OMATOIMISEN KIRJASTONKÃYTÃN TUKEMINEN KEHITTYNEEN ...
OMATOIMISEN KIRJASTONKÃYTÃN TUKEMINEN KEHITTYNEEN ...
OMATOIMISEN KIRJASTONKÃYTÃN TUKEMINEN KEHITTYNEEN ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>OMATOIMISEN</strong> KIRJASTONKÄYTÖN <strong>TUKEMINEN</strong><br />
<strong>KEHITTYNEEN</strong> HAKUJÄRJESTELMÄN AVULLA<br />
Päivi Palonen<br />
Tampereen yliopisto<br />
Tietojenkäsittelytieteiden laitos<br />
Sivulaudaturtutkielma<br />
6.4.2001
Tietojenkäsittelytieteiden laitos<br />
Palonen, Päivi:<br />
Omatoimisen kirjastonkäytön tukeminen kehittyneen hakujärjestelmän avulla<br />
Sivulaudaturtutkielma, 62 sivua<br />
Huhtikuu 2001<br />
i<br />
Tiivistelmä<br />
PALONEN PÄIVI: Omatoimisen kirjastonkäytön tukeminen kehittyneen hakujärjestelmän avulla<br />
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitä ominaisuuksia kirjaston asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla<br />
hakuohjelmalla pitää olla, ja millaisia ovat Suomessa käytettävät hakuohjelmat. Tutkielmassa<br />
esitellään hyvälle hakuohjelmalle annettuja kriteerejä, jotka on ryhmitelty joidenkin yleiskäsitteiden<br />
alle. Työssä kuvataan ja analysoidaan seitsemän Suomen kirjastoissa käytettyä hakuohjelmaa ja<br />
arvioidaan kriteerien toteutuminen niissä. Lisäksi tarkastellaan, miten käyttäjän ymmärtämistä<br />
voidaan hakuohjelmissa lisätä. Työssä annetaan ehdotus hakuohjelman kehittyneeksi<br />
käyttöliittymäksi, jossa hyvän hakuohjelman kriteerit on mahdollisimman tarkoin pyritty ottamaan<br />
huomioon. Ehdotus sisältää ohjelman näytöt ja niiden perustelut.
SISÄLTÖ<br />
1. JOHDANTO… …………………………………………………………………………………….. 1<br />
1.1 TUTKIMUSONGELMA JA SEN MERKITYS… …………………..… …………………………1<br />
1.2 TUTKIELMAN JÄSENNYS… …………………………………………….. … …………………1<br />
1.3 TUTKIELMAN TAUSTA … …………………..… …………………..… ………………………..2<br />
1.3.1 Tiedonhakutapahtuma… ………………………………………………………………………2<br />
1.3.2 Proseduraalinen ja strateginen tiedonhaku… ………………………………………………….3<br />
1.3.3 Käyttäjän ja hakuohjelman välisen vuorovaikutuksen toteuttaminen… ………………………3<br />
1.3.4 Hakuohjelman ja hakutapahtuman osat… ……………………………………………………..4<br />
1.3.5 Automatisoidun tiedonhakujärjestelmän ominaisuuksia… ……………………………………4<br />
2. YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET… …………...6<br />
2.1 OMATOIMINEN MANUAALINEN AINEISTONHAKU ENNEN YLEISÖPÄÄTTEIDEN<br />
KÄYTTÖÖNOTTOA… …………………..… …………………..… …………………………………6<br />
2.2 JAOTTELUA HAKUOHJELMISSA ILMENEVISTÄ PUUTTEISTA… …………………..… ...7<br />
2.3 HYVÄLLE HAKUOHJELMALLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA… …………………..… 8<br />
2.4 SYNTEESI HYVÄÄN YLEISÖPÄÄTTEESEEN SISÄLTYVISTÄ PIIRTEISTÄ… …………10<br />
3. SUOMESSA KÄYTÖSSÄOLEVIA YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMIA… ……………...12<br />
3.1 PALLAS… …………………..… …………………..… ………………………………………….12<br />
3.1.1 Pallas ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………..12<br />
3.1.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………12<br />
3.1.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...12<br />
3.1.4 Ohjelmiston yleisarvio… ………..… …………………..… ……………………………………15<br />
3.2 PRIMAS… …………………..… …………………..… ………………………………………….16<br />
3.2.1 Primas ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………16<br />
3.2.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………16<br />
3.2.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...17<br />
3.2.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………19<br />
3.3 KIRJASTO 3000...… ………..… …………………..… ………………………………………….20<br />
3.3.1 Kirjasto 3000 ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… ………………………………….20<br />
3.3.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………20<br />
3.3.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...21<br />
3.3.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………23<br />
3.4 RIIMI… …………………..… …………………..… ……………………………………………..24<br />
3.4.1 Riimi ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………..24<br />
3.4.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… …………………………………………... 24<br />
3.4.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...24<br />
3.4.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………26<br />
3.5 KITT… …………………..… …………………..… ……………………………………………...27<br />
3.5.1 KITT ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………..27<br />
3.5.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………27<br />
3.5.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...28<br />
3.5.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………30<br />
3.6 GEAC +… …………………..… …………………..… …………………………………………..30<br />
3.6.1 Geac + ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………30<br />
3.6.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………30<br />
3.6.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...31<br />
3.6.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………34
3.7 VTLS… …………………..… …………………..… ……………………………………………..35<br />
3.7.1 VTLS ohjelmiston yleispiirteet… ……………..… …………………………………………….35<br />
3.7.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………35<br />
3.7.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...36<br />
3.7.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………39<br />
3.8 YHTEENVETO..… ………..… …………………..… …………………………………………...40<br />
3.8.1 Hakuohjelmien informatiivisuus… …………..… ……………………………………………...40<br />
3.8.2 Hakumahdollisuuksien monipuolisuus… ……..… ……………………………………………..41<br />
3.8.3 Hakuohjelmistojen intuitiivisuus… …………..… ……………………………………………...42<br />
3.8.4 Käyttäjän opastaminen… …..… …………………..… …………………………………………43<br />
3.8.5 Käyttäjän ymmärtäminen.… …………………..… …………………………………………….43<br />
3.8.6 Haun keskittäminen… …………………..… …………………..… …………………………….44<br />
3.8.7 Kirjallisuudessa esiintuotujen kriteerien toteutus Suomessa käytettävissä ohjelmissa… ……...44<br />
4. KÄYTTÄJÄN YMMÄRTÄMISEN LISÄÄMISEN MAHDOLLISUUDET HAKUOHJELMISSA<br />
……………………..… …………………..… ………………………………………………………..45<br />
4.1 HAKUVAIKEUKSIEN PERUSJAOTTELU… …………………………………………………45<br />
4.2 KIRJOITUSVIRHEISIIN REAGOIMINEN… ……………………………………………….… 45<br />
4.2.1 Kirjoitusvirheiden luokittelua… …………..… …………………………………………….… ...45<br />
4.2.2 Kirjoitusvirheisiin reagoimiseen kehitettyjä ratkaisuja… ………………………………….… ..46<br />
4.3 KÄYTTÄJÄN SYÖTTÄMÄN HAKULAUSEEN YMMÄRTÄMINEN… ……………………46<br />
4.3.1 Käyttäjän vaikeudet hakulauseen muodostamisessa… …………………………………….… ..46<br />
4.3.2 Hakulauseen ymmärtämisen parantamiseen kehitettyjä ratkaisuja… …………………….… …47<br />
4.4 HAUN RELEVANSSIN PARANTAMINEN… ………………………………………………...47<br />
4.4.1 Relevantin hakutuloksen saamista vaikeuttavia tekijöitä… …………………………………....47<br />
4.4.2 Relevanssin parantamiseen kehitettyjä menetelmiä… ………………………………………....47<br />
4.5 ÄLYKÄS HAKUOHJELMA KOKONAISUUTENA… ………………………………………..48<br />
5 EHDOTUS YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMAN IHANNEKÄYTTÖLIITTYMÄKSI… …49<br />
5.1 OHJELMAN PERUSNÄYTÖT… …..… ………………………………………………………...49<br />
5.1.1 Ohjelmakokonaisuus… …………..… ………………………………………………………….49<br />
5.1.2 Lomakehakunäyttö ja sen ohjesivu… ………………………………………………………….51<br />
5.1.3 Komentohakunäyttö ja sen ohjesivu… …………………………………………………………53<br />
5.1.4 Löytyneiden teosten näyttö… ……..… ………………………………………………………...54<br />
5.1.5 Saatavuustietojen näyttö… ……..… ……………………………………………………….… ...55<br />
5.1.6 Yksityiskohtaisempien tietojen näyttö… ………………………………………………….… ...56<br />
5.1.7 Yhteenveto… …………..… …………………………………………………………………….57<br />
5.2 ERIKOISTAPAUKSET… ……………..… ……………………………………………………...57<br />
5.2.1 Useamman asiasanan käyttö… ………..… ……………………………………………………..58<br />
5.2.2 Käyttäjä joutuu etsimään asiasanan tai luokan luettelosta… …………………………………..58<br />
5.2.3 Ohjelma ei tunnista annettua sanaa..… ………………………………………………………...59<br />
5.2.4 Suuren hakutuloksen lajittelumahdollisuus… ……………………………………………….… 59<br />
6 YHTEENVETO................................................… ………………………………………………....60<br />
LÄHTEET… ………..… …………………..… ………………………………………………………61<br />
iii
1. JOHDANTO<br />
1.1 TUTKIMUSONGELMA JA SEN MERKITYS<br />
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, mitä ominaisuuksia hyvällä kirjaston asiakkaiden käyttöön<br />
tarkoitetulla hakuohjelmalla pitää olla ja toisaalta millaisia ovat Suomessa tällä hetkellä käytettävät<br />
ohjelmat. Vastausta kysymykseen on etsitty analysoimalla Suomessa käytössä olevia kirjaston<br />
yleisöpäätteen hakuohjelmia ja vertailemalla niitä kirjallisuudessa esitettyihin hyvän hakuohjelman<br />
kriteereihin.<br />
Kirjaston tehtäviin kuuluu kokoelmien ylläpidon lisäksi myös tarjota puitteet niiden käyttöön. Näitä<br />
puitteita kirjastot ovat tarjonneet paitsi avustamalla asiakasta tarvittaessa myös antamalla asiakkaalle<br />
mahdollisuus itse etsiä aineistoa. Aikaisemmin tämä on tapahtunut kokoelmaluetteloiden, erityisesti<br />
kortiston avulla, nykyään yhä useammin yleisöpäätteellä olevan hakuohjelman avulla. Yleisöpäätteen<br />
hakuohjelma voi ja sen pitää tarjota samat hakumahdollisuudet kuin kokoelmaluettelo ja lisäksi<br />
monia muita hakumahdollisuuksia. Hakuohjelmaan on mahdollisuus myös sisällyttää tiedot<br />
muustakin kuin yksittäisessä kirjastolaitoksessa olevasta aineistosta. Kun kokoelmaluettelossa<br />
voidaan esittää vain löytyneen dokumentin bibliografiset tiedot, voidaan yleisöpäätteellä esittää<br />
tietoja myös dokumentin tämänhetkisestä saatavuudesta.<br />
Omatoimisen kirjastonkäytön tukemisen tärkeyttä voidaan perustella seuraavilla seikoilla:<br />
- Useat asiakkaat haluavat käyttää kirjastoa omatoimisesti.<br />
- Monesti kirjaston asiakas ei halua kertoa asiastaan muille.<br />
- Kirjaston henkilökunnalta saatavaa palvelua joutuu useinkin odottamaan.<br />
Tutkimusongelma on osa laajempaa kysymystä, miten kirjaston asiakkaan omatoimista<br />
aineistonhakua voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin tietotekniikan avulla. Hyvä hakuohjelma<br />
yksistään ei tarjoa riittävää lähtökohtaa omatoimiselle kirjastonkäytölle. Yleisöpäätteet pitää myös<br />
sijoittaa asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti, ja niitä tulee olla riittävä määrä. Tässä<br />
tutkimuksessa kuitenkin keskitytään yksinomaan hakuohjelman ominaisuuksiin. Tutkimuksessa<br />
pyritään kiinnittämään erityistä huomiota paitsi siihen, että kattavat hakumahdollsuudet on toteutettu,<br />
myös siihen, että ne tarjotaan käyttäjälle mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla.<br />
1.2 TUTKIELMAN JÄSENNYS<br />
Tutkielman toisessa luvussa esitellään ne vaatimukset, joita voidaan hyvältä hakuohjelmalta<br />
edellyttää kirjaston asiakkaiden tiedontarpeiden tyydyttämiseksi. Tarkastelun alkulähtökohtana ovat<br />
kirjastoissa ennen yleisöpäätteitä käytetyt kortisto- ja muut kokoelmaluettelot, joista aineistoa saattoi<br />
hakea vain tiettyjen kriteerien mukaan ja jotka eivät tarjonneet kaikkea sitä informaatiota, jota<br />
yleisöpäätteellä on mahdollista esittää.<br />
Kolmannessa luvussa kuvataan kuusi Suomessa käytössäolevaa yleisöpäätteen hakuohjelmaa.<br />
Ohjelmistot ovat Pallas, Primas, Kirjasto 3000, Riimi, KITT, Geac + ja VTLS. VTLS:ää käyttävät<br />
Suomessa useimmat yliopistojen kirjastot, muut ohjelmistot ovat käytössä useissa Suomen yleisissä<br />
kirjastoissa. Ensin kuvataan, mitkä varsinaiset hakumahdollisuudet ja lisärajoitukset ohjelmistossa on<br />
käytettävissä ja miten eri hakukriteerejä voi yhdistellä. Sen jälkeen kuvataan käyttäjän<br />
etenemismahdollisuudet näytöltä toiselle sekä eri näytöillä esitetty informaatio. Lopuksi arvioidaan<br />
yleisesti, mitä hyviä ja huonoja puolia ohjelmistossa on. Tiedot on hankittu omakohtaisesti<br />
analysoimalla hakuohjelmia.
ohjelmistoissa voisi lisätä. Ensin pohditaan, miten ohjelma voisi auttaa käyttäjää, kun tämä on tehnyt<br />
kirjoitusvirheen. Seuraavaksi tarkastellaan, miten voidaan ratkaista käyttäjän ja ohjelman erilaisesta<br />
termien käytöstä aiheutuvat ongelmat. Sitten käsitellään ongelmaa, miten parantaa liian suppeita tai<br />
laajoja hakutuloksia. Lopuksi tutkitaan, miten hakutulosta voi parantaa, jos se ei ole käyttäjän<br />
kannalta relevantti.<br />
Viidennessä ja viimeisessä luvussa hahmotellaan eräänlainen yleisöpäätteen ihannekäyttöliittymä,<br />
jossa pyritään toteuttamaan kattavat hakumahdollisuudet ja hakukriteerien yhdistelymahdollisuudet,<br />
joustava eteneminen näytöltä toiselle, riittävän informaation esittäminen aineistosta ja käyttäjän<br />
ymmärtäminen.<br />
1.3 TUTKIELMAN TAUSTA<br />
1.3.1 Tiedonhakutapahtuma<br />
Tiedonhakutapahtuma on kirjastonkäyttäjän pyrkimystä löytää oman tiedontarpeensa kannalta<br />
relevantteja dokumentteja. Tämän tapahtuman vaiheita voidaan eritellä seuraavasti:<br />
1) Kirjastonkäyttäjällä on tiedontarve.<br />
2) Käyttäjä täsmentää tiedontarpeensa.<br />
3) Käyttäjä spesifioi ja valitsee tiedontarvettaan kuvaavat hakutermit.<br />
4) Käyttäjä muodostaa hakutermeistä hakulauseen.<br />
5) Tietokone prosessoi kyselyn.<br />
6) Tietokone antaa hakutulokset.<br />
7) Kirjastonkäyttäjä arvioi tulosten relevanttiuden.<br />
Missä tahansa tiedonhakuprosessin monista vaiheista voi tapahtua jotain, mikä pilaa aiotun<br />
lopputuloksen eli käyttäjä ei saakaan tarpeensa mukaisia tuloksia. Esimerkiksi hakutermien<br />
johtaminen omasta tiedontarpeesta tai hakulauseen muotoilu voi olla hyvin vaikeaa. Näin ollen<br />
tiedonhakuprosessia varjostaa monta epävarmuustekijää.<br />
(Hildreth 2, 44)<br />
Yleisöpäätettä käyttäjä tarvitsee vaiheessa 4. Hakuohjelman avulla on kuitenkin mahdollisuus<br />
tarvittaessa auttaa käyttäjää täsmentämään vaiheissa 2 ja 3 tehtyjä valintoja. Vaiheen 4<br />
suorittamisessa hyvä hakuohjelma samaten tukee käyttäjää. Useimmiten se tarjoaa hakulauseen<br />
muotoiluun valmiin formaatin. Kun käyttäjän tiedontarve on ensimmäisen kerran ilmaistu valmiin<br />
hakulauseen muodossa, hakuohjelma suorittaa vaiheet 5 ja 6. Tämän jälkeen käyttäjä suorittaa<br />
vaiheen 7 ja hakuprosessi joko on päättynyt tyydyttävään lopputulokseen tai alkaa uudelleen joko<br />
vaiheesta 1 tai jostain muusta vaiheesta. Kehittynyt hakuohjelma osaa myös edetä<br />
tarkoituksenmukaisesti saadessaan tietoja siitä, mitkä tulosjoukon nimekkeet jos mitkään ovat olleet<br />
haun suorittajan tiedontarpeen kannalta relevantteja.<br />
Lisäksi on huomattava, että haun tekijän kiinnostuksen kohde tai tiedontarpeen täsmällisyyden aste<br />
voivat muuttua haun aikana. Tiedonhaku on siis muutakin kuin selvästi määritellyn informaation<br />
etsimistä epävarmuuden vähentämiseksi.<br />
(Frid, 12)<br />
Fidel ja Soergel ovat eritelleet hakutapahtuman osatekijöitä. Niitä ovat heidän mukaansa<br />
1) kehysorganisaatio<br />
2) käyttäjä<br />
3) kysymys<br />
4) tietokanta<br />
5) hakujärjestelmä<br />
6) haun suorittaja
8) hakutulos<br />
Kirjoittajat korostavat, että käyttäjän tiedonhakukokemus ja asennoituminen tiedonhakujärjestelmään<br />
vaikuttavat hakutapahtuman onnistumiseen. Kysymys taas sisältää kaikki ne ominaisuudet, jotka<br />
käyttäjä ottaa huomioon ennen hakua tai sen aikana ja kaikki ominaisuudet jotka auttavat<br />
ymmärtämään informaatiotarvetta paremmin.<br />
(Fidel)<br />
1.3.2 Proseduraalinen ja strateginen tiedonhaku<br />
Vigil määrittelee (1987) tiedonhaun proseduraaliseksi, kun sillä on selkeä päämäärä.<br />
Proseduraalinen tiedonhaku edellyttää monesti vain yhden hakukäskyn antamista. Käytännössä tietyn<br />
teoksen tai tietyn kirjailijan kirjoittamien teosten hakeminen usein on proseduraalista tiedonhakua.<br />
Strateginen tiedonhaku taas on informaation etsimistä yrityksen ja erehdyksen kautta, siten että haun<br />
uudelleenmuotoiluun vaikuttavat edellisistä hauista saadut tulokset. Tiettyä aihepiiriä koskevan<br />
aineiston hakeminen on useimmiten strategista tiedon- hakua. Voidaan katsoa, että atk-systeemi on<br />
pelkkä luettelo, jos sen avulla voi suorittaa ainoastaan proseduraalista tiedonhakua. Tietokannaksi<br />
systeemin tekee mahdollisuus yhdistellä ja manipuloida tietoja.<br />
(Vigil, 17-20)<br />
1.3.3 Käyttäjän ja hakuohjelman välisen vuorovaikutuksen toteuttaminen<br />
Aineistoa voi hakea 1) komento-, 2) valikko- tai 3) lomake- pohjaisesti. Komennon avulla<br />
hakiessaan käyttäjä määrittelee hakulauseen, esim. tekijä = Strindberg ja nimeke = Hemsöläiset.<br />
Valikkopohjaisessa haussa taas ohjelma tarjoaa tunnuksen eri hakutyypeille, esim. tekijähaulle,<br />
nimekehaulle ja yhdistelmähaulle. Lomakepohjaisesti hakiessaan käyttäjä täyttää haluamansa<br />
näyttöruudulla olevat nimetyt hakukentät. (Chambert, 84)<br />
1.3.4 Hakuohjelman ja hakutapahtuman osat<br />
Helen Brooks ym. näkevät tiedonhakuohjelman koostuvan neljästä itsenäisestä osasta, joita he<br />
kutsuvat agenteiksi ja jotka ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Nämä agentit ovat :<br />
1) käyttäjän mallin muodostaja<br />
2) hakuongelman kuvauksen muodostaja<br />
3) tiedonhaun toteuttaja<br />
4) vastauksen muodostaja<br />
(Brooks et al.)<br />
Stephen Croft ym. jaottelevat hakutapahtuman seuraaviin osiin :<br />
1) Rakennetaan malli käyttäjän tiedontarpeesta. Tämä sisältää käyttäjän antaman hakulauseen<br />
analysoinnin, sovellusalatietämyksen hankinnan ja selailumahdollisuuksien tarjoamisen käyttäjälle.<br />
2) Etsitään dokumentit vuorovaikutuksen avulla. Toteutetaan propabilistinen haku eli haetaan ensin<br />
sen mukaan, mitä käyttäjän alunperin otaksutaan tarkoittavan ja täsmennetään hakutulosta käyttäjän<br />
antaman palautteen perusteella.<br />
3) Uudelleenmääritellään malli käyttäjän tiedontarpeesta. Tämä toteutuu ottamalla huomioon<br />
käyttäjän arviot edellisestä hakutuloksesta ja tarjoamalla käyttäjälle selailumahdollisuuksia.<br />
(Croft et al.)<br />
1.3.5 Automatisoidun tiedonhakujärjestelmän ominaisuuksia
käyttämään tietokoneella olevaa hakujärjestelmää tarvitsematta turvautua neuvojaan. Tiedonhaun<br />
välittäjäjärjestelmä eli hakutapahtumaa avustava automatisoitu järjestelmä sisältää seuraavan<br />
tietämyksen:<br />
1) Systeemitietämys: komentokieli ja hakuohjelman toiminnot ja ominaisuudet<br />
2) Tietämys hakujen suorituksesta: strategia ja taktiikka<br />
3) Aihetietämys: tesaurus eli sanakirja termien välisistä erilaisista suhteista<br />
4) Käyttäjää koskeva tietämys<br />
Ongelmana on, että haun onnistumiseksi käyttäjän rakenteellisesti jäsentymätön ongelma-avaruus<br />
pitää yhteensovittaa hakujärjestelmän rakenteellisen indeksiavaruuden kanssa. Ongelmaa on pyritty<br />
ratkaisemaan kehittämällä malleja älykkäästä käyttäyty- misestä sekä kehittämällä tietokoneohjelmia,<br />
jotka osaavat ratkaista ongelmia jäljitellen inhimillistä älyä. Tiedonhaun välittäjäjärjestelmä pitää<br />
yllä dialogia järjestelmän ja käyttäjän välillä. Ongelmanratkaisukyvyssä tärkeää on taito keskittyä<br />
ongelman keskeisiin aspekteihin.<br />
Tiedonhaun välittäjäjärjestelmällä on seuraavia funktioita :<br />
1) Käyttäjän avustaminen hakulauseen muotoilussa.<br />
2) Hakustrategian muotoileminen käyttäjän käsitteisiin ja hakutermeihin perustuen.<br />
3) Käyttäjän avustaminen hakustrategian uudelleenmuotoilussa.<br />
(Pollitt)<br />
Tulevaisuudessa automatisoituja tiedonhakujärjestelmiä pitäisi kehittää seuraavilla osa-alueilla:<br />
1) Käyttöliittymän tarkoituksenmukaisuuteen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Käytännössä tämä<br />
tarkoittaa seuraavia asioita:<br />
a) Hakuohjelman pitää olla itseselittävä eli riittävän opastuksen pitäisi löytyä näyttöruudulta, ettei<br />
sitä tarvitse hakea manuaaleista.<br />
b) Käyttäjän ei pidä saada virheilmoitusta heti ensimmäisen yrityksen jälkeen eikä järjestelmän<br />
myöskään pitäisi kaatua.<br />
c) Virheilmoitukset eivät saa olla sävyltään aggressiivisia.<br />
d) Hakulause pitää voida antaa missä tahansa muodossa.<br />
e) Ohjelman tulee pystyä suhtautumaan älykkäästi käyttäjän antamiin tuntemattomiin termeihin.<br />
2) Kirjoitusvirheiden korjaamiseen pitää voida tarjota apua.<br />
3) Ohjelmistoissa tulee olla ymmärrettävä ja yksiselitteinen terminologia.<br />
4) Huonosti muotoillut kysymykset pitää pystyä käsittelemään.<br />
(Vickery ym.)
2. YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET<br />
Luvussa tarkastellaan ensin sitä, mitä rajoituksia omatoimisella<br />
aineistonhaulla oli ennen hakua tukevia atk-järjestelmiä. Seuraavaksi<br />
käsitellään hakujärjestelmissä ilmeneviä puutteita ja toisaalta<br />
kriteerejä, joita hyvälle hakujärjestelmälle on annettu. Lopuksi<br />
ryhmitellään kriteerit, joiden mukaan hakujärjestelmiä pitäisi<br />
arvioida.<br />
2.1 OMATOIMINEN MANUAALINEN AINEISTONHAKU ENNEN YLEISÖPÄÄTTEIDEN<br />
KÄYTTÖÖNOTTOA<br />
Kirjastossa ylläpidettävän ja käytössäolevan kokoelmaluettelon tehtävät ovat Cutterin mukaan :<br />
1) Mahdollistaa dokumenttien löytyminen, kun tekijä, nimeke tai aihe tiedetään.<br />
2) Kertoa, mitä tietyn tekijän kirjoittamia, tietyn aiheen mukaisia tai tietyn kirjallisuuslajin mukaisia<br />
teoksia kirjastossa on.<br />
3) Auttaa dokumentin valinnassa julkaisutietojen tai sen kirjallisen tai aiheenmukaisen luonteen<br />
mukaan.<br />
(Davies)<br />
Ennen yleisöpäätteiden käyttöönottoa kirjaston asiakas on voinut tehdä oma-aloitteisesti hakuja<br />
manuaalisesti käytettävien kokeolmaluetteloiden avulla. Ylivoimaisesti yleisin käytetyistä<br />
kokoelmaluetteloista on ollut kortistoluettelo. Kortiston tai mukaan kokoelmaluettelon avulla<br />
käyttäjä voi löytää aineistoa tekijän, nimekkeen ja asiasanan mukaan. Mikäli kirjastossa käytetään<br />
aakkosellisen lisäksi systemaattista kortistoa, voi aineistoa etsiä myös luokan mukaan. Monissa<br />
kirjastoissa audiovisuaalisesta aineistosta on ollut erillinen kortistonsa, joten hakeminen aineistolajin<br />
mukaan on ollut mahdollista. Nimekkeen bibliografisten tietojen lisäksi kortisto on saattanut sisältää<br />
myös tietoa eri yksiköissä tai osastoilla olevista nidemääristä.<br />
Rajoituksia, joita manuaalinen kokelmaluettelo asettaa asiakkaan tiedonhaulle, ovat seuraavat :<br />
- Käyttäjä ei voi tehdä hakuja muiden hakukriteerien mukaan kuin niiden jotka kokoelmaluettelon<br />
rakenne mahdollistaa.
- Kortiston avulla ei saa selville, onko etsittävä teos hakuhetkellä lainassa ja mikäli on, milloin sen<br />
voi odottaa palautuvan.<br />
- Käyttäjä voi löytää vain sen aineiston, jonka kyseinen kirjastoyksikkö sisältää.<br />
- Tietojen selausmahdollisuuksien rajallisuus usean käyttäjän tapauksessa.<br />
Erittelemällä pelkästään kokoelmaluettelon asettamia rajoituksia voidaan yleisöpäätteen<br />
hakuohjelmille asettaa seuraavat perusvaatimukset :<br />
- Käyttäjä voi hakea aineistoa kaikkien niiden hakukriteerien mukaan jotka hän kokee<br />
merkittäviksi ja yhdistellä näitä kriteerejä.<br />
- Käyttäjä löytää aineistosta sekä riittävästi bibliografisia tietoja että tietoja etsityn dokumentin<br />
saatavuudesta.<br />
2.2 JAOTTELUA HAKUOHJELMISSA ILMENEVISTÄ PUUTTEISTA<br />
Paula Ernala on analysoinut (1989) ensimmäisissä käytössä olleissa yleisöpäätteiden hakuohjelmissa<br />
ilmenneitä puutteita.<br />
1) Yleisöpääte on lähinnä koneelle talletettu korttiluettelo. Hakuohjelmat sisälsivät saman verran<br />
hakumahdollisuuksia kuin korttiluettelo.<br />
2) Käyttäjä joutui antamaan hakulausekkeen, ainakin sen alun, järjestelmän ymmärtämässä<br />
muodossa. Järjestelmät vastasivat komentoihin, jotka annnettiin suppealla, jäykällä ja<br />
keinotekoisella kielellä ja täydellisen tarkasti. Virhe komennon annossa tai vääränlainen kieli vei<br />
käyttäjän takaisin hakuprosesssin alkuun, eikä virheen luonteesta annettu informaatiota.<br />
3) Haun viimeistely ja parantelu välituloksiin perustuen oli mahdotonta.<br />
4) Vain yksi vuorovaikutusmuoto oli mahdollinen.<br />
5) Ohjelma tarjosi tukea haun aikana vähän tai ei lainkaan.<br />
6) Selailu oli mahdollista vain aakkosellisella perustalla.<br />
7) Hakuohjelma ei kyennyt mukautumaan käyttäjän aikaisempaan kokemukseen.<br />
(Ernala, 43-47)<br />
Jean M. Tague näkee yleisöpäätteen käytössä seuraavat perusvaikeudet :<br />
1) Käyttäjä ei ymmärrä komentojen rakennetta eikä bibliografisissa tiedostoissa käytettävää kieltä.<br />
2) Tyypillisessä yleisöpääteistunnossa hakuohjelman pitää pystyä tulkitsemaan käyttäjän termejä.<br />
Charles R. Hildreth on koonnut seuraavat käyttäjän pääongelmat,<br />
joita yleisöpäätetutkimuksessa on noussut esille.<br />
1) Haut tuottavat liian vähän tai liian paljon tuloksia.<br />
2) Haut epäonnistuvat täysin ja yritys keskeytetään.<br />
3) Hakuohjelmassa eteneminen koetaan vaikeaksi. Useinkaan käyttäjä<br />
ei tiedä, missä ollaan, mitä tehdään seuraavaksi tai miten voidaan<br />
palata alkuun.<br />
4) Käyttäjän syöttämiä hakutemejä on vaikea ilmaista hakuohjelman<br />
ymmärtämällä kielellä, koska käyttäjä ei tunne indeksointia eikä<br />
ymmärrä käyttäjän sanastoa.<br />
Hildrethin näkemyksen mukaan vaikeudet johtuvat seuraavista puutteista hakuohjelmissa :<br />
1) Käyttäjää ei tarpeeksi avusteta hakutermien muuttamisessa järjestelmän kielelle.
vaihtoehtoisten hakumetodien valinnassa, jos alkuperäinen haku epäonnistuu.<br />
3) Hakuohjelma ei tarjoa aihekäsitteen rajaamisen avuksi tesaurusta, joka osoittaa termien<br />
sukulaisuussuhteet.<br />
4) Onnistuneista vapaatekstihaun termeistä ei seuraa haku vastaavilla aiheotsikoilla tai<br />
luokkanumeroilla aiheeseen liittyvän materiaalin hakemiseksi.<br />
5) Ohjelma ei rajoita laajoja hakuja käyttäjän kriteerien mukaisiksi.<br />
6) Ohjelma ei tarjoa selailua jo löydettyyn sidoksissa olevan materiaalin löytämiseksi.<br />
(Hildreth, 18)<br />
Ingrid Chambertin mukaan keskeisimmät vaikeudet yleisöpäätteen käytössä ovat seuraavat :<br />
1) Ohjelmat eivät ole käyttäjää neuvovia, vaan niiden käyttöön tarvitaan manuaaleja, joita käyttäjät<br />
eivät viitsi tutkia.<br />
2) Ohjelma sisältää kirjastoammatillisia termejä, joita käyttäjä ei ymmärrä.<br />
3) Ohjelma vastaa vain annetttuun kysymykseen eikä neuvo, miten hakuistuntoa jatketaan.<br />
4) Ohjelma ei anna samoja selailumahdollisuuksia kuin korttiluettelo.<br />
(Chambert, 82)<br />
2.3 HYVÄLLE HAKUOHJELMALLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA<br />
Edellä esitettyjen puutelistojen perusteella hyvältä yleisöpäätteen hakuohjelmalta voidaan edellyttää<br />
seuraavia piirteitä:<br />
1) Siinä on muitakin hakumahdollisuuksia kuin korttiluettelon tarjoamat ja käyttäjä pystyy<br />
yhdistelemään näitä mahdollisuuksia keskenään.<br />
2) Se pystyy reagoimaan käyttäjän syötteisiin tarkoituksenmukaisella tavalla.<br />
3) Haussa saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi uutta hakua tehtäessä.<br />
4) Käyttäjän pitää voida selailla asiasanastoja ja luokituskaavoja.<br />
5) Ohjelman tulee tarjota opastusta hakulauseen muotoilussa tai haun etenemisessä.<br />
Seuraavassa esitän alan kirjallisuudesta löytyviä vaatimusjäsennyksiä, jotka syventävät näitä<br />
ominaisuuksia.<br />
Tague on jäsentänyt hyvältä yleisöpäätteen hakuohjelmalta vaadittavat ominaisuudet seuraavasti:<br />
1) Korkea saanti eli löydettyjen nimekkeiden osuus kaikista relevanteista nimekkeistä.<br />
2) Korkea tarkkuus eli relevanttien nimekkeiden osuus kaikista löydetyistä nimekkeistä.<br />
3) Helppous oppia ja käyttää.<br />
4) Nopea vastausaika.<br />
5) Kyky ymmärtää käyttäjän syötteitä.<br />
(Hildreth, 18)<br />
Hovi katsoo, että relevantin hakukomennon muotoilu ei ylipäänsä voi onnistua, ellei päätteellä voi<br />
selailla luokituskaavoja, asiasanastoja ja vapaan tekstin käänteistiedostoja.<br />
(Hovi, 11-12)<br />
Yhdysvalloissa keväällä 1982 yli 8000 yleisöpäätteen käyttäjälle ja yli 3000 yleisöpäätettä<br />
käyttämättömälle henkilölle tehdyn kyselytutkimuksen perusteella voidaan tehdä käyttäjän<br />
toivomuksista seuraava yhteenveto:<br />
1) Lisättäessä hakuohjelmaan ominaisuuksia on varmistuttava siitä, että ne vuorovaikutuksessa<br />
näyttävät ymmärrettäviltä. Niiden pitää olla käytettävissä ja kontrolloitavissa selkeästi, kattavasti<br />
ja yksinkertaisesti. Uudet ominaisuudet pitää toteuttaa olemassaolevan vuorovaikutustavan<br />
kanssa yhdenmukaisesti. On nimittäin mahdollista, että käyttäjää auttamaan tarkoitetut<br />
systeeminominaisuudet voivat joskus päinvastoin tehdä ihmisen ja koneen välisen<br />
vuorovaikutuksen mutkikkaammaksi.
suuresti. Käyttäjän mahdollisuuksia onnistua asiasanahaussa parantaa huomattavasti<br />
mahdollisuus selata näyttöruudulla aiheenmukaista tesaurusta.<br />
3) Yleisöpäätteen käyttäjillä on vaikeuksia komentojen muistamisessa ja istuntojen kontrolloinnissa<br />
enemmän kuin koodien lyhenteiden ymmärtämisessä ja käytössä. Tätä keskeistä ongelmaa voi<br />
pyrkiä ratkaisemaan mm. komentosyntaksia rationalisoimalla, komentoja yksinkertaistamalla ja<br />
menunäyttöjä nopeuttamalla.<br />
4) Kyky ilmoittaa niteen lainaustilanne on erittäin tärkeä ominaisuus systeemissä.<br />
5) Hakuohjelmassa pitäisi useampien käyttäjien mielestä olla erikseen perusnäyttö, joka sisältää<br />
vain nimekkeen, aiheotsikot ja ISBN:n ja erityisellä valinnalla esillesaatava näyttö, joka sisältää<br />
laajemman bibliografisen tiedon. Tämä johtuu siitä, että vain 5 % kyselyyn vastanneista<br />
yleisöpäätteen käyttäjistä tarvitsi tarkkaa bibliografista informaatiota. Pidettiin myös tärkeänä,<br />
että bibliografisen tiedon saaminen näytölle ei vie kovasti aikaa.<br />
6) Haku on vaikeaa, jos hakutermejä ei voi yhdistellä Boolean-logiikalla. 22-40 % hauista piti<br />
voida etsiä useamman kuin yhden hakusanan avulla. Mahdollisuutta käyttää Boolean-logiikkaa<br />
ei kuitenkaan välttämättä ymmärretä, ellei yksikäsitteisiä selityksiä ja esimerkkejä ole tarjolla.<br />
7) Lyhyt vastausaika on yleisöpäätteen käyttäjälle tärkeä asia mutta ei tärkein. Jos vastausajan<br />
lyhentämiseen tarvittavat resurssit voidaan käyttää muihin systeeminparannuksiin, käyttäjät<br />
pitävät niitä tärkeämpinä.<br />
8) Tietokannassa pitäisi olla enemmän aineistoryhmiä. Käyttäjät kaipasivat tietokantaan enemmän<br />
sisältöä.<br />
9) Aiheinformaatiota bibliografisissa tiedostoissa pitäisi lisätä. Asiakkaan mielestä hakuohjelman<br />
tasoa parantaa kyky etsiä kirjan sisällysluettelo, yhteenveto tai indeksi.<br />
10) Oikean aihetermin löytämistä pitäisi helpottaa. Mahdollisten hakutermien määrää voi rajoittaa<br />
sanastoa kontrolloimalla tai automaattisesti yhdistämällä käyttäjän termit niiden synonyymeihin<br />
ja liitoksissa oleviin termeihin, jotka esiintyvät aiheotsikoissa. (Using...)<br />
Vaikeutta ymmärtää käyttäjän todellisia tarpeita ilmentää toteamus, että haun suorittamisessa vaikeaa<br />
ei ole vastauksen löytäminen vaan sen ymmärtäminen, mistä on kysymys. (Kibirige)<br />
SMART-ohjelma, jolla pyrittiin maksimoimaan käyttäjän ymmärtäminen, sisälsi seuraavat<br />
ominaisuudet:<br />
1) Katkaisu. Toisin sanoen ohjelman pitää tunnistaa sanat, joilla on sama kanta<br />
2) Synonyymisanakirja<br />
3) Hierarkkinen luokitus<br />
4) Fraasisanakirja<br />
(Lancaster, 113)<br />
Donald Normanin jaottelun mukaan minkä tahansa useille käyttäjille tarkoitetun tuotteen pitää<br />
täyttää seuraavat kriteerit:<br />
1) Näkyvyys: Käyttäjä voi katsomalla todeta laitteen tilan ja toimintavaihtoehdot.<br />
2) Hyvä käsitteellinen malli: Ohjelman toiminnot ja tulokset on johdonmukaisesti esitelty ja ne ovat<br />
ymmärrettävät ja looginen järjestelmäkuva on tarjottu.<br />
3) Hyvät kytkennät: On mahdollista määrittää yhteydet a) toimenpiteiden ja tulosten, b) säätimien ja<br />
niiden vaikutusten ja c) järjestelmän tilan ja näkyvien tapahtumien välillä.<br />
4) Palaute: Käyttäjä saa täydellistä ja jatkuvaa palautetta toiminnan tuloksista.<br />
(Norman, 84)<br />
2.4 SYNTEESI HYVÄÄN YLEISÖPÄÄTTEESEEN SISÄLTYVISTÄ PIIRTEISTÄ<br />
Informatiivisuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä löytää aineistosta sekä riittävästi bibliografisia tietoja<br />
että tietoja etsityn dokumentin saatavuudesta.<br />
Vaatimukset:
- Ohjelmassa on toteutettava erikseen perusnäyttö joka sisältää vain nimekkeen, aiheotsikot ja<br />
ISBN:n ja erityisellä valinnalla esillesaatava näyttö, joka sisältää laajemman bibliografisen tiedon.<br />
- Ohjelman pitää tarjota tietoa mahdollisimman monista eri aineistolajeista eikä vain kirjoista.<br />
- Nimekkeistä pitää saada myös sisällysluettelo, yhteenveto tai indeksi.<br />
Hakumahdollisuuksien monipuolisuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi hakea aineistoa kaikkien niiden<br />
hakukriteerien mukaan, jotka hän kokee merkittäviksi, ja yhdistellä näitä kriteerejä.<br />
Vaatimukset:<br />
- Hakutermit pitää voida yhdistää mahdollisimman laajalla Boolean-logiikalla. Boolean-logiikan<br />
käyttömahdollisuudet pitää myös tuoda esille selitysten ja esimerkkien avulla.<br />
- Asiasanahakua tehtäessä käyttäjällä pitää olla mahdollisuus selata näyttöruudulla aiheenmukaista<br />
tesaurusta.<br />
Intuitiivisuus tarkoittaa mahdollisuutta määritellä hakulause ja antaa tarvittavat komennot ilmeisellä<br />
tavalla.<br />
Vaatimukset:<br />
- Saatuja tuloksia pitää pystyä käyttämään hyväksi tehtäessä uutta hakua.<br />
- Vaihtoehtoiset hakutavat, esim. lomake- ja komentohaku, tulisi mahdollistaa.<br />
- Tietokannasta löytyviä dokumentteja ja asiasanoja pitää pystyä selaamaan muussakin kuin<br />
aakkosjärjestyksessä.<br />
- Komentojen pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia.<br />
- Bibliografisissa tiedostoissa käytettävän kielen pitää olla käyttäjälle ymmärrettävää. Ohjelma ei<br />
saa sisältää kirjastoammatillisia käyttäjälle tuntemattomia termejä.<br />
- Hakuohjelman kaikkien piirteiden pitää olla helposti käytettävissä. Ohjelmaan lisättävät<br />
ominaisuudet pitää toteuttaa niin, että ne eivät lisää ohjelman käytön monimutkaisuutta.<br />
Opastus tarkoittaa sitä, että käyttäjälle tarjotaan avustusta haun etenemisessä ja hakutulosten<br />
parantamisessa.<br />
Vaatimukset:<br />
- Käyttäjän pitää voida saada opastusta tarvitessaan haun joka vaiheessa. Opastus pitäisi tarjota itse<br />
ohjelmassa eikä manuaaleissa.<br />
- Käyttäjälle pitää aina olla selvää, missä hakuohjelman tilassa tällä hetkellä ollaan, mihin tiloihin<br />
voi edetä ja miten uuden haun voi aloittaa.<br />
Käyttäjän ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että ohjelma osaa muodostaa käyttäjän hakulauseesta<br />
vastaavan haun.<br />
Vaatimukset:<br />
- Käyttäjää pitää avustaa hänen käyttämiensä termien muuntamiseen järjestelmän ymmärtämiksi<br />
termeiksi.<br />
- Käyttäjää pitää avustaa vaihtoehtoisten hakukäskyjen muodostamisessa tai vaihtoehtoisten<br />
hakumetodien valinnassa alkuperäisen haun epäonnistuessa.<br />
- Hakuohjelmassa pitää olla tietämystä termien synonyymeistä, koska käyttäjä ei usein tunne<br />
indeksointia. Jonkinlainen synonyymisanakirja ja fraasisanakirja auttavat käyttäjää suuresti.<br />
- Ohjelmassa pitää olla hakutermien katkaisumahdollisuus, jotta ohjelma voi tunnistaa<br />
samankantaiset sanat.<br />
Haun keskittäminen tarkoittaa sitä, että käyttäjä pystyy tekemään haun juuri siitä aiheesta, josta hän<br />
on kiinnostunut haluamallaan tarkkuudella.<br />
Vaatimukset:<br />
- Ohjelman pitää tarjota aihekäsitteen rajaamisen avuksi tesaurus, joka osoittaa termien<br />
hierarkkisuussuhteet.<br />
- Kun relevanttia aineistoa on löytynyt vapaatekstihaulla, pitää samanlaista aineistoa pystyä<br />
hakemaan vastaavilla aiheotsikoilla tai luokkanumeroilla.<br />
- Laajat haut pitää pystyä rajoittamaan käyttäjän antamien kriteerien mukaisiksi.
- Käyttäjän pitää voida päästä käsiksi kirjastossa käytettävään luokitushierarkiaan.<br />
3. SUOMESSA KÄYTÖSSÄOLEVIA YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMIA<br />
Seuraavassa esitellään seitsemän Suomessa käytettävää yleisöpäätteen hakuohjelmaa. Kustakin<br />
ohjelmasta kuvataan hakumahdollisuudet, siirtyminen näyttöjen välillä ja informaatio eri näytöillä.<br />
Esittelyn lopuksi ohjelma arvioidaan edellisen luvun lopussa olevien kriteerien mukaan.<br />
3.1 PALLAS<br />
3.1.1 Pallas ohjelmiston yleispiirteet<br />
Pallaksen toimittaja on VTKK-Kuntajärjestelmät Oy, ja sitä käytti keväällä 1995 noin 85 kirjastoa.<br />
Pallas on lainaus-, tiedonhaku-luettelointijärjestelmä, johon sisältyy myös itsepalveluautomaatti.<br />
Standardeihin pohjautuva luettelointi, joka mahdollistaa myös osakohteiden ja musiikin täydellisen<br />
kuvailun, antaa mahdollisuuden aineistotietojen välitykseen ja vaihtoon sekä Pallas-kirjastojen<br />
kesken että muiden samoihin standardeihin nojautuvien osapuolten kanssa.<br />
(Myllylä)<br />
3.1.2 Hakumahdollisuudet<br />
Pallas ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet :
1) Haku tekijän sukunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan<br />
2) Haku teoksen nimen tai sen alun mukaan<br />
3) Aihe<br />
4) Ala-aihe.<br />
Lisärajoituksina ohjelmistossa voi käyttää<br />
1) Aineistolajin tunnusta<br />
2) Kielitunnusta<br />
3) Julkaisuvuotta ja<br />
4) Luokkaa.<br />
Hakukriteerejä voi yhdistellä täyttämällä useita hakulomakkeen kenttiä ja<br />
antamalla useampia lisärajoituksia.<br />
Pallas ohjelmistosta puuttuvat seuraavat hakumahdollisuudet :<br />
- Ei ole mahdollisuutta or-hakuihin.<br />
- Saman kentän mukaisia hakukriteerejä ei voi yhdistellä.<br />
- Sanahakua ei ole täydellisesti toteutettu.<br />
3.1.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä<br />
Pallas ohjelma sisältää<br />
1) Alkunäytön<br />
2) Löytyneiden teosten näytön,<br />
3) Saatavuustietonäytön ja<br />
4) Luettelokorttinäytön.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä määrittelee hakulauseen. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään hakulauseen<br />
mukaan löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn teoksen saatavuustiedot.<br />
Luettelokorttinäytöllä esitetään tarkemmat tiedot teoksesta. Jokaiselta näytöltä on yhteys<br />
näyttökohtaiseen opastusikkunaan. Jokaisen näytön yhteydessä voi myös ohjelmassa käytettävän<br />
kielen vaihtaa.<br />
Ohjelman Alkunäytöllä hakija antaa hakukäskyn täytettyään haluamansa hakukentät ja annettuaan<br />
haluamansa lisärajoitukset. Kentästä toiseen voi edetä Return- ja Tab-näppäimien avulla. Näytön<br />
keskelle ilmestyy aina sen kentän täyttöohje, jota kulloinkin ollaan täyttämässä.<br />
Kun käyttäjä valitsee lisärajoitukset komentonäppäimen avulla, visualisoidaan ruudun alakulmaan<br />
lomake, jonka kenttinä ovat julkaisuvuosi, kieli, luokka ja aineistolaji. Kielen tai aineistolajin<br />
tunnuksen käyttäjä voi saada tietoonsa ruudun yläkulmaan komentonäppäimen avulla saatavasta<br />
luettelosta. Jos käyttäjä on antanut lisärajoituksia ennen kuin painaa hakunäppäintä, ohjelma kysyy<br />
vielä ennen hakua, haluaako käyttäjä pitää rajoitukset voimassa vai tehdä haun ilman niitä.<br />
PALLAS-KIRJASTO<br />
TAMPEREEN KIRJASTO<br />
YLEISÖN TIEDONHAKU<br />
Hakuehtojen syöttö<br />
Tekijä<br />
Teoksen nimi<br />
Postman, Neil________________________<br />
___________________________________<br />
Tekijän nimi muodossa sukunimi, etunimi. Suku- ja etunimen väliin<br />
pilkku. Jos haet pelkällä sukunimellä, laita loppuun pilkku.<br />
Asiasana:<br />
Asiasana:<br />
___________________________________<br />
___________________________________
Tarkempia hakuehtoja voit antaa toiminnolla “Tarkemmat ehdot”<br />
Suomi/Svensk/English (F18) Ohjeet (HELP) Palaute (F17) Omat tietosi(F 20)<br />
Haku (Do) Tarkemmat ehdot (F8) Aineistolaji (F7) Tyhjäys (F9)<br />
Kuva 3.1.1 Tekijähaun esittäminen Pallas ohjelman Alkunäytöllä<br />
Jos haku tuottaa tuloksen, saa käyttäjä ruudulle Löytyneiden teosten näytön. Tämä näyttö ilmoittaa<br />
ne haun ehdot täyttäneet teokset jotka löytyivät tietokannasta. Jokaisesta löytyneestä teoksesta<br />
ilmoitetaan tekijä, nimeke, aineistolaji, mikäli teos on jokin muu kuin kirja ja luokka. Näytöstä on<br />
mahdollisuus palata Alkunäyttöön tai tarkastaa tietyn nimekkeen saatavuus tai luettelokorttitiedot.<br />
Tietyn nimekkeen tiedot saadaan näkyviin osoittamalla kursorilla nimekettä nuolinäppäimellä ja<br />
antamalla hakukäsky.<br />
PALLAS-KIRJASTO<br />
TAMPEREEN KIRJASTO<br />
YLEISÖN TIEDONHAKU<br />
Löytyneet teokset<br />
TEKIJÄ TEOKSEN NIMI Julk<br />
Aineistolaji Luokka<br />
Postman, Neil DEN FÖRLORADE BARNDOMEN 1984<br />
14.61<br />
Postman, Neil HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 1987 07.01<br />
Postman, Neil LYHENEVÄ LAPSUUS 1985<br />
14.61<br />
Postman, Neil UUTTA LUOVA OPETUS 1970<br />
38<br />
Teoksia löytyy 4 kpl, niitä voi selata nuolinäppäimellä. Teoksen<br />
lainaustilanteen saat selville toiminnolla “Saatavuus”.<br />
Suomi/Svensk/English (F18) Ohjeet (HELP) Paluu (PF3)<br />
Saatavuus (Do) Luettelokortti (F11) Alkuun (PF4)<br />
Kuva 3.1.2 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Pallas ohjelmistossa<br />
Saatavuustietonäyttö sisältää teoksen saatavuustiedot yksiköittäin. Yhdellä rivillä ilmaistaan<br />
kirjastoyksikkö, missä kyseinen teos on. Seuraavalla rivillä esitellään osasto, saatavuus, teosten<br />
yhteismäärä osastolla, huomautukset (esim. Varaustiedot) ja tiedot teoksista, joita ei lainata. Näytöstä<br />
on mahdollisuus palata sitä edeltäneeseen näyttöön tai Alkunäyttöön tai edetä Luettelokorttinäyttöön<br />
tai nähdä nykyistä teosta edellisellä näytöllä edeltävän tai seuraavan teoksen tiedot.<br />
PALLAS-KIRJASTO<br />
TAMPEREEN KIRJASTO<br />
YLEISÖN TIEDONHAKU<br />
Teoksen saatavuus<br />
TEKIJÄ: POSTMAN, NEIL<br />
TEOKSEN NIMI: HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
Hyllypaikka: 07.01 POS Kirja<br />
Osastot Yht Saatavuus Huomautus Ei lainata<br />
Tammelan aikuisten osasto 1 Katso hyllystä<br />
Pääkirj. aikuisten osasto 1 Katso hyllystä<br />
Pääkirj. aik.os.: varasto 1 Katso hyllystä<br />
Pellervon aikuisten osasto 1 Katso hyllystä<br />
Hervannan aikuisten osasto 1 Katso hyllystä<br />
Härmälän aikuisten osasto 1 Katso hyllystä
Osastot, joilta teos löytyy. Osastoja voit selata ylä- ja alanuolinäppäimillä<br />
sekä prev- ja next-näppäimillä.<br />
Suomi/Svensk/English (F18) Ohjeet (HELP) Paluu (PF3)<br />
Luettelokortti (F11) Varaus (F12) Seuraava teos (F14)<br />
Kuva 3.1.3 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Pallas ohjelmistossa<br />
Luettelokorttinäytöllä esitetään teosta koskevia tietoja. Ne ovat aineistolaji, ID, signum, tekijä,<br />
nimeke, julkaisukieli, julkaisuvuosi, ISBN, hinta ja huomautukset. Näytöltä on mahdollisuus palata<br />
sitä edeltäneeseen näyttöön tai Alkunäyttöön.<br />
1 NÄYTTÖLUETTELOKORTTI 2/4<br />
2 AINEISTOLAJI Kirja ID 185086<br />
3 HYLLYPAIKKA Luokka 07.01 POS<br />
4 PÄÄTEKIJÄ POSTMAN, NEIL<br />
5 NIMEKE HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
6 JULKAISUKIELI suomi<br />
7 JULKAISUTIEDOT 1987<br />
8 ISBN / HINTA 951-0-14027-9; 122,00 FM<br />
9 HUOMAUTUKSET 9510140279<br />
Kuva 3.1.4 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Pallas-ohjelmistossa<br />
Seuraavaksi esitetään yhteenveto mahdollisuuksista edetä näytöltä toiselle. Nuoli ilmaisee näyttöjen<br />
välillä vallitsevaa siirtymismahdollisuutta ja katkonuoli mahdollisuutta siirtyä näytöltä toiselle vain,<br />
mikäli se on ollut edellinen näyttö.<br />
Alkunäyttö<br />
Löyt.t.näyttö<br />
Saatavuusnäyttö<br />
Korttinäyttö<br />
Kuva 3.1.5 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet Pallas ohjelmistossa
3.1.4 Ohjelmiston yleisarvio<br />
Pallas antaa käyttäjälleen kattavan informaation löydetyistä nimekkestä. Saatavuuden ja<br />
perusattribuuttien lisäksi on tarkempaa tietoa saatavissa Luettelokorttinäytöllä.<br />
Pallas on tehokas siinä mielessä, että uusien tietojen löytymistä ei tarvitse kauan odottaa ja uuden<br />
haun pääsee nopeasti aloittamaan. Puutteena tehokkuudessa on se, että alkuperäistä hakulausetta ei<br />
pääse varsinaisesti muuttamaan, vaan on tehtävä aina uusi haku. Pallaksessa on toteutettu paljon<br />
hakumahdollisuuksia mutta silti on jäänyt vielä toteuttamattakin paljon keskeisiksi katsottavia<br />
hakumahdollisuuksia kuten sanahaku ja tietyt arvot lisärajoituksina.<br />
Ohjelmistossa on toteutettu monipuoliset etenemismahdollisuudet. Melkein jokaiselta näytöltä on<br />
mahdollisuus siirtyä melkein jokaiselle toiselle näytölle. Uuden haun pääsee tekemään ohjelman<br />
mistä tahansa tilasta käyttämällä tähän tarkoitettua hakunäppäintä. Käyttäjä ei kuitenkaan pääse<br />
suoraan tekemään hakua, jossa hän lisäisi tai vähentäisi jo määrittelemänsä haun hakukriteerejä, sillä<br />
hakukentät tyhjenevät aina näytölle tultaessa.<br />
Ohjelmisto tarjoaa käyttäjälle kahdenlaista opastusta. Toisaalta on näyttökohtaiset opastussivut ja<br />
toisaalta lyhyitä haun suorittamisohjeita annetaan myös itse näytöillä.<br />
Ohjelmistossa ei ole toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se ei auta käyttäjää<br />
millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelman tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista<br />
termiluettelon osaa tai aiheenmukaista tesaurusta.<br />
Haun keskittämisessä ohjelmisto auttaa käyttäjää tarjoamalla lisärajoitus- mahdollisuuksia. Se ei<br />
kuitenkaan näytä käyttäjälle termien hierarkkisuussuhteita.<br />
3.2 PRIMAS<br />
3.2.1 Primas ohjelmiston yleispiirteet<br />
Primaksen toimittaja on KT-tietokeskus, ja Primasta käytettiin keväällä 1995 74 kunnassa. Primas<br />
koostuu luettelointi-, tiedonhaku-, lainaus-, tilastointi- ja hankintaohjelmasta. Järjestelmään kuuluu<br />
itse- palveluautomaatti.<br />
Luetteloinnissa on käytettävissä musiikki- ja osakohdeformaatti. KT-Tietokeskuksen maanlaajuisen<br />
palveluverkon välityksellä voidaan myös muiden Primasta käyttävien kirjastojen kokoelmatietoja<br />
selata tosiaikaisesti.<br />
(Myllylä)<br />
3.2.2 Hakumahdollisuudet<br />
Primas ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet :<br />
1) Haku tekijän sukunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan<br />
2) Haku teoksen nimen tai sen alun mukaan<br />
3) Haku teoksen sisältöä kuvaavan asiasanan mukaan<br />
4) Haku kahden asiasanan mukaan<br />
5) Haku teoksen ISBN:n mukaan<br />
6) Haku teoksen luokan mukaan<br />
7) Haku nimekkeessä tai alanimekkeessä esiintyvän minkä tahansa sanan mukaan.<br />
Lisärajoituksina ohjelmistossa voi käyttää<br />
1) Aineistolajin tunnusta
3) Julkaisuvuotta ja<br />
4) Hankinta-aikaa.<br />
Hakukriteerejä voi yhdistellä täyttämällä useita hakulomakkeen kenttiä ja<br />
antamalla useampia lisärajoituksia.<br />
Primas ohjelmassa eivät ole mahdollisia seuraavan tyyppiset haut:<br />
- Saman kentän mukaisia hakukriteerejä ei voi yhdistellä.<br />
- Useiden asiasanojen mukaan haettaessa ei sallita loogisen and konnektiivin ilmaisemista.<br />
3.2.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä<br />
Primas ohjelma sisältää<br />
1) Alkunäytön,<br />
2) Yleishakunäytön,<br />
3) Vapaasanahakunäytön,<br />
4) Löytyneiden teosten näytön,<br />
5) Saatavuustietonäytön ja<br />
6) Luettelokorttinäytön.<br />
Primas ohjelmisto antaa Alkunäytössään käyttäjälle mahdollisuuden valita yleishaku tai vapaahaku<br />
tai ohjelmiston käyttöä koskeva opastusteksti. Yleishaku- ja Vapaasanahakunäytöillä käyttäjä<br />
määrittelee hakulauseen. Lisäksi alkunäytöllä on mahdollisuus vaihtaa ohjelmiston<br />
kommunikoinnissa käytettävä kieli. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään hakulauseen mukaan<br />
löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn teoksen saatavuustiedot.<br />
Luettelokorttinäytöllä esitetään tarkemmat tiedot teoksesta.<br />
Yleishakunäytöllä käyttäjä määrittelee haun täyttämällä haluamansa hakukentät.<br />
Hakumahdollisuuksina ja lisärajoituksina ovat edellä esitetyt kriteerit lukuunottamatta nimekkeessä<br />
ja alanimekkeessä esiintyviä sanoja, joilla haetaan vapaasanahaussa. Kenttien täyttämistä tuetaan<br />
antamalla käyttäjälle mahdollisuus valita kenttäkohtaisia täyttöohjeita.<br />
Lisäehdot<br />
NEIL AINEISTOLAJI____<br />
NIMEKE _____________ KIELI____<br />
AIHE _____________ VUOSI____<br />
AIHE _____________ HANK.AIKA_____<br />
ISBN _____________<br />
LUOKKA______<br />
SANA _____________<br />
TEKIJÄ POSTMAN,<br />
Kuva 3.2.1 Tekijähaun esittäminen Primas ohjelmiston Yleishakunäytöllä<br />
Vapaasanahaussa on mahdollisuus tehdä haku nimekkeessä esiintyvien sanojen perusteella. Hakua<br />
on mahdollisuus rajata yhdestä kolmeen sanan perusteella. Vapaasanahaussa on mahdollisuus lisäksi<br />
käyttää aivan samoja lisärajoituksia kuin yleishaussakin.<br />
Löytyneiden teosten näytössä kuvataan ensiksi löytyneiden teosten<br />
lukumäärä. Kustakin nimekkeestä ilmaistaan ISBN, aineistolaji,<br />
julkaisuvuosi, painos ja kieli. Teoksen luokkaa tai paikallaoloa ei<br />
ilmoiteta vielä tässä vaiheessa, ellei ohjaustiedoissa ole nimenomaan<br />
niin määritelty. Teoksen varaustilanteen selville saamista tuetaan.
Näytöstä on mahdollisuus edetä tilannenäyttöön, korttinäyttöön tai<br />
edelliseen näyttöön.<br />
951-0-14027-9 1987 FIN kirja<br />
POSTMAN, NEIL<br />
HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VALTAKA<br />
951-0-13105-9 1985 FIN kirja<br />
POSTMAN, NEIL<br />
LYHENEVÄ LAPSUUS<br />
>>20289901 1970 FIN kirja<br />
POSTMAN, NEIL<br />
UUTTA LUOVA OPETUS<br />
Kuva 3.2.2 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Primas-ohjelmistossa<br />
Saatavuustietonäytöllä ilmaistaan teoksen sijainti osastoittain.<br />
Ensimmäisenä on sen kirjastoyksikön nimi, jonka kokoelmiin teos<br />
kuuluu ja sen jälkeen osasto. Lainaustilanne sarakkeessa ilmoitetaan,<br />
onko teos sillä hetkellä saatavissa vai ei. Jos kaikki niteet ovat lainassa,<br />
ilmoitetaan aikaisin eräpäivä, jos taas jokin nide on lainattavissa,<br />
ilmaistaan myöhäisin palautuspäivä. Näytössä ilmaistaan myös teoksen<br />
luokka ja sijainti hyllyssä eli signum. Sen sijaan niteiden lukumääriä<br />
eri osastoilla ei ilmaista. Näytön yhteydessä voi tarkastaa varaustiedot<br />
kuten edellisenkin näytön yhteydessä. Näytöstä voi ainoastaan palata<br />
edelliseen näyttöön.<br />
Luokka Signum Tunnus Painos Vuosi Kieli Materiaali<br />
07.01 POSTM 951-0-14027-9 1987 FIN kirja<br />
POSTMAN, NEIL<br />
HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VAlLTAKA<br />
Tilattu kirjastoon 0<br />
Palvelupiste Osasto Tilanne Pal.pvm Eräpvm<br />
PÄÄKIRJASTO HÄMEENLI AIKUISTEN LAINAUSOSA paikalla 31.01.1995<br />
PÄÄKIRJASTO HÄMEENLI NUORTEN LAINAUSOSAS paikalla 21.04.1995<br />
TUOMELAN KIRJASTOHÄ AIKUISTEN LAINAUSOSA paikalla<br />
PÄÄKIRJASTO HÄMEENLI AIK.OS. VARASTO paikalla 27.12.1993<br />
JUKOLAN KIRJASTO HÄM AIKUISTEN LAINAUSOSA paikalla 06.07.1993<br />
Kuva 3.2.3 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Primas-ohjelmistossa<br />
Luettelokorttinäytöllä kustakin teoksesta tarjotaan Kansallisbibliografiassa siitä esitetty tieto. Niinpä<br />
joistain teoksista on hyvin monen, joistain taas hyvin harvan kentän mukaista tietoa. Löytyviä tietoja<br />
ovat tunnus, (joka on usein sama kuin ISBN), luokka, materiaali, pääsana, päänimeke, alanimekettä<br />
niin paljon kuin riville mahtuu, ISBN, sidosasu, hinta, tekijä, nimekettä vastaavat merkinnät,<br />
julkaisu- ja ulkoasutiedot, alkukielinen nimeke, kielitunnus, asiasanat, Finmarc-luokat, julkaisuaika,<br />
informaatiokoodit ja korvaushinta. Kentät esitetään näytössä allekkain. Näytöstä on mahdollisuus<br />
vain palata edelliseen näyttöön.
Tunnus...............951-0-14027-9 Luokka.....................07.01<br />
Materiaali.................kirja<br />
Pääkirjaus..........POSTMAN, NEIL<br />
Päänimeke.........HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEE<br />
....................................................................................................................................<br />
ISBN - tiedot......951-0-14027-9 (SID.):122 MK<br />
Tekijä................POSTMAN, NEIL<br />
Nimeke/vast.merk.HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN<br />
.........................:JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VALTAKAUDELLA<br />
........................../NEIL POSTMAN<br />
Julkaisutiedot.......PORVOO:WSOY 9510,1987.<br />
Ulkoasutiedot.......180s.;22 CM<br />
Huomautukset......ENGL. ALKUTEOS: AMUSING OURSELVES TO DEATH : PUBLIC DISCO<br />
Kieli...................FIN<br />
Asiasanat.............VIESTINTÄ-VIIHDEKIRJALLISUUS-VIIHDE<br />
Fm-luokat............YKL 07.01<br />
Julkaisuaika..........1987<br />
Inf.koodit.............tekstijulk., painettu<br />
Korvaushinta........157.38 mk<br />
Kuva 3.2.4 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Primas ohjelmistossa<br />
Seuraavaksi esitetään yhteenveto mahdollisuuksista siirtyä näytöstä<br />
toiseen. Nuoli ilmaisee näyttöjen välillä vallitsevaa<br />
siirtymismahdollisuutta.<br />
Alkunäyttö<br />
Ohjeet<br />
Yh-näyttö<br />
Löyt.t.näyttö<br />
Vsh-näyttö<br />
Saat.näyttö<br />
Korttinäyttö<br />
Kuva 3.2.5 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet Primas ohjelmistossa<br />
3.2.4 Ohjelmiston yleisarvio
Primas antaa käyttäjälleen paljon ja monipuolista informaatiota löydetyistä teoksista. Teoksen<br />
luokkaa tai paikallaoloa ei ilmoiteta vielä löytyneiden teosten näytön yhteydessä, ellei näin<br />
ohjaustiedoissa erikseen määritellä. Toisin sanoen käyttäjä joutuu tarkastamaan kunkin teoksen<br />
luokan erikseen joko kortti- tai tilannenäytöstä. Puute johtuu siitä, että silloin kun luokka ja<br />
paikallaolo tai vain luokka vielä ilmoitettiin löytyneiden teosten näytöllä niin asiakkaat luulivat<br />
teoksen olevan paikalla juuri kyseisessä kirjastoyksikössä, vaikkei se ollutkaan.<br />
Hakumahdollisuudet on Primaksessa totetutettu melko kattavasti. Ainoastaan or- haku ja<br />
mahdollisuus hakea kahden saman kriteerin mukaan puuttuvat.<br />
Istunnon etenemisessä on joitakin puutteita. Uuteen hakuun ei voi siirtyä suoraan, vaan alkunäytölle<br />
pitää aina palata joskus useidenkin edeltävien näyttöjen kautta ja lisäksi vielä suorittaa<br />
tyhjennysoperaatio. Myöskään saatavuusnäytöstä ei ole mahdollisuutta edetä suoraan<br />
luettelokorttinäytölle. Lisärajoitusten antaminen on käyttäjälle hankalaa, sillä hänen pitää joko tietää<br />
julkaisukielen tai materiaalityypin tunnus tai etsiä ne ruudulle saatavasta luettelosta, josta taas on<br />
hankala päästä takaisin Yleishakunäytölle.<br />
Kaikki ohjelmiston opastus on koottu omalle näytölleen, jonka saa esiin alkunäytöltä.<br />
Näyttökohtaista opastusta ei anneta.<br />
Ohjelmistossa ei ole toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se ei auta käyttäjää<br />
millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelmiston tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista<br />
termiluettelon osaa tai aiheenmukaista tesaurusta.<br />
Haun keskittämisessä ohjelmisto auttaa käyttäjää tarjoamalla<br />
lisärajoitus-mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan näytä käyttäjälle<br />
termien hierarkkisuussuhteita.<br />
3.3. KIRJASTO 3000<br />
3.3.1 Kirjasto 3000 ohjelmiston yleispiirteet<br />
Kirjasto 3000:n toimittaja on Akateeminen Tietopalvelu Oy, ja sitä käytti 65 kirjastoa keväällä 1995.<br />
Ohjelmisto koostuu luettelointi-, tiedonhaku- lainaus- ja hankintaohjelmista, ja se mahdollistaa<br />
itsepalvelun.<br />
Luetteloinnissa on käytössä Finmarc formaatti. Vapaasanahaku, myös siihen sisältyvä Booleanlogiikka<br />
on pyritty toteuttamaan tehokkaasti.<br />
(Myllylä)<br />
3.3.2 Hakumahdollisuudet<br />
Kirjasto 3000 ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet:<br />
1) Haku tekijän sukunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan<br />
2) Haku teoksen nimen tai sen alun mukaan<br />
3) Haku teoksen sisältöä kuvaavan asiasanan mukaan<br />
4) Haku teoksen luokan mukaan<br />
5) Nimekkeessä tai alanimekkeessä esiintyvien minkä tahansa sanojen,<br />
6) Julkaisuajan,<br />
7) Materiaalin,<br />
8) ISBN:n,
10) Osaston ja<br />
11) Toimintapisteen perusteella.<br />
Alkunäytöllä hakukriteerejä voi yhdistellä täyttämällä hakulomakkeesta useampia kenttiä.<br />
Kirjasto 3000 ohjelmassa eivät ole mahdollisia seuraavan tyyppiset haut :<br />
- Boolean-haku<br />
- Haku kielen mukaan<br />
- Haku hankintapäivän mukaan<br />
- Haku sarjanumeron mukaan<br />
3.3.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä<br />
Kirjasto 3000 ohjelma sisältää<br />
1) Alkunäytön,<br />
2) Löytyneiden teosten näytön<br />
3) Saatavuustietonäytön ja<br />
4) Luettelokorttinäytön.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä määrittelee haun. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään hakulauseen mukaan<br />
löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn teoksen saatavuustiedot.<br />
Luettelokorttinäytöllä esitetään tarkemmat tiedot teoksesta.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä antaa hakukäskyn täytettyään haluamansa<br />
hakukentät. Kentästä toiseen pääsee Tab-näppäimen avulla.<br />
Vapaasanahaku kenttään käyttäjä kirjoittaa jonkin sanan teoksen<br />
nimekkeestä.<br />
Nimeke:<br />
Tekijä: postman, neil<br />
Luokka:<br />
ISBN tai tunnus<br />
Asiasanat:<br />
Julkaisuaika:<br />
Materiaali:<br />
Sarja:<br />
..........................................................................................<br />
Osasto:<br />
Piste:<br />
Vapaasanahaku:<br />
Hakuehtojen syöttö<br />
...........................................................................................<br />
...........................................................................................<br />
F4=Tyhjennä kentät F7=Käynnistä haku F5=Lainaajan tiedot<br />
Teoksen tekijä. Anna muodossa Sukunimi, Etunimi F2=Poimintaikkuna<br />
Kuva 3.3.1 Tekijähaun esittäminen Kirjasto 3000 ohjelmiston Alkunäytöllä<br />
Löytyneiden teosten näytöllä ilmoitetaan jokaisesta löytyneestä teoksesta nimeke, tekijä, luokka,<br />
materiaalitunnus, julkaisuvuosi, ISBN, osatiedot ja niteiden lukumäärä. Yhtä teosta koskevat tiedot<br />
ovat yhdellä rivillä. Siirrettyään kursorin valitsemansa teoksen kohdalle käyttäjä voi valita
Näytöltä on mahdollisuus palata edelliselle näytölle. Lisäksi näytöllä on mahdollisuus<br />
komentonäppäimellä valita lajittelu tai teoksen ISBN- ja painostiedot.<br />
Haettujen selaus<br />
Löytyneitä: 1<br />
Nimeke Numerointi/tekijä Luokka Aineisto Vuosi<br />
Lyhenevä lapsuus Postman, Neil 14.61 Kir 1993<br />
.........................................................................................................Nimeketiedot<br />
ISBN : 951-0-13105-9<br />
Niteitä: 1 kpl<br />
Osa:<br />
.........................................................................................................<br />
Enter=Näytä F5=Lajittelu F8=Saatavuustiedot<br />
Esc=Paluu Nuolet= Selaa listaa F9=Mikä on osakohde?<br />
F10=Piilota osakohteet<br />
Kuva 3.3.2 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Kirjasto 3000 ohjelmistossa<br />
Saatavuustietojen näytöllä ilmoitetaan teoksen nimeke, osakohteiden lukumäärä, tekijä, luokka,<br />
ISBN, aineistolaji, toimintapisteessä sekä koko kirjastossa olevien ja saatavillaolevien niteiden<br />
lukumäärät, sijainti, lainaustilanne ja eräpäivä. Näytöltä on mahdollisuus palata edelliseen näyttöön.<br />
Saatavuustiedot<br />
Nimeke: Lyhenevä lapsuus Osakohteita: 0<br />
Tekijä: Postman, Neil<br />
Luokka: 14.61 ISBN 951-0-13105-9 Aineisto: Kirja<br />
Tämä piste: Niteitä:1 Paikalla: 1 Varauksia: 0<br />
Yhteensä: Niteitä:1 Paikalla: 1 Varauksia: 0<br />
.........................................................................................................<br />
.........................................................................................................<br />
Sijainti Tila Eräpäivä<br />
Pääkirjasto Aikuiset 14.61<br />
Hyllyssä<br />
.........................................................................................................<br />
.........................................................................................................<br />
Esc=Paluu<br />
Kuva 3.3.3 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Kirjasto 3000 ohjelmistossa<br />
Luettelokortilla saatavia tietoja ovat luokka, osasto, nidenumero,<br />
nimeke, päätekijä, muut tekijät, kustannuspaikka, kustantaja,<br />
julkaisuvuosi, sivumäärä, kielitunnus, sarjatiedot, ISBN ja hinta.<br />
Näytöltä on mahdollisuus palata edelliseen näyttöön.
14.61 Postman, Neil<br />
PA1 Lyhenevä lapsuus / Neil Postman ; Rekiaro, Ilkka. - Porvoo ;<br />
Hki ; Juva : WSOY, 1985 (Juva). - 175 s.; 22 cm. - (Uusi<br />
Humanitas). - 26428.<br />
ISBN 951-0-13105-9 (sid.)<br />
: 95 mk<br />
LK: nimeke ; Uusi Humanitas ; Rekiaro, Ilkka<br />
Kuva 3.3.4 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Kirjasto 3000 ohjelmistossa<br />
Alkunäyttö<br />
Löytyneiden<br />
teosten näyttö<br />
Saatavuustiedot<br />
Korttinäyttö<br />
Kuva 3.3.5 Mahdollisuus edetä näytöltä toiselle Kirjasto 3000 ohjelmistossa<br />
3.3.4 Ohjelmiston yleisarvio<br />
Kirjasto 3000 antaa käyttäjälleen löydetyistä sopivan määrän perusinformaatiota Löytyneiden teosten<br />
näytöllä ja Saatavuustietonäytöllä ja yksityiskohtaisemman informaation Luettelokorttinäytöllä.<br />
Hakumahdollisuuksissa suurimpana puutteena on se, että kriteerejä ei voi yhdistellä Boolean-haussa,<br />
ja hakutulosta ei voi rajata julkaisukielen mukaan. Muuten hakumahdollisuudet on toteutettu<br />
kattavasti.<br />
Ohjelma ei ole helposti ymmärrettävissä intuitiivisesti. Siinä käytetään jonkin verran käyttäjälle<br />
vierasta terminologiaa, jota ei missään selitetä. Kaikilta näytöiltä ei pääse muille näytöille suoraan.<br />
Siksi uuden haun suorittaminen ei kaikissa tapauksissa suju joustavasti.<br />
Käyttäjää ei opasteta paljonkaan. Ainoastaan Alkunäytöllä neuvotaan, missä muodossa tekijä<br />
hakukriteerinä annetaan.<br />
Ohjelmistossa ei ole toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se ei auta käyttäjää<br />
millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelman tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista<br />
termiluettelon osaa tai aiheenmukaista tesaurusta.<br />
Haun keskittäminen on ohjelmistoa käytettäessä vaikeaa, koska Boolean-hakua ei voi tehdä ja täten<br />
useampien hakukriteerien käyttäminen samanaikaisesti on vaikeaa. Myöskään ohjelmistossa ei ole<br />
käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien hierarkkisuussuhteet.<br />
3.4 RIIMI<br />
3.4.1 Riimi ohjelmiston yleispiirteet
koostuu luettelointi-, haku-, lainaus-, hankinta-, tilastointi- ja tulostusohjelmista. Riimiin on<br />
valmisteilla graafinen käyttöliittymä.<br />
Luettelointi perustuu Finmarc-formaattiin. Riimi on työasema- palvelinpohjainen järjestelmä ja<br />
ohjelmistoa käytettäessä ovat kaikki muutkin työsasemaan asennetut ohjelmistot, esim.<br />
tietoliikenneyhteydet ja tekstinkäsittely, käytettävissä samanaikaisesti.<br />
(Myllylä)<br />
3.4.2 Hakumahdollisuudet<br />
Riimi antaa mahdollisuuden hakea aineistoa<br />
1) Tekijän koko nimen, pelkän sukunimen tai sukunimen alun<br />
2) Nimekkeen tai nimekkeen alun<br />
3) Asiasanan ja<br />
4) Luokan perusteella.<br />
Lisärajoituksena Riimin nykyisessä versiossa voi käyttää vain kielitunnusta.<br />
Riimin käyttäjä ei voi tehdä seuraavia hakuja :<br />
1) Tekijän ja tai nimekkeen mukainen haku, luokan mukainen hakuja asiasanan mukainen haku on<br />
Riimissä toteutettu erillisinä hakuina. Hakukriteerejä ei näin ollen voi yhdistellä vapaasti.<br />
2) Sanahaku ei ole mahdollinen.<br />
3) Lisärajoituksena ei voi käyttää julkaisuaikaa.<br />
3.4.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä<br />
Riimi sisältää seuraavat näytöt :<br />
1) Alkunäyttö<br />
2) Löytyneiden teosten näyttö ja<br />
3) Saatavuustietonäyttö.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä valitsee haluamansa hakutyypin. Löytyneiden teosten näytöllä hän antaa<br />
hakulauseen ja hänelle esitetään hakulauseen tuloksena löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä<br />
esitetään käyttäjän valitseman tietyn teoksen kokonaisnidemäärät ja hakuhetkellä paikallaolevien<br />
niteiden määrät kirjaston eri yksiköissä ja osastoilla.<br />
Riimin Alkunäytöllä käyttäjä valitsee funktionäppäimen avulla hakutyypin, kirjoittaa hakulauseen ja<br />
käynnistää haun. Mikäli teoksia annetuilla hakuehdoilla löytyy, ilmoitetaan määräksi >0.<br />
Löytyneiden teosten luettelo tulostetaan hakukenttien alapuolelle. Jokaisesta löytyneestä teoksesta<br />
ilmoitetaan nimi, luokka, kielitunnus, tekijä, materiaalitunnus ja ilmestymisvuosi. Käyttäjä voi siirtyä<br />
halutessaan teoksen saatavuustilannenäyttöön. Näytöltä voi myös palata edelliseen näyttöön. Mikäli<br />
löytyneitä teoksia on enemmän kuin yhdelle näytölle mahtuu, voi teosluetteloa selata näytöittäin<br />
eteen- ja taaksepäin.<br />
RIIMI-LV V1.00 Lahden kaupunginkirjasto PKA 22.08.95<br />
Luok Haku PÄÄSANA/NIMEKEHAKU REKISTERI: OMAT<br />
Kie<br />
ka<br />
sana POSTMAN, NEIL<br />
li<br />
Tekijä / Nimeke<br />
POSTMAN, NEIL<br />
Kieli<br />
______<br />
Pääsana/ISBN Vuosi Kieli Luokka Mat Nimeke
0233983678 1989 ENG 85.25 1<br />
*POSTMAN, NEIL<br />
FÖRLORADE (DEN) BARNDOMEN<br />
915181675X 1984 SWE 14.61 1<br />
*POSTMAN, NEIL<br />
HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
9510140279 1987 FIN 07 1<br />
*POSTMAN, NEIL<br />
LYHENEVÄ LAPSUUS<br />
9510131059 1985 FIN 14.61 1<br />
*POSTMAN, NEIL<br />
UUTTA LUOVA OPETUS<br />
>>20289901 1970 FIN 38.5 1<br />
POSTMODERN<br />
*POSTMODERN CULTURE / ED.<br />
0745300030 1985 ENG 70 1 FOSTER<br />
POSTMODERN<br />
*POSTMODERN VISIONS<br />
0896595692 1985 ENG 72.84 1<br />
Saatavuus: F1 Omat F2 Kaikki F3 Toimip. Haku: F9 Eteenp. F10<br />
Taaksep.<br />
Varaus: F4 Uusi F5 Jatko F6 Toimip. F7 Nideluet. F8<br />
Paluu<br />
Kuva 3.4.1 Tekijähaun esittäminen ja tiedot teoksista Löytyneiden teosten näytöllä Riimi<br />
ohjelmistossa<br />
Saatavuustietonäytöllä ilmaistaan ensin yksiköittäin teoksen kokonaismäärä ja sitten yksiköittäin<br />
hakuhetkellä lainattavissa oleva määrä. Näytöltä on mahdollisuus palata edelliseen näyttöön.<br />
RIIMI-LV V1.00 Lahden kaupunginkirjasto PKA 22.08.95<br />
SAATAVUUSSELVITYS ****<br />
POSTMAN, NEIL 07. 00122.00<br />
HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 1987 00122.00<br />
FIN 1 9510140279<br />
NIDEKOKOELMA<br />
5 PKA 1 PKAV 1 PKN 1 AUA 1 LIA 1 KSA 1 J A 1 KÖA<br />
1 KNA 1 L A 1 MUA 1 R A<br />
VAPAAT KOTIPAIKASSA<br />
1 PKA 1 PKAV 1 PKN 1 AUA 1 LIA 1 KSA 1 J A 1 KÖA<br />
1 KNA 1 L A 1 MUA 1 R A<br />
VAPAAT SIIRTOLAINAPAIKASSA<br />
2 PKA1 PKA<br />
Varaus: F4 Uusi F5 Jatko F6 Toimip. F7 Valikomaluettelo. F8<br />
Paluu<br />
Kuva 3.4.2 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Riimi ohjelmistossa
Seuraavassa esitetään yhteenveto käyttäjän siirtymismahdollisuuksista näytöltä toiselle.<br />
Alkunäyttö<br />
Löyt.t.näyttö<br />
Saat.näyttö<br />
Kuva 3.4.3 Siirtymismahdollisuudet näytöltä toiselle Riimi ohjelmistossa<br />
3.4.4 Ohjelmiston yleisarvio<br />
Riimi antaa käyttäjälleen informaation ainoastaan löydettyjen teosten perusattribuuteista. Siinä ei ole<br />
olemassa korttinäyttöä, joka esittäisi teoksesta kattavammat tiedot.<br />
Sekä sanahaku että osa lisärajoitusmahdollisuuksista puuttuvat Riimistä. Myöskin hakukriteerien<br />
yhdistelymahdollisuuksia on rajoitettu.<br />
Riimi ei ole intuitiivinen hakuohjelma. Etenemismahdollisuuksien ja opastuksen puuttumisen lisäksi<br />
intuitiivisuutta vähentää se, että Saatavuustietonäytöllä esitetään erikseen tiedot yksiköissä ja<br />
osastoilla olevista nimekkeen kappalemääristä ja toisaalta paikallaolevista kappalemääristä. Uutta<br />
hakua ei kaikissa tapauksissa voida suorittaa joustavasti. Tämä johtuu siitä, että<br />
Saatavuustietonäytöltä ei pääse suoraan alkunäytölle.<br />
Ohjelmisto ei tarjoa myöskään käyttäjälle minkäänlaista opastusta. Käyttäjän pitää osata syöttää<br />
hakulause ohjelmiston sallimassa muodossa ja ymmärtää ohjelmistossa käytettävä terminologia.<br />
Ohjelmistossa ei ole toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se ei auta käyttäjää<br />
millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelman tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista<br />
termiluettelon osaa tai aiheenmukaista tesaurusta.<br />
Haun keskittäminen on ohjelmistoa käytettäessä vaikeaa. Koska käyttäjän ei ole mahdollista nähdä,<br />
millä asiasanoilla teos on indeksoitu, hän ei voi käyttää asiasanahakua löytääkseen lisää<br />
samankaltaista aineistoa. Myöskään ohjelmistossa ei ole käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien<br />
hierarkkisuussuhteet.<br />
3.5 KITT<br />
3.5.1 KITT ohjelmiston yleispiirteet<br />
KITT ohjelmiston toimittaja on Siemens Nixdorf Oy, ja sitä käytti noin 30 kirjastoa keväällä 1995.<br />
Ohjelmisto koostuu lainaus-, kokoelman- hallinta, tiedonhaku-, tilastointi- ja tulostusohjelmista.
Finmarc-luettelointiformaatti ei ole käytössä ohjelmistossa. KITT on<br />
myös laitesidonnainen ja yhteensopimaton muihin järjestelmiin.<br />
Kirjastoauton kokoelmatietojen päivitys on hidasta, eikä autossa ole<br />
käytettävissä riittävästi tietoja. Ohjelmistoa ei enää kehitetä.<br />
(Myllylä)<br />
3.5.2 Hakumahdollisuudet<br />
KITT antaa mahdollisuuden hakea aineistoa<br />
1) Tekijän koko nimen, pelkän sukunimen tai sukunimen alun<br />
2) Koko nimekkeen tai nimekkeen alun<br />
3) Asiasanan<br />
4) Luokan ja<br />
5) Julkaisuajan mukaan.<br />
Julkaisuajan perusteella voi hakea vain uudempaa aineistoa. Lisärajoituksia ohjelmistossa ei voi<br />
käyttää.<br />
Ohjelmistosta puuttuvat seuraavat tärkeät ominaisuudet :<br />
- Siinä ei ole toteutettu mahdollisuutta hakea minkä tahansa otsikossa tai alaotsikossa olevan sanan<br />
mukaan.<br />
- Hakutuloksia ei voi rajata esimerkiksi kielen tai julkaisuajankohdan mukaan.<br />
- Ohjelmistossa ei ole ns. korttinäyttöä, josta näkisi teosta koskevat tarkemmat tiedot.<br />
- Nimeke- ja tekijähaku, luokkahaku ja asiasanahaku on toteutettu erikseen siten, että hakukriteerejä<br />
ei voi yhdistellä vapaasti.<br />
3.5.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä<br />
KITT ohjelman näytöt ovat<br />
1) Alkunäyttö,<br />
2) Löytyneiden teosten näyttö ja<br />
3) Saatavuustietonäyttö.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä valitsee jonkin ohjelmiston tarjoamista perustoiminnoista, ja mikäli tämä<br />
toiminto on aineistonhaku, hän saa valita haluamansa hakutyypin. Löytyneiden teosten näytöllä<br />
esitetään tietoja hakulauseen mukaan löytyneistä teoksista. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn<br />
teoksen lainaus- ja varaustiedot.<br />
Ohjelmiston Alkunäytöllä käyttäjälle annetaan mahdollisuus valita joku vaihtoehdoista Materia,<br />
Omat, Info tai Posti. Materia tarkoittaa aineistoon kohdistuvia hakuja, Omat omaa lainaus- ja<br />
varaustilannetta koskevien tietojen tarkastamista, Info kirjaston tiedotteiden lukemista ja Posti<br />
mahdollisuutta lähettää viestejä kirjaston työntekijöille tai kenelle tahansa, joka viestejä lukee.<br />
Näytöllä olevan näppäinkartan avulla tuetaan vaihtoehtojen valintaa.<br />
Kun Materia vaihtoehto valitaan, saa käyttäjä näppäinkartan avulla valittavat vaihtoehdot Uutuudet,<br />
Aakkos, Asiasana ja Luokka. Mahdollisuus tarkastaa oma lainaus- ja varaustilanne on käyttäjällä<br />
myös tässä vaiheessa, samoin mahdollisuus palata Alkunäyttöön.<br />
Vaihtoehdolla Aakkos pääsee tekemään nimekkeen ja tekijän mukaisia hakuja. Käyttäjä kirjoittaa<br />
jomman kumman ja käynnistää haun kartan mukaisella hakunäppäimellä.<br />
Luokan mukaisessa haussa käyttäjä saa eteensä luokkahakemiston, josta hän voi valita haluamansa<br />
luokan. Luokkahakua voi rajata tekijän mukaan täyttämällä tekijä- hakukenttä.
Asiasanahaussa käyttäjälle tuotetaan ensin aakkosellinen<br />
asiasanaluettelo. Samalla rivillä kunkin asiasanan kanssa on kyseisen<br />
asiasanan mukaisten teosten lukumäärä. Kun asiasana on valittu<br />
rivinnumeron ja Poimi- näppäimen avulla, haku voidaan rajata tietotai<br />
kaunokirjallisuuteen tai valita kaikki löytyneet.<br />
Löytyneiden teosten näytöllä jokaisesta löytyneestä teoksesta esitetään<br />
tekijä, nimeke, julkaisuvuosi, materiaali ja luokka. Rivinnumeron<br />
avulla tuotetaan tietyn teoksen Saatavuustietonäyttö. Käyttäjä voi<br />
myös käynnistää minkä tahansa tyyppisen uuden haun, tarkastaa<br />
oman lainaus- ja varaustilanteensa tai painaa lopetusnäppäintä.<br />
Löytyneiden teosten näyttöä voi selata eteen- ja taaksepäin. Näytöllä ei<br />
ilmoiteta löytyneiden teosten määrää.<br />
Nr Tekijä Nimi<br />
LuokkaJulkaisuvuosi/Materiaali<br />
1 POSTMAN, NEIL HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 07<br />
1987/KIRJA<br />
2 POSTMAN, NEIL LYHENEVÄ LAPSUUS 14<br />
1985/KIRJA<br />
Kuva 3.5.1 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä KITT ohjelmistossa<br />
Saatavuustietonäytössä esitetään teoksen tekijä, nimi, ISBN, luokka, julkaisuvuosi, materiaali,<br />
niteiden lukumäärä kirjastossa, kieli ja varausten lukumäärä. Jokaisesta niteestä esitetään sijainti,<br />
saatavuustilanne ja niteen ollessa lainassa lainaus- ja eräpäivämäärät. Saatavuustietonäytöltä voi<br />
käynnistää minkä tahansa tyyppisen uuden haun, tarkastaa oman lainaustilanteensa tai lopettaa<br />
istunto. On mahdollista palata takaisin Löytyneiden teosten näytölle. Saatavuustilannenäyttöä voi<br />
selata edestakaisin.<br />
Tekijä POSTMAN, NEIL<br />
Nimi HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
Bibl. tunnus 951 0-14027-9<br />
Luokka 07<br />
Julk.vuosi 1987<br />
Materiaali KIRJA Niteiden lkm 3<br />
Kieli suomi Varausten lkm 0<br />
Sijainti Tilanne Lain.pvm/Eräpvm<br />
PÄÄKIRJASTO/AIKUISTEN LAINAUSOSASTO Kaksoiskappale<br />
PÄÄKIRJASTO/AIKUISTEN LAINAUSOSASTO Hyllyssä<br />
PÄÄKIRJASTO/AIKUISTEN LAINAUSOSASTO Hyllyssä<br />
Kuva 3.5.2 Tiedot Saatavuustilannenäytöllä KITT ohjelmistossa<br />
Seuraavassa esitetään yhteenveto etenemismahdollisuuksista näytöltä toiselle :
Alkunäyttö<br />
Hakunäyttö<br />
Löyt.t.näyttö<br />
Saat.näyttö<br />
Kuva 3.5.3 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet KITT ohjelmistossa<br />
3.5.4 Ohjelmiston yleisarvio<br />
KITT antaa käyttäjälleen informaation ainoastaan löydettyjen teosten perusattribuuteista. Siinä ei ole<br />
olemassa korttinäyttöä, joka esittäisi teoksesta kattavammat tiedot.<br />
KITT ohjelmistosta puuttuu sanahaku sekä lisärajoitusmahdollisuuksia. Myöskin hakukriteerien<br />
yhdistelymahdollisuuksia on rajoitettu.<br />
KITT ohjelmistossa on käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä toteutettu hyvin<br />
joustavasti. Ohjelmiston mistä tahansa tilasta on mahdollisuus edetä mihin tahansa tilaan. Tämä<br />
merkitsee, että uusi haku voidaan tehdä aina helposti.<br />
Ohjelmisto ei tarjoa käyttäjälle minkäänlaista avustusta. Käyttäjän pitää osata syöttää hakulause<br />
ohjelmiston sallimassa muodossa ja ymmärtää ohjelmistossa käytetty terminologia.<br />
Ohjelmistossa ei ole toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se ei auta käyttäjää<br />
millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelman tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista<br />
termiluettelon osaa tai aiheenmukaista tesaurusta.<br />
Haun keskittäminen on ohjelmistoa käytettäessä vaikeaa. Koska käyttäjän ei ole mahdollista nähdä,<br />
millä asiasanoilla teos on indeksoitu, hän ei voi käyttää asiasanahakua löytääkseen lisää<br />
samankaltaista aineistoa. Myöskään ohjelmistossa ei ole käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien<br />
hierarkkisuussuhteet.<br />
3.6 GEAC +<br />
3.6.1 Geac + ohjelmiston yleispiirteet<br />
Geac + ohjelmiston toimittaja on hollantilainen Smartel Oy, ja se on käytössä pääkaupunkiseudun<br />
kirjastoissa. Ohjelmisto koostuu lainaus-, kokoelmanhallinta, tiedonhaku-, tilastointi- ja<br />
tulostusmoduuleista.<br />
(Myllylä)<br />
3.6.2 Hakumahdollisuudet
Geac + ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat hakumahdollisuudet :<br />
1) Haku tekijän sukunimen, tekijän etunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan<br />
2) Haku teoksen nimen tai sen alun mukaan<br />
3) Haku teoksen sisältöä kuvaavan asiasanan mukaan<br />
4) Haku nimekkeessä tai alanimekkeessä olevan minkä tahansa sanan mukaan<br />
5) Haku teoksen luokan mukaan<br />
6) Haku teoksen materiaalin mukaan<br />
Hakukriteerejä voi yhdistellä valitsemalla vaihtoehdon Pikahaku tai Kaikki haut ja kirjoittamalla<br />
haluamansa hakutermit peräkkäin. Termien väliin voi myös kirjoittaa ja-, tai- sekä ei-operaattorin.<br />
Jos termien välissä ei ole operaattoria, tulkitsee järjestelmä haun and- hauksi.<br />
Julkaisukielen mukaan hakeminen on yhdistetty aihehakuun. Julkaisukielellä voi rajoittaa<br />
hakutulosta.<br />
3.6.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä<br />
GEAC + ohjelmistossa on seuraavat perusnäytöt :<br />
1) Alkunäyttö,<br />
2) Hakunäyttö,<br />
3) Hakusananäyttö,<br />
4) Löytyneiden teosten näyttö,<br />
5) Luettelokorttinäyttö ja<br />
6) Saatavuustietonäyttö.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä valitsee haluamansa hakutyypin. Hakunäytöllä hän antaa hakulauseen.<br />
Hakusananäytöllä esitetään yhdeksän annettua hakutermiä lähinnä muistuttavaa sanaa siten, että<br />
annettu hakusana, mikäli se on löytynyt, on viidentenä. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään<br />
käyttäjän valitsemien hakutermien mukainen hakutulos siten, että yhdellä näytöllä on korkeintaan<br />
yhdeksän teoksen tiedot. Luettelokorttinäyttö esittää yhdestä teoksesta tarkat tiedot.<br />
Saatavuustietonäyttö esittää yhden nimekkeen lainaustiedot niteittäin.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä voi poimia hakuvalikosta tietyn hakutyypin, vaihtaa käytössä olevan kielen tai<br />
tarkastaa oman lainaustilanteensa. Käyttäjä tekee valinnan enterillä siirrettyään kursorin<br />
nuolinäppäimien avulla haluamalleen riville tai painamalla sitä kirjainta, joka rivillä on alleviivattu.<br />
Hakunäytöllä käyttäjälle annetaan tekijähaun yhteydessä hakulauseen kirjoittamisesimerkki. Kun<br />
käyttäjä on antanut hakulauseen, on hänellä käytössään neljä vaihtoehtoa. Hän voi valita 1) löytyneet<br />
hakusanat, 2) nimekkeet, joissa hakusana esiintyy, 3) muuttaa hakua tai 4) tarkentaa hakua.<br />
Anna tekijän nimi (sukunimi, etunimi jos tiedät). Esim.: linna, väinö<br />
postman, neil<br />
TEKIJÄHAKU<br />
Valitse vaihtoehto ikkunasta---------><br />
Hakemistoa<br />
<br />
Selaa<br />
hakua<br />
Sanahaku<br />
<br />
<br />
Muuta<br />
Tarkenna hakua<br />
Aloita alusta Opastus
Hakusananäytöllä esitetään rivinumero, löytynyt hakusana ja sen mukaisten viitteiden määrä.<br />
Käyttäjä voi valita yhden tai useamman hakusanan. Hän voi käynnistää haun, selata luetteloa eteentai<br />
taaksepäin, muuttaa hakuaan tai peruuttaa ennen viimeistä hakua tekemänsä valinnat.<br />
HAKUSANALUETTELO 1 Valittuja<br />
TEKIJÄ= POSTMAN N<br />
Nro<br />
Viitteitä<br />
1. POSTLEWATE CHARLES 1<br />
2. Postlewate Charles (säv.) 1<br />
3. POSTMA LIDIA 8<br />
4. POSTMAN NEIL<br />
11<br />
5. Postnikov V. 1<br />
6. Postnikova-Loseva M. M. 2<br />
7. Postnikova Olga 1<br />
8. Postnikova Viktoria (piano) 2<br />
9. Postolenko M. L. 1<br />
Valitse lisää numeroita ja/tai<br />
vaihtoehto ikkunasta--------><br />
Taaksepäin <br />
Aloita alusta<br />
Muuta hakua <br />
Opastus<br />
Hae viitteet <br />
Selaa Eteenpäin <br />
Selaa<br />
Peruuta Valinnat <br />
Kuva 3.6.2 Hakusananäyttö Geac + ohjelmistossa<br />
Löytyneiden teosten näytöllä esitetään kunkin löytyneen nimekkeen tiedot yhdellä rivillä. Rivillä on<br />
rivinnumero, tekijä, teoksen nimi ja julkaisuvuosi. Näytön oikeassa yläreunassa ilmoitetaan,<br />
monesko sivu on käsillä haun tuottamasta koko luettelosta ja minkä numeroiset viitteet kaikkien<br />
löytyneiden viitteiden määrästä ovat näytöllä. Kun hakija on rivinnumeroiden avulla valinnut yhden<br />
tai useamman nimekkeen, hän saa käyttöönsä näytön alareunassa ovat vaihtoehdot. Niiden avulla hän<br />
voi tarkastaa valitsemiensa nimekkeiden saatavuus- tai luettelokorttitiedot, lajitella löytyneet<br />
nimekkeet tai siirtyä luettelon toiselle sivulle.
TEKIJÄ= POSTMAN NEIL<br />
Nro Tekijä Teoksen nimi Vuosi<br />
1. Postman, Neil How to watch tv news 1992<br />
*2. Postman, Neil Huvitamme itsemme hengiltä--julkin 1987<br />
3. POSTMAN, NEIL AMUSING OURSELVES TO DEATH 1986<br />
4. POSTMAN, NEIL UNDERHÅLLNING TILL DÖDS 1986<br />
5. POSTMAN, NEI THE DISAPPEARENCE OF CHILDHOOD 1985<br />
6. Postman, Neil Lyhenevä lapsuus 1985<br />
7. POSTMAN, NEIL THE DISAPPEARENCE OF CHILDHOOD 1984<br />
8. POSTMAN, NEIL DEN FÖRLORADE BARNDOMEN 1984<br />
9. POSTMAN, NEIL SKOLAN OCH KULTURARVET 1980<br />
Valitse lisää numeroita tai Saatavuus <br />
vaihtoehto ikkunasta ------> Julkaisutiedot <br />
Järjestä viitteet<br />
<br />
Helsingin pääkirjn aineisto on Tulosta viitteet <br />
korostettu Siirry sivulle<br />
Aloita alusta Opastus<br />
Kuva 3.6.3 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Geac + ohjelmistossa<br />
Saatavuustietonäytöllä on ensin teoksen tekijä, nimeke, vuosi ja tunniste. Sen jälkeen esitetään<br />
nimekkeen saatavuustiedot siten, että kunkin niteen tiedot ovat eri rivillä. Jokaisesta niteestä<br />
ilmoitetaan luokka, kirjastoyksikkö, osasto ja tämänhetkinen tila. Näytöltä voi edetä Alkunäytölle tai<br />
Varausnäytölle.<br />
Sivu 1/12<br />
SAATAVUUSTIEDOT<br />
Viite 1/1<br />
TEKIJÄ= POSTMAN N<br />
TEKIJÄ/UPPHOV:<br />
Postman, Neil<br />
NIMEKE/TITEL:<br />
Huvitamme itsemme hengiltä- -julkinen keskustelu<br />
VUOSI/ÅR: 1987<br />
TUNNISTE/ID: 9510140279<br />
Luokka Kirjasto Osasto Tila<br />
357 Helsingin pääkirj Aikuisten osasto Hyllyssä<br />
357 Helsingin pääkirj Aikuisten osasto Eräp 10/09/1996<br />
357 Helsingin pääkirj Aikuisten osasto Eräp 19/07/1995<br />
07.01 Espoo pääkirjastoAikuisten osasto Eräp 24/09/1996<br />
07.01 Tapiola Aikuisten osasto Hyllyssä<br />
07.01 Tapiola Varasto<br />
Hyllyssä<br />
Kuva 3.6.4 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Geac + ohjelmistossa<br />
Yksityiskohtaisempien tietojen näytöllä esitetään omilla riveillään tekijä, nimeke ja alanimeke,<br />
julkaisu- ja ulkoasutiedot, julkaisukieli, teoksen luokitus eri kuntien eri yksiköissä, asiasanat, ISBN,
käytettävä luokitus. Näytöltä voi edetä Saatavuus- tai Varaustilannenäytölle tai palata Alkunäytölle.<br />
JULKAISUTIEDOT Sivu 1/2<br />
TEKIJÄ= POSTMAN NEIL Viite 1 / 1<br />
TEKIJÄ/UPPHOV:<br />
Postman, Neil<br />
NIMEKE/TITEL:<br />
Huvitamme itsemme hengiltä--julkinen keskustelu<br />
viihteen valtakaudella<br />
/ Neil Postman, suom. Ilkka Rekiaro<br />
JULK/UTG:<br />
WSOY, Porvoo, 1987, 180, [1] s., 22 cm, sid.<br />
KIELI/SPRÅK:<br />
suomi<br />
LUOKKA/KLASS: H: 357. E: 07.01 V: 07.22 K: 07.01<br />
ASIAS/ÄMNESÅRD:<br />
populaarikulttuuri-- viihde-- viestintä<br />
TUNNUS/ID: 951-0-14027-9<br />
ALKUT/ORIG:<br />
Amusing ourselves to death<br />
ALKUK/ORIG.SPRÅK:englanti<br />
LK HKI/KL HFORS: 357.<br />
Valitse vaihtoehto ikkunasta ------> Saatavuus <br />
viitteet<br />
Eteenpäin<br />
Varaustilanne<br />
<br />
<br />
<br />
Tulosta<br />
Selaa<br />
Hakuhistoria <br />
Aloita alusta Opastus<br />
Kuva 3.6.5 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Geac + ohjelmistossa<br />
Seuraavassa esitetään etenemismahdollisuudet näytöltä toiselle Geac +- ohjelmistossa :<br />
Alkunäyttö<br />
Hakunäyttö<br />
Löyt.t.näyttö<br />
Hakusananäyttö<br />
Saat.näyttö<br />
Korttinäyttö<br />
Kuva 3.6.6 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet GEAC + - ohjelmistossa<br />
3.6.4 Ohjelmiston yleisarvio<br />
Geac + antaa käyttäjälleen monipuolisen informaation löydetyistä teoksista. Puutteena on se, että<br />
Löydettyjen teosten näytöllä ei ilmaista teoksen luokkaa.<br />
Geac + ohjelmistossa on toteutettu monipuoliset hakumahdollisuudet.<br />
Geac + ohjelmistossa on käyttäjän etenemismahdollisudet toteutettu melko joustavasti. Puutteena on<br />
kuitenkin se, että Hakusananäytöltä pääsee pelkästään Alkunäytölle.
Ohjelmisto avustaa käyttäjäänsä melko tehokkaasti. Se tarjoaa aakkoselliset asiasanaluettelot, joista<br />
käyttäjä voi valita useampia termejä kerrallaan.<br />
Ohjelmistossa on toteutettu joitakin käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se osaa tehdä haun,<br />
vaikka nimekkeestä puuttuisi jokin sana. Se löytää myös monissa tapauksissa käyttäjän tarkoittaman<br />
sanan, vaikka olisi tapahtunut kirjoitusvirhe.<br />
Haun keskittäminen onnistuu joissain tapauksissa ohjelmistoa käytettäessä. Eri hakutermien valinnan<br />
peruminen on kuitenkin mahdollista vain aakkosellisella perusteella, sillä ohjelmassa ei ole termien<br />
sukulaissuhteet esittävää tesaurusta.<br />
3.7 VTLS<br />
3.7.1 VTLS ohjelmiston yleispiirteet<br />
VTLS ohjelmiston toimittaja on VTLS of Finland Oy, jonka emoyhtiö on amerikkalainen Virginia<br />
Tech Library Systems. Suomessa VTLS-asennuksia on tehty yli 20 ja käyttäjät ovat yleensä<br />
yliopistojen kirjastoja. VTLS koostuu luettelointi-, tiedonhaku-, lainaus- ja tilastointiohjelmista.<br />
Pieniä kirjastoja varten on olemassa Micro-VTLS, joka on yhteensopiva isojen VTLS järjestelmien<br />
kanssa.<br />
VTLS- järjestelmät tukevat Finmarc luettelointiformaattia ja muitakin Marc formaatteja.<br />
Luettelointitiedot ovat helposti vaihdettavissa eri järjestelmien kesken. VTLS Info- Station<br />
multimedia-asema pystyy näyttämään teoksen tekstinä, nuotteina, elokuvana tai soittamaan<br />
musiikkiteoksen.<br />
(Myllylä)<br />
3.7.2 Hakumahdollisuudet<br />
VTLS ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet :<br />
1) Haku tekijän sukunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan<br />
2) Haku teoksen nimen tai sen alun mukaan<br />
3) Haku teoksen sisältöä kuvaavan asiasanan mukaan<br />
4) Haku teoksen sijainnin mukaan<br />
5) Haku nimekkeessä tai alanimekkeessä olevan minkä tahansa sanan mukaan<br />
6) Haku teoksen luokan mukaan.<br />
Käytettäessä komentohakua on hakutulosta mahdollista rajata<br />
1) Kielen,<br />
2) Julkaisutyypin,<br />
3) Alkamisvuoden ja<br />
4) Päättymisvuoden mukaan.<br />
Hakukriteerejä voi Boolean-haussa yhdistellä and-, or-, ja not-operaattorien avulla. Boolean-haussa<br />
voi yhdistellä sekä saman kentän että eri kenttien mukaisia kriteerejä. Hakukriteerit yhdistetään<br />
valitsemalla Boolean-haku ja kirjoittamalla hakulause. Lisärajoituksia voidaan käyttää vasta, kun<br />
hakutulos itsenäisten kriteerien mukaan on saatu.<br />
3.7.3 Ohjelmiston käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä
valitsemalla joko saada luettavakseen ohjelmistosta kertovaa informaatiota tai päästä valitsemaan<br />
ohjelmiston tarjoamista hakutavoista jommankumman. Opastavassa hakujärjestelmässä käyttäjä<br />
pääsee tekemään haluamansa tyyppisen haun kirjoittamalla päätteelle oikean hakutyypin<br />
numerotunnuksen, esim. 7 halutessaan valita luokan mukaisen haun. Komentojärjestelmässä käyttäjä<br />
voi kirjoittaa hakutyypin kirjaintunnuksen ja sen perään hakutermin, esim. a/nissilä.<br />
Opastavan hakujärjestelmän näytöt ovat<br />
1) Alkunäyttö,<br />
2) Hakunäyttö,<br />
3) Hakutermin mukainen näyttö,<br />
4) Löytyneiden teosten näyttö,<br />
5) Saatavuustietonäyttö,<br />
6) Nidekohtainen näyttö ja<br />
7) Luettelokorttinäyttö.<br />
Alkunäytöllä käyttäjä valitsee haluamansa hakutyypin. Hakunäytöllä<br />
hän määrittelee hakulauseen. Hakutermin mukaisella näytöllä<br />
esitetään haun mukaan löytyneet termit ja niiden mukaisten<br />
nimekkeiden määrä. Löytyneiden teosten näyttö eli Hakutermin<br />
viitteet näyttö esittää tietoja löytyneistä nimekkeistä.<br />
Saatavuustietonäytössä eli Nidevalikossa esitetään tiettyä teosta<br />
koskevat saatavuustiedot, Nidekohtaisella näytöllä tiettyä nidettä<br />
koskevat. Luettelokorttinäytöllä ilmaistaan teosta koskevat<br />
yksityiskohtaiset tiedot.<br />
Komentojärjestelmää käytettäessä näytöt ovat muuten samat, mutta käyttäjä voi määritellä haun<br />
istunnon missä tahansa vaiheessa, joten erillistä Alkunäyttöä tai Hakunäyttöä ei tarvita.<br />
Opastavan haun alkunäytöllä annetaan käyttäjälle hakumahdollisuudet 1) tekijähaku 2) asiasanahaku<br />
3) nimekehaku 4) sijaintihaku 5) sanahaku 6) Boolean-haku 7) luokkahaku. Opasteiden<br />
päävalikkoon päästään numerotunnuksella 0.<br />
Hakunäytöllä käyttäjä saa ohjeet valitsemansa tyyppisen haun<br />
esittämiseksi ja määrittelee hakulauseen niiden mukaisesti. Ohjeissa<br />
esitetään hakulauseen rakenne myös esimerkin avulla.<br />
Tekijä voi olla henkilö tai yhteisö. Kirjoita nimen alusta niin paljon kuin tiedät.<br />
Esim. Sibelius, J.<br />
Suomen lääkäriliitto
Kuva 3.7.1 Tekijähaun esittäminen VTLS ohjelmistossa<br />
Hakutermin mukainen näyttö esittää termit, jotka ovat löytyneet tiettyä hakua käytettäessä, esim.<br />
tekijät, asiasanat, nimekkeet. Näyttö ei rajaudu hakutermin mukaisesti, vaan ruudulle tulevat myös<br />
aakkosellisesti tai luokkahaussa numerollisesti hakutermiä lähinnä olevat termit. Mikäli annettua<br />
hakutermiä ei löydy, näyttää ohjelma silti aakkosellisesti hakutermiä lähinnä olevat termit. Oikea<br />
hakutermi valitaan ruudulta rivinumerolla. Yhdellä rivillä on rivinumero, hakutermin mukaan<br />
löytyneiden teosten lukumäärä ja löytynyt hakutermi. Muut etenemismahdollisuudet ovat eteen- ja<br />
taaksepäin NS ja PS komennoilla.<br />
1. 10 POSTMAN, NEIL<br />
2. 1 POSTNIKOV, A.G.<br />
3. 1 POSTNIKOV, ALEKSEI V.<br />
.<br />
.<br />
Kuva 3.7.2 Tiedot hakutermin mukaisessa näytössä VTLS-ohjelmistossa<br />
Löytyneiden teosten näyttö esittää ruudulla oikean hakutermin<br />
mukaiset viitteet, siis esim. tekijähaun viitteet, asiasanahaun viitteet,<br />
nimekehaun viitteet. Yhdellä rivillä on rivin numero, nimekettä niin<br />
paljon kuin yhdelle riville mahtuu ja teoksen ensimmäinen tekijä.<br />
Alarivillä on teoksen julkaisuvuosi. Antamalla rivin numeron käyttäjä<br />
saa nähtäväkseen nidevalikon.<br />
1. Amusing ourselves to death public discour… .Postman, Neil<br />
2. Amusing ourselves to death public discour… .Postman, Neil<br />
3. Amusing ourselves to death public discour… .Postman, Neil<br />
4. Den förlorade barndomen ….Postman, Neil<br />
5. How to watch TV news ….Postman, Neil<br />
6. Huvitamme itsemme hengiltä julkinen kesk… Postman, Neil<br />
7. Language in America ….<br />
1986<br />
1985<br />
1986<br />
1984<br />
1992<br />
1987<br />
1969(197<br />
Kuva 3.7.3 Tiedot Löytyneiden teosten näytössä VTLS-ohjelmistossa<br />
Saatavuustietonäyttö eli Nidevalikko näyttää tietyn teoksen tiedot. Yhdellä rivillä on rivin numero,<br />
kirjastoyksikkö ja osasto, johon teos kuuluu, teoksen tämänhetkinen saatavuustilanne, ID-numero,<br />
kappalemäärä ja osa/numero. Valitsemalla rivinumeron saa esille kyseistä nidettä koskevan<br />
nidenäytön. CA-komennolla saa esille teosta koskevan korttinäytön.<br />
SIJAINTI : Riippuu niteestä, löytyy antamalla rivinnumero<br />
TEKIJÄ<br />
: Postman, Neil<br />
PÄÄNIMEKE : Huvitamme itsemme hengiltä : julkinen keskustelu viihteen valtakaudella<br />
JULKAISIJA : Hki WSOY 1987<br />
KOKOELMA TILA ID-NUMERO KPL OSA/NRO
2.PYYNIKKI LAINAUS Saatavana 1560237289 1<br />
3.HOKL KURSSIK Saatavana 1560078616 1<br />
4.HOKL KURSSIK Saatavana 1560152050 2<br />
5.HOKL KURSSIK Saatavana 1560078612 3<br />
Kuva 3.7.4 Tietojen esitys nidevalikossa VTLS-ohjelmistossa<br />
Nidenäyttö esittää tiettyä nidettä koskevat tiedot. Näytöllä annetaan ensin sijaintitiedot, joista käy<br />
selville kirjastoyksikkö, luokka ja pääsana, tekijä, nimeke, ID-numero, kappalenumero, yksikkö sekä<br />
osasto ja saatavuustilanne.<br />
SIJAINTI<br />
TEKIJÄ<br />
NIMEKE<br />
: ATTILA 07 Postman<br />
: Postman, Neil<br />
: Huvitamme itsemme hengiltä : julkinen keskustelu viihteen<br />
ID-NUMERO: 1560243034<br />
KPL NRO :1<br />
KOKOELMA :ATTILA LAINAUS<br />
--àVARATTUNA Pvm. :25.01.95<br />
Pyyntöjä tästä niteestä: 0 nimekkeestä: 1<br />
Kuva 3.7.5 Tiedot Nidenäytöltä VTLS-ohjelmistossa<br />
Teoksen korttinäytössä ovat omina kenttinään tekijä, nimeke, julkaisuaika, ulkoasutiedot, ISBN,<br />
asiasanat ja luokka. Näytön ohjesivulla on selitetty valintamahdollisuus TR, jonka avulla saa<br />
teoksesta jäljitysnäytön ja voi ryhtyä tekemään uusia hakuja teoksen kaikkien tekijöiden,<br />
kaikenkielisten nimekkeiden ja sijaintien mukaan.<br />
TEKIJÄ<br />
: Postman, Neil<br />
NIMEKE : Huvitamme itsemme hengiltä : julkinen keskustelu viihteen<br />
valtakaudella / Neil Postman ; suom. Ilkka Rekiaro<br />
JULKAISTU : Hki : WSOY, 1987<br />
ULKOASU : 180 s.<br />
ALKUTEOS : Amusing ourselves to death – public discource in the age<br />
of show business<br />
ISBN : 951-0-14027-9<br />
ASIASANA : televisio<br />
ASIASANA : joukkoviestintä<br />
ASIASANA : viihde<br />
Pyynnöt tästä nimekkeestä: 1<br />
Kuva 3.7.6 Tiedot Yksityiskohtaisempien tietojen näytöllä VTLS-ohjelmistossa<br />
Komentojärjestelmän mukaan edetessä käyttäjä voi erilaisia komentoja antamalla rajata<br />
hakutuloksia, listata 10 viimeistä hakua, listata mahdolliset paluukomennot, palata haetut sanat<br />
valikkoon tai vaihtaa ohjelmassa käytettävän kielen. Käyttäjä voi myös tarkastaa oman<br />
lainaustilanteensa.<br />
Seuraavassa esitetään yhteenveto käyttäjän etenemismahdollisuuksista näytöltä toiselle:<br />
Alkunäyttö<br />
Hakunäyttö<br />
Hakutermin
Kuva 3.7.7 Näytöltä toiselle etenemismahdollisuudet VTLS-ohjelmistossa<br />
3.7.4 Ohjelmiston yleisarvio<br />
VTLS antaa käyttäjälleen kattavan informaation löydetyistä teoksista. Tietoja saadaan myös<br />
jokaisesta niteestä erikseen. Haittana taas on se, että tieto on hyvin hajallaan eri näytöillä. Myöskään<br />
Löytyneiden teosten näytöllä teosten luokat eivät näy.<br />
Ohjelma on melko tehokas, sillä Alkunäytölle pääsee tekemään uuden haun kaikilta näytöiltä. Haun<br />
käynnistämisen jälkeen saatava ensimmäinen näyttö, joka esittää annettua hakutermiä aakkosellisesti<br />
tai numerollisesti muistuttavat termit, tosin hidastaa istunnon etenemistä onnistuneiden hakujen<br />
yhteydessä. Olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos tämä näyttö saataisiin vain käyttäjän erityisen<br />
valinnan tuloksena tai siinä tapauksessa, että annettua hakutermiä ei löydy. Hakukriteerejä ja niiden<br />
yhdistelymahdollisuuksia on ohjelmassa toteutettu riittävästi. VTLS antaa Boolean-hakujen myötä<br />
mahdollisuuden käyttää sekä kahta samaa että kahta eri hakukriteeriä samanaikaisesti ja suo näin<br />
hyvät mahdollisuudet tehdä hakuja, joissa on voimassa useampia ehtoja kuin yksi. Useamman kuin<br />
kahden hakukriteerin käyttö on käyttäjälle silti vaikeaa, koska hänen pitäisi osata yhdistellä<br />
hakutermit oikein and- ja or-konnektiivien avulla. Puutteena kuitenkin on se, että lisärajoitusten<br />
käyttö on ohjelmassa hankalaa.<br />
Ohjelmistossa tarjottavista perushakutavoista opettava hakujärjestelmä on tarkoitettu aloitteleville<br />
ohjelman käyttäjille ja komentojärjestelmä nopeammaksi vaihtoehdoksi kokeneimmille hakijoille.<br />
Käyttäjän etenemismahdollisuudet on on toteutettu hyvin joustavasti käytettäessä kumpaa tahansa<br />
hakutapaa. Ohjelmiston mistä tahansa tilasta on mahdollisuus edetä mihin tahansa tilaan. Sen sijaan<br />
siirtymiset kahden hakutavan välillä eivät nykyisellään käy helposti. Opastavasta hakujärjestelmästä<br />
komentojärjestelmään pääseminen vaatii paljon siirtymisiä näytöltä toiselle.<br />
Ohjelmisto avustaa käyttäjää jossain määrin. Opastavassa haussa käyttäjä saa ohjeet hakulauseen<br />
muotoilemiseksi.<br />
Ainoa ohjelmistossa toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistävä piirre on hakulauseen määrittelyn<br />
seurauksena saatava aakkosellinen termiluettelon osa. Ohjelmistossa ei ole toteutettu aiheenmukaista<br />
tesaurusta tai luokkien selailumahdollisuutta.<br />
Haun keskittämistä VTLS:ssä vaikeuttaa lisärajoitusten käytön hankaluus. Myöskään ohjelmistossa<br />
ei ole käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien hierarkkisuussuhteet.<br />
3.8. YHTEENVETO
Kirjojen lisäksi tutkitut ohjelmistot tarjoavat tietoa audiovisuaalisesta aineistosta, VTLS myös<br />
aikakauslehdistä. Mikään tutkittu ohjelmisto ei esitä nimekkeestä sisällysluetteloa, yhteenvetoa tai<br />
indeksiä.<br />
Kaikissa tutkituissa ohjelmistoissa ilmoitetaan niteen lainaustilanne. Varaustietojen ilmoitamisessa<br />
on erilaisia käytäntöjä. Primaksessa ja Geac +:ssa varaustiedot saa esille erillisellä<br />
komentonäppäimellä ja muissa ohjelmistoissa ne ilmoitetaan suoraan saatavuustietojen yhteydessä.<br />
Primaksessa ongelmana on se, että käyttäjälle ei kerrota, minkä yksikköjen niteistä varauksia on.<br />
Perusnäyttö ja laajemmat tiedot nimekkeestä sisältävä näyttö erikseen on toteutettu muissa<br />
ohjelmistoissa paitsi Riimissä ja KITTissä, joissa laajempien tietojen näyttöä ei ole. Yleisten<br />
kirjastojen ohjelmat näyttävät suoraan joko löytyneet teokset tai ilmoittavat, että mitään ei löytynyt,<br />
VTLS näyttää aina ruudullisen hakutermiä aakkosellisesti muistuttavia sanoja.<br />
Seuraavassa on yhteenveto siitä, mitä tietoja ohjelmien eri näytöillä esitetään.<br />
PALLAS PRIMAS K 3000 RIIMI KITT GEAC + VTLS<br />
Tekijä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä<br />
Nimeke Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä<br />
Julk.v. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä<br />
A.laji Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei<br />
Luokka Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei<br />
ISBN Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei<br />
Kieli Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Ei<br />
Nidelkm Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei<br />
Taulukko 1 Löytyneiden teosten näytöllä esitetty informaatio tutkituissa ohjelmistoissa<br />
PALLAS PRIMAS K3000 RIIMI KITT GEAC + VTLS<br />
Yksikkö Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä<br />
Osasto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä<br />
S:vuus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä<br />
Kpl.os. Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei<br />
Luokka Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä<br />
Eräp. Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä<br />
Pal.p. Ei Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Ei<br />
Viivak. Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei<br />
ISBN Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä<br />
Kieli Ei Ei Ei Ei Kyllä Ei Ei<br />
Julk.v. Ei Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Ei<br />
Var.lkm Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä<br />
Materiaali Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei<br />
Kpl.ksto Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä<br />
Hank.p. Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei
Geac + :ssa ja VTLS:ssä ero yleisiin kirjastojen nähden on, että siinä nimekenäyttö ja nidenäyttö on<br />
toteutettu erikseen. Muiden kirjastojen ohjelmat eivät tuo esille yksittäistä nidettä koskevia tietoja.<br />
3.8.2 Hakumahdollisuuksien monipuolisuus<br />
Kaikki ohjelmistot suovat käyttäjälle mahdollisuuden yhdistellä termejä Boolean- logiikan avulla.<br />
VTLS esittää käyttäjälle havainnollisesti, miten Boolean-haku tehdään, ja muissa ohjelmistoissa<br />
haku tapahtuu lomakkeen avulla. Mikään tutkittu ohjelmisto ei tarjoa käyttäjälle aiheenmukaista<br />
tesaurusta haun tueksi.<br />
Ohjelmistoissa ei tehdä helpoksi yksinkertaisinta mahdollista hakua. Kirjastojen työntekijät<br />
tahtoisivat ohjelmistoihin erikseen pikahaun, jossa hakukriteereinä ovat vain tekijä ja nimeke.<br />
Seuraavassa taulukossa esitetään hakumahdollisuuksien toteutus tutkituissa ohjelmistoissa.<br />
PALLAS PRIMAS K 3000 RIIMI KITT GEAC + VTLS<br />
Tek.sn Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
Tek.en. Ei Ei Ei Ei Ei Hakuk Ei<br />
Tek.nimi Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
T.n.alku Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
Nimeke Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
N.alku Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
Asiasana Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
N.sana Hakuk Hakuk Hakuk Ei Hakuk Hakuk Hakuk<br />
Luokka Lisär. Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk<br />
A.laji Lisär Lisär Hakuk Lisär Hakuk Ei Lisär<br />
Julk.v. Lisär Lisär Hakuk Lisär Ei Lisär Lisär<br />
H.aika Ei Lisär Ei Ei Ei Ei Ei<br />
Kieli Lisär Lisär Ei Lisär Ei Hakuk Lisär<br />
Sij.os. Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Hakuk<br />
Taulukko 3 Hakumahdollisuuksien toteutus tutkituissa ohjelmistoissa<br />
Kaikissa ohjelmistoissa voi aineistoa hakea yhden asiasanan mukaan ja kaikissa muissa paitsi<br />
Riimissä ja KITTissä myös useamman asiasanan mukaan. Seuraavaksi tarkastellaan, miten<br />
ohjelmistoissa tehdään haku useamman asiasanan mukaan.<br />
• Pallas : Täytetään hakulomakkeen molemmat aihekentät. Lisäehdot yhdistetään itsenäisiin ehtoihin<br />
itsenäisiä ehtoja annettaessa.<br />
• Primas : Täytetään hakulomakkeen molemmat aihekentät. Kahden asiasanan käyttö määrittelee orhaun.<br />
Lisäehdot yhdistetään itsenäisiin ehtoihin itsenäisiä ehtoja annettaessa.<br />
• Kirjasto 3000 : Kirjoitetaan useampia asiasanoja Asiasanat kenttään. Näin määritellään or-haku.<br />
• Riimi : Ei ole toteutettu<br />
• KITT : Ei ole toteutettu<br />
• Geac + : Hakukriteerejä voi yhdistellä valitsemalla vaihtoehdon Pikahaku tai Kaikki haut ja<br />
kirjoittamalla haluamansa hakutermit peräkkäin operaattorilla eroteltuna tai ilman.<br />
• VTLS : Asiasanat yhdistetään Boolean-haussa. Näin voidaan määritellä and- , or- tai not- haku.<br />
Lisäehdot yhdistetään itsenäisiin ehtoihin vasta silloin kun pääasiallisten hakuehtojen mukainen tulos<br />
on saatu.<br />
3.8.3 Hakuohjelmistojen intuitiivisuus
Missään tutkitussa ohjelmassa ei saatuja tuloksia suoranaisesti voi käyttää hyväksi lähdettäessä<br />
tekemään uutta hakua. Kaikki ohjelmistot sen sijaan mahdollistavat uuden haun tekemisen jo<br />
löytyneestä hakujoukosta.<br />
Kaksi vaihtoehtoista hakutapaa on toteutettu ainoastaan VTLS ohjelmistossa.<br />
Mikään ohjelmisto ei mahdollista tietokannasta löytyvien asiasanojen selaamista muussa kuin<br />
aakkosjärjestyksessä. Geac + antaa löytyneet teokset aina aikajärjestyksessä uusimmasta<br />
vanhimpaan. Hakutuloksen käsittäessä korkeintaan 200 dokumenttia voi dokumentit lajitella tekijän<br />
tai nimekkeen mukaiseen aakkosjärjestykseen tai siten, että kyseessä olevan kirjaston teokset<br />
ilmoitetaan ensin.<br />
Näytöltä toiselle etenemisen vaihtoehdot esitetään näkyvästi muissa ohjelmistoissa paitsi VTLS:ssä,<br />
jossa osa vaihtoehdoista voi jäädä näkymättä. Hakuohjelman nykyinen tila ja alkunäyttöön<br />
pääsemiseksi vaadittava toiminto ilmoitetaan kaikissa ohjelmissa selkeästi.<br />
Kieli- tai muusta tunnusluettelosta on vaikea päästä pois.<br />
Komennot ovat yleensä yksinkertaisia kaikissa ohjelmistoissa, ainoastaan VTLS:ssä on joitain<br />
useammasta merkistä koostuvia komentoja.<br />
Ohjelmistoissa käytettävä termistö ei ole välttämättä käyttäjälle ymmärrettävää vaan voi sisältää<br />
kirjastoammatillisia termejä. Näitä ovat esimerkiksi nimeke ja asiasana.<br />
Hakuohjelman kaikki piirteet eivät aina ohjelmistoissa ole helposti saavutettavissa, joustavin<br />
eteneminen on toteutettu KITT ohjelmistossa.<br />
Ohjeissa ei neuvota, että hakutermi kannattaisi katkaista virheiden välttämiseksi.<br />
Käyttäjän saattaa olla vaikea hahmottaa, mitä etenemisnäppäintä, return, tab vai nuolet, milloinkin<br />
käytetään. Joissain tapauksisssa lisäksi return poistaa jo täytetyt kentät.<br />
Lisärajoituksia annettaessa on vaikea saada tunnusohjeita.<br />
3.8.4 Käyttäjän opastaminen<br />
Kaikissa ohjelmistoissa käyttäjälle tarjotaan opastusta itse ohjelmassa, kaikkein ylimalkaisimmat<br />
neuvot on Kirjasto 3000 ohjelmistossa.<br />
Kaikkien ohjelmistojen ohjeissa ei ole havainnollisuutta.<br />
Seuraavassa esitetään yhteenveto siitä, miten opastus tutkituissa ohjelmistoisssa on toteutettu:<br />
Pallas: Näyttökohtainen opastus saadaan esille valintanäppäimellä.<br />
Hakuehtoja annettaessa ohjelma antaa kulloinkin täytettävän kentän<br />
täyttöohjeen.<br />
Primas: Koko ohjelmaa koskeva opastus saadaan esille Alkunäytöltä valintanäppäimellä.<br />
Kirjasto 3000: Käyttäjää opastetaan vain Alkunäytöllä tekijähaun suorittamisessa.<br />
Riimi: Käyttäjää ei opasteta .<br />
KITT: Käyttäjää ei opasteta.<br />
Geac +: Näyttökohtainen opastus saadaan esille valintanäppäimellä. Hakunäytöllä ohjelma antaa<br />
myös kulloinkin käytössä olevan hakutyypin mukaisen esimerkin hakulauseesta.
3.8.5 Käyttäjän ymmärtäminen<br />
Tutkituista ohjelmistoista vain Geac + ja VTLS avustavat käyttäjää hänen käyttämiensä termien<br />
kääntämisessä järjestelmän sallimiin termeihin.<br />
Mikään ohjelmisto ei avusta vaihtoehtoisten hakukäskyjen muodostamisessa tai hakumetodien<br />
valinnassa kun alkuperäinen haku epäonnistuu.<br />
Ainoastaan Primaksessa on synonyymien tuntemusta. Muissa ohjelmistoissa käyttäjän pitää osata<br />
syöttää juuri se termi jota asiasanana käytetään.<br />
Kaikissa tutkituissa ohjelmistoissa on automaattinen katkaisu. Geac +:ssa automaattinen katkaisu on<br />
vain selaushaussa. Ohjelmistot siis tunnistavat sanat, joissa on sama kanta.<br />
3.8.6 Haun keskittäminen<br />
Mikään tutkittu ohjelmisto ei tarjoa käyttäjälle mahdollisuutta saada selville termien<br />
sukulaisuussuhteita tesauruksen avulla.<br />
Missään tutkitussa ohjelmistossa paitsi VTLS:ssä ei voi hakea suoraan jo löydetyn aineiston kanssa<br />
samanlaista aineistoa.<br />
Hakutuloksia ei voi suoraan laajentaa eikä supistaa tutkituissa ohjelmistoissa.<br />
Löydetyn aineiston kanssa samanlaista materiaalia ei myöskään löydy ohjelmistoista selailun avulla.<br />
Käyttäjä voi selata ainoastaan saamaansa tulosjoukkoa.<br />
Missään tutkitussa ohjelmistossa ei ole esitetty kirjastossa käytettävää luokitushierarkiaa. Vain KITT<br />
ohjelmiston luokkahaussa esitetään pääpiirteittäinen luokitustaulu.<br />
3.8.7 Kirjallisuudessa esiintuotujen kriteerien toteutus Suomessa käytettävissä ohjelmissa<br />
PALLAS PRIMAS K 3000 RIIMI KITT GEAC + VTLS<br />
Inform. Hyvin Hyvin Hyvin Osittain Osittain Hyvin Osittain<br />
Hakum. Osittain Hyvin Hyvin Osittain Osittain Osittain Osittain<br />
Intuit. Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain Hyvin Osittain<br />
Opastus Osittain Osittain Osittain Ei Osittain Hyvin Osittain<br />
K. ymm. Ei Ei Ei Ei Ei Osittain Ei<br />
Kesk. Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain<br />
Taulukko 4 Arviointikriteerien toteutus tutkituissa ohjelmistoissa
Luvussa pohditaan, miten hakujärjestelmä voisi paremmin ymmärtää käyttäjän tiedontarpeen,<br />
silloinkin kun hän itse ei osaa sitä kattavasti ilmaista. Alussa esitetään tiedonhakuun liittyvien<br />
vaikeuksien perusjaottelu ja sen jälkeen käsitellään eri tyyppisiä vaikeuksia erikseen. Nämä ovat<br />
kirjoitusvirheet, hakulauseen muodostaminen ja vaikeudet saada relevantti hakutulos.<br />
4.1 HAKUVAIKEUKSIEN PERUSJAOTTELU<br />
Christine Borgman jakaa tiedonhaun vaikeudet kahteen pääryhmään, mekaanisiin ja käsitteellisiin.<br />
Haun mekaaniset seikat koskevat hakutermien lause- ja merkitysoppia, haun rakentamista ja<br />
vuorovaikutusta systeemin kanssa. Mekaanisten seikkojen hallitseminen on edellytys sille, että<br />
käyttäjä pystyy hakuja yleensä tekemään. Mekaaniset virheet ovat joko loogisia virheitä tai<br />
kirjoitusvirheitä.<br />
Haun käsitteelliset seikat taas ovat ymmärtämystä siitä, miksi ja miten jotain tehdään, esim. milloin<br />
käytetään mitäkin hakutermiä, miten hakutuloksia laajennetaan tai supistetaan tai mitä vaihtoehtoisia<br />
hakutapoja voi käyttää. Käsitteelliset seikat hallitessaan käyttäjä pystyy käyttämään järjestelmää<br />
hyväkseen monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Käsitteelliset hakuvaikeudet ilmenevät<br />
käytännössä usein seuraavilla tavoilla :<br />
1) Boolean-logiikkaa tai hakusanan katkaisua käytetään väärin.<br />
2) Termien rakenne on toinen kuin hakuohjelman ymmärtämä.<br />
3) Hakulausetta ei osata muuttaa siten, että huonoja hakutuloksia ei synny.<br />
Käsitteelliset vaikeudet johtavat usein siihen, että käyttäjä tekee vain yksinkertaisia hakuja vaikka<br />
monentyyppiset haut olisivat hakuohjelmassa mahdollisia.<br />
(Borgman)<br />
4.2 KIRJOITUSVIRHEISIIN REAGOIMINEN<br />
4.2.1 Kirjoitusvirheiden luokittelua<br />
Anne Lipow luettelee joitakin tavallisia tiedonhaun vaikeuksia, jotka korttiluetteloa käytettäessä ovat<br />
usein pienempiä kuin yleisöpäätettä käytettäessä. Näitä ovat 1) kirjoitusvirheet 2) turhat tai liialliset<br />
tyhjälyönnit 3) väärät välimerkit ja 4) termin yksikkömuodon käyttäminen monikkomuodon sijasta.<br />
Jotkut järjestelmät ilmoittavat jonkin näiden virheiden tapahduttua, että kyseistä aineistoa ei löydy.<br />
Monesti käyttäjä luottaa liikaa tietokoneeseen. Tästä voi seurata, että hän liian helposti uskoo, että<br />
mitään aineistoa hänen aiheestaan ei löydy. (Tenopir)<br />
4.2.2 Kirjoitusvirheisiin reagoimiseen kehitettyjä ratkaisuja<br />
Walker ja Jones mainitsevat toisinaan esitettävän väitteen, että hakuohjelmien parantamisessa tärkeää<br />
ei ole kirjoitusvirheisiin reagoimisen kehittäminen, koska käyttäjä usein huomaa kirjoitusvirheensä<br />
itsekin. He katsovat kuitenkin, ettei tämä oletus pidä paikkaansa läheskään aina. Kirjoitusvirheiden<br />
aiheuttamia vaikeuksia on pyritty ratkaisemaan seuraavilla tavoilla :<br />
1) Oikeiden sanojen päättelyalgoritmien (esim. ns. Soundex-algoritmien) avulla pyritään löytämään<br />
käyttäjän antamia termejä muistuttavia sanoja.
tuntemia sanoja, joista käytetyt hakusanat tai niiden osat ovat osia.<br />
3) On luovuttu vaatimuksesta, että ohjelman pitäisi tunnistaa kaikki hakulausekkeen sanat.<br />
(Walker 1, 41)<br />
4) Yannakoudakisin menetelmässä käytetään sitä, että etsitty sana usein voidaan paikallistaa tiettyyn<br />
osaan sanastoa ja että kirjoitusvirheet yleensä noudattavat tiettyjä sääntöjä. Tässä menetelmässä pieni<br />
osa sanastoa käydään läpi sana sanalta. Jos käyttäjän syöttämässä sanassa ja sanastosta löydetyssä<br />
sanassa on yksi tai kaksi eroa ja jos ero noudattaa järjestelmän tunnistamia sääntöjä, sana lisätään<br />
mahdollisten sanojen listaan. Lopullinen valinta listan sanoista tehdään Bayesin tilastomenetelmällä.<br />
(Yannakoudakis)<br />
4.3 KÄYTTÄJÄN SYÖTTÄMÄN HAKULAUSEEN YMMÄRTÄMINEN<br />
4.3.1 Käyttäjän vaikeudet hakulauseen muodostamisessa<br />
Hyvin usein vaikeuksia aiheuttaa se seikka, että haun tekijä ei erota Boolean-logiikan and- ja oroperaattorien<br />
semanttista merkitystä toisistaan. Toisin sanoen hän yhdistää hakulauseessaan olevat<br />
hakutermit niiden avulla siten, että haun tulos ei vastaa hänen tarpeitaan. Tähän vaikuttaa suuresti se,<br />
että arkikielessä sekä 'ja' että 'tai' sanoja käytetään eri tavalla kuin Boolean-logiikassa. (Tenopir)<br />
Käyttäjän on monesti vaikea valita sopivat hakutermit. Hän voi esimerkiksi muodostaa hakulauseen<br />
'tietokone tai tietokoneavusteinen opetus' ymmärtämättä, että hakutulos on tässä tapauksessa<br />
ensimmäisen hakutermin mukainen. Käyttäjä voi myös katkaista termin siten, että hakutuloksesta<br />
tulee liian laaja. Monesti yritetään myös yhdistää hyvin monta hakusanaa yhdessä hakulauseessa.<br />
(Shaw)<br />
Erilaiset hakustrategiat ja erilainen terminologia systeemeissä ja tietokannoissa tuottavat<br />
hakuohjelmien käyttäjille paljon vaikeuksia. Käyttäjä yrittää turhaan toteuttaa hakuja samalla tavoin<br />
kuin toista hakuohjelmaa käyttäessään on tottunut. (Tenopir)<br />
4.3.2 Hakulauseen ymmärtämisen parantamiseen kehitettyjä ratkaisuja<br />
Katkaisu ja sanojen johtaminen mahdollistavat morfologisesti toisiinsa yhteydessä olevien eli<br />
samankantaisten sanojen löytämisen siinä toivossa, että niillä on semanttistakin yhtäläisyyttä. Nämä<br />
menetelmät eivät aina ole oleellisesti parantaneet hakutuloksia. (Walker 1, 21 )<br />
'Katso- viittaukset' järjestelmän käytössä olevaan hakusanaan ja 'katso myös- viittaukset' hakutermin<br />
sukulaistermeihin ovat tunnetuimmat viittaukset. Viittaustekniikoilla pyritään yhdyssana- ja<br />
homonyymi- kontrolliin, luonnollisen kielen sanojen ja käytössä olevien asiasanojen välisten<br />
yhteyksien tunnistamiseen ja semanttisten sukulaistermien taulukoiden muodostamiseen. (Walker 1,<br />
33)<br />
Automaattisen selailun avulla voidaan tuoda yhteen vaihtoehtoiset tai oikeat kirjoitustavat,<br />
synonyymit tai vaihtoehtoiset tavutukset. (Walker 1, 33)<br />
4.4 HAUN RELEVANSSIN PARANTAMINEN<br />
4.4.1 Relevantin hakutuloksen saamista vaikeuttavia tekijöitä
helposti sen, että mitään ei löydy. (Deborah). Luottaessaan liikaa järjestelmän antamiin tuloksiin<br />
käyttäjä monesti ei myöskään pyri parantamaan hakutuloksiaan vaikka aihetta olisi. (Tenopir)<br />
4.4.2 Relevanssin parantamiseen kehitettyjä menetelmiä<br />
Sopivan laajojen tai valikoivien hakujen mahdollistaminen on tekijöiden mukaan<br />
tiedonhakujärjestelmän suunnittelun tärkeimpiä haasteita. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on<br />
tähän mennessä kehitetty seuraavia menetelmiä :<br />
1) Haun laajentaminen tarkoittaa sitä, että haussa saaduista hakijan relevanteiksi katsomista tietueista<br />
kerätään termejä ja ne lisätään alkuperäisiin, jos hakija haluaa tehdä laajentavan haun. Kullekin<br />
termille lasketaan merkitsevyyspaino sen mukaan, kuinka monessa relevantissa tietueessa se on<br />
esiintynyt. Haun laajentaminen on tutkimuksissa osoittautunut hakutuloksia parantavaksi. Sitä<br />
parantaisi entisestään ymmärrys siitä, milloin laajentamista käyttäjälle ehdotetaan ja hyvät<br />
relevanttiusinformaation keräämisperiaatteet. (Walker 2, 73-74)<br />
2) Käyttäjän antaman relevanttiuspalautteen huomioon ottavaa tiedonhakua voidaan sanoa<br />
probabilistiseksi. Probabilistisissa tiedonhakutekniikoissa on seuraavat edut : 1) niiden toteuttaminen<br />
on tehokasta 2) niiden avulla löydetään enemmän relevantteja dokumentteja kuin Booleantekniikoiden<br />
tai tarkan yhteensovittamisen avulla 3) niillä on vakaa teoreettinen perusta ja 4) niiden<br />
avulla voidaan käsitellä erimuotoisia tai eri alojen julkaisuja. (Hildreth 2, 48)<br />
3) Luokkaselailu ei ole osoittautunut yhtä tehokkaaksi hakujen parantamismenetelmäksi kuin haun<br />
laajentaminen. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että monille teoksille löytyy useampia sopivia luokkia ja<br />
lisäksi luokitus monesti ei ole tarpeeksi yksityiskohtaista.<br />
(Walker 2, 77-78)<br />
4) Automaattista avustusta hakulauseen muotoilussa on joissain hakuohjelmissa käytetty.<br />
Hakuohjelma voi esimerkiksi tehdä automaattisesti käyttäjän pyynnöstä Boolean-lausekkeen<br />
annettujen hakukriteerien perusteella. (Lipow)<br />
5) Smeaton toteaa, että vapaatekstihaku ja Boolean-logiikka ovat riittämättömiä hakutekniikkoja,<br />
koska käsitteet ja sanat usein vastaavat toisiaan huonosti. Samalla sanalla voi olla eri merkitys eri<br />
tieteenaloilla tai eri konteksteissa, toisaalta taas eri sanat monesti tarkoittavat samaa käsitettä.<br />
Luonnollisen kielen prosessointi on yksi tunnetuimpia tekoälyn sovellutuskohteita ja se sisältää<br />
useita tasoja. Syvimmällä tasolla eli diskurssitasolla yritetään tehdä päätelmiä merkityksistä, joita<br />
sanalla on tietyssä kontekstissa. Diskurssitason lähestymistapa muuttaisi Smeatonin mukaan<br />
perinteisen vapaatekstitiedonhaun käsitteelliseksi tiedonhauksi. (Smeaton)<br />
6) Suomalaisessa luokitus- ja indeksointikeskustelussa on ollut esillä ajatus tietokantojen sisällön<br />
jäsentämisestä siten, että karkeaan UDK-luokitukseen yhdistetään asiasanoja. Automaattisessa<br />
luokituksessa luokkia ei määritellä etukäteen, vaan ne muodostuvat dokumentteja kuvaavien<br />
termilistojen samankaltaisuuden perusteella. (Hovi,13)<br />
4 .5 ÄLYKÄS HAKUOHJELMA KOKONAISUUTENA<br />
Neljä vaatimusta tulevaisuuden älykkäälle yleisöpäätteelle ovat Charles Hildrethin mukaan 1)<br />
hakuohjelmaan sisällepääsyn helpottaminen alkuhakemiston ja kyselyn muodostamisen opastuksen<br />
avulla 2) automaattinen avustus epäonnistuneen haun tapahduttua : kyselyn laajennus tai<br />
uudelleenmuotoilu tai vaihtoehtoinen hakustrategia 3) parannetut ja laajennetut Booleanhakumahdollisuudet<br />
ja 4) tiedon linkitys- ja ikkunointitekniikat hakutermien suhteiden<br />
ilmaisemiseksi hakuprosessin aikana. (Hildreth 2, 107)
toteutettu. Ohjelmien alkunäytöistä saa kuvan siitä, mitä ohjelmalla voi tehdä. Myöskin kyselyn<br />
muodostamisessa käyttäjää opastetaan. Muissa kohdissa esitettyjä vaatimuksia taas ei ole otettu<br />
huomioon tutkituissa ohjelmissa.<br />
5. EHDOTUS YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMAN IHANNEKÄYTTÖ- LIITTYMÄKSI<br />
Luvussa luonnostellaan kirjaston asiakkaille hypoteettinen ihannehakuohjelma, jossa on otettu<br />
huomioon kirjallisuudessa hyvälle hakuohjelmalla esitettyjä kriteerejä. Ensin esitellään ohjelman<br />
näytöt ja sen jälkeen ohjelman eteneminen tietyissä erikois- tapauksissa. Valintalistoja ei esitellä.<br />
Ihannekäyttöliittymän poikkeavuudet aiemmin esiteltyjen ohjelmistojen käyttöliittymiin nähden ovat<br />
seuraavat:<br />
• Ohjelmassa sallitaan enemmän hakukriteerejä.<br />
• Opastusta on riittävästi eikä sen ymmärtäminen vaadi kirjastoalan ammattisanaston hallitsemista.<br />
• Käyttäjä saa vaihtoehtoisia toimintatapoja.<br />
• Näytöillä käytettävät termit ovat mahdollisimman ymmärrettäviä.<br />
• Yhdistelmähakujen suorittamista on helpotettu.<br />
• Uuden haun voi käynnistää helposti edellisen haun tulosten perusteella.<br />
5.1 OHJELMAN PERUSNÄYTÖT<br />
Seuraavassa esitetään hakuohjelma ensin näyttöjen välisenä rakennekuvauksena. Sen jälkeen<br />
esitellään ohjelman jokainen näyttö sekä toteutusratkaisujen perustelut.<br />
5.1.1 Ohjelmakokonaisuus<br />
Kaksisuuntainen nuoli merkitsee molemminpuolista suoraa siirtymismahdollisuutta näyttöjen välillä,<br />
yksisuuntainen nuoli vain yhdensuuntaista siirtymismahdollisuutta.
Komentohaku<br />
Lomakehaun ohje<br />
Lomakehaku<br />
Saatavuustiedot<br />
Komentohaun ohje<br />
Yksityiskohtaisemmat<br />
tiedot<br />
Löytyneiden näyttö<br />
Kuva 5.1 Esimerkkiohjelman näytöt ja näytöltä toiselle etenemine<br />
Intuitiivisuutta ohjelma tukee siten, että käyttäjällä on valittavanaan kaksi vaihtoehtoista hakutapaa,<br />
lomakehaku ja komentohaku. Kaikki tarpeelliset etenemismahdollisuudet on myös pyritty sallimaan.<br />
Informatiiviseksi ohjelma on pyritty tekemään siten, että käyttäjä saa jokaisesta löytyneestä<br />
nimekkeestä perustiedot. Löytyneiden teosten näytöllä hän saa jokaisesta nimekkeestä tahtoessaan<br />
erikseen saatavuus- tai yksityiskohtaisemmat tiedot.
5.1.2 Lomakehakunäyttö ja sen ohjesivu<br />
TERVETULOA YLEISÖPÄÄTTEELLE !<br />
Täytä hakulomakkeesta haluamasi kohdat ja käynnistä sen jälkeen haku joko hiirellä<br />
hakupainikkeesta tai näppäimellä H.<br />
Lomakkeen kohdasta toiseen pääset joko Return-näppäimellä tai liikuttamalla kursoria hiiren<br />
avulla.<br />
Jos tarvitset ohjeita kohtien täyttämiseen, katso ne ohjesivulta hakupainikkeen avulla tai<br />
näppäimellä O.<br />
TEKIJÄN SUKUNIMI .......................... LISÄRAJOITUKSET:<br />
TEKIJÄN ETUNIMI ..........................<br />
TEOKSEN NIMI ........................... JULK.KIELI ................<br />
ISBN ........................... JULK.AIKA<br />
................<br />
AIN.LAJI ................<br />
LUOKKA ...........<br />
AIHE 1 .....................................<br />
AIHE 2 .....................................<br />
AIHE 3 .....................................<br />
SARJA .....................................<br />
KUSTANTAJA .....................................
H Käynnistä haku<br />
U Uutuusluettelo<br />
O Ohjeet<br />
L Luokitus<br />
A Asiasanaluettelo<br />
J Julkaisukielet<br />
K Komentohaku<br />
Kuva 5.2 Lomakehakunäyttö<br />
LOMAKEHAKUNÄYTÖN OHJESIVU<br />
TEKIJÄÄ voit hakea myös<br />
• pelkällä sukunimellä<br />
• sukunimen alulla tai<br />
• sukunimellä ja etunimen alulla<br />
TEOKSEN NIMEN voit antaa kokonaan jos muistat.<br />
Voit myös antaa vain nimen alun.<br />
ISBN on teoksen kansainvälinen tunnusnumero.<br />
Jos tiedät ISBN:n, löydät haluamasi teoksen sen<br />
avulla suoraan.<br />
TEOKSEN LUOKAN mukaan hakiessasi voit etsiä<br />
luokan hakemistosta valinnalla L eli Luokitus.<br />
AIHEEN mukaista hakua tehdessäsi voit etsiä<br />
teosta kuvaavan aiheen asiasanaluettelosta<br />
valinnalla A.<br />
KIELEN TAI AINEISTOLAJIN voit myös<br />
halutessasi poimia listasta.<br />
JULKAISUAJAKSI voit antaa paitsi tietyn vuoden<br />
myös muutoin määritellyn ajanjakson,<br />
esim. >1994 tai 1993-1996.<br />
HUOM! SINUN EI TARVITSE TÄYTTÄÄ HAKULOMAKKEEN<br />
KAIKKIA KOHTIA!<br />
Kuva 5.3 Lomakehakunäytön ohjesivu<br />
Monipuoliset hakumahdollisuudet voidaan ilmaista monin eri tavoin. Täyttämällä hakulomakkeen<br />
useampia hakukenttiä käyttäjä käynnistää or- haun. Hakukriteerien joukossa ovat tavanomaisten<br />
lisäksi myös sarja ja kustantaja. Julkaisuajan määrittely on toteutettu joustavasti, sillä<br />
vertailuoperaattorien avulla käyttäjä voi määritellä julkaisuajaksi muun kuin yksittäisen vuoden.
suoraan eivätkä implisiittisesti jollain toisella näytöllä, joka ei ole suoraan käyttäjän nähtävissä.<br />
Käyttäjä näkee heti, minkä kriteerien mukaan aineistoa voi hakea. Intuitiivisuutta lisää myös se, että<br />
Lisärajoituksina käytetään kieltä ja aineistolajia suoraan tunnusten sijasta. Täten käyttäjän ei tarvitse<br />
selata tunnusluetteloita.<br />
Ohjelman kykyä ymmärtää käyttäjän termejä lisää se, että asiasanaluettelon avulla käyttäjä löytää<br />
haluamansa aiheen, vaikka ei osaisi heti itse määritellä sitä. Asiasanaluetteloon voidaan myös lisätä<br />
se ominaisuus, että osoittamalla asiasanaa hiirellä käyttäjä saa esille asiasanan määritelmän.<br />
Haun keskittäminen on toteutettu siten, että systemaattisesta asiasanaluettelosta käyttäjä näkee<br />
termien hierarkkisuussuhteet ja näin pystyy rajaamaan oman aiheensa tarkemmin. Käyttäjä pääsee<br />
myös käsiksi kirjastossa käytettävään luokitushierarkiaan selaamalla luokituskaavaa.<br />
Opastuksen ohjelma on toteuttanut joustavasti siten, että Alkunäytön eli Lomakehakunäytön<br />
Ohjenäytöltä käyttäjä saa hakulomakkeen täyttöohjeet suoraan eikä hänen tarvitse etsiä ohjeita<br />
erillisestä manuaalista.<br />
5.1.3 Komentohakunäyttö ja sen ohjesivu<br />
Kirjoita hakulause tai katso malli ohjesivulta.<br />
T POSTMAN NEIL<br />
H Käynnistä haku<br />
U Uutuusluettelo<br />
O Ohjeet<br />
L Luokitus<br />
A Asiasanaluettelo<br />
J Julkaisukielet<br />
Kuva 5.4 Komentohakunäyttö<br />
M Lomakehaku
KOMENTOHAKUNÄYTÖN OHJESIVU<br />
Hakulauseiden mallit<br />
Tekijähaku T Kivi, Aleksis<br />
Nimekehaku N Tuulen viemää<br />
Aihehaku A Kissat<br />
Luokkahaku L 14<br />
Yhdistelmähaku, jossa yhdistetään saman kentän tietoja, esim. kahden kirjailijan teokset tai kahta<br />
aihetta käsittelevät teokset<br />
A Koulut ja Kirjastot<br />
A Koulut tai Kirjastot<br />
Yhdistelmähaku jossa yhdistetään eri kenttien tietoja :<br />
T Postman ja K Suomi<br />
ISBN-haku I 951-0-14027-9 tai<br />
I 9510140279<br />
Kuva 5.5 Komentohaun ohjesivu<br />
5.1.4 Löytyneiden teosten näyttö<br />
Teoksia löytyi 4.<br />
Saatavuus- tai yksityiskohtaisemmat tiedot saat etenemällä nuolinäppäimien avulla haluamasi<br />
teoksen kohdalle ja painamalla S tai Y näppäintä.<br />
POSTMAN, NEIL DEN FÖRLORADE BARNDOMEN<br />
14.61 1985 RUOTSI KIRJA<br />
POSTMAN, NEIL HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
07.61 1987 SUOMI KIRJA<br />
POSTMAN, NEIL LYHENEVÄ LAPSUUS<br />
14.61 1985 SUOMI KIRJA<br />
POSTMAN, NEIL UUTTA LUOVA OPETUS<br />
38 1970 SUOMI KIRJA<br />
S Saatavuustiedot<br />
A Alkunäyttö<br />
Y Yks.koht. tiedot<br />
U Uusi haku<br />
E Edellinen sivu<br />
P Seuraava sivu<br />
Kuva 5.6 Löytyneiden teosten näyttö<br />
Näytön informatiivisuutta lisää se, että löytyneiden nimekkeiden luokat ilmoitetaan jo tällä näytöllä.<br />
Näin käyttäjä saa hakutuloksen sisällöstä heti kokonaiskuvan.
Löytyneiden teosten näytöllä. Sen ansiosta hakutulosta on helpompi selata.<br />
5.1.5 Saatavuustietojen näyttö<br />
LUOKKA 07 HYLLYPAIKKA POS<br />
POSTMAN, NEIL HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
ISBN 951-0-14027-9<br />
MATERIAALI KIRJA KIELI SUOMI JULKAISUVUOSI 1987<br />
PÄÄKIRJASTO AIKUISTEN OSASTO<br />
2 KPL SAATAVANA PALAUTUSPÄIVÄ 11.4.1996<br />
KIRJASTOAUTO AIKUISTEN OSASTO<br />
1 KPL LAINASSA ERÄPÄIVÄ 30.4.1996 EI VARAUKSIA<br />
SIVUKIRJASTO AIKUISTEN OSASTO<br />
1 KPL SAAATAVANA PALAUTUSPÄIVÄ 6.4.1996<br />
S Saatavuustiedot<br />
A Alkunäyttö<br />
Y Yks.koht. tiedot<br />
U Uusi haku<br />
E Edellinen sivu<br />
P Seuraava sivu<br />
Kuva 5.7 Saatavuustietojen näyttö<br />
Intuitiivisuutta näytössä lisää se, että kirjastojen yksiköt ja osastot on Saatavuustietojen näytöllä<br />
esitetty oikeilla nimillään eikä tunnusten avulla.<br />
Informatiiviseksi näyttö on saatu siten, että siitä käy ilmi teoksen nidemäärä kunkin yksikön<br />
jokaisella osastolla, paikallaolo ja kiertoon liittyvä viimeisin tieto.<br />
5.1.6 Yksityiskohtaisempien tietojen näyttö<br />
Pääsana<br />
Päänimeke<br />
Alanimeke<br />
POSTMAN, NEIL<br />
HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ<br />
JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VALTAKAUDELLA<br />
Luokka 07.<br />
Materiaali KIRJA<br />
Kieli<br />
SUOMI<br />
Julkaisuaika 1987
ISBN<br />
951-0-14027-9 (SID.):122 MK<br />
Julkaisutiedot PORVOO: WSOY, 1987.<br />
Ulkoasutiedot 180 sivua, 22 CM, SIDOTTU<br />
Alkuteos AMUSING OURSELVES TO DEATH : PUBLIC DISCO<br />
Asiasanat<br />
Korvaushinta<br />
VIESTINTÄ<br />
157 mk<br />
VIIHDEKIRJALLISUUS<br />
Alleviivatuista tietokentistä voit käynnistää uuden hiiren painalluksella.<br />
Haluamasi tietokentän kohdalle pääset nuolinäppäimien tai hiiren avulla.<br />
L Löytyneiden teosten näyttö<br />
A Alkunäyttö<br />
S Saatavuustiedot<br />
U Uusi haku<br />
Kuva 5.8 Yksityiskohtaisempien tietojen näyttö<br />
Intuitiivisuutta lisää se, että eri attribuuttiryhmät Luettelokortilla on erotettu toisistaan tyhjillä<br />
väleillä. Näin näytön luettavuus paranee.<br />
Haun keskittämistä edistää se, että löydettyään relevanttia aineistoa käyttäjä pystyy tekemään uusia<br />
hakuja korttinäytön avulla käynnistämällä haun alleviivatusta tietokentästä.<br />
5.1.7 Yhteenveto<br />
Informatiiviseksi ohjelma on saatu siten, että siinä on erillinen näyttö nimekettä koskevia<br />
yksityiskohtaisempia tietoja varten. Myös Löytyneiden teosten näytöllä ja Saatavuustietojen näytöllä<br />
pyritään esittämään käyttäjän tarvitsemat perustiedot.<br />
Intuitiivisuutta tukee se, että melkein jokaiselta perusnäytöltä paitsi Alkunäytöltä eli<br />
Lomakehakunäytöltä voidaan siirtyä muille näytöille. Ohjelmassa voi myös tehdä sekä lomake- että<br />
komentohakuja, ja toisesta hakutyypistä pääsee helposti siirtymään toiseen. Uuden haun<br />
suorittamista on helpotettu antamalla käyttäjälle kaksi uuden haun aloittamistapaa. Jos käyttäjä<br />
aktivoi asiasanahaun näppäimellä A, ovat edelliset hakuehdot vielä Alkunäytöllä, ja käyttäjä voi<br />
lisätä ja vähentää näitä. Jos hän painaa näppäintä U, ei Alkunäytöllä ole edellisiä hakuehtoja, ja<br />
käyttäjä voi tehdä niistä riippumattoman uuden haun. Ohjelmassa annettavat komennot ovat hyvin<br />
selkeitä ja korkealla abstraktiotasolla. Ne voi toteuttaa joko yhtä näppäintä painamalla tai etenemällä<br />
nuolinäppäimien avulla tiettyyn kohtaan ja hakunäppäintä painamalla tai hiiren avulla.
hakutermin alkuosan. Haun supistamista ja laajentamista helpottaa se, että käyttäjä voi helposti<br />
rajoittaa laajoja hakuja palaamalla Alkunäytölle ja lisäämällä hakukriteerejä.<br />
Opastus on näytöllä toteutettu siten, että käyttäjälle tarjotaan joka näytöllä selkeät etenemis- ja<br />
toimintavaihtoehdot. Näin hänelle on aina selvää, missä hakuohjelman tilassa tällä hetkellä ollaan,<br />
mihin tiloihin voi edetä ja miten uuden haun voi aloittaa.<br />
5.2 ERIKOISTAPAUKSET<br />
Seuraavassa käsitellään sitä, miten kehittynyt hakuohjelma käsittelee tiettyjä erikoistapauksia. Nämä<br />
erikoistapaukset ovat kahden asiasanan käyttö, käyttäjän tietämättömyys tiedontarvettaan kuvaavasta<br />
asiasanasta tai luokasta, hakusanan kirjoitus väärin ja tarve lajitella suuri hakutulos.<br />
5.2.1 Useamman asiasanan käyttö<br />
Kun käyttäjä etsii aineistoa useampien asiasanojen perusteella, ohjelmassa tekee niiden perusteella<br />
sekä and- että or-haun, esittää löytyneiden nimekkeiden määrän molemmissa tapauksissa sekä vielä<br />
kummankin yksittäisen asiasanan osalta. Käyttäjän valinnan perusteella esitetään sitten joko and- tai<br />
or-haun mukainen tai jomman kumman yksittäisen asiasanan mukainen hakutulos.<br />
1 Kirjastot ja Yliopistot 4 teosta<br />
2 Kirjastot tai Yliopistot 5 teosta<br />
3 Kirjastot 2 teosta<br />
4 Yliopistot 3 teosta<br />
Kirjoita sen rivin numero, jonka mukaisen hakutuloksen haluat.<br />
Kuva 5.9 Yhdistelmähaun valintanäyttö<br />
5.2.2 Käyttäjä joutuu etsimään asiasanan tai luokan luettelosta<br />
Jos käyttäjä määrittelee hakusanan, jonka mukaan löytyy suuri tulosjoukko, ohjelma antaa<br />
mahdollisuuden supistaa hakua. Se esittää kaikki annetun asiasanan alakäsitteet tai annetun luokan<br />
alaluokat ja käyttäjä voi poimia listasta ne käsitteet, joiden mukaisen hakutuloksen hän haluaa.
07 Joukkotiedotus<br />
07.1 Lehdistöoppi<br />
Kustannustoiminta 00.6<br />
Lehtiluettelot 01.2-01.8<br />
Lehtivuosikerrat 05<br />
Mainonta 69.35<br />
Lehtivalokuvaus 75.7<br />
07.2 Radio- ja televisiotoiminta<br />
Radion ja television käyttö opetuksessa 38.22<br />
Radio- ja televisiotekniikka 62.676-7<br />
07.21 Radiotoiminta<br />
Kouluradio 38.22<br />
Radiotekniikka 62.676<br />
Radiotoiminta 69.35<br />
07.22 Televisiotoiminta<br />
Koulutelevisio 38.22<br />
Televisio- ja videotekniikka 62.677<br />
Televisiomainonta 69.35<br />
Televisio- ja videokuvaustekniikka 77.41<br />
Asiasanasta toiseen pääset ala- ja ylänuolinäppäimien avulla. Painamalla hiirtä asiasanan<br />
kohdalla saat sen mukaan hakuun.<br />
Kuva 5.10 Asiasanaluettelo<br />
5.2.3 Ohjelma ei tunnista annettua sanaa<br />
Jos käyttäjä syöttää hakusanan, jota ohjelma ei tunnista, ohjelma antaa käyttäjälle mahdollisuuden<br />
joko yrittää sanan kirjoittamista oikein tai käynnistää haku uudelleen ohjelman löytämällä annettua<br />
sanaa muistuttavalla sanalla.<br />
1 Kiviniemi<br />
2 Kivivuori<br />
Antamaasi hakusanaa Kiviranta ei löytynyt. Voit yrittää kirjoittaa sanan oikein tai valita<br />
rivinnumerolla jonkin ohjelman löytämän sanan.<br />
Kuva 5.11 Luettelo annettua hakusanaa muistuttavista sanoista<br />
5.2.4 Suuren hakutuloksen lajittelumahdollisuus<br />
Ohjelmassa on määritelty, minkä kokoinen hakutulos on mahdollista lajitella. Kun hakutulos on<br />
vähintäin tämän suuruinen, tarkastaa ohjelma, mitkä lajittelumahdollisuudet ovat<br />
tarkoituksenmukaiset kyseisessä tapauksessa ja antaa listan niistä. Lajittelukriteerit, joiden<br />
tarkoituksenmukaisuus tarkastetaan, ovat julkaisuaika, aineistolaji ja luokka.
6 YHTEENVETO<br />
Tarkastelin tutkielmassa sitä, mitä ominaisuuksia kirjaston asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla<br />
hakuohjelmalla pitää olla. Esittelin hyvälle hakuohjelmalle annettuja kriteerejä, joita alan<br />
kirjallisuudessa on tuotu esille, ja ryhmittelin ne kuuden yleiskäsitteen alle. Tutkin myös, millaisia<br />
ovat Suomessa käytettävät tai käytetyt hakuohjelmat. Kuvasin ja analysoin seitsemän Suomen<br />
kirjastoissa käytettyä hakuohjelmaa ja arvioin kriteerien toteutumisen niissä. Olennaista oli kuvata ja<br />
arvioida käytännössä kehitettyjä järjestelmiä, kuvauksia ei ole päivitetty sen jälkeen, kun olen<br />
ohjelmiin tutustunut. Lisäksi tarkastelin, miten käyttäjän ymmärtämistä voidaan hakuohjelmissa<br />
lisätä. Käsittelin kirjallisuudessa esilletuotuja hakuvaikeuksia ja niihin kehiteltyjä ratkaisuja. Lopuksi<br />
luonnostelin ehdotuksen hakuohjelman kehittyneeksi käyttöliittymäksi, jossa hyvän hakuohjelman<br />
kriteerit on mahdollisimman tarkoin pyritty ottamaan huomioon. Ehdotus sisältää ohjelman näytöt ja<br />
niiden toteutuksen perustelut. Pohdin erikseen vielä sitä, miten kehittynyt hakuohjelma toimii<br />
tietyissä erikoistapauksissa.
LÄHTEET<br />
Borgman Christine: Why are online catalogs hard to use? Journal of the American Society of<br />
Information Science 37 (1986): 6, 387-400<br />
Brooks Helen ym: Research on the Information Interaction and Intelligent Information Provision<br />
Mechanisms. Journal of Information Science, 12 (1-2): 37-44, 1986.<br />
Chambert Ingrid: ADB på bibliotek. Liber, 1986, 250 s.<br />
Croft W Bruce, Thompson R. H.: A New Approach to the Design of Document Retrieval Systems.<br />
Journal of the American Society of Information Science 38 (6), 1987: 389-4040<br />
Davies Roy: Cataloguing as a Domain for an Expert System. Intelligent information systems:<br />
progress and prospects, Chishester: Horwood. 1986, 300 s. Sivut 54-81.<br />
Ernala Paula: Näyttöluetteloiden toiminnalliset piirteet. Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu<br />
tutkielma, Tampereen yliopisto, 1989. 154 s.<br />
Fidel Raya, Soergel Dagobert: Factors affecting online bibliographic retrieval: A Conceptual<br />
framework for research. JASIS 34 (May): 163-180.<br />
Frid Hans Ove: Towards social studies of the OPAC use. OPACs and the user: Proceedings of the<br />
Third Anglo-Nordic Seminar 1990. Nordinfo, 1991, 122 s. Sivut 9-14.<br />
Hildreth Charles: Intelligent interfaces and retrieval methods for subject searching in bibliographic<br />
retrieval systems. Library of Congress, 1989. 120 s.<br />
Hildreth Charles (2): The online catalogue: developments and directions. Library Association, 1989.<br />
212 s.<br />
Hovi Irmeli: Esitutkimus aiheenmukaisen tiedonhaun kehittämisestä kotimaisissa yhteistiedostoissa.<br />
Tieteellisen informoinnin neuvosto, 1987. 22 s.
Resources & Technical Services 27 (1983):1, s. 81-87, s. 90-100.<br />
Lancaster F.W.: Information retrieval systems. Characteristics, Testing and Evaluation. John Wiley,<br />
NY, 1968. 222 s.<br />
Lipow Anne: Practical considerations of the current capabilities of subject acess in online public<br />
catalogs. Library Resources & Technical Services 27 (1983):1, s. 81-87.<br />
Myllylä Riitta: Atk-järjestelmät nyt. Kirjastolehti 88 (1995):3, s. 84-85.<br />
Norman Donald: Miten avata mahdottomia ovia? : tuotesuunnittelun salakarit. WG, 1991. 328 s.<br />
Pollitt A.S: A rule-based system as an intermediary for searching cancer therapy, literature on<br />
MEDLINE, s. 82-126 Lancaster.<br />
Shaw Deborah: Nine Sources of Problems for Novice Online Searchers. s. 63-72, The Online<br />
Searcher, NY Neal-Schuman, 1990. 397 s. Ed. Ethel Auster.<br />
Shoval Perez: Principles, Procedures and Rules in Expert System for Information Retrieval.<br />
Information Processing & Management 21 (6): 475-478, 1985.<br />
Smeaton Alan: Prospects for intelligent, language-based information retrieval. New York: ,<br />
1991. Verifioitu artikkeli aikakauslehdestä Online review Vol. 15: 6, 1991. 10 s.<br />
Tenopir Carol: To err is human: Seven common searching mistakes. Library Journal 109 (1984): 6, s.<br />
635-636.<br />
Using online catalogs: a nationwide survey. Neil-Schumann Publishers inc, New York, 1983, 255 s.<br />
Vickery Alina: An Intelligent Interface for Online Interaction. Journal of Information Science 1984 9<br />
(1): 7-18.<br />
Vigil Peter: Online retrieval: analysis and strategy. Wilby, 1988. 242 s.<br />
Walker Stephen: Improving subject retrieval in online catalogues: Stemming, automatic spelling<br />
correction and British Library, 1990, 115 s.<br />
Walker Stephen 2: Improving subject retrieval in online catalogues: Relevance feedback and query<br />
expansion. British Library, 1990, 115 s.<br />
Yannakoudakis E.J.: An Intelligent Spelling Error Corrector. Information Processing and<br />
Management 1983 19 (2): 101-108.