Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ALANSA YKKÖNEN<br />
6 /2011<br />
Martha Schwartz:<br />
Puisto on<br />
graalin malja<br />
kaupungille.<br />
sivu 42<br />
sivulla 36<br />
Tulvasuojelu pahensi<br />
New Orleansin<br />
tuhoja sivu 12<br />
Karviassa kylä rakentaa<br />
kevyen liikenteen<br />
väylää talkoilla sivu 24<br />
Musiikkitalon ympäristö<br />
muuttuu kaupunkilaisten<br />
olohuoneeksi sivu 36<br />
Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa<br />
MYRSKYN JÄLKEEN<br />
sivu 6
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />
osaamisemme ja kokemuksemme<br />
käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />
parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />
Taustallamme ovat tunnetut<br />
merkkituotteet, joiden<br />
tuotekehitys on jatkuvaa<br />
ja systemaattista.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />
Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />
suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />
jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />
asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />
ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />
Maahantuoja:<br />
Kysy lisää!<br />
SGN Tekniikka Oy<br />
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />
Puh. 030 650 50<br />
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ<br />
6 / 2011<br />
4. lokakuuta<br />
36 Töölönlahden tilapäinen puisto valmistui<br />
Musiikkitalon avajaisiin elokuun lopulla.<br />
Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin<br />
kaupungin rakennusvirastosta ihailee<br />
puiston näyttäviä kesäkukkaistutuksia.<br />
16 Skeittausta harrastava Pyry Tamminen arvostaa<br />
Helsingin Tuorinniemen skeittipuistoa ja<br />
sen kestomuovilla pinnoitettua vaneria.<br />
24 Esa Yliluoma, Jaakko Kallioniemi ja Karvian<br />
Kantin kyläläisten voimannäyte: talkoilla<br />
syntyvä kevyen liikenteen väylä.<br />
46 Kouvolassa hallitaan keskustan hulevesitulvia<br />
Keskuspuistoon asennetun maanalaisen<br />
viivytysrakenteen avulla.<br />
TURVALLISUUS<br />
Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu<br />
sai vauhtia myrskystä ja lumesta 6<br />
Etelä-Savo panostaa valmius- ja<br />
turvallisuussuunnitelmiin 10<br />
New Orleansin hirmumyrsky<br />
paljasti hallinnon haurauden 12<br />
Hyvä skeittialue on haasteellinen<br />
ja turvallinen 16<br />
Uusi laki parantaa myös<br />
skeittialueiden turvallisuutta 18<br />
Pelastustoimen kustannukset<br />
ovat kehittyneet maltillisesti 21<br />
LIIKENNE<br />
Karvian Kantin kylällä tehdään<br />
kevyen liikenteen väylä talkoilla 24<br />
Uudella menetelmällä työmaiden<br />
haitat hallintaan 29<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />
UKTY 35<br />
VIHERALUEET<br />
Musiikkitalo sai kylkeensä<br />
tilapäisen puiston 36<br />
Martha Schwartz: Puisto versoo<br />
menestystä kaupungille 42<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
VESIHUOLTO<br />
Stormwater-hanke ratkaisee hulevesiongelmia<br />
ja tukee bisnestä 46<br />
Kouvolaan maanalainen<br />
hulevesien viivytysrakenne 47<br />
Sammutusvesisuunnitelmista<br />
tuli lakisääteisiä 49<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Pisara 23<br />
Pakina/Eero Hiltunen:<br />
Viimeinen dinosaurus 41<br />
Uutisia 51<br />
Tuoteuutisia 55<br />
Henkilöuutisia 56<br />
Palveluja 58<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011 3
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
■ Energia<br />
■ Hankinnat<br />
■ Ilmastonmuutos<br />
■ Infra-IT<br />
■ Jätehuolto<br />
■ Kiinteistöt<br />
■ Kunnossapito<br />
■ Liikenne ja väylät<br />
■ Liikuntapaikat<br />
■ Maankäytön suunnittelu<br />
■ Maarakennus<br />
■ Rakentaminen<br />
■ Turvallisuus<br />
■ Uimahallit ja kylpylät<br />
■ Vesihuolto<br />
■ Viheralueet<br />
■ Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
6 /2011<br />
Martha Schwartz:<br />
Puisto on<br />
graalin malja<br />
kaupungille.<br />
sivulla 36<br />
sivu 42<br />
Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö<br />
New Orleansin kevyen liikenteen muuttuu kaupunkilaisten<br />
tuhoja sivu 12 väylää talkoilla sivu 24 olohuoneeksi sivu 36<br />
Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa<br />
MYRSKYN JÄLKEEN<br />
sivu 6<br />
Kannen kuva: Lehtikuva/Marita Waenerberg<br />
TOIMITUS<br />
TUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen<br />
Puh. 09 771 2319, 040 502 6389<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Kirsi Rontu<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
Puh. 09 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €<br />
Irtonumero 10 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Forssa Print<br />
ISSN 1238-125X<br />
66. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> turvaa arkea<br />
”<br />
Kansalaiset arvostavat arjen turvallisuutta – sitä, että asiat sujuvat häiriöttä ja ilman<br />
henkilökohtaisia turvallisuusuhkia. <strong>Kuntatekniikka</strong> on monella tapaa mukana<br />
turvaamassa kansalaisten arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla,<br />
rakentamisella ja kunnossapidolla sekä liikenteen ohjauksella. Kiinteistöturvallisuutta<br />
parannetaan kulunvalvonnalla, kameravalvonnalla sekä automaattisilla<br />
palohälytin- ja sammutinlaitteilla. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän<br />
huomiota. Myös kuntien yleinen turvallisuussuunnittelu vahvistuu.<br />
Varautuminen uhkiin ja häiriötilanteisiin ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.<br />
Kun on totuttu hyvin toimiviin peruspalveluihin, varautuminen unohtuu helposti.<br />
Muisti palaa, kun kohdalle osuu vaikkapa poikkeuksellinen luonnonilmiö. Runsaan<br />
vuoden takaiset kesäiset rajuilmat ja niiden seuraukset saivat Onnettomuustutkintakeskuksenkin<br />
kartoittamaan ja arvioimaan kuntien ja muiden viranomaisten<br />
varautumista.<br />
Juuri julkaistusta tutkimusraportista löytyy useita suosituksia laajojen häiriötilanteiden<br />
varalle myös suoraan kuntatekniikan tekijöille. Tällaisia ovat muun<br />
muassa vesihuoltolaitosten varautumisen tehostaminen, kuntien avainhenkilöiden<br />
hälyttämismenettelyt ja liikenneverkkojen raivausjärjestelyt. Ne on syytä ottaa nyt<br />
vakavasti, eikä toimia kuten joskus aiemmin vastaavien suositusten kanssa on toimittu<br />
eli unohtaa sujuvasti.<br />
Useissa tämän lehden jutuissa turvallisuus on läpileikkaavana teemana. Kansijutussa<br />
kerromme Etelä-Savon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehitysaskeleista<br />
Asta-myrskyn ja viime talven tykkylumiongelmien jälkeen. Tarkastelemme myös<br />
kaupunkien skeittipuistojen suunnittelua ja rakentamista turvallisuusnäkökulmasta<br />
ja esittelemme uuden pelastuslain edellyttämää sammutusvesisuunnitelmaa.<br />
Turvallisuus on tarpeen pitää mielessä kaikissa kuntatekniikan tehtävissä.<br />
Tukipalvelut tökkivät<br />
Kuntien tukipalveluja on viime aikoina ahkerasti koottu kahteen valtakunnalliseen<br />
kuntaomisteiseen yhtiöön, Tieraan ja Taitoaan. Ensimmäinen tarjoaa tietohallinnon<br />
ja toinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kuntia ja kuntayhtymiä liittyy<br />
osakkaiksi vähitellen. Tierassa niitä on mukana jo yli 200 ja Taitoassa toistasataa.<br />
Tietoa ja taitoa tuntuu tukipalveluista vielä puuttuvan. Pienten kuntien ohuista<br />
ja haavoittuvista organisaatioista on puhuttu vuosikaudet, mutta osataan sitä<br />
tunaroida isoissa kuntayhtymissäkin.<br />
90-vuotias, kodissaan yksin asuva äitini oli elokuussa muutaman päivän hoidettavana<br />
maakunnan keskussairaalassa. Kotiutushetken koittaessa ei sairaalan<br />
säilytykseen ottamia potilaan vaatteita löytynyt mistään, vaan taksimatkalle lähdettiin<br />
sairaalan aamutakissa. Syyskuun lopulla vaatteet olivat edelleen teillä tietymättömillä.<br />
Lasku hoitojaksosta sentään muistettiin lähettää.<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto<br />
8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus
Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat maakunnan<br />
Etelä-Savo varautuu nyt<br />
Asta-myrsky riepotteli pahiten<br />
Etelä-Savon aluetta. Myrskyn jälkiä<br />
maastossa korjasi Suur-Savon<br />
Sähkön noin 200 asentajaa, kymmeniä<br />
metsureita, 20 kaivinkonetta<br />
ja 10 metsäkonetta.<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
TURVALLISUUS<br />
turvallisuussuunnittelua<br />
paremmin<br />
Kuvat Järvi-Suomen Energia Oy<br />
ASTA MYRSKY 30.7.2010<br />
■ Myrskyn alkamisesta noin tunnin päästä<br />
rintama Etelä-Savosta oli ohi.<br />
■ Tämän jälkeen tilanne oli stabiili.<br />
■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000<br />
asiakasta oli ilman sähköä.<br />
■ Häiriöalueella vakituisia asukkaita on noin<br />
30 000 ja runsaasti kesäasukkaita.<br />
■ Valoisaa ja lämmintä.<br />
■ Kaatuneet puut haittasivat liikkumista.<br />
■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.<br />
TYKKYLUMI 25.1.2011<br />
■ Tilanne laajeni noin 12 h.<br />
■ Häiriöalue oli epästabiili.<br />
■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000<br />
asiakasta oli ilman sähköä.<br />
■ Pimeä vuodenaika, seuraavan vuorokauden<br />
lämpötilaennuste oli –25 °C.<br />
■ Lumi haittasi liikkumista sekä teillä että<br />
sähkölinjoilla.<br />
■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.<br />
Kesän 2010 Asta-myrskystä ja viime talven tykkylumiongelmista<br />
saadut kokemukset ovat hioneet<br />
Etelä-Savon valmius- ja turvallisuussuunnitelmia.<br />
Parannettavaa löytyi etenkin toimintojen käynnistämisestä<br />
ja tilannekuvan välittämisestä viranomaisten<br />
kesken ja tavallisille kansalaisille.<br />
● Seppo Lokka, pelastusjohtaja<br />
Etelä-Savon pelastuslaitos<br />
Kesällä 2010 Suomeen iski<br />
useampi voimakas myrsky. Etelä-Savoa<br />
pahiten koetteli Astamyrsky<br />
heinä-elokuun vaihteessa.<br />
Myrskyn jälkeen tarkastelimme<br />
kriittisesti omaa toimintaamme<br />
ja havaitsimme, että kuntien<br />
tilannekuvan muodostamisessa<br />
oli ongelmia. Kuntien johtoryhmien<br />
hälyttämiseen oli myös paneuduttava<br />
aikaisempaa huolellisemmin.<br />
Asta-myrskyn jälkeen<br />
pohdittiin myös sitä, onko häiriötilanteisiin<br />
varautuminen jätetty<br />
liian vähälle huomiolle.<br />
Kuntien kanssa oli tehty paljon<br />
työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien<br />
hyväksi. Liioitellen<br />
voisi todeta, että suunnitelmat<br />
olivat hyviä. Niissä oli<br />
vain yksi vika: ne eivät toimineet<br />
käytännössä. Etelä-Savossa syntyi<br />
voimakas tarve konkretisoida<br />
suunnitelmia ja tehdä niistä käytännössä<br />
toimivia asiakirjoja.<br />
Syksyllä 2010 järjestimme tilaisuuden<br />
kunnanjohtajille yhdessä<br />
puolustusvoimien ja Etelä-Savon<br />
poliisilaitoksen kanssa.<br />
Kävimme läpi valmiussuunnitteluun<br />
ja turvallisuussuunnitteluun<br />
liittyviä kysymyksiä ja sovimme<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
7
TURVALLISUUS<br />
Tykkylumi taivutti puita sähköjohdoille ja aiheutti sähkökatkoja Etelä-Savossa viime tammikuussa.<br />
Vikapaikkoja kartoitettiin helikopterilla.<br />
OPERAATIO TYKKYLUMI<br />
Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimenpiteitä<br />
tykkylumen aiheuttaman<br />
laajan sähkönjakeluhäiriön<br />
aikana tammikuun lopulla 2011:<br />
■ Viesti- ja johtokeskus oli miehitettynä<br />
25.1.2011 klo 12 –<br />
29.1.2011 klo 15.<br />
■ Tehtiin tiivistä yhteistyötä sähköyhtiön<br />
kanssa.<br />
■ Aktivoitiin häiriöalueen kuntien<br />
johtoryhmät hätäkeskuksen kautta<br />
ryhmätekstiviesteillä.<br />
■ Aktivoitiin ja komennettiin ”yhteysupseerit”<br />
kuntien johtoryhmien<br />
tueksi.<br />
■”Yhteysupseeri” sähkölaitoksen<br />
käyttökeskukseen/valvomoon.<br />
■ Evakuoitiin yhteensä noin 100<br />
erityisryhmiin kuuluvaa henkilöä<br />
yhdessä kuntien viranomaisten<br />
kanssa.<br />
■ Lämmitettiin erityisryhmien<br />
asuntoja.<br />
■ Tarkastettiin yhdessä kuntien viranomaisten<br />
kanssa haja-asutusalueen<br />
erityisryhmien turvallisuus<br />
ja hyvinvointi.<br />
■ Lähetettiin viranomaistiedotteita.<br />
■ Avattiin medialle tiedotuspuhelin.<br />
■ Koottiin tilannekuvaa maakunnasta.<br />
■ Välitettiin tilannekuvaa maakunnasta<br />
kaikille Etelä-Savon kunnille,<br />
Itä-Suomen aluehallintovirastolle,<br />
naapuripelastusalueille, muille viranomaisille<br />
sekä sisäministeriön<br />
pelastusosaston päivystäjälle.<br />
■ Lähetettiin tilanneraportit edellä<br />
mainituille tahoille kerran vuorokaudessa.<br />
■ Lähetettiin mediatiedotteita<br />
Suomen medialle vähintään kaksi<br />
kertaa vuorokaudessa.<br />
■ Järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta.<br />
■ Koordinoitiin omien ja eräiden<br />
muiden tahojen varavoimakapasiteettia.<br />
■ Siirrettiin omaa kuljetuskapasiteettia,<br />
muuta kalustoa ja henkilökuntaa<br />
häiriöalueille.<br />
■ Pyydettiin virka-apua puolustusvoimilta<br />
(10 maastoajoneuvoa,<br />
1 aggeregaatti).<br />
■ Sovittiin evakuointeihin liittyvästä<br />
virka-avusta poliisin kanssa.<br />
■ Jaettiin pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä<br />
maatiloille.<br />
■ Huolehdittiin hälytyksien perillemenosta<br />
VIRVE-häiriöalueille.<br />
■ Kartoitettiin naapuripelastusalueilta<br />
saatava varavoimakapasiteetti.<br />
■ Tilattiin ilmatieteenlaitokselta<br />
tarkemmat maakunnan sääennusteet,<br />
jotka välitettiin tietoa tarvitseville.<br />
■ Tilattiin maistraatista koko maakunnan<br />
alueelta yli 70-vuotiaiden<br />
asukkaiden osoitetiedot, kun valmistauduttiin<br />
tilanteen pahenemiseen.<br />
■ Tiedotettiin ja aktivoitiin<br />
VAPEPA-organisaatio, mikäli tilanne<br />
pahenisi.<br />
■ Tehtiin alustava tiedustelu maakuntajoukkojen<br />
käytettävyydestä,<br />
mikäli tilanne pahenisi.<br />
■ Tilanteen katsottiin olevan ohi<br />
2.2.2011 klo 13.30.<br />
■ Pelastuslaitoksen tilannepäiväkirjaan<br />
tehtiin 261 merkintää.<br />
Järvi-Suomen Energia Oy<br />
käytännössä muutamista keskeisistä<br />
toimintaperiaatteista.<br />
Maakunnan valmiussuunnitelma<br />
työn alle<br />
Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savoon<br />
ryhdyttiin tekemään maakunnan<br />
valmiussuunnitelmaa.<br />
Alusta asti oli selvillä, ettei se korvaa<br />
eri viranomaisten eikä kuntien<br />
omia lakisääteisiä valmiussuunnitelmia.<br />
Tavoitteena oli ja<br />
on edelleen käydä läpi eri viranomaisten<br />
voimavarat ja tehtävät<br />
ja välttää voimavarojen päällekkäistä<br />
kehittämistä.<br />
Myrskyn jälkeen selvisi, että<br />
kuntakohtaisten valmiussuunnitelmien<br />
rinnalle on tehtävä laajempi<br />
suunnitelma. Kuntakohtaisen<br />
suunnitelman avulla suunnitellaan<br />
ja mietitään yksityiskohdat<br />
ja varautuminen eri tilanteisiin<br />
eri kunnissa. Lisäksi alueella<br />
laaditaan ylikunnallisten organisaatioiden<br />
toiminnat yhteensovittava<br />
valmiussuunnitelma.<br />
Kun asiaa pohdittiin pidemmälle,<br />
niin maakunnan valmiussuunnitelma<br />
alkoi hahmottua tietynlaisen<br />
valmiusmatriisin ja tilannekohtaisten<br />
toimintakorttien<br />
muotoon. Suunnittelutyö jalostui<br />
turvallisuussuunnitelmaksi<br />
ja valmiussuunnitelmaksi.<br />
Turvallisuussuunnitelman<br />
pääpaino on onnettomuuksien,<br />
rikollisuuden ja syrjäytymisen<br />
estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin<br />
liittyvissä asioissa Turvallisuussuunnittelun<br />
avulla pidetään<br />
huoli sitä, että turvallisuus<br />
otetaan huomioon kaikissa päätöksissä<br />
ja toiminnoissa eri tasoilla<br />
organisaatioissa ja yhteisöissä.<br />
Valmiussuunnitelma on kunta-<br />
tai toimialakohtainen suunnitelma<br />
(organisaation tasolla) siitä,<br />
miten palvelut järjestetään normaaliolojen<br />
häiriötilanteessa tai<br />
poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelun<br />
avulla varmistetaan organisaatioiden<br />
toiminta eri tilanteissa<br />
eri turvallisuustasoilla.<br />
Tykkylumi katkoi sähköjä<br />
Tammi-helmikuun vaihteessa<br />
Etelä-Savossa oli jälleen poikkeuksellisen<br />
laaja sähköhäiriötilanne,<br />
kun puihin kerääntynyt raskas<br />
tykkylumi painoi puita säh-<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
TURVALLISUUS<br />
kölinjoille. Linjojen korjaustöitä<br />
vaikeutti maaston paksu puuterilumikerros.<br />
Valmius kohdata<br />
haasteet oli kuitenkin selvästi<br />
edelliskesää parempi.<br />
Kun tilanteen vakavuus selvisi,<br />
ryhdyimme toimimaan juuri<br />
siten, kuin olimme edellisenä<br />
syksynä kuntien kanssa sopineet<br />
(ks. kaavio alla). Sähkönjakeluhäiriön<br />
aikana pelastuslaitoksen<br />
rooli muodostui laaja-alaiseksi.<br />
Tykkylumitilanteen jälkeen<br />
arvioimme jälleen toimintaamme.<br />
Keskeinen havainto oli se, että<br />
kunnat ja muut viranomaiset<br />
osaavat kyllä toimia, kun jossain<br />
päin ”lamppu syttyy” ja kaikille<br />
osallisille saadaan kerrottua, mikä<br />
on tilanne.<br />
Kuntien viranomaisten ja johdon<br />
hälyttäminen ja sen varmistaminen<br />
korostuu häiriötilanteissa.<br />
Suomeen on luotu valtakunnallinen<br />
hätäkeskusjärjestelmä,<br />
jonka kautta on voitava hälyttää<br />
myös kuntien viranomaiset ja<br />
kunnan johto tarpeen vaatiessa.<br />
Etelä-Savossa on sovittu, että kunnan<br />
johtoryhmä voidaan hälyttää<br />
pelastusviranomaisen pyynnöstä<br />
hätäkeskuksen kautta.<br />
Valtakunnallinen<br />
kriisiportaali tarpeen<br />
Tilannekuvan välittäminen viranomaisten<br />
kesken ja tavallisille<br />
ihmisille on edelleen vaikeaa.<br />
Sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä<br />
huomattiin, että puhelinverkot<br />
kaatuvat varsin nopeasti.<br />
Niiden toiminta-aika häiriötilanteessa<br />
olisi saatava pidemmäksi.<br />
Esille nousi myös tarve kehittää<br />
valtakunnallinen tai alueellinen<br />
kriisiportaali, joka tarjoaisi kansalaisille<br />
tietoa häiriötilanteesta.<br />
Yleisradiolla on julkisen palvelun<br />
rooli. Meidän häiriötilanteissamme<br />
maakuntaradio ja valtakunnallinen<br />
radio sekä televisio<br />
auttoivat tiedon levittämisessä.<br />
Voisiko eri viranomaisille rakentaa<br />
yhteisen, tiedotusta tukevan<br />
yksikön? Keskitetysti toimivan<br />
tukiyksikön kautta voitaisiin varmistaa<br />
esimerkiksi viittomakielen<br />
ja muiden kielien tulkkipalvelut<br />
nopeasti tiedotusvastuussa olevan<br />
viranomaisen tueksi.<br />
Väestön ikääntyessä yhteiskunnalla<br />
on kovat paineet hoitaa<br />
ihmisiä entistä pidempään kotona.<br />
Sähkönjakeluhäiriöissä kotihoidossa<br />
olevien henkilöiden<br />
turvallisuuden varmistaminen<br />
on mietittävä etukäteen. Kun terveysviranomainen<br />
arvioi hoidontarvetta,<br />
niin jatkossa on arvioitava<br />
myös henkilön kotona selviytyminen<br />
häiriötilanteissa.<br />
Käytäntö osoitti, että jos ikäihmisillä<br />
on toimintakykyä jäljellä,<br />
he selviytyvät hyvin häiriötilanteissa.<br />
Vanhemmilla ihmisillä on<br />
kokemusta vaikeista olosuhteista.<br />
Heillä ei mene heti sormi suuhun,<br />
jos vettä tai sähköä ei tule.<br />
Sama riskinarvio<br />
kaikilla tasoilla<br />
Valmiussuunnitelmat on laadittava<br />
jatkossa ensisijaisesti normaaliajan<br />
häiriötilanteisiin. Pohjana<br />
ETELÄ-SAVON TOIMINTAMALLI HÄIRIÖTILANTEESSA<br />
Asukkaat<br />
KUNTA<br />
Poliisi +<br />
muut toimijat<br />
Yhteinen<br />
tilannekuva<br />
Pelastuslaitos<br />
Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa<br />
kriisijohtamisessa:<br />
■ pitää yllä turvallisuustilannekuvaa<br />
■ hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön<br />
■ pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus<br />
avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa<br />
■ antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita<br />
■ perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun<br />
■ antaa tarvittaessa hätätiedotteita<br />
■ käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän<br />
■ ym.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
9
Kuntien kanssa oli<br />
tehty paljon työtä<br />
valmius- ja turvallisuussuunnitelmien<br />
hyväksi. Suunnitelmat<br />
olivat hyviä.<br />
Niissä oli vain yksi<br />
vika: ne eivät toimineet<br />
käytännössä.<br />
voidaan käyttää yhteiskunnan<br />
turvallisuusstrategian mukaisia<br />
uhkamalleja. Häiriötilanteisiin<br />
varautumisen lisäksi on huolehdittava<br />
poikkeusolojen vaatimista<br />
erityispiirteistä, kuten henkilövarauksista.<br />
Poikkeusoloissa voi olla häiriötilanteita<br />
ja niitä voi esiintyä<br />
tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat<br />
resurssit voivat olla pienemmät.<br />
Poikkeusoloissa kuitenkin<br />
palvelutasoa yleensä lasketaan<br />
yhteiskunnan päätöksillä.<br />
Siten häiriötilanteiden hoitaminen<br />
on samanlaista normaaliaikana<br />
kuin se olisi poikkeusoloissa.<br />
Tulipalo on tulipalo poikkeusoloissakin.<br />
Perusidea on se, että jokainen<br />
osaa ja huolehtii omista tehtävistään<br />
normaalitilanteessa. Lisäksi<br />
jokaisen on mietittävä, mitä erityistarpeita<br />
oman toiminnan turvaamiseksi<br />
tarvitaan esimerkiksi<br />
sähköhäiriötilanteessa. Valmiussuunnitelma<br />
ei ole oppikirja<br />
vaan toimintaa ohjaava asiakirja.<br />
Ylemmillä tasoilla valmiussuunnitelma<br />
muodostuu yhteistoiminnan<br />
kuvauksesta.<br />
Etelä-Savossa on huomattu<br />
matriisimallin toimivan hyvin eri<br />
viranomaisten ja muiden toimijoiden<br />
työnjaon ja tehtävien kuvaamisessa.<br />
Tärkeää on se, että<br />
kaikilla tasoilla on samat uhat eli<br />
sama riskinarvio. Jokaisen on sitten<br />
itse arvioitava uhkien vaikutukset<br />
omaan toimintaan. Tämän<br />
jälkeen alueella voidaan muodostaa<br />
yhteinen näkemys asioiden<br />
Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin<br />
● Seppo Lokka, pelastusjohtaja<br />
Etelä-Savon pelastuslaitos<br />
■ Etelä-Savossa on panostettu<br />
viime vuosina valmius- ja turvallisuussuunnitelmien<br />
tekemiseen.<br />
Etelä-Savon pelastuslaitoksen<br />
perustamisesta lähtien kuntien<br />
valmiussuunnittelun ohjaus ja<br />
kuntien avustaminen suunnitelmien<br />
tekemisessä on ollut yksi<br />
pelastuslaitoksen keskeisistä<br />
tehtävistä.<br />
Talvella 2010 aloitettiin kuntien<br />
valmiussuunnitelmien päivittäminen.<br />
Päivittäminen tehtiin<br />
seutukunnittain siten, että<br />
kustakin kunnasta kutsuttiin toimialoittain<br />
edustajat yhteiseen<br />
kokoukseen. Toimialakohtaiset<br />
suunnitelmat kuhunkin kuntaan<br />
laadittiin ryhmätyönä. Tavoitteena<br />
oli yhdenmukaistaa ja parantaa<br />
suunnitelmia.<br />
Naapuriapu toimii hyvin<br />
Tässä työssä onnistuttiin hyvin,<br />
ja kuntien toimialat löysivät<br />
työn edetessä jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia.<br />
Huomasimme,<br />
että kunnat ovat toisilleen<br />
parhaita tukijoita. Jos esimerkiksi<br />
vesilaitoksella on ongelmia,<br />
niin todennäköisesti naapurikunnan<br />
vesilaitoksen päivystäjältä<br />
saa parhaiten apua.<br />
Toimintaympäristöt ovat periaatteessa<br />
samanlaisia kaikissa<br />
kunnissa, ja naapurikunnan päivystäjä<br />
on heti ”kartalla” ongelmatilanteessa.<br />
Lisäksi uuden yhteistyömallin<br />
avulla saimme paremmin<br />
tietoon kunnissa olevan<br />
toimintakyvyn ja resurssit.<br />
Turvallisuuteen liittyviä<br />
suunnitelmia ja<br />
suunnitelmien<br />
laatimisvelvolliset:<br />
Valtio/kunta/<br />
seutukunta<br />
Kiinteistö/virasto/<br />
laitos/yleisötilaisuuden<br />
järjestäjä<br />
Työnantaja<br />
Hoitolaitokset/<br />
palvelu- ja tukiasumisyksiköt<br />
Pelastuslaitos<br />
Etelä-Savon pelastuslaitos on pohtinut eri yhteistyötahojen kanssa suunnitelmien välisiä suhteita.<br />
Maakuntakin sai<br />
turvallisuussuunnitelman<br />
Etelä-Savossa on tehty myös kunta/seutukuntakohtaisia<br />
sisäisen<br />
turvallisuuden ohjelman mukaisia<br />
turvallisuussuunnitelmia. Niissä<br />
pääpaino on onnettomuuksien,<br />
rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä<br />
ja ihmisten hyvinvointiin<br />
liittyvissä asioissa.<br />
TURVALLISUUSSUUNNITELMA: (Sisäisen turvallisuuden ohjelma,<br />
valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008)<br />
Kunta/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien,<br />
rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin<br />
liittyvissä asioissa.<br />
VALMIUSSUUNNITELMA: (Valmiuslaki 1080/1991 § 40)<br />
Kuntakohtainen suunnitelma (organisaatiotasolla), jossa selvitetään, miten<br />
palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.<br />
NORMAALIOLOT – NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANNE – POIKKEUSOLOT<br />
PELASTUSSUUNNITELMA: (Pelastuslaki 379/2011 § 15)<br />
Kiinteistö-, virasto-, laitos- ja yleisötilaisuuskohtainen suunnitelma siitä,<br />
miten ko. kohteessa varaudutaan ja toimitaan huomioiden erilaiset<br />
onnettomuustilanteet.<br />
TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI (Työturvallisuuslaki<br />
738/2002 § 10)<br />
Työpaikan työntekijöille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden tunnistaminen ja<br />
riskinarviointi sekä toimenpiteet riskien minimoimiseksi.<br />
POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYS (Pelastuslaki 379/2011)<br />
Hoito-, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden selvitys, miten asukkaiden ja potilaiden<br />
poikkeava tai heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin<br />
ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.<br />
VALVONTASUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)<br />
Suunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset sekä muut<br />
pelastusviranomaisen valvontatoimenpiteet.<br />
ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOINEN<br />
PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)<br />
Viranomaisten operatiivisen toiminnan ja ympäristön varoittamisen sekä<br />
evakuoinnin suunnitelma.<br />
Vuoden 2010 aikana Etelä-<br />
Savoon tehtiin myös maakunnan<br />
turvallisuussuunnitelma, jossa<br />
keskityttiin maakunnalliseen<br />
näkökulmaan ja ns. turvallisuustilannekuvan<br />
aikaansaamiseen.<br />
Turvallisuustilannekuvalla tarkoitetaan<br />
tietoa esimerkiksi siitä, mitä<br />
onnettomuuksia on sattunut ja<br />
mitä on tehty asioiden parantamiseksi<br />
maakunnan tasolla.<br />
Maakunnan turvallisuussuunnitelman<br />
tekemiseen valjastettiin<br />
Etelä-Savon valmiustyöryhmä,<br />
jossa on edustettuna kaikki<br />
keskeiset toimijat maakunnasta.<br />
Käytännönläheisesti ajattelimme<br />
yhdistää valmiusasiat ja turvallisuussuunnittelun.<br />
Mukaan tuli<br />
myös Etelä-Savon maakuntaliitto.<br />
Järvi-Suomen Energia Oy<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
TURVALLISUUS<br />
Asta-myrsky aiheutti Etelä-Savossa pahimmat vauriot linjalla Sulkava – Halttula – Rantasalmi.<br />
hoidosta eri tilanteissa.<br />
Tällä hetkellä pelastuslaitokset<br />
ovat suunnitelleet ottavansa käyttöön<br />
poikkeusoloissa omatoimisen<br />
varautumisen organisaatiot.<br />
Tätä varten on alue jaettu suojelupiireihin,<br />
lohkoihin ja yksiköihin.<br />
Näitä organisaatioita voitaisiin<br />
hyödyntää myös häiriötilanteessa,<br />
samoin paikallisten järjestöjen<br />
resursseja.<br />
Tykkylumitilanteessa pelastuslaitos<br />
pyysi puolustusvoimilta<br />
virka-apua. Virka-avun pyytämisessä<br />
noudatettiin ennalta sovittua<br />
protokollaa, joka toimi hyvin.<br />
Tässä yhteydessä pohdittiin kuitenkin<br />
sitä, voisiko osan puolustuskyvyn<br />
turvaamiseen hankittavasta<br />
materiaalista sijoittaa siviiliviranomaisten<br />
käyttöön. Voisiko<br />
meillä olla lähtökohtana häiriötilanteisiin<br />
valmistautuminen ja<br />
siinä tarvittava suorituskyky?<br />
Laaja turvallisuuskäsitys<br />
varautumisen perustaksi<br />
Yhteiskunnan varautuminen eri<br />
tilanteisiin voitaisiin uudistaa siten,<br />
että Suomeen muodostettaisiin<br />
laajan turvallisuuskäsityksen<br />
mukaiset poikkihallinnolliset työryhmät<br />
eri tasoille. Valtakunnan<br />
Suur-Savon Sähkölle aiheutui kesän 2010 myrskyistä noin kuuden<br />
miljoonan euron kustannukset.<br />
Järvi-Suomen Energia Oy<br />
tasolla laajan turvallisuuskäsityksen<br />
mukainen toiminta voisi olla<br />
osa valtioneuvoston ja ministeriöiden<br />
toimintaa. Aluetasolla voitaisiin<br />
mennä suoraan maakuntapohjaisiin<br />
työryhmiin.<br />
Operatiivisen tason toiminnassa<br />
sekä poliisin että pelastuslaitoksen<br />
osalta on jo nyt siirrytty<br />
kahteen portaaseen. Myös ensihoidossa<br />
luodaan parhaillaan<br />
alueellista ensihoitojärjestelmää.<br />
Niin sanottu kovan ytimen muodostava<br />
sisäisen turvallisuuden<br />
toiminta on keskitetty tai se on<br />
keskittymässä alueelliseksi toiminnaksi.<br />
Tämän ytimen ympärille<br />
voitaisiin rakentaa laajan<br />
turvallisuuskäsityksen mukainen<br />
toimintamalli. Laaja turvallisuuskäsitys<br />
sisältää sekä turvallisuussuunnittelun<br />
että valmiussuunnittelun<br />
tarpeet.<br />
On myös pohdittava, olisiko<br />
käsitteistöä häiriötilanteista laajennettava<br />
vakaviin häiriötilanteisiin<br />
ja poikkeusoloihin. Laajan<br />
turvallisuuskäsityksen mukaisesti<br />
organisoiduilla alueellisilla<br />
työryhmillä ja valtion tasolla<br />
toimivalla työryhmällä voisi<br />
olla erikseen säädetyt tehtävät<br />
toiminnan yhteensovittamisessa<br />
ja tilanteiden aikaisen koordinaation<br />
yms. asioiden hoitamisessa.<br />
Kuntien suunnitelmat<br />
edelleen tarpeen<br />
Viranomaisten toimivaltuudet<br />
ovat tällä hetkellä riittävät ja selvät,<br />
mutta laajoissa ja vakavissa<br />
häiriötilanteissa keskinäinen informaatio,<br />
tilanteiden hoitaminen<br />
ja tilannekuvan muodostuminen<br />
vaativat hyvää yhteistoimintaa.<br />
Toiminnan rationalisoimiseksi<br />
samalla kokoonpanolla<br />
voitaisiin hyvin hoitaa myös turvallisuussuunnittelun<br />
ja valmiussuunnittelun<br />
tarpeet ja niiden<br />
koordinointi aluetasolla. Aluetason<br />
suunnitelmat eivät poista tarvetta<br />
tehdä yksityiskohtaisia kuntakohtaisia<br />
suunnitelmia.<br />
Kuntakohtaisissa suunnitelmissa<br />
perustan muodostavat toimialojen<br />
yksityiskohtaiset suunnitelmat.<br />
Kunnassa pitää huolehtia siitä, että<br />
kaikissa päätöksissä otetaan huomioon<br />
laajan turvallisuuskäsityksen<br />
mukaiset tarpeet. Lisäksi kuntien<br />
suunnittelu-, tuotannonohjaus-<br />
ja raportointijärjestelmiin on<br />
saatava mittarit em. asioiden arvioimiseksi,<br />
ja tarvittaessa toimintaa<br />
on ohjattava oikeaan suuntaan. <br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
11
Hallinnon hauraus paljastui hirmumyrskyn jälkeen<br />
Tulvasuojelu osasyy New<br />
Kuusi vuotta sitten elokuussa<br />
New Orleansin suurelta osin<br />
tuhonnut hirmumyrsky Katrina<br />
paljasti hallinnon haurauden eri<br />
tasoilla. Kyvyttömyys ennakoida<br />
tulvasuojelun haittoja aiheutti<br />
osaltaan ennenkokemattoman<br />
laajaa inhimillistä ja aineellista<br />
tuhoa.<br />
TEKSTI Hannu Taavitsainen<br />
Ranskalaisten 1718 Mississippi-joen suistoon<br />
perustama New Orleans on kokenut lukuisia<br />
tulvia kohta 300-vuotisen historiansa<br />
aikana. Kaupungin perustanut Sieur de Bienville<br />
uskoi, että joen ja järven väliselle kannakselle<br />
olisi turvallista perustaa kaupunki.<br />
Vaikka alue oli osin meren pinnan alapuolella,<br />
suiston uskottiin turvaavan sitä Meksikonlahden<br />
myrskyiltä ja järvien suojaavan joen<br />
tulvilta.<br />
Bienville ei olisi voinut erehtyä pahemmin.<br />
New Orleans on kärsinyt toistuvista tulvista ja<br />
myrskyistä sekä sodista, epidemioista ja köyhyydestä.<br />
Tulvia on opittu hillitsemään, mutta<br />
hurrikaanit ovat paheneva uhka.<br />
Tulvasuojelu lisännyt tuhojen riskiä<br />
Tulvasuojelu on itse asiassa lisännyt tutkijoiden<br />
mukaan riskiä, että kohdalle osuva hirmumyrsky<br />
tuo tuhot kaupunkiin. Tulvilta<br />
suojaudutaan nykyisin niin tehokkaasti, että<br />
Gulf of Mexico<br />
Mississippi River<br />
The National Atlas of the United States of America<br />
USA:n laivaston helikopterista 31.8.2005 otetussa kuvassa<br />
näkyy, miten koko New Orleansin keskusta on<br />
tulvaveden peitossa. Keskellä on Louisiana Superdome,<br />
urheilu- ja messurakennus, josta kymmenet tuhannet<br />
kaupunkilaiset etsivät suojaa.<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
TURVALLISUUS<br />
Orleansin tuhoon<br />
U.S. Navy/Jeremy L. Grisham<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
13
Jocelyn Augustino/FEMA 30.8.2005<br />
New Orleansia suojaavat neljä metriä korkeat padot eivät kestäneet hirmumyrskyn vaikutuksia. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi<br />
veden alle.<br />
joki ei enää kuljeta maa-ainesta<br />
jokisuistoon, joka supistuu eikä<br />
enää entiseen tapaan pysty sitomaan<br />
myrskyn nostattamia merivesiä.<br />
Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun<br />
haittoja oli ilmeinen<br />
osatekijä siinä, että elokuun lopulla<br />
2005 alueelle iskenyt hirmumyrsky<br />
Katrina aiheutti ennen<br />
kokemattoman laajaa inhimillistä<br />
ja aineellista tuhoa.<br />
Hauras ja hidas hallinto oli<br />
syyllistynyt myös moniin muihin<br />
laiminlyönteihin. Hurrikaani<br />
Betsyn (1965) aiheutettua 58<br />
kuolonuhria ja miljardin dollarin<br />
vahingot New Orleansissa,<br />
Yhdysvaltain kongressi valtuutti<br />
vahvistamaan kaupungin tulvavalleja.<br />
Kuitenkin neljä vuosikymmentä<br />
kongressin päätöksen<br />
jälkeen 2005 tulvasuojaus oli yhä<br />
puutteellista.<br />
Evakuointi vauraille,<br />
köyhimmät jäivät<br />
Kun 23.8.2005 Bahaman vesillä<br />
syntynyt matalapaine lähestyi<br />
USA:n etelärannikkoa, onnettomuutta<br />
ei vielä osattu pelätä. Floridassa<br />
maihin iskenyt trooppinen<br />
myrsky voimistui Meksikon<br />
lahdella ja työntyi Louisianaan 3.<br />
kategorian hurrikaanina. Uhkakuvat<br />
alkoivat toteutua pelättyä<br />
paljon vakavimpina.<br />
Kun uhkaan herättiin, pormestari<br />
Ray Ragin antoi vasta<br />
sunnuntaiaamuna 28.8. käskyn<br />
evakuoida 1,4 miljoonan asukkaan<br />
kaupunki. Vauras väestö<br />
lähti pakoon omilla autoillaan,<br />
mutta autottomille ei ollut riittävästi<br />
busseja. Köyhimmät eivät<br />
voineet, ymmärtäneet tai halunneet<br />
lähteä. Katrinan iskiessä<br />
maanantaiaamuna 29.8. New<br />
Orleansiin, kymmenet tuhannet<br />
olivat jääneet.<br />
Tässäkään vaiheessa ei osattu<br />
ennakoida pahinta: puutteelliset<br />
tulvavallit murtuivat kahdesta<br />
kohtaa kaupunkia jakavien kanavien<br />
kohdalta, kun myrskykeskus<br />
oli jo ohittamassa kaupungin.<br />
Valtavalla voimalla vyöryvä vesi<br />
peitti 80 prosenttia kaupungista,<br />
ja noin 1 200 ihmistä hukkui.<br />
Käytännöllisesti katsoen kaikki<br />
asunnot tuhoutuivat täysin tai<br />
osittain, tulvalta pelastui vain<br />
liikekeskusta. Tutkija ja kansalaisaktiivi<br />
James Perry kertoo,<br />
että hirmumyrskyn jäljiltä<br />
350 000 asuntoa on täytynyt korjata<br />
tai rakentaa täysin uudelleen.<br />
Jälleenrakennus on yhä kesken<br />
monilla keskustan ulkopuolisilla<br />
alueilla.<br />
Tulvan jälkeen<br />
hallinto halvaantui<br />
Politiikan tutkija Cynthia Horan<br />
Yalen yliopistosta sanoo Katrinan<br />
paljastaneen hallinnon epäonnistumiset<br />
kaikilta tasoilta. USA:n<br />
liittovaltio, Louisianan osavaltio<br />
ja New Orleansin kaupunki olivat<br />
kaikki kyvyttömiä varautumaan<br />
katastrofiin ja toimimaan<br />
sen tapahduttua.<br />
Varautumista laiminlyötiin,<br />
vaikka kaikki tiesivät joka syk-<br />
Lillie Long/FEMA<br />
Manuel Broussard/FEMA<br />
Tim Burkitt/FEMA<br />
New Orleansin jätevesilaitoksen ilmastusaltaat vaurioituivat<br />
hirmumyrskyssä. FEMA (Federal Emergency Management<br />
Agency) rahoitti niiden kunnostusta 210 miljoonalla dollarilla.<br />
Uusi St. Louisin lahden silta, joka rakennettiin hirmumyrskyssä tuhoutuneen<br />
sillan tilalle.<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
TURVALLISUUS<br />
KATRINA<br />
■ New Orleansiin elokuussa<br />
2005 iskenyt Katrina oli kallein<br />
ja eniten ihmisuhreja vaatinut<br />
hurrikaani Yhdysvaltain historiassa.<br />
■ Virallinen uhriluku (7.10.2005)<br />
on 1 242 kuollutta.<br />
■ Katrina oli mitatuista hurrikaaneista<br />
kaikkien aikojen kuudenneksi<br />
voimakkain. Kovimmillaan<br />
tuulen voimakkuus oli 78 m/s.<br />
■ Lähes 80 prosenttia kaupungista<br />
jäi veden alle.<br />
■ Aineellisten vahinkojen arvioidaan<br />
nousseen jopa yli 200 miljardin<br />
dollarin suuruisiksi.<br />
Lähde Wikipedia<br />
Kaupungin punaiset raitiovaunut joutuivat pahoin tulvaveden runtelemiksi. FEMA rahoitti raitiovaunujen<br />
korjaamista 21,6 miljoonalla dollarilla.<br />
Seth Knudsen<br />
Yksikerroksiset köyhien alueiden talot jäivät kokonaan Katrina-tulvan<br />
alle. Osa niistä on purettu, osa odottaa tyhjillään kunnostusta.<br />
Seth Knudsen<br />
New Orleansin vauraalle väestölle on tarjolla suojataloja, joissa<br />
alakerrassa on varastoja ja yläkertaan voi paeta tulvan sattuessa.<br />
sy toistuvat hurrikaanit ja kaupungin<br />
haavoittuvuuden. Lähes<br />
puolet New Orleansista on meren<br />
pinnan alapuolella. Edellisen kerran<br />
hurrikaanitulva tuhosi kaupunkia<br />
1992.<br />
Valmiusongelmat paljastuivat<br />
evakuointivaiheessa ja kärjistyivät<br />
veden noustessa. Kanavat<br />
eivät enää vieneet vettä pois<br />
kaupungista vaan toivat tulvavettä<br />
sisään. Sitten lähes sata vuotta<br />
vanhat kanavaseinämät eivät<br />
enää kestäneet vaan murtuivat<br />
äkillisesti.<br />
Tulvan vyöryttyä kaduille<br />
kaikki viestintäyhteydet katkesivat.<br />
Avun tarvitsijat eivät enää<br />
saaneet yhteyttä auttajiin. Sairaaloista<br />
loppui sähkö, kun generaattorit<br />
jäivät tulvan alle.<br />
Koko hallinto halvaantui. Kritiikki<br />
kohdistui ennen kaikkea<br />
presidentti Georg W. Bushiin,<br />
joka viivytteli kansalliseen katastrofiin<br />
vastaamisessa.<br />
Kaavoitusta tyyliin<br />
”kapitalismi päättää”<br />
Historiantutkija Graig E. Colten<br />
Louisianan valtionyliopistosta<br />
muistuttaa myös kaavoituksen<br />
ja kaupunkisuunnittelun<br />
virheistä. Katrinan vahingot<br />
olivat aiempia tulvia laajemmat,<br />
koska varautuva suunnittelu on<br />
unohdettu.<br />
Kun New Orleans syntyi, arkkitehtuuri<br />
suosi 1700-luvulta alkaen<br />
suojattuja taloja. Ne perustettiin<br />
paaluille, alakerta jätettiin<br />
varastoiksi ja asuintilat sijoitettiin<br />
ylemmäs, jolloin niihin pääsi<br />
suojaan toistuvilta tulvilta.<br />
Suojataloperinne kuitenkin<br />
syrjäytettiin 1950-luvulla, ja alaville<br />
maille kaavoitettiin köyhille<br />
yksikerroksisia halpataloja. Katrina-tuhojen<br />
jälkeen suojatalojen<br />
ideaa on koetettu elvyttää, mutta<br />
huonolla menestyksellä. James<br />
Perry kertoo, että ”kapitalismi<br />
päättää” -perinne toteutuu<br />
taas suunnittelussa ja asuntopolitiikassa.<br />
New Orleans asuttaa yhä<br />
köyhiä riskialueille.<br />
Sääntelemätön markkinatalous<br />
ja onnettomuusriskien torjunta<br />
sopivat tutkijoiden mielestä<br />
huonosti yhteen. Jotta kaupunki<br />
kykenisi varautumaan katastrofeihin<br />
ja toipumaan niistä, sen tulisi<br />
kyetä kokoamaan kaikki sosiaaliryhmät<br />
ja toimijat sekä sääntelemään<br />
alueensa kehittymistä.<br />
Kaupungeista sitkeitä ja<br />
vastustuskykyisiä<br />
Tutkijat toivovat taajamakehityksen<br />
suuntaamista kohti vastustuskykyisiä<br />
ja sitkeitä yhteisöjä (resilient<br />
communities). Sitkeä yhteisö<br />
kykenee kokoamaan toimijat<br />
ja voimavarat yhteen sekä pääsemään<br />
yli shokkitilanteista, joiden<br />
riski kasvaa.<br />
New Orleans oli yhteisönä<br />
vielä 1960-luvulla vahva. Kun<br />
hurrikaani Betsy 1965 iski alueelle,<br />
asukkaat auttoivat toisiaan<br />
ja kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi<br />
naapuriavun toimiessa,<br />
mutta 2006 rikkaat pakenivat ja<br />
jopa piilottivat veneensä, jotta pelastajat<br />
eivät löytäisi niitä.<br />
Yksi pelastusviranomaisten<br />
piilosta löytämistä veneistä on<br />
esillä kaupunginmuseon edessä.<br />
Sillä pelastettiin satoja ihmisiä,<br />
jotka onnistuivat pakenemaan<br />
äkillistä tulvaa katoille. <br />
Kirjoittaja osallistui keväällä New Orleansissa<br />
pidettyyn kaupunkitutkijoiden<br />
konferenssin, joka käsitteli mm. hirmumyrsky<br />
Katrinan tuhoista toipumista.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
15
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
TURVALLISUUS<br />
Kurbit, ditsit ja reilit kuntoon<br />
HYVÄ SKEITTIALUE<br />
on haasteellinen ja turvallinen<br />
Pienet kolhut ja ruhjeet<br />
kuuluvat rullalautailuun,<br />
mutta eivät repsottavat<br />
vaneripinnat<br />
ja koholla olevat ruuvit.<br />
Espoossa kaivataan<br />
koordinointia skeittialueiden<br />
suunnitteluun ja<br />
ylläpitoon.<br />
TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve<br />
– Hyvä rullalautailualue on<br />
riittävän monipuolinen, haasteellinen<br />
ja turvallinen, kertoo<br />
Espoon rullalautailijat ry:n varapuheenjohtaja<br />
ja rullalautailun<br />
harrastaja Jan Roberts.<br />
Yhdistys kunnostaa Tapiolassa<br />
sijaitsevan skeittihallin rakenteita,<br />
ennen kuin tuhannet harrastajat<br />
kolistelevat sisään kesälaitumilta.<br />
Kuluneet vaneripinnat<br />
vaihdetaan uusiin, tukirakenteet<br />
tarkistetaan ja parannellaan<br />
muutenkin härveleitä. Se on<br />
varapuheenjohtajan yleisnimitys<br />
rakenteille, joiden esikuvat ovat<br />
kaupunkiympäristössä.<br />
– Kohollaan olevat ruuvit ja<br />
repsottavat tai suorastaan reikäiset<br />
vanerit ovat vanhojen skeittirakenteiden<br />
tavallisimpia ongelmia,<br />
jotka lisäävät kaatumisia.<br />
Totta kai hyvillä härveleillä on<br />
myös hauskempaa rullalautailla,<br />
Roberts toteaa.<br />
Tuulimäen hallissa on tähän<br />
asti vältytty suuremmilta tapaturmilta.<br />
Varapuheenjohtaja uskoo<br />
sen johtuvan hallin hyvästä suunnittelusta<br />
ja rakenteiden kunnon<br />
tarkkailusta.<br />
– Tärkeimpiä turvallisuuden<br />
kannalta ovat turva-alueet ja ajolinjojen<br />
rakentaminen niin, etteivät<br />
skeittaajat kulje ristiin. Nopeasti<br />
liikkuvat voidaan erottaa<br />
hitaista, ja vauhtia säädellään<br />
myös rakennelmien korkeuksilla.<br />
Pinnassa on olennaista sileys,<br />
kovuus, tukevuus ja oikea luisto.<br />
Täällä on myös hyvä vuorovaikutus,<br />
joten kuulemme nopeasti vioista<br />
ja parannusehdotuksista.<br />
Yhdistyksellä on myös omia<br />
niksejä, joiden toimivuudesta<br />
Roberts ei anna takuuta. Esimerkiksi<br />
uuden vesivanerin liukkautta<br />
vähennetään kumoamalla<br />
kaksi litraa cola-juomaa pinnalle<br />
muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen<br />
se hiotaan kevyesti.<br />
Kuhmut ja naarmut<br />
kuuluvat lajin luonteeseen<br />
Kuhmut, naarmut ja venähdykset<br />
kuuluvat kuitenkin lajin luonteeseen.<br />
Tavallisimmin vahinkoja<br />
sattuu nuoremmille, joiden tasapaino<br />
ja harkinta eivät ole vielä<br />
kehittyneet.<br />
Espoon rullalautailijoiden yhdistys<br />
suosittelee suojainten käyttöä,<br />
mutta ne eivät ole pakollisia.<br />
Jotkut pitävät kestomuovilla<br />
pinnoitettua vaneria liian liukkaana,<br />
mutta skeittausta harrastavasta<br />
koululaisesta Pyry Tammisesta<br />
se toimii hyvin.<br />
Janne Saarion suunnittelemassa Luulajan skeittipuistossa sileän sisäpinnan toteutuksesta vastasi kanadalaisista<br />
skeittareista koostunut rakennustiimi Newline. Läheisen terästehtaan lahjoittamat teräsosat<br />
kuten vanha masuuni on hyödynnetty skeittirakenteina ja penkkeinä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
17
Eläintarhan rullalautailualueen mielenkiintoinen betonipooli ja luonnonkivirakenteet houkuttelevat<br />
harrastajia koko pääkaupunkiseudulta. Lauta rullaa hyvin sileällä betonipinnalla eikä turhia kaatumisia<br />
synny rosojen takia.<br />
Poikkeus on Robertsin mukaan<br />
kolme metriä korkea vertti, jossa<br />
kannattaa käyttää kaikkia suojia.<br />
– Jokainen uusi temppu, jonka<br />
skeittaaja oppii, tarkoittaa myös<br />
uuden kaatumistavan opettelua,<br />
Jan Roberts korostaa.<br />
Turvallisuus on tullut ajankohtaiseksi,<br />
kun monet yli 35-vuotiaat<br />
skeittarit rullalautailevat nyt<br />
lastensa kanssa. Toisin kuin keskivertovanhemmat,<br />
he osaavat<br />
kiinnittää huomiota skeittipaikan<br />
yksityiskohtiin lasten kannalta.<br />
Espoon skeittipuistojen<br />
kunto kohtuullinen<br />
Espoolaiset rullalautailijat taistelivat<br />
kaupungin ensimmäisen<br />
skeittihallin puolesta viisitoista<br />
– Käytämme erikoisruuveja vanerien kiinnittämiseen, koska ne pitävät<br />
paremmin ja ulkona ilkivallantekijän on vaikeampaa irrottaa<br />
niitä, kertoo Jan Roberts Tuulimäen skeittihallissa Espoossa.<br />
vuotta, kunnes kaupunki antoi<br />
tuhannen neliön tilan Tuulimäen<br />
väestösuojasta 2004.<br />
Espoon rullalautailijat ry pyrkii<br />
kehittämään kaupungin skeittipaikkoja,<br />
rakentamaan niille<br />
uusia laitteita ja pitämään alueita<br />
kunnossa. Rakennusmateriaalit<br />
se saa pääasiassa kaupungilta. Lisäksi<br />
Espoon nuorisopalveluiden<br />
nuoriso-ohjaajana työskentelevä<br />
Roberts tuo työssään esiin skeittipaikkojen<br />
kunnostustarpeita ja<br />
uudistusehdotusia.<br />
– Järjestely on skeittaajien<br />
kannalta hyvä, sillä lajin harrastajien<br />
asiantuntemusta tarvitaan<br />
joka tapauksessa ylläpidossa. Vastuu<br />
huonokuntoisen rakenteen<br />
aiheuttamasta tapaturmasta on<br />
tietenkin kaupungilla.<br />
Roberts pitää Espoon ulkona<br />
sijaitsevien skeittipuistojen kuntoa<br />
kohtuullisena. Muutamilla<br />
alueilla lyhytikäiset vanerirakenteet<br />
kaipaavat kuitenkin kipeästi<br />
korjausta ja uusimista, mutta<br />
kaupungilla ei ole ollut siihen<br />
määrärahoja. Skeittaajien mielestä<br />
olisi kannattavampaa rakentaa<br />
betonista, joka on kustannustehokkaampaa<br />
ja palvelee rullalautailua<br />
paremmin.<br />
Koordinaatiota skeittialueiden<br />
ylläpitoon<br />
Espoon apulaisliikuntajohtaja<br />
Jarmo Ikävalko saa paljon aloitteita<br />
uusista rullalautailualueista.<br />
Nuorimmat haluavat skeittipaikan<br />
kodin lähistölle, minkä Ikä-<br />
Uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa myös skeittialueiden<br />
■ Kun rullalautailualueella tapahtuu<br />
onnettomuus, vastuukysymykset<br />
eivät ole yksiselitteisiä,<br />
selvittää rullalautailun asiantuntija<br />
ja harrastaja Tero Malinen, joka<br />
on kirjoittanut Rullalautailualueiden<br />
suunnittelu ja turvallisuus<br />
-teoksen.<br />
Liikuntapaikkojen turvallisuuteen<br />
liittyy joukko lakeja ja standardeja,<br />
joista tärkeimmät ovat<br />
tuotevastuulaki ja rullalautailualueita<br />
koskeva standardi SFS-EN<br />
14974, joka on ohjannut rullalautailualueiden<br />
suunnittelua ja<br />
rakentamista vuodesta 2007.<br />
– Standardit ovat vain suosituksia,<br />
mutta vastuukysymyksissä niihin<br />
kiinnitetään huomiota. Siksi<br />
kaupungit suosivat valmiita skeittirakenteita,<br />
jotka on rakennettu<br />
standardin mukaan. Tämän seurauksena<br />
skeittipuistot ovat vaarassa<br />
muistuttaa toisiaan, mikä ei<br />
palvele lajia, Malinen kertoo.<br />
Hän pitää standardeja käyttökelpoisina,<br />
koska ne ovat väljiä.<br />
Laji on kuitenkin stardardin näkökulmasta<br />
hankala, koska sen<br />
luonteeseen kuuluu jatkuva uusien<br />
muotojen ja skeittaustapojen<br />
etsiminen.<br />
Etelä-Suomen kaupungit ja<br />
kunnat ovat selvittämässä rullalautailualueidensa<br />
kuntoa ja ylläpidon<br />
periaatteita aluehallintoviraston<br />
ja Tukesin projektissa,<br />
jonka tulokset saadaan vuoden<br />
lopussa. Malisella on kuitenkin<br />
epäily, miten lajia tuntematon<br />
terveystarkastaja havaitsee<br />
puutteet.<br />
Uusi laki parantaa<br />
turvallisuutta<br />
Ensi vuonna voimaan tuleva uusi<br />
kuluttajaturvallisuuslaki parantaa<br />
muun muassa rullalautailualueiden<br />
turvallisuutta. Uudesta skeittipuistosta<br />
tulee ilmoittaa kunnan<br />
kuluttajaturvallisuusviranomaiselle<br />
ja laatia sen toiminnasta turvallisuusasiakirja.<br />
Kunnissa ei ole opittu skeittipaikoilla<br />
tapahtuneista tapaturmista,<br />
koska niistä ei ole tilastotietoa.<br />
Turvallisuuden seuraaminen<br />
kuitenkin helpottuu, jos terveyskeskuksissa,<br />
sairaaloissa ja<br />
yksityisillä poliklinikoilla hoidettavien<br />
tapaturminen tapahtumapaikka<br />
ja liikuntalaji aletaan merkitä<br />
sähköiseen potilastietojärjestelmään.<br />
Kouvolassa ryhdyttäneen tilastoimaan<br />
päivystyspoliklinikan potilastietojärjestelmään<br />
eri urheilulajeihin<br />
liittyvää tapaturmatietoa<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
valko ymmärtää hyvin.<br />
– Espoosta puuttuu kokonaan<br />
skeittialueita koskeva pitkän<br />
tähtäimen suunnittelu ja<br />
koordinointi, mutta sitä yritetään<br />
ponkaista nyt liikkeelle.<br />
Kun kaupungin eri virastot<br />
saadaan yhteisen näkemyksen<br />
taakse lautailijoiden kanssa,<br />
myös uusia skeittialueita on helpompaa<br />
suunnitella ja huolehtia<br />
niistä, Ikävalko toteaa<br />
Hän pitää hyvänä Helsingissä<br />
toimivaa skeittityöryhmää, jossa<br />
ovat mukana kaikki lajin harrastamisen<br />
kanssa toimivat virastot<br />
ja järjestöt Sen laatima skeittiohjelma<br />
antaa suuntaviivat kaupungin<br />
skeittipaikkojen ylläpitoon<br />
ja kehittämiseen.<br />
Betonilla rullaa<br />
tasaisemmin<br />
Myös Suomen Rullalautailuliitto<br />
haluaa lisätä betonisia rullalautailualueita,<br />
koska ne tarjoavat<br />
paremmat harrastusmahdollisuudet.<br />
Ongelmana on kuitenkin<br />
betonin korkeat kustannukset<br />
ja rakennustaidon puuttuminen.<br />
Ensimmäisissä betonisissa<br />
skeittipuistoissa on jouduttu<br />
korjaamaan muun muassa epätasaista<br />
pintaa ja esiin tullutta<br />
betoniraudoitusta.<br />
Rullalautailijat odottavatkin<br />
nyt kuumeisesti pilottihanketta,<br />
jonka avulla betonisiin skeittipuistoihin<br />
liittyvä käsityötaito<br />
kuten betonipinnan hiertäminen<br />
sileäksi tuotaisiin Suomeen<br />
turvallisuutta<br />
jo ensi vuoden alussa.<br />
Skeittipuistot ovat kuitenkin<br />
vain yksi rullalautailijoiden areenoista.<br />
Yhtä paljon ellei enemmänkin<br />
lautaillaan muissa julkisissa<br />
tiloissa eli spoteissa. Janne<br />
Saarion suosikkeja Helsingissä<br />
ovat keskustan asfaltoidut kadut<br />
ja sisäpihat sekä Itä-Pasilan kivetty<br />
kaupunkiympäristö.<br />
– Jos rullalautailijoita todella<br />
halutaan elävöittämään kaupunkia,<br />
tulisi se huomioida myös<br />
kaupunkirakenteiden kestävissä<br />
materiaaleissa, Anssi Paukkunen<br />
ehdottaa.<br />
Kadulla skeittaaja rinnastetaan<br />
– Jos johonkin projektiin saataisiin<br />
mukaan skeittipuistoihin<br />
erikoistunut, ulkomainen, betonirakentaja,<br />
suomalaisilla urakoitsijoilla<br />
olisi mahdollisuus<br />
oppia. Näin on toimittu Ruotsissa,<br />
muun muassa Malmön<br />
maineikkaassa Stapelbäddensparkenissa,<br />
Suomen Rullalautaliiton<br />
toiminnanjohtaja Anssi<br />
Paukkunen selvittää.<br />
Skeittialueet moderneja<br />
kaupunkipuistoja<br />
Suomalainen suunnittelu kuitenkin<br />
kiinnostaa ulkomailla. Janne<br />
Saario, joka on ammattilaistason<br />
rullalautailija ja viittä vaille<br />
valmis maisema-arkkitehti, on<br />
suunnitellut rullalautailualueen<br />
Luulajaan Ruotsiin. Hänen käsialaansa<br />
on myös Eläintarhan<br />
Mikropolis-skeittipuisto.<br />
– Betonista saa hyvännäköisiä<br />
skeittialueita, jotka ovat samalla<br />
moderneja kaupunkipuistoja.<br />
Muutkin kaupunkilaiset<br />
viihtyvät niiden läheisyydessä,<br />
Saario kertoo.<br />
Hän haluaisi tutustua monen<br />
skeittaajan ylistämään Landhauspalziin<br />
Innsbruckin keskustassa.<br />
Se on vanha aukio, joka<br />
uudistettiin äskettäin yhtenäiseksi<br />
rullalautailtavaksi kaupunkitilaksi.<br />
Valtavassa projektissa<br />
on jo huomattu skeittaajien<br />
läsnäolon vähentävän aukion<br />
turvattomuutta, joka houkuttelee<br />
muitakin ottamaan paikka<br />
omakseen. <br />
jalankulkijaan. Paukkunen muistuttaa,<br />
että skeittauksen alkeet<br />
olisi hyvä osata oman ja muiden<br />
turvallisuuden takia ennen kuin<br />
lähtee rullalautailemaan. Luonnon<br />
spoteilla, kuten skeittaajat<br />
kutsuvat hyviä kaupunkikohteita,<br />
hauskuus ja turvallisuus riippuvat<br />
urbaaneista erätaidoista ja<br />
kyvystä käyttää kaupunkia luovasti.<br />
Siinä standardit eivät auta.<br />
Tero Malinen ja Suomen Rullalautaliitto<br />
ry: Rullalautailualueiden suunnittelu<br />
ja rakentaminen, opetusministeriön<br />
liikuntapaikkajulkaisu 95, Rakennustieto<br />
2008<br />
Sade- ja hulevedet<br />
hallintaan AQUATOP-kansistoilla<br />
AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen<br />
tarkastus- ja sadevesikaivoon.<br />
Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi<br />
ohjautuu ritiläkannen nieluihin.<br />
Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan<br />
ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä<br />
sadevesiritilöissä.<br />
Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä<br />
on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti<br />
sadevesien pääsyn verkostoon.<br />
Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />
Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />
ail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />
www.sgps.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
19
TURVALLISUUS<br />
Aluepelastuslaitokset parantaneet palvelua<br />
Pelastustoimen kustannukset<br />
kehittyneet maltillisesti<br />
Kunnille kuuluneet pelastustoimen<br />
tehtävät<br />
siirtyivät 2004 alueellisille<br />
pelastuslaitoksille.<br />
Muutoksen jälkeen<br />
eräiden kuntien maksuosuudet<br />
ovat pienentyneet,<br />
toisten kasvaneet.<br />
Palvelutaso on parantunut<br />
kaikissa kunnissa.<br />
Uusien paloasemien<br />
sijoittuminen on nyt<br />
selvästi tehokkaampaa,<br />
koska kuntarajojen vaikutus<br />
sijaintipäätöksiin<br />
on vähentynyt.<br />
● Olavi Kallio, yliopistotutkija<br />
Tampereen yliopisto<br />
Siuntio Espoo Kauniainen<br />
Orimattila<br />
Padasjoki Hämeenkoski<br />
Inkoo<br />
Hanko Karkkila Raasepori<br />
Karjalohja<br />
LÄNSI-UUDENMAAN ALUE<br />
PÄIJÄT-HÄMEEN ALUE<br />
Lohja Yhteensä Kirkkonummi<br />
Nummi-<br />
Pusula<br />
Nastola Heinola Yhteensä Lahti Hollola Kärkölä Hartola Asikkala Sysmä<br />
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ◆ Muutos 2004–10<br />
Kuntien maksuosuudet ja niiden muutos 2004–10, €/asukas 2010 rahanarvon mukaan Länsi-Uudenmaan<br />
alueella (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) ja Päijät-Hämeen alueella (Päijät-Hämeen liitto).<br />
Vihti<br />
Muutos, /asukas<br />
Muutos, /asukas<br />
Pelastustoimesta kunnille<br />
aiheutuneet nettomenot olivat<br />
2009 keskimäärin 70 euroa<br />
asukasta kohti eli vajaat 1,5 prosenttia<br />
kaikista nettokustannuksista.<br />
Osuus on ollut 2000-luvun<br />
aikana lievästi laskeva. Pelastustoimen<br />
menokehitys on siis seurannut<br />
kohtalaisen tarkasti yleistä<br />
kuntatalouden kustannuskehitystä.<br />
Alueiden erityispiirteet<br />
vaikuttavat maksutasoon<br />
Pelastustoimen menokehitystä<br />
on mahdollista tarkastella Pronto-tietokannassa<br />
olevien kuntien<br />
maksuosuuksien (€/asukas)<br />
perusteella. Pelastustoimen alueiden<br />
välisessä kuntien keskimääräisten<br />
maksuosuuksien<br />
tarkastelussa on käytetty Pronton<br />
2006–10 tietoja vuoden 2010<br />
rahanarvossa.<br />
Kustannustasossa on alueelli-<br />
KUSTANNUSTEKIJÄT<br />
Maksuosuuksia ja niiden muutoksia<br />
tarkasteltaessa on huomioitava<br />
seuraavat euroa/asukas -lukuihin<br />
vaikuttavat tekijät:<br />
■ Aluepelastuksen kulut ja tuotot<br />
sekä niiden erotuksena syntyvä nettomeno,<br />
joka peritään sopijakunnilta<br />
(ml. palautukset ja lisäkannot).<br />
■ Sopimuksessa määritellyt perusteet,<br />
joiden mukaan kunnilta perittävä<br />
osuus jaetaan kuntakohtaisiksi<br />
maksuosuuksiksi. Jakoperusteissa<br />
on aluekohtaisia eroja.<br />
■ Ennen vuotta 2004 syntyneet<br />
kuntien palo- ja pelastustoimen<br />
menot (1999–2003) olivat jakoperusteena<br />
aluepelastuksen ensimmäisinä<br />
vuosina. Menoissa ja erityisesti<br />
niiden kirjaamisperusteissa<br />
oli suuria eroja.<br />
■ Siirtymäkauden pituus ja erilaiset<br />
tavat, joilla kunnilta perittävä<br />
osuus asteittain siirtyi sopimusten<br />
mukaisiksi, yleensä asukaslukuperusteisiksi<br />
maksuiksi.<br />
sia eroja: kuntien maksuosuudet<br />
ovat keskimääräistä korkeampia<br />
Helsingin, Itä-Uudenmaan, Satakunnan<br />
sekä Jokilaaksojen pelastustoimen<br />
alueilla ja vastaavasti<br />
keskimääräistä alhaisempia Keski-Uudenmaan,<br />
Kanta-Hämeen,<br />
Keski-Suomen, Pirkanmaan ja<br />
Oulu-Koillismaan pelastustoimen<br />
alueilla.<br />
Pelastustoimen alueet ovat erilaisia<br />
muun muassa väestön, asutusrakenteen<br />
ja taloudellisen toiminnan<br />
suhteen. Nämä vaikuttavat<br />
onnettomuusriskeihin varautumiseen<br />
ja edelleen pelastustoimen<br />
menoihin. Tästä syystä alueiden<br />
välinen suora kustannusvertailu<br />
ei ole mielekästä.<br />
Maksuosuuksien nousu on ollut<br />
suhteellisen maltillista, keskimäärin<br />
kaksi prosenttia vuodessa.<br />
Eräillä alueilla kuten Helsingissä<br />
ja Itä-Uudellamaalla maksuosuuksien<br />
nousu on ollut huomattavasti<br />
suurempaa. Sen sijaan<br />
Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä<br />
ja Pirkanmaalla maksuosuudet<br />
ovat pienentyneet.<br />
Kahden pelastusalueen<br />
tarkastelua<br />
Kuntien näkökulmasta kiinnostavaa<br />
on myös se, miten oman kunnan<br />
maksuosuudet ovat muuttuneet<br />
alueellisen pelastustoimen<br />
kaudella. Tähän voidaan vastata<br />
tarkastelemalla pelastustoimen<br />
ylläpitäjien ilmoittamia sopijakuntien<br />
maksuosuuksia 2004–<br />
10. Tiedot maksuosuuksista perustuvat<br />
ylläpitäjien ilmoituksiin<br />
ja tilinpäätöksiin.<br />
Seuraavassa tarkastellaan kahden<br />
erilaisen pelastusalueen kuntakohtaisten<br />
maksuosuuksien<br />
kehitystä. Esimerkkialueet ovat<br />
Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme.<br />
Kummankin alueen tarkastelussa<br />
tuodaan esille sovellettavat erilai-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
21
TURVALLISUUS<br />
Pirkanmaalla kuntien maksuosuudet pelastustoimen kustannuksista<br />
ovat pienentyneet.<br />
set maksuosuuksien jakoperusteet<br />
ja myös niin kutsutut siirtymäkauden<br />
perusteet.<br />
Länsi-Uudellamaalla<br />
hidasta kasvua<br />
Maksuosuuksien perusteiden<br />
muutos näkyy sivun 21 kuviossa<br />
erittäin selvästi. 2004–05 maksut<br />
jakautuivat kuntien palo- ja<br />
pelastustoimen menojen 1999–<br />
2001 mukaisessa suhteessa (kuntien<br />
tilinpäätösten mukainen jakoperuste).<br />
Tästä on asteittain<br />
siirrytty 2006–09 aikana kohti<br />
asukasluvun mukaista jakoperustetta.<br />
Hangon, Karkkilan ja Raaseporin<br />
maksuosuudet ovat pienentyneet.<br />
Vastaavasti Espoon,<br />
Kauniaisten ja Vihdin maksuosuudet<br />
ovat kasvaneet 10–20<br />
eurolla asukasta kohti.<br />
Länsi-Uudenmaan alueella<br />
maksuosuuksien muutos on ollut<br />
hitaasti kasvava (lisäystä vajaat<br />
neljä euroa asukasta kohti,<br />
vuosikeskiarvon muutos 0,58<br />
euroa). Maksuosuuksien palautuksista<br />
ja lomapalkkojen kirjauskäytännön<br />
muutoksesta johtuen<br />
eri vuosien maksuosuudet eivät<br />
ole täysin vertailukelpoisia.<br />
Päijät-Hämeessä kasvu<br />
epätasaista<br />
Päijät-Hämeen pelastuslaitos on<br />
liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen<br />
liiton alaisuudessa. 2004–<br />
05 kunnat jakoivat kustannukset<br />
1999–2001 tilinpäätösten toteutuneiden<br />
kustannusten ja kunnissa<br />
vuosittain tapahtuvien asukasmäärän<br />
ja rakennusten kerrosalamäärän<br />
muutosten suhteessa.<br />
Kustannusjaon perusteet uudistettiin<br />
2006 alussa.<br />
Uuden sopimuksen 6 §:n mukaan<br />
”sopijakunnat jakavat kustannukset<br />
palvelutasoon perustuvan<br />
kuntajaon mukaisesti”. Palvelutason<br />
mukaan ensimmäiseen<br />
kuntaryhmään kuuluvat 2011<br />
kuntajaon mukaan Asikkala,<br />
Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä,<br />
Padasjoki ja Sysmä. Toisen kuntaryhmän<br />
muodostavat Heinola,<br />
Hollola, Orimattila ja Nastola ja<br />
kolmannen ryhmän Lahti.<br />
Päijät-Hämeessä kuntien<br />
maksuosuudet ovat nousseet<br />
2004–10 aikana asukasta kohti<br />
15,50 euroa. Alkuvuosien 2004–<br />
05 maksuosuudet poikkeavat<br />
voimakkaasti uuden sopimuksen<br />
mukaisista osuuksista useiden<br />
kuntien kohdalla. Tästä syystä<br />
maksuosuuksien kasvu ei jakaudu<br />
kuntien kesken tasaisesti.<br />
Orimattilan ja Padasjoen kohdalla<br />
kasvu on jäänyt pieneksi (alle<br />
2 €/asukas). Sen sijaan Asikkalan,<br />
Hartolan, Kärkölän ja Sysmän<br />
maksuosuudet ovat nousseet<br />
yli 20 euroa/asukas.<br />
Yhdyskuntarakenne<br />
selittää kustannuseroja<br />
Tilastoihin liittyvänä ongelmana<br />
on se, että eri tietolähteet (Tilastokeskuksen<br />
keräämät tilinpäätöstiedot,<br />
aluepelastuksen tilinpäätökset,<br />
Pronto-tietokanta)<br />
eivät anna yhtenevää tietoa<br />
pelastustoimen kustannuksista.<br />
Paavo Taipale<br />
Eräissä tapauksissa erot ovat yllättävänkin<br />
isoja. Alueellistamisen<br />
jälkeen pelastustoimen kustannustaso<br />
on seurannut kuntien<br />
yleistä kustannustasoa. Muutokset<br />
ovat olleet pieniä.<br />
Kun tarkastellaan kustannuksia<br />
pelastustoimen alueittain, syntyy<br />
jo merkittäviä eroja. Kustannuseroja<br />
selittävät mm. seuraavat<br />
tekijät:<br />
● Pieni koko asukasluvulla mitattuna,<br />
johon usein vielä yhdistyy<br />
asukasluvun pienentyminen.<br />
Tämä nostaa asukasta kohti laskettuja<br />
nettomenoja. Alenevaan<br />
väestökehitykseen sopeutuminen<br />
on vaikeaa, sillä menoja ei voi heti<br />
vähentää samassa tahdissa kuin<br />
asukkaat vähenevät. Saattaa olla<br />
jopa niin, etteivät onnettomuusriskit<br />
vähene, vaikka alueen asukasmäärä<br />
pienenee.<br />
● Pitkät etäisyydet, hajanainen<br />
yhdyskuntarakenne ja alhainen<br />
väestötiheys voivat joillain alueilla<br />
nostaa kustannustasoa.<br />
● Alueilla on erilainen yhdyskunta-<br />
ja asutusrakenne. Erityisesti<br />
1. luokan riskialueet ja niiden lisääntyminen<br />
nostavat kustannuksia.<br />
Merkittävä osa menoista syntyy<br />
onnettomuuksiin varautumisesta,<br />
joka edellyttää korkeimman<br />
riskiluokan alueilla ympärivuorokautista<br />
varallaoloa.<br />
Asukaslukupohjainen<br />
kustannusjako vakiintunut<br />
Kuntien maksuosuuksien jaossa<br />
on asteittain, eripituisten muutoskausien<br />
jälkeen, siirrytty asukaslukupohjaiseen<br />
jakoon. Pelastustoimen<br />
nettokustannukset<br />
jaetaan sopijakuntien maksuosuuksiksi<br />
asukaslukujen suhteessa.<br />
Muutos näkyy erittäin selvästi<br />
kuntakohtaisessa tarkastelussa,<br />
jossa kuntien väliset maksuosuuksien<br />
erot asukaslukuihin<br />
suhteutettuina ovat pienentyneet<br />
voimakkaasti – osin jopa hävinneet<br />
kokonaan.<br />
Vuoden 2004 jälkeen eräiden<br />
kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet<br />
ja toisten kasvaneet.<br />
Oleellista on se, miten palvelutason<br />
muutos on seurannut kustannusten<br />
muutoksia. Pelastustoimen<br />
ylläpitäjien mukaan palvelutaso<br />
on yleisesti parantunut<br />
kunnallisen palo- ja pelastustoimen<br />
ajoista kaikissa kunnissa.<br />
Alueellinen onnettomuusriskien<br />
kartoitus on yhtenäistänyt kuntien<br />
riskialuejakoa. Uusien paloasemien<br />
sijoittuminen on nyt selvästi<br />
tehokkaampaa, koska kuntarajojen<br />
häiritsevä vaikutus sijaintipäätöksiin<br />
on oleellisesti<br />
vähentynyt.<br />
Nykyisen kustannusjaon<br />
hyvät ja huonot puolet<br />
Asukaslukuun perustuvaa maksuosuusjakoa<br />
puoltavat yksinkertaisuus<br />
ja läpinäkyvyys. Se myös<br />
noudattaa suhteellisen hyvin aiheuttamisperiaatetta.<br />
Mitä enemmän<br />
asukkaita kunnassa on, sitä suurempi<br />
on erilaisten onnettomuuksien<br />
todennäköisyys. Tulevina vuosina<br />
mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset<br />
ja keskimääräisen kuntakoon<br />
kasvu lisäävät entisestään<br />
asukaslukupohjaisen kustannusjaon<br />
tarkoituksenmukaisuutta.<br />
Eräissä tapauksissa asukasluku<br />
voi poiketa onnettomuuksien<br />
todennäköisyydestä, jolloin<br />
riskit ja riskialueet eivät jakaudu<br />
tasaisesti suhteessa kunnan kokonaisväkilukuun.<br />
Poikkeamia<br />
voivat aiheuttaa suuret tuotantolaitokset<br />
taajamien ulkopuolella<br />
(tehdasalueet), pääliikenneväylät,<br />
lomakeskukset ja vapaa-ajan<br />
vietto vakinaisen asuinkunnan<br />
ulkopuolella. Tällaisille tehdasja<br />
vapaa-ajanviettopaikkakunnille<br />
puhtaasti asukaslukuun perustuva<br />
maksuosuuksien jako on<br />
edullinen ja muille pelastusalueen<br />
kunnille epäedullinen.<br />
Näissäkin tapauksissa on vaikea<br />
löytää maksuosuuksien jakoperustetta,<br />
joka toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta<br />
paremmin kuin<br />
asukaslukupohjainen jako. Tällainen<br />
tarkentava kustannusjako<br />
ei voi olla universaali, pikemminkin<br />
se on aluekohtainen ja vain<br />
joitain alueen kuntia koskeva. <br />
Tampereen yliopistossa on tehty seurantatutkimusta<br />
pelastustoimen alueellistamisen<br />
vaikutuksista asukkaiden ja kuntien<br />
näkökulmasta vuodesta 2003. Uusin<br />
tutkimusraportti, jossa tarkastellaan<br />
alueellistamisen vaikutuksia 2008–10,<br />
valmistuu keväällä 2012.<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Pisara<br />
Pisara on Helsingin keskustaan<br />
suunniteltu maan alla kulkeva<br />
paikallisliikenteen rataosuus,<br />
jolla purettaisiin päärautatieaseman<br />
ruuhkaa. Hanke on saanut<br />
nimensä radan muodosta. Reitti<br />
kulkisi Pasilasta Hakaniemen,<br />
keskustan ja Töölön kautta takaisin<br />
Pasilaan muodostaen 7,5 kilometrin<br />
mittaisen lenkin.<br />
Lenkki liittäisi toisiinsa Espoon<br />
ja Vantaankosken sekä Keravan<br />
suunnan radat. Radan rakentaminen<br />
voisi tapahtua vuoden<br />
2030 jälkeen, mutta on myös<br />
kaavailtu, että voitaisiin aloittaa<br />
jo aikaisemmin. Hakaniemen<br />
rautatieasema tulisi metroaseman<br />
yhteyteen. Keskustan asema<br />
tulisi kauppakeskus Forumin<br />
kulmille ja Oopperan eli Töölön<br />
asema Kansallisoopperan alapuolelle.<br />
Parikymppinen idea<br />
Pisaran idealla on ikää jo kunnioitettavat<br />
23 vuotta. Se pulpahti<br />
esiin HKL:n 100-vuotisideakilpailussa<br />
1988. Voittanut nimimerkki<br />
Andante – tekijöinään Marja<br />
Rosenberg, Björn Silfverberg<br />
ja Mirja Valtonen – esitti sen selvimmin,<br />
mutta teema oli esillä muissakin<br />
kärkipään töissä. Mainittakoon<br />
että kolumnistin tiimi Pekka Rytilä,<br />
Teuvo Juntunen ja Markus Lankinen<br />
sai lunastuksen ideallaan Stadikka,<br />
joka oli rengas-pikaratikka.<br />
Andante säväytti palkintolautakuntaa,<br />
johon kuuluivat muun muassa<br />
Pentti Murole (pj) ja Heikki<br />
Salmivaara. Heikki sanoo vieläkin<br />
asiasta kuultuna, että hanke on<br />
oikein hyvä. Monet muut ovat eri<br />
mieltä.<br />
Kovaa kritiikkiä<br />
Kesällä 2011 Helsingin Sanomissa<br />
käytiin keskustelua hankkeen arveluttavista<br />
puolista. Wille Mikkola<br />
(20.7.) ehdotti viiden raiteen levitystä<br />
nykyiseen ratapihaan ja kaupunkisuunnitteluviraston<br />
siirtoa Oulunkylän<br />
tasalle, jotta sen väki havaitsisi<br />
kaupungin toimintojen muuton keskustasta<br />
väljempiin maisemiin.<br />
Samuli Korkeaharju (20.7.) oli<br />
huolissaan tunneli-Pisaran toiminnasta<br />
ja kysyi, ovatko kaikki neljä lähiliikennesuuntaa<br />
päivittäin sekaisin.<br />
Onko järkeä pudottaa junat ja ihmiset<br />
40 metrin syvyyteen ja nostaa<br />
sähkömoottoreilla ylös?<br />
Monet muutkin ovat olleet toimintavarmuudesta<br />
huolissaan.<br />
Lauri Oinonen (26.7.) vertaili Pisaran<br />
miljardihintaa pääradan<br />
Seinäjoen ja Oulun välisen osuuden<br />
peruskunnostukseen ja peräsi<br />
Helsingin lähiliikenteeseen halvempia<br />
ratkaisuja.<br />
Heiluttaa hallituksia<br />
Tunneliratojen vastustusta on virinnyt<br />
myös muissa suurkaupungeissa.<br />
Mainittakoon erityisesti<br />
Stuttgart, jossa Helsinkiä vastaavan<br />
pääteaseman muuttaminen<br />
maan alle ja läpiajettavaksi sai aikaan<br />
niin suuren kansanliikkeen,<br />
että koko Baden-Württenbergin<br />
hallitus vaihtui vaaleissa.<br />
Suomen nykyisen hallituksen<br />
ohjelman taustapapereissa ja<br />
HLJ:ssä Pisara on mukana vakavasti<br />
selvitettävänä hankkeena.<br />
Siinäpä on liikenneministeri Merja<br />
Kyllöselle pähkinää kaikkien<br />
muiden ongelmien lisäksi. Rahan<br />
puute voi ratkaista asian itsestään,<br />
koska kaupunkiradoille ei<br />
löydy maksajia markkinavoimista.<br />
Pekka Rytilä on<br />
72-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry CM Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
Havainnekuva/www.liikennevirasto.fi/pisara<br />
Rata ja tunnelin suuaukko Alppipuistossa etelän suuntaan.<br />
Pisaran hinnaksi arvioidaan vajaa miljardi. Radalle tulee kolme uutta maanalaista<br />
superasemaa, varmaan liikkuvilla jalkakäytävillä ja tehokkailla koneportailla<br />
varustettuina. Alppila on vielä esillä neljäntenä vaihtoehtona.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
23
Kyläläiset kyllästyivät odottamaan valtion rahaa<br />
Karviassa kevyen liikenteen<br />
Karvian Kantin kylään ulottuvan kevyen<br />
liikenteen väylän maansiirto- ja pohjatyöt<br />
tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana.<br />
Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
LIIKENNE<br />
väylä syntyy talkoilla<br />
Karviassa pyöräillään ja<br />
lenkkeillään pian turvallisesti<br />
kuntalaisten<br />
rakentamaa kevyen liikenteen<br />
väylää pitkin.<br />
Onko asukkaiden talkootyö<br />
tulevaisuudessa<br />
pikkukuntien arkea?<br />
TEKSTI Aune Waronen<br />
Pohjoissatakuntalaisessa<br />
Karvian kunnassa ehdittiin puhua<br />
kevyen liikenteen väylän<br />
tarpeellisuudesta parikymmentä<br />
vuotta. Rakentaminen kaatui<br />
kerta toisensa jälkeen rahoitusongelmiin.<br />
Valtion tiemäärärahojen jaossa<br />
hanke sivuutettiin, sillä selvitysten<br />
mukaan pyöräilijöitä ja kävelijöitä<br />
oli tienpätkällä liian vähän.<br />
Lopulta kunnan keskustan<br />
eteläpuolella sijaitsevan Kantin<br />
kylän väki otti tienteon omiin käsiinsä.<br />
Nyt 5,3 kilometrin pituinen<br />
pyörätie syntyy talkootyönä<br />
kunnan ja ely-keskuksen tuella.<br />
– Teimme vuosi sitten valtuustolle<br />
aloitteen, että kylään pääsisi<br />
kevyen liikenteen väylää pitkin<br />
ja sitouduimme työhön. Siitä asia<br />
lähti etenemään, kertoo kyläläinen<br />
Esa Yliluoma.<br />
Kun tiehankkeelle haettiin<br />
valtion rahoitusta, puhe oli kolmen<br />
kilometrin pätkästä. Se olisi<br />
loppunut reilut kaksi kilometriä<br />
ennen Kanttia.<br />
– Valtiolta rahaa ei ollut luvassa<br />
edes tulevaisuudessa. Kantin<br />
kyläläisiin nousi taisteluhenki:<br />
kun tehdään väylä, tehdään se<br />
saman tien kaksi kertaa niin pitkäksi<br />
kuin suunniteltiin, kylään<br />
asti, kertoo kunnan rakennusmestari<br />
Jaakko Kallioniemi.<br />
Maarakennus talkoilla<br />
Tämän vuoden aikana maansiirto-<br />
ja pohjatyöt tehdään valmiiksi.<br />
Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.<br />
Kunta maksaa maa-aineksen<br />
ja rumpuputket, asfaltoinnin<br />
ja liikennemerkit sekä kaivureiden<br />
ja muiden koneiden polttoaineet.<br />
Maarakennustyöt tehdään talkoilla.<br />
Mukana on noin 30 kyläläistä,<br />
joista 15 paiskii töitä erityisen<br />
aktiivisesti.<br />
Budjetissa hankkeelle on varattu<br />
400 000 euroa. Saman verran<br />
lasketaan talkootyön osuudeksi.<br />
Aune Waronen<br />
Harri Kontiainen<br />
Esa Yliluoma (vas.) on yksi kyläläisistä, jotka ovat mukana talkootyössä.<br />
Rakennusmestari Jaakko Kallioniemi valvoo kunnan puolesta kevyen liikenteen<br />
väylän rakentamista.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
25
Aune Waronen<br />
Aune Waronen<br />
Aune Waronen<br />
Kantin kylässä asuva Esa Yliluoma on tehnyt<br />
töitä koko ikänsä kaivureiden ja koneiden<br />
kanssa.<br />
Jaakko Kallioniemi pitää talkoohankkeen hyvänä puolena<br />
sitä, että me-henki kylässä vahvistuu.<br />
Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma<br />
toivoo tasapuolisuutta tiemäärärahojen<br />
jaossa.<br />
Syksyllä mukana työssä oli<br />
myös Jalasjärven ammatillinen<br />
kurssikeskus, jonka aikuiskoulutuksen<br />
maansiirtokurssin oppilaat<br />
tekivät pätkän tietä harjoittelutyönään.<br />
Juridisesti väylän rakennuttaja<br />
on kunta, ja Kallioniemi valvoo<br />
työtä kunnan puolesta. Myös<br />
väylää 50 000 euron avustuksella<br />
tukevalla ely-keskuksella on valvontavastuu.<br />
Työn jäljen on kelvattava<br />
myös tieinsinööreille.<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
– Kun tie on valmis, se luovutetaan<br />
valtiolle. Ely-keskus huolehtii<br />
jatkossa tien kunnossapidosta,<br />
Kallioniemi kertoo.<br />
Huoli turvallisuudesta<br />
Ennen valtuuston käsittelyä tien<br />
varrella asuvilta noin 50 maanomistajalta<br />
varmistettiin, että he<br />
luovuttavat tarkoitukseen pyörätien<br />
alle jäävät maat. Suostumukset<br />
olivat edellytyksenä hankkeen<br />
hyväksymiselle.<br />
Karvian kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden<br />
ja muiden koneiden polttoaineet. Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä,<br />
joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti.<br />
Harri Kontiainen<br />
– Kun asia saatiin vireille, ei<br />
mennyt monta päivää ja nimet oli<br />
kerätty, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma<br />
muistaa.<br />
Alkuosa maantiestä, jonka<br />
vierellä kevyen liikenteen väylä<br />
kulkee, on kuntakeskuksen<br />
kaava-alueella. Nopeusrajoitus<br />
lähellä keskustaa on 60, loppuosalla<br />
tienpätkästä 80 kilometriä<br />
tunnissa.<br />
Kantin kylässä, jossa on noin<br />
150 taloutta, on paljon lapsiperheitä.<br />
Reitti kylästä kunnan keskustaan<br />
muuttuu merkittävästi<br />
turvallisemmaksi.<br />
– Talkootyö on valtava uhraus<br />
päivätyöltä ja perheeltä. Olen<br />
todella tyytyväinen, että tällaisia<br />
kuntalaisia löytyy vielä, Tarja Hosiasluoma<br />
kiittää.<br />
Tosiasia oli, ettei rahoitusta<br />
saatu muualta. Silti alueellinen<br />
tasa-arvo pitäisi turvata kaikille<br />
suomalaisille.<br />
– Tiemäärärahoja saisi suunnata<br />
myös pieniin kuntiin, Hosiasluoma<br />
toivoo.<br />
Ely-keskus mukana<br />
Asiaa hoitanut Varsinais-Suomen<br />
ely-keskuksen tieinsinööri Pauli<br />
Laivo pitää talkootyönä toteutettavaa<br />
näin laajaa hanketta äärimmäisen<br />
harvinaisena.<br />
Tosin vastaavia, mutta huomattavasti<br />
lyhyempiä pätkiä<br />
pyörätietä on viime vuosien aikana<br />
tehty samalla periaatteella<br />
Kankaanpään Vihteljärvellä ja<br />
Huittisissa.<br />
– Karvian hanke taitaa olla<br />
Suomen ennätys. Monet tiepiirit<br />
eivät ole välttämättä lähteneet<br />
tällaisiin mukaan ollenkaan,<br />
Laivo sanoo.<br />
Ilman talkootyötä väylän tekeminen<br />
ei olisi onnistunut, mutta<br />
kyse on yhteispelistä. Paitsi rahallisesti,<br />
ely-keskus on tukenut<br />
karvialaisia suunnittelussa. Kunta<br />
on vakuuttanut kaikki talkoolaiset<br />
sekä kouluttanut heidät tieturvallisuuskurssilla.<br />
Pauli Laivo näkee toimintatavassa<br />
sekä hyvää että huonoa.<br />
– Ei ole tarkoitus, että kunta
LIIKENNE<br />
“Ei ole tarkoitus, että<br />
kunta tekee valtiolle<br />
kuuluvia hankkeita<br />
ja että asukkaat<br />
hoitavat ne vielä<br />
talkoilla.”<br />
tekee valtiolle kuuluvia hankkeita<br />
ja että asukkaat hoitavat ne vielä<br />
talkoilla.Toisaalta vaihtoehto voi<br />
olla, että hanke jää kokonaan tekemättä.<br />
Olennaista Karviassa on ollut<br />
kuntalaisten yksituumaisuus.<br />
– On todella ihmeellistä, että<br />
tänä päivänä löytyy vielä tällaista<br />
yhteishenkeä. Tärkeää oli<br />
myös, että väylän varrella sattui<br />
asumaan sellaisia urakoitsijoita<br />
ja maanviljelijöitä, joilla oli sopivia<br />
koneita ja osaamista, Laivo<br />
sanoo.<br />
Alueet otettiin haltuun elykeskuksen<br />
hakemalla maantietoimituksella.<br />
Hankkeen valmistuttua<br />
ely-keskus maksaa korvaukset<br />
lunastetuista maa-alueista<br />
maanomistajille.<br />
Korvaukset ovat tasolla, joka<br />
kunnassa maksetaan vastaavasta<br />
maa-alueesta. Ne määriteltiin<br />
normaalin maanmittaustoimituksen<br />
avulla.<br />
Pyöräilijöiden kunta<br />
Karvia on innokkaiden pyöräilijöiden<br />
kunta. Haastepyöräily saa<br />
pienen kunnan väen polkemaan<br />
kymmeniä tuhansia kilometrejä<br />
vuodessa.<br />
– Varsinkin pyöräilijöille väylä<br />
on tarpeellinen. Navigaattorit<br />
ovat lisänneet kunnan läpi kulkevaa<br />
raskasta liikennettä huomattavasti.<br />
Nykyisin moni rekka<br />
ajaa Karvian kautta Porin seudulta<br />
Pohjanmaalle, Tarja Hosiasluoma<br />
kertoo.<br />
Kunnassa tehdään samaan aikaan<br />
pohjoisen suuntaan kevyen<br />
liikenteen väylää, jonka pituus<br />
on kolmisen kilometriä. Urakkana<br />
tehtävän työn kustannusarvio<br />
on 0,5 miljoonaa euroa, josta<br />
kunta maksaa 64 ja valtio 36<br />
prosenttia.<br />
– Tästäkin on puhuttu ainakin<br />
20 vuotta, ja nyt koettiin että<br />
se on pakko tehdä, kun rahaa<br />
on vielä mahdollisuus saada edes<br />
tämän verran, Jaakko Kallioniemi<br />
sanoo.<br />
Kantin kylässä tienteko on<br />
saanut vain uutta virtaa yhteishenkeen.<br />
Vireillä on vajaan kilometrin<br />
pituinen jatko nyt talkootyönä<br />
tehtävälle väylälle. Siihen<br />
tarvittaisiin joen ylittävä silta.<br />
– On ajateltu kevytrakenteista<br />
pioneerisiltaa, joita on Liikenneviraston<br />
varastoissa poikkeustilanteita<br />
varten, Kallioniemi kaavailee.<br />
Kunnassa on meneillään yli<br />
miljoonan euron talkoohankkeet.<br />
Myös harrastekeskus ja<br />
KANTIN KYLÄN<br />
HANKE<br />
■ Kevyen liikenteen väylä, pituus<br />
5,3 kilometriä.<br />
■ Rakennuttaja Karvian kunta.<br />
■ Tien omistus ja kunnossapitovastuu<br />
siirtyvät valmistumisen<br />
jälkeen valtiolle.<br />
■ Kustannusarvio materiaalien<br />
ja suunnittelun sekä asfaltointityön<br />
osalta 400 000 €, joka on<br />
kunnan ja ely-keskuksen rahoittamaa.<br />
■ Arvio talkootyön osuudesta<br />
400 000 €.<br />
■ Karviassa on asukkaita 2 700.<br />
■ Kunnan kokonaispinta-ala on<br />
519,80 m².<br />
metsästysseuran maja nousevat<br />
talkoilla.<br />
– Valitettavasti käytäntö voi<br />
yleistyä, kun katsoo millaisia leikkauksia<br />
kuntatalouteen on tulossa,<br />
Kallioniemi sanoo. <br />
12.–14.10.2011<br />
Helsingin Messukeskus<br />
FINNSEC ANTAA KOKONAISKUVAN TURVALLISUUS-<br />
JA SUOJELUALAN KEHITYKSESTÄ<br />
Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon<br />
internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla lipulla<br />
myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual.<br />
www.finnsec.fi<br />
Mediayhteistyössä:<br />
Turvallisuus &<br />
Riskienhallinta -lehti<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
27
LIIKENNE<br />
Uusi menetelmä koekäytössä Helsingissä<br />
TYÖMAIDEN HAITAT HALLINTAAN<br />
Pauliina Kuronen<br />
Työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää koekäytetään Helsingin työmaahankkeiden suunnittelussa syksyn aikana.<br />
Työmaiden aiheuttamia<br />
haittoja kolmansille<br />
osapuolille ei ennakoida<br />
riittävän laajasti<br />
ja tarkasti. Haasteena<br />
on tunnistaa tahot,<br />
joille koituu työmaasta<br />
eniten haittoja. Työmaiden<br />
haittojen hallintamenetelmän<br />
avulla voidaan<br />
paremmin ottaa<br />
huomioon haitat ja eri<br />
tahojen vaatimukset jo<br />
suunnitteluvaiheessa.<br />
● Olli Haveri, DI, projektipäällikkö<br />
WSP Finland Oy<br />
Liikennesuunnitteluyksikkö<br />
Moni kokee katujen muuttuvan<br />
kesäaikaan yhdeksi suureksi<br />
rakennustyömaaksi. Erityisesti<br />
pääväylien ja keskusta-alueiden<br />
katutyömaat otetaan vastaan<br />
vuosi toisensa jälkeen yhtä<br />
suurella epäluulolla. Kaivannot<br />
tiessä, muuttuneet liikennejärjestelyt<br />
ja kovaääniset työkoneet eivät<br />
välttämättä saa ihmisiä ajattelemaan<br />
ensimmäiseksi, että työmaat<br />
ovat kiinteä osa jatkuvasti<br />
kehittyvää kaupunkia.<br />
Vaikka rakennustöiden lopputulosta<br />
arvostetaankin, ulkopuoliset<br />
kokevat työmaat suurimmaksi<br />
osaksi haitaksi. Työmaista<br />
koituvia haittoja pyritään yleisimmin<br />
minimoimaan saamalla<br />
projekti mahdollisimman nopeasti<br />
valmiiksi. Nykykäytännössä<br />
haittoja ei kuitenkaan osata ennakoida<br />
riittävällä laajuudella ja<br />
tarkkuudella.<br />
Kolmansien osapuolten<br />
kärsimys<br />
Työmaista aiheutuvista haitoista<br />
kärsivät yleensä eniten ns. kolmannet<br />
osapuolet eli ne, jotka eivät<br />
ole työmaan kanssa tekemisissä<br />
muuten kuin ulkopuolisena<br />
tarkkailijana. Kolmansia osapuolia<br />
ovat mm. autoilijat, joukkoliikenteen<br />
käyttäjät, jalankulkijat<br />
(erityisryhminä lapset, vanhukset,<br />
liikuntaesteiset), lähialueiden<br />
asukkaat sekä yrittäjät.<br />
Viranomais- ja tilaajaorganisaatioiden<br />
sekä kolmansien osapuolien<br />
haastatteluissa on noussut<br />
esiin myös muita ongelmallisia<br />
aihealueita edellä mainittujen<br />
lisäksi. Merkittävimpiä kehityskohteita<br />
koettiin olevan mm. juuri<br />
haittojen ennakoivassa arvioinnissa<br />
ja hallinnassa eri osapuolten<br />
kannalta, työmaiden aikataulutuksessa<br />
sekä tiedonkulussa ja<br />
HAITTOJA<br />
Tyypillisimpiä kolmansille osapuolille<br />
kohdistuvia työmaiden<br />
aiheuttamia haittoja ovat:<br />
■ Haitat liikenteelle (ruuhkat, hidastuminen,<br />
järjestelyjen muuttuminen,<br />
yhteydet kiinteistöihin,<br />
esteettömyys, pysäköinti<br />
jne.)<br />
■ Melu, pöly ja tärinä<br />
■ Erilaiset turvallisuusongelmat<br />
■ Sosiaaliset vaikutukset<br />
■ Esteettinen haitta<br />
■ Ympäristövauriot<br />
■ Haitat liiketoiminnalle<br />
tiedotuksessa työmaan vaikutuspiirissä<br />
oleville eri osapuolille.<br />
Hallinta alkaa<br />
suunnitteluvaiheessa<br />
Eri toiminnot ja osapuolet kokevat<br />
työmaiden aiheuttamat haitat<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
29
LIIKENNE<br />
“Haasteena on tunnistaa<br />
tahot, joille<br />
koituu työmaasta<br />
eniten haittoja.”<br />
eri tavoin. Myös kohteiden häiriöherkkyys<br />
johtuu monesta tekijästä.<br />
Näiden tekijöiden tunnistaminen<br />
ja huomioon ottaminen<br />
jo työmaajärjestelyjen suunnittelussa<br />
edesauttaa hyvään ja kolmansia<br />
osapuolia mahdollisimman<br />
vähän häiritsevään lopputulokseen<br />
pääsemistä. Haasteena<br />
on tunnistaa tahot, joille koituu<br />
työmaasta eniten haittoja.<br />
WSP Finland on kehittänyt<br />
Helsingin kaupungin rakennusviraston<br />
toimeksiannosta työmaista<br />
koituvien haittojen hallintamenetelmää<br />
2010–11 aikana.<br />
Tarkoituksena on auttaa lupaviranomaisia<br />
ja työn tilaajia ottamaan<br />
nykyistä paremmin huomioon<br />
kolmansiin osapuoliin kohdistuvat<br />
haitat ja eri tahojen vaatimukset<br />
jo työmaan suunnitteluvaiheessa.<br />
Suunnitteluvaiheen haittojen<br />
arviointimenetelmän avulla<br />
on tarkoitus sovittaa työmaa kivuttomammin<br />
alueen muuhun<br />
toimintaan sekä varmistaa sujuvat<br />
ja turvalliset olosuhteet sekä<br />
työmaalla että sen ympäristössä.<br />
Samalla rakennuttajat saavat selkeämmän<br />
kokonaiskäsityksen<br />
hankkeen kustannuksista määrittelemällä<br />
ennakkoon suunnitellut<br />
tilapäisjärjestelyt jo urakkaasiakirjoissa.<br />
Määräyksiä ei noudateta,<br />
lupia jopa puuttuu<br />
Työmaiden suunnitteluun on lukuisia<br />
viranomaisten laatimia ohjeita.<br />
Selkeät tilaajan ja lupaviranomaisen<br />
antamat ohjeet suunnitteluvaiheessa<br />
ovat tärkeä osa sujuvaa<br />
työmaaprosessia, jotta vältytään<br />
tulkintaongelmilta toteuttamisvaiheessa.<br />
Ohjeiden noudattamista<br />
käynnissä olevalla<br />
työmaalla on myös seurattava ja<br />
valvottava tarkasti. Ongelmaksi<br />
on koettu se, että määräyksiä ja<br />
lupaehtoja jätetään noudattamatta<br />
tai lupia voi jopa puuttua.<br />
Esimerkiksi työmaa-alueiden<br />
aitauksen puutteet aiheuttavat<br />
turvallisuusriskejä erityisesti kolmansille<br />
osapuolille. Myös työnaikaiset<br />
liikenne- ja työmaajärjestelyt<br />
tulee ottaa entistä paremmin<br />
huomioon jo suunnittelussa.<br />
Näin parannetaan toimintojen ja<br />
liikenteen sujuvuutta sekä vähennetään<br />
niin kolmansiin osapuoliin<br />
kuin työmaan työntekijöihinkin<br />
kohdistuvia turvallisuusriskejä.<br />
Myös järjestelyiden aktiivisen<br />
päivittämisen työmaan muuttuessa<br />
ja työpäivän päätyttyä tulee olla<br />
olennainen osa jo suunnitteluvaiheessa<br />
tehtävää ennakointia.<br />
Haittojen tilalle hyödyt<br />
Työmaiden erityisjärjestelyiden<br />
määrittäminen etukäteen auttaa<br />
tilaajaorganisaatioita, koska<br />
vaatimukset voidaan kirjata jo<br />
tarjouspyyntöasiakirjoihin. Sitä<br />
kautta ne ovat mukana työn resursoinnissa.<br />
Tarjousten muuttuessa<br />
yhteneväisemmiksi voidaan<br />
samalla vaikuttaa työn laatuun<br />
valitsemalla halvimman tarjouksen<br />
sijaan kokonaistaloudellisesti<br />
laadukkain tarjoaja.<br />
Työmaan haasteiden tunnistaminen<br />
helpottaa myös aikataulujen<br />
ja tiedottamisen tarkempaa<br />
suunnittelua. Tiedottamisen<br />
hyödyt korostuvat mm. asukkaiden,<br />
koulujen, toimistojen ja<br />
liikkeiden ajan tasalla pitämisessä,<br />
joukkoliikenteen ja huoltoliikenteen<br />
suunnittelussa ja töiden<br />
yhteensovittamisessa.<br />
Projektin alussa muodostui yhdessä<br />
tilaajan kanssa tehdyn ideoinnin<br />
perusteella mielikuva, jonka<br />
mukaan työmaat kiinnostavat<br />
kansalaisia ja niistä ollaan ylpeitä.<br />
Haittojen sijaan puhutaan työmaiden<br />
hyödyistä. WSP:n menetelmää<br />
koekäytetään syksyn aikana<br />
Helsingin työmaahankkeiden<br />
suunnittelussa, minkä jälkeen se<br />
otetaan aktiivikäyttöön. Jatkokehityksen<br />
kohteena on paikkatietojen<br />
kattava hyödyntäminen arviointia<br />
tehtäessä. <br />
Yksi kone, monta työtä<br />
<br />
Avant 600-sarja<br />
Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.<br />
Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.<br />
Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.<br />
600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.<br />
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
20<br />
YEARS<br />
Ylötie 1<br />
33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Mallivalikoima<br />
alkaen:<br />
10.137 € alv 0%.<br />
www.avanttecno.com
Danne Långström<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Danne Långström<br />
PL 51, 00131 Helsinki<br />
puh. 040 1251570<br />
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3102 5957, 050 3767414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Toimittaja/Redaktör<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3103 8631, 050 5591435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
Toimihenkilö/Funktionär<br />
Ville Alatyppö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3103 9943, 040 3345430<br />
ville.alatyppo@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,<br />
rakentamispalvelu STARA<br />
PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3103 39630, 050 3801022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommittén hallituksen kokous pidettiin 8.9. Linköpingissä.<br />
Kokouksen osanottajia vas. Ane-Marie Tanskasta, Henrik Ruotsista, Torbjörn Norjasta, Inger Ruotsista,<br />
Agnar vaimoineen Islannista ja Åke Ruotsista.<br />
NKS kokoontui Linköpingissä syyskuussa<br />
Vauhtia pohjoismaisiin yhteistyöprojekteihin<br />
Ruotsin yhdistyksen vuosipäivät<br />
pidettiin 7.–8.9. Ruotsin viidenneksi<br />
isoimmassa kaupungissa, Linköpingissä.<br />
Isompia kaupunkeja siellä<br />
ovat Tukholma, Göteborg, Malmö<br />
ja Uppsala.<br />
”Samhällsbyggnad i världsklass”<br />
(maailmanluokan yhteiskuntarakentaminen)<br />
oli päivien vaatimaton<br />
teema, ja sitä ruodittiin<br />
luonnollisesti monelta eri kantilta.<br />
Linköpingissä pidettiin samalla<br />
NKS:n (Nordisk Kommunalteknisk<br />
Samarbetskommitté) kokous, johon<br />
osallistui väkeä Islannista, Norjasta,<br />
Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.<br />
Viron yhdistyksestä ei tällä<br />
kertaa ollut osallistujaa mukana.<br />
Ilmastonmuutos NKS:n<br />
yhteistyöprojekteja...<br />
NKS-kokouksessa juteltiin yhteistyöprojekteista,<br />
muun muassa ilmastonmuutoksesta.<br />
Pohdittiin,<br />
miten asiaa tulisi käsitellään eri<br />
Pohjoismaissa ja mitä voimme oppia<br />
toisiltamme.<br />
Paikalla oli asiantuntijana Maria<br />
Mikkelsen. Hän kertoi, mitä<br />
tähän asti on Pohjoismaissa tehty<br />
ja mihin lähivuosina pyritään. Aihetta<br />
koskeva raportti julkaistaan<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehdessä lähitulevaisuudessa.<br />
Suomesta mukana<br />
ovat mm. Syke ja nyt myös SKTY.<br />
Pohjoismaiden ministerineuvostokin<br />
on ollut mukana. Mikkelsen<br />
esitteli neuvoston edellisessä kokouksessa<br />
samaa raporttia kuin nyt<br />
NKS:lle.<br />
... samoin arktiset alueet<br />
ja IFME2012<br />
Arktisten alueiden alue- ja yhdyskuntasuunnittelu<br />
oli myös esillä.<br />
Norjan yhdistys haluaisi tulla luennoimaan<br />
aiheesta ensi kesäkuussa<br />
Helsingissä järjestettävään<br />
IFME2012-kongressiin. Tässäkin<br />
tarkoituksena olisi yhdistää pohjoismaiset<br />
voimat ja tietotaito, ettei<br />
kaikkien tarvitsisi erikseen keksiä<br />
pyörää uudestaan. Norjan yhdistys<br />
tulee jatkossa pitämään ohjakset<br />
käsissään, jotta yhteishanke<br />
edistyy.<br />
IFME2012 on tietenkin Suomen<br />
ja SKTY:n vetämä yhteishanke, jossa<br />
mukana ovat SK-TF Ruotsista ja<br />
EKÜ Virosta. Norjasta, Tanskasta ja<br />
Islannista on tulossa delegaatioita.<br />
Kokouksessa allekirjoittanut kertoi<br />
muille, missä mennään ja mitä (hyvää)<br />
on odotettavissa.<br />
Vastuu NKS:sta Norjalle<br />
Kokouksen päätteeksi Tanskan<br />
yhdistys (KTC), joka on toiminut<br />
NKS:n puheenjohtaja- ja sihteeriyhdistyksenä<br />
2010-2011, luovutti<br />
vastuun Norjan NKF:lle vuosiksi<br />
2012–13. Norjan jälkeen vuorossa<br />
on Viron EKÜ 2014–15, tämän jälkeen<br />
seuraavat kaksi vuotta SKTY.<br />
Suomen ja SKTY:n piti alun<br />
perin toimia puheenjohtajana jo<br />
Tanskan jälkeen, mutta koska meillä<br />
on tällä hetkellä IFME-puheenjohtajuus,<br />
niin vaihdoimme Norjan<br />
kanssa paikkaa. Virokin liittyi mukaan<br />
yhteistyöhön. Tämän takia<br />
heille annettiin puheenjohtajuus<br />
ennen kuin SKTY taas ottaa nuijanvarresta<br />
kiinni.<br />
● Danne Långström<br />
toiminnanjohtaja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
31
Pohjoismaiset katupäällikköpäivät<br />
Helsingissä<br />
Pohjoismaiset katupäällikköpäivät<br />
pidettiin tänä vuonna Helsingissä.<br />
Perinteinen tapahtuma järjestetään<br />
vuosittain elo-syyskuun vaihteessa<br />
joko Kööpenhaminassa, Göteborgissa,<br />
Tukholmassa, Oslossa tai<br />
Helsingissä. Silloin vaihdetaan mielipiteitä,<br />
kerrotaan uusista innovaatioista<br />
ja menetelmistä.<br />
Katupäällikköpäivät pidettiin<br />
Scandic Hotel Simonkentässä. Lisäksi<br />
kierreltiin bussilla katselemassa<br />
Helsingin kuntateknisiä nähtävyyksiä:<br />
Crusellin siltaa, Länsilinkkiä,<br />
Jätkäsaarta, Arabianrantaa,<br />
keskustan huoltotunnelia sekä Staran<br />
Kampin tukikohtaa.<br />
Kokous oli kaikin puolin onnistunut.<br />
Ensi vuonna jatketaan perinnettä<br />
kokoontumalla Kööpenhaminassa.<br />
Helsingistä mukana<br />
olivat Raimo K. Saarinen, Osmo<br />
Torvinen, Olli-Pekka Poutanen,<br />
Ville Alatyppö sekä Dan-<br />
Henrik Långström.<br />
YT13-väki tutustumassa Jyväskylän messukeskuksen<br />
tiloihin.<br />
Meiltä ja maailmalta<br />
YT13 Jyväskylässä<br />
tai Lahdessa?<br />
YT-näyttelytoimikunta kävi kokouksensa<br />
yhteydessä katsomassa tiloja,<br />
joissa voisimme järjestää seuraavan<br />
YT-näyttelyn eli YT13:n. Kävimme<br />
tutustumassa Jyväskylän ja Lahden<br />
messukeskuksiin, jotka esittelivät<br />
tilojaan ja osaamistaan.<br />
Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty.<br />
Sen sijaan päätettiin, että aikaistetaan<br />
ajankohtaa siten, että<br />
se olisi toukokuun alkupuolella<br />
mieluummin kuin touko-kesäkuun<br />
vaihteessa. Lisäksi päätettiin, että<br />
näyttely olisi kaksipäiväinen eli perjantaina<br />
ei siis enää olisi näyttelyä.<br />
Lisätietoa tulee heti, kun paikkakunta<br />
on valittu – ja tietenkin<br />
myös päivämäärät.<br />
Kokouksen yhteydessä oli myös<br />
perinteinen vuosittainen kilpailu<br />
järjestävien yhdistysten kesken. Satoi<br />
kaatamalla, minkä takia kaavailtu<br />
”oikea kilpailu” siirrettiin sisätiloihin.<br />
Tilalle valittiin taitoa vaativa<br />
”laji” eli Kimble. Kun kyseessä<br />
oli näinkin vaativa peli, niin mestariksi<br />
saatiin leivottua joku muu<br />
kuin SKTY – eli VVY. SKTY onnittelee<br />
voittajia!<br />
Vieraita Tanskan<br />
Frederikshavnista<br />
Tanskan yhdistyksen KTC:n entinen<br />
puheenjohtaja Mikael Jentz<br />
kävi joukkoineen SKTY:n ja Helsingin<br />
kaupungin vieraina. Ryhmään<br />
kuului Frederikshavnin politiikkoja<br />
ja teknisiä johtohenkilöitä (Mikael<br />
on kaupungin tekninen johtaja).<br />
Ryhmä oli Helsingissä kaksi<br />
päivää. Sinä aikana heille esiteltiin<br />
mm. apulaiskaupunginjohtaja<br />
Pekka Saurin johdolla Helsingin<br />
rantarakentamista. Vieraita<br />
kiinnosti myös kaupungintalon<br />
arkkitehtuuri. Yhteistyö toimii siis<br />
SKTY:n kautta varsin hyvin<br />
IFME2012:een tulossa<br />
isoja delegaatioita<br />
Uudesta-Seelannista on näillä näkymin<br />
tulossa 10–20 hengen ryhmä<br />
konferenssiin jo edellisenä tiistaina.<br />
Olemme yhteistyössä Helsingin,<br />
Espoon ja Vantaan kanssa kehittämässä<br />
heille ammatillista ohjelmaa<br />
keskiviikoksi (Vantaa), torstaiksi (Espoo)<br />
ja perjantaiksi (Helsinki). Kiitokset<br />
jo etukäteen Vehkakosken<br />
Joukolle, Westlinin Henrylle ja<br />
Saarisen Raimolle, jotka heti olivat<br />
juonessa mukana niin, että tämä<br />
oli helposti toteutettavissa.<br />
Hollannista on näillä näkymin<br />
myös tulossa iso delegaatio. Hekin<br />
ovat suunnittelemassa kongressin<br />
lisäksi muutakin ammatillista ohjelmaa.<br />
Myös Yhdysvalloissa kiinnostus<br />
on ollut suurta.<br />
● Danne Långström<br />
toiminnanjohtaja<br />
Haamurajaan on noin 50 henkilön vaje<br />
Tavoitteena yli 900 jäsentä<br />
Syksy tekee tuloaan ja yhdistyselämäkin<br />
taas vilkastuu. Hallituskin<br />
kokoontuu toimihenkilöiden kanssa<br />
syys-lokakuun vaihteessa linjaseminaariin,<br />
jossa päätetään vuoden<br />
2012 tapahtumista, yhdistyksen tulevasta<br />
toiminnasta ja strategiasta<br />
sekä pohjustetaan vuosien 2012 ja<br />
2013 Kuntatekniikan päivien teemoja<br />
ja ohjelmistoa. Marraskuussa hallitus<br />
pitää Jyväskylässä vielä yhden, tämän<br />
vuoden viimeisen kokouksensa.<br />
Vuoden vaihtuessa hallituskokoonpano<br />
hiukan muuttuu, kun<br />
kaksi toimiajaltaan vanhinta hallituksen<br />
jäsentä (Leila Strömberg,<br />
Jyväskylä ja Milko Tietäväinen,<br />
Tampere) joutuvat luovuttamaan<br />
paikkansa uusille jäsenille (Jere<br />
Klami, Oulu ja Päivi Ahlroos, Sito<br />
Oy). Puheenjohtaja Jorma Vaskelainen<br />
valittiin kevään vuosikokouksessa<br />
jatkamaan toiselle kaudelleen.<br />
Täten ensi vuodeksi vaihtuu<br />
vain kaksi hallitusjäsentä. Normaalisti<br />
hallitusjäsenten toimintakausi<br />
on kolmevuotinen.<br />
IFME2012:n<br />
valmistelut etenevät<br />
Kansainvälistä IFME2012-konferenssia<br />
kokoonnuttiin suunnittelemaan<br />
taas syyskuun alussa RIL:n<br />
tiloihin. Valmistelut ovat menneet<br />
taas askeleen eteenpäin, ja Call<br />
for Papers -vastaanottoaikataululle<br />
päätettiin antaa hiukan jatkoa.<br />
Tapahtuman valmisteluaikataulua<br />
voi käydä katsomassa osoitteessa<br />
www.ifme2012.com.<br />
Muuten kansainvälistä toimintaa<br />
on ylläpidetty mm. Linköpingissä<br />
järjestetyillä Ruotsin yhdistyksen<br />
vuosipäivillä sekä Helsingissä järjestetyillä<br />
pohjoismaisilla katupäällikköpäivillä.<br />
Kuntatekniikan<br />
päiviä<br />
aikaistettaneen<br />
Tulevien Kuntatekniikan<br />
päivien<br />
ajankohtaa saatetaan<br />
hieman aikaistaa.<br />
Touko-kesäkuun<br />
vaihde on<br />
monelta osin vuosien<br />
aikana osoittautunut<br />
haasteelliseksi.<br />
Tuohon aikaan<br />
on usein paljon muitakin tapahtumia,<br />
ja mm. kaupunkien hotellikapasiteetit<br />
ovat olleet välillä<br />
kortilla.<br />
Tämän vuoden Turun päivilläkin<br />
osa joutui majoittumaan Raisioon ja<br />
jopa Saloon asti. Turku oli tosin tänä<br />
vuonna kulttuuripääkaupungin<br />
roolissa muutenkin täyteen buukattu.<br />
Touko-kesäkuun vaihdetta saattaa<br />
rasittaa myös koulujen päättäjäiset,<br />
jotka ovat aiheuttaneet monille<br />
esteitä osallistua yhdistyksen<br />
päiville.<br />
Jos Kuntatekniikan päiviä saataisiin<br />
aikaistettua muutamilla viikoilla,<br />
niin paikalle olisi mahdollista saada<br />
paremmin myös tekniikan parissa<br />
opiskelevia nuoria. Heitä voisi samalla<br />
houkutella kuntatekniikan sekä<br />
yhdistyksemme pariin.<br />
Tavoitteena yli 900 jäsentä<br />
Yhdistykselle on tullut kevään ja kesän<br />
aikana kymmenkunta uutta jäsenhakemusta.<br />
Hakemukset käsitellään<br />
aina hallituksen kokouksissa,<br />
joten jos haluaa vielä tämän vuoden<br />
aikana liittyä yhdistykseemme,<br />
niin jäsenhakemus kannattaa käydä<br />
täyttämässä yhdistyksen nettisivuilla<br />
www.kuntatekniikka.fi tai ottaa<br />
yhteyttä esimerkiksi allekirjoittaneeseen.<br />
Hallitusjäsenten ja toimihenkilöiden<br />
yhteystiedot löytyvät lehtemme<br />
sivuilta.<br />
Yhdistyksen hallituksen kirjoittamaton<br />
tavoite on saada jäsenmäärä<br />
nousemaan lähiaikoina yli 900. Tähän<br />
haamurajaan on vielä noin 50<br />
henkilön vaje.<br />
Syksyä odotellen,<br />
● Jyrki Vättö<br />
kokousmestari<br />
Syksy tekee tuloaan myös Levin Kätkätunturilla.<br />
Jyrki Vättö<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Helsingin Maununnevan ikuinen jäätikkö ihmettelyn aiheena<br />
Talvihoito kiinnosti kansainvälistä lehdistöä<br />
Grogilasi-ilmiötä isossa mittakaavassa.<br />
Anna Batasheva (vas.) ihmettelee allekirjoittaneelle,<br />
miten lumi ehtii sulaa ennen uutta lunta.<br />
Tätä itsekin ihmettelin. Ulkoministeriön kuvaaja<br />
(oik.) teki koostetta päivän aiheista.<br />
Kun kutsu kansainväliseen näkyvyyteen<br />
tulee, niin se pitää käyttää<br />
hyödyksi. Niin nytkin, kun helteisenä<br />
päivänä 9.8.2011 kaksi toimittajaa<br />
kävi Helsingin kaupungin ja<br />
SKTY:n vieraina tutustumassa kuntatekniikan<br />
toimivuuteen. Sain tällöin<br />
tilaisuuden näyttää venäläiselle<br />
Anna Batashevalle ja amerikkalaiselle<br />
Robert Downsille Maununnevan<br />
ikuista jäätikköä. Kylmän<br />
sodan päättyminen näkyi heillä yhtäläisenä<br />
innostuksena kesäistä lunta<br />
kohtaan.<br />
Itse asiassa kyseiset toimittajat<br />
viettivät Suomessa ulkoministeriön<br />
vieraina kokonaisen kuukauden,<br />
jonka aikana heille esiteltiin Helsingin<br />
lisäksi mm. Turkua, Naantalia,<br />
pohjoismaista yhteistyötä, ruokaa,<br />
koulutusjärjestelmiä jne. Tämän<br />
lisäksi he saivat tutustua Lapin<br />
taikaan. Tosin tuona ajankohtana<br />
oli enää hyvin vähän sääskiä,<br />
ruska vasta tuloillaan ja porot kesävaatteissaan.<br />
Lumitietoudelle on kysyntää<br />
Vierailijat haastattelivat kuntien liikenteen<br />
toimivuudesta talvella ja<br />
kerroin heille, että lumi on meillä<br />
kohtalaisen tuttua ja sen kanssa<br />
on totuttu elämään – vaikkakin joskus<br />
itsestä talven aikana tuntui, ettei<br />
näin ollutkaan.<br />
Nuorten toimittajien kokemukset<br />
talvihoidosta olivat kovin erilaisia.<br />
Itärajan takana oli totuttu tarpomaan<br />
paksussa lumipatjassa. Rapakon<br />
takana taas käytetään suolaa<br />
niin paljon, että se tuntuu hengityksessä<br />
asti. Toivottavasti vierailijat<br />
vievät tietoa meidän ympäristöä<br />
vähemmän vahingoittavasta<br />
metodiikasta mukanaan myös kotimaihinsa.<br />
● Ville Alatyppö<br />
IFME2012 on tilaisuus esitellä kuntatekniikan osaamistamme<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys<br />
SKTY:llä on ilo isännöidä IFME<br />
World Congress 2012 Helsingissä<br />
4.–10.6.2012. Suomen Rakennusinsinöörien<br />
Liitto RIL on mukana<br />
järjestämässä kongressia. Lisäksi<br />
kumppaneina ovat SKTY:n Ruotsin<br />
ja Viron sisarjärjestöt. Ruotsalaiset<br />
järjestävät vuosikokouksensa<br />
Helsingissä kongressin aikana sekä<br />
isännöivät teknistä ekskursiota Tukholmassa<br />
9.6.2012.<br />
Kongressin pääteemana on<br />
kestävät yhteisöt, suunnittelu, rakentaminen<br />
ja ylläpito paremman<br />
tulevaisuuden puolesta. Teemoina<br />
ovat mm. seuraavat aihepiirit:<br />
Kaupunkisuunnittelu<br />
Liikenneratkaisust<br />
Energiaratkaisut<br />
Kunnallinen suunnittelu ja<br />
rakentaminen<br />
Rakentaminen ja kunnossapito<br />
Nyt on aika lähettää esitelmäehdotuksia<br />
(abstrakteja) järjestäjille<br />
edellä mainistuista teemoista.<br />
Aikaa on 31.10. saakka. Kirjoitusohjeet<br />
löytyvät osoitteesta www.<br />
ifme2012.com. Esitelmäehdotukseksi<br />
sopii hyvin erilaiset case-esimerkit.<br />
Suomalaisille<br />
ainutkertainen tilaisuus<br />
Kongressin järjestelyt ovat hyvässä<br />
vauhdissa – onhan järjestelyt aloitettu<br />
jo keväällä 2010. Tiedossa on<br />
laajan esitelmätarjonnan lisäksi ekskursioita<br />
niin Helsingissä kuin Tallinnassa<br />
sekä vapaamuotoista iltaohjelmaa.<br />
Osallistujilla on mahdollisuus<br />
myös lähteä kongressin päätteeksi<br />
ekskursiolle Tukholmaan.<br />
Finlandia-talo tarjoaa laadukkaat<br />
puitteet kansainväliselle verkottumiselle.<br />
Suomalaisille tämä on ainutkertainen<br />
tilaisuus näyttää kuntatekniikan<br />
osaamistaan niin näyttelyssä<br />
kuin esitelmätarjonnassa.<br />
Nyt on aika varata<br />
näyttelypaikka<br />
IFMEn maailmankongressi pidetään<br />
joka kolmas vuosi. Edellinen<br />
kongressi oli syyskuussa 2009 Melbournessa<br />
Australiassa.<br />
IFME-kongressi korvaa Kuntatekniikan<br />
päivät 2012. Kongressin<br />
ohjelmarakenne sisältää perinteisiä<br />
elementtejä Kuntatekniikan päiviltä,<br />
mutta myös suuren kansainvälisen<br />
kongressin mahdollisuuksia.<br />
Tapahtuman yhteydessä on<br />
kaupallinen näyttely, joka on avoinna<br />
kongressin aikana 5.–6.6.2012.<br />
Parhaat näyttelypaikat varataan<br />
ensin, joten nyt on aika tehdä varaus.<br />
Näyttelyvaraukset: kaisa.<br />
venalainen@ril.fi<br />
Lämpimästi tervetuloa!<br />
IFME World Congress 2012<br />
Järjestäjät: SKTY, International<br />
Federation of Municipal Engineering<br />
IFME, RIL, Estonian Association<br />
of Municipal Engineering<br />
EAME ja Svenska Kommunal-<br />
Tekniska Föreningen KT<br />
Lisätietoja www.ifme2012.com<br />
ja IFME World Congress 2012<br />
sihteeristö:<br />
Jyrki Vättö, Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys SKTY, jyrki.vatto@hel.<br />
fi, +358 50 559 1435<br />
Ville Raasakka, Suomen<br />
Rakennusinsinöörien Liitto RIL,<br />
ville.raasakka@ril.fi,<br />
+358 50 366 8687<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
33
Hej på er alla!<br />
Eftersom jag i tidningens förra<br />
nummer skrev om Tomas<br />
Ledin och hans låt, så kan jag<br />
väl fortsätta med en 100 % finlands-svensk<br />
låt, vars ord är av<br />
den ”riktiga” Mumin Mamman,<br />
Tove Jansson – nämligen<br />
”Höstvisan”:<br />
...dagarna mörknar minut<br />
för minut,<br />
tänd våra ljus, det är nära<br />
till natten,<br />
snart är den blommande<br />
sommarn slut.<br />
Så är det, men i alla fall så<br />
är det trevligt med årstider.<br />
September och hösten har alltså<br />
kommit (och när tidningen<br />
kommer ut, så är det redan oktober),<br />
och föreningsverksamheten<br />
aktiveras igen.<br />
IFME2012-konferensen<br />
närmar sej med stormsteg,<br />
och dagarna fylls allt mer och<br />
mer med detta.<br />
Allt är i alla fall på god väg.<br />
Call for Papers proceduren har<br />
förlängts med en månad, och<br />
deadlinen för denna står vid<br />
slutet av oktober. Efter att vi<br />
har fått in alla abstrakten, så<br />
blir det dags att välja ut de allra<br />
intressantaste, och att lägga<br />
ihop det slutliga programmet.<br />
För tillfället har vi gått ut<br />
med att marknadsföra utställningen,<br />
och håller på att skaffa<br />
sponsorer till evenemanget.<br />
Om allt detta kan du hitta<br />
mer information på www.ifme2012.com.<br />
Intresset för kongressen har<br />
varit väldigt stort, och man kan<br />
ju bara hoppas, att det räcker<br />
hela vägen ut. Själv är jag ju jäv<br />
att säga någonting, men även<br />
jag tror att det skall bli (mycket)<br />
lyckat. Vi gör ju hela tiden samarbete<br />
med Sverige och SK-<br />
TF, Estland och EKÜ, IFPRA<br />
(park och grönområden), ITA-<br />
CUS (underjordiska), NKS och<br />
naturligtvis resten av IFME. En<br />
delegation från Nya Zealand på<br />
10–20 personer är att väntas<br />
(NZL tar ju över ordförandeskapet<br />
efter FKTF). Kiwi-befolkningen<br />
kommer till Helsingfors<br />
redan tisdagen innan konferensen,<br />
och kommer att stifta<br />
bekantskap med den tekniska<br />
sektorn i såväl Esbo, Helsingfors<br />
som Vanda.<br />
Från Nederländerna kommer<br />
också att komma en större<br />
delegation, likaså så har intresset<br />
vari stort i Nordamerika och<br />
naturligtvis i de andra Nordiska<br />
länderna, och egentligen<br />
”runt om”.<br />
Svenska årsdagarna<br />
och NKS<br />
De svenska årsdagarna hölls<br />
i Linköping 7–8.9. Linköping<br />
ligger 200+ km sydväst om<br />
Stockholm, och är med sina<br />
knappa 150 000 invånare Sveriges<br />
femte största stad. SK-TF<br />
och ”Nummer 5” tog väl vara<br />
om oss gäster under årskongressen,<br />
vars tema var: ”Samhällsbyggnad<br />
i världsklass” och<br />
det här tacklades då ur olika<br />
synvinklar, med föreläsare från<br />
bl.a. Berlin och Lyon.<br />
Efter årskongressen, på fredag,<br />
hölls också ett NKS-möte.<br />
Danmark och KTC agerade<br />
som sista gång som ordförande.<br />
Efter mötet överlät<br />
Ane-Marie klubban åt NKF,<br />
Norge och Torbjörn för åren<br />
2012–13.<br />
På NKS-mötet diskuterades<br />
klimatförändringar, och Maria<br />
Mikkelsen höll en presentation<br />
om detta – samma<br />
som hon tidigare hade visat för<br />
det Nordiska Ministerrådet. Vi<br />
kommer att få en artikel om<br />
allt detta, av Maria, i nåt av tidningens<br />
nästa nummer.<br />
Norge framförde på förra<br />
mötet i Tromsö, att vi skulle<br />
ha ett samarbete angående<br />
”Nordic Cooperation between<br />
the Nordic Countries within<br />
the Arctic area on Arctic- and<br />
Community-planning”. Norge<br />
och NKF håller i styret för detta<br />
projekt, och NKF ville också<br />
ha ett föredrag om detta på<br />
IFME2012-kongressen i Helsingfors.<br />
Dessutom diskuterades också<br />
IFME2012-kongressen, och<br />
undertecknad berättade om<br />
vilka förberedelser har gjorts.<br />
Finländska årsdagarna<br />
2013 samt annat internationellt<br />
samarbete<br />
2013 är det igen dags för att<br />
ha en kommunteknisk utställning<br />
i samband med årsdagarna.<br />
Gruppen som bestämmer<br />
om var och när (i utställningsväg)<br />
var på besök i Jyväskylä<br />
och Lahtis för att se oss omkring,<br />
på vad städerna ifråga<br />
hade att bjuda på. Inget<br />
är ännu bestämt, men dessa<br />
två ligger väl bäst till för tillfället.<br />
Det som däremot beslöts<br />
var, att årsdagarna och mässan<br />
kommer att hållas i början<br />
av maj istället för månadsskiftet<br />
maj–juni, och att utställningen<br />
kommer att inskränkas till<br />
att vara 2 dagar lång (on–to) istället<br />
för att den skulle fortsätta<br />
in på fredagen, såsom det tidigare<br />
har varit.<br />
Nordiskt Gatuchefsmöte<br />
hölls i år i Helsingfors. På dessa,<br />
årligen i augusti–september<br />
skiftet hållna möten, träffas<br />
ledarna från det kommuntekniska<br />
i Köpenhamn, Göteborg,<br />
Oslo, Stockholm och Helsingfors.<br />
Från Helsingfors deltog i<br />
år Raimo K. Saarinen, Osmo<br />
Torvinen, Olli-Pekka Poutanen,<br />
Ville Alatyppö samt<br />
Dan-Henrik Långström.<br />
På mötet berättar delegationerna<br />
om vad som är nytt<br />
i diverse städer; nya metoder,<br />
nya byggen etc. Olli-Pekka<br />
Poutanen berättade on Helsingfors<br />
nya underjordiska generalplan,<br />
de nya investeringarna<br />
inom kollektivtrafiken mm.<br />
Dessutom gjordes en kommunteknisk<br />
utflykt, där vi visade<br />
bl.a. de nya bostadsområdena<br />
längs med strandremsan,<br />
servicetunneln i Centrum, Staras<br />
depå i Kampen mm.<br />
Besök från Frederikshavn<br />
hade vi i mitten av augusti, då<br />
den danska föreningens (KTC)<br />
f.d. ordförande Mikael Jentz<br />
(teknisk direktör i Frederikshavn)<br />
tillsammans med politiker<br />
samt tekniska experter var<br />
på studiebesök i Helsingfors.<br />
Biträdande stadsdirektör Pekka<br />
Sauri och undertecknad<br />
berättade om utbyggandet<br />
av strandremsan i Helsingfors<br />
mm. Samarbetet inom Norden<br />
fungerar alltså bra!<br />
● Danne Långström<br />
verksamhetsledare<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 126, 15141 Lahti<br />
puh. 03 814 2425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 310 38806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Heikki Lonka<br />
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />
Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />
puh. 050 3504297<br />
heikki.lonka@granlund.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />
kaavoitus<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. 014 625 5055, 040 7718867<br />
leila.stromberg@jkl.fi<br />
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
puh. 040 5068600<br />
milko.tietavainen@tampere.fi<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. 014 266 5137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Antti Korte, Raision kaupunki,<br />
tekninen keskus<br />
PL 100, 21201 Raisio<br />
puh. 02 434 3409, 044 7971252<br />
antti.korte@raisio.fi<br />
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />
rakennusvalvonta<br />
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />
puh. 09 8392 4438, 050 5592082<br />
pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />
Tekniikka ja ympäristö<br />
PL 21, 05801 Hyvinkää<br />
puh. 019 459 4601, 040 5419576<br />
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
www.ukty.fi<br />
Kunnallisissa halleissa<br />
on Nokia-katastrofin<br />
ainekset<br />
Syksyn lehdet ovat putoilemassa puista ja ihmiset<br />
palaamassa sisäuinnin pariin uimahalleihin ja kylpylöihin.<br />
Monissa halleissa, etenkin kylpylöissä olisi toivottu<br />
hieman kylmempiä ilmoja, että väki olisi löytänyt<br />
sisätiloihin. Oli kuitenkin hienoa nauttia hyvistä<br />
ilmoista koko kesän. Nyt kuitenkin ollaan saavuttamassa<br />
normaalit käyttötasot, ja vesiliikunnalla parannetaan<br />
omalta osaltaan kansamme nykykuntoa.<br />
Uimahalliemme ja kylpylöidemme tekniikat ovat<br />
toimineet vuosien varrella kohtuullisen hyvin. Etenkin<br />
vedenpuhdistuksessa on erittäin vaativaa tekniikkaa,<br />
jossa käytetään monenlaisia kemikaaleja. Uimavedelle<br />
on asetettu tiukat laatuvaatimukset, joilla<br />
varmistetaan turvallinen ja terveydelle vaaraton<br />
uiminen halleissa ja kylpylöissä. Laatuvaatimusten<br />
noudattamista valvovat paikalliset terveystarkastajat<br />
sosiaali- ja terveysministeriön määräysten pohjalta.<br />
Pahimmat puutteet tekniikan hoidossa<br />
Halleilta saamieni kommenttien perusteella voin todeta,<br />
että valtakunnassa tikittää tällä hetkellä aikapommi,<br />
jonka ei toivoisi koskaan laukeavan. Pahimmat<br />
puutteet löytyvät tekniikan hoidosta lähinnä<br />
kunnallisissa laitoksissa. Kuntien hallinnon järjestelyissä<br />
uimahallien tekniikan hoidosta on vähennetty<br />
resursseja merkittävästi. Osaavaa henkilökuntaa<br />
on vaihdettu täysin osaamattomiin työntekijöihin tai<br />
hoito on organisoitu siten, että ongelman ilmettyä ei<br />
osaavaa henkilökuntaa ole nopeasti saatavissa. Monissa<br />
paikoissa on havaittavissa, että tilapalvelujen<br />
vastaavat henkilöt eivät tunnu tiedostavan, miten<br />
vaikean laitoksen hoidosta on kysymys. Ja näin käyttäjän<br />
turvallisuus vaarantuu.<br />
Täytyykö uimahalleissa tapahtua sama vahinko<br />
kuin Nokialla aikoinaan, että asiaan saataisiin jotain<br />
ryhtiä? Toivottavasti näin ei tule käymään, vaikka<br />
kaikki katastrofin ainekset ovat tällä hetkellä olemassa.<br />
Kuntahallinnon teknisessä johdossa ei ehkä ymmärretä<br />
tai haluta ymmärtää, miten vaativia laitoksia<br />
uimahalli ja kylpylä teknisessä mielessä ovat. Jotenkin<br />
tulisi saada koulutusta tekniselle johdolle. Löytyisikö<br />
Kuntaliitosta apua asian korjaamiseen?<br />
Ukty on omalta osaltaan pyrkinyt kouluttamaan<br />
ihmisiä järjestämällä valtakunnallisia uimahalli- ja kylpyläpäiviä,<br />
joissa ohjelman pääpaino on uimahalleihin<br />
ja kylpylöihin liittyvien asioiden parantamisessa.<br />
Näin tapahtuu myös seuraavilla valtakunnallisilla uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivillä jotka ovat m/s Mariellalla<br />
Tukholman risteilyn muodossa 7.–9.2.2011. Laitathan<br />
päivämäärät kalenteriisi, laivalla tavataan.<br />
Hygieniatason ylläpitämisessä haastetta<br />
Meillä ei oikein ymmärretä, miten vaativia erikoislaitoksia<br />
uimahallit- ja kylpylät samoin kuin jäähallit<br />
ovat. Ne kuluttavat paljon energiaa, mutta oikealla<br />
hoidolla saadaan energiatasettakin parannettua.<br />
Myöskään hygienian hyvän tason ylläpitäminen<br />
ei ole helppoa. Esimerkiksi siivoustyön menetelmillä<br />
ja käytettävillä aineilla on ratkaiseva merkitys hoitotason<br />
laatuun. Minulle on usein sanottu, että uimahallin<br />
lattialaatat pitää vaihtaa, kun siivous ei saa<br />
lattioita puhtaiksi. Yleensä silloin pitäisi katsoa peiliin,<br />
miten työ on tehty. Oikein hoidettuna pinttymiä<br />
ei pääse syntymään. Se vaatii erikoisammattitaitoa,<br />
jota ei aina löydy, kun työt on ulkoistettu ja töiden<br />
määrä on mitoitettu täysin alakanttiin. Silloin ei ole<br />
odotettavissa kuin suuria ja turhia kustannuksia.<br />
Toiminta, joka perustuu oikeaan tekniikan hoitoon<br />
ja laadukkaaseen siivoukseen, takaa käyttäjille<br />
terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Mehän hoidamme<br />
uimahalleja ja kylpylöitä vain käyttäjiä varten.<br />
Golf-mestaruus meni Lohjalle<br />
UKTY:n golf-mestaruuskilpailut pidettiin Lohjalla elokuun<br />
viimeisenä päivänä. Sää oli erittäin suosiollinen.<br />
Osanottajia oli kymmenen. Lohjalaiset järjestäjät<br />
olivat tylyjä isäntiä, sillä tasoituksellisen lyöntipeli<br />
mestaruuden vei Markku Saarinen Lohjalta. Onnittelut<br />
voittajalle sekä muillekin kiitokset osallistumiseksi.<br />
Kisan hyvästä onnistumisesta haluan kiittää<br />
yhteistyökumppaneita, jotka olivat auttamassa kisan<br />
onnellista läpivientiä lahjoitusten muodossa. Putkiurakointi<br />
Simpanen Oy:lle, Pusatek Oy:lle, Ardex<br />
Oy:lle ja Suomen Allaslaite Oy:lle lämpimät kiitokset.<br />
Tulevien valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien<br />
2012 ohjelma on viimeistelyvaiheessa. Ohjelma<br />
tulee olemaan monipuolinen ja mielenkiintoinen.<br />
Päivien kutsut postitetaan lokakuun puolivälin jälkeen,<br />
joten olkaa valppaina, että pääsette matkaan<br />
kuulemaan mielenkiintoisia esitelmiä, tapaamaan<br />
kollegoita ja tutustumaan tuotteisiin näyttelyssä.<br />
Antoisaa ja työntäyteistä syksyä kaikille!<br />
● Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.fi<br />
s-posti: ukty@ukty.fi<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Tapio Ala-Peijari<br />
s-posti:<br />
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />
puh. 040 829 0068<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
35
Töölönlahden alue muuttuu Helsingin takapihasta<br />
Musiikkitalo sai kylkeensä<br />
Elokuun lopussa käyttöön otettu Musiikkitalo<br />
katsoo Helsingin ratapihalle tilapäisen puiston<br />
ylitse. Kansalaistori ja vanhan makasiinin raunio<br />
ovat osa uutta kaupunkilaisten olohuonetta. Töölönlahden<br />
puistojen ja katujen suunnittelu sekä<br />
niiden rakentaminen etenevät vaiheittain, osin väliaikaisratkaisujen<br />
varassa.<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale<br />
Töölönlahden eteläosan asemakaavamuutostyö<br />
on käynnissä.<br />
Eteläosasta on laadittu rakennussuunnitelma,<br />
jonka toteutus<br />
on viivästynyt kaavamuutostyön<br />
vuoksi. Vain Musiikkitalon eteläpuolella<br />
oleva Kiasmanpuisto on<br />
toteutettu kutakuinkin alueen alkuperäisen<br />
rakennussuunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
Vuoden 2010 alussa kaupunginjohtaja<br />
kehotti rakennusvirastoa<br />
toteuttamaan alueelle tilapäisen<br />
puiston. Valmista piti tulla<br />
ja tuli Musiikkitalon avajaisiin
VIHERALUEET<br />
etupihaksi vähitellen<br />
tilapäisen puiston<br />
Musiikkitalon tontin pihaalueella<br />
on käytetty paljon<br />
luonnonkiveä.<br />
mennessä. Kukaan ei tällä hetkellä<br />
tiedä, miten pitkään tilapäinen<br />
puisto alueella tulee olemaan.<br />
– Kaupunkilaisten olohuoneajatus<br />
on ollut mukana koko ajan.<br />
Keskeisellä paikalla rakentamisen<br />
on oltava korkeatasoista ja liittyminen<br />
ympäristöön saumatonta,<br />
kertoo projektinjohtaja Kaija<br />
Laine.<br />
Laine vastaa Helsingin kaupungin<br />
rakennusvirastossa Töölönlahden<br />
alueen puistojen ja katujen<br />
suunnitteluttamisesta.<br />
Tiukka aikataulu<br />
Tilapäisen puiston suunnitteluja<br />
toteutusprosessi oli vauhdikas.<br />
Aikataulu oli suurin haaste, eikä<br />
Musiikkitalon avajaisten vuoksi<br />
valmistumisajankohdassa ollut<br />
joustonvaraa. Siirtonurmi oli ainoa<br />
vaihtoehto saada puisto aiotulla<br />
aikataululla vihreänä käyttöön.<br />
Puiston kasvillisuus mietittiin<br />
tarkkaan.<br />
– Puut istutettiin isokokoisina.<br />
Monelle ohikulkijalle voi syntyä<br />
tunne, että nämähän ovat ol-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
37
Musiikkitalon viereen istutettiin heinäkuun lopulla näyttävä kesäkukkameri. Kesäkukkaistutukset ovat tilapäisessa puistossa<br />
kutakuinkin alkuperäissuunnitelman vesiaiheen paikalla.<br />
TÖÖLÖNLAHDEN<br />
TILAPÄINEN<br />
PUISTO<br />
■ Siirtonurmikkoa 10 000 m 2<br />
■ Asfalttipintaa 13 000 m 2<br />
■ Reunakiveä 2 km<br />
■ Luonnonkivilaattaa 1 400 m 2<br />
■ Noppakiveä 750 m 2<br />
■ Puita 72 kpl<br />
■ Perennat ja pensaat 2 000 kpl<br />
(osa näistä mattoa)<br />
■ Kesäkukkia noin 30 lajia tai<br />
lajiketta yhteensä runsaat<br />
3 700 kpl<br />
■ Lisäksi tavanomaiset puistokalusteet<br />
ja varusteet (penkit,<br />
roska-astiat, ym.)<br />
Lisätietoa Töölönlahden<br />
ympäristörakentamiskohteista:<br />
www.finlandiapuisto.fi<br />
leet tässä aina, Laine sanoo.<br />
Pensaita on alueella vain vähän<br />
ja yleisilme on haluttu pitää<br />
avoimena. Ensimmäisissä kommenteissaan<br />
ihmiset ovat olleet<br />
myönteisesti yllättyneitä.<br />
– Siisti yleisilme ja hyvät kulkuyhteydet<br />
ovat tärkeitä. Nyt<br />
alue on toimiva ja puistomainen,<br />
kun se aiemmin oli hiukan<br />
kuin takapihaa.<br />
– Rakennuttajan näkökulmasta<br />
hanke oli onnistunut. Ehkä<br />
kymmenen prosenttia rakennuttamistani<br />
kohteista sujuu yhtä<br />
juohevasti kuin tämä. Urakka<br />
on ollut haastava, mutta se on<br />
mennyt lävitse ilman suurempia<br />
ongelmia, toteaa puiston rakennuttamisesta<br />
vastannut projektinjohtaja<br />
Juhani Mäkinen<br />
HKR-Rakennuttajasta.<br />
Saastuneita maita jouduttiin<br />
alueelta poistamaan hieman<br />
suunniteltua enemmän, mutta<br />
suuria kustannusvaikutuksia<br />
tällä ei ollut. Kaiken kaikkiaan<br />
hanke pysyi hyvin kustannusarviossaan,<br />
joka oli vajaat kaksi<br />
miljoonaa euroa. Lisätyöt nostivat<br />
loppusummaa hiukan.<br />
– Urakoitsijan tavarantoimittaja<br />
ei saanut kaikkia kivituotteita<br />
sovitussa ajassa. Tämä aiheutti<br />
pientä viivästymistä ja joiltakin<br />
osin jouduttiin tilapäisesti käyttämään<br />
korvaavia materiaaleja,<br />
Mäkinen sanoo.<br />
Musiikkitalon ja Kiasman<br />
väliin rakennettiin paalulaattaa<br />
runsaat 300 neliömetriä. Kun<br />
alueella jouduttiin työskentelemään<br />
pohjavedenpinnan alapuolella,<br />
niin ponttiseinät olivat<br />
paalulaatan rakentamisessa käytössä.<br />
Työnaikaiset liikennejärjestelyt<br />
vaativat huomiota, mutta<br />
muutoin rakentamisessa ei ollut<br />
erityisiä teknisiä haasteita.<br />
Kevyet pohjarakenteet ja<br />
kestävät materaalit<br />
Noin kahden hehtaarin tilapäinen<br />
puisto on rakennettu selvästi<br />
kevyemmillä pohjarakenteilla<br />
kuin pysyvät puistot. Kun<br />
tilapäisyyden kestosta ei ole tietoa,<br />
on kuitenkin käytetty hyviä<br />
ja ennen kaikkea kestäviä materiaaleja.<br />
Luonnonkivipintoja ei tilapäiseen<br />
puistoon paljon tehty,<br />
vaan kovana pintana käytettiin<br />
asfalttia. Reunakiveykset, istutukset,<br />
kalusteet, varusteet ja valaistus<br />
on kuitenkin suunniteltu<br />
ja toteutettu laadukkaasti. Luonnonkiveä<br />
on puolestaan käytetty<br />
runsaasti Musiikkitalon tontin<br />
ulkoalueiden päällysrakenteena.<br />
Se luo kiinteistölle laadukkaan ja<br />
kestävän ilmeen.<br />
– Luonnonkiveä on käytetty<br />
yleisillä alueillakin Musiikkitalon<br />
ja puiston rajan tukimuurissa,<br />
Ala-Mannerheimintien kevyen<br />
liikenteen väylällä sekä Töölönlahdenkadun<br />
jalkakäytävällä<br />
ja Kiasmanpuiston alueella, Laine<br />
huomauttaa.<br />
Myös Makasiiniraunion reunalle<br />
sijoittuva terassirakenne ja<br />
Kansalaistorin esiintymislavan<br />
reunarakenne on tehty luonnonkivestä.<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
VIHERALUEET<br />
Havainnekuva/Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy<br />
Alkuperäisen Makasiinipuiston rakennussuunnitelmassa Musiikkitalon vieressä on vesiaihe. Tilapäisessa puistossa samalle alueelle<br />
istutettiin näyttävä kesäkukkameri.<br />
Projektinjohtaja Kaija Laine<br />
Helsingin kaupungin rakennusvirastosta<br />
on tyytyväinen, kun<br />
kaupungin keskustan takapihasta<br />
saatiin kaupunkilaisille<br />
uusi olohuone.<br />
Pysäköijät valtasivat<br />
Kansalaistorin<br />
Sanomatalon edustalla on Kansalaistoriksi<br />
nimetty alue, joka on<br />
varattu kaupunkilaisille erilaisten<br />
tapahtumien pitopaikaksi. Se on<br />
väliaikaisratkaisuna päällystetty<br />
asfaltilla.<br />
Kansalaistorin vieressä on<br />
myös pieni hiekkatekonurmikenttä<br />
(22 m x 37 m) esimerkiksi<br />
katukoripallon, sählyn tai jalkapallon<br />
pienpelien pelaamista varten.<br />
Alue on kaupunkilaisten vapaasti<br />
käytettävissä.<br />
– Yhteistyö Musiikkitalon<br />
suunnittelijoiden kanssa on ollut<br />
tiivistä muun muassa suunnitelmien<br />
rajapintojen yhteensovittamisessa.<br />
Alueella pyrittiin minimoimaan<br />
kaikki raskas maarakentaminen<br />
kuitenkin niin, että<br />
huoltoliikenteen ja ylläpidon tarpeet<br />
on otettu huomioon, Kaija<br />
Laine kertoo.<br />
Heti alueen valmistumisen<br />
jälkeen yksityisautoilijat löysivät<br />
nokkelasti Kansalaistorilta pysäköintitilaa.<br />
Alue ei ole kuitenkaan<br />
pysäköintiin tarkoitettu, ja rakennusvirastossa<br />
ryhdyttiinkin miettimään<br />
toimenpiteitä autoliikenteen<br />
rajoittamiseksi.<br />
Uusi olohuone saanut<br />
hyvän vastaanoton<br />
Puiston rakennustöistä vastasi<br />
tarjouskilpailun jälkeen VRJ Etelä-Suomi<br />
Oy. Kaija Laineen ja Juhani<br />
Mäkisen mukaan yhteistyö<br />
urakoitsijan kanssa sujui hyvin.<br />
Materiaalitoimituksissa tosin oli<br />
ajoittain vaikeuksia.<br />
Alueen kunnallisteknisestä<br />
suunnittelusta vastasi SITO Oy,<br />
puistosuunnittelusta Maisemaarkkitehtitoimisto<br />
Näkymä Oy ja<br />
valaistussuunnittelusta Cadvance.<br />
Kaupunkikuvallisesta puolesta<br />
vastasi Arkkitehtityöhuone<br />
Artto Palo Rossi Tikka Oy.<br />
Ihmiset ovat ottaneet uuden<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
39
VIHERALUEET<br />
sen pysyvän puiston suunnitelmien<br />
mukaan kutakuinkin samalla<br />
paikalla olisi vesiaihe, Kaija<br />
Laine kertoo.<br />
– On ollut äärimmäisen mielenkiintoista<br />
olla mukana tässä<br />
hankkeessa, kuten koko Töölönlahden<br />
alueen suunnitteluprosessissa.<br />
Käänteitä ja yllätyksiä<br />
riittää.<br />
Baanaksi ristitty, entisen satamaradan paikalle rakennettava kevytliikenneväylä tuo tulevaisuudessa<br />
pyöräilijät ja jalankulkijat Ruoholahdesta Mannerheimintien alitse Kiasmanpuistoon.<br />
olohuoneensa hyvin vastaan.<br />
Roskaaminen tuntuu kuitenkin<br />
olevan ongelma täälläkin.<br />
Musiikkitalon avajaisia ja kulunutta<br />
kesää varten puistoon<br />
rakennettiin kymmeniä metrejä<br />
pitkä kesäkukkaistutus, jossa<br />
hehkuvat kaikki sateenkaaren<br />
värit.<br />
– Kukat päästiin istuttamaan<br />
vasta heinäkuun loppupuolella,<br />
mutta silti avajaisten aikaan värikäs<br />
kukkaloisto oli parhaimmillaan.<br />
Ensi kesänä kesäkukat koristavat<br />
puistoa toivottavasti jo<br />
alkukesästä lähtien. Alkuperäi-<br />
Ratakuilusta rakennetaan<br />
kevyen liikenteen Baana<br />
Työ jatkuu Töölönlahden pohjoisosan<br />
suunnittelun parissa.<br />
Suunnittelualuetta on kaikkiaan<br />
noin 11 hehtaaria, sisältäen puistoa,<br />
katuja ja vesialuetta.<br />
Puistosuunnittelun lähtökohtana<br />
on ollut muun muassa eriluonteisten<br />
teemapuistojen sarja.<br />
Etelästä pohjoiseen siirryttäessä<br />
teemapuistot muuttavat ilmettään<br />
rakennetusta ympäristöstä<br />
kohti luonnonmukaista ympäristöä.<br />
Töölönlahden aluetta ja Ruoholahtea<br />
yhdistävään entiseen<br />
ratakuiluun on puolestaan rakenteilla<br />
kevyen liikenteen väylä,<br />
”Baana”. Valmistuttuaan Baana<br />
muodostaa toiminnallisen ja<br />
virkistyksellisen kevyen liikenteen<br />
reitin, jossa on turvallista<br />
liikkua ja josta on toimivat yhteydet<br />
ympäröivään katuverkkoon.<br />
<br />
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä<br />
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.<br />
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.<br />
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla<br />
www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
pakina<br />
Viimeinen dinosaurus<br />
Digitaalitekniikka ja sitä hyödyntävät<br />
laitteet kehittyvät<br />
sellaista vauhtia, että tällaista<br />
vanhan kansan miestä hirvittää.<br />
Tiedän, että kuulun näiden<br />
laitteiden väistyvään käyttäjäsegmenttiin,<br />
mutta saanen silti sananvapauden<br />
nimissä esittää muutaman<br />
kommentin.<br />
Yleinen piirre näille laitteille on,<br />
että niissä on aina vaan suurempi<br />
määrä erilaisia toimintoja. Arvioni<br />
on, että suuri osa käyttäjistä<br />
tarvitsee vain pientä osaa laitteen<br />
tarjoamista käyttötavoista. Kaikki<br />
mikä on mahdollista ei ole välttämättä<br />
tarpeellista. Käyttäjän kannalta<br />
tärkeämpää olisi laitteen käytettävyys<br />
ja kestävyys. Näissä ominaisuuksissa<br />
on otettu jopa takapakkia.<br />
<br />
Kännyköiden valmistajat ovat<br />
ryhtyneet kilpailemaan laitteen pienuudella.<br />
Pienestä koosta on tullut<br />
itsetarkoitus. Minä ainakaan en<br />
voi hankkia tällaista uutta kännykkää,<br />
koska pelkään saavani syytteen<br />
teräaseen hallussapidosta julkisella<br />
paikalla. Uusissa kännyköissä<br />
nimittäin näppäimet ovat niin<br />
pieniä ja kiinni toisissaan, että laitteen<br />
käyttämiseen tarvitaan sukkapuikko<br />
tai jokin muu teräväkärkinen<br />
esine. Jos yrittää käyttää laitetta<br />
paljain käsin, niin helposti jää<br />
neljä näppäintä aikamiehen sormenpään<br />
alle.<br />
<br />
Autossani on uusi hieno radio,<br />
en vaan osaa oikein käyttää sitä.<br />
Siinä on paljon erilaisia pieniä nappuloita,<br />
en tiedä mitä ne tarkoittavat,<br />
koska auton mukana ei tullut<br />
radion ohjekirjaa. Yhtä nappulaa<br />
painettaessa näytössä rupeavat<br />
numerot juoksemaan. Ne ovat kai<br />
asemia tai niiden aallonpituuksia<br />
tai niin kuin nykyään sanotaan taajuuksia.<br />
Taajaan ne juoksevatkin,<br />
joskus onnistun pysäyttämään ne<br />
haluamani aseman kohdalle.<br />
Muistelen haikeana vanhan ajan<br />
radioita, joiden suuressa näyttöruudussa<br />
luki asemien nimet: Lahti,<br />
Motala, Luxemburg, Oslo, Pariisi<br />
ja Hilversum. Ruudussa näkyivät<br />
myös kunkin aseman aallonpituus,<br />
anteeksi taajuus. Ruudun oikealla<br />
puolella oli suuri nappula, jota<br />
pyörittämällä osoitin liikkui näytöllä<br />
ja oli helppo löytää oikea asema.<br />
Näytön alla olivat norsunluun väriset<br />
painonapit, joista valittiin pitkät,<br />
keskipitkät, lyhyet tai ula-aaltoalueet.<br />
Vasemmalla puolella oli<br />
pyöreä nappula, josta säädettiin<br />
äänenvoimakkuus. Ainoa asia, joka<br />
tässä hienossa aparaatissa jäi<br />
vaivaamaan, oli se, etten koskaan<br />
tullut tietämään, missä päin maailmaa<br />
se Hilversum sijaitsee.<br />
<br />
Hankin kotiin ilmalämpöpumpun.<br />
Hieno laite, lämmittää ja tarvittaessa<br />
viilentää huoneilman.<br />
Laitetta ohjataan kaukosäätimellä.<br />
Osaan panna laitteen päälle ja<br />
sammuttaa sen, jos joku on ohjelmoinut<br />
sen valmiiksi. Sitä varten<br />
säätimessä on punainen painonappi.<br />
Kapulassa on kannen alla suuri<br />
määrä muita nappuloita, joista voi<br />
säätää ja ohjelmoida sen tuhannen<br />
erilaista toimintoa. Asentaja yritti<br />
kertoa niistä, mutta opetus meni<br />
minulta ohi, yli ja ympäri ymmärryksen.<br />
Laitteen mukana tuli lähes puhelinluettelon<br />
paksuinen ohjekirja.<br />
Siinä on kerrottu ummet ja lammet.<br />
Olen selaillut sitä, mutta sieltä<br />
on vaikea löytää umpien ja lampien<br />
seasta ohjetta juuri minun tarpeeseeni.<br />
Onneksi vaimolla on paremmat<br />
hermot.<br />
Kaukosäätimessä on muun muassa<br />
sellainen mystinen nappula,<br />
jota aina uudelleen painamalla<br />
tapahtuu jotain uutta. Tällaisia<br />
nappuloita en ymmärrä. Oikea<br />
nappula tai katkaisija on rakenteeltaan<br />
tukeva, siinä on selkeästi<br />
on- ja off-asento ja sitä käännettäessä<br />
tai painettaessa kuuluu selvä<br />
naks-ääni.<br />
<br />
Tietokoneet ovat ihan oma lukunsa.<br />
Niistä vain sen verran, että<br />
työpaikalla otettiin käyttöön uusi<br />
ohjelma, systeemi tai mikä lie käyttöjärjestelmä.<br />
Minulle siitä ei ollut<br />
mitään hyötyä, päinvastoin. Tarvitsen<br />
työssäni tekstinkäsittelyä, lähetän<br />
ja vastaanotan sähköpostia<br />
ja kaivelen joskus tietoja lähinnä<br />
googlesta. Työssäni painopiste on<br />
muussa kuin tietokoneen käytön<br />
hallinnassa.<br />
Kun haluan tulostaa tekstiä tässä<br />
uudessa systeemissä, painan ensin<br />
tiedosto-ikkunaa, sen jälkeen<br />
tulosta-ruutua sen jälkeen kone<br />
usein vielä epäilee, että onkohan<br />
tuo tosissaan ja kysyy, että haluanko<br />
varmaan tulostaa ja koneelle pitää<br />
vakuuttaa, että tulosta vaan.<br />
Vanhassa systeemissä riitti, kuin<br />
painoin kirjoituskonesymbolilla varustettua<br />
näppylää.<br />
Koneessa on myös muita erilaisia<br />
automaattitoimintoja, jotka liittyvät<br />
automaattiseen päiväykseen<br />
ja ranskalaisten viivojen käyttöön<br />
ja numeroituun luetteloon. Riitelen<br />
jatkuvasti koneen kanssa ranskalaisista<br />
viivoista, haluaisin tehdä ne<br />
eri tavoin kuin kone, mutta kone<br />
voittaa. Rengistä on tullut isäntä.<br />
Ymmärrän, että uusi systeemi<br />
on hyvä tekstinkäsittelijöille ja<br />
muille, jotka tarvitsevat työssään<br />
tietokonetta enemmän, ja ymmärrän,<br />
että eri ihmisten koneiden pitää<br />
pystyä ”keskustelemaan” toistensa<br />
kanssa. Mutta miksi kaltaisteni<br />
mielipide aina sivuutetaan?<br />
Varmaan tällainen monia toimintoja<br />
sisältävä kone on kalliskin, nyt<br />
nämä hienoudet jäävät käyttämättä.<br />
Miksi ostaa Stradivarius kaikille<br />
harrastajaviulisteille?<br />
<br />
Jos näistä tilanteista hakemalla<br />
hakee jotain myönteistä, niin ovathan<br />
ne avartaneet tajuntaani. Uskon<br />
ymmärtäväni, miltä viimeisestä<br />
dinosauruksesta on aikanaan<br />
tuntunut.<br />
Eero Hiltunen<br />
Kirjoittaja on piakkoin<br />
eläkkeelle siirtyvä<br />
erityisasiantuntija.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
41
Martha Schwartz korostaa maiseman taloudellista<br />
Puisto versoo menestystä<br />
Manchesterin Exchangen aukion eri tasot yhdistettiin rampeilla, joiden korotetut reunat ovat sekä<br />
penkkejä että yhdyskäytäviä. Kivien alla välkkyvä vesi symbolisoi joen merkitystä kaupungille.<br />
Onnistunut sijoitus puistoon tai aukioon versoo<br />
taloudellista menestystä alueen yrittäjille. Niin uskoo<br />
ehkä maailman kuuluisin maisema-arkkitehti<br />
Martha Schwartz, jonka kallein puisto maksoi<br />
220 miljoonaa euroa. Yksi edullisimmista sisältyi<br />
pysäköintitalon budjettiin.<br />
TEKSTI Sari Järvinen<br />
KUVAT Robert Seger,<br />
Martha Schwartz Partners<br />
Lauantaipäivänä kello 11.17<br />
Manchesterin keskustassa räjähti.<br />
Pommi repi rikki rakennusten<br />
lasit, mursi seiniä ja tuhosi<br />
Exchangen aukion. IRA:n heinäkuussa<br />
1996 laukaisema pommi<br />
oli suurin Britannian rauhanajan<br />
historiassa.<br />
Niillä raunioilla tumma ja<br />
pitkä Martha Schwartz seisoi<br />
kuukausia myöhemmin. Hänen<br />
toimistonsa otti osaa suunnittelukilpailuun,<br />
jonka piti nostaa<br />
Manchesterin mustunut maine<br />
tuhkasta.<br />
Martha Schwartz Partners ehdotti<br />
portaiden poistamista. Eri<br />
tasot yhdistettiin maiseman kokoisilla<br />
huonekaluilla; rampeilla,<br />
joiden leveät korotetut reunat olivat<br />
paitsi penkkejä myös leveitä,<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
VIHERALUEET<br />
vaikutusta<br />
kaupungille<br />
Martha Schwartz aikoo parantaa Barkerin puiston näkyvyyttä<br />
avarin kulkureitein, jotta turkulaiset löytäisivät paikan.<br />
esteettömiä yhdyskäytäviä. Niiltä<br />
saattoi katsella veden pinnan<br />
yläpuolella olevia graafisen asetelman<br />
muodostavia kiviä, joiden<br />
päällä lapset – ja joskus aikuisetkin<br />
– leikkivät ja hyppelivät.<br />
Ideaan kuului, että ihmiset<br />
saivat itse valita. Joku keksi ottaa<br />
aurinkoa taideteoksen päällä.<br />
– Ihmiset tulivat aukiolle ja<br />
söivät eväitä lounastunnilla. Aukiosta<br />
tuli kokoontumispaikka.<br />
Äkkiä kaupatkin halusivat tulla<br />
sen läheisyyteen. Kaupunki oli<br />
todistanut kykynsä muutokseen,<br />
Schwartz kertoo.<br />
Sulatusuuneja<br />
Juuri puistojen ja maiseman<br />
taloudellisesta vaikutuksesta<br />
Schwartz haluaa puhua. Hänestä<br />
siihen kiinnitetään liian vähän<br />
huomiota.<br />
– Perinteinen maalaismaisema<br />
ei sisällä paljon teknologiaa,<br />
mutta urbaanissa maailmassa se<br />
on läsnä. Kaupunkimaisema on<br />
pikemminkin sosiaalinen, kulttuurillinen<br />
ja taloudellinen asia<br />
kuin ympäristökysymys.<br />
Parhaimmillaan puisto yhdistää<br />
ihmiset. Se viihdyttää. Se rentouttaa.<br />
Esillä oleva taide luo mielen<br />
terveyttä ja se on Schwartzista<br />
tärkeää. Ihmiset ovat kaupungin<br />
voimavara.<br />
– Ihmiset ovat taloudellisen<br />
kasvun graalin malja. Etenkin<br />
Euroopassa taloudellinen kilpailu<br />
kaupunkien välillä on voimakasta.<br />
Juuri meidän on oltava viehättäviä!<br />
Kadut ja puistot ovat maisema-arkkitehdille<br />
sulatusuunien<br />
sulatusuuneja. Niiden tehtävä<br />
on sitoa ihmiset yhteen tunteen,<br />
toiminnan ja älyn tasolla. Katajien<br />
lisäksi ihmisten pitäisi juurtua:<br />
parhaimmillaan maisema on<br />
osa identiteettiä, yksi syy rakastaa<br />
kotikaupunkia.<br />
– Puistoissa politiikka, sosiaalisuus<br />
ja kulttuuri yhdistyvät ympäristöön.<br />
Ne antavat maisemalle<br />
tarkoituksen.<br />
Kaikkien tila<br />
Jos puistosta kaivetaan kaupungin<br />
taloudellisen kasvun lähdettä,<br />
mitä mieltä maisema-arkkitehti<br />
on penkkien luovista käyttäjistä:<br />
alkoholisteista ja narkomaaneista?<br />
Se on ongelma, Schwartz<br />
myöntää.<br />
– Osa ihmisistä ei halua olla<br />
kenenkään kanssa tekemisissä.<br />
Turisteja kukaan paikallinen<br />
ei halua nähdä, eikä köyhien toivota<br />
tulevan puistoon. Mutta heidät<br />
kaikki on tuotava yhteen!<br />
Ratkaisuna ovat kulmat ja<br />
huoneet. Ne tarkoittavat maisemasuunnittelijan<br />
kielellä esimerkiksi<br />
pensaiden, puiden tai pengerrysten<br />
rajaamia tiloja, jotka<br />
Dublinin kaupunki panosti sataman alueeseen, joka menestyy yhä, vaikka kaupungin talous on muutoin vaikeuksissa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
43
VIHERALUEET<br />
”Olkaa rohkeita<br />
edustaessanne<br />
taidetta, sillä se<br />
edistää ihmisten<br />
elämänlaatua.”<br />
Lontoon Southwarkissa sijaitsevan St. Maryn kirkon vanha hautausmaa muutettiin lasten leikkipaikaksi,<br />
jonka kumpareet muistuttavat entisistä hautakummuista.<br />
73 miljoonan euron) edestä.<br />
– Mutta emme hyljeksi pieniäkään<br />
kohteita. Erääseen kaupunkiin<br />
suunnittelimme puiston,<br />
jonne ei saanut istuttaa yhtään<br />
puuta. Tila oli maanalaisen<br />
parkkihallin päällä, johon ei saanut<br />
tuoda juuri multaa.<br />
Rahaakaan tilaajalla ei ollut.<br />
Puiston kulut piti ottaa parkkitalon<br />
budjetista.<br />
Suunnittelijat valitsivat halvimman<br />
maa-aineksen, mitä löytyi<br />
ja tekivät nurmikon peittämiä<br />
pieniä kumpareita sinne tänne.<br />
Niihin istutettiin puita. Ne tuskin<br />
kasvavat kahta metriä korkeammiksi,<br />
mutta näyttävät vaikuttavilta,<br />
kun kumpareiden välissä<br />
kävelee.<br />
– Mahdotonta kohdetta ei<br />
ole. Aina pitää yrittää, Martha<br />
Schwartz toteaa. <br />
muodostavat suojaisan alueen<br />
yleisestä alueesta.<br />
Tätä ajatusta Schwartzin toimisto<br />
sovelsi julkiseen uimarantaan.<br />
Rantaviiva jatkui esteettä<br />
sivuille, mutta sen tuntumassa<br />
pengerrys mutkitteli. Se muodosti<br />
kuin pieniä yksityisiä rantoja,<br />
joilla kaikilla oli oma tarkoituksensa.<br />
Yksi sopi lapsille, yhdessä<br />
toimi sukellusyrittäjä, yhteen<br />
oli koottu suihkut ja muut yleiset<br />
tilat.<br />
– Beirutin puistoon suunnittelimme<br />
nuorille hengailu- ja<br />
skeittailupaikan lähes näkymättömiin,<br />
rantapenkkaan sillan alle,<br />
Schwartz kertoo.<br />
”Suomessa ei panosteta”<br />
Schwartz vieraili toista kertaa<br />
Suomessa syyskuussa 2011. Hän<br />
saapui puhumaan Turun kesäyliopiston<br />
järjestämään Urban Nature<br />
-seminaariin, jossa Turun<br />
yliopiston suurin auditorio täyttyi<br />
kuulijoista.<br />
– Suomessa on upeaa arkkitehtuuria<br />
ja hienosti muotoiltuja<br />
tuotteita, mutta maisemasuunnitteluun<br />
ei ole panostettu paljon.<br />
Haasteena on saada päättäjät ymmärtämään<br />
miten tärkeitä puistot<br />
ovat.<br />
Miljoonakaupunkeja kiertänyt<br />
Schwartz näkee suomalaisen<br />
maiseman vehreänä ja luonnollisena.<br />
– Miksi pitäisi suunnitella<br />
arkkitehtuuria sinne? En koe, että<br />
Suomessa on kovin paljon painetta<br />
suunnitella mitään kulttuuripuistoja.<br />
Kalastusmetodi<br />
Turussa Martha Schwartz Partners<br />
on jättänyt suunnitelmat<br />
Barkerin puistosta. Paikan päällä<br />
Schwartz kävi itse ensimmäistä<br />
kertaa vasta <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden<br />
valokuvausta varten.<br />
– En itse ehdi suunnitella<br />
kaikkia kohteita, vaikka olenkin<br />
niissä mukana. Suunnittelijani<br />
tutustuvat niihin hyvin. He eivät<br />
vain lue kirjoja vaan käyvät leikkimässä<br />
alueen päiväkodissa, istuvat<br />
kahvilassa ja käyvät aluetta<br />
ympäröivissä rakennuksissa, arkkitehti<br />
toteaa.<br />
Schwartzista julkiset hankkeet<br />
ovat haastavia. Niissä pitää yhdistää<br />
monen eri tahon, usein vastakkainen,<br />
mielipide.<br />
– Käytän kalastusta. Kun esitutkimukset<br />
on tehty, teemme<br />
niiden pohjalta yksinkertaiset<br />
suunnitteluvaihtoehdot. Näytämme<br />
ne asiakkaalle ja jatkamme<br />
työtä heidän esivalintansa<br />
pohjalta.<br />
Puuton puisto<br />
Mikäli Schwartzin kallein puistosuunnitelma<br />
olisi toteutettu kokonaisuudessaan,<br />
se olisi maksanut<br />
noin 300 miljoonaa dollaria (n.<br />
220 miljoonaa euroa). Maisemaarkkitehti<br />
muistelee, että kohde toteutetaan<br />
osissa. Valmiina on puistoa<br />
100 miljoonan dollarin (noin<br />
MARTHA<br />
SCHWARTZ<br />
■ Urbaaniin maisemasuunnitteluun<br />
erikoistunut amerikkalainen<br />
maisema-arkkitehti ja taiteilija<br />
(synt. 1950).<br />
■ Maisema-arkkitehtuurin professori<br />
Harvardin yliopiston<br />
muotoilun tutkijakoulussa.<br />
■ Voittanut lukuisia palkintoja<br />
kuten Honorary Royal Designer<br />
for Industry Award.<br />
■ Johtaa kahta toimistoaan, joissa<br />
on suunniteltu lukuisia puistoja<br />
ja kohteita ympäri maailmaa.<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Stormwater-hankkeessa mukana Lahti, Kouvola ja<br />
Hulevesiratkaisuista helpotusta<br />
kunnille, bisnestä yrityksille<br />
Tänä syksynä päättyvä valtakunnallinen<br />
Stormwater-hanke on etsinyt uusia ratkaisuja<br />
taajamien lisääntyviin hulevesiongelmiin.<br />
Hulevesien hallinnan kunnalliset pilottikohteet<br />
toteutettiin Lahdessa, Hollolassa ja Kouvolassa.<br />
Lahden tiede- ja yrityspuisto on auttanut hankkeessa<br />
mukana olevia yrityksiä jalostamaan<br />
hulevesien hallinnan tuotteita ja löytämään<br />
niille markkinoita.<br />
● Sauli Zukale, viestintäpäällikkö<br />
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy<br />
Stormwater-hankkeessa kolme<br />
kuntaa toteuttivat hulevesien<br />
hallinnan pilottikohteita rakennetuilla<br />
alueillaan: Kouvola Keskuspuistossa,<br />
Lahti Joutjärven<br />
rantamilla ja Launeen marketalueella<br />
ja Hollola teollisuusalueella.<br />
Ideana on käsitellä hulevedet<br />
niiden syntysijoilla luonnon kiertokulkua<br />
jäljitellen imeyttämällä<br />
ja hidastamalla virtauksia. Tarvittavat<br />
rakenteet on kätketty maan<br />
alle tai suunniteltu luontevaksi<br />
osaksi taajamamaisemaa.<br />
– Uudet hulevesiratkaisut ovat<br />
tulevaisuuden ympäristötekniikkaa,<br />
jolla pyritään hallitsemaan<br />
ilmastonmuutoksen myötä yleistyvää<br />
kaupunkitulvintaa ja vesistökuormitusta<br />
sekä suojelemaan<br />
pohjavesiä, sanoo projektipäällikkö<br />
Hanna Laaksonen Lahden<br />
tiede- ja yrityspuistosta.<br />
– Toivottavasti nämä asiat<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
VESIHUOLTO<br />
Kouvolan keskuspuistoon<br />
asennettiin maanalaista<br />
viivytysrakennetta maaliskuussa<br />
2010.<br />
Kuva Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi<br />
Kouvolaan maanalainen viivytysrakenne<br />
■ Kouvolan keskustassa oli aiemmin<br />
esiintynyt kesäisten rankkasateiden<br />
aiheuttamia hulevesitulvia.<br />
Keskustan alueelta valittiin<br />
Stormwater-hankkeeseen kaksi<br />
kohdetta: Kauppalankadun ja<br />
Salpausselänkadun risteys sekä<br />
Koulukadun ja Oikokadun risteys.<br />
Korjauskohteista kertoi Kouvolan<br />
Veden projekti-insinööri<br />
Jarno Hujanen Stormwater-seminaarissa<br />
30.8.<br />
Ratkaisuksi korotettu<br />
suojatie<br />
Kauppalankadun ja Salpausselänkadun<br />
risteyksessä ongelmana<br />
oli se, ettei hulevesiä voinut viivyttää<br />
tai ohjata virtausta muualle.<br />
Vilkkaasti liikennöity risteys rajoitti<br />
hallintavaihtoehtoja, ja hulevedet<br />
kerääntyivät nopeasti pienelle<br />
alueelle.<br />
Ratkaisuksi tuli se, että hulevesien<br />
virtaaminen ongelma-alueelle<br />
estettiin rakentamalla korotettu<br />
suojatie, jonka yhteyteen<br />
asennettiin hulevedet keräävä<br />
Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi<br />
kouru. Hulevesien poistumista<br />
kadulta tehostettiin kitakaivoilla.<br />
Lisäksi kävelykadun hulevesiverkostoon<br />
virtaavan veden määrää<br />
vähennettiin hajauttamalla risteyksen<br />
alueella muodostuvia hulevesiä<br />
eri suuntiin virtaaviin verkostoihin.<br />
Keskuspuiston viivytysrakenne<br />
toi säästöjä<br />
Koulukadun ja Oikokadun risteyksessä<br />
alueen hulevesiverkoston<br />
kapasiteetti oli ylittynyt rankkasateiden<br />
aikana. Hulevedet tulvivat<br />
verkostosta takaisin kadulle.<br />
Koko runkoverkon saneeraus<br />
kapasiteetiltaan suuremmaksi<br />
ei ollut taloudellisesti järkevää,<br />
eikä hulevesiä voinut viivyttää tai<br />
ohjata virtausta muualle katuja<br />
käyttäen.Lisäksi risteys oli alueen<br />
alin kohta, johon hulevedet kerääntyivät,<br />
ja ritiläkaivojen ja hulevesiverkoston<br />
(500/600 BET)<br />
kapasiteetti oli rajallinen.<br />
Ratkaisuna päädyttiin rakentamaan<br />
Keskuspuistoon maanalainen<br />
1 000 kuutiometrin viivytysrakenne,<br />
jonka valuma-alue<br />
on noin 9 hehtaaria ja valumiskerroin<br />
0,75-0,85. Hulevesiä tulee<br />
rakenteeseen ydinkeskustan<br />
alueen kahdesta eri verkostosta.<br />
Ratkaisu viivyttää verkoston<br />
yläpäästä tulevia hulevesiä ja vapauttaa<br />
kapasiteettia alemmille<br />
osille.<br />
Ratkaisun ansiosta kokonaisen<br />
kaupunginosan hulevedet viivytetään<br />
paikallisesti ja viivytysrakenteen<br />
vaikutukset ulottuvat<br />
koko verkoston alueelle. Ratkaisu<br />
on myös taloudellisesti kannattava,<br />
sillä verkoston saneeraus on<br />
kallista.<br />
Viivytysrakenteisiin varastoitunutta<br />
hulevettä voidaan hyödyntää<br />
esimerkiksi kasteluvetenä<br />
puistossa. Viivytysrakenne puhdistaa<br />
itsessään hulevettä laskeuttamalla<br />
kiintoainetta. Esikäsittely<br />
olisi lisännyt puhdistustehoa,<br />
mutta sitä ei rakennettu tässä<br />
vaiheessa.<br />
Hollola<br />
jatkossa hoidetaan jo taajamien<br />
suunnittelun yhteydessä. Tällä<br />
hetkellä kuitenkin uusia ratkaisuja<br />
tarvitaan jo rakennetuille<br />
alueille, Laaksonen korostaa.<br />
Hulevesien hallinta tarjoaa<br />
kosolti liiketoimintamahdollisuuksia<br />
aina alueiden suunnittelusta<br />
putkisto- ja kaivoratkaisuihin,<br />
huoltopalveluihin, mittauslaitteisiin,<br />
analytiikkaan, riskikartoituksiin<br />
ja vakuutustuotteisiin<br />
saakka.<br />
Lahdessa suurten korkeuserojen takia hulevedet virtasivat esteettä läheiseen Joutjärveen ja aiheuttivat<br />
turhaa ympäristökuormitusta. Tilanteen korjaamiseksi pieneen ja kapeaan tilaan rakennettiin viime<br />
talvena hulevesiratkaisu, jolla hallitaan ja viivytetään hulevesien virtausta ja niiden mukana tulevia<br />
kiintoaineita.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
47
Anniina Pouta<br />
■ Hollolan kohteessa tavoitteena<br />
oli ympäristölupaehdot täyttävä<br />
hulevesien käsittely teollisuusyrityksille,<br />
innovatiiviset menetelmät<br />
ja imeyttämisen suosiminen,<br />
kertoi Anniina Pouta Hollolan<br />
kunnasta Stormwater-seminaarissa<br />
30.8.<br />
Teollisuuskiinteistöiltä 2009<br />
otetuissa maaperänäytteissä havaittiin,<br />
että raskasmetallien ja<br />
raskaiden öljyhiilivetyjakeiden<br />
pitoisuudet olivat kohonneet.<br />
Biosuodatuskokeissa tutkittiin<br />
Viivytysallas Hollolan<br />
teollisuusalueella.<br />
Hollola päätyi biosuodatukseen<br />
pilottikohteiden maaperän kykyä<br />
pidättää sinkkiä ja bisfenoli-<br />
A:ta. Aineiden todettiin pidättyvän<br />
tehokkaasti Hollolan kivennäismaahan.Tulosten<br />
perusteella<br />
biosuodatuksen todettiin olevan<br />
sopiva käsittelymenetelmä<br />
pilottikohteisiin.<br />
Hulevesijärjestelmä valmistui<br />
kesäkuussa 2011. Sen rakentamiskustannukset<br />
olivat noin<br />
220 000 euroa. Tähän mennessä<br />
järjestelmä toiminut niin kuin<br />
pitääkin.<br />
Patented<br />
Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitin<br />
Pitää kovimmissakin olosuhteissa!<br />
Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi<br />
AVK FINLAND<br />
AVK Finland<br />
Pyhäranta 7 D<br />
33230 Tampere<br />
Puh. 03 389 1822<br />
toimisto@avk.dk<br />
www.avkvalves.fi<br />
– Stormwater-hankkeen<br />
markkinaselvitys antoi tuotekehityksellemme<br />
hyödyllistä tietoa<br />
siitä, millaisia vaatimuksia hulevesien<br />
käsittelylle on asetettu<br />
Suomessa, muissa Pohjoismaissa<br />
ja Baltiassa, Tero Partanen<br />
Uponorilta kertoo.<br />
Valtakunnallisia<br />
linjauksia tulossa<br />
Valtio tai EU eivät toistaiseksi<br />
määrää sitovasti hulevesien käsittelytapoja,<br />
mutta laki velvoittaa<br />
kunnat kartoittamaan hulevesitulvariskit<br />
ja nimeämään riskialueet<br />
tämän vuoden aikana sekä tekemään<br />
hulevesien hallintasuunnitelmat<br />
2015 mennessä. Kuntaliitossa<br />
on valmistumassa loppuvuodesta<br />
suosituksia ja vaihtoehtoja<br />
esittelevä Hulevesiopas.<br />
– Hulevesirintamalla Suomi<br />
on hiukan jäljessä muuta Eurooppaa<br />
ja esimerkiksi USA:ta<br />
tai Australiaa. Täällä käytännöt<br />
vaihtelevat alueittain. Valtakunnallisia<br />
linjauksia tarvitaan, Hanna<br />
Laaksonen sanoo.<br />
Lahden tiede- ja yrityspuisto<br />
edistää hulevesiliiketoimintaa<br />
myös jatkossa. Syksyn aikana<br />
on tarkoitus selvittää kuntien nykyinen<br />
hulevesihallinnan tilanne<br />
ja tulevaisuuden suunnitelmat.<br />
Kohderyhmänä ovat ensi sijassa<br />
kunnalliset vesilaitokset. <br />
STORMWATER<br />
■ Hanke alkoi helmikuussa<br />
2008 ja päättyy syksyllä 2011.<br />
■ Lahden tiede- ja yrityspuiston<br />
lisäksi hankkeessa ovat mukana<br />
Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston<br />
teknillinen korkeakoulu,<br />
Kouvolan Vesi, Hollolan kunta ja<br />
Lahti Aqua Oy.<br />
■ Hankkeeseen on saatu Päijät-<br />
Hämeen liiton kautta rahoitusta<br />
Euroopan aluekehitysrahastolta.<br />
■ Lahden tiede- ja yrityspuiston<br />
roolina on ollut mm. edistää hulevesiratkaisujen<br />
kaupallistamista.<br />
Tuotekehitys- ja markkinoiden<br />
kartoittamisapua ovat saaneet<br />
Uponor Suomi Oyj, Wavin-<br />
Labko Oy ja Oy KWH Pipe Ab.<br />
■ www.lahtisbp.fi<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
VESIHUOLTO<br />
Uusi opas tueksi suunnittelutyöhön<br />
Sammutusvesisuunnitelmista<br />
tuli lakisääteisiä<br />
Heinäkuussa voimaan<br />
tullut pelastuslaki edellyttää,<br />
että pelastuslaitos<br />
laatii sammutusvesisuunnitelman<br />
yhdessä<br />
pelastustoimen alueen<br />
kuntien ja alueella toimivien<br />
vesihuoltolaitosten<br />
kanssa. Sammutusveden<br />
toimittamisesta<br />
ei ole säädetty voimassa<br />
olevassa vesihuoltolaissa.<br />
vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon<br />
kehittämissuunnitelmassa<br />
sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle<br />
toiminta-alueen.<br />
Kunnan tulee yhteistyössä<br />
alueen vesihuoltolaitosten kanssa<br />
laatia ja pitää ajan tasalla alueensa<br />
kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat,<br />
jotka ovat luonteeltaan<br />
tavoitteellisia. Niissä on hyvä<br />
tuoda esille ne toimenpiteet,<br />
mitä asianmukainen sammutusvesisuunnitelman<br />
toteuttaminen<br />
osapuolilta edellyttää ja käsitellä<br />
myös vesihuollon häiriötilanteita<br />
ja niihin varautumista.<br />
Kunta hyväksyy alueellaan<br />
toimivalle vesihuoltolaitokselle<br />
toiminta-alueen ja tarvittaessa<br />
muuttaa sitä. Toiminta-alueen<br />
tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen<br />
voidaan katsoa kykenevän<br />
huolehtimaan vastuullaan<br />
olevasta vesihuollosta taloudellisesti<br />
ja asianmukaisesti.<br />
Kunnalla on velvollisuus huolehtia<br />
sammutusvesisuunnitelmassa<br />
määriteltävistä sammutusveden<br />
ottopaikoista luonnonvewww.112.fi<br />
Martti Honkala<br />
operatiivinen päällikkö<br />
Tampereen aluepelastuslaitos<br />
Uuden lakikirjauksen tarkoituksena<br />
on varmistaa, että sammutusvesisuunnitelma<br />
tulee tehdyksi<br />
ja määritellä eri osapuolten<br />
vastuut sammutusvesijärjestelyissä.<br />
Uutta nykyisessä pelastuslaissa<br />
(379/2011) on se, että siinä<br />
on säädetty paitsi suunnitelmasta<br />
myös eri osapuolten velvollisuuksista.<br />
Aiemmin sammutusveden<br />
järjestäminen pelastustoimen<br />
tarpeisiin oli määritelty pelkästään<br />
kunnan vastuulla olevaksi<br />
tehtäväksi. Nykyisin yksittäinen<br />
kunta ei enää ole kaikissa tapauksissa<br />
yksin vastuussa vesihuollosta<br />
omalla alueellaan, vaan vesihuollosta<br />
voivat vastata myös yksityisoikeudelliset<br />
yhtiöt tai vesiosuuskunnat.<br />
Siksi on katsottu<br />
tarpeelliseksi säätää myös vesihuoltolaitosten<br />
sammutusveden<br />
toimitusvelvollisuuksista pelastuslaissa.<br />
Sammutusvesisuunnittelun<br />
tavoitteena on yhteistoiminnassa<br />
pelastuslaitoksen, sen alueen kuntien<br />
ja vesihuoltolaitosten kans-<br />
Kunnan velvollisuutena on huolehtia sammutusveden hankinnasta. Asiaan voidaan vaikuttaa muun<br />
muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin.<br />
sa sopia sellaisista järjestelyistä ja<br />
toimenpiteistä, joilla sammutusveden<br />
hankinta ja toimittaminen<br />
vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä<br />
määriteltyjä onnettomuusuhkia.<br />
Sammutusvesisuunnitelman<br />
laatimisesta on valmisteltu opas<br />
Kuntaliiton johdolla yhteistyössä<br />
Suomen Vesilaitosyhdistyksen,<br />
sisäasiainministeriön pelastusosaston,<br />
pelastuslaitosten,<br />
maa- ja metsätalousministeriön<br />
vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten<br />
edustajien kanssa. Lainsäädäntö<br />
korostaa osapuolten yhteistoimintaa.<br />
Oppaan tarkoituksena<br />
on jäsentää ja yhdenmukaistaa<br />
sammutusvesisuunnitelmia<br />
sekä auttaa sammutusvesisuunnitelmien<br />
laadinnassa.<br />
Sammutusvesisuunnitelman<br />
rakenne<br />
Oppaassa tarkastellaan sammutusvesisuunnitelman<br />
laadinnan<br />
perusteita, ja se noudattaa pääosin<br />
samaa rakennetta kuin oppaan<br />
liitteessä esitetty malli sammutusvesisuunnitelman<br />
rungoksi.<br />
Sammutusvesisuunnitelmassa<br />
tarkastellaan pelastustoimen,<br />
kuntien ja vesihuoltolaitosten<br />
toimintoja sammutusvesijärjestelyissä<br />
ja järjestelyjen nykytilaa.<br />
Siinä kartoitetaan ja arvioidaan<br />
riskit, jotka vaikuttavat sammutusvesisuunnitteluun<br />
ja kuvataan<br />
varautuminen häiriötilanteisiin.<br />
Myös sammutusvesijärjestelyjen<br />
tavoitetila sekä osapuolten<br />
vastuut ja roolit määritellään<br />
suunnitelmassa. Lisäksi sammutusvesisuunnitelmassa<br />
määritellään<br />
suunnitelman ylläpitojärjestelyt<br />
ja kuvataan suunnitelman<br />
laadintaprosessi ja hyväksymismenettely.<br />
Osapuolten<br />
vastuut ja roolit<br />
Pelastuslain mukaan kunnan tulee<br />
huolehtia alueellaan sammutusveden<br />
hankinnasta pelastuslaitoksen<br />
tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa<br />
määritellyllä<br />
tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden<br />
hankinta huomioon<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
49
VESIHUOLTO<br />
“Pelastuslain perustelujen<br />
mukaan<br />
pidetään tarkoituksenmukaisena,<br />
että<br />
sammutusvedestä ei<br />
perittäisi maksuja.”<br />
silähteisiin. Pelastustoimen alueeseen<br />
kuuluvat kunnat voivat<br />
myös sopia siitä, että sammutusveden<br />
hankinnasta huolehtii alueen<br />
pelastustoimi.<br />
Vesihuoltolaki määrittelee vesihuoltolaitoksen<br />
ja kunnan työnjaon.<br />
Kunnan tehtävänä on huolehtia<br />
vesihuollon kehittämisestä<br />
ja siitä, että kunnassa on tarvetta<br />
vastaava vesihuoltolaitos.<br />
Vesihuoltolaitos huolehtii omalla<br />
toiminta-alueellaan yhdyskunnan<br />
vesihuollosta.<br />
Pelastuslain 30 §:n 3 momentin<br />
mukaan vesihuoltolaissa tarkoitetun<br />
vesihuoltolaitoksen ja<br />
tälle vettä toimittavan vesilaitoksen<br />
tulee toimittaa sammutusvettä<br />
vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa<br />
määritellyllä<br />
tavalla. Sammutusveden toimittamiseen<br />
kuuluu veden hankinta<br />
ja johtaminen vesihuoltolaitoksen<br />
verkostoon kuuluviin<br />
paloposteihin ja sammutusvesiasemille.<br />
Sammutusveden toimittamiseen<br />
kuuluu myös palopostien<br />
ja sammutusvesiasemien<br />
kunnossapito ja huolto.<br />
Sammutusvedestä<br />
ei tulisi periä maksua<br />
Sammutusveden toimittamisesta<br />
aiheutuvien kustannusten jakamisen<br />
perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa<br />
kunnan<br />
tai alueen pelastustoimen ja<br />
sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen<br />
kesken.<br />
Pelastuslain perustelujen mukaan<br />
pidetään tarkoituksenmukaisena,<br />
että sammutusvedestä<br />
ei perittäisi maksuja. Perustelujen<br />
mukaan vesihuoltolaitoksen<br />
osallistuminen palopostien ja<br />
sammutusvesiasemien kunnos-<br />
sapidosta ja huollosta aiheutuviin<br />
kustannuksiin on perusteltua, sillä<br />
ko. laitteita käytetään myös vesijohtoverkon<br />
kunnossapidon ja<br />
huollon tarpeisiin.<br />
Sammutusveden toimittaminen<br />
kiinteistökohtaisiin sammutusjärjestelmiin<br />
ei ole suoraan lakisääteistä<br />
toimintaa. Kiinteistökohtaisten<br />
sammutusvesijärjestelmien<br />
suunnittelu, rakentaminen<br />
ja kunnossapito kuuluvat<br />
kiinteistön omistajille. Kiinteistön<br />
omistaja on velvollinen noudattamaan<br />
vesihuoltolaitoksen<br />
ohjeita ja määräyksiä vesijohtoverkkoon<br />
kytkettyjen laitteiden<br />
asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta<br />
ja toiminnan tarkkailusta.<br />
Kapasiteetti mitoitettava<br />
uhkien mukaan<br />
Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena<br />
on, että sammutusveden<br />
hankinta ja toimittaminen<br />
vastaavat pelastuslain 29 §:ssä<br />
tarkoitetussa pelastustoimen palvelutasopäätöksessä<br />
määriteltyjä<br />
onnettomuusuhkia. Jos jollain<br />
alueella sammutusveden toimittamisen<br />
kapasiteetti ei vastaa onnettomuusuhkia,<br />
on sammutusvesisuunnitelmassa<br />
mietittävä<br />
keinoja tilanteen korjaamiseksi.<br />
Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena<br />
on ensisijaisesti ohjata<br />
etukäteissuunnittelua, yhteistoimintaa<br />
ja toimenpiteitä niin, että<br />
uhkiin pystytään vastaamaan.<br />
Kunnan velvollisuutena on<br />
huolehtia sammutusveden hankinnasta<br />
ja asiaan voidaan vaikuttaa<br />
muun muassa vesihuollon<br />
kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta<br />
koskevin päätöksin.<br />
Kaavoituksen keinoin asiaan<br />
voidaan vaikuttaa esimerkiksi<br />
yleis- ja asemakaavassa sekä<br />
rakennusjärjestyksessä.<br />
Automaattinen sammutinlaitteisto<br />
riskikohteeseen<br />
Yksittäisten riskikohteiden osalta<br />
alueen pelastusviranomainen voi<br />
tietyin edellytyksin määrätä toiminnanharjoittajan<br />
esimerkiksi<br />
asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston.<br />
Näissä tapauksissa<br />
suuret mitoitusvesimäärät<br />
voidaan hoitaa esimerkiksi täyden<br />
tilavuuden sammutusvesisäiliöillä<br />
mikäli nykyisen verkoston<br />
kapasiteetti ei ole riittävä ja asuntosprinklauksen<br />
osalta mitoitusvesimäärät<br />
mahtuvat normaalin<br />
talousveden mitoitusmääriin.<br />
Uudiskohteiden osalta tarvittavat<br />
sammutuslaitteistot määritellään<br />
rakennuslupakäsittelyn<br />
yhteydessä.<br />
Sprinklereiden vesimäärän<br />
mitoituksesta on hyvä muistaa,<br />
että tulipalotilanteessa palokunta<br />
käyttää samaa verkostoa kuin<br />
kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä.<br />
Palokunnan verkostosta<br />
ottama vesimäärä on<br />
kuitenkin moninkertainen sammutuslaitteistojen<br />
mitoitusvirtaamiin<br />
ja vaikutukset talousveteen<br />
tulipalotilanteessa huomattavasti<br />
suuremmat. Automaattiset sammutusjärjestelmät<br />
toimivat tehokkaasti<br />
erityisesti palon alkuvaiheessa,<br />
jolloin palo on mahdollista<br />
sammuttaa murto-osalla<br />
palokunnan käyttämään vesimäärään<br />
verrattuna.<br />
Sammutusvesisuunnitelma<br />
laaditaan yhteistyössä<br />
Sammutusvesisuunnitelman laadinta<br />
edellyttää pelastuslaitosten,<br />
kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä.<br />
Koska yhden pelastustoimen<br />
alueella on yleensä useita<br />
kuntia ja useita vesihuoltolaitoksia,<br />
on sammutusvesisuunnitelman<br />
laadintaprosessi mietittävä<br />
tarkkaan. Myös eri pelastustoimen<br />
alueet poikkeavat<br />
kooltaan ja toimintaympäristöltään<br />
toisistaan, mikä edellyttää<br />
suunnittelun ja laadintajärjestelmän<br />
sovittamista<br />
alueen ominaisuuksiin.<br />
Vaikka pelastustoimen<br />
alueelle laadittaisiinkin yksi<br />
yhtenäinen sammutusvesisuunnitelma,<br />
se voidaan<br />
tehdä monella tavalla.<br />
Suunnitelma voidaan<br />
laatia kerralla koko<br />
alueelle niin, että pelastuslaitoksen<br />
lisäksi<br />
mukana ovat edustajat kaikista<br />
alueen kunnista ja vesihuoltolaitoksista.<br />
On mahdollista myös,<br />
että työ tehdään seutukunnittain<br />
tai kuntakohtaisesti.<br />
Laadintatyön käynnistämisestä<br />
vastaa pelastuslaitos, joka kutsuu<br />
aloituskokoukseen edustajat<br />
kunnista ja kaikista alueen vesihuoltolaitoksista.<br />
Aloituskokouksessa<br />
sovitaan siitä, miten suunnitelma<br />
laaditaan ja ketkä laadintatyöhön<br />
osallistuvat. Kokouksessa<br />
päätetään myös siitä, miten tiedot<br />
kerätään ja minkälaisella aikataululla<br />
edetään.<br />
Ennen aloituskokousta pelastuslaitoksen<br />
on määriteltävä<br />
sammutusveden tarve sekä sellaiset<br />
näköpiirissä olevat maankäytön<br />
kehittämissuunnitelmat, joilla<br />
on vaikutusta sammutusveden<br />
tarpeeseen. Suositeltava suunnitelman<br />
rakenne on sellainen, että<br />
siinä on kaikille yhteinen yleinen<br />
osa ja yksityiskohtaiset suunnitelmat<br />
karttaliitteineen tehdään<br />
kuntakohtaisina liitteinä.<br />
Pelastuslain mukaan alueen<br />
pelastustoimi hyväksyy sammutusvesisuunnitelman.<br />
Koska<br />
suunnitelma sisältää useita osapuolten<br />
kesken sovittavia asioita,<br />
on tarkoituksenmukaista, että<br />
kaikki osapuolet allekirjoittavat<br />
suunnitelman ennen sen viemistä<br />
alueen pelastustoimen hyväksyttäväksi.<br />
Allekirjoitusten voidaan<br />
katsoa vastaavan eri osapuolten<br />
sitoutumista noudattamaan<br />
suunnitelmassa sovittua. <br />
Oppaan voi ladata maksutta Kuntaliiton<br />
verkkokaupasta, os. http://shop.kunnat.<br />
net/product_details.php?p=2556.<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Turun uusi Myllysilta<br />
avattiin liikenteelle<br />
● Turun Aurajoen ylittävä uusi Myllysilta<br />
avattiin osittain liikenteelle<br />
19.9. Aluksi käytössä on kaksi ajokaistaa<br />
ja kevyen liikenteen väylä.<br />
Viimeistelytyöt jatkuvat marraskuun<br />
alkuun. Siltaan asennetaan<br />
ruostumattomasta teräksestä valmistettu<br />
verhoilu ja rikkoutuneita<br />
rantamuureja korjataan.<br />
Siltaa ympäröivien alueiden viimeistelytyöt<br />
– esimerkiksi kummankin<br />
rannan kiviportaat ja pengerrysmuurit<br />
sekä pienimuotoiset vihertyöt<br />
– ajoittuvat ensi kesälle.<br />
Turun vanha Myllysilta notkahti<br />
puolitoista vuotta sitten. Uusi Myllysilta<br />
on teräsrunkoinen. Sillan urakkahinta<br />
on 5,4 miljoonaa euroa.<br />
Joutsenoon<br />
suunnitteilla suuri<br />
biojalostamo<br />
● Helsingin Energia, Metsä-Botnia<br />
ja energiayhtiö Gasum tekevät yhdessä<br />
esiselvityksen biokaasua tuottavan<br />
jalostamon rakentamisesta<br />
Lappeenrannan Joutsenoon. Laitos<br />
valmistuisi 2016 mennessä.<br />
Jalostamo tuottaisi puuraakaaineesta<br />
biokaasua, joka siirrettäisiin<br />
maakaasuverkoston kautta<br />
käyttökohteisiin, kuten Helsingin<br />
Energian Vuosaaren voimalaitokselle.<br />
Suunnitellun jalostamon<br />
vuosittain tuottama biokaa-<br />
Risto Lahtinen, Turun kaupunki<br />
Syyskuussa käyttöön otettu uusi Myllysilta on on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta.<br />
Sen jännevälit ovat 27+36+27 metriä. Sillan on suunnitellut WSP Finland Oy.<br />
Joutsenon jalostamon biokaasua siirrettäisiin maakaasuverkkoa<br />
pitkin esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren<br />
voimalaitokselle.<br />
sumäärä riittäisi kattamaan yli<br />
50 000 kotitalouden sähkön<br />
ja lämmön kulutuksen. Jalostamon<br />
tuotantoteho olisi jopa<br />
200 MW.<br />
Alustavan suunnitelman<br />
Lentokuva Vallas Oy<br />
mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö<br />
Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen<br />
hankinnasta ja biojalostamon<br />
toiminnasta. Biokaasun<br />
tuotannossa käytettäisiin pääasiassa<br />
sellutehtaan puunhankinnan<br />
sivuvirroista syntyvää metsähaketta<br />
ja kuorta.<br />
Jalostamolla hake kaasutettaisiin<br />
ja jalostettaisiin vähintään<br />
95-prosenttiseksi metaaniksi. Lopputuote<br />
vastaisi siten koostumukseltaan<br />
maakaasua. Gasum vastaisi<br />
biokaasun syöttämisestä kaasuverkostoon<br />
ja jakelusta kaasunkäyttäjille.<br />
Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia rajuilmoihin varautumisesta<br />
● Onnettomuustutkintakeskuksen<br />
tutkintaselostus 2010 heinäelokuun<br />
vaihteen neljän rajuilman<br />
tuhoista ja luonnonilmiöihin<br />
varautumisesta on valmistunut.<br />
Raportissa annetaan 14<br />
suositusta turvallisuuden parantamiseksi<br />
ja vakaviin luonnononnettomuuksiin<br />
varautumisen kehittämiseksi.<br />
Suositukset koskevat sähköverkkoyhtiöiden,<br />
teleyritysten ja<br />
vesihuoltolaitosten varautumista,<br />
sähköverkkojen käyttövarmuutta,<br />
VAARA-säätiedotteiden jakelua<br />
ja erottuvuutta, hätäkeskusten<br />
menettelyjä tehtäväruuhkatilanteissa,<br />
pelastustoimen toimintavastuuta<br />
ja pelastustoiminnan<br />
johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa,<br />
kuntien avainhenkilöiden<br />
hälyttämistä ja onnettomuusviestintää,<br />
sähkö- ja viestintäverkkojen<br />
sekä liikenneväylien<br />
raivausta, valtakunnallisen tilannekuvan<br />
muodostamista ja jakelua<br />
mukaan lukien sähköenergiajärjestelmän<br />
ja elinkeinoelämän<br />
häiriötilannekuva sekä järjestöjen<br />
hyödyntämistä vakavissa häiriötilanteissa.<br />
Vuoden 2010 heinä-elokuun<br />
vaihteen rajuilmoissa sähköverkkoja<br />
vaurioitui yhteensä 35 000<br />
kilometriä vaikeuttaen 480 000<br />
asiakkaan elämää. Pisimmät yksittäiset<br />
sähkökatkot olivat noin<br />
kuuden viikon pituisia. Katkot<br />
vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnan<br />
elintärkeisiin toimintoihin,<br />
kuten viestintäverkkojen<br />
toimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen.<br />
Rajuilmat aiheuttivat yhden<br />
kuolemantapauksen ja useita<br />
kymmeniä loukkaantumisia.<br />
Omaisuusvahingoista merkittävimmät<br />
olivat metsätuhot. Metsäntutkimuslaitos<br />
Metlan mukaan<br />
koko Suomessa puustoa<br />
kaatui tai tuhoutui noin 8,1 miljoonaa<br />
kuutiometriä.<br />
Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa<br />
viranomaisten keskinäinen<br />
tiedonkulku ja tilannekuvan<br />
ylläpitäminen vaikeutuivat.<br />
Koska vakavia tuhoja aiheuttavat<br />
sääilmiöt ovat olleet<br />
Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla<br />
ei ollut riittäviä toimintamalleja<br />
vakaviin säävaroituksiin<br />
reagoimiseksi, ja toimenpiteisiin<br />
ryhdyttiin vasta vahinkojen<br />
tapahduttua Asta-rajuilman aikana.<br />
Pelastustoimen toiminta<br />
rajuilmojen aikana osoitti, että<br />
käytännön johtamisvalmius yhtä<br />
pelastustoimen aluetta laajemmissa<br />
tilanteissa on puutteellinen.<br />
Tutkintaselostus on osoitteessa<br />
www.onnettomuustutkinta.fi.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
51
Kerrostalo seilasi Turun telakalta Hirvensaloon suurella ponttonialuksella, johon se siirrettiin<br />
motorisoitujen lavettien avulla.<br />
KERROSTALON NEITSYTMATKA MERELLÄ<br />
● Kolmikerroksinen kerrostalo teki<br />
syyskuussa vajaan kolmen tunnin<br />
merimatkan Turun vesillä, kun se siirrettiin<br />
yhtenä kokonaisuutena Turun<br />
telakalta tontilleen Hirvensalon Lauttarantaan.<br />
Talo rakennettiin kevään<br />
telakan hallitiloissa täysin muuttovalmiiksi.<br />
Toimisto- ja huoltorakennuksen<br />
pääurakoitsija Neapo Oy povaa teräskennorakenteiselle,<br />
maanjäristyksen<br />
kestävälle kerrostalolle markkinoita<br />
merikaupungeista ympäri maailmaa.<br />
Ponttonilla teräskennotalon<br />
paino on vain viidesosa vastaavankokoisen<br />
betonikerrostalon painosta.<br />
Kerrostalo on 33 metriä pitkä ja<br />
12 metriä korkea ja painaa 220 tonnia.<br />
Näin suuren kokonaisuuden siirtäminen<br />
onnistuu rakennusten runkoaineena<br />
käytetyn Fixcel-teräskennon<br />
ansiosta: materiaali on äärimmäisen<br />
kestävä ja jäykkä, mutta samalla<br />
kevyt ja joustava.<br />
Kokonaista kerrostaloa ei maailmalla<br />
ennen ole rakennettu sisätiloissa.<br />
Talo tehtiin yhtenä kokonaisuutena<br />
telakkahallissa.<br />
Teräskennoelementtien kokoonpano<br />
aloitettiin joulukuussa 2010.<br />
Ensimmäisessä koontivaiheessa tehtiin<br />
teräsperustus. Runko koottiin<br />
kolmesta suuresta lohkosta. Runkolohkot<br />
asetettiin teräsperustuksen<br />
päälle hallinostureilla. Kennorunkorakenne<br />
kantaa sekä itsensä että<br />
koko rakennuksen, joten erillistä<br />
runkorakennetta ei tarvittu.<br />
Taloon tehtiin hallitiloissa valmiiksi<br />
myös LVIS-putkitukset, asennettiin<br />
valaisimet ja laatoitettiin<br />
märkätilat. Runko verhoiltiin ja sisä-<br />
ja ulkopinnat viimeisteltiin. Tontilla<br />
talo laskettiin laveteilta hydraulisesti<br />
teräsbetonipaalujen päälle ja<br />
kytkettiin kunnallistekniikkaan.<br />
Kolmikerroksinen toimisto- ja huoltorakennus rakennettiin<br />
telakalla, koska näin suuri kokonaisuus voidaan<br />
kuljettaa tontilleen vain vesiteitse.<br />
Antti Pulkkinen<br />
Joukkoliikenteen suosio lisääntyi<br />
pääkaupunkiseudulla<br />
● Helsingin seudun joukkoliikenteen<br />
matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta<br />
2,8 prosenttia. Tehtyjen matkojen<br />
määrän ennustetaan nousevan<br />
tänä vuonna yli 336 miljoonaan.<br />
Matkoja tehdään tänä vuonna<br />
aiempaa enemmän kaikissa liikennemuodoissa<br />
paitsi ratikoissa, joissa<br />
määrän arvioidaan laskevan hieman<br />
muun muassa ankarien talvikelien<br />
Yhä useampi hyppää bussiin<br />
Helsingin seudulla. HSL arvioi<br />
saavansa lipputuloja tänä vuonna<br />
255 miljoonaa euroa.<br />
sekä kesän ratatöistä seuranneiden<br />
poikkeusjärjestelyjen vuoksi.<br />
Lipputuloja arvioidaan kertyvän<br />
tänä vuonna yhteensä 255 miljoonaa<br />
euroa. HSL:n toimintatuloista lipputulojen<br />
osuus on hieman alle puolet.<br />
Toimintakustannukset koko vuonna<br />
ovat ennusteen mukaan noin 410<br />
miljoonaa euroa.<br />
Ajoneuvojen<br />
siirtoa esitetään<br />
joustavammaksi<br />
● Hallitus esittää ajoneuvojen<br />
siirtämisestä annetun lain<br />
muuttamista. Tienpitäjä voisi<br />
esimerkiksi runsaan lumisateen<br />
tai tulvan yhteydessä<br />
ryhtyä omalla kustannuksellaan<br />
ajoneuvon siirtoon ilmoittamatta<br />
tiealueella tehtävästä<br />
työstä ennakkoon.<br />
Lain on tarkoitus tulla voimaan<br />
2012 alusta. Lakimuutoksen<br />
taustalla on muun<br />
muassa viime talvien runsaiden<br />
lumisateiden aiheuttamat<br />
liikenneongelmat erityisesti<br />
kaupunkialueilla.<br />
Jätealan<br />
yhteistyöryhmä<br />
uudistettu<br />
● Ympäristöministeriö on<br />
asettanut uudelleen jätealan<br />
yhteistyöryhmän toimikaudeksi<br />
1.9.2011–31.12.2013.<br />
Työryhmän tehtävänä on<br />
edistää jätelain toimeenpanoa<br />
ja jätealan asetusten<br />
valmistelua. Kuntaliittoa<br />
työryhmässä edustaa jäsen<br />
yhdyskuntatekniikan päällikkö<br />
Kirsi Rontu ja varajäsen<br />
ympäristölakimies Leena<br />
Eränkö.<br />
Kuopiossa iso<br />
kirjastoremontti<br />
● Kuopion kaupunginkirjastossa<br />
on meneillään iso ilmastointiremontti,<br />
joka valmistuu<br />
tammikuussa 2012.<br />
Remontissa uusitaan ikääntyneet<br />
ilmanvaihtokoneet ja<br />
alapohjan alapuolinen viemäröinti.<br />
Samalla rakennetaan<br />
energiaa säästävä lämmön<br />
talteenottojärjestelmä.<br />
Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />
on noin miljoona<br />
euroa.<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Katuympäristön<br />
suunnitteluopas<br />
● Rakennetun ympäristön,<br />
julkisten katu-, tori- ja puistoalueiden<br />
sekä aukioiden laatu<br />
on nähty yhtenä kaupunkien<br />
keskeisimmistä viihtyisyys- ja<br />
imagotekijöistä. Samalla julkisen<br />
katuympäristön ja sen elementtien,<br />
kalusteiden, päällysteiden,<br />
valaistuksen ja istutusten<br />
suunnittelu on noussut<br />
kasvavan huomion kohteek-<br />
si. Katuympäristön suunnitteluoppaan<br />
tavoitteena on aut-<br />
taa kaikkia ympäristösuunnitteluun<br />
liittyvien alojen ammattilaisia<br />
työssään parem-<br />
man kaupunkiympäristön aikaansaamiseksi.<br />
a<br />
Ensimmäisen kerran<br />
2002 ilmestyneen kirjan<br />
tavoitteena on tuoda esil-<br />
le merkittävimpien ympäristösuunnittelun<br />
osatekijöiden,<br />
katupäällysteiden,<br />
kadunkalusteiden ja katuistutusten<br />
suunnittelua ja rakentamista<br />
koskevaa taustatietoa<br />
sekä käytännön materiaali-,<br />
mitoitus- ja detaljitietoa. Teos<br />
on tarkoitettu suunnittelijoille,<br />
rakentajille ja ylläpitäjille sekä<br />
ympäristösuunnitteluun liittyvien<br />
alojen opiskelijoille.<br />
Suunnittelualue on kehittynyt<br />
viime vuosina voimakkaasti<br />
mm. 2000 voimaan tulleen<br />
maankäyttö- ja rakennuslain<br />
(MRL 2000) mukaisten suunnittelukäytäntöjen<br />
vakiinnuttua.<br />
Nämä muutokset on otettu<br />
huomioon Katuympäristön<br />
suunnitteluoppaan 2011 uudistetussa<br />
painoksessa.<br />
Alkuperäisessä teoksessa<br />
käsiteltyjen katuympäristön<br />
peruselementtien, katupäällysteiden,<br />
kadunkalusteiden<br />
ja katuistutusten suunnittelun<br />
lisäksi uudistetussa painoksessa<br />
on uutena osiona ulkovalaistus.<br />
Opasta on myös täydennetty<br />
uusimmalla tiedolla<br />
mm. esteettömyydestä ja hulevesien<br />
hyödyntämisestä.<br />
Teoksessa käsitellään pääasiassa<br />
asemakaavoitetuilla<br />
alueilla olevia julkisia katualueita,<br />
joiden hallinta kuuluu<br />
kaupungeille ja kunnille. Samoja<br />
suunnitteluperiaatteita<br />
voidaan soveltaa myös yleisillä<br />
tiealueilla kaupungeissa ja<br />
taajamissa, mutta vaadittavien<br />
asiakirjojen ja päätöksentekoprosessin<br />
osalta nämä alueet<br />
poikkeavat jossain määrin<br />
kaupunkien ja kuntien suunnittelukäytännöstä.<br />
Teoksella halutaan tuoda<br />
esille perinteisesti kunnallistekniseen<br />
suunnitteluun liittyvän<br />
detaljisuunnittelun merkitys<br />
julkisen ympäristön laatutekijänä.<br />
Tuomalla esille detaljisuunnittelun<br />
periaatteita esteettiseltä<br />
ja kaupunkikuvalliselta<br />
kannalta halutaan auttaa<br />
suunnittelijoita ottamaan<br />
huomioon nämä näkökohdat<br />
työssään.<br />
Kirja on tarkoitettu kuntatekniikan<br />
ja ympäristösuunnittelun<br />
parissa työskenteleville<br />
sekä edistämään näiden alojen<br />
yhteistyötä.<br />
● Ulla-Kirsti Junttila<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys.<br />
Julkaisu 24. Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys ja Viherympäristöliitto,<br />
2011.<br />
messa puhdistamolietteen vallitsevana<br />
käsittelymenetelmänä<br />
on isoilla jätevedenpuhdistamoilla<br />
mesofiilinen mädätys,<br />
mutta termofiilinen prosessi<br />
vuudesta ja stabiilisuudesta. säksi syntyi arvio eri käsittelyvaihtoehtojen<br />
energiatehokkuudesta,<br />
ympäristövaikutuk-uksista<br />
ja<br />
Li-<br />
taloudesta.<br />
on suuremman tehokkuuten-<br />
sa ansiosta noussut kiinnostavaksi<br />
vaihtoehdoksi.<br />
Tämä käy ilmi Suomen ym-<br />
Julkaisu on saatavana<br />
vain verkosta:<br />
www.ymparisto.fi/default.<br />
asp?contentid=388149&lan=fi<br />
Lietteestä<br />
energiaa<br />
● Jätevedenpuhdistamoilla<br />
syntyvä liete vaatii käsittelyä,<br />
joka maksaa lähes yhtä paljon<br />
kuin itse jäteveden puhdistus.<br />
Tehostettu lietteenkäsittely ja<br />
lietteen hyötykäyttö energiantuotannossa<br />
tarjoavat merkittävän<br />
säästöpotentiaalin. Suo-<br />
päristökeskuksen ja VTT:n selvityksestä<br />
Energiatehokas lietteenkäsittely,<br />
jossa on tutkit-<br />
tu<br />
jätevesilietteen mesofiilisen<br />
mädätyksen muuttamista termofiiliseksi,<br />
prosessien eroja<br />
sekä erilaisten lietteenkäsittelyketjujen<br />
energia-, päästö- ja<br />
kustannustaseita. Projektin tuloksia<br />
voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />
jätevesilaitosten päätöksenteossa<br />
lietteenkäsittelyn<br />
tehostamiseksi.<br />
Tutkimuksessa saatiin kokeellista<br />
tietoa mesofiilisen ja<br />
termofiilisen mädätysprosessien<br />
käynnistettävyydestä, kaasuntuotannosta,<br />
kuormitetta-<br />
Pihojen kivityöt<br />
● Kirja Pihojen kivityöt –<br />
suunnittelu ja rakentaminen<br />
tutustuttaa kivitöissä<br />
käytettävien materiaalien omipihojen<br />
kivitöiden tekemiseen.<br />
naisuuksiin ja opastaa yksityis-yis<br />
Mukana on sekä betoni- että<br />
luonnonkivistä tehtyjen pihojen,<br />
muurien, portaiden ja<br />
niihin liittyvien yksityiskohtien<br />
suunnittelu- ja rakentamisohjeita.<br />
Kuvasarjat kertovat työn<br />
etenemisen yksityiskohtaisesti<br />
alkaen pohjatöistä ja päättyen<br />
valmiiseen kiveykseen. Kirjas-<br />
sa on runsaasti esimerkkejä<br />
hyvin toteutetuista pihoista.<br />
Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti<br />
rakennusalan ammattilaisille,<br />
opiskelijoille, maanrakentajille<br />
ja viherrakentajille.<br />
Pihojen kivityöt – suunnittelu ja<br />
rakentaminen. Kari Heimonen,<br />
Suvi Malmelin-Thiel. Kustantaja<br />
Rakennustieto Oy, 2011. 99 s.,<br />
46 euroa (sis. alv.).<br />
www.rakennustieto.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
53
Väkeä riitti tungokseen asti Kuntatalolla 14.–15.9. järjestetyillä Kuntamarkkinoilla.<br />
KUNTAMARKKINAT RIKKOI ENNÄTYKSIÄ<br />
● Syyskuun puolivälissä Kuntatalolla<br />
Helsingissä järjestetyt<br />
18. Kuntamarkkinat vetivät paikalle<br />
kahtena päivänä yhteensä<br />
7 100 kävijää. Näytteilleasettajia<br />
markkinoilla oli ennätykselliset<br />
200.<br />
Kuumaksi äitynyt kuntauudistusvalmistelu<br />
kirvoitti värikkäitä<br />
puheenvuoroja monissa<br />
markkinoiden seminaareissa.<br />
Ensimmäisen markkinapäivän<br />
perinteinen puolueiden puheenjohtajien<br />
paneelikeskustelu<br />
käytiin varamiehisenä, koska<br />
hallituksen budjettiriihi osui samalle<br />
päivälle.<br />
Hallinto- ja kuntaministeri<br />
Henna Virkkunen joutui messuvieraiden<br />
ympäröimäksi ja kysymystulvaan<br />
vieraillessaan valtiovarainministeriön<br />
osastolla<br />
toisena markkinapäivänä.<br />
Seuraavat Kuntamarkkinat<br />
järjestetään Kuntatalolla 12.–<br />
13.9.2012.<br />
Kuntamarkkinoiden seminaarien ja<br />
tietoiskujen esitelmiin voi tutustua<br />
verkossa www.kuntamarkkinat.fi ><br />
luentoaineistoja.<br />
Heli Sorjonen<br />
Tulvavahinkoja<br />
korvataan vain<br />
vakuutuksista<br />
2014 alkaen<br />
● Vesistötulvista aiheutuvia rakennus-<br />
ja irtaimistovahinkoja<br />
ei enää 1.1.2014 alkaen korvata<br />
valtion varoista. Tämän jälkeen<br />
korvaussuojan saa hankkimalla<br />
tulvavahingot kattavan<br />
vahinkovakuutuksen.<br />
Valtioneuvosto on hyväksynyt<br />
tulvakorvausjärjestelmän<br />
uudistamiseen liittyvät lait.<br />
Tulvariskit on arvioitu koko<br />
maassa, ja suurimmille riskeille<br />
alttiit alueet nimetään tämän<br />
vuoden aikana. Vuoden<br />
2015 loppuun mennessä alueille<br />
tehdään myös tulvariskien<br />
hallintasuunnitelmat, joissa<br />
esitetään toimenpiteet tulvariskien<br />
estämiseksi ja vähentämiseksi.<br />
Kemijoki Oy<br />
Rovaniemen Petäjäskosken voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä<br />
155 000 kotitalouden tarpeisiin.<br />
Mannerheimintien alle rakennetun pysäköintihallin pysäköintisektoreiden<br />
pituus on 164 metriä ja leveys 17 metriä.<br />
Suomen tehokkain<br />
vesivoimalaitos<br />
Rovaniemellä<br />
● Rovaniemen eteläpuolella sijaitseva<br />
Petäjäskoski on Suomen<br />
tehokkain vesivoimalaitos. Kemijoki<br />
Oy on nostanut Petäjäskosken<br />
ensimmäisen koneen tehoa<br />
jo toisen kerran. Tämän myötä<br />
laitoksen kokonaisteho nousee<br />
182 megawattiin.<br />
Petäjäskosken keskimääräinen<br />
vuosituotanto on 687 gigawattituntia,<br />
joka vastaa noin<br />
155 000 kotitalouden vuoden<br />
kulutusta.<br />
Tehonlisäys saavutetaan juoksupyörän<br />
siipien muotoilulla, jolloin<br />
koneiston kautta voidaan<br />
ajaa suurempi virtaama.<br />
Pysäköintisuunnittelu<br />
toi<br />
voiton WSP:lle<br />
● WSP Finlandin yhteistyössä<br />
Stockmannin, Helsingin kaupungin<br />
ja Q-Parkin kanssa suunnittelema<br />
Stockmann Q-Park on voittanut<br />
kansainvälisesti arvostetun<br />
European Parking Award -palkinnon<br />
Torinossa syyskuun puolivälissä.<br />
Voiton perusteina olivat pysäköintiä<br />
edistävät käytännöt ja<br />
kestävän kehityksen periaatteiden<br />
toteuttaminen.<br />
Lämmitetyt rampit ehkäisevät<br />
jäänmuodostusta, valaistus toimii<br />
liikkeentunnistuksella ja pinnat ovat<br />
tulenkestäviä materiaaleja. Sisääntuloramppien<br />
sijoitusten ansiosta<br />
keskustan ruuhkista poistuu vuositasolla<br />
noin 350 000 henkilöautoa<br />
ja 100 000 huoltoajoneuvoa.<br />
Mannerheimintien alle rakennettu<br />
kolmikerroksinen,<br />
600-paikkainen pysäköintihalli<br />
otettiin käyttöön 2009. Pysäköintihallin<br />
tieltä räjäytettiin yli<br />
250 000 kuutiota kiviainesta.<br />
VVY muutti nimeä<br />
ja ilmettä<br />
● Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />
on käyttänyt nimeä Vesilaitosyhdistys<br />
elokuusta lähtien. Virallinen<br />
nimi on yhdistyksen hallituksen<br />
keväisen päätöksen mukaisesti<br />
Suomen Vesilaitosyhdistys<br />
ry. Lyhenne VVY säilyy käytössä<br />
toistaiseksi. Nimenmuutoksen<br />
yhteydessä myös yhdistyksen<br />
graafinen ilme on uudistettu.<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Toimikunta<br />
uudisti Tampereen<br />
rakennuskulttuuria<br />
● Tampereen kaupunkikuvatoimikunta<br />
on toiminut vuoden. Avointa<br />
keskustelufoorumia kiitellään uusien<br />
tuulien tuomisesta Tampereen<br />
rakennuskulttuuriin.<br />
Kaupunginhallituksen asettama<br />
toimikunta aloitti kesäkuussa 2010.<br />
Sen perustaminen kuului olennaisena<br />
osana Tampereen arkkitehtuuri-<br />
Tampereen kaupunki/Petri Kivinen<br />
ohjelmaan.<br />
Toimikunnan tehtävänä on antaa<br />
lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista<br />
ennen rakennuslupien<br />
käsittelyä, merkittävien tontinluovutuskilpailujen<br />
tarjouksista<br />
sekä muista merkittävistä kaupunkikuvaan<br />
vaikuttavista julkisten tilojen<br />
hankkeista ja kaavoista.<br />
Satakunnan silta on osa<br />
Tampereen perinteisintä<br />
kaupunkikuvaa.<br />
Peruskorjauksen jälkeen 70-luvun kerrostalo on rinnastettavissa<br />
uusiin passiivitaloihin: tilojen lämmitysenergiantarve<br />
on alle 25 kWh/m 2 a.<br />
Esivalmis<br />
puuelementti<br />
kerrostalon<br />
saneeraukseen<br />
● Riihimäen Peltosaaressa<br />
saneerattavan 70-luvun<br />
kerrostalon julkisivuelementit<br />
ovat 12 metriä korkeita<br />
kivivillaeristeisiä puurunkoelementtejä.<br />
Elementeissä<br />
on lämmöneristeet, ikkunat<br />
ja ilmanvaihtokanavat<br />
valmiina. Uusi menetelmä<br />
minimoi työmaalla tehtävän<br />
työn määrän ja häiriön<br />
asukkaille.<br />
Betonisandwich-elementtitalon<br />
uloin kuori puretaan<br />
ja vanha eristekerros<br />
poistetaan. Sisäkuoren pintaan<br />
asennetaan pehmeä<br />
kivivillamatto, jolla tasataan<br />
vanhan betonirakenteen<br />
pinta. Uudessa julkisivuelementissä<br />
ovat valmiina<br />
asuntokohtaiset ilmanvaihtokanavat,<br />
palamattomat<br />
kivivillaeristeet ja ikkunat<br />
sekä pinnassa pohjarappaus<br />
lamellikivivillan päällä.<br />
Uusi julkisivu koostuu<br />
69 erilevyisestä elementistä.<br />
Jokainen elementti on yksilö,<br />
jonka mitat on saatu laserkeilauksella<br />
ja 3D-mallinnuksella.<br />
Elementtivalmistuksen<br />
mittatoleranssi on 4<br />
mm. Elementtien valmistaja<br />
on Teeri-Kolmio Oy.<br />
– Julkisivuelementit kuljetetaan<br />
työmaalle ja nostetaan<br />
paikalleen nosturilla.<br />
Siten rakennusta ei tarvitse<br />
huputtaa, eikä sen ympärille<br />
tarvita telineitä, tuotekehityspäällikkö<br />
Jukka Sevón<br />
Paroc Oy Ab:sta sanoo.<br />
Riihimäen Peltosaaren<br />
Innova-korjaushankkeeseen<br />
osallistuvat Sitra, ARA,<br />
Tekes ja VTT sekä yrityksistä<br />
Paroc, Enervent, Ensto ja<br />
Lammin Ikkuna.<br />
www.paroc.fi<br />
Luontokeskus<br />
nousee CLTpuuelementtitekniikalla<br />
● Espoon Nuuksioon rakennettava<br />
uusi Suomen<br />
luontokeskus Haltia on<br />
ensimmäinen Stora Enso<br />
Puutuotteiden CLT-elementtitekniikalla<br />
(cross<br />
laminated timber) rakennettava<br />
julkinen rakennus<br />
Suomessa.<br />
Asennusvalmiiden ja<br />
mittatarkkojen CLT-elementtien<br />
etuna on laadun<br />
ohella nopea ja kustannustehokas<br />
rakentaminen.<br />
Rakenteiden tiiveys<br />
takaa energiatehokkuuden<br />
ja sitä kautta entistä<br />
ekologisemman lopputuloksen.<br />
Kaikkiaan 5 200 m²<br />
suuruinen toimitus sisältää<br />
ulko- ja väliseinien<br />
sekä välipohjien CLT-elementit,<br />
liimapuukannat-<br />
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Malkamäki Oy<br />
timet ja kattoelementit.<br />
2013 alussa valmistuvan<br />
luontokeskuksen pääurakoitsija<br />
on YIT.<br />
www.storaenso.com<br />
Musiikkitalon<br />
puulattioissa<br />
öljyvahaa<br />
● Syyskuussa yleisölle<br />
avautuneen Helsingin<br />
Musiikkitalon puupintojen<br />
pintakäsittely toteutettiin<br />
Osmo Colorin luonnonöljypohjaisella<br />
öljyvahalla.<br />
Suomen luontokeskus Haltian kantaviksi rakenteiksi<br />
määriteltiin suunnitteluvaiheessa ristiinlaminoidut<br />
CLT-levyt, sillä rakennuksesta halutaan<br />
mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava.<br />
Musiikkitalossa on Osmo Colorilla käsiteltyä puulattiaa<br />
runsaat 4 500 neliömetriä.<br />
Musiikkitalon lattiapintojen<br />
kova kulutus ja tilojen<br />
sisäilmaa koskevat määräykset<br />
asettivat tuotteille<br />
tiukat kriteerit. Tärkeää oli<br />
laatu ja rakennusmateriaalien<br />
vähäpäästöisyys.<br />
Värittömällä matta<br />
öljyvahalla käsiteltiin Musiikkitalon<br />
pähkinäpuiset<br />
sisätilojen lattiat, joita<br />
on mm. suuressa<br />
1 700-paikkaisessa konserttisalissa,<br />
urku- ja kamarimusiikkisalissa,<br />
pienemmissä<br />
harjoitussaleissa,<br />
aulassa sekä kahvila- ja ravintolatiloissa.<br />
Yleisötilojen<br />
lattiapinnoille öljyvahaan<br />
lisättiin karhennusainetta,<br />
joka estää liukkautta.<br />
Esiintymislava ja näyttämörakenteet<br />
ovat suomalaista<br />
mäntyä, ja ne käsiteltiin<br />
Musiikkitaloa varten<br />
sekoitetulla valkoisella<br />
öljyvahalla. Öljyvahattu<br />
pinta tukee puun akustisia<br />
ominaisuuksia.<br />
www.osmocolor.com<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
55
Sito Oy<br />
Espoon kaupunki<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
Carl Slätisin<br />
<br />
<br />
imo<br />
Karjalainen<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
Tenho Aarnikko -<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
FCG Finnish<br />
Consulting<br />
Group Oy<br />
Jani Heikura<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Iiro<br />
Miettinen -<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kati Tolvanen<br />
-<br />
<br />
<br />
Mervi Alaluusua<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
Lappeenrannan<br />
kaupunki<br />
-<br />
Kimmo Jarva <br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
ECOonline Oy<br />
-<br />
<br />
Kari Eilamon<br />
Markku Matilainen,<br />
Markku Nurmi <br />
Jukka Väisänen<br />
Sanna Kuusisaari<br />
-<br />
<br />
Hannu<br />
Ranta<br />
-<br />
<br />
Tuomas<br />
Aholainen-<br />
-<br />
<br />
<br />
Kimmo Koski <br />
-<br />
<br />
<br />
Paperinkeräys Oy<br />
<br />
<br />
Harri Lehtonen-<br />
-<br />
<br />
Mari Moilanen<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Marjo Pihlaja<br />
<br />
-<br />
<br />
Piritta<br />
Keto-<br />
-<br />
<br />
<br />
Ari Aalto<br />
Vesa Mörsky,<br />
Tero Peltomäki<br />
Kimmo Seppälä -<br />
-<br />
<br />
Kyösti<br />
Kukkohovi-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
Tiina Mäkelä<br />
<br />
-<br />
<br />
Matti Haku-<br />
linen-<br />
-<br />
<br />
<br />
Sari<br />
Brusila-<br />
-<br />
<br />
Sampo<br />
Perttula<br />
-<br />
-<br />
<br />
Ekokem Oy Ab<br />
-<br />
Kirsi Rantala<br />
Jukka Kortesniemi<br />
Janne Saarinen<br />
<br />
<br />
Jarkko Sadinkangas<br />
Petteri Paananen<br />
-<br />
-<br />
<br />
Seppo Hovi -<br />
<br />
<br />
56<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
Olli Huikari on nimitetty<br />
palvelutuotannon<br />
kehityspäälliköksi.<br />
Hyötypaperi Oy<br />
perinkeräys<br />
Oy:n tytäryhtiössä,<br />
Hyötypaperi<br />
Oy:ssä on nimitetty Jarkko<br />
Kiuru.<br />
WSP Finland Oy<br />
Maiju Lintusaari<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
liikennetoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
Simon de Neumann<br />
on nimitetty projektipäälliköksi<br />
siltatoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
Tom Hult on nimitetty<br />
projektipäälliköksi<br />
rakennuttamisyksikköön<br />
Helsinkiin.<br />
Harri Sarkkinen on<br />
nimitetty projektipäälliköksi<br />
talotoimialalle Ouluun.<br />
Lassila & Tikanoja<br />
Oyj<br />
Pekka Saarimaa on<br />
nimitetty vahinkosaneera-<br />
yspäälliköksi.<br />
Olli Niemi on nimitetty<br />
Kiinteistötekniikan<br />
<br />
palvelut -yksikön yhteyspäälliköksi.<br />
Mateko Oy<br />
Juha Riihiviita<br />
(48) on nimittty<br />
huolto-, korjaamo- ja varaosatoiminnoista<br />
vastaavaksi<br />
jälkimarkkinointijohtajaksi.<br />
Tekla Oyj<br />
Building & Construction<br />
-liiketoiminta-alueella<br />
on nimitetty seuraavat<br />
henkilöt:<br />
Software Engineer<br />
-tehtävään<br />
Matthew Grandy,<br />
Gökhan Arikan,<br />
Hannu Jokinen,<br />
Arto Lappalainen ja<br />
Kreeta Palo.<br />
tävään<br />
Risto Lankinen.<br />
tävään<br />
Ersen Firat.<br />
<br />
David Lash.<br />
Parma Oy<br />
johtajaksi<br />
on nimitetty varatoimitusjohtaja<br />
Hannu<br />
Tuukkala.<br />
<br />
johtanut Jarmo Murtonen<br />
jää eläkkeelle<br />
31.12.2011.<br />
Kokkolan kaupunki<br />
<br />
nimitetty TkT, OTM Antti<br />
Tieva<br />
työskennellyt muun muassa<br />
Lahden kaupungilla<br />
sessä<br />
korkeakoulussa.<br />
Muuramen kunta<br />
<br />
suunnitteluinsinöörin virkaan<br />
on valittu insinööri<br />
Minna Länsisalmi<br />
FCG Finnish Consulting<br />
Group Oy:stä.<br />
2011<br />
Maarakennuspäivä<br />
6.10.2011 Helsinki<br />
www.mank.fi<br />
Valtakunnalliset<br />
vesiosuuskuntapäivät<br />
7.–8.10.2011 Kankaanpää<br />
www.svosk.fi<br />
Liikenne ja maankäyttö<br />
11.–12.10.2011 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Varautuminen ja viestintä<br />
vesihuollossa<br />
12.10.2011 Tampere<br />
www.vvy.fi<br />
FinnSec 2011<br />
12.–14.10.2011 Helsinki<br />
www.finnsec.fi<br />
ViherTek2011<br />
12.–14.10.2011 Helsinki<br />
www.vihertek.fi<br />
Turvallisuus- ja erityistilannejohtaminen<br />
18.10.2011 Helsinki<br />
www.kauppakamarikauppa.fi<br />
Rakentamisen sopimusoikeus<br />
ja -johtaminen<br />
18.–20.10.2011 Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
World Sustainable Building<br />
Conference<br />
18.–21.10.2011 Helsinki<br />
www.sb11.org<br />
Vesilain uudistus<br />
19.10.2011 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
UrbanTec<br />
24.–27.10.2011 Köln<br />
www.urbantec.de<br />
Teknisen toimialan prosessit<br />
ja palvelujen tuotteistaminen<br />
25.10.2011 Vantaa<br />
www.fcg.fi<br />
Infrastruktuurin tuottamisen<br />
johtaminen (RAPS)<br />
25.10.2011–31.8.2012, 6 x 2 pv, Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Julkisten hankintojen<br />
peruskurssi<br />
25.–26.10.2011 Mikkeli<br />
www.ptcs.fi<br />
Maanmittausinsinöörien ja<br />
-teknikoiden koulutuspäivät<br />
26.–27.10.2011 Lahti<br />
www.fcg.fi<br />
Vesihuollon suunnitteluttaminen<br />
ja rakennuttaminen<br />
26.–27.10.2011 Helsinki<br />
www.vvy.fi<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
1.–2.11.2011 Helsinki<br />
www.paikkatietomarkkinat.fi<br />
Yksityistiepäivät<br />
1.–2.11.2011 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Rakennusvalvontapäivät<br />
9.–11.11.2011 Jyväskylä<br />
www.fcg.fi<br />
Pohjoismainen jätevesikonferenssi<br />
14.–16.11.2011 Helsinki<br />
www.vvy.fi/nwc2011<br />
Teknisen hallinnon päivät<br />
17.–18.11.2011 Jyväskylä<br />
www.fcg.fi<br />
2012<br />
Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />
www.ukty.fi<br />
Viherpäivät<br />
14.–15.2.2012 Tampere<br />
www.vyl.fi<br />
Talvitiepäivät<br />
15.–16.2.2012 Tampere<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
tapahtumakalenteri<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011 57
sivulla 36<br />
sivulla 36<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
TURUSSA<br />
18.–20.5.<br />
sivulla 36<br />
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!<br />
Puhelin: 010 8369900<br />
www.axflow.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-<br />
LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-<br />
LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO<br />
I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />
LIIDEA OY<br />
www.liidea.fi<br />
08-8810300<br />
LAADUKASTA OSAAMISTA<br />
YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />
Tehokasta<br />
täsmänäkyvyyttä<br />
Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme<br />
tuo tulosta.<br />
Ota yhteys Marianne<br />
Lohilahteen,<br />
puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Tulvasuojelu pahensi<br />
New Orleansin<br />
tuhoja sivu 12<br />
6 /2011<br />
Karviassa kylä rakentaa<br />
kevyen liikenteen<br />
väylää talkoilla sivu 24<br />
Martha Schwartz:<br />
Puisto on<br />
graalin malja<br />
kaupungille.<br />
sivu 42<br />
sivulla 36<br />
Musiikkitalon ympäristö<br />
muuttuu kaupunkilaisten<br />
olohuoneeksi sivu 36<br />
2011<br />
Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa<br />
MYRSKYN JÄLKEEN<br />
sivu 6<br />
Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
TILAA<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle<br />
syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon<br />
osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,<br />
irtonumero 10 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />
os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. 09 771 2442.<br />
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia<br />
euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko<br />
se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />
sivu<br />
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Pirkkala valitsi<br />
maalämmön Toivion<br />
kouluun sivu 12<br />
Fiskarsin ruukkikylästä<br />
tehdään vihreää<br />
ekotaajamaa sivu 20<br />
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />
energiapilotin valmistumisesta<br />
5 /2011<br />
Kuntaliitos uudisti<br />
organisaatiot<br />
Hämeenlinnassa,<br />
Timo Tuomola<br />
kertoo. sivu 40<br />
Porin uimahalli<br />
saa lisävoimaa<br />
sivu 6<br />
AURINGOSTA<br />
Merenpinnan nousu<br />
vaaraksi Hangon<br />
vesihuollolle sivu 44<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Kaupunginhallituksen pj.<br />
Minna Arve vanhan<br />
tammen syleilyssä<br />
sivu 6<br />
3/2011<br />
AS Tallinna Vesi<br />
tehostaa jätevesien<br />
typenpoistoa<br />
Ellen Mihkleppin<br />
johdolla. sivu 36<br />
Kuntien ilmastotyöhön<br />
on tullut<br />
potkua sivu 13<br />
Myllyn teräs<br />
kohoaa Aurajoen<br />
ylle sivu 16<br />
Miten Helsinki<br />
pärjäsi Lumisodassa?<br />
sivu 24<br />
Jätteet imuun<br />
Espoon<br />
Suurpellossa sivu 44<br />
Turku yhtiöittää<br />
2012 teknisiä<br />
palvelujaan sivu 55<br />
TURKU ON EUROOPAN<br />
PUUPÄÄKAUPUNKI<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
1/2011<br />
Pyynikin uimahalli-hotellista<br />
tulee ainutlaatuinen,<br />
Kirsti Hankela<br />
iloitsee. sivu 14<br />
Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa<br />
Shanghaissa huippuluokkaa<br />
sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47<br />
rakennettiin hoito-<br />
energiayhtiönsä veroja<br />
John Hopkins rakennuttaa<br />
hylätystä teollisuusalueesta<br />
jättimäistä olympiapuistoa<br />
6<br />
LONTOOSEEN 2012<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />
ympäristön sekä maankäytön ja<br />
rakentamisen kysymyksissä.<br />
Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n<br />
a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t<br />
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,<br />
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset<br />
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset<br />
p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi<br />
FCG – Hyvän elämän tekijät<br />
Suunnittelemme hyvää<br />
infrastruktuuria, ympäristöä<br />
ja yhdyskuntaa<br />
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />
tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />
www.fcg.fi<br />
SUUNNITTELUPALVELUJA<br />
MONIALAISESTI<br />
RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,<br />
TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE<br />
Pöyry Finland Oy<br />
Puh. 010 3311<br />
www.poyry.fi<br />
WSP Finland Oy<br />
p. 0207 864 11<br />
www.wspgroup.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
VESIHUOLTOPALVELUA<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />
59
TULE JA PÄIVITÄ TIETOSI!<br />
KYMMENIÄ<br />
MAKSUTTOMIA<br />
SEMINAAREJA JA<br />
TIETOISKUJA.<br />
REKISTERÖIDY ENNAKKOON<br />
NETISSÄ JA VOITA iPad 2<br />
VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA<br />
12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus<br />
LÄHES 500<br />
NÄYTTEILLE-<br />
ASETTAJAA!<br />
Kiinteistö – korjausrakentaminen ja isännöinti<br />
FinnSec – turvallisuus- ja suojeluala<br />
ViherTek – viherrakentaminen ja -suunnittelu<br />
Väri ja Pinta – maalaus ja pintakäsittely<br />
Julkisivu – julkisivurakentaminen<br />
Puhtauspalvelu – kiinteistöjen puhtaanapidon ostaminen<br />
Audiovisual – kuva, ääni, valo<br />
SÄHKÖ – sähköalan ammattilaisille<br />
www.kiinteistoklusteri.fi