuspäivänä Suomenlinnassa<br />
12.2.2014 Vesa Laulumaa piti esitelmän SKAIK-<strong>projektin</strong> teettämistä luuanalyyseistä ja ajoituksista<br />
Kenttätöiden esittelypäivillä Kansallismuseossa Helsingissä<br />
Kulttuuriperinnön esittely<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Keväällä 2012 aloitettiin suunnittelutyö kulttuuriperintöreitin ja opastaulujen laatimiseksi hankkeen<br />
kohdealueella Kyrönmaalla<br />
Huhtikuussa 2012 luonnos Jätinhaudanmaan muinaisjäännösopastukseksi (graafinen suunnittelija<br />
Mikael Nyholm)<br />
Huhtikuussa 2012 valittiin opastettavia kohteita Kyrönmaan muinaisjäännöksistä<br />
Huhtikuussa 2012 tilattiin informaatiokylttien yhteinen graafinen ilme suunnittelija Mikael Nyholmilta<br />
Kesäkuussa 2012 aloitettiin neuvottelut informaatiokylttien kuvituksesta taiteilija Tom Björklundin<br />
kanssa<br />
Heinäkuussa 2012 käännettiin <strong>projektin</strong> Ruotsin opetuselokuvan tekstit suomeksi<br />
3.9.2012 pidettiin palaveri taiteilija Tom Björklundin kanssa <strong>projektin</strong> Kyrönmaan muinaisjäännöskohteille<br />
pystytettävien informaatiotaulujen kuvituksen suunnittelemiseksi<br />
27.9.2012 tehtiin sopimus taiteilija Tom Björklundin kanssa informaatiotaulujen kuvituksen laatimiseksi<br />
10.9.2012–8.1.2013 palkattiin Mikael Nyholm projektiin apulaistutkijaksi inventoinnin jälkitöihin<br />
sekä kulttuuriperintöreitin ja opastaulujen suunnittelutyöhön<br />
Loppuvuodesta 2012 valittiin 12 opastettavaa reittikohdetta Kyrönmaalta<br />
Huhtikuussa 2013 tehtiin kuvatilaus Museoviraston Arkeologian keskusarkistolle esinekuvista <strong>projektin</strong><br />
Kyrönmaan muinaisjäännöskohteille pystytettävien informaatiotaulujen kuvitusta varten<br />
8.4.–7.10.2013 palkattiin FM Mikael Nyholm projektiin tutkijaksi (vr 7) vastaamaan SKAIK-<strong>projektin</strong><br />
Kyrönmaan muinaisjäännöskohteiden opastaulujen sisällöstä ja painovalmiiksi saattamisesta sekä<br />
avustamaan <strong>projektin</strong> inventoinnin kenttätyössä ja raportoinnissa<br />
8
Helmi- ja maaliskuussa 2013 informoitiin Kyrönmaan 12 opastettavan reittikohteen maanomistajia<br />
hankkeen opastussuunnitelmista ja sovittiin tapaamisista muinaisjäännöskohteilla toukokesäkuussa<br />
2013<br />
Touko-elokuussa 2013 jatkettiin Kyrönmaan muinaisjäännöskohteiden opasteiden suunnittelua<br />
6.-8.5.2013 tehtiin maastotarkastuksia Kyrönmaalla ja tavattiin opastettavaksi suunniteltujen kohteiden<br />
maanomistajia, joiden kanssa laadittiin sopimukset opasteiden pystyttämisestä<br />
10.5.2013 laadittiin toimenpidesuunnitelma Kyrönmaan muinaisjäännöskohteiden opastamiseksi<br />
11.–13.6.2013 järjestettiin maanomistajatapaamisia ja tehtiin opasteiden suunnittelua Kyrönmaan<br />
muinaisjäännöskohteilla<br />
Kesäkuussa 2013 valmistui SKAIK-<strong>projektin</strong> Kyrönmaan muinaisjäännösten opastussuunnitelma<br />
Touko-elokuussa 2013 tehtiin yhteistyötä ja informoitiin Kyrönmaan kuntia, urheiluseuroja, kyläyhdistyksiä,<br />
tiekuntia ja muita paikallisia organisaatioita SKAIK-opastussuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta<br />
ja yhteistyömahdollisuuksista<br />
Kesäkuussa 2013 kilpailutettiin Metsäkeskuksen toimesta SKAIK-opaskohteiden kunnostamiseen<br />
valittavia työntekijöitä<br />
20.6. ja 16.8.2013 lähetettiin palvelukohteiden opastehakemuksia ELY-keskuksen liikenteen asiakaspalveluun<br />
16.7.2013 saatiin ELY-keskukselta myönteiset lupapäätökset Kyrönmaan palvelukohteiden opastamiseksi<br />
31.7.2013 lähetettiin tarjouspyynnöt SKAIK-opaskylttien valmistamiseksi yhteensä kuudelle kylttivalmistajalle<br />
6.8.2013 lähettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkimuslupahakemus Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelu<br />
-osastolle Kyrönmaan opastusjärjestelmän perustamiseksi<br />
14.8.2013 valittiin ja laadittiin sopimus Ekokilpi Oy:n kanssa SKAIK-opastusjärjestelmän valmistamisesta<br />
Elokuussa 2013 kirjoitettiin tekstejä ja valittiin kuvia ruotsalaisten kanssa yhteistyössä toteutettavaan<br />
SKAIK-kiertonäyttelyyn<br />
27.8.2013 pyydettiin tarjous ja tilattiin Multidoc Oy:ltä SKAIK-opaskylttien tekstien ruotsin- ja englanninkieliset<br />
käännöstyöt<br />
Syyskuussa 2013 laadittiin tekstejä ja valittiin kuvia SKAIK-<strong>projektin</strong> yhteiseen kiertonäyttelyyn, jota<br />
toteutetaan Lyckselen metsämuseossa<br />
2.9.2013 saatiin opaskylttitekstien käännökset Multidoc Oy:ltä, jotka palautettiin huonon laadun<br />
takia<br />
16.9.2013 aloitettiin opaskohteiden kunnostustyöt Kyrönmaalla Leo Kinnarin ja Pentti Viinamäen<br />
toimesta, työn ohjaajana toimi Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta<br />
18.10.2013 valmistui päivitetty SKAIK-opastussuunnitelma<br />
22.11.2013 saatiin ELY:ltä palvelukohteen opastuslupa Vähänkyrön Kaavontönkän opastamiseen<br />
5.11.2013 saatiin sovittua Laihian Teerivuorentien tiekunnan kanssa, että <strong>projektin</strong> ei tarvitse maksaa<br />
tiekunnalle kunnossapitomaksua opasteiden pystyttämiseksi<br />
16.12.2013 valmistuivat kaikki toimenpiteet opastettavilla kohteilla<br />
9
24.4.2014 pidettiin tiedotustilaisuus ja Muinaispolut.fi -sivuston avajaiset Vähänkyrön Kaavontönkällä<br />
Projektihallinta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
10.–11.2.2011 hankkeen ohjaus- ja inventointiryhmän kokous Vaasassa<br />
14.3.2011 projektiryhmän kokous Museovirastossa<br />
14.3.2011 toteuttamishankkeen työsuunnitelman ensimmäinen versio käsitelty projektiryhmän kokouksessa<br />
Maaliskuussa 2011 hankkeen kansallisen valvojan / tilintarkastajan valinta ja sertifiointi<br />
Keväällä 2011 hankkeen vuosien 2012–2013 vastinrahoitusosuuden selvittäminen ja hakeminen,<br />
mm. Nordisk Kulturfond, KK Nord, Kyrönjokirahasto, Maa- ja Metsätalousministeriö, Merenkurkun<br />
neuvosto, Opetus- ja Kulttuuriministeriö, Pohjanmaan liitto (maakunnan kehittämisrahat), ELYkeskukset,<br />
Pohjoismaiden ministerineuvosto (TEG), Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (hakuaika<br />
15.9.), Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö; vastinrahoitusta ei vielä saatu ratkaistua<br />
Keväällä 2011 projektikirjanpidon perustaminen ja ylläpito, kustannusarvion seuranta, tarjoukset,<br />
hankinnat ja sopimukset<br />
20.4.2011 referenssiryhmän kokoaminen ja tiedotuskirjeen lähettäminen<br />
9.5.2011 raportti väliraportointikaudelta 1.1.–30.4.2011<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
11.5.2011 tilintarkastajan lausunto<br />
1.5.2011 Museoviraston organisaatiouudistus ja sen vaikutukset SKAIK2-projektihallintaan<br />
19.9.2011 raportti toiselta väliraportointikaudelta<br />
30.9.2011 tilintarkastajan lausunto<br />
23.9. ja 9.12.2011 SKAIK2-projektiryhmän kokoukset Helsingissä<br />
18.10.2011 väliraportin 2 käännös Multidoc Oy:ltä<br />
Syys-lokakuussa 2011 vastinrahoitussitoumukset Pohjanmaan museolta ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukselta<br />
vuodeksi 2012 ja Museovirastolta vuosiksi 2012–2013<br />
Marras-joulukuussa 2011 päätettiin <strong>projektin</strong> sisäisestä siirrosta Museoviraston Kulttuuriympäristön<br />
suojeluosastolta Kulttuuriympäristön hoito -osaston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikköön<br />
projektityöntekijöiden (Laulumaa ja Koivisto) työsuhteiden vakinaistamisen johdosta<br />
1.12.2011 Jari Kuusisto Kontigo AB:sta haastatteli Satu Koivistoa Tillväxtverketin toimeksiannosta<br />
Botnia-Atlantica -ohjelman vaikuttavuusarviointia varten<br />
19.1.2012 raportti kolmannelta väliraportointikaudelta<br />
31.1.2012 tilintarkastajan lausunto<br />
28.–29.2.2012 järjestettiin SKAIK2 projekti- ja ohjausryhmän kokous Helsingissä<br />
14.3.2012 järjestettiin SKAIK2 projektiryhmän kokous Helsingissä<br />
9.2.2012 väliraportin 3 käännös Multidoc Oy:ltä<br />
2.1.2012 lähetettiin sopimus Suomen valtion kansallisesta vastinrahoituksesta Pohjanmaan liittoon<br />
22.5.2012 raportti neljänneltä väliraportointikaudelta<br />
24.5.2012 tilintarkastajan lausunto<br />
10
4.6.2012 väliraportin 4 käännös Multidoc Oy:ltä<br />
Elokuussa 2012 lasku <strong>projektin</strong> ruotsinkielisestä yhteistyöstä Metsäkeskuksen kanssa<br />
7.9.2012 raportti toiselta väliraportointikaudelta vuonna 2012<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
20.9.2012 väliraportointi (Väliraportti 2/2012) ja kansallinen valvonta Museovirastolla (Marja-Liisa<br />
Ylitalo, Audiator Oy). (Aikaisemmin sovittu tapaaminen 17.9. peruuntui valvojan sairastumisen takia.)<br />
Marraskuussa 2012 sisäisen tilaussopimuksen luonnos, jossa Kulttuuriympäristön suojelu -osasto<br />
(KYS) tilaa Kulttuuriympäristön hoito -osaston (KYH) Arkeologiset kenttäpalvelut -yksiköltä Skogens<br />
Kulturarv i Kvarkenregionen (SKAIK2) -<strong>projektin</strong> vuoden 2013 työosuuden. Sopimus allekirjoitetaan,<br />
kunhan muiden kansallisten vastinrahoittajien rahoitusosuudet vuodelle 2013 selviävät ja<br />
Museoviraston omarahoitusosuuden suuruus tarkentuu<br />
27.9.2012 SKAIK2-väliraportin 2/2012 tilintarkastajan todistus (Marja-Liisa Ylitalo, Audiator Oy)<br />
12.11.2012 väliraportin 2 käännös Multidoc Oy:ltä<br />
Joulukuussa 2012 Marja-Liisa Ylitalon vapautushakemus TEM:öön ensimmäisen tason valvojan tehtävästään<br />
SKAIK2-hankkeessa<br />
3.12.2012 Museoviraston asiakirjahallinnosta vastaava Tiina Heikkinen kävi läpi SKAIK2-<strong>projektin</strong><br />
aineistot ja ohjeisti arkistoaineistojen säilyttämisessä Museoviraston arkistomuodostumissuunnitelmaan<br />
liittyen<br />
12.12.2012 uuden valvojan Jarkko Westmanin sertifiointihakemus TOM:öön<br />
21.1.2013 Jarkko Westmanin (BDO Audiator Oy) kansallisen valvojan sertifiointipäätös työ- ja elinkeinoministeriöltä<br />
Tammikuussa 2013 allekirjoitettiin tilaussopimus, jossa Kulttuuriympäristön suojelu -osasto (KYS) tilaa<br />
Kulttuuriympäristön hoito -osaston (KYH) Arkeologiset kenttäpalvelut -yksiköltä Skogens Kulturarv<br />
i Kvarkenregionen (SKAIK2) -<strong>projektin</strong> vuoden 2013 työosuuden<br />
31.1.2013 raportti kolmannelta väliraportointikaudelta vuonna 2012<br />
<br />
1.2.2013 väliraportointi (Väliraportti 3/2012) ja kansallinen valvonta Museovirastolla (Jarkko<br />
Westman ja Laura Lehtonen BDO Audiator Oy)<br />
6.2.2013 Pohjanmaan liiton päätös SKAIK2-hankkeen kansallisesta rahoituksesta vuonna 2012<br />
<br />
8.2.2013 Pohjanmaan liiton toimeenpanopäätös SKAIK2-hankkeen kansallisesta vastinrahoituksesta<br />
vuonna 2012<br />
8.3.2013 sopimus SKAIK2-hankkeen kansallisen vastinrahoituksen käytöstä vuonna 2012<br />
<br />
<br />
<br />
7.3.2013 SKAIK-väliraportin 3/2012 tilintarkastajan todistus (Jarkko Westman, BDO Audiator Oy)<br />
8.4.2013 väliraportin 3 käännös Multidoc Oy:ltä<br />
8.4.2013 kieltävä vastaus Pohjanmaan liitosta tiedusteluun SKAIK2-hankkeen mahdollisesta 8 kk:n<br />
jatkosta ja kansallisesta vastinrahoituksesta<br />
31.5.2013 raportti ensimmäiseltä väliraportointikaudelta vuonna 2013<br />
<br />
<br />
<br />
3.6.2013 tilintarkastus ja kansallinen valvonta (Väliraportti 1/2013) Museovirastolla (Laura Lehtonen<br />
BDO Audiator Oy)<br />
14.6.2013 Museoviraston SKAIK-projektiryhmän palaveri Kulttuuritalolla<br />
5.7.2013 allekirjoitettiin SKAIK-väliraportin 1/2013 tilintarkastajan todistus (Jarkko Westman, BDO<br />
Audiator Oy)<br />
11
22.8.2013 SKAIK-<strong>projektin</strong> Suomen vastinrahoitussitoumukset vuodelle 2013 Suomen metsäkeskukselle<br />
(2 500 e) ja Pohjanmaan museolle (2 000 e)<br />
25.9.2013 tilintarkastus ja kansallinen valvonta (Väliraportti 2/2013) Museovirastolla (Laura Hyvönen<br />
BDO Audiator Oy)<br />
1.10.2013 Satu Koivisto siirtyi 6 kk virkavapaalle<br />
20.10.2013 Mikael Nyholmin projektiluonteinen työsuhde päättyi SKAIK:ssa<br />
3.9.2013 saatiin EU:n Botnia-Atlantica-ohjelman päätös <strong>projektin</strong> jatkoajasta 1.4.2014 saakka<br />
14.2.2014 tilintarkastus ja kansallinen valvonta (Väliraportti 3/2013) Museovirastolla (Jarkko<br />
Westman BDO Audiator Oy)<br />
20.1.–31.3.2014 Esa Hertellin projektiluonteinen työsuhde SKAIK-inventointiraporttien kokoamisessa<br />
24.3.2014 väliraportin 3/2013 ruotsinkielinen käännös Multidoc Oy<br />
1.4.2014 Satu Koivisto palasi töihin 6 kk virkavapaalta<br />
Huhtikuussa 2014 maksettiin Museovirastolle 54 884 € projektivaroja kaudelta 1.5.–31.8.2012<br />
12
SKAIK-<strong>projektin</strong><br />
inventoimat kohteet<br />
Kyrönmaalla v. 2011-2013
Tuoressaari<br />
Ainmaa-Palolakso<br />
Vallinmäki<br />
Kaavontönkkä<br />
Ristimäki<br />
Linnanpelto<br />
Rapakkojenkallio<br />
Kaaminmäki<br />
Tuomaanmäki<br />
Leväluhta<br />
Huumuksenmäki<br />
Laurinlakso<br />
Viirikallio<br />
Soukannevankalliot<br />
Jätinhaudanmaa
KYRÖNMAAN<br />
MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEIDEN<br />
OPASTUSSUUNNITELMA 2013
KYRÖNMAAN MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEIDEN<br />
OPASTUSSUUNNITELMA 2013<br />
LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET<br />
Merenkurkun metsien kulttuuriperintö (Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen SKAIK) on EU:n Botnia-Atlantica<br />
-ohjelmaan kuuluva yhteispohjoismainen hanke. Projekti toteutetaan Ruotsin ja<br />
Suomen arkeologian ja metsäalan organisaatioiden kansallisena ja alueellisena yhteistyönä. Hankkeen<br />
osapuolina ovat Västerbottenin museo Ruotsista ja Museovirasto Suomesta kumppaneinaan<br />
Suomen metsäkeskus sekä Skogstyrelsen Västerbottens län ja Lyckselen metsämuseo Ruotsista.<br />
Hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatio<strong>projektin</strong>a. Pilottivuoden uutta luoneet<br />
tulokset ja laaja-alainen yhteistyö kannustivat hakemaan projektille jatkoa ja kolmivuotinen<br />
toteuttamishanke käynnistettiin vuonna 2011. Hankkeen Suomen kohdealueena on Kyrönmaa,<br />
joka on Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön muodostama seutukunta. Ruotsissa keskitytään Uumajan,<br />
Robertsforsin ja Skellefteån kuntiin. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on vähentää metsätalouden<br />
toimenpiteistä aiheutuvia muinaisjäännösvahinkoja. Tavoitteeseen pyritään laaja-alaisella<br />
yhteistyöllä, koulutuksella, tiedotuksella ja kehittämällä menetelmiä metsäalueiden arkeologisten<br />
kohteiden inventoimiseksi. Kyrönmaan muinaisjäännöstiheys onkin Suomen suurimpia ja arkeologisten<br />
kohteiden yhteenlaskettu määrä SKAIK-inventointien jälkeen on lähes 500, joista yksittäisissä<br />
kohteissa voi olla jopa toistasataa erillistä rakennetta. (www.<strong>skaik</strong>.eu, www.nba.fi/fi/<strong>skaik</strong>.)<br />
Toteuttamishankkeessa 2011–2013 (SKAIK2) Suomen yhteistyökumppaneiden Museoviraston ja<br />
Metsäkeskuksen lisäksi mukana ovat myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto,<br />
Stora Enso, Metsähallitus, Pohjanmaan museo sekä alueen kunnat. Hankkeessa jatketaan metsien<br />
kulttuuriperinnöstä tiedottamista ja koulutusta tarjoamalla informaatiota metsäalan toimijoiden<br />
lisäksi myös metsänomistajille, metsäalan oppilaitoksille, paikallisille asukkaille ja matkailijoille.<br />
Metsien arkeologista kulttuuriperintöä esitellään valikoituja muinaisjäännöksiä kunnostamalla,<br />
esittelemällä niitä opastein maastossa ja Internetissä. Käyntikohteiksi on valittu yhdeksän Kyrönmaalle<br />
tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä, helposti saavutettavia ja joista osa sijoittuu<br />
jo valmiin retkeilyreitin varteen. Kohteiden saavutettavuuden ja hoidon jatkuvuuden kannalta<br />
on tärkeää, että ne voidaan linkittää seudulla jo entuudestaan toimivaan virkistys- ja matkailukäyttöön.<br />
1
KYRÖNMAAN OPASTETTAVAT KOHTEET<br />
Tiehallinto on laatinut Pohjanmaan maakunnallisen palvelukohteiden opastussuunnitelman vuonna<br />
2007 (http://www.keski-pohjanmaa.fi/tiedostot/Opastussuunnitelma.pdf). Se on strateginen<br />
suunnitelma, jossa on selvitetty alueen erityispiirteet tienkäyttäjille tarkoitetuista palveluista, laadittu<br />
strategia pitkän tähtäimen opastusjärjestelmien kehittämiselle sekä organisoitu opastusasioiden<br />
käsittely maakuntatasolla. Maakunnan tärkeimmät opastuskohteet on kartoitettu ja priorisoitu<br />
yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Käsillä oleva SKAIK-<strong>projektin</strong> opastussuunnitelma<br />
ja valitut muinaisjäännöskohteet sopivat hyvin maakunnalliseen opastusstrategiaan ja sen<br />
tavoitteiden toteutumiseen Kyrönmaan seutukunnassa. Tämä opastussuunnitelma edustaa seudullista<br />
suunnittelutasoa, mutta sen tuloksia ja palveluita on mahdollista hyödyntää myös maakunnallisella<br />
tai jopa valtakunnallisella tasolla. Suunnitteluvaiheessa on tarkasteltu kaikkia hankkeen<br />
tavoitteiden kannalta potentiaalisia käyntikohteita ja niiden joukosta on valikoitunut yhdeksän<br />
muinaisjäännöstä, jotka edustavat Kyrönmaalle tyypillisiä ja edustavia muinaisjäännöksiä, jotka<br />
ovat sekä helposti saavutettavia että selkeästi erottuvia jälkiä menneiden sukupolvien asutuksesta<br />
ja toiminnasta Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön alueilla. Kaikki opastettavaksi suunnitellut<br />
kohteet ovat merkittäviä esihistoriallisia tai historiallisia nähtävyyksiä, joista osa lukeutuu valtakunnallisesti<br />
merkittävien muinaisjäännösten ryhmään. Palvelukohteiden viitoituksessa lupaviranomaisena<br />
maanteille sijoitettavien opastusmerkkien osalta toimii Tiehallinto. Kuntien tehtävänä<br />
on toimia lupaviranomaisena kaduille tulevien opasteiden osalta sekä huolehtia opastuspaikkojen<br />
asianmukaisesta tasosta. Suurin osa opastettavista kohteista sijaitsee kuitenkin taajamien ulkopuolella,<br />
SKAIK-hankkeen toimintaympäristön mukaisesti metsässä. Kohteet tullaan viitoittamaan<br />
palvelukohteen osoiteviitalla ja tarvittaessa palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkillä.<br />
Pohjanmaan maakunnan palvelukohdeselvityksen perusteella maakunnassa on vielä paljon sellaisia<br />
nähtävyyksiä, joita ei ole viitoitettu. Museoviraston vuoden 2007 selvitykseen antaman lausunnon<br />
mukaan Kyrönmaalla on useita viitoituskelpoisia muinaisjäännöskohteita, jotka sisältyvät nyt<br />
käsillä olevaan SKAIK-hankkeen opastussuunnitelmaan. Nämä ovat Isonkyrön Leväluhdan rautakautinen<br />
kalmisto ja Laihian Alatalon/Jätinhaudanmaan pronssikautinen röykkiökalmisto ja asuinpaikka.<br />
Museoviraston SKAIK-<strong>projektin</strong> opastettavaksi suunnittelut kohteet on merkitty kartalle 1.<br />
Kohteiden kulkureittien ja viitoitusten suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen<br />
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön metsäluontoneuvoja Riitta Raatikaisen kanssa.<br />
Opastaulujen visuaalisen ilmeen on luonut graafinen suunnittelija Mikael Nyholm Museovirastosta.<br />
Kuvitukset opastauluihin toteuttaa taiteilija Tom Björklund ja niiden sisällöstä vastaavat<br />
SKAIK-<strong>projektin</strong> tutkijat Mikael Nyholm, Satu Koivisto ja Vesa Laulumaa Museovirastosta. Opastaulut<br />
varustetaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisillä teksteillä.<br />
2
Kartta 1. SKAIK-opaskohteet Kyrönmaalla. Kohteet 1.-4. Laihialla, 5.-7. Isossakyrössä ja 8.-9. entisen Vähänkyrön kunnan alueella.<br />
Tienkäyttäjät tullaan ohjaamaan opastettaville kohteille lähiviitoituksen avulla. Viitoitus toteutetaan<br />
ruskeapohjaisilla palvelukohteen osoiteviitoilla ja viitoituksessa käytettävällä Muu nähtävyys<br />
(772f), ns. hannunvaakuna-tunnuksella. Viitoissa käytetään kyseisen palvelukohteen<br />
(=muinaisjäännöksen) nimeä. Palvelukohteet sijaitsevat pääosin taajama-alueiden ulkopuolella,<br />
joten niiden opastussuunnittelun yhteydessä ei ole tarvetta laatia monivaiheista alueellisen tieverkon<br />
viitoitussuunnitelmaa. Kohteet on valittu seuraavien kriteereiden perusteella: helppo saavutettavuus,<br />
helppo ymmärrettävyys, tutkimuksellinen merkittävyys, vaikuttava olemus, maisema tai<br />
tarina, olemassa olevan retkeilyreitistön läheisyys, kohteen ja sen sijaintiympäristön näyttävyys tai<br />
elämyksellisyys. Paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden lisäksi kohteet olisivat myös seutukunnan<br />
koulujen ja oppilaitosten saavutettavissa. Monet kohteista ympäristöineen tarjoavat myös miellyttävän<br />
retkikohteen kaikenikäisille historiasta ja luonnosta kiinnostuneille kävijöille. Seuraavassa on<br />
listaus kuvineen ja opaskarttoineen SKAIK-<strong>projektin</strong> opastettavista muinaisjäännöskohteista kunnittain.<br />
4
1. LAIHIA TUORESSAARI<br />
Kivikautinen asuinpaikka<br />
Kohde sijaitsee Jurvantien läheisyydessä Teerivuorentiellä, risteyksestä noin 1 km eteläkaakkoon. Paikalla<br />
on kallioalue, jonka eteläreunalla olevalla hiekkaisella tasanteella on yhteensä 18 muodoltaan soikeaa tai<br />
suorakulmaista kivikautista asumuspainannetta kahdessa rivissä. Kohde on nuorehkossa mäntymetsässä<br />
sijaitseva muinaisjäännöskohde, joka on helppo saavuttaa Teerivuorentien pysähdyspaikalta merkittyä polkua<br />
pitkin. Kohdetta voi pitää seudullisesti merkittävänä nähtävyytenä, koska kivikautisia asumuspainanteita<br />
ei ennen SKAIK-<strong>projektin</strong> inventointeja Kyrönmaalta tunnettu.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, 18 asumuspainanteen<br />
kylä, ainoa opastettava kivikauden kohde, Levanevan patikkareitin läheisyys<br />
Opastustapa: Opastaulu ja kartta kohteella, opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku opastaululle, lankkusilta ojan yli<br />
polun aloituspisteeseen<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden parantamiseksi<br />
Opastuksen aloituspiste: Teerivuorentie<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f).<br />
Kuva 1. Tuoressaaren kivikautisilla asumuspainanteilla on pidetty useita SKAIK-<strong>projektin</strong><br />
koulutuspäiviä mm. metsäalan ammattilaisille. Paikalla on asuttu yli 5000 vuotta sitten.<br />
Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä/Museovirasto.<br />
5
2. LAIHIA JÄTINHAUDANMAA<br />
Pronssikautinen kalmisto ja asuinpaikka<br />
Hautaröykkiöryhmä sijaitsee Keskikyläntien molemmin puolin, Peltomaan viljelysaukean pohjoisreunalla,<br />
metsäisellä kumpareella. Paikalla on seitsemän suurta hautaröykkiötä yhdessä ryhmässä, asuinpaikkatasannetta<br />
ja keittokuoppia niiden alla ja läheisyydessä sekä pienempiä matalia röykkiöitä tai latomuksia<br />
lähialueilla. Kolme röykkiöistä on tutkittu 1800-luvulla, jotka ovat ryhmän suurimpia (läpimitta noin 7-12<br />
metriä). Kohde lukeutuu valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten ryhmään ja sen opastustarve on<br />
tunnistettu myös Pohjanmaan maakunnallisessa palvelukohteiden opastussuunnitelmassa.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, vaikuttava olemus, sijaintiympäristön<br />
elämyksellisyys, tutkimuksellinen merkittävyys, edustava kohde aivan tien vieressä,<br />
valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännöskohde (Museovirasto 2001)<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Polku opastaululle, lankkusilta ojan yli polun aloituspisteeseen<br />
Muut toimenpiteet: Puuston kevyttä raivausta näkyvyyden parantamiseksi, pysähdyspaikan tasoitus<br />
murskeella peltotien risteykseen<br />
Opastuksen aloituspisteet: Isonkyläntie ja Keskikyläntie<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 2. Alatalon Jätinhaudanmaan pronssikautiset röykkiöt sijaitsevat metsäsaarekkeella aivan Keskikyläntien laidalla. Sammalen<br />
peitossa olevien röykkiöiden äärellä on myös asuttu ja viljelty ohraa nuoremmalla pronssikaudella, noin 2500 vuotta sitten. Kuva:<br />
Sirkka-Liisa Seppälä/Museovirasto.<br />
7
3. LAIHIA VIIRIKALLIO<br />
Moniperiodinen muinaisjäännösalue<br />
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja<br />
maantien välisellä metsäalueella. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Viirikallio on seudun korkeimpia<br />
kohtia ja sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää, joista yhteen liittyy varhaismetallikautinen<br />
asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteessä olevista röykkiöistä on<br />
tutkittu vuosina 1987–1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, suorakulmainen ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla.<br />
Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva, laivan tai veneen muotoinen ja siinä oli ladotut<br />
seinämät. Röykkiöt on ennallistettu kaivausten jälkeen. Kohdetta pidetään valtakunnallisesti merkittävänä<br />
muinaisjäännöskokonaisuutena.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, tutkimuksellinen merkittävyys,<br />
kymmeniä röykkiöitä, hiekkakivi- ja laivalatomus, asuinpaikka, keittokuoppia, valtakunnallisesti<br />
merkittävä muinaisjäännöskohde (Museovirasto 2001)<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku opastaululle, lankkusilta ojan yli<br />
polun aloituspisteeseen<br />
Muut toimenpiteet: Puuston kevyttä raivausta näkyvyyden parantamiseksi<br />
Opastuksen aloituspiste: Tyllijoentie<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 3. Viirikalliolla on jo Museoviraston opastaulu, joka siirretään nyt parempaan<br />
paikkaan punalaattalatomuksen ääreen merkityn polun varteen. Kuva: Sirkka-Liisa<br />
Seppälä/Museovirasto.<br />
9
4. LAIHIA HUUMUKSENMÄKI<br />
Rautakautinen röykkiökalmisto<br />
Huumuksenmäki sijaitsee Laihan Isokylässä, Laihianjoen ja Tampereentien itäpuolella. Paikalla on suuria<br />
röykkiötä, joista silmäkivellinen on luultavasti Laihian suurin rautakauteen oletettavasti ajoittuva hauta. Sen<br />
keskuskiven korkeus on noin kaksi metriä ja kiveys levittäytyy sen ympärille 5-7 metrin säteellä, joten röykkiön<br />
halkaisija on yli 20 metriä. Muut louhikkoiselle mäelle sijoittuvat röykkiöt ovat myös kookkaita ja vaikuttavia<br />
ja niiden väliin jää lehtokasvillisuuden peitossa oleva rauhaisa sola. Kohteella on myös runsaasti<br />
luontoarvoja.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo ymmärrettävyys, tutkimuksellinen merkittävyys, vaikuttava olemus,<br />
kohteen ja sen sijaintiympäristön näyttävyys ja elämyksellisyys, monumentaalisia röykkiöitä<br />
viehättävässä metsämaisemassa, helppo saavutettavuus Tampereentieltä ja siten sen matkailulliset<br />
mahdollisuudet<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku opastaululle ja solan yli eteläiselle<br />
röykkiöalueelle<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden ja polun parantamiseksi, peltotien ja pysähdyspaikan<br />
kunnostus ja tasoitus murskeella<br />
Opastuksen aloituspisteet: Tampereentie (vt 3)<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 4. Laihialla Tampereentien varressa sijaitsevien hautaröykkiöiden löytöaineistot ovat seutukunnan<br />
rikkaimpia ja ne kertovat rautakautisten yhteisöjen vauraudesta ja vakiintuneista kauppasuhteista.<br />
Kuva: Mikael Nyholm/Museovirasto.<br />
11
5. ISOKYRÖ TUOMAANMÄKI<br />
Pronssikautinen röykkiökalmisto<br />
Kohde sijaitsee Tervanevan eteläpuolella, metsäisellä ja kallioisella mäkialueella, jonka länsireunalla on noin<br />
200 metrin matkalla kuusi röykkiötä. Röykkiöt ovat läpimitaltaan 5-10 metriä ja yhdessä on vielä näkyvissä<br />
paasiarkkurakennelman jäännökset. Röykkiöitä on kaiveltu ja kiviä viety pois aikojen kuluessa. Yhdestä on<br />
ilmeisesti poistettu kaikki kivet ja jäljellä on vain muutama röykkiön peruskivistä, joita pidetään käräjäkivinä.<br />
Tuomaanmäki on ympäristöltään ja sijainniltaan hieno pronssikautinen röykkiökokonaisuus, jossa on<br />
myös runsaasti luontoarvoja.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, tutkimuksellinen merkittävyys,<br />
vaikuttava olemus ja maisema, kohteen ja sen sijaintiympäristön näyttävyys ja elämyksellisyys,<br />
luontoarvot, osa retkeilyreittiä, laavu, tulentekopaikka ja käymälä<br />
Opastustapa: Opastaulu ja kartta kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku, joka muodostaa kierroksen<br />
röykkiöalueella, lankkusilta ojan yli röykkiöiden läheisyydessä<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden ja polun parantamiseksi röykkiöalueen ja polun<br />
loppuosassa<br />
Opastuksen aloituspiste: Ventäläntie<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 5. Tuomaanmäki on jo valmiiksi suosittu retkeilykohde, jonka luontoarvot ovat arkeologisen<br />
kulttuuriperinnön lisäksi myös merkittävät. Kuva: Mikael Nyholm/Museovirasto.<br />
13
6. ISOKYRÖ LAURINLAKSO<br />
Isonvihan aikainen piilopirtti<br />
Laurinlakso sijaitsee noin 600 m Ventäläntiestä itään, Pitkäkorpi-nimisen viljelysaukean eteläpuolella. Paikallinen<br />
historianharrastaja paikallisti isonvihan aikaan kuuluvan pakosaunan vanhojen kertomusten ja karttojen<br />
avulla. Nykyisin maastossa erottuu hyvin säilynyt nelikulmainen kivijalka vanhan kuusikon keskellä.<br />
Piilopirttiin liittyy useita versioita samankaltaisesta tarinasta, missä isonvihan aikaan raskaana ollut nainen<br />
ja piika olisivat paenneet kasakoita tähän pirttiin. Kuusi kasakkaa löysi lopulta paikan, mutta pyrkiessään<br />
sisään tomera piika nuiji heidät halolla kylmäksi – yksi toisensa jälkeen. Ruumiit hän upotti läheiseen suohon.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, mielenkiintoinen tarina,<br />
kohteen paikallishistoriallinen merkitys, patikkareitin läheisyys<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku opastaululle<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden ja polun parantamiseksi<br />
Opastuksen aloituspiste: Ventäläntie<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 6. Laurinlakson piilopirttiin liittyy jännittäviä tarinoita isonvihan ajoilta. Metsäsaunaa on käytetty myöhemminkin<br />
historiallisella ajalla tervanpolttajien tukikohtana. Kuva: Mikael Nyholm/Museovirasto.<br />
15
7. ISOKYRÖ LEVÄLUHTA<br />
Rautakautinen suokalmisto<br />
Kohde sijaitsee Orismalassa, Kyrönjoesta noin 1,5 km lounaaseen, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella<br />
lähellä Isonkyrön ja Ylistaron rajaa. Paikalla on tasaisten viljelysmaiden keskellä, kallioisen Momminmäen<br />
eteläpuolella, vetinen lähteensilmä, joka on ympäristöineen aidattu ja varustettu vanhalla opaskyltillä. Lähteestä<br />
ja sen ympäristöstä on löytynyt vuosisatojen aikana runsaasti rautakautista löytöaineistoa: noin 90<br />
ihmisyksilön jäännöksiä, kansainvaellus- ja merovingiajan esineitä (mm. koruja ja pronssikattila) sekä runsaasti<br />
eläimenluita. Tämänhetkisen tiedon mukaan paikalla on ollut keskisellä rautakaudella, noin 1500<br />
vuotta sitten suo- tai järvikalmisto. Palamattomat ihmisluut ja muu löytöaineisto ovat säilyneet savessa ja<br />
pohjaliejussa poikkeuksellisen hyvin.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, tutkimuksellinen merkittävyys,<br />
vaikuttava olemus ja tarina, valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännöskohde (Museovirasto<br />
2001)<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku opastaululle, penkki opastaulun<br />
läheisyyteen, lankkusilta ojan yli pellon reunaan<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden parantamiseksi<br />
Opastuksen aloituspisteet: Leväluhdantie (mt 7031)<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 7. Matkalla Leväluhtaan. Kuva: Mikael Nyholm/Museovirasto.<br />
17
8. VÄHÄKYRÖ RISTIMÄKI<br />
Rautakautinen hautaröykkiö<br />
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Ristimäki-nimisen mäkialueen pohjoiskärjessä, viljelysaukean itälaidalla.<br />
Matalalla mäentöyräällä on tutkimaton hautaröykkiö, joka on halkaisijaltaan lähes 18 m laajuinen.<br />
Sen keskellä on iso silmäkivi, jonka korkeus on noin metrin. Haudan vieressä sijaitsevan hiekkakuopan reunasta<br />
on löytynyt 1900-luvun alussa keihäänkärki, kilvenkupura, miekka ja iso veitsi mahdollisesti tuhoutuneesta<br />
haudasta. Esineet ovat merovingiajalta.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, vaikuttava olemus ja<br />
maisema, esteettömyys<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitta tiellä<br />
Merkintä ja rakenteet: Esteetön käyntikohde, kivituhkaperustainen polku opastaululle, kääntöramppi<br />
opastaulun edustalla<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden ja polun parantamiseksi, taukopaikan siirto<br />
polun alkuun, tilalle pysähdyspaikan raivaus ja tasoitus murskeella<br />
Opastuksen aloituspisteet: Loukonkuja ja Perkiöntie<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 8. Ristimäen röykkiön reunalta on löytynyt rautakautiseen soturihautaan kuuluneita aseita. Röykkiötä ei ole<br />
kuitenkaan tutkittu kokonaisuudessaan arkeologisin kaivauksin. Kuva: Mikael Nyholm/Museovirasto.<br />
19
9. VÄHÄKYRÖ KAAVONTÖNKKÄ<br />
Rautakautinen kalmisto<br />
Kohde sijaitsee Vähänkyrön keskustassa Kyrönjoen länsirannalla olevalla mäenkumpareella. Mäen laella,<br />
tiheän kasvillisuuden peitossa on kaksi hautaröykkiötä ja polttokenttäkalmisto. Soranotossa vuonna 1932<br />
mäen reunasta löytyi merovingiajan hautalöytöjä. Samana vuonna tehdyissä kaivauksissa saatiin talteen<br />
runsaan esineistön lisäksi yli 200 rautaista veneenniittiä, jotka kuuluvat venepolttohautaukseen. Vain osa<br />
kalmistoa on tutkittu. Kaavontönkkä on Pohjanmaan huomattavimpia rautakautisia kohteita, josta on saatu<br />
talteen runsaasti tutkimuksellisesti merkittävää löytöaineistoa. Kalmiston sijainti Kyrönjoen rannassa on<br />
myös vaikuttava.<br />
Kohteen valintakriteerit: helppo saavutettavuus, helppo ymmärrettävyys, tutkimuksellinen merkittävyys,<br />
vaikuttava olemus ja maisema, Kirkkosaaren uimarannan, tanssilavan ja muiden palveluiden<br />
läheisyys<br />
Opastustapa: Opastaulu kohteella ja opasviitat tiellä ja pysähdyspaikalla.<br />
Merkintä ja rakenteet: Paalutuksella merkitty, kunnostettu polku opastaululle, lankkusilta ojan yli<br />
polun alkupäässä<br />
Muut toimenpiteet: Puuston raivausta näkyvyyden ja polun parantamiseksi<br />
Opastuksen aloituspiste: Vähänkyröntie (mt 717)<br />
Käytettävät tunnukset: Muu nähtävyys (772f)<br />
Kuva 9. Kaavontönkkä sijaitsee keskeisellä paikalla Kyrönjoen rannalla. Paikalle on haudattu ilmeisesti yhteisönsä<br />
arvostetuimpia jäseniä merovingiajalla, noin 1300 vuotta sitten. Kuva: Mikael Nyholm/Museovirasto.<br />
21
TUORESSAARI<br />
Kivikautinen asuinpaikka<br />
Kivikausi on saanut nimensä siitä, että aseita ja työkaluja<br />
valmistettiin kivestä. Tarve-esineitä tehtiin myös muista<br />
materiaaleista, mutta puusta, luusta tai nahasta valmistettuja<br />
esineitä on asuinpaikoilla säilynyt vain harvoin.<br />
Saviastioiden käyttö alkoi Suomessa noin 7 000 vuotta<br />
sitten. Asuinpaikat valittiin sieltä, missä elämän edellytykset<br />
olivat mahdollisimman suotuisat.<br />
En stenåldersboplats<br />
Stenåldern har fått sitt namn av att vapen och verktyg<br />
tillverkades av sten. Bruksföremål gjordes också av andra<br />
material, men föremål som tillverkats av trä, ben<br />
eller skinn har sällan bevarats på boplatserna. Man<br />
började använda lerkärl i Finland för ungefär 7 000 år<br />
sedan. Boplatser upprättades där förhållandena var<br />
gynnsamma.<br />
Kivikauden kylässä<br />
I stenåldersbyn<br />
In a Stone Age village<br />
Kivikaudella hakeuduttiin asumaan suojaisille rannoille. Vesis-<br />
Under stenåldern sökte man sig till skyddade stränder. Vatten-<br />
Stone Age villages were usually located on sheltered shores.<br />
Stone Age settlement site<br />
töt tarjosivat ravintoa ja hyvät kulkuyhteydet. Metsästys, keräily<br />
ja kalastus olivat kivikauden pyyntiyhteisöjen tärkeimmät elin-<br />
drag gav föda och goda transportförbindelser. Jakt, samling<br />
och fiske var de viktigaste näringarna för stenålderns jaktsam-<br />
Water provided food and good connections. The most important<br />
sources of subsistence in Stone Age communities were<br />
keinot. Siksi asuinpaikkaa vaihdettiin eri vuodenaikoina kul-<br />
hällen. Därför bytte man boplats under olika årstider enligt<br />
hunting, gathering and fishing. Thus, people moved as sea-<br />
The name Stone Age derives from the fact that weap-<br />
loisenkin pyyntikohteen tai keräilysesongin mukaan. Saaliista<br />
hyödynnettiin kaikki mahdollinen ravinnoksi ja tarve-esineiden<br />
bytesdjuren eller insamlingssäsong. Från bytet användes allt<br />
som dög till mat eller råvaror för bruksföremål. Till exempel<br />
sons changed, following their current targets of hunting,<br />
fishing and gathering. All imaginable parts of the catch were<br />
ons and tools were made of stone. Other materials<br />
raaka-aineeksi kelpaava. Esimerkiksi hylkeistä saatiin lihaa, nahkaa,<br />
jänteitä, luita ja rasvaa.<br />
sälar gav kött, skinn, senor, ben och fett.<br />
utilised as food and material for utensils. Seals, for example,<br />
were hunted for their meat, skin, sinew, bones and fat.<br />
were used, as well, but artefacts made of wood, bone<br />
Maankohoamisesta johtuva rannansiirtyminen on ollut alavalla<br />
Strandförskjutningen pga. landförhöjning har alltid varit<br />
snabb i det låglänta Österbotten. Även idag stiger landet med<br />
The shore displacement due to uplift of land has always been<br />
or leather have rarely survived on the settlement sites.<br />
Pohjanmaalla aina nopeaa. Vielä nykyäänkin maa kohoaa lähes<br />
9 mm vuodessa. Siksi merkkejä kivikautisesta asutuksesta löy-<br />
nästan 9 mm per år. Därför hittar man nuförtiden spåren efter<br />
stenåldersboplatser långt inne i landets djupa skogar. Hydd-<br />
rapid in the flat Ostrobothnia region, the rate being nearly 9<br />
mm per year even today. Thus, signs of Stone Age settlement<br />
Pottery was first used in Finland about 7,000 years ago.<br />
tyy nykyisin sisämaasta syvältä metsien uumenista. Asumuspainanteet<br />
ovat usein ainoita maan pinnalle erottuvia merkkejä<br />
bottnar är ofta det enda tecknet ovan jord av en stenåldersby.<br />
Under sandlagret finns dock rikligt med forskningsmaterial<br />
can nowadays be found deep in the forests. House pits are<br />
often the only visible signs of a Stone Age village. However,<br />
Settlements were set in places where the living con-<br />
kivikauden kylästä. Hiekkakerrokset peittävät kuitenkin alleen<br />
runsaasti tutkimusaineistoa arkeologeille, kuten liesikiveyksiä,<br />
för arkeologer, såsom härdar, byggnadslämningar samt stenföremål.<br />
Tack vare dem kan vi lära oss om jaktsamhällenas<br />
layers of sand cover ample research material for archaeologists,<br />
including hearths, the remains of dwellings and stone<br />
ditions were most favourable.<br />
rakennusten jäännöksiä ja kiviesineitä, joiden avulla voidaan<br />
saada tietoa pyyntiyhteisöjen arjesta ja toimeentulosta.<br />
vardag och om hur de försörjde sig.<br />
artefacts, all of which provide information on the lives and<br />
subsistence of hunting and gathering communities.<br />
www.muinaispolut.fi<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 40 00 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
JÄTINHAUDANMAA<br />
Uusia vaikutteita merten takaa<br />
Pronssikausi on saanut nimensä siitä, että aseita, työkaluja<br />
ja koruja alettiin valmistaa uudesta hohtavasta<br />
metallista. Kupari ja pronssi olivat kallista tuontitavaraa,<br />
jota kulkeutui Pohjanmaan rannikolle lähinnä valmiina<br />
tuotteina Skandinaviasta. Maanviljely ja karjanhoito<br />
yleistyivät, ja myös yhteiskuntarakenne ja hautaustavat<br />
muuttuivat pronssikauden myötä.<br />
Nya influenser från bortom haven<br />
Bronsåldern har fått sitt namn av att man började tillverka<br />
vapen, verktyg och smycken av en ny, glänsande<br />
metall. Koppar och brons var dyra importvaror, som<br />
oftast fördes till Österbottens kust i form av färdiga<br />
produkter från Skandinavien. Jordbruk och boskapsskötsel<br />
blev vanligare under bronsåldern, och även<br />
samhällsstrukturen och gravskicket förändrades.<br />
Maailma muuttuu<br />
Världen förändras<br />
The world changes<br />
New influences from across the seas<br />
The period is called the Bronze Age because weapons,<br />
tools and jewellery were now made of the new, shiny<br />
metal. Copper and bronze were expensive imported<br />
goods, arriving to the Ostrobothnian coast mainly as<br />
finished products from Scandinavia. Agriculture and<br />
animal husbandry became more common, and the age<br />
brought with it changes to society and burial customs.<br />
Jätinhaudanmaan asuinpaikka ja hautaröykkiöt ajoittuvat<br />
noin vuosille 1 000–500 ennen ajanlaskun alkua. Kohde on<br />
osa laajempaa myöhäispronssikautista asutusyksikköä, jota<br />
ovat leimanneet maanviljelys, karjanhoito ja hylkeenpyynti.<br />
Jätinhaudanmaan edustalla on tuolloin levittäytynyt rehevä<br />
rantaniitty, jolta uudet tulokkaat, lammas ja vuohi, ovat saaneet<br />
elantonsa. Alueelta on myös merkkejä ohranviljelystä,<br />
mikä viittaa aiempaa kiinteämpään asutukseen.<br />
Maatalouden lisäksi maailmalta omaksuttiin muitakin vaikutteita.<br />
Polttohautaus yleistyi, ja vainajat haudattiin kiviröykkiöihin,<br />
joita Pohjanmaalta tunnetaan satoja. Pronssikauden röykkiöt<br />
on tyypillisesti rakennettu maiseman näkyville paikoille,<br />
mistä ne erottuivat kauas. Asutus on sijoittunut röykkiöhautojen<br />
tuntumaan, menneiden sukupolvien huomaan.<br />
Arkeologi J. R. Aspelin tutki Jätinhaudanmaalla vuonna 1869<br />
kaksi röykkiötä. Kaivaus oli Suomen varhaisimpia tieteellisiä<br />
arkeologisia tutkimuksia ja Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen.<br />
Boplatsen i Jätinhaudanmaa och gravrösena är från cirka<br />
1 000–500 år före vår tideräkning. Lokalen är en del av en<br />
större bosättningsenhet från sen bronsålder, som utmärktes<br />
av jordbruk, boskapsskötsel och säljakt. Vid Jätinhaudanmaa<br />
spred sig på den tiden en frodig strandäng som livnärde de<br />
nykomna fåren och getterna. Det finns även spår av kornodling<br />
i området, som vittnar om en mer fast bosättning.<br />
Förutom jordbruk tillägnade de sig även annat från omvärlden.<br />
Brandbegravning blev vanligare, och de döda begravdes<br />
i stenrösen, som det finns hundratals av i Österbotten. Under<br />
bronsåldern uppfördes rösena vanligtvis på synbara ställen<br />
där de kunde urskiljas på långt håll. Boplatserna låg nära gravrösena,<br />
omvårdade av förgångna generationer.<br />
Arkeologen J. R. Aspelin undersökte två rösen vid Jätinhaudanmaa<br />
år 1869. Utgrävningen var en av Finlands tidigaste vetenskapliga<br />
arkeologiska studier och den första i Sydösterbotten.<br />
The settlement site and burial cairns in Jätinhaudanmaa date<br />
back to around 1,000–500 BCE. The site is part of a larger settlement<br />
unit from the Late Bronze Age, marked by agriculture,<br />
animal husbandry and seal hunting. In those days, the area<br />
around Jätinhaudanmaa was coastal meadow, which provided<br />
sustenance for the newcomers: sheep and goats. There are also<br />
traces of barley cultivation in the area, which is a sign of more<br />
permanent habitation.<br />
Agriculture was not the only foreign influence. Cremation became<br />
common and the dead were buried in cairns, hundreds<br />
of which have been found in Ostrobothnia. Bronze Age cairns<br />
were typically built on visible spots where they stood out<br />
from the rest of the landscape. Dwellings were located near<br />
the cairns, surrounded by previous generations.<br />
The archaeologist J. R. Aspelin excavated two cairns in Jätinhaudanmaa<br />
in 1869, which was one of the first scientific archaeo-<br />
www.muinaispolut.fi<br />
logical studies in Finland, and the first in southern Ostrobothnia.<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
huumuksenmäki<br />
Raudan kalsketta<br />
Rautakausi on saanut nimensä siitä, että aseita ja työkaluja<br />
valmistettiin uudesta kestävästä metallista. Rautaa tuotiin<br />
aluksi valmiina tuotteina ja raaka-aineena, mutta varhaisia<br />
raudanvalmistuskokeilujakin tehtiin kotoisesta järvi- ja suomalmista.<br />
Hohtavaa pronssia suosittiin edelleen korumetallina.<br />
Kun pronssia kestävämmän raudan valmistus omaksuttiin<br />
Suomessa noin 2 500 vuotta sitten, muun muassa maanviljely<br />
tehostui huomattavasti uusien työkalujen myötä.<br />
Klingande järn<br />
Järnåldern har fått sitt namn av att vapen och verktyg tillverkades<br />
av en ny, hållbar metall. Järn importerades till en<br />
början som färdiga produkter och råvaror, men tidiga försök<br />
gjordes också att tillverka järnföremål av inhemsk sjö- och<br />
myrmalm. Glänsande brons föredrogs fortfarande i smycken.<br />
När järnet, som var mer hållbart än brons, började användas<br />
i Finland för ungefär 2 500 år sedan blev bl.a. jordbruket<br />
mycket mer effektivt tack vare de nya verktygen.<br />
Jättiläisten roukkioita<br />
Jättarnas rösen<br />
Cairns of giants<br />
Iron clatter<br />
Paikallismurteessa kiviröykkiöitä kutsutaan roukkioiksi. Huumuksenmäellä<br />
sijaitsee yksi Pohjanmaan suurimmista röykki-<br />
På Huumuksenmäki finns en av Österböttens största rösen. Inga<br />
arkeologiska utgrävningar har gjorts i röset, men det antas vara<br />
One of the biggest cairns in Ostrobothnia is located in Huumuksenmäki.<br />
No archaeological excavations have been per-<br />
öistä. Sitä ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin, mutta sen ole-<br />
från järnåldern, ungefär från år 300–600 efter vår tideräkning.<br />
formed there, but it is estimated to date back to the Iron Age,<br />
The period is called the Iron Age because weapons and<br />
tetaan ajoittuvan rautakaudelle, noin 300–600-luvuille jälkeen<br />
ajanlaskun alun. Läheisen Mujanvainion kahdeksan tutkitun<br />
Fynden från de åtta utgrävda rösena i närbelägna Mujanvainio<br />
är bland de mest betydande för Laihelas järnålder. Föremålen i<br />
around 300–600 CE. The eight cairns found in Mujanvainio<br />
nearby are among the most important Iron Age findings in<br />
tools were now made of a new, durable metal. At first, iron<br />
was imported as products and raw material, but there were<br />
also some early experiments making iron from local lake<br />
or bog ore. The shiny bronze was still the preferred metal<br />
röykkiön löydöt ovat Laihian rautakauden merkittävimpiä. Kuvan<br />
esineet ovat peräisin röykkiöstä, jossa vainaja oli haudattu<br />
arkkumaiseen kivirakennelmaan. Röykkiön vieressä oli erillinen<br />
kiveys, jonka hautauksesta on tunnistettu ihmisluiden lisäksi karjalankarhukoiran<br />
poltettuja jäännöksiä. Mujanvainion röykkiökalmisto<br />
on ollut käytössä jo 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua.<br />
bilden är från ett röse där den döda begravts i en kistliknande<br />
stenkonstruktion. Bredvid röset fanns en stenläggning, där det<br />
förutom begravda människoben även hittats brända rester av<br />
en karelsk björnhund. Rösegravfältet i Mujanvainio har varit i<br />
bruk redan under 300-talet före vår tideräkning.<br />
Under folkvandringstiden i Österbotten uppfördes gravrösena<br />
Laihia. The artefacts in the picture are from a cairn where the<br />
dead was buried inside a coffin-like stone structure. There<br />
was a separate stone structure next to the cairn, with the<br />
cremated remains of a human and a Karelian bear dog. The<br />
cairn cemetery of Mujanvainio has been in use already in the<br />
4th century BCE.<br />
for jewellery. Along with the adoption of iron production<br />
Pohjanmaan kansainvaellusajan röykkiöhaudat on usein rakennettu<br />
suuren siirtolohkareen eli silmäkiven ympärille. Tapa saat-<br />
ofta kring ett stort flyttblock, eller en centralsten. Seden kan<br />
komma från germanernas och fornfinnarnas tro att de döda<br />
In Ostrobothnia the burial cairns from the Migration Period<br />
are usually built around a large boulder. The tradition might<br />
in Finland 2,500 years ago, e.g. agriculture became much<br />
more efficient, because of the new durable tools.<br />
taa liittyä germaanien ja muinaissuomalaisten uskomukseen,<br />
että vainajat asuivat kallioissa ja suurissa kivissä. Jättimäiset<br />
röykkiöt kuvastanevat vainajan arvovaltaista asemaa yhteisössään.<br />
Röykkiöihin on tyypillisesti haudattu useampia vainajia,<br />
bodde i klippor och stora stenar. De jättelika rösena påvisar<br />
antagligen den dödes höga ställning i samhället. I rösena har<br />
oftast flera döda begravts, vilket kan tyda på att de är familjeeller<br />
släktgravar.<br />
be related to the Germanic and ancient Finnish belief of the<br />
dead living in rocks and boulders. Giant cairns are likely to indicate<br />
the prestigious social positions of the dead. Typically,<br />
remains of several deceased have been found in one cairn,<br />
joten ne saattavat olla perhe- tai sukukalmistoja.<br />
which means they may have served as family graves.<br />
www.muinaispolut.fi<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
tuomaanmäki<br />
Uusia vaikutteita merten takaa<br />
Pronssikausi on saanut nimensä siitä, että aseita, työkaluja<br />
ja koruja alettiin valmistaa uudesta hohtavasta<br />
metallista. Kupari ja pronssi olivat kallista tuontitavaraa,<br />
jota kulkeutui Pohjanmaan rannikolle lähinnä valmiina<br />
tuotteina Skandinaviasta. Maanviljely ja karjanhoito<br />
yleistyivät, ja myös yhteiskuntarakenne ja hautaustavat<br />
muuttuivat pronssikauden myötä.<br />
Nya influenser från bortom haven<br />
Bronsåldern har fått sitt namn av att man började tillverka<br />
vapen, verktyg och smycken av en ny, glänsande<br />
metall. Koppar och brons var dyra importvaror, som<br />
oftast fördes till Österbottens kust i form av färdiga<br />
produkter från Skandinavien. Jordbruk och boskapsskötsel<br />
blev vanligare under bronsåldern, och även<br />
samhällsstrukturen och gravskicket förändrades.<br />
Uusia hautaustapoja<br />
Tuomaanmäen röykkiöitä ei ole koskaan tutkittu kaivauksin,<br />
mutta kohteen sijainnin ja kivirakennelmien muodon perusteella<br />
ne ovat pronssikautisia hautoja. Maankohoamisen vaiku-<br />
Nya gravskick<br />
Inga utgrävningar har utförts i Tuomaanmäkis rösen, men utgående<br />
från var de är belägna och stenkonstruktionens form är<br />
de från bronsåldern. Landhöjningen har förändrat landskapet,<br />
New burial practices<br />
Tuomaanmäki cairns have not been archaeologically excavated,<br />
but their location and structure suggest they are Bronze<br />
Age graves. Uplift of land has changed the landscape notably<br />
tuksesta maisema on nykyään hyvin erilainen kuin pronssikau-<br />
som nuförtiden är mycket annorlunda än på bronsåldern. Kring<br />
since the Bronze Age. At around 1,500–500 BCE the cairns of<br />
New influences from across the seas<br />
della, noin vuosina 1 500–500 ennen ajanlaskun alkua, jolloin<br />
Tuomaanmäen röykkiöt sijaitsivat merenrannassa.<br />
år 1 500–500 före vår tideräkning var Tuomaanmäkis rösen belägna<br />
vid stranden.<br />
Tuomaanmäki were located on the shore.<br />
Trade and connections to Scandinavia were active in the Bronze<br />
The period is called the Bronze Age because weapons,<br />
Kaupankäynti ja yhteydenpito Skandinaviaan on ollut pronssikaudella<br />
vilkasta. Uuden materiaalin ja siitä valmistettujen esi-<br />
Handeln och kontakten med Skandinavien var livlig under<br />
bronsåldern. Förutom influenser i form av nytt material och nya<br />
Age. The new material and artefacts made of it were not the<br />
only novelties; new customs and beliefs were also adopted. One<br />
tools and jewellery were now made of the new, shiny<br />
neiden lisäksi vaikutteita omaksuttiin myös uusien tapojen ja<br />
uskomusten muodossa. Pronssikaudella yleistynyt tapa hau-<br />
föremål tillägnades även nya seder och ny tro från omvärlden.<br />
Ett exempel på denna förändring är att det under bronsåldern<br />
indication of the change is the practice of burying the dead in<br />
cairns built on visible sites.<br />
metal. Copper and bronze were expensive imported<br />
data vainajat näkyville paikoille rakennettuihin kiviröykkiöihin<br />
on yksi osoitus tästä muutoksesta.<br />
blev vanligt att begrava sina döda i gravrösen som uppfördes<br />
på synliga platser.<br />
A coffin-like stone structure is discernible in the nearby cairn,<br />
goods, arriving to the Ostrobothnian coast mainly as<br />
Viereisessä röykkiössä erottuu paasiarkkumainen kiveys, joka<br />
I det här röset ses en hällkistelik stenkonstruktion, som tyder på<br />
indicating the burial practice typical during Early Bronze Age.<br />
Some cairns feature orbicular and other stone structures as<br />
finished products from Scandinavia. Agriculture and<br />
viittaa pronssikauden alulle tyypilliseen ruumishautaukseen.<br />
Röykkiöissä on toisinaan myös kehämäisiä kiveyksiä ja muita<br />
en likbegravning typisk för tidig bronsålder. Rösena har ibland<br />
även cirkelformiga stenläggningar och andra konstruktioner.<br />
well. Cremation became common later in the Bronze Age, as<br />
did the habit of equipping the dead with artefacts for their<br />
animal husbandry became more common, and the age<br />
rakenteita. Polttohautaus valtasi alaa myöhemmin pronssikaudella,<br />
jolloin myös yleistyi tapa asettaa hautaan esineitä mu-<br />
Brandbegravning blev allmännare i sen bronsålder, då även seden<br />
att lägga föremål i graven för resan till livet efter detta blev<br />
journey to the other side. Most of the Ostrobothnian cairns<br />
were damaged later in search of treasures.<br />
brought with it changes to society and burial customs.<br />
kaan vainajan matkalle tuonpuoleiseen. Useimpia Pohjanmaan<br />
röykkiöistä on sittemmin hajotettu ja pengottu, kun niistä on<br />
vanligare. Flera gravrösen i Österbotten har sedermera förstörts<br />
och grävts upp i jakten på skatter.<br />
etsitty aarteita.<br />
www.muinaispolut.fi<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 10 00 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
LEVÄLUHTA<br />
Salaperäinen kalmisto<br />
Leväluhta on Suomen tunnetuimpia arkeologisia kohteita.<br />
Lähteestä ja sen ympäristöstä on löytynyt lähes<br />
sadan vainajan jäännöksiä, hevosen ja naudan luita<br />
sekä hopea- ja pronssikoruja. Kalmisto on ollut käytössä<br />
rautakaudella, noin 300–750 jälkeen ajanlaskun alun.<br />
Pääkallot ja muut ihmisluut ovat säilyneet ikäänsä<br />
nähden poikkeuksellisen hyvin vetisessä maaperässä.<br />
Ett gåtfullt gravfält<br />
Leväluhta är en av Finlands mest kända arkeologiska<br />
platser. I källan och i dess omgivning har man hittat<br />
kvarlämningar från nästan hundra personer, ben av<br />
häst- och nötkreatur, samt silver- och bronssmycken.<br />
Gravfältet har brukats under järnåldern, för ungefär<br />
300–750 år efter vår tideräkning. Skallar och andra<br />
människoben har med tanke på deras ålder förvarats<br />
förvånansvärt bra i den fuktiga jordmånen.<br />
Useita tulkintoja<br />
Leväluhdan hyvin säilynyt löytöaineisto ja paikan arvoituksellinen<br />
sijainti ovat ruokkineet mielikuvitusta ja poikineet monia<br />
tulkintoja jo vuosisatojen ajan. Hautaustapa on ainutlaatuinen<br />
Flera tolkningar<br />
Leväluhtas välbevarade fynd och gåtfulla läge har under flera<br />
århundraden eggat fantasin och gett upphov till många olika<br />
tolkningar. Gravskicket är unikt i Finland och i de nordiska län-<br />
Various interpretations<br />
The well preserved findings in Leväluhta and the mysterious<br />
location of the site have resulted various interpretations in people’s<br />
imaginations for centuries. The burial practice is unique<br />
Suomessa ja Pohjoismaissa, ja se poikkeaa ajanjakson vallitse-<br />
derna, och avviker från dåtidens vanligaste sed, brandbegrav-<br />
to Finland and Scandinavia, and it differs from the dominant<br />
vasta tavasta, polttohautauksesta. Paikkaa pidettiin pitkään<br />
ning. Platsen ansågs länge vara en offerkälla eller ett moss-<br />
burial practice of the era, cremation. For a long time, the place<br />
Mysterious cemetery<br />
uhrilähteenä tai suokalmistona, johon olisi upotettu orjia,<br />
rikollisia, sodan uhreja tai kulkutauteihin menehtyneitä.<br />
gravfält, vari slavar, brottslingar, krigsoffer eller sjukdomsoffer<br />
sänktes.<br />
was considered to be an offering spring or a wetland cemetery<br />
for slaves, criminals or victims of wars and epidemics.<br />
Leväluhta is one of the best-known archaeological<br />
sites in Finland. The remains of nearly one hundred<br />
people, along with horse and cow bones and silver<br />
and gold jewellery, have been found in and around<br />
the spring. The cemetery was used in the Iron Age,<br />
around 300–750 CE. Skulls and other human bones<br />
have survived unusually well in the wet soil.<br />
Pääkallojen erikoinen muoto ja luiden ulkoiset piirteet ovat<br />
innoittaneet pohtimaan myös vainajien alkuperää. Ehdokkaita<br />
ovat olleet Kalevalan Pohjolan Louhen orjat sekä germaaniheimot<br />
gootit ja herulit – Krimillä ja Bysantissa vaikuttanut<br />
taistelijakansa, josta osan uskottiin asettuneen sittemmin<br />
Etelä-Pohjanmaalle. Tutkimusten mukaan vainajat ovat kuitenkin<br />
suomalais-ugrilaista alkuperää, ja löytöaineisto viittaa<br />
paikalliseen, hyvin toimeentulevaan rautakautiseen yhteisöön.<br />
Avoimia kysymyksiä on silti edelleen. Uusien tutkimusten<br />
myötä saamme toivottavasti lisätietoja väestön alkuperästä<br />
ja kuolinsyistä sekä siitä, miksi vainajat on haudattu veteen yli<br />
1 500 vuotta sitten. Tarina jatkuu.<br />
Skallarnas särskilda form och benens yttre utseende har även<br />
lett till spekulationer kring de dödas ursprung. Kandidater<br />
har bl.a. varit Louhis slavar från Kalevalas Pohjola, eller de germanska<br />
folkgrupperna goterna och herulerna – ett stridande<br />
folk som verkade i Krim och Bysans varav en del tros ha senare<br />
bosatt sig i Sydösterbotten. Undersökningar har dock visat att<br />
de döda är av finskt-ugriskt härstamning, och fynden visar på<br />
ett lokalt, välbärgat järnålderssamhälle.<br />
Vissa frågor kvarstår dock. Ny forskning kan förhoppningsvis<br />
ge oss mer vetskap om deras ursprung och dödsorsaker samt<br />
varför de döda begravits i vattnet för över 1 500 år sedan.<br />
Berättelsen fortsätter.<br />
The unusual shape of the skulls and bones has also given rise<br />
to ponderings on the origin of the dead. Suggestions include<br />
slaves of the Kalevalan Mistress of the North, Louhi, and the<br />
Germanic peoples the Goths, and the Heruli – a warrior tribe<br />
operating in Crimea and Byzantium, who were believed to have<br />
later inhabited southern Ostrobothnia. However, research<br />
reveals the bodies are of Finno-Ugric origin and the findings<br />
suggest a local, well-off Iron Age community.<br />
Still, there are unanswered questions. New research will hopefully<br />
reveal more of the people’s origin and cause of death and<br />
tell us why they were buried in water over 1,500 years ago.<br />
The story continues.<br />
www.muinaispolut.fi<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
pakosauna<br />
Isoviha Pohjanmaalla<br />
Ruotsi nousi suurvallaksi 1600-luvulla käytyään pitkiä<br />
sotia naapurivaltoja vastaan. Suuri Pohjan sota alkoi<br />
vuonna 1700 vastaiskuna Ruotsin suurvaltapolitiikalle.<br />
Venäläisten miehitys Suomessa 1713–1721 tunnetaan<br />
nimellä isoviha. Napuen taistelun jälkeen Pietari Suuri<br />
määräsi kasakkajoukkoja terrorisoimaan paikallisväestöä.<br />
Miehiä surmattiin, kyliä hävitettiin, naisia ja lapsia<br />
vietiin orjiksi Venäjälle.<br />
Den stora ofreden i Österbotten<br />
Sverige blev en stormakt under 1600-talet efter flera<br />
långa krig med sina grannar. Det Stora nordiska kriget<br />
utbröt 1700 som ett svar på Sveriges stormaktspolitik.<br />
Den ryska ockupationen av Finland 1713–1721 kallas<br />
den stora ofreden. Efter Slaget vid Storkyro gav Peter<br />
den store order åt kosackerna att terrorisera lokalbefolkningen.<br />
Män dödades, byar utrotades, kvinnor och<br />
barn togs som slavar till Ryssland.<br />
Greater Wrath in Ostrobothnia<br />
Sweden became a great power in the 17th century after<br />
long-term warfare with its neighbours. The Great<br />
Northern War started in 1700 as a protest against Sweden’s<br />
power politics. The Russian occupation of Finland<br />
in 1713–1721 is called the Greater Wrath. After the Battle<br />
of Napo, Peter the Great ordered the Cossack troops to<br />
terrorise the locals. Men were killed, villages destroyed<br />
and women and children taken as slaves to Russia.<br />
Laurinlakson pakosauna Laurinlaksos lönnpörte Hideaway sauna<br />
Kyrönmaalla on useita paikkoja, joiden nimet pohjautuvat<br />
isonvihan tapahtumiin. Tuolta ajalta on säilynyt myös perimätietoa<br />
syrjäisistä piilopaikoista, joihin siviiliväestö pakeni<br />
miehittäjien harjoittamaa systemaattista terroria. Laurinlakson<br />
pakosauna on esimerkki tällaisesta piilopaikasta, johon<br />
liittyvästä tarinasta on useita versioita. Tapahtumien kulku on<br />
ollut kuitenkin pääpiirteissään seuraava.<br />
Isonkyrön Napuella raskaana ollut emäntä ja hänen piikansa<br />
pakenivat vihollista tähän saunaan. Paikallinen ilmiantaja kuitenkin<br />
opasti paikalle kuusi kasakkaa. Päästäkseen sisään matalasta<br />
oviaukosta heidän piti kumartua, jolloin tomera piika<br />
surmasi heidät yksitellen koivuhalolla. Ruumiit hän upotti<br />
läheiseen suohon.<br />
Lähistöllä tiedetään myös poltetun tervaa. Sauna lieneekin<br />
rakennettu alun perin tervanpolttajien tukikohdaksi. Monikäyttöistä<br />
tervaa valmistettiin sekä omiin tarpeisiin että vientituotteeksi<br />
Eurooppaan.<br />
I Kyroland finns flera ställen vars namn kommer från den stora<br />
ofreden. Det finns muntliga traditioner om avlägsna gömställen<br />
dit civilbefolkningen kunde fly undan den systematiska<br />
terrorn som ockupationsmakten utövade. Laurinlaksos lönnpörte<br />
är ett exempel på ett sådant gömställe. Det finns flera<br />
versioner av berättelsen. Händelseförloppet var dock i huvudsak<br />
det följande:<br />
Från Napo i Storkyro flydde en gravid husfru och hennes piga<br />
till bastun undan fienden. En lokal angivare ledde dock sex<br />
kosacker till platsen. För att komma in genom den låga dörröppningen<br />
måste kosackerna buga sig, varvid den raska pigan<br />
dödade dem en efter en med en björkklamp. Liken gömde hon<br />
i det närbelägna kärret.<br />
Man lär även ha bränt tjära i området. Bastun har antagligen<br />
ursprungligen byggts som bas för tjärbrännarna. Den mångsidiga<br />
tjäran framställdes både för eget bruk och för export till<br />
Europa.<br />
Many place names in Kyrönmaa are derived from events of the<br />
Greater Wrath. There are legends of remote hideaways, where<br />
the civilians escaped the systematic terror of the occupiers.<br />
The sauna in Laurinlakso is an example of a hideaway and there<br />
are many versions of its story. The following main events are<br />
included in most of the stories.<br />
A pregnant housewife and her maid escaped the enemy to<br />
this sauna, but a local informer revealed them to six Cossacks.<br />
In order to enter the sauna through the low doorway, they<br />
had to bend over, and the resourceful maid took the opportunity<br />
to slay them with a birch stick, one by one. She buried the<br />
bodies in a nearby bog.<br />
It is also known that tar was burned near the sauna. Thus, the<br />
sauna was probably originally used as a base for tar burners.<br />
Tar had many uses and it was produced both for domestic use<br />
and export to Europe.<br />
www.muinaispolut.fi<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
kaavontönkkä<br />
Sotureita ja kauppiaita<br />
Kaksi tuhatta vuotta vallinnut tapa haudata vainajia<br />
kiviröykkiöihin alkoi murtua kansainvaellus- ja merovingiajalla,<br />
400–800 jälkeen ajanlaskun alun. Hautarovion<br />
poltettuja jäännöksiä alettiin levittää tasaiselle<br />
kivetylle alueelle. Polttokenttäkalmistoihin haudattiin<br />
tyypillisesti useita vainajia pitkien aikojen kuluessa,<br />
joten ne saattoivat olla suku- tai kyläkalmistoja.<br />
Krigare och handelsmän<br />
Under folkvandrings- och merovingertiden, år 400–<br />
800 efter vår tideräkning, började man avskaffa den<br />
tvåtusen år gamla traditionen att begrava sina döda i<br />
stenrösen. Man började sprida ut lämningar från gravbålet<br />
på ett jämnt stenbelagt område. På brandgravfält<br />
begravdes vanligtvis flera döda under en lång tid,<br />
vilket tyder på att de var släkt- eller bybegravningsfält.<br />
Warriors and merchants<br />
Vaikuttava venehautaus<br />
En mäktig båtbegravning<br />
Spectacular boat burial<br />
The two thousand years old practice of burying the<br />
Kaavontönkkä on Pohjanmaan merkittävimpiä rautakautisia<br />
hautalöytöjä. Kahden hautaröykkiön lisäksi paikalla on poltto-<br />
Kaavontönkkä är en av Österbottens viktigaste gravfynd från<br />
järnåldern. Förutom två gravrösen finns det ett brandgrav-<br />
Kaavontönkkä is among the most remarkable Iron Age grave<br />
findings in Ostrobothnia. There are two burial cairns, a cre-<br />
dead in cairns began to crumble during the Migration<br />
kenttäkalmisto sekä venehautauksen jäännöksiä. Venehautauksesta<br />
on löytynyt satojen rautaisten veneenniittien lisäksi<br />
fält och rester av en båtbegravning. Från båtbegravningen<br />
har man hittat hundratals järnnitar, många olika slags egg-<br />
mation cemetery and the remains of a boat burial on the<br />
site. The findings of the boat burial include hundreds of iron<br />
period and Vendel era, 400–800 CE. The remnants of<br />
monenlaisia teräaseita ja työkaluja, hevosen kuolaimet sekä<br />
hopea- ja pronssikoruja Skandinaviasta, Baltiasta ja Venäjältä.<br />
vapen och verktyg, hästbett, samt silver- och bronssmycken<br />
från Skandinavien, Baltikum och Ryssland. En såpass mäk-<br />
boat rivets, a variety of edged weapons and tools, horse bits<br />
as well as silver and bronze jewellery from Scandinavia, the<br />
the funeral pyre were spread on a field paved with<br />
Näin vaikuttavan hautauksen ovat ansainneet luultavasti vain<br />
yhteisönsä arvostetuimmat jäsenet, jotka ovat pitäneet yllä<br />
tig begravning har antagligen enbart ärats samhällets mest<br />
ansedda medlemmar som har upprätthållit långväga han-<br />
Baltics and Russia. A burial of this grandeur was probably only<br />
for the most prestigious members of the community, people<br />
stone. It was usual that several deceased were buried<br />
kaukaisia kauppasuhteita. Polttokenttäkalmisto on ollut käytössä<br />
vielä viikinkiajalla 800-luvun lopulla.<br />
delsförbindelser. Brandgravfältet har varit i bruk ännu under<br />
vikingatiden vid slutet av 800-talet.<br />
who had secured important trade relations abroad. The cremation<br />
cemetery has been still in use during the Viking Age,<br />
in a cremation cemetery during long period of times,<br />
Polttokenttäkalmiston palaneista luista on tunnistettu ihmis-<br />
Bland brandgravfältets brända ben har förutom människoben<br />
at the end of the 9th century.<br />
so they might have been family or village graves.<br />
luiden lisäksi useita karhun kynsiluita. Löytö saattaa viitata<br />
siihen, että vainajat on kiedottu karhuntaljaan polttoroviolle<br />
även flera björnklor identifierats. Fyndet kan tyda på att de<br />
döda virats in i en björnfäll på gravbålet. I en av Kaavontönkkäs<br />
In addition to human bones, several bear claws have been<br />
identified among the remains in the cremation cemetery. The<br />
päätyessään. Toiseen Kaavontönkän röykkiöistä on haudattu<br />
rösen har troligtvis en ung kvinna med barn begravts.<br />
finding suggests the dead may have been wrapped in bear<br />
luultavasti nuorehko nainen ja lapsi.<br />
fleece before ending up in the funeral pyre. A young woman<br />
www.muinaispolut.fi<br />
and a child have probably been buried in one of the cairns.<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
istimäki<br />
Kultaa ja kimallusta<br />
Kyrönmaan vauraus rautakaudella heijastuu kansainvaellus-<br />
ja merovingiajan rikkaista hautalöydöistä, jotka ajoittuvat<br />
noin vuosille 400–800 jälkeen ajanlaskun alun. Kaupankäynti<br />
on ollut vilkasta ja verkostot ulottuneet laajalle,<br />
mikä näkyy sekä esineistössä että materiaaleissa. Maanviljely<br />
ja karjanhoito olivat edelleen tärkeimmät elinkeinot,<br />
mutta pohjoisten seutujen turkismetsästäjien ja hylkeenpyytäjien<br />
tuotteilla oli kysyntää myös kaukaisilla seuduilla.<br />
Guld och glitter<br />
Att Kyroland var rikt under järnåldern kan ses i de rika gravfynden<br />
från folkvandrings- och merovingertiden, ungefär<br />
från åren 400–800 efter vår tideräkning. Handeln var livlig<br />
och nätverken sträckte sig långt, vilket märks i både föremålen<br />
och i materialen. Jordbruk och boskapsskötsel var<br />
fortfarande de viktigaste näringarna, men det fanns även<br />
efterfrågan på de nordliga päls- och säljägarnas produkter<br />
i fjärran länder.<br />
Gold and glamour<br />
The rich grave findings from the Migration period and<br />
Vendel era, dating back to 400–800 CE, indicate the<br />
wealth of Kyrönmaa in the Iron Age. Trading was active<br />
and the networks far reaching, which can be seen both<br />
in the artefacts and the materials. Agriculture and animal<br />
husbandry continued to be the most important sources<br />
of subsistence, but the products of Nordic fur and seal<br />
hunters were also in demand in faraway regions.<br />
Tuomisia merten takaa Från bortom haven From across the seas<br />
Ristimäen röykkiön reunalta on löytynyt rautainen keihäänkärki,<br />
miekka, väkipuukko ja kilvenkupura, jotka ajoittuvat merovingiajalle.<br />
Läheiset Kirstinmäki ja Mahlaistentönkkä ovat puolestaan<br />
kansainvaellusajan rikkaimpia hautalöytöjä Pohjanmaalla ja koko<br />
Suomessa. Poikkeuksellisen runsaasti koruja ja aseita sisältäneet<br />
röykkiöt ja polttokenttäkalmistot ovat olleet luultavasti sukuhautoja.<br />
Asutus Kyrönjokisuistossa vakiintui rautakauden keskivaiheilla<br />
ja tiivistyi vähitellen kylämäisiksi keskittymiksi jokivarteen.<br />
Pohjanmaan rautakautisten yhteisöjen erityistä vaurautta heijastavat<br />
myös muualla Suomessa harvinaiset kultaesineet.<br />
Vid kanten av Ristimäkis gravröse har man hittat en spjutspets<br />
av järn, ett svärd, en sax och en sköldbuckla från merovingertiden.<br />
De närbelägna Kirstinmäki och Mahlaistentönkkä har<br />
för deras del de rikaste gravfynden från folkvandringstiden<br />
i Österbotten och hela Finland. Rösena och brandgravfälten<br />
har innehållit ovanligt rikligt med smycken och vapen, och<br />
var troligtvis släktgravar. Bosättning i Kyroälvdeltat etablerades<br />
i mitten av järnåldern och förtätades så småningom<br />
till byliknande koncentrationer vid älvstranden. Att de Österbottniska<br />
järnålderssamhällena var särskilt förmögna syns<br />
även i guldföremål, som var sällsynta i övriga Finland.<br />
An iron spearhead, sword, knife and shield buckle, which date<br />
back to the Vendel era, have been found near the Ristimäki cairn.<br />
The grave findings in nearby Kirstinmäki and Mahlaistentönkkä<br />
are among the richest in Ostrobothnia and all of Finland. The<br />
cairns and cremation cemeteries with unusually large amounts<br />
of jewels and weapons were most likely family graves. The<br />
settlement in the Kyrönjoki delta became more fixed in the<br />
mid Iron Age, as people gradually gathered in villages along<br />
the river bank. The wealth of the Ostrobothnian Iron Age communities<br />
is also reflected in the gold items, rare in the rest of<br />
Finland.<br />
Vähänkyrön ehkä tunnetuin ja erikoisin esinelöytö on pronssinen<br />
viinikauha, joka on löytynyt Pääkköönmäeltä, täältä runsas<br />
kilometri lounaaseen. Viinikauha on valmistettu Lucius Ancius<br />
Diodoruksen valimossa Capuassa, Etelä-Italiassa Rooman valtakunnassa<br />
ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun.<br />
Samanlaisia kauhoja on löytynyt myös Pompeijista. Roomalaisten<br />
kauppaverkostot ulottuivat germaanien välityksellä Itämerelle<br />
asti. Viinikauhan kaltaisten ylellisyystuotteiden vastineeksi<br />
on mahdollisesti toimitettu turkiksia ja traania.<br />
Lillkyros kanske mest kända och säregna fynd är en vinslev<br />
i brons, som hittades i Pääkköönmäki, ungefär en kilometer<br />
sydväst härifrån. Vinsleven tillverkades i Lucius Ancius Diodorus<br />
gjuteri i Capua i södra Italien i romarriket under det<br />
första århundradet efter vår tideräkning. Liknande slevar har<br />
hittats i Pompeji. De romerska handelsnätverken sträckte sig<br />
via germanerna ända till Östersjön. I utbyte mot lyxprodukter<br />
som vinsleven har man möjligtvis gett pälsar och tran.<br />
Perhaps the most famous and peculiar finding in Vähäkyrö<br />
is the bronze wine ladle from Pääkköönmäki, a little southwest<br />
from here. The wine ladle was made at the foundry of<br />
Lucius Ancius Diodorus in Capua, southern Italy, in the Roman<br />
Empire during the first century CE. Similar ladles have been<br />
found in Pompeii. Roman goods reached all the way to the<br />
Baltic Sea via Germanic trade networks. Luxurious items such<br />
as the wine ladle were probably obtained in exchange for fur<br />
and blubber.<br />
www.muinaispolut.fi<br />
Jääkausi<br />
kivikausi<br />
pronssikausi<br />
rautakausi<br />
historiallinen aika<br />
Istiden | Ice Age<br />
stenåldern | stone Age<br />
bronsåldern | bronze Age<br />
järnåldern | iron Age<br />
historisk tid | historical time<br />
10 000 9000<br />
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000<br />
Yhteispohjoismainen Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -hanke tähtää metsien<br />
arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen är ett samnordiskt projekt som ämnar bevara<br />
och informera om skogens arkeologiska kulturarv.<br />
The Nordic SKAIK project, Forests’ Cultural Heritage in the Kvarken Region aims to<br />
preserve and share information on the archaeological heritage of forests.<br />
© SKAIK 2013<br />
olit tässä<br />
du var här | you were here
Raportti 22.07.2011<br />
Maanmittauslaitoksen ilmalaserkeilausaineistojen (lidar) analysointi Skogens kulturarv i<br />
kvarkenregionen –projektille.<br />
Tekijä: Nina Heiska, Nordic Geo Center Oy<br />
Tässä raportissa esitetään kesä-heinäkuussa 2011 tehdyn ilmalaserkeilausaineistojen analyysin<br />
menettelytapa. Mahdollisten kohteiden sijainnit on luovutettu shp-tiedostoina sähköisessä<br />
muodossa. Lisäksi tiedostoina on luovutettu viistovalokuvat – kahdesta suunnasta jokaisesta<br />
alueesta – sekä digitaalinen korkeusmalli (DEM) .asc muodossa. Korkeusmallista voi tuottaa GISohjelmissa<br />
tarpeen mukaan korkeuskäyrät.<br />
Digitaaliset tuotteet on arkistoitu alueittain (23, 28, 29 ja 42) kuten aluperäinen MML:n aineisto.<br />
Projektin kohteena oleva Kyrönmaan seutukunta ulottuu kaikille neljälle alueelle.<br />
1 Työn kulku<br />
Kaikki alueen ruudut ladattiin QTModeler-ohjelmaan ja jokainen ruutu käytiin visuaalisesti läpi<br />
kahdella eri valaisusuunnalla. Kiinnostavat kohteet merkittiin pisteillä ja muutamasta kohteesta otin<br />
ruutukaappauksen tähän raporttiin.<br />
Viistovalokuvat ja korkeusmallit (DEM) tuotettiin LASTools-ohjelmalla. Tätä raporttia<br />
kirjoittaessani ohjelmaan julkaistiin myös visuaalinen käyttöliittymä.<br />
2 Visualisoinnissa käytetty ohjelma<br />
Quick Terrain Modeler v. 7.1.4 (x64)<br />
Työ lähti käyntiin kokeilemalla sopivia ohjelmia, koska ohjelmat kehittyvät koko ajan ja vuoden<br />
sisällä tapahtuu paljon muutoksia. Lähdin liikkeelle GIS-puolelta, koska monet arkeologit käyttävät<br />
GIS-pohjaisia sovelluksia aineistojen tarkasteluun. Näistä avoimen lähdekoodin QGIS/GRASS on<br />
suosittu yhdistelmä. QGISin yhteyteen integroitu GRASS Gis mahdollistaa myös .las muotoisten<br />
pistepilvitiedosten käsittelyn, mutta ohjelman kapasiteetti on rajallinen ja suurien aineistojen<br />
käsittely on hidasta. Ainakaan tässä suhteessa en havainnut kehitystä kesän 2010 tilanteeseen.<br />
Kokeilin ensin kiinnostavien kohteiden merkitsemistä suoraan QGIS-ohjelmassa, mutta ohjelma ei<br />
visualisoi viistovalokuvaa (hillshade) erityisen hyvin. Kokeilin sekä LAStoolsin että QTModelerin<br />
tuottamaa viistovalokuvaa.<br />
Päädyin käyttämään ilmalaserkeilausten käsittelyyn kehitettyä QTModeler-ohjelmaa, joka on muun<br />
muassa NIKUn (Norja) käyttämä. QTModelerista käytössäni oli kokeiluversio. QTModeler<br />
osoittautui käytössä erittäin toimivaksi ohjelmaksi, jolla oli helppo vaihtaa pintamallin<br />
valaisusuuntaa. Ohjelma visualisoi maanpinnan muodon mielestäni paremmin kuin QGIS.<br />
Kiinnostavat kohteet voi merkitä pisteillä, jotka voi tallentaa shp-formaattiin ja avata GISohjelmissa.<br />
Ohjelmassa on myös monia muita ominaisuuksia, joita ei kokeiltu tämän työn<br />
yhteydessä.<br />
1
3 Analyysikulmat<br />
Aurinko luoteesta ja koillisesta. Kuten seuraava kuvapari osoittaa, niin tutkimusaluetta on valaistava<br />
useammalta suunnalta, jotta eri suuntaiset muodostelmat saadaan näkyviin.<br />
Valaisusuunnan vaikutus näkyvyyteen.<br />
4 Työn määrä suhteessa käytettyyn aikaan<br />
Kyronmaan koko on yli 1000 km 2 , joka on liian suuria alue käsiteltäväksi huolellisesta kahden viikon<br />
aikana. Ehdin kuitenkin käymään koko alueen lävitse, mutta suurin osa kohteista olisi vaatinut<br />
tarkituksen ja reflektointia.<br />
En ehtinyt tarkastella tunnettujen kohteiden näkyvyyttä aineistoissa.<br />
5 Muinaisjäännösten näkyvyys tutkimusalueella ja aineiston luonne<br />
Ennakkotietojen perusteella Kyrönmaan metsäalueita on muokattu varsin rajusti ja jopa useaan<br />
otteeseen. Lisäksi osa metsistä on hyvin tiheäkasvuista, jolloin voidaan pohtia, onko MML:n aineisto<br />
tarpeeksi tiheätä havaintojen tekemiseksi. Mielestäni alueelta löytyy kuitenkin metsäalueita, joiden<br />
muokkaus ei ole ollut kovin voimallinen ja joiden kasvillisuus mittausajankohtana mahdollistaa<br />
havaintojen tekemisen.<br />
Käytin MML:n luokitellun aineiston luokkaa 2 (ground), josta pahimmillaan ei nähnyt metsien<br />
kohdalta mitään:<br />
2
Tällä alueella kasvillisuus estää näkyvyyden (suuret kolmiot).<br />
Parhaimmillaan kasvillisuus ei liene ollut suuri este, koska metsäpohjan näkyvyys on hyvä ja myös<br />
maapohjan muokkaus tulee hyvin esille:<br />
3
Havaitsin aineistossa muutaman virheen, kaikki alueella 29. Ensinnäkin muutamassa paikkassa näkyi<br />
lineaarinen artefakti, pitkä suora viiva, joka lienee korkeustason virhe kahden lentolinjan välillä.<br />
Toinen artefakti oli vaikeampi havaita, mutta sekin esiintyi N-S suuntaisesti kuten lentolinjatkin tällä<br />
alueella. Alla kuvat ja selitys ongelmasta<br />
P3413F1 250238.789193 7010915.702316 5.061634<br />
Pellolla painanteita. Mutta ovatko sittenkin tuoreita? Moderni tekniikkä äestää varsin syvältä, joten<br />
säilyisikö mikään vanhaa?<br />
Selitys löytyy pistepilviaineistosta. Tässä kahden lentolinjan raja (aineistot eivät<br />
samasta kohdasta), jossa jostain syystä esiintyy paljon ”reikiä”. Nämä muodostavat<br />
pintamalliin kauniin näköisiä painaumia. Filtteröintivirhe? Joka tapauksessa aineiston<br />
virhe.<br />
4
Muita artefakteja, jotka eivät ole virheitä aineistossa<br />
P3413E1 249130.532473 7002486.538398 9.964025<br />
Voi olla viljelyksen merkkejä. Lähellä ns. kirjekuorimuodostelmaa, joka syntyy traktorin kääntyessä.<br />
5
Sama kohde eri valaisusuunnalla. Taitaa kyllä olla viljelyn jälkiä.<br />
Tyypillinen ns. kirjekuori (envelope) kuvio, joka muodostuu traktorilla peltoa muokatessa.<br />
6
6 Merkityt kohteet<br />
Havaitut mielenkiintoiset kohteet on merkitty pisteellä. Suurin osa kohteista on kuoppia, mutta<br />
myös muuta ympäristöstä poikkeava ”kasa” on merkitty. Nämä kasat voivat myös olla kiviä, mutta<br />
aineistosta sitä ei voi päätellä ja seudulla on paljon kiviä. Olen käyttänyt sanoja kuoppa ja painanne<br />
suunnilleen synonyymeinä. Lisäksi olen merkinnyt mahdollisia tervahautoja, joista ainakin osalla on<br />
tyypillinen muoto ja osa on puolestaan muuten sopivan kokoisia painanteita.<br />
Alueella on sekä metsissä ja pelloilla paljon lineaarisia artefakteja, joista valtaosa on moderneja.<br />
Nopeasti tarkasteltuna vanhoista kartoista digitoidut reitit näyttävän sijaitsevan modernien teiden<br />
kohdalla, mutta en ehtinyt analysoida tilannetta tarkemmin. Koordinaatistomuunnoksen jälkeen<br />
KKJ:ssä digitoidut kohteet näyttivät olevan systemaattisesti muutaman sadan metrin päässä<br />
ETRS89- koordinaatiston vastaavista kohteista.<br />
Pelloille olen merkinnyt hyvin vähän kohteita, koska mielestäni pellot näyttivät varsin tyhjiltä.<br />
Alla muutama kuvakaappaus merkitsemistäni kohteista. Nämä ovat pääosin siitä erikoisemmasta<br />
päästä.<br />
P3314H4 259516.366414 6977138.889578 57.799807 Kuoppia? Näin jälkikäteen tarkasteltuna<br />
metsämaa vaikuttaa kovin muokatulta, joten kuopat tuskin ovat vanhoja.<br />
7
P3314H2<br />
256115.993863 6975080.203315 70.020913 Rakenne vai neliömäinen harha?<br />
P3314F1 249987.793618 6974252.470543 75.211946<br />
P3314D1 244058.321916 6973011.733319 92.694802<br />
Jotain erilaista, todennäköisesti modernia, mutta ei vastaavia havaintoja muualta.<br />
8
P3314C2 242095.523969 6970657.149369 111.033893<br />
Voimakkaasti muokattu, mutta poikkeava mäkilinnan tyyppinen muodostelma terasseineen. Muuta<br />
vastaavaa ei näkynyt, mutta voi olla puhtaasti geologinen ilmiö.<br />
P3321H3 235577.566028 6986264.110954 21.072417<br />
Tämä on merkattu, mutta se on todennäköisesti modernin rakenteen jäänne pellolla.<br />
9
P3323E2 248139.522299 6981766.415475 45.682358<br />
Jos tämä ei ole aineistovirhe (kts. aineiston luonne), niin kuopat ovat hienosti esillä.<br />
P3324G1 256148.960079 6990245.696396 24.308687<br />
Hyvin kaunis rykelmä painanteita<br />
10
P 3341A4 264940.684322 6983362.596735 38.868578<br />
Luonnonmuodostelma?<br />
P3342B4 265794.032732 7001701.308719 26.264532<br />
Tavallisesta poikkeavia kasoja pellolla, voivat kuitenkin olla maanviljelyksestä johtuvia. Samoin<br />
vasemman alaneljänneksen kuopat.<br />
11
P3342A4 264238.900888 6995735.059539 25.435553 Erikoinen<br />
reikäjuusto.<br />
12
September 23, 2013<br />
Dr. Satu Koivisto<br />
Finnish National Board of Antiquities<br />
Archaeological Field Services<br />
P.O. Box 913<br />
Helsinki, FI-00101<br />
Finland<br />
RE: Radiocarbon Dating Results For Samples KM9520:63b, KM9520:97, KM10621:5, KM10849:15,<br />
KM10849:39, KM10850:4, KM10850:6, KM10856:24a, KM10856:24b<br />
Dear Dr. Koivisto:<br />
Enclosed are the radiocarbon dating results for nine samples recently sent to us. They each<br />
provided plenty of carbon for accurate measurements and all the analyses proceeded normally. As usual,<br />
the method of analysis is listed on the report with the results and calibration data is provided where<br />
applicable.<br />
The web directory containing the table of results and PDF download also contains pictures<br />
including, most importantly the portion actually analyzed. These can be saved by opening them and right<br />
clicking. Also a cvs spreadsheet download option is available and a quality assurance report is posted for<br />
each set of results. This report contains expected versus measured values for 3-5 working standards<br />
analyzed simultaneously with your samples.<br />
All results reported are accredited to ISO-17025 standards and all analyses were performed<br />
entirely here in our laboratories. Since Beta is not a teaching laboratory, only graduates trained in<br />
accordance with the strict protocols of the ISO-17025 program participated in the analyses. When<br />
interpreting the results, please consider any communications you may have had with us regarding the<br />
samples.<br />
If you have specific questions about the analyses, please contact us. Your inquiries are always<br />
welcome.<br />
The cost of the analysis was charged to the MASTERCARD card provided. Thank you. As<br />
always, if you have any questions or would like to discuss the results, don’t hesitate to contact me.<br />
Sincerely,<br />
Digital signature on file<br />
Page 1 of 13
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23/2013<br />
Finnish National Board of Antiquities Material Received: 9/5/2013<br />
Sample Data Measured 13C/12C Conventional<br />
Radiocarbon Age Ratio Radiocarbon Age(*)<br />
Beta - 358440 1190 +/- 30 BP -26.7 o/oo 1160 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM9520:63b<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 780 to 900 (Cal BP 1170 to 1050) AND Cal AD 910 to 970 (Cal BP 1040 to 980)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Beta - 358441 1560 +/- 30 BP -26.3 o/oo 1540 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM9520:97<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 430 to 600 (Cal BP 1520 to 1360)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Beta - 358442 2280 +/- 30 BP -23.3 o/oo 2310 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM10621:5<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal BC 400 to 370 (Cal BP 2350 to 2320)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Beta - 358444 1490 +/- 30 BP -28.3 o/oo 1440 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM10849:15<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 570 to 650 (Cal BP 1380 to 1300)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Page 2 of 13
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23/2013<br />
Sample Data Measured 13C/12C Conventional<br />
Radiocarbon Age Ratio Radiocarbon Age(*)<br />
Beta - 358445 1370 +/- 30 BP -19.1 o/oo 1470 +/- 30 BP<br />
15N/14N= +13.2 o/oo<br />
SAMPLE : KM10849:39<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (bone collagen): collagen extraction: with alkali<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 540 to 650 (Cal BP 1410 to 1300)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Beta - 358446 1320 +/- 30 BP -27.7 o/oo 1280 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM10850:4<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 660 to 780 (Cal BP 1290 to 1170)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Beta - 358447 1200 +/- 30 BP -17.4 o/oo 1320 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM10850:6<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (bone collagen): collagen extraction: with alkali<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 650 to 720 (Cal BP 1300 to 1230) AND Cal AD 740 to 770 (Cal BP 1210 to 1180)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Beta - 358448 1400 +/- 30 BP -27.3 o/oo 1360 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM10856:24a<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 640 to 680 (Cal BP 1310 to 1270)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Page 3 of 13
Dr. Satu Koivisto Report Date: 9/23/2013<br />
Sample Data Measured 13C/12C Conventional<br />
Radiocarbon Age Ratio Radiocarbon Age(*)<br />
Beta - 358449 1390 +/- 30 BP -28.6 o/oo 1330 +/- 30 BP<br />
SAMPLE : KM10856:24b<br />
ANALYSIS : AMS-Standard delivery<br />
MATERIAL/PRETREATMENT : (cremated bone carbonate): bone carbonate extraction<br />
2 SIGMA CALIBRATION : Cal AD 650 to 710 (Cal BP 1300 to 1240) AND Cal AD 750 to 770 (Cal BP 1200 to 1180)<br />
____________________________________________________________________________________<br />
Page 4 of 13
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON<br />
(Variables: C13/C12=-26.7:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n um ber:<br />
C on ventional radiocarb on age:<br />
2 S igma calibrated results:<br />
(95% prob ability)<br />
Beta-358440<br />
1160±30 BP<br />
AGE TO CALEND AR YEARS<br />
Cal A D 780 to 900 (Cal BP 1170 to 1050) and<br />
Cal A D 910 to 970 (Cal BP 1040 to 980)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
w ith calibration curve: Cal A D 890 (Cal BP 1060)<br />
1 S igm a calibrated results:<br />
(68% probability)<br />
Cal A D 830 to 840 (Cal BP 1120 to 1110) and<br />
Cal A D 870 to 900 (Cal BP 1080 to 1060) and<br />
Cal A D 920 to 940 (Cal BP 1030 to 1010)<br />
126 0<br />
116 0±30 B P<br />
Cre mate d bo ne ca rb ona te<br />
124 0<br />
122 0<br />
120 0<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
118 0<br />
116 0<br />
114 0<br />
112 0<br />
110 0<br />
108 0<br />
106 0<br />
104 0<br />
740 7 60 78 0 8 00 82 0 840 8 60 88 0 900 920 94 0 9 60 980<br />
Cal A D<br />
References:<br />
Database u sed<br />
IN TC AL09<br />
Referen ces to IN T CA L 09 database<br />
Heaton,et.al.,2009, R adiocarbon 51(4):1151-1164, Reim er,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):1111-1150,<br />
Stuiver,et.al,1993, R adiocarbon 35(1):137-189, O eschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
M athem atics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C14 D ates<br />
Talm a, A . S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic R adiocarbon Dating Laboratory<br />
4985 S.W . 74th C ourt, Miami, Florida 33155 • T el: (305)667-5167 • Fax: (305)663-0964 • E-Mail: beta@ radiocarbon.com<br />
Page 5 of 13
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON<br />
(Variables: C13/C12=-26.3:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n um ber:<br />
C on ventional radiocarb on age:<br />
2 S igma calibrated result:<br />
(95% prob ability)<br />
Beta-358441<br />
1540±30 BP<br />
AGE TO CALEND AR YEARS<br />
Cal A D 430 to 600 (Cal BP 1520 to 1360)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
w ith calibration curve: Cal A D 540 (Cal BP 1410)<br />
1 S igm a calibrated results:<br />
(68% probability)<br />
Cal A D 440 to 450 (Cal BP 1510 to 1500) and<br />
Cal A D 460 to 480 (Cal BP 1490 to 1470) and<br />
Cal A D 530 to 560 (Cal BP 1420 to 1390)<br />
164 0<br />
154 0±30 B P<br />
Cre mate d bo ne ca rb ona te<br />
162 0<br />
160 0<br />
158 0<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
156 0<br />
154 0<br />
152 0<br />
150 0<br />
148 0<br />
146 0<br />
144 0<br />
142 0<br />
400 4 20 44 0 4 60 4 80 50 0 520 5 40 56 0 5 80 600<br />
Cal A D<br />
References:<br />
Database u sed<br />
IN TC AL09<br />
Referen ces to IN T CA L 09 database<br />
Heaton,et.al.,2009, R adiocarbon 51(4):1151-1164, Reim er,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):1111-1150,<br />
Stuiver,et.al,1993, R adiocarbon 35(1):137-189, O eschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
M athem atics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C14 D ates<br />
Talm a, A . S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic R adiocarbon Dating Laboratory<br />
4985 S.W . 74th C ourt, Miami, Florida 33155 • T el: (305)667-5167 • Fax: (305)663-0964 • E-Mail: beta@ radiocarbon.com<br />
Page 6 of 13
CALIBRATION OF R ADIOCARBO N AG E TO CALENDAR YEARS<br />
(Variables: C13/C12=-23.3:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n umber:<br />
Con ventional radiocarbon age:<br />
2 Sigma calibrated resu lt:<br />
(95% probability)<br />
B eta-358442<br />
2310±30 BP<br />
C al BC 400 to 370 (Cal B P 2350 to 2320)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
with calibration curve: C al BC 390 (Cal BP 2340)<br />
1 Sigma calibrated result:<br />
(68% probability)<br />
C al BC 400 to 380 (Cal BP 2350 to 2340)<br />
2420<br />
231 0±30 B P<br />
C rem at ed b one ca rb onat e<br />
2400<br />
2380<br />
2360<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
2340<br />
2320<br />
2300<br />
2280<br />
2260<br />
2240<br />
2220<br />
2200<br />
405 400 395 390 385 380 375 3 70 3 65 3 60<br />
Cal B C<br />
References:<br />
Database used<br />
INTC AL09<br />
References to INTC AL09 database<br />
Heato n,et.al.,2009, Radiocarbon 51(4):1151 -1164, Reimer,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):111 1-115 0,<br />
Stuiver,et.a l,1993, Radiocarbo n 35(1):1-244, Oeschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
Mathematics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C 14 Dates<br />
Talma, A. S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic Radiocarbon D ating Laboratory<br />
49 8 5 S .W. 7 4t h C our t, Mia mi , F lo r id a 3 3 15 5 • Tel: (3 0 5)66 7 -5 16 7 • F ax: (3 05)6 6 3-09 64 • E -M a il: be ta@ ra dioca rb on.co m<br />
Page 7 of 13
CALIBRATION OF RADIOCARBON AGE TO CALENDAR YEARS<br />
(V ariables: C 13/C 12= -28.3:lab. m ult= 1)<br />
Lab ora tory n umb er:<br />
Con ventio nal radiocarbo n a ge:<br />
2 Sig m a calibrated resu lt:<br />
(95% probab ility)<br />
Beta-358444<br />
14 40±30 B P<br />
Cal A D 570 to 6 50 (C al BP 1380 to 1300)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
with calibration curve: Cal A D 620 (C al BP 13 30)<br />
1 Sigm a calibrated result:<br />
(68% probability)<br />
Cal A D 600 to 650 (C al B P 1350 to 1300)<br />
1540<br />
1440± 30 BP<br />
Cre mated bo ne carbona te<br />
1520<br />
1500<br />
1480<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
1460<br />
1440<br />
1420<br />
1400<br />
1380<br />
1360<br />
1340<br />
1320<br />
550 5 60 570 580 59 0 600 6 10 62 0 630 640 65 0 660<br />
C al AD<br />
References:<br />
Database u sed<br />
INTCA L09<br />
References to INT CAL09 databa se<br />
Heaton,et.al.,2009, Rad iocarbon 51(4):1151-1164, Reimer,et.al, 200 9, Rad iocarbon 51(4):1111-1150,<br />
Stuiver,et.al,1993, R adiocarbon 3 5(1 ):137-189, Oeschger,et.al.,1975,Tellus 27 :168-1 92<br />
M athematics used for ca libration scenario<br />
A Simplified Approach to C alibra ting C14 Dates<br />
T alma, A. S., V ogel, J. C., 199 3, R adio carbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic Radiocarbon D ating Laboratory<br />
4985 S.W. 74th Court, M iam i, Florida 331 55 • Tel: (3 05)66 7-5167 • Fax: (3 05)66 3-0 964 • E-Ma il: beta@radiocarbon.com<br />
Page 8 of 13
CALIBRATIO N O F RAD IOC ARB ON AG E TO C ALENDAR YEARS<br />
(V ariables: C13/C12=-19.1:lab. mult=1)<br />
Laboratory nu mber:<br />
Conventional rad iocarbon age:<br />
2 Sigma calibrated result:<br />
(95% probability)<br />
Beta-358445<br />
1470±30 B P<br />
Cal AD 540 to 650 (Cal BP 1410 to 1300)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
with calibration curve: Cal AD 600 (C al BP 1350)<br />
1 Sigma calibrated result:<br />
(68% probability)<br />
Cal AD 570 to 620 (C al BP 1380 to 1330)<br />
1 580<br />
147 0±30 BP<br />
Bon e c ollag en<br />
1 560<br />
1 540<br />
1 520<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
1 500<br />
1 480<br />
1 460<br />
1 440<br />
1 420<br />
1 400<br />
1 380<br />
1 360<br />
530 540 55 0 56 0 57 0 58 0 59 0 6 00 6 10 6 20 630 640 650<br />
Cal AD<br />
References:<br />
Databa se used<br />
INTC AL0 9<br />
References to INTC AL09 database<br />
Heaton,et.al.,2009, Radiocarbon 51 (4):1151-1164, Reimer,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):11 11 -11 50,<br />
Stuiver,et.al,1993, Radioca rbo n 35(1):13 7-189, Oeschger,et.al.,1975,T ellus 27:168-192<br />
Mathematics used for calibration scenario<br />
A Simplified Approach to Calibrating C14 Dates<br />
Ta lm a, A. S., Vogel, J. C., 19 93, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic Radiocarbon Dating Laboratory<br />
4985 S.W . 74 th Co u rt , M ia mi, F lo rida 331 5 5 • Tel : (3 05 )667-51 6 7 • F a x: (30 5 )6 63 -0 9 64 • E -Ma il: b eta@ ra d io ca rb o n.com<br />
Page 9 of 13
CALIBRATION OF R ADIOCARBO N AG E TO CALENDAR YEARS<br />
(Variables: C13/C12=-27.7:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n umber:<br />
Con ventional radiocarbon age:<br />
2 Sigma calibrated resu lt:<br />
(95% probability)<br />
B eta-358446<br />
1280±30 BP<br />
C al AD 660 to 780 (Cal B P 1290 to 1170)<br />
Intercept data<br />
Intercepts of radiocarbon age<br />
with calibration curve:<br />
1 Sigma calibrated results:<br />
(68% probability)<br />
C al AD 690 (Cal BP 1260) and<br />
C al AD 750 (Cal BP 1200) and<br />
C al AD 760 (Cal BP 1190)<br />
C al AD 680 to 730 (Cal BP 1270 to 1220) and<br />
C al AD 740 to 770 (Cal BP 1210 to 1180)<br />
1380<br />
128 0±30 B P<br />
C rem at ed b one ca rb onat e<br />
1360<br />
1340<br />
1320<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
1300<br />
1280<br />
1260<br />
1240<br />
1220<br />
1200<br />
1180<br />
1160<br />
640 66 0 680 70 0 72 0 74 0 76 0 7 80<br />
Cal A D<br />
References:<br />
Database used<br />
INTC AL09<br />
References to INTC AL09 database<br />
Heato n,et.al.,2009, Radiocarbon 51(4):1151 -1164, Reimer,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):111 1-115 0,<br />
Stuiver,et.a l,1993, Radiocarbo n 35(1):1-244, Oeschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
Mathematics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C 14 Dates<br />
Talma, A. S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic Radiocarbon D ating Laboratory<br />
49 8 5 S .W. 7 4t h C our t, Mia mi , F lo r id a 3 3 15 5 • Tel: (3 0 5)66 7 -5 16 7 • F ax: (3 05)6 6 3-09 64 • E -M a il: be ta@ ra dioca rb on.co m<br />
Page 10 of 13
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON<br />
(Variables: C13/C12=-17.4:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n um ber:<br />
C on ventional radiocarb on age:<br />
2 S igma calibrated results:<br />
(95% prob ability)<br />
Beta-358447<br />
1320±30 BP<br />
AGE TO CALEND AR YEARS<br />
Cal A D 650 to 720 (Cal BP 1300 to 1230) and<br />
Cal A D 740 to 770 (Cal BP 1210 to 1180)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
w ith calibration curve: Cal A D 670 (Cal BP 1280)<br />
1 S igm a calibrated result:<br />
(68% probability)<br />
Cal A D 660 to 690 (Cal BP 1290 to 1260)<br />
142 0<br />
132 0±30 B P<br />
Bon e collage n<br />
140 0<br />
138 0<br />
136 0<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
134 0<br />
132 0<br />
130 0<br />
128 0<br />
126 0<br />
124 0<br />
122 0<br />
120 0<br />
620 640 66 0 68 0 7 00 7 20 74 0 760 780<br />
Cal A D<br />
References:<br />
Database u sed<br />
IN TC AL09<br />
Referen ces to IN T CA L 09 database<br />
Heaton,et.al.,2009, R adiocarbon 51(4):1151-1164, Reim er,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):1111-1150,<br />
Stuiver,et.al,1993, R adiocarbon 35(1):137-189, O eschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
M athem atics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C14 D ates<br />
Talm a, A . S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic R adiocarbon Dating Laboratory<br />
4985 S.W . 74th C ourt, Miami, Florida 33155 • T el: (305)667-5167 • Fax: (305)663-0964 • E-Mail: beta@ radiocarbon.com<br />
Page 11 of 13
CALIB RATION OF RAD IOC AR BON<br />
(Variables: C13/C12=-27.3:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n um ber:<br />
C on ventional radiocarb on age:<br />
2 S igma calibrated result:<br />
(95% prob ability)<br />
Beta-358448<br />
1360±30 BP<br />
AGE TO CALEND AR YEARS<br />
Cal A D 640 to 680 (Cal BP 1310 to 1270)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
w ith calibration curve: Cal A D 660 (Cal BP 1290)<br />
1 S igm a calibrated result:<br />
(68% probability)<br />
Cal A D 650 to 670 (Cal BP 1300 to 1280)<br />
146 0<br />
136 0±30 B P<br />
Cre mate d bo ne ca rb ona te<br />
144 0<br />
142 0<br />
140 0<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
138 0<br />
136 0<br />
134 0<br />
132 0<br />
130 0<br />
128 0<br />
126 0<br />
124 0<br />
635 64 0 6 45 650 655 6 60 6 65 67 0 6 75 680 685<br />
Cal A D<br />
References:<br />
Database u sed<br />
IN TC AL09<br />
Referen ces to IN T CA L 09 database<br />
Heaton,et.al.,2009, R adiocarbon 51(4):1151-1164, Reim er,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):1111-1150,<br />
Stuiver,et.al,1993, R adiocarbon 35(1):137-189, O eschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
M athem atics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C14 D ates<br />
Talm a, A . S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic R adiocarbon Dating Laboratory<br />
4985 S.W . 74th C ourt, Miami, Florida 33155 • T el: (305)667-5167 • Fax: (305)663-0964 • E-Mail: beta@ radiocarbon.com<br />
Page 12 of 13
CALIBRATION OF R ADIOCARBO N AG E TO CALENDAR YEARS<br />
(Variables: C13/C12=-28.6:lab. m ult=1)<br />
Laboratory n umber:<br />
Con ventional radiocarbon age:<br />
2 Sigma calibrated results:<br />
(95% probability)<br />
B eta-358449<br />
1330±30 BP<br />
C al AD 650 to 710 (Cal B P 1300 to 1240) an d<br />
C al AD 750 to 770 (Cal B P 1200 to 1180)<br />
Intercept data<br />
Intercept of radiocarbon age<br />
with calibration curve: C al AD 670 (Cal BP 1280)<br />
1 Sigma calibrated result:<br />
(68% probability)<br />
C al AD 660 to 680 (Cal BP 1290 to 1270)<br />
1440<br />
133 0±30 B P<br />
C rem at ed b one ca rb onat e<br />
1420<br />
1400<br />
1380<br />
Radiocarbon age (BP)<br />
1360<br />
1340<br />
1320<br />
1300<br />
1280<br />
1260<br />
1240<br />
1220<br />
620 64 0 660 680 7 00 720 74 0 7 60 7 80<br />
Cal A D<br />
References:<br />
Database used<br />
INTC AL09<br />
References to INTC AL09 database<br />
Heato n,et.al.,2009, Radiocarbon 51(4):1151 -1164, Reimer,et.al, 2009, Radiocarbon 51(4):111 1-115 0,<br />
Stuiver,et.a l,1993, Radiocarbo n 35(1):1-244, Oeschger,et.al.,1975,Tellus 27:168-192<br />
Mathematics used for calibration scenario<br />
A Sim plified Approach to C alibrating C 14 Dates<br />
Talma, A. S., Vogel, J. C ., 1993, Radiocarbon 35(2):317-322<br />
Beta Analytic Radiocarbon D ating Laboratory<br />
49 8 5 S .W. 7 4t h C our t, Mia mi , F lo r id a 3 3 15 5 • Tel: (3 0 5)66 7 -5 16 7 • F ax: (3 05)6 6 3-09 64 • E -M a il: be ta@ ra dioca rb on.co m<br />
Page 13 of 13
LIITE 10<br />
SKAIK Suomi: artikkelit ja esitelmät 2011–2014<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
11.5.2011 julkaistiin SKAIK-<strong>projektin</strong> artikkeli Metsänhoitoyhdistyksen MettäSanomat-lehdessä<br />
14.9.2011 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Forestry as a crime (Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto)<br />
EAA:n (European Association of Archaeologists) 17th Annual Meeting -konferenssissa Oslossa,<br />
Norjassa<br />
Projektista kertovia lehtiartikkeleita julkaistiin vuonna 2011: Ympäristö 6/2011, Pohjalainen 2.10. ja<br />
Ilkka 3.10.<br />
19.10.2011 Vesa Laulumaa piti SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmän Pohjanmaan museossa Vaasassa<br />
16.2.2012 Satu Koivisto piti SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmän Tehoja taimikkoon - LiDAR-aineistot<br />
arkeologin apuna metsäalueiden inventoinnissa kesän kenttätöiden esittelyseminaarissa<br />
Kansallismuseossa Helsingissä<br />
12.4.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Luonnon- ja<br />
maisemanhoitotöiden koulutushanke & Viherympäristöliitto ry:n järjestämässä<br />
koulutusseminaarissa Luonnon-, maiseman- ja ympäristönhoito – hyviä käytäntöjä ja kokemuksia<br />
Seinäjoella<br />
8.5.2012 haastateltiin <strong>projektin</strong> tutkijoita YLE:n Pohjanmaan TV-uutisissa<br />
21.5.2012 julkaistiin SKAIK-projektista artikkeli Pohjankyrö-lehdessä<br />
24.5.2012 julkaistiin SKAIK-<strong>projektin</strong> koulutuksesta artikkeli Vasabladetissa<br />
1.9.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Education before punishment EAA:n (European<br />
Association of Archaeologists) 18th Annual Meeting -kongressissa Helsingissä<br />
5.10.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Ilmalaserkeilausaineistot arkeologiassa<br />
Maanmittauslaitoksen järjestämässä Laserkeilausseminaarissa Pasilassa<br />
30.11.2012 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmä Pistepilvessä - Arkeologisten kohteiden<br />
näkyvyysanalyysi ilmalaserkeilausaineistoissa Arkeologipäivillä Lammin biologisella asemalla<br />
16.12.2012 julkaistiin artikkeli SKAIK-<strong>projektin</strong> inventoinnin tuloksista sanomalehti Pohjalaisessa<br />
13.–18.1.2013 osallistuttiin ja pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> kaksi esitelmää Jordaniassa The 7th World<br />
Archaeological Congressissa (WAC-7): Hit the Lights – the prospection of archaeological sites using<br />
LiDAR in Scandinavian boreal forests (Satu Koivisto sessiossa Heritage at Risk: Approaches,<br />
Technologies and Strategies for Sustainable Conservation) ja From Conventions to Convictions or to<br />
Co-operation (Vesa Laulumaa sessiossa Sustainability, Heritage Protection and the Role of Civil<br />
Society)<br />
30.1.2013 järjestettiin Kansallismuseossa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen<br />
metsäkeskuksen kanssa Metsän siimeksessä - Metsien arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi ja<br />
suojelu -seminaari<br />
1.2.2013 julkaistiin artikkeli SKAIK-<strong>projektin</strong> järjestämästä metsäseminaarista, metsien<br />
muinaisjäännöksistä ja niiden suojelusta Maaseudun tulevaisuus -lehdessä<br />
Helmikuussa 2013 julkaistiin artikkeli SKAIK-projektista ja metsien muinaisjäännöksistä Aarrelehden<br />
numerossa 2/13<br />
4.–8.9.2013 pidettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> esitelmät 19th Annual Meeting of the European Association<br />
of Archaeologists (EAA) -kongressissa Tšekin Pilsenissä: Values of the wilderness. Positive<br />
experiences on co-operation between archaeology and forestry in Finland (Vesa Laulumaa) ja Tools<br />
for detection. The prospection of archaeological sites using LiDAR in Finnish boreal forests (Satu
Koivisto). Esitelmät pidettiin sessiossa Archaeological Sites in Forests – Strategies for their<br />
Protection.<br />
Joulukuussa 2013 julkaistiin SKAIK-<strong>projektin</strong> artikkeli Arkeologipäivät 2012 -julkaisussa:<br />
Pistepilvessä – Metsien arkeologiset kohteet LiDAR ilmalaserkeilausaineistoissa (Satu Koivisto &<br />
Vesa Laulumaa) http://www.sarks.fi/ap/ap2012/ap2012_10_koivisto_laulumaa.pdf<br />
Joulukuussa 2013 Vesa Laulumaan SKAIK-artikkeli Forestry as heritage crime valmistui ja lähetettiin<br />
kustantajalle Iso-Britanniaan<br />
Joulukuussa 2013 SKAIK-artikkeli Kivikaudelta isoon vihaan – Kyrönmaan muinaisjäännöksiä ja<br />
niiden esittelyä julkaistiin Isonkyrön Joulu -lehdessä<br />
Keväällä 2014 kirjoitettiin SKAIK-<strong>projektin</strong> yhteisartikkelia Archaeology deep in the shade of forests.<br />
The Forests Cultural Heritage in the Kvarken Region Project 2011–2013 julkaistavaksi European<br />
Journal of Archaeology (EJA) -sarjassa.
LIITE 11 Hankepalaute – Suomen metsäkeskus<br />
Metsäkeskuksen yhteyshenkilöille lähetettiin sähköpostitse SKAIK2-hankkeessa tehdyn metsäyhteistyön<br />
arviointiin liittyviä kysymyksiä:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Hankkeessa onnistuneet osiot?<br />
Hankkeessa epäonnistuneen osiot?<br />
Käytännön työssä havaitut parannukset?<br />
Mitä osioita pitäisi edelleen kehittää?<br />
Toiveet tulevaisuuden yhteistyölle?<br />
SAADUT VASTAUKSET:<br />
Göran Ådjers 14.10.2014<br />
Edistämis- ja asiakkuuspalvelujen päällikkö<br />
Metsäkeskuksen rannikon yksikkö, Vaasa<br />
+ Keskustelu ja ideoiden vaihto tässä tapauksessa Ruotsin kanssa<br />
+ Poikki tieteellinen näkökulma ja toteamus miten paljon yhteistä eri aloilla voi olla<br />
+ Maastovierailut olivat hyvin järjestetty sekä Suomessa että Ruotsissa<br />
+ Laserkeilausaineiston käyttökelpoisuus metsätaloudessa ja myös muinaislöytöjen etsimiseen<br />
- Byrokratia saisi olla vähempi, koskee tietenkin kaikkea mitä nykyään tehdään<br />
• Poikkitieteellinen näkökulma voisi vielä vahvistaa<br />
• Rannikolla jossa on ruotsinkielentaitoa voisi ehkä käyttää laajemmin hyväksi<br />
• Ehdottomasti saman tyyppisiä projekteja tulevaisuudessa<br />
Antti Pajula 21.10.2014 (vastaukset punaisella värillä)<br />
Metsänhoidon asiantuntija, johtava tilarakenteen kehittämisen asiantuntija<br />
Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yksikkö, Seinäjoki<br />
- Hankkeessa onnistuneet osiot?<br />
- Hanke onnistui kokonaisuudessaan mielestäni erittäin hyvin. Itse en ollut mukana kaikissa hankkeen<br />
osioissa, mutta ainakin seuraavat asiat onnistuivat erittäin hyvin:<br />
<br />
<br />
Olin mukana metsäammattilaisten koulutuksessa Keski-Pohjanmaalla ja metsänomistajien<br />
koulutuksessa Laihialla. Molemmissa koulutuksissa oli mukana runsaasti väkeä, keskustelu oli<br />
vilkasta ja koulutettavien antama palaute oli positiivista.<br />
Hankkeessa tehty inventointityö paransi muinaisjäännösten paikkatiedon laatua ratkaisevasti<br />
Laihialla, Isokyrössä ja Vähäkyrössä. Hankkeen ansiosta metsäammattilaisten ja metsänomistajien<br />
on nyt ratkaisevan paljon helpompaa paikallistaa ja tunnistaa metsissä olevat muinaisjäännökset.
Hankkeessa tehty muinaisjäännösreitistö (kohteet, opastus, kyltit) oli tärkeää, koska näin<br />
hankkeesta jäi enemmän konkreettista asiaa hankkeen päättymisen jälkeenkin<br />
Museoviraston ja metsäorganisaatioiden yhteistyö hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen jälkeen<br />
ymmärrämme aivan varmasti paljon paremmin ”toistemme työn arvon” ja ajatusmaailman.<br />
Metsänomistajien suhtautuminen omassa metsässään olevien muinaisjäännösten suojelemiseen oli<br />
pääsääntöisesti todella positiivista sen jälkeen, kun he koulutustilaisuuksissa kuulivat, että<br />
muinaisjäännökset eivät käytännössä rajoita hakkuiden tekemistä metsässä<br />
Hankkeen tiedotuskin onnistui mielestäni ihan hyvin eli hanke näkyi sekä paikallisissa,<br />
maakunnallisissa että valtakunnallisissa medioissa<br />
- Hankkeessa epäonnistuneen osiot?<br />
<br />
Kuntien panostus hankkeeseen oli ainakin alkuvaiheessa nihkeää (rahoituksen myöntäminen<br />
hankkeeseen). Kuntien osuutta hankkeen loppuvaiheessa en osaa kommentoida, koska<br />
työtehtävieni muutoksen takia en juurikaan enää osallistunut hankkeen loppuvaiheen työosioihin<br />
- Käytännön työssä havaitut parannukset?<br />
<br />
Tähän vastasinkin jo ensimmäisen kysymyksen kohdalla<br />
- Mitä osioita pitäisi edelleen kehittää?<br />
<br />
Enpä nyt keksi kovin suurta kehitettävää. Samanlaisia hankkeita kaivattaisiin varmasti muuallakin,<br />
jotta muinaisjäännöstiedon laatua saataisiin parannettua nykyisestä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla<br />
tarvetta löytyisi varmasti ainakin Keski-Pohjanmaan rannikkokaistalla.<br />
- Toiveet tulevaisuuden yhteistyölle?<br />
<br />
Museoviraston, Suomen metsäkeskuksen ja muiden metsäorganisaatioiden välinen hankkeessa<br />
syntynyt hyvä yhteistyö pitäisi saada jatkumaan tiiviinä myös siinä tilanteessa, ettei vastaavia<br />
kehittämishankkeita ole käynnissä
Change language