Lataa materiaali
Lataa materiaali
Lataa materiaali
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tampere-talo 8.–9.5.2012
Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut<br />
Päivi Topo,<br />
dos., pääsihteeri<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen<br />
neuvottelukunta, ETENE<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
paivi.topo@stm.fi<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Ihmisarvo ja haavoittuvuus<br />
• Eettisiä kysymyksiä auttaa hahmottamaan tilanteiden<br />
tarkastelu eettisten periaatteiden näkökulmasta.<br />
• Nämä periaatteet muodostavat hoidon etiikan<br />
perustan.<br />
• Taustalla on ajatus ihmisarvosta: jokainen<br />
syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on<br />
jakamaton.<br />
• Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun<br />
ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden<br />
apua ja tukea.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Ihmisarvo, haavoittuvuus ja palvelut<br />
"Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet<br />
ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat<br />
voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön<br />
oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan<br />
velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja<br />
terveyspalvelut."<br />
(Oikeus ja kohtuus 2006)<br />
• Tausta-ajatus: jokainen syntyessään samanarvoinen<br />
ja tämä ihmisarvo on jakamaton.<br />
• Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun<br />
ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden<br />
apua ja tukea.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Sosiaalinen ihmisarvo?<br />
• Kuinka perusoikeudet toteutuvat: yksityisyys,<br />
ilmaisuvapaus, itsemäärääminen, liikkuminen,<br />
hoidon ja palvelun saanti, oikeusturva<br />
• Ihmisarvo kansainvälisissä sopimuksissa ja<br />
kansallisessa lainsäädännössä<br />
• Ihmisarvo käytännön toiminnassa<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Laitosvanhus: ei arvokkuutta<br />
”Hän oli tuskainen, häntä paleli, peittona oli vain<br />
ohut lakana, hän oli märkä – kukaan ei ollut ehtinyt<br />
auttamaan melkein liikuntakyvytöntä ihmistä<br />
vessaan. Kauhukseni huomasin, ettei hänellä ollut<br />
edes pyjamaa, pelkkä vaippa, mikä sekään ei ollut<br />
pysynyt paikoillaan! Hänen hampaansa oli otettu<br />
pois, silmälasit käden ulottumattomiin.”<br />
Näin kuvailee helsinkiläinen AL 90-vuotiaan äitinsä<br />
alennustilaa, vain vuorokausi siitä kun hänet oli<br />
viety sydänkipujen takia sairaalaan. HS 15.10.2000<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Haavoittuvuus on ihmisen osa<br />
• Oman kuolevaisuuden ja haavoittuvuuden<br />
tunnistaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen osana<br />
ihmisen kohtaloa ovat tärkeitä kun työskennellään<br />
sosiaali- ja terveydenhuollossa.<br />
• Jos sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä ei ole<br />
hyväksynyt tätä, saattaa hän siirtää tämän<br />
kieltämisen vuorovaikutukseen ja toimintatapaan<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijänä.<br />
• Hän saattaa suhtautua vaikeassa tilanteessa oleviin<br />
asiakkaisiin ja potilaisiin mekanistisesti ja jopa niin,<br />
että heikentää heidän tilannettaan vaikka tietoinen<br />
tavoite olisikin toinen.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Eettiset periaatteet<br />
• Hyvän tekeminen ohjaa etsimään tilanteeseen aina<br />
sellaista ratkaisua, joka voi tukea apua tai hoitoa<br />
tarvitsevaa ihmistä.<br />
• Vahingon välttämisen periaate puolestaan ohjaa<br />
etsimään ratkaisua, josta ei koidu haittaa henkilölle tai<br />
hänen läheisilleen tai ainakin haitta on selvästi<br />
saavutettavaa hyötyä pienempi.<br />
• Itsemäärääminen, kyvykkyyden ja yksityisyyden<br />
kunnioittaminen<br />
• Oikeudenmukaisuus ohjaa pohtimaan reiluutta.<br />
• Tehokkuus: ei tuhlata<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Dilemmat ovat osa arkipäivää<br />
• Käytännössä eettiset periaatteet ohjaavat usein<br />
toimintaamme eri suuntiin.<br />
• Koemme tämän ristiriidan epämiellyttävänä tunteena<br />
ja ymmärryksenä siitä, että on valittava vähiten<br />
haitallinen vaihtoehto.<br />
• Haluaisimme esimerkiksi tarjota mahdollisimman<br />
hyvän ja oikea-aikaisen diagnostiikan tai<br />
kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville, mutta resurssit<br />
eivät siihen riitä. Keneltä silloin eväämme nämä<br />
mahdollisuudet?<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Itsemääräämisoikeus<br />
• Valinnanvapaus ja päätöksenteko. Jotta voi tehdä päätöksiä itseään<br />
koskevissa asioissa, on tiedettävä riittävästi tilanteestaan ja käsillä<br />
olevista vaihtoehdoista. Lisäksi oltava tilaisuus tehdä päätös ja<br />
edellytykset saattaa päätös toimeksi.<br />
• Oikeus yksityisyyteen ohjaa kunnioittamaan henkilön oikeutta<br />
määritellä esim. kenelle hänen henkilökohtaisia tietojaan luovutetaan<br />
ja suojaamaan hänen fyysistä intimiteettiään.<br />
• Yksityisyyden suojaamisella turvataan myös ihmisen eheyttä eli<br />
hänen integriteettiään.<br />
• Oikeus omien kykyjen käyttöön eli oikeus kompetenssiin ja sen<br />
tunteeseen ohjaa tarkastelemaan apua ja tukea tarvitsevan ihmisen<br />
tilannetta siten, että auttaminen perustuu ihmisen oman toiminnan ja<br />
kyvykkyyden tukemiseen.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Optimaalinen ja nähtävissä oleva toimintakyky<br />
• Toimintakyvyn kontekstuaalisessa tarkastelussa<br />
kyse ei ole kunkin yksilön tai edes ryhmän kohdalla<br />
yhdestä toimintakyvystä tai toiminnan rajoitteesta<br />
vaan ne vaihtelevat kussakin kontekstissa.<br />
• Mutta kuitenkaan varsinaista henkilön rakenteellista<br />
muutosta tai poikkeavuutta ei hyväkään ympäristö<br />
voi poistaa. (WHO: ICF-luokitus)<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Tarpeeton tai vältettävissä oleva vammaisuus<br />
• Psykososiaalinen kysymys, johon vastaukset<br />
löytyvät yhteisön tasolta:<br />
• millainen ympäristö rakennetaan ja hyväksytään,<br />
millainen kuva sen käyttäjistä ja heidän<br />
toimintamahdollisuuksistaan on?<br />
• Millaiset asenteet vallitsevat ja miten syrjiviä<br />
käytäntöjä sallitaan tai voidaan estää?<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Mukaan ottavampi palvelutarpeen arviointi?<br />
Onko perusongelmana se, että henkilön omaa<br />
panosta tilanteeseensa ei kyetä kuvaamaan yhtä<br />
hyvin kuin hänen ongelmiaan?<br />
Mikäli kuulematta jää sairastuneiden, vammaisten<br />
ihmisten tai tukea tarvitsevien ihmisten omat<br />
näkemykset on riskinä tehottomuutta: ei osata kysyä<br />
olennaisia kysymyksiä, jotta voidaan tukea<br />
hyvinvointia.<br />
(Topo: Eettiset kysymykset dementiaoireisien ihmisen palvelutarpeen<br />
arvioinnissa, Gerontologia 3/2007)<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Itsemääräävän ihmisen ideaali on osa<br />
yksilökeskeistä ihmiskäsitystä<br />
• Päätöksentekokykyä ja oikeutta sen käyttöön<br />
hankitaan elämän varrella – aikuisuuden symboli<br />
• Ajattelun, tahdon ja toiminnan autonomia edellyttää<br />
tiettyä kyvykkyyttä<br />
• Sen menettäminen on uhka ihmisarvolle sellaisena<br />
kuin se toteutuu ihmisen elämässä<br />
• Itsemääräämisen jonkun alueen menettäminen on<br />
päätöksentekovallan menettämistä, sen siirtymistä<br />
jollekin toiselle itseä koskevassa asiassa<br />
• Itsemääräämisen menettämisen uhka =<br />
haavoittuvuus?<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai<br />
potilaan itsemäärääminen heikkenee?<br />
• Onko valta mahdollisuus tehdä päätöksiä vai onko se<br />
vasta päätöksien tekeminen toisen ihmisen puolesta?<br />
• Sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijöiden<br />
vallankäyttöä ohjataan hyvän tekemisen ja vahingon<br />
välttämisen periaatteilla eli pyri maksimoimaan hyvä ja<br />
minimoimaan paha<br />
• Silti valtatasapainossa on ongelmia, jotka johtaneet<br />
potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia<br />
turvaavin lakiuudistuksiin vasta vähän aikaa sitten. Nyt<br />
valmisteilla laki, joka kohdistunee iäkkäiden potilaiden ja<br />
asiakkaiden tilanteen turvaamiseen lisää.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai<br />
potilaan itsemäärääminen heikkenee?<br />
• Vallan epätasapainon seuraukset käytännössä<br />
vaativat jatkuvaa tarkkailua, tärkein tarkkailija<br />
on se, jolla valtaa on enemmän kuin muilla.<br />
• Pääpaino pitää olla heikoimmassa asemassa<br />
olevan tilanne.<br />
• Nopeat keinot korjata virhe tai vahinko ovat<br />
kaikkien osapuolten etu<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Hoitoympäristöissä riskien välttämisen perusteella<br />
potilaiden/asiakkaiden/asukkaiden toimintaa<br />
rajoitetaan<br />
• Tilanteissa, joissa potilaan toimintaa rajoitetaan siksi että ajatellaan hänen<br />
olevan vaaraksi itselleen tai muille, tulee olla pelisäännöt siitä<br />
miten henkilöä itseään kuullaan,<br />
kuka rajoittamisesta päättää,<br />
milloin sitä on hyväksyttävää käyttää,<br />
miten pitkään henkilön toimintaa rajoitetaan,<br />
miten tilannetta seurataan ja<br />
millä ehdoin rajoittamisesta voidaan luopua.<br />
• Kun henkilö kyky ymmärtää tilanteensa on heikentynyt, on olennaista, että<br />
hänen edustajansa tietää rajoittamisesta ja siihen liittyvistä pelisäännöistä<br />
ja voi halutessaan kieltää sen.<br />
• Näitäkin olennaisempaa on se, että ennen rajoittamiseen ryhtymistä muita<br />
keinoja on kokeiltu.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Kasvavan tiedonkeruun haasteet<br />
• Teknologioiden avulla voidaan henkilöistä kerätä<br />
aikaisempaa enemmän tietoa ja sitä voi olla saatavilla niin<br />
paljon, että olennaisen seulominen vie aikaa ja suurta osaa<br />
tiedosta ei ehkä koskaan käytetä asiakkaan hyväksi.<br />
• Esimerkiksi erilaiset seurantateknologiat voivat koota<br />
jatkuvasti tietoa henkilön toiminnasta. Seurannan<br />
perusteluina on turvallisuus. Sitä voidaan toisinaan myös<br />
perustella liikkumisvapauden säilyttämisellä henkilön<br />
kasvaneesta avuntarpeesta huolimatta.<br />
• Onko kaikki tehty tiedonkeruu kuitenkaan tarpeellista?<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyys<br />
hoitoympäristöjen haasteena<br />
• Poliklinikoilla , sairaalahoidossa ja<br />
pitkäaikaishoidossa potilaan/asiakkaan<br />
yksityisyyden suojaaminen usein tilojen ja<br />
toimintatapojen vuoksi olla vähäistä.<br />
• Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa vaikeuttaa<br />
yksityisyyden puute.<br />
• Yksityisyyden kannalta heikkolaatuiset hoivan ja<br />
hoidon ympäristöt voivat toimia<br />
kokonaistehokkuuden tavoitetta - hyvinvoinnin<br />
lisääminen kohtuullisin kokonaiskustannuksin -<br />
vastaan ja samalla heikentää henkilön<br />
mahdollisuuksia toimia oman tilanteensa<br />
edistämiseksi.<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Oikeudenmukaisuus palvelujen arjessa<br />
• Palveluiden avulla voidaan tietoisesti puuttua rakenteellisen<br />
eriarvoisuuden kysymyksiin, mikäli sitä hyödynnetään entistä<br />
enemmän terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen erityisesti<br />
alimpien sosioekonomisten ryhmien hyväksi.<br />
• Samoin palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan<br />
paremmin joustaviksi, voivat vähentää eriarvoisuutta.<br />
• Tällä hetkellä trendinä kuitenkin palvelujärjestelmän hajanaisuuden<br />
kasvu<br />
• Lisäksi niiden ihmisten tukeminen teknologian ja palvelujen avulla,<br />
joille terveysongelmia ja toimintakyvyn vajeita on kasautunut<br />
paljon, on keino vähentää eriarvoisuutta<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Tehokkuus: panoksen ja tuotoksen välinen<br />
suhde on usein määrittelykysymys<br />
• Mikäli esimerkiksi teknologian käytön tai muun palveluissa<br />
tapahtuneen muutoksen seurauksena palveluiden kokonaislaadun<br />
voidaan olettaa heikkenevän tai mikäli heikoimmassa asemassa<br />
olevien asiakkaiden tai potilaiden tilanne voi heikentyä, ei ole<br />
eettisesti kestävää perustetta tehdä muutosta.<br />
• Esimerkiksi yöhoidon korvaaminen valvontalaitteilla ei ole<br />
perusteltua välittömiin kustannuksiin vedoten, jollei ole selvää<br />
näyttöä siitä, että yöllä apua tarvitsevat potilaat tai asukkaat saavat<br />
apua yhtä nopeasti ja laadukkaasti kuin aikaisemminkin.<br />
• Entä miten teknologian käyttöönotto vaikuttaa työntekijöiden<br />
tilanteeseen?<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Hyvän kohtaamisen perusta on<br />
yhdenvertaisuus, esimerkkejä<br />
1. Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen<br />
2. Yksilöllinen huomiointi ja toiminta<br />
3. Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen<br />
4. Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma<br />
5. Huumorin käyttö ja yhteinen nauru<br />
6. Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen<br />
kannustaminen<br />
7. Vieraanvaraisuus ja omaisten huomioonotto<br />
8. Lohdutus, turvallisuuden ylläpito ja läheisyys<br />
(Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007)<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE<br />
24 Päivi Topo
9. Tilanteen seuranta, ennakointi ja toiminta sen mukaan<br />
10. Tahdikkuus, hienotunteisuus, yksityisyys<br />
11. Annetaan aikaa, tekemisen tahti on sopiva<br />
12. Asiakkaan todellisuuden kunnioittaminen<br />
13. Omien voimavarojen käytön ohjaus ja kannustus<br />
14. Virikkeellisyys<br />
15. Edellytysten luominen yhteiselle tekemiselle, asiakkaan<br />
mukaan saaminen luovasti<br />
16. Asiakkaiden toiminnallisuutta tukeva ympäristö<br />
17. Asiakas ulkoilee<br />
• (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007)<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE<br />
25 Päivi Topo
Oikeudet , velvollisuudet ja ihmisarvo<br />
• Palveluiden perusta universalismissa: oikeuksissa<br />
• Viime aikoina velvollisuuksia korostettu enemmän: osa<br />
itsemääräämisoikeuden vahvistumista?<br />
• valinnan vapaus vai valinnan pakko?<br />
• itsenäinen vai yksinäinen suoriutuminen?<br />
Samalla palveluiden järjestämisen tavat muuttuneet ja palvelut<br />
pirstaloituneet<br />
Omavastuita kustannuksista lisätty tai ne lisääntyvät helposti<br />
Riittääkö motoksi ”näyttöön perustuva toiminta” vai tarvitaanko<br />
jotain joka paremmin perustuu omien voimavarojen ja<br />
toimijuuden pohjalle - yhteistyölle?<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
ETENEn julkaisuja aiheesta:<br />
Mielenterveysetiikka<br />
Vanhuus ja hoidon etiikka<br />
Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan<br />
hoidossa ja hoivassa<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta<br />
www.etene.fi<br />
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta<br />
ETENE
Pitäisikö ihmisten olla valmiit<br />
muuttamaan niihin kuntiin, joissa<br />
palvelut voidaan lain hengen mukaisesti<br />
toteuttaa?<br />
A. Kyllä<br />
B. Ei<br />
C. En osaa sanoa<br />
ÄÄNESTYSOHJE:<br />
Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon<br />
0400 268 268. Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.
Pitäisikö ihmisten olla valmiit<br />
muuttamaan niihin kuntiin, joissa<br />
palvelut voidaan lain hengen mukaisesti<br />
toteuttaa?<br />
A. Kyllä<br />
B. Ei<br />
C. En osaa sanoa<br />
ÄÄNESTYSOHJE:<br />
Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon<br />
0400 268 268. Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.
Terve-Sos 2012<br />
Kunta ihmisoikeuksien ja<br />
yhdenvertaisuuden turvaajana<br />
Lilli Autti
Oikeuksien turvaajat<br />
• PERUSTUSLAKI<br />
• LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA<br />
JA OIKEUKSISTA<br />
• HALLINTOLAKI<br />
• SOSIAALIHUOLTOLAKI<br />
• HENKILÖTIETOLAKI<br />
• LAKI VIRANOMAISEN TOIMINNAN<br />
JULKISUUDESTA<br />
• SOSIAALIALAN AMMATILAISEN EETTISET OHJEET<br />
2005
Perustuslaki<br />
Suomen perustuslain mukaan yhteiskunnassa tulee edistää<br />
oikeudenmukaisuutta.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien tavoitteena on<br />
tämän velvoitteen toteuttaminen käytännössä.<br />
Tehtävää varten kunnan tulee perustuslain mukaan varata<br />
riittävät määrärahat suhteessa kunnassa esiintyvään sosiaalija<br />
terveydenhuollon tarpeeseen.<br />
Julkisen vallan vastuu perus- ja ihmisoikeuksien<br />
toteutumisesta on myös kirjattu perustuslakiin velvollisuus<br />
toteuttaa
Taloudelliset, sosiaaliset ja<br />
sivistykselliset oikeudet<br />
• Sosiaaliset oikeudet Suomessa turvataan<br />
sen mukaan mitä varoja jää jäljelle<br />
• YK:n TSS-sopimusta valvovassa komiteassa<br />
arvosteltu tätä asennetta<br />
• Suomi ei lamasta toivuttuaan ryhtynyt kaikkiin<br />
tarvittaviin aikana leikattuja sosiaalietuuksia<br />
lamaa edeltävälle tasolle<br />
• EOA sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen<br />
vaatii rahaa
Vastuusta<br />
• Eduskunnan oikeusasiamies on useasti<br />
todennut ratkaisuissaan, että jos virkamiehet<br />
tai luottamushenkilöt tahallaan varaavat<br />
riittämättömästi varoja sosiaali- tai<br />
terveydenhuoltoon, he syyllistyvät<br />
perustuslain vastaiseen menettelyyn.<br />
• Ymmärretäänkö tämän tilanteen vakavuus?
Esimerkki<br />
• Lastensuojelulain mukaiset ehdottomat<br />
määräajat ovat ylittyneet kunnassa<br />
• Valvontaviranomainen on puuttunut asiaan ja<br />
vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi<br />
• Kunta toteaa vastineessa, että määräajat<br />
saataneen ajantasalle vuonna 2014, mikäli<br />
uudet työntekijät saadaan palkattua ja<br />
lastensuojelun tarve ei kasva
Perusturvarikos<br />
• Mikään asia ei toimi, ellei ole kunnollista vastuuja<br />
seurausjärjestelmää, jos asioita laiminlyödään.<br />
Tässä tilanteessa tarvitaan parannettua<br />
vastuujärjestelmää, josta uusi<br />
rikostunnusmerkistö olisi tärkeä osa.<br />
• Perusturvaa vakavasti vaarantavan toiminnan<br />
saattaminen uudeksi rikokseksi rikoslaissa<br />
selkiinnyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
päättäjien vastuuta sellaisista säästöpäätöksistä,<br />
jotka vaikuttavat kansalaisten perusturvaan.
Perusidea<br />
• Kriminalisointi ehkäisisi ennakolta tahallista<br />
alibudjetointia.<br />
• Ajatus perusturvarikoksesta toisi vastavoimaa ja<br />
valvontaa järjestelmän sisään rakennetulle<br />
säästämisautomaatiolle.<br />
• Ehkäisisi ylilyöntejä ja laittomuuksia säästämisessä.<br />
• Tavoite olisi ennaltaehkäistä nyt näkyvissä olevia<br />
alibudjetoinnin vaikutuksia.<br />
• Kun päättäjät tiedostavat, että lainvastaisesta<br />
säästämisestä on oma pykälänsä rikoslaissa, se jo<br />
olemassaolollaan aiheuttaisi lisäharkintaa ja vähentäisi<br />
tahallista alibudjetointia tai lain rikkomista.
Miksi<br />
• Jälkikäteisvalvonnan kautta tapahtuvan lainvalvonnan puutteena on se,<br />
ettei sen avulla pystytä vaikuttamaan asiakkaan ja asiakasryhmien<br />
lainvastaiseen tilanteeseen kuin vasta pitkällisen, useamman vuoden<br />
kestävän prosessin tuloksena.<br />
• Lisäksi on huomioitava, ettei yhteiskunnallisen<br />
oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ole oikein, että<br />
heikoimmassa asemassa olevat tai avuttomat henkilöt<br />
joutuvat peräämään oikeuksiaan korkeimman hallintooikeuden<br />
päätösten tai kanteluiden avulla.<br />
• Aluehallintovirastojen tulisi jo nyt käyttää aiempaa enemmän<br />
uhkasakon asettamismahdollisuutta selkeissä lainrikkomuksissa.
Miten<br />
• Ennaltaehkäisevällä ja jälkikäteisvalvonnalla on erilaiset, toisiaan täydentävät<br />
vaikutukset lain noudattamiseen.<br />
• Perusturvarikos eroaisi nykyisistä valvontaviranomaisten sanktiojärjestelmistä,<br />
koska se kohdistuisi etupäässä henkilökohtaisesti yksittäiseen tai yksittäisiin<br />
virka- ja luottamushenkilöihin.<br />
• Pykälä sopisi virkarikosten yhteyteen, ja se olisi ikään kuin virkarikosten yksi<br />
alalaji ja tunnusmerkistö silloin kun velvollisuuden rikkominen koskee<br />
perusturvaa.<br />
• Rikos edellyttäisi vain tahallisuutta eikä tuottamus riittäisi, jotta tutkintakynnys ei<br />
olisi liian alhainen. Siihen voisi syyllistyä vain johtavassa asemassa oleva,<br />
esimerkiksi määrärahoista vastaava virkamies.<br />
• Lisäksi syytteeseen voisi asettaa esittelijät ja luottamusmiehet kuten lautakunnan<br />
jäsenet ja valtuuston jäsenet, jotka periaatteessa nytkin voivat syyllistyä<br />
virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Miten<br />
• Yksilöllisen sakkorangaistuksen lisäksi kunnalle tai<br />
ehkä myös valtiolle voitaisiin määrätä yhteisösakko.<br />
• Perusturvarikoksen kohdalla pitäisi miettiä myös<br />
koskisiko uusi tunnusmerkistö vain kuntia vai myös<br />
valtion elimiä ja laitoksia tai kaikkia julkisyhteisöjä,<br />
jotka hoitavat ja tarjoavat perusturvaan kuuluvia<br />
palveluja, esimerkiksi sairaanhoitopiirejä.<br />
• Perustasolla toimivia työntekijöitä ja vastaavia pykälä ei<br />
koskisi, heitä koskevat jatkossakin entiset<br />
virkavirhepykälät.
Esimerkki<br />
• Yksittäisen virkamiehen henkilökohtaisesta<br />
rikosoikeudellisesta vastuu. Voitaisiinko Tehyn<br />
lakkoon osallistuvia sairaanhoitajia laittaa<br />
rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos he eivät<br />
tule lakon aikana töihin hallituksen ja<br />
työantajan määräyksestä huolimatta.<br />
Perusteluna oli, että potilaiden turvallisuus<br />
saattaisi olla uhattuna.
Esimerkki<br />
• Samalla tavalla johtavien virkamiesten ja<br />
luottamushenkilöiden laittomat säästöpäätökset<br />
vaarantavat sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palveluissa hoidon ja huollon tarpeessa olevien<br />
asiakkaiden turvallisuuden.<br />
• Perusturvarikoksessa on kyse samanlaisesta<br />
ajatuksesta, nyt vain syytettyjen penkille<br />
joutuisivat määrärahoista vastuussa olevat<br />
virkamiehet tai luottamushenkilöt tavallisten<br />
rivityöntelijöiden sijasta.
Demokratiaryhmä<br />
• Osallistuva budjetointi<br />
• Alueellinen osallistuminen<br />
• Kansanäänestys<br />
• Vuorovaikutuksen ja valmistelun avoimuus<br />
• Kansalaisten vaikuttamisen opas<br />
• Demokratiatilat<br />
• Edustuksellisen demokratian malli<br />
• Kaupunginvaltuuston roolin vahvistaminen<br />
• Kuntalaisten laaja osallistuminen<br />
demokratiaprosessiin
Tampere-talo 8.–9.5.2012
Vammaisuus, ihmisoikeudet<br />
ja osallisuus<br />
Juha-Pekka Konttinen<br />
lakimies, Kynnys ry / VIKE<br />
TERVE-SOS 2012<br />
Tampere 9.5.2012
Esityksen sisältö<br />
• Onko kaikkien kuntalaisten on helppo osallistua kunnan<br />
toimintaan?<br />
• Esimerkkinä vammaisten osallisuus yhteiskunnassa:<br />
1.Perus- ja ihmisoikeuksien vaikutukset vammaisten<br />
oikeuksien kehittymiseen<br />
2.Osallisuuden haasteet käytännössä<br />
3.Kohti täysimääräistä osallisuutta<br />
VIKE
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen<br />
julistus (YK 10.12.1948)<br />
• 1. artikla:<br />
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina<br />
arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki<br />
ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan<br />
kohtaan veljeyden hengessä.<br />
VIKE
Ihmisoikeudet<br />
• Universaaleja – kuuluvat kaikille ihmisille<br />
• Luovuttamattomia<br />
• Perustavanlaatuisia<br />
• YK:n ihmisoikeussopimukset, Euroopan<br />
ihmisoikeussopimus…<br />
• Ratifioidut ihmisoikeussopimukset ovat Suomea sitovia<br />
• Perusoikeudet ovat ihmisoikeuksien kansallisia heijastumia<br />
• Perus- ja ihmisoikeudet konkretisoituvat kansallisessa yleis- ja<br />
erityislainsäädännössä<br />
VIKE
Suomen perustuslaki<br />
‣ PL 1.2§: Valtiosääntö turvaa ihmisarvon<br />
loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet<br />
sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.<br />
‣ PL 19.1§: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan<br />
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus<br />
välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.<br />
‣ PL 22§: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja<br />
ihmisoikeuksien toteutuminen.<br />
VIKE
Ihmisoikeusajattelun vaikutus<br />
vammaiskäsitykseen<br />
• Vammaiset hyväntekeväisyyden kohteena<br />
• Lääketieteellinen lähestymistapa<br />
• Vammaisuuden tarkastelu sosiaalisesta näkökulmasta<br />
• Oikeudellinen näkökulma keskittyy itsemääräämisoikeuden ja<br />
ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhdenvertaisuuteen<br />
• Poliittinen malli ei tyydy perinteiseen osallisuuteen, se ottaa<br />
vammaiset ihmiset mukaan päätöksentekoon, paitsi omien<br />
asioidensa, myös muiden osalta. Asiakkaasta tuleekin<br />
kansalainen perus- ja ihmisoikeuksineen.<br />
VIKE
Itsenäisen elämän ideologia<br />
• Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi<br />
tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa<br />
sitä, että ihmisellä on vapaus valita, ja että hän voi<br />
päättää omasta puolestaan.<br />
• 'Kaikki ihmiset – olivatpa he kuinka vaikeavammaisia<br />
tahansa, pystyvät tekemään päätöksiä.’<br />
• Judy Heuman, USA, independent living –liikkeen<br />
perustaja<br />
VIKE
Suomen vammaispolitiikan lähtökohdat<br />
1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen<br />
2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen<br />
3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin<br />
ja tukitoimiin<br />
‣ Valtioneuvoston selonteko Suomen vammaispolitiikasta 2006<br />
‣ Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015<br />
‣ YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista<br />
(CRPD)<br />
VIKE
YK:n vammaissopimus (CRPD)<br />
• Suomi allekirjoittanut 2007, ratifiointiprosessi kesken<br />
• Sitova ja velvoittava yleissopimus<br />
• Suunnannäyttäjä >>> lainsäädäntö, politiikat, käytännöt<br />
• Laaja-alainen syrjinnän kielto ja vammaisasioiden<br />
valtavirtaistaminen eri hallinnonaloille (myös yksityisen<br />
sektori)<br />
• Tietoisuuden lisääminen, asenteiden muutos<br />
VIKE
CRPD 1 artikla<br />
• Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää,<br />
suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille<br />
täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki<br />
ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää<br />
vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon<br />
kunnioittamista.<br />
KAIKKI SAMALLE VIIVALLE<br />
VIKE
Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden haasteita<br />
• Yhteiskunnan rakenteiden vaikutus osallisuuteen:<br />
‣ Itsenäinen elämä (asuminen, palvelut, kommunikointi,<br />
tiedonsaanti, liikkuminen, oikeusturva…)<br />
‣ Koulutus<br />
‣ Työnhaku / työelämä<br />
‣ Esteettömyys ja saavutettavuus<br />
‣ Osallistuminen yhteiskuntaan (kansalaisoikeudet,<br />
oikeustoimikelpoisuus)<br />
• Välitön / välillinen (rakenteellinen) / moniperusteinen syrjintä<br />
• Ennakkoluulot ja asenteet taakkana<br />
VIKE
Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa<br />
• Vammaisten tosiasiallinen mukana oleminen kaikessa<br />
toiminnassa<br />
• CRPD 4(3): Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä<br />
ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön,<br />
sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa<br />
päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella<br />
tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa<br />
heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien<br />
järjestöjen kautta.<br />
VIKE
Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa (2)<br />
• CRPD 29: Sopimuspuolet takaavat vammaisille henkilöille poliittiset<br />
oikeudet ja mahdollisuuden nauttia niitä yhdenvertaisesti muiden<br />
kanssa sekä sitoutuvat: a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt<br />
voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja<br />
julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa suoraan tai<br />
vapaasti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on<br />
oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi…..<br />
• CRPD 33(3): Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja<br />
heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja heidän on osallistuttava<br />
seurantamenettelyyn täysimääräisesti.<br />
VIKE
Kohti täysimääräistä osallisuutta<br />
• Kysymys on oikeudellisesta velvoitteesta!<br />
• Palvelujärjestelmän kehittäminen ja kuntien soveltamiskäytäntöjen<br />
yhdenmukaistaminen<br />
• Riittävä apu ja tuki (sis. tuettu päätöksenteko)<br />
• Kohti hyvää hallintoa, palvelusuunnittelun kehittäminen<br />
• Kunnalliset vammaisneuvostot, asiakasraadit<br />
• Järjestöt, vertaistoiminta, kokemusasiantuntijuus<br />
• Yhteistyö eri tahojen välillä (työryhmät, avoin vuoropuhelu…)<br />
• Seuranta- ja valvontajärjestelmät<br />
• Ihmisoikeudet vs. talous<br />
• Asenteet ja tahtotila toimintatapojen ja käytäntöjen muutos<br />
VIKE
”Nothing about us without us”<br />
juha-pekka.konttinen@kynnys.fi<br />
045 – 7731 0106<br />
www.vike.fi<br />
VIKE
Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja<br />
yhdenvertaisuuden toteutumisen<br />
sosiaali- ja terveyspalveluissa?<br />
A. Erinomaisesti<br />
B. Hyvin<br />
C. Melko huonosti<br />
D. Erittäin huonosti<br />
ÄÄNESTYSOHJE:<br />
Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon<br />
0400 268 268. Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.
Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja<br />
yhdenvertaisuuden toteutumisen<br />
sosiaali- ja terveyspalveluissa?<br />
A. Erinomaisesti<br />
B. Hyvin<br />
C. Melko huonosti<br />
D. Erittäin huonosti<br />
ÄÄNESTYSOHJE:<br />
Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon<br />
0400 268 268. Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.
Change language