OMATOIMISEN KIRJASTONKÃYTÃN TUKEMINEN KEHITTYNEEN ...

OMATOIMISEN KIRJASTONKÄYTÖN TUKEMINEN 

KEHITTYNEEN HAKUJÄRJESTELMÄN AVULLA 

Päivi Palonen 

Tampereen yliopisto 

Tietojenkäsittelytieteiden laitos 

Sivulaudaturtutkielma 

6.4.2001

Tietojenkäsittelytieteiden laitos 

Palonen, Päivi: 

Omatoimisen kirjastonkäytön tukeminen kehittyneen hakujärjestelmän avulla 

Sivulaudaturtutkielma, 62 sivua 

Huhtikuu 2001 

i 

Tiivistelmä 

PALONEN PÄIVI: Omatoimisen kirjastonkäytön tukeminen kehittyneen hakujärjestelmän avulla 

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitä ominaisuuksia kirjaston asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla 

hakuohjelmalla pitää olla, ja millaisia ovat Suomessa käytettävät hakuohjelmat. Tutkielmassa 

esitellään hyvälle hakuohjelmalle annettuja kriteerejä, jotka on ryhmitelty joidenkin yleiskäsitteiden 

alle. Työssä kuvataan ja analysoidaan seitsemän Suomen kirjastoissa käytettyä hakuohjelmaa ja 

arvioidaan kriteerien toteutuminen niissä. Lisäksi tarkastellaan, miten käyttäjän ymmärtämistä 

voidaan hakuohjelmissa lisätä. Työssä annetaan ehdotus hakuohjelman kehittyneeksi 

käyttöliittymäksi, jossa hyvän hakuohjelman kriteerit on mahdollisimman tarkoin pyritty ottamaan 

huomioon. Ehdotus sisältää ohjelman näytöt ja niiden perustelut.

SISÄLTÖ 

1. JOHDANTO… …………………………………………………………………………………….. 1 

1.1 TUTKIMUSONGELMA JA SEN MERKITYS… …………………..… …………………………1 

1.2 TUTKIELMAN JÄSENNYS… …………………………………………….. … …………………1 

1.3 TUTKIELMAN TAUSTA … …………………..… …………………..… ………………………..2 

1.3.1 Tiedonhakutapahtuma… ………………………………………………………………………2 

1.3.2 Proseduraalinen ja strateginen tiedonhaku… ………………………………………………….3 

1.3.3 Käyttäjän ja hakuohjelman välisen vuorovaikutuksen toteuttaminen… ………………………3 

1.3.4 Hakuohjelman ja hakutapahtuman osat… ……………………………………………………..4 

1.3.5 Automatisoidun tiedonhakujärjestelmän ominaisuuksia… ……………………………………4 

2. YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET… …………...6 

2.1 OMATOIMINEN MANUAALINEN AINEISTONHAKU ENNEN YLEISÖPÄÄTTEIDEN 

KÄYTTÖÖNOTTOA… …………………..… …………………..… …………………………………6 

2.2 JAOTTELUA HAKUOHJELMISSA ILMENEVISTÄ PUUTTEISTA… …………………..… ...7 

2.3 HYVÄLLE HAKUOHJELMALLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA… …………………..… 8 

2.4 SYNTEESI HYVÄÄN YLEISÖPÄÄTTEESEEN SISÄLTYVISTÄ PIIRTEISTÄ… …………10 

3. SUOMESSA KÄYTÖSSÄOLEVIA YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMIA… ……………...12 

3.1 PALLAS… …………………..… …………………..… ………………………………………….12 

3.1.1 Pallas ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………..12 

3.1.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… ……………………………………………12 

3.1.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä… ………………………………………...12 

3.1.4 Ohjelmiston yleisarvio… ………..… …………………..… ……………………………………15 

3.2 PRIMAS… …………………..… …………………..… ………………………………………….16 

3.2.1 Primas ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………16 



3.2.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………19 

3.3 KIRJASTO 3000...… ………..… …………………..… ………………………………………….20 

3.3.1 Kirjasto 3000 ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… ………………………………….20 




3.4 RIIMI… …………………..… …………………..… ……………………………………………..24 

3.4.1 Riimi ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………..24 

3.4.2 Hakumahdollisuudet… …..… …………………..… …………………………………………... 24 



3.5 KITT… …………………..… …………………..… ……………………………………………...27 

3.5.1 KITT ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………..27 




3.6 GEAC +… …………………..… …………………..… …………………………………………..30 

3.6.1 Geac + ohjelmiston yleispiirteet… ………………..… …………………………………………30 



3.6.4 Ohjelmiston yleisarvio… …..… …………………..… …………………………………………34

3.7 VTLS… …………………..… …………………..… ……………………………………………..35 

3.7.1 VTLS ohjelmiston yleispiirteet… ……………..… …………………………………………….35 




3.8 YHTEENVETO..… ………..… …………………..… …………………………………………...40 

3.8.1 Hakuohjelmien informatiivisuus… …………..… ……………………………………………...40 

3.8.2 Hakumahdollisuuksien monipuolisuus… ……..… ……………………………………………..41 

3.8.3 Hakuohjelmistojen intuitiivisuus… …………..… ……………………………………………...42 

3.8.4 Käyttäjän opastaminen… …..… …………………..… …………………………………………43 

3.8.5 Käyttäjän ymmärtäminen.… …………………..… …………………………………………….43 

3.8.6 Haun keskittäminen… …………………..… …………………..… …………………………….44 

3.8.7 Kirjallisuudessa esiintuotujen kriteerien toteutus Suomessa käytettävissä ohjelmissa… ……...44 

4. KÄYTTÄJÄN YMMÄRTÄMISEN LISÄÄMISEN MAHDOLLISUUDET HAKUOHJELMISSA 

……………………..… …………………..… ………………………………………………………..45 

4.1 HAKUVAIKEUKSIEN PERUSJAOTTELU… …………………………………………………45 

4.2 KIRJOITUSVIRHEISIIN REAGOIMINEN… ……………………………………………….… 45 

4.2.1 Kirjoitusvirheiden luokittelua… …………..… …………………………………………….… ...45 

4.2.2 Kirjoitusvirheisiin reagoimiseen kehitettyjä ratkaisuja… ………………………………….… ..46 

4.3 KÄYTTÄJÄN SYÖTTÄMÄN HAKULAUSEEN YMMÄRTÄMINEN… ……………………46 

4.3.1 Käyttäjän vaikeudet hakulauseen muodostamisessa… …………………………………….… ..46 

4.3.2 Hakulauseen ymmärtämisen parantamiseen kehitettyjä ratkaisuja… …………………….… …47 

4.4 HAUN RELEVANSSIN PARANTAMINEN… ………………………………………………...47 

4.4.1 Relevantin hakutuloksen saamista vaikeuttavia tekijöitä… …………………………………....47 

4.4.2 Relevanssin parantamiseen kehitettyjä menetelmiä… ………………………………………....47 

4.5 ÄLYKÄS HAKUOHJELMA KOKONAISUUTENA… ………………………………………..48 

5 EHDOTUS YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMAN IHANNEKÄYTTÖLIITTYMÄKSI… …49 

5.1 OHJELMAN PERUSNÄYTÖT… …..… ………………………………………………………...49 

5.1.1 Ohjelmakokonaisuus… …………..… ………………………………………………………….49 

5.1.2 Lomakehakunäyttö ja sen ohjesivu… ………………………………………………………….51 

5.1.3 Komentohakunäyttö ja sen ohjesivu… …………………………………………………………53 

5.1.4 Löytyneiden teosten näyttö… ……..… ………………………………………………………...54 

5.1.5 Saatavuustietojen näyttö… ……..… ……………………………………………………….… ...55 

5.1.6 Yksityiskohtaisempien tietojen näyttö… ………………………………………………….… ...56 

5.1.7 Yhteenveto… …………..… …………………………………………………………………….57 

5.2 ERIKOISTAPAUKSET… ……………..… ……………………………………………………...57 

5.2.1 Useamman asiasanan käyttö… ………..… ……………………………………………………..58 

5.2.2 Käyttäjä joutuu etsimään asiasanan tai luokan luettelosta… …………………………………..58 

5.2.3 Ohjelma ei tunnista annettua sanaa..… ………………………………………………………...59 

5.2.4 Suuren hakutuloksen lajittelumahdollisuus… ……………………………………………….… 59 

6 YHTEENVETO................................................… ………………………………………………....60 

LÄHTEET… ………..… …………………..… ………………………………………………………61 

iii

1. JOHDANTO 

1.1 TUTKIMUSONGELMA JA SEN MERKITYS 

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, mitä ominaisuuksia hyvällä kirjaston asiakkaiden käyttöön 

tarkoitetulla hakuohjelmalla pitää olla ja toisaalta millaisia ovat Suomessa tällä hetkellä käytettävät 

ohjelmat. Vastausta kysymykseen on etsitty analysoimalla Suomessa käytössä olevia kirjaston 

yleisöpäätteen hakuohjelmia ja vertailemalla niitä kirjallisuudessa esitettyihin hyvän hakuohjelman 

kriteereihin. 

Kirjaston tehtäviin kuuluu kokoelmien ylläpidon lisäksi myös tarjota puitteet niiden käyttöön. Näitä 

puitteita kirjastot ovat tarjonneet paitsi avustamalla asiakasta tarvittaessa myös antamalla asiakkaalle 

mahdollisuus itse etsiä aineistoa. Aikaisemmin tämä on tapahtunut kokoelmaluetteloiden, erityisesti 

kortiston avulla, nykyään yhä useammin yleisöpäätteellä olevan hakuohjelman avulla. Yleisöpäätteen 

hakuohjelma voi ja sen pitää tarjota samat hakumahdollisuudet kuin kokoelmaluettelo ja lisäksi 

monia muita hakumahdollisuuksia. Hakuohjelmaan on mahdollisuus myös sisällyttää tiedot 

muustakin kuin yksittäisessä kirjastolaitoksessa olevasta aineistosta. Kun kokoelmaluettelossa 

voidaan esittää vain löytyneen dokumentin bibliografiset tiedot, voidaan yleisöpäätteellä esittää 

tietoja myös dokumentin tämänhetkisestä saatavuudesta. 

Omatoimisen kirjastonkäytön tukemisen tärkeyttä voidaan perustella seuraavilla seikoilla: 

- Useat asiakkaat haluavat käyttää kirjastoa omatoimisesti. 

- Monesti kirjaston asiakas ei halua kertoa asiastaan muille. 

- Kirjaston henkilökunnalta saatavaa palvelua joutuu useinkin odottamaan. 

Tutkimusongelma on osa laajempaa kysymystä, miten kirjaston asiakkaan omatoimista 

aineistonhakua voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin tietotekniikan avulla. Hyvä hakuohjelma 

yksistään ei tarjoa riittävää lähtökohtaa omatoimiselle kirjastonkäytölle. Yleisöpäätteet pitää myös 

sijoittaa asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti, ja niitä tulee olla riittävä määrä. Tässä 

tutkimuksessa kuitenkin keskitytään yksinomaan hakuohjelman ominaisuuksiin. Tutkimuksessa 

pyritään kiinnittämään erityistä huomiota paitsi siihen, että kattavat hakumahdollsuudet on toteutettu, 

myös siihen, että ne tarjotaan käyttäjälle mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. 

1.2 TUTKIELMAN JÄSENNYS 

Tutkielman toisessa luvussa esitellään ne vaatimukset, joita voidaan hyvältä hakuohjelmalta 

edellyttää kirjaston asiakkaiden tiedontarpeiden tyydyttämiseksi. Tarkastelun alkulähtökohtana ovat 

kirjastoissa ennen yleisöpäätteitä käytetyt kortisto- ja muut kokoelmaluettelot, joista aineistoa saattoi 

hakea vain tiettyjen kriteerien mukaan ja jotka eivät tarjonneet kaikkea sitä informaatiota, jota 

yleisöpäätteellä on mahdollista esittää. 

Kolmannessa luvussa kuvataan kuusi Suomessa käytössäolevaa yleisöpäätteen hakuohjelmaa. 

Ohjelmistot ovat Pallas, Primas, Kirjasto 3000, Riimi, KITT, Geac + ja VTLS. VTLS:ää käyttävät 

Suomessa useimmat yliopistojen kirjastot, muut ohjelmistot ovat käytössä useissa Suomen yleisissä 

kirjastoissa. Ensin kuvataan, mitkä varsinaiset hakumahdollisuudet ja lisärajoitukset ohjelmistossa on 

käytettävissä ja miten eri hakukriteerejä voi yhdistellä. Sen jälkeen kuvataan käyttäjän 

etenemismahdollisuudet näytöltä toiselle sekä eri näytöillä esitetty informaatio. Lopuksi arvioidaan 

yleisesti, mitä hyviä ja huonoja puolia ohjelmistossa on. Tiedot on hankittu omakohtaisesti 

analysoimalla hakuohjelmia.

ohjelmistoissa voisi lisätä. Ensin pohditaan, miten ohjelma voisi auttaa käyttäjää, kun tämä on tehnyt 

kirjoitusvirheen. Seuraavaksi tarkastellaan, miten voidaan ratkaista käyttäjän ja ohjelman erilaisesta 

termien käytöstä aiheutuvat ongelmat. Sitten käsitellään ongelmaa, miten parantaa liian suppeita tai 

laajoja hakutuloksia. Lopuksi tutkitaan, miten hakutulosta voi parantaa, jos se ei ole käyttäjän 

kannalta relevantti. 

Viidennessä ja viimeisessä luvussa hahmotellaan eräänlainen yleisöpäätteen ihannekäyttöliittymä, 

jossa pyritään toteuttamaan kattavat hakumahdollisuudet ja hakukriteerien yhdistelymahdollisuudet, 

joustava eteneminen näytöltä toiselle, riittävän informaation esittäminen aineistosta ja käyttäjän 

ymmärtäminen. 

1.3 TUTKIELMAN TAUSTA 

1.3.1 Tiedonhakutapahtuma 

Tiedonhakutapahtuma on kirjastonkäyttäjän pyrkimystä löytää oman tiedontarpeensa kannalta 

relevantteja dokumentteja. Tämän tapahtuman vaiheita voidaan eritellä seuraavasti: 

1) Kirjastonkäyttäjällä on tiedontarve. 

2) Käyttäjä täsmentää tiedontarpeensa. 

3) Käyttäjä spesifioi ja valitsee tiedontarvettaan kuvaavat hakutermit. 

4) Käyttäjä muodostaa hakutermeistä hakulauseen. 

5) Tietokone prosessoi kyselyn. 

6) Tietokone antaa hakutulokset. 

7) Kirjastonkäyttäjä arvioi tulosten relevanttiuden. 

Missä tahansa tiedonhakuprosessin monista vaiheista voi tapahtua jotain, mikä pilaa aiotun 

lopputuloksen eli käyttäjä ei saakaan tarpeensa mukaisia tuloksia. Esimerkiksi hakutermien 

johtaminen omasta tiedontarpeesta tai hakulauseen muotoilu voi olla hyvin vaikeaa. Näin ollen 

tiedonhakuprosessia varjostaa monta epävarmuustekijää. 

(Hildreth 2, 44) 

Yleisöpäätettä käyttäjä tarvitsee vaiheessa 4. Hakuohjelman avulla on kuitenkin mahdollisuus 

tarvittaessa auttaa käyttäjää täsmentämään vaiheissa 2 ja 3 tehtyjä valintoja. Vaiheen 4 

suorittamisessa hyvä hakuohjelma samaten tukee käyttäjää. Useimmiten se tarjoaa hakulauseen 

muotoiluun valmiin formaatin. Kun käyttäjän tiedontarve on ensimmäisen kerran ilmaistu valmiin 

hakulauseen muodossa, hakuohjelma suorittaa vaiheet 5 ja 6. Tämän jälkeen käyttäjä suorittaa 

vaiheen 7 ja hakuprosessi joko on päättynyt tyydyttävään lopputulokseen tai alkaa uudelleen joko 

vaiheesta 1 tai jostain muusta vaiheesta. Kehittynyt hakuohjelma osaa myös edetä 

tarkoituksenmukaisesti saadessaan tietoja siitä, mitkä tulosjoukon nimekkeet jos mitkään ovat olleet 

haun suorittajan tiedontarpeen kannalta relevantteja. 

Lisäksi on huomattava, että haun tekijän kiinnostuksen kohde tai tiedontarpeen täsmällisyyden aste 

voivat muuttua haun aikana. Tiedonhaku on siis muutakin kuin selvästi määritellyn informaation 

etsimistä epävarmuuden vähentämiseksi. 

(Frid, 12) 

Fidel ja Soergel ovat eritelleet hakutapahtuman osatekijöitä. Niitä ovat heidän mukaansa 

1) kehysorganisaatio 

2) käyttäjä 

3) kysymys 

4) tietokanta 

5) hakujärjestelmä 

6) haun suorittaja

8) hakutulos 

Kirjoittajat korostavat, että käyttäjän tiedonhakukokemus ja asennoituminen tiedonhakujärjestelmään 

vaikuttavat hakutapahtuman onnistumiseen. Kysymys taas sisältää kaikki ne ominaisuudet, jotka 

käyttäjä ottaa huomioon ennen hakua tai sen aikana ja kaikki ominaisuudet jotka auttavat 

ymmärtämään informaatiotarvetta paremmin. 

(Fidel) 

1.3.2 Proseduraalinen ja strateginen tiedonhaku 

Vigil määrittelee (1987) tiedonhaun proseduraaliseksi, kun sillä on selkeä päämäärä. 

Proseduraalinen tiedonhaku edellyttää monesti vain yhden hakukäskyn antamista. Käytännössä tietyn 

teoksen tai tietyn kirjailijan kirjoittamien teosten hakeminen usein on proseduraalista tiedonhakua. 

Strateginen tiedonhaku taas on informaation etsimistä yrityksen ja erehdyksen kautta, siten että haun 

uudelleenmuotoiluun vaikuttavat edellisistä hauista saadut tulokset. Tiettyä aihepiiriä koskevan 

aineiston hakeminen on useimmiten strategista tiedonhakua. Voidaan katsoa, että atk-systeemi on 

pelkkä luettelo, jos sen avulla voi suorittaa ainoastaan proseduraalista tiedonhakua. Tietokannaksi 

systeemin tekee mahdollisuus yhdistellä ja manipuloida tietoja. 

(Vigil, 17-20) 

1.3.3 Käyttäjän ja hakuohjelman välisen vuorovaikutuksen toteuttaminen 

Aineistoa voi hakea 1) komento-, 2) valikko- tai 3) lomakepohjaisesti. Komennon avulla 

hakiessaan käyttäjä määrittelee hakulauseen, esim. tekijä = Strindberg ja nimeke = Hemsöläiset. 

Valikkopohjaisessa haussa taas ohjelma tarjoaa tunnuksen eri hakutyypeille, esim. tekijähaulle, 

nimekehaulle ja yhdistelmähaulle. Lomakepohjaisesti hakiessaan käyttäjä täyttää haluamansa 

näyttöruudulla olevat nimetyt hakukentät. (Chambert, 84) 

1.3.4 Hakuohjelman ja hakutapahtuman osat 

Helen Brooks ym. näkevät tiedonhakuohjelman koostuvan neljästä itsenäisestä osasta, joita he 

kutsuvat agenteiksi ja jotka ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Nämä agentit ovat : 

1) käyttäjän mallin muodostaja 

2) hakuongelman kuvauksen muodostaja 

3) tiedonhaun toteuttaja 

4) vastauksen muodostaja 

(Brooks et al.) 

Stephen Croft ym. jaottelevat hakutapahtuman seuraaviin osiin : 

1) Rakennetaan malli käyttäjän tiedontarpeesta. Tämä sisältää käyttäjän antaman hakulauseen 

analysoinnin, sovellusalatietämyksen hankinnan ja selailumahdollisuuksien tarjoamisen käyttäjälle. 

2) Etsitään dokumentit vuorovaikutuksen avulla. Toteutetaan propabilistinen haku eli haetaan ensin 

sen mukaan, mitä käyttäjän alunperin otaksutaan tarkoittavan ja täsmennetään hakutulosta käyttäjän 

antaman palautteen perusteella. 

3) Uudelleenmääritellään malli käyttäjän tiedontarpeesta. Tämä toteutuu ottamalla huomioon 

käyttäjän arviot edellisestä hakutuloksesta ja tarjoamalla käyttäjälle selailumahdollisuuksia. 

(Croft et al.) 

1.3.5 Automatisoidun tiedonhakujärjestelmän ominaisuuksia

käyttämään tietokoneella olevaa hakujärjestelmää tarvitsematta turvautua neuvojaan. Tiedonhaun 

välittäjäjärjestelmä eli hakutapahtumaa avustava automatisoitu järjestelmä sisältää seuraavan 

tietämyksen: 

1) Systeemitietämys: komentokieli ja hakuohjelman toiminnot ja ominaisuudet 

2) Tietämys hakujen suorituksesta: strategia ja taktiikka 

3) Aihetietämys: tesaurus eli sanakirja termien välisistä erilaisista suhteista 

4) Käyttäjää koskeva tietämys 

Ongelmana on, että haun onnistumiseksi käyttäjän rakenteellisesti jäsentymätön ongelma-avaruus 

pitää yhteensovittaa hakujärjestelmän rakenteellisen indeksiavaruuden kanssa. Ongelmaa on pyritty 

ratkaisemaan kehittämällä malleja älykkäästä käyttäyty- misestä sekä kehittämällä tietokoneohjelmia, 

jotka osaavat ratkaista ongelmia jäljitellen inhimillistä älyä. Tiedonhaun välittäjäjärjestelmä pitää 

yllä dialogia järjestelmän ja käyttäjän välillä. Ongelmanratkaisukyvyssä tärkeää on taito keskittyä 

ongelman keskeisiin aspekteihin. 

Tiedonhaun välittäjäjärjestelmällä on seuraavia funktioita : 

1) Käyttäjän avustaminen hakulauseen muotoilussa. 

2) Hakustrategian muotoileminen käyttäjän käsitteisiin ja hakutermeihin perustuen. 

3) Käyttäjän avustaminen hakustrategian uudelleenmuotoilussa. 

(Pollitt) 

Tulevaisuudessa automatisoituja tiedonhakujärjestelmiä pitäisi kehittää seuraavilla osa-alueilla: 

1) Käyttöliittymän tarkoituksenmukaisuuteen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Käytännössä tämä 

tarkoittaa seuraavia asioita: 

a) Hakuohjelman pitää olla itseselittävä eli riittävän opastuksen pitäisi löytyä näyttöruudulta, ettei 

sitä tarvitse hakea manuaaleista. 

b) Käyttäjän ei pidä saada virheilmoitusta heti ensimmäisen yrityksen jälkeen eikä järjestelmän 

myöskään pitäisi kaatua. 

c) Virheilmoitukset eivät saa olla sävyltään aggressiivisia. 

d) Hakulause pitää voida antaa missä tahansa muodossa. 

e) Ohjelman tulee pystyä suhtautumaan älykkäästi käyttäjän antamiin tuntemattomiin termeihin. 

2) Kirjoitusvirheiden korjaamiseen pitää voida tarjota apua. 

3) Ohjelmistoissa tulee olla ymmärrettävä ja yksiselitteinen terminologia. 

4) Huonosti muotoillut kysymykset pitää pystyä käsittelemään. 

(Vickery ym.)

2. YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 

Luvussa tarkastellaan ensin sitä, mitä rajoituksia omatoimisella 

aineistonhaulla oli ennen hakua tukevia atk-järjestelmiä. Seuraavaksi 

käsitellään hakujärjestelmissä ilmeneviä puutteita ja toisaalta 

kriteerejä, joita hyvälle hakujärjestelmälle on annettu. Lopuksi 

ryhmitellään kriteerit, joiden mukaan hakujärjestelmiä pitäisi 

arvioida. 

2.1 OMATOIMINEN MANUAALINEN AINEISTONHAKU ENNEN YLEISÖPÄÄTTEIDEN 

KÄYTTÖÖNOTTOA 

Kirjastossa ylläpidettävän ja käytössäolevan kokoelmaluettelon tehtävät ovat Cutterin mukaan : 

1) Mahdollistaa dokumenttien löytyminen, kun tekijä, nimeke tai aihe tiedetään. 

2) Kertoa, mitä tietyn tekijän kirjoittamia, tietyn aiheen mukaisia tai tietyn kirjallisuuslajin mukaisia 

teoksia kirjastossa on. 

3) Auttaa dokumentin valinnassa julkaisutietojen tai sen kirjallisen tai aiheenmukaisen luonteen 

mukaan. 

(Davies) 

Ennen yleisöpäätteiden käyttöönottoa kirjaston asiakas on voinut tehdä oma-aloitteisesti hakuja 

manuaalisesti käytettävien kokeolmaluetteloiden avulla. Ylivoimaisesti yleisin käytetyistä 

kokoelmaluetteloista on ollut kortistoluettelo. Kortiston tai mukaan kokoelmaluettelon avulla 

käyttäjä voi löytää aineistoa tekijän, nimekkeen ja asiasanan mukaan. Mikäli kirjastossa käytetään 

aakkosellisen lisäksi systemaattista kortistoa, voi aineistoa etsiä myös luokan mukaan. Monissa 

kirjastoissa audiovisuaalisesta aineistosta on ollut erillinen kortistonsa, joten hakeminen aineistolajin 

mukaan on ollut mahdollista. Nimekkeen bibliografisten tietojen lisäksi kortisto on saattanut sisältää 

myös tietoa eri yksiköissä tai osastoilla olevista nidemääristä. 

Rajoituksia, joita manuaalinen kokelmaluettelo asettaa asiakkaan tiedonhaulle, ovat seuraavat : 

- Käyttäjä ei voi tehdä hakuja muiden hakukriteerien mukaan kuin niiden jotka kokoelmaluettelon 

rakenne mahdollistaa.

- Kortiston avulla ei saa selville, onko etsittävä teos hakuhetkellä lainassa ja mikäli on, milloin sen 

voi odottaa palautuvan. 

- Käyttäjä voi löytää vain sen aineiston, jonka kyseinen kirjastoyksikkö sisältää. 

- Tietojen selausmahdollisuuksien rajallisuus usean käyttäjän tapauksessa. 

Erittelemällä pelkästään kokoelmaluettelon asettamia rajoituksia voidaan yleisöpäätteen 

hakuohjelmille asettaa seuraavat perusvaatimukset : 

- Käyttäjä voi hakea aineistoa kaikkien niiden hakukriteerien mukaan jotka hän kokee 

merkittäviksi ja yhdistellä näitä kriteerejä. 

- Käyttäjä löytää aineistosta sekä riittävästi bibliografisia tietoja että tietoja etsityn dokumentin 

saatavuudesta. 

2.2 JAOTTELUA HAKUOHJELMISSA ILMENEVISTÄ PUUTTEISTA 

Paula Ernala on analysoinut (1989) ensimmäisissä käytössä olleissa yleisöpäätteiden hakuohjelmissa 

ilmenneitä puutteita. 

1) Yleisöpääte on lähinnä koneelle talletettu korttiluettelo. Hakuohjelmat sisälsivät saman verran 

hakumahdollisuuksia kuin korttiluettelo. 

2) Käyttäjä joutui antamaan hakulausekkeen, ainakin sen alun, järjestelmän ymmärtämässä 

muodossa. Järjestelmät vastasivat komentoihin, jotka annnettiin suppealla, jäykällä ja 

keinotekoisella kielellä ja täydellisen tarkasti. Virhe komennon annossa tai vääränlainen kieli vei 

käyttäjän takaisin hakuprosesssin alkuun, eikä virheen luonteesta annettu informaatiota. 

3) Haun viimeistely ja parantelu välituloksiin perustuen oli mahdotonta. 

4) Vain yksi vuorovaikutusmuoto oli mahdollinen. 

5) Ohjelma tarjosi tukea haun aikana vähän tai ei lainkaan. 

6) Selailu oli mahdollista vain aakkosellisella perustalla. 

7) Hakuohjelma ei kyennyt mukautumaan käyttäjän aikaisempaan kokemukseen. 

(Ernala, 43-47) 

Jean M. Tague näkee yleisöpäätteen käytössä seuraavat perusvaikeudet : 

1) Käyttäjä ei ymmärrä komentojen rakennetta eikä bibliografisissa tiedostoissa käytettävää kieltä. 

2) Tyypillisessä yleisöpääteistunnossa hakuohjelman pitää pystyä tulkitsemaan käyttäjän termejä. 

Charles R. Hildreth on koonnut seuraavat käyttäjän pääongelmat, 

joita yleisöpäätetutkimuksessa on noussut esille. 

1) Haut tuottavat liian vähän tai liian paljon tuloksia. 

2) Haut epäonnistuvat täysin ja yritys keskeytetään. 

3) Hakuohjelmassa eteneminen koetaan vaikeaksi. Useinkaan käyttäjä 

ei tiedä, missä ollaan, mitä tehdään seuraavaksi tai miten voidaan 

palata alkuun. 

4) Käyttäjän syöttämiä hakutemejä on vaikea ilmaista hakuohjelman 

ymmärtämällä kielellä, koska käyttäjä ei tunne indeksointia eikä 

ymmärrä käyttäjän sanastoa. 

Hildrethin näkemyksen mukaan vaikeudet johtuvat seuraavista puutteista hakuohjelmissa : 

1) Käyttäjää ei tarpeeksi avusteta hakutermien muuttamisessa järjestelmän kielelle.

vaihtoehtoisten hakumetodien valinnassa, jos alkuperäinen haku epäonnistuu. 

3) Hakuohjelma ei tarjoa aihekäsitteen rajaamisen avuksi tesaurusta, joka osoittaa termien 

sukulaisuussuhteet. 

4) Onnistuneista vapaatekstihaun termeistä ei seuraa haku vastaavilla aiheotsikoilla tai 

luokkanumeroilla aiheeseen liittyvän materiaalin hakemiseksi. 

5) Ohjelma ei rajoita laajoja hakuja käyttäjän kriteerien mukaisiksi. 

6) Ohjelma ei tarjoa selailua jo löydettyyn sidoksissa olevan materiaalin löytämiseksi. 

(Hildreth, 18) 

Ingrid Chambertin mukaan keskeisimmät vaikeudet yleisöpäätteen käytössä ovat seuraavat : 

1) Ohjelmat eivät ole käyttäjää neuvovia, vaan niiden käyttöön tarvitaan manuaaleja, joita käyttäjät 

eivät viitsi tutkia. 

2) Ohjelma sisältää kirjastoammatillisia termejä, joita käyttäjä ei ymmärrä. 

3) Ohjelma vastaa vain annetttuun kysymykseen eikä neuvo, miten hakuistuntoa jatketaan. 

4) Ohjelma ei anna samoja selailumahdollisuuksia kuin korttiluettelo. 

(Chambert, 82) 

2.3 HYVÄLLE HAKUOHJELMALLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA 

Edellä esitettyjen puutelistojen perusteella hyvältä yleisöpäätteen hakuohjelmalta voidaan edellyttää 

seuraavia piirteitä: 

1) Siinä on muitakin hakumahdollisuuksia kuin korttiluettelon tarjoamat ja käyttäjä pystyy 

yhdistelemään näitä mahdollisuuksia keskenään. 

2) Se pystyy reagoimaan käyttäjän syötteisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. 

3) Haussa saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi uutta hakua tehtäessä. 

4) Käyttäjän pitää voida selailla asiasanastoja ja luokituskaavoja. 

5) Ohjelman tulee tarjota opastusta hakulauseen muotoilussa tai haun etenemisessä. 

Seuraavassa esitän alan kirjallisuudesta löytyviä vaatimusjäsennyksiä, jotka syventävät näitä 

ominaisuuksia. 

Tague on jäsentänyt hyvältä yleisöpäätteen hakuohjelmalta vaadittavat ominaisuudet seuraavasti: 

1) Korkea saanti eli löydettyjen nimekkeiden osuus kaikista relevanteista nimekkeistä. 

2) Korkea tarkkuus eli relevanttien nimekkeiden osuus kaikista löydetyistä nimekkeistä. 

3) Helppous oppia ja käyttää. 

4) Nopea vastausaika. 

5) Kyky ymmärtää käyttäjän syötteitä. 

(Hildreth, 18) 

Hovi katsoo, että relevantin hakukomennon muotoilu ei ylipäänsä voi onnistua, ellei päätteellä voi 

selailla luokituskaavoja, asiasanastoja ja vapaan tekstin käänteistiedostoja. 

(Hovi, 11-12) 

Yhdysvalloissa keväällä 1982 yli 8000 yleisöpäätteen käyttäjälle ja yli 3000 yleisöpäätettä 

käyttämättömälle henkilölle tehdyn kyselytutkimuksen perusteella voidaan tehdä käyttäjän 

toivomuksista seuraava yhteenveto: 

1) Lisättäessä hakuohjelmaan ominaisuuksia on varmistuttava siitä, että ne vuorovaikutuksessa 

näyttävät ymmärrettäviltä. Niiden pitää olla käytettävissä ja kontrolloitavissa selkeästi, kattavasti 

ja yksinkertaisesti. Uudet ominaisuudet pitää toteuttaa olemassaolevan vuorovaikutustavan 

kanssa yhdenmukaisesti. On nimittäin mahdollista, että käyttäjää auttamaan tarkoitetut 

systeeminominaisuudet voivat joskus päinvastoin tehdä ihmisen ja koneen välisen 

vuorovaikutuksen mutkikkaammaksi.

suuresti. Käyttäjän mahdollisuuksia onnistua asiasanahaussa parantaa huomattavasti 

mahdollisuus selata näyttöruudulla aiheenmukaista tesaurusta. 

3) Yleisöpäätteen käyttäjillä on vaikeuksia komentojen muistamisessa ja istuntojen kontrolloinnissa 

enemmän kuin koodien lyhenteiden ymmärtämisessä ja käytössä. Tätä keskeistä ongelmaa voi 

pyrkiä ratkaisemaan mm. komentosyntaksia rationalisoimalla, komentoja yksinkertaistamalla ja 

menunäyttöjä nopeuttamalla. 

4) Kyky ilmoittaa niteen lainaustilanne on erittäin tärkeä ominaisuus systeemissä. 

5) Hakuohjelmassa pitäisi useampien käyttäjien mielestä olla erikseen perusnäyttö, joka sisältää 

vain nimekkeen, aiheotsikot ja ISBN:n ja erityisellä valinnalla esillesaatava näyttö, joka sisältää 

laajemman bibliografisen tiedon. Tämä johtuu siitä, että vain 5 % kyselyyn vastanneista 

yleisöpäätteen käyttäjistä tarvitsi tarkkaa bibliografista informaatiota. Pidettiin myös tärkeänä, 

että bibliografisen tiedon saaminen näytölle ei vie kovasti aikaa. 

6) Haku on vaikeaa, jos hakutermejä ei voi yhdistellä Boolean-logiikalla. 22-40 % hauista piti 

voida etsiä useamman kuin yhden hakusanan avulla. Mahdollisuutta käyttää Boolean-logiikkaa 

ei kuitenkaan välttämättä ymmärretä, ellei yksikäsitteisiä selityksiä ja esimerkkejä ole tarjolla. 

7) Lyhyt vastausaika on yleisöpäätteen käyttäjälle tärkeä asia mutta ei tärkein. Jos vastausajan 

lyhentämiseen tarvittavat resurssit voidaan käyttää muihin systeeminparannuksiin, käyttäjät 

pitävät niitä tärkeämpinä. 

8) Tietokannassa pitäisi olla enemmän aineistoryhmiä. Käyttäjät kaipasivat tietokantaan enemmän 

sisältöä. 

9) Aiheinformaatiota bibliografisissa tiedostoissa pitäisi lisätä. Asiakkaan mielestä hakuohjelman 

tasoa parantaa kyky etsiä kirjan sisällysluettelo, yhteenveto tai indeksi. 

10) Oikean aihetermin löytämistä pitäisi helpottaa. Mahdollisten hakutermien määrää voi rajoittaa 

sanastoa kontrolloimalla tai automaattisesti yhdistämällä käyttäjän termit niiden synonyymeihin 

ja liitoksissa oleviin termeihin, jotka esiintyvät aiheotsikoissa. (Using...) 

Vaikeutta ymmärtää käyttäjän todellisia tarpeita ilmentää toteamus, että haun suorittamisessa vaikeaa 

ei ole vastauksen löytäminen vaan sen ymmärtäminen, mistä on kysymys. (Kibirige) 

SMART-ohjelma, jolla pyrittiin maksimoimaan käyttäjän ymmärtäminen, sisälsi seuraavat 

ominaisuudet: 

1) Katkaisu. Toisin sanoen ohjelman pitää tunnistaa sanat, joilla on sama kanta 

2) Synonyymisanakirja 

3) Hierarkkinen luokitus 

4) Fraasisanakirja 

(Lancaster, 113) 

Donald Normanin jaottelun mukaan minkä tahansa useille käyttäjille tarkoitetun tuotteen pitää 

täyttää seuraavat kriteerit: 

1) Näkyvyys: Käyttäjä voi katsomalla todeta laitteen tilan ja toimintavaihtoehdot. 

2) Hyvä käsitteellinen malli: Ohjelman toiminnot ja tulokset on johdonmukaisesti esitelty ja ne ovat 

ymmärrettävät ja looginen järjestelmäkuva on tarjottu. 

3) Hyvät kytkennät: On mahdollista määrittää yhteydet a) toimenpiteiden ja tulosten, b) säätimien ja 

niiden vaikutusten ja c) järjestelmän tilan ja näkyvien tapahtumien välillä. 

4) Palaute: Käyttäjä saa täydellistä ja jatkuvaa palautetta toiminnan tuloksista. 

(Norman, 84) 

2.4 SYNTEESI HYVÄÄN YLEISÖPÄÄTTEESEEN SISÄLTYVISTÄ PIIRTEISTÄ 

Informatiivisuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä löytää aineistosta sekä riittävästi bibliografisia tietoja 

että tietoja etsityn dokumentin saatavuudesta. 

Vaatimukset:

- Ohjelmassa on toteutettava erikseen perusnäyttö joka sisältää vain nimekkeen, aiheotsikot ja 

ISBN:n ja erityisellä valinnalla esillesaatava näyttö, joka sisältää laajemman bibliografisen tiedon. 

- Ohjelman pitää tarjota tietoa mahdollisimman monista eri aineistolajeista eikä vain kirjoista. 

- Nimekkeistä pitää saada myös sisällysluettelo, yhteenveto tai indeksi. 

Hakumahdollisuuksien monipuolisuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi hakea aineistoa kaikkien niiden 

hakukriteerien mukaan, jotka hän kokee merkittäviksi, ja yhdistellä näitä kriteerejä. 

Vaatimukset: 

- Hakutermit pitää voida yhdistää mahdollisimman laajalla Boolean-logiikalla. Boolean-logiikan 

käyttömahdollisuudet pitää myös tuoda esille selitysten ja esimerkkien avulla. 

- Asiasanahakua tehtäessä käyttäjällä pitää olla mahdollisuus selata näyttöruudulla aiheenmukaista 

tesaurusta. 

Intuitiivisuus tarkoittaa mahdollisuutta määritellä hakulause ja antaa tarvittavat komennot ilmeisellä 

tavalla. 

Vaatimukset: 

- Saatuja tuloksia pitää pystyä käyttämään hyväksi tehtäessä uutta hakua. 

- Vaihtoehtoiset hakutavat, esim. lomake- ja komentohaku, tulisi mahdollistaa. 

- Tietokannasta löytyviä dokumentteja ja asiasanoja pitää pystyä selaamaan muussakin kuin 

aakkosjärjestyksessä. 

- Komentojen pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia. 

- Bibliografisissa tiedostoissa käytettävän kielen pitää olla käyttäjälle ymmärrettävää. Ohjelma ei 

saa sisältää kirjastoammatillisia käyttäjälle tuntemattomia termejä. 

- Hakuohjelman kaikkien piirteiden pitää olla helposti käytettävissä. Ohjelmaan lisättävät 

ominaisuudet pitää toteuttaa niin, että ne eivät lisää ohjelman käytön monimutkaisuutta. 

Opastus tarkoittaa sitä, että käyttäjälle tarjotaan avustusta haun etenemisessä ja hakutulosten 

parantamisessa. 

Vaatimukset: 

- Käyttäjän pitää voida saada opastusta tarvitessaan haun joka vaiheessa. Opastus pitäisi tarjota itse 

ohjelmassa eikä manuaaleissa. 

- Käyttäjälle pitää aina olla selvää, missä hakuohjelman tilassa tällä hetkellä ollaan, mihin tiloihin 

voi edetä ja miten uuden haun voi aloittaa. 

Käyttäjän ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että ohjelma osaa muodostaa käyttäjän hakulauseesta 

vastaavan haun. 

Vaatimukset: 

- Käyttäjää pitää avustaa hänen käyttämiensä termien muuntamiseen järjestelmän ymmärtämiksi 

termeiksi. 

- Käyttäjää pitää avustaa vaihtoehtoisten hakukäskyjen muodostamisessa tai vaihtoehtoisten 

hakumetodien valinnassa alkuperäisen haun epäonnistuessa. 

- Hakuohjelmassa pitää olla tietämystä termien synonyymeistä, koska käyttäjä ei usein tunne 

indeksointia. Jonkinlainen synonyymisanakirja ja fraasisanakirja auttavat käyttäjää suuresti. 

- Ohjelmassa pitää olla hakutermien katkaisumahdollisuus, jotta ohjelma voi tunnistaa 

samankantaiset sanat. 

Haun keskittäminen tarkoittaa sitä, että käyttäjä pystyy tekemään haun juuri siitä aiheesta, josta hän 

on kiinnostunut haluamallaan tarkkuudella. 

Vaatimukset: 

- Ohjelman pitää tarjota aihekäsitteen rajaamisen avuksi tesaurus, joka osoittaa termien 

hierarkkisuussuhteet. 

- Kun relevanttia aineistoa on löytynyt vapaatekstihaulla, pitää samanlaista aineistoa pystyä 

hakemaan vastaavilla aiheotsikoilla tai luokkanumeroilla. 

- Laajat haut pitää pystyä rajoittamaan käyttäjän antamien kriteerien mukaisiksi.

- Käyttäjän pitää voida päästä käsiksi kirjastossa käytettävään luokitushierarkiaan. 

3. SUOMESSA KÄYTÖSSÄOLEVIA YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMIA 

Seuraavassa esitellään seitsemän Suomessa käytettävää yleisöpäätteen hakuohjelmaa. Kustakin 

ohjelmasta kuvataan hakumahdollisuudet, siirtyminen näyttöjen välillä ja informaatio eri näytöillä. 

Esittelyn lopuksi ohjelma arvioidaan edellisen luvun lopussa olevien kriteerien mukaan. 

3.1 PALLAS 

3.1.1 Pallas ohjelmiston yleispiirteet 

Pallaksen toimittaja on VTKK-Kuntajärjestelmät Oy, ja sitä käytti keväällä 1995 noin 85 kirjastoa. 

Pallas on lainaus-, tiedonhaku-luettelointijärjestelmä, johon sisältyy myös itsepalveluautomaatti. 

Standardeihin pohjautuva luettelointi, joka mahdollistaa myös osakohteiden ja musiikin täydellisen 

kuvailun, antaa mahdollisuuden aineistotietojen välitykseen ja vaihtoon sekä Pallas-kirjastojen 

kesken että muiden samoihin standardeihin nojautuvien osapuolten kanssa. 

(Myllylä) 

3.1.2 Hakumahdollisuudet 

Pallas ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet :

1) Haku tekijän sukunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan 

2) Haku teoksen nimen tai sen alun mukaan 

3) Aihe 

4) Ala-aihe. 

Lisärajoituksina ohjelmistossa voi käyttää 

1) Aineistolajin tunnusta 

2) Kielitunnusta 

3) Julkaisuvuotta ja 

4) Luokkaa. 

Hakukriteerejä voi yhdistellä täyttämällä useita hakulomakkeen kenttiä ja 

antamalla useampia lisärajoituksia. 

Pallas ohjelmistosta puuttuvat seuraavat hakumahdollisuudet : 

- Ei ole mahdollisuutta or-hakuihin. 

- Saman kentän mukaisia hakukriteerejä ei voi yhdistellä. 

- Sanahakua ei ole täydellisesti toteutettu. 

3.1.3 Käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä 

Pallas ohjelma sisältää 

1) Alkunäytön 

2) Löytyneiden teosten näytön, 

3) Saatavuustietonäytön ja 

4) Luettelokorttinäytön. 

Alkunäytöllä käyttäjä määrittelee hakulauseen. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään hakulauseen 

mukaan löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn teoksen saatavuustiedot. 

Luettelokorttinäytöllä esitetään tarkemmat tiedot teoksesta. Jokaiselta näytöltä on yhteys 

näyttökohtaiseen opastusikkunaan. Jokaisen näytön yhteydessä voi myös ohjelmassa käytettävän 

kielen vaihtaa. 

Ohjelman Alkunäytöllä hakija antaa hakukäskyn täytettyään haluamansa hakukentät ja annettuaan 

haluamansa lisärajoitukset. Kentästä toiseen voi edetä Return- ja Tab-näppäimien avulla. Näytön 

keskelle ilmestyy aina sen kentän täyttöohje, jota kulloinkin ollaan täyttämässä. 

Kun käyttäjä valitsee lisärajoitukset komentonäppäimen avulla, visualisoidaan ruudun alakulmaan 

lomake, jonka kenttinä ovat julkaisuvuosi, kieli, luokka ja aineistolaji. Kielen tai aineistolajin 

tunnuksen käyttäjä voi saada tietoonsa ruudun yläkulmaan komentonäppäimen avulla saatavasta 

luettelosta. Jos käyttäjä on antanut lisärajoituksia ennen kuin painaa hakunäppäintä, ohjelma kysyy 

vielä ennen hakua, haluaako käyttäjä pitää rajoitukset voimassa vai tehdä haun ilman niitä. 

PALLAS-KIRJASTO 

TAMPEREEN KIRJASTO 

YLEISÖN TIEDONHAKU 

Hakuehtojen syöttö 

Tekijä 

Teoksen nimi 

Postman, Neil________________________ 

___________________________________ 

Tekijän nimi muodossa sukunimi, etunimi. Suku- ja etunimen väliin 

pilkku. Jos haet pelkällä sukunimellä, laita loppuun pilkku. 

Asiasana: 

Asiasana: 

___________________________________ 

___________________________________

Tarkempia hakuehtoja voit antaa toiminnolla “Tarkemmat ehdot” 

Suomi/Svensk/English (F18) Ohjeet (HELP) Palaute (F17) Omat tietosi(F 20) 

Haku (Do) Tarkemmat ehdot (F8) Aineistolaji (F7) Tyhjäys (F9) 

Kuva 3.1.1 Tekijähaun esittäminen Pallas ohjelman Alkunäytöllä 

Jos haku tuottaa tuloksen, saa käyttäjä ruudulle Löytyneiden teosten näytön. Tämä näyttö ilmoittaa 

ne haun ehdot täyttäneet teokset jotka löytyivät tietokannasta. Jokaisesta löytyneestä teoksesta 

ilmoitetaan tekijä, nimeke, aineistolaji, mikäli teos on jokin muu kuin kirja ja luokka. Näytöstä on 

mahdollisuus palata Alkunäyttöön tai tarkastaa tietyn nimekkeen saatavuus tai luettelokorttitiedot. 

Tietyn nimekkeen tiedot saadaan näkyviin osoittamalla kursorilla nimekettä nuolinäppäimellä ja 

antamalla hakukäsky. 




Löytyneet teokset 

TEKIJÄ TEOKSEN NIMI Julk 

Aineistolaji Luokka 

Postman, Neil DEN FÖRLORADE BARNDOMEN 1984 

14.61 

Postman, Neil HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 1987 07.01 

Postman, Neil LYHENEVÄ LAPSUUS 1985 

14.61 

Postman, Neil UUTTA LUOVA OPETUS 1970 

38 

Teoksia löytyy 4 kpl, niitä voi selata nuolinäppäimellä. Teoksen 

lainaustilanteen saat selville toiminnolla “Saatavuus”. 

Suomi/Svensk/English (F18) Ohjeet (HELP) Paluu (PF3) 

Saatavuus (Do) Luettelokortti (F11) Alkuun (PF4) 

Kuva 3.1.2 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Pallas ohjelmistossa 

Saatavuustietonäyttö sisältää teoksen saatavuustiedot yksiköittäin. Yhdellä rivillä ilmaistaan 

kirjastoyksikkö, missä kyseinen teos on. Seuraavalla rivillä esitellään osasto, saatavuus, teosten 

yhteismäärä osastolla, huomautukset (esim. Varaustiedot) ja tiedot teoksista, joita ei lainata. Näytöstä 

on mahdollisuus palata sitä edeltäneeseen näyttöön tai Alkunäyttöön tai edetä Luettelokorttinäyttöön 

tai nähdä nykyistä teosta edellisellä näytöllä edeltävän tai seuraavan teoksen tiedot. 




Teoksen saatavuus 

TEKIJÄ: POSTMAN, NEIL 

TEOKSEN NIMI: HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

Hyllypaikka: 07.01 POS Kirja 

Osastot Yht Saatavuus Huomautus Ei lainata 

Tammelan aikuisten osasto 1 Katso hyllystä 

Pääkirj. aikuisten osasto 1 Katso hyllystä 

Pääkirj. aik.os.: varasto 1 Katso hyllystä 

Pellervon aikuisten osasto 1 Katso hyllystä 

Hervannan aikuisten osasto 1 Katso hyllystä 

Härmälän aikuisten osasto 1 Katso hyllystä

Osastot, joilta teos löytyy. Osastoja voit selata ylä- ja alanuolinäppäimillä 

sekä prev- ja next-näppäimillä. 

Suomi/Svensk/English (F18) Ohjeet (HELP) Paluu (PF3) 

Luettelokortti (F11) Varaus (F12) Seuraava teos (F14) 

Kuva 3.1.3 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Pallas ohjelmistossa 

Luettelokorttinäytöllä esitetään teosta koskevia tietoja. Ne ovat aineistolaji, ID, signum, tekijä, 

nimeke, julkaisukieli, julkaisuvuosi, ISBN, hinta ja huomautukset. Näytöltä on mahdollisuus palata 

sitä edeltäneeseen näyttöön tai Alkunäyttöön. 

1 NÄYTTÖLUETTELOKORTTI 2/4 

2 AINEISTOLAJI Kirja ID 185086 

3 HYLLYPAIKKA Luokka 07.01 POS 

4 PÄÄTEKIJÄ POSTMAN, NEIL 

5 NIMEKE HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

6 JULKAISUKIELI suomi 

7 JULKAISUTIEDOT 1987 

8 ISBN / HINTA 951-0-14027-9; 122,00 FM 

9 HUOMAUTUKSET 9510140279 

Kuva 3.1.4 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Pallas-ohjelmistossa 

Seuraavaksi esitetään yhteenveto mahdollisuuksista edetä näytöltä toiselle. Nuoli ilmaisee näyttöjen 

välillä vallitsevaa siirtymismahdollisuutta ja katkonuoli mahdollisuutta siirtyä näytöltä toiselle vain, 

mikäli se on ollut edellinen näyttö. 

Alkunäyttö 

Löyt.t.näyttö 

Saatavuusnäyttö 

Korttinäyttö 

Kuva 3.1.5 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet Pallas ohjelmistossa

3.1.4 Ohjelmiston yleisarvio 

Pallas antaa käyttäjälleen kattavan informaation löydetyistä nimekkestä. Saatavuuden ja 

perusattribuuttien lisäksi on tarkempaa tietoa saatavissa Luettelokorttinäytöllä. 

Pallas on tehokas siinä mielessä, että uusien tietojen löytymistä ei tarvitse kauan odottaa ja uuden 

haun pääsee nopeasti aloittamaan. Puutteena tehokkuudessa on se, että alkuperäistä hakulausetta ei 

pääse varsinaisesti muuttamaan, vaan on tehtävä aina uusi haku. Pallaksessa on toteutettu paljon 

hakumahdollisuuksia mutta silti on jäänyt vielä toteuttamattakin paljon keskeisiksi katsottavia 

hakumahdollisuuksia kuten sanahaku ja tietyt arvot lisärajoituksina. 

Ohjelmistossa on toteutettu monipuoliset etenemismahdollisuudet. Melkein jokaiselta näytöltä on 

mahdollisuus siirtyä melkein jokaiselle toiselle näytölle. Uuden haun pääsee tekemään ohjelman 

mistä tahansa tilasta käyttämällä tähän tarkoitettua hakunäppäintä. Käyttäjä ei kuitenkaan pääse 

suoraan tekemään hakua, jossa hän lisäisi tai vähentäisi jo määrittelemänsä haun hakukriteerejä, sillä 

hakukentät tyhjenevät aina näytölle tultaessa. 

Ohjelmisto tarjoaa käyttäjälle kahdenlaista opastusta. Toisaalta on näyttökohtaiset opastussivut ja 

toisaalta lyhyitä haun suorittamisohjeita annetaan myös itse näytöillä. 

Ohjelmistossa ei ole toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se ei auta käyttäjää 

millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelman tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista 

termiluettelon osaa tai aiheenmukaista tesaurusta. 

Haun keskittämisessä ohjelmisto auttaa käyttäjää tarjoamalla lisärajoitus- mahdollisuuksia. Se ei 

kuitenkaan näytä käyttäjälle termien hierarkkisuussuhteita. 

3.2 PRIMAS 

3.2.1 Primas ohjelmiston yleispiirteet 

Primaksen toimittaja on KT-tietokeskus, ja Primasta käytettiin keväällä 1995 74 kunnassa. Primas 

koostuu luettelointi-, tiedonhaku-, lainaus-, tilastointi- ja hankintaohjelmasta. Järjestelmään kuuluu 

itsepalveluautomaatti. 

Luetteloinnissa on käytettävissä musiikki- ja osakohdeformaatti. KT-Tietokeskuksen maanlaajuisen 

palveluverkon välityksellä voidaan myös muiden Primasta käyttävien kirjastojen kokoelmatietoja 

selata tosiaikaisesti. 

(Myllylä) 


Primas ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet : 



3) Haku teoksen sisältöä kuvaavan asiasanan mukaan 

4) Haku kahden asiasanan mukaan 

5) Haku teoksen ISBN:n mukaan 

6) Haku teoksen luokan mukaan 

7) Haku nimekkeessä tai alanimekkeessä esiintyvän minkä tahansa sanan mukaan. 

Lisärajoituksina ohjelmistossa voi käyttää 

1) Aineistolajin tunnusta

3) Julkaisuvuotta ja 

4) Hankinta-aikaa. 

Hakukriteerejä voi yhdistellä täyttämällä useita hakulomakkeen kenttiä ja 

antamalla useampia lisärajoituksia. 

Primas ohjelmassa eivät ole mahdollisia seuraavan tyyppiset haut: 

- Saman kentän mukaisia hakukriteerejä ei voi yhdistellä. 

- Useiden asiasanojen mukaan haettaessa ei sallita loogisen and konnektiivin ilmaisemista. 


Primas ohjelma sisältää 

1) Alkunäytön, 

2) Yleishakunäytön, 

3) Vapaasanahakunäytön, 

4) Löytyneiden teosten näytön, 



Primas ohjelmisto antaa Alkunäytössään käyttäjälle mahdollisuuden valita yleishaku tai vapaahaku 

tai ohjelmiston käyttöä koskeva opastusteksti. Yleishaku- ja Vapaasanahakunäytöillä käyttäjä 

määrittelee hakulauseen. Lisäksi alkunäytöllä on mahdollisuus vaihtaa ohjelmiston 

kommunikoinnissa käytettävä kieli. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään hakulauseen mukaan 

löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn teoksen saatavuustiedot. 

Luettelokorttinäytöllä esitetään tarkemmat tiedot teoksesta. 

Yleishakunäytöllä käyttäjä määrittelee haun täyttämällä haluamansa hakukentät. 

Hakumahdollisuuksina ja lisärajoituksina ovat edellä esitetyt kriteerit lukuunottamatta nimekkeessä 

ja alanimekkeessä esiintyviä sanoja, joilla haetaan vapaasanahaussa. Kenttien täyttämistä tuetaan 

antamalla käyttäjälle mahdollisuus valita kenttäkohtaisia täyttöohjeita. 

Lisäehdot 

NEIL AINEISTOLAJI____ 

NIMEKE _____________ KIELI____ 

AIHE _____________ VUOSI____ 

AIHE _____________ HANK.AIKA_____ 

ISBN _____________ 

LUOKKA______ 

SANA _____________ 

TEKIJÄ POSTMAN, 

Kuva 3.2.1 Tekijähaun esittäminen Primas ohjelmiston Yleishakunäytöllä 

Vapaasanahaussa on mahdollisuus tehdä haku nimekkeessä esiintyvien sanojen perusteella. Hakua 

on mahdollisuus rajata yhdestä kolmeen sanan perusteella. Vapaasanahaussa on mahdollisuus lisäksi 

käyttää aivan samoja lisärajoituksia kuin yleishaussakin. 

Löytyneiden teosten näytössä kuvataan ensiksi löytyneiden teosten 

lukumäärä. Kustakin nimekkeestä ilmaistaan ISBN, aineistolaji, 

julkaisuvuosi, painos ja kieli. Teoksen luokkaa tai paikallaoloa ei 

ilmoiteta vielä tässä vaiheessa, ellei ohjaustiedoissa ole nimenomaan 

niin määritelty. Teoksen varaustilanteen selville saamista tuetaan.

Näytöstä on mahdollisuus edetä tilannenäyttöön, korttinäyttöön tai 

edelliseen näyttöön. 

951-0-14027-9 1987 FIN kirja 

POSTMAN, NEIL 

HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VALTAKA 

951-0-13105-9 1985 FIN kirja 

POSTMAN, NEIL 

LYHENEVÄ LAPSUUS 

>>20289901 1970 FIN kirja 

POSTMAN, NEIL 

UUTTA LUOVA OPETUS 

Kuva 3.2.2 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Primas-ohjelmistossa 

Saatavuustietonäytöllä ilmaistaan teoksen sijainti osastoittain. 

Ensimmäisenä on sen kirjastoyksikön nimi, jonka kokoelmiin teos 

kuuluu ja sen jälkeen osasto. Lainaustilanne sarakkeessa ilmoitetaan, 

onko teos sillä hetkellä saatavissa vai ei. Jos kaikki niteet ovat lainassa, 

ilmoitetaan aikaisin eräpäivä, jos taas jokin nide on lainattavissa, 

ilmaistaan myöhäisin palautuspäivä. Näytössä ilmaistaan myös teoksen 

luokka ja sijainti hyllyssä eli signum. Sen sijaan niteiden lukumääriä 

eri osastoilla ei ilmaista. Näytön yhteydessä voi tarkastaa varaustiedot 

kuten edellisenkin näytön yhteydessä. Näytöstä voi ainoastaan palata 

edelliseen näyttöön. 

Luokka Signum Tunnus Painos Vuosi Kieli Materiaali 

07.01 POSTM 951-0-14027-9 1987 FIN kirja 

POSTMAN, NEIL 

HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VAlLTAKA 

Tilattu kirjastoon 0 

Palvelupiste Osasto Tilanne Pal.pvm Eräpvm 

PÄÄKIRJASTO HÄMEENLI AIKUISTEN LAINAUSOSA paikalla 31.01.1995 

PÄÄKIRJASTO HÄMEENLI NUORTEN LAINAUSOSAS paikalla 21.04.1995 

TUOMELAN KIRJASTOHÄ AIKUISTEN LAINAUSOSA paikalla 

PÄÄKIRJASTO HÄMEENLI AIK.OS. VARASTO paikalla 27.12.1993 

JUKOLAN KIRJASTO HÄM AIKUISTEN LAINAUSOSA paikalla 06.07.1993 

Kuva 3.2.3 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Primas-ohjelmistossa 

Luettelokorttinäytöllä kustakin teoksesta tarjotaan Kansallisbibliografiassa siitä esitetty tieto. Niinpä 

joistain teoksista on hyvin monen, joistain taas hyvin harvan kentän mukaista tietoa. Löytyviä tietoja 

ovat tunnus, (joka on usein sama kuin ISBN), luokka, materiaali, pääsana, päänimeke, alanimekettä 

niin paljon kuin riville mahtuu, ISBN, sidosasu, hinta, tekijä, nimekettä vastaavat merkinnät, 

julkaisuja ulkoasutiedot, alkukielinen nimeke, kielitunnus, asiasanat, Finmarc-luokat, julkaisuaika, 

informaatiokoodit ja korvaushinta. Kentät esitetään näytössä allekkain. Näytöstä on mahdollisuus 

vain palata edelliseen näyttöön.

Tunnus...............951-0-14027-9 Luokka.....................07.01 

Materiaali.................kirja 

Pääkirjaus..........POSTMAN, NEIL 

Päänimeke.........HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEE 

.................................................................................................................................... 

ISBN - tiedot......951-0-14027-9 (SID.):122 MK 

Tekijä................POSTMAN, NEIL 

Nimeke/vast.merk.HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ : JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN 

.........................:JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VALTAKAUDELLA 

........................../NEIL POSTMAN 

Julkaisutiedot.......PORVOO:WSOY 9510,1987. 

Ulkoasutiedot.......180s.;22 CM 

Huomautukset......ENGL. ALKUTEOS: AMUSING OURSELVES TO DEATH : PUBLIC DISCO 

Kieli...................FIN 

Asiasanat.............VIESTINTÄ-VIIHDEKIRJALLISUUS-VIIHDE 

Fm-luokat............YKL 07.01 

Julkaisuaika..........1987 

Inf.koodit.............tekstijulk., painettu 

Korvaushinta........157.38 mk 

Kuva 3.2.4 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Primas ohjelmistossa 

Seuraavaksi esitetään yhteenveto mahdollisuuksista siirtyä näytöstä 

toiseen. Nuoli ilmaisee näyttöjen välillä vallitsevaa 

siirtymismahdollisuutta. 

Alkunäyttö 

Ohjeet 

Yh-näyttö 


Vsh-näyttö 

Saat.näyttö 


Kuva 3.2.5 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet Primas ohjelmistossa 

3.2.4 Ohjelmiston yleisarvio

Primas antaa käyttäjälleen paljon ja monipuolista informaatiota löydetyistä teoksista. Teoksen 

luokkaa tai paikallaoloa ei ilmoiteta vielä löytyneiden teosten näytön yhteydessä, ellei näin 

ohjaustiedoissa erikseen määritellä. Toisin sanoen käyttäjä joutuu tarkastamaan kunkin teoksen 

luokan erikseen joko kortti- tai tilannenäytöstä. Puute johtuu siitä, että silloin kun luokka ja 

paikallaolo tai vain luokka vielä ilmoitettiin löytyneiden teosten näytöllä niin asiakkaat luulivat 

teoksen olevan paikalla juuri kyseisessä kirjastoyksikössä, vaikkei se ollutkaan. 

Hakumahdollisuudet on Primaksessa totetutettu melko kattavasti. Ainoastaan or- haku ja 

mahdollisuus hakea kahden saman kriteerin mukaan puuttuvat. 

Istunnon etenemisessä on joitakin puutteita. Uuteen hakuun ei voi siirtyä suoraan, vaan alkunäytölle 

pitää aina palata joskus useidenkin edeltävien näyttöjen kautta ja lisäksi vielä suorittaa 

tyhjennysoperaatio. Myöskään saatavuusnäytöstä ei ole mahdollisuutta edetä suoraan 

luettelokorttinäytölle. Lisärajoitusten antaminen on käyttäjälle hankalaa, sillä hänen pitää joko tietää 

julkaisukielen tai materiaalityypin tunnus tai etsiä ne ruudulle saatavasta luettelosta, josta taas on 

hankala päästä takaisin Yleishakunäytölle. 

Kaikki ohjelmiston opastus on koottu omalle näytölleen, jonka saa esiin alkunäytöltä. 

Näyttökohtaista opastusta ei anneta. 


millään tavoin, kun tämä ei osaa käyttää ohjelmiston tunnistamaa asiasanaa. Se ei tarjoa aakkosellista 


Haun keskittämisessä ohjelmisto auttaa käyttäjää tarjoamalla 

lisärajoitus-mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan näytä käyttäjälle 

termien hierarkkisuussuhteita. 

3.3. KIRJASTO 3000 

3.3.1 Kirjasto 3000 ohjelmiston yleispiirteet 

Kirjasto 3000:n toimittaja on Akateeminen Tietopalvelu Oy, ja sitä käytti 65 kirjastoa keväällä 1995. 

Ohjelmisto koostuu luettelointi-, tiedonhaku- lainaus- ja hankintaohjelmista, ja se mahdollistaa 

itsepalvelun. 

Luetteloinnissa on käytössä Finmarc formaatti. Vapaasanahaku, myös siihen sisältyvä Booleanlogiikka 

on pyritty toteuttamaan tehokkaasti. 

(Myllylä) 


Kirjasto 3000 ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet: 





5) Nimekkeessä tai alanimekkeessä esiintyvien minkä tahansa sanojen, 

6) Julkaisuajan, 

7) Materiaalin, 

8) ISBN:n,

10) Osaston ja 

11) Toimintapisteen perusteella. 

Alkunäytöllä hakukriteerejä voi yhdistellä täyttämällä hakulomakkeesta useampia kenttiä. 

Kirjasto 3000 ohjelmassa eivät ole mahdollisia seuraavan tyyppiset haut : 

- Boolean-haku 

- Haku kielen mukaan 

- Haku hankintapäivän mukaan 

- Haku sarjanumeron mukaan 


Kirjasto 3000 ohjelma sisältää 

1) Alkunäytön, 

2) Löytyneiden teosten näytön 



Alkunäytöllä käyttäjä määrittelee haun. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään hakulauseen mukaan 

löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn teoksen saatavuustiedot. 

Luettelokorttinäytöllä esitetään tarkemmat tiedot teoksesta. 

Alkunäytöllä käyttäjä antaa hakukäskyn täytettyään haluamansa 

hakukentät. Kentästä toiseen pääsee Tab-näppäimen avulla. 

Vapaasanahaku kenttään käyttäjä kirjoittaa jonkin sanan teoksen 

nimekkeestä. 

Nimeke: 

Tekijä: postman, neil 

Luokka: 

ISBN tai tunnus 

Asiasanat: 

Julkaisuaika: 

Materiaali: 

Sarja: 

.......................................................................................... 

Osasto: 

Piste: 

Vapaasanahaku: 

Hakuehtojen syöttö 

........................................................................................... 

........................................................................................... 

F4=Tyhjennä kentät F7=Käynnistä haku F5=Lainaajan tiedot 

Teoksen tekijä. Anna muodossa Sukunimi, Etunimi F2=Poimintaikkuna 

Kuva 3.3.1 Tekijähaun esittäminen Kirjasto 3000 ohjelmiston Alkunäytöllä 

Löytyneiden teosten näytöllä ilmoitetaan jokaisesta löytyneestä teoksesta nimeke, tekijä, luokka, 

materiaalitunnus, julkaisuvuosi, ISBN, osatiedot ja niteiden lukumäärä. Yhtä teosta koskevat tiedot 

ovat yhdellä rivillä. Siirrettyään kursorin valitsemansa teoksen kohdalle käyttäjä voi valita

Näytöltä on mahdollisuus palata edelliselle näytölle. Lisäksi näytöllä on mahdollisuus 

komentonäppäimellä valita lajittelu tai teoksen ISBN- ja painostiedot. 

Haettujen selaus 

Löytyneitä: 1 

Nimeke Numerointi/tekijä Luokka Aineisto Vuosi 

Lyhenevä lapsuus Postman, Neil 14.61 Kir 1993 

.........................................................................................................Nimeketiedot 

ISBN : 951-0-13105-9 

Niteitä: 1 kpl 

Osa: 

......................................................................................................... 

Enter=Näytä F5=Lajittelu F8=Saatavuustiedot 

Esc=Paluu Nuolet= Selaa listaa F9=Mikä on osakohde? 

F10=Piilota osakohteet 

Kuva 3.3.2 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Kirjasto 3000 ohjelmistossa 

Saatavuustietojen näytöllä ilmoitetaan teoksen nimeke, osakohteiden lukumäärä, tekijä, luokka, 

ISBN, aineistolaji, toimintapisteessä sekä koko kirjastossa olevien ja saatavillaolevien niteiden 

lukumäärät, sijainti, lainaustilanne ja eräpäivä. Näytöltä on mahdollisuus palata edelliseen näyttöön. 

Saatavuustiedot 

Nimeke: Lyhenevä lapsuus Osakohteita: 0 

Tekijä: Postman, Neil 

Luokka: 14.61 ISBN 951-0-13105-9 Aineisto: Kirja 

Tämä piste: Niteitä:1 Paikalla: 1 Varauksia: 0 

Yhteensä: Niteitä:1 Paikalla: 1 Varauksia: 0 

......................................................................................................... 

......................................................................................................... 

Sijainti Tila Eräpäivä 

Pääkirjasto Aikuiset 14.61 

Hyllyssä 

......................................................................................................... 

......................................................................................................... 

Esc=Paluu 

Kuva 3.3.3 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Kirjasto 3000 ohjelmistossa 

Luettelokortilla saatavia tietoja ovat luokka, osasto, nidenumero, 

nimeke, päätekijä, muut tekijät, kustannuspaikka, kustantaja, 

julkaisuvuosi, sivumäärä, kielitunnus, sarjatiedot, ISBN ja hinta. 

Näytöltä on mahdollisuus palata edelliseen näyttöön.

14.61 Postman, Neil 

PA1 Lyhenevä lapsuus / Neil Postman ; Rekiaro, Ilkka. - Porvoo ; 

Hki ; Juva : WSOY, 1985 (Juva). - 175 s.; 22 cm. - (Uusi 

Humanitas). - 26428. 

ISBN 951-0-13105-9 (sid.) 

: 95 mk 

LK: nimeke ; Uusi Humanitas ; Rekiaro, Ilkka 

Kuva 3.3.4 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Kirjasto 3000 ohjelmistossa 

Alkunäyttö 

Löytyneiden 

teosten näyttö 



Kuva 3.3.5 Mahdollisuus edetä näytöltä toiselle Kirjasto 3000 ohjelmistossa 


Kirjasto 3000 antaa käyttäjälleen löydetyistä sopivan määrän perusinformaatiota Löytyneiden teosten 

näytöllä ja Saatavuustietonäytöllä ja yksityiskohtaisemman informaation Luettelokorttinäytöllä. 

Hakumahdollisuuksissa suurimpana puutteena on se, että kriteerejä ei voi yhdistellä Boolean-haussa, 

ja hakutulosta ei voi rajata julkaisukielen mukaan. Muuten hakumahdollisuudet on toteutettu 

kattavasti. 

Ohjelma ei ole helposti ymmärrettävissä intuitiivisesti. Siinä käytetään jonkin verran käyttäjälle 

vierasta terminologiaa, jota ei missään selitetä. Kaikilta näytöiltä ei pääse muille näytöille suoraan. 

Siksi uuden haun suorittaminen ei kaikissa tapauksissa suju joustavasti. 

Käyttäjää ei opasteta paljonkaan. Ainoastaan Alkunäytöllä neuvotaan, missä muodossa tekijä 

hakukriteerinä annetaan. 




Haun keskittäminen on ohjelmistoa käytettäessä vaikeaa, koska Boolean-hakua ei voi tehdä ja täten 

useampien hakukriteerien käyttäminen samanaikaisesti on vaikeaa. Myöskään ohjelmistossa ei ole 

käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien hierarkkisuussuhteet. 

3.4 RIIMI 

3.4.1 Riimi ohjelmiston yleispiirteet

koostuu luettelointi-, haku-, lainaus-, hankinta-, tilastointi- ja tulostusohjelmista. Riimiin on 

valmisteilla graafinen käyttöliittymä. 

Luettelointi perustuu Finmarc-formaattiin. Riimi on työasema- palvelinpohjainen järjestelmä ja 

ohjelmistoa käytettäessä ovat kaikki muutkin työsasemaan asennetut ohjelmistot, esim. 

tietoliikenneyhteydet ja tekstinkäsittely, käytettävissä samanaikaisesti. 

(Myllylä) 


Riimi antaa mahdollisuuden hakea aineistoa 

1) Tekijän koko nimen, pelkän sukunimen tai sukunimen alun 

2) Nimekkeen tai nimekkeen alun 

3) Asiasanan ja 

4) Luokan perusteella. 

Lisärajoituksena Riimin nykyisessä versiossa voi käyttää vain kielitunnusta. 

Riimin käyttäjä ei voi tehdä seuraavia hakuja : 

1) Tekijän ja tai nimekkeen mukainen haku, luokan mukainen hakuja asiasanan mukainen haku on 

Riimissä toteutettu erillisinä hakuina. Hakukriteerejä ei näin ollen voi yhdistellä vapaasti. 

2) Sanahaku ei ole mahdollinen. 

3) Lisärajoituksena ei voi käyttää julkaisuaikaa. 


Riimi sisältää seuraavat näytöt : 

1) Alkunäyttö 

2) Löytyneiden teosten näyttö ja 

3) Saatavuustietonäyttö. 

Alkunäytöllä käyttäjä valitsee haluamansa hakutyypin. Löytyneiden teosten näytöllä hän antaa 

hakulauseen ja hänelle esitetään hakulauseen tuloksena löytyneet teokset. Saatavuustietonäytöllä 

esitetään käyttäjän valitseman tietyn teoksen kokonaisnidemäärät ja hakuhetkellä paikallaolevien 

niteiden määrät kirjaston eri yksiköissä ja osastoilla. 

Riimin Alkunäytöllä käyttäjä valitsee funktionäppäimen avulla hakutyypin, kirjoittaa hakulauseen ja 

käynnistää haun. Mikäli teoksia annetuilla hakuehdoilla löytyy, ilmoitetaan määräksi >0. 

Löytyneiden teosten luettelo tulostetaan hakukenttien alapuolelle. Jokaisesta löytyneestä teoksesta 

ilmoitetaan nimi, luokka, kielitunnus, tekijä, materiaalitunnus ja ilmestymisvuosi. Käyttäjä voi siirtyä 

halutessaan teoksen saatavuustilannenäyttöön. Näytöltä voi myös palata edelliseen näyttöön. Mikäli 

löytyneitä teoksia on enemmän kuin yhdelle näytölle mahtuu, voi teosluetteloa selata näytöittäin 

eteen- ja taaksepäin. 

RIIMI-LV V1.00 Lahden kaupunginkirjasto PKA 22.08.95 

Luok Haku PÄÄSANA/NIMEKEHAKU REKISTERI: OMAT 

Kie 

ka 

sana POSTMAN, NEIL 

li 

Tekijä / Nimeke 

POSTMAN, NEIL 

Kieli 

______ 

Pääsana/ISBN Vuosi Kieli Luokka Mat Nimeke

0233983678 1989 ENG 85.25 1 

*POSTMAN, NEIL 

FÖRLORADE (DEN) BARNDOMEN 

915181675X 1984 SWE 14.61 1 


HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

9510140279 1987 FIN 07 1 


LYHENEVÄ LAPSUUS 

9510131059 1985 FIN 14.61 1 


UUTTA LUOVA OPETUS 

>>20289901 1970 FIN 38.5 1 

POSTMODERN 

*POSTMODERN CULTURE / ED. 

0745300030 1985 ENG 70 1 FOSTER 

POSTMODERN 

*POSTMODERN VISIONS 

0896595692 1985 ENG 72.84 1 

Saatavuus: F1 Omat F2 Kaikki F3 Toimip. Haku: F9 Eteenp. F10 

Taaksep. 

Varaus: F4 Uusi F5 Jatko F6 Toimip. F7 Nideluet. F8 

Paluu 

Kuva 3.4.1 Tekijähaun esittäminen ja tiedot teoksista Löytyneiden teosten näytöllä Riimi 

ohjelmistossa 

Saatavuustietonäytöllä ilmaistaan ensin yksiköittäin teoksen kokonaismäärä ja sitten yksiköittäin 

hakuhetkellä lainattavissa oleva määrä. Näytöltä on mahdollisuus palata edelliseen näyttöön. 

RIIMI-LV V1.00 Lahden kaupunginkirjasto PKA 22.08.95 

SAATAVUUSSELVITYS **** 

POSTMAN, NEIL 07. 00122.00 

HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 1987 00122.00 

FIN 1 9510140279 

NIDEKOKOELMA 

5 PKA 1 PKAV 1 PKN 1 AUA 1 LIA 1 KSA 1 J A 1 KÖA 

1 KNA 1 L A 1 MUA 1 R A 

VAPAAT KOTIPAIKASSA 

1 PKA 1 PKAV 1 PKN 1 AUA 1 LIA 1 KSA 1 J A 1 KÖA 

1 KNA 1 L A 1 MUA 1 R A 

VAPAAT SIIRTOLAINAPAIKASSA 

2 PKA1 PKA 

Varaus: F4 Uusi F5 Jatko F6 Toimip. F7 Valikomaluettelo. F8 

Paluu 

Kuva 3.4.2 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Riimi ohjelmistossa

Seuraavassa esitetään yhteenveto käyttäjän siirtymismahdollisuuksista näytöltä toiselle. 

Alkunäyttö 


Saat.näyttö 

Kuva 3.4.3 Siirtymismahdollisuudet näytöltä toiselle Riimi ohjelmistossa 


Riimi antaa käyttäjälleen informaation ainoastaan löydettyjen teosten perusattribuuteista. Siinä ei ole 

olemassa korttinäyttöä, joka esittäisi teoksesta kattavammat tiedot. 

Sekä sanahaku että osa lisärajoitusmahdollisuuksista puuttuvat Riimistä. Myöskin hakukriteerien 

yhdistelymahdollisuuksia on rajoitettu. 

Riimi ei ole intuitiivinen hakuohjelma. Etenemismahdollisuuksien ja opastuksen puuttumisen lisäksi 

intuitiivisuutta vähentää se, että Saatavuustietonäytöllä esitetään erikseen tiedot yksiköissä ja 

osastoilla olevista nimekkeen kappalemääristä ja toisaalta paikallaolevista kappalemääristä. Uutta 

hakua ei kaikissa tapauksissa voida suorittaa joustavasti. Tämä johtuu siitä, että 

Saatavuustietonäytöltä ei pääse suoraan alkunäytölle. 

Ohjelmisto ei tarjoa myöskään käyttäjälle minkäänlaista opastusta. Käyttäjän pitää osata syöttää 

hakulause ohjelmiston sallimassa muodossa ja ymmärtää ohjelmistossa käytettävä terminologia. 




Haun keskittäminen on ohjelmistoa käytettäessä vaikeaa. Koska käyttäjän ei ole mahdollista nähdä, 

millä asiasanoilla teos on indeksoitu, hän ei voi käyttää asiasanahakua löytääkseen lisää 

samankaltaista aineistoa. Myöskään ohjelmistossa ei ole käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien 


3.5 KITT 

3.5.1 KITT ohjelmiston yleispiirteet 

KITT ohjelmiston toimittaja on Siemens Nixdorf Oy, ja sitä käytti noin 30 kirjastoa keväällä 1995. 

Ohjelmisto koostuu lainaus-, kokoelmanhallinta, tiedonhaku-, tilastointi- ja tulostusohjelmista.

Finmarc-luettelointiformaatti ei ole käytössä ohjelmistossa. KITT on 

myös laitesidonnainen ja yhteensopimaton muihin järjestelmiin. 

Kirjastoauton kokoelmatietojen päivitys on hidasta, eikä autossa ole 

käytettävissä riittävästi tietoja. Ohjelmistoa ei enää kehitetä. 

(Myllylä) 


KITT antaa mahdollisuuden hakea aineistoa 

1) Tekijän koko nimen, pelkän sukunimen tai sukunimen alun 

2) Koko nimekkeen tai nimekkeen alun 

3) Asiasanan 

4) Luokan ja 

5) Julkaisuajan mukaan. 

Julkaisuajan perusteella voi hakea vain uudempaa aineistoa. Lisärajoituksia ohjelmistossa ei voi 

käyttää. 

Ohjelmistosta puuttuvat seuraavat tärkeät ominaisuudet : 

- Siinä ei ole toteutettu mahdollisuutta hakea minkä tahansa otsikossa tai alaotsikossa olevan sanan 

mukaan. 

- Hakutuloksia ei voi rajata esimerkiksi kielen tai julkaisuajankohdan mukaan. 

- Ohjelmistossa ei ole ns. korttinäyttöä, josta näkisi teosta koskevat tarkemmat tiedot. 

- Nimeke- ja tekijähaku, luokkahaku ja asiasanahaku on toteutettu erikseen siten, että hakukriteerejä 

ei voi yhdistellä vapaasti. 


KITT ohjelman näytöt ovat 

1) Alkunäyttö, 

2) Löytyneiden teosten näyttö ja 


Alkunäytöllä käyttäjä valitsee jonkin ohjelmiston tarjoamista perustoiminnoista, ja mikäli tämä 

toiminto on aineistonhaku, hän saa valita haluamansa hakutyypin. Löytyneiden teosten näytöllä 

esitetään tietoja hakulauseen mukaan löytyneistä teoksista. Saatavuustietonäytöllä esitetään tietyn 

teoksen lainaus- ja varaustiedot. 

Ohjelmiston Alkunäytöllä käyttäjälle annetaan mahdollisuus valita joku vaihtoehdoista Materia, 

Omat, Info tai Posti. Materia tarkoittaa aineistoon kohdistuvia hakuja, Omat omaa lainaus- ja 

varaustilannetta koskevien tietojen tarkastamista, Info kirjaston tiedotteiden lukemista ja Posti 

mahdollisuutta lähettää viestejä kirjaston työntekijöille tai kenelle tahansa, joka viestejä lukee. 

Näytöllä olevan näppäinkartan avulla tuetaan vaihtoehtojen valintaa. 

Kun Materia vaihtoehto valitaan, saa käyttäjä näppäinkartan avulla valittavat vaihtoehdot Uutuudet, 

Aakkos, Asiasana ja Luokka. Mahdollisuus tarkastaa oma lainaus- ja varaustilanne on käyttäjällä 

myös tässä vaiheessa, samoin mahdollisuus palata Alkunäyttöön. 

Vaihtoehdolla Aakkos pääsee tekemään nimekkeen ja tekijän mukaisia hakuja. Käyttäjä kirjoittaa 

jomman kumman ja käynnistää haun kartan mukaisella hakunäppäimellä. 

Luokan mukaisessa haussa käyttäjä saa eteensä luokkahakemiston, josta hän voi valita haluamansa 

luokan. Luokkahakua voi rajata tekijän mukaan täyttämällä tekijä- hakukenttä.

Asiasanahaussa käyttäjälle tuotetaan ensin aakkosellinen 

asiasanaluettelo. Samalla rivillä kunkin asiasanan kanssa on kyseisen 

asiasanan mukaisten teosten lukumäärä. Kun asiasana on valittu 

rivinnumeron ja Poimi- näppäimen avulla, haku voidaan rajata tietotai 

kaunokirjallisuuteen tai valita kaikki löytyneet. 

Löytyneiden teosten näytöllä jokaisesta löytyneestä teoksesta esitetään 

tekijä, nimeke, julkaisuvuosi, materiaali ja luokka. Rivinnumeron 

avulla tuotetaan tietyn teoksen Saatavuustietonäyttö. Käyttäjä voi 

myös käynnistää minkä tahansa tyyppisen uuden haun, tarkastaa 

oman lainaus- ja varaustilanteensa tai painaa lopetusnäppäintä. 

Löytyneiden teosten näyttöä voi selata eteen- ja taaksepäin. Näytöllä ei 

ilmoiteta löytyneiden teosten määrää. 

Nr Tekijä Nimi 

LuokkaJulkaisuvuosi/Materiaali 

1 POSTMAN, NEIL HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 07 

1987/KIRJA 

2 POSTMAN, NEIL LYHENEVÄ LAPSUUS 14 

1985/KIRJA 

Kuva 3.5.1 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä KITT ohjelmistossa 

Saatavuustietonäytössä esitetään teoksen tekijä, nimi, ISBN, luokka, julkaisuvuosi, materiaali, 

niteiden lukumäärä kirjastossa, kieli ja varausten lukumäärä. Jokaisesta niteestä esitetään sijainti, 

saatavuustilanne ja niteen ollessa lainassa lainaus- ja eräpäivämäärät. Saatavuustietonäytöltä voi 

käynnistää minkä tahansa tyyppisen uuden haun, tarkastaa oman lainaustilanteensa tai lopettaa 

istunto. On mahdollista palata takaisin Löytyneiden teosten näytölle. Saatavuustilannenäyttöä voi 

selata edestakaisin. 

Tekijä POSTMAN, NEIL 

Nimi HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

Bibl. tunnus 951 0-14027-9 

Luokka 07 

Julk.vuosi 1987 

Materiaali KIRJA Niteiden lkm 3 

Kieli suomi Varausten lkm 0 

Sijainti Tilanne Lain.pvm/Eräpvm 

PÄÄKIRJASTO/AIKUISTEN LAINAUSOSASTO Kaksoiskappale 

PÄÄKIRJASTO/AIKUISTEN LAINAUSOSASTO Hyllyssä 

PÄÄKIRJASTO/AIKUISTEN LAINAUSOSASTO Hyllyssä 

Kuva 3.5.2 Tiedot Saatavuustilannenäytöllä KITT ohjelmistossa 

Seuraavassa esitetään yhteenveto etenemismahdollisuuksista näytöltä toiselle :

Alkunäyttö 

Hakunäyttö 


Saat.näyttö 

Kuva 3.5.3 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet KITT ohjelmistossa 


KITT antaa käyttäjälleen informaation ainoastaan löydettyjen teosten perusattribuuteista. Siinä ei ole 

olemassa korttinäyttöä, joka esittäisi teoksesta kattavammat tiedot. 

KITT ohjelmistosta puuttuu sanahaku sekä lisärajoitusmahdollisuuksia. Myöskin hakukriteerien 

yhdistelymahdollisuuksia on rajoitettu. 

KITT ohjelmistossa on käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä toteutettu hyvin 

joustavasti. Ohjelmiston mistä tahansa tilasta on mahdollisuus edetä mihin tahansa tilaan. Tämä 

merkitsee, että uusi haku voidaan tehdä aina helposti. 

Ohjelmisto ei tarjoa käyttäjälle minkäänlaista avustusta. Käyttäjän pitää osata syöttää hakulause 

ohjelmiston sallimassa muodossa ja ymmärtää ohjelmistossa käytetty terminologia. 




Haun keskittäminen on ohjelmistoa käytettäessä vaikeaa. Koska käyttäjän ei ole mahdollista nähdä, 

millä asiasanoilla teos on indeksoitu, hän ei voi käyttää asiasanahakua löytääkseen lisää 

samankaltaista aineistoa. Myöskään ohjelmistossa ei ole käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien 


3.6 GEAC + 

3.6.1 Geac + ohjelmiston yleispiirteet 

Geac + ohjelmiston toimittaja on hollantilainen Smartel Oy, ja se on käytössä pääkaupunkiseudun 

kirjastoissa. Ohjelmisto koostuu lainaus-, kokoelmanhallinta, tiedonhaku-, tilastointi- ja 

tulostusmoduuleista. 

(Myllylä) 

3.6.2 Hakumahdollisuudet

Geac + ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat hakumahdollisuudet : 

1) Haku tekijän sukunimen, tekijän etunimen, suku- ja etunimen tai nimen alun mukaan 



4) Haku nimekkeessä tai alanimekkeessä olevan minkä tahansa sanan mukaan 


6) Haku teoksen materiaalin mukaan 

Hakukriteerejä voi yhdistellä valitsemalla vaihtoehdon Pikahaku tai Kaikki haut ja kirjoittamalla 

haluamansa hakutermit peräkkäin. Termien väliin voi myös kirjoittaa ja-, tai- sekä ei-operaattorin. 

Jos termien välissä ei ole operaattoria, tulkitsee järjestelmä haun and- hauksi. 

Julkaisukielen mukaan hakeminen on yhdistetty aihehakuun. Julkaisukielellä voi rajoittaa 

hakutulosta. 


GEAC + ohjelmistossa on seuraavat perusnäytöt : 


2) Hakunäyttö, 

3) Hakusananäyttö, 

4) Löytyneiden teosten näyttö, 

5) Luettelokorttinäyttö ja 


Alkunäytöllä käyttäjä valitsee haluamansa hakutyypin. Hakunäytöllä hän antaa hakulauseen. 

Hakusananäytöllä esitetään yhdeksän annettua hakutermiä lähinnä muistuttavaa sanaa siten, että 

annettu hakusana, mikäli se on löytynyt, on viidentenä. Löytyneiden teosten näytöllä esitetään 

käyttäjän valitsemien hakutermien mukainen hakutulos siten, että yhdellä näytöllä on korkeintaan 

yhdeksän teoksen tiedot. Luettelokorttinäyttö esittää yhdestä teoksesta tarkat tiedot. 

Saatavuustietonäyttö esittää yhden nimekkeen lainaustiedot niteittäin. 

Alkunäytöllä käyttäjä voi poimia hakuvalikosta tietyn hakutyypin, vaihtaa käytössä olevan kielen tai 

tarkastaa oman lainaustilanteensa. Käyttäjä tekee valinnan enterillä siirrettyään kursorin 

nuolinäppäimien avulla haluamalleen riville tai painamalla sitä kirjainta, joka rivillä on alleviivattu. 

Hakunäytöllä käyttäjälle annetaan tekijähaun yhteydessä hakulauseen kirjoittamisesimerkki. Kun 

käyttäjä on antanut hakulauseen, on hänellä käytössään neljä vaihtoehtoa. Hän voi valita 1) löytyneet 

hakusanat, 2) nimekkeet, joissa hakusana esiintyy, 3) muuttaa hakua tai 4) tarkentaa hakua. 

Anna tekijän nimi (sukunimi, etunimi jos tiedät). Esim.: linna, väinö 

postman, neil 

TEKIJÄHAKU 

Valitse vaihtoehto ikkunasta---------> 

Hakemistoa 

 

Selaa 

hakua 

Sanahaku 

 

 

Muuta 

Tarkenna hakua 

Aloita alusta Opastus

Hakusananäytöllä esitetään rivinumero, löytynyt hakusana ja sen mukaisten viitteiden määrä. 

Käyttäjä voi valita yhden tai useamman hakusanan. Hän voi käynnistää haun, selata luetteloa eteentai 

taaksepäin, muuttaa hakuaan tai peruuttaa ennen viimeistä hakua tekemänsä valinnat. 

HAKUSANALUETTELO 1 Valittuja 

TEKIJÄ= POSTMAN N 

Nro 

Viitteitä 

1. POSTLEWATE CHARLES 1 

2. Postlewate Charles (säv.) 1 

3. POSTMA LIDIA 8 

4. POSTMAN NEIL 

11 

5. Postnikov V. 1 

6. Postnikova-Loseva M. M. 2 

7. Postnikova Olga 1 

8. Postnikova Viktoria (piano) 2 

9. Postolenko M. L. 1 

Valitse lisää numeroita ja/tai 

vaihtoehto ikkunasta--------> 

Taaksepäin 

Aloita alusta 

Muuta hakua 

Opastus 

Hae viitteet 

Selaa Eteenpäin 

Selaa 

Peruuta Valinnat 

Kuva 3.6.2 Hakusananäyttö Geac + ohjelmistossa 

Löytyneiden teosten näytöllä esitetään kunkin löytyneen nimekkeen tiedot yhdellä rivillä. Rivillä on 

rivinnumero, tekijä, teoksen nimi ja julkaisuvuosi. Näytön oikeassa yläreunassa ilmoitetaan, 

monesko sivu on käsillä haun tuottamasta koko luettelosta ja minkä numeroiset viitteet kaikkien 

löytyneiden viitteiden määrästä ovat näytöllä. Kun hakija on rivinnumeroiden avulla valinnut yhden 

tai useamman nimekkeen, hän saa käyttöönsä näytön alareunassa ovat vaihtoehdot. Niiden avulla hän 

voi tarkastaa valitsemiensa nimekkeiden saatavuus- tai luettelokorttitiedot, lajitella löytyneet 

nimekkeet tai siirtyä luettelon toiselle sivulle.

TEKIJÄ= POSTMAN NEIL 

Nro Tekijä Teoksen nimi Vuosi 

1. Postman, Neil How to watch tv news 1992 

*2. Postman, Neil Huvitamme itsemme hengiltä--julkin 1987 

3. POSTMAN, NEIL AMUSING OURSELVES TO DEATH 1986 

4. POSTMAN, NEIL UNDERHÅLLNING TILL DÖDS 1986 

5. POSTMAN, NEI THE DISAPPEARENCE OF CHILDHOOD 1985 

6. Postman, Neil Lyhenevä lapsuus 1985 

7. POSTMAN, NEIL THE DISAPPEARENCE OF CHILDHOOD 1984 

8. POSTMAN, NEIL DEN FÖRLORADE BARNDOMEN 1984 

9. POSTMAN, NEIL SKOLAN OCH KULTURARVET 1980 

Valitse lisää numeroita tai Saatavuus 

vaihtoehto ikkunasta ------> Julkaisutiedot 

Järjestä viitteet 

 

Helsingin pääkirjn aineisto on Tulosta viitteet 

korostettu Siirry sivulle 

Aloita alusta Opastus 

Kuva 3.6.3 Tiedot Löytyneiden teosten näytöllä Geac + ohjelmistossa 

Saatavuustietonäytöllä on ensin teoksen tekijä, nimeke, vuosi ja tunniste. Sen jälkeen esitetään 

nimekkeen saatavuustiedot siten, että kunkin niteen tiedot ovat eri rivillä. Jokaisesta niteestä 

ilmoitetaan luokka, kirjastoyksikkö, osasto ja tämänhetkinen tila. Näytöltä voi edetä Alkunäytölle tai 

Varausnäytölle. 

Sivu 1/12 

SAATAVUUSTIEDOT 

Viite 1/1 

TEKIJÄ= POSTMAN N 

TEKIJÄ/UPPHOV: 

Postman, Neil 

NIMEKE/TITEL: 

Huvitamme itsemme hengiltä- -julkinen keskustelu 

VUOSI/ÅR: 1987 

TUNNISTE/ID: 9510140279 

Luokka Kirjasto Osasto Tila 

357 Helsingin pääkirj Aikuisten osasto Hyllyssä 

357 Helsingin pääkirj Aikuisten osasto Eräp 10/09/1996 

357 Helsingin pääkirj Aikuisten osasto Eräp 19/07/1995 

07.01 Espoo pääkirjastoAikuisten osasto Eräp 24/09/1996 

07.01 Tapiola Aikuisten osasto Hyllyssä 

07.01 Tapiola Varasto 

Hyllyssä 

Kuva 3.6.4 Tiedot Saatavuustietonäytöllä Geac + ohjelmistossa 

Yksityiskohtaisempien tietojen näytöllä esitetään omilla riveillään tekijä, nimeke ja alanimeke, 

julkaisuja ulkoasutiedot, julkaisukieli, teoksen luokitus eri kuntien eri yksiköissä, asiasanat, ISBN,

käytettävä luokitus. Näytöltä voi edetä Saatavuus- tai Varaustilannenäytölle tai palata Alkunäytölle. 

JULKAISUTIEDOT Sivu 1/2 

TEKIJÄ= POSTMAN NEIL Viite 1 / 1 

TEKIJÄ/UPPHOV: 

Postman, Neil 

NIMEKE/TITEL: 

Huvitamme itsemme hengiltä--julkinen keskustelu 

viihteen valtakaudella 

/ Neil Postman, suom. Ilkka Rekiaro 

JULK/UTG: 

WSOY, Porvoo, 1987, 180, [1] s., 22 cm, sid. 

KIELI/SPRÅK: 

suomi 

LUOKKA/KLASS: H: 357. E: 07.01 V: 07.22 K: 07.01 

ASIAS/ÄMNESÅRD: 

populaarikulttuuri-- viihde-- viestintä 

TUNNUS/ID: 951-0-14027-9 

ALKUT/ORIG: 

Amusing ourselves to death 

ALKUK/ORIG.SPRÅK:englanti 

LK HKI/KL HFORS: 357. 

Valitse vaihtoehto ikkunasta ------> Saatavuus 

viitteet 

Eteenpäin 

Varaustilanne 

 

 

 

Tulosta 

Selaa 

Hakuhistoria 

Aloita alusta Opastus 

Kuva 3.6.5 Tiedot Luettelokorttinäytöllä Geac + ohjelmistossa 

Seuraavassa esitetään etenemismahdollisuudet näytöltä toiselle Geac +- ohjelmistossa : 

Alkunäyttö 

Hakunäyttö 


Hakusananäyttö 

Saat.näyttö 


Kuva 3.6.6 Näytöltä toiselle siirtymismahdollisuudet GEAC + - ohjelmistossa 


Geac + antaa käyttäjälleen monipuolisen informaation löydetyistä teoksista. Puutteena on se, että 

Löydettyjen teosten näytöllä ei ilmaista teoksen luokkaa. 

Geac + ohjelmistossa on toteutettu monipuoliset hakumahdollisuudet. 

Geac + ohjelmistossa on käyttäjän etenemismahdollisudet toteutettu melko joustavasti. Puutteena on 

kuitenkin se, että Hakusananäytöltä pääsee pelkästään Alkunäytölle.

Ohjelmisto avustaa käyttäjäänsä melko tehokkaasti. Se tarjoaa aakkoselliset asiasanaluettelot, joista 

käyttäjä voi valita useampia termejä kerrallaan. 

Ohjelmistossa on toteutettu joitakin käyttäjän ymmärtämistä edistäviä piirteitä. Se osaa tehdä haun, 

vaikka nimekkeestä puuttuisi jokin sana. Se löytää myös monissa tapauksissa käyttäjän tarkoittaman 

sanan, vaikka olisi tapahtunut kirjoitusvirhe. 

Haun keskittäminen onnistuu joissain tapauksissa ohjelmistoa käytettäessä. Eri hakutermien valinnan 

peruminen on kuitenkin mahdollista vain aakkosellisella perusteella, sillä ohjelmassa ei ole termien 

sukulaissuhteet esittävää tesaurusta. 

3.7 VTLS 

3.7.1 VTLS ohjelmiston yleispiirteet 

VTLS ohjelmiston toimittaja on VTLS of Finland Oy, jonka emoyhtiö on amerikkalainen Virginia 

Tech Library Systems. Suomessa VTLS-asennuksia on tehty yli 20 ja käyttäjät ovat yleensä 

yliopistojen kirjastoja. VTLS koostuu luettelointi-, tiedonhaku-, lainaus- ja tilastointiohjelmista. 

Pieniä kirjastoja varten on olemassa Micro-VTLS, joka on yhteensopiva isojen VTLS järjestelmien 

kanssa. 

VTLS- järjestelmät tukevat Finmarc luettelointiformaattia ja muitakin Marc formaatteja. 

Luettelointitiedot ovat helposti vaihdettavissa eri järjestelmien kesken. VTLS Info- Station 

multimedia-asema pystyy näyttämään teoksen tekstinä, nuotteina, elokuvana tai soittamaan 

musiikkiteoksen. 

(Myllylä) 


VTLS ohjelmistossa tarjotaan käyttäjälle seuraavat varsinaiset hakumahdollisuudet : 




4) Haku teoksen sijainnin mukaan 

5) Haku nimekkeessä tai alanimekkeessä olevan minkä tahansa sanan mukaan 

6) Haku teoksen luokan mukaan. 

Käytettäessä komentohakua on hakutulosta mahdollista rajata 

1) Kielen, 

2) Julkaisutyypin, 

3) Alkamisvuoden ja 

4) Päättymisvuoden mukaan. 

Hakukriteerejä voi Boolean-haussa yhdistellä and-, or-, ja not-operaattorien avulla. Boolean-haussa 

voi yhdistellä sekä saman kentän että eri kenttien mukaisia kriteerejä. Hakukriteerit yhdistetään 

valitsemalla Boolean-haku ja kirjoittamalla hakulause. Lisärajoituksia voidaan käyttää vasta, kun 

hakutulos itsenäisten kriteerien mukaan on saatu. 

3.7.3 Ohjelmiston käyttäjän siirtymismahdollisuudet näyttöjen välillä

valitsemalla joko saada luettavakseen ohjelmistosta kertovaa informaatiota tai päästä valitsemaan 

ohjelmiston tarjoamista hakutavoista jommankumman. Opastavassa hakujärjestelmässä käyttäjä 

pääsee tekemään haluamansa tyyppisen haun kirjoittamalla päätteelle oikean hakutyypin 

numerotunnuksen, esim. 7 halutessaan valita luokan mukaisen haun. Komentojärjestelmässä käyttäjä 

voi kirjoittaa hakutyypin kirjaintunnuksen ja sen perään hakutermin, esim. a/nissilä. 

Opastavan hakujärjestelmän näytöt ovat 


2) Hakunäyttö, 

3) Hakutermin mukainen näyttö, 

4) Löytyneiden teosten näyttö, 

5) Saatavuustietonäyttö, 

6) Nidekohtainen näyttö ja 

7) Luettelokorttinäyttö. 

Alkunäytöllä käyttäjä valitsee haluamansa hakutyypin. Hakunäytöllä 

hän määrittelee hakulauseen. Hakutermin mukaisella näytöllä 

esitetään haun mukaan löytyneet termit ja niiden mukaisten 

nimekkeiden määrä. Löytyneiden teosten näyttö eli Hakutermin 

viitteet näyttö esittää tietoja löytyneistä nimekkeistä. 

Saatavuustietonäytössä eli Nidevalikossa esitetään tiettyä teosta 

koskevat saatavuustiedot, Nidekohtaisella näytöllä tiettyä nidettä 

koskevat. Luettelokorttinäytöllä ilmaistaan teosta koskevat 

yksityiskohtaiset tiedot. 

Komentojärjestelmää käytettäessä näytöt ovat muuten samat, mutta käyttäjä voi määritellä haun 

istunnon missä tahansa vaiheessa, joten erillistä Alkunäyttöä tai Hakunäyttöä ei tarvita. 

Opastavan haun alkunäytöllä annetaan käyttäjälle hakumahdollisuudet 1) tekijähaku 2) asiasanahaku 

3) nimekehaku 4) sijaintihaku 5) sanahaku 6) Boolean-haku 7) luokkahaku. Opasteiden 

päävalikkoon päästään numerotunnuksella 0. 

Hakunäytöllä käyttäjä saa ohjeet valitsemansa tyyppisen haun 

esittämiseksi ja määrittelee hakulauseen niiden mukaisesti. Ohjeissa 

esitetään hakulauseen rakenne myös esimerkin avulla. 

Tekijä voi olla henkilö tai yhteisö. Kirjoita nimen alusta niin paljon kuin tiedät. 

Esim. Sibelius, J. 

Suomen lääkäriliitto

Kuva 3.7.1 Tekijähaun esittäminen VTLS ohjelmistossa 

Hakutermin mukainen näyttö esittää termit, jotka ovat löytyneet tiettyä hakua käytettäessä, esim. 

tekijät, asiasanat, nimekkeet. Näyttö ei rajaudu hakutermin mukaisesti, vaan ruudulle tulevat myös 

aakkosellisesti tai luokkahaussa numerollisesti hakutermiä lähinnä olevat termit. Mikäli annettua 

hakutermiä ei löydy, näyttää ohjelma silti aakkosellisesti hakutermiä lähinnä olevat termit. Oikea 

hakutermi valitaan ruudulta rivinumerolla. Yhdellä rivillä on rivinumero, hakutermin mukaan 

löytyneiden teosten lukumäärä ja löytynyt hakutermi. Muut etenemismahdollisuudet ovat eteen- ja 

taaksepäin NS ja PS komennoilla. 

1. 10 POSTMAN, NEIL 

2. 1 POSTNIKOV, A.G. 

3. 1 POSTNIKOV, ALEKSEI V. 

. 

. 

Kuva 3.7.2 Tiedot hakutermin mukaisessa näytössä VTLS-ohjelmistossa 

Löytyneiden teosten näyttö esittää ruudulla oikean hakutermin 

mukaiset viitteet, siis esim. tekijähaun viitteet, asiasanahaun viitteet, 

nimekehaun viitteet. Yhdellä rivillä on rivin numero, nimekettä niin 

paljon kuin yhdelle riville mahtuu ja teoksen ensimmäinen tekijä. 

Alarivillä on teoksen julkaisuvuosi. Antamalla rivin numeron käyttäjä 

saa nähtäväkseen nidevalikon. 

1. Amusing ourselves to death public discour… .Postman, Neil 



4. Den förlorade barndomen ….Postman, Neil 

5. How to watch TV news ….Postman, Neil 

6. Huvitamme itsemme hengiltä julkinen kesk… Postman, Neil 

7. Language in America …. 

1986 

1985 

1986 

1984 

1992 

1987 

1969(197 

Kuva 3.7.3 Tiedot Löytyneiden teosten näytössä VTLS-ohjelmistossa 

Saatavuustietonäyttö eli Nidevalikko näyttää tietyn teoksen tiedot. Yhdellä rivillä on rivin numero, 

kirjastoyksikkö ja osasto, johon teos kuuluu, teoksen tämänhetkinen saatavuustilanne, ID-numero, 

kappalemäärä ja osa/numero. Valitsemalla rivinumeron saa esille kyseistä nidettä koskevan 

nidenäytön. CA-komennolla saa esille teosta koskevan korttinäytön. 

SIJAINTI : Riippuu niteestä, löytyy antamalla rivinnumero 

TEKIJÄ 

: Postman, Neil 

PÄÄNIMEKE : Huvitamme itsemme hengiltä : julkinen keskustelu viihteen valtakaudella 

JULKAISIJA : Hki WSOY 1987 

KOKOELMA TILA ID-NUMERO KPL OSA/NRO

2.PYYNIKKI LAINAUS Saatavana 1560237289 1 

3.HOKL KURSSIK Saatavana 1560078616 1 



Kuva 3.7.4 Tietojen esitys nidevalikossa VTLS-ohjelmistossa 

Nidenäyttö esittää tiettyä nidettä koskevat tiedot. Näytöllä annetaan ensin sijaintitiedot, joista käy 

selville kirjastoyksikkö, luokka ja pääsana, tekijä, nimeke, ID-numero, kappalenumero, yksikkö sekä 

osasto ja saatavuustilanne. 

SIJAINTI 

TEKIJÄ 

NIMEKE 

: ATTILA 07 Postman 


: Huvitamme itsemme hengiltä : julkinen keskustelu viihteen 

ID-NUMERO: 1560243034 

KPL NRO :1 

KOKOELMA :ATTILA LAINAUS 

--àVARATTUNA Pvm. :25.01.95 

Pyyntöjä tästä niteestä: 0 nimekkeestä: 1 

Kuva 3.7.5 Tiedot Nidenäytöltä VTLS-ohjelmistossa 

Teoksen korttinäytössä ovat omina kenttinään tekijä, nimeke, julkaisuaika, ulkoasutiedot, ISBN, 

asiasanat ja luokka. Näytön ohjesivulla on selitetty valintamahdollisuus TR, jonka avulla saa 

teoksesta jäljitysnäytön ja voi ryhtyä tekemään uusia hakuja teoksen kaikkien tekijöiden, 

kaikenkielisten nimekkeiden ja sijaintien mukaan. 

TEKIJÄ 


NIMEKE : Huvitamme itsemme hengiltä : julkinen keskustelu viihteen 

valtakaudella / Neil Postman ; suom. Ilkka Rekiaro 

JULKAISTU : Hki : WSOY, 1987 

ULKOASU : 180 s. 

ALKUTEOS : Amusing ourselves to death – public discource in the age 

of show business 

ISBN : 951-0-14027-9 

ASIASANA : televisio 

ASIASANA : joukkoviestintä 

ASIASANA : viihde 

Pyynnöt tästä nimekkeestä: 1 

Kuva 3.7.6 Tiedot Yksityiskohtaisempien tietojen näytöllä VTLS-ohjelmistossa 

Komentojärjestelmän mukaan edetessä käyttäjä voi erilaisia komentoja antamalla rajata 

hakutuloksia, listata 10 viimeistä hakua, listata mahdolliset paluukomennot, palata haetut sanat 

valikkoon tai vaihtaa ohjelmassa käytettävän kielen. Käyttäjä voi myös tarkastaa oman 

lainaustilanteensa. 

Seuraavassa esitetään yhteenveto käyttäjän etenemismahdollisuuksista näytöltä toiselle: 

Alkunäyttö 

Hakunäyttö 

Hakutermin

Kuva 3.7.7 Näytöltä toiselle etenemismahdollisuudet VTLS-ohjelmistossa 


VTLS antaa käyttäjälleen kattavan informaation löydetyistä teoksista. Tietoja saadaan myös 

jokaisesta niteestä erikseen. Haittana taas on se, että tieto on hyvin hajallaan eri näytöillä. Myöskään 

Löytyneiden teosten näytöllä teosten luokat eivät näy. 

Ohjelma on melko tehokas, sillä Alkunäytölle pääsee tekemään uuden haun kaikilta näytöiltä. Haun 

käynnistämisen jälkeen saatava ensimmäinen näyttö, joka esittää annettua hakutermiä aakkosellisesti 

tai numerollisesti muistuttavat termit, tosin hidastaa istunnon etenemistä onnistuneiden hakujen 

yhteydessä. Olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos tämä näyttö saataisiin vain käyttäjän erityisen 

valinnan tuloksena tai siinä tapauksessa, että annettua hakutermiä ei löydy. Hakukriteerejä ja niiden 

yhdistelymahdollisuuksia on ohjelmassa toteutettu riittävästi. VTLS antaa Boolean-hakujen myötä 

mahdollisuuden käyttää sekä kahta samaa että kahta eri hakukriteeriä samanaikaisesti ja suo näin 

hyvät mahdollisuudet tehdä hakuja, joissa on voimassa useampia ehtoja kuin yksi. Useamman kuin 

kahden hakukriteerin käyttö on käyttäjälle silti vaikeaa, koska hänen pitäisi osata yhdistellä 

hakutermit oikein and- ja or-konnektiivien avulla. Puutteena kuitenkin on se, että lisärajoitusten 

käyttö on ohjelmassa hankalaa. 

Ohjelmistossa tarjottavista perushakutavoista opettava hakujärjestelmä on tarkoitettu aloitteleville 

ohjelman käyttäjille ja komentojärjestelmä nopeammaksi vaihtoehdoksi kokeneimmille hakijoille. 

Käyttäjän etenemismahdollisuudet on on toteutettu hyvin joustavasti käytettäessä kumpaa tahansa 

hakutapaa. Ohjelmiston mistä tahansa tilasta on mahdollisuus edetä mihin tahansa tilaan. Sen sijaan 

siirtymiset kahden hakutavan välillä eivät nykyisellään käy helposti. Opastavasta hakujärjestelmästä 

komentojärjestelmään pääseminen vaatii paljon siirtymisiä näytöltä toiselle. 

Ohjelmisto avustaa käyttäjää jossain määrin. Opastavassa haussa käyttäjä saa ohjeet hakulauseen 

muotoilemiseksi. 

Ainoa ohjelmistossa toteutettu käyttäjän ymmärtämistä edistävä piirre on hakulauseen määrittelyn 

seurauksena saatava aakkosellinen termiluettelon osa. Ohjelmistossa ei ole toteutettu aiheenmukaista 

tesaurusta tai luokkien selailumahdollisuutta. 

Haun keskittämistä VTLS:ssä vaikeuttaa lisärajoitusten käytön hankaluus. Myöskään ohjelmistossa 

ei ole käytössä tesaurusta, joka esittäisi termien hierarkkisuussuhteet. 

3.8. YHTEENVETO

Kirjojen lisäksi tutkitut ohjelmistot tarjoavat tietoa audiovisuaalisesta aineistosta, VTLS myös 

aikakauslehdistä. Mikään tutkittu ohjelmisto ei esitä nimekkeestä sisällysluetteloa, yhteenvetoa tai 

indeksiä. 

Kaikissa tutkituissa ohjelmistoissa ilmoitetaan niteen lainaustilanne. Varaustietojen ilmoitamisessa 

on erilaisia käytäntöjä. Primaksessa ja Geac +:ssa varaustiedot saa esille erillisellä 

komentonäppäimellä ja muissa ohjelmistoissa ne ilmoitetaan suoraan saatavuustietojen yhteydessä. 

Primaksessa ongelmana on se, että käyttäjälle ei kerrota, minkä yksikköjen niteistä varauksia on. 

Perusnäyttö ja laajemmat tiedot nimekkeestä sisältävä näyttö erikseen on toteutettu muissa 

ohjelmistoissa paitsi Riimissä ja KITTissä, joissa laajempien tietojen näyttöä ei ole. Yleisten 

kirjastojen ohjelmat näyttävät suoraan joko löytyneet teokset tai ilmoittavat, että mitään ei löytynyt, 

VTLS näyttää aina ruudullisen hakutermiä aakkosellisesti muistuttavia sanoja. 

Seuraavassa on yhteenveto siitä, mitä tietoja ohjelmien eri näytöillä esitetään. 

PALLAS PRIMAS K 3000 RIIMI KITT GEAC + VTLS 

Tekijä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä 

Nimeke Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä 

Julk.v. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä 

A.laji Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei 

Luokka Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei 

ISBN Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei 

Kieli Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Ei 

Nidelkm Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei 

Taulukko 1 Löytyneiden teosten näytöllä esitetty informaatio tutkituissa ohjelmistoissa 

PALLAS PRIMAS K3000 RIIMI KITT GEAC + VTLS 

Yksikkö Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä 

Osasto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä 

S:vuus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä 

Kpl.os. Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei 

Luokka Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä 

Eräp. Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä 

Pal.p. Ei Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Ei 

Viivak. Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei 

ISBN Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä 

Kieli Ei Ei Ei Ei Kyllä Ei Ei 

Julk.v. Ei Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Ei 

Var.lkm Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä 

Materiaali Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei 

Kpl.ksto Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä 

Hank.p. Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei

Geac + :ssa ja VTLS:ssä ero yleisiin kirjastojen nähden on, että siinä nimekenäyttö ja nidenäyttö on 

toteutettu erikseen. Muiden kirjastojen ohjelmat eivät tuo esille yksittäistä nidettä koskevia tietoja. 

3.8.2 Hakumahdollisuuksien monipuolisuus 

Kaikki ohjelmistot suovat käyttäjälle mahdollisuuden yhdistellä termejä Boolean- logiikan avulla. 

VTLS esittää käyttäjälle havainnollisesti, miten Boolean-haku tehdään, ja muissa ohjelmistoissa 

haku tapahtuu lomakkeen avulla. Mikään tutkittu ohjelmisto ei tarjoa käyttäjälle aiheenmukaista 

tesaurusta haun tueksi. 

Ohjelmistoissa ei tehdä helpoksi yksinkertaisinta mahdollista hakua. Kirjastojen työntekijät 

tahtoisivat ohjelmistoihin erikseen pikahaun, jossa hakukriteereinä ovat vain tekijä ja nimeke. 

Seuraavassa taulukossa esitetään hakumahdollisuuksien toteutus tutkituissa ohjelmistoissa. 


Tek.sn Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

Tek.en. Ei Ei Ei Ei Ei Hakuk Ei 

Tek.nimi Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

T.n.alku Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

Nimeke Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

N.alku Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

Asiasana Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

N.sana Hakuk Hakuk Hakuk Ei Hakuk Hakuk Hakuk 

Luokka Lisär. Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk Hakuk 

A.laji Lisär Lisär Hakuk Lisär Hakuk Ei Lisär 

Julk.v. Lisär Lisär Hakuk Lisär Ei Lisär Lisär 

H.aika Ei Lisär Ei Ei Ei Ei Ei 

Kieli Lisär Lisär Ei Lisär Ei Hakuk Lisär 

Sij.os. Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Hakuk 

Taulukko 3 Hakumahdollisuuksien toteutus tutkituissa ohjelmistoissa 

Kaikissa ohjelmistoissa voi aineistoa hakea yhden asiasanan mukaan ja kaikissa muissa paitsi 

Riimissä ja KITTissä myös useamman asiasanan mukaan. Seuraavaksi tarkastellaan, miten 

ohjelmistoissa tehdään haku useamman asiasanan mukaan. 

• Pallas : Täytetään hakulomakkeen molemmat aihekentät. Lisäehdot yhdistetään itsenäisiin ehtoihin 

itsenäisiä ehtoja annettaessa. 

• Primas : Täytetään hakulomakkeen molemmat aihekentät. Kahden asiasanan käyttö määrittelee orhaun. 

Lisäehdot yhdistetään itsenäisiin ehtoihin itsenäisiä ehtoja annettaessa. 

• Kirjasto 3000 : Kirjoitetaan useampia asiasanoja Asiasanat kenttään. Näin määritellään or-haku. 

• Riimi : Ei ole toteutettu 

• KITT : Ei ole toteutettu 

• Geac + : Hakukriteerejä voi yhdistellä valitsemalla vaihtoehdon Pikahaku tai Kaikki haut ja 

kirjoittamalla haluamansa hakutermit peräkkäin operaattorilla eroteltuna tai ilman. 

• VTLS : Asiasanat yhdistetään Boolean-haussa. Näin voidaan määritellä and- , or- tai not- haku. 

Lisäehdot yhdistetään itsenäisiin ehtoihin vasta silloin kun pääasiallisten hakuehtojen mukainen tulos 

on saatu. 

3.8.3 Hakuohjelmistojen intuitiivisuus

Missään tutkitussa ohjelmassa ei saatuja tuloksia suoranaisesti voi käyttää hyväksi lähdettäessä 

tekemään uutta hakua. Kaikki ohjelmistot sen sijaan mahdollistavat uuden haun tekemisen jo 

löytyneestä hakujoukosta. 

Kaksi vaihtoehtoista hakutapaa on toteutettu ainoastaan VTLS ohjelmistossa. 

Mikään ohjelmisto ei mahdollista tietokannasta löytyvien asiasanojen selaamista muussa kuin 

aakkosjärjestyksessä. Geac + antaa löytyneet teokset aina aikajärjestyksessä uusimmasta 

vanhimpaan. Hakutuloksen käsittäessä korkeintaan 200 dokumenttia voi dokumentit lajitella tekijän 

tai nimekkeen mukaiseen aakkosjärjestykseen tai siten, että kyseessä olevan kirjaston teokset 

ilmoitetaan ensin. 

Näytöltä toiselle etenemisen vaihtoehdot esitetään näkyvästi muissa ohjelmistoissa paitsi VTLS:ssä, 

jossa osa vaihtoehdoista voi jäädä näkymättä. Hakuohjelman nykyinen tila ja alkunäyttöön 

pääsemiseksi vaadittava toiminto ilmoitetaan kaikissa ohjelmissa selkeästi. 

Kieli- tai muusta tunnusluettelosta on vaikea päästä pois. 

Komennot ovat yleensä yksinkertaisia kaikissa ohjelmistoissa, ainoastaan VTLS:ssä on joitain 

useammasta merkistä koostuvia komentoja. 

Ohjelmistoissa käytettävä termistö ei ole välttämättä käyttäjälle ymmärrettävää vaan voi sisältää 

kirjastoammatillisia termejä. Näitä ovat esimerkiksi nimeke ja asiasana. 

Hakuohjelman kaikki piirteet eivät aina ohjelmistoissa ole helposti saavutettavissa, joustavin 

eteneminen on toteutettu KITT ohjelmistossa. 

Ohjeissa ei neuvota, että hakutermi kannattaisi katkaista virheiden välttämiseksi. 

Käyttäjän saattaa olla vaikea hahmottaa, mitä etenemisnäppäintä, return, tab vai nuolet, milloinkin 

käytetään. Joissain tapauksisssa lisäksi return poistaa jo täytetyt kentät. 

Lisärajoituksia annettaessa on vaikea saada tunnusohjeita. 

3.8.4 Käyttäjän opastaminen 

Kaikissa ohjelmistoissa käyttäjälle tarjotaan opastusta itse ohjelmassa, kaikkein ylimalkaisimmat 

neuvot on Kirjasto 3000 ohjelmistossa. 

Kaikkien ohjelmistojen ohjeissa ei ole havainnollisuutta. 

Seuraavassa esitetään yhteenveto siitä, miten opastus tutkituissa ohjelmistoisssa on toteutettu: 

Pallas: Näyttökohtainen opastus saadaan esille valintanäppäimellä. 

Hakuehtoja annettaessa ohjelma antaa kulloinkin täytettävän kentän 

täyttöohjeen. 

Primas: Koko ohjelmaa koskeva opastus saadaan esille Alkunäytöltä valintanäppäimellä. 

Kirjasto 3000: Käyttäjää opastetaan vain Alkunäytöllä tekijähaun suorittamisessa. 

Riimi: Käyttäjää ei opasteta . 

KITT: Käyttäjää ei opasteta. 

Geac +: Näyttökohtainen opastus saadaan esille valintanäppäimellä. Hakunäytöllä ohjelma antaa 

myös kulloinkin käytössä olevan hakutyypin mukaisen esimerkin hakulauseesta.

3.8.5 Käyttäjän ymmärtäminen 

Tutkituista ohjelmistoista vain Geac + ja VTLS avustavat käyttäjää hänen käyttämiensä termien 

kääntämisessä järjestelmän sallimiin termeihin. 

Mikään ohjelmisto ei avusta vaihtoehtoisten hakukäskyjen muodostamisessa tai hakumetodien 

valinnassa kun alkuperäinen haku epäonnistuu. 

Ainoastaan Primaksessa on synonyymien tuntemusta. Muissa ohjelmistoissa käyttäjän pitää osata 

syöttää juuri se termi jota asiasanana käytetään. 

Kaikissa tutkituissa ohjelmistoissa on automaattinen katkaisu. Geac +:ssa automaattinen katkaisu on 

vain selaushaussa. Ohjelmistot siis tunnistavat sanat, joissa on sama kanta. 

3.8.6 Haun keskittäminen 

Mikään tutkittu ohjelmisto ei tarjoa käyttäjälle mahdollisuutta saada selville termien 

sukulaisuussuhteita tesauruksen avulla. 

Missään tutkitussa ohjelmistossa paitsi VTLS:ssä ei voi hakea suoraan jo löydetyn aineiston kanssa 

samanlaista aineistoa. 

Hakutuloksia ei voi suoraan laajentaa eikä supistaa tutkituissa ohjelmistoissa. 

Löydetyn aineiston kanssa samanlaista materiaalia ei myöskään löydy ohjelmistoista selailun avulla. 

Käyttäjä voi selata ainoastaan saamaansa tulosjoukkoa. 

Missään tutkitussa ohjelmistossa ei ole esitetty kirjastossa käytettävää luokitushierarkiaa. Vain KITT 

ohjelmiston luokkahaussa esitetään pääpiirteittäinen luokitustaulu. 

3.8.7 Kirjallisuudessa esiintuotujen kriteerien toteutus Suomessa käytettävissä ohjelmissa 


Inform. Hyvin Hyvin Hyvin Osittain Osittain Hyvin Osittain 

Hakum. Osittain Hyvin Hyvin Osittain Osittain Osittain Osittain 

Intuit. Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain Hyvin Osittain 

Opastus Osittain Osittain Osittain Ei Osittain Hyvin Osittain 

K. ymm. Ei Ei Ei Ei Ei Osittain Ei 

Kesk. Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain Osittain 

Taulukko 4 Arviointikriteerien toteutus tutkituissa ohjelmistoissa

Luvussa pohditaan, miten hakujärjestelmä voisi paremmin ymmärtää käyttäjän tiedontarpeen, 

silloinkin kun hän itse ei osaa sitä kattavasti ilmaista. Alussa esitetään tiedonhakuun liittyvien 

vaikeuksien perusjaottelu ja sen jälkeen käsitellään eri tyyppisiä vaikeuksia erikseen. Nämä ovat 

kirjoitusvirheet, hakulauseen muodostaminen ja vaikeudet saada relevantti hakutulos. 

4.1 HAKUVAIKEUKSIEN PERUSJAOTTELU 

Christine Borgman jakaa tiedonhaun vaikeudet kahteen pääryhmään, mekaanisiin ja käsitteellisiin. 

Haun mekaaniset seikat koskevat hakutermien lause- ja merkitysoppia, haun rakentamista ja 

vuorovaikutusta systeemin kanssa. Mekaanisten seikkojen hallitseminen on edellytys sille, että 

käyttäjä pystyy hakuja yleensä tekemään. Mekaaniset virheet ovat joko loogisia virheitä tai 

kirjoitusvirheitä. 

Haun käsitteelliset seikat taas ovat ymmärtämystä siitä, miksi ja miten jotain tehdään, esim. milloin 

käytetään mitäkin hakutermiä, miten hakutuloksia laajennetaan tai supistetaan tai mitä vaihtoehtoisia 

hakutapoja voi käyttää. Käsitteelliset seikat hallitessaan käyttäjä pystyy käyttämään järjestelmää 

hyväkseen monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Käsitteelliset hakuvaikeudet ilmenevät 

käytännössä usein seuraavilla tavoilla : 

1) Boolean-logiikkaa tai hakusanan katkaisua käytetään väärin. 

2) Termien rakenne on toinen kuin hakuohjelman ymmärtämä. 

3) Hakulausetta ei osata muuttaa siten, että huonoja hakutuloksia ei synny. 

Käsitteelliset vaikeudet johtavat usein siihen, että käyttäjä tekee vain yksinkertaisia hakuja vaikka 

monentyyppiset haut olisivat hakuohjelmassa mahdollisia. 

(Borgman) 

4.2 KIRJOITUSVIRHEISIIN REAGOIMINEN 

4.2.1 Kirjoitusvirheiden luokittelua 

Anne Lipow luettelee joitakin tavallisia tiedonhaun vaikeuksia, jotka korttiluetteloa käytettäessä ovat 

usein pienempiä kuin yleisöpäätettä käytettäessä. Näitä ovat 1) kirjoitusvirheet 2) turhat tai liialliset 

tyhjälyönnit 3) väärät välimerkit ja 4) termin yksikkömuodon käyttäminen monikkomuodon sijasta. 

Jotkut järjestelmät ilmoittavat jonkin näiden virheiden tapahduttua, että kyseistä aineistoa ei löydy. 

Monesti käyttäjä luottaa liikaa tietokoneeseen. Tästä voi seurata, että hän liian helposti uskoo, että 

mitään aineistoa hänen aiheestaan ei löydy. (Tenopir) 

4.2.2 Kirjoitusvirheisiin reagoimiseen kehitettyjä ratkaisuja 

Walker ja Jones mainitsevat toisinaan esitettävän väitteen, että hakuohjelmien parantamisessa tärkeää 

ei ole kirjoitusvirheisiin reagoimisen kehittäminen, koska käyttäjä usein huomaa kirjoitusvirheensä 

itsekin. He katsovat kuitenkin, ettei tämä oletus pidä paikkaansa läheskään aina. Kirjoitusvirheiden 

aiheuttamia vaikeuksia on pyritty ratkaisemaan seuraavilla tavoilla : 

1) Oikeiden sanojen päättelyalgoritmien (esim. ns. Soundex-algoritmien) avulla pyritään löytämään 

käyttäjän antamia termejä muistuttavia sanoja.

tuntemia sanoja, joista käytetyt hakusanat tai niiden osat ovat osia. 

3) On luovuttu vaatimuksesta, että ohjelman pitäisi tunnistaa kaikki hakulausekkeen sanat. 

(Walker 1, 41) 

4) Yannakoudakisin menetelmässä käytetään sitä, että etsitty sana usein voidaan paikallistaa tiettyyn 

osaan sanastoa ja että kirjoitusvirheet yleensä noudattavat tiettyjä sääntöjä. Tässä menetelmässä pieni 

osa sanastoa käydään läpi sana sanalta. Jos käyttäjän syöttämässä sanassa ja sanastosta löydetyssä 

sanassa on yksi tai kaksi eroa ja jos ero noudattaa järjestelmän tunnistamia sääntöjä, sana lisätään 

mahdollisten sanojen listaan. Lopullinen valinta listan sanoista tehdään Bayesin tilastomenetelmällä. 

(Yannakoudakis) 

4.3 KÄYTTÄJÄN SYÖTTÄMÄN HAKULAUSEEN YMMÄRTÄMINEN 

4.3.1 Käyttäjän vaikeudet hakulauseen muodostamisessa 

Hyvin usein vaikeuksia aiheuttaa se seikka, että haun tekijä ei erota Boolean-logiikan and- ja oroperaattorien 

semanttista merkitystä toisistaan. Toisin sanoen hän yhdistää hakulauseessaan olevat 

hakutermit niiden avulla siten, että haun tulos ei vastaa hänen tarpeitaan. Tähän vaikuttaa suuresti se, 

että arkikielessä sekä 'ja' että 'tai' sanoja käytetään eri tavalla kuin Boolean-logiikassa. (Tenopir) 

Käyttäjän on monesti vaikea valita sopivat hakutermit. Hän voi esimerkiksi muodostaa hakulauseen 

'tietokone tai tietokoneavusteinen opetus' ymmärtämättä, että hakutulos on tässä tapauksessa 

ensimmäisen hakutermin mukainen. Käyttäjä voi myös katkaista termin siten, että hakutuloksesta 

tulee liian laaja. Monesti yritetään myös yhdistää hyvin monta hakusanaa yhdessä hakulauseessa. 

(Shaw) 

Erilaiset hakustrategiat ja erilainen terminologia systeemeissä ja tietokannoissa tuottavat 

hakuohjelmien käyttäjille paljon vaikeuksia. Käyttäjä yrittää turhaan toteuttaa hakuja samalla tavoin 

kuin toista hakuohjelmaa käyttäessään on tottunut. (Tenopir) 

4.3.2 Hakulauseen ymmärtämisen parantamiseen kehitettyjä ratkaisuja 

Katkaisu ja sanojen johtaminen mahdollistavat morfologisesti toisiinsa yhteydessä olevien eli 

samankantaisten sanojen löytämisen siinä toivossa, että niillä on semanttistakin yhtäläisyyttä. Nämä 

menetelmät eivät aina ole oleellisesti parantaneet hakutuloksia. (Walker 1, 21 ) 

'Katso- viittaukset' järjestelmän käytössä olevaan hakusanaan ja 'katso myös- viittaukset' hakutermin 

sukulaistermeihin ovat tunnetuimmat viittaukset. Viittaustekniikoilla pyritään yhdyssana- ja 

homonyymi- kontrolliin, luonnollisen kielen sanojen ja käytössä olevien asiasanojen välisten 

yhteyksien tunnistamiseen ja semanttisten sukulaistermien taulukoiden muodostamiseen. (Walker 1, 

33) 

Automaattisen selailun avulla voidaan tuoda yhteen vaihtoehtoiset tai oikeat kirjoitustavat, 

synonyymit tai vaihtoehtoiset tavutukset. (Walker 1, 33) 

4.4 HAUN RELEVANSSIN PARANTAMINEN 

4.4.1 Relevantin hakutuloksen saamista vaikeuttavia tekijöitä

helposti sen, että mitään ei löydy. (Deborah). Luottaessaan liikaa järjestelmän antamiin tuloksiin 

käyttäjä monesti ei myöskään pyri parantamaan hakutuloksiaan vaikka aihetta olisi. (Tenopir) 

4.4.2 Relevanssin parantamiseen kehitettyjä menetelmiä 

Sopivan laajojen tai valikoivien hakujen mahdollistaminen on tekijöiden mukaan 

tiedonhakujärjestelmän suunnittelun tärkeimpiä haasteita. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on 

tähän mennessä kehitetty seuraavia menetelmiä : 

1) Haun laajentaminen tarkoittaa sitä, että haussa saaduista hakijan relevanteiksi katsomista tietueista 

kerätään termejä ja ne lisätään alkuperäisiin, jos hakija haluaa tehdä laajentavan haun. Kullekin 

termille lasketaan merkitsevyyspaino sen mukaan, kuinka monessa relevantissa tietueessa se on 

esiintynyt. Haun laajentaminen on tutkimuksissa osoittautunut hakutuloksia parantavaksi. Sitä 

parantaisi entisestään ymmärrys siitä, milloin laajentamista käyttäjälle ehdotetaan ja hyvät 

relevanttiusinformaation keräämisperiaatteet. (Walker 2, 73-74) 

2) Käyttäjän antaman relevanttiuspalautteen huomioon ottavaa tiedonhakua voidaan sanoa 

probabilistiseksi. Probabilistisissa tiedonhakutekniikoissa on seuraavat edut : 1) niiden toteuttaminen 

on tehokasta 2) niiden avulla löydetään enemmän relevantteja dokumentteja kuin Booleantekniikoiden 

tai tarkan yhteensovittamisen avulla 3) niillä on vakaa teoreettinen perusta ja 4) niiden 

avulla voidaan käsitellä erimuotoisia tai eri alojen julkaisuja. (Hildreth 2, 48) 

3) Luokkaselailu ei ole osoittautunut yhtä tehokkaaksi hakujen parantamismenetelmäksi kuin haun 

laajentaminen. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että monille teoksille löytyy useampia sopivia luokkia ja 

lisäksi luokitus monesti ei ole tarpeeksi yksityiskohtaista. 

(Walker 2, 77-78) 

4) Automaattista avustusta hakulauseen muotoilussa on joissain hakuohjelmissa käytetty. 

Hakuohjelma voi esimerkiksi tehdä automaattisesti käyttäjän pyynnöstä Boolean-lausekkeen 

annettujen hakukriteerien perusteella. (Lipow) 

5) Smeaton toteaa, että vapaatekstihaku ja Boolean-logiikka ovat riittämättömiä hakutekniikkoja, 

koska käsitteet ja sanat usein vastaavat toisiaan huonosti. Samalla sanalla voi olla eri merkitys eri 

tieteenaloilla tai eri konteksteissa, toisaalta taas eri sanat monesti tarkoittavat samaa käsitettä. 

Luonnollisen kielen prosessointi on yksi tunnetuimpia tekoälyn sovellutuskohteita ja se sisältää 

useita tasoja. Syvimmällä tasolla eli diskurssitasolla yritetään tehdä päätelmiä merkityksistä, joita 

sanalla on tietyssä kontekstissa. Diskurssitason lähestymistapa muuttaisi Smeatonin mukaan 

perinteisen vapaatekstitiedonhaun käsitteelliseksi tiedonhauksi. (Smeaton) 

6) Suomalaisessa luokitus- ja indeksointikeskustelussa on ollut esillä ajatus tietokantojen sisällön 

jäsentämisestä siten, että karkeaan UDK-luokitukseen yhdistetään asiasanoja. Automaattisessa 

luokituksessa luokkia ei määritellä etukäteen, vaan ne muodostuvat dokumentteja kuvaavien 

termilistojen samankaltaisuuden perusteella. (Hovi,13) 

4 .5 ÄLYKÄS HAKUOHJELMA KOKONAISUUTENA 

Neljä vaatimusta tulevaisuuden älykkäälle yleisöpäätteelle ovat Charles Hildrethin mukaan 1) 

hakuohjelmaan sisällepääsyn helpottaminen alkuhakemiston ja kyselyn muodostamisen opastuksen 

avulla 2) automaattinen avustus epäonnistuneen haun tapahduttua : kyselyn laajennus tai 

uudelleenmuotoilu tai vaihtoehtoinen hakustrategia 3) parannetut ja laajennetut Booleanhakumahdollisuudet 

ja 4) tiedon linkitys- ja ikkunointitekniikat hakutermien suhteiden 

ilmaisemiseksi hakuprosessin aikana. (Hildreth 2, 107)

toteutettu. Ohjelmien alkunäytöistä saa kuvan siitä, mitä ohjelmalla voi tehdä. Myöskin kyselyn 

muodostamisessa käyttäjää opastetaan. Muissa kohdissa esitettyjä vaatimuksia taas ei ole otettu 

huomioon tutkituissa ohjelmissa. 

5. EHDOTUS YLEISÖPÄÄTTEEN HAKUOHJELMAN IHANNEKÄYTTÖ- LIITTYMÄKSI 

Luvussa luonnostellaan kirjaston asiakkaille hypoteettinen ihannehakuohjelma, jossa on otettu 

huomioon kirjallisuudessa hyvälle hakuohjelmalla esitettyjä kriteerejä. Ensin esitellään ohjelman 

näytöt ja sen jälkeen ohjelman eteneminen tietyissä erikoistapauksissa. Valintalistoja ei esitellä. 

Ihannekäyttöliittymän poikkeavuudet aiemmin esiteltyjen ohjelmistojen käyttöliittymiin nähden ovat 

seuraavat: 

• Ohjelmassa sallitaan enemmän hakukriteerejä. 

• Opastusta on riittävästi eikä sen ymmärtäminen vaadi kirjastoalan ammattisanaston hallitsemista. 

• Käyttäjä saa vaihtoehtoisia toimintatapoja. 

• Näytöillä käytettävät termit ovat mahdollisimman ymmärrettäviä. 

• Yhdistelmähakujen suorittamista on helpotettu. 

• Uuden haun voi käynnistää helposti edellisen haun tulosten perusteella. 

5.1 OHJELMAN PERUSNÄYTÖT 

Seuraavassa esitetään hakuohjelma ensin näyttöjen välisenä rakennekuvauksena. Sen jälkeen 

esitellään ohjelman jokainen näyttö sekä toteutusratkaisujen perustelut. 

5.1.1 Ohjelmakokonaisuus 

Kaksisuuntainen nuoli merkitsee molemminpuolista suoraa siirtymismahdollisuutta näyttöjen välillä, 

yksisuuntainen nuoli vain yhdensuuntaista siirtymismahdollisuutta.

Komentohaku 

Lomakehaun ohje 

Lomakehaku 


Komentohaun ohje 

Yksityiskohtaisemmat 

tiedot 

Löytyneiden näyttö 

Kuva 5.1 Esimerkkiohjelman näytöt ja näytöltä toiselle etenemine 

Intuitiivisuutta ohjelma tukee siten, että käyttäjällä on valittavanaan kaksi vaihtoehtoista hakutapaa, 

lomakehaku ja komentohaku. Kaikki tarpeelliset etenemismahdollisuudet on myös pyritty sallimaan. 

Informatiiviseksi ohjelma on pyritty tekemään siten, että käyttäjä saa jokaisesta löytyneestä 

nimekkeestä perustiedot. Löytyneiden teosten näytöllä hän saa jokaisesta nimekkeestä tahtoessaan 

erikseen saatavuus- tai yksityiskohtaisemmat tiedot.

5.1.2 Lomakehakunäyttö ja sen ohjesivu 

TERVETULOA YLEISÖPÄÄTTEELLE ! 

Täytä hakulomakkeesta haluamasi kohdat ja käynnistä sen jälkeen haku joko hiirellä 

hakupainikkeesta tai näppäimellä H. 

Lomakkeen kohdasta toiseen pääset joko Return-näppäimellä tai liikuttamalla kursoria hiiren 

avulla. 

Jos tarvitset ohjeita kohtien täyttämiseen, katso ne ohjesivulta hakupainikkeen avulla tai 

näppäimellä O. 

TEKIJÄN SUKUNIMI .......................... LISÄRAJOITUKSET: 

TEKIJÄN ETUNIMI .......................... 

TEOKSEN NIMI ........................... JULK.KIELI ................ 

ISBN ........................... JULK.AIKA 

................ 

AIN.LAJI ................ 

LUOKKA ........... 

AIHE 1 ..................................... 

AIHE 2 ..................................... 

AIHE 3 ..................................... 

SARJA ..................................... 

KUSTANTAJA .....................................

H Käynnistä haku 

U Uutuusluettelo 

O Ohjeet 

L Luokitus 

A Asiasanaluettelo 

J Julkaisukielet 

K Komentohaku 

Kuva 5.2 Lomakehakunäyttö 

LOMAKEHAKUNÄYTÖN OHJESIVU 

TEKIJÄÄ voit hakea myös 

• pelkällä sukunimellä 

• sukunimen alulla tai 

• sukunimellä ja etunimen alulla 

TEOKSEN NIMEN voit antaa kokonaan jos muistat. 

Voit myös antaa vain nimen alun. 

ISBN on teoksen kansainvälinen tunnusnumero. 

Jos tiedät ISBN:n, löydät haluamasi teoksen sen 

avulla suoraan. 

TEOKSEN LUOKAN mukaan hakiessasi voit etsiä 

luokan hakemistosta valinnalla L eli Luokitus. 

AIHEEN mukaista hakua tehdessäsi voit etsiä 

teosta kuvaavan aiheen asiasanaluettelosta 

valinnalla A. 

KIELEN TAI AINEISTOLAJIN voit myös 

halutessasi poimia listasta. 

JULKAISUAJAKSI voit antaa paitsi tietyn vuoden 

myös muutoin määritellyn ajanjakson, 

esim. >1994 tai 1993-1996. 

HUOM! SINUN EI TARVITSE TÄYTTÄÄ HAKULOMAKKEEN 

KAIKKIA KOHTIA! 

Kuva 5.3 Lomakehakunäytön ohjesivu 

Monipuoliset hakumahdollisuudet voidaan ilmaista monin eri tavoin. Täyttämällä hakulomakkeen 

useampia hakukenttiä käyttäjä käynnistää or- haun. Hakukriteerien joukossa ovat tavanomaisten 

lisäksi myös sarja ja kustantaja. Julkaisuajan määrittely on toteutettu joustavasti, sillä 

vertailuoperaattorien avulla käyttäjä voi määritellä julkaisuajaksi muun kuin yksittäisen vuoden.

suoraan eivätkä implisiittisesti jollain toisella näytöllä, joka ei ole suoraan käyttäjän nähtävissä. 

Käyttäjä näkee heti, minkä kriteerien mukaan aineistoa voi hakea. Intuitiivisuutta lisää myös se, että 

Lisärajoituksina käytetään kieltä ja aineistolajia suoraan tunnusten sijasta. Täten käyttäjän ei tarvitse 

selata tunnusluetteloita. 

Ohjelman kykyä ymmärtää käyttäjän termejä lisää se, että asiasanaluettelon avulla käyttäjä löytää 

haluamansa aiheen, vaikka ei osaisi heti itse määritellä sitä. Asiasanaluetteloon voidaan myös lisätä 

se ominaisuus, että osoittamalla asiasanaa hiirellä käyttäjä saa esille asiasanan määritelmän. 

Haun keskittäminen on toteutettu siten, että systemaattisesta asiasanaluettelosta käyttäjä näkee 

termien hierarkkisuussuhteet ja näin pystyy rajaamaan oman aiheensa tarkemmin. Käyttäjä pääsee 

myös käsiksi kirjastossa käytettävään luokitushierarkiaan selaamalla luokituskaavaa. 

Opastuksen ohjelma on toteuttanut joustavasti siten, että Alkunäytön eli Lomakehakunäytön 

Ohjenäytöltä käyttäjä saa hakulomakkeen täyttöohjeet suoraan eikä hänen tarvitse etsiä ohjeita 

erillisestä manuaalista. 

5.1.3 Komentohakunäyttö ja sen ohjesivu 

Kirjoita hakulause tai katso malli ohjesivulta. 

T POSTMAN NEIL 

H Käynnistä haku 

U Uutuusluettelo 

O Ohjeet 

L Luokitus 

A Asiasanaluettelo 

J Julkaisukielet 

Kuva 5.4 Komentohakunäyttö 

M Lomakehaku

KOMENTOHAKUNÄYTÖN OHJESIVU 

Hakulauseiden mallit 

Tekijähaku T Kivi, Aleksis 

Nimekehaku N Tuulen viemää 

Aihehaku A Kissat 

Luokkahaku L 14 

Yhdistelmähaku, jossa yhdistetään saman kentän tietoja, esim. kahden kirjailijan teokset tai kahta 

aihetta käsittelevät teokset 

A Koulut ja Kirjastot 

A Koulut tai Kirjastot 

Yhdistelmähaku jossa yhdistetään eri kenttien tietoja : 

T Postman ja K Suomi 

ISBN-haku I 951-0-14027-9 tai 

I 9510140279 

Kuva 5.5 Komentohaun ohjesivu 

5.1.4 Löytyneiden teosten näyttö 

Teoksia löytyi 4. 

Saatavuus- tai yksityiskohtaisemmat tiedot saat etenemällä nuolinäppäimien avulla haluamasi 

teoksen kohdalle ja painamalla S tai Y näppäintä. 

POSTMAN, NEIL DEN FÖRLORADE BARNDOMEN 

14.61 1985 RUOTSI KIRJA 

POSTMAN, NEIL HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

07.61 1987 SUOMI KIRJA 

POSTMAN, NEIL LYHENEVÄ LAPSUUS 

14.61 1985 SUOMI KIRJA 

POSTMAN, NEIL UUTTA LUOVA OPETUS 

38 1970 SUOMI KIRJA 

S Saatavuustiedot 

A Alkunäyttö 

Y Yks.koht. tiedot 

U Uusi haku 

E Edellinen sivu 

P Seuraava sivu 

Kuva 5.6 Löytyneiden teosten näyttö 

Näytön informatiivisuutta lisää se, että löytyneiden nimekkeiden luokat ilmoitetaan jo tällä näytöllä. 

Näin käyttäjä saa hakutuloksen sisällöstä heti kokonaiskuvan.

Löytyneiden teosten näytöllä. Sen ansiosta hakutulosta on helpompi selata. 

5.1.5 Saatavuustietojen näyttö 

LUOKKA 07 HYLLYPAIKKA POS 

POSTMAN, NEIL HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

ISBN 951-0-14027-9 

MATERIAALI KIRJA KIELI SUOMI JULKAISUVUOSI 1987 

PÄÄKIRJASTO AIKUISTEN OSASTO 

2 KPL SAATAVANA PALAUTUSPÄIVÄ 11.4.1996 

KIRJASTOAUTO AIKUISTEN OSASTO 

1 KPL LAINASSA ERÄPÄIVÄ 30.4.1996 EI VARAUKSIA 

SIVUKIRJASTO AIKUISTEN OSASTO 

1 KPL SAAATAVANA PALAUTUSPÄIVÄ 6.4.1996 



Y Yks.koht. tiedot 

U Uusi haku 

E Edellinen sivu 

P Seuraava sivu 

Kuva 5.7 Saatavuustietojen näyttö 

Intuitiivisuutta näytössä lisää se, että kirjastojen yksiköt ja osastot on Saatavuustietojen näytöllä 

esitetty oikeilla nimillään eikä tunnusten avulla. 

Informatiiviseksi näyttö on saatu siten, että siitä käy ilmi teoksen nidemäärä kunkin yksikön 

jokaisella osastolla, paikallaolo ja kiertoon liittyvä viimeisin tieto. 

5.1.6 Yksityiskohtaisempien tietojen näyttö 

Pääsana 

Päänimeke 

Alanimeke 

POSTMAN, NEIL 

HUVITAMME ITSEMME HENGILTÄ 

JULKINEN KESKUSTELU VIIHTEEN VALTAKAUDELLA 

Luokka 07. 

Materiaali KIRJA 

Kieli 

SUOMI 

Julkaisuaika 1987

ISBN 

951-0-14027-9 (SID.):122 MK 

Julkaisutiedot PORVOO: WSOY, 1987. 

Ulkoasutiedot 180 sivua, 22 CM, SIDOTTU 

Alkuteos AMUSING OURSELVES TO DEATH : PUBLIC DISCO 

Asiasanat 

Korvaushinta 

VIESTINTÄ 

157 mk 

VIIHDEKIRJALLISUUS 

Alleviivatuista tietokentistä voit käynnistää uuden hiiren painalluksella. 

Haluamasi tietokentän kohdalle pääset nuolinäppäimien tai hiiren avulla. 

L Löytyneiden teosten näyttö 



U Uusi haku 

Kuva 5.8 Yksityiskohtaisempien tietojen näyttö 

Intuitiivisuutta lisää se, että eri attribuuttiryhmät Luettelokortilla on erotettu toisistaan tyhjillä 

väleillä. Näin näytön luettavuus paranee. 

Haun keskittämistä edistää se, että löydettyään relevanttia aineistoa käyttäjä pystyy tekemään uusia 

hakuja korttinäytön avulla käynnistämällä haun alleviivatusta tietokentästä. 

5.1.7 Yhteenveto 

Informatiiviseksi ohjelma on saatu siten, että siinä on erillinen näyttö nimekettä koskevia 

yksityiskohtaisempia tietoja varten. Myös Löytyneiden teosten näytöllä ja Saatavuustietojen näytöllä 

pyritään esittämään käyttäjän tarvitsemat perustiedot. 

Intuitiivisuutta tukee se, että melkein jokaiselta perusnäytöltä paitsi Alkunäytöltä eli 

Lomakehakunäytöltä voidaan siirtyä muille näytöille. Ohjelmassa voi myös tehdä sekä lomake- että 

komentohakuja, ja toisesta hakutyypistä pääsee helposti siirtymään toiseen. Uuden haun 

suorittamista on helpotettu antamalla käyttäjälle kaksi uuden haun aloittamistapaa. Jos käyttäjä 

aktivoi asiasanahaun näppäimellä A, ovat edelliset hakuehdot vielä Alkunäytöllä, ja käyttäjä voi 

lisätä ja vähentää näitä. Jos hän painaa näppäintä U, ei Alkunäytöllä ole edellisiä hakuehtoja, ja 

käyttäjä voi tehdä niistä riippumattoman uuden haun. Ohjelmassa annettavat komennot ovat hyvin 

selkeitä ja korkealla abstraktiotasolla. Ne voi toteuttaa joko yhtä näppäintä painamalla tai etenemällä 

nuolinäppäimien avulla tiettyyn kohtaan ja hakunäppäintä painamalla tai hiiren avulla.

hakutermin alkuosan. Haun supistamista ja laajentamista helpottaa se, että käyttäjä voi helposti 

rajoittaa laajoja hakuja palaamalla Alkunäytölle ja lisäämällä hakukriteerejä. 

Opastus on näytöllä toteutettu siten, että käyttäjälle tarjotaan joka näytöllä selkeät etenemis- ja 

toimintavaihtoehdot. Näin hänelle on aina selvää, missä hakuohjelman tilassa tällä hetkellä ollaan, 

mihin tiloihin voi edetä ja miten uuden haun voi aloittaa. 

5.2 ERIKOISTAPAUKSET 

Seuraavassa käsitellään sitä, miten kehittynyt hakuohjelma käsittelee tiettyjä erikoistapauksia. Nämä 

erikoistapaukset ovat kahden asiasanan käyttö, käyttäjän tietämättömyys tiedontarvettaan kuvaavasta 

asiasanasta tai luokasta, hakusanan kirjoitus väärin ja tarve lajitella suuri hakutulos. 

5.2.1 Useamman asiasanan käyttö 

Kun käyttäjä etsii aineistoa useampien asiasanojen perusteella, ohjelmassa tekee niiden perusteella 

sekä and- että or-haun, esittää löytyneiden nimekkeiden määrän molemmissa tapauksissa sekä vielä 

kummankin yksittäisen asiasanan osalta. Käyttäjän valinnan perusteella esitetään sitten joko and- tai 

or-haun mukainen tai jomman kumman yksittäisen asiasanan mukainen hakutulos. 

1 Kirjastot ja Yliopistot 4 teosta 

2 Kirjastot tai Yliopistot 5 teosta 

3 Kirjastot 2 teosta 

4 Yliopistot 3 teosta 

Kirjoita sen rivin numero, jonka mukaisen hakutuloksen haluat. 

Kuva 5.9 Yhdistelmähaun valintanäyttö 

5.2.2 Käyttäjä joutuu etsimään asiasanan tai luokan luettelosta 

Jos käyttäjä määrittelee hakusanan, jonka mukaan löytyy suuri tulosjoukko, ohjelma antaa 

mahdollisuuden supistaa hakua. Se esittää kaikki annetun asiasanan alakäsitteet tai annetun luokan 

alaluokat ja käyttäjä voi poimia listasta ne käsitteet, joiden mukaisen hakutuloksen hän haluaa.

07 Joukkotiedotus 

07.1 Lehdistöoppi 

Kustannustoiminta 00.6 

Lehtiluettelot 01.2-01.8 

Lehtivuosikerrat 05 

Mainonta 69.35 

Lehtivalokuvaus 75.7 

07.2 Radio- ja televisiotoiminta 

Radion ja television käyttö opetuksessa 38.22 

Radio- ja televisiotekniikka 62.676-7 

07.21 Radiotoiminta 

Kouluradio 38.22 

Radiotekniikka 62.676 

Radiotoiminta 69.35 

07.22 Televisiotoiminta 

Koulutelevisio 38.22 

Televisio- ja videotekniikka 62.677 

Televisiomainonta 69.35 

Televisio- ja videokuvaustekniikka 77.41 

Asiasanasta toiseen pääset ala- ja ylänuolinäppäimien avulla. Painamalla hiirtä asiasanan 

kohdalla saat sen mukaan hakuun. 

Kuva 5.10 Asiasanaluettelo 

5.2.3 Ohjelma ei tunnista annettua sanaa 

Jos käyttäjä syöttää hakusanan, jota ohjelma ei tunnista, ohjelma antaa käyttäjälle mahdollisuuden 

joko yrittää sanan kirjoittamista oikein tai käynnistää haku uudelleen ohjelman löytämällä annettua 

sanaa muistuttavalla sanalla. 

1 Kiviniemi 

2 Kivivuori 

Antamaasi hakusanaa Kiviranta ei löytynyt. Voit yrittää kirjoittaa sanan oikein tai valita 

rivinnumerolla jonkin ohjelman löytämän sanan. 

Kuva 5.11 Luettelo annettua hakusanaa muistuttavista sanoista 

5.2.4 Suuren hakutuloksen lajittelumahdollisuus 

Ohjelmassa on määritelty, minkä kokoinen hakutulos on mahdollista lajitella. Kun hakutulos on 

vähintäin tämän suuruinen, tarkastaa ohjelma, mitkä lajittelumahdollisuudet ovat 

tarkoituksenmukaiset kyseisessä tapauksessa ja antaa listan niistä. Lajittelukriteerit, joiden 

tarkoituksenmukaisuus tarkastetaan, ovat julkaisuaika, aineistolaji ja luokka.

6 YHTEENVETO 

Tarkastelin tutkielmassa sitä, mitä ominaisuuksia kirjaston asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla 

hakuohjelmalla pitää olla. Esittelin hyvälle hakuohjelmalle annettuja kriteerejä, joita alan 

kirjallisuudessa on tuotu esille, ja ryhmittelin ne kuuden yleiskäsitteen alle. Tutkin myös, millaisia 

ovat Suomessa käytettävät tai käytetyt hakuohjelmat. Kuvasin ja analysoin seitsemän Suomen 

kirjastoissa käytettyä hakuohjelmaa ja arvioin kriteerien toteutumisen niissä. Olennaista oli kuvata ja 

arvioida käytännössä kehitettyjä järjestelmiä, kuvauksia ei ole päivitetty sen jälkeen, kun olen 

ohjelmiin tutustunut. Lisäksi tarkastelin, miten käyttäjän ymmärtämistä voidaan hakuohjelmissa 

lisätä. Käsittelin kirjallisuudessa esilletuotuja hakuvaikeuksia ja niihin kehiteltyjä ratkaisuja. Lopuksi 

luonnostelin ehdotuksen hakuohjelman kehittyneeksi käyttöliittymäksi, jossa hyvän hakuohjelman 

kriteerit on mahdollisimman tarkoin pyritty ottamaan huomioon. Ehdotus sisältää ohjelman näytöt ja 

niiden toteutuksen perustelut. Pohdin erikseen vielä sitä, miten kehittynyt hakuohjelma toimii 

tietyissä erikoistapauksissa.

LÄHTEET 

Borgman Christine: Why are online catalogs hard to use? Journal of the American Society of 

Information Science 37 (1986): 6, 387-400 

Brooks Helen ym: Research on the Information Interaction and Intelligent Information Provision 

Mechanisms. Journal of Information Science, 12 (1-2): 37-44, 1986. 

Chambert Ingrid: ADB på bibliotek. Liber, 1986, 250 s. 

Croft W Bruce, Thompson R. H.: A New Approach to the Design of Document Retrieval Systems. 

Journal of the American Society of Information Science 38 (6), 1987: 389-4040 

Davies Roy: Cataloguing as a Domain for an Expert System. Intelligent information systems: 

progress and prospects, Chishester: Horwood. 1986, 300 s. Sivut 54-81. 

Ernala Paula: Näyttöluetteloiden toiminnalliset piirteet. Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu 

tutkielma, Tampereen yliopisto, 1989. 154 s. 

Fidel Raya, Soergel Dagobert: Factors affecting online bibliographic retrieval: A Conceptual 

framework for research. JASIS 34 (May): 163-180. 

Frid Hans Ove: Towards social studies of the OPAC use. OPACs and the user: Proceedings of the 

Third Anglo-Nordic Seminar 1990. Nordinfo, 1991, 122 s. Sivut 9-14. 

Hildreth Charles: Intelligent interfaces and retrieval methods for subject searching in bibliographic 

retrieval systems. Library of Congress, 1989. 120 s. 

Hildreth Charles (2): The online catalogue: developments and directions. Library Association, 1989. 

212 s. 

Hovi Irmeli: Esitutkimus aiheenmukaisen tiedonhaun kehittämisestä kotimaisissa yhteistiedostoissa. 

Tieteellisen informoinnin neuvosto, 1987. 22 s.

Resources & Technical Services 27 (1983):1, s. 81-87, s. 90-100. 

Lancaster F.W.: Information retrieval systems. Characteristics, Testing and Evaluation. John Wiley, 

NY, 1968. 222 s. 

Lipow Anne: Practical considerations of the current capabilities of subject acess in online public 

catalogs. Library Resources & Technical Services 27 (1983):1, s. 81-87. 

Myllylä Riitta: Atk-järjestelmät nyt. Kirjastolehti 88 (1995):3, s. 84-85. 

Norman Donald: Miten avata mahdottomia ovia? : tuotesuunnittelun salakarit. WG, 1991. 328 s. 

Pollitt A.S: A rule-based system as an intermediary for searching cancer therapy, literature on 

MEDLINE, s. 82-126 Lancaster. 

Shaw Deborah: Nine Sources of Problems for Novice Online Searchers. s. 63-72, The Online 

Searcher, NY Neal-Schuman, 1990. 397 s. Ed. Ethel Auster. 

Shoval Perez: Principles, Procedures and Rules in Expert System for Information Retrieval. 

Information Processing & Management 21 (6): 475-478, 1985. 

Smeaton Alan: Prospects for intelligent, language-based information retrieval. New York: , 

1991. Verifioitu artikkeli aikakauslehdestä Online review Vol. 15: 6, 1991. 10 s. 

Tenopir Carol: To err is human: Seven common searching mistakes. Library Journal 109 (1984): 6, s. 

635-636. 

Using online catalogs: a nationwide survey. Neil-Schumann Publishers inc, New York, 1983, 255 s. 

Vickery Alina: An Intelligent Interface for Online Interaction. Journal of Information Science 1984 9 

(1): 7-18. 

Vigil Peter: Online retrieval: analysis and strategy. Wilby, 1988. 242 s. 

Walker Stephen: Improving subject retrieval in online catalogues: Stemming, automatic spelling 

correction and British Library, 1990, 115 s. 

Walker Stephen 2: Improving subject retrieval in online catalogues: Relevance feedback and query 

expansion. British Library, 1990, 115 s. 

Yannakoudakis E.J.: An Intelligent Spelling Error Corrector. Information Processing and 

Management 1983 19 (2): 101-108.

OMATOIMISEN KIRJASTONKÃYTÃN TUKEMINEN KEHITTYNEEN ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

OMATOIMISEN KIRJASTONKÃYTÃN TUKEMINEN KEHITTYNEEN ...