07.11.2014 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ALANSA YKKÖNEN<br />

6 /2011<br />

Martha Schwartz:<br />

Puisto on<br />

graalin malja<br />

kaupungille.<br />

sivu 42<br />

sivulla 36<br />

Tulvasuojelu pahensi<br />

New Orleansin<br />

tuhoja sivu 12<br />

Karviassa kylä rakentaa<br />

kevyen liikenteen<br />

väylää talkoilla sivu 24<br />

Musiikkitalon ympäristö<br />

muuttuu kaupunkilaisten<br />

olohuoneeksi sivu 36<br />

Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa<br />

MYRSKYN JÄLKEEN<br />

sivu 6


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />

osaamisemme ja kokemuksemme<br />

käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />

parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Taustallamme ovat tunnetut<br />

merkkituotteet, joiden<br />

tuotekehitys on jatkuvaa<br />

ja systemaattista.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

Kysy lisää!<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ<br />

6 / 2011<br />

4. lokakuuta<br />

36 Töölönlahden tilapäinen puisto valmistui<br />

Musiikkitalon avajaisiin elokuun lopulla.<br />

Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin<br />

kaupungin rakennusvirastosta ihailee<br />

puiston näyttäviä kesäkukkaistutuksia.<br />

16 Skeittausta harrastava Pyry Tamminen arvostaa<br />

Helsingin Tuorinniemen skeittipuistoa ja<br />

sen kestomuovilla pinnoitettua vaneria.<br />

24 Esa Yliluoma, Jaakko Kallioniemi ja Karvian<br />

Kantin kyläläisten voimannäyte: talkoilla<br />

syntyvä kevyen liikenteen väylä.<br />

46 Kouvolassa hallitaan keskustan hulevesitulvia<br />

Keskuspuistoon asennetun maanalaisen<br />

viivytysrakenteen avulla.<br />

TURVALLISUUS<br />

Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu<br />

sai vauhtia myrskystä ja lumesta 6<br />

Etelä-Savo panostaa valmius- ja<br />

turvallisuussuunnitelmiin 10<br />

New Orleansin hirmumyrsky<br />

paljasti hallinnon haurauden 12<br />

Hyvä skeittialue on haasteellinen<br />

ja turvallinen 16<br />

Uusi laki parantaa myös<br />

skeittialueiden turvallisuutta 18<br />

Pelastustoimen kustannukset<br />

ovat kehittyneet maltillisesti 21<br />

LIIKENNE<br />

Karvian Kantin kylällä tehdään<br />

kevyen liikenteen väylä talkoilla 24<br />

Uudella menetelmällä työmaiden<br />

haitat hallintaan 29<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />

UKTY 35<br />

VIHERALUEET<br />

Musiikkitalo sai kylkeensä<br />

tilapäisen puiston 36<br />

Martha Schwartz: Puisto versoo<br />

menestystä kaupungille 42<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

VESIHUOLTO<br />

Stormwater-hanke ratkaisee hulevesiongelmia<br />

ja tukee bisnestä 46<br />

Kouvolaan maanalainen<br />

hulevesien viivytysrakenne 47<br />

Sammutusvesisuunnitelmista<br />

tuli lakisääteisiä 49<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Pisara 23<br />

Pakina/Eero Hiltunen:<br />

Viimeinen dinosaurus 41<br />

Uutisia 51<br />

Tuoteuutisia 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011 3


lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

■ Energia<br />

■ Hankinnat<br />

■ Ilmastonmuutos<br />

■ Infra-IT<br />

■ Jätehuolto<br />

■ Kiinteistöt<br />

■ Kunnossapito<br />

■ Liikenne ja väylät<br />

■ Liikuntapaikat<br />

■ Maankäytön suunnittelu<br />

■ Maarakennus<br />

■ Rakentaminen<br />

■ Turvallisuus<br />

■ Uimahallit ja kylpylät<br />

■ Vesihuolto<br />

■ Viheralueet<br />

■ Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

6 /2011<br />

Martha Schwartz:<br />

Puisto on<br />

graalin malja<br />

kaupungille.<br />

sivulla 36<br />

sivu 42<br />

Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö<br />

New Orleansin kevyen liikenteen muuttuu kaupunkilaisten<br />

tuhoja sivu 12 väylää talkoilla sivu 24 olohuoneeksi sivu 36<br />

Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa<br />

MYRSKYN JÄLKEEN<br />

sivu 6<br />

Kannen kuva: Lehtikuva/Marita Waenerberg<br />

TOIMITUS<br />

TUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen<br />

Puh. 09 771 2319, 040 502 6389<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Kirsi Rontu<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

Puh. 09 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €<br />

Irtonumero 10 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssa Print<br />

ISSN 1238-125X<br />

66. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> turvaa arkea<br />

”<br />

Kansalaiset arvostavat arjen turvallisuutta – sitä, että asiat sujuvat häiriöttä ja ilman<br />

henkilökohtaisia turvallisuusuhkia. <strong>Kuntatekniikka</strong> on monella tapaa mukana<br />

turvaamassa kansalaisten arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla,<br />

rakentamisella ja kunnossapidolla sekä liikenteen ohjauksella. Kiinteistöturvallisuutta<br />

parannetaan kulunvalvonnalla, kameravalvonnalla sekä automaattisilla<br />

palohälytin- ja sammutinlaitteilla. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän<br />

huomiota. Myös kuntien yleinen turvallisuussuunnittelu vahvistuu.<br />

Varautuminen uhkiin ja häiriötilanteisiin ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.<br />

Kun on totuttu hyvin toimiviin peruspalveluihin, varautuminen unohtuu helposti.<br />

Muisti palaa, kun kohdalle osuu vaikkapa poikkeuksellinen luonnonilmiö. Runsaan<br />

vuoden takaiset kesäiset rajuilmat ja niiden seuraukset saivat Onnettomuustutkintakeskuksenkin<br />

kartoittamaan ja arvioimaan kuntien ja muiden viranomaisten<br />

varautumista.<br />

Juuri julkaistusta tutkimusraportista löytyy useita suosituksia laajojen häiriötilanteiden<br />

varalle myös suoraan kuntatekniikan tekijöille. Tällaisia ovat muun<br />

muassa vesihuoltolaitosten varautumisen tehostaminen, kuntien avainhenkilöiden<br />

hälyttämismenettelyt ja liikenneverkkojen raivausjärjestelyt. Ne on syytä ottaa nyt<br />

vakavasti, eikä toimia kuten joskus aiemmin vastaavien suositusten kanssa on toimittu<br />

eli unohtaa sujuvasti.<br />

Useissa tämän lehden jutuissa turvallisuus on läpileikkaavana teemana. Kansijutussa<br />

kerromme Etelä-Savon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehitysaskeleista<br />

Asta-myrskyn ja viime talven tykkylumiongelmien jälkeen. Tarkastelemme myös<br />

kaupunkien skeittipuistojen suunnittelua ja rakentamista turvallisuusnäkökulmasta<br />

ja esittelemme uuden pelastuslain edellyttämää sammutusvesisuunnitelmaa.<br />

Turvallisuus on tarpeen pitää mielessä kaikissa kuntatekniikan tehtävissä.<br />

Tukipalvelut tökkivät<br />

Kuntien tukipalveluja on viime aikoina ahkerasti koottu kahteen valtakunnalliseen<br />

kuntaomisteiseen yhtiöön, Tieraan ja Taitoaan. Ensimmäinen tarjoaa tietohallinnon<br />

ja toinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kuntia ja kuntayhtymiä liittyy<br />

osakkaiksi vähitellen. Tierassa niitä on mukana jo yli 200 ja Taitoassa toistasataa.<br />

Tietoa ja taitoa tuntuu tukipalveluista vielä puuttuvan. Pienten kuntien ohuista<br />

ja haavoittuvista organisaatioista on puhuttu vuosikaudet, mutta osataan sitä<br />

tunaroida isoissa kuntayhtymissäkin.<br />

90-vuotias, kodissaan yksin asuva äitini oli elokuussa muutaman päivän hoidettavana<br />

maakunnan keskussairaalassa. Kotiutushetken koittaessa ei sairaalan<br />

säilytykseen ottamia potilaan vaatteita löytynyt mistään, vaan taksimatkalle lähdettiin<br />

sairaalan aamutakissa. Syyskuun lopulla vaatteet olivat edelleen teillä tietymättömillä.<br />

Lasku hoitojaksosta sentään muistettiin lähettää.<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto<br />

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat maakunnan<br />

Etelä-Savo varautuu nyt<br />

Asta-myrsky riepotteli pahiten<br />

Etelä-Savon aluetta. Myrskyn jälkiä<br />

maastossa korjasi Suur-Savon<br />

Sähkön noin 200 asentajaa, kymmeniä<br />

metsureita, 20 kaivinkonetta<br />

ja 10 metsäkonetta.<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


TURVALLISUUS<br />

turvallisuussuunnittelua<br />

paremmin<br />

Kuvat Järvi-Suomen Energia Oy<br />

ASTA MYRSKY 30.7.2010<br />

■ Myrskyn alkamisesta noin tunnin päästä<br />

rintama Etelä-Savosta oli ohi.<br />

■ Tämän jälkeen tilanne oli stabiili.<br />

■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000<br />

asiakasta oli ilman sähköä.<br />

■ Häiriöalueella vakituisia asukkaita on noin<br />

30 000 ja runsaasti kesäasukkaita.<br />

■ Valoisaa ja lämmintä.<br />

■ Kaatuneet puut haittasivat liikkumista.<br />

■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.<br />

TYKKYLUMI 25.1.2011<br />

■ Tilanne laajeni noin 12 h.<br />

■ Häiriöalue oli epästabiili.<br />

■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000<br />

asiakasta oli ilman sähköä.<br />

■ Pimeä vuodenaika, seuraavan vuorokauden<br />

lämpötilaennuste oli –25 °C.<br />

■ Lumi haittasi liikkumista sekä teillä että<br />

sähkölinjoilla.<br />

■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.<br />

Kesän 2010 Asta-myrskystä ja viime talven tykkylumiongelmista<br />

saadut kokemukset ovat hioneet<br />

Etelä-Savon valmius- ja turvallisuussuunnitelmia.<br />

Parannettavaa löytyi etenkin toimintojen käynnistämisestä<br />

ja tilannekuvan välittämisestä viranomaisten<br />

kesken ja tavallisille kansalaisille.<br />

● Seppo Lokka, pelastusjohtaja<br />

Etelä-Savon pelastuslaitos<br />

Kesällä 2010 Suomeen iski<br />

useampi voimakas myrsky. Etelä-Savoa<br />

pahiten koetteli Astamyrsky<br />

heinä-elokuun vaihteessa.<br />

Myrskyn jälkeen tarkastelimme<br />

kriittisesti omaa toimintaamme<br />

ja havaitsimme, että kuntien<br />

tilannekuvan muodostamisessa<br />

oli ongelmia. Kuntien johtoryhmien<br />

hälyttämiseen oli myös paneuduttava<br />

aikaisempaa huolellisemmin.<br />

Asta-myrskyn jälkeen<br />

pohdittiin myös sitä, onko häiriötilanteisiin<br />

varautuminen jätetty<br />

liian vähälle huomiolle.<br />

Kuntien kanssa oli tehty paljon<br />

työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien<br />

hyväksi. Liioitellen<br />

voisi todeta, että suunnitelmat<br />

olivat hyviä. Niissä oli<br />

vain yksi vika: ne eivät toimineet<br />

käytännössä. Etelä-Savossa syntyi<br />

voimakas tarve konkretisoida<br />

suunnitelmia ja tehdä niistä käytännössä<br />

toimivia asiakirjoja.<br />

Syksyllä 2010 järjestimme tilaisuuden<br />

kunnanjohtajille yhdessä<br />

puolustusvoimien ja Etelä-Savon<br />

poliisilaitoksen kanssa.<br />

Kävimme läpi valmiussuunnitteluun<br />

ja turvallisuussuunnitteluun<br />

liittyviä kysymyksiä ja sovimme<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

7


TURVALLISUUS<br />

Tykkylumi taivutti puita sähköjohdoille ja aiheutti sähkökatkoja Etelä-Savossa viime tammikuussa.<br />

Vikapaikkoja kartoitettiin helikopterilla.<br />

OPERAATIO TYKKYLUMI<br />

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimenpiteitä<br />

tykkylumen aiheuttaman<br />

laajan sähkönjakeluhäiriön<br />

aikana tammikuun lopulla 2011:<br />

■ Viesti- ja johtokeskus oli miehitettynä<br />

25.1.2011 klo 12 –<br />

29.1.2011 klo 15.<br />

■ Tehtiin tiivistä yhteistyötä sähköyhtiön<br />

kanssa.<br />

■ Aktivoitiin häiriöalueen kuntien<br />

johtoryhmät hätäkeskuksen kautta<br />

ryhmätekstiviesteillä.<br />

■ Aktivoitiin ja komennettiin ”yhteysupseerit”<br />

kuntien johtoryhmien<br />

tueksi.<br />

■”Yhteysupseeri” sähkölaitoksen<br />

käyttökeskukseen/valvomoon.<br />

■ Evakuoitiin yhteensä noin 100<br />

erityisryhmiin kuuluvaa henkilöä<br />

yhdessä kuntien viranomaisten<br />

kanssa.<br />

■ Lämmitettiin erityisryhmien<br />

asuntoja.<br />

■ Tarkastettiin yhdessä kuntien viranomaisten<br />

kanssa haja-asutusalueen<br />

erityisryhmien turvallisuus<br />

ja hyvinvointi.<br />

■ Lähetettiin viranomaistiedotteita.<br />

■ Avattiin medialle tiedotuspuhelin.<br />

■ Koottiin tilannekuvaa maakunnasta.<br />

■ Välitettiin tilannekuvaa maakunnasta<br />

kaikille Etelä-Savon kunnille,<br />

Itä-Suomen aluehallintovirastolle,<br />

naapuripelastusalueille, muille viranomaisille<br />

sekä sisäministeriön<br />

pelastusosaston päivystäjälle.<br />

■ Lähetettiin tilanneraportit edellä<br />

mainituille tahoille kerran vuorokaudessa.<br />

■ Lähetettiin mediatiedotteita<br />

Suomen medialle vähintään kaksi<br />

kertaa vuorokaudessa.<br />

■ Järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta.<br />

■ Koordinoitiin omien ja eräiden<br />

muiden tahojen varavoimakapasiteettia.<br />

■ Siirrettiin omaa kuljetuskapasiteettia,<br />

muuta kalustoa ja henkilökuntaa<br />

häiriöalueille.<br />

■ Pyydettiin virka-apua puolustusvoimilta<br />

(10 maastoajoneuvoa,<br />

1 aggeregaatti).<br />

■ Sovittiin evakuointeihin liittyvästä<br />

virka-avusta poliisin kanssa.<br />

■ Jaettiin pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä<br />

maatiloille.<br />

■ Huolehdittiin hälytyksien perillemenosta<br />

VIRVE-häiriöalueille.<br />

■ Kartoitettiin naapuripelastusalueilta<br />

saatava varavoimakapasiteetti.<br />

■ Tilattiin ilmatieteenlaitokselta<br />

tarkemmat maakunnan sääennusteet,<br />

jotka välitettiin tietoa tarvitseville.<br />

■ Tilattiin maistraatista koko maakunnan<br />

alueelta yli 70-vuotiaiden<br />

asukkaiden osoitetiedot, kun valmistauduttiin<br />

tilanteen pahenemiseen.<br />

■ Tiedotettiin ja aktivoitiin<br />

VAPEPA-organisaatio, mikäli tilanne<br />

pahenisi.<br />

■ Tehtiin alustava tiedustelu maakuntajoukkojen<br />

käytettävyydestä,<br />

mikäli tilanne pahenisi.<br />

■ Tilanteen katsottiin olevan ohi<br />

2.2.2011 klo 13.30.<br />

■ Pelastuslaitoksen tilannepäiväkirjaan<br />

tehtiin 261 merkintää.<br />

Järvi-Suomen Energia Oy<br />

käytännössä muutamista keskeisistä<br />

toimintaperiaatteista.<br />

Maakunnan valmiussuunnitelma<br />

työn alle<br />

Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savoon<br />

ryhdyttiin tekemään maakunnan<br />

valmiussuunnitelmaa.<br />

Alusta asti oli selvillä, ettei se korvaa<br />

eri viranomaisten eikä kuntien<br />

omia lakisääteisiä valmiussuunnitelmia.<br />

Tavoitteena oli ja<br />

on edelleen käydä läpi eri viranomaisten<br />

voimavarat ja tehtävät<br />

ja välttää voimavarojen päällekkäistä<br />

kehittämistä.<br />

Myrskyn jälkeen selvisi, että<br />

kuntakohtaisten valmiussuunnitelmien<br />

rinnalle on tehtävä laajempi<br />

suunnitelma. Kuntakohtaisen<br />

suunnitelman avulla suunnitellaan<br />

ja mietitään yksityiskohdat<br />

ja varautuminen eri tilanteisiin<br />

eri kunnissa. Lisäksi alueella<br />

laaditaan ylikunnallisten organisaatioiden<br />

toiminnat yhteensovittava<br />

valmiussuunnitelma.<br />

Kun asiaa pohdittiin pidemmälle,<br />

niin maakunnan valmiussuunnitelma<br />

alkoi hahmottua tietynlaisen<br />

valmiusmatriisin ja tilannekohtaisten<br />

toimintakorttien<br />

muotoon. Suunnittelutyö jalostui<br />

turvallisuussuunnitelmaksi<br />

ja valmiussuunnitelmaksi.<br />

Turvallisuussuunnitelman<br />

pääpaino on onnettomuuksien,<br />

rikollisuuden ja syrjäytymisen<br />

estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin<br />

liittyvissä asioissa Turvallisuussuunnittelun<br />

avulla pidetään<br />

huoli sitä, että turvallisuus<br />

otetaan huomioon kaikissa päätöksissä<br />

ja toiminnoissa eri tasoilla<br />

organisaatioissa ja yhteisöissä.<br />

Valmiussuunnitelma on kunta-<br />

tai toimialakohtainen suunnitelma<br />

(organisaation tasolla) siitä,<br />

miten palvelut järjestetään normaaliolojen<br />

häiriötilanteessa tai<br />

poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelun<br />

avulla varmistetaan organisaatioiden<br />

toiminta eri tilanteissa<br />

eri turvallisuustasoilla.<br />

Tykkylumi katkoi sähköjä<br />

Tammi-helmikuun vaihteessa<br />

Etelä-Savossa oli jälleen poikkeuksellisen<br />

laaja sähköhäiriötilanne,<br />

kun puihin kerääntynyt raskas<br />

tykkylumi painoi puita säh-<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


TURVALLISUUS<br />

kölinjoille. Linjojen korjaustöitä<br />

vaikeutti maaston paksu puuterilumikerros.<br />

Valmius kohdata<br />

haasteet oli kuitenkin selvästi<br />

edelliskesää parempi.<br />

Kun tilanteen vakavuus selvisi,<br />

ryhdyimme toimimaan juuri<br />

siten, kuin olimme edellisenä<br />

syksynä kuntien kanssa sopineet<br />

(ks. kaavio alla). Sähkönjakeluhäiriön<br />

aikana pelastuslaitoksen<br />

rooli muodostui laaja-alaiseksi.<br />

Tykkylumitilanteen jälkeen<br />

arvioimme jälleen toimintaamme.<br />

Keskeinen havainto oli se, että<br />

kunnat ja muut viranomaiset<br />

osaavat kyllä toimia, kun jossain<br />

päin ”lamppu syttyy” ja kaikille<br />

osallisille saadaan kerrottua, mikä<br />

on tilanne.<br />

Kuntien viranomaisten ja johdon<br />

hälyttäminen ja sen varmistaminen<br />

korostuu häiriötilanteissa.<br />

Suomeen on luotu valtakunnallinen<br />

hätäkeskusjärjestelmä,<br />

jonka kautta on voitava hälyttää<br />

myös kuntien viranomaiset ja<br />

kunnan johto tarpeen vaatiessa.<br />

Etelä-Savossa on sovittu, että kunnan<br />

johtoryhmä voidaan hälyttää<br />

pelastusviranomaisen pyynnöstä<br />

hätäkeskuksen kautta.<br />

Valtakunnallinen<br />

kriisiportaali tarpeen<br />

Tilannekuvan välittäminen viranomaisten<br />

kesken ja tavallisille<br />

ihmisille on edelleen vaikeaa.<br />

Sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä<br />

huomattiin, että puhelinverkot<br />

kaatuvat varsin nopeasti.<br />

Niiden toiminta-aika häiriötilanteessa<br />

olisi saatava pidemmäksi.<br />

Esille nousi myös tarve kehittää<br />

valtakunnallinen tai alueellinen<br />

kriisiportaali, joka tarjoaisi kansalaisille<br />

tietoa häiriötilanteesta.<br />

Yleisradiolla on julkisen palvelun<br />

rooli. Meidän häiriötilanteissamme<br />

maakuntaradio ja valtakunnallinen<br />

radio sekä televisio<br />

auttoivat tiedon levittämisessä.<br />

Voisiko eri viranomaisille rakentaa<br />

yhteisen, tiedotusta tukevan<br />

yksikön? Keskitetysti toimivan<br />

tukiyksikön kautta voitaisiin varmistaa<br />

esimerkiksi viittomakielen<br />

ja muiden kielien tulkkipalvelut<br />

nopeasti tiedotusvastuussa olevan<br />

viranomaisen tueksi.<br />

Väestön ikääntyessä yhteiskunnalla<br />

on kovat paineet hoitaa<br />

ihmisiä entistä pidempään kotona.<br />

Sähkönjakeluhäiriöissä kotihoidossa<br />

olevien henkilöiden<br />

turvallisuuden varmistaminen<br />

on mietittävä etukäteen. Kun terveysviranomainen<br />

arvioi hoidontarvetta,<br />

niin jatkossa on arvioitava<br />

myös henkilön kotona selviytyminen<br />

häiriötilanteissa.<br />

Käytäntö osoitti, että jos ikäihmisillä<br />

on toimintakykyä jäljellä,<br />

he selviytyvät hyvin häiriötilanteissa.<br />

Vanhemmilla ihmisillä on<br />

kokemusta vaikeista olosuhteista.<br />

Heillä ei mene heti sormi suuhun,<br />

jos vettä tai sähköä ei tule.<br />

Sama riskinarvio<br />

kaikilla tasoilla<br />

Valmiussuunnitelmat on laadittava<br />

jatkossa ensisijaisesti normaaliajan<br />

häiriötilanteisiin. Pohjana<br />

ETELÄ-SAVON TOIMINTAMALLI HÄIRIÖTILANTEESSA<br />

Asukkaat<br />

KUNTA<br />

Poliisi +<br />

muut toimijat<br />

Yhteinen<br />

tilannekuva<br />

Pelastuslaitos<br />

Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa<br />

kriisijohtamisessa:<br />

■ pitää yllä turvallisuustilannekuvaa<br />

■ hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön<br />

■ pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus<br />

avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa<br />

■ antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita<br />

■ perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun<br />

■ antaa tarvittaessa hätätiedotteita<br />

■ käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän<br />

■ ym.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

9


Kuntien kanssa oli<br />

tehty paljon työtä<br />

valmius- ja turvallisuussuunnitelmien<br />

hyväksi. Suunnitelmat<br />

olivat hyviä.<br />

Niissä oli vain yksi<br />

vika: ne eivät toimineet<br />

käytännössä.<br />

voidaan käyttää yhteiskunnan<br />

turvallisuusstrategian mukaisia<br />

uhkamalleja. Häiriötilanteisiin<br />

varautumisen lisäksi on huolehdittava<br />

poikkeusolojen vaatimista<br />

erityispiirteistä, kuten henkilövarauksista.<br />

Poikkeusoloissa voi olla häiriötilanteita<br />

ja niitä voi esiintyä<br />

tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat<br />

resurssit voivat olla pienemmät.<br />

Poikkeusoloissa kuitenkin<br />

palvelutasoa yleensä lasketaan<br />

yhteiskunnan päätöksillä.<br />

Siten häiriötilanteiden hoitaminen<br />

on samanlaista normaaliaikana<br />

kuin se olisi poikkeusoloissa.<br />

Tulipalo on tulipalo poikkeusoloissakin.<br />

Perusidea on se, että jokainen<br />

osaa ja huolehtii omista tehtävistään<br />

normaalitilanteessa. Lisäksi<br />

jokaisen on mietittävä, mitä erityistarpeita<br />

oman toiminnan turvaamiseksi<br />

tarvitaan esimerkiksi<br />

sähköhäiriötilanteessa. Valmiussuunnitelma<br />

ei ole oppikirja<br />

vaan toimintaa ohjaava asiakirja.<br />

Ylemmillä tasoilla valmiussuunnitelma<br />

muodostuu yhteistoiminnan<br />

kuvauksesta.<br />

Etelä-Savossa on huomattu<br />

matriisimallin toimivan hyvin eri<br />

viranomaisten ja muiden toimijoiden<br />

työnjaon ja tehtävien kuvaamisessa.<br />

Tärkeää on se, että<br />

kaikilla tasoilla on samat uhat eli<br />

sama riskinarvio. Jokaisen on sitten<br />

itse arvioitava uhkien vaikutukset<br />

omaan toimintaan. Tämän<br />

jälkeen alueella voidaan muodostaa<br />

yhteinen näkemys asioiden<br />

Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin<br />

● Seppo Lokka, pelastusjohtaja<br />

Etelä-Savon pelastuslaitos<br />

■ Etelä-Savossa on panostettu<br />

viime vuosina valmius- ja turvallisuussuunnitelmien<br />

tekemiseen.<br />

Etelä-Savon pelastuslaitoksen<br />

perustamisesta lähtien kuntien<br />

valmiussuunnittelun ohjaus ja<br />

kuntien avustaminen suunnitelmien<br />

tekemisessä on ollut yksi<br />

pelastuslaitoksen keskeisistä<br />

tehtävistä.<br />

Talvella 2010 aloitettiin kuntien<br />

valmiussuunnitelmien päivittäminen.<br />

Päivittäminen tehtiin<br />

seutukunnittain siten, että<br />

kustakin kunnasta kutsuttiin toimialoittain<br />

edustajat yhteiseen<br />

kokoukseen. Toimialakohtaiset<br />

suunnitelmat kuhunkin kuntaan<br />

laadittiin ryhmätyönä. Tavoitteena<br />

oli yhdenmukaistaa ja parantaa<br />

suunnitelmia.<br />

Naapuriapu toimii hyvin<br />

Tässä työssä onnistuttiin hyvin,<br />

ja kuntien toimialat löysivät<br />

työn edetessä jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia.<br />

Huomasimme,<br />

että kunnat ovat toisilleen<br />

parhaita tukijoita. Jos esimerkiksi<br />

vesilaitoksella on ongelmia,<br />

niin todennäköisesti naapurikunnan<br />

vesilaitoksen päivystäjältä<br />

saa parhaiten apua.<br />

Toimintaympäristöt ovat periaatteessa<br />

samanlaisia kaikissa<br />

kunnissa, ja naapurikunnan päivystäjä<br />

on heti ”kartalla” ongelmatilanteessa.<br />

Lisäksi uuden yhteistyömallin<br />

avulla saimme paremmin<br />

tietoon kunnissa olevan<br />

toimintakyvyn ja resurssit.<br />

Turvallisuuteen liittyviä<br />

suunnitelmia ja<br />

suunnitelmien<br />

laatimisvelvolliset:<br />

Valtio/kunta/<br />

seutukunta<br />

Kiinteistö/virasto/<br />

laitos/yleisötilaisuuden<br />

järjestäjä<br />

Työnantaja<br />

Hoitolaitokset/<br />

palvelu- ja tukiasumisyksiköt<br />

Pelastuslaitos<br />

Etelä-Savon pelastuslaitos on pohtinut eri yhteistyötahojen kanssa suunnitelmien välisiä suhteita.<br />

Maakuntakin sai<br />

turvallisuussuunnitelman<br />

Etelä-Savossa on tehty myös kunta/seutukuntakohtaisia<br />

sisäisen<br />

turvallisuuden ohjelman mukaisia<br />

turvallisuussuunnitelmia. Niissä<br />

pääpaino on onnettomuuksien,<br />

rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä<br />

ja ihmisten hyvinvointiin<br />

liittyvissä asioissa.<br />

TURVALLISUUSSUUNNITELMA: (Sisäisen turvallisuuden ohjelma,<br />

valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008)<br />

Kunta/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien,<br />

rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin<br />

liittyvissä asioissa.<br />

VALMIUSSUUNNITELMA: (Valmiuslaki 1080/1991 § 40)<br />

Kuntakohtainen suunnitelma (organisaatiotasolla), jossa selvitetään, miten<br />

palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.<br />

NORMAALIOLOT – NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANNE – POIKKEUSOLOT<br />

PELASTUSSUUNNITELMA: (Pelastuslaki 379/2011 § 15)<br />

Kiinteistö-, virasto-, laitos- ja yleisötilaisuuskohtainen suunnitelma siitä,<br />

miten ko. kohteessa varaudutaan ja toimitaan huomioiden erilaiset<br />

onnettomuustilanteet.<br />

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI (Työturvallisuuslaki<br />

738/2002 § 10)<br />

Työpaikan työntekijöille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden tunnistaminen ja<br />

riskinarviointi sekä toimenpiteet riskien minimoimiseksi.<br />

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYS (Pelastuslaki 379/2011)<br />

Hoito-, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden selvitys, miten asukkaiden ja potilaiden<br />

poikkeava tai heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin<br />

ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.<br />

VALVONTASUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)<br />

Suunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset sekä muut<br />

pelastusviranomaisen valvontatoimenpiteet.<br />

ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOINEN<br />

PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)<br />

Viranomaisten operatiivisen toiminnan ja ympäristön varoittamisen sekä<br />

evakuoinnin suunnitelma.<br />

Vuoden 2010 aikana Etelä-<br />

Savoon tehtiin myös maakunnan<br />

turvallisuussuunnitelma, jossa<br />

keskityttiin maakunnalliseen<br />

näkökulmaan ja ns. turvallisuustilannekuvan<br />

aikaansaamiseen.<br />

Turvallisuustilannekuvalla tarkoitetaan<br />

tietoa esimerkiksi siitä, mitä<br />

onnettomuuksia on sattunut ja<br />

mitä on tehty asioiden parantamiseksi<br />

maakunnan tasolla.<br />

Maakunnan turvallisuussuunnitelman<br />

tekemiseen valjastettiin<br />

Etelä-Savon valmiustyöryhmä,<br />

jossa on edustettuna kaikki<br />

keskeiset toimijat maakunnasta.<br />

Käytännönläheisesti ajattelimme<br />

yhdistää valmiusasiat ja turvallisuussuunnittelun.<br />

Mukaan tuli<br />

myös Etelä-Savon maakuntaliitto.<br />

Järvi-Suomen Energia Oy<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


TURVALLISUUS<br />

Asta-myrsky aiheutti Etelä-Savossa pahimmat vauriot linjalla Sulkava – Halttula – Rantasalmi.<br />

hoidosta eri tilanteissa.<br />

Tällä hetkellä pelastuslaitokset<br />

ovat suunnitelleet ottavansa käyttöön<br />

poikkeusoloissa omatoimisen<br />

varautumisen organisaatiot.<br />

Tätä varten on alue jaettu suojelupiireihin,<br />

lohkoihin ja yksiköihin.<br />

Näitä organisaatioita voitaisiin<br />

hyödyntää myös häiriötilanteessa,<br />

samoin paikallisten järjestöjen<br />

resursseja.<br />

Tykkylumitilanteessa pelastuslaitos<br />

pyysi puolustusvoimilta<br />

virka-apua. Virka-avun pyytämisessä<br />

noudatettiin ennalta sovittua<br />

protokollaa, joka toimi hyvin.<br />

Tässä yhteydessä pohdittiin kuitenkin<br />

sitä, voisiko osan puolustuskyvyn<br />

turvaamiseen hankittavasta<br />

materiaalista sijoittaa siviiliviranomaisten<br />

käyttöön. Voisiko<br />

meillä olla lähtökohtana häiriötilanteisiin<br />

valmistautuminen ja<br />

siinä tarvittava suorituskyky?<br />

Laaja turvallisuuskäsitys<br />

varautumisen perustaksi<br />

Yhteiskunnan varautuminen eri<br />

tilanteisiin voitaisiin uudistaa siten,<br />

että Suomeen muodostettaisiin<br />

laajan turvallisuuskäsityksen<br />

mukaiset poikkihallinnolliset työryhmät<br />

eri tasoille. Valtakunnan<br />

Suur-Savon Sähkölle aiheutui kesän 2010 myrskyistä noin kuuden<br />

miljoonan euron kustannukset.<br />

Järvi-Suomen Energia Oy<br />

tasolla laajan turvallisuuskäsityksen<br />

mukainen toiminta voisi olla<br />

osa valtioneuvoston ja ministeriöiden<br />

toimintaa. Aluetasolla voitaisiin<br />

mennä suoraan maakuntapohjaisiin<br />

työryhmiin.<br />

Operatiivisen tason toiminnassa<br />

sekä poliisin että pelastuslaitoksen<br />

osalta on jo nyt siirrytty<br />

kahteen portaaseen. Myös ensihoidossa<br />

luodaan parhaillaan<br />

alueellista ensihoitojärjestelmää.<br />

Niin sanottu kovan ytimen muodostava<br />

sisäisen turvallisuuden<br />

toiminta on keskitetty tai se on<br />

keskittymässä alueelliseksi toiminnaksi.<br />

Tämän ytimen ympärille<br />

voitaisiin rakentaa laajan<br />

turvallisuuskäsityksen mukainen<br />

toimintamalli. Laaja turvallisuuskäsitys<br />

sisältää sekä turvallisuussuunnittelun<br />

että valmiussuunnittelun<br />

tarpeet.<br />

On myös pohdittava, olisiko<br />

käsitteistöä häiriötilanteista laajennettava<br />

vakaviin häiriötilanteisiin<br />

ja poikkeusoloihin. Laajan<br />

turvallisuuskäsityksen mukaisesti<br />

organisoiduilla alueellisilla<br />

työryhmillä ja valtion tasolla<br />

toimivalla työryhmällä voisi<br />

olla erikseen säädetyt tehtävät<br />

toiminnan yhteensovittamisessa<br />

ja tilanteiden aikaisen koordinaation<br />

yms. asioiden hoitamisessa.<br />

Kuntien suunnitelmat<br />

edelleen tarpeen<br />

Viranomaisten toimivaltuudet<br />

ovat tällä hetkellä riittävät ja selvät,<br />

mutta laajoissa ja vakavissa<br />

häiriötilanteissa keskinäinen informaatio,<br />

tilanteiden hoitaminen<br />

ja tilannekuvan muodostuminen<br />

vaativat hyvää yhteistoimintaa.<br />

Toiminnan rationalisoimiseksi<br />

samalla kokoonpanolla<br />

voitaisiin hyvin hoitaa myös turvallisuussuunnittelun<br />

ja valmiussuunnittelun<br />

tarpeet ja niiden<br />

koordinointi aluetasolla. Aluetason<br />

suunnitelmat eivät poista tarvetta<br />

tehdä yksityiskohtaisia kuntakohtaisia<br />

suunnitelmia.<br />

Kuntakohtaisissa suunnitelmissa<br />

perustan muodostavat toimialojen<br />

yksityiskohtaiset suunnitelmat.<br />

Kunnassa pitää huolehtia siitä, että<br />

kaikissa päätöksissä otetaan huomioon<br />

laajan turvallisuuskäsityksen<br />

mukaiset tarpeet. Lisäksi kuntien<br />

suunnittelu-, tuotannonohjaus-<br />

ja raportointijärjestelmiin on<br />

saatava mittarit em. asioiden arvioimiseksi,<br />

ja tarvittaessa toimintaa<br />

on ohjattava oikeaan suuntaan. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

11


Hallinnon hauraus paljastui hirmumyrskyn jälkeen<br />

Tulvasuojelu osasyy New<br />

Kuusi vuotta sitten elokuussa<br />

New Orleansin suurelta osin<br />

tuhonnut hirmumyrsky Katrina<br />

paljasti hallinnon haurauden eri<br />

tasoilla. Kyvyttömyys ennakoida<br />

tulvasuojelun haittoja aiheutti<br />

osaltaan ennenkokemattoman<br />

laajaa inhimillistä ja aineellista<br />

tuhoa.<br />

TEKSTI Hannu Taavitsainen<br />

Ranskalaisten 1718 Mississippi-joen suistoon<br />

perustama New Orleans on kokenut lukuisia<br />

tulvia kohta 300-vuotisen historiansa<br />

aikana. Kaupungin perustanut Sieur de Bienville<br />

uskoi, että joen ja järven väliselle kannakselle<br />

olisi turvallista perustaa kaupunki.<br />

Vaikka alue oli osin meren pinnan alapuolella,<br />

suiston uskottiin turvaavan sitä Meksikonlahden<br />

myrskyiltä ja järvien suojaavan joen<br />

tulvilta.<br />

Bienville ei olisi voinut erehtyä pahemmin.<br />

New Orleans on kärsinyt toistuvista tulvista ja<br />

myrskyistä sekä sodista, epidemioista ja köyhyydestä.<br />

Tulvia on opittu hillitsemään, mutta<br />

hurrikaanit ovat paheneva uhka.<br />

Tulvasuojelu lisännyt tuhojen riskiä<br />

Tulvasuojelu on itse asiassa lisännyt tutkijoiden<br />

mukaan riskiä, että kohdalle osuva hirmumyrsky<br />

tuo tuhot kaupunkiin. Tulvilta<br />

suojaudutaan nykyisin niin tehokkaasti, että<br />

Gulf of Mexico<br />

Mississippi River<br />

The National Atlas of the United States of America<br />

USA:n laivaston helikopterista 31.8.2005 otetussa kuvassa<br />

näkyy, miten koko New Orleansin keskusta on<br />

tulvaveden peitossa. Keskellä on Louisiana Superdome,<br />

urheilu- ja messurakennus, josta kymmenet tuhannet<br />

kaupunkilaiset etsivät suojaa.<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


TURVALLISUUS<br />

Orleansin tuhoon<br />

U.S. Navy/Jeremy L. Grisham<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

13


Jocelyn Augustino/FEMA 30.8.2005<br />

New Orleansia suojaavat neljä metriä korkeat padot eivät kestäneet hirmumyrskyn vaikutuksia. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi<br />

veden alle.<br />

joki ei enää kuljeta maa-ainesta<br />

jokisuistoon, joka supistuu eikä<br />

enää entiseen tapaan pysty sitomaan<br />

myrskyn nostattamia merivesiä.<br />

Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun<br />

haittoja oli ilmeinen<br />

osatekijä siinä, että elokuun lopulla<br />

2005 alueelle iskenyt hirmumyrsky<br />

Katrina aiheutti ennen<br />

kokemattoman laajaa inhimillistä<br />

ja aineellista tuhoa.<br />

Hauras ja hidas hallinto oli<br />

syyllistynyt myös moniin muihin<br />

laiminlyönteihin. Hurrikaani<br />

Betsyn (1965) aiheutettua 58<br />

kuolonuhria ja miljardin dollarin<br />

vahingot New Orleansissa,<br />

Yhdysvaltain kongressi valtuutti<br />

vahvistamaan kaupungin tulvavalleja.<br />

Kuitenkin neljä vuosikymmentä<br />

kongressin päätöksen<br />

jälkeen 2005 tulvasuojaus oli yhä<br />

puutteellista.<br />

Evakuointi vauraille,<br />

köyhimmät jäivät<br />

Kun 23.8.2005 Bahaman vesillä<br />

syntynyt matalapaine lähestyi<br />

USA:n etelärannikkoa, onnettomuutta<br />

ei vielä osattu pelätä. Floridassa<br />

maihin iskenyt trooppinen<br />

myrsky voimistui Meksikon<br />

lahdella ja työntyi Louisianaan 3.<br />

kategorian hurrikaanina. Uhkakuvat<br />

alkoivat toteutua pelättyä<br />

paljon vakavimpina.<br />

Kun uhkaan herättiin, pormestari<br />

Ray Ragin antoi vasta<br />

sunnuntaiaamuna 28.8. käskyn<br />

evakuoida 1,4 miljoonan asukkaan<br />

kaupunki. Vauras väestö<br />

lähti pakoon omilla autoillaan,<br />

mutta autottomille ei ollut riittävästi<br />

busseja. Köyhimmät eivät<br />

voineet, ymmärtäneet tai halunneet<br />

lähteä. Katrinan iskiessä<br />

maanantaiaamuna 29.8. New<br />

Orleansiin, kymmenet tuhannet<br />

olivat jääneet.<br />

Tässäkään vaiheessa ei osattu<br />

ennakoida pahinta: puutteelliset<br />

tulvavallit murtuivat kahdesta<br />

kohtaa kaupunkia jakavien kanavien<br />

kohdalta, kun myrskykeskus<br />

oli jo ohittamassa kaupungin.<br />

Valtavalla voimalla vyöryvä vesi<br />

peitti 80 prosenttia kaupungista,<br />

ja noin 1 200 ihmistä hukkui.<br />

Käytännöllisesti katsoen kaikki<br />

asunnot tuhoutuivat täysin tai<br />

osittain, tulvalta pelastui vain<br />

liikekeskusta. Tutkija ja kansalaisaktiivi<br />

James Perry kertoo,<br />

että hirmumyrskyn jäljiltä<br />

350 000 asuntoa on täytynyt korjata<br />

tai rakentaa täysin uudelleen.<br />

Jälleenrakennus on yhä kesken<br />

monilla keskustan ulkopuolisilla<br />

alueilla.<br />

Tulvan jälkeen<br />

hallinto halvaantui<br />

Politiikan tutkija Cynthia Horan<br />

Yalen yliopistosta sanoo Katrinan<br />

paljastaneen hallinnon epäonnistumiset<br />

kaikilta tasoilta. USA:n<br />

liittovaltio, Louisianan osavaltio<br />

ja New Orleansin kaupunki olivat<br />

kaikki kyvyttömiä varautumaan<br />

katastrofiin ja toimimaan<br />

sen tapahduttua.<br />

Varautumista laiminlyötiin,<br />

vaikka kaikki tiesivät joka syk-<br />

Lillie Long/FEMA<br />

Manuel Broussard/FEMA<br />

Tim Burkitt/FEMA<br />

New Orleansin jätevesilaitoksen ilmastusaltaat vaurioituivat<br />

hirmumyrskyssä. FEMA (Federal Emergency Management<br />

Agency) rahoitti niiden kunnostusta 210 miljoonalla dollarilla.<br />

Uusi St. Louisin lahden silta, joka rakennettiin hirmumyrskyssä tuhoutuneen<br />

sillan tilalle.<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


TURVALLISUUS<br />

KATRINA<br />

■ New Orleansiin elokuussa<br />

2005 iskenyt Katrina oli kallein<br />

ja eniten ihmisuhreja vaatinut<br />

hurrikaani Yhdysvaltain historiassa.<br />

■ Virallinen uhriluku (7.10.2005)<br />

on 1 242 kuollutta.<br />

■ Katrina oli mitatuista hurrikaaneista<br />

kaikkien aikojen kuudenneksi<br />

voimakkain. Kovimmillaan<br />

tuulen voimakkuus oli 78 m/s.<br />

■ Lähes 80 prosenttia kaupungista<br />

jäi veden alle.<br />

■ Aineellisten vahinkojen arvioidaan<br />

nousseen jopa yli 200 miljardin<br />

dollarin suuruisiksi.<br />

Lähde Wikipedia<br />

Kaupungin punaiset raitiovaunut joutuivat pahoin tulvaveden runtelemiksi. FEMA rahoitti raitiovaunujen<br />

korjaamista 21,6 miljoonalla dollarilla.<br />

Seth Knudsen<br />

Yksikerroksiset köyhien alueiden talot jäivät kokonaan Katrina-tulvan<br />

alle. Osa niistä on purettu, osa odottaa tyhjillään kunnostusta.<br />

Seth Knudsen<br />

New Orleansin vauraalle väestölle on tarjolla suojataloja, joissa<br />

alakerrassa on varastoja ja yläkertaan voi paeta tulvan sattuessa.<br />

sy toistuvat hurrikaanit ja kaupungin<br />

haavoittuvuuden. Lähes<br />

puolet New Orleansista on meren<br />

pinnan alapuolella. Edellisen kerran<br />

hurrikaanitulva tuhosi kaupunkia<br />

1992.<br />

Valmiusongelmat paljastuivat<br />

evakuointivaiheessa ja kärjistyivät<br />

veden noustessa. Kanavat<br />

eivät enää vieneet vettä pois<br />

kaupungista vaan toivat tulvavettä<br />

sisään. Sitten lähes sata vuotta<br />

vanhat kanavaseinämät eivät<br />

enää kestäneet vaan murtuivat<br />

äkillisesti.<br />

Tulvan vyöryttyä kaduille<br />

kaikki viestintäyhteydet katkesivat.<br />

Avun tarvitsijat eivät enää<br />

saaneet yhteyttä auttajiin. Sairaaloista<br />

loppui sähkö, kun generaattorit<br />

jäivät tulvan alle.<br />

Koko hallinto halvaantui. Kritiikki<br />

kohdistui ennen kaikkea<br />

presidentti Georg W. Bushiin,<br />

joka viivytteli kansalliseen katastrofiin<br />

vastaamisessa.<br />

Kaavoitusta tyyliin<br />

”kapitalismi päättää”<br />

Historiantutkija Graig E. Colten<br />

Louisianan valtionyliopistosta<br />

muistuttaa myös kaavoituksen<br />

ja kaupunkisuunnittelun<br />

virheistä. Katrinan vahingot<br />

olivat aiempia tulvia laajemmat,<br />

koska varautuva suunnittelu on<br />

unohdettu.<br />

Kun New Orleans syntyi, arkkitehtuuri<br />

suosi 1700-luvulta alkaen<br />

suojattuja taloja. Ne perustettiin<br />

paaluille, alakerta jätettiin<br />

varastoiksi ja asuintilat sijoitettiin<br />

ylemmäs, jolloin niihin pääsi<br />

suojaan toistuvilta tulvilta.<br />

Suojataloperinne kuitenkin<br />

syrjäytettiin 1950-luvulla, ja alaville<br />

maille kaavoitettiin köyhille<br />

yksikerroksisia halpataloja. Katrina-tuhojen<br />

jälkeen suojatalojen<br />

ideaa on koetettu elvyttää, mutta<br />

huonolla menestyksellä. James<br />

Perry kertoo, että ”kapitalismi<br />

päättää” -perinne toteutuu<br />

taas suunnittelussa ja asuntopolitiikassa.<br />

New Orleans asuttaa yhä<br />

köyhiä riskialueille.<br />

Sääntelemätön markkinatalous<br />

ja onnettomuusriskien torjunta<br />

sopivat tutkijoiden mielestä<br />

huonosti yhteen. Jotta kaupunki<br />

kykenisi varautumaan katastrofeihin<br />

ja toipumaan niistä, sen tulisi<br />

kyetä kokoamaan kaikki sosiaaliryhmät<br />

ja toimijat sekä sääntelemään<br />

alueensa kehittymistä.<br />

Kaupungeista sitkeitä ja<br />

vastustuskykyisiä<br />

Tutkijat toivovat taajamakehityksen<br />

suuntaamista kohti vastustuskykyisiä<br />

ja sitkeitä yhteisöjä (resilient<br />

communities). Sitkeä yhteisö<br />

kykenee kokoamaan toimijat<br />

ja voimavarat yhteen sekä pääsemään<br />

yli shokkitilanteista, joiden<br />

riski kasvaa.<br />

New Orleans oli yhteisönä<br />

vielä 1960-luvulla vahva. Kun<br />

hurrikaani Betsy 1965 iski alueelle,<br />

asukkaat auttoivat toisiaan<br />

ja kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi<br />

naapuriavun toimiessa,<br />

mutta 2006 rikkaat pakenivat ja<br />

jopa piilottivat veneensä, jotta pelastajat<br />

eivät löytäisi niitä.<br />

Yksi pelastusviranomaisten<br />

piilosta löytämistä veneistä on<br />

esillä kaupunginmuseon edessä.<br />

Sillä pelastettiin satoja ihmisiä,<br />

jotka onnistuivat pakenemaan<br />

äkillistä tulvaa katoille. <br />

Kirjoittaja osallistui keväällä New Orleansissa<br />

pidettyyn kaupunkitutkijoiden<br />

konferenssin, joka käsitteli mm. hirmumyrsky<br />

Katrinan tuhoista toipumista.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

15


16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


TURVALLISUUS<br />

Kurbit, ditsit ja reilit kuntoon<br />

HYVÄ SKEITTIALUE<br />

on haasteellinen ja turvallinen<br />

Pienet kolhut ja ruhjeet<br />

kuuluvat rullalautailuun,<br />

mutta eivät repsottavat<br />

vaneripinnat<br />

ja koholla olevat ruuvit.<br />

Espoossa kaivataan<br />

koordinointia skeittialueiden<br />

suunnitteluun ja<br />

ylläpitoon.<br />

TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve<br />

– Hyvä rullalautailualue on<br />

riittävän monipuolinen, haasteellinen<br />

ja turvallinen, kertoo<br />

Espoon rullalautailijat ry:n varapuheenjohtaja<br />

ja rullalautailun<br />

harrastaja Jan Roberts.<br />

Yhdistys kunnostaa Tapiolassa<br />

sijaitsevan skeittihallin rakenteita,<br />

ennen kuin tuhannet harrastajat<br />

kolistelevat sisään kesälaitumilta.<br />

Kuluneet vaneripinnat<br />

vaihdetaan uusiin, tukirakenteet<br />

tarkistetaan ja parannellaan<br />

muutenkin härveleitä. Se on<br />

varapuheenjohtajan yleisnimitys<br />

rakenteille, joiden esikuvat ovat<br />

kaupunkiympäristössä.<br />

– Kohollaan olevat ruuvit ja<br />

repsottavat tai suorastaan reikäiset<br />

vanerit ovat vanhojen skeittirakenteiden<br />

tavallisimpia ongelmia,<br />

jotka lisäävät kaatumisia.<br />

Totta kai hyvillä härveleillä on<br />

myös hauskempaa rullalautailla,<br />

Roberts toteaa.<br />

Tuulimäen hallissa on tähän<br />

asti vältytty suuremmilta tapaturmilta.<br />

Varapuheenjohtaja uskoo<br />

sen johtuvan hallin hyvästä suunnittelusta<br />

ja rakenteiden kunnon<br />

tarkkailusta.<br />

– Tärkeimpiä turvallisuuden<br />

kannalta ovat turva-alueet ja ajolinjojen<br />

rakentaminen niin, etteivät<br />

skeittaajat kulje ristiin. Nopeasti<br />

liikkuvat voidaan erottaa<br />

hitaista, ja vauhtia säädellään<br />

myös rakennelmien korkeuksilla.<br />

Pinnassa on olennaista sileys,<br />

kovuus, tukevuus ja oikea luisto.<br />

Täällä on myös hyvä vuorovaikutus,<br />

joten kuulemme nopeasti vioista<br />

ja parannusehdotuksista.<br />

Yhdistyksellä on myös omia<br />

niksejä, joiden toimivuudesta<br />

Roberts ei anna takuuta. Esimerkiksi<br />

uuden vesivanerin liukkautta<br />

vähennetään kumoamalla<br />

kaksi litraa cola-juomaa pinnalle<br />

muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen<br />

se hiotaan kevyesti.<br />

Kuhmut ja naarmut<br />

kuuluvat lajin luonteeseen<br />

Kuhmut, naarmut ja venähdykset<br />

kuuluvat kuitenkin lajin luonteeseen.<br />

Tavallisimmin vahinkoja<br />

sattuu nuoremmille, joiden tasapaino<br />

ja harkinta eivät ole vielä<br />

kehittyneet.<br />

Espoon rullalautailijoiden yhdistys<br />

suosittelee suojainten käyttöä,<br />

mutta ne eivät ole pakollisia.<br />

Jotkut pitävät kestomuovilla<br />

pinnoitettua vaneria liian liukkaana,<br />

mutta skeittausta harrastavasta<br />

koululaisesta Pyry Tammisesta<br />

se toimii hyvin.<br />

Janne Saarion suunnittelemassa Luulajan skeittipuistossa sileän sisäpinnan toteutuksesta vastasi kanadalaisista<br />

skeittareista koostunut rakennustiimi Newline. Läheisen terästehtaan lahjoittamat teräsosat<br />

kuten vanha masuuni on hyödynnetty skeittirakenteina ja penkkeinä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

17


Eläintarhan rullalautailualueen mielenkiintoinen betonipooli ja luonnonkivirakenteet houkuttelevat<br />

harrastajia koko pääkaupunkiseudulta. Lauta rullaa hyvin sileällä betonipinnalla eikä turhia kaatumisia<br />

synny rosojen takia.<br />

Poikkeus on Robertsin mukaan<br />

kolme metriä korkea vertti, jossa<br />

kannattaa käyttää kaikkia suojia.<br />

– Jokainen uusi temppu, jonka<br />

skeittaaja oppii, tarkoittaa myös<br />

uuden kaatumistavan opettelua,<br />

Jan Roberts korostaa.<br />

Turvallisuus on tullut ajankohtaiseksi,<br />

kun monet yli 35-vuotiaat<br />

skeittarit rullalautailevat nyt<br />

lastensa kanssa. Toisin kuin keskivertovanhemmat,<br />

he osaavat<br />

kiinnittää huomiota skeittipaikan<br />

yksityiskohtiin lasten kannalta.<br />

Espoon skeittipuistojen<br />

kunto kohtuullinen<br />

Espoolaiset rullalautailijat taistelivat<br />

kaupungin ensimmäisen<br />

skeittihallin puolesta viisitoista<br />

– Käytämme erikoisruuveja vanerien kiinnittämiseen, koska ne pitävät<br />

paremmin ja ulkona ilkivallantekijän on vaikeampaa irrottaa<br />

niitä, kertoo Jan Roberts Tuulimäen skeittihallissa Espoossa.<br />

vuotta, kunnes kaupunki antoi<br />

tuhannen neliön tilan Tuulimäen<br />

väestösuojasta 2004.<br />

Espoon rullalautailijat ry pyrkii<br />

kehittämään kaupungin skeittipaikkoja,<br />

rakentamaan niille<br />

uusia laitteita ja pitämään alueita<br />

kunnossa. Rakennusmateriaalit<br />

se saa pääasiassa kaupungilta. Lisäksi<br />

Espoon nuorisopalveluiden<br />

nuoriso-ohjaajana työskentelevä<br />

Roberts tuo työssään esiin skeittipaikkojen<br />

kunnostustarpeita ja<br />

uudistusehdotusia.<br />

– Järjestely on skeittaajien<br />

kannalta hyvä, sillä lajin harrastajien<br />

asiantuntemusta tarvitaan<br />

joka tapauksessa ylläpidossa. Vastuu<br />

huonokuntoisen rakenteen<br />

aiheuttamasta tapaturmasta on<br />

tietenkin kaupungilla.<br />

Roberts pitää Espoon ulkona<br />

sijaitsevien skeittipuistojen kuntoa<br />

kohtuullisena. Muutamilla<br />

alueilla lyhytikäiset vanerirakenteet<br />

kaipaavat kuitenkin kipeästi<br />

korjausta ja uusimista, mutta<br />

kaupungilla ei ole ollut siihen<br />

määrärahoja. Skeittaajien mielestä<br />

olisi kannattavampaa rakentaa<br />

betonista, joka on kustannustehokkaampaa<br />

ja palvelee rullalautailua<br />

paremmin.<br />

Koordinaatiota skeittialueiden<br />

ylläpitoon<br />

Espoon apulaisliikuntajohtaja<br />

Jarmo Ikävalko saa paljon aloitteita<br />

uusista rullalautailualueista.<br />

Nuorimmat haluavat skeittipaikan<br />

kodin lähistölle, minkä Ikä-<br />

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa myös skeittialueiden<br />

■ Kun rullalautailualueella tapahtuu<br />

onnettomuus, vastuukysymykset<br />

eivät ole yksiselitteisiä,<br />

selvittää rullalautailun asiantuntija<br />

ja harrastaja Tero Malinen, joka<br />

on kirjoittanut Rullalautailualueiden<br />

suunnittelu ja turvallisuus<br />

-teoksen.<br />

Liikuntapaikkojen turvallisuuteen<br />

liittyy joukko lakeja ja standardeja,<br />

joista tärkeimmät ovat<br />

tuotevastuulaki ja rullalautailualueita<br />

koskeva standardi SFS-EN<br />

14974, joka on ohjannut rullalautailualueiden<br />

suunnittelua ja<br />

rakentamista vuodesta 2007.<br />

– Standardit ovat vain suosituksia,<br />

mutta vastuukysymyksissä niihin<br />

kiinnitetään huomiota. Siksi<br />

kaupungit suosivat valmiita skeittirakenteita,<br />

jotka on rakennettu<br />

standardin mukaan. Tämän seurauksena<br />

skeittipuistot ovat vaarassa<br />

muistuttaa toisiaan, mikä ei<br />

palvele lajia, Malinen kertoo.<br />

Hän pitää standardeja käyttökelpoisina,<br />

koska ne ovat väljiä.<br />

Laji on kuitenkin stardardin näkökulmasta<br />

hankala, koska sen<br />

luonteeseen kuuluu jatkuva uusien<br />

muotojen ja skeittaustapojen<br />

etsiminen.<br />

Etelä-Suomen kaupungit ja<br />

kunnat ovat selvittämässä rullalautailualueidensa<br />

kuntoa ja ylläpidon<br />

periaatteita aluehallintoviraston<br />

ja Tukesin projektissa,<br />

jonka tulokset saadaan vuoden<br />

lopussa. Malisella on kuitenkin<br />

epäily, miten lajia tuntematon<br />

terveystarkastaja havaitsee<br />

puutteet.<br />

Uusi laki parantaa<br />

turvallisuutta<br />

Ensi vuonna voimaan tuleva uusi<br />

kuluttajaturvallisuuslaki parantaa<br />

muun muassa rullalautailualueiden<br />

turvallisuutta. Uudesta skeittipuistosta<br />

tulee ilmoittaa kunnan<br />

kuluttajaturvallisuusviranomaiselle<br />

ja laatia sen toiminnasta turvallisuusasiakirja.<br />

Kunnissa ei ole opittu skeittipaikoilla<br />

tapahtuneista tapaturmista,<br />

koska niistä ei ole tilastotietoa.<br />

Turvallisuuden seuraaminen<br />

kuitenkin helpottuu, jos terveyskeskuksissa,<br />

sairaaloissa ja<br />

yksityisillä poliklinikoilla hoidettavien<br />

tapaturminen tapahtumapaikka<br />

ja liikuntalaji aletaan merkitä<br />

sähköiseen potilastietojärjestelmään.<br />

Kouvolassa ryhdyttäneen tilastoimaan<br />

päivystyspoliklinikan potilastietojärjestelmään<br />

eri urheilulajeihin<br />

liittyvää tapaturmatietoa<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


valko ymmärtää hyvin.<br />

– Espoosta puuttuu kokonaan<br />

skeittialueita koskeva pitkän<br />

tähtäimen suunnittelu ja<br />

koordinointi, mutta sitä yritetään<br />

ponkaista nyt liikkeelle.<br />

Kun kaupungin eri virastot<br />

saadaan yhteisen näkemyksen<br />

taakse lautailijoiden kanssa,<br />

myös uusia skeittialueita on helpompaa<br />

suunnitella ja huolehtia<br />

niistä, Ikävalko toteaa<br />

Hän pitää hyvänä Helsingissä<br />

toimivaa skeittityöryhmää, jossa<br />

ovat mukana kaikki lajin harrastamisen<br />

kanssa toimivat virastot<br />

ja järjestöt Sen laatima skeittiohjelma<br />

antaa suuntaviivat kaupungin<br />

skeittipaikkojen ylläpitoon<br />

ja kehittämiseen.<br />

Betonilla rullaa<br />

tasaisemmin<br />

Myös Suomen Rullalautailuliitto<br />

haluaa lisätä betonisia rullalautailualueita,<br />

koska ne tarjoavat<br />

paremmat harrastusmahdollisuudet.<br />

Ongelmana on kuitenkin<br />

betonin korkeat kustannukset<br />

ja rakennustaidon puuttuminen.<br />

Ensimmäisissä betonisissa<br />

skeittipuistoissa on jouduttu<br />

korjaamaan muun muassa epätasaista<br />

pintaa ja esiin tullutta<br />

betoniraudoitusta.<br />

Rullalautailijat odottavatkin<br />

nyt kuumeisesti pilottihanketta,<br />

jonka avulla betonisiin skeittipuistoihin<br />

liittyvä käsityötaito<br />

kuten betonipinnan hiertäminen<br />

sileäksi tuotaisiin Suomeen<br />

turvallisuutta<br />

jo ensi vuoden alussa.<br />

Skeittipuistot ovat kuitenkin<br />

vain yksi rullalautailijoiden areenoista.<br />

Yhtä paljon ellei enemmänkin<br />

lautaillaan muissa julkisissa<br />

tiloissa eli spoteissa. Janne<br />

Saarion suosikkeja Helsingissä<br />

ovat keskustan asfaltoidut kadut<br />

ja sisäpihat sekä Itä-Pasilan kivetty<br />

kaupunkiympäristö.<br />

– Jos rullalautailijoita todella<br />

halutaan elävöittämään kaupunkia,<br />

tulisi se huomioida myös<br />

kaupunkirakenteiden kestävissä<br />

materiaaleissa, Anssi Paukkunen<br />

ehdottaa.<br />

Kadulla skeittaaja rinnastetaan<br />

– Jos johonkin projektiin saataisiin<br />

mukaan skeittipuistoihin<br />

erikoistunut, ulkomainen, betonirakentaja,<br />

suomalaisilla urakoitsijoilla<br />

olisi mahdollisuus<br />

oppia. Näin on toimittu Ruotsissa,<br />

muun muassa Malmön<br />

maineikkaassa Stapelbäddensparkenissa,<br />

Suomen Rullalautaliiton<br />

toiminnanjohtaja Anssi<br />

Paukkunen selvittää.<br />

Skeittialueet moderneja<br />

kaupunkipuistoja<br />

Suomalainen suunnittelu kuitenkin<br />

kiinnostaa ulkomailla. Janne<br />

Saario, joka on ammattilaistason<br />

rullalautailija ja viittä vaille<br />

valmis maisema-arkkitehti, on<br />

suunnitellut rullalautailualueen<br />

Luulajaan Ruotsiin. Hänen käsialaansa<br />

on myös Eläintarhan<br />

Mikropolis-skeittipuisto.<br />

– Betonista saa hyvännäköisiä<br />

skeittialueita, jotka ovat samalla<br />

moderneja kaupunkipuistoja.<br />

Muutkin kaupunkilaiset<br />

viihtyvät niiden läheisyydessä,<br />

Saario kertoo.<br />

Hän haluaisi tutustua monen<br />

skeittaajan ylistämään Landhauspalziin<br />

Innsbruckin keskustassa.<br />

Se on vanha aukio, joka<br />

uudistettiin äskettäin yhtenäiseksi<br />

rullalautailtavaksi kaupunkitilaksi.<br />

Valtavassa projektissa<br />

on jo huomattu skeittaajien<br />

läsnäolon vähentävän aukion<br />

turvattomuutta, joka houkuttelee<br />

muitakin ottamaan paikka<br />

omakseen. <br />

jalankulkijaan. Paukkunen muistuttaa,<br />

että skeittauksen alkeet<br />

olisi hyvä osata oman ja muiden<br />

turvallisuuden takia ennen kuin<br />

lähtee rullalautailemaan. Luonnon<br />

spoteilla, kuten skeittaajat<br />

kutsuvat hyviä kaupunkikohteita,<br />

hauskuus ja turvallisuus riippuvat<br />

urbaaneista erätaidoista ja<br />

kyvystä käyttää kaupunkia luovasti.<br />

Siinä standardit eivät auta.<br />

Tero Malinen ja Suomen Rullalautaliitto<br />

ry: Rullalautailualueiden suunnittelu<br />

ja rakentaminen, opetusministeriön<br />

liikuntapaikkajulkaisu 95, Rakennustieto<br />

2008<br />

Sade- ja hulevedet<br />

hallintaan AQUATOP-kansistoilla<br />

AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen<br />

tarkastus- ja sadevesikaivoon.<br />

Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi<br />

ohjautuu ritiläkannen nieluihin.<br />

Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan<br />

ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä<br />

sadevesiritilöissä.<br />

Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä<br />

on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti<br />

sadevesien pääsyn verkostoon.<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

ail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www.sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

19


TURVALLISUUS<br />

Aluepelastuslaitokset parantaneet palvelua<br />

Pelastustoimen kustannukset<br />

kehittyneet maltillisesti<br />

Kunnille kuuluneet pelastustoimen<br />

tehtävät<br />

siirtyivät 2004 alueellisille<br />

pelastuslaitoksille.<br />

Muutoksen jälkeen<br />

eräiden kuntien maksuosuudet<br />

ovat pienentyneet,<br />

toisten kasvaneet.<br />

Palvelutaso on parantunut<br />

kaikissa kunnissa.<br />

Uusien paloasemien<br />

sijoittuminen on nyt<br />

selvästi tehokkaampaa,<br />

koska kuntarajojen vaikutus<br />

sijaintipäätöksiin<br />

on vähentynyt.<br />

● Olavi Kallio, yliopistotutkija<br />

Tampereen yliopisto<br />

Siuntio Espoo Kauniainen<br />

Orimattila<br />

Padasjoki Hämeenkoski<br />

Inkoo<br />

Hanko Karkkila Raasepori<br />

Karjalohja<br />

LÄNSI-UUDENMAAN ALUE<br />

PÄIJÄT-HÄMEEN ALUE<br />

Lohja Yhteensä Kirkkonummi<br />

Nummi-<br />

Pusula<br />

Nastola Heinola Yhteensä Lahti Hollola Kärkölä Hartola Asikkala Sysmä<br />

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ◆ Muutos 2004–10<br />

Kuntien maksuosuudet ja niiden muutos 2004–10, €/asukas 2010 rahanarvon mukaan Länsi-Uudenmaan<br />

alueella (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) ja Päijät-Hämeen alueella (Päijät-Hämeen liitto).<br />

Vihti<br />

Muutos, /asukas<br />

Muutos, /asukas<br />

Pelastustoimesta kunnille<br />

aiheutuneet nettomenot olivat<br />

2009 keskimäärin 70 euroa<br />

asukasta kohti eli vajaat 1,5 prosenttia<br />

kaikista nettokustannuksista.<br />

Osuus on ollut 2000-luvun<br />

aikana lievästi laskeva. Pelastustoimen<br />

menokehitys on siis seurannut<br />

kohtalaisen tarkasti yleistä<br />

kuntatalouden kustannuskehitystä.<br />

Alueiden erityispiirteet<br />

vaikuttavat maksutasoon<br />

Pelastustoimen menokehitystä<br />

on mahdollista tarkastella Pronto-tietokannassa<br />

olevien kuntien<br />

maksuosuuksien (€/asukas)<br />

perusteella. Pelastustoimen alueiden<br />

välisessä kuntien keskimääräisten<br />

maksuosuuksien<br />

tarkastelussa on käytetty Pronton<br />

2006–10 tietoja vuoden 2010<br />

rahanarvossa.<br />

Kustannustasossa on alueelli-<br />

KUSTANNUSTEKIJÄT<br />

Maksuosuuksia ja niiden muutoksia<br />

tarkasteltaessa on huomioitava<br />

seuraavat euroa/asukas -lukuihin<br />

vaikuttavat tekijät:<br />

■ Aluepelastuksen kulut ja tuotot<br />

sekä niiden erotuksena syntyvä nettomeno,<br />

joka peritään sopijakunnilta<br />

(ml. palautukset ja lisäkannot).<br />

■ Sopimuksessa määritellyt perusteet,<br />

joiden mukaan kunnilta perittävä<br />

osuus jaetaan kuntakohtaisiksi<br />

maksuosuuksiksi. Jakoperusteissa<br />

on aluekohtaisia eroja.<br />

■ Ennen vuotta 2004 syntyneet<br />

kuntien palo- ja pelastustoimen<br />

menot (1999–2003) olivat jakoperusteena<br />

aluepelastuksen ensimmäisinä<br />

vuosina. Menoissa ja erityisesti<br />

niiden kirjaamisperusteissa<br />

oli suuria eroja.<br />

■ Siirtymäkauden pituus ja erilaiset<br />

tavat, joilla kunnilta perittävä<br />

osuus asteittain siirtyi sopimusten<br />

mukaisiksi, yleensä asukaslukuperusteisiksi<br />

maksuiksi.<br />

sia eroja: kuntien maksuosuudet<br />

ovat keskimääräistä korkeampia<br />

Helsingin, Itä-Uudenmaan, Satakunnan<br />

sekä Jokilaaksojen pelastustoimen<br />

alueilla ja vastaavasti<br />

keskimääräistä alhaisempia Keski-Uudenmaan,<br />

Kanta-Hämeen,<br />

Keski-Suomen, Pirkanmaan ja<br />

Oulu-Koillismaan pelastustoimen<br />

alueilla.<br />

Pelastustoimen alueet ovat erilaisia<br />

muun muassa väestön, asutusrakenteen<br />

ja taloudellisen toiminnan<br />

suhteen. Nämä vaikuttavat<br />

onnettomuusriskeihin varautumiseen<br />

ja edelleen pelastustoimen<br />

menoihin. Tästä syystä alueiden<br />

välinen suora kustannusvertailu<br />

ei ole mielekästä.<br />

Maksuosuuksien nousu on ollut<br />

suhteellisen maltillista, keskimäärin<br />

kaksi prosenttia vuodessa.<br />

Eräillä alueilla kuten Helsingissä<br />

ja Itä-Uudellamaalla maksuosuuksien<br />

nousu on ollut huomattavasti<br />

suurempaa. Sen sijaan<br />

Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä<br />

ja Pirkanmaalla maksuosuudet<br />

ovat pienentyneet.<br />

Kahden pelastusalueen<br />

tarkastelua<br />

Kuntien näkökulmasta kiinnostavaa<br />

on myös se, miten oman kunnan<br />

maksuosuudet ovat muuttuneet<br />

alueellisen pelastustoimen<br />

kaudella. Tähän voidaan vastata<br />

tarkastelemalla pelastustoimen<br />

ylläpitäjien ilmoittamia sopijakuntien<br />

maksuosuuksia 2004–<br />

10. Tiedot maksuosuuksista perustuvat<br />

ylläpitäjien ilmoituksiin<br />

ja tilinpäätöksiin.<br />

Seuraavassa tarkastellaan kahden<br />

erilaisen pelastusalueen kuntakohtaisten<br />

maksuosuuksien<br />

kehitystä. Esimerkkialueet ovat<br />

Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme.<br />

Kummankin alueen tarkastelussa<br />

tuodaan esille sovellettavat erilai-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

21


TURVALLISUUS<br />

Pirkanmaalla kuntien maksuosuudet pelastustoimen kustannuksista<br />

ovat pienentyneet.<br />

set maksuosuuksien jakoperusteet<br />

ja myös niin kutsutut siirtymäkauden<br />

perusteet.<br />

Länsi-Uudellamaalla<br />

hidasta kasvua<br />

Maksuosuuksien perusteiden<br />

muutos näkyy sivun 21 kuviossa<br />

erittäin selvästi. 2004–05 maksut<br />

jakautuivat kuntien palo- ja<br />

pelastustoimen menojen 1999–<br />

2001 mukaisessa suhteessa (kuntien<br />

tilinpäätösten mukainen jakoperuste).<br />

Tästä on asteittain<br />

siirrytty 2006–09 aikana kohti<br />

asukasluvun mukaista jakoperustetta.<br />

Hangon, Karkkilan ja Raaseporin<br />

maksuosuudet ovat pienentyneet.<br />

Vastaavasti Espoon,<br />

Kauniaisten ja Vihdin maksuosuudet<br />

ovat kasvaneet 10–20<br />

eurolla asukasta kohti.<br />

Länsi-Uudenmaan alueella<br />

maksuosuuksien muutos on ollut<br />

hitaasti kasvava (lisäystä vajaat<br />

neljä euroa asukasta kohti,<br />

vuosikeskiarvon muutos 0,58<br />

euroa). Maksuosuuksien palautuksista<br />

ja lomapalkkojen kirjauskäytännön<br />

muutoksesta johtuen<br />

eri vuosien maksuosuudet eivät<br />

ole täysin vertailukelpoisia.<br />

Päijät-Hämeessä kasvu<br />

epätasaista<br />

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on<br />

liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen<br />

liiton alaisuudessa. 2004–<br />

05 kunnat jakoivat kustannukset<br />

1999–2001 tilinpäätösten toteutuneiden<br />

kustannusten ja kunnissa<br />

vuosittain tapahtuvien asukasmäärän<br />

ja rakennusten kerrosalamäärän<br />

muutosten suhteessa.<br />

Kustannusjaon perusteet uudistettiin<br />

2006 alussa.<br />

Uuden sopimuksen 6 §:n mukaan<br />

”sopijakunnat jakavat kustannukset<br />

palvelutasoon perustuvan<br />

kuntajaon mukaisesti”. Palvelutason<br />

mukaan ensimmäiseen<br />

kuntaryhmään kuuluvat 2011<br />

kuntajaon mukaan Asikkala,<br />

Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä,<br />

Padasjoki ja Sysmä. Toisen kuntaryhmän<br />

muodostavat Heinola,<br />

Hollola, Orimattila ja Nastola ja<br />

kolmannen ryhmän Lahti.<br />

Päijät-Hämeessä kuntien<br />

maksuosuudet ovat nousseet<br />

2004–10 aikana asukasta kohti<br />

15,50 euroa. Alkuvuosien 2004–<br />

05 maksuosuudet poikkeavat<br />

voimakkaasti uuden sopimuksen<br />

mukaisista osuuksista useiden<br />

kuntien kohdalla. Tästä syystä<br />

maksuosuuksien kasvu ei jakaudu<br />

kuntien kesken tasaisesti.<br />

Orimattilan ja Padasjoen kohdalla<br />

kasvu on jäänyt pieneksi (alle<br />

2 €/asukas). Sen sijaan Asikkalan,<br />

Hartolan, Kärkölän ja Sysmän<br />

maksuosuudet ovat nousseet<br />

yli 20 euroa/asukas.<br />

Yhdyskuntarakenne<br />

selittää kustannuseroja<br />

Tilastoihin liittyvänä ongelmana<br />

on se, että eri tietolähteet (Tilastokeskuksen<br />

keräämät tilinpäätöstiedot,<br />

aluepelastuksen tilinpäätökset,<br />

Pronto-tietokanta)<br />

eivät anna yhtenevää tietoa<br />

pelastustoimen kustannuksista.<br />

Paavo Taipale<br />

Eräissä tapauksissa erot ovat yllättävänkin<br />

isoja. Alueellistamisen<br />

jälkeen pelastustoimen kustannustaso<br />

on seurannut kuntien<br />

yleistä kustannustasoa. Muutokset<br />

ovat olleet pieniä.<br />

Kun tarkastellaan kustannuksia<br />

pelastustoimen alueittain, syntyy<br />

jo merkittäviä eroja. Kustannuseroja<br />

selittävät mm. seuraavat<br />

tekijät:<br />

● Pieni koko asukasluvulla mitattuna,<br />

johon usein vielä yhdistyy<br />

asukasluvun pienentyminen.<br />

Tämä nostaa asukasta kohti laskettuja<br />

nettomenoja. Alenevaan<br />

väestökehitykseen sopeutuminen<br />

on vaikeaa, sillä menoja ei voi heti<br />

vähentää samassa tahdissa kuin<br />

asukkaat vähenevät. Saattaa olla<br />

jopa niin, etteivät onnettomuusriskit<br />

vähene, vaikka alueen asukasmäärä<br />

pienenee.<br />

● Pitkät etäisyydet, hajanainen<br />

yhdyskuntarakenne ja alhainen<br />

väestötiheys voivat joillain alueilla<br />

nostaa kustannustasoa.<br />

● Alueilla on erilainen yhdyskunta-<br />

ja asutusrakenne. Erityisesti<br />

1. luokan riskialueet ja niiden lisääntyminen<br />

nostavat kustannuksia.<br />

Merkittävä osa menoista syntyy<br />

onnettomuuksiin varautumisesta,<br />

joka edellyttää korkeimman<br />

riskiluokan alueilla ympärivuorokautista<br />

varallaoloa.<br />

Asukaslukupohjainen<br />

kustannusjako vakiintunut<br />

Kuntien maksuosuuksien jaossa<br />

on asteittain, eripituisten muutoskausien<br />

jälkeen, siirrytty asukaslukupohjaiseen<br />

jakoon. Pelastustoimen<br />

nettokustannukset<br />

jaetaan sopijakuntien maksuosuuksiksi<br />

asukaslukujen suhteessa.<br />

Muutos näkyy erittäin selvästi<br />

kuntakohtaisessa tarkastelussa,<br />

jossa kuntien väliset maksuosuuksien<br />

erot asukaslukuihin<br />

suhteutettuina ovat pienentyneet<br />

voimakkaasti – osin jopa hävinneet<br />

kokonaan.<br />

Vuoden 2004 jälkeen eräiden<br />

kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet<br />

ja toisten kasvaneet.<br />

Oleellista on se, miten palvelutason<br />

muutos on seurannut kustannusten<br />

muutoksia. Pelastustoimen<br />

ylläpitäjien mukaan palvelutaso<br />

on yleisesti parantunut<br />

kunnallisen palo- ja pelastustoimen<br />

ajoista kaikissa kunnissa.<br />

Alueellinen onnettomuusriskien<br />

kartoitus on yhtenäistänyt kuntien<br />

riskialuejakoa. Uusien paloasemien<br />

sijoittuminen on nyt selvästi<br />

tehokkaampaa, koska kuntarajojen<br />

häiritsevä vaikutus sijaintipäätöksiin<br />

on oleellisesti<br />

vähentynyt.<br />

Nykyisen kustannusjaon<br />

hyvät ja huonot puolet<br />

Asukaslukuun perustuvaa maksuosuusjakoa<br />

puoltavat yksinkertaisuus<br />

ja läpinäkyvyys. Se myös<br />

noudattaa suhteellisen hyvin aiheuttamisperiaatetta.<br />

Mitä enemmän<br />

asukkaita kunnassa on, sitä suurempi<br />

on erilaisten onnettomuuksien<br />

todennäköisyys. Tulevina vuosina<br />

mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset<br />

ja keskimääräisen kuntakoon<br />

kasvu lisäävät entisestään<br />

asukaslukupohjaisen kustannusjaon<br />

tarkoituksenmukaisuutta.<br />

Eräissä tapauksissa asukasluku<br />

voi poiketa onnettomuuksien<br />

todennäköisyydestä, jolloin<br />

riskit ja riskialueet eivät jakaudu<br />

tasaisesti suhteessa kunnan kokonaisväkilukuun.<br />

Poikkeamia<br />

voivat aiheuttaa suuret tuotantolaitokset<br />

taajamien ulkopuolella<br />

(tehdasalueet), pääliikenneväylät,<br />

lomakeskukset ja vapaa-ajan<br />

vietto vakinaisen asuinkunnan<br />

ulkopuolella. Tällaisille tehdasja<br />

vapaa-ajanviettopaikkakunnille<br />

puhtaasti asukaslukuun perustuva<br />

maksuosuuksien jako on<br />

edullinen ja muille pelastusalueen<br />

kunnille epäedullinen.<br />

Näissäkin tapauksissa on vaikea<br />

löytää maksuosuuksien jakoperustetta,<br />

joka toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta<br />

paremmin kuin<br />

asukaslukupohjainen jako. Tällainen<br />

tarkentava kustannusjako<br />

ei voi olla universaali, pikemminkin<br />

se on aluekohtainen ja vain<br />

joitain alueen kuntia koskeva. <br />

Tampereen yliopistossa on tehty seurantatutkimusta<br />

pelastustoimen alueellistamisen<br />

vaikutuksista asukkaiden ja kuntien<br />

näkökulmasta vuodesta 2003. Uusin<br />

tutkimusraportti, jossa tarkastellaan<br />

alueellistamisen vaikutuksia 2008–10,<br />

valmistuu keväällä 2012.<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Pisara<br />

Pisara on Helsingin keskustaan<br />

suunniteltu maan alla kulkeva<br />

paikallisliikenteen rataosuus,<br />

jolla purettaisiin päärautatieaseman<br />

ruuhkaa. Hanke on saanut<br />

nimensä radan muodosta. Reitti<br />

kulkisi Pasilasta Hakaniemen,<br />

keskustan ja Töölön kautta takaisin<br />

Pasilaan muodostaen 7,5 kilometrin<br />

mittaisen lenkin.<br />

Lenkki liittäisi toisiinsa Espoon<br />

ja Vantaankosken sekä Keravan<br />

suunnan radat. Radan rakentaminen<br />

voisi tapahtua vuoden<br />

2030 jälkeen, mutta on myös<br />

kaavailtu, että voitaisiin aloittaa<br />

jo aikaisemmin. Hakaniemen<br />

rautatieasema tulisi metroaseman<br />

yhteyteen. Keskustan asema<br />

tulisi kauppakeskus Forumin<br />

kulmille ja Oopperan eli Töölön<br />

asema Kansallisoopperan alapuolelle.<br />

Parikymppinen idea<br />

Pisaran idealla on ikää jo kunnioitettavat<br />

23 vuotta. Se pulpahti<br />

esiin HKL:n 100-vuotisideakilpailussa<br />

1988. Voittanut nimimerkki<br />

Andante – tekijöinään Marja<br />

Rosenberg, Björn Silfverberg<br />

ja Mirja Valtonen – esitti sen selvimmin,<br />

mutta teema oli esillä muissakin<br />

kärkipään töissä. Mainittakoon<br />

että kolumnistin tiimi Pekka Rytilä,<br />

Teuvo Juntunen ja Markus Lankinen<br />

sai lunastuksen ideallaan Stadikka,<br />

joka oli rengas-pikaratikka.<br />

Andante säväytti palkintolautakuntaa,<br />

johon kuuluivat muun muassa<br />

Pentti Murole (pj) ja Heikki<br />

Salmivaara. Heikki sanoo vieläkin<br />

asiasta kuultuna, että hanke on<br />

oikein hyvä. Monet muut ovat eri<br />

mieltä.<br />

Kovaa kritiikkiä<br />

Kesällä 2011 Helsingin Sanomissa<br />

käytiin keskustelua hankkeen arveluttavista<br />

puolista. Wille Mikkola<br />

(20.7.) ehdotti viiden raiteen levitystä<br />

nykyiseen ratapihaan ja kaupunkisuunnitteluviraston<br />

siirtoa Oulunkylän<br />

tasalle, jotta sen väki havaitsisi<br />

kaupungin toimintojen muuton keskustasta<br />

väljempiin maisemiin.<br />

Samuli Korkeaharju (20.7.) oli<br />

huolissaan tunneli-Pisaran toiminnasta<br />

ja kysyi, ovatko kaikki neljä lähiliikennesuuntaa<br />

päivittäin sekaisin.<br />

Onko järkeä pudottaa junat ja ihmiset<br />

40 metrin syvyyteen ja nostaa<br />

sähkömoottoreilla ylös?<br />

Monet muutkin ovat olleet toimintavarmuudesta<br />

huolissaan.<br />

Lauri Oinonen (26.7.) vertaili Pisaran<br />

miljardihintaa pääradan<br />

Seinäjoen ja Oulun välisen osuuden<br />

peruskunnostukseen ja peräsi<br />

Helsingin lähiliikenteeseen halvempia<br />

ratkaisuja.<br />

Heiluttaa hallituksia<br />

Tunneliratojen vastustusta on virinnyt<br />

myös muissa suurkaupungeissa.<br />

Mainittakoon erityisesti<br />

Stuttgart, jossa Helsinkiä vastaavan<br />

pääteaseman muuttaminen<br />

maan alle ja läpiajettavaksi sai aikaan<br />

niin suuren kansanliikkeen,<br />

että koko Baden-Württenbergin<br />

hallitus vaihtui vaaleissa.<br />

Suomen nykyisen hallituksen<br />

ohjelman taustapapereissa ja<br />

HLJ:ssä Pisara on mukana vakavasti<br />

selvitettävänä hankkeena.<br />

Siinäpä on liikenneministeri Merja<br />

Kyllöselle pähkinää kaikkien<br />

muiden ongelmien lisäksi. Rahan<br />

puute voi ratkaista asian itsestään,<br />

koska kaupunkiradoille ei<br />

löydy maksajia markkinavoimista.<br />

Pekka Rytilä on<br />

72-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry CM Oy:n<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Havainnekuva/www.liikennevirasto.fi/pisara<br />

Rata ja tunnelin suuaukko Alppipuistossa etelän suuntaan.<br />

Pisaran hinnaksi arvioidaan vajaa miljardi. Radalle tulee kolme uutta maanalaista<br />

superasemaa, varmaan liikkuvilla jalkakäytävillä ja tehokkailla koneportailla<br />

varustettuina. Alppila on vielä esillä neljäntenä vaihtoehtona.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

23


Kyläläiset kyllästyivät odottamaan valtion rahaa<br />

Karviassa kevyen liikenteen<br />

Karvian Kantin kylään ulottuvan kevyen<br />

liikenteen väylän maansiirto- ja pohjatyöt<br />

tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana.<br />

Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


LIIKENNE<br />

väylä syntyy talkoilla<br />

Karviassa pyöräillään ja<br />

lenkkeillään pian turvallisesti<br />

kuntalaisten<br />

rakentamaa kevyen liikenteen<br />

väylää pitkin.<br />

Onko asukkaiden talkootyö<br />

tulevaisuudessa<br />

pikkukuntien arkea?<br />

TEKSTI Aune Waronen<br />

Pohjoissatakuntalaisessa<br />

Karvian kunnassa ehdittiin puhua<br />

kevyen liikenteen väylän<br />

tarpeellisuudesta parikymmentä<br />

vuotta. Rakentaminen kaatui<br />

kerta toisensa jälkeen rahoitusongelmiin.<br />

Valtion tiemäärärahojen jaossa<br />

hanke sivuutettiin, sillä selvitysten<br />

mukaan pyöräilijöitä ja kävelijöitä<br />

oli tienpätkällä liian vähän.<br />

Lopulta kunnan keskustan<br />

eteläpuolella sijaitsevan Kantin<br />

kylän väki otti tienteon omiin käsiinsä.<br />

Nyt 5,3 kilometrin pituinen<br />

pyörätie syntyy talkootyönä<br />

kunnan ja ely-keskuksen tuella.<br />

– Teimme vuosi sitten valtuustolle<br />

aloitteen, että kylään pääsisi<br />

kevyen liikenteen väylää pitkin<br />

ja sitouduimme työhön. Siitä asia<br />

lähti etenemään, kertoo kyläläinen<br />

Esa Yliluoma.<br />

Kun tiehankkeelle haettiin<br />

valtion rahoitusta, puhe oli kolmen<br />

kilometrin pätkästä. Se olisi<br />

loppunut reilut kaksi kilometriä<br />

ennen Kanttia.<br />

– Valtiolta rahaa ei ollut luvassa<br />

edes tulevaisuudessa. Kantin<br />

kyläläisiin nousi taisteluhenki:<br />

kun tehdään väylä, tehdään se<br />

saman tien kaksi kertaa niin pitkäksi<br />

kuin suunniteltiin, kylään<br />

asti, kertoo kunnan rakennusmestari<br />

Jaakko Kallioniemi.<br />

Maarakennus talkoilla<br />

Tämän vuoden aikana maansiirto-<br />

ja pohjatyöt tehdään valmiiksi.<br />

Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.<br />

Kunta maksaa maa-aineksen<br />

ja rumpuputket, asfaltoinnin<br />

ja liikennemerkit sekä kaivureiden<br />

ja muiden koneiden polttoaineet.<br />

Maarakennustyöt tehdään talkoilla.<br />

Mukana on noin 30 kyläläistä,<br />

joista 15 paiskii töitä erityisen<br />

aktiivisesti.<br />

Budjetissa hankkeelle on varattu<br />

400 000 euroa. Saman verran<br />

lasketaan talkootyön osuudeksi.<br />

Aune Waronen<br />

Harri Kontiainen<br />

Esa Yliluoma (vas.) on yksi kyläläisistä, jotka ovat mukana talkootyössä.<br />

Rakennusmestari Jaakko Kallioniemi valvoo kunnan puolesta kevyen liikenteen<br />

väylän rakentamista.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

25


Aune Waronen<br />

Aune Waronen<br />

Aune Waronen<br />

Kantin kylässä asuva Esa Yliluoma on tehnyt<br />

töitä koko ikänsä kaivureiden ja koneiden<br />

kanssa.<br />

Jaakko Kallioniemi pitää talkoohankkeen hyvänä puolena<br />

sitä, että me-henki kylässä vahvistuu.<br />

Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma<br />

toivoo tasapuolisuutta tiemäärärahojen<br />

jaossa.<br />

Syksyllä mukana työssä oli<br />

myös Jalasjärven ammatillinen<br />

kurssikeskus, jonka aikuiskoulutuksen<br />

maansiirtokurssin oppilaat<br />

tekivät pätkän tietä harjoittelutyönään.<br />

Juridisesti väylän rakennuttaja<br />

on kunta, ja Kallioniemi valvoo<br />

työtä kunnan puolesta. Myös<br />

väylää 50 000 euron avustuksella<br />

tukevalla ely-keskuksella on valvontavastuu.<br />

Työn jäljen on kelvattava<br />

myös tieinsinööreille.<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

– Kun tie on valmis, se luovutetaan<br />

valtiolle. Ely-keskus huolehtii<br />

jatkossa tien kunnossapidosta,<br />

Kallioniemi kertoo.<br />

Huoli turvallisuudesta<br />

Ennen valtuuston käsittelyä tien<br />

varrella asuvilta noin 50 maanomistajalta<br />

varmistettiin, että he<br />

luovuttavat tarkoitukseen pyörätien<br />

alle jäävät maat. Suostumukset<br />

olivat edellytyksenä hankkeen<br />

hyväksymiselle.<br />

Karvian kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden<br />

ja muiden koneiden polttoaineet. Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä,<br />

joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti.<br />

Harri Kontiainen<br />

– Kun asia saatiin vireille, ei<br />

mennyt monta päivää ja nimet oli<br />

kerätty, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma<br />

muistaa.<br />

Alkuosa maantiestä, jonka<br />

vierellä kevyen liikenteen väylä<br />

kulkee, on kuntakeskuksen<br />

kaava-alueella. Nopeusrajoitus<br />

lähellä keskustaa on 60, loppuosalla<br />

tienpätkästä 80 kilometriä<br />

tunnissa.<br />

Kantin kylässä, jossa on noin<br />

150 taloutta, on paljon lapsiperheitä.<br />

Reitti kylästä kunnan keskustaan<br />

muuttuu merkittävästi<br />

turvallisemmaksi.<br />

– Talkootyö on valtava uhraus<br />

päivätyöltä ja perheeltä. Olen<br />

todella tyytyväinen, että tällaisia<br />

kuntalaisia löytyy vielä, Tarja Hosiasluoma<br />

kiittää.<br />

Tosiasia oli, ettei rahoitusta<br />

saatu muualta. Silti alueellinen<br />

tasa-arvo pitäisi turvata kaikille<br />

suomalaisille.<br />

– Tiemäärärahoja saisi suunnata<br />

myös pieniin kuntiin, Hosiasluoma<br />

toivoo.<br />

Ely-keskus mukana<br />

Asiaa hoitanut Varsinais-Suomen<br />

ely-keskuksen tieinsinööri Pauli<br />

Laivo pitää talkootyönä toteutettavaa<br />

näin laajaa hanketta äärimmäisen<br />

harvinaisena.<br />

Tosin vastaavia, mutta huomattavasti<br />

lyhyempiä pätkiä<br />

pyörätietä on viime vuosien aikana<br />

tehty samalla periaatteella<br />

Kankaanpään Vihteljärvellä ja<br />

Huittisissa.<br />

– Karvian hanke taitaa olla<br />

Suomen ennätys. Monet tiepiirit<br />

eivät ole välttämättä lähteneet<br />

tällaisiin mukaan ollenkaan,<br />

Laivo sanoo.<br />

Ilman talkootyötä väylän tekeminen<br />

ei olisi onnistunut, mutta<br />

kyse on yhteispelistä. Paitsi rahallisesti,<br />

ely-keskus on tukenut<br />

karvialaisia suunnittelussa. Kunta<br />

on vakuuttanut kaikki talkoolaiset<br />

sekä kouluttanut heidät tieturvallisuuskurssilla.<br />

Pauli Laivo näkee toimintatavassa<br />

sekä hyvää että huonoa.<br />

– Ei ole tarkoitus, että kunta


LIIKENNE<br />

“Ei ole tarkoitus, että<br />

kunta tekee valtiolle<br />

kuuluvia hankkeita<br />

ja että asukkaat<br />

hoitavat ne vielä<br />

talkoilla.”<br />

tekee valtiolle kuuluvia hankkeita<br />

ja että asukkaat hoitavat ne vielä<br />

talkoilla.Toisaalta vaihtoehto voi<br />

olla, että hanke jää kokonaan tekemättä.<br />

Olennaista Karviassa on ollut<br />

kuntalaisten yksituumaisuus.<br />

– On todella ihmeellistä, että<br />

tänä päivänä löytyy vielä tällaista<br />

yhteishenkeä. Tärkeää oli<br />

myös, että väylän varrella sattui<br />

asumaan sellaisia urakoitsijoita<br />

ja maanviljelijöitä, joilla oli sopivia<br />

koneita ja osaamista, Laivo<br />

sanoo.<br />

Alueet otettiin haltuun elykeskuksen<br />

hakemalla maantietoimituksella.<br />

Hankkeen valmistuttua<br />

ely-keskus maksaa korvaukset<br />

lunastetuista maa-alueista<br />

maanomistajille.<br />

Korvaukset ovat tasolla, joka<br />

kunnassa maksetaan vastaavasta<br />

maa-alueesta. Ne määriteltiin<br />

normaalin maanmittaustoimituksen<br />

avulla.<br />

Pyöräilijöiden kunta<br />

Karvia on innokkaiden pyöräilijöiden<br />

kunta. Haastepyöräily saa<br />

pienen kunnan väen polkemaan<br />

kymmeniä tuhansia kilometrejä<br />

vuodessa.<br />

– Varsinkin pyöräilijöille väylä<br />

on tarpeellinen. Navigaattorit<br />

ovat lisänneet kunnan läpi kulkevaa<br />

raskasta liikennettä huomattavasti.<br />

Nykyisin moni rekka<br />

ajaa Karvian kautta Porin seudulta<br />

Pohjanmaalle, Tarja Hosiasluoma<br />

kertoo.<br />

Kunnassa tehdään samaan aikaan<br />

pohjoisen suuntaan kevyen<br />

liikenteen väylää, jonka pituus<br />

on kolmisen kilometriä. Urakkana<br />

tehtävän työn kustannusarvio<br />

on 0,5 miljoonaa euroa, josta<br />

kunta maksaa 64 ja valtio 36<br />

prosenttia.<br />

– Tästäkin on puhuttu ainakin<br />

20 vuotta, ja nyt koettiin että<br />

se on pakko tehdä, kun rahaa<br />

on vielä mahdollisuus saada edes<br />

tämän verran, Jaakko Kallioniemi<br />

sanoo.<br />

Kantin kylässä tienteko on<br />

saanut vain uutta virtaa yhteishenkeen.<br />

Vireillä on vajaan kilometrin<br />

pituinen jatko nyt talkootyönä<br />

tehtävälle väylälle. Siihen<br />

tarvittaisiin joen ylittävä silta.<br />

– On ajateltu kevytrakenteista<br />

pioneerisiltaa, joita on Liikenneviraston<br />

varastoissa poikkeustilanteita<br />

varten, Kallioniemi kaavailee.<br />

Kunnassa on meneillään yli<br />

miljoonan euron talkoohankkeet.<br />

Myös harrastekeskus ja<br />

KANTIN KYLÄN<br />

HANKE<br />

■ Kevyen liikenteen väylä, pituus<br />

5,3 kilometriä.<br />

■ Rakennuttaja Karvian kunta.<br />

■ Tien omistus ja kunnossapitovastuu<br />

siirtyvät valmistumisen<br />

jälkeen valtiolle.<br />

■ Kustannusarvio materiaalien<br />

ja suunnittelun sekä asfaltointityön<br />

osalta 400 000 €, joka on<br />

kunnan ja ely-keskuksen rahoittamaa.<br />

■ Arvio talkootyön osuudesta<br />

400 000 €.<br />

■ Karviassa on asukkaita 2 700.<br />

■ Kunnan kokonaispinta-ala on<br />

519,80 m².<br />

metsästysseuran maja nousevat<br />

talkoilla.<br />

– Valitettavasti käytäntö voi<br />

yleistyä, kun katsoo millaisia leikkauksia<br />

kuntatalouteen on tulossa,<br />

Kallioniemi sanoo. <br />

12.–14.10.2011<br />

Helsingin Messukeskus<br />

FINNSEC ANTAA KOKONAISKUVAN TURVALLISUUS-<br />

JA SUOJELUALAN KEHITYKSESTÄ<br />

Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon<br />

internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla lipulla<br />

myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual.<br />

www.finnsec.fi<br />

Mediayhteistyössä:<br />

Turvallisuus &<br />

Riskienhallinta -lehti<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

27


LIIKENNE<br />

Uusi menetelmä koekäytössä Helsingissä<br />

TYÖMAIDEN HAITAT HALLINTAAN<br />

Pauliina Kuronen<br />

Työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää koekäytetään Helsingin työmaahankkeiden suunnittelussa syksyn aikana.<br />

Työmaiden aiheuttamia<br />

haittoja kolmansille<br />

osapuolille ei ennakoida<br />

riittävän laajasti<br />

ja tarkasti. Haasteena<br />

on tunnistaa tahot,<br />

joille koituu työmaasta<br />

eniten haittoja. Työmaiden<br />

haittojen hallintamenetelmän<br />

avulla voidaan<br />

paremmin ottaa<br />

huomioon haitat ja eri<br />

tahojen vaatimukset jo<br />

suunnitteluvaiheessa.<br />

● Olli Haveri, DI, projektipäällikkö<br />

WSP Finland Oy<br />

Liikennesuunnitteluyksikkö<br />

Moni kokee katujen muuttuvan<br />

kesäaikaan yhdeksi suureksi<br />

rakennustyömaaksi. Erityisesti<br />

pääväylien ja keskusta-alueiden<br />

katutyömaat otetaan vastaan<br />

vuosi toisensa jälkeen yhtä<br />

suurella epäluulolla. Kaivannot<br />

tiessä, muuttuneet liikennejärjestelyt<br />

ja kovaääniset työkoneet eivät<br />

välttämättä saa ihmisiä ajattelemaan<br />

ensimmäiseksi, että työmaat<br />

ovat kiinteä osa jatkuvasti<br />

kehittyvää kaupunkia.<br />

Vaikka rakennustöiden lopputulosta<br />

arvostetaankin, ulkopuoliset<br />

kokevat työmaat suurimmaksi<br />

osaksi haitaksi. Työmaista<br />

koituvia haittoja pyritään yleisimmin<br />

minimoimaan saamalla<br />

projekti mahdollisimman nopeasti<br />

valmiiksi. Nykykäytännössä<br />

haittoja ei kuitenkaan osata ennakoida<br />

riittävällä laajuudella ja<br />

tarkkuudella.<br />

Kolmansien osapuolten<br />

kärsimys<br />

Työmaista aiheutuvista haitoista<br />

kärsivät yleensä eniten ns. kolmannet<br />

osapuolet eli ne, jotka eivät<br />

ole työmaan kanssa tekemisissä<br />

muuten kuin ulkopuolisena<br />

tarkkailijana. Kolmansia osapuolia<br />

ovat mm. autoilijat, joukkoliikenteen<br />

käyttäjät, jalankulkijat<br />

(erityisryhminä lapset, vanhukset,<br />

liikuntaesteiset), lähialueiden<br />

asukkaat sekä yrittäjät.<br />

Viranomais- ja tilaajaorganisaatioiden<br />

sekä kolmansien osapuolien<br />

haastatteluissa on noussut<br />

esiin myös muita ongelmallisia<br />

aihealueita edellä mainittujen<br />

lisäksi. Merkittävimpiä kehityskohteita<br />

koettiin olevan mm. juuri<br />

haittojen ennakoivassa arvioinnissa<br />

ja hallinnassa eri osapuolten<br />

kannalta, työmaiden aikataulutuksessa<br />

sekä tiedonkulussa ja<br />

HAITTOJA<br />

Tyypillisimpiä kolmansille osapuolille<br />

kohdistuvia työmaiden<br />

aiheuttamia haittoja ovat:<br />

■ Haitat liikenteelle (ruuhkat, hidastuminen,<br />

järjestelyjen muuttuminen,<br />

yhteydet kiinteistöihin,<br />

esteettömyys, pysäköinti<br />

jne.)<br />

■ Melu, pöly ja tärinä<br />

■ Erilaiset turvallisuusongelmat<br />

■ Sosiaaliset vaikutukset<br />

■ Esteettinen haitta<br />

■ Ympäristövauriot<br />

■ Haitat liiketoiminnalle<br />

tiedotuksessa työmaan vaikutuspiirissä<br />

oleville eri osapuolille.<br />

Hallinta alkaa<br />

suunnitteluvaiheessa<br />

Eri toiminnot ja osapuolet kokevat<br />

työmaiden aiheuttamat haitat<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

29


LIIKENNE<br />

“Haasteena on tunnistaa<br />

tahot, joille<br />

koituu työmaasta<br />

eniten haittoja.”<br />

eri tavoin. Myös kohteiden häiriöherkkyys<br />

johtuu monesta tekijästä.<br />

Näiden tekijöiden tunnistaminen<br />

ja huomioon ottaminen<br />

jo työmaajärjestelyjen suunnittelussa<br />

edesauttaa hyvään ja kolmansia<br />

osapuolia mahdollisimman<br />

vähän häiritsevään lopputulokseen<br />

pääsemistä. Haasteena<br />

on tunnistaa tahot, joille koituu<br />

työmaasta eniten haittoja.<br />

WSP Finland on kehittänyt<br />

Helsingin kaupungin rakennusviraston<br />

toimeksiannosta työmaista<br />

koituvien haittojen hallintamenetelmää<br />

2010–11 aikana.<br />

Tarkoituksena on auttaa lupaviranomaisia<br />

ja työn tilaajia ottamaan<br />

nykyistä paremmin huomioon<br />

kolmansiin osapuoliin kohdistuvat<br />

haitat ja eri tahojen vaatimukset<br />

jo työmaan suunnitteluvaiheessa.<br />

Suunnitteluvaiheen haittojen<br />

arviointimenetelmän avulla<br />

on tarkoitus sovittaa työmaa kivuttomammin<br />

alueen muuhun<br />

toimintaan sekä varmistaa sujuvat<br />

ja turvalliset olosuhteet sekä<br />

työmaalla että sen ympäristössä.<br />

Samalla rakennuttajat saavat selkeämmän<br />

kokonaiskäsityksen<br />

hankkeen kustannuksista määrittelemällä<br />

ennakkoon suunnitellut<br />

tilapäisjärjestelyt jo urakkaasiakirjoissa.<br />

Määräyksiä ei noudateta,<br />

lupia jopa puuttuu<br />

Työmaiden suunnitteluun on lukuisia<br />

viranomaisten laatimia ohjeita.<br />

Selkeät tilaajan ja lupaviranomaisen<br />

antamat ohjeet suunnitteluvaiheessa<br />

ovat tärkeä osa sujuvaa<br />

työmaaprosessia, jotta vältytään<br />

tulkintaongelmilta toteuttamisvaiheessa.<br />

Ohjeiden noudattamista<br />

käynnissä olevalla<br />

työmaalla on myös seurattava ja<br />

valvottava tarkasti. Ongelmaksi<br />

on koettu se, että määräyksiä ja<br />

lupaehtoja jätetään noudattamatta<br />

tai lupia voi jopa puuttua.<br />

Esimerkiksi työmaa-alueiden<br />

aitauksen puutteet aiheuttavat<br />

turvallisuusriskejä erityisesti kolmansille<br />

osapuolille. Myös työnaikaiset<br />

liikenne- ja työmaajärjestelyt<br />

tulee ottaa entistä paremmin<br />

huomioon jo suunnittelussa.<br />

Näin parannetaan toimintojen ja<br />

liikenteen sujuvuutta sekä vähennetään<br />

niin kolmansiin osapuoliin<br />

kuin työmaan työntekijöihinkin<br />

kohdistuvia turvallisuusriskejä.<br />

Myös järjestelyiden aktiivisen<br />

päivittämisen työmaan muuttuessa<br />

ja työpäivän päätyttyä tulee olla<br />

olennainen osa jo suunnitteluvaiheessa<br />

tehtävää ennakointia.<br />

Haittojen tilalle hyödyt<br />

Työmaiden erityisjärjestelyiden<br />

määrittäminen etukäteen auttaa<br />

tilaajaorganisaatioita, koska<br />

vaatimukset voidaan kirjata jo<br />

tarjouspyyntöasiakirjoihin. Sitä<br />

kautta ne ovat mukana työn resursoinnissa.<br />

Tarjousten muuttuessa<br />

yhteneväisemmiksi voidaan<br />

samalla vaikuttaa työn laatuun<br />

valitsemalla halvimman tarjouksen<br />

sijaan kokonaistaloudellisesti<br />

laadukkain tarjoaja.<br />

Työmaan haasteiden tunnistaminen<br />

helpottaa myös aikataulujen<br />

ja tiedottamisen tarkempaa<br />

suunnittelua. Tiedottamisen<br />

hyödyt korostuvat mm. asukkaiden,<br />

koulujen, toimistojen ja<br />

liikkeiden ajan tasalla pitämisessä,<br />

joukkoliikenteen ja huoltoliikenteen<br />

suunnittelussa ja töiden<br />

yhteensovittamisessa.<br />

Projektin alussa muodostui yhdessä<br />

tilaajan kanssa tehdyn ideoinnin<br />

perusteella mielikuva, jonka<br />

mukaan työmaat kiinnostavat<br />

kansalaisia ja niistä ollaan ylpeitä.<br />

Haittojen sijaan puhutaan työmaiden<br />

hyödyistä. WSP:n menetelmää<br />

koekäytetään syksyn aikana<br />

Helsingin työmaahankkeiden<br />

suunnittelussa, minkä jälkeen se<br />

otetaan aktiivikäyttöön. Jatkokehityksen<br />

kohteena on paikkatietojen<br />

kattava hyödyntäminen arviointia<br />

tehtäessä. <br />

Yksi kone, monta työtä<br />

<br />

Avant 600-sarja<br />

Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.<br />

Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.<br />

Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.<br />

600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.<br />

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

20<br />

YEARS<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Mallivalikoima<br />

alkaen:<br />

10.137 € alv 0%.<br />

www.avanttecno.com


Danne Långström<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Danne Långström<br />

PL 51, 00131 Helsinki<br />

puh. 040 1251570<br />

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3102 5957, 050 3767414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Toimittaja/Redaktör<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3103 8631, 050 5591435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />

Toimihenkilö/Funktionär<br />

Ville Alatyppö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3103 9943, 040 3345430<br />

ville.alatyppo@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,<br />

rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3103 39630, 050 3801022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommittén hallituksen kokous pidettiin 8.9. Linköpingissä.<br />

Kokouksen osanottajia vas. Ane-Marie Tanskasta, Henrik Ruotsista, Torbjörn Norjasta, Inger Ruotsista,<br />

Agnar vaimoineen Islannista ja Åke Ruotsista.<br />

NKS kokoontui Linköpingissä syyskuussa<br />

Vauhtia pohjoismaisiin yhteistyöprojekteihin<br />

Ruotsin yhdistyksen vuosipäivät<br />

pidettiin 7.–8.9. Ruotsin viidenneksi<br />

isoimmassa kaupungissa, Linköpingissä.<br />

Isompia kaupunkeja siellä<br />

ovat Tukholma, Göteborg, Malmö<br />

ja Uppsala.<br />

”Samhällsbyggnad i världsklass”<br />

(maailmanluokan yhteiskuntarakentaminen)<br />

oli päivien vaatimaton<br />

teema, ja sitä ruodittiin<br />

luonnollisesti monelta eri kantilta.<br />

Linköpingissä pidettiin samalla<br />

NKS:n (Nordisk Kommunalteknisk<br />

Samarbetskommitté) kokous, johon<br />

osallistui väkeä Islannista, Norjasta,<br />

Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.<br />

Viron yhdistyksestä ei tällä<br />

kertaa ollut osallistujaa mukana.<br />

Ilmastonmuutos NKS:n<br />

yhteistyöprojekteja...<br />

NKS-kokouksessa juteltiin yhteistyöprojekteista,<br />

muun muassa ilmastonmuutoksesta.<br />

Pohdittiin,<br />

miten asiaa tulisi käsitellään eri<br />

Pohjoismaissa ja mitä voimme oppia<br />

toisiltamme.<br />

Paikalla oli asiantuntijana Maria<br />

Mikkelsen. Hän kertoi, mitä<br />

tähän asti on Pohjoismaissa tehty<br />

ja mihin lähivuosina pyritään. Aihetta<br />

koskeva raportti julkaistaan<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehdessä lähitulevaisuudessa.<br />

Suomesta mukana<br />

ovat mm. Syke ja nyt myös SKTY.<br />

Pohjoismaiden ministerineuvostokin<br />

on ollut mukana. Mikkelsen<br />

esitteli neuvoston edellisessä kokouksessa<br />

samaa raporttia kuin nyt<br />

NKS:lle.<br />

... samoin arktiset alueet<br />

ja IFME2012<br />

Arktisten alueiden alue- ja yhdyskuntasuunnittelu<br />

oli myös esillä.<br />

Norjan yhdistys haluaisi tulla luennoimaan<br />

aiheesta ensi kesäkuussa<br />

Helsingissä järjestettävään<br />

IFME2012-kongressiin. Tässäkin<br />

tarkoituksena olisi yhdistää pohjoismaiset<br />

voimat ja tietotaito, ettei<br />

kaikkien tarvitsisi erikseen keksiä<br />

pyörää uudestaan. Norjan yhdistys<br />

tulee jatkossa pitämään ohjakset<br />

käsissään, jotta yhteishanke<br />

edistyy.<br />

IFME2012 on tietenkin Suomen<br />

ja SKTY:n vetämä yhteishanke, jossa<br />

mukana ovat SK-TF Ruotsista ja<br />

EKÜ Virosta. Norjasta, Tanskasta ja<br />

Islannista on tulossa delegaatioita.<br />

Kokouksessa allekirjoittanut kertoi<br />

muille, missä mennään ja mitä (hyvää)<br />

on odotettavissa.<br />

Vastuu NKS:sta Norjalle<br />

Kokouksen päätteeksi Tanskan<br />

yhdistys (KTC), joka on toiminut<br />

NKS:n puheenjohtaja- ja sihteeriyhdistyksenä<br />

2010-2011, luovutti<br />

vastuun Norjan NKF:lle vuosiksi<br />

2012–13. Norjan jälkeen vuorossa<br />

on Viron EKÜ 2014–15, tämän jälkeen<br />

seuraavat kaksi vuotta SKTY.<br />

Suomen ja SKTY:n piti alun<br />

perin toimia puheenjohtajana jo<br />

Tanskan jälkeen, mutta koska meillä<br />

on tällä hetkellä IFME-puheenjohtajuus,<br />

niin vaihdoimme Norjan<br />

kanssa paikkaa. Virokin liittyi mukaan<br />

yhteistyöhön. Tämän takia<br />

heille annettiin puheenjohtajuus<br />

ennen kuin SKTY taas ottaa nuijanvarresta<br />

kiinni.<br />

● Danne Långström<br />

toiminnanjohtaja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

31


Pohjoismaiset katupäällikköpäivät<br />

Helsingissä<br />

Pohjoismaiset katupäällikköpäivät<br />

pidettiin tänä vuonna Helsingissä.<br />

Perinteinen tapahtuma järjestetään<br />

vuosittain elo-syyskuun vaihteessa<br />

joko Kööpenhaminassa, Göteborgissa,<br />

Tukholmassa, Oslossa tai<br />

Helsingissä. Silloin vaihdetaan mielipiteitä,<br />

kerrotaan uusista innovaatioista<br />

ja menetelmistä.<br />

Katupäällikköpäivät pidettiin<br />

Scandic Hotel Simonkentässä. Lisäksi<br />

kierreltiin bussilla katselemassa<br />

Helsingin kuntateknisiä nähtävyyksiä:<br />

Crusellin siltaa, Länsilinkkiä,<br />

Jätkäsaarta, Arabianrantaa,<br />

keskustan huoltotunnelia sekä Staran<br />

Kampin tukikohtaa.<br />

Kokous oli kaikin puolin onnistunut.<br />

Ensi vuonna jatketaan perinnettä<br />

kokoontumalla Kööpenhaminassa.<br />

Helsingistä mukana<br />

olivat Raimo K. Saarinen, Osmo<br />

Torvinen, Olli-Pekka Poutanen,<br />

Ville Alatyppö sekä Dan-<br />

Henrik Långström.<br />

YT13-väki tutustumassa Jyväskylän messukeskuksen<br />

tiloihin.<br />

Meiltä ja maailmalta<br />

YT13 Jyväskylässä<br />

tai Lahdessa?<br />

YT-näyttelytoimikunta kävi kokouksensa<br />

yhteydessä katsomassa tiloja,<br />

joissa voisimme järjestää seuraavan<br />

YT-näyttelyn eli YT13:n. Kävimme<br />

tutustumassa Jyväskylän ja Lahden<br />

messukeskuksiin, jotka esittelivät<br />

tilojaan ja osaamistaan.<br />

Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty.<br />

Sen sijaan päätettiin, että aikaistetaan<br />

ajankohtaa siten, että<br />

se olisi toukokuun alkupuolella<br />

mieluummin kuin touko-kesäkuun<br />

vaihteessa. Lisäksi päätettiin, että<br />

näyttely olisi kaksipäiväinen eli perjantaina<br />

ei siis enää olisi näyttelyä.<br />

Lisätietoa tulee heti, kun paikkakunta<br />

on valittu – ja tietenkin<br />

myös päivämäärät.<br />

Kokouksen yhteydessä oli myös<br />

perinteinen vuosittainen kilpailu<br />

järjestävien yhdistysten kesken. Satoi<br />

kaatamalla, minkä takia kaavailtu<br />

”oikea kilpailu” siirrettiin sisätiloihin.<br />

Tilalle valittiin taitoa vaativa<br />

”laji” eli Kimble. Kun kyseessä<br />

oli näinkin vaativa peli, niin mestariksi<br />

saatiin leivottua joku muu<br />

kuin SKTY – eli VVY. SKTY onnittelee<br />

voittajia!<br />

Vieraita Tanskan<br />

Frederikshavnista<br />

Tanskan yhdistyksen KTC:n entinen<br />

puheenjohtaja Mikael Jentz<br />

kävi joukkoineen SKTY:n ja Helsingin<br />

kaupungin vieraina. Ryhmään<br />

kuului Frederikshavnin politiikkoja<br />

ja teknisiä johtohenkilöitä (Mikael<br />

on kaupungin tekninen johtaja).<br />

Ryhmä oli Helsingissä kaksi<br />

päivää. Sinä aikana heille esiteltiin<br />

mm. apulaiskaupunginjohtaja<br />

Pekka Saurin johdolla Helsingin<br />

rantarakentamista. Vieraita<br />

kiinnosti myös kaupungintalon<br />

arkkitehtuuri. Yhteistyö toimii siis<br />

SKTY:n kautta varsin hyvin<br />

IFME2012:een tulossa<br />

isoja delegaatioita<br />

Uudesta-Seelannista on näillä näkymin<br />

tulossa 10–20 hengen ryhmä<br />

konferenssiin jo edellisenä tiistaina.<br />

Olemme yhteistyössä Helsingin,<br />

Espoon ja Vantaan kanssa kehittämässä<br />

heille ammatillista ohjelmaa<br />

keskiviikoksi (Vantaa), torstaiksi (Espoo)<br />

ja perjantaiksi (Helsinki). Kiitokset<br />

jo etukäteen Vehkakosken<br />

Joukolle, Westlinin Henrylle ja<br />

Saarisen Raimolle, jotka heti olivat<br />

juonessa mukana niin, että tämä<br />

oli helposti toteutettavissa.<br />

Hollannista on näillä näkymin<br />

myös tulossa iso delegaatio. Hekin<br />

ovat suunnittelemassa kongressin<br />

lisäksi muutakin ammatillista ohjelmaa.<br />

Myös Yhdysvalloissa kiinnostus<br />

on ollut suurta.<br />

● Danne Långström<br />

toiminnanjohtaja<br />

Haamurajaan on noin 50 henkilön vaje<br />

Tavoitteena yli 900 jäsentä<br />

Syksy tekee tuloaan ja yhdistyselämäkin<br />

taas vilkastuu. Hallituskin<br />

kokoontuu toimihenkilöiden kanssa<br />

syys-lokakuun vaihteessa linjaseminaariin,<br />

jossa päätetään vuoden<br />

2012 tapahtumista, yhdistyksen tulevasta<br />

toiminnasta ja strategiasta<br />

sekä pohjustetaan vuosien 2012 ja<br />

2013 Kuntatekniikan päivien teemoja<br />

ja ohjelmistoa. Marraskuussa hallitus<br />

pitää Jyväskylässä vielä yhden, tämän<br />

vuoden viimeisen kokouksensa.<br />

Vuoden vaihtuessa hallituskokoonpano<br />

hiukan muuttuu, kun<br />

kaksi toimiajaltaan vanhinta hallituksen<br />

jäsentä (Leila Strömberg,<br />

Jyväskylä ja Milko Tietäväinen,<br />

Tampere) joutuvat luovuttamaan<br />

paikkansa uusille jäsenille (Jere<br />

Klami, Oulu ja Päivi Ahlroos, Sito<br />

Oy). Puheenjohtaja Jorma Vaskelainen<br />

valittiin kevään vuosikokouksessa<br />

jatkamaan toiselle kaudelleen.<br />

Täten ensi vuodeksi vaihtuu<br />

vain kaksi hallitusjäsentä. Normaalisti<br />

hallitusjäsenten toimintakausi<br />

on kolmevuotinen.<br />

IFME2012:n<br />

valmistelut etenevät<br />

Kansainvälistä IFME2012-konferenssia<br />

kokoonnuttiin suunnittelemaan<br />

taas syyskuun alussa RIL:n<br />

tiloihin. Valmistelut ovat menneet<br />

taas askeleen eteenpäin, ja Call<br />

for Papers -vastaanottoaikataululle<br />

päätettiin antaa hiukan jatkoa.<br />

Tapahtuman valmisteluaikataulua<br />

voi käydä katsomassa osoitteessa<br />

www.ifme2012.com.<br />

Muuten kansainvälistä toimintaa<br />

on ylläpidetty mm. Linköpingissä<br />

järjestetyillä Ruotsin yhdistyksen<br />

vuosipäivillä sekä Helsingissä järjestetyillä<br />

pohjoismaisilla katupäällikköpäivillä.<br />

Kuntatekniikan<br />

päiviä<br />

aikaistettaneen<br />

Tulevien Kuntatekniikan<br />

päivien<br />

ajankohtaa saatetaan<br />

hieman aikaistaa.<br />

Touko-kesäkuun<br />

vaihde on<br />

monelta osin vuosien<br />

aikana osoittautunut<br />

haasteelliseksi.<br />

Tuohon aikaan<br />

on usein paljon muitakin tapahtumia,<br />

ja mm. kaupunkien hotellikapasiteetit<br />

ovat olleet välillä<br />

kortilla.<br />

Tämän vuoden Turun päivilläkin<br />

osa joutui majoittumaan Raisioon ja<br />

jopa Saloon asti. Turku oli tosin tänä<br />

vuonna kulttuuripääkaupungin<br />

roolissa muutenkin täyteen buukattu.<br />

Touko-kesäkuun vaihdetta saattaa<br />

rasittaa myös koulujen päättäjäiset,<br />

jotka ovat aiheuttaneet monille<br />

esteitä osallistua yhdistyksen<br />

päiville.<br />

Jos Kuntatekniikan päiviä saataisiin<br />

aikaistettua muutamilla viikoilla,<br />

niin paikalle olisi mahdollista saada<br />

paremmin myös tekniikan parissa<br />

opiskelevia nuoria. Heitä voisi samalla<br />

houkutella kuntatekniikan sekä<br />

yhdistyksemme pariin.<br />

Tavoitteena yli 900 jäsentä<br />

Yhdistykselle on tullut kevään ja kesän<br />

aikana kymmenkunta uutta jäsenhakemusta.<br />

Hakemukset käsitellään<br />

aina hallituksen kokouksissa,<br />

joten jos haluaa vielä tämän vuoden<br />

aikana liittyä yhdistykseemme,<br />

niin jäsenhakemus kannattaa käydä<br />

täyttämässä yhdistyksen nettisivuilla<br />

www.kuntatekniikka.fi tai ottaa<br />

yhteyttä esimerkiksi allekirjoittaneeseen.<br />

Hallitusjäsenten ja toimihenkilöiden<br />

yhteystiedot löytyvät lehtemme<br />

sivuilta.<br />

Yhdistyksen hallituksen kirjoittamaton<br />

tavoite on saada jäsenmäärä<br />

nousemaan lähiaikoina yli 900. Tähän<br />

haamurajaan on vielä noin 50<br />

henkilön vaje.<br />

Syksyä odotellen,<br />

● Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

Syksy tekee tuloaan myös Levin Kätkätunturilla.<br />

Jyrki Vättö<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Helsingin Maununnevan ikuinen jäätikkö ihmettelyn aiheena<br />

Talvihoito kiinnosti kansainvälistä lehdistöä<br />

Grogilasi-ilmiötä isossa mittakaavassa.<br />

Anna Batasheva (vas.) ihmettelee allekirjoittaneelle,<br />

miten lumi ehtii sulaa ennen uutta lunta.<br />

Tätä itsekin ihmettelin. Ulkoministeriön kuvaaja<br />

(oik.) teki koostetta päivän aiheista.<br />

Kun kutsu kansainväliseen näkyvyyteen<br />

tulee, niin se pitää käyttää<br />

hyödyksi. Niin nytkin, kun helteisenä<br />

päivänä 9.8.2011 kaksi toimittajaa<br />

kävi Helsingin kaupungin ja<br />

SKTY:n vieraina tutustumassa kuntatekniikan<br />

toimivuuteen. Sain tällöin<br />

tilaisuuden näyttää venäläiselle<br />

Anna Batashevalle ja amerikkalaiselle<br />

Robert Downsille Maununnevan<br />

ikuista jäätikköä. Kylmän<br />

sodan päättyminen näkyi heillä yhtäläisenä<br />

innostuksena kesäistä lunta<br />

kohtaan.<br />

Itse asiassa kyseiset toimittajat<br />

viettivät Suomessa ulkoministeriön<br />

vieraina kokonaisen kuukauden,<br />

jonka aikana heille esiteltiin Helsingin<br />

lisäksi mm. Turkua, Naantalia,<br />

pohjoismaista yhteistyötä, ruokaa,<br />

koulutusjärjestelmiä jne. Tämän<br />

lisäksi he saivat tutustua Lapin<br />

taikaan. Tosin tuona ajankohtana<br />

oli enää hyvin vähän sääskiä,<br />

ruska vasta tuloillaan ja porot kesävaatteissaan.<br />

Lumitietoudelle on kysyntää<br />

Vierailijat haastattelivat kuntien liikenteen<br />

toimivuudesta talvella ja<br />

kerroin heille, että lumi on meillä<br />

kohtalaisen tuttua ja sen kanssa<br />

on totuttu elämään – vaikkakin joskus<br />

itsestä talven aikana tuntui, ettei<br />

näin ollutkaan.<br />

Nuorten toimittajien kokemukset<br />

talvihoidosta olivat kovin erilaisia.<br />

Itärajan takana oli totuttu tarpomaan<br />

paksussa lumipatjassa. Rapakon<br />

takana taas käytetään suolaa<br />

niin paljon, että se tuntuu hengityksessä<br />

asti. Toivottavasti vierailijat<br />

vievät tietoa meidän ympäristöä<br />

vähemmän vahingoittavasta<br />

metodiikasta mukanaan myös kotimaihinsa.<br />

● Ville Alatyppö<br />

IFME2012 on tilaisuus esitellä kuntatekniikan osaamistamme<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys<br />

SKTY:llä on ilo isännöidä IFME<br />

World Congress 2012 Helsingissä<br />

4.–10.6.2012. Suomen Rakennusinsinöörien<br />

Liitto RIL on mukana<br />

järjestämässä kongressia. Lisäksi<br />

kumppaneina ovat SKTY:n Ruotsin<br />

ja Viron sisarjärjestöt. Ruotsalaiset<br />

järjestävät vuosikokouksensa<br />

Helsingissä kongressin aikana sekä<br />

isännöivät teknistä ekskursiota Tukholmassa<br />

9.6.2012.<br />

Kongressin pääteemana on<br />

kestävät yhteisöt, suunnittelu, rakentaminen<br />

ja ylläpito paremman<br />

tulevaisuuden puolesta. Teemoina<br />

ovat mm. seuraavat aihepiirit:<br />

Kaupunkisuunnittelu<br />

Liikenneratkaisust<br />

Energiaratkaisut<br />

Kunnallinen suunnittelu ja<br />

rakentaminen<br />

Rakentaminen ja kunnossapito<br />

Nyt on aika lähettää esitelmäehdotuksia<br />

(abstrakteja) järjestäjille<br />

edellä mainistuista teemoista.<br />

Aikaa on 31.10. saakka. Kirjoitusohjeet<br />

löytyvät osoitteesta www.<br />

ifme2012.com. Esitelmäehdotukseksi<br />

sopii hyvin erilaiset case-esimerkit.<br />

Suomalaisille<br />

ainutkertainen tilaisuus<br />

Kongressin järjestelyt ovat hyvässä<br />

vauhdissa – onhan järjestelyt aloitettu<br />

jo keväällä 2010. Tiedossa on<br />

laajan esitelmätarjonnan lisäksi ekskursioita<br />

niin Helsingissä kuin Tallinnassa<br />

sekä vapaamuotoista iltaohjelmaa.<br />

Osallistujilla on mahdollisuus<br />

myös lähteä kongressin päätteeksi<br />

ekskursiolle Tukholmaan.<br />

Finlandia-talo tarjoaa laadukkaat<br />

puitteet kansainväliselle verkottumiselle.<br />

Suomalaisille tämä on ainutkertainen<br />

tilaisuus näyttää kuntatekniikan<br />

osaamistaan niin näyttelyssä<br />

kuin esitelmätarjonnassa.<br />

Nyt on aika varata<br />

näyttelypaikka<br />

IFMEn maailmankongressi pidetään<br />

joka kolmas vuosi. Edellinen<br />

kongressi oli syyskuussa 2009 Melbournessa<br />

Australiassa.<br />

IFME-kongressi korvaa Kuntatekniikan<br />

päivät 2012. Kongressin<br />

ohjelmarakenne sisältää perinteisiä<br />

elementtejä Kuntatekniikan päiviltä,<br />

mutta myös suuren kansainvälisen<br />

kongressin mahdollisuuksia.<br />

Tapahtuman yhteydessä on<br />

kaupallinen näyttely, joka on avoinna<br />

kongressin aikana 5.–6.6.2012.<br />

Parhaat näyttelypaikat varataan<br />

ensin, joten nyt on aika tehdä varaus.<br />

Näyttelyvaraukset: kaisa.<br />

venalainen@ril.fi<br />

Lämpimästi tervetuloa!<br />

IFME World Congress 2012<br />

Järjestäjät: SKTY, International<br />

Federation of Municipal Engineering<br />

IFME, RIL, Estonian Association<br />

of Municipal Engineering<br />

EAME ja Svenska Kommunal-<br />

Tekniska Föreningen KT<br />

Lisätietoja www.ifme2012.com<br />

ja IFME World Congress 2012<br />

sihteeristö:<br />

Jyrki Vättö, Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys SKTY, jyrki.vatto@hel.<br />

fi, +358 50 559 1435<br />

Ville Raasakka, Suomen<br />

Rakennusinsinöörien Liitto RIL,<br />

ville.raasakka@ril.fi,<br />

+358 50 366 8687<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

33


Hej på er alla!<br />

Eftersom jag i tidningens förra<br />

nummer skrev om Tomas<br />

Ledin och hans låt, så kan jag<br />

väl fortsätta med en 100 % finlands-svensk<br />

låt, vars ord är av<br />

den ”riktiga” Mumin Mamman,<br />

Tove Jansson – nämligen<br />

”Höstvisan”:<br />

...dagarna mörknar minut<br />

för minut,<br />

tänd våra ljus, det är nära<br />

till natten,<br />

snart är den blommande<br />

sommarn slut.<br />

Så är det, men i alla fall så<br />

är det trevligt med årstider.<br />

September och hösten har alltså<br />

kommit (och när tidningen<br />

kommer ut, så är det redan oktober),<br />

och föreningsverksamheten<br />

aktiveras igen.<br />

IFME2012-konferensen<br />

närmar sej med stormsteg,<br />

och dagarna fylls allt mer och<br />

mer med detta.<br />

Allt är i alla fall på god väg.<br />

Call for Papers proceduren har<br />

förlängts med en månad, och<br />

deadlinen för denna står vid<br />

slutet av oktober. Efter att vi<br />

har fått in alla abstrakten, så<br />

blir det dags att välja ut de allra<br />

intressantaste, och att lägga<br />

ihop det slutliga programmet.<br />

För tillfället har vi gått ut<br />

med att marknadsföra utställningen,<br />

och håller på att skaffa<br />

sponsorer till evenemanget.<br />

Om allt detta kan du hitta<br />

mer information på www.ifme2012.com.<br />

Intresset för kongressen har<br />

varit väldigt stort, och man kan<br />

ju bara hoppas, att det räcker<br />

hela vägen ut. Själv är jag ju jäv<br />

att säga någonting, men även<br />

jag tror att det skall bli (mycket)<br />

lyckat. Vi gör ju hela tiden samarbete<br />

med Sverige och SK-<br />

TF, Estland och EKÜ, IFPRA<br />

(park och grönområden), ITA-<br />

CUS (underjordiska), NKS och<br />

naturligtvis resten av IFME. En<br />

delegation från Nya Zealand på<br />

10–20 personer är att väntas<br />

(NZL tar ju över ordförandeskapet<br />

efter FKTF). Kiwi-befolkningen<br />

kommer till Helsingfors<br />

redan tisdagen innan konferensen,<br />

och kommer att stifta<br />

bekantskap med den tekniska<br />

sektorn i såväl Esbo, Helsingfors<br />

som Vanda.<br />

Från Nederländerna kommer<br />

också att komma en större<br />

delegation, likaså så har intresset<br />

vari stort i Nordamerika och<br />

naturligtvis i de andra Nordiska<br />

länderna, och egentligen<br />

”runt om”.<br />

Svenska årsdagarna<br />

och NKS<br />

De svenska årsdagarna hölls<br />

i Linköping 7–8.9. Linköping<br />

ligger 200+ km sydväst om<br />

Stockholm, och är med sina<br />

knappa 150 000 invånare Sveriges<br />

femte största stad. SK-TF<br />

och ”Nummer 5” tog väl vara<br />

om oss gäster under årskongressen,<br />

vars tema var: ”Samhällsbyggnad<br />

i världsklass” och<br />

det här tacklades då ur olika<br />

synvinklar, med föreläsare från<br />

bl.a. Berlin och Lyon.<br />

Efter årskongressen, på fredag,<br />

hölls också ett NKS-möte.<br />

Danmark och KTC agerade<br />

som sista gång som ordförande.<br />

Efter mötet överlät<br />

Ane-Marie klubban åt NKF,<br />

Norge och Torbjörn för åren<br />

2012–13.<br />

På NKS-mötet diskuterades<br />

klimatförändringar, och Maria<br />

Mikkelsen höll en presentation<br />

om detta – samma<br />

som hon tidigare hade visat för<br />

det Nordiska Ministerrådet. Vi<br />

kommer att få en artikel om<br />

allt detta, av Maria, i nåt av tidningens<br />

nästa nummer.<br />

Norge framförde på förra<br />

mötet i Tromsö, att vi skulle<br />

ha ett samarbete angående<br />

”Nordic Cooperation between<br />

the Nordic Countries within<br />

the Arctic area on Arctic- and<br />

Community-planning”. Norge<br />

och NKF håller i styret för detta<br />

projekt, och NKF ville också<br />

ha ett föredrag om detta på<br />

IFME2012-kongressen i Helsingfors.<br />

Dessutom diskuterades också<br />

IFME2012-kongressen, och<br />

undertecknad berättade om<br />

vilka förberedelser har gjorts.<br />

Finländska årsdagarna<br />

2013 samt annat internationellt<br />

samarbete<br />

2013 är det igen dags för att<br />

ha en kommunteknisk utställning<br />

i samband med årsdagarna.<br />

Gruppen som bestämmer<br />

om var och när (i utställningsväg)<br />

var på besök i Jyväskylä<br />

och Lahtis för att se oss omkring,<br />

på vad städerna ifråga<br />

hade att bjuda på. Inget<br />

är ännu bestämt, men dessa<br />

två ligger väl bäst till för tillfället.<br />

Det som däremot beslöts<br />

var, att årsdagarna och mässan<br />

kommer att hållas i början<br />

av maj istället för månadsskiftet<br />

maj–juni, och att utställningen<br />

kommer att inskränkas till<br />

att vara 2 dagar lång (on–to) istället<br />

för att den skulle fortsätta<br />

in på fredagen, såsom det tidigare<br />

har varit.<br />

Nordiskt Gatuchefsmöte<br />

hölls i år i Helsingfors. På dessa,<br />

årligen i augusti–september<br />

skiftet hållna möten, träffas<br />

ledarna från det kommuntekniska<br />

i Köpenhamn, Göteborg,<br />

Oslo, Stockholm och Helsingfors.<br />

Från Helsingfors deltog i<br />

år Raimo K. Saarinen, Osmo<br />

Torvinen, Olli-Pekka Poutanen,<br />

Ville Alatyppö samt<br />

Dan-Henrik Långström.<br />

På mötet berättar delegationerna<br />

om vad som är nytt<br />

i diverse städer; nya metoder,<br />

nya byggen etc. Olli-Pekka<br />

Poutanen berättade on Helsingfors<br />

nya underjordiska generalplan,<br />

de nya investeringarna<br />

inom kollektivtrafiken mm.<br />

Dessutom gjordes en kommunteknisk<br />

utflykt, där vi visade<br />

bl.a. de nya bostadsområdena<br />

längs med strandremsan,<br />

servicetunneln i Centrum, Staras<br />

depå i Kampen mm.<br />

Besök från Frederikshavn<br />

hade vi i mitten av augusti, då<br />

den danska föreningens (KTC)<br />

f.d. ordförande Mikael Jentz<br />

(teknisk direktör i Frederikshavn)<br />

tillsammans med politiker<br />

samt tekniska experter var<br />

på studiebesök i Helsingfors.<br />

Biträdande stadsdirektör Pekka<br />

Sauri och undertecknad<br />

berättade om utbyggandet<br />

av strandremsan i Helsingfors<br />

mm. Samarbetet inom Norden<br />

fungerar alltså bra!<br />

● Danne Långström<br />

verksamhetsledare<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. 03 814 2425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 310 38806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Heikki Lonka<br />

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />

Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />

puh. 050 3504297<br />

heikki.lonka@granlund.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />

kaavoitus<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 625 5055, 040 7718867<br />

leila.stromberg@jkl.fi<br />

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

puh. 040 5068600<br />

milko.tietavainen@tampere.fi<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 266 5137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Antti Korte, Raision kaupunki,<br />

tekninen keskus<br />

PL 100, 21201 Raisio<br />

puh. 02 434 3409, 044 7971252<br />

antti.korte@raisio.fi<br />

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />

rakennusvalvonta<br />

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />

puh. 09 8392 4438, 050 5592082<br />

pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />

Tekniikka ja ympäristö<br />

PL 21, 05801 Hyvinkää<br />

puh. 019 459 4601, 040 5419576<br />

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


www.ukty.fi<br />

Kunnallisissa halleissa<br />

on Nokia-katastrofin<br />

ainekset<br />

Syksyn lehdet ovat putoilemassa puista ja ihmiset<br />

palaamassa sisäuinnin pariin uimahalleihin ja kylpylöihin.<br />

Monissa halleissa, etenkin kylpylöissä olisi toivottu<br />

hieman kylmempiä ilmoja, että väki olisi löytänyt<br />

sisätiloihin. Oli kuitenkin hienoa nauttia hyvistä<br />

ilmoista koko kesän. Nyt kuitenkin ollaan saavuttamassa<br />

normaalit käyttötasot, ja vesiliikunnalla parannetaan<br />

omalta osaltaan kansamme nykykuntoa.<br />

Uimahalliemme ja kylpylöidemme tekniikat ovat<br />

toimineet vuosien varrella kohtuullisen hyvin. Etenkin<br />

vedenpuhdistuksessa on erittäin vaativaa tekniikkaa,<br />

jossa käytetään monenlaisia kemikaaleja. Uimavedelle<br />

on asetettu tiukat laatuvaatimukset, joilla<br />

varmistetaan turvallinen ja terveydelle vaaraton<br />

uiminen halleissa ja kylpylöissä. Laatuvaatimusten<br />

noudattamista valvovat paikalliset terveystarkastajat<br />

sosiaali- ja terveysministeriön määräysten pohjalta.<br />

Pahimmat puutteet tekniikan hoidossa<br />

Halleilta saamieni kommenttien perusteella voin todeta,<br />

että valtakunnassa tikittää tällä hetkellä aikapommi,<br />

jonka ei toivoisi koskaan laukeavan. Pahimmat<br />

puutteet löytyvät tekniikan hoidosta lähinnä<br />

kunnallisissa laitoksissa. Kuntien hallinnon järjestelyissä<br />

uimahallien tekniikan hoidosta on vähennetty<br />

resursseja merkittävästi. Osaavaa henkilökuntaa<br />

on vaihdettu täysin osaamattomiin työntekijöihin tai<br />

hoito on organisoitu siten, että ongelman ilmettyä ei<br />

osaavaa henkilökuntaa ole nopeasti saatavissa. Monissa<br />

paikoissa on havaittavissa, että tilapalvelujen<br />

vastaavat henkilöt eivät tunnu tiedostavan, miten<br />

vaikean laitoksen hoidosta on kysymys. Ja näin käyttäjän<br />

turvallisuus vaarantuu.<br />

Täytyykö uimahalleissa tapahtua sama vahinko<br />

kuin Nokialla aikoinaan, että asiaan saataisiin jotain<br />

ryhtiä? Toivottavasti näin ei tule käymään, vaikka<br />

kaikki katastrofin ainekset ovat tällä hetkellä olemassa.<br />

Kuntahallinnon teknisessä johdossa ei ehkä ymmärretä<br />

tai haluta ymmärtää, miten vaativia laitoksia<br />

uimahalli ja kylpylä teknisessä mielessä ovat. Jotenkin<br />

tulisi saada koulutusta tekniselle johdolle. Löytyisikö<br />

Kuntaliitosta apua asian korjaamiseen?<br />

Ukty on omalta osaltaan pyrkinyt kouluttamaan<br />

ihmisiä järjestämällä valtakunnallisia uimahalli- ja kylpyläpäiviä,<br />

joissa ohjelman pääpaino on uimahalleihin<br />

ja kylpylöihin liittyvien asioiden parantamisessa.<br />

Näin tapahtuu myös seuraavilla valtakunnallisilla uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivillä jotka ovat m/s Mariellalla<br />

Tukholman risteilyn muodossa 7.–9.2.2011. Laitathan<br />

päivämäärät kalenteriisi, laivalla tavataan.<br />

Hygieniatason ylläpitämisessä haastetta<br />

Meillä ei oikein ymmärretä, miten vaativia erikoislaitoksia<br />

uimahallit- ja kylpylät samoin kuin jäähallit<br />

ovat. Ne kuluttavat paljon energiaa, mutta oikealla<br />

hoidolla saadaan energiatasettakin parannettua.<br />

Myöskään hygienian hyvän tason ylläpitäminen<br />

ei ole helppoa. Esimerkiksi siivoustyön menetelmillä<br />

ja käytettävillä aineilla on ratkaiseva merkitys hoitotason<br />

laatuun. Minulle on usein sanottu, että uimahallin<br />

lattialaatat pitää vaihtaa, kun siivous ei saa<br />

lattioita puhtaiksi. Yleensä silloin pitäisi katsoa peiliin,<br />

miten työ on tehty. Oikein hoidettuna pinttymiä<br />

ei pääse syntymään. Se vaatii erikoisammattitaitoa,<br />

jota ei aina löydy, kun työt on ulkoistettu ja töiden<br />

määrä on mitoitettu täysin alakanttiin. Silloin ei ole<br />

odotettavissa kuin suuria ja turhia kustannuksia.<br />

Toiminta, joka perustuu oikeaan tekniikan hoitoon<br />

ja laadukkaaseen siivoukseen, takaa käyttäjille<br />

terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Mehän hoidamme<br />

uimahalleja ja kylpylöitä vain käyttäjiä varten.<br />

Golf-mestaruus meni Lohjalle<br />

UKTY:n golf-mestaruuskilpailut pidettiin Lohjalla elokuun<br />

viimeisenä päivänä. Sää oli erittäin suosiollinen.<br />

Osanottajia oli kymmenen. Lohjalaiset järjestäjät<br />

olivat tylyjä isäntiä, sillä tasoituksellisen lyöntipeli<br />

mestaruuden vei Markku Saarinen Lohjalta. Onnittelut<br />

voittajalle sekä muillekin kiitokset osallistumiseksi.<br />

Kisan hyvästä onnistumisesta haluan kiittää<br />

yhteistyökumppaneita, jotka olivat auttamassa kisan<br />

onnellista läpivientiä lahjoitusten muodossa. Putkiurakointi<br />

Simpanen Oy:lle, Pusatek Oy:lle, Ardex<br />

Oy:lle ja Suomen Allaslaite Oy:lle lämpimät kiitokset.<br />

Tulevien valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien<br />

2012 ohjelma on viimeistelyvaiheessa. Ohjelma<br />

tulee olemaan monipuolinen ja mielenkiintoinen.<br />

Päivien kutsut postitetaan lokakuun puolivälin jälkeen,<br />

joten olkaa valppaina, että pääsette matkaan<br />

kuulemaan mielenkiintoisia esitelmiä, tapaamaan<br />

kollegoita ja tutustumaan tuotteisiin näyttelyssä.<br />

Antoisaa ja työntäyteistä syksyä kaikille!<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Tapio Ala-Peijari<br />

s-posti:<br />

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />

puh. 040 829 0068<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

35


Töölönlahden alue muuttuu Helsingin takapihasta<br />

Musiikkitalo sai kylkeensä<br />

Elokuun lopussa käyttöön otettu Musiikkitalo<br />

katsoo Helsingin ratapihalle tilapäisen puiston<br />

ylitse. Kansalaistori ja vanhan makasiinin raunio<br />

ovat osa uutta kaupunkilaisten olohuonetta. Töölönlahden<br />

puistojen ja katujen suunnittelu sekä<br />

niiden rakentaminen etenevät vaiheittain, osin väliaikaisratkaisujen<br />

varassa.<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale<br />

Töölönlahden eteläosan asemakaavamuutostyö<br />

on käynnissä.<br />

Eteläosasta on laadittu rakennussuunnitelma,<br />

jonka toteutus<br />

on viivästynyt kaavamuutostyön<br />

vuoksi. Vain Musiikkitalon eteläpuolella<br />

oleva Kiasmanpuisto on<br />

toteutettu kutakuinkin alueen alkuperäisen<br />

rakennussuunnitelman<br />

mukaisesti.<br />

Vuoden 2010 alussa kaupunginjohtaja<br />

kehotti rakennusvirastoa<br />

toteuttamaan alueelle tilapäisen<br />

puiston. Valmista piti tulla<br />

ja tuli Musiikkitalon avajaisiin


VIHERALUEET<br />

etupihaksi vähitellen<br />

tilapäisen puiston<br />

Musiikkitalon tontin pihaalueella<br />

on käytetty paljon<br />

luonnonkiveä.<br />

mennessä. Kukaan ei tällä hetkellä<br />

tiedä, miten pitkään tilapäinen<br />

puisto alueella tulee olemaan.<br />

– Kaupunkilaisten olohuoneajatus<br />

on ollut mukana koko ajan.<br />

Keskeisellä paikalla rakentamisen<br />

on oltava korkeatasoista ja liittyminen<br />

ympäristöön saumatonta,<br />

kertoo projektinjohtaja Kaija<br />

Laine.<br />

Laine vastaa Helsingin kaupungin<br />

rakennusvirastossa Töölönlahden<br />

alueen puistojen ja katujen<br />

suunnitteluttamisesta.<br />

Tiukka aikataulu<br />

Tilapäisen puiston suunnitteluja<br />

toteutusprosessi oli vauhdikas.<br />

Aikataulu oli suurin haaste, eikä<br />

Musiikkitalon avajaisten vuoksi<br />

valmistumisajankohdassa ollut<br />

joustonvaraa. Siirtonurmi oli ainoa<br />

vaihtoehto saada puisto aiotulla<br />

aikataululla vihreänä käyttöön.<br />

Puiston kasvillisuus mietittiin<br />

tarkkaan.<br />

– Puut istutettiin isokokoisina.<br />

Monelle ohikulkijalle voi syntyä<br />

tunne, että nämähän ovat ol-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

37


Musiikkitalon viereen istutettiin heinäkuun lopulla näyttävä kesäkukkameri. Kesäkukkaistutukset ovat tilapäisessa puistossa<br />

kutakuinkin alkuperäissuunnitelman vesiaiheen paikalla.<br />

TÖÖLÖNLAHDEN<br />

TILAPÄINEN<br />

PUISTO<br />

■ Siirtonurmikkoa 10 000 m 2<br />

■ Asfalttipintaa 13 000 m 2<br />

■ Reunakiveä 2 km<br />

■ Luonnonkivilaattaa 1 400 m 2<br />

■ Noppakiveä 750 m 2<br />

■ Puita 72 kpl<br />

■ Perennat ja pensaat 2 000 kpl<br />

(osa näistä mattoa)<br />

■ Kesäkukkia noin 30 lajia tai<br />

lajiketta yhteensä runsaat<br />

3 700 kpl<br />

■ Lisäksi tavanomaiset puistokalusteet<br />

ja varusteet (penkit,<br />

roska-astiat, ym.)<br />

Lisätietoa Töölönlahden<br />

ympäristörakentamiskohteista:<br />

www.finlandiapuisto.fi<br />

leet tässä aina, Laine sanoo.<br />

Pensaita on alueella vain vähän<br />

ja yleisilme on haluttu pitää<br />

avoimena. Ensimmäisissä kommenteissaan<br />

ihmiset ovat olleet<br />

myönteisesti yllättyneitä.<br />

– Siisti yleisilme ja hyvät kulkuyhteydet<br />

ovat tärkeitä. Nyt<br />

alue on toimiva ja puistomainen,<br />

kun se aiemmin oli hiukan<br />

kuin takapihaa.<br />

– Rakennuttajan näkökulmasta<br />

hanke oli onnistunut. Ehkä<br />

kymmenen prosenttia rakennuttamistani<br />

kohteista sujuu yhtä<br />

juohevasti kuin tämä. Urakka<br />

on ollut haastava, mutta se on<br />

mennyt lävitse ilman suurempia<br />

ongelmia, toteaa puiston rakennuttamisesta<br />

vastannut projektinjohtaja<br />

Juhani Mäkinen<br />

HKR-Rakennuttajasta.<br />

Saastuneita maita jouduttiin<br />

alueelta poistamaan hieman<br />

suunniteltua enemmän, mutta<br />

suuria kustannusvaikutuksia<br />

tällä ei ollut. Kaiken kaikkiaan<br />

hanke pysyi hyvin kustannusarviossaan,<br />

joka oli vajaat kaksi<br />

miljoonaa euroa. Lisätyöt nostivat<br />

loppusummaa hiukan.<br />

– Urakoitsijan tavarantoimittaja<br />

ei saanut kaikkia kivituotteita<br />

sovitussa ajassa. Tämä aiheutti<br />

pientä viivästymistä ja joiltakin<br />

osin jouduttiin tilapäisesti käyttämään<br />

korvaavia materiaaleja,<br />

Mäkinen sanoo.<br />

Musiikkitalon ja Kiasman<br />

väliin rakennettiin paalulaattaa<br />

runsaat 300 neliömetriä. Kun<br />

alueella jouduttiin työskentelemään<br />

pohjavedenpinnan alapuolella,<br />

niin ponttiseinät olivat<br />

paalulaatan rakentamisessa käytössä.<br />

Työnaikaiset liikennejärjestelyt<br />

vaativat huomiota, mutta<br />

muutoin rakentamisessa ei ollut<br />

erityisiä teknisiä haasteita.<br />

Kevyet pohjarakenteet ja<br />

kestävät materaalit<br />

Noin kahden hehtaarin tilapäinen<br />

puisto on rakennettu selvästi<br />

kevyemmillä pohjarakenteilla<br />

kuin pysyvät puistot. Kun<br />

tilapäisyyden kestosta ei ole tietoa,<br />

on kuitenkin käytetty hyviä<br />

ja ennen kaikkea kestäviä materiaaleja.<br />

Luonnonkivipintoja ei tilapäiseen<br />

puistoon paljon tehty,<br />

vaan kovana pintana käytettiin<br />

asfalttia. Reunakiveykset, istutukset,<br />

kalusteet, varusteet ja valaistus<br />

on kuitenkin suunniteltu<br />

ja toteutettu laadukkaasti. Luonnonkiveä<br />

on puolestaan käytetty<br />

runsaasti Musiikkitalon tontin<br />

ulkoalueiden päällysrakenteena.<br />

Se luo kiinteistölle laadukkaan ja<br />

kestävän ilmeen.<br />

– Luonnonkiveä on käytetty<br />

yleisillä alueillakin Musiikkitalon<br />

ja puiston rajan tukimuurissa,<br />

Ala-Mannerheimintien kevyen<br />

liikenteen väylällä sekä Töölönlahdenkadun<br />

jalkakäytävällä<br />

ja Kiasmanpuiston alueella, Laine<br />

huomauttaa.<br />

Myös Makasiiniraunion reunalle<br />

sijoittuva terassirakenne ja<br />

Kansalaistorin esiintymislavan<br />

reunarakenne on tehty luonnonkivestä.<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


VIHERALUEET<br />

Havainnekuva/Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy<br />

Alkuperäisen Makasiinipuiston rakennussuunnitelmassa Musiikkitalon vieressä on vesiaihe. Tilapäisessa puistossa samalle alueelle<br />

istutettiin näyttävä kesäkukkameri.<br />

Projektinjohtaja Kaija Laine<br />

Helsingin kaupungin rakennusvirastosta<br />

on tyytyväinen, kun<br />

kaupungin keskustan takapihasta<br />

saatiin kaupunkilaisille<br />

uusi olohuone.<br />

Pysäköijät valtasivat<br />

Kansalaistorin<br />

Sanomatalon edustalla on Kansalaistoriksi<br />

nimetty alue, joka on<br />

varattu kaupunkilaisille erilaisten<br />

tapahtumien pitopaikaksi. Se on<br />

väliaikaisratkaisuna päällystetty<br />

asfaltilla.<br />

Kansalaistorin vieressä on<br />

myös pieni hiekkatekonurmikenttä<br />

(22 m x 37 m) esimerkiksi<br />

katukoripallon, sählyn tai jalkapallon<br />

pienpelien pelaamista varten.<br />

Alue on kaupunkilaisten vapaasti<br />

käytettävissä.<br />

– Yhteistyö Musiikkitalon<br />

suunnittelijoiden kanssa on ollut<br />

tiivistä muun muassa suunnitelmien<br />

rajapintojen yhteensovittamisessa.<br />

Alueella pyrittiin minimoimaan<br />

kaikki raskas maarakentaminen<br />

kuitenkin niin, että<br />

huoltoliikenteen ja ylläpidon tarpeet<br />

on otettu huomioon, Kaija<br />

Laine kertoo.<br />

Heti alueen valmistumisen<br />

jälkeen yksityisautoilijat löysivät<br />

nokkelasti Kansalaistorilta pysäköintitilaa.<br />

Alue ei ole kuitenkaan<br />

pysäköintiin tarkoitettu, ja rakennusvirastossa<br />

ryhdyttiinkin miettimään<br />

toimenpiteitä autoliikenteen<br />

rajoittamiseksi.<br />

Uusi olohuone saanut<br />

hyvän vastaanoton<br />

Puiston rakennustöistä vastasi<br />

tarjouskilpailun jälkeen VRJ Etelä-Suomi<br />

Oy. Kaija Laineen ja Juhani<br />

Mäkisen mukaan yhteistyö<br />

urakoitsijan kanssa sujui hyvin.<br />

Materiaalitoimituksissa tosin oli<br />

ajoittain vaikeuksia.<br />

Alueen kunnallisteknisestä<br />

suunnittelusta vastasi SITO Oy,<br />

puistosuunnittelusta Maisemaarkkitehtitoimisto<br />

Näkymä Oy ja<br />

valaistussuunnittelusta Cadvance.<br />

Kaupunkikuvallisesta puolesta<br />

vastasi Arkkitehtityöhuone<br />

Artto Palo Rossi Tikka Oy.<br />

Ihmiset ovat ottaneet uuden<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

39


VIHERALUEET<br />

sen pysyvän puiston suunnitelmien<br />

mukaan kutakuinkin samalla<br />

paikalla olisi vesiaihe, Kaija<br />

Laine kertoo.<br />

– On ollut äärimmäisen mielenkiintoista<br />

olla mukana tässä<br />

hankkeessa, kuten koko Töölönlahden<br />

alueen suunnitteluprosessissa.<br />

Käänteitä ja yllätyksiä<br />

riittää.<br />

Baanaksi ristitty, entisen satamaradan paikalle rakennettava kevytliikenneväylä tuo tulevaisuudessa<br />

pyöräilijät ja jalankulkijat Ruoholahdesta Mannerheimintien alitse Kiasmanpuistoon.<br />

olohuoneensa hyvin vastaan.<br />

Roskaaminen tuntuu kuitenkin<br />

olevan ongelma täälläkin.<br />

Musiikkitalon avajaisia ja kulunutta<br />

kesää varten puistoon<br />

rakennettiin kymmeniä metrejä<br />

pitkä kesäkukkaistutus, jossa<br />

hehkuvat kaikki sateenkaaren<br />

värit.<br />

– Kukat päästiin istuttamaan<br />

vasta heinäkuun loppupuolella,<br />

mutta silti avajaisten aikaan värikäs<br />

kukkaloisto oli parhaimmillaan.<br />

Ensi kesänä kesäkukat koristavat<br />

puistoa toivottavasti jo<br />

alkukesästä lähtien. Alkuperäi-<br />

Ratakuilusta rakennetaan<br />

kevyen liikenteen Baana<br />

Työ jatkuu Töölönlahden pohjoisosan<br />

suunnittelun parissa.<br />

Suunnittelualuetta on kaikkiaan<br />

noin 11 hehtaaria, sisältäen puistoa,<br />

katuja ja vesialuetta.<br />

Puistosuunnittelun lähtökohtana<br />

on ollut muun muassa eriluonteisten<br />

teemapuistojen sarja.<br />

Etelästä pohjoiseen siirryttäessä<br />

teemapuistot muuttavat ilmettään<br />

rakennetusta ympäristöstä<br />

kohti luonnonmukaista ympäristöä.<br />

Töölönlahden aluetta ja Ruoholahtea<br />

yhdistävään entiseen<br />

ratakuiluun on puolestaan rakenteilla<br />

kevyen liikenteen väylä,<br />

”Baana”. Valmistuttuaan Baana<br />

muodostaa toiminnallisen ja<br />

virkistyksellisen kevyen liikenteen<br />

reitin, jossa on turvallista<br />

liikkua ja josta on toimivat yhteydet<br />

ympäröivään katuverkkoon.<br />

<br />

Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä<br />

kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.<br />

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.<br />

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla<br />

www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


pakina<br />

Viimeinen dinosaurus<br />

Digitaalitekniikka ja sitä hyödyntävät<br />

laitteet kehittyvät<br />

sellaista vauhtia, että tällaista<br />

vanhan kansan miestä hirvittää.<br />

Tiedän, että kuulun näiden<br />

laitteiden väistyvään käyttäjäsegmenttiin,<br />

mutta saanen silti sananvapauden<br />

nimissä esittää muutaman<br />

kommentin.<br />

Yleinen piirre näille laitteille on,<br />

että niissä on aina vaan suurempi<br />

määrä erilaisia toimintoja. Arvioni<br />

on, että suuri osa käyttäjistä<br />

tarvitsee vain pientä osaa laitteen<br />

tarjoamista käyttötavoista. Kaikki<br />

mikä on mahdollista ei ole välttämättä<br />

tarpeellista. Käyttäjän kannalta<br />

tärkeämpää olisi laitteen käytettävyys<br />

ja kestävyys. Näissä ominaisuuksissa<br />

on otettu jopa takapakkia.<br />

<br />

Kännyköiden valmistajat ovat<br />

ryhtyneet kilpailemaan laitteen pienuudella.<br />

Pienestä koosta on tullut<br />

itsetarkoitus. Minä ainakaan en<br />

voi hankkia tällaista uutta kännykkää,<br />

koska pelkään saavani syytteen<br />

teräaseen hallussapidosta julkisella<br />

paikalla. Uusissa kännyköissä<br />

nimittäin näppäimet ovat niin<br />

pieniä ja kiinni toisissaan, että laitteen<br />

käyttämiseen tarvitaan sukkapuikko<br />

tai jokin muu teräväkärkinen<br />

esine. Jos yrittää käyttää laitetta<br />

paljain käsin, niin helposti jää<br />

neljä näppäintä aikamiehen sormenpään<br />

alle.<br />

<br />

Autossani on uusi hieno radio,<br />

en vaan osaa oikein käyttää sitä.<br />

Siinä on paljon erilaisia pieniä nappuloita,<br />

en tiedä mitä ne tarkoittavat,<br />

koska auton mukana ei tullut<br />

radion ohjekirjaa. Yhtä nappulaa<br />

painettaessa näytössä rupeavat<br />

numerot juoksemaan. Ne ovat kai<br />

asemia tai niiden aallonpituuksia<br />

tai niin kuin nykyään sanotaan taajuuksia.<br />

Taajaan ne juoksevatkin,<br />

joskus onnistun pysäyttämään ne<br />

haluamani aseman kohdalle.<br />

Muistelen haikeana vanhan ajan<br />

radioita, joiden suuressa näyttöruudussa<br />

luki asemien nimet: Lahti,<br />

Motala, Luxemburg, Oslo, Pariisi<br />

ja Hilversum. Ruudussa näkyivät<br />

myös kunkin aseman aallonpituus,<br />

anteeksi taajuus. Ruudun oikealla<br />

puolella oli suuri nappula, jota<br />

pyörittämällä osoitin liikkui näytöllä<br />

ja oli helppo löytää oikea asema.<br />

Näytön alla olivat norsunluun väriset<br />

painonapit, joista valittiin pitkät,<br />

keskipitkät, lyhyet tai ula-aaltoalueet.<br />

Vasemmalla puolella oli<br />

pyöreä nappula, josta säädettiin<br />

äänenvoimakkuus. Ainoa asia, joka<br />

tässä hienossa aparaatissa jäi<br />

vaivaamaan, oli se, etten koskaan<br />

tullut tietämään, missä päin maailmaa<br />

se Hilversum sijaitsee.<br />

<br />

Hankin kotiin ilmalämpöpumpun.<br />

Hieno laite, lämmittää ja tarvittaessa<br />

viilentää huoneilman.<br />

Laitetta ohjataan kaukosäätimellä.<br />

Osaan panna laitteen päälle ja<br />

sammuttaa sen, jos joku on ohjelmoinut<br />

sen valmiiksi. Sitä varten<br />

säätimessä on punainen painonappi.<br />

Kapulassa on kannen alla suuri<br />

määrä muita nappuloita, joista voi<br />

säätää ja ohjelmoida sen tuhannen<br />

erilaista toimintoa. Asentaja yritti<br />

kertoa niistä, mutta opetus meni<br />

minulta ohi, yli ja ympäri ymmärryksen.<br />

Laitteen mukana tuli lähes puhelinluettelon<br />

paksuinen ohjekirja.<br />

Siinä on kerrottu ummet ja lammet.<br />

Olen selaillut sitä, mutta sieltä<br />

on vaikea löytää umpien ja lampien<br />

seasta ohjetta juuri minun tarpeeseeni.<br />

Onneksi vaimolla on paremmat<br />

hermot.<br />

Kaukosäätimessä on muun muassa<br />

sellainen mystinen nappula,<br />

jota aina uudelleen painamalla<br />

tapahtuu jotain uutta. Tällaisia<br />

nappuloita en ymmärrä. Oikea<br />

nappula tai katkaisija on rakenteeltaan<br />

tukeva, siinä on selkeästi<br />

on- ja off-asento ja sitä käännettäessä<br />

tai painettaessa kuuluu selvä<br />

naks-ääni.<br />

<br />

Tietokoneet ovat ihan oma lukunsa.<br />

Niistä vain sen verran, että<br />

työpaikalla otettiin käyttöön uusi<br />

ohjelma, systeemi tai mikä lie käyttöjärjestelmä.<br />

Minulle siitä ei ollut<br />

mitään hyötyä, päinvastoin. Tarvitsen<br />

työssäni tekstinkäsittelyä, lähetän<br />

ja vastaanotan sähköpostia<br />

ja kaivelen joskus tietoja lähinnä<br />

googlesta. Työssäni painopiste on<br />

muussa kuin tietokoneen käytön<br />

hallinnassa.<br />

Kun haluan tulostaa tekstiä tässä<br />

uudessa systeemissä, painan ensin<br />

tiedosto-ikkunaa, sen jälkeen<br />

tulosta-ruutua sen jälkeen kone<br />

usein vielä epäilee, että onkohan<br />

tuo tosissaan ja kysyy, että haluanko<br />

varmaan tulostaa ja koneelle pitää<br />

vakuuttaa, että tulosta vaan.<br />

Vanhassa systeemissä riitti, kuin<br />

painoin kirjoituskonesymbolilla varustettua<br />

näppylää.<br />

Koneessa on myös muita erilaisia<br />

automaattitoimintoja, jotka liittyvät<br />

automaattiseen päiväykseen<br />

ja ranskalaisten viivojen käyttöön<br />

ja numeroituun luetteloon. Riitelen<br />

jatkuvasti koneen kanssa ranskalaisista<br />

viivoista, haluaisin tehdä ne<br />

eri tavoin kuin kone, mutta kone<br />

voittaa. Rengistä on tullut isäntä.<br />

Ymmärrän, että uusi systeemi<br />

on hyvä tekstinkäsittelijöille ja<br />

muille, jotka tarvitsevat työssään<br />

tietokonetta enemmän, ja ymmärrän,<br />

että eri ihmisten koneiden pitää<br />

pystyä ”keskustelemaan” toistensa<br />

kanssa. Mutta miksi kaltaisteni<br />

mielipide aina sivuutetaan?<br />

Varmaan tällainen monia toimintoja<br />

sisältävä kone on kalliskin, nyt<br />

nämä hienoudet jäävät käyttämättä.<br />

Miksi ostaa Stradivarius kaikille<br />

harrastajaviulisteille?<br />

<br />

Jos näistä tilanteista hakemalla<br />

hakee jotain myönteistä, niin ovathan<br />

ne avartaneet tajuntaani. Uskon<br />

ymmärtäväni, miltä viimeisestä<br />

dinosauruksesta on aikanaan<br />

tuntunut.<br />

Eero Hiltunen<br />

Kirjoittaja on piakkoin<br />

eläkkeelle siirtyvä<br />

erityisasiantuntija.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

41


Martha Schwartz korostaa maiseman taloudellista<br />

Puisto versoo menestystä<br />

Manchesterin Exchangen aukion eri tasot yhdistettiin rampeilla, joiden korotetut reunat ovat sekä<br />

penkkejä että yhdyskäytäviä. Kivien alla välkkyvä vesi symbolisoi joen merkitystä kaupungille.<br />

Onnistunut sijoitus puistoon tai aukioon versoo<br />

taloudellista menestystä alueen yrittäjille. Niin uskoo<br />

ehkä maailman kuuluisin maisema-arkkitehti<br />

Martha Schwartz, jonka kallein puisto maksoi<br />

220 miljoonaa euroa. Yksi edullisimmista sisältyi<br />

pysäköintitalon budjettiin.<br />

TEKSTI Sari Järvinen<br />

KUVAT Robert Seger,<br />

Martha Schwartz Partners<br />

Lauantaipäivänä kello 11.17<br />

Manchesterin keskustassa räjähti.<br />

Pommi repi rikki rakennusten<br />

lasit, mursi seiniä ja tuhosi<br />

Exchangen aukion. IRA:n heinäkuussa<br />

1996 laukaisema pommi<br />

oli suurin Britannian rauhanajan<br />

historiassa.<br />

Niillä raunioilla tumma ja<br />

pitkä Martha Schwartz seisoi<br />

kuukausia myöhemmin. Hänen<br />

toimistonsa otti osaa suunnittelukilpailuun,<br />

jonka piti nostaa<br />

Manchesterin mustunut maine<br />

tuhkasta.<br />

Martha Schwartz Partners ehdotti<br />

portaiden poistamista. Eri<br />

tasot yhdistettiin maiseman kokoisilla<br />

huonekaluilla; rampeilla,<br />

joiden leveät korotetut reunat olivat<br />

paitsi penkkejä myös leveitä,<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


VIHERALUEET<br />

vaikutusta<br />

kaupungille<br />

Martha Schwartz aikoo parantaa Barkerin puiston näkyvyyttä<br />

avarin kulkureitein, jotta turkulaiset löytäisivät paikan.<br />

esteettömiä yhdyskäytäviä. Niiltä<br />

saattoi katsella veden pinnan<br />

yläpuolella olevia graafisen asetelman<br />

muodostavia kiviä, joiden<br />

päällä lapset – ja joskus aikuisetkin<br />

– leikkivät ja hyppelivät.<br />

Ideaan kuului, että ihmiset<br />

saivat itse valita. Joku keksi ottaa<br />

aurinkoa taideteoksen päällä.<br />

– Ihmiset tulivat aukiolle ja<br />

söivät eväitä lounastunnilla. Aukiosta<br />

tuli kokoontumispaikka.<br />

Äkkiä kaupatkin halusivat tulla<br />

sen läheisyyteen. Kaupunki oli<br />

todistanut kykynsä muutokseen,<br />

Schwartz kertoo.<br />

Sulatusuuneja<br />

Juuri puistojen ja maiseman<br />

taloudellisesta vaikutuksesta<br />

Schwartz haluaa puhua. Hänestä<br />

siihen kiinnitetään liian vähän<br />

huomiota.<br />

– Perinteinen maalaismaisema<br />

ei sisällä paljon teknologiaa,<br />

mutta urbaanissa maailmassa se<br />

on läsnä. Kaupunkimaisema on<br />

pikemminkin sosiaalinen, kulttuurillinen<br />

ja taloudellinen asia<br />

kuin ympäristökysymys.<br />

Parhaimmillaan puisto yhdistää<br />

ihmiset. Se viihdyttää. Se rentouttaa.<br />

Esillä oleva taide luo mielen<br />

terveyttä ja se on Schwartzista<br />

tärkeää. Ihmiset ovat kaupungin<br />

voimavara.<br />

– Ihmiset ovat taloudellisen<br />

kasvun graalin malja. Etenkin<br />

Euroopassa taloudellinen kilpailu<br />

kaupunkien välillä on voimakasta.<br />

Juuri meidän on oltava viehättäviä!<br />

Kadut ja puistot ovat maisema-arkkitehdille<br />

sulatusuunien<br />

sulatusuuneja. Niiden tehtävä<br />

on sitoa ihmiset yhteen tunteen,<br />

toiminnan ja älyn tasolla. Katajien<br />

lisäksi ihmisten pitäisi juurtua:<br />

parhaimmillaan maisema on<br />

osa identiteettiä, yksi syy rakastaa<br />

kotikaupunkia.<br />

– Puistoissa politiikka, sosiaalisuus<br />

ja kulttuuri yhdistyvät ympäristöön.<br />

Ne antavat maisemalle<br />

tarkoituksen.<br />

Kaikkien tila<br />

Jos puistosta kaivetaan kaupungin<br />

taloudellisen kasvun lähdettä,<br />

mitä mieltä maisema-arkkitehti<br />

on penkkien luovista käyttäjistä:<br />

alkoholisteista ja narkomaaneista?<br />

Se on ongelma, Schwartz<br />

myöntää.<br />

– Osa ihmisistä ei halua olla<br />

kenenkään kanssa tekemisissä.<br />

Turisteja kukaan paikallinen<br />

ei halua nähdä, eikä köyhien toivota<br />

tulevan puistoon. Mutta heidät<br />

kaikki on tuotava yhteen!<br />

Ratkaisuna ovat kulmat ja<br />

huoneet. Ne tarkoittavat maisemasuunnittelijan<br />

kielellä esimerkiksi<br />

pensaiden, puiden tai pengerrysten<br />

rajaamia tiloja, jotka<br />

Dublinin kaupunki panosti sataman alueeseen, joka menestyy yhä, vaikka kaupungin talous on muutoin vaikeuksissa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

43


VIHERALUEET<br />

”Olkaa rohkeita<br />

edustaessanne<br />

taidetta, sillä se<br />

edistää ihmisten<br />

elämänlaatua.”<br />

Lontoon Southwarkissa sijaitsevan St. Maryn kirkon vanha hautausmaa muutettiin lasten leikkipaikaksi,<br />

jonka kumpareet muistuttavat entisistä hautakummuista.<br />

73 miljoonan euron) edestä.<br />

– Mutta emme hyljeksi pieniäkään<br />

kohteita. Erääseen kaupunkiin<br />

suunnittelimme puiston,<br />

jonne ei saanut istuttaa yhtään<br />

puuta. Tila oli maanalaisen<br />

parkkihallin päällä, johon ei saanut<br />

tuoda juuri multaa.<br />

Rahaakaan tilaajalla ei ollut.<br />

Puiston kulut piti ottaa parkkitalon<br />

budjetista.<br />

Suunnittelijat valitsivat halvimman<br />

maa-aineksen, mitä löytyi<br />

ja tekivät nurmikon peittämiä<br />

pieniä kumpareita sinne tänne.<br />

Niihin istutettiin puita. Ne tuskin<br />

kasvavat kahta metriä korkeammiksi,<br />

mutta näyttävät vaikuttavilta,<br />

kun kumpareiden välissä<br />

kävelee.<br />

– Mahdotonta kohdetta ei<br />

ole. Aina pitää yrittää, Martha<br />

Schwartz toteaa. <br />

muodostavat suojaisan alueen<br />

yleisestä alueesta.<br />

Tätä ajatusta Schwartzin toimisto<br />

sovelsi julkiseen uimarantaan.<br />

Rantaviiva jatkui esteettä<br />

sivuille, mutta sen tuntumassa<br />

pengerrys mutkitteli. Se muodosti<br />

kuin pieniä yksityisiä rantoja,<br />

joilla kaikilla oli oma tarkoituksensa.<br />

Yksi sopi lapsille, yhdessä<br />

toimi sukellusyrittäjä, yhteen<br />

oli koottu suihkut ja muut yleiset<br />

tilat.<br />

– Beirutin puistoon suunnittelimme<br />

nuorille hengailu- ja<br />

skeittailupaikan lähes näkymättömiin,<br />

rantapenkkaan sillan alle,<br />

Schwartz kertoo.<br />

”Suomessa ei panosteta”<br />

Schwartz vieraili toista kertaa<br />

Suomessa syyskuussa 2011. Hän<br />

saapui puhumaan Turun kesäyliopiston<br />

järjestämään Urban Nature<br />

-seminaariin, jossa Turun<br />

yliopiston suurin auditorio täyttyi<br />

kuulijoista.<br />

– Suomessa on upeaa arkkitehtuuria<br />

ja hienosti muotoiltuja<br />

tuotteita, mutta maisemasuunnitteluun<br />

ei ole panostettu paljon.<br />

Haasteena on saada päättäjät ymmärtämään<br />

miten tärkeitä puistot<br />

ovat.<br />

Miljoonakaupunkeja kiertänyt<br />

Schwartz näkee suomalaisen<br />

maiseman vehreänä ja luonnollisena.<br />

– Miksi pitäisi suunnitella<br />

arkkitehtuuria sinne? En koe, että<br />

Suomessa on kovin paljon painetta<br />

suunnitella mitään kulttuuripuistoja.<br />

Kalastusmetodi<br />

Turussa Martha Schwartz Partners<br />

on jättänyt suunnitelmat<br />

Barkerin puistosta. Paikan päällä<br />

Schwartz kävi itse ensimmäistä<br />

kertaa vasta <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden<br />

valokuvausta varten.<br />

– En itse ehdi suunnitella<br />

kaikkia kohteita, vaikka olenkin<br />

niissä mukana. Suunnittelijani<br />

tutustuvat niihin hyvin. He eivät<br />

vain lue kirjoja vaan käyvät leikkimässä<br />

alueen päiväkodissa, istuvat<br />

kahvilassa ja käyvät aluetta<br />

ympäröivissä rakennuksissa, arkkitehti<br />

toteaa.<br />

Schwartzista julkiset hankkeet<br />

ovat haastavia. Niissä pitää yhdistää<br />

monen eri tahon, usein vastakkainen,<br />

mielipide.<br />

– Käytän kalastusta. Kun esitutkimukset<br />

on tehty, teemme<br />

niiden pohjalta yksinkertaiset<br />

suunnitteluvaihtoehdot. Näytämme<br />

ne asiakkaalle ja jatkamme<br />

työtä heidän esivalintansa<br />

pohjalta.<br />

Puuton puisto<br />

Mikäli Schwartzin kallein puistosuunnitelma<br />

olisi toteutettu kokonaisuudessaan,<br />

se olisi maksanut<br />

noin 300 miljoonaa dollaria (n.<br />

220 miljoonaa euroa). Maisemaarkkitehti<br />

muistelee, että kohde toteutetaan<br />

osissa. Valmiina on puistoa<br />

100 miljoonan dollarin (noin<br />

MARTHA<br />

SCHWARTZ<br />

■ Urbaaniin maisemasuunnitteluun<br />

erikoistunut amerikkalainen<br />

maisema-arkkitehti ja taiteilija<br />

(synt. 1950).<br />

■ Maisema-arkkitehtuurin professori<br />

Harvardin yliopiston<br />

muotoilun tutkijakoulussa.<br />

■ Voittanut lukuisia palkintoja<br />

kuten Honorary Royal Designer<br />

for Industry Award.<br />

■ Johtaa kahta toimistoaan, joissa<br />

on suunniteltu lukuisia puistoja<br />

ja kohteita ympäri maailmaa.<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Stormwater-hankkeessa mukana Lahti, Kouvola ja<br />

Hulevesiratkaisuista helpotusta<br />

kunnille, bisnestä yrityksille<br />

Tänä syksynä päättyvä valtakunnallinen<br />

Stormwater-hanke on etsinyt uusia ratkaisuja<br />

taajamien lisääntyviin hulevesiongelmiin.<br />

Hulevesien hallinnan kunnalliset pilottikohteet<br />

toteutettiin Lahdessa, Hollolassa ja Kouvolassa.<br />

Lahden tiede- ja yrityspuisto on auttanut hankkeessa<br />

mukana olevia yrityksiä jalostamaan<br />

hulevesien hallinnan tuotteita ja löytämään<br />

niille markkinoita.<br />

● Sauli Zukale, viestintäpäällikkö<br />

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy<br />

Stormwater-hankkeessa kolme<br />

kuntaa toteuttivat hulevesien<br />

hallinnan pilottikohteita rakennetuilla<br />

alueillaan: Kouvola Keskuspuistossa,<br />

Lahti Joutjärven<br />

rantamilla ja Launeen marketalueella<br />

ja Hollola teollisuusalueella.<br />

Ideana on käsitellä hulevedet<br />

niiden syntysijoilla luonnon kiertokulkua<br />

jäljitellen imeyttämällä<br />

ja hidastamalla virtauksia. Tarvittavat<br />

rakenteet on kätketty maan<br />

alle tai suunniteltu luontevaksi<br />

osaksi taajamamaisemaa.<br />

– Uudet hulevesiratkaisut ovat<br />

tulevaisuuden ympäristötekniikkaa,<br />

jolla pyritään hallitsemaan<br />

ilmastonmuutoksen myötä yleistyvää<br />

kaupunkitulvintaa ja vesistökuormitusta<br />

sekä suojelemaan<br />

pohjavesiä, sanoo projektipäällikkö<br />

Hanna Laaksonen Lahden<br />

tiede- ja yrityspuistosta.<br />

– Toivottavasti nämä asiat<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


VESIHUOLTO<br />

Kouvolan keskuspuistoon<br />

asennettiin maanalaista<br />

viivytysrakennetta maaliskuussa<br />

2010.<br />

Kuva Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi<br />

Kouvolaan maanalainen viivytysrakenne<br />

■ Kouvolan keskustassa oli aiemmin<br />

esiintynyt kesäisten rankkasateiden<br />

aiheuttamia hulevesitulvia.<br />

Keskustan alueelta valittiin<br />

Stormwater-hankkeeseen kaksi<br />

kohdetta: Kauppalankadun ja<br />

Salpausselänkadun risteys sekä<br />

Koulukadun ja Oikokadun risteys.<br />

Korjauskohteista kertoi Kouvolan<br />

Veden projekti-insinööri<br />

Jarno Hujanen Stormwater-seminaarissa<br />

30.8.<br />

Ratkaisuksi korotettu<br />

suojatie<br />

Kauppalankadun ja Salpausselänkadun<br />

risteyksessä ongelmana<br />

oli se, ettei hulevesiä voinut viivyttää<br />

tai ohjata virtausta muualle.<br />

Vilkkaasti liikennöity risteys rajoitti<br />

hallintavaihtoehtoja, ja hulevedet<br />

kerääntyivät nopeasti pienelle<br />

alueelle.<br />

Ratkaisuksi tuli se, että hulevesien<br />

virtaaminen ongelma-alueelle<br />

estettiin rakentamalla korotettu<br />

suojatie, jonka yhteyteen<br />

asennettiin hulevedet keräävä<br />

Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi<br />

kouru. Hulevesien poistumista<br />

kadulta tehostettiin kitakaivoilla.<br />

Lisäksi kävelykadun hulevesiverkostoon<br />

virtaavan veden määrää<br />

vähennettiin hajauttamalla risteyksen<br />

alueella muodostuvia hulevesiä<br />

eri suuntiin virtaaviin verkostoihin.<br />

Keskuspuiston viivytysrakenne<br />

toi säästöjä<br />

Koulukadun ja Oikokadun risteyksessä<br />

alueen hulevesiverkoston<br />

kapasiteetti oli ylittynyt rankkasateiden<br />

aikana. Hulevedet tulvivat<br />

verkostosta takaisin kadulle.<br />

Koko runkoverkon saneeraus<br />

kapasiteetiltaan suuremmaksi<br />

ei ollut taloudellisesti järkevää,<br />

eikä hulevesiä voinut viivyttää tai<br />

ohjata virtausta muualle katuja<br />

käyttäen.Lisäksi risteys oli alueen<br />

alin kohta, johon hulevedet kerääntyivät,<br />

ja ritiläkaivojen ja hulevesiverkoston<br />

(500/600 BET)<br />

kapasiteetti oli rajallinen.<br />

Ratkaisuna päädyttiin rakentamaan<br />

Keskuspuistoon maanalainen<br />

1 000 kuutiometrin viivytysrakenne,<br />

jonka valuma-alue<br />

on noin 9 hehtaaria ja valumiskerroin<br />

0,75-0,85. Hulevesiä tulee<br />

rakenteeseen ydinkeskustan<br />

alueen kahdesta eri verkostosta.<br />

Ratkaisu viivyttää verkoston<br />

yläpäästä tulevia hulevesiä ja vapauttaa<br />

kapasiteettia alemmille<br />

osille.<br />

Ratkaisun ansiosta kokonaisen<br />

kaupunginosan hulevedet viivytetään<br />

paikallisesti ja viivytysrakenteen<br />

vaikutukset ulottuvat<br />

koko verkoston alueelle. Ratkaisu<br />

on myös taloudellisesti kannattava,<br />

sillä verkoston saneeraus on<br />

kallista.<br />

Viivytysrakenteisiin varastoitunutta<br />

hulevettä voidaan hyödyntää<br />

esimerkiksi kasteluvetenä<br />

puistossa. Viivytysrakenne puhdistaa<br />

itsessään hulevettä laskeuttamalla<br />

kiintoainetta. Esikäsittely<br />

olisi lisännyt puhdistustehoa,<br />

mutta sitä ei rakennettu tässä<br />

vaiheessa.<br />

Hollola<br />

jatkossa hoidetaan jo taajamien<br />

suunnittelun yhteydessä. Tällä<br />

hetkellä kuitenkin uusia ratkaisuja<br />

tarvitaan jo rakennetuille<br />

alueille, Laaksonen korostaa.<br />

Hulevesien hallinta tarjoaa<br />

kosolti liiketoimintamahdollisuuksia<br />

aina alueiden suunnittelusta<br />

putkisto- ja kaivoratkaisuihin,<br />

huoltopalveluihin, mittauslaitteisiin,<br />

analytiikkaan, riskikartoituksiin<br />

ja vakuutustuotteisiin<br />

saakka.<br />

Lahdessa suurten korkeuserojen takia hulevedet virtasivat esteettä läheiseen Joutjärveen ja aiheuttivat<br />

turhaa ympäristökuormitusta. Tilanteen korjaamiseksi pieneen ja kapeaan tilaan rakennettiin viime<br />

talvena hulevesiratkaisu, jolla hallitaan ja viivytetään hulevesien virtausta ja niiden mukana tulevia<br />

kiintoaineita.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

47


Anniina Pouta<br />

■ Hollolan kohteessa tavoitteena<br />

oli ympäristölupaehdot täyttävä<br />

hulevesien käsittely teollisuusyrityksille,<br />

innovatiiviset menetelmät<br />

ja imeyttämisen suosiminen,<br />

kertoi Anniina Pouta Hollolan<br />

kunnasta Stormwater-seminaarissa<br />

30.8.<br />

Teollisuuskiinteistöiltä 2009<br />

otetuissa maaperänäytteissä havaittiin,<br />

että raskasmetallien ja<br />

raskaiden öljyhiilivetyjakeiden<br />

pitoisuudet olivat kohonneet.<br />

Biosuodatuskokeissa tutkittiin<br />

Viivytysallas Hollolan<br />

teollisuusalueella.<br />

Hollola päätyi biosuodatukseen<br />

pilottikohteiden maaperän kykyä<br />

pidättää sinkkiä ja bisfenoli-<br />

A:ta. Aineiden todettiin pidättyvän<br />

tehokkaasti Hollolan kivennäismaahan.Tulosten<br />

perusteella<br />

biosuodatuksen todettiin olevan<br />

sopiva käsittelymenetelmä<br />

pilottikohteisiin.<br />

Hulevesijärjestelmä valmistui<br />

kesäkuussa 2011. Sen rakentamiskustannukset<br />

olivat noin<br />

220 000 euroa. Tähän mennessä<br />

järjestelmä toiminut niin kuin<br />

pitääkin.<br />

Patented<br />

Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitin<br />

Pitää kovimmissakin olosuhteissa!<br />

Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi<br />

AVK FINLAND<br />

AVK Finland<br />

Pyhäranta 7 D<br />

33230 Tampere<br />

Puh. 03 389 1822<br />

toimisto@avk.dk<br />

www.avkvalves.fi<br />

– Stormwater-hankkeen<br />

markkinaselvitys antoi tuotekehityksellemme<br />

hyödyllistä tietoa<br />

siitä, millaisia vaatimuksia hulevesien<br />

käsittelylle on asetettu<br />

Suomessa, muissa Pohjoismaissa<br />

ja Baltiassa, Tero Partanen<br />

Uponorilta kertoo.<br />

Valtakunnallisia<br />

linjauksia tulossa<br />

Valtio tai EU eivät toistaiseksi<br />

määrää sitovasti hulevesien käsittelytapoja,<br />

mutta laki velvoittaa<br />

kunnat kartoittamaan hulevesitulvariskit<br />

ja nimeämään riskialueet<br />

tämän vuoden aikana sekä tekemään<br />

hulevesien hallintasuunnitelmat<br />

2015 mennessä. Kuntaliitossa<br />

on valmistumassa loppuvuodesta<br />

suosituksia ja vaihtoehtoja<br />

esittelevä Hulevesiopas.<br />

– Hulevesirintamalla Suomi<br />

on hiukan jäljessä muuta Eurooppaa<br />

ja esimerkiksi USA:ta<br />

tai Australiaa. Täällä käytännöt<br />

vaihtelevat alueittain. Valtakunnallisia<br />

linjauksia tarvitaan, Hanna<br />

Laaksonen sanoo.<br />

Lahden tiede- ja yrityspuisto<br />

edistää hulevesiliiketoimintaa<br />

myös jatkossa. Syksyn aikana<br />

on tarkoitus selvittää kuntien nykyinen<br />

hulevesihallinnan tilanne<br />

ja tulevaisuuden suunnitelmat.<br />

Kohderyhmänä ovat ensi sijassa<br />

kunnalliset vesilaitokset. <br />

STORMWATER<br />

■ Hanke alkoi helmikuussa<br />

2008 ja päättyy syksyllä 2011.<br />

■ Lahden tiede- ja yrityspuiston<br />

lisäksi hankkeessa ovat mukana<br />

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston<br />

teknillinen korkeakoulu,<br />

Kouvolan Vesi, Hollolan kunta ja<br />

Lahti Aqua Oy.<br />

■ Hankkeeseen on saatu Päijät-<br />

Hämeen liiton kautta rahoitusta<br />

Euroopan aluekehitysrahastolta.<br />

■ Lahden tiede- ja yrityspuiston<br />

roolina on ollut mm. edistää hulevesiratkaisujen<br />

kaupallistamista.<br />

Tuotekehitys- ja markkinoiden<br />

kartoittamisapua ovat saaneet<br />

Uponor Suomi Oyj, Wavin-<br />

Labko Oy ja Oy KWH Pipe Ab.<br />

■ www.lahtisbp.fi<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


VESIHUOLTO<br />

Uusi opas tueksi suunnittelutyöhön<br />

Sammutusvesisuunnitelmista<br />

tuli lakisääteisiä<br />

Heinäkuussa voimaan<br />

tullut pelastuslaki edellyttää,<br />

että pelastuslaitos<br />

laatii sammutusvesisuunnitelman<br />

yhdessä<br />

pelastustoimen alueen<br />

kuntien ja alueella toimivien<br />

vesihuoltolaitosten<br />

kanssa. Sammutusveden<br />

toimittamisesta<br />

ei ole säädetty voimassa<br />

olevassa vesihuoltolaissa.<br />

vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon<br />

kehittämissuunnitelmassa<br />

sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle<br />

toiminta-alueen.<br />

Kunnan tulee yhteistyössä<br />

alueen vesihuoltolaitosten kanssa<br />

laatia ja pitää ajan tasalla alueensa<br />

kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat,<br />

jotka ovat luonteeltaan<br />

tavoitteellisia. Niissä on hyvä<br />

tuoda esille ne toimenpiteet,<br />

mitä asianmukainen sammutusvesisuunnitelman<br />

toteuttaminen<br />

osapuolilta edellyttää ja käsitellä<br />

myös vesihuollon häiriötilanteita<br />

ja niihin varautumista.<br />

Kunta hyväksyy alueellaan<br />

toimivalle vesihuoltolaitokselle<br />

toiminta-alueen ja tarvittaessa<br />

muuttaa sitä. Toiminta-alueen<br />

tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen<br />

voidaan katsoa kykenevän<br />

huolehtimaan vastuullaan<br />

olevasta vesihuollosta taloudellisesti<br />

ja asianmukaisesti.<br />

Kunnalla on velvollisuus huolehtia<br />

sammutusvesisuunnitelmassa<br />

määriteltävistä sammutusveden<br />

ottopaikoista luonnonvewww.112.fi<br />

Martti Honkala<br />

operatiivinen päällikkö<br />

Tampereen aluepelastuslaitos<br />

Uuden lakikirjauksen tarkoituksena<br />

on varmistaa, että sammutusvesisuunnitelma<br />

tulee tehdyksi<br />

ja määritellä eri osapuolten<br />

vastuut sammutusvesijärjestelyissä.<br />

Uutta nykyisessä pelastuslaissa<br />

(379/2011) on se, että siinä<br />

on säädetty paitsi suunnitelmasta<br />

myös eri osapuolten velvollisuuksista.<br />

Aiemmin sammutusveden<br />

järjestäminen pelastustoimen<br />

tarpeisiin oli määritelty pelkästään<br />

kunnan vastuulla olevaksi<br />

tehtäväksi. Nykyisin yksittäinen<br />

kunta ei enää ole kaikissa tapauksissa<br />

yksin vastuussa vesihuollosta<br />

omalla alueellaan, vaan vesihuollosta<br />

voivat vastata myös yksityisoikeudelliset<br />

yhtiöt tai vesiosuuskunnat.<br />

Siksi on katsottu<br />

tarpeelliseksi säätää myös vesihuoltolaitosten<br />

sammutusveden<br />

toimitusvelvollisuuksista pelastuslaissa.<br />

Sammutusvesisuunnittelun<br />

tavoitteena on yhteistoiminnassa<br />

pelastuslaitoksen, sen alueen kuntien<br />

ja vesihuoltolaitosten kans-<br />

Kunnan velvollisuutena on huolehtia sammutusveden hankinnasta. Asiaan voidaan vaikuttaa muun<br />

muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin.<br />

sa sopia sellaisista järjestelyistä ja<br />

toimenpiteistä, joilla sammutusveden<br />

hankinta ja toimittaminen<br />

vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä<br />

määriteltyjä onnettomuusuhkia.<br />

Sammutusvesisuunnitelman<br />

laatimisesta on valmisteltu opas<br />

Kuntaliiton johdolla yhteistyössä<br />

Suomen Vesilaitosyhdistyksen,<br />

sisäasiainministeriön pelastusosaston,<br />

pelastuslaitosten,<br />

maa- ja metsätalousministeriön<br />

vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten<br />

edustajien kanssa. Lainsäädäntö<br />

korostaa osapuolten yhteistoimintaa.<br />

Oppaan tarkoituksena<br />

on jäsentää ja yhdenmukaistaa<br />

sammutusvesisuunnitelmia<br />

sekä auttaa sammutusvesisuunnitelmien<br />

laadinnassa.<br />

Sammutusvesisuunnitelman<br />

rakenne<br />

Oppaassa tarkastellaan sammutusvesisuunnitelman<br />

laadinnan<br />

perusteita, ja se noudattaa pääosin<br />

samaa rakennetta kuin oppaan<br />

liitteessä esitetty malli sammutusvesisuunnitelman<br />

rungoksi.<br />

Sammutusvesisuunnitelmassa<br />

tarkastellaan pelastustoimen,<br />

kuntien ja vesihuoltolaitosten<br />

toimintoja sammutusvesijärjestelyissä<br />

ja järjestelyjen nykytilaa.<br />

Siinä kartoitetaan ja arvioidaan<br />

riskit, jotka vaikuttavat sammutusvesisuunnitteluun<br />

ja kuvataan<br />

varautuminen häiriötilanteisiin.<br />

Myös sammutusvesijärjestelyjen<br />

tavoitetila sekä osapuolten<br />

vastuut ja roolit määritellään<br />

suunnitelmassa. Lisäksi sammutusvesisuunnitelmassa<br />

määritellään<br />

suunnitelman ylläpitojärjestelyt<br />

ja kuvataan suunnitelman<br />

laadintaprosessi ja hyväksymismenettely.<br />

Osapuolten<br />

vastuut ja roolit<br />

Pelastuslain mukaan kunnan tulee<br />

huolehtia alueellaan sammutusveden<br />

hankinnasta pelastuslaitoksen<br />

tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa<br />

määritellyllä<br />

tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden<br />

hankinta huomioon<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

49


VESIHUOLTO<br />

“Pelastuslain perustelujen<br />

mukaan<br />

pidetään tarkoituksenmukaisena,<br />

että<br />

sammutusvedestä ei<br />

perittäisi maksuja.”<br />

silähteisiin. Pelastustoimen alueeseen<br />

kuuluvat kunnat voivat<br />

myös sopia siitä, että sammutusveden<br />

hankinnasta huolehtii alueen<br />

pelastustoimi.<br />

Vesihuoltolaki määrittelee vesihuoltolaitoksen<br />

ja kunnan työnjaon.<br />

Kunnan tehtävänä on huolehtia<br />

vesihuollon kehittämisestä<br />

ja siitä, että kunnassa on tarvetta<br />

vastaava vesihuoltolaitos.<br />

Vesihuoltolaitos huolehtii omalla<br />

toiminta-alueellaan yhdyskunnan<br />

vesihuollosta.<br />

Pelastuslain 30 §:n 3 momentin<br />

mukaan vesihuoltolaissa tarkoitetun<br />

vesihuoltolaitoksen ja<br />

tälle vettä toimittavan vesilaitoksen<br />

tulee toimittaa sammutusvettä<br />

vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa<br />

määritellyllä<br />

tavalla. Sammutusveden toimittamiseen<br />

kuuluu veden hankinta<br />

ja johtaminen vesihuoltolaitoksen<br />

verkostoon kuuluviin<br />

paloposteihin ja sammutusvesiasemille.<br />

Sammutusveden toimittamiseen<br />

kuuluu myös palopostien<br />

ja sammutusvesiasemien<br />

kunnossapito ja huolto.<br />

Sammutusvedestä<br />

ei tulisi periä maksua<br />

Sammutusveden toimittamisesta<br />

aiheutuvien kustannusten jakamisen<br />

perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa<br />

kunnan<br />

tai alueen pelastustoimen ja<br />

sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen<br />

kesken.<br />

Pelastuslain perustelujen mukaan<br />

pidetään tarkoituksenmukaisena,<br />

että sammutusvedestä<br />

ei perittäisi maksuja. Perustelujen<br />

mukaan vesihuoltolaitoksen<br />

osallistuminen palopostien ja<br />

sammutusvesiasemien kunnos-<br />

sapidosta ja huollosta aiheutuviin<br />

kustannuksiin on perusteltua, sillä<br />

ko. laitteita käytetään myös vesijohtoverkon<br />

kunnossapidon ja<br />

huollon tarpeisiin.<br />

Sammutusveden toimittaminen<br />

kiinteistökohtaisiin sammutusjärjestelmiin<br />

ei ole suoraan lakisääteistä<br />

toimintaa. Kiinteistökohtaisten<br />

sammutusvesijärjestelmien<br />

suunnittelu, rakentaminen<br />

ja kunnossapito kuuluvat<br />

kiinteistön omistajille. Kiinteistön<br />

omistaja on velvollinen noudattamaan<br />

vesihuoltolaitoksen<br />

ohjeita ja määräyksiä vesijohtoverkkoon<br />

kytkettyjen laitteiden<br />

asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta<br />

ja toiminnan tarkkailusta.<br />

Kapasiteetti mitoitettava<br />

uhkien mukaan<br />

Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena<br />

on, että sammutusveden<br />

hankinta ja toimittaminen<br />

vastaavat pelastuslain 29 §:ssä<br />

tarkoitetussa pelastustoimen palvelutasopäätöksessä<br />

määriteltyjä<br />

onnettomuusuhkia. Jos jollain<br />

alueella sammutusveden toimittamisen<br />

kapasiteetti ei vastaa onnettomuusuhkia,<br />

on sammutusvesisuunnitelmassa<br />

mietittävä<br />

keinoja tilanteen korjaamiseksi.<br />

Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena<br />

on ensisijaisesti ohjata<br />

etukäteissuunnittelua, yhteistoimintaa<br />

ja toimenpiteitä niin, että<br />

uhkiin pystytään vastaamaan.<br />

Kunnan velvollisuutena on<br />

huolehtia sammutusveden hankinnasta<br />

ja asiaan voidaan vaikuttaa<br />

muun muassa vesihuollon<br />

kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta<br />

koskevin päätöksin.<br />

Kaavoituksen keinoin asiaan<br />

voidaan vaikuttaa esimerkiksi<br />

yleis- ja asemakaavassa sekä<br />

rakennusjärjestyksessä.<br />

Automaattinen sammutinlaitteisto<br />

riskikohteeseen<br />

Yksittäisten riskikohteiden osalta<br />

alueen pelastusviranomainen voi<br />

tietyin edellytyksin määrätä toiminnanharjoittajan<br />

esimerkiksi<br />

asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston.<br />

Näissä tapauksissa<br />

suuret mitoitusvesimäärät<br />

voidaan hoitaa esimerkiksi täyden<br />

tilavuuden sammutusvesisäiliöillä<br />

mikäli nykyisen verkoston<br />

kapasiteetti ei ole riittävä ja asuntosprinklauksen<br />

osalta mitoitusvesimäärät<br />

mahtuvat normaalin<br />

talousveden mitoitusmääriin.<br />

Uudiskohteiden osalta tarvittavat<br />

sammutuslaitteistot määritellään<br />

rakennuslupakäsittelyn<br />

yhteydessä.<br />

Sprinklereiden vesimäärän<br />

mitoituksesta on hyvä muistaa,<br />

että tulipalotilanteessa palokunta<br />

käyttää samaa verkostoa kuin<br />

kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä.<br />

Palokunnan verkostosta<br />

ottama vesimäärä on<br />

kuitenkin moninkertainen sammutuslaitteistojen<br />

mitoitusvirtaamiin<br />

ja vaikutukset talousveteen<br />

tulipalotilanteessa huomattavasti<br />

suuremmat. Automaattiset sammutusjärjestelmät<br />

toimivat tehokkaasti<br />

erityisesti palon alkuvaiheessa,<br />

jolloin palo on mahdollista<br />

sammuttaa murto-osalla<br />

palokunnan käyttämään vesimäärään<br />

verrattuna.<br />

Sammutusvesisuunnitelma<br />

laaditaan yhteistyössä<br />

Sammutusvesisuunnitelman laadinta<br />

edellyttää pelastuslaitosten,<br />

kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä.<br />

Koska yhden pelastustoimen<br />

alueella on yleensä useita<br />

kuntia ja useita vesihuoltolaitoksia,<br />

on sammutusvesisuunnitelman<br />

laadintaprosessi mietittävä<br />

tarkkaan. Myös eri pelastustoimen<br />

alueet poikkeavat<br />

kooltaan ja toimintaympäristöltään<br />

toisistaan, mikä edellyttää<br />

suunnittelun ja laadintajärjestelmän<br />

sovittamista<br />

alueen ominaisuuksiin.<br />

Vaikka pelastustoimen<br />

alueelle laadittaisiinkin yksi<br />

yhtenäinen sammutusvesisuunnitelma,<br />

se voidaan<br />

tehdä monella tavalla.<br />

Suunnitelma voidaan<br />

laatia kerralla koko<br />

alueelle niin, että pelastuslaitoksen<br />

lisäksi<br />

mukana ovat edustajat kaikista<br />

alueen kunnista ja vesihuoltolaitoksista.<br />

On mahdollista myös,<br />

että työ tehdään seutukunnittain<br />

tai kuntakohtaisesti.<br />

Laadintatyön käynnistämisestä<br />

vastaa pelastuslaitos, joka kutsuu<br />

aloituskokoukseen edustajat<br />

kunnista ja kaikista alueen vesihuoltolaitoksista.<br />

Aloituskokouksessa<br />

sovitaan siitä, miten suunnitelma<br />

laaditaan ja ketkä laadintatyöhön<br />

osallistuvat. Kokouksessa<br />

päätetään myös siitä, miten tiedot<br />

kerätään ja minkälaisella aikataululla<br />

edetään.<br />

Ennen aloituskokousta pelastuslaitoksen<br />

on määriteltävä<br />

sammutusveden tarve sekä sellaiset<br />

näköpiirissä olevat maankäytön<br />

kehittämissuunnitelmat, joilla<br />

on vaikutusta sammutusveden<br />

tarpeeseen. Suositeltava suunnitelman<br />

rakenne on sellainen, että<br />

siinä on kaikille yhteinen yleinen<br />

osa ja yksityiskohtaiset suunnitelmat<br />

karttaliitteineen tehdään<br />

kuntakohtaisina liitteinä.<br />

Pelastuslain mukaan alueen<br />

pelastustoimi hyväksyy sammutusvesisuunnitelman.<br />

Koska<br />

suunnitelma sisältää useita osapuolten<br />

kesken sovittavia asioita,<br />

on tarkoituksenmukaista, että<br />

kaikki osapuolet allekirjoittavat<br />

suunnitelman ennen sen viemistä<br />

alueen pelastustoimen hyväksyttäväksi.<br />

Allekirjoitusten voidaan<br />

katsoa vastaavan eri osapuolten<br />

sitoutumista noudattamaan<br />

suunnitelmassa sovittua. <br />

Oppaan voi ladata maksutta Kuntaliiton<br />

verkkokaupasta, os. http://shop.kunnat.<br />

net/product_details.php?p=2556.<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Turun uusi Myllysilta<br />

avattiin liikenteelle<br />

● Turun Aurajoen ylittävä uusi Myllysilta<br />

avattiin osittain liikenteelle<br />

19.9. Aluksi käytössä on kaksi ajokaistaa<br />

ja kevyen liikenteen väylä.<br />

Viimeistelytyöt jatkuvat marraskuun<br />

alkuun. Siltaan asennetaan<br />

ruostumattomasta teräksestä valmistettu<br />

verhoilu ja rikkoutuneita<br />

rantamuureja korjataan.<br />

Siltaa ympäröivien alueiden viimeistelytyöt<br />

– esimerkiksi kummankin<br />

rannan kiviportaat ja pengerrysmuurit<br />

sekä pienimuotoiset vihertyöt<br />

– ajoittuvat ensi kesälle.<br />

Turun vanha Myllysilta notkahti<br />

puolitoista vuotta sitten. Uusi Myllysilta<br />

on teräsrunkoinen. Sillan urakkahinta<br />

on 5,4 miljoonaa euroa.<br />

Joutsenoon<br />

suunnitteilla suuri<br />

biojalostamo<br />

● Helsingin Energia, Metsä-Botnia<br />

ja energiayhtiö Gasum tekevät yhdessä<br />

esiselvityksen biokaasua tuottavan<br />

jalostamon rakentamisesta<br />

Lappeenrannan Joutsenoon. Laitos<br />

valmistuisi 2016 mennessä.<br />

Jalostamo tuottaisi puuraakaaineesta<br />

biokaasua, joka siirrettäisiin<br />

maakaasuverkoston kautta<br />

käyttökohteisiin, kuten Helsingin<br />

Energian Vuosaaren voimalaitokselle.<br />

Suunnitellun jalostamon<br />

vuosittain tuottama biokaa-<br />

Risto Lahtinen, Turun kaupunki<br />

Syyskuussa käyttöön otettu uusi Myllysilta on on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta.<br />

Sen jännevälit ovat 27+36+27 metriä. Sillan on suunnitellut WSP Finland Oy.<br />

Joutsenon jalostamon biokaasua siirrettäisiin maakaasuverkkoa<br />

pitkin esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren<br />

voimalaitokselle.<br />

sumäärä riittäisi kattamaan yli<br />

50 000 kotitalouden sähkön<br />

ja lämmön kulutuksen. Jalostamon<br />

tuotantoteho olisi jopa<br />

200 MW.<br />

Alustavan suunnitelman<br />

Lentokuva Vallas Oy<br />

mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö<br />

Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen<br />

hankinnasta ja biojalostamon<br />

toiminnasta. Biokaasun<br />

tuotannossa käytettäisiin pääasiassa<br />

sellutehtaan puunhankinnan<br />

sivuvirroista syntyvää metsähaketta<br />

ja kuorta.<br />

Jalostamolla hake kaasutettaisiin<br />

ja jalostettaisiin vähintään<br />

95-prosenttiseksi metaaniksi. Lopputuote<br />

vastaisi siten koostumukseltaan<br />

maakaasua. Gasum vastaisi<br />

biokaasun syöttämisestä kaasuverkostoon<br />

ja jakelusta kaasunkäyttäjille.<br />

Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia rajuilmoihin varautumisesta<br />

● Onnettomuustutkintakeskuksen<br />

tutkintaselostus 2010 heinäelokuun<br />

vaihteen neljän rajuilman<br />

tuhoista ja luonnonilmiöihin<br />

varautumisesta on valmistunut.<br />

Raportissa annetaan 14<br />

suositusta turvallisuuden parantamiseksi<br />

ja vakaviin luonnononnettomuuksiin<br />

varautumisen kehittämiseksi.<br />

Suositukset koskevat sähköverkkoyhtiöiden,<br />

teleyritysten ja<br />

vesihuoltolaitosten varautumista,<br />

sähköverkkojen käyttövarmuutta,<br />

VAARA-säätiedotteiden jakelua<br />

ja erottuvuutta, hätäkeskusten<br />

menettelyjä tehtäväruuhkatilanteissa,<br />

pelastustoimen toimintavastuuta<br />

ja pelastustoiminnan<br />

johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa,<br />

kuntien avainhenkilöiden<br />

hälyttämistä ja onnettomuusviestintää,<br />

sähkö- ja viestintäverkkojen<br />

sekä liikenneväylien<br />

raivausta, valtakunnallisen tilannekuvan<br />

muodostamista ja jakelua<br />

mukaan lukien sähköenergiajärjestelmän<br />

ja elinkeinoelämän<br />

häiriötilannekuva sekä järjestöjen<br />

hyödyntämistä vakavissa häiriötilanteissa.<br />

Vuoden 2010 heinä-elokuun<br />

vaihteen rajuilmoissa sähköverkkoja<br />

vaurioitui yhteensä 35 000<br />

kilometriä vaikeuttaen 480 000<br />

asiakkaan elämää. Pisimmät yksittäiset<br />

sähkökatkot olivat noin<br />

kuuden viikon pituisia. Katkot<br />

vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnan<br />

elintärkeisiin toimintoihin,<br />

kuten viestintäverkkojen<br />

toimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen.<br />

Rajuilmat aiheuttivat yhden<br />

kuolemantapauksen ja useita<br />

kymmeniä loukkaantumisia.<br />

Omaisuusvahingoista merkittävimmät<br />

olivat metsätuhot. Metsäntutkimuslaitos<br />

Metlan mukaan<br />

koko Suomessa puustoa<br />

kaatui tai tuhoutui noin 8,1 miljoonaa<br />

kuutiometriä.<br />

Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa<br />

viranomaisten keskinäinen<br />

tiedonkulku ja tilannekuvan<br />

ylläpitäminen vaikeutuivat.<br />

Koska vakavia tuhoja aiheuttavat<br />

sääilmiöt ovat olleet<br />

Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla<br />

ei ollut riittäviä toimintamalleja<br />

vakaviin säävaroituksiin<br />

reagoimiseksi, ja toimenpiteisiin<br />

ryhdyttiin vasta vahinkojen<br />

tapahduttua Asta-rajuilman aikana.<br />

Pelastustoimen toiminta<br />

rajuilmojen aikana osoitti, että<br />

käytännön johtamisvalmius yhtä<br />

pelastustoimen aluetta laajemmissa<br />

tilanteissa on puutteellinen.<br />

Tutkintaselostus on osoitteessa<br />

www.onnettomuustutkinta.fi.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

51


Kerrostalo seilasi Turun telakalta Hirvensaloon suurella ponttonialuksella, johon se siirrettiin<br />

motorisoitujen lavettien avulla.<br />

KERROSTALON NEITSYTMATKA MERELLÄ<br />

● Kolmikerroksinen kerrostalo teki<br />

syyskuussa vajaan kolmen tunnin<br />

merimatkan Turun vesillä, kun se siirrettiin<br />

yhtenä kokonaisuutena Turun<br />

telakalta tontilleen Hirvensalon Lauttarantaan.<br />

Talo rakennettiin kevään<br />

telakan hallitiloissa täysin muuttovalmiiksi.<br />

Toimisto- ja huoltorakennuksen<br />

pääurakoitsija Neapo Oy povaa teräskennorakenteiselle,<br />

maanjäristyksen<br />

kestävälle kerrostalolle markkinoita<br />

merikaupungeista ympäri maailmaa.<br />

Ponttonilla teräskennotalon<br />

paino on vain viidesosa vastaavankokoisen<br />

betonikerrostalon painosta.<br />

Kerrostalo on 33 metriä pitkä ja<br />

12 metriä korkea ja painaa 220 tonnia.<br />

Näin suuren kokonaisuuden siirtäminen<br />

onnistuu rakennusten runkoaineena<br />

käytetyn Fixcel-teräskennon<br />

ansiosta: materiaali on äärimmäisen<br />

kestävä ja jäykkä, mutta samalla<br />

kevyt ja joustava.<br />

Kokonaista kerrostaloa ei maailmalla<br />

ennen ole rakennettu sisätiloissa.<br />

Talo tehtiin yhtenä kokonaisuutena<br />

telakkahallissa.<br />

Teräskennoelementtien kokoonpano<br />

aloitettiin joulukuussa 2010.<br />

Ensimmäisessä koontivaiheessa tehtiin<br />

teräsperustus. Runko koottiin<br />

kolmesta suuresta lohkosta. Runkolohkot<br />

asetettiin teräsperustuksen<br />

päälle hallinostureilla. Kennorunkorakenne<br />

kantaa sekä itsensä että<br />

koko rakennuksen, joten erillistä<br />

runkorakennetta ei tarvittu.<br />

Taloon tehtiin hallitiloissa valmiiksi<br />

myös LVIS-putkitukset, asennettiin<br />

valaisimet ja laatoitettiin<br />

märkätilat. Runko verhoiltiin ja sisä-<br />

ja ulkopinnat viimeisteltiin. Tontilla<br />

talo laskettiin laveteilta hydraulisesti<br />

teräsbetonipaalujen päälle ja<br />

kytkettiin kunnallistekniikkaan.<br />

Kolmikerroksinen toimisto- ja huoltorakennus rakennettiin<br />

telakalla, koska näin suuri kokonaisuus voidaan<br />

kuljettaa tontilleen vain vesiteitse.<br />

Antti Pulkkinen<br />

Joukkoliikenteen suosio lisääntyi<br />

pääkaupunkiseudulla<br />

● Helsingin seudun joukkoliikenteen<br />

matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta<br />

2,8 prosenttia. Tehtyjen matkojen<br />

määrän ennustetaan nousevan<br />

tänä vuonna yli 336 miljoonaan.<br />

Matkoja tehdään tänä vuonna<br />

aiempaa enemmän kaikissa liikennemuodoissa<br />

paitsi ratikoissa, joissa<br />

määrän arvioidaan laskevan hieman<br />

muun muassa ankarien talvikelien<br />

Yhä useampi hyppää bussiin<br />

Helsingin seudulla. HSL arvioi<br />

saavansa lipputuloja tänä vuonna<br />

255 miljoonaa euroa.<br />

sekä kesän ratatöistä seuranneiden<br />

poikkeusjärjestelyjen vuoksi.<br />

Lipputuloja arvioidaan kertyvän<br />

tänä vuonna yhteensä 255 miljoonaa<br />

euroa. HSL:n toimintatuloista lipputulojen<br />

osuus on hieman alle puolet.<br />

Toimintakustannukset koko vuonna<br />

ovat ennusteen mukaan noin 410<br />

miljoonaa euroa.<br />

Ajoneuvojen<br />

siirtoa esitetään<br />

joustavammaksi<br />

● Hallitus esittää ajoneuvojen<br />

siirtämisestä annetun lain<br />

muuttamista. Tienpitäjä voisi<br />

esimerkiksi runsaan lumisateen<br />

tai tulvan yhteydessä<br />

ryhtyä omalla kustannuksellaan<br />

ajoneuvon siirtoon ilmoittamatta<br />

tiealueella tehtävästä<br />

työstä ennakkoon.<br />

Lain on tarkoitus tulla voimaan<br />

2012 alusta. Lakimuutoksen<br />

taustalla on muun<br />

muassa viime talvien runsaiden<br />

lumisateiden aiheuttamat<br />

liikenneongelmat erityisesti<br />

kaupunkialueilla.<br />

Jätealan<br />

yhteistyöryhmä<br />

uudistettu<br />

● Ympäristöministeriö on<br />

asettanut uudelleen jätealan<br />

yhteistyöryhmän toimikaudeksi<br />

1.9.2011–31.12.2013.<br />

Työryhmän tehtävänä on<br />

edistää jätelain toimeenpanoa<br />

ja jätealan asetusten<br />

valmistelua. Kuntaliittoa<br />

työryhmässä edustaa jäsen<br />

yhdyskuntatekniikan päällikkö<br />

Kirsi Rontu ja varajäsen<br />

ympäristölakimies Leena<br />

Eränkö.<br />

Kuopiossa iso<br />

kirjastoremontti<br />

● Kuopion kaupunginkirjastossa<br />

on meneillään iso ilmastointiremontti,<br />

joka valmistuu<br />

tammikuussa 2012.<br />

Remontissa uusitaan ikääntyneet<br />

ilmanvaihtokoneet ja<br />

alapohjan alapuolinen viemäröinti.<br />

Samalla rakennetaan<br />

energiaa säästävä lämmön<br />

talteenottojärjestelmä.<br />

Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />

on noin miljoona<br />

euroa.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Katuympäristön<br />

suunnitteluopas<br />

● Rakennetun ympäristön,<br />

julkisten katu-, tori- ja puistoalueiden<br />

sekä aukioiden laatu<br />

on nähty yhtenä kaupunkien<br />

keskeisimmistä viihtyisyys- ja<br />

imagotekijöistä. Samalla julkisen<br />

katuympäristön ja sen elementtien,<br />

kalusteiden, päällysteiden,<br />

valaistuksen ja istutusten<br />

suunnittelu on noussut<br />

kasvavan huomion kohteek-<br />

si. Katuympäristön suunnitteluoppaan<br />

tavoitteena on aut-<br />

taa kaikkia ympäristösuunnitteluun<br />

liittyvien alojen ammattilaisia<br />

työssään parem-<br />

man kaupunkiympäristön aikaansaamiseksi.<br />

a<br />

Ensimmäisen kerran<br />

2002 ilmestyneen kirjan<br />

tavoitteena on tuoda esil-<br />

le merkittävimpien ympäristösuunnittelun<br />

osatekijöiden,<br />

katupäällysteiden,<br />

kadunkalusteiden ja katuistutusten<br />

suunnittelua ja rakentamista<br />

koskevaa taustatietoa<br />

sekä käytännön materiaali-,<br />

mitoitus- ja detaljitietoa. Teos<br />

on tarkoitettu suunnittelijoille,<br />

rakentajille ja ylläpitäjille sekä<br />

ympäristösuunnitteluun liittyvien<br />

alojen opiskelijoille.<br />

Suunnittelualue on kehittynyt<br />

viime vuosina voimakkaasti<br />

mm. 2000 voimaan tulleen<br />

maankäyttö- ja rakennuslain<br />

(MRL 2000) mukaisten suunnittelukäytäntöjen<br />

vakiinnuttua.<br />

Nämä muutokset on otettu<br />

huomioon Katuympäristön<br />

suunnitteluoppaan 2011 uudistetussa<br />

painoksessa.<br />

Alkuperäisessä teoksessa<br />

käsiteltyjen katuympäristön<br />

peruselementtien, katupäällysteiden,<br />

kadunkalusteiden<br />

ja katuistutusten suunnittelun<br />

lisäksi uudistetussa painoksessa<br />

on uutena osiona ulkovalaistus.<br />

Opasta on myös täydennetty<br />

uusimmalla tiedolla<br />

mm. esteettömyydestä ja hulevesien<br />

hyödyntämisestä.<br />

Teoksessa käsitellään pääasiassa<br />

asemakaavoitetuilla<br />

alueilla olevia julkisia katualueita,<br />

joiden hallinta kuuluu<br />

kaupungeille ja kunnille. Samoja<br />

suunnitteluperiaatteita<br />

voidaan soveltaa myös yleisillä<br />

tiealueilla kaupungeissa ja<br />

taajamissa, mutta vaadittavien<br />

asiakirjojen ja päätöksentekoprosessin<br />

osalta nämä alueet<br />

poikkeavat jossain määrin<br />

kaupunkien ja kuntien suunnittelukäytännöstä.<br />

Teoksella halutaan tuoda<br />

esille perinteisesti kunnallistekniseen<br />

suunnitteluun liittyvän<br />

detaljisuunnittelun merkitys<br />

julkisen ympäristön laatutekijänä.<br />

Tuomalla esille detaljisuunnittelun<br />

periaatteita esteettiseltä<br />

ja kaupunkikuvalliselta<br />

kannalta halutaan auttaa<br />

suunnittelijoita ottamaan<br />

huomioon nämä näkökohdat<br />

työssään.<br />

Kirja on tarkoitettu kuntatekniikan<br />

ja ympäristösuunnittelun<br />

parissa työskenteleville<br />

sekä edistämään näiden alojen<br />

yhteistyötä.<br />

● Ulla-Kirsti Junttila<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys.<br />

Julkaisu 24. Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys ja Viherympäristöliitto,<br />

2011.<br />

messa puhdistamolietteen vallitsevana<br />

käsittelymenetelmänä<br />

on isoilla jätevedenpuhdistamoilla<br />

mesofiilinen mädätys,<br />

mutta termofiilinen prosessi<br />

vuudesta ja stabiilisuudesta. säksi syntyi arvio eri käsittelyvaihtoehtojen<br />

energiatehokkuudesta,<br />

ympäristövaikutuk-uksista<br />

ja<br />

Li-<br />

taloudesta.<br />

on suuremman tehokkuuten-<br />

sa ansiosta noussut kiinnostavaksi<br />

vaihtoehdoksi.<br />

Tämä käy ilmi Suomen ym-<br />

Julkaisu on saatavana<br />

vain verkosta:<br />

www.ymparisto.fi/default.<br />

asp?contentid=388149&lan=fi<br />

Lietteestä<br />

energiaa<br />

● Jätevedenpuhdistamoilla<br />

syntyvä liete vaatii käsittelyä,<br />

joka maksaa lähes yhtä paljon<br />

kuin itse jäteveden puhdistus.<br />

Tehostettu lietteenkäsittely ja<br />

lietteen hyötykäyttö energiantuotannossa<br />

tarjoavat merkittävän<br />

säästöpotentiaalin. Suo-<br />

päristökeskuksen ja VTT:n selvityksestä<br />

Energiatehokas lietteenkäsittely,<br />

jossa on tutkit-<br />

tu<br />

jätevesilietteen mesofiilisen<br />

mädätyksen muuttamista termofiiliseksi,<br />

prosessien eroja<br />

sekä erilaisten lietteenkäsittelyketjujen<br />

energia-, päästö- ja<br />

kustannustaseita. Projektin tuloksia<br />

voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />

jätevesilaitosten päätöksenteossa<br />

lietteenkäsittelyn<br />

tehostamiseksi.<br />

Tutkimuksessa saatiin kokeellista<br />

tietoa mesofiilisen ja<br />

termofiilisen mädätysprosessien<br />

käynnistettävyydestä, kaasuntuotannosta,<br />

kuormitetta-<br />

Pihojen kivityöt<br />

● Kirja Pihojen kivityöt –<br />

suunnittelu ja rakentaminen<br />

tutustuttaa kivitöissä<br />

käytettävien materiaalien omipihojen<br />

kivitöiden tekemiseen.<br />

naisuuksiin ja opastaa yksityis-yis<br />

Mukana on sekä betoni- että<br />

luonnonkivistä tehtyjen pihojen,<br />

muurien, portaiden ja<br />

niihin liittyvien yksityiskohtien<br />

suunnittelu- ja rakentamisohjeita.<br />

Kuvasarjat kertovat työn<br />

etenemisen yksityiskohtaisesti<br />

alkaen pohjatöistä ja päättyen<br />

valmiiseen kiveykseen. Kirjas-<br />

sa on runsaasti esimerkkejä<br />

hyvin toteutetuista pihoista.<br />

Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti<br />

rakennusalan ammattilaisille,<br />

opiskelijoille, maanrakentajille<br />

ja viherrakentajille.<br />

Pihojen kivityöt – suunnittelu ja<br />

rakentaminen. Kari Heimonen,<br />

Suvi Malmelin-Thiel. Kustantaja<br />

Rakennustieto Oy, 2011. 99 s.,<br />

46 euroa (sis. alv.).<br />

www.rakennustieto.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

53


Väkeä riitti tungokseen asti Kuntatalolla 14.–15.9. järjestetyillä Kuntamarkkinoilla.<br />

KUNTAMARKKINAT RIKKOI ENNÄTYKSIÄ<br />

● Syyskuun puolivälissä Kuntatalolla<br />

Helsingissä järjestetyt<br />

18. Kuntamarkkinat vetivät paikalle<br />

kahtena päivänä yhteensä<br />

7 100 kävijää. Näytteilleasettajia<br />

markkinoilla oli ennätykselliset<br />

200.<br />

Kuumaksi äitynyt kuntauudistusvalmistelu<br />

kirvoitti värikkäitä<br />

puheenvuoroja monissa<br />

markkinoiden seminaareissa.<br />

Ensimmäisen markkinapäivän<br />

perinteinen puolueiden puheenjohtajien<br />

paneelikeskustelu<br />

käytiin varamiehisenä, koska<br />

hallituksen budjettiriihi osui samalle<br />

päivälle.<br />

Hallinto- ja kuntaministeri<br />

Henna Virkkunen joutui messuvieraiden<br />

ympäröimäksi ja kysymystulvaan<br />

vieraillessaan valtiovarainministeriön<br />

osastolla<br />

toisena markkinapäivänä.<br />

Seuraavat Kuntamarkkinat<br />

järjestetään Kuntatalolla 12.–<br />

13.9.2012.<br />

Kuntamarkkinoiden seminaarien ja<br />

tietoiskujen esitelmiin voi tutustua<br />

verkossa www.kuntamarkkinat.fi ><br />

luentoaineistoja.<br />

Heli Sorjonen<br />

Tulvavahinkoja<br />

korvataan vain<br />

vakuutuksista<br />

2014 alkaen<br />

● Vesistötulvista aiheutuvia rakennus-<br />

ja irtaimistovahinkoja<br />

ei enää 1.1.2014 alkaen korvata<br />

valtion varoista. Tämän jälkeen<br />

korvaussuojan saa hankkimalla<br />

tulvavahingot kattavan<br />

vahinkovakuutuksen.<br />

Valtioneuvosto on hyväksynyt<br />

tulvakorvausjärjestelmän<br />

uudistamiseen liittyvät lait.<br />

Tulvariskit on arvioitu koko<br />

maassa, ja suurimmille riskeille<br />

alttiit alueet nimetään tämän<br />

vuoden aikana. Vuoden<br />

2015 loppuun mennessä alueille<br />

tehdään myös tulvariskien<br />

hallintasuunnitelmat, joissa<br />

esitetään toimenpiteet tulvariskien<br />

estämiseksi ja vähentämiseksi.<br />

Kemijoki Oy<br />

Rovaniemen Petäjäskosken voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä<br />

155 000 kotitalouden tarpeisiin.<br />

Mannerheimintien alle rakennetun pysäköintihallin pysäköintisektoreiden<br />

pituus on 164 metriä ja leveys 17 metriä.<br />

Suomen tehokkain<br />

vesivoimalaitos<br />

Rovaniemellä<br />

● Rovaniemen eteläpuolella sijaitseva<br />

Petäjäskoski on Suomen<br />

tehokkain vesivoimalaitos. Kemijoki<br />

Oy on nostanut Petäjäskosken<br />

ensimmäisen koneen tehoa<br />

jo toisen kerran. Tämän myötä<br />

laitoksen kokonaisteho nousee<br />

182 megawattiin.<br />

Petäjäskosken keskimääräinen<br />

vuosituotanto on 687 gigawattituntia,<br />

joka vastaa noin<br />

155 000 kotitalouden vuoden<br />

kulutusta.<br />

Tehonlisäys saavutetaan juoksupyörän<br />

siipien muotoilulla, jolloin<br />

koneiston kautta voidaan<br />

ajaa suurempi virtaama.<br />

Pysäköintisuunnittelu<br />

toi<br />

voiton WSP:lle<br />

● WSP Finlandin yhteistyössä<br />

Stockmannin, Helsingin kaupungin<br />

ja Q-Parkin kanssa suunnittelema<br />

Stockmann Q-Park on voittanut<br />

kansainvälisesti arvostetun<br />

European Parking Award -palkinnon<br />

Torinossa syyskuun puolivälissä.<br />

Voiton perusteina olivat pysäköintiä<br />

edistävät käytännöt ja<br />

kestävän kehityksen periaatteiden<br />

toteuttaminen.<br />

Lämmitetyt rampit ehkäisevät<br />

jäänmuodostusta, valaistus toimii<br />

liikkeentunnistuksella ja pinnat ovat<br />

tulenkestäviä materiaaleja. Sisääntuloramppien<br />

sijoitusten ansiosta<br />

keskustan ruuhkista poistuu vuositasolla<br />

noin 350 000 henkilöautoa<br />

ja 100 000 huoltoajoneuvoa.<br />

Mannerheimintien alle rakennettu<br />

kolmikerroksinen,<br />

600-paikkainen pysäköintihalli<br />

otettiin käyttöön 2009. Pysäköintihallin<br />

tieltä räjäytettiin yli<br />

250 000 kuutiota kiviainesta.<br />

VVY muutti nimeä<br />

ja ilmettä<br />

● Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

on käyttänyt nimeä Vesilaitosyhdistys<br />

elokuusta lähtien. Virallinen<br />

nimi on yhdistyksen hallituksen<br />

keväisen päätöksen mukaisesti<br />

Suomen Vesilaitosyhdistys<br />

ry. Lyhenne VVY säilyy käytössä<br />

toistaiseksi. Nimenmuutoksen<br />

yhteydessä myös yhdistyksen<br />

graafinen ilme on uudistettu.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Toimikunta<br />

uudisti Tampereen<br />

rakennuskulttuuria<br />

● Tampereen kaupunkikuvatoimikunta<br />

on toiminut vuoden. Avointa<br />

keskustelufoorumia kiitellään uusien<br />

tuulien tuomisesta Tampereen<br />

rakennuskulttuuriin.<br />

Kaupunginhallituksen asettama<br />

toimikunta aloitti kesäkuussa 2010.<br />

Sen perustaminen kuului olennaisena<br />

osana Tampereen arkkitehtuuri-<br />

Tampereen kaupunki/Petri Kivinen<br />

ohjelmaan.<br />

Toimikunnan tehtävänä on antaa<br />

lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista<br />

ennen rakennuslupien<br />

käsittelyä, merkittävien tontinluovutuskilpailujen<br />

tarjouksista<br />

sekä muista merkittävistä kaupunkikuvaan<br />

vaikuttavista julkisten tilojen<br />

hankkeista ja kaavoista.<br />

Satakunnan silta on osa<br />

Tampereen perinteisintä<br />

kaupunkikuvaa.<br />

Peruskorjauksen jälkeen 70-luvun kerrostalo on rinnastettavissa<br />

uusiin passiivitaloihin: tilojen lämmitysenergiantarve<br />

on alle 25 kWh/m 2 a.<br />

Esivalmis<br />

puuelementti<br />

kerrostalon<br />

saneeraukseen<br />

● Riihimäen Peltosaaressa<br />

saneerattavan 70-luvun<br />

kerrostalon julkisivuelementit<br />

ovat 12 metriä korkeita<br />

kivivillaeristeisiä puurunkoelementtejä.<br />

Elementeissä<br />

on lämmöneristeet, ikkunat<br />

ja ilmanvaihtokanavat<br />

valmiina. Uusi menetelmä<br />

minimoi työmaalla tehtävän<br />

työn määrän ja häiriön<br />

asukkaille.<br />

Betonisandwich-elementtitalon<br />

uloin kuori puretaan<br />

ja vanha eristekerros<br />

poistetaan. Sisäkuoren pintaan<br />

asennetaan pehmeä<br />

kivivillamatto, jolla tasataan<br />

vanhan betonirakenteen<br />

pinta. Uudessa julkisivuelementissä<br />

ovat valmiina<br />

asuntokohtaiset ilmanvaihtokanavat,<br />

palamattomat<br />

kivivillaeristeet ja ikkunat<br />

sekä pinnassa pohjarappaus<br />

lamellikivivillan päällä.<br />

Uusi julkisivu koostuu<br />

69 erilevyisestä elementistä.<br />

Jokainen elementti on yksilö,<br />

jonka mitat on saatu laserkeilauksella<br />

ja 3D-mallinnuksella.<br />

Elementtivalmistuksen<br />

mittatoleranssi on 4<br />

mm. Elementtien valmistaja<br />

on Teeri-Kolmio Oy.<br />

– Julkisivuelementit kuljetetaan<br />

työmaalle ja nostetaan<br />

paikalleen nosturilla.<br />

Siten rakennusta ei tarvitse<br />

huputtaa, eikä sen ympärille<br />

tarvita telineitä, tuotekehityspäällikkö<br />

Jukka Sevón<br />

Paroc Oy Ab:sta sanoo.<br />

Riihimäen Peltosaaren<br />

Innova-korjaushankkeeseen<br />

osallistuvat Sitra, ARA,<br />

Tekes ja VTT sekä yrityksistä<br />

Paroc, Enervent, Ensto ja<br />

Lammin Ikkuna.<br />

www.paroc.fi<br />

Luontokeskus<br />

nousee CLTpuuelementtitekniikalla<br />

● Espoon Nuuksioon rakennettava<br />

uusi Suomen<br />

luontokeskus Haltia on<br />

ensimmäinen Stora Enso<br />

Puutuotteiden CLT-elementtitekniikalla<br />

(cross<br />

laminated timber) rakennettava<br />

julkinen rakennus<br />

Suomessa.<br />

Asennusvalmiiden ja<br />

mittatarkkojen CLT-elementtien<br />

etuna on laadun<br />

ohella nopea ja kustannustehokas<br />

rakentaminen.<br />

Rakenteiden tiiveys<br />

takaa energiatehokkuuden<br />

ja sitä kautta entistä<br />

ekologisemman lopputuloksen.<br />

Kaikkiaan 5 200 m²<br />

suuruinen toimitus sisältää<br />

ulko- ja väliseinien<br />

sekä välipohjien CLT-elementit,<br />

liimapuukannat-<br />

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Malkamäki Oy<br />

timet ja kattoelementit.<br />

2013 alussa valmistuvan<br />

luontokeskuksen pääurakoitsija<br />

on YIT.<br />

www.storaenso.com<br />

Musiikkitalon<br />

puulattioissa<br />

öljyvahaa<br />

● Syyskuussa yleisölle<br />

avautuneen Helsingin<br />

Musiikkitalon puupintojen<br />

pintakäsittely toteutettiin<br />

Osmo Colorin luonnonöljypohjaisella<br />

öljyvahalla.<br />

Suomen luontokeskus Haltian kantaviksi rakenteiksi<br />

määriteltiin suunnitteluvaiheessa ristiinlaminoidut<br />

CLT-levyt, sillä rakennuksesta halutaan<br />

mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava.<br />

Musiikkitalossa on Osmo Colorilla käsiteltyä puulattiaa<br />

runsaat 4 500 neliömetriä.<br />

Musiikkitalon lattiapintojen<br />

kova kulutus ja tilojen<br />

sisäilmaa koskevat määräykset<br />

asettivat tuotteille<br />

tiukat kriteerit. Tärkeää oli<br />

laatu ja rakennusmateriaalien<br />

vähäpäästöisyys.<br />

Värittömällä matta<br />

öljyvahalla käsiteltiin Musiikkitalon<br />

pähkinäpuiset<br />

sisätilojen lattiat, joita<br />

on mm. suuressa<br />

1 700-paikkaisessa konserttisalissa,<br />

urku- ja kamarimusiikkisalissa,<br />

pienemmissä<br />

harjoitussaleissa,<br />

aulassa sekä kahvila- ja ravintolatiloissa.<br />

Yleisötilojen<br />

lattiapinnoille öljyvahaan<br />

lisättiin karhennusainetta,<br />

joka estää liukkautta.<br />

Esiintymislava ja näyttämörakenteet<br />

ovat suomalaista<br />

mäntyä, ja ne käsiteltiin<br />

Musiikkitaloa varten<br />

sekoitetulla valkoisella<br />

öljyvahalla. Öljyvahattu<br />

pinta tukee puun akustisia<br />

ominaisuuksia.<br />

www.osmocolor.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

55


Sito Oy<br />

Espoon kaupunki<br />

<br />

<br />

-<br />

<br />

Carl Slätisin<br />

<br />

<br />

imo<br />

Karjalainen<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

<br />

Tenho Aarnikko -<br />

<br />

<br />

-<br />

<br />

FCG Finnish<br />

Consulting<br />

Group Oy<br />

Jani Heikura<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

Iiro<br />

Miettinen -<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kati Tolvanen<br />

-<br />

<br />

<br />

Mervi Alaluusua<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

<br />

Lappeenrannan<br />

kaupunki<br />

-<br />

Kimmo Jarva <br />

-<br />

<br />

-<br />

-<br />

<br />

ECOonline Oy<br />

-<br />

<br />

Kari Eilamon<br />

Markku Matilainen,<br />

Markku Nurmi <br />

Jukka Väisänen<br />

Sanna Kuusisaari<br />

-<br />

<br />

Hannu<br />

Ranta<br />

-<br />

<br />

Tuomas<br />

Aholainen-<br />

-<br />

<br />

<br />

Kimmo Koski <br />

-<br />

<br />

<br />

Paperinkeräys Oy<br />

<br />

<br />

Harri Lehtonen-<br />

-<br />

<br />

Mari Moilanen<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Marjo Pihlaja<br />

<br />

-<br />

<br />

Piritta<br />

Keto-<br />

-<br />

<br />

<br />

Ari Aalto<br />

Vesa Mörsky,<br />

Tero Peltomäki<br />

Kimmo Seppälä -<br />

-<br />

<br />

Kyösti<br />

Kukkohovi-<br />

<br />

-<br />

-<br />

<br />

Tiina Mäkelä<br />

<br />

-<br />

<br />

Matti Haku-<br />

linen-<br />

-<br />

<br />

<br />

Sari<br />

Brusila-<br />

-<br />

<br />

Sampo<br />

Perttula<br />

-<br />

-<br />

<br />

Ekokem Oy Ab<br />

-<br />

Kirsi Rantala<br />

Jukka Kortesniemi<br />

Janne Saarinen<br />

<br />

<br />

Jarkko Sadinkangas<br />

Petteri Paananen<br />

-<br />

-<br />

<br />

Seppo Hovi -<br />

<br />

<br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Olli Huikari on nimitetty<br />

palvelutuotannon<br />

kehityspäälliköksi.<br />

Hyötypaperi Oy<br />

perinkeräys<br />

Oy:n tytäryhtiössä,<br />

Hyötypaperi<br />

Oy:ssä on nimitetty Jarkko<br />

Kiuru.<br />

WSP Finland Oy<br />

Maiju Lintusaari<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

liikennetoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

Simon de Neumann<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

siltatoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

Tom Hult on nimitetty<br />

projektipäälliköksi<br />

rakennuttamisyksikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Harri Sarkkinen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

talotoimialalle Ouluun.<br />

Lassila & Tikanoja<br />

Oyj<br />

Pekka Saarimaa on<br />

nimitetty vahinkosaneera-<br />

yspäälliköksi.<br />

Olli Niemi on nimitetty<br />

Kiinteistötekniikan<br />

<br />

palvelut -yksikön yhteyspäälliköksi.<br />

Mateko Oy<br />

Juha Riihiviita<br />

(48) on nimittty<br />

huolto-, korjaamo- ja varaosatoiminnoista<br />

vastaavaksi<br />

jälkimarkkinointijohtajaksi.<br />

Tekla Oyj<br />

Building & Construction<br />

-liiketoiminta-alueella<br />

on nimitetty seuraavat<br />

henkilöt:<br />

Software Engineer<br />

-tehtävään<br />

Matthew Grandy,<br />

Gökhan Arikan,<br />

Hannu Jokinen,<br />

Arto Lappalainen ja<br />

Kreeta Palo.<br />

tävään<br />

Risto Lankinen.<br />

tävään<br />

Ersen Firat.<br />

<br />

David Lash.<br />

Parma Oy<br />

johtajaksi<br />

on nimitetty varatoimitusjohtaja<br />

Hannu<br />

Tuukkala.<br />

<br />

johtanut Jarmo Murtonen<br />

jää eläkkeelle<br />

31.12.2011.<br />

Kokkolan kaupunki<br />

<br />

nimitetty TkT, OTM Antti<br />

Tieva<br />

työskennellyt muun muassa<br />

Lahden kaupungilla<br />

sessä<br />

korkeakoulussa.<br />

Muuramen kunta<br />

<br />

suunnitteluinsinöörin virkaan<br />

on valittu insinööri<br />

Minna Länsisalmi<br />

FCG Finnish Consulting<br />

Group Oy:stä.<br />

2011<br />

Maarakennuspäivä<br />

6.10.2011 Helsinki<br />

www.mank.fi<br />

Valtakunnalliset<br />

vesiosuuskuntapäivät<br />

7.–8.10.2011 Kankaanpää<br />

www.svosk.fi<br />

Liikenne ja maankäyttö<br />

11.–12.10.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Varautuminen ja viestintä<br />

vesihuollossa<br />

12.10.2011 Tampere<br />

www.vvy.fi<br />

FinnSec 2011<br />

12.–14.10.2011 Helsinki<br />

www.finnsec.fi<br />

ViherTek2011<br />

12.–14.10.2011 Helsinki<br />

www.vihertek.fi<br />

Turvallisuus- ja erityistilannejohtaminen<br />

18.10.2011 Helsinki<br />

www.kauppakamarikauppa.fi<br />

Rakentamisen sopimusoikeus<br />

ja -johtaminen<br />

18.–20.10.2011 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

World Sustainable Building<br />

Conference<br />

18.–21.10.2011 Helsinki<br />

www.sb11.org<br />

Vesilain uudistus<br />

19.10.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

UrbanTec<br />

24.–27.10.2011 Köln<br />

www.urbantec.de<br />

Teknisen toimialan prosessit<br />

ja palvelujen tuotteistaminen<br />

25.10.2011 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Infrastruktuurin tuottamisen<br />

johtaminen (RAPS)<br />

25.10.2011–31.8.2012, 6 x 2 pv, Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Julkisten hankintojen<br />

peruskurssi<br />

25.–26.10.2011 Mikkeli<br />

www.ptcs.fi<br />

Maanmittausinsinöörien ja<br />

-teknikoiden koulutuspäivät<br />

26.–27.10.2011 Lahti<br />

www.fcg.fi<br />

Vesihuollon suunnitteluttaminen<br />

ja rakennuttaminen<br />

26.–27.10.2011 Helsinki<br />

www.vvy.fi<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

1.–2.11.2011 Helsinki<br />

www.paikkatietomarkkinat.fi<br />

Yksityistiepäivät<br />

1.–2.11.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Rakennusvalvontapäivät<br />

9.–11.11.2011 Jyväskylä<br />

www.fcg.fi<br />

Pohjoismainen jätevesikonferenssi<br />

14.–16.11.2011 Helsinki<br />

www.vvy.fi/nwc2011<br />

Teknisen hallinnon päivät<br />

17.–18.11.2011 Jyväskylä<br />

www.fcg.fi<br />

2012<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.ukty.fi<br />

Viherpäivät<br />

14.–15.2.2012 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Talvitiepäivät<br />

15.–16.2.2012 Tampere<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011 57


sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

TURUSSA<br />

18.–20.5.<br />

sivulla 36<br />

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!<br />

Puhelin: 010 8369900<br />

www.axflow.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-<br />

LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-<br />

LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO<br />

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />

LIIDEA OY<br />

www.liidea.fi<br />

08-8810300<br />

LAADUKASTA OSAAMISTA<br />

YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />

Tehokasta<br />

täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme<br />

tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne<br />

Lohilahteen,<br />

puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Tulvasuojelu pahensi<br />

New Orleansin<br />

tuhoja sivu 12<br />

6 /2011<br />

Karviassa kylä rakentaa<br />

kevyen liikenteen<br />

väylää talkoilla sivu 24<br />

Martha Schwartz:<br />

Puisto on<br />

graalin malja<br />

kaupungille.<br />

sivu 42<br />

sivulla 36<br />

Musiikkitalon ympäristö<br />

muuttuu kaupunkilaisten<br />

olohuoneeksi sivu 36<br />

2011<br />

Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa<br />

MYRSKYN JÄLKEEN<br />

sivu 6<br />

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

TILAA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle<br />

syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,<br />

irtonumero 10 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia<br />

euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko<br />

se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

sivu<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Pirkkala valitsi<br />

maalämmön Toivion<br />

kouluun sivu 12<br />

Fiskarsin ruukkikylästä<br />

tehdään vihreää<br />

ekotaajamaa sivu 20<br />

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />

energiapilotin valmistumisesta<br />

5 /2011<br />

Kuntaliitos uudisti<br />

organisaatiot<br />

Hämeenlinnassa,<br />

Timo Tuomola<br />

kertoo. sivu 40<br />

Porin uimahalli<br />

saa lisävoimaa<br />

sivu 6<br />

AURINGOSTA<br />

Merenpinnan nousu<br />

vaaraksi Hangon<br />

vesihuollolle sivu 44<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Kaupunginhallituksen pj.<br />

Minna Arve vanhan<br />

tammen syleilyssä<br />

sivu 6<br />

3/2011<br />

AS Tallinna Vesi<br />

tehostaa jätevesien<br />

typenpoistoa<br />

Ellen Mihkleppin<br />

johdolla. sivu 36<br />

Kuntien ilmastotyöhön<br />

on tullut<br />

potkua sivu 13<br />

Myllyn teräs<br />

kohoaa Aurajoen<br />

ylle sivu 16<br />

Miten Helsinki<br />

pärjäsi Lumisodassa?<br />

sivu 24<br />

Jätteet imuun<br />

Espoon<br />

Suurpellossa sivu 44<br />

Turku yhtiöittää<br />

2012 teknisiä<br />

palvelujaan sivu 55<br />

TURKU ON EUROOPAN<br />

PUUPÄÄKAUPUNKI<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

1/2011<br />

Pyynikin uimahalli-hotellista<br />

tulee ainutlaatuinen,<br />

Kirsti Hankela<br />

iloitsee. sivu 14<br />

Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa<br />

Shanghaissa huippuluokkaa<br />

sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47<br />

rakennettiin hoito-<br />

energiayhtiönsä veroja<br />

John Hopkins rakennuttaa<br />

hylätystä teollisuusalueesta<br />

jättimäistä olympiapuistoa<br />

6<br />

LONTOOSEEN 2012<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011


Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />

ympäristön sekä maankäytön ja<br />

rakentamisen kysymyksissä.<br />

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n<br />

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t<br />

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,<br />

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset<br />

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset<br />

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi<br />

FCG – Hyvän elämän tekijät<br />

Suunnittelemme hyvää<br />

infrastruktuuria, ympäristöä<br />

ja yhdyskuntaa<br />

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />

www.fcg.fi<br />

SUUNNITTELUPALVELUJA<br />

MONIALAISESTI<br />

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,<br />

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE<br />

Pöyry Finland Oy<br />

Puh. 010 3311<br />

www.poyry.fi<br />

WSP Finland Oy<br />

p. 0207 864 11<br />

www.wspgroup.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/2011<br />

59


TULE JA PÄIVITÄ TIETOSI!<br />

KYMMENIÄ<br />

MAKSUTTOMIA<br />

SEMINAAREJA JA<br />

TIETOISKUJA.<br />

REKISTERÖIDY ENNAKKOON<br />

NETISSÄ JA VOITA iPad 2<br />

VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA<br />

12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus<br />

LÄHES 500<br />

NÄYTTEILLE-<br />

ASETTAJAA!<br />

Kiinteistö – korjausrakentaminen ja isännöinti<br />

FinnSec – turvallisuus- ja suojeluala<br />

ViherTek – viherrakentaminen ja -suunnittelu<br />

Väri ja Pinta – maalaus ja pintakäsittely<br />

Julkisivu – julkisivurakentaminen<br />

Puhtauspalvelu – kiinteistöjen puhtaanapidon ostaminen<br />

Audiovisual – kuva, ääni, valo<br />

SÄHKÖ – sähköalan ammattilaisille<br />

www.kiinteistoklusteri.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!