Opinto-opas 2013-2014 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Opinto-opas 2013-2014 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Opinto-opas 2013-2014 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HELSINGIN YLIOPISTO<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
OPINTO-OPAS <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelma
Eläinlääketieteen koulutusohjelma<br />
<strong>Helsinki</strong> <strong>2013</strong><br />
OPINTO-OPAS <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
Helsingin yliopisto<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>
Toimitus: Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
Kannen kuva: Tiedekunnan viestintä<br />
ISSN 1238-4941<br />
<strong>Helsinki</strong> <strong>2013</strong><br />
Unigra<strong>fi</strong>a
HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJA<br />
Kädessäsi on tiivis tietopaketti eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta. Painetun<br />
oppaan lisäksi myös tiedekunnan kotisivuilla (http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/) on ajankohtaista ja<br />
tarpeellista tietoa perus- ja jatkokoulutuksesta sähköisessä muodossa.<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon että monipuolisen<br />
lääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen. Tiedekunnasta valmistuvat eläinlääketieteen<br />
lisensiaatit ovat kysyttyjä työelämän ammattilaisia. Koulutus mahdollistaa valmistuville hyvin moninaisia<br />
työuria. Perustutkinnon lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona<br />
eläinlääketieteen tohtorin tai <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an tohtorin tutkinnot. Ammatillisen suomalaisen erikoiseläinlääkärinjatkotutkinnon<br />
voi tiedekunnassa suorittaa viidellä eri erikoistumisalalla. Tiedekunta järjestää<br />
myös enenevässä määrin erilaisia eurooppalaisia eläinlääkäreiden ammatillisia erikoistumisohjelmia.<br />
Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti suunniteltu<br />
sisältö mahdollistaa valmistumisen noin kuuden vuoden tavoiteajassa. Koulutuksen sisältöä säätelee<br />
EU:n direktiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on; yli kymmenen prosenttia opinnoista voi<br />
valita kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutusohjelma on kaksiportainen. Eläinlääketieteen kandidaattitutkinnosta<br />
opinnot jatkuvat suoraan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Yhteensä kuusi<br />
vuotta kestävät perusopinnot on ryhmitetty laajahkoiksi blokeiksi, ja opintojen ohjaus- ja tukipalveluja<br />
tehostettu opintojen sujuvuuden varmistamiseksi.<br />
Tiedekunnassa annettava opetus pohjautuu tutkimukseen. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on ripeästi<br />
kehittyvää ja menestyksekästä. Koska eläinlääketiede on laaja-alainen tieteenala, on myös tutkimustoiminta<br />
monitahoista mutta usein toisiinsa nivoutuvaa. Tiedekunnan tehdään sekä perustutkimusta<br />
että soveltavaa tutkimusta. Tutkimusaiheet liittyvät mm. elintarviketurvallisuuteen, ympäristöterveyteen,<br />
tuotanto – ja seuraeläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä mikrobien vuorovaikutuksiin<br />
ja elimistön reagointiin erilaisiin haasteisiin.<br />
Tiedekunnan kahdeksantoista oppiainetta jakautuu neljälle osastolle. Näiden lisäksi tiedekunnassa<br />
toimii yliopistollinen eläinsairaala opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemaa eläinsairaalatoimintaa varten.<br />
Tiedekunnalla on opetus- ja työtiloja sekä Viikin kampusalueella että Mäntsälässä. Viikin kampuksen<br />
koillislaidalla olevassa EE-talossa toimivat eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto ja elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden osasto sekä <strong>tiedekunta</strong>hallinto. Clinicum-rakennuksessa<br />
kampuksen kaakkoiskulmassa sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto yhdessä<br />
pieneläin- ja hevossairaaloiden kanssa. Osa osaston oppiaineista on sijoitettu Clinicumin lähellä<br />
olevaan entisöityyn vanhaan oppilasrakennukseen. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto sijaitsee<br />
Mäntsälän Saarella yhdessä tuotantoeläinsairaalan kanssa. Viikin kampuksen tilat luovat yhdessä<br />
Saarella sijaitsevien tilojen kanssa erinomaisen opinto- ja tutkimusympäristön.<br />
Opiskelija voi jo perusopintojen aikana laajentaa maailmankuvaansa osallistumalla kansainväliseen<br />
opiskelijavaihtoon. Kansainvälisen kokemuksen lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää<br />
Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien sekä maan muiden korkeakoulujen opetustarjontaa. Toivotan<br />
tiedekunnan jokaisen opiskelijan sekä koko henkilökunnan menestymään ja viihtymään tiedekunnassa.<br />
Antti Sukura, dekaani
1 HELSINGIN YLIOPISTO ............................................................................... 1<br />
1.1 Tehtävä ............................................................................................................................... 1<br />
1.2 Yksiköt ................................................................................................................................. 1<br />
1.3 Hallinto ................................................................................................................................ 1<br />
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA .............................................. 3<br />
3 OPISKELU ..................................................................................................... 6<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi ja tiedekunnan opetuksen aikataulu .............................................. 6<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon .............................................................................................. 6<br />
3.3 Ilmoittautuminen opetukseen ja tentteihin ....................................................................... 7<br />
3.4 <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu .............................................................................................. 8<br />
3.5 <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti .......................................................................................... 9<br />
3.6 Opiskelijapalaute .............................................................................................................. 10<br />
3.7 Opiskelijan oikeusturva .................................................................................................... 10<br />
3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen ................................................................................. 12<br />
4 OPINTOJEN OHJAUS ................................................................................ 14<br />
4.1 <strong>Opinto</strong>psykologit ............................................................................................................... 15<br />
4.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiat .................................................................................. 15<br />
4.3 Opiskelijapalvelut ............................................................................................................. 16<br />
4.4 Kielikeskuksen opintoneuvonta ...................................................................................... 17<br />
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO ................................. 17<br />
5.1 Tavoite............................................................................................................................... 17<br />
5.2 Rakenne ja sisältö ............................................................................................................ 17<br />
5.3 <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys ja opintojen etenemisen seuranta .................................... 18<br />
5.4 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat ............................................................ 19<br />
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA ........................................ 21<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto ............................................................................ 21<br />
6.2 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELK) ........................................................................................... 22<br />
6.2.1 Perusopinnot ............................................................................................................. 22<br />
6.2.2 Aineopinnot ................................................................................................................ 30<br />
6.2.2.1 Valinnaiset opinnot ................................................................................................ 58<br />
6.2.3 Harjoittelu ................................................................................................................... 58<br />
6.2.4 Opinnäytetyö ............................................................................................................. 60<br />
6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ............................................................................ 62<br />
6.4 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELL) ........................................................................................... 63<br />
6.4.1 Perusopinnot ............................................................................................................. 63<br />
6.4.2 Aine- ja syventävät opinnot ...................................................................................... 65<br />
6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot ........................................................................................... 80<br />
6.4.3 Harjoittelu ................................................................................................................. 109<br />
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen .......................................................... 110<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia ................................................ 110<br />
6.7 <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen ......................................................................................... 111<br />
6.7.1 Korvaaminen ........................................................................................................... 112<br />
6.7.2 Sisällyttäminen ........................................................................................................ 112<br />
7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU ...................................... 113<br />
8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA ........... 114<br />
8.1 <strong>Opinto</strong>yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa ............................................... 114<br />
8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ........... 114<br />
8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet ......................................................................... 118<br />
9 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS.................................................................... 119
10 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSI ............ 120<br />
LAILLISTAMISTA VARTEN ......................................................................... 120<br />
11 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA ....................................................................................... 124<br />
12 KIRJASTOPALVELUT ............................................................................ 126<br />
13 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT ....................................................... 127<br />
13.1 <strong>Opinto</strong>tuki ...................................................................................................................... 127<br />
13.2 Terveydenhoito ............................................................................................................ 127<br />
13.3 Yliopistopappi ............................................................................................................... 127<br />
13.4 Nyyti ry .......................................................................................................................... 128<br />
14 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT ............................ 129<br />
14.1 Urapalvelut.................................................................................................................... 129<br />
14.2 Alumnitoiminta .............................................................................................................. 129<br />
15 MUITA PALVELUJA ............................................................................... 130<br />
15.1 Oikeudellista neuvontaa .............................................................................................. 130<br />
15.2 Tietotekniikkapalvelut .................................................................................................. 130<br />
15.3 Liikuntapalvelut ............................................................................................................ 130<br />
15.4 Unigra<strong>fi</strong>a ........................................................................................................................ 130<br />
16 OPISKELIJAJÄRJESTÖT ....................................................................... 131<br />
16.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ................................................................ 131<br />
16.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry......................................................... 131<br />
17 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ ............................................................ 133<br />
17.1 Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö ........................................... 133<br />
17.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon pysyväismääräys.............. 151<br />
18 OPETTAJAT ............................................................................................ 156
1 HELSINGIN YLIOPISTO<br />
1.1 Tehtävä<br />
Helsingin yliopisto on yksi maamme 16 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määritelty yliopistolaissa:<br />
”yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista<br />
sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan<br />
isänmaata ja ihmiskuntaa”. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä. Yliopistojen<br />
tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten<br />
vaikuttavuutta. Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston toiminnan peruslähtökohta.<br />
Helsingin yliopisto on strategiassaan <strong>2013</strong> - 2016 määritellyt tehtäväkseen olla Suomen monipuolisin<br />
tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja<br />
edelläkävijä.<br />
1.2 Yksiköt<br />
Lähes 4 000 tutkijan ja opettajan yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja 17 muulla<br />
paikkakunnalla. Opiskelijoita on 35 000, minkä lisäksi 30 000 osallistuu aikuiskoulutukseen.<br />
Helsingin yliopistossa on yksitoista <strong>tiedekunta</strong>a. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen,<br />
oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Viikin<br />
kampukseen kuuluvat maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian ja<br />
bio- ja ympäristötieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Lääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> sijaitsee Meilahden<br />
kampuksella ja matemaattis- luonnontieteellinen <strong>tiedekunta</strong> Kumpulan kampuksella.<br />
Tiedekuntien lisäksi Helsingin yliopistossa on erillisiä laitoksia, joista suurin osa on tutkimuspainotteisia<br />
yksiköitä. Yliopistossa toimii myös erilaisia monitieteisiä tutkimusverkostoja<br />
ja kampusyksiköitä sekä valtakunnallisia viranomaistehtäviä hoitavia yksiköitä. Helsingin<br />
yliopisto osallistuu myös muiden yliopistojen kanssa eri puolilla maata toimivien yliopistokeskusten<br />
toimintaan.<br />
1.3 Hallinto<br />
Helsingin yliopiston organisaatiorakenne on kolmiportainen. Yliopistotasoon kuuluvat yliopistokollegio,<br />
hallitus, rehtori, kansleri ja keskushallinto. Toisen tason muodostavat tiedekunnat<br />
ja erilliset laitokset, ja kolmannen tason tiedekuntien ja erillislaitosten alaiset laitokset<br />
ja yksiköt. Lisäksi yliopistossa toimii erilaisia verkostoja ja kampusyksiköitä.<br />
Yliopistokollegio<br />
Yliopistokollegio on yliopistoyhteisöstä muodostuva toimielin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on<br />
päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Se valitsee myös hallituksen ns. ulkopuoliset<br />
jäsenet, vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja rehtoreille.
Hallitus<br />
Helsingin yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Se päättää yliopiston toiminnan keskeisistä<br />
tavoitteista ja strategiasta. Hallitus valitsee myös yliopiston rehtorit. Helsingin yliopiston nykyisessä<br />
hallituksessa on 13 jäsentä, seitsemän yliopistoyhteisön sisältä ja kuusi ulkopuolelta.<br />
Kansleri<br />
Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista<br />
vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Helsingin yliopiston kanslerilla<br />
on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa<br />
koskevia asioita. Kanslerina toimii siviili- ja kauppaoikeuden professori Thomas Wilhelmsson.<br />
Rehtorit<br />
Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta<br />
ja tehokkaasta hoitamisesta. Rehtori vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta,<br />
esittelystä ja täytäntöönpanosta. Rehtori edustaa yliopistoa sekä tehtäviinsä yliopistolain<br />
mukaan kuuluvissa asioissa että muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Hän kuuluu yliopiston<br />
konsernijohtoon yhdessä hallituksen kanssa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa<br />
yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. Vararehtorit tukevat rehtoria yliopiston<br />
johtamisessa. Heidän valinnastaan ja tehtävistään päättää yliopiston hallitus rehtorin esityksestä.<br />
Helsingin yliopiston rehtorina 1.8.<strong>2013</strong> alkaneella viisivuotisella toimikaudella toimii<br />
maatalouspolitiikan professori Jukka Kola.<br />
Keskushallinto ja hallintojohtaja<br />
Yliopiston keskushallinnon muodostavat rehtorin kanslia ja yliopistopalvelut. Rehtorin kanslian<br />
ja yliopistopalveluiden yhteisenä tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset edellytykset<br />
yliopiston perustehtävien hoitamiselle. Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistä hallintoa rehtorin<br />
tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta<br />
sekä seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopiston hallinnon kehittämiseksi.<br />
Tiedekunta ja dekaani<br />
Yliopisto jakautuu tiedekuntiin ja laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten.<br />
Tiedekunnat myöntävät tutkinnot opiskelijoille. Tiedekuntaa johtaa dekaani. Tiedekunnan<br />
monijäseninen hallintoelin on <strong>tiedekunta</strong>neuvosto, jonka tehtävänä on dekaanin johdolla kehittää<br />
tiedekunnan toimintaa kokonaisuutena. Tiedekunnassa voi olla laitoksia, erillisiä laitoksia<br />
ja tiedekuntien yhteisiä laitoksia siten kuin hallitus päättää.<br />
2
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
Dekaani prof. Antti Sukura, puh. (09) 191 57150<br />
Varadekaanit<br />
prof. Olli Peltoniemi (tutkimus ja tutkijakoulutus),<br />
puh. (09) 191 40233<br />
dos. Mirja Ruohoniemi (perusopetus),<br />
puh. (09) 191 57164<br />
dos. Maria Wiberg (erikoistumiskoulutus ja kansainväliset<br />
asiat), puh. (09) 191 57359<br />
Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) 191 57151<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
<strong>Opinto</strong>asiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) 191 57155 (huone B226)<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Kanerva, puh. (09) 191 57157 (huone B229)<br />
Suunnittelija (kv-asiat) Janna Koivisto, puh. (09) 191 57156 (huone B228)<br />
Suunnittelija (verkko-opetus) Kristian Lindqvist, puh. (09) 191 57159<br />
(huone B219)<br />
Suunnittelija (jatko-opinnot) Anne Luoma, puh. (09) 191 57162 (huone B224)<br />
Pedagoginen yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi, puh. (09) 191 57164<br />
(huone B216)<br />
Suunnittelija (henkilöstöasiat ja opiskelijavalinnat)<br />
Jyrki Wessman, puh. (09) 191 57154 (huone B227)<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2,<br />
EE-talon 2. krs., huone B229<br />
Postiosoite:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Puhelin (09) 191 57157<br />
Telefax (09) 191 57161<br />
Verkko-osoite<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong><br />
Helsingin yliopistoon kuuluva eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> on Suomen ainoa eläinlääkärikoulutusta<br />
antava yksikkö. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1945.<br />
Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääkäreiden peruskoulutuksen ja<br />
tutkimustoiminnan ohella <strong>tiedekunta</strong> huolehtii alan tieteellisestä ja ammatillisesta jatko- ja<br />
täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoita tiedekunnassa on noin 700, joista noin 460 suorittaa<br />
perustutkintoa. Tiedekunnan henkilöstön määrä 15.12.2012 oli 354.<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustehtäviä ovat tutkimus, tutkimukseen perustuva opetus<br />
ja niihin liittyvä kliininen työ sekä elintarviketurvallisuuden hallintaan liittyvien käytännön<br />
taitojen opettaminen. Tiedekunnan strategiset valinnat perustuvat tutkimuksen ja opetuksen<br />
korkeaan laatuun. Eettiset näkökohdat otetaan huomioon perustehtävien hoidossa. Tiedekunta<br />
kouluttaa eläinlääkäreitä vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Tiedekunta turvaa monialaisen<br />
eläinlääketieteen osaamisen ja kehittymisen Suomessa kouluttamalla opiskelijansa monipuolisiksi<br />
ja osaaviksi eläinlääketieteen asiantuntijoiksi. Näin toteutuu eläinlääketieteen<br />
tehtävä vastata omalta osaltaan eläinten ja ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista.<br />
Tiedekunnassa toimii neljä osastoa sekä tiedekunnan alainen erillinen laitos Helsingin yliopiston<br />
Yliopistollinen eläinsairaala. Eläinsairaala toimii omana talousvastuullisena yksikkönään.<br />
Yliopistolliseen eläinsairaalaan kuuluu hevossairaala, pieneläinsairaala ja tuotantoeläinsairaala.<br />
3
Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat osastot ja yksiköt:<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/elintar/<br />
oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia,<br />
lihantarkastus ja teurastamohygienia, ympäristöterveydenhuollon valvonta<br />
Osaston johtaja prof. Hannu Korkeala<br />
Osastosihteeri (opintoasiat) Mia Ketoharju, puh. (09) 191 57171<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/vetbio/<br />
oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellinen<br />
biokemia ja solubiologia, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellinen genetiikka,<br />
eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellinen patologia<br />
ja parasitologia<br />
Osaston johtaja prof. Airi Palva<br />
Toimistosihteeri (opintoasiat) Ritva Katsuno, puh. (09) 191 57020<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/klel/<br />
oppiaineet: eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, pieneläinten sairaudet,<br />
hevosten sairaudet, eläinlääketieteellinen kliininen diagnostiikka<br />
Osaston johtaja prof. Satu Sankari<br />
<strong>Opinto</strong>sihteeri Eeva Koskela, puh. (09) 191 57279<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, Viikintie 49<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/saari/<br />
oppiaineet: kotieläinten lisääntyminen, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito,<br />
eläintenpito ja hyvinvointi<br />
Osaston johtaja prof. Timo Soveri<br />
Osastosihteeri (opintoasiat) Maarit Mäki, puh. (09) 191 40537<br />
Osoite: Paroninkuja 20, 04920 SAARENTAUS (eläintenpidon ja hyvinvoinnin oppiaine:<br />
Viikin kampus, Koetilantie 7)<br />
Osastoon kuuluu myös Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus<br />
Yliopistollinen eläinsairaala<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/yes/<br />
maamme ainut eläinsairaala, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena<br />
päivänä<br />
opetussairaala, jossa eläinlääketieteen opiskelijat oppivat käytännön eläinlääkärin taitoja<br />
jatkokoulutuspaikka erikoistuville eläinlääkäreille sekä harjoittelupaikka pieneläinhoitajiksi<br />
opiskeleville hoitajille<br />
vuosittain sairaalassa hoidetaan noin 17 700 pieneläinpotilasta ja 3 000 hevospotilasta.<br />
Tuotantoeläinsairaalan potilasmäärä on noin 9 000, joista suurin osa on lypsylehmiä<br />
Eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila puh. (09) 191 57293<br />
4
Käyntiosoitteet: Pieneläinsairaala: Koetilantie 2, <strong>Helsinki</strong>, Hevossairaala: Koetilankuja<br />
1, <strong>Helsinki</strong>, Tuotantoeläinsairaala: Leissantie 41, Mäntsälä<br />
Tiedekunta sijaitsee Viikin kampuksella ja Saaren kylässä Mäntsälässä. Viikissä Eläinlääkeja<br />
elintarviketieteiden talossa (EE-talo) sijaitsevat elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto ja tiedekunnan kanslia. Lyhyen matkan<br />
päässä EE-talosta Viikintien varressa sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto<br />
ja hevos- ja pieneläinsairaala. Suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä. Mäntsälässä<br />
sijaitsee kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto ja tuotantoeläinsairaala.<br />
5
3 OPISKELU<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi ja tiedekunnan opetuksen aikataulu<br />
Yliopiston lukuvuosi alkaa elokuun 1. päivänä ja jatkuu aina seuraavan heinäkuun loppuun.<br />
Lukuvuodet vaihtuvat aina heinä-elokuun vaihteessa. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy<br />
31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.<br />
Yliopistossa annettava opetus on jaettu neljään opetusperiodiin, joita on kaksi sekä syys- että<br />
kevätlukukaudella. Neljäs periodi (kevätlukukauden toinen) sisältää kuitenkin pääsiäisviikon<br />
ja periodia on myös mahdollista pidentää kahdella viikolla esimerkiksi intensiivikurssien järjestämiseksi.<br />
Opetusperiodin opetuksella tarkoitetaan kurssien opetusta, harjoitustöitä, kuulusteluja<br />
ja palautteita.<br />
Väliviikolla ei anneta kurssiopetusta. Silloin kuitenkin voidaan järjestää mm. <strong>tiedekunta</strong>tenttejä,<br />
rästitenttejä, tasokokeita tai tutkintoon kuuluvaa harjoittelua tai laboratoriotöitä. Väliviikolla<br />
voidaan lisäksi antaa tutkielman- ja opintojen ohjausta. Opiskelijalle väliviikko on hyvää<br />
aikaa itsenäiseen opiskeluun ja kirjallisiin töihin.<br />
Tiedekunnan opetuksen aikataulu lukuvuonna <strong>2013</strong> - <strong>2014</strong>:<br />
Uusien opiskelijoiden orientoiva viikko on 26.8. – 30.8.<br />
Yliopiston lukuvuoden avajaiset ovat 2.9.<br />
Syksy <strong>2013</strong><br />
I periodi: 2.9.-20.10.<br />
Väliviikko: 21.-27.10.<br />
II periodi: 28.10.-15.12.<br />
Kevät <strong>2014</strong><br />
III periodi: 13.1.-2.3.<br />
Väliviikko: 3.-9.3.<br />
IV periodi: 10.3.-31.5.<br />
*Syyslukukauden väliviikon aikana on pääsääntöisesti opetusta ja tauko opetuksessa ajoittuu<br />
Eläinlääkäripäivien ajankohtaan. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan 1. lukuvuoden, 4. lukuvuoden<br />
ja 5. lukuvuoden (klinikkaopetus) opetuksessa on käytössä ylläolevasta poikkeava<br />
aikataulu.<br />
Tarkemmat tiedot tiedekunnan opetuksen aikataulusta eri lukuvuosina löytyvät Almasta:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -> Lukujärjestykset ja tentit.<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon<br />
Kaikkien tutkinto-opiskelijoiden on ilmoittauduttava jokaisena lukuvuonna joko läsnä- tai<br />
poissaolevaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti<br />
yliopistoon kirjoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumisaika lukuvuodelle <strong>2013</strong> - <strong>2014</strong> on<br />
1.5. - 2.9.<strong>2013</strong>.<br />
6
Perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan (HYY) ja heidän on maksettava HYY:n<br />
jäsenmaksu. Jatkotutkinto-opiskelijalle jäsenyys on vapaaehtoinen. Jos opiskelijalla on opiskeluoikeus<br />
sekä perus- että jatkotutkintoon, on maksettava perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksu.<br />
Etappi eli tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä muodostuu kahdesta tarkistuspisteestä.<br />
Tarkistuspisteissä otetaan yhteyttä niihin opiskelijoihin, joilla ei ole kertynyt<br />
opiskelijarekisteriin edistymistavoitteiden mukaista määrää opintopisteitä tai jotka eivät ole<br />
suorittaneet tutkintoaan tavoiteajassa. Etappi-seurannassa tai jatko-opiskelijan rekisteriseurannassa<br />
oleva opiskelija ei voi ilmoittautua läsnäolevaksi ennen kuin opintosuunnitelma on<br />
hyväksytty tiedekunnassa ja kirjattu opiskelijarekisteriin. Poissaoloilmoituksen voi kuitenkin<br />
jättää ilmoittautumisaikana. Rajauslain piirissä oleva opiskelija ei voi ilmoittautua lainkaan,<br />
ennen kuin on saanut jatkoa tutkinnonsuoritusoikeuteensa. (Laki yliopistolain muuttamisesta<br />
556/2005)<br />
Läsnäolevaksi ilmoittautuminen onnistuu reaaliaikaisesti WebOodissa<br />
(https://weboodi.helsinki.<strong>fi</strong>/hy/). Jäsenmaksun voi maksaa ja ilmoittautua myös verkon välityksellä<br />
HYY:n maksusivulla (http://www.hyy.<strong>fi</strong>/maksu/). Läsnäoloilmoittautuminen kirjautuu<br />
automaattisesti opiskelijarekisteriin myös silloin, jos maksaa jäsenmaksun pankkiin ja<br />
käyttää opiskelijanumeroa. Opiskelijanumeroa viitteenä käytettäessä tulee numeron ensimmäinen<br />
nolla jättää pois. Ilmoittautuminen kirjautuu tässä tapauksessa noin kahden pankkipäivän<br />
viiveellä.<br />
Jos ilmoittautuu läsnäolevaksi vain syyslukukaudeksi, kevätlukukaudeksi kirjautuu automaattisesti<br />
poissaoloilmoittautuminen. Jos on tarkoitus ilmoittautua ainoastaan kevätlukukaudelle<br />
<strong>2014</strong>, tulee tästä ilmoittaa erikseen opiskelijaneuvontaan. Poissaolevaksi voi ilmoittautua joko<br />
WebOodissa tai opiskelijaneuvonnan palvelupisteisiin sähköpostitse (tarvitaan opiskelijanumero<br />
tai syntymäaika), puhelimitse tai henkilökohtaisesti.<br />
Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät Helsingin yliopiston www-sivuilta:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/lukuvuosi_ilmoittautuminen.html<br />
ja Flammasta: Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » Lukuvuosi-ilmoittautuminen<br />
3.3 Ilmoittautuminen opetukseen ja tentteihin<br />
Kaikkeen eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetukseen ja tentteihin tulee ilmoittautua sähköisesti<br />
WebOodin (https://weboodi.helsinki.<strong>fi</strong>/hy/) kautta. Ilmoittautuminen lukuvuoden<br />
<strong>2013</strong> - <strong>2014</strong> opetukseen on tehtävä pääsääntöisesti 1.7. - 30.9. välisenä aikana. Syksyn ensimmäisille<br />
opintojaksoille ilmoittautuminen on kuitenkin tehtävä ennen opetuksen alkua.<br />
Muista poikkeavista ilmoittautumisajankohdista (kieliopinnot, vaihtoehtoiset opinnot, kolmannen<br />
lukuvuoden opetusryhmät, klinikkaopetus ja elintarvikehygienian opetus) tiedotetaan<br />
erikseen.<br />
Ilmoittautumalla ajoissa opiskelija varmistaa paikkansa ryhmätöissä, saa kaiken opintojaksoihin<br />
liittyvän informaation, kutsun oppimisalustoille ja varmistaa opintosuoritusten rekisteröinnin<br />
ajoissa opintosuoritusrekisteriin. <strong>Opinto</strong>jaksolle ilmoittautuminen sisältää samalla<br />
myös ilmoittautumisen jakson varsinaiseen tenttiin. Ilmoittautumisen yhteydessä WebOodissa<br />
opiskelijan tulee ilmoittaa myös, millä kielellä hän haluaa tenttikysymykset (suomeksi tai<br />
7
uotsiksi). Jos opiskelija tarvitsee vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä tenttitilaisuudessa,<br />
asiasta on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä lisätiedot-kohdassa.<br />
Uusintatentteihin tulee ilmoittautua aina erikseen. Uusintatentteihin ilmoittautuminen päättyy<br />
10 päivää ennen tenttiä. Tiedekunnan yleiset uusintatenttipäivät löytyvät WebOodista ja<br />
osoitteesta: alma.helsinki.<strong>fi</strong> > Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> > Perusopinnot > Periodit,<br />
lukujärjestykset ja tentit.<br />
Ilmoittautuminen sujuu helpoiten WebOodissa tämän opinto-oppaan sähköisen version<br />
(Eläinlääketieteen opinto-<strong>opas</strong> <strong>2013</strong> - <strong>2014</strong>) Tutkintorakenne -välilehden kautta.<br />
Vaihtoehtoisista opinnoista ja niille ilmoittautumisesta tiedotetaan loka-marraskuussa Almassa:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -> Vaihtoehtoiset aineopinnot. Vaihtoehtoisilla<br />
jaksoilla on rajoitettu osallistujamäärä ja niille ilmoittautuu yleensä enemmän opiskelijoita<br />
kuin niille voidaan ottaa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että opiskelija peruu ilmoittautumisen<br />
ajoissa, jos ei voikaan ottaa paikkaa vastaan. Sitova ilmoittautuminen ajoissa<br />
on tärkeää myös opintojakson käytännönjärjestelyiden kannalta ja sillä on vaikutusta siihen<br />
järjestetäänkö jaksoa.<br />
Kaikissa ilmoittautumisiin liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antaa tiedekunnan kansliasta<br />
opintoasiainsuunnittelija Anu Kanerva, puh. 09-191 57157.<br />
3.4 <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättä<br />
toimitettava opintosuoritustiedot ao. osaston toimistoon rekisteröintiä varten. <strong>Opinto</strong>suoritukset<br />
arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä,<br />
2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty). Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan<br />
asteikolla 0-5. Lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielma arvostellaan kahdeksanportaisella<br />
asteikolla (improbatur, approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum<br />
laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur).<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuksista annetaan pääsääntöisesti loppuarvosana (5=erinomainen,<br />
4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty), jonka muodostuminen on selostettu<br />
tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä.<br />
Helsingin yliopistossa on vuoden <strong>2013</strong> alusta käytössä plagiaatintunnistusjärjestelmä Urkund.<br />
Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on osa Helsingin yliopiston laadunvarmistusta sekä<br />
opintojen ohjauksessa että opinnäytteiden ja muiden opintosuoritusten arvostelussa.<br />
Järjestelmä toimii seuraavasti:<br />
Opettaja antaa ohjeet, miten dokumentti (opintosuoritus) palautetaan, joko sähköpostin<br />
liitetiedostona tai oppimisympäristö Moodlessa (tutkielmien palauttaminen ohjeistetaan<br />
erikseen)<br />
Opiskelija palauttaa dokumentin ohjeiden mukaan<br />
Urkund-järjestelmä vastaanottaa opiskelijan palauttaman dokumentin ja vertaa sitä<br />
avoimessa internetissä, maksullisissa tietokannoissa ja järjestelmän omissa tietokannoissa<br />
oleviin töihin<br />
Opettaja saa tarkistusraportin, josta käyvät ilmi tekstin mahdolliset yhtäläisyydet muihin<br />
teksteihin. Opettaja tulkitsee raporttia<br />
8
Opiskelijalla on pyynnöstä oikeus saada tutustua raporttiin<br />
Koska plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on osa opintosuorituksen arvostelua, opiskelija<br />
ei voi kieltää järjestelmän käyttämistä työnsä tarkastamiseen tai ohjaukseen, jos haluaa työnsä<br />
ohjattavaksi ja arvosteltavaksi. Opiskelija voi kuitenkin itse valita, tallennetaanko työ järjestelmään<br />
vertailuaineistona käytettäväksi. Työn tallentaminen järjestelmään suojaa opiskelijan<br />
tekijänoikeutta omaan työhönsä, koska muiden on vaikeampi hyödyntää työtä omissa nimissään.<br />
Järjestelmän käytöstä omalla opintojaksollaan tai yksittäisen, plagiaatiksi epäillyn työn tarkastamiseen<br />
päättää opettaja. Tiedekunnat voivat antaa tarkempia ohjeita ja tehdä päätöksiä<br />
järjestelmän käyttämisestä systemaattisesti esimerkiksi tietyillä opintojaksoilla. Kaikki eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkielmat tarkastetaan järjestelmässä arvosteltavaksi luovuttamisen<br />
yhteydessä 1.1.<strong>2014</strong> alkaen.<br />
Järjestelmän käyttösäännöt Helsingin yliopistossa sekä tukiaineistoa opiskelijoille ja opettajille<br />
on osoitteessa http://blogs.helsinki.<strong>fi</strong>/alakopsaa/ (myös ruotsiksi ja englanniksi).<br />
3.5 <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI). Tallennuksesta<br />
huolehtii opintojaksosta vastaavan osaston toimisto ja tiedekunnan kanslia:<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto: osastosihteeri Mia Ketoharju<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto: opintosihteeri Eeva Koskela<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: osastosihteeri Maarit Mäki<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto: toimistosihteeri Ritva Katsuno<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>: opintoasiainsuunnittelija Anu Kanerva<br />
Ongelmatapauksissa voi ottaa yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija Anu<br />
Kanervaan, anu.kanerva@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157.<br />
Tenttitulokset julkaistaan WebOodissa ja tiedekunnan Moodle –alustalla viimeistään neljän<br />
viikon kuluttua tentistä. Tenttitulokset ilmoitetaan Moodlessa:<br />
https://moodle.helsinki.<strong>fi</strong>/course/view.php?id=4968<br />
Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintosuoritusotteensa. Suoritukset<br />
voi tarkistaa WebOodista: https://weboodi.helsinki.<strong>fi</strong>/hy/.<br />
Epävirallinen opintosuoritusote kelpaa yliopiston sisäisessä käytössä. Epävirallisen otteen<br />
voivat tilata verkosta Helsingin yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat, joilla on voimassaoleva<br />
käyttäjätunnus yliopiston verkkoon. Ote tilataan WebOodin kautta ja se toimitetaan 1,5<br />
h kuluttua tilauksesta WebOodin etusivulle. Tilauksen saapumisesta lähetetään sähköposti<br />
tilaajan sähköpostiosoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Läsnäoleva opiskelija saa yhden virallisen maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusotteen voi noutaa tiedekunnan kanslian opintoasioista tai jostain opiskelijaneuvonnan<br />
palvelupisteestä. Lisäkappaleet (kotimaassa noudettaessa tai postitettaessa) 4 euroa/kpl,<br />
ulkomaille postitettaessa 8 euroa/kpl, otteen skannaus ja lähettäminen sähköpostitse<br />
maksullisen otteen yhteydessä 2 euroa.<br />
9
Tilausohjeet löytyvät Flammasta:<br />
Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » Opiskeluun liittyvät todistukset » <strong>Opinto</strong>suoritusote<br />
3.6 Opiskelijapalaute<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käytössä koko eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman<br />
opinnot kattava palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen.<br />
Palautetta kerätään sekä opintojaksoista että laajemmista kokonaisuuksista kuten<br />
lukuvuosista. <strong>Opinto</strong>jaksoja koskeva palaute keskittyy oppimiseen, opetukseen, yksittäisten<br />
jaksojen toimivuuteen ja kuormittavuuteen. Laajempia kokonaisuuksia koskeva palaute keskittyy<br />
opetussuunnitelmaan ja sen toimivuuteen, opintojen kuormittavuuteen ja ohjaukseen.<br />
Näihin vastaaminen on osa portfolio -opintojakson suoritusta. Opiskelijalla on myös jatkuva<br />
palautteenantomahdollisuus sähköpostitse, suullisesti tai verkko-oppimisalustalla suoraan<br />
vastuuopettajille. Palautejärjestelmä on kuvattu tiedekunnan opintosivulla Almassa: Tiedekunta<br />
-> Perusopinnot<br />
Lisäksi Helsingin yliopisto on mukana valtakunnallisessa Ylipistojen opiskelijapalaute<br />
(YOPALA) –kyselyssä. Kysely toteutettiin ensi kertaa keväällä <strong>2013</strong> ja se oli suunnattu kaikille<br />
vuonna 2012 kandidaatin tutkinnon suorittaneille, jotka olivat edelleen yliopiston kirjoilla.<br />
Kysely selvittää opiskelijoiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojensa<br />
sujumisesta ja sen avulla on tarkoitus saada vertailevaa tietoa eri yliopistoista. Tavoitteena on,<br />
että kysely toteutetaan jatkossa kaikissa yliopistoissa kahdesti vuodessa. Lisätietoja kyselystä:<br />
http://www.rectors-council.helsinki.<strong>fi</strong>/ajankohtaista/YOPALA.html<br />
3.7 Opiskelijan oikeusturva<br />
Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen<br />
arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistolain (558/2009) 10. luvussa seuraavaa:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun<br />
tyytymätön opiskelija voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön<br />
opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin<br />
osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti<br />
tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen<br />
hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa<br />
siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä<br />
arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.<br />
Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen<br />
tiedoksisaannista.<br />
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta<br />
tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa<br />
päätöksen tiedoksisaannista.<br />
10
Helsingin yliopiston määräykset opintosuorituksen arvostelun ja muulla tavoin hankitun<br />
osaamisen hyväksilukemista koskevan päätöksen oikaisemisesta löytyvät tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön<br />
10 luvusta:<br />
<br />
<br />
<br />
Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa ja opettajan on<br />
annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön<br />
johdosta annettuun päätökseen.<br />
Opiskelija voi pyytää oikaisua tähän päätökseen oikeusturvalautakunnalta 14 päivän<br />
kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon<br />
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman (=Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma)<br />
arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta ja<br />
tämän päätöksestä edelleen oikeusturvalautakunnalta.<br />
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö löytyy tämän opinto-oppaan luvusta<br />
18 Säädöksiä ja määräyksiä. Lisätietoja opiskelijoiden oikeusturvasta ja Helsingin yliopiston<br />
oikeusturvalautakunnasta löytyy myös Flammasta: Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle »<br />
Perustietoa opinnoista ja opintojen edistymisestä » Opiskelijan oikeudet.<br />
11
3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen<br />
Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaa ruumiinvamman tai sairauden ja joka<br />
on sattunut työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työmatkalla sattuva tapaturma on myös<br />
työtapaturma. IF Vahingonvakuutusyhtiö Oy korvaa yliopistoon palvelusuhteessa oleville<br />
sattuneet työtapaturmat. Sama koskee kenttätyössä tai laboratoriossa pakollista harjoittelua<br />
suorittavia opiskelijoita. Lisäksi <strong>tiedekunta</strong> on hankkinut ryhmätapaturmavakuutuksen vaihtoopiskelijoille.<br />
Työtapaturman tai läheltä piti tilanteen sattuessa, vahingoittuneen opiskelijan<br />
tulee tehdä viipymättä työtapaturmailmoitus. Vahinkoilmoitukset lähetetään sähköisesti IF<br />
Vahinkovakuutusyhtiöön.<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalassa vakavan työtapaturman sattuessa opiskelijalle tilataan sairaankuljetusauto<br />
yleisestä hätänumerosta 112. Eläinsairaalasta lähtee saattaja tarvittaessa<br />
mukaan. Mikäli, työtapaturma ei vaadi sairaankuljetusautoa tilataan taksi (Helsingin taksin<br />
puhelinnumero on 0100 0700). Taksimatkasta on syytä ottaa kuitti. Työtapaturmatapauksissa<br />
opiskelijalla ei tarvitse olla rahaa lääkäriin mennessään. Opiskelijalle sattuneet vähemmän<br />
kiireelliset työtapaturmatapaukset hoidetaan ensisijaisesti virka-aikana YTHS:n vastaanotolla:<br />
Töölössä (Töölönkatu 37 A, tiedustelut puh. 046-7101027 ma - to klo 8-15 ja pe 8 – 14). Hoitoa<br />
voi myös hakea lähimmästä terveyskeskuksesta ja tarvittaessa yksityiseltä lääkäriasemalta,<br />
tällainen on esimerkiksi Mehiläinen 24 h, Runeberginkatu 47 A, puhelin 010 414 00.<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalan pieneläinsairaalassa ja hevossairaalassa Viikissä vahinkoilmoitukset<br />
hoidetaan käytännössä seuraavasti:<br />
ARKIPÄIVINÄ<br />
1. Arkipäivinä toimistoaikoina vahingoittunut tulee henkilökohtaisesti hallintoon ja vahinkoilmoitus<br />
tehdään yhdessä toimistopäällikkö Anne Nevan (ensisijaisesti) tai henkilöstösihteeri<br />
Eine Haakanan (varalla) kanssa.<br />
2. Vakuutustodistus annetaan tässä yhteydessä vahingoittuneelle hoitopaikkaa varten.<br />
ILTAISIN, YÖLLÄ JA VIIKONLOPPUINA<br />
1. Vahingoittunut täyttää paperille sisäisen ilmoituksen työtapaturmasta. Lomake löytyy Almasta<br />
eläinsairaalan sivuilta kohdasta Hallinto ja henkilöstö -> Työtapaturmaohjeet ja niitä on<br />
myös postihuoneen työtapaturmakansiossa. Lomakkeen kaikki kohdat on täytettävä huolellisesti.<br />
2. Lomake palautetaan Anne Nevan tai Eine Haakanan postihuoneessa olevaan lokeroon.<br />
3. Vakuutustodistus lähetetään hoitopaikkaan jälkikäteen. Vahingoittuneen tulee pyytää hoitopaikasta<br />
yhteystiedot vakuutustodistuksen lähettämistä varten.<br />
Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Anne Neva, anne.neva@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09 191 57286<br />
ja henkilöstösihteeri Eine Haakana, eine.haakana@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09 191 57283.<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaalassa Mäntsälässä vahinkoilmoitukset<br />
hoidetaan seuraavasti:<br />
Välitöntä ensiapua tarvittaessa otetaan yhteyttä Anu Aholaan (puh. 09 191 40548) tai Reijo<br />
Jokivuoreen (puh. 09 191 40227). Hätätapauksessa tulee soittaa 112 ja toimia annettujen ohjeiden<br />
mukaan. Tarvittaessa sairaalan henkilökunta kuljettaa opiskelijan Mäntsälän terveys-<br />
12
keskukseen (puh. 019-2645 500).<br />
Opiskelijoilla on vakuutussuoja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa täytä yksikön<br />
henkilökunnan kanssa kaksi lomaketta, ilmoitus työtapaturmasta ja vakuutustodistus.<br />
Ilmoitus työtapaturmasta-lomake täytyy aina täyttää. Lomake täytetään myös läheltä piti –<br />
tilanteista.<br />
Paperilomakkeita on klinikalla ja päärakennuksessa osaston toimistossa, jossa Maarit Mäki tai<br />
Anne Mikkola auttavat ilmoitusten täyttämisessä. Ota vakuutustodistus mukaan lääkärii mennessäsi.<br />
Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus ei ole välttämätön, vaan se voidaan lähettää<br />
myöhemmin, muista pyytää hoitopaikasta yhteystiedot vakuutustodistuksen lähettämistä<br />
varten.<br />
Tiedekunnan ulkopuolella suoritettavat harjoittelut:<br />
Maatilaharjoittelun, tarkastuseläinlääkäriharjoittelun, ympäristöterveydenhuollon ja ulkomailla<br />
suoritettavan harjoittelun osalta tapaturma-asioissa lisätietoja saa tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä<br />
(sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09-191 57155) tai kansainvälisten asioiden<br />
suunnittelijalta (janna.koivisto@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09-191 57156).<br />
13
4 OPINTOJEN OHJAUS<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää opiskelijoille opinto-ohjausta, jonka tavoitteena on<br />
toivottaa opiskelija tervetulleeksi yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessia<br />
ja opintojen sujuvaa etenemistä koko opiskelun ajan.<br />
Uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopisto-opiskeluun syyslukukauden alussa<br />
järjestettävällä opintojaksolla 90027 Opiskeluun valmentava opetus. Uudelle opiskelijalle<br />
on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija. Tuutorryhmätoiminnan<br />
tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, <strong>tiedekunta</strong>an opiskeluympäristönä ja<br />
auttaa alkuvaiheen kysymyksissä. Vertaistuutoroinnin, pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden<br />
antaman opintojen ohjauksen, sekä opettajien tuen avulla pyritään takaamaan opintojen sujuva<br />
eteneminen, oppimisen syventäminen sekä tiedeyhteisöön sitoutuminen.<br />
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on helpottaa opintojen suunnittelua<br />
ja sen laatiminen on kaikilla opiskelijoilla osa opintoja. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
opiskelija laatii niin sanotun avoimen hopsin (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin<br />
portfolio).<br />
Etappi on Helsingin yliopiston opintojen seuranta- ja tukijärjestelmä. <strong>Opinto</strong>jen etenemistä<br />
seurataan kahdessa tarkistuspisteessä opintopistekertymän avulla ja tuetaan opintosuunnitelman<br />
ja ohjauksen keinoin. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Etapin tarkistuspisteet ovat:<br />
<br />
<br />
Kandidaattivaihe: tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta,<br />
4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis)<br />
Lisensiaattivaihe: tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta,<br />
4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis)<br />
Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväksyy kandidaattivaiheen<br />
etapissa opintoasiainpäällikkö ja lisensiaattivaiheen etapissa elintarvikehygienian ja<br />
ympäristöterveyden osaston ohjaava opettaja tai opintoasiainpäällikkö. <strong>Opinto</strong>suunnitelman<br />
hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta. Hyväksytty opintosuunnitelma on edellytyksenä<br />
poimintaa seuraavana syksynä läsnäolevaksi ilmoittautumiselle.<br />
Lisäksi <strong>tiedekunta</strong> seuraa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen etenemistä. Eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osaston ohjaava opettaja tarjoaa tässä vaiheessa opintojen ohjausta<br />
niille opiskelijoille, joiden opinnot uhkaavat viivästyä.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse,<br />
sillä yliopistossa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat ongelmat<br />
voi selvittää tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelman<br />
opinto-oppaaseen sekä yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin. Tiedekunnan<br />
opintosivut löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot.<br />
Flamma (flamma.helsinki.<strong>fi</strong>) on Helsingin yliopiston uusi intranet ja yliopiston keskushallinnon<br />
ja Kielikeskuksen opiskelijapalvelut löytyvät sieltä. Tiedekunnan opintosivut rakennetaan<br />
ja julkaistaan Flammassa lukuvuoden <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong> aikana. Opiskelijoille tiedotetaan erikseen<br />
Flamman opintosivujen käyttöönotosta.<br />
14
<strong>Opinto</strong>jen ohjausta ja opintoneuvontaa saa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
kyseisen opintojakson vastuuopettajalta<br />
osastojen ohjaavilta opettajilta: eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston opintoihin<br />
liittyen yliopistonlehtori Sami Junnikkalalta (sami.junnikkala@helsinki.<strong>fi</strong>), elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden osaston opintoihin liittyen yliopisto-opettaja Suvi<br />
Joutsenelta (suvi.joutsen@helsinki.<strong>fi</strong>), kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen opintoihin<br />
liittyen tohtorikoulutettava Ninja Karikoskelta (ninja.karikoski@helsinki.<strong>fi</strong>) ja<br />
kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston opintoihin liittyen kliininen opettaja Eeva<br />
Mustoselta (eeva.mustonen@helsinki.<strong>fi</strong>)<br />
tiedekunnan pedagogiselta yliopistonlehtorilta Mirja Ruohoniemeltä,<br />
(mirja.ruohoniemi@helsinki.<strong>fi</strong>). Pedagoginen yliopistonlehtori ohjaa poikkeuksellista<br />
opintosuunnitelmaa noudattavia opiskelijoita, sekä niitä, joiden opinnot ovat viivästyneet<br />
tai uhkaavat viivästyä. Hän antaa myös Hops- ja Etappi-ohjausta<br />
tiedekunnan kanslian opintoasioista ja osastojen toimistoista opintoasioita hoitavilta<br />
henkilöiltä<br />
Opiskelija saa ohjausta opinnäytetöiden tekemisessä. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielman<br />
ohjaussuhteen pelisäännöissä on kuvattu opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta opiskelija ja ohjaaja tekevät tutkielmatyöskentelyn<br />
alussa kirjallisen ohjaussopimuksen, jossa tutkielmalle nimetään ohjaaja(t) ja<br />
johtaja. Opiskelijan, ohjaajan ja johtajan oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tarkemmin<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaussuhteen pelisäännöissä. Tutkielmiin liittyvät<br />
ohjeet ja pelisäännöt löytyvät tiedekunnan opintosivuilta Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot.<br />
4.1 <strong>Opinto</strong>psykologit<br />
<strong>Opinto</strong>psykologit tarjoavat ohjausta Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotka<br />
kaipaavat tukea opiskelutaitoihin, motivaatioon, ajankäyttöön, jaksamiseen tai tutkielmien<br />
tekoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta annetaan ryhmissä tai yksilöllisesti.<br />
Lisätietoja Flammasta: Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » Neuvonta- ja ohjauspalvelut<br />
tai sähköpostitse opintopsykologi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
4.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
Kanslian opintoasiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa ja palvelee<br />
opiskelijoita maanantaista torstaihin klo 9-15.<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Kanervan (anu.kanerva@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 191 57157, huone<br />
B229) puoleen voi kääntyä mm. seuraavissa asioissa:<br />
yleinen opintoneuvonta ja opintojen ohjaus<br />
tutkielmiin liittyvät kysymykset<br />
valmistumiseen liittyvät asiat<br />
valinnaiset harjoittelut<br />
väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet<br />
opintojen hyväksilukeminen<br />
erilaiset opintoihin liittyvät todistukset<br />
15
<strong>Opinto</strong>ihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsuunnittelijan lisäksi muilta kanslian opintoasioissa työskenteleviltä henkilöiltä<br />
saa opintoneuvontaa seuraavasti:<br />
<br />
<br />
<br />
eläinlääketieteen koulutusohjelman opintoihin liittyvät kysymykset, opintoasiainpäällikkö<br />
Sanna Ryhänen (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja laillistumiskoulutukseen liittyvät kysymykset<br />
suunnittelija Janna Koivisto (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
tieteelliseen jatkotutkintoon, erikoistumiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen liittyvät<br />
asiat, suunnittelija Anne Luoma (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
4.3 Opiskelijapalvelut<br />
Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet keskustakampuksella sekä Kumpulan kampuksen palvelupiste<br />
matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa palvelevat kaikkien<br />
tiedekuntien opiskelijoita. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat noutaa lukuvuositarran<br />
ja ylioppilaskunnan kalenterin, hoitaa lukuvuosi-ilmoittautumiset sekä saada erilaisia<br />
opiskeluun liittyviä todistuksia (mm. läsnäolo-, poissaolotodistukset, opintosuoritusotteet)<br />
opiskelijaneuvonnan palvelupisteistä. Sieltä saa myös mm. opintotukineuvontaa sekä<br />
tietoa Helsingin yliopiston rahastojen ja tiedesäätiön apurahoista.<br />
Ajalla 12.8.-13.9.<strong>2013</strong> yliopiston päärakennuksessa toimii erillinen jakopiste, josta voi noutaa<br />
lukuvuositarran ja opiskelijakalenterin.<br />
Osoite: yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, pohjakerros.<br />
Aukioloajat:<br />
12.8.-30.8.<strong>2013</strong>: ma 10.00-17.00, ti 8.30-15.30, ke 10.00-17.00, to ja pe 8.30-15.30.<br />
2.9.-13.9.<strong>2013</strong>: ma 10.00-16.30, ti 10.00-15.30, ke 10.00-16.30, to 10.00-15.30 ja pe 10.00-<br />
15.00.<br />
Ajalla 19.8.-6.9.<strong>2013</strong> Viikin kampuksella toimii erillinen jakopiste, josta voi noutaa lukuvuositarran<br />
ja opiskelijakalenterin.<br />
Osoite: Biokeskus 1, Viikinkaari 9.<br />
Aukioloajat: ma-pe 10.00-15.00.<br />
Keskustan palvelupiste, Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, 00014 Helsingin yliopisto,<br />
p. (09) 191 22244.<br />
Kumpulan palvelupiste, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto (Jyrängöntie<br />
2), postiosoite: PL 44, 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 191 50066 ja 191 50065.<br />
Tarkat tiedot palveluista ja aukioloajoista ks. Flamma:<br />
Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » Neuvonta- ja ohjauspalvelut<br />
Sähköposti: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Internet: www.helsinki.<strong>fi</strong>/neuvonta<br />
16
4.4 Kielikeskuksen opintoneuvonta<br />
Helsingin yliopiston kielikeskus<br />
Fabianinkatu 26 (PL 4)<br />
00014 Helsingin yliopisto<br />
<strong>Opinto</strong>toimisto puh. (09) 191 23359 ja 191 22690 (tiistaisin klo 9-11 opintoneuvontaa myös<br />
Viikissä, A-talo, huone 171, puhelin: 191 59699)<br />
sähköposti: kielikeskus-neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
lisätietoja Flammasta: Kielikeskus » <strong>Opinto</strong>asiat<br />
Itseopiskelu<br />
Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh. (09) 191 23231, sähköposti:<br />
itseop@kielikeskus.helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden, äänitteiden,<br />
tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla.<br />
Itseopiskeluhenkilökunta ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännön<br />
kysymyksissä. Lisätietoja Flammasta: Kielikeskus » Opetuksen ja oppimisen tuki » Joustoa<br />
kieltenopiskeluun tai itseopiskelun verkkosivuilta www.helsinki.<strong>fi</strong>/kksc/itseopiskelu.<br />
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO<br />
5.1 Tavoite<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteet:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu<br />
valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen<br />
tekoon<br />
valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön<br />
valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin<br />
toimen harjoittamiseen<br />
valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen<br />
lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten (EY<br />
854/2004) tarkoittamana virkaeläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
5.2 Rakenne ja sisältö<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) on laajuudeltaan 180<br />
opintopistettä (op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa<br />
vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen<br />
laajuisesta opinnäytetyöstä.<br />
17
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaan välittömästi<br />
kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa.<br />
Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta.<br />
Tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma.<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoituksen peruste on opintopiste. <strong>Opinto</strong>jaksot pisteytetään niiden edellyttämän<br />
työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1<br />
600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. <strong>Opinto</strong>jaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai<br />
vapaasti valittavia.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa eläinlääketieteen<br />
tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an tohtorin<br />
tutkinnon. Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu<br />
yleisopinnoista (10 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (30 op) ja väitöskirjatyöstä, jota on<br />
puolustettava julkisesti.<br />
Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin,<br />
hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon<br />
ja elintarviketuotannon hygieniaan.<br />
5.3 <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys ja opintojen etenemisen seuranta<br />
Opiskelijoiden opinnot etenevät vuosittain laadittavan valmiin luku- ja tenttijärjestyksen mukaisesti.<br />
Yksittäisten oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien sisäiset suoritusjärjestystä koskevat<br />
asiat löytyvät kyseisen opintojaksokuvauksen kohdalta.<br />
<strong>Opinto</strong>jen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa. Tutkintojen valmistumisen<br />
seuranta- ja tukijärjestelmän (Etappi) avulla seurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän<br />
avulla ja tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Etappeja on kaksi, yksi koskee<br />
kandidaatin ja toinen lisensiaatin tutkinnon suorittamista.<br />
Ensimmäinen lukuvuosi<br />
Ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukaudella maaliskuun loppuun mennessä alle 30 opintopistettä<br />
suorittaneille opiskelijoille tarjotaan opintojen ohjausta eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osaston ohjaavan opettajan toimesta.<br />
Neljäs lukuvuosi<br />
Neljännen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä on suoritettava kandidaatin tutkinto<br />
(kandidaattivaiheen etappi). Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoa, hänen tulee tehdä<br />
suunnitelma tutkinnosta puuttuvien opintojen suorittamiseksi. Suunnitelman hyväksyy opintoasiainpäällikkö<br />
ja se on edellytyksenä seuraavalle lukuvuodelle läsnäolevaksi ilmoittautumiselle.<br />
Viides lukuvuosi<br />
Kliinisten aineiden neljännen lukuvuoden opintokokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee<br />
olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti<br />
yhden jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi<br />
18
kahteen uusintatenttiin (1.12. mennessä). Nämä opintosuoritukset ovat edellytyksenä klinikkaopetukseen<br />
osallistumiselle kevätlukukaudella.<br />
Kuudes lukuvuosi<br />
Kandidaatin tutkinnon tulee olla suoritettu ennen kuudennen lukuvuoden opintojen aloittamista.<br />
Lisensiaattivaiheen etapin ajankohta on, kun lisensiaatin tutkinnon opintojen aloittamisesta on<br />
kulunut 3,5 vuotta (4. lukuvuoden loppu). Jos eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa ei ole<br />
suoritettu tässä vaiheessa, opiskelijan tulee tehdä suunnitelma puuttuvien opintojen suorittamiseksi.<br />
Suunnitelman hyväksyy elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston ohjaava<br />
opettaja tai opintoasiainpäällikkö ja se on edellytyksenä seuraavalle lukuvuodelle läsnäolevaksi<br />
ilmoittautumiselle.<br />
<strong>Opinto</strong>vuosien suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä edellyttää ohjaavan opettajan ja<br />
pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää opintosuunnitelmaa (HOPS), joka on tehtävä<br />
poikkeamista edeltävän lukuvuoden aikana. <strong>Opinto</strong>jaksojen suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä<br />
käsitellään tapauskohtaisesti opiskelijan aloitteesta ja myös se edellyttää ohjaavan<br />
opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää opintosuunnitelmaa. Suunnitelmia<br />
hyväksyttäessä otetaan huomioon opetustilojen ja opettajaresurssien asettamat rajoitukset.<br />
5.4 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat<br />
Yliopistolaki (558/2009) ja edellisen yliopistolain muutos (556/2005) sisältää ohjeistuksen<br />
tutkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista.<br />
<strong>Opinto</strong>jen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan<br />
ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee 1.8.2005 tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita.<br />
Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa<br />
tutkinto päätoimisesti opiskellen. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika<br />
on kolme vuotta ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon kolme vuotta. Eläinlääkäriksi<br />
valmistumisen tavoiteaika on yhteensä kuusi vuotta (3+3). Opiskelijalla on oikeus<br />
suorittaa eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinto enintään kahta vuotta niiden<br />
tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa eli kahdeksassa lukuvuodessa.<br />
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa:<br />
<br />
<br />
vapaaehtoisen asepalveluksen, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta<br />
eikä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja.<br />
muuta enintään kahden lukuvuoden (neljän lukukauden) pituista poissaoloa, jonka<br />
ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaololukukausien ei tarvitse olla<br />
peräkkäisiä.<br />
Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain,<br />
jos opiskelija toimittaa todistuksen viivästymisen syystä ja siihen kuluneesta ajasta yliopiston<br />
opiskelijaneuvontaan (Fabianinkatu 33).<br />
19
Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Se kuluu<br />
myös niinä lukukausina, jolloin opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Työvoimahallinnon<br />
edellyttämä opintojen keskeyttäminen rinnastetaan poissaolevaksi ilmoittautumiseen<br />
enintään neljän lukukauden osalta.<br />
Jäljellä olevan opiskeluajan seuraaminen WebOodista<br />
Jäljellä olevaa opiskeluaikaa voi seurata WebOodista. Kesken lukukauden tehdyt muutokset<br />
ilmoittautumistietoihin, jotka vaikuttavat opintojen päättymispäivään, näkyvät WebOodissa<br />
seuraavana päivänä. <strong>Opinto</strong>-oikeuden päättymispäivä näkyy myös läsnäolotodistuksessa ja<br />
opintosuoritusotteella.<br />
Lisäajan hakeminen eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta<br />
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja haluaa saattaa<br />
opintonsa loppuun, hänen tulee hakea eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta lisäaikaa. Opiskelijan<br />
tulee tällöin toimittaa eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle lisäaikaa koskeva hakemus,<br />
johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi.<br />
Lisäaikahakemus löytyy tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/perustutkinto/tutkintojen_suoritusajat.html<br />
Lisäaika tulee hakea mahdollisimman hyvissä ajoin (viimeistään viimeisen lukukauden toukokuun<br />
loppuun mennessä) ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Lisäaika voidaan myöntää,<br />
jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon<br />
voimassaolevien opintosuoritusten määrä ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja<br />
laajuus suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty<br />
lisäaika. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan sitä voidaan myöntää 1-4 lukukautta.<br />
Päätöksen lisäajasta tekee tiedekunnan dekaani. Lisätietoja antaa opintoasiainpäällikkö Sanna<br />
Ryhänen (sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>), puh. 09-191 57155.<br />
20
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op 1. lkv. 22<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. lkv. 22<br />
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö<br />
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ajokortti<br />
Integroidut tvt-opinnot*<br />
3 op<br />
2 op<br />
1. lkv<br />
3. lkv<br />
23<br />
23<br />
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. lkv 24<br />
Vieraan kielen opinnot (englanti) 3 op 1. ja 2. lkv 24<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. lkv 26<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 1., 2. ja 3. lkv 28<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. lkv 28<br />
Johdanto eläinlääketieteelliseen tutkimukseen 2 op 2. lkv 29<br />
Aineopinnot Laajuus Ajankohta<br />
Molekyylit, solut ja kudokset<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto<br />
Verenkierto ja hengitys<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta<br />
Homeostaasi ja lisääntyminen<br />
Vertaileva anatomia ja fysiologia<br />
Kotieläinten topogra<strong>fi</strong>nen anatomia<br />
Anatomia, biokemia ja fysiologia kliinisen työn tukena<br />
14,5 op<br />
10,5 op<br />
4,5 op<br />
10,5 op<br />
5 op<br />
2 op<br />
3 op<br />
2 op<br />
1. ja 2. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
2. lkv<br />
3. lkv<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi yht. 11 op 1. ja 2. lkv 39<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia yht. 12,5 op 2. lkv 41<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. lkv 45<br />
Lihantarkastus ja teurastamohygienia<br />
7.5 op 2. ja 3. lkv 46<br />
(lukuvuodesta <strong>2014</strong>-2015 lähtien Lihantarkastus)<br />
(7 op)<br />
Eläinlääketieteellinen patologia yht. 15 op 2. ja 3. lkv 48<br />
Eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
yht. 9 op 3. lkv 50<br />
*Integroituja tvt-opintoja<br />
Johdanto kliiniseen tuotantoeläinlääketieteeseen 3 op 3. lkv 52<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia<br />
*Integroituja tvt-opintoja<br />
Integroituja eläinlääketieteellisen biokemian ja fysiologian<br />
opintoja (1 op)<br />
yht. 8 op 3. lkv 53<br />
Johdanto kliiniseen hevos- ja pieneläinlääketieteeseen 6 op 3. lkv 55<br />
Diagnostinen kuvantamisen perusteet 4.5 op 3. lkv 56<br />
Vaihtoehtoiset ja/tai vapaasti valittavat opinnot yht. 6 op 1., 2. ja 3. lkv 58<br />
30<br />
34<br />
36<br />
36<br />
38<br />
38<br />
39<br />
56<br />
Harjoittelu<br />
Maatilaharjoittelu<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu<br />
Opinnäytetyö<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
Kypsyysnäyte<br />
Yhteensä<br />
yht. 9 op<br />
6 op<br />
3 op<br />
2. lkv<br />
3. lkv<br />
58<br />
59<br />
6 op 2. ja 3. lkv 60<br />
180 op<br />
21
6.2 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELK)<br />
6.2.1 Perusopinnot<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op<br />
90027<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi, orientoiva viikko.<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu Helsingin yliopistoon, Viikin kampukseen ja erityisesti eläinlääketieteelliseen<br />
<strong>tiedekunta</strong>an ja sen eri osastoihin opinto- ja käytännön toimintaympäristönä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tutustuu toisiin opiskelijoihin ja opiskeluympäristöön<br />
osaa opintojen aloittamisen kannalta oleelliset käytännön asiat<br />
tunnistaa eläinlääkärin erilaisia uravaihtoehtoja<br />
tietää mistä hakea apua opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyviin ongelmiin<br />
Sisältö: Luentoja, pienryhmätyöskentelyä, vierailukäyntejä.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja palautelomakkeen täyttäminen WebOodissa.<br />
Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja tutustumiskäyntejä sekä atkharjoituksia.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2-3 op<br />
90100<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena ja tiedostaa eläinlääkärin<br />
ammatin monipuolisuuden jo opintojen alusta lähtien. Opiskelija oppii pohtimaan<br />
omaa oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia oman osaamisensa arviointiin<br />
ja dokumentointiin.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
arvioida oppimisympäristöään ja opetusta sekä tehdä rakentavia kehittämisehdotuksia<br />
arvioida oppimistaan ja opiskelutekniikoitaan<br />
arvioida kehittymistään oppijana ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä<br />
hahmottaa oman paikkansa eläinlääketieteen lisensiaatin opintopolulla<br />
hahmottaa osaamisensa koko tutkinnon tavoitteisiin nähden<br />
tiedostaa vahvuutensa ja kehittämishaasteensa<br />
<br />
<br />
kirjoittaa pohtivan yhteenvedon kandidaatin opinnoistaan<br />
orientoitua lisensiaatin opintoihin ja kertoa omista suunnitelmistaan niiden ja tulevan<br />
työelämän suhteen<br />
Sisältö: Sisältö painottuu opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>-<strong>opas</strong> <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong>, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>,<br />
Helsingin yliopisto<br />
Ryti & Uusitalo Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino.<br />
Muu opintojakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Orientoivalla viikolla palautettava ennakkotehtävä. Palautekyselyihin vastaaminen,<br />
palautetilaisuuksiin ja ohjaavaan opetukseen osallistuminen 1.-3. lukuvuotena. Näyteportfolio<br />
kandidaatin opintojen loppuvaiheessa. Halutessaan voi täydentää valinnaisia opintoja<br />
kirjoittamalla laajemman ja syvällisemmän näyteportfolion (1 op).<br />
22
Arviointi: Hyväksytty/täydennettävä<br />
Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi, Sami Junnikkala<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa opetuksesta yhdistetty Opiskeluun valmentava opetus<br />
(90027) -opintojaksoon. Antaa valmiuksia Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio (90190)<br />
-opintojaksoon.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakson osasuoritukset ovat: 90100-1 Ennakkotehtävä, 90100-2 HOPStyöskentely<br />
ja 90100-3 Näyteportfolio.<br />
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ajokortti 3 op<br />
90099<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa<br />
toimia Hy:n ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee yleisimpiä<br />
opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija<br />
kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi hän tiedostaa Internetin<br />
ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään yleisimpiä<br />
esiin tulevia ongelmia.<br />
TVT-ajokortti koostuu viidestä eri osiosta, joiden rakenne ja oppimistavoitteet ovat kokonaisuudessaan<br />
luettavissa virallisella ajokorttisivustolla:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti/oppimistavoitteet.htm<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso muodostuu seuraavista viidestä osiosta: Hy:n tietotekninen ympäristö,<br />
tietokoneen käytön perusteet, tietoturva ja tietosuoja, tiedonhankinta sekä tiedon muokkaaminen<br />
ja esittäminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavilla<br />
osoitteessa:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti/materiaali.htm<br />
Tiedekunnan oma TVT-info (jossa Moodlen kirjautumisohjeet ja kurssiavain) löytyy Flammasta.<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan valvotulla näyttökokeella tiedekunnan TVT-ajokortin<br />
Moodle-alueella. <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyvistä lähtötasotesteistä voi saada lisäpisteitä varsinaista<br />
koetta varten. Vapaaehtoiseen lähiopetukseen sekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa<br />
osoitteessa: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi. Kuhunkin lähiopetusjaksoon ja loppukuulustelukertaan<br />
otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 26 opiskelijaa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70%<br />
vastauksista oikein näyttökokeessa.<br />
Vastuuhenkilö: Kristian Lindqvist<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa suoritettu<br />
TVT-ajokortti -opintojakso (3 op) korvaa suoraan eläinlääketieteellisen tiedekunnan TVTajokortti<br />
-opintojakson (3 op).<br />
Lisätiedot: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen opintojakso ja osa viiden opintopisteen<br />
laajuisia tieto- ja viestintätekniikan opintoja. <strong>Opinto</strong>jaksoa koskevaa yleistietoa on<br />
osoitteessa: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti<br />
Integroidut tvt-opinnot 2 op<br />
90097<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Sisältö: Opinnot on integroitu 1.-3. lukuvuoden muihin opintoihin (eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
ja eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).<br />
23
Vastuuhenkilö: Kristian Lindqvist<br />
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op<br />
90088<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin kohderyhmän mukaisesti.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
tuottaa asiatekstiä, jossa käyttää eläinlääketieteellistä terminologiaa<br />
viestiä kirjallisesti ja suullisesti kriisitilanteessa<br />
Sisältö: 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa integroituna Terve<br />
kotieläin -opintokokonaisuuteen (90085 Eläinlääketieteen kieli 1 op), 2. vuosikurssilla paneudutaan<br />
asiatyylisen tekstin tuottamiseen integroituna kliiniseen ravitsemustieteeseen (90086<br />
Kirjoitusviestintä 1 op) ja 3. vuosikurssilla opetus painottuu kriisiviestintään integroituna<br />
eläinlääkäri virkamiehenä (90082) -opintojaksoon (90087 Viestinnän opetus eläinlääkäreille<br />
virkamiehenä 1 op).<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luentojen yhteydessä annettavat tehtävät. Luentoja ja pienryhmätyöskentelyä<br />
integroituna eläinlääketieteen aineopintoihin.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: ELL, suomen kielen FM Hanna Salmela.<br />
Antti Iivanainen/eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, Suvi Taponen/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, Mari Nevas/elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>juonteen osasuoritukset ovat 90085 Eläinlääketieteen kieli (1 op), 90086<br />
Kirjoitusviestintä (1 op) ja 90087 Viestinnän opetus eläinlääkäreille virkamiehenä (1 op).<br />
Vieraan kielen opinnot<br />
Vieraan kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten<br />
mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan,<br />
saksan tai venäjän kielessä. <strong>Opinto</strong>jakson lähtötasona on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso<br />
B2 englannin kielessä ja B1 muissa kielissä<br />
(http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kksc/opetus/taitotasot.html). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan joko kurssilla tai<br />
korvaavalla kokeella.<br />
Englanti 3 op<br />
English Academic & Professional Skills: Reading, Writing & Spoken Communication<br />
(CEFR B2) 1 op<br />
995010EläinL<br />
Target group: The Faculty of Veterinary Medicine.<br />
Timing: First year, <strong>fi</strong>rst term, as indicated in the study programme.<br />
Preceding studies: Starting level CEFR B2.<br />
Objective:<br />
The aim of the course is for students to<br />
1) develop skills in the academic and professional English of their <strong>fi</strong>eld, such as to<br />
understand text organisation, style, vocabulary and linguistic markers (related to the faculty<br />
exam textbooks and articles from the <strong>fi</strong>eld)<br />
read critically and more ef<strong>fi</strong>ciently, understand a variety of texts and extract information<br />
(with a special focus on faculty exam textbooks)<br />
24
discuss topics arising from the reading materials, presenting, explaining and illustrating ideas<br />
and opinions<br />
communicate more fluently, clearly, spontaneously and accurately, and<br />
2) to gain con<strong>fi</strong>dence to communicate in situations relevant to their studies and professional<br />
life as well as to take responsibility for their own learning, through active participation and<br />
self-evaluation.<br />
Contents: Depending on the particular needs of the group, the course will include<br />
<strong>fi</strong>nding of written material relating to the student's <strong>fi</strong>eld from a range of sources such as journals,<br />
textbooks, the Internet. Additional reading materials may be provided by the teacher<br />
reading a range of texts, applying appropriate strategies presenting and discussing topics related<br />
to the <strong>fi</strong>elds of study becoming familiar with strategies and tools for future language<br />
development. Contact hours 14, independent work 13.<br />
Study materials and literature: Materials, in paper or electronic format, provided by both<br />
the teacher and the students, will be distributed during the course.<br />
Completion: Completing the course or passing an exemption test.<br />
Evaluation: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and selfassessment,<br />
portfolios and the continuous evaluation of performance. There will be no <strong>fi</strong>nal<br />
test. To meet the goals, students are expected to engage actively in the tasks and other work<br />
agreed upon at the beginning of the course. 1 credit = 14 contact hours and 13 hours of independent<br />
work.<br />
Responsible person: Tuula Lehtonen<br />
Other information:<br />
KIELIKESKUKSEN OPINTOTARJONTA JA KURSSIKÄYTÄNNÖT (Flamma)<br />
SPRÅKCENTRUMS STUDIEUTBUD OCH KURSPRAXIS (Flamma)<br />
LANGUAGE CENTRE COURSES AND COURSE PRACTICES (Flamma)<br />
English Academic & Professional Skills: Discussion & Writing (CEFR B2) 2 op<br />
995012EläinL<br />
Target group: The Faculty of Veterinary Medicine.<br />
Timing: Second year students in the Faculty of Veterinary Medicine.<br />
Preceding studies: Starting level CEFR B2.<br />
Objective: The aim of the course is for students to activate and develop skills in the academic<br />
and professional English of their <strong>fi</strong>eld and to gain con<strong>fi</strong>dence to communicate in situations<br />
relevant to their studies and professional life. The intention is that students improve their ability<br />
to<br />
understand general and academic spoken language, extract information and identify<br />
viewpoints<br />
discuss academic topics, presenting ideas and opinions<br />
read and understand academic texts and extract information<br />
write clear and structured academic texts using the vocabulary of their <strong>fi</strong>eld<br />
communicate more fluently, clearly, accurately and spontaneously<br />
take responsibility for their own learning, through active engagement and selfevaluation.<br />
Contents: Depending on the particular needs of the group, the course will include<br />
practice and development of the skills needed to communicate with animal owners<br />
and veterinarians<br />
development of professional vocabulary in veterinary medicine<br />
writing texts relevant to the students' academic and professional needs<br />
25
presenting and discussing topics related to veterinary medicine, such as animal husbandry,<br />
diagnostic methods and the treatment of animals<br />
becoming familiar with strategies and tools for future language development.<br />
Contact hours 28, independent work 26.<br />
Study materials and literature: Materials, in paper or electronic format, provided by both<br />
the teacher and the students, will be distributed during the course.<br />
Completion: Completing the course or passing an exemption test. The exemption test is arranged<br />
once during the academic year.<br />
Evaluation: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and selfassessment<br />
and the continuous evaluation of performance. There will be no <strong>fi</strong>nal test. To meet<br />
the goals, students are expected to engage actively in the tasks and other work agreed upon at<br />
the beginning of the course.<br />
Responsible person: Roy Siddall<br />
Other information:<br />
KIELIKESKUKSEN OPINTOTARJONTA JA KURSSIKÄYTÄNNÖT (Flamma) SPRÅKCENTRUMS STUD-<br />
IEUTBUD OCH KURSPRAXIS (Flamma)<br />
LANGUAGE CENTRE COURSES AND COURSE PRACTICES (Flamma)<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi)<br />
Toisen kotimaisen kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. <strong>Opinto</strong>jakson lähtötasona<br />
on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1<br />
(http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kksc/opetus/taitotasot.html). Mikäli opiskelijan taitotaso on sitä alempi,<br />
suositellaan osallistumista valmentavaan opetukseen ennen kurssia.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan joko korvaavalla kokeella tai kurssilla ja siihen liittyvillä loppukokeilla.<br />
Koetta suositellaan opiskelijoille, jotka ovat täydentäneet ruotsin/suomen kielen taitoaan<br />
ylioppilastutkinnon jälkeen esim. työelämässä tai osallistuneet ruotsin- tai suomenkieliseen<br />
opetukseen. Tähän opetuksesta riippumattomaan kokeeseen voi osallistua vain kerran.<br />
Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan ja rekisteröidään erikseen arvosanalla hyvä tai<br />
tyydyttävä taito.<br />
Katso tarkemmat tiedot kurssien ja korvaavien kokeiden ajankohdista Kielikeskuksen opintooppaasta.<br />
Huom. kaikkiin Kielikeskuksen kokeisiin ja kaikille kursseille on ilmoittauduttava.<br />
Muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukemisesta saa lisätietoja Kielikeskuksen opintooppaasta<br />
tai opintotoimistosta, Keskustakampuksella Fabianinkatu 26 (ma–to 10–14, pe suljettu)<br />
ja Viikissä A–talo huone 171 (tiistaisin 9–11 opetusperiodien aikana).<br />
Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, ruotsi 4 op<br />
99291EläinL<br />
Målgrupp: Studenter inom veterinärmedicinska fakulteten enligt utbildningsprogrammet.<br />
Timing: Rekommenderas fr.o.m. tredje terminen, tidigast andra terminen.<br />
Tidigare avlagda studier: Utgångsnivå: CEFR B1. Färdigheter som motsvarar gymnasiekurs i<br />
svenska med minst magna cum laude i studentexamen. För den som behöver komplettera sina<br />
kunskaper rekommenderas förberedande kurs/valmentavat kurssit.<br />
Mål: Efter kursen har studenterna sådana muntliga och skriftliga färdigheter i svenska som de<br />
behöver i studierna och i yrkeslivet inom det egna fackområdet. Kunskaperna är på den nivå<br />
som krävs av offentligt anställda enligt lagen 424/2003 och förordningen 481/2003. Studenten behärskar<br />
den centrala veterinärmedicinska terminologin i kommunikativa situationer som är<br />
relevanta med tanke på framtida arbetsuppgifter. Studenterna kan i tal och skrift begära och<br />
ge information, uttrycka och motivera sin åsikt, göra upp planer samt uttrycka sig enligt situationens<br />
krav så att kommunikationen fungerar.<br />
Innehåll: Innehållet på kursen består av aktuella veterinärmedicinska teman. Temana be-<br />
26
handlas muntligt och skriftligt i form av förståelseövningar, sammanfattningar, presentationer<br />
och diskussioner som baserar sig på texter och inspelningar. Också grammatik- och skrivövningar<br />
ingår i kursen. Arbetssättet på lektionerna är ofta grupp- och pararbete. Kursen består<br />
av 56 h klassundervisning och 56 h självständiga studier. Under kursen förutsätts aktivt deltagande<br />
och gjorda hemuppgifter.<br />
Studiematerial och litteratur: Läraren ger information om materialet och kopieringsavgiften<br />
i början av kursen.<br />
Prestationssätt: Kurs och muntligt och skriftligt slutprov. Ett alternativ till kursen är ersättande<br />
prov.<br />
Värdering: Muntligt och skriftligt slutprov. Utvärderingen baseras på kunskapsnivåerna B1<br />
(nöjaktig förmåga) och B2 (god förmåga) enligt CEFR.<br />
Ansvarig person: Marja Portin, Marjatta Banna<br />
Övrig information: Mera information om kurstyp (nätkurs, integrerad kurs etc.) <strong>fi</strong>nns i samband<br />
med varje grupp.<br />
KIELIKESKUKSEN OPINTOTARJONTA JA KURSSIKÄYTÄNNÖT (Flamma)<br />
SPRÅKCENTRUMS STUDIEUTBUD OCH KURSPRAXIS (Flamma)<br />
LANGUAGE CENTRE COURSES AND COURSE PRACTICES (Flamma)<br />
Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, suomi 4 op<br />
99292<br />
Kohderyhmä: Helsingin yliopiston opiskelijat ja JOO-opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kolmannelta lukukaudelta alkaen.<br />
Edeltävät opinnot: Lähtötaso CEFR B1 (lukion tiedot).<br />
Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija kurssin käytyään ymmärtää oman alansa puhuttua ja<br />
kirjoitettua suomen kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hän<br />
osaa myös käyttää kieltä kirjallisesti omaan opiskelualaansa liittyvissä tehtävissä. Kurssin<br />
hyväksytty suorittaminen osoittaa opiskelijan saavuttaneen suomen kielen taidon, joka julkisyhteisöjen<br />
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin<br />
mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen<br />
oman alan kannalta.<br />
Sisältö: Kurssilla kartutetaan suullisia ja kirjallisia taitoja, joita opiskelija tarvitsee omalla<br />
alallaan sekä arjessa. Kurssilla luetaan ajankohtaisia artikkeleita ja käydään keskusteluja niiden<br />
pohjalta sekä laajennetaan oman alan suomenkielisen terminologian tuntemusta.<br />
Jokainen opiskelija pitää suullisia esityksiä (esim. esitelmä, tietoisku), ja tekee kirjallisia tehtäviä<br />
(esim. mielipideteksti, essee). Lisäksi kotona ja tunneilla tehdään kielioppi-harjoituksia.<br />
Kontaktiopetusta 42 h ja itsenäistä työskentelyä 39-93 h.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Verkkomateriaali ja tunnilla jaettavat luentomonisteet. Monisteet<br />
ovat maksullisia, ja opettaja ilmoittaa monisteiden hinnan ensimmäisellä oppitunnilla.<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso on mahdollista suorittaa kurssilla ja siihen liittyvällä suullisen ja<br />
kirjallisen taidon kokeella TAI osallistumalla kaksiosaiseen korvaavaan kokeeseen<br />
Del 1: det skriftliga provet Studerande skall visa sig ha förmåga att skriva en kort fackuppsats<br />
eller annan lämplig framställning på <strong>fi</strong>nska och därvid behärska nödvändig fackterminologi.<br />
Del 2: det muntliga provet Studerande som godkänts i det skriftliga provet kallas till ett muntligt<br />
prov. Närmare information om det efter skrivprovet via e-post.<br />
Arviointi: Opiskelijoilta edellytetään annettujen tehtävien suorittamista sekä aktiivista osallistumista<br />
keskusteluihin. Kurssi päättyy kokeeseen, jossa suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan<br />
kumpikin erikseen asteikolla hyvä CEFR B2 - tyydyttävä CEFR B1.<br />
Vastuuhenkilö: Hanna Vänskä<br />
Lisätiedot: Yleinen käytäntö Kielikeskuksen kursseilla on vähintään noin 80 %:n läsnäolo-<br />
27
velvollisuus ja kurssiin kuuluvien tehtävien suorittaminen.<br />
KIELIKESKUKSEN OPINTOTARJONTA JA KURSSIKÄYTÄNNÖT (Flamma)<br />
SPRÅKCENTRUMS STUDIEUTBUD OCH KURSPRAXIS (Flamma)<br />
LANGUAGE CENTRE COURSES AND COURSE PRACTICES (Flamma)<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op<br />
90172<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiin<br />
kasvamista. Osaamistavoitteet kuvattu kunkin juonteeseen liittyvän opintojakson yhteydessä.<br />
Sisältö: Juonteen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: Tuotanto-, harraste- ja lemmikkieläinten<br />
sekä koe-eläinten ja eläintarhan eläinten pitoon, tutkimukseen ja hyödyntämiseen<br />
liittyvät kysymykset, suhtautuminen villieläimiin, tuotantoeläinten kohtelu koko tuotantoketjun<br />
aikana, eettinen tuotanto, eläinjalostuksen ja geenien muuntelun näkökohdat, eläinten<br />
lääkehoidon eettisyys, eläinsuojeluviranomaisen vastuu, eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet<br />
sekä tutkimusetiikan perusteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyöt ja<br />
verkkopohjainen työskentely. Oppimispäiväkirja ja osallistuminen eettiseen keskusteluun<br />
Moodle-alustalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Juonneopetusta, joka on yhteydessä useisiin opintojaksoihin<br />
ja -kokonaisuuksiin (esim. Eläinlääkäri virkamiehenä, Johdanto eläinlääketieteelliseen<br />
tutkimukseen, Eläinlääketieteellinen genetiikka, Eläintenpito ja hyvinvointi, Lihantarkastus ja<br />
teurastamohygienia, Näyttöön perustuva eläinlääketiede, Eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
ja toksikologia).<br />
Lisätiedot: 3. lukuvuoden keväällä kirjoitetaan oppimispäiväkirjasta n. 1 liuskan mittainen<br />
yhteenveto siitä, miten oma ajattelu on muuttunut kolmen opiskeluvuoden kuluessa. Yhteenveto<br />
palautetaan huhtikuun tai marraskuun loppuun mennessä verkossa. Tarkemmat ohjeet<br />
löytyvät etiikkajuonteen Moodle-alustalta.<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op<br />
90082<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion, alue-, kunnan- tai EU-hallinnon alueella edellyttää<br />
virkamiesvastuun ja -vallan sekä virkamiesetiikan tuntemusta. <strong>Opinto</strong>jakson aikana opiskelija<br />
tutustuu virkaeläinlääkärin työn kannalta keskeisiin käsitteisiin ja tehtäviin sekä ymmärtää<br />
eläinlääkärin roolin esimiestehtävissä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa määritellä ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentän ja hahmottaa eläinlääkärin<br />
virkamiesrooliin tässä kokonaisuudessa<br />
osaa kuvata viranomaisen vastuun ja velvollisuudet<br />
tunnistaa esimies- ja johtotehtäviin liittyviä haasteita<br />
hallitsee kriisiviestinnän perusperiaatteet ja ymmärtää viestintäsuunnitelman kokonaisuuden<br />
osaa hyödyntää erilaisia keinoja vuorovaikutustilanteessa<br />
28
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana opiskelija perehtyy virkamiehen vastuuseen ja valtaan, virkamiesetiikkaan<br />
sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Luennoilla käsitellään lisäksi johtoja<br />
esimiestehtäviä, vuorovaikutusta sekä kriisiviestintää. <strong>Opinto</strong>jaksolla suoritettavat harjoitustyöt<br />
liittyvät viestintään, valvontakäynteihin sekä hallintopäätöksiin. Viestintäopetus on<br />
osa integroituja äidinkielen viestintäopintoja. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu myös työpsykologiaan<br />
liittyvä essee.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Luennot 18 h, joista 70 % pakollisia sekä pakolliset harjoitustyöt 30 h. Luennoille<br />
osallistumisen vaihtoehtona on luento-osuuden suorittaminen tenttimällä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksoon on integroitu äidinkielen viestintäopintoja (90087 Viestinnän opetus<br />
eläinlääkäreille virkamiehenä).<br />
Johdanto eläinlääketieteelliseen tutkimukseen 2 op<br />
90075<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. vuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu tieteellisen tutkimustyön peruslähtökohtiin sekä tiedeyhteisön<br />
käyttämiin toimintatapoihin. Opiskelija saa käsityksen siitä, mitä tiedeyhteisö tarkoittaa ja<br />
miten se toimii uuden tutkimustiedon tuottajana ja arvioijana.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kertoa tieteellisen ajattelun ja päättelyn periaatteista<br />
kiinnittää huomiota tutkimuksessa käytettyyn koemateriaaliin ja sen otoskokoon<br />
kertoa tieteellisen tutkimuksen toimintatavoista ja raportoinnista eettiset näkökohdat<br />
huomioiden<br />
tarkastella kriittisesti tietolähteitä ja kiinnittää huomiota tutkimustulosten näytön tasoon<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä, tieteen<br />
ja tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Jaksolla<br />
käsitellään myös tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä, tutkimuseettisiä kysymyksiä ja<br />
tutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteitä. <strong>Opinto</strong>jakso toimii myös johdantona kandidaatin<br />
tutkielman tekemiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Haaparanta & Niiniluoto. HY <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an laitoksen julkaisuja<br />
Nro 3 1986.<br />
Suoritustavat: Luennot 8 h. Osallistuminen eläinlääketieteellisten tutkimusryhmien työhön<br />
tutustumiseen ryhmissä. Ryhmätyön aluksi tutkimusryhmän edustaja pitää esityksen ryhmän<br />
työskentelystä. Tämän jälkeen jokainen pienryhmä haastattelee tutkimusryhmän edustajaa ja<br />
laatii ryhmätyönä tehtävän yhteenvedon haastattelusta. Yhteenvedot esitetään yhteisessä ryhmätyön<br />
purkutilaisuudessa opintojakson lopussa. Osana ryhmätyötä tavoitteena on, että tutkimusryhmän<br />
edustaja tuo esille ko. alan tärkeimmät tutkimusfoorumit ja - lehdet, joihin<br />
pienryhmät tutustuvat. Ryhmätyön tavoitteena on myös tutustuttaa opiskelijat tieteellisten<br />
artikkelien lukemisen kannalta keskeisiin asioihin.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Olli Peltoniemi<br />
Lisätiedot: Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheita Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu<br />
-jaksoon (90172) kuuluvassa oppimispäiväkirjassa.<br />
29
6.2.2 Aineopinnot<br />
Terve kotieläin<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jen tärkein tavoite on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta,<br />
aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista.<br />
Sisältö:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op (sisältää opintojaksot: 90181 Solut ja kudokset<br />
3 op, 90187 Kehitysbiologia 2 op, 90188 Solu- ja molekyylibiologia 4.5 op, 90178<br />
Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op ja<br />
90132 Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 op)<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10,5 op (sisältää opintojaksot: 90182 Luuoppi<br />
2,5 op, 90184 Lihakset ja nivelet 4 op ja 90185 Neurobiologia 4 op)<br />
Verenkierto ja hengitys 4,5 op<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10,5 op (sisältää opintojaksot: 90183 Solun<br />
aineenvaihdunta 6 op ja 90189 Ruoansulatus ja yleinen aineenvaihdunta 4,5 op)<br />
Homeostaasi ja lisääntyminen 5 op<br />
Vertaileva anatomia ja fysiologia 2 op<br />
Kotieläinten topogra<strong>fi</strong>nen anatomia 3 op<br />
<br />
<br />
<br />
Anatomia, biokemia ja fysiologia kliinisen työn tukena 2 op<br />
Lisäksi opintoihin kuuluu koe-eläimiin liittyvä perusopetus. Opiskelijat voivat hyödyntää<br />
käsiteltäviä aiheita kirjoittaessaan Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) kuuluvaa<br />
oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: <strong>Opinto</strong>kokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosanat muodostuvat kunkin<br />
kokonaisuuden opintojaksojen opintopistemäärällä painotetusta keskiarvosta.<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op<br />
90800<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus koostuu seuraavista jaksoista:<br />
90181 Solut ja kudokset 3 op<br />
90187 Kehitysbiologia 2 op<br />
90188 Solu- ja molekyylibiologia 4.5 op<br />
90178 Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op<br />
90132 Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 op<br />
Solut ja kudokset 3 op<br />
90181<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee solubiologian ja histologian perusteet sekä valomikroskoopin<br />
käytön.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
<br />
<br />
selittää solun perusrakenteen<br />
selittää solun perustapahtumat (solunjakautuminen ja solukuolema), tunnistaa<br />
nämä tapahtumat kudosleikkeissä sekä selittää niiden merkityksen kudoksissa<br />
30
selittää peruskudosten (epiteeli, tukikudos, hermokudos, lihaskudos) sekä<br />
ihon rakenteen sekä tunnistaa nämä kudosleikkeissä<br />
verrata eri peruskudosten rakenteita ja selittää rakenteiden merkityksiä kudoksen<br />
ja elimistön toiminnalle<br />
käyttää valomikroskooppia itsenäisesti<br />
selittää keskeisimmät kudosten tutkimusmenetelmät (histologiset perusvärjäykset<br />
ja immunovärjäykset)<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään solun sisäisiä ja ulkopuolisia rakenteita, solujenväliseen<br />
kommunikaatioon tarvittavia rakenteita, peruskudostyyppien histologiaa sekä valomikroskopian<br />
ja histologisten menetelmien perusteita.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross & Pawlina Histology: a Text and Atlas, 5. painos tai uudempi, Lippincott Williams<br />
& Wilkins, 2006.<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science, 2009.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 22 h, ohjattua mikroskopointia 10 h. Omatoimista mikroskopointia,<br />
jonka yhteydessä piirretään tai valokuvataan keskeisten kudosten ja elinten<br />
histologisia rakenteita. Piirros/valokuvaustehtävät ja kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: Tentti 0-5, piirrostehtävät hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Kehitysbiologia 2 op<br />
90187<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee kehitysbiologian perusteet ja tuntee sen oleellisimmat<br />
eläinlääketieteelliset sovellukset.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kuvata kehitysbiologiaa tieteenalana ja selittää sen yhtymäkohtia eläinlääketieteeseen<br />
kuvata kehitysbiologian tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä<br />
selittää kehitystä ohjaavien mekanismien luonnetta ja mainita esimerkkejä<br />
kehitystä ohjaavista tekijöistä<br />
selittää selkärankaisten yksilönkehityksen vaiheet<br />
selittää ympäristön vaikutuksia yksilönkehitykseen (mukaan lukien lääkeaineet<br />
ja patogeenit)<br />
selittää teratologian periaatteet, kuvata eri elinjärjestelmien tyypillisimpiä kehityshäiriöitä<br />
sekä selittää kehityshäiriöiden syitä ja toiminnallisia merkityksiä<br />
tunnistaa kotieläinten istukka- ja sikiökalvorakenteet ja pystyy vertailemaan<br />
näitä rakenteita ja niiden ominaisuuksia eri kotieläinlajeissa<br />
selittää kehitysbiologian sovelluksia kotieläinten alkioteknologiassa<br />
selittää kantasolujen ominaisuuksia ja kantasolututkimuksen sovelluksia<br />
<br />
eläinlääketieteessä<br />
selittää, miten yksilönkehitys kytkeytyy lajin evoluutioon, ja millaiset mekanismit<br />
voivat johtaa elimistön muodon muutoksiin evoluutiossa<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään yksilönkehitykseen: kuinka yhdestä solusta kehittyy<br />
kokonainen eläin. Hedelmöityksestä ja varhaisesta alkionkehityksestä edetään<br />
31
eri elinjärjestelmien kehitykseen. Tutustutaan kotieläinten erilaisiin istukkarakenteisiin.<br />
Lopuksi tarkastellaan ympäristön vaikutuksia yksilönkehitykseen sekä yksilönkehityksen<br />
ja evoluution suhdetta. <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään myös ajankohtaisia kehitysbiologiaan<br />
liittyviä aiheita, kuten kantasolututkimusta, karjataloudessa käytettäviä<br />
alkioteknologioita ja koirien perinnöllisiin kehityshäiriöihin liittyvää tutkimusta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Sariola Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003 tai uudempi.<br />
Gilbert Developmental biology, 9. painos, Sinauer, 2010.<br />
McGeady ym. Veterinary embryology 1. painos, Blackwell, 2006.<br />
Hyttel ym. Essentials of domestic animal embryology, Saunders, 2010.<br />
Suoritustavat: Luennot 26 h, pakollinen ryhmäopetus 2 h, pakollinen oppimispäiväkirja<br />
ja oppimispäiväkirjojen vertaisarviointi.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Solu- ja molekyylibiologia 4.5 op<br />
90188<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee molekyylibiologian perusteet ja tärkeimmät solubiologiset<br />
prosessit.<br />
Osaamistavoitteet:<br />
opiskelija tunnistaa pääpiirteet nukleiinihappojen rakenteesta ja biokemiallisista<br />
ominaisuuksista ja osaa selittää miten nämä mahdollistavat nukleiinihappojen<br />
biologiset tehtävät<br />
opiskelija osaa kuvata geenien ilmentymisen ja sen säätelyn eri vaiheet sekä<br />
solu- että kudostasolla<br />
opiskelija osaa kuvata solujenvälisen signaloinnin yhteyden geenien ilmentymiseen<br />
opiskelija osaa kertoa solutukirangan koostumuksen ja selittää sen tehtävät<br />
mukaan lukien solujen liikkuminen ja solunsisäinen kuljetus sekä merkityksen<br />
soluille ja kudoksille<br />
opiskelija osaa vertailla solusyklin, solukuoleman ja syövän molekyylitason<br />
mekanismeja<br />
opiskelijalla on peruskäsitys yleisimmistä tutkimuskäytössä olevista solu- ja<br />
molekyylibiologian malliorganismeista sekä yleisimmistä solu- ja molekyylibiologisista<br />
tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi hän osaa<br />
kuvata PCR- ja kloonaustekniikat ja arvioida niiden käyttöä eri tilanteissa<br />
opiskelija osaa hakea geeni- ja genomitietoa eri tietokannoista bioinformatiikan<br />
tarjoamilla menetelmillä<br />
Sisältö: DNA ja kromosomit, DNA:n replikaatio ja mutaatiot, mutaatioiden korjaaminen,<br />
transkriptio ja translaatio, proteiinien kuljetus ja elinkaari, geenien säätely ja<br />
solujenvälinen signalointi, solusyklin säätely, solukuolema ja syöpä, solutukiranka ja<br />
solunulkoiset kontaktit, bioinformatiikan perusteet ja solu- ja molekyylibiologian<br />
tutkimusmenetelmiä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science, 2009.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
32
Sariola Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003 tai uudempi.<br />
Suoritustavat: Luennot 29 h, pakolliset pienryhmätyöt 10 h, pakolliset laboratorioharjoitustyöt<br />
6 h ja niihin liittyvä kirjallinen selostus, sekä kirjallinen tentti 4 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marjo Salminen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää Solun aineenvaihdunta (90183) ja Solut<br />
ja kudokset (90181) -opintojaksojen tai vastaavien tietojen hallintaa.<br />
Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op<br />
90178<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee elimistön mikroskooppisen rakenteen ja tärkeimpien kotieläinlajien<br />
erityispiirteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa terveen eläimen elimet niiden histologisen rakenteen perusteella<br />
osaa nimetä ja kuvata kunkin elimen tärkeimmät valomikroskooppitasolla<br />
erottuvat rakenteelliset piirteet<br />
osaa selittää näiden rakenteiden merkitykset elimen toiminnalle<br />
osaa selittää merkittävimmät kudosrakenteiden erot kotieläinlajien välillä<br />
Sisältö: Kotieläinten elinten rakenne kudostasolla: tärkeimmät rakenteet, niiden nimitykset<br />
ja oleellisimmat toiminnalliset merkitykset.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross & Pawlina Histology: a Text and Atlas, 5. painos tai uudempi, Lippincott Williams<br />
& Wilkins, 2006.<br />
Elinhistologian mikroskopointiohje ja preparaattiluettelo.<br />
Suoritustavat: Ohjatut mikroskopointiharjoitukset 13 h. Omatoiminen mikroskopointi,<br />
jonka yhteydessä piirretään tai valokuvataan keskeisten kudosten ja elinten<br />
histologisia rakenteita. Piirros/valokuvaustehtävät ja preparaattitentti 2 h, jossa tunnistetaan<br />
kudosleikkeitä mikroskopoimalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan, että opiskelija on suorittanut<br />
histologisten preparaattien mikroskopointi -jakson ennen Yleinen patologia<br />
(90032) -opintojaksolle osallistumista.<br />
Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 op<br />
90132<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee eläinlääketieteellisen genetiikan ja geenitutkimuksen<br />
perusteita.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa ja osaa selittää perinnöllisyystieteeseen ja periytyvyyteen liittyviä<br />
peruskäsitteitä ja ilmiöitä<br />
osaa kuvata erilaisia geenitutkimukseen liittyviä laboratoriomenetelmiä<br />
<br />
<br />
osaa kuvata tautigeenitutkimuksen pääpiirteitä ja merkitystä<br />
tuntee kotieläinten jalostustoimintaa ja sen vaikutuksia eläinten terveyteen ja<br />
hyvinvointiin<br />
33
Sisältö: Käydään läpi molekyyligenetiikan, sytogenetiikan, populaatiogenetiikan ja<br />
sairausgenetiikan perusteita sekä metodeja ja esitellään kotieläinten jalostustoimintaa<br />
ja jalostusjärjestöjä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nicholas Introduction to Veterinary Genetics. 3. painos. Blackwell Publishing Ltd.<br />
2010.<br />
Gelehrter ym. Principles of medical genetics. 2. painos. Williams & Wilkins. 1998.<br />
Suoritustavat: Luennot 40 h, kotitehtävät ja kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Hannes Lohi<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10,5 op<br />
90801<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus koostuu seuraavista jaksoista:<br />
90182 Luuoppi 2,5 op<br />
90184 Lihakset ja nivelet 4 op<br />
90185 Neurobiologia 4 op<br />
Luuoppi 2.5 op<br />
90182<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä kotieläinten keskeiset luut ja niiden rakenteet<br />
sekä hahmottaa luurakenteiden ja eläimen toiminnan väliset yhteydet<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa ja kykenee nimeämään kotieläinten luut ja niiden tärkeimmät rakenteet<br />
preparaateista ja röntgenkuvista<br />
<br />
<br />
hahmottaa luiden rakenteen toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden<br />
tunnistaa kansainvälisen anatomisen terminologian mukaiset luisten rakenteiden<br />
nimitykset ja osaa kertoa termien merkitykset omin sanoin<br />
Sisältö: Luiden ja niiden osien systemaattinen nimeäminen; kotieläinten kallon, vartalon<br />
sekä raajojen luiden makroskooppinen rakenne.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos, Saunders, 2010.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
Muu opintojaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007.<br />
Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007<br />
Suoritustavat: Luennot 14 h (sisältää pakollisia terminologiaharjoituksia), pakolliset<br />
prepraattiharjoitukset 16 h, vapaaehtoiset preparaattiharjoitukset 8 h. Kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Lisätiedot: Luiden rakenteen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden ymmärtäminen<br />
muodostaa pohjan nivelten ja lihasten rakenteiden ja toiminnan ymmärtämiselle.<br />
34
Lihakset ja nivelet 4 op<br />
90184<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä kotieläinten keskeiset lihakset ja nivelet sekä<br />
tunnistaa näissä rakenteissa esiintyvät toiminnalliset ja lajienväliset erot.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa ja osaa nimetä preparaatista tai kuvasta yleisimpien kotieläinten lihakset<br />
ja eri nivelten keskeiset rakenteet<br />
pystyy osoittamaan lihaksissa ja rakenteissa näkyvät eläinlajien väliset erot sekä<br />
määrittelemään minkälaisia lihas- ja nivelrakenteita lajityypilliset liikuntatavat<br />
edellyttävät<br />
Sisältö: Kotieläinten luurankolihasten ja nivelten makroskooppinen rakenne, systemaattinen<br />
nimeäminen, luokittelu sekä toiminnan kannalta tärkeiden anatomisten rakenteiden<br />
tunnistaminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos, Saunders, 2010.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
VIELO -mallit ja opettajien antamat jaksomonisteet sekä muu opintojaksolla osoitettava<br />
kirjallinen ja sähköinen materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007.<br />
Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Anatomian ja fysiologian johdantoluennot 8 h, pakollinen dissektiosaliopetus<br />
48 h ja vapaaehtoiset dissektiot 4 h. Kirjallinen tentti 2 h, sekä suulliset kuulustelut<br />
dissektioiden yhteydessä 4 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Lisätiedot: Yhdessä luiden (90182 Luuoppi) ja hermojen (90185 Neurobiologia) kanssa<br />
lihasten ja nivelten rakenteiden hallitseminen mahdollistaa eläinten tuki- ja liikuntaelimistön<br />
toiminnan ymmärtämisen.<br />
Neurobiologia 4 op<br />
90185<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee hermosolun ja hermoston keskeiset rakenteet sekä hermoston<br />
toiminnan periaatteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
hahmottaa hermosolun ja keskushermoston rakenteen<br />
pystyy kuvailemaan aivo- ja selkäydinhermojen karkean sijainnin, pääasialliset<br />
tehtävät ja kohde-elimet, impulssin syntymekanismit, impulssin johtumisen ja välittymisen<br />
toiseen soluun, keskushermoston toiminnallisen jaon sekä aistien toimintaperiaatteet<br />
Sisältö: Hermosolujen, hermoston ja aistinelimien rakenteet ja toimintaperiaatteet<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary<br />
Press, 2003.<br />
35
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos p., Saunders, 2010.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7 . tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
Muu opintojaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007.<br />
Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Luennot 32 h, pakollinen ryhmäopetus 21 h, kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tomi Taira<br />
Verenkierto ja hengitys 4,5 op<br />
90186<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä verenkierto- ja hengityselimistön keskeiset rakenteet<br />
sekä kuvata näiden rakenteiden toiminnot.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa verenkierto- ja hengityselimistön sekä imutiejärjestelmän makroskooppiset<br />
ja histologiset rakenteet, mukaan luettuna veren solut<br />
osaa nimetä ja paikallistaa tärkeimmät verisuonet, imutiet ja imusolmukkeet<br />
osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot,<br />
niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään sydämen, verenkiertoelimistön, hengityselimistön ja imutiejärjestelmän<br />
makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne ja toiminta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross & Pawlina Histology: a Text and Atlas, 5. painos tai uudempi, Lippincott Williams &<br />
Wilkins, 2006.<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos, Saunders, 2010.<br />
Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary<br />
Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
Muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007.<br />
Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Luennot 38 h, pakollinen ryhmäopetus 32 h ja kirjallinen tentti 4 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10,5 op<br />
90802<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus koostuu seuraavista jaksoista:<br />
90183 Solun aineenvaihdunta 6 op<br />
90189 Ruoansulatus ja yleinen aineenvaihdunta 4,5 op<br />
Solun aineenvaihdunta 6 op<br />
90183<br />
36
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee biokemian ja aineenvaihdunnan perusteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit ja pienemmät yhdisteet) ja<br />
ionit sekä osaa selittää niiden ominaisuudet<br />
osaa selittää bioenergetiikan, biologisten reaktioden ja entsyymikatalyysin perusperiaatteet<br />
tunnistaa solun keskeiset aineenvaihduntareitit ja osaa analysoida niiden välisiä<br />
suhteita, huomioiden kudosten erityispiirteet<br />
Sisältö: Solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit, pienemmät yhdisteet) ja ionit, bioenergetiikka,<br />
biologiset perusreaktiot, entsyymikatalyysi, aineenvaihdunta (hiilihydraatit,<br />
rasvat, ketoaineaineet, aminohapot, nukleiinihapot, typpi).<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Harvey & Ferrier Lippincott’s Illustrated Reviews: Biochemistry, 5. painos, Lippincott,<br />
Williams and Wilkins, 2011<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, GarlandScience, 2009<br />
Suoritustavat: Luennot 44 h, pakolliset laboratorioharjoitukset 21 h ja niihin liittyvä kirjallinen<br />
selostus, ohjattu pienryhmäopetus 15 h ja kirjallinen tentti 4 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen (opintojakso), Marjo Salminen (laboratoriotyöt)<br />
Ruoansulatus ja yleinen aineenvaihdunta 4,5 op<br />
90189<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee ruoansulatuskanavan rakenteen, tärkeimmät lajien väliset<br />
erot sekä ruoansulatuksen fysiologiset säätelymekanismit.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa yksimahaisen ja märehtijän ruoansulatuskanavan makroskooppiset ja<br />
histologiset rakenteet<br />
osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot,<br />
niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään ruoansulatuskanavan histologinen ja makroskooppinen<br />
rakenne sekä ruoan hajoaminen ja ravinteiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta. Lisäksi<br />
käsitellään ruoansulatuksen säätelytekijöitä, eksokriinisen haiman ja maksan rakenne<br />
ja toiminta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross & Pawlina Histology: a Text and Atlas, 5. painos tai uudempi, Lippincott Williams<br />
& Wilkins, 2006.<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos p., Saunders, 2010.<br />
Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary<br />
Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava muu materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
37
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007.<br />
Suoritustavat: Luennot 28 h, pakollinen ryhmäopetus 22 h ja kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tomi Taira<br />
Homeostaasi ja lisääntyminen 5 op<br />
90177<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee endokrinologisen säätelyn, homeostaattisen tasapainon ylläpidon<br />
sekä lisääntymisen fysiologiset pääpiirteet sekä niihin liittyvät anatomiset ja histologiset<br />
rakenteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa endokriinisten rauhasten, virtsa- ja lisääntymiselinten, maitorauhasten sekä<br />
ihon makroskooppiset ja histologiset rakenteet<br />
osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot,<br />
niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään endokriinisten rauhasten, lisääntymiselinten ja virtsateiden<br />
makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne, elintoimintojen, homeostaasin ja aineenvaihdunnan<br />
hormonaalinen säätely sekä aineenvaihdunnan kudoskohtaiset erityispiirteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science, 2009.<br />
Ross & Pawlina Histology: a Text and Atlas, 5. painos tai uudempi, Lippincott Williams &<br />
Wilkins, 2006.<br />
Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary<br />
Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2009.<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos, Saunders, 2010.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007<br />
Suoritustavat: Luennot 36 h, pakollinen ryhmäopetus 21 h ja kirjallinen tentti 4 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tomi Taira<br />
Vertaileva anatomia ja fysiologia 2 op<br />
90803<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu eksoottisten eläinten anatomisiin ja fysiologisiin erityispiirteisiin<br />
ja hoitoon sekä koe-eläintieteen perusteisiin.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tuntee selkärankaisluokat ja ymmärtää niiden erot<br />
tunnistaa ja osaa nimetä nisäkkäiden rakenteita vastaavat (homologiset) rakenteet linnuilla,<br />
kaloilla ja matelijoilla<br />
pystyy kuvaamaan lintujen, kalojen ja matelijoiden tyypilliset erityispiirteet elinjärjestelmien<br />
toiminnassa<br />
tuntee hiirien ja rottien oikeaoppiset käsittelytavat<br />
38
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla tutustutaan lintujen, kalojen ja matelijoiden anatomisiin ja fysiologisiin<br />
erityispiirteisiin ja tarkastellaan em. eläinryhmien hoitoon liittyviä kysymyksiä. Jaksolla<br />
käsitellään myös koe-eläintieteen perusteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot ja ryhmätyöt 18 h, pakollista ryhmäopetusta 9 h, kirjalliset tehtävät<br />
ja/tai suullinen esitys.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Kotieläinten topogra<strong>fi</strong>nen anatomia 3 op<br />
90804<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa eri elinten ja elinjärjestelmien sijainnin suhteessa toisiinsa, ja<br />
sen miten elimet sijoittuvat eläimen ulkopintaan nähden.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kuvata omin sanoin eri elinjärjestelmiin kuuluvien rakenteiden väliset avaruudelliset<br />
suhteet eläimen eri osissa sekä kuvata ko. ruumiinosan keskeiset rakenteelliset ominaispiirteet<br />
havainnollistaa ja kuvata omin sanoin kotieläinten rinta- ja vatsaontelon elinten projektiot<br />
eläimen ulkopinnalla<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään eläinlääkärin työn kannalta keskeisten kotieläinten ruumiinosien<br />
ja -onteloiden sisältöä sekä rakennetta alueellisesta ja avaruudellisesta näkökulmasta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos, Saunders, 2010.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
Opettajien antamat jaksomonisteet sekä muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen oppimateriaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007.<br />
Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Luennot 4 h, pakolliset leikkelyharjoitukset 32 h ja kolme leikkelyharjoituksiin<br />
perustuvaa ryhmätyötä.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää tietoja kotieläinten elinjärjestelmien makroskooppisesta<br />
anatomiasta: Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto (90801), Verenkierto ja<br />
hengitys (90186), Ruoansulatus ja yleinen aineenvaihdunta (90189) sekä Homeostaasi ja lisääntyminen<br />
(90177) tai vastaavat tiedot.<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi 11 op<br />
90161<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi, 2. lukuvuoden syyslukukausi, maatilaharjoittelu viimeistään<br />
2. lukuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.<br />
Tavoite: Opiskelijalle muodostuu eläinlääkärin ammatissa tarvittava kokonaiskäsitys suomalaisesta<br />
kotieläintuotannosta, kotieläinten ruokinnasta ja kotieläintemme hyvinvoinnin arvi-<br />
39
oinnista ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.<br />
Sisältö: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus sisältää opintojaksot:<br />
90133 Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5,5 op<br />
90134 Eläinten kliininen ravitsemustiede 5,5 op<br />
Suoritustavat: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetus annetaan pääosin intensiivisenä blokkiopetuksena.<br />
Välittömästi eläinten kliininen ravitsemustiede -opintojakson päätteeksi on<br />
tentti ja kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu -opintojakson jälkeen ryhmätyöt<br />
esittelevä loppuseminaari. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksia eläintiloissa, ohjattua<br />
omaehtoista opiskelua sekä ryhmätyön. Lisäksi vieraillaan tutkimuslaboratoriossa. Maatilaharjoittelun<br />
suorittaminen on edellytys opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Eläintenpidon ja<br />
hyvinvoinnin opetus on pääasiallisesti ensimmäisen vuoden keväällä ja toisen vuoden syksynä.<br />
Arviointi: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin loppuarvosana (0-5) lasketaan opintojaksojen Kotieläinten<br />
pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu ja Eläinten kliininen ravitsemustiede keskiarvona.<br />
Maatilaharjoittelun tulee olla suoritettuna.<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Lisätiedot: Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu (90172) -<br />
opintojaksoon liittyviä aiheita, joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun<br />
oppimispäiväkirjaa. <strong>Opinto</strong>kokonaisuuteen on integroitu äidinkielen opintoja (90086<br />
Kirjoitusviestintä).<br />
Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5.5 op<br />
90133<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
on tietoinen kotieläintuotantapoihin ja -rakenteisiin vaikuttavista tekijöistä<br />
Suomessa<br />
osaa arvioida eläinten pitoympäristöä ja hoitoa eläinten tuottavuuden,<br />
käyttäytymisen, hyvinvoinnin ja eläinsuojelun näkökulmista<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja hoitomenetelmien<br />
hyvinvinvointivaikutuksiin. <strong>Opinto</strong>jaksolla opetetaan soveltavaa<br />
kotieläinetologiaa, eläinsuojelun periaatteita ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavien<br />
tekijöiden arviointia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maaseutukeskusten<br />
Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005.<br />
Maitohygieniaan ja lypsyyn liittyvä kirjallisuus osoitteessa:<br />
http://www.mtt.<strong>fi</strong>/palvelut/mittaustestaus/lypsy.html<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. <strong>Opinto</strong>jaksoon<br />
sisältyy luentojen lisäksi ohjattua omatoimiopiskelua ja ryhmätyöskentelyä,<br />
sekä aiheeseen liittyvä tutustumiskäynti. <strong>Opinto</strong>jakso arvostellaan<br />
ryhmätyönä tehtävän loppuseminaariestyksen perusteella. Tutustumiskäynti ja<br />
opintojakson kahtena viimeisenä päivänä pidettäviin loppuseminaareihin osallistuminen<br />
ovat pakollisia.<br />
Arviointi: 0-5. Loppuseminaarin perusteella annettu arvosana, joka vaikuttaa<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi -kokonaisuuden (90161) loppuarvosanaan 50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Lisätiedot: Osa opetuksesta annetaan ruotsiksi ja mahdollisesti myös englan-<br />
40
niksi.<br />
Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5 op<br />
90134<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija saa käsityksen tavallisimpien kotieläinten ruokinnasta, käytetyistä<br />
rehuista ja rehumääristä, eläinten ravinnontarpeen arvioimisesta ja laskemisesta<br />
sekä ruokinnan suunnittelusta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
arvioida ja laskea eläinten ravinnontarpeen<br />
arvioida tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen,<br />
kana, koira ja kissa) ruokinnan onnistumista käytettyjen rehujen ja<br />
rehumäärien, sekä eläinten laskennallisen ravinnontarpeen perusteella<br />
arvioida aiheuttaako eläimen ruokinta sairausriskin ja korjata eläimen<br />
ruokinnan terveyttä edistäväksi<br />
arvioida rehun laatua ja sen merkitystä eläinten terveydelle<br />
Sisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti. Naudan, sian, lampaan, vuohen,<br />
kanan, hevosen sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin<br />
rehuhygienian perusteet sekä säilörehun valmistus ja laadun arvioiminen.<br />
Opiskelija saa eläinten lääkinnässä ja terveydenhuollossa tarvittavat perustiedot<br />
kotieläinten ravitsemuksesta, ruokinnasta, käytettävistä rehuista sekä ruokinnan<br />
ja rehun laadun merkityksestä eläinten terveyteen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Hevosen ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong> 2007.<br />
Koiran ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005.<br />
Lampaan ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2000.<br />
Lypsylehmän ruokinta. ProAgria Keskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2010.<br />
Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan, no. 114, ProAgria Maasetukeskusten<br />
Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2006.<br />
Rehutaulukot ja ruokintasuositukset<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena, joka<br />
sisältää luentoja, laboratoriotöitä, ohjattua omatoimista opiskelua<br />
ja yritysvierailun. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla on läsnäolopakko. Kirjallinen<br />
tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5, arvosana vaikuttaa eläintenpidon ja hyvinvoinnin (90161) loppuarvosanaan<br />
50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Taponen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksoon on integroitu äidinkielen viestintäopintoja (90086<br />
Kirjoitusviestintä).<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 12.5 op<br />
90116<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: Mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee<br />
kunkin tieteenalan perusteet, tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeiden infektiotautien ai-<br />
41
heuttajat ja niiden diagnostiikan, mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät<br />
sekä ymmärtää isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät ja immuunipuolustusjärjestelmän<br />
toiminnan pääpiirtein.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuuden aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen ja molekyylimikrobiologiaan,<br />
sekä immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuu bakteriologiasta, virologiasta ja<br />
mykologiasta.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuus koostuu seuraavista jaksoista:<br />
90092 Yleinen bakteriologia 2.5 op<br />
90096 Virologia 3 op<br />
90093 Immunologia 3 op<br />
90094 Spesi<strong>fi</strong>nen bakteriologia ja mykologia 4 op<br />
Suoritustavat: Kokonaisuuteen kuuluvien jaksojen tenttien, sekä oppimis- ja laboratoriopäiväkirjojen<br />
yhteispisteet muodostavat eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian<br />
loppuarvosanan.<br />
Luennot 103 h, laboratoriotyöskentelyä 48 h/opiskelija ja 4 kirjallista tenttiä.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Airi Palva<br />
Yleinen bakteriologia 2.5 op<br />
90092<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisen bakteriologian perusteet ja tuntee mikrobilääkkeet<br />
ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
bakteriologiaan ja bakteerigenetiikkaan liittyvän keskeisen terminologian<br />
kuvata bakteerien taksonomiaan ja tunnistamiseen liittyvät keskeiset periaatteet<br />
selittää bakteerisolun perusrakenteen ja eri rakenneosien toiminnallisen<br />
merkityksen<br />
verrata grampositiivisen ja gramnegatiivisen bakteerisolun rakenne-eroja<br />
ja niiden kliinistä merkitystä<br />
selittää bakteerien kasvuun, aineenvaihduntaan ja kasvun kontrolliin<br />
keskeisesti liittyvät tekijät<br />
kuvata infektiotauteihin ja infektion syntymiseen ja leviämiseen liittyvät<br />
peruskäsitteet<br />
kuvata bakteerien tärkeimmät patogeenisuusmekanismit<br />
kuvata mikrobilääkeryhmät ja niiden vaikutusmekanismit<br />
kuvata mikrobilääkeresistenssin kehittymismekanismit ja eri esiintymismuodot<br />
kuvata keskeiset elimistö-mikrobi-vuorovaikutuksiin liittyvät tekijät<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään bakteerisolun rakenteeseen, toimintaan,<br />
kasvuun, kasvun kontrolliin ja metabolian säätelyyn sekä bakteerien taksonomiaan,<br />
diagnostiikkaan ja bakteerigenetiikan perusteisiin. Lisäksi perehdytään<br />
isäntä-mikrobi-vuorovaikutussuhteisiin, infektiotaudin peruskäsitteisiin mikrobin<br />
kannalta, infektion syntymisen ja leviämisen peruskäsitteisiin, bakteerien<br />
patogeenisuusmekanismeihin sekä bakteerilääkkeisiin ja antibioottiresistenssin<br />
muodostumiseen.<br />
42
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Hedman ym. Mikrobiologia, Kustannus Oy Duodecim, 2010.<br />
Suoritustavat: Luennot 25 h, kirjallinen tentti 2 h ja vapaaehtoinen oppimispäiväkirja.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisesta tentistä saadut pisteet vaikuttavat<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia -opintokokonaisuuden<br />
(90116) arvosanaan. Lisäpisteitä oppimispäiväkirjasta.<br />
Vastuuhenkilö: Airi Palva<br />
Virologia 3 op<br />
90096<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää, mitä virukset ja prionit ovat, miten ne rakentuvat,<br />
lisääntyvät, muuntuvat, säilyvät, tarttuvat ja aiheuttavat taudin sekä miten<br />
virustartuntoja diagnosoidaan ja ehkäistään. Lisäksi opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti<br />
tärkeät virus- ja prionitaudit ja niiden diagnostiikan perusteet sekä<br />
hallitsee pikatestien suorittamisen, peruslaboratoriotyöskentelyn ja soluviljelmien<br />
käytön perusteet myös käytännön tasolla.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kuvata miten virukset rakentuvat, lisääntyvät ja muuntuvat (tarkemmin<br />
retrovirusten ja influenssavirusten osalta) ja kuinka ne luokitellaan<br />
kuvata kuinka virusinfektio aiheuttaa taudin; mitä solussa ja isäntäyksilössä<br />
tapahtuu virusinfektion yhteydessä ja kuinka ne puolustautuvat<br />
kuvata kuinka virusinfektiota diagnosoidaan laboratoriossa, tehdä yksinkertaisia<br />
virusdiagnostisia testejä ja ottaa ja lähettää näytteitä viruslaboratorioon<br />
kuvata kuinka virustauteja ehkäistään<br />
selittää mitä prionit ovat, kuinka ne lisääntyvät, kuinka niitä voidaan todeta<br />
laboratoriossa<br />
kuvata ja tunnistaa tärkeimmät Suomessa esiintyvät tai maatamme uhkaavat<br />
koti- ja tuotantoeläinten virus- ja prionitaudit ja virustaudit, jotka<br />
muodostavat zoonoottisen tai elintarvikevälitteisen riskin<br />
selittää näiden virusten tärkeimmät ominaisuudet (tarttuminen, oireet,<br />
patogeneesin pääpiirteet, torjunta, laboratoriodiagnostiikka, epidemiologia)<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään yleisvirologiaan, eläimille tautia aiheuttaviin<br />
ja zoonoottisiin viruksiin sekä näiden diagnostiikkaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Quinn ym. Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Wiley-Blackwell,<br />
2011 TAI Dwight ym. Veterinary Microbiology, Blackwell Publishers, 2004.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Yleisvirologian osuutta voi lukea myös vaihtoehtoisesti kirjasta Hedman ym.<br />
Mikrobiologia, Kustannus Oy Duodecim, 2010.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
MacLachlan & Dubovi Fenner´s Veterinary Virology, 4. p., Academic Press,<br />
2011.<br />
Suoritustavat: Verkossa tehtävä vapaaehtoinen ennakkotehtävä, luennot 24 h,<br />
pakollinen laboratorio-opetus ja siihen liittyvä kirjallinen tehtävä 6 h, kirjallinen<br />
43
tentti 2 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisesta tentistä saadut pisteet vaikuttavat<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia -opintokokonaisuuden<br />
(90116) arvosanaan.<br />
Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti<br />
Lisätiedot: Viikin kampuksen yhteinen virologian opetus:<br />
http://blogs.helsinki.<strong>fi</strong>/virologiaopetus<br />
Immunologia 3 op<br />
90093<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee immuunijärjestelmän toimintaperiaatteet ja yleisimmät<br />
toimintahäiriöt sekä ymmärtää immuunipuolustuksen merkityksen ulkoisia<br />
uhkatekijöitä vastaan.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
käyttää immunologian perusterminologiaa<br />
selittää immuunijärjestelmän aktivoitumiseen ja toimintaan liittyvät pääperiaatteet<br />
määritellä eri eläinlajien immunologiset erityispiirteet<br />
kuvata rokottamisen periaatteet ja seuraukset yksilö- ja populaatiotasolla<br />
kuvata keskeiset immunologisen diagnostiikan perusmenetelmät<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään yleisimmunologian perusteisiin,<br />
eläinlajikohtaiseen immunologiaan (kotieläimet ja tuotantoeläimet), sekä immunologisiin<br />
laboratoriomenetelmiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Tizard Veterinary Immunology, 9. painos, Elsevier, <strong>2013</strong>.<br />
Lisäksi opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Yleisimmunologian osuutta voi lukea myös vaihtoehtoisesti kirjasta Hedman<br />
ym. Immunologia, Kustannus Oy Duodecim, 2011.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Murphy ym. Janeway’s Immunobiology, 8. painos, Garland Science, 2011.<br />
Suoritustavat: Luennot 30 h, pakollinen laboratorio-opetus ja siihen liittyvät<br />
harjoitukset 10 h, kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisesta tentistä saadut pisteet vaikuttavat<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia -opintokokonaisuuden<br />
(90116) arvosanaan.<br />
Vastuuhenkilö: Sami Junnikkala<br />
Spesi<strong>fi</strong>nen bakteriologia ja mykologia 4 op<br />
90094<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat<br />
bakteerit ja sienet, sekä näiden virulenssitekijät ja patogeneesin pääpiirteissään.<br />
Lisäksi opiskelija hallitsee bakteriologisen ja mykologisen laboratoriotyöskentelyn<br />
sekä diagnostiikan perusteet myös käytännössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
tunnistaa eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat bakteerit<br />
44
ja sienet sekä tuntee niiden tärkeimmät taudinaiheutukseen liittyvät ominaisuudet<br />
työskennellä mikrobiologisessa laboratoriossa turvallisesti ja aseptiikkaa<br />
noudattaen<br />
suorittaa mikrobiologisen perusdiagnostiikan<br />
valita diagnostisen menetelmän tietolähteitä hyväksikäyttäen<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään eläimille tautia aiheuttaviin bakteereihin<br />
ja sieniin, näiden diagnostiikkaan ja tunnistamiseen laboratoriossa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Quinn ym. Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Wiley-Blackwell,<br />
2011<br />
Suoritustavat: Luennot 28 h, pakollinen laboratorio-opetus 40 h sekä siihen<br />
liittyvä esitehtävä ja laboratoriopäiväkirja, kirjallinen tentti 2 h ja käytännön<br />
koe.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kirjallisesta tentistä ja käytännön kokeesta saadut<br />
pisteet vaikuttavat Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia -<br />
opintokokonaisuuden (90116) arvosanaan.<br />
Vastuuhenkilö: Mikrobiologian yliopistonlehtori<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op<br />
90118<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee Suomen eläinlääketieteessä merkittävät loiset, niiden aiheuttamat<br />
tyypilliset oireet, perusdiagnostiikan ja hoidon periaatteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
käyttää parasitologian perusterminologiaa<br />
kuvata merkittävien kotieläinten loisten elämänkierrot, tartuntatavat ja erityispiirteet<br />
kuvata loisten eläimille aiheuttamat tyypilliset oireet ja ottaa huomioon mahdollisen<br />
tartuntariskin ihmiselle<br />
arvioida loistartunnan merkityksen eläimelle ja eläinryhmälle<br />
tutkia tyypillisen parasitologisen näytteen perusmenetelmillä<br />
<br />
<br />
selittää loislääkitysten pääperiaatteet ja soveltaa niitä eri tilanteissa<br />
kuvata millaisia ennaltaehkäisyn ja lääkkeettömän loiskontrollin keinoja on käytettävissä<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään suureen määrään (eläin)lääketieteellisesti merkittäviä<br />
loisia, niiden taksonomiaan, morfologiaan, elämänkiertoon, isännissä aikaansaamiin vasteisiin<br />
sekä diagnostiikkaan. Eläinten loissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa käsitellään<br />
lyhyesti kunkin loisryhmän kohdalla. Lisäksi opintojaksolla esitellään ajankohtaista loistutkimusta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Taylor ym. Veterinary Parasitology, 3. painos, Blackwell Publ. 2007.<br />
Saari & Nikander Elinympäristönä hevonen - hevosen loiset ja loissairaudet, Eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, Oppimateriaalia 8 (kirja tai verkkoversio), 2006.<br />
Suoritustavat: Luennot 38 h, pakolliset laboratorioharjoitukset pienryhmissä 6 h ja niihin<br />
liittyvät tehtävät, sekä kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anu Näreaho<br />
45
Lihantarkastus ja teurastamohygienia 7.5 op<br />
90460<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi ja 3. lukukauden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja teurastamohygieniaan eri näkökulmista.<br />
Opiskelija hankkii valmiudet lihantarkastajana ja tarkastuseläinlääkärinä toimimiseen.<br />
Sisältö: Kokonaisuus sisältää seuraavat opinnot<br />
90263 Lihantarkastustekniikka 1,5 op, poistuu opetusohjelmasta lukuvuonna <strong>2013</strong>-<br />
<strong>2014</strong>, lukuvuodesta 2015-2016 lähtien 4.-6. vuosikurssilla 2 op teurastamohygieniaa<br />
ja 1,5 op tarkastuseläinlääkäriharjoittelua<br />
90264 Lihantarkastus 6 op<br />
Lisäksi kokonaisuuteen liittyy 6 op laajuinen tarkastuseläinlääkäriharjoittelu (90303). <strong>Opinto</strong>jaksoissa<br />
perehdytään lihantarkastajan ja tarkastuseläinlääkärin työnkuvaan, käytännön lihantarkastuksen<br />
suorittamiseen, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, sekä teurastamohygieniaan.<br />
Lisäksi perehdytään laitoshygieniaan, eläinsuojeluun ja lainsäädäntöön soveltuvin osin. Kokonaisuuteen<br />
kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita, joita<br />
opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: 0-5, lihantarkastustekniikan ja lihantarkastuksen opintopisteillä painotettu arvosanojen<br />
keskiarvo (lukuvuonna <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong>)<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
Lihantarkastustekniikka 1.5 op<br />
90263<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija saa valmiudet lihantarkastajana (ent. tarkastusapulainen)<br />
toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
erottaa sairaan eläimen terveestä eläimestä<br />
tuntee eri teuraseläinten teurastusprosessit<br />
on perehtynyt lihatarkastuksen suorittamiseen<br />
on perehtynyt lihantarkastajan tehtäviin<br />
on perehtynyt teuraseläinten anatomiaan<br />
tuntee teuraseläinten tärkeimmät patologiset muutokset<br />
Sisältö: Luennoilla perehdytään lihantarkastajan tehtäviin ja lihantarkastuksen<br />
suorittamiseen. Ryhmätöiden avulla tutustutaan teuraseläinten anatomiaan ja<br />
tärkeimpiin patologisiin muutoksiin sekä lihantarkastustekniikkaan liittyviin aiheisiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Gracey ym. Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999<br />
Luennoilla ja ryhmätöissä erikseen jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Luennot (16 h), luentopäiväkirja, ryhmätyön kirjallinen ja suullinen<br />
esitys (6 h, pakollisia), kirjallinen tentti<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa, Riikka Laukkanen-Ninios<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetukseen osallistuminen edellyttää, että<br />
opiskelija on suorittanut Terve kotieläin -opinnoista 1. lukuvuoden opinnot,<br />
eläinten pito ja hyvinvointi -opinnot kokonaan sekä osallistunut mikrobiologian<br />
ja immunologian, parasitologian ja kurssin alkuun mennessä järjestettyyn pato-<br />
46
logian opetukseen.<br />
Lisätiedot: Poistuu opetusohjelmasta lukuvuodesta <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong> lähtien. Lukuvuodesta<br />
2015-2016 lähtien 4.-6 vuosikurssilla on 2 op teurastamohygieniaa ja<br />
1,5 op tarkastuseläinlääkäriharjoittelua.<br />
Lihantarkastus 6 op<br />
90264<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija saa valmiudet tarkastuseläinlääkärinä toimimiseen valmistuttuaan.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa arvostella teurasruhon laadun<br />
osaa tehdä lihantarkastuspäätöksiä<br />
osaa soveltaa lihantarkastuslainsäädäntöä<br />
osaa valvoa eläinten tarttuvia tauteja ja zoonooseja<br />
osaa valvoa eläinsuojelua<br />
osaa valvoa teurastamohygieniaa<br />
osaa valvoa omavalvonnan ja HACCP:n toteutumista<br />
osaa laatia teurastamon valvontasuunnitelmat<br />
osaa suorittaa lihantarkastuksen yhteydessä tehtävät laboratoriotutkimukset<br />
tuntee lihantarkastuskirjanpidon<br />
Sisältö: Luennoilla perehdytään tarkastuseläinlääkärin tehtäviin. Laboratoriotyöt<br />
koostuvat lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä ja lihantarkastusmikrobiologiasta.<br />
Ryhmätyöt koostuvat lainsäädäntötehtävistä, lihantarkastuspäätöksistä<br />
ja seminaaritöistä. Lainsäädäntötehtävien avulla opiskelija joutuu soveltamaan<br />
lihantarkastuslainsäädäntöä käytännön toiminnassa ja lihantarkastuspäätösten<br />
tekoa harjoitellaan kuvamateriaalin avulla. Seminaaritöissä opiskelijat perehtyvät<br />
kriittisesti lihantarkastukseen ja laitosvalvontaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Gracey ym. Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999<br />
Rahkio ym. Pintahygienia<strong>opas</strong> - Opas suurtalouksien, elintarviketeollisuuden,<br />
elintarvikekaupan, elintarvikealan opetuksen ja terveydensuojelun käyttöön,<br />
Elintarvike ja Terveys -lehti, 2011<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, ruokaosasto.<br />
http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/<br />
Luennoilla ja ryhmätöissä erikseen jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Luennot 38 h, pakolliset laboratorioharjoitukset 27 h ja laboratoriopäiväkirja,<br />
pakolliset ryhmätyöt: lakiharjoitukset 8 h, lihantarkastuspäätökset<br />
7 h ja seminaarityöskentely 13 h, sekä kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa, Riikka Laukkanen-Ninios<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut Eläintenpito<br />
ja hyvinvointi -kokonaisuus, terve kotieläin -opinnot (lukuun ottamatta 3.<br />
vuoden keväällä järjestettävää Anatomia, biokemia ja fysiologia kliinisen työn<br />
tukena -jaksoa) ja lihantarkastustekniikan, parasitologian sekä mikrobiologian ja<br />
immunologian opintojaksot ja osallistunut opintojakson alkuun mennessä järjestettyyn<br />
patologian opetukseen.<br />
47
Eläinlääketieteellinen patologia 15 op<br />
90155<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. ja 3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tautien yleiset syntymekanismit ja oppii<br />
tunnistamaan yleisimpiä eläinsairauksien aiheuttamia elinmuutoksia. <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan<br />
opiskelija pystyy suorittamaan tavallisimpien kotieläinten obduktion sekä tunnistamaan<br />
tyypillisiä tautien aiheuttamia muutoksia elimistössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
ymmärtää patologian roolin osana yksilön ja/tai lauman terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa<br />
ymmärtää tärkeimpien tautien syntymekanismit eläimillä ja tunnistaa niiden aiheuttamat<br />
muutokset elimistössä<br />
osaa kuvailla havaitsemansa muutokset ja arvioida niiden merkitystä, taustalla olevia<br />
prosesseja ja syy-yhteyksiä<br />
osaa viestiä havainnot ja johtopäätökset tarkoituksenmukaisella tavalla ja hallitsee patologian<br />
keskeisen terminologian<br />
osaa käynnistää eläimen kuolinsyyn selvityksen ja suorittaa tavallisimpien kotieläinten<br />
obduktion<br />
tuntee patologiassa tavallisimmin käytettävät menetelmät ja niiden rajoitukset<br />
Sisältö: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamista muutoksista<br />
ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltana perustieteiden<br />
ja kliinisten aineiden välillä.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuus muodostuu seuraavista opintojaksoista:<br />
90032 Yleinen patologia 3 op<br />
90033 Elinpatologia 6 op<br />
90036 Obduktiokurssi 6 op<br />
Suoritustavat: Kirjallisia ja suullisia tenttejä<br />
Arviointi: 0-5. Patologian loppuarvosana määräytyy tasaosuuksin yleispatologian tentin,<br />
kahden eri elinpatologian tentin ja koeobduktion tulosten suhteessa.<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Lisätiedot: Opetuskieli osittain englanti. Poistuneesta Histopatologian (90034) jaksosta järjestetään<br />
kaksi uusintaa lukuvuonna <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong>. Patologian käytännön jakso 2 op klinikkakierron<br />
yhteydessä lukuvuodesta 2015-2016 lähtien.<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tämän opintokokonaisuuden suorittaminen on suositeltavaa<br />
ennen klinikkaopetukseen osallistumista.<br />
Yleinen patologia 3 op<br />
90032<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kuvata vaurioiden aiheuttamia vasteita elimistössä ja patofysiologisia<br />
prosesseja solu- ja kudostasolla<br />
selittää tavallisimpien tautien syntymekanismit ja nimetä etiologiset tekijät<br />
eläimillä<br />
käyttää patologian keskeistä terminologiaa<br />
yhdistää kudostason muutokset tautien syntymekamismeihin<br />
käyttää valomikroskooppia tyypillisten patologisten muutosten tunnis-<br />
48
tamiseen<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään solu- ja kudostason vasteita erilaisille ärsykkeille,<br />
niiden aiheuttamia muutoksia elimistössä ja näiden muutosten syntymekanismeja.<br />
Lisäksi käydään läpi patologista sanastoa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
McGavin & Zachary Pathologic Basis of Veterinary Disease. 5. painos, Mosby<br />
Elsevier, 2011.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Mäkinen ym. Patologia.1. painos, Duodecim, 2012.<br />
Majno & Joris Cells, Tissues and Disease. 2. painos Oxford University Press,<br />
2004.<br />
Suoritustavat: Luennot 26 h, ohjatut mikroskopointiharjoitukset 11 h ja kirjallinen<br />
tentti 2 h. Tenttiin yhdistetty myös histopatologian osuus.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Lisätiedot: Opetuskieli osittain englanti<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan, että Histologisten preparaattien<br />
mikroskopointi -kurssi (90178) on suoritettu.<br />
Elinpatologia 6 op<br />
90033<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tuntee elinryhmien fysiologisia ja patofysiologisia vasteita ja niiden etiologisia<br />
tekijöitä<br />
osaa selittää eläinten tärkeimpien tautien patogeneesin eri elimissä<br />
osaa kuvata tärkeimpien tautien aiheuttamat makroskooppiset ja histologiset<br />
muutokset elinryhmissä<br />
osaa muodostaa morfologisen diagnoosin<br />
Sisältö: Elinpatologiassa perehdytään elinryhmittäin tärkeimpien tautien syntymekanismeihin,<br />
etiologisiin tekijöihin ja elinmuutoksiin eläimillä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
McGavin & Zachary Pathologic Basis of Veterinary Disease. 5. painos, Mosby<br />
Elsevier, 2011.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Jubb, Kennedy and Palmer’s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut<br />
M. Grant Maxie, 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Luennot 55 h, ohjatut mikroskopointiharjoitukset 21 h<br />
ja kaksi 2 h kirjallista tenttiä. Tentteihin yhdistetty myös histopatologian osuus.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan, että Yleinen patologia<br />
(90032) on suoritettu.<br />
Lisätiedot: Osa opetuksesta englanniksi ja ruotsiksi<br />
Obduktiokurssi 6 op<br />
90036<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
49
Ajoitus: 3. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
suorittaa tavallisimpien kotieläinten obduktion esitiedot huomioiden<br />
tunnistaa normaalin ja muuttuneen kudoksen<br />
arvioida makroskooppisten muutosten merkitystä ja niiden syntymekanismeja<br />
koko eläimessä ja ymmärtää muutosten tulkintaan liittyvän epävarmuuden<br />
kuvata obduktiolöydökset, ottaa tarvittavat näytteet jatkotutkimuksiin ja<br />
tuottaa johdonmukaisen yhteenvedon tapauksesta soveltaen diagnostista<br />
prosessia ongelmanratkaisussa<br />
patologiaan liittyvän asiantuntija-argumentoinnin perusteet kohderyhmän<br />
huomioiden (viestintä, lähetteet, lausunnot)<br />
toimia obduktioihin liittyen eettisesti ja vastuullisesti<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla obdusoidaan eläinpotilaita. Opiskelussa keskitytään<br />
aluksi obduktiotekniikkaan ja muutosten kuvailuun. Perusasioiden oppimisen<br />
jälkeen painotus siirtyy enemmän demonstraatioihin. Koko opintojakson harjoitusten<br />
kulku on kuitenkin sama: muutosten kuvailu, differentiaalidiagnoosit ja<br />
muutosten tai taudin syntymekanismin läpikäyminen. <strong>Opinto</strong>jakson aikana potilasmateriaalia<br />
kerätään Wiki-sivustolle, jossa opiskelijat voivat tutustua toistensa<br />
tapauksiin ja käydä keskustelua niiden pohjalta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
McGavin & Zachary Pathologic Basis of Veterinary Disease. 5. painos, Mosby<br />
Elsevier, 2011.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Jubb, Kennedy and Palmer’s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut<br />
M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Pienryhmäopetusta 21 h ja siihen liittyvä potilastapauksien käsittely<br />
ja lausuntojen kirjoittaminen 12 h, demonstraatioita 6 h, diskussioihin<br />
valmistautuminen ja niiden purku 21 h, suullinen tentti 4 h.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson päätteeksi on suullinen tentti (= koeobduktio), jossa opiskelijat<br />
suorittavat yksin tai pareittain eläimen obduktion, kirjoittavat pöytäkirjan, vastaavat<br />
suullisiin kysymyksiin ja osoittavat mikroskoopin käyttötaitonsa. Koeobduktioon<br />
osallistumisen edellytyksenä on kaikkiin obduktiohin, demoihin ja<br />
diskussioihin osallistuminen.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Pernilla Syrjä<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Yleisen patologian (90032) ja Elinpatologian<br />
(90033) tulee olla suoritettu ennen suulliseen tenttiin osallistumista.<br />
Suositellaan, että opiskelija on suorittanut Terve kotieläin -opinnoista 1. lukuvuoden<br />
opinnot, eläinten pito ja hyvinvointi -opinnot kokonaan sekä osallistunut<br />
mikrobiologian ja immunologian, parasitologian, kotieläinten topogra<strong>fi</strong>sen<br />
anatomian ja lihantarkastustekniikan opetukseen.<br />
Lisätiedot: Opetuskieli osittain englanti<br />
Eläinlääketieteellinen epidemiologia 9 op<br />
90156<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>kokonaisuuden aikana opiskelija perehtyy eläintautien ja zoonoosien vastus-<br />
50
tamiseen, epidemiologisen tutkimuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä epidemiologian<br />
käyttämiseen kliinisen työn apuna.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot:<br />
90031 Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op<br />
90063 Näyttöön perustuva eläinlääketiede 4 op<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu opintojaksokuvausten yhteydessä.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op<br />
90031<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy eläinten infektiotautien ja zoonoosien perusasioihin<br />
(tarttuminen, leviäminen ja vastustaminen) ja saa toimintavalmiuksia tautivastustukseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tietää infektiotautien vastustuksen periaatteet<br />
tietää tärkeimmät vastustettavat eläintaudit ja niiden vastustamisen periaatteet<br />
osaa toimia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin<br />
osaa toimia tautivalmiusasioissa osana erilaisia asiantuntijaryhmiä<br />
<br />
<br />
osaa soveltaa tiedonhakutaitojaan tautien vastustuksessa<br />
osaa arvioida omaa oppimistaan opintojaksolla ja ammatillista toimintaansa<br />
harjoituksissa<br />
Sisältö: Johdanto infektiotautien epidemiologiaan, eläinlääkintölainsäädännössä<br />
mainitut lakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit, tautivastustusorganisaatio<br />
sekä Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) ja rajatarkastuksen rooli tautivastustuksessa,<br />
tilatason desinfektio, eläinrokotteet tautivastustuksessa, valmiusharjoitukset,<br />
ajankohtaisia asiantuntijaluentoja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali ja<br />
eläinlääkintölainsäädännön osa D - Eläintaudit, maa- ja metsätalousministeriö,<br />
ruokaosasto, verkkoversio (http://wwwb.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/d/default.html).<br />
Suoritustavat: Kotitentti (yksilötyö) ja tautivalmiusharjoitukset (projektityö<br />
ryhmissä).<br />
Luennot ja niihin sisältyvät harjoitukset 38 h, valmiusharjoitusten valmistaminen<br />
ryhmä- ja yksilötyöskentelynä 47 h, valmiusharjoitusten purkaminen asiantuntijakommentaattoreille<br />
12 h, oma ja vertaisarviointi 2 h, opintojakson koosteja<br />
palautetilaisuus 1 h. Kotitentin kirjoittaminen 20 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso hyödyntää mikrobiologiassa, immunologiassa ja patologiassa<br />
omaksuttuja tietoja ja antaa kliinisissä opinnoissa tarvittavaa kokonaiskuvaa<br />
tautien vastustamisesta.<br />
Näyttöön perustuva eläinlääketiede 4 op<br />
90063<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelijalla on yleiskuva tutkimuksista saadun näytön arvioimisesta<br />
51
ja epidemiologian käyttämisestä taudinpurkausten selvittämisessä ja kliinisessä<br />
työssä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tietää näyttöön perustuvan eläinlääketieteen periaatteet<br />
osaa käyttää epidemiologian perusterminologiaa<br />
tuntee taudinpurkausselvitysten periaatteet<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
tunnistaa diagnostisten testien tulosten tulkintavaikeudet<br />
hallitsee syy-seuraussuhteiden arvioimisen sekä erilaisten epidemiologisten<br />
tutkimusasetelmien ja mittojen periaatteet ja osaa soveltaa niitä<br />
eläintautitutkimuksissa<br />
osaa tunnistaa virhelähteiden vaikutuksia tutkimustuloksiin<br />
osaa lukea kriittisesti raportteja epidemiologisista eläinlääketieteellisistä<br />
tutkimuksista<br />
osaa tehdä yksinkertaisen epidemiologisen tutkimussuunnitelman<br />
hahmottaa tilastotieteen roolin eläinten terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä<br />
Sisältö: Havaintotutkimukset ja kliiniset kokeet, kausaliteetti, taudin esiintymisen<br />
ja siihen liittyvien riskitekijöiden sekä taudin vaikutuksen mittaaminen, tutkimusaineiston<br />
tunnuslukujen laskeminen ja kuvailu, otoskoko ja otanta, diagnostisten<br />
testien tulkinta, tutkimuksiin vaikuttavat harhat, kyselykaavakkeet,<br />
taudinpurkauksen selvittäminen, tutkimusetiikka.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Houe ym. Introduction to Veterinary Epidemiology, Biofolia, 2004. Thrus<strong>fi</strong>eld<br />
Veterinary epidemiology, 3. painos, Blackwell Publishing, 2005.<br />
Petrie & Watson Statistics for Veterinary and Animal Science, 2. painos,<br />
Blackwell Publishing, 2006.<br />
Cockcroft & Holmes Handbook of Evidence-Based Veterinary Medicine,<br />
Blackwell Publishing, 2003.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Epidemiologisen artikkelin arviointi (pienryhmätyö), epidemiologisen<br />
tutkimussuunnitelman laatiminen (pareittain tehtävä projektityö), tietokoneharjoitukset.<br />
Luennot ja niihin sisältyvät harjoitukset 26 h, ryhmätyöskentelynä taudinpurkausharjoitukset<br />
3 h ja epidemiologisen artikkelin arviointi 4 h, parityöskentelynä<br />
tietokoneharjoitukset 15 h ja oman epidemiologisen tutkimussuunnitelman<br />
laatiminen 7 h. Lisäksi artikkeliarviointien ja tutkimussuunnitelmaprojektien palauteseminaarit<br />
8 h ja palautetilaisuus 1 h.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Lisätiedot: Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheita (tutkimuksen etiikka)<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu -opintojaksoon (90172) kuuluvassa oppimispäiväkirjassa.<br />
Johdanto kliiniseen tuotantoeläinlääketieteeseen 3 op<br />
90421<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat 3. vuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy tuotantoeläinten käsittelyyn ja tutkimiseen eläinlääkärin näkö-<br />
52
kulmasta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
saa käsityksen tuotantoeläinlääkärin työstä<br />
osaa ottaa esitiedot, suorittaa naudan, lampaan ja sian kliinisen yleistutkimuksen ja<br />
kertoa näiden eläinlajien normaaliarvot<br />
osaa tavallisimmat lääkkeenantotavat<br />
osaa rektaalitutkimuksen ja sukuelinpalpaation alkeet<br />
Sisältö: Luennoilla käydään läpi tuotantoeläinten turvallinen käsittely ja hallinta sekä yleistutkimus,<br />
lääkkeenantotavat ja rektaalitutkimuksen perusteet. Klinikkajakso sisältää yleistutkimusharjoituksia<br />
sekä tilakäyntejä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali. Sikapropedeutiikka<br />
ja Kliininen buiatriikka -monisteet.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Jackson & Cockcroft Clinical Examination of Farm Animals<br />
Suoritustavat: Luennot 20 h ja klinikkajakso Tuotantoeläinsairaalassa n. 36 h.<br />
Osallistuminen luento-opetukseen, sekä klinikkajaksoon Tuotantoeläinsairaalassa. Klinikkajakson<br />
lopuksi opiskelijoille järjestetään käytännön koe Saarella.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Maatilaharjoittelu (90167) tulee olla suoritettuna.<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 8 op<br />
90071<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy farmakologian ja toksikologian perusteisiin sekä eläinten lääkintää<br />
ohjaaviin säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää seuraavat jaksot:<br />
Farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi) perusjakso 7 op<br />
Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
Tarkemmat sisällöt on kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin<br />
etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita, joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan<br />
etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Suoritustavat: Perusjaksosta on kaksi kirjallista välitenttiä. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen<br />
-opintojakso: kirjallinen tentti<br />
Arviointi: 0-5. Arvosana määräytyy perusjakson välitenttien (1/3 + 1/3) sekä lääkkeiden<br />
käyttö ja määrääminen -tentin (1/3) pisteiden perusteella.<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
Farmakologian ja toksikologian perusjakso 7 op<br />
90072<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa selittää farmakokinetiikan ja -dynamiikan pääperiaatteet sekä tärkeimpien<br />
eläinlääkinnässä käytettävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit<br />
ja haittavaikutukset<br />
osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa yksittäisistä lääkeaineista ja niiden<br />
käytöstä eläimille<br />
osaa kuvailla myrkytyksen hoidon yleiset pääperiaatteet<br />
53
Sisältö: Lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen<br />
perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit. Lääkkeiden<br />
käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset.<br />
Lisäksi opintojaksolla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin<br />
ja tiedon hankintaan. <strong>Opinto</strong>jakso sisältää myös integroitua eläinlääketieteellisen<br />
biokemian ja fysiologian opetusta (1op).<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Riviere & Papich Veterinary Pharmacology and Therapeutics, 9. painos, Wiley-Blackwell,<br />
2009.<br />
Koulu, Mervaala & Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 8. tai uudempi<br />
painos, Medicina, 2012.<br />
Guardabassi ym. (edit.) Guide to Antimicrobial Use in Animals, Wiley-<br />
Blackwell 2008.<br />
Attila & Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2.<br />
painos, Gummerus, 1998 tai open access -verkkoversio<br />
http://hdl.handle.net/1975/380<br />
Vainio & Raekallio Eläinlääketieteellisen farmakokinetiikan perusteet. 1. painos,<br />
Unigra<strong>fi</strong>a, arvioitu ilmestymisaika <strong>2013</strong><br />
Attila ym. Eläinanestesiologia. 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 4, 2003 tai open access -verkkoversio<br />
http://ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/<br />
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet<br />
http://www.evira.<strong>fi</strong>/portal/<strong>fi</strong>/evira/julkaisut/?a=view&productId=135<br />
Suoritustavat: Luennot 48 h, harjoitukset 41 h, verkko-opetus 12 h, vierailu teollisuuslaitokseen<br />
8 h, välitentit 2x2 h.<br />
Kaksi kirjallista välitenttiä, osallistuminen harjoituksiin, tehtävien tekeminen.<br />
Arviointi: Välitenttien pistemäärät lasketaan mukaan Eläinlääketieteellinen<br />
farmakologia ja toksikologia -kokonaisuuden (90071) arvosanaan (0-5).<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio<br />
Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
90074<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa etsiä tietoa eläinten lääkintään liittyvästä lainsäädännöstä, määräyksistä<br />
ja ohjeista, sekä soveltaa sitä käytännössä<br />
osaa kirjoittaa lääkemääräyksen<br />
Sisältö: Lääkkeiden käyttöä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö, muut lääkkeiden<br />
käyttöä eläimillä koskevat määräykset ja ohjeet, antidopingtyö ja lääkkeiden<br />
käyttö eläintapahtumissa, reseptioppi.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö, osa B: lääkkeet<br />
http://wwwb.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/b/default.html<br />
Pharmaca Fennica Veterinaria <strong>2014</strong><br />
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet<br />
http://www.evira.<strong>fi</strong>/portal/<strong>fi</strong>/evira/julkaisut/?a=view&productId=135<br />
Moodle-alustalla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 7 h, harjoitukset 2 h, verkkotyöskentely 2 h, kotitehtä-<br />
54
vät 10 h, kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: Kirjallisen tentin pistemäärä lasketaan mukaan Eläinlääketieteellinen<br />
farmakologia ja toksikologia -kokonaisuuden (90071) arvosanaan (0-5).<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Johdanto kliiniseen hevos- ja pieneläinlääketieteeseen 6 op<br />
90089<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy potilaskäynnin eri vaiheisiin ja saa monipuolisia valmiuksia<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalassa toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
käyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ollessaan tekemisissä asiakkaiden, kollegoiden ja<br />
hoitajien kanssa<br />
tunnistaa hoidon onnistumista edistävän vuorovaikutuksen ja soveltaa sitä vastaanottotilanteessa<br />
ottaa anamneesin ja suorittaa pieneläinten ja hevosten yleistutkimuksen<br />
luetella koiran, kissan ja hevosen vitaaliarvot<br />
suorittaa yksinkertaisia toimenpiteitä kuten injisoida ihon alle (s.c.), lihakseen (i.m.) ja<br />
suoneen (i.v.)<br />
määritellä tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset ja tunnistaa näytteen laatuun<br />
vaikuttavat tekijät<br />
suorittaa kuivakemiallisia vieritestejä ja seulontatestejä<br />
tunnistaa tärkeimmät kirurgiset instrumentit sekä niiden puhdistuksen ja steriloinnin<br />
ommelaineet ja ompeleet<br />
kirurgisten instrumenttien käsittelyn ja perusompelutekniikat<br />
tunnistaa aseptisen työskentelyn periaatteet potilaan valmistelussa leikkaukseen sekä<br />
leikkaussalissa<br />
Sisältö: Asiakaspalvelun ja vuorovaikutustaitojen perusteet. Pieneläin- ja hevospotilaan käsittely,<br />
kliininen tutkiminen ja terveydentilan arviointi. Tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset<br />
ja niiden tulosten tulkinta. Yleiskirurgian perusteet (aseptiikka, kirurgiset välineet,<br />
ompeleet ja ommelaineet) ja potilaan valmistelu leikkaukseen sekä leikkaussalissa työskentely.<br />
Käytännön toiminta pieneläin- ja hevossairaalassa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Moodle-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 46 h, pakolliset harjoitukset 24 h, pieneläinpäivystykseen tutustuminen<br />
6 h ja siihen liittyvä oppimispäiväkirja. Kliininen kemia: kirjallinen tentti 2 h tai oppimispäiväkirja.<br />
Harjoitukset ja ryhmätyöt on suoritettu hyväksytysti, kun opiskelija on ollut läsnä jokaisessa<br />
harjoituksessa ja osallistunut niissä annettaviin tehtäviin. Pieneläinpäivystyksestä pidetään<br />
potilastapauskirjanpitoa. Kliinisen kemian oppimispäiväkirjasta annetaan erilliset arviointikriteerit.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marika Melamies, Outi Vapaavuori, Satu Sankari<br />
Lisätiedot: Kokonaisuus sisältää opintojaksot 90114 Kliininen kemia 1,5 op ja<br />
90422 Johdanto hevos- ja pieneläinpotilastyöhön 4,5 op.<br />
55
Anatomia, biokemia ja fysiologia kliinisen työn tukena 2 op<br />
90805<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa kliinisten löydösten taustalla vaikuttavat elimistön rakenteet ja<br />
toiminnot.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
pystyy toimimaan ryhmässä yhteisten tavoitteiden eteen<br />
hahmottaa yhteyden kliinisten löydösten ja potilaan tutkimisen sekä niiden perustana<br />
olevien elimistön rakenteiden ja toiminnan lainalaisuuksien välillä<br />
osaa pelkistää, rajata ja tarvittaessa syventää eläinlääketieteellisen anatomian, biokemian<br />
ja fysiologian tietojaan kliinisten löydösten taustalla<br />
osaa muodostaa potilastapauksia selittävät mallit elimistön rakenteiden ja toiminnan<br />
pohjalta<br />
pystyy esittämään muodostamansa selitysmallit johdonmukaisesti sekä kommentoimaan<br />
kriittisesti toisten esittämiä malleja<br />
Sisältö: Opiskelijat soveltavat ja syventävät anatomian, biokemian ja fysiologian tietojaan<br />
pienryhmissä simuloitujen potilastapausten avulla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. tai uudempi painos, Saunders, 2010.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2010.<br />
Ross & Pawlina Histology: a Text and Atlas, 5. painos tai uudempi, Lippincott Williams &<br />
Wilkins, 2006.<br />
Sjaastad ym. Physiology of Domestic animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary<br />
Press, 2003<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology. 3. tai uudempi painos, Garland Science, 2009<br />
Muu opintojaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen materiaali<br />
Harvey & Ferrier Lippincott’s Illustrated Reviews: Biochemistry, 5. painos, Lippincott,<br />
Williams and Wilkins, 2011<br />
Suoritustavat: Pakollista pienryhmätyöskentelyä 8 h, pakollista seminaarityöskentelyä 6 h,<br />
itsenäistä opiskelua sekä seminaariesitysten valmistelua 40 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
Diagnostinen kuvantamisen perusteet 4.5 op<br />
90420<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii eläinlääketieteessä käytettävien diagnostisten kuvantamismenetelmien<br />
perusteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa selittää röntgensäteilyn ja ultraäänen fysikaaliset perusteet ja niiden vaikutukset<br />
käytännössä<br />
tuntee säteilyturvallisen työskentelyn periaatteet eläinröntgentoiminnassa<br />
osaa ottaa röntgenkuvia turvallisesti<br />
osaa arvioida röntgenkuvien teknistä laatua<br />
osaa röntgen- ja ultraäänikuvien tulkinnan perusteet<br />
osaa pieneläinten abdomenin ultraäänitutkimuksen perusteet myös käytännössä<br />
56
tietää tietokonetomogra<strong>fi</strong>atutkimuksen ja magneettikuvauksen käyttöaiheet eläimillä<br />
Sisältö: Säteilyn käytön perusteet, säteilyturvallisuus, röntgenanatomia, röntgenkuvien ottamisen<br />
ja niiden tulkinnan perusteet sekä tutustuminen muihin diagnostisiin kuvantamismenetelmiin.<br />
Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen perusasiat. Kummankin<br />
menetelmän diagnostiikan pääpiirteet ja soveltaminen potilastyössä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. painos, Saunders Elsevier, Philadelphia, USA,<br />
2010.<br />
Kealy ym. Diagnostic Radiology and Ultrasonography of the Dog and Cat, 5.<br />
painos, Saunders Elsevier, Philadelphia, USA, 2011<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot, pakolliset harjoitukset, ryhmässä ja itsenäisesti työstettävät potilastapaukset.<br />
Kirjallinen kuulustelu 2 h tai vaihtoehtoinen suoritustapa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Lappalainen<br />
57
6.2.2.1 Valinnaiset opinnot<br />
Kandidaatin tutkinto sisältää yhteensä 6 opintopistettä valinnaisia opintoja. Ne koostuvat tiedekunnassa<br />
suoritettavista vaihtoehtoisista opinnoista ja/tai vapaasti valittavista opinnoista.<br />
Tiedekunnan lukuvuonna <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong> järjestämät vaihtoehtoiset opinnot löytyvät tämän oppaan<br />
kohdasta 6.4.2.1.<br />
Valinnaisia opintoja voi täydentää myös osallistumalla tieteelliseen konferenssiin ja kirjoittamalla<br />
siitä lyhyen raportin (1-2 op), esittelemällä eläinlääketieteen opintoja messuilla, lukioissa<br />
tai abi-infoissa (90390 Käytännön viestintä 1-2 op), kirjoittamalla esseen valitsemastaan<br />
kirjasta (1-2 op) tai kirjoittamalla laajemman ja syvällisemmän kandidaatin näyteportfolion (1<br />
op). Osallistumisesta ainejärjestötoimintaan (90391 Hallinto ja päätöksenteko yliopistossa 2-3<br />
op) on myös mahdollista saada opintosuoritus kandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin.<br />
Opiskelija voi halutessaan sisällyttää kandidaatin tutkintoon muualla suoritettuja yliopistotasoisia<br />
vapaasti valittavia opintoja enintään 6 opintopistettä. Opinnot rekisteröidään tiedekunnan<br />
kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen (esim. opintosuoritusote)<br />
opintojen suorittamisesta. Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelijalta<br />
(puh. 191 57157) ja Alman opintosivuilta: Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot.<br />
6.2.3 Harjoittelu<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto sisältää pakollisina harjoitteluina maatilaharjoittelun ja<br />
tarkastuseläinlääkäriharjoittelun. Vaihtoehtoisena jaksona opiskelija voi lisäksi suorittaa valinnaisen<br />
harjoittelun (tunniste 90305), josta hyväksiluetaan 2 opintopistettä eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin (ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta<br />
6.4.2.1).<br />
Maatilaharjoittelu 6 op<br />
90167<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden päätteeksi, 2. lukuvuoden aikana, ja viimeistään 2. lukuvuoden huhtikuun<br />
loppuun mennessä<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu suomalaiseen maatalouteen ja eläinten hoitotyöhön lypsykarjaja<br />
porsastuotantotilalla.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
ymmärtää kotimaisen kotieläintalouden käytännön toimintaa ja toimintaedellytyksiä<br />
tunnistaa keskeisimmät hyvinvointiin vaikuttavat tekijät navetassa ja sikalassa<br />
ymmärtää eläinten hoidon ja pito-olosuhteiden merkityksen hyvinvoinnille<br />
Sisältö: Opiskelija osallistuu tarkoitukseen sopivalla harjoittelutilalla kaikkiin töihin navetassa<br />
(12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy tilan eläinten ruokintaan ja hoitoon.<br />
Maatilaharjoittelua varten opiskelijoille ja opettajille avataan oma keskustelualusta.<br />
Opiskelija osallistuu halutessaan keskusteluun ja pohdintaan keskustelualustalla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinten pidon ja hyvinvoinnin kurssikirjallisuus.<br />
Suoritustavat: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt (12 + 12<br />
pv), harjoitteluselostuksen kysymyksiin perehtyminen Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kurssikirjallisuuden,<br />
alan nettisivujen sekä harjoittelutilan isäntäväen neuvojen avulla. Harjoitteluselostuksen<br />
täyttäminen ja palautus. Tilanomistajan tai -hoitajan antama todistus harjoitte-<br />
58
lun suorittamisesta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai -hoitajan antama todistus sekä<br />
hyväksytyt harjoitteluselostukset.<br />
Vastuuhenkilö: Laura Hänninen<br />
Lisätiedot: Maatilaharjoittelu on osa Eläinten pito ja hyvinvointi -opintokokonaisuutta<br />
(90161) ja edellytys opintokokonaisuuden läpäisemiselle. Opiskelijat voivat hyödyntää harjoittelua<br />
etiikan ja eläinsuojelun (90172) juonneopetuksessa. Jakso on mahdollista suorittaa<br />
ulkomailla.<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 3 op<br />
90303<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan käytännössä.<br />
Osaamistavoite: Opiskelija osaa käytännössä<br />
suorittaa lihantarkastuksen (ante mortem ja post mortem)<br />
tehdä lihantarkastuspäätöksiä<br />
valvoa eläinten tarttuvia tauteja ja zoonooseja<br />
valvoa eläinsuojelua (eläinkuljetukset, tainnutus)<br />
valvoa teurastus- ja teurastamohygieniaa<br />
valvoa omavalvonnan ja HACCP:n toteutumista<br />
laatia teurastamon valvontasuunnitelmat<br />
pitää lihantarkastuksesta kirjanpitoa<br />
tarkastaa ja ottaa huomioon ketjuinformaation tietoja<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen, erityisesti lihan arvosteluun,<br />
lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin laboratoriotutkimuksiin<br />
ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Opiskelija perehtyy myös teurastus- ja<br />
teurastamohygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan, eläinsuojeluun<br />
sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin.<br />
Suoritustavat: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa teurastamolla 3.<br />
lukuvuonna yhteensä kaksi viikkoa, joista yhden viikon voi suorittaa työskentelemällä aluehallintovirastossa<br />
läänineläinlääkärin alaisuudessa. Lukuvuodesta 2015-2016 lähtien suoritetaan<br />
yksi viikko 5. lukuvuonna. Harjoittelusta voi yhteensä suorittaa korkeintaan kaksi viikkoa<br />
siipikarja- tai poroteurastamossa ja vähintään yksi viikko suoritetaan teurastamolla, jossa<br />
teurastetaan sikoja ja/tai nautoja. Tarkastuseläinlääkärin harjoittelusta tehdään 3. lukuvuonna<br />
harjoitteluselostus ja aluehallintovirastossa työskentelystä tehdään oppimispäiväkirja.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa, Riikka Laukkanen-Ninios<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on<br />
suoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännön harjoitukset<br />
ja laboratoriotyöt.<br />
Lisätiedot: Harjoittelua ei saa suorittaa ilman elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osaston hyväksymistä lyhyemmissä kuin yhden työviikon pituisissa jaksoissa. Kolmannelle<br />
lukuvuodelle ajoittuvan kahden viikon pituisen harjoittelun lisäksi tarkastuseläinlääkäriharjoittelua<br />
ajoittuu yksi viikko 5. lukuvuodelle klinikkakierron yhteyteen. Jos opiskelija on<br />
työskennellyt lihantarkastajana suoritettuaan hyväksytysti lihantarkastustekniikan opintojakson,<br />
hän saa hyvitystä yhden viikon per kahden viikon työjakso. Enintään hyvitystä voi saada<br />
kaksi viikkoa (alkaen lv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong> suoritettu harjoittelu) ja 3. lukuvuodelle ajoittuvasta<br />
59
harjoittelusta voi korvata yhden viikon.<br />
6.2.4 Opinnäytetyö<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma 6 op<br />
90500<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
analysoida tieteellistä tekstiä (tutkimus- ja yleiskatsausartikkelit)<br />
tuottaa omaa tieteellistä tekstiä muokaten, yhdistellen ja kiteyttäen lähdemateriaalista<br />
löydettyä tietoa<br />
käyttää viittaustekniikkaa<br />
tiivistää tutkielmansa suullisen esityksen muotoon<br />
Sisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteen oppikirjaan<br />
perustuva 4-6 sivun laajuinen kirjallinen työ, joka tehdään vuorovaikutuksessa opettajan<br />
kanssa. Oman työn esittäminen ohjaajan kanssa sovittavassa seminaaritilaisuudessa havaintomateriaalia<br />
käyttäen.<br />
Tutkielmaan sisältyy myös kypsyysnäyte (90202). Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa tutkintoon<br />
vaadittavan kielitaidon siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Näin ollen<br />
opiskelijan tulee kirjoittaa tutkielma koulusivistyskielellään.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielmatyöskentelyn pelisäännöt:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/documents/kandi_pelisaannot11.pdf<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman kirjoitusohjeet:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/documents/kirjoitusohjeet.pdf<br />
Muun kirjallisuuden osalta Viikin kampuskirjaston antama tiedonhankinnan opetus.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen työ, esitys seminaarissa ja kypsyysnäyte (90202).<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen. Tutkielman ohjauksesta vastaa 1.-3. lukuvuoden opettajista<br />
ja tutkijoista koostuva pooli.<br />
Lisätiedot: Tiedekunnan opintosivuilta Almasta. Lukuvuoden aikana järjestetään neljä seminaaritilaisuutta.<br />
Kypsyysnäyte (ELK)<br />
90202<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan<br />
täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut<br />
koulusivistyksensä.<br />
Sisältö: Opiskelija tekee kypsyysnäytteen osana kandidaatin tutkielman kirjoitusprosessia<br />
toimittamalla viimeistelyvaiheessa olevan tutkielman kielentarkastukseen Moodle-alustan<br />
kautta. Opiskelija vastaanottaa tekstistään palautteen ja tarvittaessa tekstiä on myös korjattava.<br />
Opiskelijan on mahdollista hyödyntää saamaansa palautetta myös lisensiaattivaiheen tutkielmassaan.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kieliasun tarkastaa tiedekunnan ulkopuolinen kielentarkasta-<br />
60
ja. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä.<br />
Vastuuhenkilö: Anu Kanerva<br />
Lisätiedot: Tiedekunnan opintosivuilta Almasta.<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sisältyy kandidaatin tutkielma -opintojaksoon (90500).<br />
61
6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja) 6. lkv 63<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä 3 op 6. lkv 63<br />
Eläinlääkintähuolto 3 op 5. ja 6. lkv 63<br />
Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta<br />
Pieneläinsisätautioppi 11 op 4. lkv 65<br />
Anestesiologia ja tehohoito 3 op 4. lkv 66<br />
Neurologia ja oftalmologia 3 op 4. lkv 66<br />
Pieneläinkirurgia 4,5 op 4. lkv 67<br />
Hevossairaudet 4 op 4. lkv 68<br />
Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. lkv 69<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11,5 op 4. lkv 70<br />
Teurastamohygieniaa<br />
2 op 4. ja 6. lkv<br />
(lkv. 2015-2016 lähtien)<br />
Klinikkaopetus<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen<br />
(lukuvuodesta 2015-2016 lähtien 1,5 op)<br />
Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso<br />
(integroitu 4. ja 5. lkv:n kliinisiin opintoihin)<br />
(Patologian opetusta lukuvuodesta 2015-2016<br />
lähtien)<br />
(Tarkastuseläinlääkäriharjoittelua lukuvuodesta<br />
2015-2016 lähtien)<br />
yht. 54 op<br />
4,5 op<br />
1 op<br />
2 op<br />
1,5 op<br />
5. lkv<br />
5. lkv<br />
4. ja 5. lkv<br />
Klinikkaopetuksen soveltava jakso 3 op 5. lkv 74<br />
Elintarvikehygienia 15,5 op 6. lkv 74<br />
Ympäristöhygienia 6,5 op 6. lkv 75<br />
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja valvonta<br />
5 op 6. lkv 76<br />
Elintarvike- ja ympäristötoksikologia 3 op 6. lkv 77<br />
Vaihtoehtoiset opinnot<br />
(laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman<br />
laajuudesta)<br />
9 tai 14 op 4., 5. ja 6. lkv 80<br />
71<br />
72<br />
73<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Seminaarityöskentely<br />
Kypsyysnäyte<br />
20 tai 25 op 4., 5. ja 6. lkv 78<br />
79<br />
79<br />
Harjoittelu Laajuus Ajankohta<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. lkv 110<br />
Yhteensä<br />
180 op<br />
62
6.4 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset (ELL)<br />
6.4.1 Perusopinnot<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op<br />
90190<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kokovuosipalautteet 4-6. lukuvuoden keväällä ja jatko-opintoinfo sekä portfoliotyöskentely<br />
6. lukuvuoden keväällä<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa eläinlääketieteen lisensiaatin opintojen aikana hankkimansa<br />
osaamisen kokonaisuutena ja pystyy esittämään tämän työnhakuasiakirjoissa. Opiskelija on<br />
tutustunut jatkokoulutusvaihtoehtoihin. <strong>Opinto</strong>jakson sisältö painottuu työelämävalmiuksien<br />
kehittämiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tietää oman alansa jatkokoulutusmahdollisuudet<br />
osaa laatia työnhakuasiakirjoja ja tuoda niissä esille oman osaamisensa<br />
Sisältö: Jatko-opintoinfo, portfoliotyöskentely ja kokovuosipalautteiden täyttäminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Jatko-opintoinfossa tutustuminen tieteelliseen ja ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen,<br />
sekä ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamiseen (pakollinen läsnäolo).<br />
Näyteportfolion (työhakemus ja ansioluettelo) kirjoittaminen lisensiaatin tutkinnon loppupuolella<br />
ja pakollisten kokovuosipalautteiden palauttaminen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Joutsen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso on tarkoitettu suoritettavaksi opintojen loppuvaiheessa. Eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin portfoliossa opiskelija käyttää kandidaatin portfolio-opintojen (90100)<br />
aikana oppimiaan taitoja oman osaamisensa dokumentointiin ja arviointiin.<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä 3 op<br />
90026<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija saa perustiedot yritystoiminnasta ja yrityksen perustamisesta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
<br />
<br />
tuntee yritystoiminnan perusteita<br />
tutustuu eläinlääkinnällisen yrityksen perustamiseen ja johtamiseen liittyviin käytännön<br />
asioihin<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita, yritystoimintaan<br />
liittyviä talousasioita, liiketoimintasuunnitelman laatimista ja eettisiä kysymyksiä sekä<br />
esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta ja hallinnoinnista eläinlääkärin<br />
näkökulmasta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Esitehtävä, luennot 30 h, sekä jakson aikana annettavan tehtävän tekeminen<br />
ja purku.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Jussi Anttila<br />
Eläinlääkintähuolto 3 op<br />
90402<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee eläinlääkintähuoltoon liittyvän lainsäädännön pääpiirteittäin ja<br />
63
osaa toimia kyseisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Opiskelija tietää Eviran, maa- ja<br />
metsätalousministeriön sekä aluehallintoviraston tehtäväjaon eläinlääkintähuollon kentässä.<br />
Sisältö: Kokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot:<br />
Eläinlääkintähuolto I (ns. praktiikkakurssi)<br />
Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
Eläinlääkintähuolto I<br />
90081<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 5. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa määritellä eläinlääkintähuollon osa-alueet<br />
tuntee eläinlääkintölainsäädännön niiltä osin, kun kunnaneläinlääkärin lyhytaikaisena<br />
sijaisena toimiessa on tarpeellista<br />
tuntee kunnallisen organisaation ja päätöksenteon perusteet<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin,<br />
eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviin menettelytapoihin ja<br />
lainsäädäntöön. Lisäksi tutustutaan Eviran, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike-<br />
ja aluehallintoviraston rooleihin, läänineläinlääkärin toimintaan ja kunnan organisaatioon.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (maa- ja metsätalousministeriö,<br />
ruokaosasto).<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla 14 h. Yksittäistapauksissa, perustelluista syistä<br />
voidaan opintojakso suorittaa tenttimällä 2h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksoon on integroitu 2 h kunnallishallinnon<br />
opetusta.<br />
Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
90004<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa toimia vastuullisesti ja lainsäädäntöä asianmukaisesti soveltaen, kun kyse<br />
on<br />
- eläinlääkärin toimen harjoittamisesta<br />
- eläinsuojelutehtävästä<br />
- eläinten merkitsemisestä<br />
- eläinten tuonnista ja viennistä<br />
- sivutuotteiden valvonnasta<br />
- tarttuvista eläintaudeista<br />
- lääkkeiden määräämisestä<br />
• tuntee Eviran, MMM:n ja aluehallintoviraston roolit eläinlääkintähuollon tehtäväkentässä<br />
Sisältö: Opiskelija syventää tietämystään eläinlääkintähuoltoon liittyvästä lainsäädännöstä<br />
sekä eri virastojen rooleista eläinlääkintähuollossa.<br />
64
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (maa- ja metsätalousministeriö,<br />
ruokaosasto).<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla 16 h, sekä luentoihin liittyvän tehtävän suorittaminen<br />
tai vaihtoehtoisesti tentti 2h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääkintähuolto I (90081) tulee olla suoritettuna.<br />
6.4.2 Aine- ja syventävät opinnot<br />
Pieneläinsisätautioppi 11 op<br />
90406<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät sisätauteihin ja infektiivisiin sairauksiin kuuluvat taudit<br />
koiralla, kissalla, fretillä, jyrsijöillä, kilpikonnilla, liskoilla ja käärmeillä; pystyy ongelmalähtöiseen<br />
diagnoosin tekoon; tuntee laboratorio- ja kuvantamistekniikat, niiden indikaatiot ja<br />
merkityksen diagnoosin teossa; pystyy arvioimaan sairauden kulun, vakavuuden ja ennusteen;<br />
tuntee yleiset hoitoperiaatteet; kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja ja internettiä<br />
tiedonhaussa.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
tunnistaa tärkeimmät sisätaudit koiralla, kissalla ja eksoottisilla eläimillä (fretti, jyrsijät,<br />
liskot ja käärmeet) esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella<br />
määritellä tärkeimmät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, niiden käyttötarkoitukset<br />
ja diagnostisen arvon<br />
arvioida sairauden etenemisen, vakavuuden ja ennusteen<br />
kertoa yleiset hoitoperiaatteet<br />
soveltaa teoreettista tietoa potilastapausten ongelmalähtöisessä selvittämisessä<br />
käyttää kirjallisuutta, artikkeleja ja internetia tiedonhaussa<br />
Sisältö: Kardiovaskulaariset sairaudet, hengitystiesairaudet, ihotautioppi, endokrinologia,<br />
mahasuolikanavan sairaudet sisältäen maksan ja haiman sairaudet, hematologia/immunologia,<br />
onkologia, polysysteemiset infektiiviset ja ei-infektiiviset sairaudet, virtsaelinten sairaudet,<br />
happo-emästasapainon häiriöt, kliininen farmakologia sekä pienten seuraeläinten ja eksoottisten<br />
sairaudet, koirien ja kissojen käytösongelmat.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nelson & Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine, Mosby, 4. painos, 2009.<br />
Jakson & Marsella (toim.) BSAVA Manual of Canine and Feline Dermatology (3rd edition)<br />
Lassila Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, ohjeita omistajille. Oppimateriaalia<br />
2, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, 2001.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 100 h, pienryhmäopetus (9 seminaaria, 30 h/opiskelija). Jakso sisältää<br />
lukuvuoden aikana 62 h päivystystä pieneläinsairaalassa ja itseopiskelua 105 h. Kirjallinen<br />
tentti 4 h, monivalintakysymyksiä.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann (yleisvastuu), Minna Rajamäki (hengitysteiden sairaudet),<br />
Maria Wiberg (sydänsairaudet), Karoliina Autio (onkologia, hematologia), Susanne Kil-<br />
65
pinen (endokrinologia)<br />
Anestesiologia ja tehohoito 3 op<br />
90078<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset<br />
periaatteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
selittää anestesiassa ja tehohoidossa käytettävien tärkeimpien lääkkeiden käyttötavan,<br />
vaikutusmekanismin ja haittavaikutukset<br />
arvioida potilaan kipua ja hoitaa sitä<br />
selittää anestesialaitteiden ja anestesian valvontalaitteiden toimintamekanismit<br />
<br />
<br />
kertoa miten anestesian valvonta suoritetaan<br />
suunnitella terveen eläimen ja yleisimpien ongelmapotilaiden anestesian, kivunhoidon<br />
ja nestehoidon eri olosuhteissa<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä seuraeläinten ja hevosten rauhoituksen,<br />
nukutuksen, kivunlievityksen ja tehohoidon perusteet. Märehtijöiden ja sikojen<br />
anestesia ja kivunhoito käsitellään ja tentitään tuotantoeläinblokin yhteydessä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettavat materiaalit.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Tranquilli ym. Lumb and Jones´ Veterinary Anesthesia and Analgesia, 4. painos, Blackwell<br />
2007<br />
Suoritustavat: Luennot 32 h, käytännön harjoitukset 3 h, vapaaehtoiset tenttiin valmistavat<br />
harjoitukset Moodle-alustalla, tentti 3 h. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 10 h päivystystä<br />
pieneläinsairaalassa.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Erja Kuusela<br />
Neurologia ja oftalmologia 3 op<br />
90501<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Neurologian osuudessa opiskelija perehtyy neurologisen tutkimuksen tekemiseen<br />
pieneläimillä ja hevosella, ongelman paikallistamiseen, erotusdiagnoosilistan laatimiseen,<br />
tavallisimpiin tutkimusmenetelmiin sekä tärkeimpiin neurologisiin sairauksiin. Oftalmologian<br />
osuudessa opiskelija perehtyy silmätutkimuksen tekemiseen, silmäsairauksien diagnostiikkaan<br />
ja hoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
paikallistaa neurologisen ongelman tekemänsä neurologisen tutkimuksen perusteella<br />
luetella tärkeimmät erotusdiagnoosit paikallistettuaan neurologisen ongelman<br />
suunnitella tarvittavat jatkotutkimukset<br />
suunnitella tärkeimpien neurologisten sairauksien hoidon<br />
tehdä perusteellisen silmätutkimuksen ja paikallistaa ongelman sen perusteella<br />
tunnistaa ja hoitaa tavallisimpia silmäsairauksia pieneläimillä ja hevosilla<br />
tunnistaa näkökykyä ja/tai silmämunaa uhkaavat tilat, jotka vaativat erikoiseläinlääkä-<br />
66
in arviota ja hoitoa<br />
Sisältö: Neurologisen tutkimuksen tekeminen, neurologisen ongelman paikallistaminen neurologisen<br />
tutkimuksen perusteella, vaihtoehtodiagnoosilistan laatiminen ongelman sijainnin ja<br />
esitietojen perusteella, tärkeimmät aivojen, selkäytimen ja ääreishermoston sairaudet sekä<br />
niiden hoito, fysioterapia neurologiassa, diagnostinen kuvantaminen neurologiassa. Silmän<br />
anatomia ja fysiologia, silmän eri osien sairaudet, niiden etiologia, diagnostiikka ja hoito,<br />
farmakologia (integroitu)<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Platt & Olby (edit.) BSAVA Manual of Canine and Feline Neurology, 3. painos.<br />
Crispin Notes on Veterinary Ophthalmology (ensisijainen) TAI Maggs, Miller & Ofri Slatter´s<br />
Fundamentals of Veterinary Ophthalmology, 4. painos, Saunders Elsevier 2008.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilöt: Tarja Pääkkönen (neurologia), Elina Pietilä (oftalmologia)<br />
Suoritustavat:<br />
Neurologian osuus: Luennot 17 h ja harjoitukset 2 h.<br />
Oftalmologian osuus: Luennot 15 h, integroitua farmakologian opetusta 1 h ja harjoituksia 3 h<br />
(silmätutkimus koira ja hevonen). Jakso sisältää lukuvuoden aikana päivystystä pieneläinsairaalassa.<br />
Yhteinen kirjallinen tentti 2 h.<br />
Pieneläinkirurgia 4.5 op<br />
90405<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät kirurgiaan kuuluvat sairaudet koirilla ja kissoilla, osaa<br />
kuvata perusleikkauksien leikkaustekniikat, osaa tunnistaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat<br />
sairaudet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa ja ymmärtää kirurgian yleiset periaatteet<br />
tuntee tavallisimpien kirurgiaa vaativien sairauksien etiologian<br />
tunnistaa esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella tärkeimmät kirurgiaa vaativat<br />
sairaudet<br />
osaa arvioida sairauden etenemisen ja ennusteen<br />
osaa kuvata perusleikkauksien leikkaustekniikat pieneläimillä<br />
hallitsee ontumatutkimuksen periaatteet<br />
osaa erottaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaudet<br />
Sisältö: Pehmytosakirurgia: pieneläinten ihokirurgia ja haavahoito, pieneläinten yleisimpien<br />
vatsaonteloelinten kirurgisten sairauksien hoito<br />
Ortopedia: pieneläinten yleisimpien ortopedisten sairauksien ja traumatapausten diagnostiikka,<br />
hoito ja ennuste<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Fossum Small Animal Surgery, 4.painos Mosby Elsevier <strong>2013</strong>.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät 4 h, luennot 30 h, ryhmätyöt 16 h, pehmytosakirurgian harjoitukset<br />
16 h ortopedian harjoitukset 6 h. Jakso sisältää lukuvuoden aikana päivystystä pieneläinsairaalassa.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vapaavuori (yleisvastuu), Sari Mölsä (pehmytosakirurgian ryhmätyöt ja<br />
harjoitukset), Pauli Keränen (ortopedian ryhmätyöt ja harjoitukset)<br />
67
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Instrumenttien käsittely ja perusompelutekniikat, jotka<br />
kuuluvat Johdanto kliiniseen hevos- ja pieneläinlääketieteeseen -opintojaksoon, ovat edellytys<br />
tehokkaalle oppimiselle pehmytosakirurgian harjoituksissa.<br />
Lisätiedot: Edellyttää esitietoja anatomiasta ja fysiologiasta, diagnostisesta kuvantamisesta<br />
sekä farmakologiasta ja toksikologiasta. Pehmytosakirurgian harjoituksissa opiskelijalla on<br />
oltava mukana omat perusinstrumentit (neulankuljettaja, atulat, kudos- ja lankasakset sekä<br />
suonipuristimet)<br />
Hevossairaudet 4 op<br />
90404<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee hevosen tärkeimmät ontumaan ja ortopedisiin sairauksiin, haavakirurgiaan<br />
ja sisätautien alaan kuuluvat sairaudet hevosella; pystyy ongelmalähtöiseen lähestymistapaan<br />
ja määrittelemään tarvittavat tutkimukset diagnoosin teossa; tuntee laboratorio- ja<br />
kuvantamistekniikat, niiden indikaatiot ja merkityksen; pystyy arvioimaan sairauden kulun,<br />
vakavuuden ja ennusteen; tuntee yleiset hoitoperiaatteet; osaa toteuttaa hevosen perusterveydenhuollon<br />
tehtäviä tallilla; kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja ja internetiä tiedonhaussa.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
tehdä ontumatutkimuksen sekä eri elinryhmiin liittyvät kliiniset tutkimukset<br />
tunnistaa hevosen yleisimmät sairaudet<br />
valita oikeat diagnostiset testit diagnoosiin pääsemiseksi<br />
soveltaa tietoa yksittäisiin tautitapauksiin tehdäkseen diagnoosin<br />
suunnitella hoidon käyttäen niitä mahdollisuuksia, välineitä ja lääkkeitä, joita on tarjolla<br />
käytännön praktiikassa<br />
haavahoidon periaatteet<br />
antaa riittävän ensiavun ja hoidon haava- ja traumatapauksissa<br />
erottaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaudet<br />
Sisältö: Perusterveydenhuolto tallilla ja tavallisimmat hevosten haavojen ja traumojen, ontumavikojen,<br />
hengitysteiden, sydämen, ruoansulatuskanavan, ihon, virtsateiden ja endokriiniset<br />
sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Ross & Dyson Diagnosis and Management of Lameness in the Horse; Saunders 2. painos,<br />
2010<br />
Stashak & Theoret Equine Wound Management; Wiley Blackwell, 2. painos, 2008<br />
Granström ym. (toim.); Hevosen kengitys, Opetushallitus, 2. painos, 2011<br />
Rose & Hodgson Manual of Equine Practice; Saunders, 2. painos 2000.<br />
Smith Large Animal Internal Medicine; Mosby, 4. painos 2008.<br />
Reed ym. Equine Internal Medicine; Saunders, 2. painos, 2004.<br />
Suoritustavat: Luennot 40 h (kirurgia 16 h, sisätautioppi 24 h), pakollinen ontumatutkimusharjoitus<br />
2 h, pakollisia sisätautien potilastehtäviä 11 h, vapaaehtoisia kirurgian potilastehtäviä<br />
4 h. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 14 h päivystystä hevossairaalassa. Kirjallinen kuulustelu<br />
3 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Michael Hewetson<br />
68
Kotieläinten lisääntymistiede 12 op<br />
90083<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi. Pienryhmäopetusta on integroitu myös 5. lukuvuoden<br />
klinikkakiertoon.<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin, tunnistaa<br />
niiden kliiniset oireet ja osaa käyttää diagnostisia menetelmiä sekä hallitsee sairauksien hoitomenetelmät.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
hallitsee lisääntymisen endokrinologian ja fysiologian<br />
osaa soveltaa oppimaansa lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin ymmärtämisessä,<br />
diagnostiikassa ja hoidossa sekä biotekniikoiden käytössä<br />
tiedostaa säännöllisen lisääntymisen ja oikein ajoitetun häiriöiden tunnistamisen taloudellisen<br />
merkityksen kotieläintuotannossa<br />
tunnistaa lisääntymishäiriöiden kliiniset oireet, osaa diagnosoida ja hoitaa niitä<br />
tunnistaa tärkeimmät lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tuotantoympäristössä<br />
tuntee keinollisen lisääntymisen eri menetelmät<br />
osaa ottaa ja tutkia spermanäytteen<br />
osaa siementää tuotantoeläimiä ja hevosia<br />
osaa tehdä rektaali- ja ultraäänitutkimuksen itsenäisesti<br />
pystyy antamaan synnytysapua itsenäisesti ja osaa arvioida sairaalahoidon tarpeen<br />
Sisältö: Andrologiaan kuuluu uroksien lisääntymisfysiologia ja uroseläimen tutkiminen,<br />
spermatutkimus, lisääntymishäiriöt, perinnölliset sairaudet ja keinollisen lisääntymisen tekniikat.<br />
Opiskelija tuntee teoriassa keinollisen lisääntymisen tekniikat ja osaa käytännössä keinosiemennyksen.<br />
Gynekologiaan kuuluu naaraiden lisääntymisfysiologia, rektalisointi-, ultraääni- ja muut tutkimustekniikat<br />
sekä lisääntymishäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Opiskelija hallitsee käytännössä<br />
märehtijöiden, sikojen ja hevosten tutkimuksen hyvin ja pieneläinten tutkimuksen tyydyttävästi.<br />
Obstetriikkaan kuuluu tiineyden ja synnytyksen fysiologia, tiineysdiagnostiikka, synnytysapu<br />
sekä synnytyksen ja sen jälkeisen ajan häiriöiden diagnostiikka ja hoito. Neonataalisairaudet<br />
sisältävät alle viikon ikäisille vasikoille, varsoille, porsaille sekä koiran- ja kissanpennuille<br />
tyypilliset fysiologiset erityispiirteet, vastasyntyneen elvytyksen sekä tavallisimmat sairaudet,<br />
niiden etiologian, diagnostiikan ja hoidon. Lisäksi opintojaksoon kuuluvat utare- ja vedinsairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. HY, ELTDK, Oppimateriaalia 3, 2003. Senger Pathways<br />
to pregnancy and parturition. Current conceptions, 2. painos, 2003.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava muu materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Youngquist & Therlfall: Current Therapy in Large Animal Theriogenology 2, 2007.<br />
Johnston ym. Canine and feline theriogenology, Elsevier Health Sciences, 2001.<br />
Noaks ym. (ed.) Veterinary Reproduction and Obstetrics, 9. painos, Saunders, London, 2009.<br />
Opettajat osoittavat jakson aikana myös eri eläinlajien erikoisteoksia.<br />
Suoritustavat: Noin 2 viikon kuluttua opintojakson alkamisesta on tentti yleisestä lisääntymisfysiologiasta<br />
(vaikutus loppuarvosanaan 30%). <strong>Opinto</strong>jakson viimeisenä päivänä on essee-<br />
ja kuvakysymyksiä sisältävä lopputentti (vaikutus loppuarvosanaan 70%). Lopputenttiin<br />
voi osallistua vasta suoritettuaan hyväksytysti välitentin. Tenteissä EI saa olla mukana mitään<br />
oppimateriaalia. Kliinisiä taitoja arvioivaan käytännön tenttiin (OSCE) 5. vuosikurssin ke-<br />
69
väällä sisältyy myös lisääntymistieteen tehtäviä.<br />
Luennot 120 h, pienryhmäopetus 10 h. Saarella pakollinen pienryhmäopetus 40 h 5.:n lukuvuoden<br />
aikana. Tentit 6 h sekä palautetilaisuus.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti naaraista ja hevosista),<br />
Magnus Andersson (keinollinen lisääntyminen, andrologia)<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5 op<br />
90084<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi, lopputentti 5. lukuvuoden aikana<br />
Tavoite: Opiskelija oppii perustiedot tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta, patogeneesistä,<br />
hoidosta ja ehkäisystä sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta. Tavoitteena on<br />
myös, että opiskelija ymmärtää eläintuotantoon liittyvät keskeisimmät eettiset ja taloudelliset<br />
tekijät.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
selostaa tuotantoeläinten yleistutkimuksen kulun ja kertoa normaaliarvot<br />
nimetä sairauden tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella<br />
listata tavallisimpien sairauksien oireet, tutkimusmenetelmät ja hoitovaihtoehdot, sekä<br />
kertoa hoitojen farmakologiset perusteet<br />
selittää tavallisimpien sairauksien etiologian, patogeneesin ja ehkäisymenetelmät<br />
tuotantoeläinkirurgian perusteet ja kertoa tavallisimpien kirurgisten toimenpiteiden<br />
kulun<br />
<br />
<br />
esittää kansallisen eläinten terveydenhuoltotyön tavoitteet ja työvälineet<br />
laatia terveydenhuoltosuunnitelman ottaen huomioon sairauksien taloudellisen merkityksen<br />
ja kotieläintilan kehittämistarpeet<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon: sisätaudit,<br />
kirurgia, infektiotautien kliininen osuus ja suunnitelmallinen terveydenhuolto. <strong>Opinto</strong>kokonaisuus<br />
sisältää seuraavat jaksot:<br />
90249 Märehtijöiden sairaudet 3 op<br />
90252 Sikojen sairaudet 2,5 op<br />
90254 Terveydenhuolto 2,5 op<br />
90253 Siipikarjan, kalojen, riistaeläinten, turkiseläinten ja mehiläisten sairaudet 2,5 op<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Tarkennetaan jakson alussa.<br />
Straw ym. (ed.) Diseases of swine, 9. painos, Blackwell Publishing, 2006.<br />
Radostits ym. Veterinary Medicine. A textbook of diseases of cattle, sheep, pigs, goats and<br />
horses. 9. tai uudempi painos, W. B. Saunders, 2000.<br />
Pyörälä & Tiihonen Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 6.<br />
ProAgria Keskusten liitto, Sikahavaintoja. Liiton julkaisuja sarjan nro 1091, 2010.<br />
ProAgria Keskusten liitto, Lehmähavaintoja – Lehmälähtöisen karjanhoidon <strong>opas</strong>. Liiton julkaisuja<br />
sarjan nro 1079, 2009.<br />
Eläintautien torjuntayhdistys > Terveydenhuoltoa koskevat internetsivut<br />
http://www.ett.<strong>fi</strong>/terveydenhuolto<br />
Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmän internetsivut<br />
https://www.naseva.<strong>fi</strong>/naseva/index.php<br />
Hulsen & Rodenburg, Building for the cow. Roodbont Publishers, 2010.<br />
70
Hulsen, Automaattilypsy. Roodbont Publishers, 2009.<br />
Kivinen ym. Lehmän mittainen pihatto – onnistuneen lypsylehmäosaston pääkohdat. verkkojulkaisu,<br />
http://www.mtt.<strong>fi</strong>/julkaisut/maitokoneet/lehman_mittainen_pihatto.pdf<br />
Jordan ym. Poultry diseases, 5. painos, Saunders, 2001.<br />
Rahkonen ym. Terve kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos, 2000.<br />
Winter & Clarkson A Handbook for the Sheep Clinician<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 122 h, pienryhmäopetus 8 h (sikalakäynti Hyvinkäällä; muut käytännönharjoitukset<br />
Viikissä), ryhmätyöskentely 37 h, verkko-opetus 5 h ja tentit 8 h.<br />
Arviointi: 0-5 ja hyväksytty/hylätty.<br />
Kirjalliset tentit (arvostelu 0-5): 1. Märehtijöiden sairaudet 30 % (2 h), 2. Sikojen sairaudet 30<br />
% (2 h), 3. Terveydenhuolto 20% (2 h), 4. lopputentti (märehtijöiden ja sikojen sairaudet,<br />
terveydenhuolto) 20 % loppuarvosanasta.<br />
90253 Siipikarjan, kalojen, riistaeläinten, turkiseläinten ja mehiläisten sairaudet 2,5 op: läsnäolo<br />
luennoilla tai kirjallinen tentti 2 h (arvostelu hyväksytty/hylätty)<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti märehtijät, siipikarja,<br />
kalat, riista, turkiseläimet, mehiläiset), Mari Heinonen (siat), Kristiina Sarjokari (terveydenhuolto)<br />
Klinikkaopetus 54 op<br />
90127<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija kykenee toimimaan itsenäisesti kliinisessä eläinlääkärin työssä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kysyä omistajalta asianmukaiset esitiedot ja tehdä huolellisen yleistutkimuksen<br />
käsitellä eläimiä ottaen huomioon lajikohtaiset erot sekä oman ja eläimen turvallisuuden<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
soveltaa työssään hyviä vuorovaikutustaitoja<br />
laatia potilaalle ongelmalistan, luetella todennäköisimmät erotusdiagnoosit ja suunnitella<br />
tarvittavat jatkotutkimukset ja arvioida niiden tuloksia sairauden syyn selvittämisessä<br />
arvioida eläimen tilan vakavuuden, hoidon kiireellisyyden ja ennusteen<br />
antaa tarvittavan ensiavun ja hoitaa tavallisimmat pieneläinten, hevosten ja tuotantoeläinten<br />
sairaudet<br />
lääkitä eläimiä ajanmukaisten suositusten, säädösten ja määräysten mukaisesti<br />
arvioida hoidon eettisyyttä ja taloudellisia näkökulmia<br />
kirjoittaa virallisia todistuksia ja lausuntoja<br />
arvioida eläinten pitoa ja eläintiloja eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin kannalta<br />
hakea tietoa erilaisista lähteistä ja soveltaa sitä potilaiden hoitamisessa sekä oman<br />
ammattitaidon ylläpitämisessä<br />
Sisältö: Opiskelijat osallistuvat kliiniseen työskentelyyn ja päivystykseen Yliopistollisen<br />
eläinsairaalan pieneläinsairaalassa, hevossairaalassa, tuotantoeläinsairaalassa ja diagnostisen<br />
kuvantamisen yksikössä kurssikohtaisen viikko-ohjelman mukaisesti. Tuotantoeläinsairaalan<br />
klinikkajaksoon on integroitu myös neljännen lukuvuoden blokkeihin sisältyviä käytännön<br />
harjoituksia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat ja 4. lukuvuoden op-<br />
71
pimateriaalit.<br />
Suoritustavat: Käytännön kliininen potilastyö, päivystykseen osallistuminen, terveydenhuoltokäynnit,<br />
diskussiot, seminaarit, demonstraatiot, suoritus- ja oppimispäiväkirjan pitäminen,<br />
omatoiminen opiskelu, OSCE (objective structured clinical examination) -tentit.<br />
Opiskelijan on osoitettava hallitsevansa käytännössä kliinisen yleistutkimuksen perusteet ja<br />
osattava soveltaa anatomian ja fysiologian tietoja. Opiskelijan esitietojen taso mitataan käytännön<br />
testeillä. Tarkemmat ohjeet esimerkiksi poissaolojen korvaamisesta ja tuotantoeläinsairaalan<br />
klinikkapistevaatimuksista löytyvät Yliopistollisen eläinsairaalan toimintaohjeista<br />
(YesWiki).<br />
Kliinisen opetuksen aikataulu:<br />
Kliininen käytännön harjoittelu alkaa 19.8.<strong>2013</strong> ja päättyy 18.5.<strong>2014</strong>. Tarkemmat aikataulut<br />
ja ohjeet Yliopistollisen eläinsairaalaan toimintaohjeesta (YesWiki) syksyllä <strong>2014</strong>.<br />
Opiskelijoiden klinikkakierto:<br />
90450 Pieneläinsisätaudit ja yleispoliklinikka 9 op, 6 viikkoa, arviointi 0-5<br />
90451 Pieneläinkirurgia (sisältää anestesiarotaation) 9 op, 6 viikkoa, arviointi 0-5<br />
90452 Pieneläinsairaalan päivystyspoliklinikka 4,5 op, 3 viikkoa, arviointi hyväksytty/hylätty<br />
90453 Hevossairaala sisältäen päivystyksen 9 op, 6 viikkoa, arviointi 0-5<br />
90159 Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen 4,5 op, 3 viikkoa, arviointi<br />
hyväksytty/hylätty<br />
90454 Tuotantoeläinsairaala ja päivystys 14 op, 10 viikkoa, arviointi 0-5<br />
90455 Vaihtoehtoinen jakso 3 op, 2 viikkoa, arviointi hyväksytty/hylätty<br />
90073 Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 1 op, arviointi 0-5<br />
Kaksi vaihtoehtoista viikkoa voidaan suorittaa tuotantoeläin-, pieneläin- tai hevossairaalassa,<br />
harjoittelussa kunnaneläinlääkärin mukana, tai koti- tai ulkomaisella yksityisellä klinikalla.<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan ulkopuolella suoritetusta harjoittelusta tulee toimittaa todistus<br />
kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston opintotoimistoon. Vaihtoehtoisten viikkojen<br />
jaksosta pidetään päiväkirjaa, jonka hyväksyy tuotantoeläinsairaalan tuutoropettaja.<br />
Päivystys: Jokainen 5. vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaan Yliopistollisen<br />
eläinsairaalan päivystykseen. Osastot laativat klinikkavuoden päivystysvuorolistat. Tarkempi<br />
klinikkaopetukseen liittyvä ohjeistus on Yliopistollisen eläinsairaalan toimintaohjeissa, jotka<br />
löytyvät YesWikistä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty.<br />
Pieneläinsairaala ja hevossairaala: OSCE -tentti, arviointi 0-5.<br />
Tuotantoeläinsairaala: OSCE -tentti, arviointi 0-5.<br />
OSCE -tentit ovat pakollisia ja ne on suoritettava hyväksytysti ennen väliaikaisia praktiikkaoikeuksia.<br />
Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann, Helena Rautala<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston 4. vuoden<br />
kliinisen blokkiopetuksen tentit ja muut suoritukset tulee olla suoritettuna viimeistään<br />
1.12. Tämä on edellytys klinikkaopetuksessa jatkamiselle kevätlukukaudella. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto: kotieläinten lisääntymistieteen ja tuotantoeläinten terveyden- ja<br />
sairaanhoidon blokkien välitentit tulee olla suoritettuna 1.12. mennessä ja lopputentit toukokuun<br />
<strong>2014</strong> loppuun mennessä.<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen 4.5 op<br />
90159<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
72
Ajoitus: 4. ja 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy röntgen- ja ultraäänitutkimusten käytännön suorittamisen ja<br />
diagnostiikkaan.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
ottaa laadukkaita röntgenkuvia säteilysuojamääräyksiä noudattaen<br />
tulkita koiran ja kissan vatsaontelon ultraäänitutkimuksen<br />
soveltaa röntgen- ja ultraäänidiagnostiikkaa potilastyössä<br />
o arvioida röntgenkuvan kuvaustekniikkaa ja laatua<br />
o kuvailla löydöksiä<br />
o päätellä kuvantamisdiagnoosin<br />
o luetella olennaiset erotusdiagnoosit<br />
o ehdottaa mahdollisia jatkotutkimuksia kuvantamismenetelmillä<br />
kirjoittaa röntgen- ja ultraäänilausunnon<br />
Sisältö: Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen perusasiat.<br />
Kummankin menetelmän diagnostiikan pääpiirteet ja soveltaminen potilastyössä. Pieneläinten<br />
tavallisimpien sisätautien sekä kirurgisten, ortopedisten ja neurologisten sairauksien diagnosointi<br />
kuvantamismenetelmin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Täydentävä kirjallisuus:<br />
Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 4. painos, Saunders Elsevier, Philadelphia, USA,<br />
2010.<br />
Owens & BieryRadiographic interpretation for the Small Animal Clinician, 1. , 2. tai uudempi<br />
painos, Williams & Wilkins, Baltimore, USA, 1999.<br />
Schwarz & Johnson BSAVA Manual of Canine & Feline Thoracic Imaging, 2008.<br />
Barr & Kirberger BSAVA Manual of Canine & Feline Musculoskeletal Imaging, 2006.<br />
Coulson & Lewis An Atlas of Interpretation of Interpretative Radiographic Anatomy of the<br />
Dog and Cat, 2. painos, Blackwell, Osford, UK, 2008.<br />
Moodle-alustan oppimateriaali ja luennot, sekä luennoilla jaettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Neljäntenä lukuvuotena osallistuminen blokkien luennoille ja päivystysajan<br />
röntgen- ja ultaraäänitutkimuksiin. Viidentenä lukuvuotena opiskelijalta edellytetään aktiivista<br />
osallistumista potilaskuvauksiin ja diagnostiikan opetteluun jakson alussa annettavan erillisen<br />
ohjelman mukaisesti. Opiskelijoiden tulee osallistua potilastapausten analysointiin ja esittää<br />
ne ryhmälle.<br />
Kliininen opetus yksikössä (3 viikkoa, josta 1 vk iltavuorossa klo 13-21), lisäksi lopputentti<br />
kolmannen jakson/viikon aikana. Diagnostisen kuvantamisen opintojakson läpipääsyyn vaaditaan<br />
hyväksytysti suoritetut lopputentti sekä erikseen klinikkajakson aikana suoritettavat<br />
tehtävät (röntgen- tai ultraäänilausunnot sekä OTO-paketit, uä-tehtävät ja oma röntgenpotilas).<br />
Yli 20 % poissaolo kliinisestä työstä täytyy korvata erikseen sovittavalla tavalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Merja Laitinen<br />
Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja klinikkaopetukseen.<br />
Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 1 op<br />
90073<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. ja 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy eläinpotilaiden yksilölliseen lääkehoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kuvailla keskeisten lääkeaineiden käyttöaiheet ja vasta-aiheet eläinten sairauksien<br />
hoidossa<br />
73
lääkitä eläimiä ottaen huomioon niiden yksilölliset ominaisuudet, lääkityksen käytännön<br />
toteuttamiseen liittyvät seikat ja lääkkeiden käyttämiseen liittyvät säädökset ja<br />
määräykset<br />
Sisältö: Eri elinten tai elinjärjestelmien sairauksissa käytettyjen lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit,<br />
esimerkkejä tärkeimmistä eläinten lääkinnässä käytetyistä lääkeaineista ja niiden<br />
hyötyjen ja haittojen vertailua.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h tai sen vaihtoehtona kolmen farmakologisen potilasraportin<br />
(pieneläin, hevonen ja tuotantoeläin) kirjoittaminen annetun ohjeistuksen mukaisesti.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja kliinikkaopetukseen.<br />
Klinikkaopetuksen soveltava jakso 3 op<br />
90456<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Harjoittelu suoritetaan viidennen lukuvuoden lopussa erillisen ohjelman mukaisesti.<br />
Tavoite: Opiskelija oppii soveltamaan aineopinnoissa ja klinikkakierroilla saatuja teoriatietoja<br />
ja valmiuksia käytäntöön sekä oppii eläinlääkärin ammattiin kuuluvia käytännön taitoja.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
soveltaa aineopinnoissa ja klinikkaopinnoissa saatuja tietoja ja taitoja käytäntöön<br />
arvioida ja täydentää omia taitojaan kliinisessä eläinlääkärintyössä<br />
analysoida ja soveltaa eri lähteistä löytyvää tietoa potilaiden hoitamisessa ja oman<br />
ammattitaidon ylläpitämisessä<br />
käyttää työssään hyviä vuorovaikutustaitoja<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kliiniseen työhön ja suorittaa itsenäisesti ja valvotusti eläinlääkärin<br />
perustaitoihin kuuluvia toimenpiteitä. Hän työskentelee Yliopistollisessa eläinsairaalassa<br />
eläinlääkäreiden valvonnassa klinikan ohjelman ja järjestelyjen mukaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat.<br />
Suoritustavat: Työvuorot ja hyväksytty potilaskirjanpito.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann, Helena Rautala<br />
Lisätiedot: Tarkempia ohjeita ryhmäjaoista ja työvuoroista annetaan Yliopistollisen eläinsairaalan<br />
toimintaohjeissa YesWikissä.<br />
Elintarvikehygienia 15.5 op<br />
90169<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygienian tieteellisen perustan ja kykenee soveltamaan<br />
tietämystään käytännön elintarvikevalvonnassa ja laboratoriotyössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
ymmärtää elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten mikrobien merkityksen kuluttajan<br />
terveyden kannalta<br />
<br />
<br />
osaa arvioida eri elintarvikeryhmien hygieenistä laatua ja turvallisuutta<br />
pystyy arvioimaan ja tunnistamaan elintarvikkeiden prosessoinnin ja pakkaamisen<br />
keskeiset riskitekijät<br />
74
tuntee koko elintarviketuotantoketjun riskien hallinnan pääpiirteet<br />
osaa tutkia patogeenisten mikrobien esiintyvyyttä elintarvikkeissa<br />
osaa käyttää perinteisiä mikrobiviljelytekniikoita ja pystyy selittämään uusien molekyylibiologisten<br />
tekniikoiden periaatteen sekä perustelemaan, milloin niiden käyttö on<br />
tarkoituksenmukaista<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia.<br />
WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007.<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston opetusmonisteet, sekä luentoihin ja laboratoriotöihin<br />
liittyvä muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 108 h, pakolliset laboratorio- ja muut harjoitukset 127 h, pakolliset<br />
ekskursiot 16 h.<br />
Kolme kirjallista välitenttiä:<br />
90195 Elintarvikevälitteiset patogeenit ja zoonoosit<br />
90196 Teollinen elintarvikehygienia<br />
90197 Elintarvikkeiden hygieeninen laatu<br />
Lopputentti:<br />
90198 Elintarvikehygienian loppukuulustelu<br />
Arviointi: 0-5. Loppuarvosana muodostuu välitenttien (3 kpl) ja lopputentin arvosanoista.<br />
Lopputentin osuus arvosanasta on 50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Miia Lindström<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto tulee olla suoritettuna.<br />
Ympäristöhygienia 6.5 op<br />
90040<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tietää miten ympäristöhygienia liittyy osana ympäristöterveydenhuoltoon.<br />
Hänellä on valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välinen vuorovaikutus. Hän<br />
tuntee ihmisen elinympäristössä esiintyvät tärkeimmät ihmisen terveyttä vaarantavat biologiset,<br />
fysikaaliset ja kemialliset riskitekijät.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa määritellä terveellisen elinympäristön, sekä osaa tunnistaa ympäristön tärkeimmät<br />
ihmisen terveyttä uhkaavat tekijät ja suhteuttaa ne riskin suuruuden mukaan ihmisen<br />
ja eläinten terveyden kannalta<br />
tietää, miten terveydensuojelu toimii yksilön ja väestön elinympäristön parantamiseksi<br />
ja turvaamiseksi<br />
tunnistaa oman vastuunsa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa<br />
tuntee paikallisen sekä keskushallintotason ympäristöterveyteen liittyvien päätösten<br />
valmisteluprosessit ja tietää alueeseen liittyvät säädökset ja osaa käyttää niitä<br />
osaa päivittää omaa osaamistaan koulutuksen avulla<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään ympäristönsuojelun ja ympäristöhygienian käsitteitä ja<br />
ympäristöterveyteen liittyviä biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia riskitekijöitä, ympäristösuojelun<br />
ja ympäristöterveydenhuollon hallintoa ja säädöksiä. Erityisinä kohteina ovat ulkoilman,<br />
maaperän ja sisäilman laatu ja niiden vaikutus ihmisen terveyteen, elintarviketuotannon<br />
ympäristövaikutukset, sekä talousveden ja uimaveden kemiallinen ja mikrobiologinen<br />
75
laatu.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Mussalo-Rauhamaa ym. (toim.) Ympäristöterveys, Duodecim, 2007.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö, ruokaosasto. http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/ Terveydensuojelulaki<br />
ja ympäristölainsäädäntö soveltuvin osin.<br />
Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia.<br />
WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007.<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston opetusmonisteet (ympäristöhygienia).<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö myöhemmin tarkennettavin osin.<br />
Luentoihin ja laboratoriotöihin liittyvä materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
World Health Organization, Guidelines for drinking-water quality, 3. p., Geneve 2006.<br />
Suoritustavat: Luennot 56 h, pakolliset laboratoriotyöt 15 h, pakolliset ekskursiot 6 h ja seminaarityöskentely<br />
15 h.<br />
Kaksi välitenttiä: 90358 Yleinen ympäristöhygienia 2 h ja 90049 Vesi- ja sisäilmahygienia 2<br />
h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto tulee olla suoritettuna.<br />
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja valvonta 5 op<br />
90403<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija käsittää ympäristöterveydenhuollon valvonnan tehtäväkentän ja osaa<br />
soveltaa aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä valvontatyössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
ymmärtää valvonnan tieteellisen perustan<br />
tuntee riskinarvioinnin perusteet<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ymmärtää valvontasuunnitelman tarkoituksen ja sisällön<br />
käsittää ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän lainsäädäntökokonaisuuden ja osaa<br />
käyttää lainsäädäntökokoelmia ympäristöterveydenhuoltoon liittyvissä valvontatapauksissa<br />
osaa suorittaa elintarvikehuoneiston ja maidontuotantotilan tarkastuksen kiinnittäen<br />
huomiota ja puuttumalla elintarvikehygienian kannalta olennaisiin seikkoihin sekä soveltaen<br />
asianmukaisella tavalla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä<br />
tuntee kunnallisen hallinto-organisaation ja päätöksentekomallin<br />
osaa valmistella ja muotoilla hallintopäätöksen sekä soveltaa pakkokeinoja asianmukaisella<br />
tavalla päätöksenteon tukena<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimukseen, hallintoon<br />
ja lainsäädäntöön sekä elintarvikehuoneistojen tarkastuksen käytännön suorittamiseen ja pakkokeinomenettelyyn.<br />
Kokonaisuus koostuu luennoista, lakiharjoituksista sekä seminaarityöstä,<br />
jossa harjoitellaan elintarvike- tai terveydensuojelulain mukaisen hallintopäätöksen valmistelua.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Elintarvikelainsäädäntö.<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava muu materiaali.<br />
76
Suoritustavat: Luennot 34 h, harjoitukset 54 h (lakiharjoitus sekä seminaarityö) ja kirjallinen<br />
tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen opintojaksoa opiskelijan tulee olla osallistunut 6.<br />
lukuvuoden elintarvikehygienian, ympäristöhygienian ja elintarvike- ja ympäristötoksikologian<br />
opetukseen.<br />
Elintarvike- ja ympäristötoksikologia 3 op<br />
90039<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tentti kevätlukukauden alussa)<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu toksikologian perusteisiin ja saa käsityksen keskeisimmistä<br />
elinympäristössämme ja ravinnossamme esiintyvistä terveydelle potentiaalisti haitallisista<br />
kemikaaleista, niiden biologisista vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista sekä riskinarvioinnista.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
selittää toksikologisen riskianalyysin periaatteen<br />
esitellä vierasaineiden kinetiikan päävaiheet elimistössä<br />
kertoa, miten uuden kemikaalin toksisuus voidaan systemaattisesti tutkia<br />
<br />
<br />
kuvata kemiallisen karsinogeneesin päämekanismit<br />
hakea yhteistyössä tietoa Suomen oloissa tärkeimmistä elinympäristön, elintarvikkeiden<br />
ja talousveden kemiallisista riskitekijöistä ja kuvata niiden potentiaaliset terveyshaitat<br />
tehdä itsenäisesti yksinkertaistetun Amesin testin annetulla kemikaalilla ja tulkita oikein<br />
testin tuloksen<br />
kertoa säteilyn mittauksen periaatteet<br />
Sisältö: Opetus koostuu perus- ja soveltavasta osiosta. Perustoksikologian opetuksessa käsitellään<br />
toksikologian avainkäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja muotoja, keskeisimpiä<br />
solutason yleisiä toksisuusmekanismeja, toksikologista riskinarviointia, toksikokinetiikan<br />
perusteita, karsinogeneesia, mutageneesia ja kehitystoksikologiaa sekä toksisuuden systemaattista<br />
tutkimista. Soveltavassa osassa käydään ryhmätöinä läpi elinympäristön ja ravinnon<br />
tärkeimmät kemialliset ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit ja<br />
terveysvaikutukset.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Luentodiat.<br />
Opiskelijoiden ryhmätyölyhennelmät.<br />
Korkeala (toim.): Elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia.<br />
WSOY 2007.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 16 h, pakolliset ryhmätyöt 20 h, pakolliset laboratorioharjoitukset 6 h<br />
ja kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Raimo Pohjanvirta<br />
77
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma 20 tai 25 op<br />
90400<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4.-6. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija paneutuu itsenäisesti mutta ohjatusti eläinlääketieteen kannalta mielekkääseen,<br />
tieteellisesti tai ammatillisesti kiinnostavaan aiheeseen tai tutkimuskysymykseen.<br />
Tutkielma osoittaa kohteena olevan aihepiirin syvällistä tuntemusta, tarvittavien tutkimusmenetelmien<br />
hallintaa sekä kykyä monipuoliseen tieteelliseen viestintään.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa projektinomaisen kokonaisuuden valitsemansa,<br />
tieteellisesti tai ammatillisesti tärkeän ongelmakokonaisuuden ratkaisemiseksi<br />
osaa hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja hyödyntää sitä<br />
tarkoituksenmukaisella tavalla<br />
hallitsee tutkimuksensa kohteena olevan aihepiirin syvällisesti ja pystyy kirjoittamaan<br />
ja keskustelemaan siitä asiantuntijan tavoin<br />
hallitsee tarvittavat tutkimusmenetelmät tarkoituksenmukaisella tasolla<br />
osaa kirjoittaa tieteellisen tutkielman annettujen ohjeiden mukaisesti<br />
osaa pitää tutkielmansa pohjalta suullisen tieteellisen esityksen annettujen ohjeiden<br />
mukaisesti<br />
osaa ottaa vastaan ja antaa rakentavaa kritiikkiä sekä vastata siihen<br />
Sisältö:<br />
1) Tutkielmatyöskentely: tutkimussuunnitelman tekeminen, tiedonhaku ja kirjallisuuteen<br />
perehtyminen, mahdollinen kokeellinen osa ja tutkielman kirjoittaminen<br />
2) Seminaarityöskentely: oma esitys, opponointi ja osallistuminen viiteen muuhun seminaariin.<br />
3) Kypsyysnäyte: tiivistelmä<br />
Suoritustavat: Tutkielma (90400), Seminaarityöskentely (90095), Kypsyysnäyte (90016).<br />
Opiskelija voi aloittaa lisensiaatin tutkielman tekemisen missä tahansa opintojen vaiheessa<br />
edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta ja eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
on suoritettu. Tutkielman aiheesta voi ottaa yhteyttä sen oppiaineen professoriin, jonka<br />
alaan kuuluvasta aiheesta haluaisi tehdä tutkielman. Tarjolla olevia aiheita on nähtävillä<br />
myös tiedekunnan opintoasivuilla Almassa.<br />
Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä työn johtajan ja ohjaajan kanssa. Johtaja on professori<br />
tai dosentti, joka on palvelussuhteessa <strong>tiedekunta</strong>an. Ohjaaja on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon<br />
suorittanut henkilö. Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia. Tutkimussuunnitelmassa<br />
sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta, ohjauksesta ja kielestä.<br />
Aikatauluun myöhemmin tulevat mahdolliset muutokset on tehtävä yhdessä ohjaajan tai johtajan<br />
kanssa. Opiskelija toimittaa kopion suunnitelmasta sen osaston toimistoon, jonka oppiaineeseen<br />
kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman.<br />
Arviointi: Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa, joista toinen ei ole osallistunut tutkielman ohjaukseen.<br />
Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana toimii pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja.<br />
Jos hän on estynyt, niin tutkielman tarkastaa toinen ohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan<br />
nimeää johtaja. Vähintään jommankumman tarkastajista tulee olla väitellyt. Tutkielma<br />
arvostellaan arviointimatriisia käyttäen 8-portaisella asteikolla improbatur (i), approbatur<br />
(A), lubenter approbatur (B), non sine laude approbatur (NSLA), cum laude approbatur (C),<br />
magna cum laude approbatur (M), eximia cum laude approbatur (E) tai laudatur (L).<br />
Opponointi ja seminaariesitys arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioinnin suorittaa<br />
esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja.<br />
Valmis tutkielma jätetään kansitettuna tiedekunnan kansliaan vähintään neljänä kappalee-<br />
78
na <strong>tiedekunta</strong>neuvostossa tapahtuvaa arvostelua ja Viikin kampuskirjastoa varten. Kaikki<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielmat tarkastetaan plagiaatintunnistusjärjestelmä Urkundissa<br />
1.1.<strong>2014</strong> lähtien.<br />
Vastuuhenkilö: Perusopetuksesta vastaava varadekaani<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tutkielman aloittamista suositellaan Eläinlääketieteen<br />
tiedonlähteet -verkkokurssin (90346) suorittamista.<br />
Lisätiedot: Lisensiaatin tutkielman tutkimussuunnitelmalomake, kirjoitusohjeet ja arviointimatriisit<br />
sekä seminaariohjeet ja opponentin muistilista löytyvät tiedekunnan opintoasivuilta<br />
Almasta. Tutkielma julkaistaan sähköisesti Heldassa edellyttäen, että opiskelija ja ohjaaja<br />
antavat siihen luvan.<br />
Seminaarityöskentely<br />
90095<br />
Tavoite: Hyväksytyllä seminaariesityksellä opiskelija osoittaa hallitsevansa tieteellisen<br />
esityksen perusperiaatteet ja tarvittavien av-välineiden käytön. Opiskelija<br />
hallitsee tutkimusaiheensa siten, että kykenee esittämään työnsä suullisesti<br />
muille eläinlääketieteen opiskelijoille rajatussa ajassa, keskustelemaan aiheesta<br />
yleisön kanssa sekä ottamaan vastaan opponentin antaman palautteen ja vastaamaan<br />
siihen rakentavasti.<br />
Sisältö: Opiskelijan pitää esitelmän omasta tutkielmastaan, toimii yhdessä seminaarissa<br />
opponenttina ja osallistuu lisäksi viiteen muuhun tutkielmaseminaariin,<br />
tutkimusmenetelmien opintopiiriin tai osastojen tutkimusseminaareihin.<br />
Suoritustavat: Oma esitys, opponointi, osallistuminen viiteen muuhun seminaariin.<br />
Arviointi: Seminaariesityksen arvioi lisensiaatin tutkielman ohjaaja asteikolla<br />
hyväksytty/hylätty.<br />
Opponoinnin arvioi esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja asteikolla hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuhenkilö: Anu Kanerva<br />
Kypsyysnäyte (ELL)<br />
90016<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat<br />
opiskelijat.<br />
Sisältö: Tutkielmaan kuuluva tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Kypsyysnäytteellä<br />
osoitetaan perehtyneisyys tutkielman kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen<br />
ja kyky tiivistää olennainen asiasisältö erikseen annettavien ohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
Suoritustavat: Ohje tiivistelmän tekoon löytyy lisensiaatin tutkielman kirjoitusohjeista.<br />
Tiivistelmän eli kypsyysnäytteen hyväksyy tutkielman ohjaaja.<br />
Kypsyysnäytteen suorittamisesta saa erillisen merkinnän opintosuoritusrekisteriin<br />
(90016 Kypsyysnäyte).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tutkielman ohjaaja tai johtaja.<br />
79
6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tiedekunnan järjestämiä vaihtoehtoisia opintoja<br />
9 tai 14 op (laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman laajuudesta, jonka<br />
laajuus on kokeellisesta osuudesta riippuen 20 tai 25 op).<br />
Vaihtoehtoisiin opintoihin on tyypillisesti rajoitettu osallistujamäärä ja niihin on saatettu määritellä<br />
esitietovaatimuksia. <strong>Opinto</strong>jaksoille ilmoittaudutaan WebOodissa. Joillekin jaksoille<br />
käytetään myös hakemusmenettelyä. Jos opintojaksolle ei ole määritelty muita valintakriteereitä,<br />
valinnan perusteena käytetään ilmoittautumisjärjestystä. Osalle opintojaksoista on varattu<br />
kaksi paikkaa <strong>tiedekunta</strong>an saapuville vaihto-opiskelijoille.<br />
Vaihtoehtoisista opinnoista ja niille ilmoittautumisesta tiedotetaan loka-marraskuussa Almassa:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -> Vaihtoehtoiset aineopinnot. Vaihtoehtoisilla<br />
jaksoilla on rajoitettu osallistujamäärä ja niille ilmoittautuu yleensä enemmän opiskelijoita<br />
kuin voidaan ottaa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että opiskelija peruu ilmoittautumisen<br />
ajoissa, jos ei voikaan ottaa paikkaa vastaan. Sitova ilmoittautuminen ajoissa on tärkeää<br />
myös opintojakson käytännönjärjestelyiden kannalta ja sillä on vaikutusta siihen järjestetäänkö<br />
jaksoa.<br />
Mahdollisista muutoksista järjestettäviin vaihtoehtoisiin opintoihin ilmoitetaan opiskelijoille<br />
erikseen. Lisätietoja saa tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelijalta (puh. 191 57157).<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoiset opinnot<br />
lukuvuonna <strong>2013</strong> – <strong>2014</strong><br />
Yleiset valmiudet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90346 Eläinlääketieteen tiedonlähteet 1 op K, L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90391 Hallinto ja päätöksenteko yliopistossa 2-3 op K, L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90316 Julkaisu 1-3 op L, K lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90385 Kansainvälisen vaihto-opiskelijan tuutorointi 2 op L, K lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90390 Käytännön viestintä 1-2 op K, L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90328 Opiskelijatuutorointi 2 op K huhti-syyskuu<br />
<strong>2014</strong><br />
90392 Oppimassa eläinlääkäriksi 2 op K lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90305 Valinnainen harjoittelu 2 op K lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90386 Valinnainen harjoittelu ulkomailla 2-6 op K, L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
Pätevyyksiä antavat<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90317 Keinosiemennys 3 op K, L kl <strong>2014</strong><br />
90323 Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op L (6. vsk) 3.-7.3.<strong>2014</strong><br />
90389 Säteilysuojelu eläinröntgentoiminnassa 2 op L (6. vsk) tammikuu<br />
<strong>2014</strong><br />
80
Research 2 op<br />
90345 Näyttöön perustuvat hoidot eläinlääketieteessä - mitä ne<br />
ovat ja onko niitä? 3 op<br />
90378 Tieteellinen kliininen tutkimus - mitä, miten ja miksi? 3<br />
op<br />
Tutkimus<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90268 Biostatististen ja epidemiologisten tutkimusmenetelmien L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
opintopiiri 1 op<br />
90311 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tutkimus;<br />
kysymyksenasettelusta raportointiin 3 op<br />
K, L huhti-elokuu<br />
<strong>2014</strong><br />
90359 Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten K, L kl <strong>2014</strong><br />
mikrobien molekyylibiologinen detektio 3 op<br />
90346 Eläinlääketieteen tiedonlähteet 1 op K, L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90416 Introduction to Bioinformatic Tools in Food Hygiene K, L kl <strong>2014</strong><br />
L tammimaaliskuu<br />
<strong>2014</strong><br />
K, L touko-elokuu<br />
<strong>2014</strong><br />
Elintarvikehygienia ja ympäristöterveydenhuolto<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90311 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tutkimus;<br />
kysymyksenasettelusta raportointiin 3 op<br />
K, L huhti-elokuu<br />
<strong>2014</strong><br />
90359 Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten K, L kl <strong>2014</strong><br />
mikrobien molekyylibiologinen detektio 3 op<br />
90416 Introduction to Bioinformatic Tools in Food Hygiene K, L kl <strong>2014</strong><br />
Research 2 op<br />
90352 Maidontuotanto pellolta pöytään 2 op K, L kl <strong>2014</strong><br />
(vko 2)<br />
Hevoset<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90315 Hevosen anestesia 3 op L kl <strong>2014</strong><br />
90411 Hevosten hyvinvointi ja talliolosuhteet 2 op K sl <strong>2013</strong><br />
90323 Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op L (6. vsk) 3.-7.3.<strong>2014</strong><br />
90325 Tammapraktiikkakurssi 3 op L (6. vsk) 31.3.-<br />
4.4.<strong>2014</strong><br />
90308 Vastasyntyneen varsan hoitokurssi 2 op K kl <strong>2014</strong><br />
Pieneläimet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90388 Clinical Animal Behaviour 3 op L kl <strong>2014</strong><br />
(vko 13)<br />
90351 Eläinakupunktion peruskurssi 2 op L kl <strong>2014</strong><br />
(vko 2)<br />
81
90395 Koiran ja kissan keuhkosairaudet 2 op L (6. vsk) kl <strong>2014</strong><br />
(vko 19)<br />
90375 Pieneläinlääkäri päivystää 3 op L lkv <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
90398 Pieneläinten hammassairaudet 3 op L (6. vsk) kl <strong>2014</strong> (vko 12)<br />
90396 Pieneläinten ortopedia 3 op L (6. vsk.) kl <strong>2014</strong> (vko 15)<br />
90413 Röntgen ja ultraäänidiagnostiikan syventävä jakso 2 L kl <strong>2014</strong><br />
op<br />
90409 Small animal dermatology: How to approach an itchy<br />
patient? 2 op<br />
L (6 vsk.) kl <strong>2014</strong><br />
(vko 12)<br />
90382 Small animal gastroenterology 2 op L (6 vsk.) kl <strong>2014</strong><br />
(vko 14)<br />
Tuotantoeläimet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90317 Keinosiemennys 3 op K, L kl <strong>2014</strong><br />
90334 Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op K, L kl <strong>2014</strong><br />
90414 Lisää lampaista ja vähän vuohistakin 2 op L (6. vsk) 18.2 -<br />
21.2.<strong>2014</strong><br />
90369 Nauta pintaa syvemmältä 3 op L (6. vsk) kl <strong>2014</strong><br />
(vko 12)<br />
90337 Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3 op L (6. vsk) kl <strong>2014</strong><br />
(vko 9)<br />
kl <strong>2014</strong><br />
(vko 10)<br />
90348 Sorkkahoitokurssi 2 op K, L<br />
(2.-4. vsk)<br />
90373 Tuotantoeläinlääkärinä toimiminen tutuksi 3 op K, L kesä <strong>2014</strong><br />
90415 Tuotantoeläinpraktiikkaa edistyneille 2-4 op L (5.-6. vsk) kesä <strong>2014</strong><br />
90329 Utareterveyskurssi 3 op L (6. vsk) kl <strong>2014</strong> (vko<br />
15)<br />
Muut eläimet/muut kurssit<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90306 Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2 op L kl <strong>2014</strong><br />
(vko 10)<br />
90379 Diseases of wild and exotic birds 2 op L kl <strong>2014</strong><br />
(vko 10)<br />
90372 Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen K, L 3.-10.1.<strong>2014</strong><br />
anatomia 2 op<br />
90410 Öljyvahingoille altistuneiden lintujen käsittely ja hoito 1 op K, L lkv <strong>2013</strong>-<br />
<strong>2014</strong><br />
*Kohderyhmä:<br />
K = eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat (1.-3. vsk)<br />
L = eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat (4.-6. vsk)<br />
82
<strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset<br />
Biostatististen ja epidemiologisten tutkimusmenetelmien opintopiiri 1 op<br />
90268<br />
Kohderyhmä: Lisensiaatti- tai väitöstutkielmaa suunnittelevat ja tekevät opiskelijat ja heidän<br />
ohjaajansa, jotka käyttävät biostatistisia ja epidemiologisia menetelmiä.<br />
Ajoitus: Kaksi kertaa sekä syys- että kevätlukukauden aikana.<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>piirissä perehdytään tilastotieteelliseltä ja epidemiologiselta kannalta opiskelijoiden<br />
omiin tutkimussuunnitelmiin ja kehitetään niitä.<br />
Sisältö: Tutkimusmenetelmien opintopiiri on havainto-, kenttä- ja kliinisten tutkimusten sekä<br />
epidemiologisten ja tilastollisten menetelmien keskustelufoorumi. <strong>Opinto</strong>piirissä etukäteen<br />
ilmoittautuneet osanottajat esittävät tutkimussuunnitelmansa tai -ongelmansa tiivistetysti,<br />
minkä jälkeen muut osallistujat ja vetäjät kommentoivat ja keskustelevat aiheesta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Elwood Forward projection - using critical appraisal in the design of studies; International<br />
Journal of Epidemiology 2002; 31:1071-1073. http://ije.oupjournals.org/cgi/reprint/31/5/1071<br />
Suoritustavat: 1) Osallistuminen kuuteen opintopiiriin tai 2) oman esityksen pitäminen ja<br />
osallistuminen sen lisäksi kahteen opintopiiriin. <strong>Opinto</strong>pisteet on pyydettävä vastuuhenkilöltä<br />
erikseen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Lisätiedot: http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/tutkimus/tutkijankoulutus/opintopiiri.html<br />
Clinical Animal Behaviour 3 op<br />
90388<br />
Target group: 4-6 th year students of Veterinary Faculty.<br />
Timing: Spring term <strong>2014</strong>, week 13<br />
Objective: Basic knowledge of conducting behaviour consultations in a veterinary context.<br />
Contents: Ethology; Learning theory and applied learning theory; Counseling, basic psychology,<br />
understand of client needs; History taking; Basic knowledge of the etiology of the<br />
most common behavioural problems in dogs and cats, emotional states and disorders that result<br />
in behaviour problems; Psychopharmacology; Treatment of behaviour problems, development<br />
of treatment programs; The interrelationship between some behaviour problems, pathology<br />
and welfare issues.<br />
Study materials and literature:<br />
Recommended reading:<br />
Bowen & Heath Behaviour Problems in Small Animals: Practical Advice for the Veterinary<br />
Team, Elsevier Saunders, Edinburgh. 2005.<br />
Overall Clinical Behavioral Medicine for Small Animals, Mosby, St. Louis. 1997.<br />
Landsberg et al. Handbook of Behavioural Problems of the Dog and Cat, Saunders, Edinburgh.<br />
2003.<br />
Students will be directed to further literature/papers according to stud<br />
Completion: Seminar lectures, directed and assessed self study, individual attendance of behaviour<br />
consultation and case discussion, case study based on the case seen (assessed work).<br />
With individual consent the case studies will be shared with other students participating in the<br />
elective so each has a portfolio of case examples. Optional activities during and post elective<br />
will be offered.<br />
Evaluation: Passed/failed. Essay (relevance of ethology to behaviour problems), casebook,<br />
preparation and presentation of case study to peer group.<br />
83
Responsible person:: Tuulia Burgherr, David Appleby<br />
Other information: Language English (and partly Finnish). Max. 12 students<br />
Diseases of wild and exotic birds 2 op<br />
90379<br />
Target group: Licentiate students of the Veterinary Faculty.<br />
Timing: Spring term <strong>2014</strong>, week 10<br />
Objective: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of diseases of wild<br />
and exotic birds.<br />
Study materials and literature: Lecture material<br />
Completion: Lectures and case seminars in English.<br />
Evaluation: Passed/failed<br />
Responsible person: Thomas Spillmann<br />
Other information: Limited amount of participants 20<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tutkimus; kysymyksenasettelusta raportointiin<br />
3 op<br />
90311<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Huhtikuu-elokuu <strong>2014</strong><br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija tuntee elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
tutkimuksen keskeiset teemat ja osaa käyttää tavallisimpia tutkimusmenetelmiä ja<br />
selittää niiden periaatteet. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja viitteidenhallinnan<br />
perusteet ja pystyy soveltamaan oppimaansa lisensiaatin tutkielman kirjoittamisessa. Opiskelija<br />
pystyy esittelemään tutkimustuloksia tieteellisen esitelmän sekä posterin muodossa. Opiskelija<br />
osaa perustella, miten elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tutkimuksen keskeiset<br />
teemat liittyvät käytännön elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tehtäväkenttään.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy opintojakson aikana tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiin<br />
sekä tutustuu elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tehtäväkenttään.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot, harjoitukset, kirjalliset tehtävät, ekskursiot, seminaarit, tieteellisen<br />
posterin laatiminen, sekä muut mahdolliset työtavat. Osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. <strong>Opinto</strong>jaksolla käytetään osaamisen jatkuvaa arviointia, jossa<br />
opiskelija saa läpi opintojakson palautetta edistymisestään.<br />
Vastuuhenkilö: Riikka Keto-Timonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla hyväksytty elintarvikehygienian ja<br />
ympäristöterveyden osaston kesäkouluun.<br />
Lisätiedot: Kesäkouluopiskelijat valitaan vapaamuotoisten hakemusten ja haastattelujen perusteella.<br />
Ilmoitus kesäkoulusta julkaistaan joulukuussa ja hakuaika on joulu-tammikuussa.<br />
Kandidaatin tutkielman suorittamisesta ennen kesäkoulua voi sopia lisensiaatin tutkielman<br />
ohjaajan kanssa.<br />
Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien molekyylibiologinen<br />
detektio 3 op<br />
90359<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Lisäksi opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong><br />
84
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisessa<br />
detektiossa yleisesti käytettyjen menetelmien toimintaperiaatteet, pystyy käyttämään<br />
PCR-menetelmiä itsenäisesti sekä tietää, miten PCR-menetelmiä voi soveltaa omiin<br />
tarpeisiin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisiin<br />
detektiomenetelmiin. Pääpaino on reaaliaikaisilla PCR-menetelmillä. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
pidetään englanniksi. Luennoitsijoita saapuu Pohjoismaista ja Baltiasta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot, harjoitukset, demonstraatio, esitys, kirjallinen tehtävä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Leena Maunula<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia -<br />
opintokokonaisuus (90116) tulee olla suoritettuna.<br />
Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.<br />
Eläinakupunktion peruskurssi 2 op<br />
90351<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. <strong>Opinto</strong>jaksolle<br />
otetaan myös täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 2<br />
Tavoite: Antaa valmiudet hoitaa koiria akupunktiolla. Myös muut eläinlajit käsitellään lyhyesti.<br />
Sisältö: Akupunktion historia, vaikutusmekanismit, menetelmät, pisteet, käyttöindikaatiot,<br />
hoidot sekä akupunktiotutkimus.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Moodle-alustalla jaettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schoen (toim.): Veterinary acupuncture- Ancient art to modern medicine.<br />
Suoritustavat: Luennot sekä käytännön ryhmäharjoitukset koiralla. Aktiivinen läsnäolo.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Hielm-Björkman<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 45 opiskelijaa 4.-6. vuosikursseilta, sekä 5 eläinlääkäriä.<br />
Eläinlääketieteen tiedonlähteet 1 op<br />
90346<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat,<br />
joilla on hyväksytty lisensiaatin tutkielman tutkimussuunnitelma<br />
Ajoitus: Erikseen sovittavana aikana järjestettävä verkkokurssi, jota tarvittaessa voi täydentää<br />
osallistumalla lähiopetukseen.<br />
Tavoite: Opiskelija osaa etsiä ja löytää tietoa ja erilaisia tiedonlähteitä, osaa arvioida löytämänsä<br />
tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää tiedonhankinnan ja -haun merkityksen<br />
oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia.<br />
Sisältö: Viikin kampuskirjaston koostama verkkokurssi <strong>opas</strong>taa tiedonhaussa ja esittelee keskeiset<br />
tiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää annettuun materiaaliin tutustumista ja<br />
sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekä annetun oppimistehtävän<br />
hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä Moodle-oppimisalusta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Raisa Iivonen/Viikin kampuskirjasto<br />
85
Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2 op<br />
90306<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 4.-6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong> (vko 10)<br />
Tavoite: Opiskelijalle muodostuu käsitys eläintarhaeläinlääkärin työstä ja tehtäväkuvasta<br />
sekä luonnonvaraisten eläinten hoidosta.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Korkeasaaren eläinlääkäri ja Timo Soveri.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Hallinto ja päätöksenteko yliopistossa 2-3 op<br />
90391<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tai lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Tavoite: Opiskelija saa monipuolista kokemusta (vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kokoustekniikka,<br />
ryhmätyöskentely, kokousten ja tapahtuminen järjestäminen, päätöksenteko, neuvottelutaidot)<br />
yliopiston luottamustehtävissä toimimisesta.<br />
Sisältö: Kaksi opintopistettä saa toimittuaan vähintään yhden vuoden ylioppilaskunnan piirissä<br />
toimivan järjestön, osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa tai kahden tai useamman vuoden<br />
ajan ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön, osakunnan tai ainejärjestön virkailijana<br />
tai yliopiston tai tiedekunnan hallintoelimen varsinaisena opiskelijaedustajana.<br />
Kolme opintopistettä saa toimittuaan vähintään yhden vuoden ylioppilaskunnan hallituksen<br />
jäsenenä, kahden tai useamman vuoden ajan ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön,<br />
osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa tai monipuolisesta järjestöaktiivisuudesta (vähintään<br />
vuosi ylioppilaskunnan, sen piirissä toimivan järjestön, osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa<br />
ja virkailijana sekä yliopiston tai tiedekunnan hallintoelimen varsinaisena opiskelijaedustajana).<br />
Suoritustavat: Opiskelijan tulee kirjoittaa lyhyt (enintään yhden sivun pituinen) hakemus.<br />
Hakemuksessa tulee kertoa, kuinka montaa opintopistettä haetaan, luetella tehtävät, joiden<br />
perusteella opintopisteitä haetaan, ja niiden suoritusvuodet. Lisäksi tulee lyhyesti kertoa, mitä<br />
on oppinut toimittamissaan tehtävissä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Kanerva<br />
Lisätiedot: Hakemus palautetaan tiedekunnan kansliaan opintoasiainsuunnittelijalle<br />
(anu.kanerva@helsinki.<strong>fi</strong>).<br />
Hevosen anestesia 3 op<br />
90315<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. <strong>Opinto</strong>jaksolle<br />
otetaan lisäksi tiedekunnan jatko-opiskelijoita.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija osaa seurata hevosen anestesiaa ja kuvailla hevosen anestesian erityispiirteitä,<br />
erityisesti sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa yleisanestesian<br />
aikana, osaa selittää tärkeimmät hevosen anestesian riskitekijät sekä niiden ennaltaehkäisyn<br />
ja hoidon pääperiaatteet, ja osaa lievittää hevosen perioperatiivista kipua.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään hevosen rauhoitukseen, kivun hoitoon sekä anestesian<br />
seurantaan ja erityispiirteisiin. Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekä<br />
86
hengityselimistön toimintaa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson Moodle-alueella jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Annettujen tehtävien tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn.<br />
Verkkokurssi, ennakkotehtävä 5 h, itsenäinen opiskelu 38 h, verkkotyöskentely 38 h (ei<br />
lähitapaamisia)<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Anestesiologia ja tehohoito (90078) ja vähintään yksi<br />
talliharjoittelujakso tulee olla suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 15 opiskelijaa.<br />
Hevosten hyvinvointi ja talliolosuhteet 2 op<br />
90411<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat 2. vuoden opiskelijat.<br />
Mahdollisesti myös ylempien vuosien opiskelijat.<br />
Ajoitus: Syyslukukausi <strong>2013</strong> (syys-marraskuu)<br />
Tavoite: Opiskelijat osaavat arvioida tallien sopivuutta eri käyttötarkoitusta oleville hevosille.<br />
He tuntevat tallienpidon rutiinit ja siihen vaikuttavat tekijät. Opiskelijat tunnistavat hevosen<br />
hyvinvoinnille keskeiset tekijät talliympäristössä ja osaavat pohtia mahdollisia kehityskohteita.<br />
He osaavat verrata erilaisia hevosten pitomuotoja toisiinsa kriittisesti, tunnistaen eri<br />
tallityyppien hyvät ja huonot puolet.<br />
Sisältö: Luennot, tallikäynnit, tallikäyntiraporttien laatiminen, loppuseminaari, kirjallinen<br />
materiaali<br />
Suoritustavat: Talliraportti ja loppuseminaari. Lähijaksot ovat pakollisia.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole juurikaan aikaisempaa kokemusta<br />
hevosista ja talleista.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan enintään 16 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />
Introduction to Bioinformatic Tools in Food Hygiene Research 2 op<br />
90416<br />
Target group: Doctoral students of the Faculty of Veterinary Medicine. Undergraduate veterinary<br />
students in licentiate thesis phase.<br />
Timing: Spring term<br />
Objective: The aim of the course is to provide participants with basic knowledge of bioinformatic<br />
tools available to exploit in food hygiene research.<br />
Contents: The course will consist of short introductory lectures, demonstrations and handson<br />
computer exercises. The following topics will be covered:<br />
-Public sequence databases, basic protein sequence motifs and domains, genome sequence<br />
entries<br />
-EMBOSS: sequence analysis software, basic tools for sequence editing, display, searching<br />
and alignment<br />
-Gene annotation: veri<strong>fi</strong>cation of assigned gene function and assignment of function to genes<br />
with unknown function<br />
-The theoretical basis for designing primers successfully applicable for both conventional<br />
PCR and real-time qPCR -Principles of cloning, use of PlasMa DNA plasmid manipulation<br />
and analysis software<br />
-Introduction to gene expression microarrays and data analysis including a demonstration of<br />
data visualization with MeV (MultiExperiment Viewer)<br />
87
-Sequence alignment and multi-sequence alignment: theory, examples of web-based tools and<br />
exercises.<br />
-Phylogenetic tree: how to build and interpret; theory and exercises<br />
Study materials and literature: Materials distributed at the course<br />
Completion: Participation in lectures and exercises<br />
Evaluation: Pass/Fail<br />
Responsible person: Elias Dahlsten<br />
Relations to other study units: Undergraduate student participants must have completed<br />
their Bachelor's thesis in veterinary medicine.<br />
Other info: The maximum number of participants is limited to 24; doctoral students will be<br />
considered <strong>fi</strong>rst in choosing participants. Undergraduate students preparing their licentiate<br />
thesis at the Department of Food Hygiene and Environmental Health, or otherwise oriented to<br />
food hygiene research, will be given priority in choosing undergraduate participants. The<br />
course language is English.<br />
Julkaisu 1-3 op<br />
90316<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Sisältö: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessä<br />
julkaistavaksi hyväksytty artikkeli (1-3 op), yleistajuinen artikkeli (1-2 op).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi<br />
Kansainvälisen vaihto-opiskelijan tuutorointi 2 op<br />
90385<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin (ja kandidaatin) tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Pääosin viidentenä lukuvuonna, mutta mahdollisesti myös muina opiskeluvuosina.<br />
Tavoite: Vaihto-opiskelijan vertaistukena toimiminen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää vierasta kieltä luontevasti työympäristössä ja<br />
opiskelussa. Opiskelijan kulttuurinen tietoisuus lisääntyy ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen<br />
taidot kehittyvät. Opiskelija osaa arvioida omia toiminta- ja ajatusmallejaan. Opiskelija<br />
oppii uutta vaihto-opiskelijan kotimaan eläinlääketieteen opinnoista ja eläinlääkärin ammatista.<br />
Sisältö: Tiedekunnan klinikkaopetukseen osallistuvan vaihto-opiskelijan vertaistukena toimiminen<br />
(auttaminen ja <strong>opas</strong>taminen) suomalaisessa opiskeluympäristössä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: University of <strong>Helsinki</strong>, Student Services: Orientation Handbook<br />
for International Students <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong>.<br />
International Exchange Services / Tuula Hellstedt: A Guide for International Tutors <strong>2013</strong>-<br />
<strong>2014</strong>.<br />
Suoritustavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, vaihto-opiskelijan tuutorina toimiminen<br />
ja tuutorointiraportin kirjoittaminen<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Janna Koivisto<br />
Lisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (170 eur).<br />
Keinosiemennys 3 op<br />
90317<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Luennot ja harjoitukset loppukeväällä, harjoittelu teurastamolla toukokuussa.<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta, sekä oppii<br />
88
kummankin lajin keinosiemennystekniikat.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa siementää nautoja ja sikoja<br />
on pätevä toimimaan seminologin sijaisena<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 22 h, käytännön harjoitukset n. 35 h Saarella sekä nautateurastamossa<br />
(tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteet saadaan suoritetuksi), kirjallinen<br />
tentti 2 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juhani Taponen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, miten seminologilomittajapaikkoja<br />
on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajan ulkopuolella. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
toteutuminen varmistuu syksyn <strong>2013</strong> aikana.<br />
Koiran ja kissan keuhkosairaudet 2 op<br />
90395<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 19<br />
Tavoite: Syventää opiskelijan perustietämystä koiran ja kissan keuhkosairauksista, erikoisdiagnostiikkamenetelmistä<br />
sekä hoidoista ja niiden perusteista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson Moodle-kansiossa jaettava materiaali ja osallistujien<br />
itse tuottama materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
King (toim.) Textbook of respiratory disease of dogs and cats, 2004.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Minna Rajamäki<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso voidaan järjestää englanniksi, mikäli osallistujissa on mukana ulkomaalaisia<br />
vaihto-opiskelijoita. <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op<br />
90334<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
sekä muut alasta kiinnostuneet opiskelijat sekä valmiit eläinten kanssa työskentelevät ammattilaiset.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija saa käsityksen kotieläinten etologian merkityksestä eläinten pidolle ja<br />
hyvinvoinnille.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
huomioida eläinten käyttäytymistarpeet<br />
lukea soveltavan etologian alan tutkimuksia kriittisesti<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen ja erilaisten ryhmätöiden<br />
avulla kotieläinten käyttäytymispiirteiden kautta mm. domestikaatiota ja evoluutiota, hyvinvoinnin<br />
määritelmiä sekä häiriökäyttäytymisen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi perehdytään<br />
käyttäytymistutkimuksen suunnitteluun ja metodeihin. <strong>Opinto</strong>jaksolla tutustutaan uusimpiin<br />
alan tutkimustuloksiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava ja etukäteen lähetetty materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen opetuspäiviin. <strong>Opinto</strong>jakso on viiden päivän intensiivijakso,<br />
jossa päivittäin on noin 4 h luentoja ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3 h.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu opiskelijoille lähetettävät etätehtävät.<br />
89
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Laura Hänninen, Anna Valros<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan opiskelijat, joilla on Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu -<br />
opintojakso (90133) suoritettuna. Syventää Kotieläinten pidon, etologian ja eläinsuojelunperusteet<br />
opintojakson antia yhdessä Eläinten hyvinvointi - etiikasta käytännön eläinsuojelutyöhön<br />
-opintojakson (90384) kanssa.<br />
Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005 tai vastaavat tiedot.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan enintään 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Eläinlääketieteen<br />
opiskelijoilla on etusija.<br />
Käytännön viestintä 1-2 op<br />
90390<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Sisältö: Eläinlääketieteen opintojen esittely messuilla, lukioissa tai abi-infoissa. Ennen esittelyä<br />
opiskelija saa koulutusta esittelystä ja perehtyy esittelymateriaaliin. Esittelyvierailut sovitaan<br />
erikseen. Opiskelija voi myös itse ehdottaa vierailua esimerkiksi omaan lukioonsa.<br />
Suoritustavat: Eläinlääketieteen opintojen ja opiskelemaan hakemisen esittely (3 lyhyttä<br />
esittelyä esim. lukioissa tai koululaisryhmille tiedekunnassa tai 1 pidempi esittely, esim. osallistuminen<br />
Studia-messuille vastaa yhtä opintopistettä).<br />
Lisäksi esittelystä tulee kirjoittaa pieni vapaamuotoinen palaute (mikä meni hyvin, mitä kehitettävää<br />
jäi), joka toimitetaan sähköpostitse tiedekunnan tiedottajalle.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Rinnemaa<br />
Lisätiedot: Lisätietoja saa tiedekunnan opintosivuilta tai opintoasiainsuunnittelija Anu Kanervalta.<br />
Lisää lampaista ja vähän vuohistakin 2 op<br />
90414<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. vuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: 18.-21.2.<strong>2014</strong><br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson jälkeen opiskelija osaa tehdä terveydenhuoltokäynnin lammastilalle.<br />
Sisältö: Kotimaisten asiantuntijoiden luentoja lampaiden terveydenhuoltoon liittyen. Lampolakäynti.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ennakkomateriaali ja opintojakson aikana jaettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Sarginson Sheep flock health: A Planned Approach.<br />
Suoritustavat: Ennakkomateriaalin läpikäynti. <strong>Opinto</strong>jakson opetukseen osallistuminen ja<br />
oman potilastapauksen kirjoittaminen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen<br />
Maidontuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90352<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 2<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy maidontuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan.<br />
Opiskelija ymmärtää lypsykarjan terveyden, tuotanto-olosuhteiden, lypsyhygienian ja maidon<br />
90
käsittelyn vaikutuksen tankkimaidon laatuun. Opiskelija tutustuu maidon prosessointimenetelmiin<br />
ja maidontuotannon teolliseen hygieniaan. Opiskelija tuntee tärkeimmät maidossa<br />
esiintyvät tautia ja pilaantumista aiheuttavat mikrobit, näiden mikrobien lähteet ja tartuntareitit<br />
navetassa ja maidon jatkojalostuksessa, sekä niiden merkityksen maidon ja maitopohjaisten<br />
tuotteiden turvallisuuden ja laadun kannalta. Opiskelija tutustuu maitohygieniaan liittyvään<br />
lainsäädäntöön ja sen mukaiseen valvontaan.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään lypsykarjan tuotanto-olosuhteita ja sairausongelmia ja<br />
niiden vaikutusta tankkimaidon laatuun ja turvallisuuteen. Perehdytään lypsyhygieniaan ja -<br />
teknologiaan erityisesti maitohygienian kannalta. Käsitellään maidon teollista käsittelyä meijereissä,<br />
tuoteprosesseja ja niihin liittyvää hygieniaa. Maidossa esiintyvät, tautia aiheuttavat ja<br />
maitoa ja maitotuotteita pilaavat mikrobit sekä niihin liittyvät riskit ja riskinhallintakeinot<br />
käydään läpi. Alkutuotannon maitohygieniaan liittyvä lainsäädäntö ja valvonta esitellään perusopetusta<br />
täydentävällä tavalla sekä tutustutaan maitoalan laitosten valvontaan ja tätä koskevaan<br />
lainsäädäntöön. Osallistujat tekevät aiheeseen liittyvän ryhmätyön.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava tai osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ryhmätyöhön.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Miia Lindström, Satu Pyörälä<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläintenpito ja hyvinvointi -opintokokonaisuus (90161)<br />
tulee olla suoritettuna.<br />
Nauta pintaa syvemmältä 3 op<br />
90369<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. vuoden opiskelijat. Lisäksi<br />
opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 12<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa hoitaa myös harvinaisempia<br />
naudan sairauksia, tarvittaessa erilaisten tietolähteiden avulla. Lisäksi hän saa valmiuksia<br />
ruokinnallisten ja tartunnallisten karjaongelmien selvittämiseen ja ennaltaehkäisevään neuvontatyöhön.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
diagnosoida ja hoitaa perustapausten lisäksi myös harvemmin esiintyviä nautojen sairaustiloja<br />
antaa ohjeita tavallisten ruokintaan liittyvien karjaongelmien ratkaisemiseksi<br />
selvitellä myös harvinaisia ja vaikeita sairausongelmia erilaisten lähdemateriaalien<br />
avulla<br />
suunnitella toimintansa tartuntatautitilanteissa<br />
Sisältö: Poikimahalvauksen ennaltaehkäisy, ruokinnan yhteydet sairauksiin, tavallisimmat<br />
epidemiatilanteet ja niiden selvittely, syventäviä luentoja ruuansulatuskanavan, liikuntaelinten,<br />
hermoston ja vasikoiden sairauksista. Lisäksi kulloinkin ajankohtaisia aiheita.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Radostits ym. Veterinary medicine. 9. tai uudempi painos, W.B. Saunders, 2000.<br />
Pyörälä &Tiihonen Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 6.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava materiaali<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Divers & Peek Rebhun’s Diseases of Dairy Cattle, 2. painos, Saunders 2008.<br />
Smith Large Animal Internal Medicine 3. painos, Mosby, ST. Louis 2002.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo opintojaksolla, ennakkotehtävien teko ja esitysten hyväksytty suorittaminen.<br />
Luennot 17 h, ryhmätyötä 8 h ja ohjattu keskustelu opiskelijoiden alustusten pohjal-<br />
91
ta 8 h. Ryhmätyöhön valmistautumiseen, oman esityksen valmisteluun ja muuhun omatoimiseen<br />
opiskeluun on varattu 48 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Helena Rautala<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Klinikkaopetus tulee olla suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 25 opiskelijaa.<br />
Näyttöön perustuvat hoidot eläinlääketieteessä - mitä ne ovat ja onko niitä? 3 op<br />
90345<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. Lisäksi opintojaksolle<br />
otetaan tiedekunnan jatko-opiskelijoita.<br />
Ajoitus: Tammi-maaliskuu <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija osaa keskustella eläinlääketutkimusten tekemisestä, osaa lukea kriittisesti<br />
raportteja kliinisistä ja kokeellisista eläinlääketutkimuksista, arvioida tieteellisen näytön tasoa<br />
ja soveltaa tutkimuksen tuloksia kliinisessä työssään.<br />
Sisältö: Luento kliinisen lääketutkimuksen käsitteistä ja tulosten tulkinnasta, tehtävä näytön<br />
asteen arvioinnista julkaistujen tutkimusten perusteella, verkkokeskustelu esimerkkitapauksista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson Moodle-alueella jaettava ja osallistujien itse<br />
tietokannoista etsimä materiaali.<br />
Suoritustavat: Lähitapaaminen 3 h (tammikuussa <strong>2014</strong>) itsenäinen opiskelu 40 h verkkotyöskentely<br />
38 h.<br />
Annetun tehtävän tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: <strong>Opinto</strong>jaksolle voivat osallistua sellaiset opiskelijat, joilla<br />
on farmakologian perusjakso (välitentit), sekä Näyttöön perustuva eläinlääketiede (90063) -<br />
opintojakso suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 15 opiskelijaa.<br />
Opiskelijatuutorointi 2 op<br />
90328<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Huhtikuu-syyskuu <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Tuutoritoiminnan avulla uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat eläinlääketieteelliseen<br />
<strong>tiedekunta</strong>an ja Helsingin yliopistoon opiskelu- ja käytännön toimintaympäristönä.<br />
Tuutori auttaa uusia opiskelijoita ajankohtaisissa käytännön kysymyksissä sekä ennen<br />
kaikkea auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Tuutorina toimiva opiskelija syventää<br />
tietojaan Helsingin yliopistosta, Viikin kampuksesta ja eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta<br />
sekä soveltaa niitä auttaessaan uutta opiskelijaa integroitumaan yliopistoyhteisöön. Tuutori<br />
saa myös kokemusta pienryhmän ohjaamisesta ja toimimisesta vertaistukena.<br />
Sisältö: Tiedekunnan järjestämä tuutorikoulutus (6 tuntia), tuutorointisuunnitelman sekä kirjeen<br />
laatiminen omalle tuutoriryhmälle, pienryhmäohjaajana toimiminen syyslukukaudella<br />
<strong>2013</strong>.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Lähteinen-Kyykkä Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajan <strong>opas</strong> (2004). <strong>Helsinki</strong>: YTHS.<br />
Nyytin www-sivuilta löytyvä “Tuutori<strong>opas</strong>” https://www.nyyti.<strong>fi</strong>/tietoa/tuutori<strong>opas</strong>/<br />
Suoritustavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, tuutorointisuunnitelman tekeminen,<br />
pienryhmäohjaajana toimiminen ja itsearviointiraportti tuutoroinnista.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
92
Vastuuhenkilö: Janna Koivisto<br />
Lisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (150 eur)<br />
Oppimassa eläinlääkäriksi 2 op<br />
90392<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Lukuvuosi <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija saa tietoa ja työkaluja oman hyvinvointinsa rakentamiseen ja ylläpitämiseen<br />
sekä henkilökohtaiseen kasvuunsa eläinlääkäriksi.<br />
Sisältö: Elämäntaidot, hyvä arki, eläinlääketieteen opiskelu, oppiminen, stressin hallinta, asiantuntijuus<br />
ja henkilökohtainen kasvu.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Alustuksia, itsenäistä ja yhteistoiminnallista työskentelyä, itsearviointia. Läsnäolo<br />
lähitapaamisissa tai korvaava tehtävä. Raportti, suunnitelma tai muu vapaamuotoinen<br />
tuotos.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi<br />
Pieneläinlääkäri päivystää 3 op<br />
90375<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Lukuvuosi <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija täydentää pieneläinpäivystyksessä tarvittavaa osaamistaan.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää luento-opetusta, pienryhmäopetusta ja -ohjausta sekä päivystyspraktiikkaa<br />
pieneläinsairaalassa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nelson & Couto Small Animal Internal Medicine, 4. painos, Mosby Elsevier, 2009.<br />
Silverstein & Hopper Small Animal Critical Care Medicine, Saunders Elsevier, 2009.<br />
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso alkaa kaikille yhteisillä luennoilla aamupäivällä 4 h, aiheena päivystystyö<br />
pieneläinsairaalassa. Iltapäivällä 3 h pienryhmissä tutustumista pieneläinsairaalan<br />
päivystyksen toimintaan: teho-osasto, päivystyspoliklinikka, leikkausosasto.<br />
Päivystysjakso sisältää 42 h päivystystyötä. Päivystysjakso toteutetaan kolmena iltapäivystysvuorona<br />
ja kahtena pyhän tai viikonlopun päivävuorona. <strong>Opinto</strong>jakson lopuksi järjestetään<br />
palautetilaisuus 2 h. <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy 30 h itsenäistä opiskelua.<br />
Opiskelijat pitävät potilaskirjanpitoa kaikista opintojakson aikaisista potilaista. Opiskelijat<br />
tekevät yhdestä potilaasta tapausselostuksen. <strong>Opinto</strong>jakson verkkoalustana toimii Moodle,<br />
jossa ohjeet potilaskirjanpitoon ja potilastapauksen kirjoittamiseen. <strong>Opinto</strong>jakson päivystysjaksot<br />
suoritetaan joulun, pääsiäisen tai kesän viikonloppujen aikana.<br />
Järjestettyyn opetukseen ja päivystysvuoroon osallistuminen on pakollista. Potilaskirjanpito ja<br />
kirjallinen tapausselostus palautetaan annettuun määräaikaan mennessä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Helka Heikkilä, Sanna Viitanen ja Thomas Spillmann<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 18 opiskelijaa. Ilmoittautuessaan opiskelija voi esittää<br />
toiveen päivystysjakson suorittamisen ajankohdasta.<br />
Pieneläinten hammassairaudet 2 op<br />
90398<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 12<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja oppii hoitamaan pieneläinten hammassairauksia.<br />
93
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään suun ja hampaiden tutkiminen, suun tavallisimmat sairaudet,<br />
hammaskiven poisto, hampaiden poisto, suun puudutukset, hampaiden röntgenkuvaus<br />
sekä röntgenkuvien tulkinta. Lisäksi tutustutaan tavallisimpiin hammasinstrumentteihin, porayksikön<br />
ja hammasröntgenkoneen sekä digitaalisen kuvienkäsittelyohjelman käyttöön.<br />
Toimenpiteitä harjoitellaan koiralla ja kissalla 3 hengen ryhmissä.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät, luennot 4 h, käytännön harjoitustyöt 14 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eva Sarkiala-Kessel, Niina Luotonen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 24 opiskelijaa, jotka jaetaan kahteen ryhmään. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
kesto on 2,5 päivää. <strong>Opinto</strong>jaksolle haetaan kirjallisesti lyhyesti perustellen, miksi haluaa<br />
osallistua.<br />
Pieneläinten ortopedia 3 op<br />
90396<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 15<br />
Tavoite: Opiskelija oppii syvällisemmin ortopedisten sairauksien diagnostisointia ja hoitoperiaatteita<br />
pieneläimillä.<br />
Sisältö: Ortopedisten ongelmien etiologia, diagnosointi, toimenpiteet ja jatkohoito.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Fossum Small Animal Surgery, 3.painos Mosby Elsevier 2007<br />
Suoritustavat: Ryhmätyöskentely, käytännön harjoitustyöt ja luennot.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pauli Keränen, Mikael Morelius<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Röntgen- ja ultraäänidiagnostiikan syventävä jakso 2 op<br />
90413<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija syventää osaamistaan eläinlääketieteessä käytettävien diagnostisten kuvantamismenetelmien<br />
käytössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa käyttää röntgendiagnostisia menetelmiä apuna päivittäisessä eläinlääkärin työssään<br />
osaa tulkita röntgenkuvia (rintaontelo, vatsaontelo, luusto)<br />
osaa suorittaa vatsaontelon ultraäänitutkimuksen käytännössä<br />
osaa tulkita ultraäänikuvia (vatsaontelo)<br />
Sisältö: Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen soveltaminen ja käyttö potilastyössä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Barr & Gaschen BSAVA Manual of Canine and Feline Ultrasonography. Wiley 2011.<br />
Schwarz & Johnson BSAVA Manual of Canine and Feline Thoracic Imaging. Wiley 2008.<br />
O’Brien & Barr BSAVA Manual of Canine and Feline Abdominal Imaging. Wiley 2009.<br />
Barr & Kirberger BSAVA Manual of Canine and Feline Musculoskeletal Imaging. Wiley<br />
2006.<br />
Suoritustavat: Luennot, valmistelevat tehtävät ja käytännön harjoitukset.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Merja Laitinen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan, että diagnostinen kuvantamisen perusteet<br />
94
tai vastaavat opinnot on suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakson sisältö tarkentuu myöhemmin. Opetuskieli mahdollisesti osin englanti.<br />
Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op<br />
90323<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. vuoden opiskelijat. Lisäksi<br />
opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, 3.-7.3.<strong>2014</strong><br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija pystyy toimimaan oriiden keinosiemennysaseman<br />
(ks) vastaavana eläinlääkärinä. Opiskelija hallitsee oriin lisääntymisfysiologian ja<br />
ymmärtää sen vaikutukset spermantuotantoon, seksuaalikäyttäytymiseen ja lisääntymishäiriöihin.<br />
Opiskelija tuntee lisääntymishäiriöiden etiologian, patogeneesin, tutkimuksen ja hoidon.<br />
Hän osaa käytännön spermanoton tekniikat, osaa tutkia sperman ja pakata sen lähetystä<br />
varten. Hän osaa myös siementää tamman oikeaan aikaan ja hallitsee siemennystekniikat.<br />
Hän tuntee ks-toimintaa koskevan lainsäädännön ja siittolaeläinlääkärin tehtävät ks-asemalla.<br />
Sisältö: Oriin lisääntymisfysiologia, seksuaalikäyttäytyminen ja sen poikkeavuudet sekä siitosoriin<br />
hoito. Sperman tutkimus, käsittely, pakastus ja jäähdytys, siemennysannosten laskeminen<br />
sekä siirtosperman käyttö. Spermanottotekniikat ja spermanoton ongelmat. Oriin tutkimus<br />
ja patologisten tilojen diagnosointi ja hoito. Siittolan tarttuvat taudit ja management<br />
sekä ks-hygienia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava materiaali. Jaksolla esitellään oriin<br />
lisääntymistä ja ks:tä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.<br />
Suoritustavat: Luennot 26 h, pienryhmäopetus 12 h.<br />
Arviointi: Opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen tehtävä, jonka vastuuopettaja hyväksyy.<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Lisääntymistiede -opintokokonaisuus (90083) ja Klinikkaopetus<br />
(90127) tulee olla suoritettuina.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 10-15 henkilöä ja sille haetaan kirjallisesti. Hakemus osoitetaan<br />
vastuuopettajalle ja siitä on käytävä ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista,<br />
hevoskokemus sekä selvitys siitä, miten opintojakso liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso järjestetään Saarella. <strong>Opinto</strong>jakso antaa pätevyyden toimia hevosten ksluvassa<br />
mainittuna toiminnasta vastaavana eläinlääkärinä.<br />
Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3 op<br />
90337<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Lisäksi opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 9<br />
Tavoite: Antaa valmiudet analysoida ja ratkaista tilatason terveys- ja hedelmällisyysongelmia<br />
sianlihatuotannossa.<br />
Osaamistavoite: Opiskelija osaa tehdä tilan hedelmällisyyteen liittyvän tilaraportin ja terveydenhoitosuunnitelman.<br />
Sisältö: Yksilö- ja tilatason hedelmällisyysongelmiin, tautisaneerauksiin, hännänpurentaan,<br />
niveltulehduksiin, ruokintaan, sikojen hyvinvointiin ja sianlihatuotannon etiikkaan liittyvät<br />
kysymykset. <strong>Opinto</strong>jakson sisältöä räätälöidään vuosittain siten, että uudet ja ajankohtaiset,<br />
sikataloutta puhuttavat teemat sekä osallistujien itsensä tärkeänä pitämät teemat tulevat käsitellyiksi.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso sisältää keskeisiä terveydenhuollon työkaluja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava materiaali<br />
95
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoitustyön tekeminen. Luennot ja keskustelut<br />
27 h, ryhmätyöt ja tilakäynnit sekä niiden työstäminen 8 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Olli Peltoniemi, Mari Heinonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoito -<br />
opintokokonaisuus (90084) tulee olla suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään Saarella Mäntsälässä. <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Small Animal Dermatology: How to approach an itchy patient? 2 op<br />
90409<br />
Target group: 6 th year students of Veterinary Faculty.<br />
Timing: Spring term <strong>2014</strong>, week 12<br />
Objective: To develop an effective diagnostic approach to a pruritic patient. Give skills in<br />
the ongoing management especially of the chronic cases. Cytology lab: To recognize the<br />
normal skin structures, artefacts, abnormal epidermal cells, inflammatory cell population,<br />
micro-organisms and ectoparasites.<br />
Study materials and literature: To be announced later.<br />
Completion: Lectures, case seminars and cytology labs.<br />
Evaluation: Passed/failed<br />
Responsible person: Leena Saijonmaa-Koulumies, Riitta Seppänen<br />
Other information: Teaching languages are English and Finnish. This course is organized<br />
with co-operation with a dermatology specialist Tim Nuttall (University of Liverpool). 20<br />
participants.<br />
Small animal gastroenterology 2 op<br />
90382<br />
Target group: 6 th year students of Veterinary Faculty, specializing veterinarians<br />
Timing: Spring term <strong>2014</strong>, week 14<br />
Objective: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of acute and chronic<br />
gastrointestinal diseases in cats and dogs.<br />
Contents: The course includes lectures, case-based presentations and interactive case discussions.<br />
In even years, the course focuses on feline gastroenterology and in odd years on canine<br />
gastroenterology.<br />
Study materials and literature:<br />
Nelson & Couto Small Animal Internal Medicine, 4. painos, Mosby Elsevier, 2009.<br />
Hall et al. BSAVA Manual of canine and feline gastroenterology. 2nd ed. British Small Animal<br />
Veterinary Association, 2005<br />
Completion: Mandatory lectures, group work, case presentations<br />
Evaluation: Passed/failed<br />
Responsible person: Thomas Spillmann, Susanne Kilpinen<br />
Other information: 20 participants. Teaching language is English.<br />
Sorkkahoitokurssi 2 op<br />
90348<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 2.-4. vuoden<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 10<br />
Tavoite: Perustiedot naudan sorkkahoidosta.<br />
Sisältö: Sorkan rakenne, tavallisimmat sorkkasairaudet, sorkkahoito, sorkkahoitoa käytän-<br />
96
nössä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava ja osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja harjoituksissa. Luennot 4 h ja käytännön sorkkahoitoa<br />
Saarella 16 h. <strong>Opinto</strong>jakson kesto on 3 päivää.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Heli Simojoki<br />
Säteilysuojelu eläinröntgentoiminnassa 2 op<br />
90389<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. vuoden opiskelijat. <strong>Opinto</strong>jaksolle<br />
otetaan lisäksi täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä, sekä henkilöitä, jotka haluavat<br />
suorittaa eläinröntgentoiminnasta vastaavan johtajan pätevyyden.<br />
Ajoitus: Tammikuu <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija pätevöityy toimimaan säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavana johtajana<br />
eläinröntgentoiminnan pätevyysalueella. Opiskelija osaa säteilyfysiikan perusteet; säteilylähteet<br />
ja -mittasuureet; säteilyn biologiset vaikutukset ja riskit; säteilyn käyttöön liittyvän<br />
lainsäädännön; säteilyn käytön organisatoriset järjestelyt, valvonnan ja altistuksen seurannan;<br />
säteilyn turvallisen käytön ja säteilysuojelutoimet eläinröntgentoiminnassa sekä eläinröntgentutkimusmenetelmät<br />
ja -laitteet sekä niiden käytön.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson sisältö noudattaa Säteilyturvakeskuksen ohjetta ST 1.8. (17.2.2012).<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään mm. säteilyfysiikan perusteita, säteilyyn liittyviä suureita ja säteilyn<br />
mittaamista, säteilyn biologiasia vaikutuksia, säteilyn riskejä ja säteilysuojelun perusperiaatteita.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään säteilysuojelulainsäädäntöön, säteilyn käytön valvontaan,<br />
käytännön säteilysuojelutoimiin työpaikalla, säteilyaltistuksen seurantaan ja työntekijöiden<br />
terveystarkkailuun. Opiskelija tutustuu eläinröntgentutkimuksiin, vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin<br />
ja eläinröntgentoiminnan laadunvarmistukseen. <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy ennakkotehtäviä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava ja osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Ennakkotehtävät, luennot 10 h, harjoitukset ja kirjallinen kuulustelu.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Lappalainen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 10 opiskelijaa.<br />
Tammapraktiikkakurssi 3 op<br />
90325<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. vuoden opiskelijat. Lisäksi<br />
opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, 31.3.-4.4.<strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy tamman lisääntymisfysiologiaan, munasarja- ja tiineysdiagnostiikkaan,<br />
lisääntymishäiriöihin ja niiden hoitoon sekä vastasyntyneiden varsojen ongelmiin.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
tehdä tammojen rektaali- ja ultraäänitutkimuksia<br />
ottaa kohtunäytteitä<br />
tehdä erilaisia kohtuhoitoja<br />
siementää tammoja eri tekniikoilla<br />
soveltaa tietojaan tammojen hormonihoitoihin ja varsojen ensiapuun.<br />
Sisältö: Tamman endokrinologia ja munasarjojen toiminta, diagnostiikka, patologiset tilat ja<br />
niiden hoito. Kohdun fysiologia, patologisten tilojen diagnostiikka ja hoito. Tiineysdiagnostiikka,<br />
tiineyden fysiologia ja patologia. Keinosiemennys. Varsominen ja vastasyntyneen varsan<br />
sairaudet.<br />
97
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali. <strong>Opinto</strong>jaksolla esitellään<br />
tamman lisääntymistä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.<br />
Suoritustavat: Luennot 26 h ja käytännön harjoitukset 15 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Lisääntymistiede (90083) -opintokokonaisuus tulee olla<br />
suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 8-10 henkilöä ja sille haetaan kirjallisesti. Vastuuopettajalle<br />
osoitetusta hakemuksesta on käytävä ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista,<br />
hevoskokemus sekä selvitys siitä, miten opintojakso liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa, majoituksensa<br />
ja ruokailunsa.<br />
Tieteellinen kliininen tutkimus - mitä, miten ja miksi? 3 op<br />
90378<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat,<br />
jotka on valittu kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston kesäklinikalle. <strong>Opinto</strong>jaksolle<br />
otetaan myös tiedekunnan jatko-opiskelijoita.<br />
Ajoitus: Touko-elokuu <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää kliinisen tutkimuksen keskeiset asiat ja hallitsee siinä käytettävien<br />
menetelmien periaatteet. Opiskelija tutustuu kliinisen tutkimuksen menetelmiin, pystyy<br />
itse suunnittelemaan pienimuotoisen tutkimuksen, osaa aineiston käsittelemisen ja pystyy<br />
tulkitsemaan tuloksia.<br />
Sisältö: Eläinlääketieteen tiedeyhteisön ja infrastruktuurin esittely, kirjallisuushaku, tutkimuksissa<br />
käytetyt metodologiat, tutkimuksen etiikka ja koe-eläinluvat, aineiston työstäminen,<br />
tulosten analysointi, tieteellinen kirjoittaminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset. Harjoitukset perustuvat opiskelijan omaan materiaaliin<br />
ja niiden pohjalta opiskelija kirjoittaa lisensiaatin tutkielman. Oma työ esitetään seminaarissa.<br />
Pakollinen osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen. Poissaolot korvataan kirjallisin<br />
tehtävin.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Hielm-Björkman<br />
Tuotantoeläinlääkärinä toimiminen tutuksi 3 op<br />
90373<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 2.-6. vuoden<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kesä <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija<br />
perehtyy kotieläintuotantoon eläinlääkärin näkökulmasta<br />
perehtyy tuotantoeläinlääkärin työnkuvaan käytännössä<br />
saa lisäkokemusta tuotantoeläinten käsittelystä, tutkimisesta ja hoidosta<br />
Sisältö: Klinikkajakso Tuotantoeläinsairaalassa. Jakso voi sisältää myös ilta- tai viikonloppupäivystystä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali. Opetushallituksen<br />
verkkomateriaali Eläinten terveys ja hyvinvointi.<br />
Jackson & Cockcroft Clinical examination of Farm Animals<br />
Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. HY, ELTDK, Oppimateriaalia 3, 2003.<br />
Pyörälä & Tiihonen Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketie-<br />
98
teellinen <strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 6.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen klinikkatyöskentelyyn 40 h ja kirjallinen tehtävä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan on täytynyt osallistua Eläintenpito ja hyvinvointi<br />
-kokonaisuuden (90161) opetukseen ja suorittaa Maatilaharjoittelu.<br />
Lisätiedot: Ilmoittautuessaan opiskelija valitsee itselleen sopivan klinikkajakson annetuista<br />
vaihtoehdoista.<br />
Tuotantoeläinpraktiikkaa edistyneille 2-4 op<br />
90415<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 5.-6. vuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kesä <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija osaa<br />
soveltaa tuotantoeläinopetuksessa saatuja tietoja ja taitoja käytäntöön<br />
arvioida ja täydentää omia taitojaan tuotantoeläinpraktiikassa<br />
analysoida ja soveltaa eri lähteistä löytyvää tietoa potilaiden hoitamisessa ja oman ammattitaidon<br />
ylläpitämisessä<br />
käyttää työssään hyviä vuorovaikutustaitoja<br />
Sisältö: Opiskelija tekee eläinlääkärin valvonnassa, mutta itsenäisesti tuotantoeläinlääkärin<br />
perustaitoihin liittyvää työtä Tuotantoeläinsairaalan järjestelyiden mukaan. Mahdollisuuksien<br />
mukaan opiskelija voi valita päivän työtehtävistä parhaiten hänen oppimistaan tukevat tehtävät.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen oppikirjat<br />
Suoritustavat: Tuotantoeläinsairaalassa 44 (2 op) tai 88 (4 op) aktiivituntia sisältävä klinikkajakso<br />
arkipäivinä tai viikonloppupäivystyksessä sekä kirjallinen tehtävä (potilastapaus tai<br />
th-suunnitelma) opiskelijan valitsemasta aiheesta.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loma-aikana kesällä <strong>2014</strong>. Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan<br />
ajankohdan tarjotuista vaihtoehdoista. Alustava ilmoittautuminen on kevättalvella ja sitova<br />
ilmoittautuminen huhtikuun loppuun mennessä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinsairaala ja päivystys -opintojakso (90454)<br />
tulee olla suoritettuna.<br />
Utareterveyskurssi 3 op<br />
90329<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 5.-6. vuoden opiskelijat.<br />
Lisäksi opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, viikko 15<br />
Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan utaretulehduksen ja vedinsairauksia patogeneesistä,<br />
diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Opiskelijalla on valmiudet karjan utaretulehdusongelman<br />
kokonaisvaltaiseen selvittämiseen.<br />
Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien diagnostiikkaan, erityispiirteisiin<br />
ja tulehduksen patogeneesiin. Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian<br />
tietoja syvennetään. Käydään läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedinten tutkimustekniikoita<br />
harjoitellaan käytännössä. Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseen diagnostiikkaan<br />
ja herkkyysmääritykseen. Jaksoon sisältyy myös tilakäynti ja karjakohtaisen utareterveyssuunnitelman<br />
teko.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
99
Suoritustavat: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää kontaktiopetusta 32 h (luentoja, laboratoriotöitä, harjoituksia<br />
ja tilakäynti) ja itsenäistä opiskelua 46 h (kirjallisuuteen tutustuminen, esitehtävien<br />
teko, utareterveyssuunnitelman laatiminen tai vastaava tehtävä).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Satu Pyörälä<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito -<br />
opintokokonaisuus (90084) tulee olla suoritettuna.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 17 opiskelijaa. <strong>Opinto</strong>jaksolle haetaan kirjallisesti, perustellen<br />
lyhyesti, miksi haluaa osallistua.<br />
Valinnainen harjoittelu 2 op<br />
90305<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Tavoite: Tutustuminen eläinlääkärin työhön tai alan työkokemuksen saaminen opintojen aikana.<br />
Sisältö: Eläinlääkärin työn seuraaminen vähintään 5+5 arkipäivän tai 5 arkipäivän ja päivystysviikonlopun<br />
ajan, yhtäjaksoinen tai säännöllinen työskentely eläinlääkärin alaisuudessa<br />
(esim. avustaminen pieneläinvastaanotolla, antidoping-työ ravi/ratsastuskilpailuissa), tai yliopiston<br />
tukema harjoittelu. Oppimispäiväkirjan pitäminen.<br />
Suoritustavat: Todistus työharjoittelusta ja sen liitteenä 1-2 sivun pituinen tiivistelmä oppimispäiväkirjasta<br />
(palautetaan kahden kuukauden kuluessa harjoittelun päättymisestä).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Kanerva<br />
Lisätiedot: Myös yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla<br />
kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Haettavana olevista<br />
yliopiston tukemista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammi-helmikuussa <strong>2014</strong>. Yliopiston<br />
tukemissa harjoittelupaikoissa harjoittelun kesto on yleensä 1-3 kk (väh. 1 kk) ja siitä voidaan<br />
hyväksilukea 2 op eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin.<br />
Valinnainen harjoittelu ulkomailla 2-6 op<br />
90386<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Ympäri vuoden, myös kesäkuukausina.<br />
Tavoite: Alan työkokemuksen saaminen opintojen aikana ja tutustuminen kohdemaan kulttuuriin.<br />
Kielitaidon kehittäminen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
omaa paremmat valmiudet toimia kansainvälisessä työyhteisössä<br />
osaa laittaa oman tieteenalansa ja oman maan käytänteet kansainväliseen yhteyteen.<br />
osaa toimia ja kommunikoida toisessa kulttuuriympäristössä<br />
osaa käyttää vierasta kieltä työympäristössä, opiskelussa ja vapaa-ajalla<br />
osaa toimia tehokkaasti uudessa ympäristössä tai järjestelmässä. Opiskelija luottaa itseensä<br />
ja on itsenäisempi ja rohkeampi työssään<br />
osoittaa sitoutumista ja yhteiskunnallista vastuuta globaalilla tasolla (koskee erityisesti<br />
<br />
harjoittelua kehitysmaassa)<br />
osaa soveltaa opiskelussaan omaksumiaan tietoja ja taitoja käytännön työtehtävissä ja<br />
arvioida omaa osaamistaan sekä uusien tietojen ja taitojen tarvetta<br />
Sisältö: Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla ulkomainen praktiikka, yritys, yliopisto, maatila,<br />
järjestö, tutkimusinstituutti, kunta tai valtio. Harjoittelun kesto on vähintään yksi viikko. Yliopiston<br />
kansainvälistä harjoitteluapurahaa haettaessa keston on oltava vähintään kaksi kuu-<br />
100
kautta, Erasmus-apurahaa haettaessa kolme kuukautta. <strong>Opinto</strong>jaksosta saatavien opintopisteiden<br />
määrä riippuu harjoittelun pituudesta ja sisällöstä.<br />
Suoritustavat: Työharjoittelu ja lyhyt noin yhden sivun mittainen oppimispäiväkirja, jossa<br />
opiskelija arvioi työtehtäviä ja oppimista.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Janna Koivisto.<br />
Vastasyntyneen varsan hoitokurssi 2 op<br />
90308<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong><br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakso valmentaa opiskelijoita eläimen normaalin käyttäytymisen sekä sen<br />
poikkeavuuksien tunnistamiseen. <strong>Opinto</strong>jakso lisää opiskelijan käytännön valmiuksia eläinten<br />
käsittelyssä ja hoitamisessa. Opiskelija saa tuntuman elävän eläimen kanssa työskentelyyn jo<br />
opintojen alkuvaiheessa.<br />
Sisältö: Tamman tiineys ja synnytys, vastasyntynyt varsa ja sen ominaispiirteet, normaali<br />
varsan käyttäytyminen, varsan ongelmien tunnistaminen (heikko varsa, hengityselinten, raajojen,<br />
ruoansulatuskanavan, navan ongelmat), varsan keinoruokinta, orpovarsa ja sen erityispiirteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Pakolliset luennot 3 h, käytännön harjoittelu <strong>opas</strong>tuksineen 32 h, oppimispäiväkirja<br />
ja palautetilaisuudet 6 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Ninja Karikoski<br />
Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen anatomia 2 op<br />
90372<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 3.-6. vuoden<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi <strong>2014</strong>, 3.-10.1.<strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa eksoottisten selkärankaislajien rakenteellisia erikoispiirteitä ja<br />
ymmärtää näiden erikoispiirteiden merkityksen eläinten luontaisissa toiminnoissa.<br />
Opiskelija tunnistaa eksoottisten esimerkkilajien rakenteellisia erikoispiirteitä, ja ymmärtää<br />
näiden erikoispiirteiden merkityksen eläinten luontaisille liikkumistavoille, käyttäytymiselle<br />
ja ravinnonvalinnalle. Opiskelija on kerrannut tavallisimpien kotieläinten perusanatomiaa<br />
vertailemalla niiden rakenteita eksoottisten koti- ja tuotantoeläinlajien vastaaviin rakenteisiin<br />
ja syventänyt ymmärrystään anatomisten rakenteiden ja toiminnan välisistä yhteyksistä.<br />
Sisältö: Eksoottisten koti- ja tuotantoeläinten perusrakenne ja rakenteelliset erikoispiirteet.<br />
Lajista tai lajiryhmästä riippuen rakenteen läpikäyminen voi keskittyä esimerkiksi tuki- ja<br />
liikuntaelimistöön tai ruoansulatuselimistöön. Läpikäytävinä ryhminä eksoottiset märehtijät<br />
(poro, alpakka, laama), jyrsijät (hamsteri, gerbiili, rotta, marsu), jäniseläimet (kani), linnut<br />
(strutsi, papukaijat), matelijat (käärmeet, liskot, kilpikonna) sekä muut lajit opiskelijoiden<br />
kiinnostuksen tai ajankohtaisuuden mukaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääketieteellisen anatomian ja kliinisen anatomian oppikirjat,<br />
esimerkiksi: O'Malley Clinical anatomy and physiology of exotic species: structure and<br />
function of mammals, birds, reptiles and amphibians. Saunders co. Ltd, 2005.<br />
Opiskelijoiden valitsemat ja opettajan hyväksymät tieteelliset artikkelit ja eläinlajikohtaiset<br />
rakenneoppaat.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen kaikkeen opetukseen; luennot, suulliset esitykset sekä ryhmätyöt<br />
leikkelysalissa. Luennot 10 h, opiskelijaesitykset 34 h (20 h esityksen teko + 14 h esityk-<br />
101
set), sekä ryhmätyöskentely leikkelysalissa 10 h. Luennot koostuvat vastuuopettajan johdanto-<br />
ja yhteenvetoluennoista (jotka annetaan osin lyhyinä lajiryhmäesittelyinä ennen opiskelijaesityksiä)<br />
sekä kahden tai kolmen vierailevan asiantuntijan luennosta. Opiskelijat valmistelevat<br />
ja esittävät 20 minuutin mittaisen esityksen valitsemastaan lajista (opettajan tuottamasta<br />
lajilistasta tai omavalintaisesta lajista). Dissektioharjoitukset tehdään ryhmätyönä vastuuopettajan<br />
johdolla (lajit valikoituvat saatavuuden mukaan).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Jotta vertailu eksoottisten eläinten anatomiaan on mahdollista,<br />
1. ja 2. vuoden anatomian opinnot tulee olla suoritettuna ennen opintojaksolle osallistumista.<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan haun (lokakuussa <strong>2013</strong>) perusteella enintään 24 opiskelijaa,<br />
jotka valitsevat esitelmäaiheensa marraskuun loppuun mennessä.<br />
Öljyvahingoille altistuneiden lintujen käsittely ja hoito 1 op<br />
90410<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 1. - 6. vuoden<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Syyslukukausi <strong>2013</strong> ja kevätlukukausi <strong>2014</strong><br />
Tavoite: Opiskelija saa tietoa öljyvahingoille altistuneiden lintujen käsittelystä, hoidosta ja<br />
pelastamisesta.<br />
Sisältö: Luennot Helsingin WWF:n päätoimistossa<br />
Öljyvahingolle todennäköisimmin altistuvat lintulajit<br />
Luonnonvaraisten eläinten käsittely ja pyydystys<br />
Linnut, öljy ja luokittelu hoidon kiireellisyyden mukaan<br />
Öljyyntyneiden lintujen hoitojärjestelyt<br />
Eläintautien huomioiminen lintujen käsittelyssä<br />
Lintujen hoitoprosessi ja työturvallisuus, vapaaehtoisen toiminta<br />
Käytännön harjoittelu: Käytännön harjoittelu Porvoon Pelastuslaitoksella:<br />
Osallistujat jaetaan neljään ryhmään, jotka kiertävät päivän aikana läpi neljä rastia. Rasteilla<br />
käsitellään lintutarhalla kuolleita luonnonvaraisia lintuja sekä harjoitellaan konttien toimintaa<br />
käytännössä.<br />
Käytännön harjoittelu Heinolan lintutarhalla:<br />
Maastoryhmän toiminta käytännössä, linnun pyydystäminen, työohjeet ja välineet.<br />
Teoreettinen ryhmätyö, ryhmän kirjaaminen, varustelista<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin.<br />
Arviointi: Hyväksytty / hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann, Teemu Niinimäki (WWF)<br />
Lisätiedot: WWF järjestää yhteiskuljetuksen Porvooseen ja Heinolaan.<br />
102
Myöhemmin kuin lukuvuonna <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong> järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja:<br />
Bee Nova Course 2 op<br />
90365<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 2.-6. vuoden<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Tavoite: Syventää opiskelijoiden tietämystä mehiläisistä ja niiden sairauksista<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään laajasti mehiläisten terveyteen ja sen ylläpitoon liittyviä<br />
tekijöitä (ekologia, hoitomuodot, ympäristö, sairauksien ehkäisy ym.)<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla osoitettava materiaali, esitehtävät (distance<br />
learning blocks; ennen opintojaksoa)<br />
Suoritustavat: Esitehtävät, luennot, harjoitukset ja demonstraatiot<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso pidetään Lammin Biologisella asemalla ja mukaan mahtuu n. 10<br />
eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. <strong>Opinto</strong>jakso pidetään osin suomeksi ja englanniksi.<br />
Elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologinen tyypittäminen 3<br />
op<br />
90312<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan lisäksi tiedekunnan jatko-opiskelijoita.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2015<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisessa<br />
tyypittämisessä yleisesti käytettyjen menetelmien perusperiaatteet sekä tietää miten<br />
menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi esim. epidemiologisissa tutkimuksissa, kontaminaatioreittien<br />
selvityksessä elintarvikkeiden tuotantoketjussa sekä bakteerilajien tunnistamisessa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologiseen<br />
tyypittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjallisen tehtävän tekeminen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia -<br />
opintokokonaisuus (90116) tulee olla suoritettuna.<br />
Eläinlääkäri esimiehenä: johtamis- ja vuorovaikutustaidot 3 op<br />
90367<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 4.-6. vuoden opiskelijat.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan lisäksi tiedekunnan erikoistumiskoulutuksessa olevia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2015<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää eläinlääkärin ammattiin<br />
liittyviä johtamisen haasteita sekä saa valmiuksia johtajatehtävissä toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
<br />
<br />
tunnistaa johtamisen eri alueet koko ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentässä.<br />
pystyy pohtimaan johtamiseen liittyviä haasteita ja omia valmiuksiaan toimia johtajana.<br />
103
Sisältö: Kolmen lähiopetuspäivän sisällössä painotetaan yhtä tai useampaa teemaa seuraavista<br />
osa-alueista:<br />
Asioiden johtaminen / strateginen johtaminen<br />
Ihmisten johtaminen ja itsensä johtaminen<br />
Vuorovaikutus, viestintä ja esiintymistaidot<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille 24 h, ennakko- sekä jälkitehtävän tekeminen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Eläinten hyvinvointi - etiikasta käytännön eläinsuojelutyöhön 3 op<br />
90384<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 2.-6. vuoden<br />
opiskelijat. Lisäksi opintojaksolle otetaan kotieläinalan opiskelijoita ja valmiita ammattilaisia.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2015<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jaksolla saa kuvan eläinkäsityksiin ja eläinten hyvinvointikäsityksiin vaikuttavista<br />
tekijöistä, eläinten hyvinvoinnin arvioinnista, eläinsuojelusta ja eläinten hyvinvointiin<br />
vaikuttavista biologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä.<br />
Sisältö: Tuotantoeläinpainotteisella opintojaksolla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen<br />
ja erilaisten ryhmätöiden avulla mm. eläinten hyvinvoinnin määritelmiä ja arviointimenetelmiä,<br />
eläinkäsityksiin ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, eläinsuojelua ja<br />
eläinetiikkaa. Lisäksi perehdytään hyvinvointitutkimuksen suunnitteluun ja metodeihin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo ja etätehtävien tekeminen. <strong>Opinto</strong>jakso on viiden päivän<br />
intensiivijakso, jossa päivittäin on noin 4 h luentoja ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja<br />
2-3 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros ja Laura Hänninen<br />
Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005 tai vastaavat tiedot.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan enintään 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Eläinlääketieteen<br />
opiskelijoilla on etusija.<br />
Kalatuotantoketjun elintarvikehygienia 2-3 op<br />
90343<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan lisäksi täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen kalatuotteiden elintarvikehygieenisten<br />
riskien synnyssä ja torjunnassa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään kalatuotantoon ja kalavalmisteisiin liittyviin elintarvikehygieenisiin<br />
riskeihin. Opetus käsittää kalanviljelyn ja jatkojalostuksen sekä perehtymisen<br />
kuhunkin tuotantovaiheeseen liittyviin elintarvikehygieenisiin riskeihin, riskien torjuntaan ja<br />
kala-alan laitosten valvontaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot, ekskursio ja kirjallinen tehtävä (2 op), sekä vapaaehtoiset harjoitukset<br />
(+1 op).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Joutsen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteellinen patologia -opintokokonaisuus<br />
(90155) tulee olla suoritettuna.<br />
104
Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.<br />
Lihakarja pellolta pöytään 2 op<br />
90355<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2016<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy lihakarjan sairauksiin ja terveydenhuoltoon, naudanlihan tuotantoon<br />
ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettu materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo, luennot 25 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Heli Simojoki, Suvi Joutsen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla osallistunut kolmannen vuoden<br />
lihantarkastuksen opetukseen ja Eläintenpito ja hyvinvointi -opintokokonaisuus (90161) tulee<br />
olla suoritettuna.<br />
Pieneläinten onkologia 2 op<br />
90397<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2015<br />
Tavoite: Onkologian opintojakson aikana opiskelija perehtyy pieneläinten kasvainsairauksien<br />
etiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kertoa miten erilaiset kasvainsairaudet voidaan diagnosoida<br />
määrätä potilaalle levinneisyyskartoituksen vaatimat tutkimukset ja perustella miksi<br />
kyseiset tutkimukset tehdään<br />
suunnitella tavallisimpien kasvainsairauksien hoidon<br />
kertoa mitkä asiat tulee huomioida, jotta solunsalpaajahoito voidaan antaa turvallisesti<br />
Sisältö: Luennoilla käsitellään kasvainsairauksien etiologiaa ja diagnostiikkaa, leikkaushoidon,<br />
solunsalpaajahoidon ja sädehoidon periaatteita sekä pieneläinten yleisimpiä kasvainsairauksia.<br />
Harjoituksissa käydään läpi sytologisten näytteiden diagnostiikkaa, ohutneulanäytteiden ja<br />
erilaisten koepalojen ottamista sekä solunsalpaajahoitojen antamista.<br />
Mahdollisuuksien mukaan harjoituksia pidetään klinikalla yhtenä päivänä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson Moodle -kansiossa jaettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Lascelles & Dobson BSAVA Manual of Canine and Feline Oncology, British Small Animal<br />
Veterinary Association; 3rd Edition edition (28 Jan 2011)<br />
Suoritustavat: Luennot 16 h, harjoitukset 13 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Karoliina Autio<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 14 opiskelijaa.<br />
Pieneläinten sydänsairaudet 2 op<br />
90383<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Lisäksi opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä ja tiedekunnan jatkoopiskelijoita.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2015<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson aikana opiskelija perehtyy koiran ja kissan sydänsairauksien diagnos-<br />
105
tiikkaan ja hoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
lähestyä sydänpotilasta ongelmalähtöisesti<br />
suunnitella diagnostiset toimenpiteet ja perustella miksi toimenpiteet kullekin potilaalle<br />
tehdään<br />
käytännössä suorittaa sydänsairauksien tavallisimmat diagnostiset menetelmät<br />
suunnitella tavallisimpien sydänsairauksien hoidon<br />
kertoa sydänpotilaan ennusteen<br />
Sisältö: Sydänpotilaan tunnistaminen ja kliininen yleistutkimus, diagnostiset toimenpiteet ;<br />
röntgen, verenpaine, ultraääni, sydän<strong>fi</strong>lmi. Tavallisimmat sydänsairaudet koiralla ja kissalla,<br />
diagnostiikka, hoito ja ennuste.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Neljännen vuosikurssin luentomateriaali aiheesta.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson Moodle-alustalla jaettava materiaali ja osallistujien itse etsimä materiaali.<br />
Muu kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Luentoja, ryhmätöitä ja käytännön harjoituksia. Käytännönharjoituksissa käydään<br />
läpi verenpaineen mittaus, sydän<strong>fi</strong>lmi ja ultraäänitutkimuksen perusteet.<br />
Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Maria Wiberg<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Riista ja poro kairasta pöytään 2 op<br />
90366<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan lisäksi tiedekunnan jatko-opiskelijoita.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy riistan- ja poronlihan “alkutuotantoon”, saaliin käsittelyyn, lihantarkastukseen<br />
ja lainsäädäntöön sekä elintarvikehygieenisiin riskeihin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsiteltäviä aiheita ovat mm.<br />
riistan merkitys, saaliit, metsästysmuodot, istutukset, riistanhoito ja eläinsuojelu metsästyksessä<br />
elintarvikkeena käytettävät riistalajit ja tarhattavat riistaeläimet<br />
saaliin käsittely<br />
lainsäädäntö: riistan ja poron lihantarkastus, valvonta<br />
porotalous, porojen sairaudet ja lääkintä<br />
riistaeläinten tyypillisimmät sairaudet, zoonoosit ja elintarvikehygieeniset riskit<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo luennoilla ja kirjallinen tehtävä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri ja Suvi Joutsen<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut 1. lukuvuoden Terve<br />
kotieläin -opinnot.<br />
Sianlihan tuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90353<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat 1.-6. vuoden<br />
opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2015<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy sianlihan tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan<br />
elintarvikeketjun näkökulmasta. Opiskelija hahmottaa elintarviketuotannon alkutuotannosta<br />
106
lähtevänä ketjuna ja kykenee arvioimaan eri vaiheiden merkitystä elintarvikehygienian kannalta.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään monipuolisesti alkutuotannon tekijöitä ja niiden vaikutusta<br />
lihan laatuun, sikoihin liittyviä elintarvikepatogeeneja elintarvikeketjun näkökulmasta ja sianlihan<br />
tuotantoa ja kulutusta meillä ja maailmalla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo opintojaksolla ja ryhmätöiden tekeminen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Joutsen, Mari Heinonen<br />
Lisätiedot: <strong>Opinto</strong>jakso toteutetaan, mikäli vähintään 10 opiskelijaa ilmoittautuu. <strong>Opinto</strong>jaksolle<br />
otetaan 25 opiskelijaa.<br />
Siipikarja pellolta pöytään 2 op<br />
90354<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Lisäksi opintojaksolle otetaan jatko-opiskelijoita ja täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2016<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali, ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja essee.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri ja Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
Teollinen hygienia ja elintarvikeprosessien riskinhallinta 2 op<br />
90326<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Lisäksi valtion ja kuntien tarkastuseläinlääkärit.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden turvalliseen<br />
tuotantoon riskinhallinnan keinoin. <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään myös laitostarkastukseen.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson sisältö muodostuu teollisesta hygieniasta sekä riskinhallinnasta yrityksen<br />
ja/tai viranomaisten näkökulmasta. <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyvät laitostarkastuksen suorittaminen<br />
ja tarkastuskertomuksen laadinta.<br />
Suoritustavat: Luennot, ekskursio ja harjoitustyö (tarkastuskertomuksen laadinta).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla osallistunut lihantarkastusopetukseen.<br />
Zoonoosit Euro<strong>opas</strong>sa 2 op<br />
90368<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat 2.-3. vuoden opiskelijat,<br />
sekä lääketieteen opiskelijat. Lisäksi opintojaksolle otetaan täydennyskoulutettavia<br />
eläinlääkäreitä ja lääkäreitä.<br />
Ajoitus: Järjestetään parittomien vuosien kevätlukukaudella.<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät Euro<strong>opas</strong>sa eläimistä ihmiseen siirtyvät zoonoosit,<br />
niiden ekologian, rakenteen ja lisääntymisen, epidemiologian, diagnostiikan, torjunnan ja<br />
hoidon, sekä mahdolliset taustatekijät uusien ja vanhojen zoonoottisten mikrobien aiheuttamille<br />
epidemioille.<br />
107
Sisältö: Luentoja zoonooseja aiheuttavista mikrobeista Euro<strong>opas</strong>sa, pääpaino villieläinperäisissä<br />
(myös niveljalkaisten välittämissä), ei-elintarvikevälitteisissä infektioissa.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään mm. seuraavia mikrobeja/infektioita: myyräkuume, puutiaisaivokuume,<br />
West Nile -infektio, pogostantauti, lehmärokko, borrelioosi, tularemia, anaplasmoosi,<br />
babesioosi, bartonellat, leptospiroosi, toksoplasma, ekinokokkoosi, trikinelloosi, leishmaniaasi,<br />
rabies.<br />
Suoritustavat: Luentoja kaksi päivää, itseopiskelua, sekä seminaari, johon opiskelija laatii 5-<br />
10 min esityksen etukäteen jaetun taustamateriaalin pohjalta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty (seminaariesityksen perusteella)<br />
Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan, että opiskelija on osallistunut Eläinlääketieteellinen<br />
mikrobiologia ja immunologia -opintokokonaisuuden (90116) opetukseen.<br />
108
6.4.3 Harjoittelu<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto sisältää pakollisena harjoitteluna ympäristöterveydenhuollon<br />
harjoittelun.<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op<br />
90302<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien käytännön suorittamiseen<br />
sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön.<br />
Osaamistavoite: Opiskelija osaa suorittaa ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä erityyppisiä<br />
valvontatehtäviä käytännössä.<br />
Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy kunnalliseen päätöksentekoon, elintarvikehuoneistojen<br />
ja -laitosten viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan, ensisaapumispaikkavalvontaan,<br />
elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihan merkintäjärjestelmää koskevaan<br />
lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiä koskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon<br />
ja laboratoriomäärityksiin.<br />
Suoritustavat: Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa tai seudullisessa<br />
valvontayksikössä hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelusta pidetään päiväkirjaa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoitteluun voi osallistua suoritettuaan ympäristöterveydenhuollon<br />
lainsäädännön ja valvonnan (90403).<br />
109
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen<br />
Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot<br />
opiskelija voi pyytää tutkintotodistusta tiedekunnalta. Opiskelijan tulee myös tarkastaa, että<br />
opintosuoritusrekisteristä löytyy merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista.<br />
Tutkintotodistusta pyydetään tiedekunnalta tutkintotodistuspyyntölomakkeella. Opiskelijan<br />
tulee lisäksi täyttää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edellyttämät lomakkeet laillistamista<br />
varten. Kaikki lomakkeet löytyvät Almasta (Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet) ja ne<br />
tulee palauttaa tiedekunnan kansliaan opintoasiainsuunnittelija Anu Kanervalle viimeistään 7<br />
päivää ennen publiikkia.<br />
Todistuksen antaa tiedekunnan dekaani noin kerran kuussa järjestettävissä publiikeissa. Tutkintotodistuksen<br />
liitteenä annetaan suomen/ruotsin- ja englanninkielinen opintosuoritusote<br />
sekä Diploma Supplement, joka on tarkoitettu kansainväliseen käyttöön. Publiikkien ajankohdat<br />
löytyvät Almasta (Tiedekunta > Perusopinnot > Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi<br />
laillistaminen).<br />
Eläinlääkäriksi laillistamisessa annetaan eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle<br />
oikeus toimia eläinlääkärinä Suomessa. Laillistamisen suorittaa Evira publiikin yhteydessä.<br />
Lisätietoja laillistamisesta antaa Evira, puh. 020 772 4322, www.evira.<strong>fi</strong> (Esittely ><br />
Toiminta > Eläinlääkärintoimi).<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia<br />
Eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7 §:n mukaan henkilö, joka on<br />
suorittanut Suomessa eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon ja tarvittavat opintosuoritukset<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista harjoittaa<br />
väliaikaisesti, enintään kolme vuotta, eläinlääkärinammattia laillistetun tai 8 §:ssä tarkoitetun<br />
eläinlääkärin sijaisena. Kolmen vuoden määräaika lasketaan edellä tarkoitetun oikeuden saavuttamisesta.<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto voi erityisistä syistä pidentää kyseistä aikaa. Maaja<br />
metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset oikeuden saavuttamisen<br />
edellytyksenä olevista opintosuorituksista. Sijaisuuskelpoisuus alkaa automaattisesti, kun<br />
kaikki kelpoisuuteen vaaditut opinnot on suoritettu ja on voimassa kolme vuotta riippumatta<br />
siitä, toimiiko opiskelija eläinlääkärin sijaisena.<br />
Opiskelija voi harjoittaa eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin tai sellaisen eläinlääkärin,<br />
joka tarjoaa väliaikaisesti eläinlääkäripalveluja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta<br />
annetun lain 8 §:n mukaisesti, sijaisena. Itsenäisenä ammatinharjoittajana opiskelija ei voi<br />
toimia. Väliaikaiset praktiikkaoikeudet ovat voimassa enintään kolme vuotta. Oikeudet alkavat<br />
viimeisestä väliaikaisiin praktiikkaoikeuksiin tarvittavasta suorituspäivämäärästä (opintosuorituksen<br />
rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin niin, ettei viimeinen suorituspäivämäärä vähennä<br />
kolmen vuoden määräaikaa. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut viimeisen vaaditun<br />
suorituksen 31.5.<strong>2014</strong>, niin hänellä on oikeus harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia<br />
enintään 31.5.2017 asti.<br />
Opiskelijan on hyvä aina ennen kuin ryhtyy väliaikaisesti harjoittamaan eläinlääkärinammattia<br />
varmistaa tiedekunnalta, että hänellä on vaaditut opintosuoritukset hyväksyttävällä tavalla<br />
110
suoritettu. Tämä on opiskelijan edun mukaista, sillä luvaton eläinlääkärinammatin harjoittaminen<br />
on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi.<br />
Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee hänellä olla suoritettuna eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tutkinnon lisäksi seuraavat opinnot lisensiaatin tutkinnosta:<br />
90406 Pieneläinsisätautioppi (aik. 90076 Sisätautioppi)<br />
90078 Anestesiologia ja tehohoito<br />
90501 Neurologia ja oftalmologia, 90405 Pieneläinkirurgia ja 90404 Hevossairaudet<br />
(aik. 90077 Kirurgia)<br />
90083 Kotieläinten lisääntymistiede<br />
90084 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito<br />
90081 Eläinlääkintähuolto I (ns. praktiikkakurssi)<br />
90127 Klinikkaopetus (ml. kaikki alajaksot mm. 90073 Farmakologian ja toksikologian<br />
kliininen jakso ja 90159 Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen)<br />
90456 Klinikkaopetuksen soveltava jakso<br />
Lisäksi tulee olla suoritettuna viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen kunnaneläinlääkärin<br />
työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona.<br />
Kun opiskelija on suorittanut harjoittelun, hän palauttaa todistuksen harjoittelusta tiedekunnan<br />
kansliaan. Viiden päivän harjoittelu saa sisältää arkipäivien lisäksi yhden lauantain tai<br />
muulle päivälle kuin sunnuntaille sattuvan pyhäpäivän. Harjoittelun voi tarvittaessa anoa hyväksyttäväksi<br />
osaksi klinikkaopetuksen vaihtoehtoista jaksoa (ks. klinikkaopetuksen 90127<br />
opintojaksokuvaus).<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija tarkistaa tarvittavat opinnot opintosuoritusrekisteristä<br />
ja lähettää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan listan opiskelijoista osoitetietoineen.<br />
Evira lähettää opiskelijalle joko kotiosoitteeseen tai tarvittaessa suoraan työosoitteeseen<br />
tiedon siitä, mihin asti opiskelijalla on enintään oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia, sekä<br />
opiskelijan tunnusnumeron (ns. eläinlääkärinumero). Tämän vuoksi on tärkeätä tarkistaa, että<br />
osoitetiedot ovat jan tasalla WebOodissa, ja ilmoittaa tarvittaessa kanslian opintoasiainsuunnittelija<br />
Anu Kanervalle työosoite (työpaikan nimi, osoite, faksinumero).<br />
Lisätietoja väliaikaisista ammatinharjoittamisoikeuksista antaa Evira, puh. puh. 020 772<br />
4322, www.evira.<strong>fi</strong> (Esittely > Toiminta > Eläinlääkärintoimi). Tiedekunnan kansliasta lisätietoja<br />
saa opintoasiainsuunnittelija Anu Kanervalta, puh. (09) 191 57157.<br />
6.7 <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
<strong>Opinto</strong>jen hyväksilukemisen muotoja ovat kovaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa<br />
tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista aiemmin hankitun osaamisen<br />
perusteella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin<br />
hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa, jolloin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta.<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmassa mahdolliset hyväksiluettavat opinnot kartoitetaan opintojen<br />
alkuvaiheessa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kuuluvan ennakkotehtävän laatimisen<br />
yhteydessä. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ei hyväksilueta opinnäytteitä, vaan<br />
eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkielmat on suoritettava tiedekunnassa.<br />
111
<strong>Opinto</strong>jen hyväksilukemista tulee aina anoa kirjallisesti. Lomake tätä varten löytyy tiedekunnan<br />
opintosivuita Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
Lisätietoja saa tiedekunnan kanslian opintoasioista opintoasiainsuunnittelija Anu Kanervalta,<br />
anu.kanerva@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157 tai opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä,<br />
sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57155. Ulkomaisten opintojen hyväksilukemiseen<br />
liittyvissä kysymyksissä auttaa kansainvälisten asioiden suunnittelija Janna Koivisto, janna.koivisto@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
puh. (09) 191 57156.<br />
6.7.1 Korvaaminen<br />
Korvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvien pakollisten<br />
opintojen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla.<br />
Korvaavuutta haetaan kirjallisesti kunkin opintojakson osalta ko. oppiaineen professorilta<br />
(oppiaineen vastuuhenkilö) tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä (opintojakson vastuuopettaja).<br />
Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista<br />
(esim. opintosuoritusrekisteriote tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja<br />
suoritettujen opintojen sisällöstä (opinto-oppaan opintojaksokuvaus tms.).<br />
Äidinkielen viestintäopintojen korvaavuuksista päättää opintoasiainpäällikkö. Muiden juonteina<br />
järjestettävien opintojen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja. Jos opiskelija<br />
haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaan muualla suoritetuilla<br />
opinnoilla, niiden tulee olla sisällöltään sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan lähellä<br />
tiedekunnan jotain oppiainetta. Näitä opintoja on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnossa<br />
lisensiaatin tutkielman laajuudesta riippuen 9 tai 14 opintopistettä. Hakemukseen tulee liittää<br />
asianmukainen todistus opintosuorituksista tai opintosuunnitelma. Korvaavuudesta päättää<br />
opetuksesta vastaava varadekaani.<br />
Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa<br />
tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan<br />
mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista<br />
voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Kieliopintojen osalta hyväksilukemista haetaan<br />
Kielikeskuksesta. Lomake löytyy tiedekunnan opintosivuilta Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot<br />
-> Lomakkeet.<br />
6.7.2 Sisällyttäminen<br />
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa vapaavalintaisina<br />
opintoina. Kandidaatin tutkintoon opiskelija voi halutessaan sisällyttää vapaasti<br />
valittavia suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja vuosittain vahvistettavien<br />
tutkintovaatimusten mukaisesti. Lukuvuonna <strong>2013</strong>-<strong>2014</strong> vapaasti valittavien opintojen<br />
laajuus on 6 op. Opiskelijan tulee viimeistään valmistumisvaiheessa toimittaa tiedekunnan<br />
kansliaan asianmukaiset todistukset näistä opintosuorituksista.<br />
112
7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU<br />
Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada oman alan työkokemusta jo opintojen aikana. Yliopisto<br />
tukee rahallisesti vuosittain yli 750 yliopisto-opiskelijan harjoittelua. Harjoittelumäärärahaa<br />
on rajoitetusti, ja sitä ei valitettavasti riitä kaikille hakijoille vuosittain. Harjoittelupaikan<br />
tarjoaja voi olla kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
yliopiston tukea voidaan myöntää 1 – 3 kuukauden ajaksi<br />
tukea myönnetään vain perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden harjoitteluun<br />
tuen myöntää opiskelijan <strong>tiedekunta</strong> ja se maksetaan työnantajalle<br />
harjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaansa (työ- tai virkasuhde), joka maksaa<br />
harjoittelijalle palkan<br />
harjoittelijan saama palkka tässä järjestelmässä on 1 134 € / kk (vuoden <strong>2013</strong> tieto)<br />
Työnantajat toimittavat harjoittelupaikkatarjouksensa <strong>tiedekunta</strong>an, jonka jälkeen <strong>tiedekunta</strong><br />
valitsee tuettavat harjoittelupaikat. Harjoittelupaikkailmoitukset julkaistaan vuodenvaihteen<br />
jälkeen. Opiskelija lähettää haluamaansa harjoittelupaikkaan kirjallisen hakemuksen harjoittelupaikkailmoituksessa<br />
kuvatulla tavalla. Tiedekunta solmii harjoittelupaikan tarjoajien kanssa<br />
harjoittelusopimukset ja lisäksi harjoittelupaikka tekee erillisen työsopimuksen opiskelijan<br />
kanssa.<br />
Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen opiskelijoille ja se voidaan hyväksilukea eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin. Lisätietoja muista<br />
harjoitteluvaihtoehdoista myös tämän oppaan kohdasta 6.4.2.1, opintojaksokuvauksesta<br />
90305 Valinnainen harjoittelu (2 op) sekä 90386 Valinnainen harjoittelu ulkomailla (2-6 op).<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsuunnittelija<br />
Anu Kanerva (anu.kanerva@helsinki.<strong>fi</strong>, p. (09) 191 57157), johon kannattaa olla yhteydessä<br />
harjoittelukäytäntöihin liittyvissä asioissa.<br />
Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun ohjeistuksen valmistelee keskushallinto ja ohjeistus julkaistaan<br />
Urapalveluiden Flamma-sivuilla > Hakemisto ja palvelut > Opiskelijalle > Työelämään<br />
> Työharjoittelu. Lisätietoja: Urapalvelut, urapalvelut@helsinki.<strong>fi</strong>, p. (09) 191 22125.<br />
113
8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA<br />
Helsingin yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoaan myös muissa<br />
yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiin opintoihin<br />
myönnetään, jos ne voidaan sisällyttää kotiylipistossa suoritettavaan tutkintoon. Erillisopintooikeuden<br />
nojalla ei kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun.<br />
Ennen erillisopinto-oikeuden hakemista kannattaa keskustella opintosuunnitelmista <strong>tiedekunta</strong>si<br />
opintoasiainpäällikön tai opintoasiainsuunnittelijan kanssa. Hakuajat vaihtelevat korkeakouluittain<br />
ja ne on syytä tarkistaa hyvissä ajoin.<br />
8.1 <strong>Opinto</strong>yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa<br />
Joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot. Sopimus<br />
antaa opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista<br />
yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana<br />
kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa opintoja<br />
toisessa yliopistossa. JOOPAS-verkkopalvelusta löydät joustavan opinto-oikeuden hakemista<br />
koskevat ohjeet, tietoa yliopistojen JOO-opintotarjonnasta sekä JOO-hakulomakkeen, ks.<br />
www.jo<strong>opas</strong>.<strong>fi</strong>.<br />
8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla on hyvä tapa tuoda omaan tutkintoonsa jotakin erityistä<br />
ja uutta. Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomailla opiskelua, joka voidaan lukea hyväksi<br />
suoritettavaan tutkintoon. Helpointa opiskelijavaihtoon lähteminen on vaihto-ohjelmien kautta.<br />
Niihin sisältyy yleensä vapautus lukukausimaksuista ja opiskelustipendi. Stipendin lisäksi<br />
vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalia opintotukea (opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa).<br />
Opiskelijavaihtoon voi lähteä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.<br />
Eläinlääketieteellinen koulutusohjelma on tiivis ja koostuu pitkälti pakollisista, määrätyssä<br />
järjestyksessä suoritettavista opintojakoista. Ulkomailla opiskelu saattaa pidentää opiskeluaikaa<br />
ja vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuutta.<br />
Yliopiston yhteiset sivut opiskelijavaihdosta ja harjoittelusta ulkomailla löytyvät kolmella<br />
kielellä uudesta intranetistä Flammasta:<br />
https://flamma.helsinki.<strong>fi</strong>/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_list&placeId=HY<br />
034286<br />
Tiedekunnan omat alma-sivut ulkomailla opiskelusta löydät vielä Almasta:<br />
https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/29569<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista mahdollisuuksista opiskella ulkomailla järjestetään<br />
syksyllä tiedostustilaisuus, jonka ajankohdasta tiedotetaan opiskelijoille erikseen sähköpostitse.<br />
Lisäksi yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden palvelut järjestää tiedotustilaisuuksia<br />
vaihtomahdollisuuksista. Kaikissa kansainväliseen opiskeluun ja työharjoitteluun liittyvissä<br />
kysymyksissä voi ottaa yhteyttä tiedekunnan suunnittelijaan Janna Koivistoon, puh: 191<br />
57156, matkapuhelin: 050 415 4480, international-vetmed@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
114
Erasmus- ja Nordplus -ohjelmissa (Eurooppa) hakuaika lukuvuonna <strong>2014</strong> – 2015 vaihtoon<br />
lähteville on helmikuussa <strong>2014</strong>. Jos haluat hakea vaihtoon jo ensi kevääksi <strong>2014</strong>, on joitakin<br />
paikkoja vielä jäljellä ja niihin voi hakea 16.9. - 30.9.<strong>2013</strong>. Yliopiston kahdenvälisiin kaukokohteisiin<br />
hakuaika vaihtelee kohteittain. Tarkempia tietoja saa osoitteesta<br />
ulkomaillaopiskelu@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Milloin kannattaa lähteä vaihtoon?<br />
2. vuosi: Toisena vuonna vaihtoon lähtemisessä on se hyvä puoli, että jokaisen eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan opetusohjelmaan kuuluvat samat perusopinnot kuin Helsingissä eli bakteriologia,<br />
virologia, immunologia, genetiikka, mikrobiologia, parasitologia ja patologia. Yhden<br />
lukukauden vaihdoissa on kuitenkin tärkeää löytää kohdeyliopisto, jossa samat kurssit<br />
järjestetään suunnilleen samaan aikaan kuin meillä. Tästä syystä koko lukuvuoden vaihto voi<br />
olla helpompi järjestää. Toisena vuonna vaihtoon lähtö vaatii opiskelijalta aika paljon suunnittelua,<br />
koska vuosi koostuu monesta erillisestä opintojaksosta. Jos opinnoista jää puuttumaan<br />
suorituksia, voi niitä suorittaa jälkikäteen kolmannen vuoden aikana.<br />
3. vuosi: Kolmannen vuoden syksyä ei suositella vaihtoajankohdaksi, koska eläinlääketieteellinen<br />
infektioepidemiologia on vaikea suorittaa ulkomailla. Sama koskee Eläinlääkäri virkamiehenä<br />
-kurssia. Kolmannen vuoden kevät vaihtoajankohtana saattaa onnistua. <strong>Opinto</strong>ohjelmaa<br />
on kuitenkin juuri muutettu ja siksi on vaikea sanoa miten vaihto-opiskelu keväällä<br />
onnistuisi. Patologian obduktiot voi suorittaa ulkomailla tai tehdä osan etu- tai jälkikäteen<br />
Helsingissä. Teurastamoharjoittelun voi tehdä ulkomailla tai Suomessa muuna ajankohtana.<br />
Johdatus kliiniseen työhön – opintojakson voi tehdä osittain ulkomailla, mutta osia siitä pitää<br />
suorittaa jälkikäteen Suomessa.<br />
4. vuosi: Neljäntenä vuonna on mahdollista lähteä vaihtoon, mutta kannattaa varmistaa että<br />
kohdeyliopistossa voi myös opiskella kliinistä teoriaa hevosista, pieneläimistä ja tuotantoeläimistä<br />
ja että osaamistavoitteet vastaavat toisiaan. Lisääntymistieteessä on muutamia<br />
pakollisia harjoituksia, jotka voi tehdä myöhemmin Saarella. Mahdollisia puuttuvia suorituksia<br />
voi täydentää vielä viidennen vuoden joulukuuhun saakka.<br />
5. vuosi: Vaihtojakso ulkomailla klinikkavuoden aikana antaa perspektiiviä ja itseluottamusta<br />
eläinlääkärin työhön. Vaihto tapahtuu yleensä kevätlukukaudelle. Myös neljännen ja viidennen<br />
vuoden jälkeiset kesät ovat hyvää aikaa tehdä klinikkaharjoittelua ulkomailla. Yleisperiaatteena<br />
on että nk. EAEVE-hyväksytyssä vaihtokohteessa tehty klinikkaviikko vastaa meidän<br />
vastaavaa klinikkaviikkoa (1 viikko ulkomailla = 1 viikko Suomessa). Tiedekunnan omat<br />
vaihtokohteet ovat yleensä EAEVE-hyväksyttyjä. Ulkomaiseen yliopistoon tulee ottaa mukaan<br />
klinikkavuoden suorituskirja hyväksilukuja varten. Ulkomailla opiskeltaessakin tulee<br />
suorittaa tietty määrä kutakin klinikkaa ennen väliaikaisten praktiikkaoikeuden saamista<br />
(esim. pieneläinkirurgiaa ei voi vaihtaa hevosviikkoihin ulkomailla).<br />
Katso tarkemmat ohjeet klinikkavuoden opiskelijavaihdoista Almasta:<br />
https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/29569 (Sivun alalaita).<br />
6. vuosi: Kuudennen vuoden syksyn elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden opinnot<br />
kannattaa tehdä Helsingissä, sillä ulkomailla ei järjestetä täysin vastaavanlaisia kursseja. Sen<br />
sijaan maalis – toukokuu on hyvä aika lähteä ulkomaille tekemään valinnaisia, syventäviä<br />
opintoja tai lisensiaatintyötä.<br />
115
Kesäajat: Kesät ovat hyvää aikaa hankkia ulkomaan kokemusta esimerkiksi harjoittelemalla<br />
ulkomaisella klinikalla, osallistumalla kesäkursseille tai tekemällä lisensiaatintyönsä ulkomailla.<br />
Eri tapoja lähteä vaihtoon:<br />
Erasmus –opiskelijavaihto<br />
Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka kautta on helppoa<br />
lähteä opiskelemaan Eurooppaan. Osa tiedekunnan vaihtosopimuksista mahdollistaa kolmen<br />
kuukauden opinnot, mutta osassa kohteista voi viipyä jopa kokonaisen lukuvuoden. Vaihtoon<br />
lähtevät opiskelijat saavat Erasmus -stipendin, jonka suuruus riippuu vaihdon pituudesta<br />
(1000–2000 €). Stipendin voi saada vain kerran. Vaihtoon lähtevät voivat hakea myös harvinaisempien<br />
kielten intensiivikurssille (EILC) kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua.<br />
Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen opintojaksojen täysimääräinen<br />
hyväksyminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Vaihtoon lähtevän opiskelijan pitää<br />
kuitenkin hyvissä ajoin varmistaa, että vaihdon aikana suoritettavat opinnot luetaan hyväksi<br />
hänen tutkintoonsa. Asiasta voi keskustella kyseisen osaston ohjaavan opettajan kanssa. Ohjaavat<br />
opettajat on listattu Alma-sivulla https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/184944.<br />
Tiedekunnan partnerikorkeakoulut, opiskelijapaikkamäärät sekä opetuskieli Erasmusohjelmassa<br />
lukuvuonna <strong>2013</strong> - <strong>2014</strong> on listattu osoitteessa<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>opiskelu/kansainvalisyys/erasmus.html<br />
Vaihto-yliopistoja on seuraavissa maissa: Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Latvia,<br />
Liettua, Norja, Ranska, Saksa, Sveitsi, Unkari ja Viro.<br />
Erasmus -työharjoittelu<br />
Erasmus-työharjoittelu on hyvä vaihtoehto Eurooppaan (EU/ETA-maat ja Turkki) suuntaaville<br />
harjoittelijoille. Harjoittelijat saavat Erasmus-apurahan (1200€/3kk), joka kattaa osan harjoittelun<br />
kustannuksista. Muut mahdolliset tuet tai harjoittelupaikan maksama palkka eivät<br />
vaikuta Erasmus-apurahaan.<br />
Erasmus-harjoitteluksi hyväksytään harjoittelu, joka kuuluu opintoihin joko pakollisena tai<br />
vapaaehtoisena osana. Erasmus-harjoittelujakson kesto on 3–12 kuukautta. Ennen harjoittelun<br />
alkua opiskelijalla on oltava vähintään yhden lukuvuoden korkeakouluopinnot suoritettuna.<br />
Erasmus-harjoitteluun voi hakea ympäri vuoden. Opiskelija etsii harjoittelupaikan ulkomailta<br />
itse. Harjoittelupaikkana voi olla yritys tai yksityinen tai julkinen organisaatio. Vinkkejä harjoittelupaikan<br />
löytämiseksi voi kysellä tiedekunnan suunnittelija Janna Koivistolta. Pakollisten<br />
opintojen korvaamisesta Erasmus-harjoittelulla tulee keskustella ennen harjoittelua kyseisen<br />
osion vastuuopettajan kanssa.<br />
Toinen tukimuoto kansainväliselle harjoittelulle on yliopistojen urapalvelujen matka-apuraha,<br />
jota myönnetään myös Euroopan ulkopuolisiin harjoitteluihin. Matka-apurahaa voi hakea<br />
opintoihin liittyvään vähintään kaksi kuukautta kestävään työharjoitteluun.<br />
116
Nordplus -opiskelijavaihto<br />
Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä yhteistyön ja liikkuvuuden<br />
lisäämiseksi pohjoismaisten korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut muodostavat verkostoja<br />
opetusyhteistyötä varten. Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> kuuluu NOVA-verkostoon, jonka<br />
jäseniä ovat pohjoismaiset maatalous- ja metsätieteelliset sekä eläinlääketieteelliset yliopistot<br />
ja tiedekunnat. NOVA-verkosto järjestetään opiskelija- ja opettajanvaihtoa sekä eripituisia<br />
kursseja perus- ja jatko-opiskelijoille.<br />
Opiskelija voi hakea Nordplus-stipendiä 1–12 kuukauden opintoja varten toisessa pohjoismaisessa<br />
tai Baltian maan yliopistossa. Stipendin suuruus on 200 euroa kuukaudessa. Stipendin<br />
lisäksi saat matka-avustuksen 250 euroa. Myös 1 – 4 viikon vaihdot ovat mahdollisia ja<br />
niihin saa matka-apurahan 330 euroa. Nordplus-stipendi voidaan myöntää toistuvasti samalle<br />
hakijalle. Muuten Nordplus-ohjelmaan pätevät pääosin samat säännöt kuin Erasmusohjelmaankin.<br />
Lisätietoja NOVA-verkostosta saat NOVAn www-sivuilta osoitteesta:<br />
http://www.nova-university.org/.<br />
Itsenäinen vaihtoon hakeminen<br />
Vaihto-opiskelupaikan voi hankkia myös itsenäisesti. Tällöin ei kuitenkaan ole kysymys<br />
opiskelijavaihdosta eivätkä vaihtosopimuksiin kuuluvat edut ole käytössäsi; joudut siis muun<br />
muassa maksamaan lukukausimaksut vaihtokohteessasi. Itsenäisesti opiskelupaikan hankkinut<br />
voi hakea matka-apurahaa yliopiston kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut -<br />
yksiköstä.<br />
Vaihto ja kieliopinnot<br />
Kieliopinnot ovat tärkeä osa vaihtosi suunnittelua ja siihen valmistautumista. Kielen opinnot<br />
kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo ensimmäisenä opiskeluvuotenasi. Kielikeskus tarjoaa monia<br />
mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Tietyt kurssit on tähdätty juuri vaihtoon aikoville tai<br />
lähteville. Viikin kampuksellakin on mahdollista opiskella ruotsin ja englannin lisäksi muutamia<br />
kursseja espanjaa, ranskaa ja venäjää. Lisätietoja saat Flammasta:<br />
https://flamma.helsinki.<strong>fi</strong>/portal/units/kielikeskus?nfpb=true<br />
117
8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet<br />
Kansainvälisen vaihdon palveluista (Fabianinkatu 33) saa tietoa Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden<br />
opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Kv-vaihdon palvelut -yksikkö<br />
koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voi<br />
kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissa on Opiskelu ulkomailla -<br />
kirjasto, jossa voi tutustua partneriyliopistojemme toimittamiin oppaisiin sekä löytää maakohtaista<br />
yleisinfoa. Kirjaston tietokoneella voi lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojen wwwsivuja.<br />
Koko yliopiston solmimien sopimusten kautta ei yleensä pääse kliinisille kursseille. Näissä<br />
kohteissa opiskelijat ovat usein suorittaneet vapaavalintaisia kursseja tai ravitsemustieteen<br />
kursseja.<br />
Alma -intranetin Opiskelu ulkomailla -palveluikkuna auttaa silloin, kun suunnittelee vaihtoon<br />
hakeutumista tai valmistelee vaihtoon lähtöä.<br />
Tietoa intranetissä: alma.helsinki.<strong>fi</strong><br />
> Opiskelu, tuet ja palvelut > <strong>Opinto</strong>palvelut ja kansainväliset asiat<br />
> Opiskelu ulkomailla<br />
Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoittaa vastaanottoaikoina ma–to klo 10–15. Puhelimitse<br />
voi sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Erasmus -neuvontaa saa paitsi tiedekunnasta,<br />
myös numerosta (09) 191 22441. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjän vaihtomahdollisuuksista<br />
ja ohjelmien apurahoista voi tiedustella puhelimitse numerosta (09) 191<br />
22241.<br />
ISEP-, AEN-, MAUI -ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista,<br />
vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa sekä<br />
Free Mover -apurahasta voi tiedustella puhelimitse numerosta (09) 191 22177. Pohjoismaihin<br />
ja Baltian maihin kohdentuvista Nordplus- ja Nordlys -vaihtomahdollisuuksista saa tietoa<br />
numerosta (09) 191 22178.<br />
Palveluosoitteet opiskelijoille:<br />
erasmus@helsinki.<strong>fi</strong> (lähtevät ja saapuvat Erasmus-opiskelijat)<br />
nordplus@helsinki.<strong>fi</strong> (lähtevät ja saapuvat Nordplus-opiskelijat)<br />
ulkomaillaopiskelu@helsinki.<strong>fi</strong> (kahdenvälisten sopimusten ja muiden ohjelmien kautta lähtevät<br />
opiskelijat)<br />
118
9 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS<br />
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen.<br />
Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopiston opintorekisteriin.<br />
Opetusta järjestävät Avoimen yliopiston toimipisteet sekä useat yhteistyöoppilaitokset<br />
eri puolilla Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakin opintoja voi suorittaa<br />
myös etäopiskeluna (monimuoto- ja verkko-opinnot).<br />
Tiedot opetuksesta julkaistaan heinäkuun alussa ja kesäopinnoista huhtikuussa Avoimen yliopiston<br />
verkkopalvelussa. Helsingin yliopiston läsnä olevat perustutkinto-opiskelijat saavat<br />
lukuvuoden aikana alennusta ja kesäopinnot ovat maksuttomia.<br />
Lisätietoja: Helsingin toimipiste, Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi, 3. krs,<br />
puh. (09) 191 28320<br />
Asiakaspalvelu: Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, puh. (09) 191 22244<br />
Vantaan toimipiste, Lummetie 2b A, p. (09) 191 29077<br />
Lahden toimipiste, Kirkkokatu 16, p. (09) 191 20271<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/avoin<br />
119
10 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSI<br />
LAILLISTAMISTA VARTEN<br />
Yleistä eläinlääkäriksi laillistamisesta<br />
Eläinlääkäriksi laillistaminen Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisessa<br />
valtiossa eli ns. kolmannessa maassa suoritetun tutkinnon perusteella edellyttää<br />
Suomessa pääsääntöisesti lisäopintoja ja riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tämä pääsääntö<br />
koskee niin EU- tai ETA-valtion kansalaisten kuin EU:n tai ETA:n ulkopuolisen valtion<br />
kansalaisten suorittamia tutkintoja. Ennen lisäopintoja lähetetään hakemus Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
Eviraan, joka päättää suoritettavien harjoitteluiden pituuden. Harjoittelujen<br />
lisäksi lisäopintoihin kuuluu kliinisten aineiden kuulusteluja sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
ja lainsäädännön kuulusteluja. Tarkemmat ohjeet hakemuksen tekoon löytyvät Eviran<br />
www-sivuilta: www.evira.<strong>fi</strong> > Eläinlääkärintoimi > Oikeus toimia eläinlääkärinä > eläinlääkäriksi<br />
laillistaminen. Lisätietoja Evirassa antaa sihteeri Anita Venäläinen,<br />
anita.venalainen@evira.<strong>fi</strong>, puh. 050 555 3982.<br />
<strong>Opinto</strong>jen aloittaminen ja opintosuunnitelman tekeminen<br />
Eviran päätöksen saatuaan hakija sopii tiedekunnan kanssa opintojen aloittamisesta. Hakemus<br />
lisäopintojen suorittamiseen löytyy osoitteesta:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/perustutkinto/laillistuminen.html<br />
Hakemukseen liitetään todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta (taitotaso 4 vähintään<br />
kolmesta yleisen kielitutkinnon neljästä osakokeesta). Lisäksi opintoihin pyrkivän<br />
kannattaa huomioida, että osa kuulusteluihin liittyvästä etukäteen määritellystä kirjallisuudesta<br />
sekä kliinisen harjoittelun ohjauksesta on suomen ja/tai englannin kielellä. Opiskelija voi<br />
itse etsiä korvaavaa kirjallisuutta myös muilla kielillä ja pyytää kirjallisuuden vertailuun apua<br />
opintojakson vastuuopettajalta. Kuulusteluissa vastauskielenä on suomi tai ruotsi. Opinnot voi<br />
aloittaa heti opintojen suoritusoikeuden saamisen jälkeen, huomioon ottaen jäljempänä täsmennettävät<br />
opintojen suoritusjärjestys ja ajankohdat. <strong>Opinto</strong>jen alussa opiskelija tekee henkilökohtaisen<br />
opintosuunnitelman suunnittelija Janna Koiviston kanssa.<br />
Laillistumiskoulutuksen hallinto ja yleisneuvonta:<br />
Suunnittelija Janna Koivisto<br />
Sähköposti: international-vetmed@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Puhelin: 09 191 57156<br />
Käyntiosoite: Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talo, 2. kerros, huone: B228<br />
Harjoittelut ja kuulustelut rekisteröidään opintopisteinä opintosuoritusrekisteriin. Laillistujille<br />
on luotu oma oppimisalusta (Moodle) elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden opintoja<br />
varten, joihin on koottu kuulustelujen materiaali ja tietoa harjoittelujen sisällöistä. Kliinisten<br />
aineiden kuulusteluissa ja harjoitteluissa käytetään kunkin opintojakson erillistä Moodlealustaa.<br />
Laillistujille on myös oma sähköpostilista el-laillistujat@helsinki.<strong>fi</strong>, jolla tiedotetaan<br />
ajankohtaisista, laillistujia koskevista asioista.<br />
120
EU- ETA -alueen ulkopuolella eläinlääkäritutkinnon suorittaneilta vaadittavat<br />
harjoittelut ja kuulustelut lukuvuonna <strong>2013</strong> – <strong>2014</strong>:<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto:<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelu<br />
90198 Elintarvikehygienian lopputentti (3,5 op)<br />
90175 LAILL-elinympäristöhygienia (3,5 op)<br />
Lainsäädännön kuulustelu<br />
90170 LAILL-Lihantarkastuslainsäädäntö (1 op)<br />
90403 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja valvonta (1,5 op)<br />
90004 Eläinlääkintähuolto II (3 op)<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden harjoittelut<br />
90303 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu vähintään 2 viikkoa (3 op)<br />
90302 Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 2 viikkoa (3 op)<br />
90010 Kunnallishallinto II 1 viikko (2 op)<br />
90361 Laboratorioharjoittelu 3 viikkoa (2,5 op)<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto:<br />
Kliinisten aineiden kuulustelut:<br />
90073 Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 4 op<br />
90074 Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
90078 Anestesiologia ja tehohoito 3 op<br />
90405 Pieneläinkirurgia 4,5op<br />
90501 Neurologia ja oftalmologia 3 op<br />
90406 Pieneläinsisätautioppi 4 op<br />
90404 Hevossairaudet 4 op<br />
90159 Diagnostinen kuvantaminen 2 op<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto:<br />
Kliinisten aineiden kuulustelut:<br />
90083 Kotieläinten lisääntymistiede 5 op (lopputentti)<br />
90084 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 6,5 op – erillinen kuulustelu laillistujille.<br />
Kuulustelu on pakollinen lukuvuonna 2011 – 2012 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneille laillistujille,<br />
muille suositeltava.<br />
90127 Kliininen harjoittelu 2-6 kk: (6kk = 39 op)<br />
Kuuden kuukauden mittainen harjoittelu sisältää vähintään kolmen viikon jaksot seuraavissa<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan yksiköissä: pieneläinsisätaudit, pieneläinten yleispoliklinikka,<br />
pieneläinkirurgia, hevossairaala, tuotantoeläinsairaala, diagnostinen kuvantaminen ja pieneläinpäivystys.<br />
Jäljelle jäävän harjoitteluajan opiskelija voi valita suuntautumisensa perusteella<br />
suoritettavaksi em. klinikoilla tai mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi ns. erikoisklinikoilla.<br />
Perustellusta hakemuksesta on mahdollista suorittaa nämä valinnaiset viikot myös Yliopistollisen<br />
eläinsairaalan ulkopuolella. Harjoittelu on täysipäiväistä ja sisältää yö- ja viikonloppupäivystysvuoroja.<br />
Harjoittelu sisältää käytännön taitojen tentin, nk. OSCE:n (lisätietoa<br />
121
Klinikkaopetus-opintojakson kuvauksessa sivulla 71) sekä erilaisia kirjallisia tehtäviä ja esityksiä.<br />
Harjoittelu suoritetaan Helsingissä ja Mäntsälässä Yliopistollisessa eläinsairaalassa.<br />
<strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys ja ajankohdat:<br />
Kuulusteluja voi suorittaa niinä tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä, joina tenttijärjestykseen on<br />
kyseinen kuulustelu merkitty. Tenttipäivät ja tentti- ja ilmoittautumisohjeet löytyvät intranet<br />
Almasta (https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/184930)<br />
Laboratorioharjoittelu (90361) järjestetään kerran vuodessa syyslukukauden alussa. Kunnallishallinto<br />
II (90010) järjestetään kerran vuodessa tammi-helmikuussa. Lihantarkastuslainsäädännön<br />
kuulustelu (90170) tulee suorittaa ennen teurastamossa tapahtuvaa tarkastuseläinlääkäriharjoittelua<br />
(90303). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja -valvonta -kuulustelu<br />
(90403) suoritetaan ennen ympäristöterveydenhuollon harjoittelua (90302).<br />
Kliinisen harjoittelun (2–6 kk) suoritusajankohdasta sovitaan erikseen kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen osaston osastosihteerin kanssa. Pieneläinsairaalaan ja hevossairaalaan<br />
otetaan vuosittain pääsääntöisesti kaksi laillistuvaa eläinlääkäriä, jotka aloittavat harjoittelujakson<br />
elokuun lopulla ns. klinikkavuoden alkaessa. Harjoitteluun valitaan kliinisissä opinnoissaan<br />
pisimmälle edistyneet opiskelijat. Tuotantoeläinsairaalan osuuden kliinisestä harjoittelusta<br />
voi suorittaa myös kesäaikaan.<br />
Ennen kliinistä harjoittelua on suoritettava hyväksytysti seuraavat kuulustelut: Farmakologian<br />
ja toksikologian kliininen jakso (90073) sekä Lääkkeiden käyttö ja määrääminen<br />
(90074). Lisäksi lukuvuonna 2012-<strong>2013</strong> ja sen jälkeen aloittaneiden laillistujien on ennen<br />
pieneläinsairaalan harjoittelua suoritettava seuraavat kuulustelut: Anestesiologia ja tehohoito<br />
(90078), Pieneläinkirurgia (90405), Neurologia ja oftalmologia (90501) ja Pieneläinsisätautioppi<br />
(90406). Ennen hevossairaalan harjoittelua on suoritettava hevossairauksien kuulustelu<br />
(Hevossairaudet, 90404) ja ennen tuotantoeläinharjoittelua on oltava suoritettuna kuulustelut:<br />
Kotieläinten lisääntymistiede (90083) ja Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito (90084).<br />
Osallistuminen tiedekunnan opetukseen:<br />
Halutessaan laillistuvien eläinlääkäreiden on mahdollista osallistua myös kuulusteluihin liittyvään<br />
luento-opetukseen tai suorittaa kokonaisia suomalaisille opiskelijoille suunnattuja<br />
opintojaksoja ilmoittautumalla niille WebOodin (https://weboodi.helsinki.<strong>fi</strong>/hy/) kautta. Esimerkiksi<br />
vuosittain maalis-toukokuussa järjestettävä ”Johdanto kliiniseen työhön” -<br />
opintojakso (90089) valmistaa kliiniseen harjoitteluun. Kokonaisen opintojakson hyväksytystä<br />
suorittamisesta saattaa saada suuremman opintopistemäärän kuin pelkkään vastaavaan kuulusteluun<br />
osallistumalla.<br />
Lukuvuosi-ilmoittautuminen<br />
Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä tai poissaolevaksi yliopistoon.<br />
Ilmoittautumisaika on 1.5.–2.9. Ilmoittautuminen tapahtuu helpoiten WebOodin<br />
(https://weboodi.helsinki.<strong>fi</strong>/hy/) kautta, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atkkäyttäjätunnus.<br />
Ilmoittautua voi myös sähköpostitse: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>. Ilmoittautumisen<br />
yhteydessä voi halutessaan liittyä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) maksamalla<br />
jäsenmaksun. HYYn jäsenenä laillistuva eläinlääkäri saa samat edut kuin muutkin perustutkinto-opiskelijat,<br />
ks. lisätietoja www.hyy.<strong>fi</strong> -> Jäsenelle.<br />
122
Atk-käyttöluvan hankkiminen<br />
Osa oppimateriaalista on tiedekunnan verkko-oppimisalustoilla. Oppimateriaalia pääsee käyttämään<br />
vain, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atk-käyttölupa. Atk- käyttäjätunnuksen<br />
saa vain läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija ja se on uusittava kerran vuodessa. Tunnuksen<br />
saa verkkopankkitunnuksilla osoitteessa:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/atk/luvat/aktivointi/ tai ottamalla yhteyttä suunnittelija Kristian Lindqvistiin<br />
kristian.lindqvist@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57159.<br />
Todistuksen saaminen ja laillistaminen<br />
Suoritettuaan vaadittavat harjoittelut ja kuulustelut opiskelija voi pyytää tiedekunnalta todistuksen<br />
opintojen suorittamisesta. Todistuksen saa kahden viikon kuluessa todistuspyynnön<br />
jättämisestä. Tämän jälkeen opiskelija voi anoa laillistamista Elintarviketurvallisuusvirastolta.<br />
Todistuspyyntölomake löytyy osoitteesta:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/documents/todistuspyynto_laillistuja.pdf<br />
123
11 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA<br />
Hakuajat:<br />
syyslukukaudella järjestettäviin opintoihin huhtikuun loppuun mennessä<br />
kevätlukukaudella järjestettäviin opintoihin lokakuun loppuun mennessä<br />
<strong>Opinto</strong>-oikeuden myöntää dekaani. <strong>Opinto</strong>jen suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen<br />
sallimissa rajoissa kyseisen opintojakson vastuuopettajan tai oppiaineen vastuuhenkilön<br />
(professorin) puollosta. <strong>Opinto</strong>-oikeuden voimassaolo on kaksi lukuvuotta. Myönnettävien<br />
sivuaine- ja erillisopintojen laajuus voi olla pääsääntöisesti enintään 30 opintopistettä. Sivuaine-<br />
ja erillisten opintojen suoritusoikeus ei oikeuta tutkinnon suorittamiseen eläinlääketieteellisessä<br />
tiedekunnassa.<br />
1) sivuaineopinnot Helsingin yliopistossa opiskeleville:<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa opiskelevia suorittamaan<br />
sivuaineopintoja. <strong>Opinto</strong>-oikeutta anotaan tiedekunnan kanslian opintoasioista saatavalla<br />
lomakkeella.<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa<br />
kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä oman tiedekunnan opintoja<br />
2) sivuaineopinnot valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella<br />
Hakemuslomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.jo<strong>opas</strong>.<strong>fi</strong><br />
Hakemuksen liitteet: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa<br />
kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä oman tiedekunnan/kotiyliopiston<br />
opintoja<br />
3) erilliset opinnot<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä erillisiä opintoja suorittamaan henkilöitä, jotka<br />
a) haluavat täydentää ja lisätä ammattipätevyyttään<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio viimeisimmästä tutkintotodistuksesta<br />
b) opiskelevat ulkomailla ja anovat erillisopinto-oikeutta vaihtosopimuksen ulkopuolella<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta, virallinen todistus englanninkielentaidosta<br />
c) opiskelevat muussa kuin 1 tai 2 –kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa ja voivat<br />
liittää eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamansa opinnot osaksi tutkintoaan<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta<br />
124
Hyväksymiskriteerit:<br />
kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon,<br />
kohdat b ja c<br />
haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa,<br />
kohdat b ja c<br />
hakija on suorittanut kotiyliopistossa vähintään 30 opintopistettä, kohdat b ja c<br />
Sivuaine- tai erillisten opintojen suoritusoikeutta haetaan lomakkeella, jonka saa eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan kansliasta. Lisätietoa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelija<br />
Anu Kanervalta, anu.kanerva@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157 tai opintoasiainpäällikkö Sanna<br />
Ryhäseltä, sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57155.<br />
125
12 KIRJASTOPALVELUT<br />
Viikin kampuskirjasto<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluista vastaa Helsingin yliopiston kirjaston<br />
Viikin kampuskirjasto, joka sijaitsee Viikin kampuksella Infokeskuksessa. Kirjaston<br />
tieteenalat ovat eläinlääketieteen lisäksi biotieteet, ekologia ja ympäristötieteet, elintarvike- ja<br />
ravitsemustieteet, farmasia, maataloustieteet, metsätieteet sekä talous- ja yhteiskuntatieteet.<br />
Kirjasto palvelee kampuksen opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä toimialojensa kaikkia<br />
tiedontarvitsijoita.<br />
Yhteystiedot: yhteydenotot mieluiten lomakkeella<br />
https://elomake.helsinki.<strong>fi</strong>/lomakkeet/37560/lomake.html<br />
Käyntiosoite: Viikinkaari 11 A<br />
Postiosoite: PL 62, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Kotisivu: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjasto/<br />
Puhelin: lainaus (09) 191 58040<br />
Tietoaineistot<br />
Monitieteiset elektroniset ja painetut kokoelmat ovat käytössäsi. Tiedot painetuista sekä elektronisista<br />
lehdistä ja kirjoista löytyvät Helka-tietokannasta, jonka avulla voi myös uusia lainasi<br />
ja tehdä varauksia (helka.linneanet.<strong>fi</strong>). Tietokantoja voit käyttää kirjaston kotisivun<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjasto/ kautta.<br />
Palvelut<br />
Kirjasto tarjoaa asiakkailleen lainaus- ja kaukopalveluja, neuvontaa, koulutuspalveluja ja tietopalvelua.<br />
Jokainen lainaaja tarvitsee kirjastokortin, jonka käytön ehtoihin hän sitoutuu kirjoittaessaan<br />
nimensä Helka-lainauskorttiin tai kun kirjaston henkilökunta lainauspisteessä<br />
aktivoi voimassa olevan opiskelijakortin kirjastokortiksi.<br />
Opiskelu- ja työskentelytilat<br />
Viikin kampuskirjaston tiloissa on lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja työasemia asiakaskäyttöön.<br />
Lisäksi Infokeskuksessa on tietotekniikkaluokkia ja ympärivuorokautinen lukusali.<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa EE-talossa (Agnes Sjöbergin katu 2) on oppimiskeskus<br />
Veterinarium, jossa on tietokoneita, ryhmätyöhuoneita ja ainoastaan näissä tiloissa<br />
käytettävää painettua oppimateriaalia.<br />
Tiedonhankinnan koulutus<br />
Kirjaston käytön opetus ja itsenäisen tiedonhankinnan koulutus sisältyvät opetusohjelmaan.<br />
Kirjasto vastaa koulutusten sisällöstä. Ryhmille (opiskelijat, henkilökunta) järjestetään tilauksesta<br />
räätälöityä tiedonhankinnan opetusta. Lisäksi kirjasto järjestää säännöllisesti toistuvia<br />
kursseja. Kaikesta kirjaston tiedonhankinnan koulutuksesta on tietoa sivulla<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjasto/avuksi/koulutukset/.<br />
126
13 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT<br />
13.1 <strong>Opinto</strong>tuki<br />
Helsingin yliopiston opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään Kelan opintotukikeskuksessa.<br />
<strong>Opinto</strong>tukiasioissa voi asioida monella tavalla. Kelan asiointipalvelussa verkossa<br />
voi hakea, perua tai palauttaa opintotukea tai ilmoittaa olosuhteissa tapahtuvista muutoksista.<br />
Sieltä voi takistaa myös omat opintotukitietonsa ja esimerkiksi tulorajat.<br />
Sähköpostitse asiointi tapahtuu Kelan opintotukikeskuksen kanssa: opintotuki@kela.<strong>fi</strong> ja Helsingin<br />
yliopiston opiskelijaneuvonnan kanssa: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>. Sähköpostitse asioidessa<br />
ei kuitenkaan ole syytä lähettää arkaluonteisia tietoja kuten henkilötunnusta. Kelan valtakunnallinen<br />
palvelunumero on (020) 692 209 ja se palvelee arkisin klo 8-18. Helsingin yliopiston<br />
opiskelijaneuvonnan numero on (09) 191 22244.<br />
Lisätietoa opintotuesta löytyy Kelan opintotuen verkkosivuilta (www.kela.<strong>fi</strong>) ja<br />
Flammasta: Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » <strong>Opinto</strong>jen rahoitus » <strong>Opinto</strong>tuki<br />
13.2 Terveydenhoito<br />
Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö<br />
(YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun,<br />
joka oikeuttaa käyttämään kaikkien YTHS -toimipisteiden palveluita.<br />
Helsingin toimipiste: Töölönkatu 37 A, 00260 <strong>Helsinki</strong>, toimipiste avoinna ma-to klo 8-15, pe<br />
8-14. Otaniemen toimipiste: Otakaari 12, 02150 Espoo, avoinna ma-to 8-15, pe 8-14. Viikin<br />
palvelupiste: Viikinkaari 11, Infokeskus Korona. 1. krs, h. 110 C. Palvelupiste on avoinna<br />
keskiviikkoisin klo 8-15. Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus vastaanotoille ma-to klo 8-<br />
15, pe klo 8-14 puh. 046 710 1027. Katso lisätietoja osoitteesta www.yths.<strong>fi</strong>.<br />
Ensimmäisen vuoden eläinlääketieteen opiskelijoille <strong>tiedekunta</strong> kustantaa rabies rokotesarjan,<br />
jonka joukkorokotukset toteutetaan syksyisin Viikissä. Tarkemmat rokotusajankohdat on<br />
merkitty ensimmäisen lukuvuoden syyslukukauden lukujärjestykseen. Lisätietoja rokotuksista<br />
orientoivan viikon aikana sekä tarvittaessa opintoasiainpäälliköltä<br />
(sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>) ja YTHS:stä tiedekunnan vastuuhoitajalta<br />
(hanne.westerlund@yths.<strong>fi</strong>)<br />
13.3 Yliopistopappi<br />
Yliopistopappi tarjoaa luottamuksellista ja kahdenkeskistä keskusteluapua elämän eri tilanteissa.<br />
Hän on käytettävissä myös kirkollisia toimituksia varten. Viikin kampuksella yliopistopappina<br />
toimii Laura Mäntylä. Hän on tavattavissa torstaisin klo 12-14 inforakennuksen<br />
pohjakerroksessa (Viikinkaari 11), huoneessa 110C. Tapaamisesta voi sopia myös päivystysajan<br />
ulkopuolella sähköpostitse (laura.mantyla@evl.<strong>fi</strong>) tai puhelimitse (050) 591 9874.<br />
127
13.4 Nyyti ry<br />
Nyyti r.y. on valtakunnallinen opiskelijoiden tukikeskus, joka pyrkii edistämään ja tukemaan<br />
opiskelijoiden henkistä hyvinvointia monin eri tavoin ja palveluin. Toiminta on tarkoitettu<br />
kaikille tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. Nyytin Virtuaaliolkapää, Nettiryhmät ja<br />
nettisivut ovat käytettävissä. Pääkaupunkiseudulla Nyyti järjestää opiskelijoille myös teemailtoja,<br />
erilaisia ryhmiä ja kursseja sekä yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa Hengailuiltoja.<br />
Lisää tietoja palveluista ja toiminnasta löytyy Nyytin verkkosivuilta (www.nyyti.<strong>fi</strong>).<br />
128
14 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT<br />
14.1 Urapalvelut<br />
Urapalvelujen tehtävä on tukea opiskelijoiden laadukasta sijoittumista työelämään. Urapalvelujen<br />
asiantuntemuksen alueita ovat työnhakuun ja urasuunnitteluun, harjoitteluun, työelämään<br />
sijoittumiseen ja pro gradu –toimeksiantoihin liittyvät kysymykset. Urapalvelujen maksuttomia<br />
palveluita voivat käyttää kaikki Helsingin yliopiston perus- ja jatkotutkintoopiskelijat<br />
aina ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Palvelut ulottuvat myös vastavalmistuneille<br />
ja alumneille.<br />
Lisätietoa palveluista opiskelijoille löytyy osoitteesta:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/urapalvelut/opiskelijat/palvelut_opiskelijoille.htm sekä Flammasta:<br />
Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » Työelämään<br />
RekryForum on urapalvelujen verkkopalvelu, jossa työnantajat ja opiskelijat, myös jo valmistuneet,<br />
voivat kohdata. RekryForumilta voi etsiä työ- ja harjoittelupaikkoja tai pro gradu -<br />
toimeksiantoja sekä yritysten ilmoittamia työelämätapahtumia ja trainee-ohjelmia.<br />
(http://erinys.it.helsinki.<strong>fi</strong>/rekry/rekryforum/)<br />
14.2 Alumnitoiminta<br />
Alumnitoiminta tarjoaa yhteydet yliopistoon valmistumisen jälkeen. Jokainen Helsingin yliopistossa<br />
opiskellut tai työskennellyt on yliopiston alumni. Valmistumisen jälkeen siteen yliopistoon<br />
ei tarvitse katketa, sillä yliopiston alumnitoiminta tarjoaa oivan mahdollisuuden verkostoitua<br />
maamme laaja-alaisimpaan akateemiseen asiantuntijaverkostoon. Samalla pysyy<br />
ajan tasalla, uudesta tutkimuksesta sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Rekisteröidy<br />
alumnikampukseen, joka onalmistuneille tarkoitettu maksuton verkkopalvelu:<br />
https://alumniverkosto.helsinki.<strong>fi</strong>/portal/public/Default.aspx<br />
Lisäksi voit liittyä alumniyhdistykseen, jonka kautta saat monia etuja pientä vuosimaksua<br />
vastaan: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/alumniyhdistys/<br />
Ole sinäkin mukana vaikuttamassa, oppimassa uutta ja tapaamassa ystäviä!<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> on käynnistänyt oman alumnitoimintansa ja järjestää vuosittaisen<br />
alumnitapaamisen, jonne kutsutaan 30, 40 ja 10 vuotta sitten opintonsa aloittaneet<br />
eläinlääkärit.<br />
129
15 MUITA PALVELUJA<br />
15.1 Oikeudellista neuvontaa<br />
Oikeustieteellisen tiedekunnan <strong>tiedekunta</strong>järjestön Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaa<br />
opiskelijoille oikeudellista neuvontaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti.<br />
Suurin osa valiokunnalle esitetyistä kysymyksistä koskee asumista, työsuhteita, perheja<br />
jäämistöoikeutta sekä opiskelua ja sosiaaliturvaa. Valiokunta ei laadi asiakirjoja, mutta<br />
neuvoo niiden laadinnassa ja tarkastaa valmiita asiakirjoja. Oikeusapu ei tarjoa veroneuvontaa,<br />
vaan verotusta koskevissa asioissa on syytä kääntyä veroviraston puoleen. Neuvonta on<br />
maksutonta. Valiokunta päivystää lukukausien aikana Pykälä ry:n toimistolla ma ja ke klo<br />
17–19, Mannerheimintie 3 B, 5. krs, 00100 <strong>Helsinki</strong>, puh. (09) 278 5005, sähköposti oikeusapu(at)helsinki.<strong>fi</strong><br />
15.2 Tietotekniikkapalvelut<br />
Jokainen yliopisto-opiskelija saa käyttöluvan yliopiston verkkoon ja sen mukana yliopiston<br />
atk-palvelut, esim. sähköpostiosoitteen, atk-asemien käyttömahdollisuuden, ohjelmistojakelun<br />
ja oman kotihakemiston. Opiskelijoilla on käytössään atk-asemia kaikilla kampuksilla, joista<br />
osaa voi käyttää ympäri vuorokauden. Myös monissa opiskelija-asuntoloissa on mahdollisuus<br />
käyttää yliopiston verkkoa omalla koneellaan. Atk-neuvontaa saa henkilökohtaisesti, puhelimella<br />
ja sähköpostitse.<br />
Yliopistossa tietotekniikkapalveluista vastaa tietotekniikkaosasto, joka julkaisee vuosittain<br />
tiedotuslehdestään erikoisnumeron uusille opiskelijoille ja ylläpitää myös erityistä fuksisivustoa<br />
(http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/atk/fuksit/index.html), joilla esitellään Helsingin yliopiston tarjoamia<br />
tietotekniikkapalveluita. Sivuilta löytyy myös linkkejä erilaisiin tietotekniikkaosaston<br />
palveluihin ja pikaohjeita keskeisimpien tietotekniikkapalveluiden käyttöön sekä ratkaisuja<br />
ongelmatilanteisiin. Käyttölupiin, ohjelmistoihin, tulostimiin jne. liittyvissä kysymyksissä ja<br />
ongelmatilanteissa voi kääntyä myös Helpdesk–tuen puoleen: helpdesk@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09)<br />
191 55555.<br />
15.3 Liikuntapalvelut<br />
UniSport on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen erillislaitos. Ensisijaisena kohderyhmänä<br />
ovat Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston sekä yhteistyöyliopistojen opiskelijat<br />
ja henkilökunta. UniSportin tehtävänä on edistää hyvinvointia yliopistoyhteisössä ja yhteiskunnassa<br />
lisäämällä ihmisen tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan, mahdollistamalla liikunnan<br />
harrastaminen sekä luomalla liikuntamyönteistä ilmapiiriä. Liikuntapalveluita on yliopiston<br />
kaikilla neljällä kampuksella. Toiminnan muodostavat ryhmäliikunta, tanssit, palloilu,<br />
kuntosalitoiminta, seinäkiipeily, kamppailulajien seuratoiminta, erilaiset yksilö- ja ryhmäpalvelut<br />
sekä monipuolinen kurssivalikoima.<br />
Lisätietoja Flammasta: Hakemisto ja palvelut » Opiskelijalle » UniSport – liikuntapalvelut<br />
sekä www.unisport.<strong>fi</strong><br />
15.4 Unigra<strong>fi</strong>a<br />
Unigra<strong>fi</strong>a palvelee opiskelijoita värikopiointi-, monistus-, kansitus- ja painoasioissa sekä kirjakustannus-<br />
ja myyntiasioissa. Lisätietoja: www.unigra<strong>fi</strong>a.<strong>fi</strong>, puh. (09) 701 0230 (vaihde)<br />
130
16 OPISKELIJAJÄRJESTÖT<br />
16.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)<br />
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on julkishallinnollinen yhteisö, jonka asema ja tarkoitus<br />
on määritelty yliopistolain 46 §:ssä: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä<br />
ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja<br />
opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.”<br />
Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa<br />
suorittavat opiskelijat. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan<br />
jäseniksi.<br />
HYY tarjoaa jäsenilleen neuvontapalveluita ja edunvalvontaa sekä erilaisia jäsenetuja. Näitä<br />
ovat mm. maksuton oikeusapu, Ylioppilaslehti tai Studentbladet sekä opiskelijakalenteri.<br />
HYYn jäsenyys oikeuttaa myös yhteiskunnan tarjoamiin opiskelijaetuihin mm. joukkoliikenteessä,<br />
opiskelijaruokailussa ja esimerkiksi kulttuuripalveluissa. HYY palvelee myös piirissään<br />
toimivia järjestöjä, joita on noin 250 ja joiden toimintaan osallistuu suuri osa ylioppilaskunnan<br />
jäsenistöä. Järjestöille HYY tarjoaa mm. toiminta- ja projektiavustuksia sekä kokousja<br />
juhlatiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domus Academicalta.<br />
Lisätietoja ylioppilaskunnan toiminnasta saa osoitteesta www.hyy.<strong>fi</strong>, opiskelijakalenterista,<br />
Ylioppilaslehdestä ja Studentbladetista.<br />
16.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry on kaikkien eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
opiskelijoiden etu- ja <strong>tiedekunta</strong>järjestö. EKY tarjoaa jäsenilleen opinto-, kulttuuri- ja sosiaalipalveluja<br />
sekä edistää jäsenistönsä harrastusmahdollisuuksia ja järjestää jäsenistölleen monipuolisesti<br />
vapaa-ajan toimintaa. EKY ajaa jäsenistönsä taloudellisia, ammatillisia sekä opintoihin<br />
liittyviä etuja yliopistomaailmassa. EKY julkaisee lehteä nimeltä Epiglottis, joka ilmestyy<br />
neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Epiglottiksesta julkaistaan erikoispainos uusille opiskelijoille.<br />
EKY toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin yliopiston ja ylioppilaskunnan<br />
kanssa. Lisäksi EKY ylläpitää yhteyksiä ja tekee yhteistyötä eri <strong>tiedekunta</strong>- ja ainejärjestöjen<br />
sekä kansainvälisten vastaavien järjestöjen kanssa. Se toimii myös yhteistyössä Suomen<br />
Eläinlääkäriliiton ja sen jäsenistön sekä lukuisten alamme yritysten kanssa.<br />
EKY:n jäseniä voivat olla kaikki Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
opinto-oikeuden saaneet eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Jäseneksi haluava suorittaa yhdistyksen jäsenmaksun EKY:n pankkitilille, jonka jälkeen hänet<br />
rekisteröidään jäseneksi. Jäsen menettää jäsenyytensä joko valmistuttuaan tiedekunnasta<br />
tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat olla<br />
syyslukukauden ilmaiseksi EKY:n jäseniä. Jäsen voi halutessaan erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti<br />
yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle. Mahdollisesti maksettua jäsenmaksua<br />
ei tällöin palauteta. Entiset ekyläiset, eli jo valmistuneet kollegat voivat halutessaan liittyä<br />
EKY:n kannatusjäseniksi.<br />
131
Päätösvaltaa EKY:ssä käyttävät kaikki jäsenet yhdistyksen kokouksissa. Sääntömääräisiä<br />
kokouksia on joka vuosi vähintään kaksi: syys- ja kevätkokous. Lisäksi voidaan kutsua koolle<br />
ylimääräinen kokous, mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä niin vaatii.<br />
EKY valitsee vuosittain jäsenistönsä keskuudesta hallituksen, joka muodostuu hallituksen<br />
puheenjohtajasta, sihteeristä, taloudenhoitajasta ja vähintään viidestä (5) ja enintään yhdeksästä<br />
(9) hallituksen muusta jäsenestä. Uusi hallitus astuu virkaan vuoden vaihteessa. Hallitus<br />
kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa, kokoukset ovat kaikille avoimia.<br />
EKY:n kerhotila Kuopio on kaikkien jäsenten käytössä ja jäsenet voivat lunastaa kerhotilan<br />
avaimen panttia vastaan. Kuopiossa on jäsenistön käytettävissä mm. kahvin- ja vedenkeitin,<br />
mikro, jääkaappi, pelikonsoli, biljardipöytä, piano ja lautapelejä. Siellä pidetään hallituksen ja<br />
yhdistyksen kokoukset sekä teemailtoja ja muita tapahtumia. EKY:llä on myös Suomen<br />
Eläinlääkäriliiton kanssa yhteinen Selli-tila, joka sijaitsee Eläinlääkäriliiton toimiston yhteydessä.<br />
Sellissä järjestetään EKY:n tapahtumia ja se on mahdollista vuokrata myös omaan<br />
käyttöön.<br />
Käyntiosoite: EE-talon 1. krs, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Postiosoite:<br />
ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
E-mail:<br />
eky-hallitus@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kotisivu:<br />
[http://www.eky-ry.<strong>fi</strong>]<br />
132
17 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ<br />
17.1 Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö<br />
Tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön alan keskeiset säädökset ovat yliopistolaki (558/2009),<br />
valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009), valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista<br />
(794/2004, tutkintoasetus) sekä opetusministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä,<br />
yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005).<br />
Sisällys<br />
1 JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA<br />
2 TUTKINTO- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS<br />
3 YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS<br />
4 OPETUS JA OPINNOT<br />
5 OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT<br />
6 LAATU JA LAADUNHALLINTA<br />
7 EETTISET PERIAATTEET<br />
8 VILPPI OPINNOISSA<br />
9 TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORI-<br />
TUSOTE<br />
10 OIKAISUMENETTELYT JA OIKEUSTURVALAUTAKUNTA<br />
11 VOIMAANTULO<br />
1 JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA<br />
1 § Johtosäännön soveltamisala<br />
Tätä johtosääntöä sovelletaan Helsingin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin<br />
opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopistoopetuksena<br />
ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Johtosääntöä sovelletaan<br />
myös opiskelijoita koskevaan oikeusturvamenettelyyn ja yliopiston oikeusturvalautakuntaan<br />
sekä soveltuvin osin valintakokeisiin. Svenska social- och kommunalhögskolanissa suoritettaviin<br />
tutkintoihin ja opintoihin sovelletaan sen omia johtosääntöjä.<br />
Tässä johtosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan yliopiston tiedekuntia ja soveltuvin osin opetusta<br />
antavia erillisiä laitoksia.<br />
Rehtori ja <strong>tiedekunta</strong> voivat antaa tätä johtosääntöä tarkentavia määräyksiä.<br />
Tämä johtosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.<br />
133
2 TUTKINTO- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS<br />
2 § Yliopiston koulutusvastuut<br />
Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön<br />
asetuksilla. Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan ministeriölle tehtävistä koulutusvastuita<br />
koskevista muutosesityksistä.<br />
Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille.<br />
3 § Tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen<br />
Tutkinto-ohjelmalla tarkoitetaan koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta<br />
ja muuta koulutuskokonaisuutta, josta <strong>tiedekunta</strong> myöntää tutkinnon.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan koulutusvastuun puitteissa tutkinto-ohjelmien perustamisesta<br />
ja lakkauttamisesta.<br />
Jos tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen tutkinnonsuoritusoikeuden<br />
saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa.<br />
Tiedekunta päättää siirtymäkauden järjestelyistä.<br />
Jos oppiaine lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille pää- ja sivuaineopiskelijoille<br />
mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekunta<br />
päättää siirtymäkauden järjestelyistä.<br />
4 § Tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus ja tutkintojen suoritusaika<br />
Yliopistossa suoritettavien tutkintojen tavoitteista, niihin vaadittavien opintojen laajuuksista<br />
ja tavoitteellisista suoritusajoista säädetään yliopistolaissa ja yliopistolain 7 §:n mukaan tutkintoasetuksessa.<br />
Rehtori päättää tutkintoasetuksen 13 §:ssä tarkoitettujen pääasiassa ulkomaalaisille suunnattujen<br />
ylempään korkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien opintojen laajuuksista.<br />
5 § Yhteistutkinto-ohjelmat<br />
Kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävistä yhteistutkinto-ohjelmista sovitaan<br />
erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa. Sopimuksen allekirjoittavat rehtori ja dekaani.<br />
Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä.<br />
134
Tutkinnonsuoritusoikeudet, sivuaineopinto-oikeudet sekä opinto-oikeudet erikoistumiskoulutuksiin<br />
6 § Valintaperusteet alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin<br />
Valittaessa opiskelijoita suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai molempia<br />
tutkintoja käytetään valintaperusteina aiemman koulutuksen todistuksia, muita asiakirjoja,<br />
valintakokeita tai aiempia opintosuorituksia tai näiden yhdistelmiä.<br />
Rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan uusien opiskelijoiden valintaperusteista.<br />
7 § Valintaperusteet tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtaviin opintoihin<br />
Valittaessa opiskelijoita tohtorin tutkintoon johtavan koulutukseen käytetään valintaperusteina<br />
aiempia opintoja, opintomenestystä, opinto- ja tutkimussuunnitelmaa, muita jatkoopintokelpoisuutta<br />
osoittava selvitystä tai muita vastaavia perusteita. Valintaa tehtäessä on<br />
varmistettava, että opiskelijalla on mahdollisuus saada väitöskirjatyössä ja tutkintoon liittyvissä<br />
opinnoissa korkeatasoista ohjausta ja tukea.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää jatko-opiskelijoiden valintaperusteista. Valinnan valmistelussa<br />
käytetään <strong>tiedekunta</strong>neuvoston päätöksen mukaisesti joko <strong>tiedekunta</strong>- tai laitostasolla toimivaa<br />
jatkokoulutustoimikuntaa tai vastaavaa ryhmää.<br />
8 § Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen<br />
Tiedekuntaneuvosto tai sen asettama toimielin myöntää oikeuden suorittaa tutkinto yliopistossa.<br />
Tiedekuntaneuvosto voi myös siirtää tämän tehtävän dekaanille.<br />
Svenska social och kommunalhögskolan –yksikössä tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa<br />
opintoja yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten.<br />
9 § Valintaperusteet erikoistumiskoulutukseen tai erikoistumistutkintoon<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää valintaperusteista, joilla opiskelijat valitaan tutkintoon sisältyvään<br />
erikoistumiskoulutukseen tai suorittamaan erillistä erikoistumistutkintoa tai -koulutusta.<br />
Tiedekuntaneuvosto tai asettama toimielin valitsee opiskelijat erikoistumiskoulutukseen tai<br />
erikoistumistutkintoon. Tiedekuntaneuvosto voi myös siirtää tämän tehtävän dekaanille.<br />
10 § Tutkinto-ohjelman ja tiedekunnan vaihtaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkintoohjelmaa<br />
tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi<br />
siirtyä suorittamaan tutkintoa <strong>tiedekunta</strong>an.<br />
135
11 § Opettajan pedagogiset opinnot<br />
Käyttäytymistieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää aineenopettajiksi opiskeleville opettajan kelpoisuuden<br />
tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja<br />
myöntää opinto-oikeudet. Rehtori päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta tiedekunnille ja<br />
oppiaineille.<br />
12 § Sivuaineopinto-oikeudet<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää sivuaineopintojen suoritusoikeuden hakumenettelystä ja myöntämisperusteista<br />
tiedekunnan oppiaineisiin ja opintokokonaisuuksiin.<br />
Muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa opintoja yliopistossa<br />
siten kuin erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovitaan.<br />
13 § <strong>Opinto</strong>jen keskeyttäminen<br />
Opiskelija voi keskeyttää opintonsa määräajaksi, vähintään vuodeksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti<br />
yliopistolle. Keskeyttäminen kirjataan alkaneeksi ilmoituspäivänä. Keskeytysaikana<br />
opiskelija ei voi suorittaa opintoja.<br />
14 § Tutkinnonsuoritusoikeuden rajaaminen<br />
Rehtori päättää tarkemmista määräyksistä, jotka koskevat yliopistolain 40-42 §:n mukaista<br />
opiskeluoikeuden eli tutkinnonsuoritusoikeuden rajaamista ja lisäajan myöntämistä.<br />
15 § Tutkinnonsuoritusoikeuden päättyminen ja tutkinnonsuoritusoikeudesta luopuminen<br />
Opiskeluoikeus päättyy sen lukuvuoden lopussa, jolloin opiskelija on suorittanut sen tutkinnon,<br />
jonka suoritusoikeus on myönnetty.<br />
Opiskelija voi luopua tutkinnonsuoritusoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle.<br />
Tällöin tutkinnonsuoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Tutkinnonsuoritusoikeuden<br />
voi tällöin saada uudelleen vain osallistumalla opiskelijavalintaan.<br />
16 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettäminen<br />
Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija, joka on opintopaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt<br />
ilmoittautumisen yliopistoon tai joka laiminlyönyt lukuvuosittaisen ilmoittautumisen, ja opiskelija,<br />
joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa<br />
tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa eli tutkinnonsuoritusoikeutensa.<br />
Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on<br />
haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi; hakemus voidaan tehdä osallistumatta<br />
opiskelijavalintaan.<br />
Päätöksen tutkinnonsuoritusoikeuden menettämisestä tekee dekaani.<br />
136
3 YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS<br />
17 § Avoin yliopisto-opetus<br />
Yliopistossa järjestetään tutkintovaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Avoimen<br />
yliopiston johtokunta päättää avoimen yliopiston opintojen hakumenettelystä ja opintojen<br />
suoritusoikeuksien myöntämisperiaatteista ja siitä, kuka suoritusoikeudet myöntää sekä opinnoista<br />
perittävistä maksuista.<br />
18 § Erilliset opinnot<br />
Dekaani voi myöntää erillisten opintojen suorittamisoikeuden henkilölle, jolla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta<br />
yliopistossa tai joka on aiemmin suorittanut tutkinnon tiedekunnassa.<br />
Hakumenettelystä ja valintaperiaatteista päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
Rehtori päättää erillisistä opinnoista perittävistä maksuista.<br />
Käyttäytymistieteellinen <strong>tiedekunta</strong> päättää valintaperusteista erillisiin opettajan pedagogisiin<br />
opintoihin ja myöntää suoritusoikeudet.<br />
19 § Täydennyskoulutus<br />
Yliopistossa järjestetään täydennyskoulutusta.<br />
4 OPETUS JA OPINNOT<br />
20 § Opiskelijan ilmoittautuminen<br />
Rehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä<br />
läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta.<br />
Opetuksen järjestäminen ja opintojen suunnittelu<br />
21 § Opetussuunnitelma<br />
Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkintojen tavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät,<br />
opetusmuodot ja muut tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Opetusohjelmasta<br />
päättää laitosneuvosto ja laitoksettomassa tiedekunnassa <strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Tiedekuntaneuvosto<br />
päättää muista opetussuunnitelman osista.<br />
22 § Opetuksen järjestäminen<br />
Yliopistolain mukaisesti tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että<br />
tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa,<br />
tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä.<br />
Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin, joista kaksi on syyslukukaudella ja<br />
kaksi kevätlukukaudella. Opetus voi kestää useamman periodin ajan, jos se on opiskeltavan<br />
137
aiheen luonteen ja oppimisprosessin kannalta perusteltua. Rehtori päättää opetusperiodien<br />
alkamisesta ja päättymisestä. Hän voi perustellusta syystä myöntää tiedekunnalle oikeuden<br />
yleisestä päätöksestä poikkeavien opetusperiodien käyttämisen.<br />
23 § Tutkintoihin kuuluvat opinnot<br />
Rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä<br />
jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto<br />
antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten<br />
sisällöistä.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin<br />
tutkintojen rakenteesta, sisällöistä, opinnoista ja tarvittaessa arvosteluasteikoista. Tutkintoihin<br />
sisältyvien tai niitä täydentävien erikoistumiskoulutusten rakenteista, sisällöistä ja opinnoista<br />
päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
24 § Opetukseen osallistuminen<br />
Annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi.<br />
Tiedekuntaneuvosto voi päättää siitä, kuinka suureen osuuteen opetussuunnitelmassa<br />
pakolliseksi määrätystä opetuksesta opiskelijan on osallistuttava. Tiedekuntaneuvosto<br />
voi päättää myös siitä, onko opetukseen osallistumista tällöin mahdollista täydentää korvaavilla<br />
töillä.<br />
25 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja<br />
ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, ja antaa ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta<br />
ja sen hyväksymistä ja päivittämistä koskevista käytännöistä.<br />
Opiskelijan tulee saada ohjausta sekä opintojen kuluessa että opinnäytetyön laadinnassa.<br />
26 § Jatko-opiskelijan ohjaus<br />
Rehtori päättää tutkimustyön ja jatko-opintojen ohjauksen yleisistä periaatteista yliopistossa.<br />
Tiedekuntaneuvosto antaa ohjauksesta tarkemmat määräykset, jotka sisältävät opiskelijan ja<br />
ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, sekä antaa ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman<br />
laatimisesta.<br />
Jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen<br />
liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään yksi tai useampi ohjaaja, minkä lisäksi<br />
opiskelijan tukena voi olla seurantaryhmä.<br />
27 § <strong>Opinto</strong>jen vanhentuminen<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joiden mukaan opiskelijan suorittamat opinnot vanhenevat.<br />
138
Opetuksen ja opiskelun kieli<br />
28 § Opetus- ja tutkintokieli<br />
Yliopistolain mukaisesti yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Svenska<br />
social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Tiedekuntaneuvosto voi<br />
päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen<br />
yhteydessä.<br />
Dekaani tai laitoksen johtaja voi päättää muun kielen käyttämisestä opetus- ja kuulustelukielenä.<br />
Rehtori päättää kriteereistä, joiden perusteella tutkinto-ohjelma on vieraskielinen tai kaksikielinen.<br />
29 § <strong>Opinto</strong>suorituksen kieli<br />
Ellei kuulusteltavan aineen laatu tai opetuksen luonne edellytä muuta, opiskelijalla on oikeus<br />
käyttää opintosuorituksissa suomen tai ruotsin kieltä ja kirjallisten kuulustelujen tehtävät ja<br />
opintoihin sisältyvät muut tehtävät annetaan opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai<br />
ruotsiksi.<br />
Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien opetuksessa ja opintosuorituksissa käytetään opetussuunnitelmassa<br />
määriteltyä kieltä.<br />
Opiskelijan oikeudesta käyttää opintosuorituksissa muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia<br />
muussa kuin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa päättää asianomainen kuulustelija, oppiaineen<br />
vastuuhenkilö tai laitoksen johtaja sen mukaan kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto määrää. Oppiaineen<br />
professori päättää siitä, voiko opiskelija kirjoittaa syventävien opintojen tutkielmansa<br />
muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta kieltä kypsyysnäytteessä<br />
päättää dekaani, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto toisin määrää.<br />
30 § Väitöstilaisuuden kieli<br />
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos<br />
määrää etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä<br />
tulee olla joko suomi tai ruotsi, tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus<br />
voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat<br />
väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.<br />
<strong>Opinto</strong>jen etenemisen seuranta<br />
31 § <strong>Opinto</strong>jen etenemisen seuranta<br />
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa tai tohtorin tutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen<br />
etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä opintojen vaiheissa. Rehtori päättää seurannan<br />
toteuttamisen yleisistä periaatteista.<br />
139
Tiedekuntaneuvosto päättää erikoistumistutkintoa ja jatkotutkintona suoritettavaa lisensiaatin<br />
tutkintoa suorittavan opintojen etenemisen seurannasta.<br />
5 OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT<br />
32 § Osaamisen arviointi<br />
Osaamista arvioidaan opetussuunnitelmassa määrättävillä tavoilla. Opiskelijoille annetaan<br />
palautetta osaamisen kehittymisestä opintojen aikana.<br />
Tiedekunta ja muu opetusta antava yksikkö järjestävät kuulusteluja tai muita osaamisen arviointimenettelyjä<br />
riittävästi siten, että opintojen eteneminen ei hidastu. Kuulusteluun ja vastaavaan<br />
muuhun arviointimenettelyyn tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen<br />
syy sitä estä. Tiedekuntaneuvosto voi rajoittaa uusintakuulustelujen tai muiden arviointimenettelyjen<br />
uusintakertojen määrää.<br />
Osallistumiskertoja kuulusteluihin, jotka ovat annettavasta opetuksesta riippumattomia, ei saa<br />
rajoittaa.<br />
Rehtori päättää kuulustelujen ja muiden osaamisen arviointitilanteiden järjestämiseen liittyvistä<br />
tarkemmista määräyksistä.<br />
33 § <strong>Opinto</strong>suoritukset<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksia ovat kuulustelut, harjoitustyöt, esseet, oppimispäiväkirjat, näyttökokeet tai<br />
muut opetussuunnitelmassa määrättävät suoritustavat ja niiden yhdistelmät. <strong>Opinto</strong>suorituksella<br />
tarkoitetaan lisäksi väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon<br />
tutkielmaa sekä hyväksiluettua opintosuoritusta tai muuta opetussuunnitelman<br />
edellyttämää osaamisen osoittamista.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen laajuus lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta ilmaistaan<br />
opintopisteinä. <strong>Opinto</strong>suoritus arvostellaan ja arvosana, opintopistemäärä sekä suorituskieli<br />
merkitään opiskelijarekisteriin. Tiedekuntaneuvoston päätöksellä myös osasuorituksia arvosanoineen,<br />
mahdollisine opintopisteineen ja suorituskielineen voidaan merkitä opiskelijarekisteriin.<br />
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä<br />
vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Muut opintosuoritukset säilytetään<br />
yliopiston arkistojohtosäännössä ja arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellyn ajan.<br />
140
34 § <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava:<br />
5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty.<br />
Tiedekuntaneuvoston päätöksellä harjoittelun sekä taitokurssien ja vastaavien kurssien arvostelussa<br />
voidaan käyttää arvosanoja hyväksytty - hylätty.<br />
Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät<br />
tiedot ja hyvät tiedot.<br />
Alemman korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5.<br />
Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman sekä väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen<br />
arvostelussa käytetään arvosanoja laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum<br />
laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur<br />
ja improbatur, joka on hylätty. Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto voi myös päättää käyttää arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty<br />
ja hylätty.<br />
35 § <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelu<br />
Jokaisen opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseen<br />
tarvittava asiantuntemus.<br />
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja<br />
tai opintopistemääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen opintopistemäärältään<br />
laajin suoritus tai jos opintopistemäärät ovat samoja, arvosanaltaan korkein suoritus,<br />
ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi<br />
uusin suoritus.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27-<br />
30 §:ssä säädetään.<br />
Kuulustelussa saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset,<br />
ellei muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden<br />
arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää<br />
vähintään kahta arvostelijaa.<br />
36 § Kuulustelun tulosten julkistaminen<br />
Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta<br />
tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta.<br />
Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettävien<br />
kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua.<br />
Tulokset julkistetaan ainakin asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen muun yksikön<br />
ilmoitustaululla tai yliopiston sisäisillä sähköisillä sivuilla. Tulosten tulee olla nähtävillä<br />
vähintään kolme viikkoa. Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan arvostelu opiskelijanumeroittain<br />
sekä arvosanajakauma.<br />
141
Kuulustelija varmentaa kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on ollut useita, on<br />
ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen arvostelusta<br />
kukin heistä vastaa.<br />
37 § Arvosteluperusteiden julkistaminen<br />
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.<br />
Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.<br />
Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset<br />
säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi nähdä oman tarkastetun opintosuorituksensa.<br />
Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan.<br />
Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen<br />
yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen<br />
ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun<br />
tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne<br />
ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävien opintojen loppuarvosanan<br />
määräytymisperusteet on julkistettava aina etukäteen.<br />
Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilman asianomaisen<br />
opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus-<br />
ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista.<br />
38 § Opinnäytetöitä koskevien asioiden käsittely<br />
Tiedekuntaneuvosto voi yliopiston johtosäännön 10 §:n mukaisesti siirtää ylempään korkeakoulututkintoon<br />
kuuluvien tutkielmien, lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen arvostelun<br />
laitosneuvostolle. Tällöin <strong>tiedekunta</strong>neuvoston tulee päättää myös, mitkä <strong>tiedekunta</strong>neuvoston<br />
tämän johtosäännön 40-44 §:ien mukaiset tehtävät hoitaa laitosneuvosto ja mitkä dekaanin<br />
tehtävät laitoksen johtaja.<br />
39 § Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu<br />
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi tarkastajaa, siten kuin<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto,<br />
ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä.<br />
40 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee<br />
olla tohtoreita.<br />
Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta<br />
yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. En-<br />
142
nen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan<br />
lausunnosta.<br />
41 § Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen<br />
Opiskelija voi ennen <strong>tiedekunta</strong>- tai laitosneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti,<br />
että ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman tai lisensiaatintutkimuksen arvostelu<br />
keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.<br />
42 § Väitöstutkimuksen esitarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee<br />
olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot, tai poikkeustapauksessa<br />
vähintään tohtoreita. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana.<br />
Työnohjaaja ja oppiaineen vastuuhenkilö ehdottavat esitarkastajia <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle. Väitöstutkimuksen<br />
tekijälle on varattava tilaisuus esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa<br />
esitarkastajien valinnasta.<br />
Esitarkastajien tulee <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämässä ajassa yhdessä tai erikseen antaa perusteltu<br />
kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä.<br />
Vakavat puutteet tai virheet johtavat väittelyluvan epäämiseen. Esitarkastajan lausunnon antamisen<br />
määräaika ei saa olla ilman erityistä syytä kolmea kuukautta pidempi.<br />
Esitarkastajalla on oikeus antaa väitöstutkimuksen tekijälle parannus- ja korjausehdotuksia<br />
väittelyluvan myöntämisestä riippumatta. Esitarkastaja ei ole kuitenkaan työnohjaajan asemassa.<br />
Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan tiedekunnalle antamasta<br />
lausunnosta, ennen kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto päättää väittelyluvasta.<br />
Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen vakavien<br />
puutteellisuuksien tai virheiden vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöstutkimuksen<br />
tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa<br />
puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä<br />
halua viedä asiaa <strong>tiedekunta</strong>neuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava<br />
esitarkastuksen jatkumisesta yli <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämän ajankohdan.<br />
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimukseen<br />
on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja<br />
tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.<br />
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöstutkimus, joko painettuna<br />
tai muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen tutkimuksen julkista tarkastamista. Väitöstutkimusta<br />
on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta.<br />
Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöstutkimus<br />
on saatavilla vähintään viisi päivää. Rehtori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta<br />
luovuttaa väitöstutkimuksen kappaleita yliopistolle.<br />
143
43 § Väitöstutkimuksen julkinen tarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää kuultuaan työnohjaajaa ja oppiaineen vastuuhenkilöä väitöstilaisuuteen<br />
yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä,<br />
joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.<br />
Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa<br />
vastaväittäjien valinnasta.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista.<br />
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria),<br />
minkä jälkeen vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöstutkimuksesta. Tämä tarkastus<br />
saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöstutkimusta<br />
vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.<br />
44 § Väitöstutkimuksen arvostelu<br />
Vastaväittäjän tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle perusteltu<br />
kirjallinen lausunto väitöstutkimuksesta. Mikäli lausunto viivästyy huomattavasti,<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvoston tulee päättää siitä, miten arvostelu suoritetaan.<br />
Väitöskirjan hyväksyy ja arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole siirtänyt<br />
päätösvaltaa laitosneuvostolle.<br />
Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän kyky puolustaa väitöstutkimustaan<br />
väitöstilaisuudessa.<br />
Ennen väitöstutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän<br />
lausunnosta ja muista mahdollisista arvosteluun liittyvistä asiakirjoista.<br />
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen<br />
45 § <strong>Opinto</strong>suoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen<br />
Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja<br />
että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat<br />
opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita.<br />
Rehtori päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisestä periaatteista<br />
yliopistossa ja <strong>tiedekunta</strong>neuvosto antaa asiasta tarkemmat määräykset.<br />
144
6 LAATU JA LAADUNHALLINTA<br />
46 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa<br />
Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista.<br />
Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta ja sovittujen tulosten saavuttamisesta<br />
sekä koulutukseensa saamien resurssien kohdentamisesta ja priorisoinnista. Koulutusta järjestävät<br />
erilliset laitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta.<br />
Opetusta järjestävä yksikkö ja sen johtaja vastaavat yksikön opetuksen ja opintosuoritusten<br />
laadusta. Oppiaineen vastuuhenkilö vastaa oppiaineen opetuksen laadusta ja erityisesti opetuksen<br />
koordinoinnista ja kehittämisestä.<br />
Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista.<br />
Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojensa etenemisestä.<br />
47 § Opetustoiminnan johtaminen ja asiantuntijaelimet<br />
Opetustoimintaa johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla sekä muissa opetusta<br />
antavissa yksiköissä.<br />
Yliopistossa on rehtorin asettama opintoasiainneuvosto, jonka tehtävänä on erityisesti yliopiston<br />
koulutukseen liittyvien strategisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä opetuksen ja<br />
oppimisen laadun edistäminen ja seuraaminen.<br />
Tiedekunnassa on yksi tai useampi dekaanin asettama opintoasiaintoimikunta, jonka tehtävänä<br />
on valmistella tiedekunnan opintoasioita. Opetusta antavissa erillisissä laitoksissa opintoasiaintoimikunnan<br />
asettaa johtokunnan puheenjohtaja.<br />
Laitoksettomissa tiedekunnissa ja tiedekuntien laitoksissa voi olla osastojen, oppiaineiden tai<br />
niitä vastaavien kokonaisuuksien opintoasioiden valmistelua varten muita toimikuntia tai<br />
ryhmiä.<br />
Laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa dekaani nimeää oppiaineen vastuuhenkilön<br />
professorien tai yliopistoon työsuhteessa olevien dosenttien joukosta kuultuaan oppiaineen<br />
edustajia.<br />
48 § Koulutuksen arviointi<br />
Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Arvioinnin suorittavat ulkopuoliset arvioijat.<br />
Rehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta.<br />
145
49 § Opetusta ja koulutusta koskeva palaute<br />
Opetuksesta, opinnoista ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, työnantajilta ja muilta<br />
tahoilta. Rehtori antaa ohjeet opiskelijapalautteen keräämisestä, käsittelystä ja palautteeseen<br />
liittyvästä tietosuojasta.<br />
7 EETTISET PERIAATTEET<br />
50 § Eettiset periaatteet<br />
Rehtori päättää yliopiston opetuksessa ja opinnoissa noudatettavista eettisistä periaatteista.<br />
8 VILPPI OPINNOISSA<br />
51 § Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa<br />
Sen, joka epäilee opiskelijaa plagioinnista eli toisen ideoiden, ajatusten tai kirjoitusten kopioinnista<br />
ja esittämisestä ominaan tai muusta vilpistä opinnoissa, tulee ilmoittaa epäilystä laitoksen<br />
johtajalle tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilölle. Epäilystä on<br />
ilmoitettava opiskelijalle ja annettava hänelle mahdollisuus selityksen antamiseen. Kirjallisen<br />
kuulemisen lisäksi laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilö<br />
järjestää asiasta suullisen kuulemisen, josta pidetään pöytäkirjaa. Laitoksen johtajan tai<br />
oppiaineen vastuuhenkilön tulee toimittaa kuulemistilaisuuden pöytäkirja joko tiedoksi tai,<br />
mikäli hän katsoo vilpin vakavaksi, jatkotoimenpiteitä varten joko oman tiedekunnan dekaanille<br />
tai sen tiedekunnan dekaanille, jossa opiskelijalla on ensisijainen tutkinnonsuoritusoikeus.<br />
Dekaani järjestää tarvittaessa vilpistä kuulemisen, josta pidetään pöytäkirjaa. Kun opiskelijan<br />
syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpin<br />
rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyn aloittamista varten.<br />
Rehtori voi antaa tarkemmat ohjeet menettelystä plagiointi- ja vilppitapauksissa.<br />
Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi<br />
52 § Kuulusteluvilppi<br />
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava toimii vilpillisesti, hän keskeyttää asianomaisen<br />
opiskelijan kuulustelun. Kuulusteluvilppiä ja häirintää koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin<br />
osin muilla tavoilla suoritettavissa opintojaksoissa.<br />
53 § Häiritseminen<br />
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa tai vastaavassa<br />
osaamisen arviointitilanteessa, hänen on huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen<br />
mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi.<br />
Jos häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan<br />
opiskelijan kuulustelun. Jos häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muil-<br />
146
le kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön<br />
kestoa vastaavalla ajalla.<br />
54 § Kuulusteluvilpistä ja häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen<br />
Opiskelijalle, jota epäillään kuulusteluvilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on annettava<br />
tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen<br />
johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin tai muuhun vastaavaan suoritusaineistoon<br />
keskeytyksen syyn, sekä sen, kiistääkö vai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen.<br />
55 § Seuraamukset<br />
Vilpillisesti toimineen opiskelijan opintosuoritus hylätään. Ennen hylkäämistä opiskelijalle on<br />
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille.<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen opintosuorituksen hylkäämiseen,<br />
voi saattaa asian kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>neuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä,<br />
kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin<br />
soveltuvin osin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä.<br />
56 § Kurinpitomenettely<br />
Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa<br />
mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.<br />
9 TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORI-<br />
TUSOTE<br />
57 § Tutkinnoista annettavat todistukset<br />
Tiedekunta antaa suoritetuista tutkinnoista tutkintotodistuksen liitteineen. Rehtori päättää<br />
tutkintotodistusten sisällöstä ja ulkoasusta.<br />
Vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa tutkinnon suorittaneelle annetaan suomen- tai ruotsinkielisen<br />
tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Tällaisen tutkinnon suorittaneelle<br />
annetaan myös suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi englanninkielinen<br />
tutkintonimike.<br />
Tohtorin tutkinnon suorittaneelle, jonka väitöskirja on englanninkielinen ja jonka väitöstilaisuus<br />
on pidetty englanniksi, annetaan pyynnöstä suomen- tai ruotsinkielisen tutkintotodistuksen<br />
lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Samoin menetellään silloin, kun väitöskirja ja<br />
väitöstilaisuus ovat muulla vieraalla kielellä.<br />
Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmien tutkintotodistuksia koskevista periaatteista.<br />
58 § <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvostelemansa<br />
opintosuoritukset tai toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä<br />
147
varten. <strong>Opinto</strong>suoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen<br />
jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä<br />
syystä muuta johdu.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin<br />
perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.<br />
59 § <strong>Opinto</strong>suoritusote<br />
Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnä<br />
olevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa.<br />
60 § <strong>Opinto</strong>suoritustietojen oikaiseminen<br />
Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen opintosuoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain<br />
(523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköä<br />
oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään<br />
kirjallisesti. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.<br />
Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua oikeusturvalautakunnalta.<br />
10 OIKAISUMENETTELYT JA OIKEUSTURVALAUTAKUNTA<br />
61 § Valintapäätöksen oikaisumenettely<br />
Opiskelijavalintaan tyytymätön saa hakea kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan<br />
tulosten julkistamisesta tiedekunnan asettamalta toimielimeltä tai <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta. Tiedekuntaneuvosto<br />
voi myös päättää, että oikaisua valintaan on haettava tiedekunnan toimielimeltä<br />
ja että toimielimen antamaan päätökseen saa pyytää edelleen oikaisua <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta.<br />
Tällöin oikaisua on pyydettävä <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta 14 päivän kuluessa päätöksen<br />
tiedoksisaannista.<br />
62 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija voi hakea tiedekunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden eli tutkinnonsuoritusoikeuden<br />
menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
63 § <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen<br />
arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä suullisesti tai<br />
kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto tai laitosneuvosto<br />
on suorittanut opintosuoritusta koskevan arvostelun, kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>- tai laitosneuvostolta.<br />
Aika, jonka kuluessa oikaisua saa pyytää, on 14 päivää siitä päivästä, jolloin<br />
opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen<br />
omalta kohdaltaan tietoonsa. <strong>Opinto</strong>suoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi<br />
lukemista koskevaan päätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen.<br />
148
Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava<br />
päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta<br />
annettuun päätökseen. Tiedekunta- ja laitosneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena.<br />
Opiskelija voi pyytää oikaisua tähän päätökseen oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa<br />
siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.<br />
64 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöstutkimuksen arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöstutkimuksen arvosteluun, voi<br />
hakea siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
Lautakunta voi palauttaa arvostelun <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle tai laitosneuvostolle,<br />
mikäli <strong>tiedekunta</strong>neuvosto on siirtänyt arvostelun laitosneuvoston tehtäväksi, uudelleen<br />
käsiteltäväksi.<br />
65 § Oikeusturvalautakunnan kokoonpano<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa on oikeusturvalautakunta,<br />
jonka rehtori asettaa. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että<br />
opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.<br />
Oikeusturvalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen<br />
varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoyhteisöön kuuluvia<br />
henkilöitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla professoreita. Muista jäsenistä<br />
ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla professori, vähintään yhden muu<br />
opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluva kuin professori ja vähintään kahden opiskelijoita.<br />
Oikeusturvalautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä<br />
oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen<br />
varajäsen. Lisäjäsenen ja hänen varajäsenensä on oltava professori tai dosentti.<br />
Oikeusturvalautakunnan esittelijän tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon<br />
suorittanut.<br />
66 § Oikeusturvalautakunnan tehtävät<br />
Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on<br />
1) käsitellä 63 ja 64 §:n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt,<br />
2) seurata 62 §:n nojalla tehtyjen oikaisupyyntöjen ratkaisuja tiedekunnissa opiskelijoiden<br />
yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi,<br />
3) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee opintosuoritusotteen oikaisua,<br />
4) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi,<br />
5) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, sekä<br />
6) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely<br />
ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä.<br />
67 § Oikeusturvalautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko<br />
Oikeusturvalautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli<br />
vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen, kun<br />
149
kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä<br />
tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä<br />
oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan<br />
lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, jotka ovat professoreita<br />
tai dosentteja.<br />
Oikeusturvalautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen<br />
antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksi lukemista koskevan päätöksen tehneelle<br />
opettajalle tai <strong>tiedekunta</strong>- tai laitosneuvostolle. Ennen päätöksentekoa lautakunta voi<br />
hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa. Oikaisupyynnön tekijälle<br />
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi vastineesta ja lausunnosta.<br />
Oikeusturvalautakunta tekee päätöksensä esittelystä.<br />
68 § Oikeusturvalautakunnan päätökset<br />
Oikeusturvalautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on<br />
ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu.<br />
Mikäli lautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi, tulee arvostelusta<br />
vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen kuulusteluun<br />
osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan.<br />
69 § Muutoksenhaku<br />
Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta<br />
valittamalla hallinto-oikeudelta. Oikeusturvalautakunnan opintosuorituksen arvostelua ja hyväksilukemista<br />
koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta<br />
valittamalla.<br />
11 VOIMAANTULO<br />
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2011.<br />
150
17.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon pysyväismääräys<br />
Tiedekuntaneuvoston 11.5.2011 vahvistama perustutkintoja koskeva pysyväismääräys. Voimaantulo<br />
1.8.2011. Tiedekuntaneuvosto tarkensi 18.10.2011 opintojen vanhenemista (9 §) ja<br />
opintojen etenemisen seurantaa (10 §) koskevia kohtia ja 11.6.<strong>2013</strong> opintojen etenemisen<br />
seurantaa (10 §) Etapin tarkistuspisteiden osalta.<br />
1 § Tavoitteet<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteet:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu<br />
valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen<br />
tekoon<br />
valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön<br />
valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin<br />
toimen harjoittamiseen<br />
valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen<br />
lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten (EY<br />
854/2004) tarkoittamana virkaeläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
2 § Tutkintojen laajuus ja rakenne<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä<br />
ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa.<br />
Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen<br />
laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä.<br />
Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että<br />
sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä<br />
opinnoista sekä harjoittelusta. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen<br />
syventävien opintojen tutkielma. Tutkielman laajuus on 25 opintopistettä, jos siihen<br />
kuuluu kokeellinen osuus. <strong>Opinto</strong>jaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.<br />
3 § <strong>Opinto</strong>jen mitoitus<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoituksen peruste on opintopiste, joka vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen<br />
suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.<br />
4 § Opetuksen järjestäminen<br />
Helsingin yliopistossa lukuvuosi jakautuu neljään periodiin. Syys- ja kevätlukukaudella on<br />
periodien välissä viikon pituinen tauko, jolloin ei järjestetä pakollista opetusta. Neljäs periodi<br />
on lisäksi kaksi viikkoa yliopiston tavanomaisia periodeja pidempi. Eläinlääketieteellisessä<br />
151
tiedekunnassa periodeja sovelletaan lukuun ottamatta ensimmäisen ja viidennen lukuvuoden<br />
opetusta.<br />
5 § Opetukseen ja tentteihin ilmoittautuminen<br />
Opiskelijan tulee ilmoittautua tiedekunnan opetukseen ja tentteihin opinto-oppaassa tarkemmin<br />
kuvatulla tavalla.<br />
6 § <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. <strong>Opinto</strong>suoritukset arvostellaan<br />
asteikolla 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) tai<br />
hyväksytty/hylätty. <strong>Opinto</strong>kokonaisuuksista annetaan loppuarvosana 0-5. Pääsääntöisesti arvosanaan<br />
1 vaaditaan noin 60 % kuulustelun kokonaispistemäärästä.<br />
Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Kandidaatin tutkielman<br />
arvostelee työn ohjaaja tutkielman arviointimatriisin mukaisesti.<br />
Lisensiaatin tutkintoon kuuluvalle tutkielmalle nimetään ohjaussopimuksessa johtaja ja ohjaaja(t).<br />
Tutkielmalla tulee olla pääsääntöisesti vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on vastuullinen<br />
ohjaaja. Työn johtaja on tiedekunnan professori tai dosentti ja hän voi tarvittaessa toimia<br />
myös ohjaajana. Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa. Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana<br />
toimii pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän on estynyt, niin tutkielman tarkastaa<br />
toinen ohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan nimeää johtaja. Vähintään jommankumman<br />
tarkastajista tulee olla väitellyt.<br />
Lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur,<br />
lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum<br />
laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman tarkastajat tekevät<br />
arvosanaehdotuksensa käyttäen tutkielman arviointimatriisia, jossa on kuvattu arvosanojen<br />
perusteet ja arviointikriteerit.<br />
Tutkielman arvosanasta päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Opiskelija voi ennen <strong>tiedekunta</strong>neuvostossa<br />
tapahtuvaa arvostelua pyytää, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään.<br />
7 § Kieliopinnot<br />
Kandidaatin tutkintoon sisältyy kieliopintoja, jotka koostuvat äidinkielen viestintäopinnoista,<br />
toisen kotimaisen kielen opinnoista ja yhden vieraan kielen opinnoista. Toisen kotimaisen<br />
kielen (suomi/ruotsi) opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on julkisyhteisöjen<br />
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin nojalla<br />
kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.<br />
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä ulkomailla. Toisen kotimaisen kielen taitoa osoittavan opintojakson sijasta<br />
tällaisen opiskelijan tulee suorittaa vastaavan laajuinen määrä muita suomen tai ruotsin kielen<br />
perusopintoja.<br />
152
Vieraan kielen opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on sellainen vieraan<br />
kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä<br />
toimimisen. Vieraan kielen opinnot opiskelija voi suorittaa vaihtoehtoisesti englannin,<br />
espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä osallistumalla kielikeskuksen järjestämään<br />
opetukseen tai kokeeseen.<br />
8 § Kypsyysnäyte<br />
Kypsyysnäytteen avulla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen<br />
tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä eläinlääketieteen kandidaatin että<br />
lisensiaatin tutkielman yhteydessä.<br />
Suomen tai ruotsin kielen taito osoitetaan eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa varten annettavassa<br />
kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäyte on osa kandidaatin tutkielman kirjoitusprosessia<br />
ja opiskelija saa palautteen tutkielmansa kieliasusta kielentarkastajalta. Opiskelija osoittaa<br />
täydellisen kotimaisen kielen taidon kirjoittamalla kandidaatin tutkielman koulusivistyskielellään<br />
suomeksi tai ruotsiksi.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä.<br />
Tutkielman ohjaaja tarkastaa tiivistelmän. Hyväksytyn tiivistelmän kriteerit on määritelty<br />
tutkielman arviointilomakkeessa.<br />
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä ulkomailla. He voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen työn johtajan (tai ohjaajan)<br />
kanssa sovittavalla muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.<br />
9 § <strong>Opinto</strong>jen vanheneminen<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset ja –kokonaisuudet vanhenevat 10 vuoden kuluttua niiden suorittamisesta.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuden suorituspäivämäärä on viimeiseksi suoritetun opintojakson tai tentin<br />
suorituspäivämäärä.<br />
Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättää asianomaisen oppiaineen professori<br />
konsultoituaan pedagogista yliopistonlehtoria. Osaamisen ajantasaisuus on varmistettava<br />
tarkoituksenmukaisella tavalla opiskelijan opinnot, mahdollinen työkokemus ja muulla tavoin<br />
hankittu osaaminen huomioon ottaen. <strong>Opinto</strong>jen loppuunsaattamiseksi opiskelijan on tehtävä<br />
henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka hyväksyy pedagoginen ylipistonlehtori tai opintoasiainpäällikkö.<br />
Vanhenemissääntö ei koske kandidaatin tutkinnon perusopintoja (ml. kieliopinnot).<br />
Suoritettu eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto ei vanhene. Kiistanalaiset tapaukset<br />
voidaan tuoda dekaanin ratkaistaviksi.<br />
10 § <strong>Opinto</strong>jen etenemisen seuranta<br />
Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa. Etappi – Tutkintojen<br />
valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmän tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua<br />
ja tutkintojen valmistumista. Etapin avulla seurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän<br />
perusteella ja opintojen etenemistä tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin.<br />
Hyväksiluetut opinnot otetaan mukaan opintopistekertymään.<br />
153
Etapin tarkistuspisteet ovat<br />
<br />
<br />
Kandidaattivaihe: tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta,<br />
4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis)<br />
Lisensiaattivaihe: tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta,<br />
4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis)<br />
Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväksyy kandidaattivaiheen<br />
etapissa opintoasiainpäällikkö ja lisensiaattivaiheen etapissa elintarvikehygienian ja<br />
ympäristöterveyden osaston ohjaava opettaja tai opintoasiainpäällikkö. <strong>Opinto</strong>suunnitelman<br />
hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta. Hyväksytty opintosuunnitelma on edellytyksenä<br />
poimintaa seuraavana syksynä läsnäolevaksi ilmoittautumiselle. Kiistanalaiset tapaukset voidaan<br />
tuoda dekaanin ratkaistaviksi.<br />
Lisäksi <strong>tiedekunta</strong> seuraa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen etenemistä. Eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osaston ohjaava opettaja tarjoaa tässä vaiheessa opintojen ohjausta<br />
niille opiskelijoille, joiden opinnot uhkaavat viivästyä.<br />
11 § <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys<br />
Tutkintovaatimusten yhteydessä vahvistetaan opintojen suoritusjärjestys. <strong>Opinto</strong>jaksojen suorittamisen<br />
edellytyksenä voi olla esitietovaatimuksia.<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto tulee suorittaa neljännen lukuvuoden syyslukukauden<br />
loppuun mennessä. Muussa tapauksessa opiskelijan tulee tehdä opintosuunnitelma jäljellä<br />
olevien eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien opintojen loppuunsaattamiseksi.<br />
Kandidaatin tutkinto on edellytyksenä kuudennen lukuvuoden opintoihin osallistumiselle.<br />
Kliinisten aineiden neljännen lukuvuoden opintokokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee<br />
olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti<br />
yhden jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi<br />
kahteen uusintatenttiin (1.12. mennessä). Nämä opintosuoritukset ovat edellytyksenä klinikkaopetukseen<br />
osallistumiselle kevätlukukaudella.<br />
Poikkeaminen opintojen suoritusjärjestyksestä edellyttää, että opiskelijalla on hyväksytty<br />
henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).<br />
12 § Opiskelijan ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma<br />
<strong>Opinto</strong>jen ohjausta ja opintoneuvontaa saa osastokohtaisilta ohjaavilta opettajilta sekä tiedekunnan<br />
pedagogiselta yliopistonlehtorilta. <strong>Opinto</strong>neuvontaa saa myös tiedekunnan kanslian<br />
opintoasioista sekä osastojen toimistoista opintoasioita hoitavilta henkilöiltä. <strong>Opinto</strong>jaksokohtaista<br />
neuvontaa saa kunkin opintojakson opettajalta. Kansainvälisten asioiden suunnittelija<br />
neuvoo ulkomailla opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja auttaa opintosuunnitelman teossa.<br />
Opiskelija saa ohjausta opinnäytetöiden tekemisessä. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielman<br />
ohjaussuhteen pelisäännöissä on kuvattu opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta opiskelija ja ohjaaja tekevät tutkielmatyöskentelyn<br />
alussa kirjallisen ohjaussopimuksen, jossa tutkielmalle nimetään ohjaaja(t) ja<br />
154
johtaja. Opiskelijan, ohjaajan ja johtajan oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tarkemmin<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaussuhteen pelisäännöissä.<br />
<strong>Opinto</strong>ihin kuuluu pakollisena ns. avoin HOPS (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin<br />
portfolio). Nämä on kuvattu tarkemmin opinto-oppaassa. Yksilöllistä opintosuunnitelmaa<br />
noudattavat tekevät rajatun HOPS:in. <strong>Opinto</strong>vuosien suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä<br />
edellyttää ohjaavan opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää opintosuunnitelmaa,<br />
joka on tehtävä poikkeamista edeltävän lukuvuoden aikana. <strong>Opinto</strong>jaksojen<br />
suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä käsitellään tapauskohtaisesti opiskelijan aloitteesta<br />
ja se edellyttää ohjaavan opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää opintosuunnitelmaa.<br />
13 § <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
Pakollisten ja vaihtoehtoisten opintojen korvaavuudesta päättää kyseisen opintojakson vastuuopettaja<br />
tai oppiaineen professori. Vaihtoehtoisten aineopintojen korvaamisesta kokonaan<br />
muualla suoritetuilla opinnoilla päättää opetuksesta vastaava varadekaani. Äidinkielen viestintäopintojen<br />
korvaavuuksista päättää opintoasiainpäällikkö. Muiden juonteina järjestettävien<br />
opintojen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja. Kandidaatin tutkintoon opiskelija<br />
voi halutessaan sisällyttää myös vapaasti valittavia suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa<br />
suoritettuja opintoja vuosittain vahvistettavien tutkintovaatimusten mukaisesti.<br />
Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa<br />
korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan<br />
mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista<br />
voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Kieliopintojen osalta hyväksilukemista<br />
haetaan Kielikeskuksesta.<br />
14 § Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistuminen<br />
Suoritettuaan ELK- tai ELL-tutkintoon vaadittavat opetussuunnitelman mukaiset opinnot<br />
opiskelija pyytää tiedekunnan kanslian opintoasioista tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa<br />
tiedekunnan dekaani. Tarkat tiedot kaikista suoritetuista opinnoista arvosanoineen ilmoitetaan<br />
tutkintotodistuksen liitteenä annettavassa opintosuoritusotteessa. Tutkintotodistuksen yhteydessä<br />
annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement –liite. Todistusten<br />
jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Kahdesti lukuvuodessa järjestetään<br />
juhlallinen publiikki, johon kutsutaan myös kaikki aiemmin kuluvana lukukautena<br />
valmistuneet. Eläinlääkärinammatin harjoittaminen edellyttää, että eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkinnon suorittanut henkilö laillistetaan. Laillistamisen suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
(EVIRA) publiikkien yhteydessä.<br />
15 § Laatu ja laadunhallinta<br />
Tiedekunta osallistuu Helsingin yliopiston ja eläinlääketieteen koulutuksen ja laadunhallinnan<br />
arviointeihin. Koulutustoiminta on kuvattu tiedekunnan toimintakäsikirjassa, jota päivitetään<br />
säännöllisesti. Toimintakäsikirjan liitteenä on kuvaus tiedekunnan opiskelijapalautejärjestelmästä.<br />
Palautetta kerätään yksittäisten kurssien lisäksi laajemmista kokonaisuuksista kuten<br />
opintovuosista ja tutkinnoista. Työelämäpalaute ja sidosryhmäyhteistyö on osa koulutuksen<br />
laadunhallintaa ja kehittämistä.<br />
155
18 OPETTAJAT<br />
Professorit<br />
Andersson, Magnus, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40231, 040-5142964, magnus.andersson@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Björkroth, Johanna, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57112, (09) 191 21744, johanna.bjorkroth@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Fredriksson-Ahomaa, Maria, ELT, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57140, maria.fredriksson-ahomaa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Heinonen, Mari, ELT, sikojen sairaudet ja terveydenhoito, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40219, 0400-687915, mari.heinonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hänninen, Marja-Liisa, ELT, ympäristöhygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57113, marja-liisa.hanninen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Iivanainen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57034, 050-3112612, antti.iivanainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Katila, Terttu, ELT, MSc. (Illinois), Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40532, 040-5142956, terttu.katila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kipar, Anja, PD, Dr. med vet, Dip ECVP, MRCVS, eläinlääketieteellinen elinpatologia,<br />
eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57600, 050-3180280,<br />
anja.kipar@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Korkeala, Hannu, ELT, VTM, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57100, 0400-701535, hannu.korkeala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kukkonen, Jyrki, FT, eläinlääketieteellinen solu- ja molekyylibiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57024, jyrki.kukkonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindström, Miia, ELT, maidon teollinen hygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57107, miia.lindstrom@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lohi, Hannes, FT, eläinlääketieteellinen genetiikka, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57025, (09) 191 25085, hannes.lohi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Palva, Airi, MMT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57058, airi.palva@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Peltoniemi, Olli, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 40233, 040-5381621, olli.peltoniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pohjanvirta, Raimo, ELT, toksikologia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57147, raimo.pohjanvirta@helsinki.<strong>fi</strong><br />
156
Pyörälä, Satu, ELT, maitohygienia, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 40533, 050-4150189, satu.pyorala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57379, 050-3175519, satu.sankari@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sihvonen, Liisa, eläintautivirologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57019, 050-5539226, liisa.sihvonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Soveri, Timo, ELT, sisätautioppi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 40539, 050-4150195, timo.soveri@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Spillmann, Thomas, Dipl.med.vet., Dr. med. vet., Dip ECVIM-CA, eläinlääketieteellinen<br />
sisätautioppi, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57363,<br />
thomas.spillmann@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sukura, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57150, 050-4358741, antti.sukura@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taira, Tomi, FT, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 59855, 050-4155516, tomi.taira@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Tulamo, Riitta-Mari, ELT, MSc. (Ohio), Dip ECVS, kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57288, riitta.tulamo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vainio-Kivinen, Outi, ELT, Dip ECVPT, eläinlääketieteellinen farmakologia, kliinisen hevos-<br />
ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57316, outi.vainio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Valros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvointitiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh (09) 191 57400, 050-4151242, anna.valros@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, pieneläinkirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57287, outi.vapaavuori@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vapalahti, Olli, LT, zoonoosivirologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57050, (09) 191 26604, 040-8384015, olli.vapalahti@helsinki.<strong>fi</strong><br />
De Vos, Willem, molekyylimikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh.<br />
(09) 191 57071, willem.vos@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Apulaisprofessorit<br />
Larenza, Paula, paula.larenza@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rossi, Mirko, mirko.rossi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
157
Dosentit<br />
Ali-Vehmas, Terhi, FT, soveltava bakteriologia<br />
Escutenaire, Sophie, PhD, virologia<br />
Fredriksson-Ahomaa, Maria, ELT, elintarvikehygienia<br />
Gröhn, Yrjö, ELT, MSc. (Davis), MPVM (Davis), epidemiologia<br />
Happonen, Irmeli, ELT, pieneläinten sisätautioppi<br />
Heinonen, Mari, ELT, sikasairaudet<br />
Hetzel, Udo, Dr. rer. nat., Dr. med. vet., DiplBiol, FTA Pathologie, MRCVS, eläinlääketieteellinen<br />
hienorakennepatologia<br />
Hielm, Sebastian, ELT, elintarvikehygienia<br />
Hirn, Jorma, ELT, elintarvikehygienia<br />
Honkanen-Buzalski, Tuula, ELT, sisätautioppi<br />
Huovilainen, Anita, FT, virologia<br />
Hyyppä, Seppo, ELT, hevosten urheilufysiologia<br />
Hänninen Laura, ELT, soveltava etologia<br />
Hörman, Ari, ELT, ympäristöterveys<br />
Iivanainen, Antti A.T., LT, solu- ja molekyylibiologia<br />
Juokslahti, Tapio, ELT, turkiseläintaudit<br />
Järveläinen, Harri, ELT, toksikologia<br />
Järvinen, Anna-Kaisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Kaartinen, Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Kipar, Anja, Dr.med.vet., eläinlääketieteellinen patologia<br />
Kommonen, Bertel, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia<br />
Korpela, Heikki, LT, ELL, elintarvikehygienia<br />
Laaksonen, Sauli, ELT, hirvieläinten sairaudet ja terveys<br />
Lindström, Miia, ELT, elintarvikehygienia<br />
158
Lundén, Janne, ELT, elintarvikehygienia<br />
Maijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, elintarvikehygienia<br />
Mattila-Sandholm, Tiina, ELT, elintarvikehygienia<br />
Maunula, Leena, FT, elintarvike- ja ympäristövirologia<br />
McGowan, Catherine, PhD, hevosten sisätautioppi<br />
Mäkinen, Auli, kotieläinten perinnöllisyystiede<br />
Nevalainen, Timo, ELT, koe-eläintiede<br />
Nevas, Mari, ELT, elintarvikehygienia<br />
Niskanen, Aimo, ELT, elintarvikemikrobiologia ja -toksikologia<br />
Nurmi, Janne, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia<br />
Näreaho, Anu, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Oksanen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Pelkonen, Sinikka, ELT, eläinlääketieteellinen bakteriologia<br />
Peltoniemi, Olli, ELT, kotieläinten lisääntymistiede<br />
Pösö, Reeta, FT, eläinlääketieteellinen fysiologia<br />
Raekallio Marja, ELT, eläinlääketieteellinen anestesiologia<br />
Rajala-Schultz, Päivi, PhD, eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
Rajamäki, Minna ELT, pieneläinten sisätautioppi<br />
Rapala, Jarkko, MMT, ympäristömikrobiologia<br />
Rimhanen-Finne Ruska, ELT, zoonoosiepidemiologia<br />
Rinkinen, Minna, ELT, pienläinsairaudet<br />
Rizzo, Aldo, FaT, analyyttinen elintarviketoksikologia<br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen eläinradiologia<br />
Räihä, Jan, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia<br />
159
Saijonmaa-Koulumies, Leena, PhD, eläinlääketieteellinen dermatologia<br />
Sankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia<br />
Sarkiala-Kessel, Eva, ELT, DiplAVDC, DiplEVDC, hammas- ja suusairaudet<br />
Sihvonen, Liisa, ELT, eläinten virustautien epidemiologia<br />
Soback, Stefan, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Soveri, Timo, ELT, villieläinlääketiede<br />
Spillmann, Thomas, Dipl.med.vet., Dr.med.vet, DipECVIM-CA, pieneläinten sisätaudit<br />
Taponen, Juhani, ELT, märehtijöiden lisääntyminen<br />
Taponen, Suvi, ELT, alkutuotannon maitohygienia<br />
Trees, Eija, ELT, elintarvikehygienia<br />
Valros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvoinnin tutkimus<br />
Wiberg, Maria, ELT, pieneläinten sisätautioppi<br />
Virtala, Anna-Maija, ELL, MSc, PhD, Dipl ECVPH, Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri,<br />
eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
Vuorilehto, Kai, TkT, biokemia<br />
Yliopistonlehtorit<br />
Atroshi, Faik, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57314, faik.atroshi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Heikinheimo, Annamari, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57106, annamari.heikinheimo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Junnikkala, Sami, FT, ohjaava opettaja, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia,<br />
eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57063,<br />
sami.junnikkala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Keto-Timonen, Riikka, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh (09) 191 57145, riikka.keto-timonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kivistö, Rauni, FT, ympäristöhygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh (09) 191 57120, rauni.kivisto@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Koho, Ninna, FM, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57047, ninna.koho@helsinki.<strong>fi</strong><br />
160
Koort, Joanna, ELT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57059, joanna.koort@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kukko-Lukjanov, Tiina-Kaisa, FT, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
tiina.kukko-lukjanov@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Laakkonen, Juha, FT, eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57032, juha.laakkonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Laukkanen-Ninios, Riikka, ELT, lihantarkastus ja teurastamohygienia, elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57135, riikka.laukkanen-ninios@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindholm, Agneta, FT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57066, agneta.lindholm@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lundén, Janne, ELT, ympäristöterveydenhuollon valvonta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57148, janne.lunden@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Maunula, Leena, FT, ympäristöhygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57143, 040-8384007, leena.maunula@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Nevas, Mari, ELT, ympäristöterveydenhuollon valvonta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57144, mari.nevas@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niku, Mikael, FT, eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57029, 050-5719159, mikael.niku@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Näreaho, Anu, ELT, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57048, anu.nareaho@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pessa-Morikawa, Tiina, FT, eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57250, 050-3183929,<br />
tiina.pessa-morikawa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Raekallio, Marja, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, kliinisen hevosja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57315, marja.raekallio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, pedagoginen yliopistonlehtori, tiedekunnan kanslia,<br />
puh. (09) 191 57164, 050-4155343, mirja.ruohoniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Salminen, Marjo, FT, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57028, marjo.salminen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Säde, Elina, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57118, elina.sade@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Virtala, Anna-Maija, MSc, PhD (eläinlääketiede), Dipl. ECVPH, erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteellinen<br />
mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57065, anna-maija.virtala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
161
Åvall-Jääskeläinen, Silja, FT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57068, silja.avall@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kliiniset opettajat<br />
Heikkilä, Helka, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57357, helka.heikkila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hewetson, Michael, hevosten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57411, michael.hewetson@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hielm-Björkman, Anna, ELT, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57391, anna.hielm-bjorkman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hovinen, Mari, ELT, eläintenpito ja hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57426, 050-4156661, mari.hovinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hänninen, Laura, ELT, eläintenpito ja hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57312, laura.hanninen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kareskoski, Anna, ELT, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40535,<br />
050-4150191, anna.kareskoski@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Keränen, Pauli, ELT, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57290, pauli.keranen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kilpinen, Susanne, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57360, susanne.kilpinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kuusela, Erja, ELT, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57292, erja.kuusela@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Laitinen, Merja, ELT, erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteellinen kliininen diagnostiikka,<br />
kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57362,<br />
merja.leinonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lappalainen, Anu, erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteellinen kliininen diagnostiikka, kliinisen<br />
hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57297,<br />
anu.k.lappalainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Morelius, Mikael, erikoiseläinlääkäri, pieneläinsairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57476, mikael.morelius@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Mustonen, Eeva, erikoiseläinlääkäri, ohjaava opettaja, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40228, 040-5142948, eeva.mustonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Mykkänen, Anna, ELT, hevosten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57014, anna.mykkanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
162
Mölsä, Sari, erikoiseläinlääkäri, Dip ECVS, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57296, sari.molsa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niemelä, Tytti, erikoiseläinlääkäri, hevosten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57256, tytti.niemelä@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Oliviero, Claudio, ELT, tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoito, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40518, claudio.oliviero@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pietilä, Elina, erikoiseläinlääkäri, Dip ECVO, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57295, elina.pietila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pääkkönen, Tarja, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57361, tarja.jokinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rajamäki, Minna, ELT, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57342, minna.m.rajamaki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rantala, Merja, ELT, kliininen mikrobiologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
(09) 191 57415, merja.rantala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rautala, Helena, erikoiseläinlääkäri, tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoito, kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40538, 050-4150194,<br />
helena.rautala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sarjokari, Kristiina, erikoiseläinlääkäri, tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoito, kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40216, 0400-616642,<br />
kristiina.sarjokari@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Simojoki, Heli, ELT, erikoiseläinlääkäri, tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoito, kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40224, 0400-721987,<br />
heli.simojoki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Syrjä, Pernilla, TÄ, Dip ECVP, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57186, pernilla.syrja@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taponen, Juhani, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40229, 040-5142953, juhani.taponen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taponen, Suvi, ELT, eläintenpito ja hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57311, suvi.taponen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Wiberg, Maria, ELT, pieneläinten saiarudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57359, maria.wiberg@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Yliopisto-opettajat<br />
Airas, Niina, ELL, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57188, niina.airas@helsinki.<strong>fi</strong><br />
163
Hagner, Karoliina, ELL, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 58894, 050-3175439, karoliina.hagner@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Joutsen, Suvi, ELL, ohjaava opettaja, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
(09) 191 57174, suvi.joutsen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kantala, Tuija, ELL, lihantarkastus ja teurastamohygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, (09) 191 57169, tuija.kantala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Karikoski, Ninja, erikoiseläinlääkäri, ohjaava opettaja, hevosten sairaudet, kliinisen hevosja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57448, ninja.karikoski@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kivalo, Matti, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57032, matti.kivalo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Melamies, Marika, ELL, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57341, marika.melamies@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rahikainen, Taina, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, (09) 191 57134, taina.rahikainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Reunanen, Vilma, ELL, eläinlääketieteellinen kliininen diagnostiikka, kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57405, vilma.reunanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Salomäki, Tiina, FM, eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57027, tiina.salomaki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Seppänen, Riitta, ELL, pieneläinten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57418, riitta.t.seppanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sairaalaeläinlääkärit<br />
Autio, Karoliina, erikoiseläinlääkäri, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 57494, karoliina.autio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Björkenheim, Thomas, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191<br />
57404, thomas.bjorkenheim@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Friman, Mari, erikoiseläinlääkäri, Tuotantoeläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 40550, 050-4150206, mari.friman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hakala, Laura, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 57356,<br />
laura.hakala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kivistö, Taina, erikoiseläinlääkäri, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09)<br />
191 57355, taina.kivisto@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kosonen, Suvi, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 57451,<br />
suvi.mikkonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
164
Lahti, Sonja, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 57255,<br />
sonja.lahti@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Louhelainen, Maria, erikoiseläinlääkäri, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 57332, maria.louhelainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Luotonen, Niina, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
niina.luotonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Menzies, Robert, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 57289<br />
Niemi, Mari, erikoiseläinlääkäri, Tuotantoeläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 40230, 040-5142963, mari.niemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niemi, Riitta, ELL, Tuotantoeläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
riitta.e.niemi@helsinki.<strong>fi</strong>@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niinistö, Kati, erikoiseläinlääkäri, Hevossairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191<br />
57460, kati.niinisto@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Ormio, Sanna, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 59635,<br />
sanna.ormio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Paananen, Timo, erikoiseläinlääkäri, Hevossairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09)<br />
191 57369, timo.paananen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Ranki, Jenni, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 57454,<br />
jenni.ranki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rautala, Elina, ELL, Diagnostinen kuvantaminen, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09)<br />
191 59632, elina.tapio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Salonen, Hanna, ELL, Diagnostinen kuvantaminen, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 57441, hanna.salonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sarkiala-Kessel, Eva, ELT, Dip AVDC, Dip EVDC, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 57466, eva.sarkiala-kessel@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Thomson, Katariina, ELT, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191<br />
57439, katariina.thomson@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Tukia, Elina, ELL, Tuotantoeläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 40549,<br />
050-4150205, elina.tukia@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Viitanen, Sanna, ELL, Pieneläinsairaala, Yliopistollinen eläinsairaala, puh. (09) 191 57433,<br />
sanna.viitanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
165
WWW.HELSINKI.FI<br />
ISSN 1238-4941<br />
Unigra<strong>fi</strong>a<br />
<strong>Helsinki</strong> <strong>2013</strong><br />
HELSINGIN YLIOPISTO<br />
HELSINGFORS UNIVERSITET<br />
UNIVERSITY OF HELSINKI<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Change language