PRO Etelä-Pohjanmaa 1/2010 s. 9 - Etelä-Pohjanmaan liitto
PRO Etelä-Pohjanmaa 1/2010 s. 9 - Etelä-Pohjanmaan liitto
PRO Etelä-Pohjanmaa 1/2010 s. 9 - Etelä-Pohjanmaan liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI<br />
1/<strong>2010</strong>
TEKIJÄT<br />
WWW.EPLIITTO.FI<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Asko Peltola, Maakuntajohtaja<br />
Yhtenäinen maakunta<br />
oman korkeakoulumallin taakse<br />
1/<strong>2010</strong><br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton tiedotuslehti<br />
PÄÄTOIMITTAJA:<br />
maakuntajohtaja Asko Peltola<br />
puh. 0400 590 123<br />
TOIMITUSSIHTEERI:<br />
tiedottaja Hanne Rantala<br />
puh. 040 5077 510<br />
hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fi<br />
www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
SUUNNITTELU JA TAITTO:<br />
I-Print | Plus<br />
PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ:<br />
I-Print Oy, 1 000 kpl<br />
ISSN 1796-0207<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n tilanne korkeakoulutuksessa on huolestuttava.<br />
Useissa osaamistasoa kuvaavissa mittareissa sijoitumme maakuntien<br />
häntäpäähän. Korkeakoulupaikkoja suhteessa nuorten ikäluokkaan on<br />
todella vähän, ja suuri osa nuoristamme joutuu muuttamaan maakunnasta<br />
muualle opintojen perässä.<br />
★★★<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n korkeakoulutus rakentuu vahvan ja monissa arvioinneissa<br />
menestyneen ammattikorkeakoulun varaan. Lisäksi meillä<br />
on yliopistokeskus, joka tarjoaa räätälöityjä aikuisopintoja. Sen suojissa toimivat myös kuuden<br />
yliopiston EPANET-professorit tutkimusryhmineen, joiden rahoitukseen koko maakunta<br />
osallistuu monin eri tavoin. Pari vuotta sitten Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>lla ryhdyttiin etsimään uusia<br />
eväitä korkeakoulutukseen. Professori Neilimo kartoitti laajasti alueen yritysten ja eri toimijoiden<br />
toiveita. Tuloksena syntyi esitys Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n korkeakoulumalliksi 2015. Mallin<br />
tavoitteena on nykyistä tiiviimpi mutta verkostomaisesti toimiva korkeakouluyhteisö, jossa on<br />
noin 5 000 opiskelijaa ja 600 akateemisen työntekijän henkilöstö. Perustana on tiivis yhteistyö<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulun, yliopistojen, alueen elinkeinoelämän ja julkisten rahoittajien<br />
kesken. Koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa suunnataan erityisesti neljälle<br />
painopistealalle: elintarviketalous ja hyvinvoinnin edistäminen, älykkäät koneet ja tuotannon<br />
järjestelmät, kulttuuri ja elämystuotanto sekä julkiset palveluinnovaatiot. Näitä aloja sitovat<br />
yhteen liiketoiminnan ja yrittäjyyden vahvistaminen erityisesti pk-yrityksissä.<br />
★★★<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n maakuntahallituksen linjausten mukaan maakunnalla on oltava jatkossakin<br />
merkittävä vaikutusmahdollisuus korkeakoulutoiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.<br />
Vain näin turvataan tutkimuksen ja koulutuksen yhteys alueen työ- ja elinkeinoelämään<br />
ja varmistetaan alueen omat panostukset korkeakoulutuksen vahvistamiseen. Samalla on<br />
luonnollisesti lisättävä verkottumista ja työnjakoa naapurimaakuntien korkeakoulujen ja yliopistojen<br />
kanssa. Pelkkä vahva tahto ja kovat kannanotot eivät riitä, olipa maakunnalla miten<br />
"leviät hartiat" hyvänsä. Tarvitaan selkeä näyttö siitä, että alue on valmis panostamaan oman<br />
korkeakoulutoimintansa eteen. Tähän tarkoitukseen on perustettu Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n korkeakoulusäätiö,<br />
joka kokoaa alueellista lisärahoitusta. Lähikuukausina rakennetaan mallia, jolla<br />
koko maakunta ilmaisee tahtonsa tässä asiassa myös rahallisesti. Säätiölle kerätään varoja<br />
niin yrityksiltä ja yksityisiltä kuin julkisiltakin organisaatioilta. Tässä, jos missä, on kyettävä<br />
osoittamaan yhteinen sitoutuminen osaamisen kehittämiseen. Vain yhtenäinen maakunta<br />
kykenee turvaamaan kattavien monipuolisten korkeakoulupalvelujen saatavuuden.<br />
Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, että hyvää koulutusta on tarjolla mahdollisimman monelle<br />
eteläpohjalaisnuorelle kotimaakunnassa.<br />
2 1/<strong>2010</strong>
Maakuntaohjelma<br />
seutukuntakierroksella<br />
Kuusiokunnissa tähdennettiin oman ammattioppilaitoksen merkitystä.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton aluekehitysjohtaja<br />
Timo Urpala ja kehittämissuunnittelija Heli<br />
Seppelvirta tekivät seutukuntakierroksen<br />
vuosille 2011–2014 laadittavan maakuntaohjelman<br />
luonnoksen kanssa. Ajatuksena<br />
oli herättää keskustelua maakuntaohjelman<br />
aiheista ja kerätä kunnilta kommentteja<br />
asiakirjaan jo valmisteluvaiheessa ennen<br />
varsinaista lausuntokierrosta.<br />
Kuusiokuntien tilaisuus järjestettiin<br />
Töysän kunnantalolla 9. helmikuuta. Tilaisuus<br />
oli järjestyksessään viides. – Aikaisemmissa<br />
tilaisuuksissa ei juurikaan ole<br />
tullut merkittäviä muutosehdotuksia ohjelmaluonnoksen<br />
perusasioihin, Seppelvirta<br />
sanoo. Kuusiokunnat eivät tehneet tässä<br />
poikkeusta.<br />
Nuorten hyvinvointi tapetilla<br />
Tilaisuudessa heräteltiin keskustelua kysymyspatteristolla,<br />
jonka avulla nostettiin<br />
esiin olennaisia asioita maakuntaohjelman<br />
toimintalinjoista. Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen<br />
-toimintalinja herätti kaikkein<br />
eniten keskustelua, mihin osaltaan<br />
vaikutti tämänhetkinen työllisyys- ja taloustilanne.<br />
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on otettu<br />
vakavasti kaikissa kunnissa. Syrjäytymistä<br />
pidettiin monisyisenä ja laajana ongelmana.<br />
Ongelman ratkaisemiseksi toivottiin<br />
esimerkiksi työpajatoiminnan ja toisen<br />
asteen ammatillisten oppilaitosten hallinnon<br />
yhdistämistä, mistä voitaisiin luoda<br />
maakunnallinen malli. Näin koordinaatio<br />
saataisiin toimimaan tehokkaasti molempiin<br />
suuntiin.<br />
Oppilaitosverkoston kattavuudesta kannettiin<br />
huolta Kuusiokunnissa. Sellainen<br />
kehitys, joka veisi kaikki toisen asteen koulutuspaikat<br />
maakuntakeskukseen, saattaisi<br />
johtaa nuorten syrjäytymiseen. Oman<br />
ammattioppilaitoksen säilymistä Ähtärissä<br />
pidettiin erityisen tärkeänä, sillä 16-vuotias<br />
on vielä liian nuori muuttamaan pois kotoaan<br />
opiskelupaikan vuoksi.<br />
Koulutuslinjausten suuremmille muutoksille<br />
maakuntaohjelman aikajänne nähtiin<br />
liian lyhyeksi. Maakunnan tarjoamaan<br />
korkeakoulutukseen kaivattiin kuitenkin<br />
lisää profiloitumista sekä keskittymistä<br />
valikoiduille aloille, kuten kauppaan ja tekniikkaan.<br />
Matkailuosaamisen liittämistä<br />
esimerkiksi tradenomitutkintoon pidettiin<br />
hyvänä ajatuksena.<br />
Joukkoliikenne kuntoon<br />
Kehittyvä toimintaympäristö -teemaan liittyen<br />
keskusteltiin muun muassa toimivasta<br />
joukkoliikenteestä. Monet kunnista ovat<br />
jo kokeilleet järjestelmää, joka tarjoaa kuntalaisille<br />
palveluliikennekyydin joukkoliikenteen<br />
taksoilla. Toimintamallissa nähtiin<br />
potentiaalia ja sen toivottiin vakiintuvan.<br />
Myös raiteiden käyttöä toivottiin tehostettavan.<br />
Esiin nousi Seinäjoki–Haapamäkirata,<br />
joka on ainoa poikittainen ratayhteys<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>lla. Radan perusparannus<br />
ja sähköistys nostaisivat radan kantavuutta<br />
ja nopeusrajoitusta, mikä osaltaan vauhdittaisi<br />
työmatkaliikenteen siirtymistä osittain<br />
kiskoja pitkin kulkevaksi. •<br />
Helsingin Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa<br />
perehdyttiin maakuntaohjelmaan<br />
Maakuntaohjelmasta on pyydetty lausuntoja<br />
kuntien lisäksi muun muassa yliopistojen<br />
eteläpohjalaisilta osakunnilta.<br />
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen<br />
Osakunta järjesti jäsenilleen tilaisuuden,<br />
johon kehittämissuunnittelija Heli Seppelvirta<br />
kutsuttiin esittelemään lausuntovaiheessa<br />
olevaa maakuntaohjelmaa.<br />
Tilaisuudessa opiskelijoille tarjoiltiin<br />
tietopaketti maakuntaohjelman sisällöistä,<br />
mutta ennen kaikkea nuorten<br />
ajatuksia kuunneltiin herkällä korvalla.<br />
Ympäristötietous ja keskusalueiden viihtyvyys<br />
korostuivat nuorten kommenteissa,<br />
ja toimivaa joukkoliikennettä sekä<br />
houkuttelevia keskusalueita puistoineen<br />
pidettiin tärkeänä. Myös työnsaantimahdollisuudet<br />
puhututtivat.<br />
– Ei riitä, että valmistunut saa maakunnasta<br />
työpaikan, vaan tarvitaan myös<br />
mahdollisuus edetä uralla, kiteyttää Seppelvirta<br />
nuorten ajatuksia.<br />
Maakuntaohjelman lisäksi tilaisuudessa<br />
paneuduttiinkin maakunnan työllisyysnäkymiin<br />
tilastojen valossa. Ennusmerkkien<br />
perusteella ainakin esimerkiksi<br />
lääkärit, lakimiehet ja sosiaalialan<br />
työntekijät työllistyisivät maakunnassa<br />
hyvin myös tulevaisuudessa.<br />
1/<strong>2010</strong><br />
3
Senaatintoria kohti<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n Senaatintori-tapahtuman valmistelut<br />
ovat jo täydessä vauhdissa. Kesäkuuhun 2011 ajoittuvaa<br />
vierailua varten on Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitossa tehty töitä<br />
viiden hengen tiimin voimin. Lisäksi juuri toimintansa<br />
aloittaneet työryhmät suunnittelevat vierailua omien<br />
asiantuntemusalojensa osalta.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitossa viimeistellään<br />
parhaillaan tapahtuman ympärille laadittavaa<br />
hankesuunnitelmaa, joka valmistuu<br />
huhtikuun loppuun mennessä. Hanke siirtyy<br />
maakuntahallituksen käsittelyyn toukokuussa,<br />
jolloin tapahtuman raamit budjetteineen<br />
ovat hankkeen osalta selvillä.<br />
– Hankkeen budjetti on tapahtuman<br />
rahoituksen runko, mutta toki toivomme<br />
saavamme myös esimerkiksi sponsorirahoitusta.<br />
Täytyy myös muistaa, että monil-<br />
le maakunnan yrityksille ja tapahtumille<br />
vierailu on ainutlaatuinen markkinointitilaisuus,<br />
jonka he voivat käyttää hyväkseen<br />
myös omaehtoisesti tai muilla rahoituskeinoilla,<br />
kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja<br />
sanoo.<br />
Työ tapahtuman toteuttamiseksi on aloitettu<br />
jo kauan ennen hankkeen käynnistämistä.<br />
Suunnitteluvaiheessa on tehty tiivistä<br />
yhteistyötä viime vuosina Senaatintorilla<br />
vierailleiden maakuntien kanssa.<br />
Jatkossa tiivistetään edelleen yhteistyötä<br />
myös Helsingin kaupungin tapahtumayksikköön,<br />
josta tulevat Helsinki-viikon tapahtumaorganisaatio<br />
ja maakuntajuhlan<br />
tuottaja. Helsinki-viikko ja sen osana oleva<br />
maakuntajuhla kuuluvat tapahtumayksikön<br />
vuotuisiin tuotantoihin.<br />
Suunnittelutyössä avainasemassa ovat<br />
maakunnan toimijat, joiden ääni saadaan<br />
kuuluville vierailua valmistelevissa työryhmissä.<br />
Työryhmätyöskentely painottuu ideointiin<br />
ja suunnitteluun, mutta eri toimijat<br />
voivat mahdollisuuksiensa mukaan olla<br />
myös mukana varsinaisessa toteuttamistyössä.<br />
– Tämän tapahtuman toteuttamisessa<br />
prosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin<br />
lopputulema. Yhdessä tekemisen henki,<br />
toteuttamisessa karttunut tieto-taito sekä<br />
solmitut kontaktit ja luodut verkostot jäävät<br />
maakunnan voimavaroiksi vielä tapahtuman<br />
jälkeen, pohtii Eväsoja. •<br />
4 1/<strong>2010</strong>
Uusi kasvoja Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitossa<br />
Erna Hilli, projektiassistentti,<br />
Kehittyvät kuntapalvelut -hanke<br />
Olen Erna Hilli Vimpelistä. Lähtöisin olen Lappajärveltä ja<br />
välillä on tullut kierreltyä mm. Turussa, Alajärvellä, Sievissä<br />
ja Vaasassa. Ennen viimeaikaista opiskeluvaihetta<br />
toimin Sievin kunnassa kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajana<br />
neljän vuoden ajan. Olen koulutukseltani kirjasto- ja<br />
tietopalvelualan tradenomi sekä gradua vajaa hallintotieteiden<br />
maisteri. Harrastelen vapaa-aikana lentopalloa<br />
ja lavatansseja.<br />
Toimin Kehittyvät kuntapalvelut<br />
-hankkeen projektiassistenttina heinäkuun<br />
loppuun saakka. Olen mukana<br />
seminaarien järjestämisessä,<br />
selvitysten tekemisessä, pilottitoiminnassa<br />
eli lähes kaikessa mitä hankkeen<br />
puitteissa tapahtuu tai laitetaan<br />
tapahtumaan.<br />
Laura Hirvivuori, mediatuottaja<br />
Olen Laura Hirvivuori ja tulen Jyväskylästä. Juuriltani<br />
olen kuitenkin aito härmäläänen. Olen ollut aikaisemmin<br />
töissä muun muassa YLE Radio Keski-Suomessa<br />
radiotoimittajana, Mainostoimisto Aava & Bangissa,<br />
Markkinointiviestintä Procutissa<br />
AD-assistenttina sekä Messu-TV:n<br />
studiojuontajana ja toimittajana.<br />
Työtehtäviini kuuluu ohjelmien<br />
suunnittelu ja tekeminen Trissa.tv:lle.<br />
Käytännössä siis haastattelen, kuvaan,<br />
leikkaan jne. Tarkoitus on myös<br />
kehittää Trissa.tv:tä.<br />
Minna Immonen, maankäytön suunnittelija (vs.)<br />
Olen Minna Immonen Jyväskylästä. Työt ja opiskelu<br />
ovat kuljettaneet minua ympäri Suomea ja Seinäjoelle<br />
olen päätynyt Joensuun, Tampereen ja Helsingin kautta.<br />
Valmistuin viime vuoden lopulla filosofian maisteriksi<br />
pääaineena maantiede. Olen ollut aiemmin töissä muun<br />
muassa Jyväskylän kaupungilla kaavoituspuolella,<br />
Suomen ympäristökeskuksella paikkatietotehtävissä ja<br />
Uudenmaan ELYssä liikenne- ja infrastruktuuri<br />
-yksikössä kaavalausuntojen<br />
valmistelijana.<br />
Aloitin työt Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
liitossa 8.3 ja toimin Jarno Leppäkankaan<br />
sijaisena syksyyn asti.<br />
Työtehtäväni koostuvat erilaisista<br />
paikkatietotehtävistä.<br />
Sari Maunus, kehittämissuunnittelija<br />
Olen Sari Maunus Seinäjoen Nurmosta. Olen valmistunut<br />
hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Perheeseeni<br />
kuuluu aviopuoliso ja kaksi poikaa. Harrastuksena<br />
on monipuolinen liikunta. Aikaisemmin olen työskennellyt<br />
mm. työhallinnossa, kunnan hallinnossa sekä tutkijana ja<br />
projektisihteerinä. Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitossa olen työskennellyt<br />
aikaisemminkin – toimistoharjoittelijana<br />
yliopisto-opintojeni<br />
aikoihin kesällä -95.<br />
Toimin kehittämissuunnittelijana<br />
aluekehityksen vastuualueella. Tehtäviini<br />
kuuluvat hankkeiden rahoituspäätösten<br />
valmisteluun osallistuminen<br />
sekä hankkeiden yhdyshenkilönä<br />
toimiminen.<br />
Kaisa Männikkö,<br />
kansainvälisten hankkeiden koordinaattori<br />
Olen Kaisa Männikkö ja tullut Seinäjoelle Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
<strong>liitto</strong>on Turun, Helsingin ja Tampereen kautta. Olen<br />
valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi<br />
poliittisesta historiasta ja tehnyt lisäksi Tampereen<br />
yliopistossa hallintotieteen ja julkisoikeuden opintoja.<br />
Opintoja olen tehnyt myös ulkomailla Saksassa ja Alankomaissa.<br />
Olen työskennellyt aikaisemmin Ulkoasiainministeriössä<br />
sekä Helsingissä että Suomen ulkomaanedustustoissa<br />
Itävallassa ja Indonesiassa. Tänne Seinäjoelle<br />
minut houkutteli mahdollisuus tehdä kansainvälisiä töitä<br />
kotimaassa sekä eteläpohjalaiset sukujuureni.<br />
Työskentelen Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitossa kansainvälisten<br />
hankkeiden koordinaattorina. Työsarkaani ovat neljä<br />
EU-rahoitteista alueiden välistä nk. Interreg-hanketta,<br />
joissa EP:n <strong>liitto</strong> on mukana hankepartnerina.<br />
Kaikissa hankkeissa on<br />
mukana sekä alueellisia että kansainvälisiä<br />
partnereita, joiden kanssa<br />
hankkeita viedään eteenpäin yhteistyössä.<br />
Yhteistyö ja koordinointi sekä<br />
alueellisesti että kansainvälisesti<br />
ovatkin työni keskeisintä sisältöä.<br />
1/<strong>2010</strong><br />
5
Uusi kasvoja Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitossa<br />
Laura Syväoja,<br />
projektiassistentti, ProArt-hanke<br />
Olen Syväojan Laura ja pidän itseäni alajärveläislapualaisena.<br />
Tämä tarkoittaa sitä, että menen kahtomaan<br />
mehtoja käet taskuissa, mutta luonteesta löytyy<br />
lapualaista ronskiutta ja räiskähtelevää temperamenttia.<br />
Opiskelin Tampereen yliopistossa, josta valmistuin filosofian<br />
maisteriksi puheviestinnästä. Viestinnän parissa olen<br />
ehtinyt tekemään monenlaisia töitä. Olen ollut toimittajana<br />
sekä radiossa että lehdissä, viestinnän asiantuntijatehtävissä<br />
konsulttimaailmassa ja tutustunut markkinointiviestintään<br />
mainostoimistossa.<br />
Olen projektiassistenttina ProArthankkeessa,<br />
ja teemme yhdessä<br />
töitä projektipäällikkö Carita Laitalan<br />
kanssa. Olen projektin ”yleismies<br />
Jantunen” eli toimin yhdyshenkilönä,<br />
olen mukana tapahtumien järjestelyissä<br />
ja suunnittelussa, ideoin sekä<br />
autan projektin markkinoinnissa ja<br />
viestinnässä.<br />
Anja Uhlgrén, toimistosihteeri<br />
Olen Anja Uhlgrén ja tulen Mustasaaresta, mutta pohjimmiltaan<br />
olen täysin hämäläinen. Työskentelin projektipäällikkönä<br />
Alma- ja Elma-rahoituskaudet Seinäjoen<br />
Seudun kylien kehittämishankkeessa,<br />
joten maaseutu on varsin tuttu.<br />
Alueella on elinvoimainen aktiivinen<br />
maaseutu.<br />
Työpöydälleni tulevat asiat ovat<br />
lähinnä EAKR- ja ESR -hankkeiden<br />
maksatusten valmisteluun liittyviä tehtäviä.<br />
Olen Salme Ahtiaisen työpari.<br />
Tapahtumakalenteri<br />
Huhtikuu<br />
16.4.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus<br />
19.4.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus<br />
Toukokuu<br />
4.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta<br />
5.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . .Pro Art -hankkeen Art Forum<br />
10.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä<br />
10.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . EU:n Köyhyyden ja sosiaalisen<br />
syrjäytymisen torjunnan teemavuoden teemapäivä Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaa</strong>lla teemalla ”Välillä köyhä”<br />
17.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus<br />
20.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . ISO:n ystävyyskuntaseminaari<br />
28.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n sihteeristö<br />
31.5.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntavaltuusto<br />
Kesäkuu<br />
7.6.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR<br />
15.6.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta<br />
21.6.<strong>2010</strong>. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus<br />
6 1/<strong>2010</strong>
Seinäjoen kaupungin kuvapankki<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n kunnissa<br />
linjataan kulttuurin tulevaisuutta<br />
Useimmissa Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n kunnissa pohditaan tämän vuoden aikana kulttuurin<br />
tulevaisuutta. Kaikista maakunnan 19 kunnasta peräti 15 suunnittelee oman<br />
kulttuuristrategian tai vielä laajemman vapaa-aikastrategian laatimista.<br />
Kuntien strategiatyön taustalla on maakunnallisen<br />
kulttuuristrategian päivitys vuosille<br />
<strong>2010</strong>–2013, jonka Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton<br />
kulttuurilautakunta hyväksyi helmikuussa.<br />
– Näyttää siltä, että nyt on juuri oikea<br />
aika keskittyä kulttuurityön kehittämiseen.<br />
Paras-hankkeen mukanaan tuomat suurimmat<br />
muutokset on saatu läpikäytyä.<br />
Nyt on kulttuurin vuoro, iloitsevat Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton kulttuurijohtaja Marjatta<br />
Eväsoja ja vs. kehittämissuunnittelija<br />
Teppo Ylitalo.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton kulttuuritiimi<br />
on kevään aikana tehnyt laajan kuntakierroksen,<br />
joka jatkuu edelleen. Sen tarkoituksena<br />
on suunnitella yhdessä kuntien<br />
kanssa kulttuurin tulevaisuuden suuntaviivoja<br />
ja strategiatyön etenemistä. Samalla<br />
on hyvä arvioida meneillään olevan raken-<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>lla<br />
ollaan heräämässä<br />
siihen, että kulttuuri<br />
ei ole pelkkää<br />
sirkushuvia.<br />
nerahastokauden antamat mahdollisuudet<br />
kehittämishankkeiden rahoituksessa.<br />
Vetovastuu strategiatyöstä on kunnilla<br />
itsellään, mutta liiton kulttuuritiimi on<br />
luvannut olla mukana opastamassa ja<br />
tukemassa myös käytännön työssä kunkin<br />
kunnan toiveiden mukaisesti. Myös<br />
uudet kunnat ehtivät vielä halutessaan<br />
mukaan.<br />
Tavoitteena on saada kuntien kulttuuristrategiatyö<br />
valmiiksi tämän vuoden<br />
loppuun mennessä, jotta suunniteltujen<br />
kehittämistoimenpiteiden toteutus voisi<br />
käynnistyä mahdollisimman pian.<br />
– Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>lla ollaan selvästi<br />
laajemminkin heräämässä siihen, että<br />
kulttuuri ei ole pelkkää sirkushuvia. Kulttuurilla<br />
on huomattavan suuri vaikutus<br />
kuntalaisten hyvinvointiin ja kuntatalouteen<br />
esimerkiksi kunnan vetovoimaisuuden<br />
kasvattajana, luovan talouden<br />
kehittäjänä, suvaitsevaisuuden edistäjänä<br />
ja identiteetin kasvualustana, Eväsoja painottaa.<br />
•<br />
1/<strong>2010</strong><br />
7
VALMISTUNUT SELVITYS<br />
on toteutettu osana Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
liiton hallinnoimaa Kehittyvät<br />
kuntapalvelut -hanketta.<br />
Tutkimusjulkaisu (Lehtola: ”Pitäisi<br />
ajatella heitä ihmisinä”: Julkinen<br />
palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat<br />
-pilottikokeilun loppuraportti)<br />
on saatavilla pdf-muodossa<br />
osoitteessa http://www.ep<strong>liitto</strong>.fi/<br />
upload/files/loppuraportti4.pdf.<br />
Maahanmuuttajien kotouttamiseen<br />
kaivataan lisää suunnitelmallisuutta<br />
Viranomaisten välisen työnjaon epäselvyydet ja kielikoulutuksen riittämättömyys ovat<br />
maahanmuuttajien kotouttamisen suurimpia haasteita Suupohjan kunnissa.<br />
Tämä käy ilmi Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton julkaisemasta<br />
selvityksestä, jossa kartoitettiin<br />
julkisen palvelujärjestelmän valmiuksia<br />
vastata maahanmuutosta aiheutuviin palveluhaasteisiin.<br />
Valmistunut selvitys pohjautuu<br />
maahanmuuttajien, heidän parissaan<br />
toimivien työntekijöiden ja keskeisten<br />
sidosryhmien näkemyksiin.<br />
Selvityksen toteuttanut projektipäällikkö<br />
Mervi Lehtola nimeää kotouttamisohjelmat<br />
yhdeksi käytännön työvälineeksi selkeyttää<br />
toimijoiden välistä työnjakoa.<br />
— Kotouttamisohjelmaa laadittaessa<br />
käydään läpi maahanmuuttajien tarvitsemia<br />
palveluja ja sovitaan niihin liittyvästä<br />
vastuunjaosta. Kotouttamisohjelma voitaisiin<br />
laatia myös usean kunnan yhteisenä,<br />
esimerkiksi Suupohjassa kaikkia alueen<br />
neljää kuntaa koskevana, Lehtola ehdottaa.<br />
Yksi kotoutumisen avainkysymyksistä<br />
on suomen kielen oppiminen. Valmistuneen<br />
selvityksen perusteella näyttää siltä,<br />
ettei maahanmuuttajille ole tarjolla riittävästi<br />
kieli- ja kulttuurikoulutusta, eikä koulutusta<br />
järjestettäessä aina oteta riittävästi<br />
huomioon maahanmuuttajien erilaisia<br />
lähtökohtia ja oppimistavoitteita. Kun opiskelijaryhmät<br />
koostuvat useista maista saapuvista<br />
maahanmuuttajista, jo pelkästään<br />
yhteisen ”lähtökielen” löytäminen on hankalaa.<br />
Koulutuspalvelujen saavuttamista<br />
puolestaan vaikeuttaa se, että monella maahanmuuttajalla<br />
ei ole autoa ja ajokorttia.<br />
Myös kieliopetuksen järjestämiseen liittyvä<br />
vastuunjako eri toimijoiden välillä vaikuttaa<br />
jossakin määrin epäselvältä. Sama<br />
koskee tulkkipalveluja. Maahanmuuttajien<br />
kanssa työskentelevillä ei kaikilta osin ole<br />
yhdenmukaista näkemystä siitä, millaisissa<br />
tilanteissa tulkin kutsuminen on perusteltua<br />
tai mikä taho vastaa tulkkauksen järjestämisestä,<br />
toteuttamisesta ja rahoittamisesta.<br />
Selvitystyön aikana nousi esiin myös monia<br />
käytännön kehittämiskohteita. Ne liittyvät<br />
esimerkiksi etätulkkaukseen, maahanmuuttajille<br />
suunnattuun tiedottamiseen,<br />
vieraskielisen materiaalin tarjontaan sekä<br />
kuntien ja kuntayhtymien työntekijöille<br />
järjestettävään kieli- ja kulttuurikoulutukseen.<br />
Palveluja kehitettäessä tulisi kuntien<br />
ja valtion ohella ottaa huomioon myös<br />
muut maahanmuuttajien kanssa toimivat<br />
tahot, kuten järjestöt ja maahanmuuttajia<br />
rekrytoivat yritykset. •<br />
8 1/<strong>2010</strong>
EgoPrise-hanke tuo Riskipääomasijoitustoiminta<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
EAKR-varoin käynnistymässä<br />
<strong>liitto</strong> toiminut<br />
säästäväisesti<br />
sähköiset palvelut<br />
yritysten avuksi<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n <strong>liitto</strong> on mukana kansainvälisessä<br />
julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittämiseen<br />
keskittyvässä EgoPrise-hankkeessa, jossa pyritään<br />
kehittämään Itämeren alueen maaseutujen<br />
julkishallinnon palveluita vastaaman paremmin<br />
elinkeinoelämän tarpeita.<br />
EgoPrise-hankkeen erityishuomion<br />
kohteena ovat julkishallinnon sähköisten<br />
palveluiden kehittäminen pieniä ja<br />
keskisuuria yrityksiä paremmin palveleviksi.<br />
Ensimmäinen kaikille hankepartnereille<br />
yhteinen työkokous järjestettiin<br />
Seinäjoella 23.–25.3.<strong>2010</strong>. Työkokoukseen<br />
osallistui 29 partneria kahdeksasta<br />
eri maasta aloittamaan työskentelynsä<br />
hankkeen yhteisten tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi. Työkokouksen aikana<br />
käytiin läpi julkishallinnon sähköisten<br />
palveluiden nykyistä kattavuutta hankealueen<br />
eri maissa sekä luonnosteltiin<br />
hankeen toteutusaikataulua.<br />
Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää,<br />
millaisia parannuksia itämeren<br />
maaseutualueiden pk-yritykset toivovat<br />
julkisen hallinnon sähköisiin palveluihin.<br />
Selvitysten teemat kattavat julkishallinnon<br />
palveluita, kuten muun muassa<br />
yritysrekisteröinnin, ulkomaisen<br />
työvoiman rekrytoinnin ja palkkauksen<br />
sekä pk-yritysten verkostoitumisen.<br />
Selvitysten avulla on tarkoitus kartoittaa<br />
mahdollisia julkishallinnon<br />
palveluiden pullonkauloja sekä sitä,<br />
millaisia uusia sähköisiä palveluja<br />
pk-yritykset haluaisivat toimintaansa<br />
helpottamaan. Lisäksi hankkeen aikana<br />
on tarkoitus tutkia mahdollisuutta<br />
kehittää ja luoda virtuaalisia kohtaamispaikkoja<br />
(digital greenhouses) pkyritysten<br />
ja muiden toimijoiden, kuten<br />
korkeakoulujen ja julkishallinnon,<br />
yhteiseksi sähköiseksi verkoistoitumisalustaksi.<br />
Joulukuussa 2009 alkanut kolmivuotinen<br />
EgoPrise-hanke on EU:n Itämeriohjelman<br />
osarahoittama, ja siihen<br />
osallistuu 22 partneria kahdeksasta<br />
Itämeren alueen maasta: Suomesta,<br />
Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Virosta,<br />
Latviasta, Liettuasta ja Valko-Venäjältä.<br />
Lisäksi hankkeessa on mukana muutama<br />
venäläistaho niin kutsuttuina<br />
ulkojäseninä. Hankkeen partnerit<br />
edustavat alueidensa yrittäjäjärjestöjä,<br />
kuntia, tutkimusta ja koulutusta sekä<br />
viranomaistahoja.<br />
Kaikki hankkeen suomalaiset partnerit<br />
ovat Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>lta. Partnereita<br />
ovat Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n <strong>liitto</strong>,<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden<br />
yksikkö, Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
kauppakamari sekä Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
ELY-keskus.<br />
Hankkeen näkökulma on nimenomaan<br />
pienissä ja keskisuurissa yrityksissä,<br />
sillä Egoprisen yleisenä päämääränä<br />
on osaltaan kehittää Itämeren<br />
alueen maaseutualueita entistä houkuttelevimmiksi<br />
alueiksi elää, yrittää ja<br />
investoida. •<br />
Teksti: Kaisa Männikkö<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n <strong>liitto</strong> onnistui taloudenpidossaan<br />
erityisen hyvin, sillä<br />
päättyneen tilikauden tulos jäi merkittävästi<br />
plussan puolelle. Talousarvio oli<br />
alun perin laadittu 100 000 euroa alijäämäiseksi,<br />
mutta liiton tilikauden toimintakatteesta<br />
muodostui noin 63 300 euroa<br />
ylijäämäinen.<br />
Liitto onnistui sopeuttamaan menojaan<br />
tehokkaasti kuntien heikentyneeseen<br />
taloustilanteeseen. Syntyneen ylijäämän<br />
mahdollistivat sekä liiton toimiston tarkka<br />
taloudenpito että liiton omien hankkeiden<br />
ennakoitua pienemmät kulut.<br />
Luottamushenkilöiden hallinnon kohdalla<br />
kulut alittuivat ennakoitua vähäisempinä<br />
palveluiden ostona. Myös majoitus- ja matkustuskulut<br />
olivat budjetoitua pienemmät.<br />
Varsinaisen toiminnan eli liiton toimiston<br />
kulut alittuivat henkilöstömenojen<br />
osalta. Lisäksi palveluiden ostoihin ja muihin<br />
toimistokuluihin käytettiin talousarviossa<br />
varattua määrärahaa vähemmän.<br />
– Myös liiton toteuttamien hankkeiden<br />
osalta henkilöstökulut, palvelujen ostot ja<br />
toimintamenot jäivät ennakoitua pienemmiksi,<br />
hallintojohtaja Raimo Saunamäki<br />
selvittää.<br />
Ylijäämät paikkaavat<br />
kuntatalouden ongelmia<br />
Tilikauden toimintakatteen ylijäämälle kertyi<br />
korkotuottoja noin 17 150 euroa, minkä<br />
jälkeen vuosikatteen ylijäämäksi muodostuu<br />
noin 80 500 euroa. Maakuntahallitus<br />
on päättänyt ehdottaa maakuntavaltuustolle<br />
summan siirtämistä aikaisempien vuosien<br />
ylijäämätilille. Aikaisempien vuosien<br />
ylijäämiä on tämän jälkeen yhteensä noin<br />
452 000 euroa.<br />
– Ylijäämiä voidaan tarvittaessa käyttää<br />
helpottamaan kuntatalouteen ennakoituja<br />
rahoitusongelmia liiton jäsenkuntien osalta,<br />
kun laaditaan lähivuosien talousarvioita,<br />
Saunamäki sanoo.<br />
Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan<br />
maaliskuun kokouksessaan Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton tilinpäätöksen vuodelta<br />
2009 ja Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton vuoden<br />
2009 toimintakertomuksen. •<br />
1/<strong>2010</strong><br />
9
Rakennerahastotoimintaa<br />
vauhditetaan tietoiskuilla<br />
Maakunnassa on lähtenyt käyntiin monipuolisia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään<br />
saamaan EU:n ohjelmavarat paremmin hyödynnettyä. Hankkeiden käynnistymistä on pyritty<br />
tukemaan muun muassa aktivointihauilla, seutukuntakierroksilla ja aktivointiprojektien<br />
rahoittamisella. Tiedottamisen tehostamiseen on myös kiinnitetty erityistä huomiota.<br />
Valtakunnallinen kampanja<br />
innostaa verkostoitumaan<br />
Järjestöjä, oppilaitoksia ja yrityksiä innostetaan<br />
verkostoitumaan, käynnistämään<br />
uusia EU-rahoitteisia kehittämishankkeita<br />
ja osallistumaan hankkeisiin valtakunnallisen<br />
kampanjan avulla. Kampanja rakentuu<br />
ELY-keskusten alueilla maalis-toukokuussa<br />
järjestettävistä tietoiskuista.<br />
Tietoiskuissa annetaan eväitä hankkeiden<br />
suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen<br />
ja hankkeiden vetämiseen. Tarkoitus<br />
on myös kertoa hanketoiminnan tuloksista,<br />
levittää hyviä käytäntöjä ja esitellä uusien<br />
ELY:jen toimintaa.<br />
Ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen esitteli<br />
tilaisuudessa Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n ELY-keskusta.<br />
Lisäksi kuultiin kahta rahoittajatahon<br />
edustajaa, Tuija Nikkaria Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
ELY-keskuksesta ja Timo Urpalaa<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liitosta.<br />
Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös<br />
hanketoimijat. Projektityön kokemuksia<br />
käsittelevään paneelikeskusteluun osallistui<br />
maakunnasta neljän hankkeen edustajat:<br />
Osku Ketola (Rytmikorjaamon alue innovaatioympäristönä),<br />
Kirsi Lounela (Yrittämällä<br />
eteenpäin), Matleena Saarakkala<br />
(Liiketoimintaosaamisen kehittäminen) ja<br />
Jiuliano Prisada (Maahanmuuttajien ohjauskeskus<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>lla).<br />
Paneelikeskustelussa paneuduttiin<br />
hanketoimintaan projektipäälliköiden näkökulmasta.<br />
Yleisesti ottaen kokemukset<br />
olivat varsin positiivisia, eikä pelättyä byrokratiaa<br />
pidetty lainkaan maineensa veroisena.<br />
Ainoastaan kilpailuttamiseen liittyvien<br />
kiemuroiden tunnustettiin aiheuttavan<br />
joskus ongelmia, ja sen katsottiin istuvan<br />
huonosti luovien alojen hankkeisiin.<br />
Tilaisuus päättyi hanketreffeihin, jossa<br />
osallistujille tarjoutui mahdollisuus jäädä<br />
tutustumaan hanketoiminnan ammattilaisiin,<br />
muihin maakunnan hanketoimijoihin<br />
sekä esittelypöytien antiin.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n liiton ja ELYkeskuksen<br />
seutukuntakierrokselta<br />
apua hankkeistukseen<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n <strong>liitto</strong> ja ELY-keskus järjesti<br />
huhtikuussa neljällä seutukunnalla<br />
aluekehittämisen ajankohtaispäivän, jossa<br />
tarjottiin tietoa muun muassa hanketoimintaan<br />
käytettävissä olevista resursseista.<br />
Seutukuntakierroksen tilaisuudet järjestettiin<br />
8.–13.4. Kauhajoella, Seinäjoella, Vimpelissä<br />
ja Töysässä.<br />
Ajankohtaisia kehittämistarpeita tiedusteltiin<br />
kultakin seudulta jo etukäteen, jolloin<br />
esitykset saatiin muokattua seutujen<br />
tarpeita vastaavaksi. Tilaisuuksien tarkoituksena<br />
oli sovittaa yhteen alueiden tarpeet<br />
ja rahasto-ohjelmien mahdollistama<br />
rahoitus. Paikan päällä olevat asiantuntijat<br />
antoivat neuvoja siitä, minkälaisia kehittämistoimenpiteitä<br />
olisi mahdollista hankkeistaa<br />
EU-ohjelmavaroin. Esillä olivat niin<br />
Maaseutuohjelma, EAKR-ohjelma kuin<br />
ESR-ohjelmakin. •<br />
10 1/<strong>2010</strong>
Matti Mäki<br />
Opiskelijoille tarjoiltiin aimo annos<br />
tietoutta maakunnan elintarvikeketjusta<br />
Seinäjoki Areenassa 21.1.<strong>2010</strong> järjestetyillä<br />
Opinlakeus-messuilla. Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
korkeakouluyhdistys ry:n ja Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
liiton osana EU:n Itämeriohjelman rahoittamaa<br />
BSR InnoReg -hanketta toteuttama sadan<br />
neliömetrin Ravintoketjun huipulla -messuosasto<br />
tarjosi nuorille runsaasti nähtävää ja koettavaa<br />
sekä käsityksen siitä, kuinka monipuolisesta<br />
ja maakunnalle tärkeästä toimialasta<br />
elintarvikeklusterissa on kyse.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong><br />
RAVINTOKETJUN HUIPULLA<br />
Toiminnallinen messuosasto oli suorastaan<br />
menestys. Opiskelijat pääsivät maistelemaan,<br />
tunnustelemaan ja tuoksuttelemaan<br />
ruokanäytteitä sekä arvioimaan elintarvikkeita<br />
esimerkiksi niiden terveellisyyden<br />
perusteella. Ruuan alkuperään tutustuttiin<br />
muun muassa viljalajeja tunnistamalla.<br />
– Arviointeihin ja tehtäviin sai osallistua<br />
ryhmittäin, jolloin ujoimmatkin uskaltautuivat<br />
mukaan, kertoo Nina Harjunpää Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
korkeakouluyhdistyksestä.<br />
Harjunpään mukaan riittävän yksinkertaiset<br />
tehtävät sekä ylipäätään osallistumisen<br />
mahdollisuus tekivät messukonseptista<br />
onnistuneen. Messuosasto miellytti<br />
nuorta messuyleisöä, mikä ilmeni yli 200<br />
täytetystä palautelomakkeesta. Ravintoketjun<br />
huipulla -osasto koostui useiden eri<br />
toimijoiden pisteistä. Osaston tavoitteena<br />
oli valottaa nuorille maakunnan elintarvikealan<br />
monipuolista kehittämistyötä.<br />
Lähiruoka on turvallista ruokaa<br />
Valtakunnallinen Aitoja makuja -hanke järjesti<br />
messuosastolla lähiruokaan liittyvän<br />
kyselyn, jossa nuoret vastasivat muun muassa<br />
siihen, mitä on lähiruoka. Kyselyyn<br />
vastanneista noin 80 nuoresta yli puolet<br />
määritteli lähiruuan olevan lähellä tuotettua<br />
ruokaa. Osassa vastauksista huomioitiin<br />
myös ravintoketju, jolloin vastauksissa<br />
mainittiin lähialueella tapahtuva ruuan<br />
tuotanto, jalostus ja markkinointi. Lähiruokaan<br />
liitettiin myös positiivisia määreitä,<br />
kuten puhtaus, turvallisuus ja laadukkuus.<br />
Ruokaprovinssi-hankkeen toimijat tiedustelivat<br />
messukävijöiltä, mitä heille tulee<br />
mieleen hankkeen nimestä. Monet vastaajista<br />
yhdistivät sanan Provinssi Rock -festivaaliin<br />
ja siellä tarjottavaan ruokaan. Tämä<br />
ei ollut kuitenkaan kaukaa haettua, sillä<br />
hankkeessa tullaan kehittämään myös tapahtumaruokailua.<br />
Ruokaprovinssi-hankkeen<br />
tavoitteena on nostaa Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n<br />
statusta elintarvikemaakuntana.<br />
Olkaa kilttejä lehmille!<br />
Marjaana Rasku Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n korkeakouluyhdistyksestä<br />
sanoo, että messuilla<br />
onnistuttiin esittelemään kattava läpileikkaus<br />
maakunnan elintarviketoimijoista.<br />
Kehittäjäorganisaatioiden lisäksi mukana<br />
oli myös yrityksiä, ja esimerkiksi Ilmajoen<br />
osuusmeijerin järjestämä juustomaistatus<br />
veti yleisöä puoleensa. Opinlakeus-messut<br />
tarjosivat erinomaiset puitteet elintarviketietouden<br />
välittämiseen – messuilla raportoitiin<br />
käyneen noin 10 000 nuorta.<br />
Noin 80 nuoresta yli<br />
puolet määritteli<br />
lähiruuan olevan lähellä<br />
tuotettua ruokaa.<br />
Käyntinsä päätteeksi nuoret lähettivät<br />
palautelomakkeella terveisiä maakunnan<br />
ruuantuottajille. Vastauksissa kiitettiin hyvästä<br />
ruuasta, toivottiin lisää paikallista ja<br />
kotimaista ruokaa, muistutettiin kiinnittämään<br />
huomiota pakkausmateriaaleihin<br />
sekä kehotettiin kohtelemaan tuotantoeläimiä<br />
hyvin. •<br />
1/<strong>2010</strong><br />
11
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PALVELUKSESSASI<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>n <strong>liitto</strong><br />
Kampusranta 9 C, 4. kerros<br />
PL 109, 60101 SEINÄJOKI<br />
Puhelin: 020 124 4100<br />
Faksi: 020 124 4150<br />
Sähköpostiosoitteet<br />
kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi<br />
neuvonta@etela-pohjanmaa.fi<br />
Henkilöstön sähköpostiosoitteet<br />
ovat muotoa<br />
etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi<br />
Henkilöstön puhelinnumerot ovat<br />
muotoa 020 124 xxxx<br />
www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
JOHTO JA TEHTÄVÄALUEET<br />
Maakuntajohtaja<br />
Asko Peltola 020 124 4101, 0400 590 123<br />
- Yhteistyö ja edunvalvonta,<br />
aluesuunnittelu, viestintä<br />
Hallintojohtaja<br />
Raimo Saunamäki 4121, 040 778 5676<br />
- Hallinto, rahoituspäätösten<br />
toimeenpano ja maksatus<br />
Kulttuurijohtaja<br />
Marjatta Eväsoja 4132, 040 529 6046<br />
- Kulttuurin kehittäminen, E-P:n liiton<br />
omien hankkeiden hallinnointi ja toteutus<br />
Aluekehitysjohtaja<br />
Timo Urpala 4111, 050 558 5155<br />
- Aluekehitys, kansainvälistäminen<br />
Johdon assistentti<br />
Sirpa Myllymäki 4102, 040 746 7480<br />
VIESTINTÄ<br />
Tiedottaja<br />
Hanne Rantala 4145, 040 507 7510<br />
ALUEKEHITYS<br />
Kehittämissuunnittelija<br />
Eira Hakola 4113, 040 567 8426<br />
Kehittämissuunnittelija<br />
Sari Maunus, 4119, 040 736 1409<br />
Eu-koordinaattori<br />
Heli Rintala 4116, 0400 172 202<br />
Kehittämissuunnittelija<br />
Kirsi Pajula 4114, 050 338 1905<br />
Toimistosihteeri<br />
Margit Sara 4118, 0400 265 158<br />
Kehittämissuunnittelija<br />
Heli Seppelvirta 4115, 040 529 4638<br />
ALUESUUNNITTELU<br />
Maankäytön suunnittelija (vs.)<br />
Minna Immonen 4109, 040 356 8044<br />
Maakuntasuunnittelija<br />
Timo Lakso 4104, 050 405 4578<br />
Maakuntainsinööri<br />
Jorma Ollila 4105, 044 537 2611<br />
Neuvotteleva virkamies<br />
Seppo Rinta-Hoiska 4103, 040 524 4373<br />
YHTEISTYÖ JA EDUNVALVONTA<br />
Kunta-asiamies<br />
Marko Rossinen 4122, 040 356 3933<br />
EP:N LIITON OMIEN<br />
HANKKEIDEN HALLINNOINTI<br />
JA TOTEUTUS<br />
Projektipäällikkö<br />
Jaakko Hallila<br />
(Kansainvälinen Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>, ISO)<br />
4112, 040 356 5630<br />
Projektiassistentti<br />
Erna Hilli (Kehittyvät kuntapalvelut)<br />
4134, 040 842 8893<br />
Mediatuottaja<br />
Laura Hirvivuori 4137, 050 529 4209<br />
Projektipäällikkö<br />
Carita Laitala<br />
(ProArt ja EROC) 4135, 040 509 4420<br />
Projektipäällikkö<br />
Mervi Lehtola (Kehittyvät kuntapalvelut)<br />
4106, 040 356 3910<br />
Kv-koordinaattori<br />
Kaisa Männikkö 4128, 040 736 2043<br />
Projektipäällikkö<br />
Juho-Tuomas Ojajärvi (eSEP)<br />
4138, 040 356 5644<br />
Projektipäällikkö<br />
Mai Renko<br />
(Kansainvälinen Etelä-<strong>Pohjanmaa</strong>, ISO)<br />
4108, 040 356 6958<br />
Projektiassistentti<br />
Laura Syväoja (ProArt) 4139, 040 736 1684<br />
Projektipäällikkö<br />
Esa-Matti Åkerberg (eSEP)<br />
4142, 040 356 3930<br />
KULTTUURIN KEHITTÄMINEN<br />
Toimistosihteeri<br />
Tuuliina Tuominen 4136, 040 751 5610<br />
Kehittämissuunnittelija (vs.)<br />
Teppo Ylitalo 4133, 050 537 8071<br />
RAHOITUSPÄÄTÖSTEN<br />
VARMENNUS JA MAKSATUS<br />
Toimistosihteeri<br />
Salme Ahtiainen 4117, 040 821 1051<br />
Toimistosihteeri<br />
Anja Uhlgrén 4120, 040 566 6011<br />
Hallintosuunnittelija<br />
Tarja Vilmunen (1.5.<strong>2010</strong> alkaen Outi Mäki)<br />
4140, 050 353 8388<br />
HALLINTO<br />
Toimistosihteeri<br />
Minna Herttua 4123, 040 356 5144<br />
Arkistonhoitaja<br />
Maarit Koskela 4124, 0400 682 883<br />
Taloussihteeri<br />
Aila Kuoppamäki 4125, 0400 518 470<br />
Tietohuoltosihteeri<br />
Marjut Ojanperä 4126, 0400 299 745<br />
Toimistosihteeri<br />
Anneli Paavola 4144, 0400 395 608<br />
Toimistosihteeri<br />
Riitta Rauhala 020 124 4127, 0400 278 044
Change language