Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ALANSA YKKÖNEN<br />
8/2008<br />
Vesistölämpö<br />
on Hannu urheiluopistolle<br />
vetää Suomen hyvä<br />
Kerkelä<br />
ratkaisu, laajinta ESCOtoteutusta<br />
sanoo.<br />
Marko<br />
Ruti<br />
Lapissa. sivu 54<br />
sivulla 36<br />
Turvallinen kunta<br />
on yhteinen<br />
haaste sivu 16<br />
Jätevesiklinikka<br />
neuvoo Pohjois-<br />
Karjalassa sivu 38<br />
Maankäytön<br />
yhteistyö sujuu<br />
yhtiössä sivu 48<br />
Lauri Laine ja Jan-Erik Andersson<br />
Sateenkaaren salaisuuden äärellä<br />
Turun Biolaaksossa<br />
TAITEESTA<br />
TULI INFRAA<br />
sivu 6
PARASTA LAATUA<br />
MAAILMAN PARHAIMMALLE VEDELLE<br />
Hawle Vario<br />
Teleskooppinen laippaliitin<br />
mahdollistaa myös 10 º<br />
kulmapoikkeaman<br />
Hawle A<br />
Monokokkirakenteinen<br />
linjaventtiili<br />
sisäänrakennetuilla<br />
sähköhitsausmuhveilla<br />
SUORAAN AMMATTILAISILTA AMMATTILAISILLE
SISÄLTÖ<br />
8 / 2008<br />
• 25. marraskuuta<br />
16 Suomi on Euroopan turvallisin maa<br />
vuoteen 2015 mennessä. Tähän tähtää<br />
toukokuussa valtioneuvoston vahvistama<br />
sisäisen turvallisuuden ohjelma.<br />
38 Petri Kurki ja Marko Tyyskä kertovat<br />
kiteeläisille, kuinka panospuhdistamo käsittelee<br />
haja-asutuksen jätevedet.<br />
48 Helsingin Arabianranta on yksi 13 JYMYkohteesta,<br />
joissa selvitettiin julkisen ja yksityisen<br />
tahon yhteistyötä maankäytössä.<br />
54 Lapin ammattiopiston luonnonvara- ja<br />
ympäristöalan yksikössä alkaa ankara energiansäästökuuri<br />
ensi vuonna.<br />
JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />
Turun Biolaakson yrityspuisto<br />
muuttui Sateenkaaren salaisuudeksi 6<br />
Vuoreksen silta saa taiteellisen<br />
melusuojauksen 11<br />
Rovaniemen ydinkeskustaa<br />
elävöittää Lapin taide 12<br />
TURVALLISUUS<br />
Turvallisuussuunnitelma saatava<br />
jokaiseen kuntaan 16<br />
Pelastustoimen palvelutaso<br />
on yleisesti parantunut 20<br />
Pirkanmaalla valmiussuunnittelun<br />
verkosto on varautumisen ydin 23<br />
UHHA antaa eväät suuronnettomuuden<br />
hallintaan 26<br />
Vesihuoltolaitokset saivat<br />
ohjeet kriisiviestintään 29<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />
Kuntien Putkimestarit 35<br />
UKTY 36<br />
VESIHUOLTO<br />
LokaPuts ohjaa Pohjois-Karjalan<br />
haja-asutusta jätevesiasioissa 38<br />
Espoon Vesi yhdisti veden myynnin<br />
ja sakolietteen vastaanoton 43<br />
Itsearviointi vesilaitoksen<br />
johtamistyökaluna 46<br />
YHDYSKUNTA<br />
Yhteistyöyhtiö on hyvä ratkaisu<br />
laajoissa maankäyttöhankkeissa 48<br />
Kuntayhteistyö parantaa<br />
rakennusvalvonnan palvelua 52<br />
KIINTEISTÖT<br />
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä<br />
teki ESCO-sopimuksen 54<br />
Koulujen katot kuntoon<br />
paloturvallisella pinnoituksella 58<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Safety First 25<br />
Kolumni/Mette Granberg:<br />
Lupa avautua 45<br />
Uutisia 60<br />
Tuoteuutuuksia 63<br />
Henkilöuutisia 64<br />
Tapahtumia 66<br />
Palveluja 66<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
3
AxFlow – täyden<br />
palvelun pumpputalo<br />
palveluksessasi<br />
AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipako-ja<br />
tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat<br />
ja edulliset ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn,<br />
kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.<br />
Mono – Epäkeskoruuvipumput<br />
Hidrostal –<br />
ruuvikeskipakopumput<br />
Huippuluokan hyötysuhde, ainutlaatuinen<br />
kartioruuvijuoksupyörä on käytännössä tukkeutumaton.<br />
Erinomaisia niin elintarviketeollisuuteen<br />
kuin jäteveden käsittelyynkin ja kaikkeen siltä<br />
väliltä. Taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvat<br />
jyrkkäkäyräiset hydrauliikat. Sopii myös suuriin<br />
nostokorkeuksiin. Runsaasti vaihtoehtoja.<br />
Flowserve – Pleuger-uppopumput<br />
Flowserve – Vesipumput<br />
Flowserve – Prosessipumput<br />
Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa<br />
räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi<br />
sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin<br />
pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!<br />
www.axflow.fi<br />
Jokisuunkuja 3<br />
00560 Helsinki<br />
Puh. 010 836 9900<br />
Fax 010 836 9950<br />
Verstaankatu 2 B 24<br />
33100 Tampere<br />
Puh. 010 836 9900<br />
Fax 010 836 9960<br />
Paulaharjuntie 22<br />
90530 Oulu<br />
Puh. 010 836 9933
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
- Energia<br />
- Geotekniikka<br />
- Hankinta<br />
- Jätehuolto<br />
- Kiinteistöt<br />
- Kunnallistekniikka<br />
- Käyttö ja kunnossapito<br />
- Liikuntapaikat<br />
- Tietotekniikka<br />
- Vesihuolto<br />
- Väylät ja liikenne<br />
- Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Turvallinen kunta<br />
on yhteinen<br />
haaste sivu 16<br />
Jätevesiklinikka<br />
neuvoo Pohjois-<br />
Karjalassa sivu 38<br />
Maankäytön<br />
yhteistyö sujuu<br />
yhtiössä sivu 48<br />
8/2008<br />
Vesistölämpö<br />
on Hannu urheiluopistolle<br />
vetää Suomen hyvä<br />
Kerkelä<br />
ratkaisu, laajinta ESCOtoteutusta<br />
sanoo.<br />
Marko<br />
Ruti<br />
Lapissa. sivu 54 sivulla 36<br />
Lauri Laine ja Jan-Erik Andersson<br />
Sateenkaaren salaisuuden äärellä<br />
Turun Biolaaksossa<br />
TAITEESTA<br />
TULI INFRAA<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Faksi (09) 771 2486<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Reijo Rosengrén<br />
Juhani Sandström<br />
Paavo Taipale<br />
sivu 6<br />
Kannen kuva: Robert Seger<br />
TILAUKSET<br />
KL-Kustannus Oy<br />
Puh. (09) 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 69 €<br />
Vuosikerta 78 €<br />
Irtonumero 8,50 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />
Turvallista tulevaisuutta<br />
”<br />
Turvallisuusasiat ovat kunnissa nousseet selvästi näkyvämmin keskustelun aiheeksi<br />
kuluneen runsaan vuoden aikana sattuneiden ikävien ja uudentyyppistenkin<br />
kansalaisten turvallisuuden tunnetta koetelleiden tapahtumien takia.<br />
Turvallinen asuinympäristö ja turvalliset olosuhteet elinkeinotoiminnalle ovat<br />
tärkeitä kunnan menestystekijöitä. Hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää kunnalta<br />
avointa yhteistyötä sekä omien palveluyksiköiden kesken että kuntalaisten<br />
ja yritysten kanssa. Valtioneuvoston keväällä hyväksymän sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelman paikallistason toimenpiteet ovat jatkossa osa kuntien toimintaa.<br />
Tässä numerossa tarjotaan muutamia näkökulmia turvallisuuteen ja turvallisuussuunnitteluun.<br />
Kuntien ja aluepelastuslaitosten yhteistyö kuntien valmiussuunnittelussa<br />
on saamassa vahvempaa jalansijaa nyt, kun pelastustoimen<br />
alueellistamisen alkukankeudet alkavat olla ohitse. Liikenneturvallisuus, työturvallisuus<br />
ja tietoturva jäävät tässä lehdessä vähemmälle, mutta niitä ei missään<br />
tapauksessa pidä kunnissa unohtaa. Kuntatekniikan asiantuntijoilla on suuri vastuu<br />
myös turvallisuuskulttuurin jatkuvasta kehittämisestä kunnissa.<br />
Turvallisuus on myös osa ympäristön viihtyisyyttä. Kaupunkiympäristön viihtyisyyden<br />
lisäämiseksi on monia vaihtoehtoja. Edellisessä numerossa esiteltiin valaistuksen<br />
keinoja – nyt vuorossa on taide kaupunkitilan elävöittäjänä.<br />
Näin sydämeeni joulun teen<br />
Nämä alkusanat ovat eräästä suosikkijoululaulustani. Niitä on lukemattomia,<br />
sillä minulle juuri musiikki tuo joulun. Vaikka otsikon säe on hiukan tuoreemmasta<br />
joululaulusta, joulumusiikissa perinteet ovat jyllänneet näihin päiviin asti.<br />
Suomessa ikivihreän joulumusiikin tuotteliain luomiskausi näyttää osuneen viime<br />
vuosisadan alkukymmenille. Vanhat hitit kelpaavat yhä uusille sukupolville.<br />
Hyvä, että tässä nopean muutoksen maailmassa on – ainakin toistaiseksi – jotakin<br />
pysyvää.<br />
Jouluvalmisteluihin käytetään kodeissa aikaa ja energiaa usein varsin paljon.<br />
Joku saattaa ajatella, ettei joulu tulekaan, kun arjen hyörinä vain jatkuu. Anna<br />
itsellesi ja läheisillesi niin työyhteisössä kuin kotonakin lupa tehdä joulu sydämeen.<br />
Kun joulu on sydämessä, on se myös ympärillä.<br />
Rauhallista joulunaikaa kaikille Kuntatekniikan lukijoille!<br />
SIVUNVALMISTUS:<br />
Faktor Oy<br />
PAINOPAIKKA:<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
ISSN 1238-125X<br />
2. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/<br />
Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />
SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY KOKO VUODEN AIHEITA<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1 / 2009 9.1. 13.1. 3.2. Energia Hankinnat<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 2 / 2009 13.2. 17.2. 10.3. Ilmastonmuutos Infra-IT<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3 / 2009 20.3. 24.3. 16.4. Jätehuolto Kiinteistöt<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4 / 2009 24.4. 28.4. 19.5. Kunnossapito Liikenne ja väylät<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Maarakennus Rakentaminen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Viheralueet Ympäristö<br />
5
Turun Biolaaksossa yhdistyvät infra ja taide<br />
INSINÖÖRI JA TAITEILIJA<br />
Turun Biolaakson savipelto<br />
ojineen muuttui<br />
palkituksi yritys- ja tehdasympäristöksi.<br />
Rakentaja<br />
kutsui rohkeasti koolle<br />
eri alojen edustajat jo<br />
suunnitteluvaiheessa.<br />
TEKSTI Sari Järvinen<br />
KUVAT Robert Seger<br />
■■ Jättiläismäinen lapio on juuri<br />
iskeytymässä puroon. Sen<br />
keskellä kulkee silta, jolla kävelee<br />
keskusteluun syventyneenä<br />
kaksi miestä: kuvataiteilija ja<br />
viheraluepäällikkö. Molemmat<br />
ovat pukeutuneet hyvin, molemmat<br />
nauravat: näitä herroja<br />
ei tarvitse erikseen pyytää hymyilemään<br />
kameralle.<br />
Turun kaupungin viheraluepäällikkö<br />
Lauri Laineen ja kuvataitelija<br />
Jan-Erik Anderssonin<br />
onkin syytä olla iloisia, sillä<br />
silta, jolla he kävelevät, on osa<br />
helmikuussa palkittua ympäristötaidetekoa.<br />
Ympäristötaiteen<br />
säätiö valitsi vuoden 2007 kohteeksi<br />
Anderssonin teoskokonaisuuden<br />
”Sateenkaaren salaisuus”.<br />
Se on osa Biolaaksoa,<br />
Keidas-pilottihanketta, jossa<br />
yhdistettiin taide kunnallistekniikkaan<br />
ja yritysympäristö<br />
puistoon.<br />
Lapiosilta ja kauempana oleva<br />
sydänsilta ovat paitsi puistoyhteyksiä,<br />
mutta ornamenttei-<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />
saman lapion varressa<br />
neen ja näyttävine muotoineen<br />
myös kuin veistoksia. Keidashanke<br />
muokkasi bioalan yritysten<br />
vieressä vellovan kuraisen<br />
ojanpientareen värikkääksi,<br />
maisema-arkkitehtuuriseksi<br />
kokonaisuudeksi.<br />
Kaiken takana oli suunnittelu,<br />
joka toteutettiin paitsi<br />
laaja-alaisena myös hyvissä<br />
ajoin.<br />
– Kun hanketta mietittiin<br />
1990-luvulla, alettiin puhua<br />
taiteen prosentti -periaatteesta<br />
lähinnä talonrakentamisessa.<br />
Infran puolella käytiin samaa<br />
keskustelua. Emme kuitenkaan<br />
sijoita prosenttia taiteelle joka<br />
kohteeseen, vaan valikoimme<br />
paikat, Laine kertoo.<br />
Kun viheraluepäällikkö<br />
kirjoitti rahoitushakemusta<br />
EU:n tavoite 2 -ohjelmaan,<br />
hän tiesi, että paperille oli saatava<br />
jotain uutta ja innovatiivista.<br />
Muuten ei eurooppalaista<br />
tukea heruisi.<br />
– Soitin Wäinö Aaltosen<br />
museoon ja kysyin, voisivatko<br />
he suositella jotain taitelijaa.<br />
Sieltä sain Jan-Erik Anderssonin<br />
nimen.<br />
Biolaaksosta<br />
unelmaprojekti<br />
Anderssonille Laineen puhelu<br />
ei olisi voinut osua parempaan<br />
saumaan. Taiteilija oli<br />
juuri saanut tarpeekseen pienistä<br />
gallerioista ja siirtynyt<br />
Lauri Laine (vas.) ja Jan-Erik<br />
Andersson osoittivat, että julkinen<br />
taide voi olla muutakin<br />
kuin patsas puiston peränurkassa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
7
“Taiteen tehtävä<br />
on olla<br />
yhteiskunnassa,<br />
ei pelkästään<br />
gallerioissa.”<br />
KEIDAS-HANKE<br />
Rahoittaja ja valvoja: Lounais-Suomen<br />
ympäristökeskus<br />
Vastuu kokonaisuudesta: Turun<br />
kaupungin kiinteistölaitos<br />
Rahoitus: EU 38 %, kansallinen<br />
12 % ja Turun kaupunki<br />
50 %<br />
Valmistelu alkoi vuonna<br />
2000, toteutui 2007<br />
Itä-Turun tavoite 2 -ohjelman<br />
kehittämishanke<br />
Keidas-hanke muokkasi bioalan yritysten vieressä vellovan kuraisen<br />
ojanpientareen värikkääksi, maisema-arkkitehtuuriseksi kokonaisuudeksi.<br />
suunnittelemaan arkkitehti Erkki<br />
Pitkärannan kanssa taloja ja<br />
mm. Kumina-navettaa.<br />
– Minua kiinnostaa taiteen<br />
yhdistäminen arkkitehtuuriin.<br />
Taiteen tehtävä on olla yhteiskunnassa,<br />
ei pelkästään gallerioissa.<br />
Anderssonille Biolaaksosta tuli<br />
unelmaprojekti. Suomen oloissa<br />
oli uutta, että taiteilija otettiin<br />
mukaan jo suunnitteluvaiheessa.<br />
Siten varmistettiin elementtien<br />
näkyvyys ja sopivuus kokonaisuuteen.<br />
– Koin ensimmäistä kertaa<br />
elämässäni, että taiteilija oli tervetullut<br />
kaupungin projektiin.<br />
Minut otettiin vakavasti. Kun<br />
esitin ideoita, niihin suhtauduttiin<br />
positiivisen innostuneesti, eikä<br />
oltu puolustuskannalla, kuten<br />
monessa muussa paikassa on oltu,<br />
Andersson sanoo.<br />
Kaideornamenteilla aikuinenkin<br />
pääsee kurkistamaan lasten veikeään<br />
maailmaan.<br />
Ennakkoluulot<br />
riesana<br />
Laine myöntää, että teknisellä<br />
puolella on vahvoja ennakkoluuloja<br />
taiteen tekijöitä kohtaan. Ajatellaan,<br />
että taiteilijan kanssa on<br />
vaikea sopia teknisistä asioista.<br />
– Kyllä taiteilijakin – ainakin<br />
minä – osaa käyttää 3D-ohjelmia,<br />
Andersson toteaa.<br />
Myös Biolaakson maisemasuunnittelun<br />
tehnyt maisema-<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />
Jan-Erik Andersson suunnitteli alueen 24 lyhtypylvään päälle erilaisia<br />
tutkijoiden siluettikuvia, jotka pyörivät kuin tuuliviirit. Kun<br />
tolppien lujuus ei kestänyt hahmojen kokoa, tutkijat kutistettiin<br />
puolta pienemmiksi.<br />
Jan-Erik Andersson halusi tuoda taiteellaan ja taustalla näkyvällä<br />
sydänsillallaan iloa ja energiaa tehdasympäristöön.<br />
arkkitehti Ria Ruokonen on tyytyväinen<br />
rakennuttajan ratkaisuun<br />
koota saman pöydän ympärille<br />
eri alojen osaajat.<br />
– Mukana oli myös kalatalouden<br />
edustajia. Heidän kauttaan<br />
Jaaninojaan tuli mukaan vesielämää:<br />
rapuja, kaloja ja lintuja.<br />
Luonnonkasvillisuutta istuttamalla<br />
pyrittiin lisäämään lintujen<br />
pesimäpaikkoja, Ruokonen Maisema-Arkkitehti<br />
Byman & Ruokonen<br />
Oy:stä kertoo.<br />
Arkkitehdin mielestä kuviota<br />
voisi hyödyntää kunnissa useamminkin.<br />
Alat, jotka muuten harvoin<br />
kohtaavat, voi olla hyödyllistä<br />
tuoda rohkeasti saman suunnittelupöydän<br />
ääreen.<br />
– Biolaaksossa yhteistyö toimi<br />
hyvin. Andersson oivalsi heti,<br />
mistä on kyse. Hänen ideansa<br />
ruokkivat myös yleistä suunnittelua<br />
ja päinvastoin. Andersson puki<br />
sanoiksi Biolaakson ajatuksen<br />
sateenkaaren salaisuuden etsimisestä,<br />
Ruokonen toteaa.<br />
Vääntö kaarista<br />
Taiteen ujuttaminen kunnallisteknisiin<br />
rakenteisiin vaati kärsivällisyyttä<br />
kummaltakin osapuolelta.<br />
Taiteilija pänttäsi hartaudella<br />
kaavamerkintöjä ja insinöörit<br />
taiteilivat tekniikan mahdollisuuksien<br />
rajoilla.<br />
Andersson suunnitteli alueen<br />
24 lyhtypylvään päälle erilaisia<br />
siluettikuvia, jotka pyörivät kuin<br />
tuuliviirit. Yhdessä tutkijan piti<br />
tähyillä horisonttia, toisessa kadunkulkijoita<br />
kourassaan proteiinikuljetussysteemi.<br />
Kaikki hahmot olivat liian<br />
suuria. Tolppien lujuus ei kestänyt.<br />
Tutkijat kutistettiin puolta<br />
pienemmiksi, jolloin ne voitiin<br />
kiinnittää turvallisesti paikoilleen.<br />
Pylväät maalattiin sateenkaaren<br />
väreihin.<br />
Myös sillassa oli omat haasteensa.<br />
Andersson sai perustella<br />
suunnittelusta vastaavalle insinööri<br />
Olavi Lankiselle, miksi<br />
halusi kaiteista kaarevia. Apuna<br />
oli myös Anderssonin yhteistyökumppani<br />
Launo Laatikainen<br />
Turun Juvasta.<br />
– Kaiteet nousevat keskellä siltaa<br />
korkeammaksi, sillä silloin aikuinen<br />
voi kokea jälleen olevansa<br />
lapsi, kun joutuu kurkistelemaan<br />
kaiteen välistä. Konepaja pystyi<br />
lopulta tekemään kaaren, vaikka<br />
ensin taistelikin sitä vastaan. Se<br />
osoittaa, että taitoa tehdä vaikeita<br />
orgaanisia muotoja vielä löytyy.<br />
Andersson kuitenkin peräänkuuluttaa<br />
taitelijaltakin kärsivällisyyttä<br />
ja joustoa. Seinän – tai<br />
lyhtypylvään lujuuden – tullessa<br />
vastaan, inspiraatio täytyy löytää<br />
uudesta paikasta.<br />
Fysiikan lakien lisäksi piti ottaa<br />
huomioon budjetti, vaikka<br />
Biolaaksoon olikin satsattu taiteelle<br />
enemmän kuin prosentti.<br />
– Talouden takia jouduimme<br />
jonkin verran karsimaan suunnitelmia.<br />
Valaistus ei tullut siltoihin<br />
mukaan, sillä valokuidut jäivät<br />
laittamatta, Laine kertoo.<br />
Lapio löysi kuitenkin paikkansa<br />
purossa ja lähialueen ihmisten<br />
ulkoilureittinä. Ruokosen suunnittelemissa<br />
viherkeitaissa kasvaa<br />
Maa- ja elintarviketalouskeskus<br />
Piikkiön tutkimuskasveja.<br />
Rakennusten taustalla nousee<br />
jyrkkä kalliorinne. Sen suojassa<br />
kelpaa bioalan tutkijoiden<br />
ratkoa molekyylien rakennetta ja<br />
sateenkaarien salaisuuksia. ■<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
9
2009<br />
Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa.<br />
Aineistopäivä on 20.4.2009.<br />
Nettioppaan suosio jatkuu.<br />
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.<br />
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT<br />
alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä<br />
kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä<br />
tarjoavat yritykset yhteystietoineen<br />
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI<br />
linkki yrityksen kotisivuille<br />
päivitys ympäri vuoden<br />
OTA YHTEYTTÄ:<br />
Marianne Lohilahti<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan<br />
päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka 2009 -messuilla 27.–29.5.<br />
Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä<br />
hankinnoista päätettäessä.<br />
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!<br />
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong><br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />
Särkijärven silta yhdistää 13 500 asukkaan Vuoreksen kaupunginosan puistokadun välityksellä Tampereen itäiseen ohikulkutiehen. Siltasuunnittelukilpailun<br />
voitti keväällä 2007 Insinööritoimisto Pontek Oy:n ehdotus ”Vaiheittain”.<br />
Vuorekseen johtava silta saa Suojelusenkelin<br />
MELUSUOJAUKSESTA tulee taidetta<br />
■■ Tulevaan Tampereen ja Lempäälän<br />
yhteiseen Vuoreksen kaupunginosaan<br />
johtavan Särkijärven<br />
sillan meluseiniä ja melukaiteita<br />
koskeva taidekilpailu on ratkaistu.<br />
Voittanut ehdotus on nimeltään<br />
Suojelusenkeli. Ehdotuksen<br />
tekijänä on työryhmä Paavo<br />
Räbinä, kuvataiteilija ja Jarkko<br />
Reiman, SIO sekä avustajat Jukka<br />
Savolainen, SAFA ja Jorma<br />
Valkama, SIO.<br />
Kilpailun avulla pyrittiin Särkijärven<br />
sillalle ja sillan ympäristöön<br />
rakennettavien melusuojausten<br />
taiteellisesti korkeatasoiseen,<br />
ympäristötaiteen tunnusmerkit<br />
täyttävään toteutukseen.<br />
Kaksivaiheiseen kilpailun toisen<br />
vaiheen jatkokehittelyssä oli<br />
mukana neljä ehdotusta, jotka oli<br />
valittu ensimmäiseen vaiheeseen<br />
osallistuneista 55 ehdotuksesta.<br />
Valaistuksella tärkeä rooli<br />
Palkintolautakunnan mukaan<br />
palkitussa ehdotuksessa on vahva<br />
taiteellinen ote ja idea. Myös<br />
maisemallisesti haasteellinen tehtävä<br />
on ratkaistu hienosti.<br />
Suojelusenkelissä on rohkeasti<br />
lähdetty etsimään uutta ajattelua<br />
henkivää ratkaisua, jossa uudella<br />
valaistustekniikalla on tärkeä<br />
rooli. Suojelusenkeli antaa tilaa<br />
maisemalle päiväaikaan, jolloin<br />
näkyvillä on meluseinien graafinen<br />
pintakuvio. Pimeän aikaan<br />
teoksesta on näkyvillä ohikulki-<br />
Särkijärven sillan melusuojausten taidekilpailun voittaneessa Suojelusenkelissä<br />
valaistustekniikalla on tärkeä rooli.<br />
joiden liikkumiseen aktivoituva<br />
valoteos.<br />
Suojelusenkelin kantavana<br />
ajatuksena on taideteoksen ja ihmisen<br />
kohtaaminen. Toteutuessaan<br />
teos vahvistaa Vuoreksen<br />
identiteettiä huipputeknologiaa<br />
ja luonnonläheisyyttä yhdistävänä<br />
uuden asumisen mallina.<br />
Tampereen kaupunki päättää<br />
erikseen teosten toteuttamisesta.<br />
Särkijärven sillan rakentaminen<br />
on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.<br />
Silta yhdistää 13 500 asukkaan<br />
Vuoreksen kaupunginosan<br />
puistokadun välityksellä Tampereen<br />
itäiseen ohikulkutiehen. ■<br />
www.tampere.fi/vuores/suunnittelukilpailut/melusuojaustaide/index.html<br />
SÄRKIJÄRVEN SILTA<br />
Särkijärven sillan suunnittelukilpailun<br />
voitti keväällä<br />
2007 Insinööritoimisto Pontek<br />
Oy:n ehdotus ”Vaiheittain”.<br />
Särkijärven leveys sillan<br />
kohdalla on 180 ja syvyys 17<br />
metriä. Sillalle sijoitetaan ajoneuvoliikenteelle<br />
kaksi kahdeksan<br />
metrin levyistä ajorataa,<br />
joista toinen voidaan<br />
muuttaa kaksiraiteiseksi pikaraitiotieksi.<br />
Kevyt liikenne saa<br />
neljä metriä leveän väylän.<br />
Sillan suunnittelussa otetaan<br />
huomioon myös vesi- ja<br />
viemärijohtojen sekä kaukolämpöputkien<br />
vetäminen.<br />
Vesiliikenteelle on varattu<br />
sillan alle 30 metriä leveä<br />
väylä. Sillan alikulkukorkeus<br />
on 10 metriä. Rantaviivan<br />
tuntumassa sillan ali on mahdollisuus<br />
kulkea myös jalan.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
11
Rovaniemi kirkasti identiteettiään ja lisäsi vetovoimaansa<br />
LAPIN TAIDE<br />
elävöittää ydinkeskustaa<br />
Koskikatu päättyy Kemijoen rantaan, jonne Kompassiaukiolle<br />
suunniteltiin kiveyksistä kompassikuvio. Kuvio esittää<br />
Lapin rikkauksia Olaus Magnusin mukaan.<br />
Rovaniemen ydinkeskustan ehostus valmistui<br />
lokakuussa. Liki neljän miljoonan euron<br />
hankkeella on kirkastettu Lapin pääkaupungin<br />
identiteettiä ja vahvistettu sen vetovoimaa<br />
niin kaupunkilaisten kuin matkailjoidenkin<br />
silmissä. Taiteella on tärkeä rooli<br />
hankkeen onnistumisessa.<br />
Rakovalkea-valaisimet iltavalaistuksessa<br />
Rovakadun kävelypainotteisella<br />
osuudella.<br />
Kadun pintoja elävöittävät vanhojen rovaniemeläisten talojen<br />
puumerkit. Kävelykadulla ne toteutettiin kiveyksillä<br />
kookkaina aiheina koko kävelypinnalle sekä pienempinä<br />
kaiverrettuina graniittilaattoihin.<br />
Pirkka Hartikainen, aluepäällikkö<br />
FCG Planeko Oy, Rovaniemi<br />
pirkka.hartikainen@fcg.fi<br />
Rovaniemen kaupunki on johdonmukaisesti<br />
viime vuosina kiinnittänyt<br />
erityistä huomiota Rovaniemen<br />
ydinkeskustan matkailullisen<br />
vetovoiman kehittämiseen, alueen<br />
yritysten toimintaedellytysten ja<br />
toimintaympäristön parantamiseen<br />
sekä asuinympäristön viihtyisyyden<br />
parantamiseen. Rovakadun saneeraus<br />
ja Koskikadun kävelykadun laajennus<br />
olivat osa tätä hanketta.<br />
Rovaniemen keskustan rakennuskanta<br />
on varsin uutta, ja vihreää keskustan<br />
katualueilla ei entuudestaan<br />
juuri ollut. Parannettavat katuosuudet<br />
on rakennettu 1960-luvulla, eivätkä<br />
enää vastanneet nykypäivän vaatimuksiin<br />
kaupungin keskustaympäristöstä.<br />
Lunta on Rovaniemellä talvisin<br />
paljon, ja keskustassa järjestetään<br />
ympäri vuoden tapahtumia. Turisteja<br />
kaupungissa vierailee runsaasti kaikkina<br />
vuodenaikoina.<br />
Hankkeen suunnittelutyö käynnistettiin<br />
kesäkuussa 2004. Katusuunnitelmat<br />
valmistuivat joulukuussa<br />
2005. Suunnittelutyöhön valittiin<br />
tarjouskilpailun perusteella FCG Planeko<br />
Oy (silloin Suunnittelukeskus<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />
Oy). Hankkeen rakentaminen toteutettiin<br />
kahdessa vaiheessa kesällä<br />
2007 ja 2008. Toteutuksen<br />
pääurakoitsijana toimi molemmissa<br />
vaiheissa Lemminkäinen<br />
Oy, ja koko hankkeen kustannusarvio<br />
oli 3,9 M€.<br />
Suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
painotettiin erityisesti korkeatasoisen<br />
kaupunkiympäristön<br />
luomista, missä kaikki liikennemuodot<br />
toimivat sopusoinnussa.<br />
Tämän vuoksi suunnittelu toteutettiin<br />
katualueilla ns. seinästä<br />
seinään -periaatteella, jolloin lopputuloksesta<br />
saatiin sekä käyttäjien<br />
että kauppaliikkeiden kannalta<br />
toimiva.<br />
Liiku enemmän, viihdy<br />
pidempään<br />
Keskeisenä suunnitteluperiaatteena<br />
oli luoda sellainen keskusta-alue,<br />
joka houkuttelisi liikkumaan<br />
enemmän kävellen tai<br />
pyörällä ja saisi niin matkailijat<br />
kuin paikallisetkin ihmiset viihtymään<br />
keskustassa pidempään.<br />
Lisäksi suunnittelussa panostettiin<br />
esteettömään liikkumiseen,<br />
paikallisuuteen ja omaleimaisuuteen<br />
sekä siihen, että ratkaisut<br />
olisivat toimivia niin kesällä<br />
kuin talvellakin.<br />
Rovakatu on keskustan tärkein<br />
sisääntulokatu ja kauppakatu,<br />
joka ennen suunnitelman<br />
toteuttamista oli yksisuuntainen.<br />
Rovakatu saneerattiin siten,<br />
että koko kadun varrelle rakennettiin<br />
nykyisten ajoradan ja<br />
jalkakäytävien lisäksi yhtenäinen<br />
pyöräilykaista sekä katupuukaista.<br />
Ydinkeskustan puoleinen jakso<br />
Rovakadusta muuttui suunnitelman<br />
toteutumisen myötä kävelypainotteiseksi<br />
kaduksi, jossa<br />
ajoneuvoliikenne on sallittu.<br />
Koskikadulla jo sijaitsevaa kävelykatua<br />
laajennettiin korttelin verran<br />
molempiin suuntiin. Sekä Rovakadulle<br />
että Koskikadulle suunniteltiin<br />
esteetön reittiyhteys.<br />
Kaupungin identiteetti<br />
johtotähtenä<br />
Suunnittelutyö piti sisällään myös<br />
katupinnoitteiden, kasvillisuuden,<br />
kalusteiden ja valaistuksen<br />
suunnittelun sekä ympäristötaiteen<br />
panoksen. Työssä pyrittiin<br />
löytämään kaupungin identiteettiä<br />
korostavia aiheita. Katupuuksi<br />
valittiin pitkän harkinnan jäl-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
13
SG-valuraudalla<br />
katuja auki kaivamatta<br />
Kaivamaton tekniikka on kaupunkiolosuhteissa<br />
usein ainoa vaihtoehto vesijohtolinjan<br />
saneerauksessa.<br />
Suomessa SG-valurautaputkea on käytetty<br />
pakkosujutuksissa erittäin hyvin tuloksin.<br />
Lujuutensa ja rengasjäykkyytensä ansiosta<br />
SG-valurautaputki taipuu ja kestää kaikkein<br />
vaativimmissakin kohteissa. Siististi ja<br />
häiriöt ympäristölle minimoiden.<br />
SG-valurautaputki onkin mainio valinta<br />
missä tahansa ympäristössä aina vesistöalituksista<br />
ahtaisiin kaupunkiolosuhteisiin.<br />
Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />
Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601<br />
E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />
www.sgps.fi<br />
keen puistolehmus. Varsinaisten<br />
katupuiden lisäksi kävelykatua<br />
jäsentävät erillisiin istutuslaatikkoihin<br />
sijoitetut pilvikirsikkaryhmät.<br />
Valaistus tärkein kadun<br />
kalusteista<br />
Valaistus nähtiin jo heti suunnittelun<br />
alussa hyvin tärkeäksi<br />
elementiksi ja tärkeimmäksi kadun<br />
kalusteeksi. Ydinkeskustan<br />
osuudelle suunniteltiin VALOA<br />
design Oy:n Roope Siiroisen<br />
toimesta uusi uniikki valaisinpylväs<br />
”Rakovalkea”.<br />
Valaisimessa pääasiallinen<br />
valaistus tapahtuu pylvään päässä<br />
olevan epäsuoran valaisimen<br />
toimesta. Lisäksi pylvään rungossa<br />
on toteutettu led-tekniikalla<br />
itse rungon valaistus. Valaistusta<br />
ohjataan tietokoneella,<br />
ja siinä voidaan esittää kahdeksan<br />
erilaista valaistusohjelmaa<br />
riippuen vuodenajasta tai<br />
tapahtumasta. Valaistussuunnittelun<br />
yhteydessä ideoitiin<br />
myös jouluvalaistuksen ilmettä<br />
ja sijoituspaikkoja. Valaisimet ja<br />
muut kalusteet tukevat katualueen<br />
tilajäsentelyä yhdessä katupuiden<br />
kanssa.<br />
Katu- ja kävelyalueiden pintamateriaalien<br />
valinnassa otettiin<br />
huomioon eri liikennemuotojen<br />
erottelu sekä esteettömyys.<br />
Materiaalien laatutaso on korkeatasoisinta<br />
ydinkeskustan alueella<br />
sekä kadun pinnoitteiden<br />
osalta että kalusteissa.<br />
Talojen puumerkit saavat<br />
kadun pinnat elämään<br />
Kadun pintoja elävöittämään ehdotti<br />
suunnitteluryhmässä mukana<br />
ollut professori Timo Jokela<br />
vanhojen rovaniemeläisten<br />
talojen puumerkkejä. Kävelykadulla<br />
ne toteutettiin kiveyksillä<br />
kookkaina aiheina koko kävelypinnalle<br />
sekä pienempinä kaiverrettuina<br />
graniittilaattoihin.<br />
Puumerkkien muotokieltä toistettiin<br />
myös kävelykadulle suunnitelluissa<br />
teräsrakenteisissa lasikatteisissa<br />
myyntikatoksissa ja<br />
kadun kalusteissa.<br />
Koskikatu päättyy Kemijoen<br />
rantaan. Rannan merkitystä korostamaan<br />
suunniteltiin aukio,<br />
”Kompassiaukio”, jonka keskel-<br />
le suunniteltiin kiveyksistä kompassikuvio.<br />
Kompassissa esittäytyvät<br />
Lapin luonnonrikkaudet<br />
Olaus Magnusin mukaan. Koskikadun<br />
toiseen päähän sijoittuvalle<br />
aukiolle on jätetty tilavaraus<br />
taideteokselle.<br />
Keskustan vetovoima<br />
lisääntynyt<br />
Hanke valmistui kokonaisuudessaan<br />
lokakuussa 2008. Toteutetut<br />
järjestelyt ovat saaneet sekä<br />
asukkailta että matkailijoilta positiivisen<br />
vastaanoton. Hanke on<br />
osaltaan saavuttanut tavoitteensa<br />
keskustan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden<br />
lisäämiseksi. Keskustassa<br />
on alkamassa useita sekä<br />
asunto- että liikerakentamiseen<br />
tähtääviä rakennus- ja kehittämishankkeita.<br />
■<br />
Kävelykadun laajennus<br />
Rovakadun ja Koskikadun<br />
risteyksessä.<br />
KESKUSTAHANKE<br />
Tilaaja: Rovaniemen kaupunki,<br />
tekninen virasto, kaupungininsinööri<br />
Olli Peuraniemi<br />
Projektin johto: FCG Planeko<br />
Oy/Pirkka Hartikainen, ins.<br />
Katutekniikka: FCG Planeko<br />
Oy/ Pirkka Hartikainen, ins.,<br />
Merja Mustalampi, ins.<br />
Ympäristösuunnittelu: FCG<br />
Planeko Oy/Arja Sippola,<br />
Taina Tuominen<br />
Ympäristötaide: professori<br />
Timo Jokela<br />
Valaistussuunnittelu:<br />
VALOA design Oy, Roope<br />
Siiroinen<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Tee oikea siirto,<br />
valitse ratkaisu!<br />
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität<br />
tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi<br />
ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />
Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,<br />
joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.<br />
Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -<br />
ja huoltokin on helpompaa.<br />
Ultra V tuo potkua<br />
pumppaukseen!<br />
Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät<br />
pumput täysin uudelle tasolle.<br />
Uskomattoman suorituskykyinen<br />
Ultra V pystyy jopa 100 metrin<br />
nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,<br />
lietteen sekä kiinteät aineet.<br />
Ultra V:n asennus ja huolto<br />
tapahtuvat huomattavasti uppopumppua<br />
helpommin, ja pystyt<br />
ennakoimaan pumpun käyttökustannukset<br />
tarkasti.<br />
Maahantuoja:<br />
SGN-tekniikka<br />
Kysy lisää!<br />
S.G. Nieminen Oy<br />
SGN-tekniikka<br />
PL 15, 02631 Espoo<br />
(09) 502 811<br />
www.sgnieminen.fi
TURVALLINEN KUNTA<br />
Turvallisuusasioiden merkitys<br />
on kasvanut viime vuosina. Yksi<br />
tärkeä syy tähän on yhteiskunnan<br />
haavoittuvuuden lisääntyminen.<br />
Turvallisuus ei ole enää<br />
vain joihinkin kunnan toimintoihin<br />
liittyvä ominaisuus eikä turvallisuuden<br />
”ammattilaisten”<br />
yksinoikeus vaan seikka, joka on<br />
otettava huomioon laajasti kaikissa<br />
kunnan toiminnoissa.<br />
Vesi- ja energiahuolto, liikenne,<br />
kaavoitus ja maapolitiikka, tietotekniikka<br />
ja logistiikka – kaikki<br />
nämä ovat alueita, joita tulee<br />
arvioida myös turvallisuuden näkökulmasta.<br />
Kouvola hyväksyttiin viime kesänä toisena<br />
suomalaiskuntana jäseneksi kansainväliseen<br />
Safe Community/Turvallinen kunta -verkostoon.<br />
Kouvolan kaupunkikeskustatyö ja turvallisuusnäkökulman<br />
nivominen siihen on<br />
saanut erityistä kiitosta.<br />
Kuva/Kouvolan kaupunki<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
on yhteinen haaste<br />
TURVALLISUUS<br />
Tarja Mankkinen<br />
sisäisen turvallisuuden sihteeristön<br />
päällikkö, sisäasiainministeriö<br />
■■ Yhteiskunnan keskeiset toiminnot<br />
ja palvelut sekä niiden<br />
ohjaus ovat siirtyneet yhä enenevässä<br />
määrin tietoverkkoihin.<br />
Tietoverkkojen haavoittuvuus on<br />
noussut esille erityisesti kriittisen<br />
infrastruktuurin turvaamisen yhteydessä.<br />
Kunnan monet keskeiset<br />
toiminnot ovat riippuvaisia<br />
tietoverkoista. Esimerkkeinä<br />
näistä voidaan mainita sähkönjakelu<br />
ja sairaalat. Nämä uudet uhkat<br />
on otettava huomioon samalla<br />
kun huolehditaan kuntien arjen<br />
turvallisuudesta laajasti.<br />
Tietoverkkoihin liittyvä haavoittuvuus<br />
on vain yksi esimerkki<br />
siitä, millaisten turvallisuushaasteiden<br />
edessä kunnat ovat<br />
monimutkaistuvassa maailmassa.<br />
Haasteista selviytyminen edellyttää<br />
enemmän ja laajempaa yhteistyötä.<br />
Tämän yhteistyön edistämiseksi<br />
on kehitetty paikalliseen<br />
turvallisuussuunnitteluun<br />
perustuva yhteistyön toimintamalli.<br />
Mitä on paikallinen<br />
turvallisuussuunnittelu?<br />
Paikallinen turvallisuussuunnittelu<br />
on paikallisen tason riskien<br />
ja ongelmien tunnistamista,<br />
turvallisuuden parantamista<br />
ja ongelmiin puuttumista hallintokuntien<br />
rajat ylittävällä yhteistyöllä.<br />
Työn tulosten seuranta ja<br />
arviointi ovat tärkeä osa yhteis-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
17
TURVALLISUUS<br />
työtä, ja seurannan ja arvioinnin<br />
kautta voidaan yhteistyötä kehittää<br />
edelleen.<br />
Paikallinen turvallisuussuunnittelu<br />
käynnistyi 1999, jolloin se<br />
oli pääsääntöisesti poliisitoimen<br />
johdolla tehtävää rikoksentorjuntayhteistyötä.<br />
Työn edetessä kävi<br />
kuitenkin selväksi, että kunnan<br />
kannalta rikoksentorjunta<br />
on muuttuvassa toimintaympäristössä<br />
liian kapea lähestymistapa<br />
kunnan turvallisuuteen. Tästä<br />
syystä hallitus päätti hyväksyessään<br />
ensimmäisen sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelman syyskuussa<br />
2004 laajentaa paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />
kattamaan<br />
kaikki keskeiset turvallisuusongelmat<br />
paikallisesti tehtävän toimintaympäristön<br />
analyysin ja riskien<br />
arvioinnin perusteella.<br />
Turvallisuussuunnitelman<br />
vetäjänä kunnan johto<br />
Paikallista turvallisuussuunnittelua<br />
johtaa johtoryhmä, jonka<br />
muodostavat kunnan johto, poliisitoimen<br />
johto ja alueellisen<br />
pelastustoimen johto. Johtoryhmä<br />
vastaa turvallisuussuunnittelun<br />
johtamisesta, organisoimisesta<br />
ja työn tuloksista kokonaisuudessaan.<br />
Turvallisuussuunnittelun etenemistä<br />
koskevien tietojen perusteella<br />
näyttää siltä, että suurimmassa<br />
osassa kuntia kunnan<br />
johto on ottanut johtavan roolin<br />
turvallisuussuunnittelussa. Joissain<br />
kunnissa työtä johtaa poliisipäällikkö.<br />
On myös kuntia, joissa<br />
Myös sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelman esite löytyy<br />
osoitteesta www.intermin/sisainenturvallisuus.<br />
työtä johdetaan yhdessä kolmikantayhteistyönä.<br />
Turvallisuussuunnitelma voidaan<br />
laatia joko kuntakohtaisesti<br />
tai laajemmalle alueelle. Poliisin<br />
organisaatio uudistuu vuoden<br />
2009 alussa. Uudistuksen myötä<br />
poliisilaitosten määräksi tulee 24<br />
nykyisten 90 sijasta. Tämän seurauksena<br />
poliisilaitosten ja alueellisten<br />
pelastuslaitosten alueet<br />
vastaavat nykyistä paremmin<br />
toisiaan. Yhden poliisilaitoksen ja<br />
alueellisen pelastuslaitoksen alueella<br />
voi olla useita kuntia.<br />
Kunnat voivat yhdessä alueen<br />
poliisi- ja pelastustoimen kanssa<br />
sopia siitä, valmistellaanko<br />
jokaiselle alueen kunnalle oma<br />
turvallisuussuunnitelma, tehdäänkö<br />
yksi laajempi suunnitelma,<br />
jossa jokaisella alueen kunnalla<br />
on oma tarkentava osuutensa,<br />
vai valitaanko jokin muu<br />
turvallisuussuunnitelman malli.<br />
Tärkeintä on tehdä suunnitelma,<br />
joka vastaa todellisia tarpeita eikä<br />
jää hyllyyn homehtumaan.<br />
Riskianalyysin tukena<br />
ARTU-järjestelmä<br />
Turvallisuussuunnitelman perustan<br />
muodostaa paikallisesti tehtävä<br />
riskianalyysi. Riskianalyysi<br />
voidaan tehdä esimerkiksi yhdistelemällä<br />
eri viranomaisilla olevaa<br />
tilasto- ja muuta tietoa laajemmiksi<br />
kokonaisuuksiksi.<br />
On tärkeää tehdä turvallisuustilanteen<br />
analyysista myös julkinen<br />
versio, joka voidaan julkaista<br />
ja johon kuntalaiset, yhteisöt ja<br />
LISÄÄ TIETOA<br />
Sisäasiainministeriö järjestää<br />
yhteistyössä sosiaali- ja<br />
terveysministeriön, oikeusministeriön<br />
rikoksentorjuntaneuvoston,<br />
liikenne- ja viestintäministeriön,<br />
Kuntaliiton<br />
ja Etelä-Suomen lääninhallituksen<br />
kanssa valtakunnallisen<br />
paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />
seminaarin 28.–<br />
29.1.2009.<br />
Sisäisen turvallisuuden ohjelman<br />
sivut: www.intermin.<br />
fi/sisainenturvallisuus<br />
Turvallisuussuunnittelun tietopankki:<br />
www.turvallisuussuunnittelu.fi<br />
Turvallisuussuunnitteluprosessi<br />
Lähde: sisäasiainministeriö, sisäisen turvallisuuden sihteeristö<br />
yritykset, voivat antaa palautetta.<br />
Näin saadaan turvallisuussuunnitteluun<br />
mukaan sellaista tietoa,<br />
joka ei vielä näy viranomaisten tilastoissa.<br />
Riskianalyysin tekemistä tukee<br />
ARTU-järjestelmä, joka on<br />
kaikkien turvallisuussuunnitteluun<br />
osallistuvien viranomaisten<br />
käyttöön suunniteltu työväline.<br />
Lisää tietoa ja ARTU-käsikirja<br />
löytyy os. www.intermin/sisainenturvallisuus.<br />
Turvallisuussuunnitelmassa<br />
päätetään toimenpiteistä, joilla<br />
puututaan turvallisuustilanteen<br />
analyysissa esille tulleisiin tärkeimpiin<br />
riskeihin ja ongelmiin.<br />
Siinä määritellään, mitä tehdään,<br />
missä aikataulussa ja kuka on asiasta<br />
päävastuussa. Myös yhteistyön<br />
näkökulma on tärkeä ottaa<br />
huomioon. Turvallisuussuunnitelmassa<br />
on hyvä sopia erityisesti<br />
sellaisista asioista, joihin puuttuminen<br />
edellyttää useamman kuin<br />
yhden toimijan toimenpiteitä.<br />
Valtioneuvoston 8.5.2008 vahvistamassa<br />
sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmassa on tavoitteeksi<br />
asetettu, että kunnanvaltuustot<br />
hyväksyvät uusien linjausten mukaisesti<br />
laaditut turvallisuussuunnitelmat<br />
viimeistään 2010 aikana.<br />
Kunnanvaltuustoilla on myös tärkeä<br />
rooli turvallisuussuunnitelman<br />
toimeenpanon seurannassa<br />
ja tulosten arvioinnissa.<br />
Ennalta estävä työ<br />
säästää resursseja<br />
Paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />
tilannetta koskevat tiedot<br />
koottiin 2008 alussa, ja ne on julkaistu<br />
raportissa ”Paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />
tilannekatsaus,<br />
sisäasiainministeriön julkaisuja<br />
26/2008”. Tietojen perusteella<br />
paikallinen turvallisuussuunnittelu<br />
etenee varsin hyvin. Yhä<br />
laajempi joukko kuntia on tunnistanut<br />
turvallisuuden merkityksen<br />
kunnan eri toiminnoille<br />
ja nähnyt sen hyödyn, jota turvallisuusyhteistyö<br />
voi parhaimmillaan<br />
tuottaa kunnalle niin turvallisuuden<br />
parantumisena kuin resurssien<br />
käytön tehostumisena.<br />
Yksi tärkeimmistä syistä turvallisuussuunnittelun<br />
merkityksen<br />
lisääntymiselle on se, että se<br />
antaa uusia mahdollisuuksia rikoksia,<br />
onnettomuuksia ja häiriöitä<br />
ennalta estävälle työlle. Kuntatalouden<br />
vaikeudet ovat lisänneet<br />
kunnissa tietoisuutta siitä,<br />
miten paljon kustannuksia kunnille<br />
aiheutuu rikoksista, häiriöistä<br />
ja onnettomuuksista. Siirtämällä<br />
kunnan toiminnan painopistettä<br />
korjaavasta työstä ennalta<br />
estävään työhön voidaan<br />
säästää resursseja ja samalla lisätä<br />
kuntalaisten hyvinvointia ja<br />
viihtyvyyttä.<br />
Turvallisuuskoordinaattori<br />
useissa kaupungeissa<br />
Useat kaupungit ovat perustaneet<br />
turvallisuuskoordinaattorin tehtävän<br />
joko yksin tai yhteistyössä<br />
poliisin kanssa. Helsingissä on<br />
turvallisuussuunnittelun käytännön<br />
toteuttamiseksi perustettu<br />
kaupungin hallintokeskukseen<br />
turvallisuus- ja valmiusosasto.<br />
Myös Oulussa on turvallisuuskoordinaattori,<br />
samoin Turussa,<br />
Rovaniemellä ja useassa muussa<br />
kaupungissa.<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Näyttääkin siltä, että turvallisuuskoordinaattorilla<br />
on keskeinen<br />
rooli tuloksellisen yhteistyön<br />
syntymisen kannalta. Kunnan<br />
johdon selkeä tuki turvallisuuskoordinaattorin<br />
työlle ja sitoutuminen<br />
turvallisuusyhteistyöhön<br />
ovat merkkejä koko organisaatiolle<br />
siitä, ettei hallintokuntien rajat<br />
ylittävä yhteistyö ole vain juhlapuheiden<br />
sisältöä.<br />
Turvallisuussuunnittelua tehdään<br />
yhä laajemmassa yhteistyössä.<br />
Seurantatietojen mukaan<br />
yhteistyössä ovat laajasti mukana<br />
myös järjestöt ja elinkeinoelämän<br />
edustajat. Näiden osallistumista<br />
yhteistyöhön on kuitenkin<br />
syytä edelleen lisätä.<br />
Osa kunnista luottaa vielä<br />
hyvään onneen<br />
On kuitenkin kuntia ja kaupunkeja,<br />
joissa turvallisuussuunnittelu<br />
ei ole kunnolla käynnistynyt.<br />
Turvallisuuskysymyksiä ja niistä<br />
aiheutuvia kustannuksia ja muita<br />
ongelmia ei tunnisteta, turvallisuusongelmia<br />
pidetään yksittäisinä<br />
tapauksina tai ajatellaan, että<br />
turvallisuus on poliisin tehtävä.<br />
Osa kunnista saattaa vielä<br />
luottaa hyvään onneen: koska aiemmin<br />
ei ole tapahtunut mitään<br />
erityistä, niin mitään ei tapahdu<br />
jatkossakaan. Näkyvät väkivaltatapaukset,<br />
jotka käynnistyivät Jokelan<br />
kouluammuskeluista marraskuussa<br />
2007, ovat varmasti herätelleet<br />
myös näitä kuntia turvallisuusasioihin.<br />
Myös Nokian vesikriisi osoitti,<br />
miten haavoittuva kunta on turvallisuuden<br />
pettäessä. Kaikkeen<br />
ei voi varautua ja riskit toteutuvat<br />
harvoin sellaisina kuin etukäteen<br />
on arvioitu. On kuitenkin tärkeää<br />
huomata, että kunnat, jotka<br />
tuntevat turvallisuuteensa liittyvät<br />
asiat, tunnistavat riskit ja joissa<br />
turvallisuusyhteistyö toimii,<br />
ovat huomattavasti paremmassa<br />
tilanteessa myös silloin, kun jotain<br />
odottamatonta tapahtuu.<br />
Sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelma<br />
Valtioneuvosto teki 8.5.2008 periaatepäätöksen<br />
sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmasta. Vuoteen 2015<br />
ulottuvassa ohjelmassa hallitus<br />
määrittelee poikkihallinnollisesti<br />
sisäisen turvallisuuden keskeiset<br />
tavoitteet ja toimenpiteet.<br />
Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa<br />
vahvistetut toimenpiteet<br />
toimeenpannaan osana eri<br />
hallinnonalojen tulosohjausta ja<br />
paikallista turvallisuussuunnittelua.<br />
Jokaisessa kunnassa olisi<br />
hyvä osana paikallista turvallisuussuunnittelua<br />
arvioida, mikä<br />
merkitys sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmassa esitetyillä tavoitteilla<br />
on oman kunnan turvallisuuden<br />
kannalta.<br />
Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä,<br />
jotka ovat tärkeitä<br />
kuntien turvallisuustyön kannalta.<br />
Näissä on otettu huomioon<br />
myös harvaan asuttujen alueiden<br />
eritystarpeet. Ohjelmaan sisältyvät<br />
väkivallan vähentämistä ja<br />
onnettomuuksien ja tapaturmien<br />
määrän vähentämistä koskevat<br />
tavoitteet ja toimenpiteet<br />
ovat tärkeitä jokaiselle kunnalle,<br />
samoin ohjelmaan sisältyvät<br />
toimenpiteet suuronnettomuuksiin<br />
ja ympäristötuhoihin varautumiseksi.<br />
Yhdyskuntasuunnittelun<br />
manuaali tekeillä<br />
Kuntatekniikan kannalta yksi tärkeimmistä<br />
tavoitteista on se, että<br />
sisäisen turvallisuuden ohjelman<br />
mukaisesti turvallisuusseikat tulee<br />
jatkossa ottaa yhä selkeämmin<br />
huomioon rakennetun ympäristön<br />
suunnittelussa. Nyt vahvistetussa<br />
ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi<br />
laatia yhdyskuntasuunnittelua<br />
käsittelevä manuaali, joka<br />
on tarkoitettu yhdyskunta- ja<br />
rakennussuunnittelijoille sekä<br />
muille asiantuntijoille, opiskelijoille<br />
ja päättäjille.<br />
Manuaalin pohjalta laaditaan<br />
verkkosivusto ja järjestetään koulutusta<br />
ja tiedotusta. Toimenpiteen<br />
toteuttamisesta päävastuussa<br />
on ympäristöministeriö ja toimeenpanon<br />
etenemistä voi seurata<br />
sisäasiainministeriön verkkosivulta.<br />
Sieltä löytyy sisäisen<br />
turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa<br />
koskeva suunnitelma,<br />
jota päivitetään säännöllisesti<br />
ja jonka toteutumisesta raportoidaan<br />
sisäisen turvallisuuden<br />
ministeriryhmälle. ■<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ketterästi<br />
kovaan käyttöön.<br />
GE XL GO on on markkinoiden helppokäyttöisin ja kevein videoendoskooppi,<br />
joka on omiaan haastaviin työolosuhteisiin. Erinomainen<br />
kuvanlaatu, ilman erillisiä johtoja tai tukiasemaa.<br />
Ominaisuudet: kokonaispaino 1,7 kg • yhtenäinen rakenne (ei<br />
erillisiä osia) • LCD-näyttö ja LED-valo • akkukäyttöinen, 2 tai<br />
4 h • työskentelypituus tähystimellä 2-8 metriä • 2 USB-, VGAja<br />
audioliitännät<br />
Tutustu ja testaa visuaalisen tarkastuksen uusi huipputuote<br />
Sonarilta: www.sonar.fi/xlgo<br />
puh. 020 7411 990 • www.sonar.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
19
Heikkenemistä väestönsuojelutehtävissä ja kiireellisessä<br />
PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO on<br />
Alueellinen pelastustoimi<br />
on tulossa viiden<br />
vuoden ikään. Yleisarviona<br />
on palvelutason<br />
parantuminen ja maltillinen<br />
talouskehitys.<br />
Parannusta tuo myös<br />
pelastuslain uudistaminen<br />
ja pelastuslaitosten<br />
ja sopimuspalokuntien<br />
toimintakyvyn turvaamishanke.<br />
Markku Haiko<br />
kehittämispäällikkö, Kuntaliitto<br />
■■ Olavi Kallio ja Reijo Tolppi<br />
ovat tutkimuksessaan ”Pelastustoimen<br />
alueellistamisen lähtölaukaus”<br />
selvittäneet alueellisen<br />
pelastustoimen alkutaipaletta ja<br />
verranneet kehitystä aikaan ennen<br />
alueellistamista. Tutkimuksessa<br />
on kymmenen eri indikaattorin<br />
perusteella verrattu pelastustoimen<br />
palvelutasoa vuosina<br />
2001 ja 2006. Ensilähdön ajoneuvojen<br />
keski-iän kasvamista<br />
lukuunottamatta kaikilla muilla<br />
mittareilla mitattuna palvelutaso<br />
on parantunut.<br />
Samansuuntaisen arvion asiasta<br />
antavat myös kuntien edustajat.<br />
Heidän arvionsa mukaan<br />
palvelutaso on ollut erittäin hyvä<br />
tulipalojen sammuttamisessa<br />
ja liikenneonnettomuuksien<br />
hoidossa, ja näissä tehtävissä on<br />
alueellistamisen myötä jopa tapahtunut<br />
palveluiden parantumista.<br />
Myös suuronnettomuuksien<br />
hoidon ja palotarkastusten<br />
osalta palvelutaso on parantunut.<br />
Kuntien edustajien mukaan<br />
heikkenemistä palvelutasossa on<br />
tapahtunut väestönsuojelutehtävien<br />
hoidossa sekä kiireellisessä<br />
sairaankuljetuksessa.<br />
Talouskehitys maltillista<br />
Tutkimuksessa on tarkasteltu pelastustoimen<br />
talouden kehitystä<br />
vuodesta 1998 vuoteen 2006.<br />
Tuona aikana asukasta kohti lasketut<br />
nettokäyttökustannukset<br />
ovat kasvaneet 9 eurolla eli 53<br />
eurosta 62 euroon vuoden 2006<br />
rahanarvossa mitattuna. Merkittävää<br />
on, että alueellisen pelastustoimen<br />
kautena 2004–06 reaalikasvua<br />
ei ole tapahtunut.<br />
Vaikka alueellistamisen jälkeen<br />
kustannuskehitys on ollut<br />
maltillista, mielenkiintoista on<br />
se, että tutkimuksessa saatujen<br />
vastausten perusteella yli 80 prosenttia<br />
kuntien edustajista kokee<br />
nettomenojen lisääntyneen paljon<br />
tai jonkin verran. Kuntavastaajien<br />
arvio on ristiriidassa todellisuudessa<br />
tapahtuneen kehityksen<br />
kanssa. Yhtenä selityksenä<br />
saattaa olla vallitseva käsitys voimakkaasta,<br />
jopa hallitsemattomasta<br />
kustannustason noususta.<br />
Siihen voi suurelta osin vaikuttaa<br />
se, että äänekkäimpiä ovat olleet<br />
ne kunnat, joiden kustannukset<br />
ovat nousseet.<br />
Vaikka pelastustoimen kustannusten<br />
kehitys kokonaisuutena<br />
on pysynyt maltillisena, ovat<br />
yksittäisten kuntien kustannukset<br />
nousseet tai laskeneet (kuvat 1 ja<br />
2). Tämä johtuu osaltaan siitä, että<br />
kuntien sopima kustannusten<br />
jako muuttuu useamman vuoden<br />
kuluessa yhteistoimintasopimuksissa<br />
lopulliseksi kustannusten<br />
jaoksi sovitun mukaiseksi.<br />
Pelastuslakia tarkistetaan<br />
Sisäministeriö on käynnistänyt<br />
hankkeen, jonka tarkoituksena<br />
on uudistaa pelastuslaki. Hank-<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
TURVALLISUUS<br />
Kuva 1. Pelastustoimen nettokustannukset €/as.<br />
Tilastokeskuksen aineisto, indeksi julkisten menojen<br />
hintaideksi, kuntatalous<br />
abs.<br />
Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmassa yhtenä asumisen<br />
turvallisuutta edistävänä<br />
toimena esitetään, että hoito- ja<br />
hoivalaitokset suojataan automaattisella<br />
sammutuslaitteistolla,<br />
jollei turvallisuusselvityksen<br />
perusteella voida osoittaa muita<br />
ind.<br />
Kuva 2. Kuntien ilmoittamien pelastustoimen nettokäyttökustannusten<br />
muutos €/as. vuosina 2005–06<br />
Tilastokeskuksen aineisto<br />
sairaankuljetuksessa<br />
yleisesti parantunut<br />
keen pääpaino on onnettomuuksien<br />
ehkäisyä ja väestönsuojelua<br />
sekä väestösuojien rakentamista<br />
koskevien säädösten tarkistamisessa.<br />
Lisäksi selvitetään pelastustoimintaa<br />
ja pelastustoimen hallintojärjestelmää<br />
koskevien säädösten<br />
muutostarpeet. Valmistelutyö<br />
on jaettu kolmeen osaan.<br />
Kutakin osakokonaisuutta valmistelee<br />
oma jaostonsa.<br />
Onnettomuuksien ehkäisyn jaosto<br />
valmistelee muutokset, jotka<br />
koskevat (onnettomuuksien ehkäisyn<br />
näkökulmasta) asuntojen<br />
ja hoitolaitosten paloturvallisuutta,<br />
poistumisturvallisuutta,<br />
rakennusten turvallista käyttöä,<br />
viranomaisvalvontaa, palotarkastuksia,<br />
valistusta ja neuvontaa,<br />
omatoimista varautumista, pelastustoimen<br />
palvelutasoa, pelastusviranomaisten<br />
yhteistyötä (myös<br />
muiden viranomaisten kanssa),<br />
pelastusviranomaisten asiantuntijatehtäviä,<br />
suunnitteluvelvoitteita,<br />
palontutkintaa, nuohousta<br />
sekä pelastustoimen henkilöstön<br />
Sprinklerit hoito- ja hoivalaitoksiin<br />
keinoja riittävän turvallisuustason<br />
saavuttamiseksi.<br />
Tavoitteena on, että 50 prosenttia<br />
laitoksista on suojattu noilla<br />
laitteistoilla 2015 mennessä.<br />
Tällä hetkellä hoito- ja hoivalaitoksista<br />
arvioidaan olevan suojattuna<br />
laitteistoilla noin 13 prosenttia.<br />
Jouko Langen<br />
valmiuksia onnettomuuksien ehkäisytyöhön.<br />
Väestönsuojelujaosto valmistelee<br />
muutokset, jotka koskevat väestönsuojelujärjestelmää<br />
ja väestösuojien<br />
rakentamista.<br />
Pelastustoiminta- ja hallintojärjestelmäjaosto<br />
valmistelee pelastuslain<br />
ja asetusten muutokset,<br />
jotka koskevat pelastustoimintaa,<br />
sopimuspalokuntia, vapaaehtoisten<br />
osallistumista, aluehallinnon<br />
uudistamista, pelastustoimen<br />
alueiden muodostamista<br />
ja yhteistoimintaa, kansainvälistä<br />
avunantoa, koulutusvastuita, pelastustoimen<br />
henkilörekistereitä,<br />
pakkokeinoja ja rangaistuksia<br />
sekä pelastustoimen palvelujen<br />
maksullisuutta.<br />
Tämän vuoden aikana laaditaan<br />
muutoksista pohjaehdotukset,<br />
joita käsitellään kuulemistilaisuuksissa<br />
ensi keväänä. Lokakuun<br />
2009 loppuun mennessä<br />
on tarkoitus saada valmiiksi<br />
luonnos hallituksen esityksestä.<br />
Lain muutokset on tarkoitus saattaa<br />
voimaan 2011 alussa.<br />
Lain tarkistamisen yhteydessä<br />
tullaan pohtimaan mm. sitä,<br />
millainen rooli pelastuslaitoksilla<br />
on kuntien valmiussuunnitelmien<br />
koordinoinnissa ja miten<br />
pelastuslaitokset tukevat kuntien<br />
valmiussuunnittelua. Kuntaliiton<br />
mielestä pelastustoimen<br />
roolia tässä suhteessa pitäisi vahvistaa<br />
kuten muutamat laitokset<br />
ovat jo tehneetkin.<br />
Laaja hanke toimintakyvyn<br />
turvaamiseksi<br />
Sisäministeriö käynnisti viime<br />
vuonna laajan hankkeen, jonka<br />
tavoitteena on turvata pelastuslaitosten<br />
ja sopimuspalokuntien<br />
toimintakyky tulevaisuudessa.<br />
Hankkeen päämääränä on, että<br />
pelastustoimi on oikein mitoitettu<br />
pelastustoimen henkilöstölle on<br />
urakehitysvaihtoehtoja ja koulutusjärjestelmä<br />
tukee monipuolista<br />
pelastustoimen osaamista sekä<br />
mahdollistaa erikoistumisen,<br />
pelastustoimen tutkimusta hyödynnetään<br />
ja uusien toimintamenetelmien<br />
ja tekniikoiden analysointi<br />
ja mahdollinen käyttöönotto<br />
tapahtuu järjestelmällisesti,<br />
tarvelähtöinen työterveys- ja<br />
työturvallisuustoiminta tukee ja<br />
edistää laaja-alaisesti henkilöstön<br />
hyvinvointia koko työuran ajan,<br />
henkilöstö omaksuu tehtäviin<br />
liittyvät henkilökohtaiset vaatimukset.<br />
Hanke on jaettu neljään osahankkeeseen,<br />
joista ensimmäinen<br />
selvittää pelastushenkilöstön mitoituksen<br />
perusteet ja suorituskykyvaatimukset.<br />
Tämä osahanke<br />
on kuntien kannalta keskeinen,<br />
koska sen perusteella luodaan<br />
pohja pelastustoimen resurssien<br />
mitoitukselle tulevaisuudessa.<br />
Tarkoitus on, että hankkeen<br />
lopputuloksena uudistetaan pelastustoiminnan<br />
mitoitusta ohjaava<br />
toimintavalmiusohje sekä<br />
pelastustoiminnan palvelutasovaatimukset.<br />
Toinen osahanke tarkastelee<br />
henkilöstön urakehityksen linjauksia<br />
sekä sitä, miten koulutusjärjestelmä<br />
tukee henkilöstön<br />
urakehitystä. Kolmannessa osahankkeessa<br />
selvitetään tutkimusja<br />
kehittämistoiminnan edistämistä<br />
sekä tulosten hyödyntämistä.<br />
Neljäs osahanke selvittää<br />
työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän<br />
ja edistävän toiminnan<br />
tehostamista. Kaikki osahankkeet<br />
ovat sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat<br />
siihen, millaista suorituskykyä<br />
pelastustoimelta voidaan tulevaisuudessa<br />
edellyttää. ■<br />
Ohjelmassa esitetyn tavoitteen<br />
toteutuminen edellyttäisi sitä, että<br />
kaikki uudet hoito- ja hoivalaitokset<br />
varustetaan automaattisilla<br />
sammutuslaitteistoilla ja että<br />
laitteistot asennetaan myös kaikkien<br />
laajamittaisten saneerausten<br />
yhteydessä. Tavoitteen huomioon<br />
ottaminen koskettaa merkittävästi<br />
kuntien rakennushankkeita.<br />
Tämän johdosta hyvänä<br />
voidaan pitää esitykseen sisältyvää<br />
velvoitetta selvittää automaattisten<br />
sammutusjärjestelmien<br />
rahoitusjärjestelyt sekä valtion<br />
osallistuminen rahoitukseen.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
21
Yhdyskuntatekniikka<br />
Infratech 2009<br />
Tampereen<br />
Messu- ja Urheilukeskus<br />
27.–29.5.2009<br />
• Energiahuolto • Jätehuolto • Katu-, tie- ja liikennetekniikka • Konekalusto • Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut<br />
• Satamat ja väylät • Informaatiotekniikka • Työmaavarusteet • Urheilu- ja virkistysalueet • Vesihuoltotekniikka<br />
• Yhdyskuntasuunnittelu • Ympäristönsuojelu<br />
Varaa osastosi heti syyskuussa 2008.<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Aluepelastuslaitos ja kunnat yhteistyössä<br />
Kuntien valmiussuunnitelman<br />
tulee olla ”tulentorjuja”,<br />
ajan tasalla<br />
oleva asiakirja, joka rakentuu<br />
normaaliaikojen<br />
häiriötilanteille ja jonka<br />
käyttöönottokynnys on<br />
alhainen unohtamatta<br />
suunnitelman tärkeyttä<br />
myös poikkeusoloissa.<br />
Markku Lehtonen<br />
valmiuspäällikkö<br />
Tampereen aluepelastuslaitos<br />
■■ Kun Suomessa 1.1.2004 siirryttiin<br />
alueelliseen pelastustoimeen<br />
ja uusittiin pelastuslaitosten<br />
organisaatiomallit, oli vaarana, että<br />
oli syntymässä eräänlainen tyhjiö<br />
sille perinteiselle toimintamallille,<br />
jossa kunnanjohtaja ja kunnan<br />
palopäällikkö yhteistyössä hoitelivat<br />
varautumiseen ja valmiussuunnitteluun<br />
liittyvät suunnittelutehtävät.<br />
Pirkanmaalla asiaan reagoitiin<br />
siten, että Tampereen aluepelastuslaitoksen<br />
johtosääntöön<br />
kirjattiin kuntien valmiussuunnittelun<br />
yhteensovittaminen ja<br />
koordinointi. Kuntiin nimettiin<br />
kunnanjohtajien päätöksillä valmiussuunnittelun<br />
yhteyshenkilöt<br />
ja vastaavasti aluepelastuslaitokselle<br />
nimettiin valmiustyöryhmä,<br />
jossa puheenjohtajana on valmiuspäällikkö<br />
ja sihteerinä valmiussuunnittelija<br />
ja jäseninä toimialueiden<br />
palomestarit. Palomestareiden<br />
tehtävänkuvaan liitettiin<br />
osana valmiussuunnittelu ja siihen<br />
kuuluva yhteistyö toimialueen<br />
kuntien kanssa.<br />
Pirkanmaan pelastustoimen<br />
alue muodostuu 28 kunnasta, ja<br />
tämä alue on jaettu kuuteen toimialueeseen.<br />
Kuntien valmiussuunnittelua ja<br />
TURVALLISUUS<br />
VALMIUSSUUNNITTELUN VERKOSTO<br />
on Pirkanmaan varautumisen ydin<br />
varautumista kehitettäessä todettiin,<br />
että pelkästään valmiuslain<br />
kuvaamat uhkamallit eivät kata tämän<br />
päivän todellisia uhkia. Siksi<br />
lähdettiinkin laajennetulla turvallisuusajattelulla<br />
ratkomaan kuntien<br />
kokonaisvarautumista.<br />
Varautumisella varmistetaan<br />
tehtävien mahdollisimman häiriötön<br />
toiminta kaikissa turvallisuustilanteissa.<br />
Varautumistoimenpiteitä<br />
ovat mm. valmiussuunnittelu<br />
ja siihen liittyvät<br />
etukäteisvalmistelut sekä valmiusharjoitukset.<br />
Varautumisen<br />
turvajärjestelmä voidaankin jakaa<br />
kolmeen osa-alueeseen: normaaliaikaan,<br />
normaaliajan häiriötilanteisiin<br />
ja poikkeusoloihin.<br />
Mihin varaudutaan?<br />
Valtioneuvoston periaatepäätös<br />
23.11.2006 yhteiskunnan elintärkeiden<br />
toimintojen turvaamisen<br />
strategiaksi (YETTS) on keskeinen<br />
asiakirja myös kuntien varautumisessa<br />
ja valmiussuunnittelussa.<br />
Asiakirjassa elintärkeiksi toiminnoiksi<br />
on nimetty valtion johtaminen,<br />
kansainvälinen toiminta,<br />
valtakunnan sotilaallinen puolustaminen,<br />
sisäisen turvallisuuden<br />
ylläpitäminen, talouden ja infrastruktuurin<br />
toimivuus, väestön<br />
toimeentuloturva ja toimintakyky<br />
sekä henkinen kriisinkestävyys.<br />
Valmiussuunnittelun verkosto<br />
Katsoimme, että valtion johtaminen,<br />
kansainvälinen toiminta<br />
ja valtakunnan sotilaallinen puolustaminen<br />
ovat valtakunnantason<br />
tehtäviä, joten kuntatasolle<br />
valmiussuunnitelman pohjaksi<br />
YETTS:stä otimme<br />
1) Sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen<br />
käsittäen mm. pelastustoiminnan<br />
ja laajamittaisen maahantulon<br />
hallinnan sekä ympäristövahinkojen<br />
torjunnan.<br />
2) Talouden ja infrastruktuurin<br />
toimivuuden käsittäen mm.<br />
julkisen talouden toimivuuden<br />
ja yhteiskunnan perustoimintojen<br />
ylläpitämisen (rahoitusmarkkinat,<br />
vakuutusjärjestelmät, sähköiset<br />
tieto- ja viestijärjestelmät,<br />
energiahuolto, elintarvikehuolto<br />
ja vesihuolto, asuminen, väestön<br />
toimeentulon ja maanpuolustuksen<br />
kannalta elintärkeä teollisuus-<br />
ja palvelutuotanto, työvoiman<br />
saanti, yhteiskunnan tekniset<br />
palvelut, sekä koulutus- ja tutkimustoiminta).<br />
3) Väestön toimeentuloturvan ja<br />
toimintakyvyn käsittäen mm. sosiaaliturvan,<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palvelujärjestelmän sekä<br />
terveysuhkien havainnointi-, seuranta-<br />
ja torjuntajärjestelmät.<br />
4) Henkisen kriisinkestävyyden<br />
käsittäen mm. tiedotustoiminnan,<br />
opetustoimen, kulttuuri-identiteetin,<br />
kirkot ja muut uskonnolliset<br />
yhteisöt sekä turvallisuutta tukevan<br />
vapaaehtoistoiminnan.<br />
Uhkamallisto yhtenäistää<br />
suunnittelua<br />
YETTS-asiakirjassa mainitulla<br />
uhkamallistolla yhtenäistetään<br />
viranomaisten ja muiden tahojen<br />
suunnittelua, jotta he voivat<br />
turvata yhteiskunnan elintärkeät<br />
toiminnot. Näitä uhkia ovat:<br />
Sähköisen infrastruktuurin<br />
häiriintyminen<br />
Väestön terveyden ja toimeentuloturvan<br />
vakava häiriintyminen<br />
Taloudellisen toimintakyvyn<br />
vakava häiriintyminen<br />
Suuronnettomuudet ja luonnon<br />
aiheuttamat onnettomuudet<br />
Ympäristöuhkat<br />
Terrorismi sekä järjestäytynyt<br />
ja muu vakava rikollisuus<br />
Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat<br />
Poliittinen, taloudellinen ja<br />
sotilaallinen painostus<br />
Sotilaallisen voiman käyttö<br />
Suunnittelusta kuntien<br />
toiminnan tukemiseen<br />
Pelastustoimen uudelleenjärjestelyjen<br />
ja tarkentuneiden yhteiskunnan<br />
uhkamallien myötä kuntien<br />
valmiutta nopeaan operatiiviseen<br />
johtamiseen on tarkasteltu<br />
uudelta pohjalta.<br />
Uhkat ja häiriötilanteet saattavat<br />
olla kunnan sisäisiä, mutta kuitenkin<br />
laajoja väestönosia koskevia.<br />
Tällöin tilanteen hoitamiseksi<br />
tarvitaan lähinnä kunnan omia<br />
johtamisjärjestelmiä sekä operatiivisia<br />
toimialaorganisaatioita. Näissä<br />
tilanteissa ei välttämättä tarvita<br />
pelastustoimen resursseja lainkaan<br />
tai niiden tarve on vähäinen.<br />
Häiriö vaatii kunnalta kuitenkin<br />
nopeaa reagointia operatiivisen<br />
toiminnan aloittamiseksi omilla<br />
organisaatioillaan, mutta kuntien<br />
järjestelmien luonteesta johtuen<br />
niillä ei aina ole valmiutta nopeaan<br />
reagointiin etenkään virka-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
23
TURVALLISUUS<br />
ajan ulkopuolella.<br />
Koska häiriötilanteiden vaikutukset<br />
väestöön saattavat olla vakavat<br />
ja myös taloudelliset menetykset<br />
erittäin suuret, on tarkoituksenmukaista<br />
huomioida varautumisessa<br />
aluepelastuslaitoksen 24h-valmiudessa<br />
olevat keskitetyt ja alueelliset<br />
järjestelmät ja mahdollisuudet<br />
aloittaa nopeasti häiriötilanteissa<br />
tarvittavien kunnallisten vastuuhenkilöiden<br />
ja yhteistyötahojen hälyttäminen<br />
sekä tarvittavien johtamisjärjestelmien<br />
luominen.<br />
Valmiustoiminnan<br />
käynnistäminen<br />
Häiriötilanteessa kunnan tai<br />
kunnan toimialan yhteydenotto<br />
aluepelastuslaitoksen valvomoon<br />
käynnistää tilanteen vaatimat tukitoimenpiteet.<br />
Valvomon saadessa tukitoimintapyynnön<br />
kunnasta, niin<br />
valvomosta (päivystäjä) otetaan<br />
yhteyttä ko. alueen P3:een (alueen<br />
päivystävä palomestari) ja aina<br />
myös P2:een (päällikköpäivystäjä).<br />
Mikäli tukitoimintapyyntö<br />
tulee hätäkeskuksen kautta, niin<br />
hätäkeskus ottaa yhteyden alueen<br />
P3:een ja P2:een. P2/P3 ovat yhteydessä<br />
häiriötilanteen ilmoittajaan,<br />
jolloin pelastuslaitos saa<br />
päätöksenteon tueksi ensimmäisen<br />
tilannekuvan häiriötilanteesta.<br />
P2:n informoi tilanteesta P1:ä<br />
(pelastusjohtaja).<br />
Tilannekuva<br />
Alkuvaiheen tilanteesta pitää saada<br />
seuraavat tiedot:<br />
häiriön aiheuttaja<br />
onko ihmisiä vaarassa<br />
onko häiriö kehittymässä vaiheittain<br />
pahemmaksi (muut riskit)<br />
toimenpide-ehdotukset<br />
Tilannekuvan pohjalta tehtävät<br />
päätökset ja toimenpiteet:<br />
toiminnan käynnistämisen painopisteet<br />
tarvittavat organisaatiot<br />
tiedottaminen<br />
aluepelastuslaitoksen antama<br />
toiminnallinen tuki (yhteyshenkilö<br />
kunnan johtoryhmään / tarvittava<br />
muu valmiusorganisaatio<br />
tehtäväannot valvomolle<br />
Valvomon tehtävät<br />
Tehtäväannot aluepelastuslaitoksen<br />
valvomolle antaa P2 tai alueen<br />
P3. Valvomossa on kuntakohtainen<br />
kunnan valmiussuunnitelman<br />
mukainen ”tietopankki”<br />
eli hälytyskaavio, josta selviää<br />
seuraavat kunnan valmiustoiminnan<br />
käynnistämiseen tarvittavat<br />
toimenpiteet:<br />
kunnan johtoryhmän hälyttäminen<br />
virka-apupyynnöt<br />
viranomaistiedotteet<br />
tarvittavat tukiorganisaatiot<br />
(SPR/ vapepa, seurakunta jne.)<br />
tiedottaminen väestölle ja tiedotusvälineille<br />
tiedottaminen Länsi-Suomen<br />
lääninhallitukselle ja sisäasiainministeriölle<br />
Yhteistyön onnistumisen<br />
vaatimukset<br />
Saumattoman yhteistyön onnistumiseen<br />
vaaditaan, että kunnan<br />
eri valmiussuunnitelmien (yleinen<br />
osa, toimialasuunnitelmat)<br />
osioissa on ohje nopean toiminnan<br />
käynnistämisen periaatteista<br />
sekä pelastuslaitoksen roolista<br />
kunnan tukiorganisaationa. Valmiussuunnittelussa<br />
ja kokonaisvarautumisessa<br />
ei pidä unohtaa<br />
kuntien luottamushenkilöitä.<br />
Kuntien hallintosääntöihin tai<br />
kunnanhallitusten ja lautakuntien<br />
johtosääntöihin tulisi kirjata<br />
lauseke kunnan riskienhallinnasta<br />
sekä kunnan elintärkeiden toimintojen<br />
turvaamisen strategiasta.<br />
Näin saadaan vastuu jakaantumaan<br />
tasaisemmin virkamiesten<br />
ja luottamushenkilöiden välille.<br />
Kuntien häiriötilanneherkkyys<br />
on kasvanut, joten hyvän<br />
suunnittelun ja harjoittelun ansiosta<br />
tuskin joutuisimme häiriötilanteen<br />
alkuvaiheessa sanomaan<br />
kuten Tenavat-sarjan Jaska Jokunen<br />
tullessaan baseball-matsista:<br />
”Hetken oli voiton avaimet käsissäni,<br />
mutta sitten alkoi peli.” ■<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Safety First<br />
Marsia kiertää kaksi kuuta. Toisen<br />
nimi on Pelko ja toisen<br />
Kauhu. Voi ihmispoloa.<br />
Turvallisuus tunteena<br />
Turvallisuus tarkoittaa, että kaikki sujuu<br />
suotuisasti, onnellisesti (Happy<br />
Landing). Onni on tavoiteltua mutta<br />
herkkää. ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön”,<br />
kehottaa Eino Leino. Tutumpi<br />
on sen vastakohta, onnettomuus.<br />
Job (5:7) sanoo: ”Ihminen syntyy<br />
onnettomuuteen, niin kuin kuumien<br />
hiilten kipinät sinkoilevat ylös.”<br />
”Onnettomuus-termin rasite on sen<br />
kantasana onni, joka viittaa sellaiseen<br />
suotuisaan lopputulokseen, johon tekijä<br />
ei ole vaikuttanut ja jonka puutteeseen<br />
johdettu termi onnettomuus<br />
viittaa”, kertoo tohtori Reima Lehtimäki<br />
(Liikenne 2002:1 s. 17) ja jatkaa:<br />
”Käsite turma olisi ilmeisen hyvä, mutta<br />
se ei ole yleisessä käytössä. Käsitteen<br />
vaikeus on melko universaali. Esimerkiksi<br />
englannin accident tarkoittaa<br />
perusmerkitykseltään sattumaa. Ihmiset<br />
pyrkivät vähättelemään syytään<br />
haittaseurauksiin.”<br />
Suomen kieli on uudehkona sivistyskielenä<br />
vielä hieman kömpelö. Esimerkiksi<br />
”rakkaus” tarkoittaa ainakin<br />
neljää eri lajia: agape, eros, filia ja<br />
äidinrakkaus. Samoin ”turvallisuus”<br />
on sekä safety että security. Jälkimmäinen<br />
voisi tarkoittaa vaikka niitä<br />
toimia, joilla edellinen taataan. Mutta<br />
toisaalta safety belt on turvavyö ja<br />
security risk turvallisuusriski. – Ota<br />
noista selvää. Helppo ymmärtää, että<br />
niin hämyinen alue kuin ”turvallisuus”<br />
on suotuisa bisnesala.<br />
Turvallisuuden tuntuun kuuluu<br />
kaikenlaista muutakin vaikeata, kuten<br />
Pelon maantiede. Ihminen pelkää<br />
metsässä, pimeässä, yksin. Tarvitaan<br />
siis tuttuutta, valoa, yhteisyyttä.<br />
”Alasaksilainen talonpoika uhmaa<br />
talonsa kotoisuudella häntä ympäröivän<br />
lakeuden pelottavuutta. Keskiajan<br />
kaupunkilainen työntyy ahtaaseen<br />
tilaan välttääkseen kaukaisuuksien<br />
pelottavuuden. Vain kaupungista<br />
esiin pistävissä torneissa hän puhkaisee<br />
ahtauden kuoren, mutta<br />
niissäkin ylöspäin, tuonpuoleiseen,<br />
ei olemassaolon laveuteen päin.”<br />
(Paul Tillich 1928, Tekninen kaupunki<br />
symbolina).<br />
Liikenneturvallisuus<br />
Työturvallisuudesta on huolehdittu<br />
melko hyvin, mutta aika työssä<br />
lyhenee lyhenemistään, olisiko nykyisin<br />
keskimäärin enää noin 8 prosenttia<br />
ihmisen elinkaaren tunneista.<br />
Ratkaiseva turvallisuus onkin liikenteen<br />
ja vapaa-ajan turvallisuutta,<br />
siis hyvin yleistä lajia.<br />
Liikenteessä tapahtuu näyttäviä<br />
suuronnettomuuksia, mutta pääosa<br />
uhreista kertyy hajautetusti tieliikenteessä.<br />
Siinä ajavat ja kulkevat<br />
”kaikki”, osittain hyvinkin vajavaisilla<br />
kyvyillä ja välineillä. Ohjauksesta<br />
huolehtivat yleisluontoiset säännöt,<br />
merkit ja pistokoevalvonta. Miten<br />
on ylipäätään mahdollista, että yleinen<br />
tieliikenne selviytyy kohtuullisin<br />
turmaluvuin? – Ihme se onkin, sanovat<br />
kokeneet tutkijat.<br />
Onnettomuus ei kuitenkaan iske<br />
kuin salama kirkkaalta taivaalta,<br />
vaan sitä voidaan huolellisuudella<br />
ennakolta estää. Tieliikenneturvallisuuden<br />
ylläpito ja parantaminen<br />
vaatii kymmeniä toimia, joiden<br />
pitää olla päällä jatkuvasti. Liikenneturvallisuutta<br />
mitataan onnettomuuksina<br />
vuodessa tai muuta aikayksikköä<br />
tai matkasuoritetta kohden.<br />
Sehän on tietysti aivan väärin,<br />
että mitataan turvattomuutta turvallisuuden<br />
sijasta, mutta positiivimääritelmän<br />
perustutkimukset ovat<br />
pahasti kesken.<br />
Riskinhallinta<br />
Riskinhallinta on ”turvallisuuden”<br />
toisen kertaluvun hämyalue. Riskillä<br />
tarkoitetaan epäonnistumisen,<br />
menetyksen tai vaaran uhkaavaa<br />
mahdollisuutta. Riskin hallinta edellyttää,<br />
että riski tunnistetaan, mitataan<br />
ja suhteutetaan. Riskinjaossa<br />
määritellään, kuka hankkeen tai<br />
toiminnan osapuolista kantaa minkin<br />
riskilajin. Force majeure -riskin<br />
purkautuessa jako määritellään jälkeenpäin.<br />
Esimerkiksi lentoyhtiöillä<br />
oli 11.9.2001 saakka täysi vastuu<br />
koneidensa aiheuttamista kaikenlaisista<br />
vahingoista, mutta ei enää<br />
New Yorkin WTC-episodin jälkeen.<br />
Tapaninpäivän 2004 aamuyön tsunami<br />
yllätti kaikki niin, että jouduttiin<br />
tilanteeseen pelastakoon itsensä<br />
ken voi. 200 000 ei voinut.<br />
Poliittiset ja hallinnolliset riskit<br />
kantaa yleensä valtio tai teettäjä.<br />
Niitä ovat luonnonkatastrofit, sodat,<br />
sisäiset levottomuudet, lamat,<br />
lainsäädännön muutokset ja muutokset<br />
politiikassa, kuten hallituksen<br />
irtisanoutuminen aikaisemmista<br />
sopimuksista. Tekniset riskit kantaa<br />
tehtävän suorittaja. Niitä ovat<br />
valmiiksi saaminen, laatu, viivästymiset<br />
ja kustannusten ylittyminen.<br />
Tästä saadaan parhaillaan havainto-opetusta<br />
Olkiluoto kolmosessa.<br />
Rakennuskustannusten nousut arvioiduista<br />
aiheutuvat pääasiassa projektin<br />
heikosta määrittelystä ja geologisten<br />
olosuhteiden arvaamattomuudesta.<br />
Ympäristöön liittyviä riskejä vähennetään<br />
ympäristövaikutuksien<br />
arvioinnilla. Protestoijien aiheuttamia<br />
riskejä voidaan käsitellä rehellisellä<br />
informaatiolla ja selvittämällä<br />
ennalta yleisön tuntemukset ja<br />
asenteet.<br />
Näillä ajatuksilla kolumnisti toivottaa lukijoille<br />
turvallista matkaa Joulun Ihmemaahan,<br />
jossa taivas koskettaa maata Jumalan<br />
Pojan syntyessä ihmiseksi.<br />
Vaara vaanii metsässä, pimeällä. Näe ja näy.<br />
● Pekka Rytilä on<br />
70-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry Infran<br />
erityisasiantuntijana.<br />
Piirros Saara Rytilä<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
25
Raakatieto<br />
(eri lähteet)<br />
Mittausdata<br />
(pitoisuus,<br />
voimakkuus, ...)<br />
Silminnäkijä-<br />
havainnot<br />
UHHA<br />
Kerää ja esittää tietoa<br />
Järjestää tietoa<br />
Välittää tietoa<br />
“omistaa”/on verkottunut:<br />
Ennakoiva riskianalyysi<br />
Leviämismalli<br />
Spatio-temporaalinen malli<br />
Onnettomuusdatan<br />
historiatietopankki<br />
Asiantuntijat<br />
Avoin UHHA<br />
(maksullinen/ilmainen)<br />
Analysoitu ja toimitettu<br />
onnettomuustieto kansalaisille,<br />
medialle jne.<br />
Suljettu UHHA<br />
Analysoitu<br />
onnettomuustieto<br />
viranomais-,tutkimus<br />
yms. tarpeisiin<br />
Tiedon siirron ja<br />
varastoinnin tekniikat<br />
ja järjestelmät<br />
Paikalliset tietokeskukset<br />
UHHA tietokeskus<br />
Tiedon siirron tekniikat<br />
Sähköposti,<br />
mobiili/kännykkä,<br />
Internet,Teksti TV, TV jne.<br />
Kuva 1. Uhkatilanteen hallintajärjestelmän (UHHA) rakenne<br />
Työkaluja suuronnettomuuden hallintaan<br />
TIETO PELASTAA<br />
Onnettomuus- ja uhkatilanteissa<br />
tiedonpuute<br />
voi estää tehokkaan<br />
pelastustoiminnan. Tekesin<br />
Turvallisuus-ohjelmaan<br />
kuuluvan UHHAhankkeen<br />
tavoitteena<br />
on tehostaa tiedonvälitystä<br />
onnettomuustilanteessa<br />
ja tuottaa<br />
päätöksentekijöille<br />
valmiiksi analysoitua<br />
tietoa. Näin nopeutetaan<br />
pelastustoimintaa<br />
ja edistetään ihmisten<br />
pelastamista onnettomuustilanteista.<br />
Riitta Molarius, tutkija, VTT<br />
■■ Nykymaailma on moniulotteinen<br />
ja kompleksinen. Tietotekniikka<br />
leviää voimallisesti ja monimutkaistaa<br />
syy-seuraussuhteita<br />
ihmisten, instituutioiden, järjestelmien<br />
ja tapahtumien välillä.<br />
Yleensä riskit aiheutuvat tunnistettavissa<br />
olevista tapahtumista,<br />
ja niiden aiheuttama haitta yhdelle<br />
järjestelmän osalle voidaan<br />
ennustaa. Joskus kuitenkin käy<br />
niin, että arvioidut haitat kasvavat<br />
tai vaikuttavat eri suuntaan<br />
kuin on odotettu muun muassa<br />
kokonaisjärjestelmän osien syyseuraussuhteiden<br />
vuoksi. Tämä<br />
voi lopulta johtaa kaaokseen koko<br />
järjestelmässä.<br />
Tällaisia systeemisiä riskejä<br />
voidaan löytää mistä vain. Esimerkkinä<br />
voi olla liikenneonnettomuus<br />
(kahden auton törmäys),<br />
jossa tiedonkulun hitaus<br />
johtaa vakavampaan tilanteeseen<br />
kuin mikä oli alkuperäinen onnettomuus<br />
(kemikaalirekka joutuu<br />
samaan onnettomuuteen).<br />
Kemikaalivuototilanteessa voidaan<br />
ihmisiä ohjata pelastautumaan<br />
väärään suuntaan, jos kemikaalin<br />
kulkeutumista ei tunneta.<br />
Lomailija etelän paratiisisaarella<br />
voi joutua maanjäristyksen<br />
vuoksi eristyksiin ulkomaailmasta<br />
ja toimillaan jopa vaikeuttaa<br />
omaa pelastautumistaan.<br />
Monessa tilanteessa tietoa olisi<br />
kuitenkin saatavilla, jos vain tiedettäisiin,<br />
mistä sitä hakisi ja toisaalta,<br />
jos vastaanottaja ymmärtäisi,<br />
mitä tieto merkitsee. Onnettomuuskentässä<br />
tiedon nopea<br />
analysointi ja sen siirtäminen oikeaan<br />
päätöksentekopaikkaan on<br />
äärimmäisen tärkeää.<br />
Yhteishanke parantaa<br />
turvallisuutta<br />
UHHA-hanke – Uhkatilanteen<br />
hallinta- hälytys-, tilannekuva- ja<br />
varoitusjärjestelmän kehittäminen<br />
CBRN- (chemical, biological,<br />
radiation, nuclear) ja luonnononnettomuustilanteissa<br />
– on Ilmatieteen<br />
laitoksen, VTT:n, Teknillisen<br />
korkeakoulun ja Helsingin<br />
yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena<br />
on parantaa kansalaisten<br />
turvallisuutta onnettomuustilanteissa<br />
ja luoda turvallisuusalan<br />
liiketoimintaa. Hankkeen päärahoittaja<br />
on Tekes.<br />
Hankkeen pääideana on kehittää<br />
järjestelmä, joka tuottaa<br />
onnettomuudesta ajankohtaista<br />
tietoa kaikille sitä tarvitseville.<br />
Kuvassa 1 UHHA-tietokeskukseen<br />
tulee raakatietoa esimerkiksi<br />
tehtaan kemikaaliantureista.<br />
Tietokeskus järjestää ja muokkaa<br />
tietoa asiantuntijoiden ja kansalaisten<br />
käyttöön soveltuvaksi. Esimerkiksi<br />
kemikaaliantureilta tulevasta<br />
tiedosta laaditaan kemi-<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
TURVALLISUUS<br />
Riihimäen matkakeskuksen palo 2008/Terho Pelkonen<br />
UHHA-HANKE<br />
Hanke alkoi 1.12.2007 ja<br />
päättyy 31.12.2009.<br />
Hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan<br />
pelastuslaitos,<br />
Turvatekniikan keskus, Pelastusopisto,<br />
Finanssialan keskusliitto<br />
ry, C-osaamiskeskus, Valtioneuvoston<br />
kanslia, Suomen Punainen<br />
Risti, ulkoministeriö ja sisäministeriön<br />
pelastusosasto. Lisäksi<br />
mukana on lukuisa joukko<br />
yritysosapuolia.<br />
Hankkeen yhdyshenkilöt:<br />
Koordinaattori: Tapio Tourula,<br />
Ilmatieteen laitos<br />
VTT:n osuuden vastuuhenkilö:<br />
Riitta Molarius, VTT<br />
Maanjäristyscase: Pekka J<br />
Heikkinen, Helsingin yliopisto,<br />
Seismologian laitos<br />
Spatio-temporaalinen malli:<br />
Kirsi Virrantaus, TKK, Maanmittaustieteiden<br />
laitos<br />
Kaasun leviämismallinnus: Ari<br />
Karppinen, Ilmatieteen laitos<br />
Langattomat anturiverkot:<br />
Henrik Huovila, VTT<br />
Tietotekniikan arkkitehtuuri:<br />
Ville Kotovirta ja Jussi<br />
Yliaho, VTT<br />
Liiketoimintakonsepti:<br />
Nina Wessberg, VTT<br />
ta tukemalla standardinmukaisten<br />
ja avoimien rajapintojen käyttöä<br />
ja toisaalta huomioimalla viranomaisjärjestelmien<br />
erityispiirteet<br />
ja rajapinnat. Järjestelmän ei<br />
ole tarkoitus olla suljettu uusilta<br />
tietolähteiltä ja prosessoinneilta,<br />
vaan sensoriverkkojen liittämisen<br />
pitää olla jouhevaa ja eri<br />
laskennallisten mallien korvaamisen<br />
vastaavilla pitää olla mahdollista.<br />
Tavoitteena on toimittaa viranomaisten<br />
järjestelmiin mahdollisimman<br />
automaattisesti sellaista<br />
tietoa, joka on nykyteknologialla<br />
mahdollista kerätä ja analysoida,<br />
mutta mitä ei vielä viranomaiskäytössä<br />
hyödynnetä. Tavoitteena<br />
on myös varmistaa, että<br />
onnettomuustilanteissa tieto kulkee<br />
kaikille sen tarvitsijoille.<br />
Analysoitua tietoa<br />
päättäjille<br />
UHHA-hankkeessa on keskeistä<br />
myös valmiiksi analysoidun tiedon<br />
tuottaminen päätöksentekijöille.<br />
Onnettomuustilanteessa<br />
voidaan saada nopea tieto esimerkiksi<br />
siitä, mitä ympäristöön<br />
vuotaa. Sen sijaan on huomattavasti<br />
vaikeampaa selvittää, mitä<br />
vaaraa tämä aiheuttaa alueella<br />
oleskeleville ihmisille. Ja vielä<br />
vaikeampaa on arvioida, paljonko<br />
alueella on ihmisiä altistumassa<br />
päästölle.<br />
Hankkeemme tuo tähän apua<br />
kehittämällä menetelmiä onnettomuuspaikalta<br />
mitattavan kemikaalitiedon<br />
siirtämiseen analysoijille,<br />
päästöpilven kulkeutumisen<br />
selvittämiseen sekä ihmisten sijainnin<br />
mallintamiseen. Pääajatuksena<br />
on, että tieto tulisi automaattisesti<br />
päätöksentekijän tietojärjestelmiin<br />
asiantuntijoiden<br />
analysoimana. Kemikaalitietojen,<br />
päästömallinnusten ja ihmisten<br />
sijainnin lisäksi analysoitua tietoa<br />
tuotetaan maanjäristyksistä.<br />
Kemikaalionnettomuuspilotissa<br />
teollisuuslaitoksen ympärille<br />
suunnitellaan yrityksen oman<br />
riskianalyysin perusteella mittausverkko<br />
anturiverkkosovelluksena.<br />
Hankkeessa sovelletaan<br />
kaupallisessa käytössä olevaa anturiverkkotekniikkaa,<br />
mobiileja<br />
ratkaisuja, datan käsittelyä ja tietokonemalleja.<br />
Järjestelmät sekä<br />
niiden mallinnus suunnitellaan<br />
niin, että ne ovat yhdistettävissä<br />
jo olemassa oleviin tekniikoihin<br />
ja varoitusjärjestelmiin.<br />
Hälytysten, tilannekuvan ja<br />
varoitusten välittäminen toteutetaan<br />
mobiileilla ratkaisuilla.<br />
Mahdollisessa onnettomuustilanteessa<br />
tieto kemikaalipäästöstä<br />
siirtyisi rakennetun anturiverkon<br />
välityksellä UHHA-tietokeskuksen<br />
kautta Ilmatieteen laitokselle<br />
mallinnusta varten.<br />
Leviämismalleja kehitteillä<br />
Ilmatieteen laitos kehittää hankkeessa<br />
kemikaalien leviämismalleja<br />
siten, että niitä voidaan soveltaa<br />
nykyistä luotettavammin<br />
ja helpommin onnettomuuksien<br />
tilannekuvan muodostamisessa<br />
ja siten, että ne pystyvät hyödyntämään<br />
käytettävissä olevaa mitattua<br />
sääaineistoa (kuva 2). Leviämismallit<br />
tarvitsevat lähtöaineistonaan<br />
säätietoja, joiden saatavuus<br />
ja käyttö selvitetään ensin<br />
yleisesti. Menetelmiä sovelletaan<br />
sen jälkeen pilottikohteissa.<br />
Leviämislaskentajärjestelmät<br />
sovitetaan toimimaan yhdessä<br />
paikka-aika (spatio-temporaalisen)<br />
-väestömallin kanssa, jonka<br />
toimittaa Teknillisen korkeakoulun<br />
Geoinformaatio- ja paikannustekniikan<br />
laboratorio.<br />
Malli käyttää hyväkseen mm. rakennuskantatietoja<br />
ja digitaalista<br />
tieaineistoa. Mallin tuloksena<br />
saadaan tieto siitä, missä ihmiset<br />
oleskelevat esimerkiksi eri vuorokauden<br />
aikaan.<br />
Myös maanjäristyksistä voi-<br />
kaalipilven leviämislaskelmat ja<br />
myrkyllisyysarviot, jotka välitetään<br />
pelastuslaitoksille.UHHAan<br />
rakennettava väestömalli kertoo,<br />
missä ihmiset ovat.<br />
Analyoitu tieto voidaan välittää<br />
esimerkiksi pelastusjohdolle,<br />
hätäkeskukseen, poliisille tai<br />
kunnan johdolle. Tieto onnettomuudesta<br />
voidaan välittää myös<br />
esimerkiksi nettiportaalin kautta<br />
lehdistölle, onnettomuusalueella<br />
asuville ihmisille tai kenelle tahansa<br />
asiasta kiinnostuneelle. Järjestelmään<br />
voidaan liittää myös<br />
varoitustekstiviestien lähettämismahdollisuus.<br />
Hankkeen ytimenä<br />
on siis tehokas tiedonvälitys<br />
sekä henkilö-, organisaatio- että<br />
järjestelmätasolla.<br />
Tiedonvälityksen<br />
tehostaminen<br />
UHHAssa tiedonvälitystä tehostetaan<br />
järjestelmätasolla toisaal-<br />
© Affecto Finland Oy, Lupa L 7705/08<br />
Kuva 2. Esimerkki leviämislaskennan visualisoinnista mahdollisessa onnettomuustilanteessa<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
27
Kuva 3. Rhodoksella 15.7.2008 tapahtuneen maanjäristyksen automaattianalyysin tulos. Järistyksen<br />
keskus on esitetty kartalla isolla punaisella ympyrällä ja mukana analyysissa olevat seismiset asemat<br />
pienillä palloilla.<br />
daan tuottaa analysoitua tietoa<br />
päätöksentekijöille. Helsingin<br />
yliopiston Seismologian laitos simuloi<br />
lomakohteessa tapahtuvan<br />
maanjäristystilanteen. Se toteutetaan<br />
hyödyntämällä olemassa<br />
olevaa mittaustietoa maanjäristyksistä<br />
(kuva 3). Hankkeessa kehitetään<br />
arviointimenetelmiä siten,<br />
että analysoitu tieto voidaan<br />
viedä suoraan osaksi tilannekuvajärjestelmää.<br />
Varoitusten perillemenon<br />
tehostamiseksi kehitetään<br />
matkapuhelinviestintää.<br />
Miten hanke hyödyttää<br />
kuntasektoria?<br />
UHHA-hanke parantaa kansalaisten<br />
turvallisuutta onnettomuustilanteissa.<br />
Vaikka hanke on<br />
tässä vaiheessa selkeästi kohdennettu<br />
pelastustoiminnan tueksi,<br />
tavoitteena on laajentaa konseptia<br />
koskemaan useamman tyyppisiä<br />
onnettomuuksia. Jatkossa<br />
pyritään tutkimaan UHHA-konseptin<br />
toimivuutta rataliikenteen<br />
ja vesiliikenteen onnettomuustilanteissa.<br />
Esimerkiksi tänä vuonna tapahtuneen<br />
Nokian vesiepidemian<br />
kaltaisessa tilanteessa tai vuonna<br />
2003 sattuneen Kaukaan jätevesipäästötilanteen<br />
yhteydessä<br />
UHHA olisi voinut lievittää kansalaisten<br />
hätää. UHHA lisää myös<br />
kuntien onnettomuuksien sietokykyä<br />
(resilienssiä) ja onnettomuuksista<br />
toipumista, koska sen<br />
avulla voidaan kohdentaa resurssit<br />
tarkemmin kriittisimpiin kohteisiin,<br />
ja vältytään yliresurssoinnilta.<br />
Kokonaisuutena UHHA parantaa<br />
kansalaisten turvallisuutta<br />
kaikissa paikkasidonnaisissa onnettomuustilanteissa<br />
riippumatta<br />
pelastusorganisaatiosta. UHHAkonseptin<br />
tavoitteena on luoda<br />
myös liiketoimintaa suomalaisille<br />
yrityksille lähtien komponenttien<br />
valmistajista ja tiedonsiirron kehittäjistä<br />
aina analysoidun asiatiedon<br />
tuottajiin asti. ■<br />
> 24/7 lupa rakentaa<br />
> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Vesihuoltolaitokset saivat<br />
OHJEET KRIISIVIESTINTÄÄN<br />
Vesihuoltopooli räätälöi<br />
vesihuoltolaitosten tarpeisiin<br />
oman kriisiviestintäohjeen.<br />
Tavoitteena<br />
oli laatia selkeä ja<br />
yksityiskohtainen ohje<br />
erityistilanteiden viestintään.<br />
Ohjeesta löytyy<br />
tietoa ja malleja kriisiviestinnän<br />
suunnitteluun<br />
ja toteuttamiseen.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
■■ Suomalaiset vesihuoltolaitokset<br />
saavat nyt entistä paremmat<br />
valmiudet kohdata kriisejä ja<br />
viestiä niistä. Viestinnän arvostus<br />
on Nokian vesikriisin jälkeen<br />
noussut huimasti. Hyvä ja kattava<br />
viestintä vähentää olennaisesti<br />
kriisistä aiheutuvia haittoja.<br />
Tehokas viestintä on kiinteä<br />
osa erityistilanteiden hallintaa.<br />
Nokian vesikriisi loppuvuodesta<br />
2007 osoitti, että vesihuoltoalan<br />
olemassa olevat viestintäohjeet<br />
eivät ole riittävän käytännönläheisiä.<br />
Vesihuoltopooli päätti vesihuoltolaitosten<br />
tarpeet huomioon<br />
ottavan ohjeistuksen laatimisesta<br />
heti Nokian vesikriisin<br />
jälkeen.<br />
Suunnittelu ja harjoittelu<br />
tarpeen<br />
Laadittu ohje toimii pohjana vesihuoltolaitoksen<br />
omalle kriisiviestintäsuunnitelmalle.<br />
Ohje sisältää<br />
vesihuoltolaitosten kriisitiedottamisen<br />
yleiset toimintaohjeet<br />
ja laitosten itse täytettäviä valmiita<br />
pohjia tiedottamisen eri asiakirjoiksi<br />
ja työvälineiksi. Ohjeessa<br />
painotetaan kriisien ennakkoharjoittelua,<br />
jossa viranomaisten<br />
välinen yhteistyö lujittuu. Ohje<br />
laadittiin niin, että se soveltuu<br />
hyvin erikokoisten vesihuoltolaitosten<br />
kriisiviestintään.<br />
Kaikissa vesihuoltolaitoksissa,<br />
mutta aivan erityisesti pienemmissä<br />
ja keskisuurissa laitoksissa,<br />
yhteistyö kunnan johdon ja muiden<br />
toimialojen edustajien kanssa<br />
on välttämätöntä kriisiviestinnässä.<br />
Usein viestintää kriisitilanteessa<br />
hoitavia henkilöitä joudutaan<br />
hankkimaan vesihuoltolaitoksen<br />
ulkopuolelta. Varsinainen<br />
kriisitilanteen hallinta vaatii<br />
niin ikään saumatonta yhteistyötä<br />
kunnan eri palveluyksiköiden<br />
ja yksityisten palvelutarjoajien<br />
kesken.<br />
Viestinnän kohderyhmät<br />
Onnistuneen kriisiviestinnän<br />
edellytyksenä on viestinnän kohderyhmien<br />
tunnistaminen. Kriisitilanteen<br />
hoitamisen ehdoton<br />
edellytys on kattava vesihuoltolaitoksen<br />
sisäinen viestintä. Laitoksen<br />
henkilöstön on oltava ajan<br />
tasalla tilanteesta. Näin he voivat<br />
omia tehtäviään hoitaessaan ottaa<br />
kriisitilanteen huomioon ja jakaa<br />
oikeaa tietoa viestintäsuunnitelman<br />
työnjaon mukaisesti.<br />
Laitoksen asiakkaille on saatava<br />
nopeasti tieto tilanteen vakavuudesta<br />
ja sen edellyttämistä<br />
toimenpiteistä veden käytön<br />
osalta. Tiedotuskanavat vaihtelevat<br />
tilanteesta ja paikasta riippuen.<br />
Tarvittaessa voidaan käyttää<br />
esimerkiksi hätäkeskusten kautta<br />
välitettävää radiossa luettavaa<br />
hätätiedotetta.<br />
Lehdistö ja sähköiset viestimet<br />
kiinnostuvat poikkeuksellisista<br />
tilanteista. Niille on tarjottava<br />
mahdollisimman nopeasti<br />
mahdollisimman ajantasaista tietoa<br />
tapahtumien kulusta. Se mikä<br />
tiedetään, kerrotaan. Arvailuja<br />
ei ole tarpeen esittää. Kun uutta<br />
tietoa saadaan, se välitetään viipymättä<br />
viestimille. Tiedotusvälineisiin<br />
luodaan toimivat yhteis-<br />
TURVALLISUUS<br />
Koulutusta luvassa ensi vuonna eri puolilla Suomea<br />
työsuhteet jo ennalta kertomalla<br />
laitoksen uutisia ja kuulumisia<br />
niille normaalin arkipäivän toiminnan<br />
lomassa.<br />
Kenttäkierros ensi vuonna<br />
Ohje ei paranna tilannetta, jos se<br />
pölyttyy toimiston hyllyssä. Sen<br />
vuoksi ohjeistus jalkautetaan vesihuoltolaitoksille<br />
ensi vuoden aikana<br />
Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />
ja sosiaali- ja terveysministeriön<br />
järjestämissä koulutustilaisuuksissa.<br />
Koulutustilaisuuksia<br />
järjestetään eri puolilla Suomea.<br />
Tarkat ajankohdat ja paikat<br />
selviävät lähikuukausina.<br />
Kriisiviestintäohje tehtiin vesihuoltopoolin<br />
aloitteesta ja sen<br />
toteutti poolin nimittämän ohjausryhmän<br />
asiantuntijatuella<br />
viestintätoimisto AC-Sanafor<br />
Oy. Vesihuoltopoolin tehtävänä<br />
on tukea alan varautumista normaalioloissa,<br />
erityistilanteissa ja<br />
poikkeusoloissa. Poolin osapuolina<br />
ovat Huoltovarmuuskeskus,<br />
Kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys.<br />
■<br />
Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje<br />
on maksutta ladattavissa Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />
verkkosivuilla<br />
www.vvy.fi > Vesihuoltopooli, Kuntaliiton<br />
verkkosivuilla www.kunnat.net/<br />
yty > Vesihuolto sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
tuotevalvontakeskus<br />
STTV:n verkkosivuilta www.sttv.fi ><br />
Terveydensuojelu > Ohjeet.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
29
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Jyrki Meronen<br />
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />
PL 41, 04401 Järvenpää<br />
puh. 050 550 2146<br />
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 376 7414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />
Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />
Alalinnake 1 C 26<br />
02160 Espoo<br />
puh. 050 462 8353<br />
dan.langstrom@kolumbus.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 559 1435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
Syksyä ilmassa ja vuorotteluvapaa ovella<br />
KANSAINVÄLISYYS ON KURSSISSA<br />
Skotti-Danne...<br />
■ Tämä lehti ilmestyy 25.11. eli samana päivänä, kun aloitan<br />
vuoden mittaisen vuorotteluvapaani. Paluupäivä sattuu<br />
osumaan perjantaiksi 13. marraskuuta 2009. Kunhan varon<br />
sinä päivänä mustia kissoja, niin eiköhän se työkin ala sujua<br />
sen jälkeen. SKTY:llä ei ole – niin kuin tiedätte – palkattua<br />
henkilökuntaa, vaan me olemme kaikki enemmän tai vähemmän<br />
vapaaehtoispohjalta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että<br />
HKR:n projektipäällikkö on vuorotteluvapaalla, mutta<br />
SKTY:n yhteyspäällikkö toimii tänäkin aikana ihan niin kuin<br />
ennen! Vuorotteluvapaan ajan yhteystiedot löydät toimihenkilöpalstalta.<br />
Tampereella kaikki hyvin hanskassa<br />
Edellisessä lehdessä oli jo mainintaa Tampereen ensi vuoden<br />
päivistä ja niiden yhteydessä olevasta YT09-näyttelystä.<br />
Olemme sen jälkeen käyneet Tampereella tervehtimässä<br />
paikallista järjestelykomiteaa, ja siellä kaikki sujuu aivan 100-<br />
prosenttisesti niin kuin pitääkin. Milko Tietäväinen ja hänen<br />
pieni ryhmänsä tuntuu olevan ajan hermolla, ja kaikki<br />
on siis siltä osin aikataulussa. Myös näyttelyn osalta olemme<br />
vastikään pitäneet kokouksen, ja samat ovat sävelet senkin<br />
osalta – kaikki tuntuu olevan hyvin hanskassa.<br />
Viron yhdistyskin satsaa kansainvälisyyteen<br />
Kiireiseen syksyyn on kuulunut myös osallistuminen Viron<br />
yhdistyksen vuosipäiville. Osmo Torvinen on kirjoittanut<br />
tästä lyhyen yhteenvedon. Muutoin voidaan todeta, että<br />
Viro ja EKÜ satsaa tämän jälkeen myös huomattavasti enemmän<br />
kansainväliseen yhteistyöhön. Puheenjohtaja Ain Valdmann<br />
nimesi hallintopäällikkö Marrit Murren kansanvälisten<br />
asioiden hoitajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen kanssaan<br />
teen työtä vuoden 2012 IFME-maailmankokouksen<br />
tiimoilta.<br />
SKTY esimerkkinä Ruotsin yhdistykselle<br />
Ruotsin yhdistys on ottanut SKTY:stä mallia, ja nimennyt kansainvälisten<br />
asioiden hoitajan. Hän on hallituksen edellinen<br />
puheenjohtaja Lars-Åke Holmkvist. SKTY on ollut esimerkkinä<br />
myös siinä, että Ruotsin yhdistys valitsee nykyään ”vuoden<br />
kuntatekniikan saavutuksen”, ja kaiken lisäksi he ottivat<br />
palkinnokseen (yllätys, yllätys) NOPPAKIVEN.<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan<br />
Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi<br />
puh. 050 380 1022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
... ja aito skotti kuvattuina<br />
IFME:n hallituksen kokouksen<br />
yhteydessä Glasgow´ssa Skotlannissa<br />
lokakuun lopulla.<br />
IFME:n varapuheenjohtaja vaihtuu<br />
Kansainvälisesti teemme siis hyvää ja tiivistä yhteistyötä.<br />
Tahdon kiittää Matti-Pekka Rasilaista siitä, että hän on kiitettävästi<br />
hoitanut IFME:n varapuheenjohtajuuden. Rasilainen<br />
oli ensimmäinen suomalainen IFME:n puheenjohtajistossa<br />
– onneksi olkoon MP! Kun meillä vuodenvaihteessa vaihtuu<br />
omassa yhdistyksessämme puheenjohtaja, niin se vaikuttaa<br />
samalla siihen, että Jorma Vaskelaisesta tulee myös<br />
IFME:n varapuheenjohtaja ja syyskuussa 2009 varsinainen<br />
puheenjohtaja – onnittelut Jormalle jo etukäteen tästäkin!<br />
Kansallisin ja kansainvälisin terkuin,<br />
Danne Långström<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 31
Viron<br />
kuntatekniikan<br />
yhdistyksen<br />
puheenjohtaja<br />
Ain Valdmann.<br />
tu esittelemään tavoitteitaan<br />
rät ja koostumus. Talkooväki<br />
ja toimintaansa. Ohjelmaan<br />
mobilisoitiin systemaattisella<br />
kuului myös suunnittelua ja<br />
ja hyvin sponsoroidulla kam-<br />
rakentamista koskevia esityk-<br />
panjalla lähtemään mukaan.<br />
siä ja kiertoajelu. Mieleen jää-<br />
Projekti käynnistyi syys-<br />
vää Tarton konferenssissa oli<br />
kuussa 2007, ja 3.5.2008 yh-<br />
runsaan osanottajajoukon ak-<br />
teensä 50 000 vapaaehtois-<br />
Siltatyömaa Tartossa<br />
tiivisuus kommentoida kuulemaansa<br />
ja keskustella.<br />
ta – jalkaväkeä, työkoneita<br />
ja kuorma-autoilijoita – kerä-<br />
VIRON<br />
kuntatekniikan<br />
insinöörit<br />
koolla Tartossa<br />
ma ”Kehityssuunnitelmat<br />
ja kestävä kumppanuus”<br />
oli kerännyt runsaslukuisen<br />
joukon alan toimijoita kuulemaan<br />
ja keskustelemaan<br />
ajankohtaisista aiheista.<br />
olevia teemoja, kuten kaivutöiden<br />
hallinta, yleisten<br />
alueiden hoito ja kevyen liikenteen<br />
olosuhteiden kehittäminen.<br />
Vesihuoltoa ja<br />
viemäröintiä seudullisena ja<br />
Suomalaisena osallistujana<br />
mielenkiintoisinta oli varmasti<br />
esitys projektista ”Tehdään<br />
se vuonna 2008”. Projektissa<br />
organisoitiin valtakunnallinen<br />
talkoopäivä luvattomien kaatopaikkojen<br />
siivoamiseksi ko-<br />
si eri puolilla maata yli 7 000<br />
tonnia jätettä keräysasemille<br />
ja hävitettäväksi. Upea ja<br />
ennakkoluulottomasti toteutettu<br />
kampanja, josta mekin<br />
voimme ottaa oppia.<br />
■ Viron kuntatekniikan yhdistys<br />
kokoontui 8. konfe-<br />
Konferenssin ohjelma<br />
oli monipuolinen. Alustuk-<br />
kaupunkitason järjestelynä<br />
käsiteltiin useammassakin<br />
ko Viron alueella. Ensiksi paikannettiin<br />
vapaaehtoistyönä<br />
Osmo Torvinen<br />
renssiinsa 7.–8. lokakuuta<br />
sissa käsiteltiin täällä Suo-<br />
esityksessä. Alalla toimivia<br />
luvattomat pienet ja suuret<br />
Tartossa. Konferenssin tee-<br />
messakin jatkuvasti esillä<br />
organisaatioita oli kutsut-<br />
jätekasat, arvioitiin jätemää-<br />
IFME:n hallitus Skotlannissa<br />
■ IFME:llä oli vuoden toinen hallituksen kokous<br />
lokakuun lopulla Glasgow´ssa Skotlannissa.<br />
Samalla oli mahdollisuus seurata<br />
Skotlannin vuoden kuntatekniikan saavutuksen<br />
palkintojenjakotilaisuutta sekä osallistua<br />
Skotlannin yhdistyksen vuosipäiviin<br />
Perthissä.<br />
Kokouksessa todettiin, että Tanska oli<br />
ensimmäistä kertaa mukana, Uusi-Seelanti<br />
oli liittynyt yhteisöön ja Viro liittyy mukaan<br />
varsinaiseksi jäseneksi ensi vuoden alusta.<br />
Viron yhdistyksen vuosipäivien yhteydessä<br />
sovittiin puheenjohtaja Ain<br />
Valdmannin kanssa, että jos EKÜ (Viron<br />
yhdistys) ei pääse osallistumaan kaikkiin<br />
IFME-kokouksiin, niin allekirjoittanut saa<br />
heiltä valtakirjan ja voi silloin toimia heidänkin<br />
edustajanaan.<br />
Islannista ei ole kuulunut mitään (liekö<br />
paikallisella rahatilanteella osuutensa<br />
asiaan?), mutta sen sijaan olemme olleet<br />
yhteydessä ainakin Liettuan, Unkarin, Belgian,<br />
Espanjan ja USA:n kanssa. Kaikki ovat<br />
jossain vaiheessa ilmaisseet mielenkiintonsa<br />
tulla mukaan yhteenliittymään.<br />
Keskusteltiin vuoden 2009 maailmankokouksesta.<br />
Tahtoisin vielä muistuttaa<br />
kaikkia siitä, että ”Call for Papers” maailmankokoukseen<br />
on voimassa joulukuun<br />
3. päivään asti. Lisätietoa tästä löydät Kun-<br />
Fon sivuilta (www.kuntatekniikka.fi). Olisi<br />
todella kivaa, jos saisimme ainakin yhden,<br />
mutta mieluummin useamman puhujan<br />
Suomesta Melbourneen... ja tähän toivomukseeni<br />
yhtyy myös pj:mme.<br />
SKTY ja KunFo:lla on tarkoitus järjestää<br />
opintomatka Melbourneen – mietipä sitä!<br />
Allekirjoittaneen aloitteesta saim-<br />
Falkirk Wheel Skotlannissa on ainoa pyörivä venehissi maailmassa. Hissi<br />
yhdistää Forth- ja Clyde-kanavat Union-kanavaan. Kanavien korkeusero on<br />
hissin kohdalla 24 metriä. Falkirk Wheel rakennettiin 2002 osana Englannin<br />
Millennium plan -projektia 17,5 miljoonalla punnalla, ja se korvasi aikaisemmat<br />
11 sulkua. www.thefalkirkwheel.co.uk<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Frank Gehryn<br />
suunnittelema<br />
Guggenheim-museo<br />
Bilbaossa Nervión-joen<br />
rannalla.<br />
Bilbao ja Madrid –<br />
mittavien muutosten<br />
kaupungit<br />
■ Tämän vuoden toinen foorumimatka<br />
suuntautui 14.–17. lokakuuta Espanjaan.<br />
Teemoina olivat joukkoliikenteen<br />
järjestelyt ja keskustarakenteen uudistaminen.<br />
Bilbao lähialueineen sijaitsee Pohjois-<br />
Espanjassa baskialueella, ja alueella on<br />
noin miljoona asukasta. Kaupungin keskellä<br />
kulkee Nervion-joki, joka laskee Biskajanlahteen.<br />
Bilbao on esimerkki rakennemuutoksen<br />
kohteesta, jossa kaupunki<br />
on uudistunut täysin.<br />
Joen rannoille oli syntynyt raskasta<br />
telakkateollisuutta, joka hallitsi kaupunkikuvaa.<br />
Teollisuus kukoisti, kunnes<br />
1980-luvulla aluetta kohtasi kaksi katastrofia:<br />
tulva ja lama. Pahimmillaan joka<br />
kolmas työikäinen oli työtä vailla ja kaupunki<br />
ajautui kaaokseen – köyhyyttä, so-<br />
siaalisia ongelmia ja mellakointia.<br />
Kaupungin päättäjät ymmärsivät<br />
muutoksen tarpeen,<br />
ja muutoksen saavuttamisessa<br />
tarvittiin yhteistyötä. Ihmisille piti<br />
löytää tekemistä, mutta vanhaan<br />
teollisuuspainotukseen ei<br />
ollut paluuta. Alueella päätettiin<br />
keskittyjä palvelujen tuottamiseen.<br />
Sitä varten tarvittiin viihtyisiä<br />
paikkoja oleskeluun, kaupunki,<br />
joka on kaunis, houkutteleva<br />
ja tarjoaa mahdollisuuksia<br />
vapaa-ajanviettoon.<br />
Bilbao pesi kasvonsa<br />
Strategisiksi ratkaisuksi määriteltiin<br />
neljä linjausta: kaupunki<br />
avautuu kohti vettä, ongelmista<br />
löydetään mahdollisuudet, tavoitellaan<br />
korkealaatuista arkkitehtuuria<br />
ja toiminta edellyttää<br />
viranomaisten saumatonta yhteistyötä.<br />
Nervión-joella oli leima ”viemärinä,<br />
jossa laivat voivat kulkea”.<br />
Raskaan teollisuuden aiheuttamat<br />
ympäristöhaitat olivat<br />
ensimmäinen este palveluiden<br />
kehittymiselle ja vieraiden<br />
houkuttelemiselle kaupunkiin.<br />
Kaupungin kasvot oli pakko<br />
pestä.<br />
Kaupungissa ryhdyttiin mittaviin<br />
toimenpiteisiin joen puhdistamiseksi:<br />
telakka siirrettiin<br />
kaupungin keskeltä, teollisuusalueita<br />
muovattiin asutukseen<br />
sopiviksi, uusia kulkuyhteyksiä<br />
luotiin ja joen rannat avattiin<br />
asukkaille. Joen lisäksi rautatie<br />
jakoi kaupungin kahtia. Ratkaisuna<br />
siirrettiin raiteita sekä<br />
sivu- että korkeussuunnassa ja<br />
keskeinen raiteiden risteyskohta<br />
katettiin, jolloin asutukselle,<br />
viheralueille ja kulkuyhteyksille<br />
saatiin uutta tilaa.<br />
Muutos maksoi<br />
3,5 miljardia<br />
Rakentamisessa oli tavoiteltu<br />
korkealaatuista arkkitehtuuria,<br />
josta tunnetuin lienee Frank<br />
Gehryn suunnittelema Guggenheimin<br />
museo kaupungin<br />
keskustassa. Lisäksi oli rakennettu<br />
uusi lentoasema, messukeskus,<br />
teknologiakeskus, kirjasto,<br />
metro... Jopa kertaalleen 1950-<br />
luvulla purettu raitiotieverkosto<br />
on rakennettu uudelleen. Kaikki<br />
rakentaminen on vaatinut viranomaisten<br />
yhteistyötä ja vision<br />
ymmärtämistä, mikä on ollut<br />
muutoksen vaativin osa.<br />
IFME:n hallitus ryhmäpotretissa Glasgow´n kokouksessa lokakuun<br />
lopulla.<br />
Doulton, Glasgow´ssa sijaitseva maailman suurin Terracottasuihkulähde.<br />
me nykyisen sihteerin (Neil Buckhan,<br />
SCO) ja rahastonhoitajan (Piet<br />
Paatjens, NED) jatkamaan toimissaan<br />
Helsingin vuoden 2012 kokoukseen<br />
asti.<br />
Keskusteltiin kokouksessa myös<br />
kolmesta pääteemastamme (ylläpito<br />
ja hoito, koulutetun henkilöstön<br />
puute sekä ilmastonmuutos) ja<br />
lisäksi tietenkin rahamaailman vaikeuksista.<br />
Keskusteltiin myös nyt jo<br />
hyvin toimivista kotisivuista (www.<br />
ifmefiim.com), ja Matti-Pekka<br />
Rasilainen lupasi olla yhteydessä<br />
liikennesuunnittelupäällikkö Olli-<br />
Pekka Poutaseen ja pyytää häntä<br />
tekemään pienen alustuksen sivuille<br />
aiheesta ”Traffic Calming”.<br />
MP kiitteli hallituksen jäseniä<br />
ajastaan IFME:ssä ja sen varapuheenjohtajana,<br />
ja puheenjohtaja<br />
Chris Champion vastasi kiitoksiin<br />
ja kiitti erityisesti Helsingin vieraanvaraisuudesta,<br />
kun Australian yhdistyksen<br />
edustajat kävivät opintomatkallaan<br />
täällä.<br />
Skotlannin yhdistyksellä oli siis<br />
palkintojenjakotilaisuus. Vuoden<br />
parhaimmaksi tekniseksi saavutukseksi<br />
valittiin ”Loch Katrine Water<br />
Project”, josta voitte halutessanne<br />
lukea enemmän osoitteesta www.<br />
saltiresociety.org.uk ja edelleen Civil<br />
Engineering.<br />
Danne Långström<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 33
Rajattu joukko matkalaisia.<br />
Muutos on maksanut 3,5 miljardia<br />
euroa, ja rahoituksessa on hyödynnetty<br />
monenlaisia eri muotoja:<br />
mm. lainaa, elinkaarimalleja, budjettirahoitusta.<br />
EU on tukenut hankkeita<br />
72 miljoonalla eurolla.<br />
Rohkaisuksi kaikille kunnille, jotka<br />
kamppailevat jatkuvasti päälle<br />
kaatuvien ongelmien kanssa: ongelmat<br />
haastavat ratkaisujen etsimiseen.<br />
Ainakin Bilbaossa ennakkoluuloton<br />
ja rohkea toiminta on mahdollistanut<br />
uutta. Historiallisia alueita<br />
yhdistettynä moderniin taiteeseen,<br />
vanhaa ja uutta – Bilbao on tutustumisen<br />
arvoinen kaupunki.<br />
Madridissa matkakeskukset<br />
sujuvoittavat liikennettä<br />
Bilbaon jälkeen matka jatkui Madridiin.<br />
Madrid lähialueineen muodostaa<br />
jo selkeästi Bilbaota isomman<br />
kokonaisuuden. Asukkaita alueella<br />
on yli kuusi miljoonaa, mikä asettaa<br />
haasteita myös liikennejärjestelyille.<br />
Lähtökohtana joukkoliikenteen<br />
suunnitelmalle on ollut kaupungin<br />
keskustan ympärillä olevat<br />
kaksi kehälinjaa, jotka kytkevät keskustaan<br />
tulevat seitsemän pääreittiä<br />
toisiinsa.<br />
Liikennejärjestelmän kokonaissuunnitelma<br />
on tehty vuosille 1986–<br />
2013 lähtökohtaisena ajatuksena<br />
ratkaisut, jotka kestävät aikaa ja satoja<br />
miljoonia käyttäjiä. Suunnitelmassa<br />
joukkoliikennejärjestelmään<br />
on kytketty bussit, junat ja metro. Eri<br />
liikennemuotojen käyttöä on sujuvoitettu<br />
matkakeskuksilla ja mm. 20<br />
km päähän keskustasta sijoitetuilla<br />
liityntäpysäköintipaikoilla.<br />
Raiteita ristikkäin,<br />
päällekkäin, rinnakkain...<br />
Matkakeskuksissa raiteita oli ristikkäin,<br />
päällekkäin ja rinnakkain...ihan<br />
kaikenlaista. Bussiterminaalit olivat<br />
maan pinnalla (Plaza de Castilla)<br />
tai maan alla (Moncloa tai Avenida<br />
de América), mutta joka paikasta<br />
oli suora yhteys metroon tai junaan.<br />
Käyttäjän näkökulmasta suunnitelman<br />
perusajatuksena oli ollut<br />
turvallisuus, laatu ja palvelutason<br />
parantaminen, jotka myös<br />
vaikuttivat käytännössä toteutuneen.<br />
Käyttäjää pyrittiin ohjaamaan<br />
värien valinnalla, selkeästi<br />
havaittavilla opasteilla ja johdonmukaisilla<br />
tilaratkaisuilla.<br />
Meille kuvatut rakentamisen<br />
haasteet kuulostivat tutunlaisilta:<br />
rakentamisen aikainen toiminta<br />
ympäristössä, jossa jo oli valmiita<br />
rakenteita ja käyttäjiä, yksityisen<br />
omistajuuden ja julkisten palveluiden<br />
tarpeiden huomioon ottaminen,<br />
poliittisen päätöksenteon<br />
lyhytjänteisyys ja toteutettavien<br />
rakenteiden elinkaarivastuut.<br />
Haasteista huolimatta muutokset<br />
oli onnistuttu tekemään, ja joukkoliikenne<br />
vaikutti toimivalta.<br />
Muutoksen<br />
kimmokkeena pakko<br />
Molemmissa kaupungeissa oli<br />
tehty mittavia muutoksia kaupunkirakenteeseen.<br />
Muutoksen<br />
kimmokkeena oli ollut pakko;<br />
Bilbaossa yhdyskuntarakenteen<br />
muutos ja uuden elinvoiman tarve,<br />
Madridissa kaupungin kasvu<br />
ja joukkoliikenteen järjestämisen<br />
tarve ovat edellyttäneet toimenpiteitä,<br />
jotka olivat olleet sekä<br />
päättämisen rohkeutta ja teknistä<br />
taitoa vaativia.<br />
Matkan onnistumisen edellytyksiä<br />
loivat lämpimän sään ohella<br />
hienosti hoidetut matkajärjestelyt<br />
(kiitos Sepolle ja Javierille) ja<br />
mukavat matkakumppanit (kiitos<br />
kaikille matkalla olleille).<br />
Päivi Ahlroos<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Matti-Pekka Rasilainen<br />
HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. (09) 3103 8801, 0500 439595<br />
matti-pekka.rasilainen@hel.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Anu Näätänen<br />
Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />
Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />
puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />
anu.naatanen@jns.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Jouko Vehkakoski<br />
Espoon kaupungin tekninen keskus<br />
PL 41, 02070 Espoo<br />
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />
jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Matti Karhula, Oulun kaupungin<br />
tekninen keskus<br />
PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />
puh. (08) 5584 2410, 044 7032410<br />
matti.karhula@ouka.fi<br />
Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki.<br />
puh. (09) 771 2560, 050 367 5840<br />
jussi.kauppi@kuntaliitto.fi<br />
Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,<br />
Tekninen virasto<br />
Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki<br />
puh. (019) 758 4800, 050 381 5824<br />
jouko.lehtonen@riihimaki.fi<br />
Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy<br />
Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />
puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />
mikko.leppanen@ramboll.fi<br />
Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />
Insinöörirakentaminen<br />
PL 114, 00101 Helsinki<br />
puh. 020 719 2898, 040 842 4804<br />
tero.pyssysalo@skanska.fi<br />
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />
tekninen toimiala<br />
PL 38, 53100 Lappeenranta<br />
puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />
jussi.salo@lappeenranta.fi<br />
■ I kort kan man säga, att jag<br />
blir på alterneringsledighet<br />
samma dag som denna tidning<br />
kommer ut, dvs. 25.11,<br />
och fortsätter med den ända<br />
till 13.11.2009. FKTF-angelegenheterna<br />
fortsätter jag med<br />
dock som vanligt. Mina nya<br />
kontaktuppgifter hittar du på<br />
sidan där funktionärerna är<br />
uppräknade.<br />
Förberedningarna för<br />
kommuntekniska dagarna i<br />
Tammerfors 2009, samt utställningen<br />
i samband med<br />
dem går undan för fullt, och<br />
i detaa nu ser allt ut att vara i<br />
god ordning.<br />
FKTF och den estniska<br />
föreningen EKÜ, kom på deras<br />
årsdagar i Tartto överens om,<br />
att undertecknad kunde fungera<br />
med fullmakt som deras<br />
representant, om de själva inte<br />
alltid kan vara representerade<br />
på NKS och/eller IFME-möten.<br />
Ain Valdmann valdes till<br />
föreningen ordförande och<br />
Marrit Murre till att sköta<br />
im internationella relationer,<br />
och kommer därmed att bli<br />
vår närmaste kontakt på södra<br />
sidan om finska viken, när<br />
vi lägger ihop programmet för<br />
Helsingfors (Tallinn – Stockholm)<br />
kongressen 2012.<br />
FKTF ordnade tillsammans<br />
med KunFo årets andra studieresa<br />
– till Bilbao och Madrid<br />
och i nästa år är det meningen,<br />
att ordna dessa två resor<br />
till St. Petersburg (på våren)<br />
samt den andra till IFME:s<br />
världskongress i september till<br />
Melbourne.<br />
IFME hade sitt styrelsemöte<br />
i Glasgow, och där lyckades<br />
undertecknad att övertala förbundets<br />
sekreterare samt skattemästare<br />
att fortsätta i jobbet<br />
under Finlands ordförarskap<br />
ända till Helsingfors-kongressen<br />
2012.<br />
Matti-Pekka Rasilainen<br />
tackade för sin del, då hans<br />
period som viceordförande<br />
tar slut. Vid årsskiftet tillträder<br />
alltså Jorma Vaskelainen<br />
som ordförande för FKTF och<br />
samtidigt som vice i IFME, och<br />
från och med september 2009<br />
som ordförande inom sammanslutningen.<br />
Danne Långström<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
PUTKIMESTARIPÄIVÄT<br />
pidettiin onnistuneesti Vantaalla<br />
Kuntien Putkimestarit ry:n järjestämät<br />
perinteiset koulutus- ja neuvottelupäivät<br />
pidettiin onnistuneesti Sokos Hotelli<br />
Vantaassa 8.–10.10.2008. Laitetoimittajien<br />
edustajia paikalla oli noin sata<br />
ja yhdistyksen jäsenistöä noin sataviisikymmentä.<br />
Edellisen kerran koulutusja<br />
neuvottelupäivät pidettiin Vantaalla<br />
vuonna 1997.<br />
■ Putkimestaripäivien yhteydessä pidettiin perinteiseen<br />
tapaan pienoisnäyttely, jossa laitetoimittajat ja yhdistyksen<br />
yhteistyötahot esittelivät uusimpia tuotteitaan, palveluitaan<br />
sekä toimintatapojaan. Tarjolla oli monipuolista<br />
tietotaitoa niin vesijohto- kuin viemäripuolenkin rakentamiseen<br />
ja ylläpitoon liittyvistä välineistä ja palveluista.<br />
Ensimmäisenä päivänä pidettiin päivien starttina<br />
Vantaan Veden organisoima tutustumiskäynti Helsingin<br />
Veden Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokseen sekä myöhemmin<br />
iltapäivällä pienoisnäyttelyn avajaiset. Tämän<br />
jälkeen päästiinkin tutustumaan ja verkottumaan illanvieton<br />
merkeissä Sokos Hotelli Vantaan monipuolisissa<br />
ravintolatiloissa.<br />
Toinen päivä oli tehokas ja seminaaritäyteinen. Aamu<br />
aloitettiin luennoilla, joista viimeisin loppui kello 16.<br />
Osallistuminen luennoille oli tänäkin vuonna kiitettävän<br />
hyvää. Luentoaiheita oli AGA:n kaasusovelluksista,<br />
opetushallinnon näkemyksistä vesihuoltoalan<br />
koulutustarpeeseen, tapaus Nokian jälkiarvioinnista,<br />
Bentleyn verkostonmallinnusohjelmistosta,<br />
viemäriverkoston digitaalisista kuntotutkimuksista,<br />
Vantaan veden verkostonhallintajärjestelmistä<br />
sekä vastuullisesta työkäyttäytymisestä. Luennot<br />
ovat ladattavissa yhdistyksen kotisivuilla.<br />
Illalla syötiin perinteinen veljesillallinen, ja lähes<br />
kaikki varatut paikat tulivatkin täyteen. Illallistilaisuuden<br />
yhteydessä jaettiin yhdistyksen viirejä. Viirien<br />
saajat olivat Tomi Pitkänen, Rauno Piippo,<br />
Keypro Oy sekä Juhani Nissinaho.<br />
Päivät päättyivät perjantai-aamuna pidettyyn luentoon<br />
kriisitiedottamisesta Helsingin Vedessä sekä<br />
edelleen paneelikeskusteluun kriisitiedottamisen<br />
merkeissä.<br />
Yhdistyksen hallitus lähes ennallaan<br />
Yhdistyksen hallitus pysyy suurimmaksi osaksi<br />
vuonna 2009 samanlaisena kuin se on tänä vuonna<br />
ollut. Sami Sillstén valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi.<br />
Hallitukseen Matti Ikäläisen tilalle<br />
valittiin Kari Sova ja Matti Hintikan tilalle Pekka<br />
Pahkamäki. Yhdistys sai kaksi uutta jäsentä,<br />
jotka ovat Sari Rajajärvi sekä Georg Fischer, Pipe<br />
Systems.<br />
Suuri kiitos yhdistyksen puolesta kuuluu näytteilleasettajille,<br />
luennoitsijoille, kutsuvieraille sekä<br />
tapahtumaan osallistuneille yhdistyksen jäsenille.<br />
Seuraava tapahtuma on laivaseminaari, joka järjestetään<br />
4.–6.3.2009 Silja Symphonyllä välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki.<br />
Tapahtumasta ja ilmoittautumisesta<br />
tulee lähitulevaisuudessa lisätietoa tälle<br />
palstalle sekä yhdistyksen kotisivuille.<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yh-teistoiminnan<br />
ja ammattitaidon<br />
kehittämiseksi. Tarkoitusta<br />
toteutetaan tutkimalla uusia<br />
työmenetelmiä, tiedottamalla<br />
niistä jäsenistölle, järjestämällä<br />
alan kursseja ja työnäytöksiä<br />
sekä muita ammattitaitoa<br />
lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.Varsinaisia<br />
jäseniä on noin<br />
300, ja he ovat kunnallisissa ja<br />
osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa<br />
tai vesiosuuskunnissa<br />
työskentelevät työnjohtajat,<br />
teknikot, rakennusmestarit,<br />
insinöörit sekä hankintoja<br />
tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin<br />
80. Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />
s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />
puh. 050 522 7371<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Heti putkimestaripäivien alkuun käytiin tutustumassa<br />
Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokseen.<br />
Anders Öström<br />
yhdistyksen sihteeri<br />
Viirienjakoa veljesillallisella. Rauno Piipolle jaettiin<br />
erikseen viiri jo luentotilaisuuden yhteydessä.<br />
Yhdistyksen jäsenistöä tutustumassa pienoisnäyttelyyn.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 35
UIMAHALLIHANKE<br />
on kunnalle hieno sijoitus<br />
terveyteen ja imagoon<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet,<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.net<br />
s-posti: info@ukty.net<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Kalle Kallio<br />
s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />
puh. 0400 577 569<br />
■ Yhdistyksen koulutusmatka Stuttgartin Interbad-messuille<br />
toteutui 16.–19. lokakuuta. Messujen<br />
laajuudesta huolimatta varsinaisesti uutta löytyi<br />
varsin vähän, mutta messut antavat hyvän yleiskuvan<br />
uimahalli- ja kylpyläsektorista Keski-Euroopassa.<br />
Messujen ohella matkalla tutustuttiin kahteen<br />
kylpylään, joissa molemmissa oli myös normaalit<br />
uimahallitoiminnat. Panorama Theme kylpylään<br />
3 700 asukkaan Beurenin kaupungissa tutustuttiin<br />
kylpylän johtaja Eric Hartmanin toimiessa<br />
isäntänä. Hän on myös kaupungin pormestari.<br />
Toinen kohde oli Aquatoll-niminen kylpylä<br />
Neckarsulmissa. Molemmissa paikoissa tavoitteena<br />
on löytää uusia toimintoja, jotta asiakasmäärät pysyisivät<br />
korkeina ja talous asetettujen tavoitteiden<br />
mukaisena. Molempien kylpylöiden asiakkaat tulevat<br />
melko laajalta alueelta.<br />
Uimahallikäynnin hinnat olivat suomalaista tasoa,<br />
kylpyläosastojen kertakäynnin hinta oli molemmissa<br />
15 euron luokkaa. Näihin verrattuna suomalaiset<br />
kylpyläkäynnit ovat huomattavan kalliita.<br />
Uimahallin rakentaminen kannattaa aina<br />
Yhdistyksen taholta on toistuvasti tuotu esiin, miksi<br />
uimahallin rakentaminen on perusteltua niille<br />
paikkakunnille, joissa sitä ei vielä ole. Virkistäytymisen<br />
lisäksi eriasteinen kunnon ylläpito ja kuntoutus<br />
sekä uinninopetus ovat tärkeimmät syyt, miksi halleja<br />
rakennetaan. Nykyaikaisen uimahallin palvelut<br />
edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia vauvasta<br />
vanhukseen. Alueen imago ja houkuttelevuus<br />
eivät ainakaan vähene nykyaikaisen uimahallin<br />
toteutuessa paikkakunnalle.<br />
On todennäköistä, että taloudellisen tilanteen<br />
vuoksi vireillä olevissa hallihankkeissa vesivoimistelun,<br />
vesijuoksun ja muun vesiliikunnan käyttöön<br />
tarkoitetut allastilat poistetaan kustannuksia karsittaessa.<br />
Iso allas ja opetusallas riittivät 1960- ja 70-<br />
luvuilla mutta eivät enää. Nykyiset vesiliikuntamuodot<br />
ovat tulleet jäädäkseen, ne eivät ole hetken<br />
muoti-ilmiöitä.<br />
Vammalan hallihanke siirtyy taas<br />
Uimahallihanke voi muodostua vuosikymmenien<br />
kunnallispoliittiseksi kestoaiheeksi. Näin on käynyt<br />
nykyisen Vammalan kaupungin hallihankkeelle. Se<br />
on ollut vireillä noin 30 vuotta ja on edelleen päivittäinen<br />
puheenaihe paikkakunnalla. Hankkeen<br />
kustannusten lisäksi näyttää vastustajien eniten<br />
toistama argumentti vuosien kuluessa olleen se,<br />
että syrjemmällä asuvat eivät hyödy hallista vaan<br />
ainoastaan keskustassa asuvat.<br />
Vuodenvaihteen kuntaliitos tuo Äetsän kunnan<br />
liittymisen mukana kaksi pientä uimahallia uuteen<br />
Sastamalan kaupunkiin. Toinen halli on Säästöpankin<br />
rakennuttama silloiseen Kiikan kuntaan<br />
ja toinen Finnish Chemicals Oy:n rakennuttama silloiseen<br />
Keikyän kuntaan 60–70-lukujen vaihteessa.<br />
Molempien hallien toiminta on ollut jo pitkään<br />
käytännössä kunnan vastuulla. Keskusteluun uuden<br />
hallin rakentamisesta tulee varmaan uusia vivahteita,<br />
kun siihen liittyy myös kahden vanhan<br />
pienen vanhan hallin tulevaisuus.<br />
Paikallislehdissä hallihankkeesta käyty keskustelu<br />
on ollut mielenkiintoista. Ennen vaaleja hallihanke<br />
vaikutti etenevän, mutta muut hankkeet ja<br />
taloudellinen tilanne näyttävät siirtävän hanketta<br />
taas eteenpäin. Uimahallin rakentamisen ongelmat<br />
ovat alan ammattilaisilla tiedossa, mutta hankkeen<br />
etenemiselle on lukemattomia esteitä jo ennen<br />
rakentamispäätökseen pääsyä. Voi olla, että<br />
Sastamalan kaupungissa vuoden 2028 kunnallisvaalien<br />
alla keskustelun alla on edelleen uimahallihanke.<br />
Helmikuun päivien teemana olosuhteet<br />
Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelun ja rakentamisen<br />
ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja<br />
taas ensi helmikuusssa, Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät<br />
2009 järjestetään 4.–6. helmikuuta<br />
perinteisesti m/s Mariellalla Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />
-risteilynä. Yleisotsikkona päivillä on ”Olosuhteet”.<br />
Esitelmissä käsitellään allastilojen työolosuhteita<br />
ja henkilökunnalla havaittuja hengitysoireita,<br />
allastilojen sisäilmaa ilmanvaihdon ja rakenteiden<br />
kannalta ja allastilojen hygienian tutkimustuloksia.<br />
Rakentamiseen liittyviä aiheita ovat työn vastaanotto<br />
urakoitsijalta, vedenpuhdistusurakoitsijan<br />
kokemuksia ja epoksisaumauksen toteutuksessa<br />
esiintulleita kokemuksia.<br />
Lisäksi päivillä on esillä tärkeä uimahallien eri<br />
toiminnoista aiheutuvien kulutusten mittaus. Se<br />
liittyy tutkimushankkeeseen, jossa on pyrkimyksenä<br />
selvittää uimahallien tyypilliset ominaiskulutukset.<br />
Mikäli riittävän kattava aineisto hallien energiakulutuksista<br />
olisi käytettävissä, niin silloin olisi<br />
mahdollista määritellä realistiset tavoitteet, joihin<br />
hallien lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusluvuissa<br />
tulisi päästä ilman, että viihtyvyys ja terveellisyys<br />
esimerkiksi sisäilman laadun suhteen kärsisi.<br />
Ilmoittautuminen uimahalli-kylpyläpäiville yhdistyksen<br />
nettisivujen kautta.<br />
Hyvää syksyä!<br />
Kalle Kallio<br />
varapuheenjohtaja<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
ALANSA YKKÖNEN<br />
Haja-asutus<br />
korjaa laiskasti<br />
jätevesiensä<br />
käsittelyä sivu 18<br />
Kaupunkitulva<br />
sai Porin<br />
varautumaan sivu 24<br />
Espoon vilkkain<br />
kiertoliittymä<br />
palvelee kahdessa<br />
kerroksessa sivu 44<br />
Keski-Eurooppa<br />
siirtyy jo passiivitaloista<br />
+energia-<br />
taloihin sivu 48<br />
sivu 6<br />
5/ 2008<br />
Vesistölämpö<br />
on Lakeuden urheilu-Etappopistolle<br />
hallitsee hyvä<br />
ratkaisu, lietelogistiikan, Marko<br />
Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />
tietää. sivu 55<br />
sivulla 36<br />
Professori Riku Vahala:<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
ESPOOSSA<br />
5.–7.6.<br />
sivu 6<br />
VESIOSAAMISEMME<br />
VIENTILAATUA<br />
YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />
10.–12.9.2008<br />
VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />
KESKIAUKEAMALLA<br />
8 kansi.indd 1 14.8.2008 09:54:10<br />
ALANSA YKKÖNEN MYÖS<br />
2009<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
4/ 2008<br />
Vesistölämpö<br />
Mikkelin on urheiluopistolle<br />
yhtiölle, hyvä<br />
tekniset<br />
palvelut<br />
Mikko ratkaisu, Jukolalla Marko<br />
pitkä Ruti sanoo. lista<br />
hyödyistä. sivu 30<br />
sivulla 36<br />
Kuusamo teki<br />
jätti-investoinnin<br />
Rukan matkailu-<br />
infraan sivu 54<br />
UUDEN<br />
VUODEN<br />
LUPAUS:<br />
Saat entistä<br />
monipuolisemman<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>lehden<br />
ensi vuonna.<br />
Kahdeksan numeroa<br />
kestotilauksena vain<br />
69 euroa. Kaupan<br />
päälle Vesihuollon<br />
osto-opas 2009.<br />
Vaasan<br />
Suvilahdessa<br />
yhdistyvät<br />
MEREN LUMO JA LÄMPÖ<br />
Espoo rakentaa<br />
Woking on brittikuntien<br />
Suurpeltoon<br />
kärkeä ilmastotyössä sivu 50<br />
tietoajan puisto-<br />
kaupungin sivu 22<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
ESPOOSSA<br />
5.–7.6.<br />
sivu 6<br />
energia hankinnat ilmastonmuutos infra-it jätehuolto kiinteistöt kunnossapito<br />
liikenne ja väylät liikuntapaikat maankäytön suunnittelu maarakennus<br />
rakentaminen uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö<br />
Ö<br />
Ö<br />
Ö<br />
TILAUKSET<br />
http:// lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
puh. (09) 771 2442<br />
Kuntatekniikan kustantaja on<br />
Suomen Kuntaliiton omistama<br />
KL-Kustannus Oy. Lehteä<br />
julkaistaan yhdessä Suomen<br />
kuntatekniikan yhdistyksen<br />
kanssa.
Pohjois-Karjalan LokaPuts-hankkeet ohjaavat haja<br />
KYLÄPUTSARI VAI SIIRTOVIE<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
VESIHUOLTO<br />
-asutusta käsittelyjärjestelmien saneeraukseen<br />
MÄRI – jätevesiklinikka neuvoo<br />
Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien<br />
uusiminen on lähtenyt<br />
hitaasti liikkeelle. Pohjois-Karjalassa<br />
asiaa on viety eteenpäin<br />
EU:n tukemilla LokaPuts-hankkeilla.<br />
Niistä saadun kokemuksen<br />
perusteella hankevastaava<br />
Petri Kurki antaa kaksi vinkkiä:<br />
tiedottamista on lisättävä ja<br />
kunnissa kannattaa laatia jätevesihuollon<br />
yleissuunnitelmat.<br />
TEKSTI: Anna-Mari Tyyrilä<br />
KUVAT: Pentti Potkonen<br />
■■ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien<br />
käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen<br />
ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan<br />
2004 alussa. Asetuksessa määrätään, kuinka<br />
puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin<br />
ne päästetään ympäristöön.<br />
Vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä<br />
määräys astui voimaan heti. Tätä<br />
ennen rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät<br />
on korjattava kuntoon vuoteen<br />
2014 mennessä.<br />
Asetuksen mukaan jäteveden orgaanisesta<br />
aineesta on puhdistettava 90 prosenttia, fosforista<br />
85 ja typestä 40 prosenttia.<br />
Kun asetuksen voimaantulo oli tiedossa,<br />
Pohjois-Karjalassa käynnistettiin ensimmäinen<br />
LokaPuts-hanke heinäkuussa 2003. Sen<br />
keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää hajaasutusalueilla<br />
sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien<br />
käsittelyä ja vähentää jätevesikuormitusta.<br />
Tärkeimpinä keinoina olivat tiedottaminen,<br />
koerakentamiskohteet ja niiden seuranta<br />
sekä haja-asutusalueiden kiinteistöille<br />
tehdyt selvityskäynnit.<br />
Tavoitteet olivat yhteneväiset vuosien<br />
2006–07 jatkohankkeessa. Suomen Salaojakeskus<br />
Oy:n palveluksessa toimiva hanke-<br />
Merja ja Juha Vuorjoen tilalle Kiteellä asennettiin<br />
panospuhdistamo lokakuussa. Kun<br />
puhdistamo on otettu käyttöön, sen toimintaa<br />
voi seurata sisätiloista, jonne on<br />
asennettu ohjausjärjestelmän keskusyksikkö.<br />
Äänisummeri ja näytölle ilmaantuva hälytysteksti<br />
ilmoittavat toimintahäiriöstä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
39
Panospuhdistamo asennettiin<br />
vaakasuoraan hiekka-alustalle,<br />
ja se ankkuroitiin venymättömillä<br />
liinoilla ja kiila-ankkureilla<br />
kallioon ja kiviin. Työnäytöstä<br />
seurasi Kiteellä noin 30 ihmistä.<br />
Näkymä puhdistamon sisältä,<br />
huoltoaukon 2 alta eli prosessisäiliöstä<br />
(tilavuus 1,5 m 3 ). Alalaidassa<br />
ovat kemikaalisäiliö<br />
ja annostelupumppu. Keskellä,<br />
säiliön pohjalla on kelluva koneisto<br />
(uppopumput).<br />
päällikkö Petri Kurki kuvaa hankkeiden<br />
vaikutuksia sanalla ympäristöpositiivinen.<br />
– Ensimmäisellä kerralla ajankohtaista<br />
jätevesitietoutta jaettiin<br />
viidessä infotilaisuudessa 94<br />
asukkaalle, toisella 104:lle. Selvityskäyntejä<br />
tehtiin yhteensä 482<br />
tilalle. Koulutusta annettiin 193<br />
ihmiselle, työnäytöksissä kävi 350<br />
ihmistä ja jätevesien käsittelyn tehostamisesta<br />
saatiin kiinnostumaan<br />
noin 210 kiinteistönomistajaa,<br />
Kurki listaa.<br />
Määrällisesti tavoitteet saavutettiin<br />
erittäin hyvin.<br />
– Laadullisia tavoitteita oli<br />
vaikea mitata, mutta hankkeilla<br />
oli positiivista merkitystä jätevesikuormituksen<br />
vähentämiseen,<br />
Kurki näkee.<br />
Ensimmäisen hankkeen koerakentamiskohteista<br />
neljässä<br />
puhdistettiin asumisjätevesiä<br />
ja kahdessa sekä asumajätevesiä<br />
että maitohuoneen jätevesiä.<br />
Toisessa hankkeessa seurattiin,<br />
kuinka kaksi fosforinpoistolla<br />
tehostettua maapuhdistamoa<br />
toimivat.<br />
– Tutkimustulosten perusteella<br />
voidaan sanoa, että nykyisillä<br />
puhdistustekniikoilla voidaan<br />
saavuttaa asetuksessa määritellyt<br />
käsittelyvaatimukset. Mutta<br />
erityisesti laitepuhdistamoissa<br />
pitää olla tarkkana fosforin saostuskemikaalin<br />
riittävyyden kanssa,<br />
Kurki sanoo.<br />
Hankevastaava painottaakin,<br />
että erilaisten puhdistamoiden<br />
tuloksia kannattaa vertailla<br />
muiden tutkimusten tuloksiin,<br />
jotta toimivuustietoa saa enemmän<br />
puhdistamovalinnan perusteeksi.<br />
Puhdistamoiden käytössä ja<br />
ylläpidossa on edelleen kehittämisen<br />
tarvetta.<br />
– Esimerkiksi alueellista huoltotoimintaa<br />
voisi laajentaa. Laitepuhdistamoiden<br />
tekniikka pitäisi<br />
tarkastaa vähintään kerran<br />
vuodessa, ja kaikkineen puhdistamoiden<br />
säännöllisestä tarkkailusta<br />
pitäisi tehdä rutiini, Kurki<br />
katsoo.<br />
Jatkohankkeessa<br />
jätevesiklinikka<br />
LokaPuts sai jatkoa tänä vuonna,<br />
kun Suomen Salaojakeskus<br />
hallinnoi 2011 loppuun ulottuvaa<br />
Hajajätevesihuolto-hanketta.<br />
Tavoitteet ovat samat kuin aiemminkin,<br />
mutta niiden lisäksi<br />
hanke laatii jätevesihuollon yleissuunnitelman<br />
viiteen kuntaan<br />
yhdeksästä hankkeessa mukana<br />
olevasta kunnasta.<br />
– Kiinteistönomistajat voivat<br />
tarkastaa suunnitelmasta, onko<br />
Työnäytös panospuhdistamon asennuksesta<br />
Hajajätevesihuolto-hanke järjesti<br />
lokakuussa kaksi puhdistamoiden<br />
asennusnäytöstä. Toinen<br />
niistä oli Pipelife V6-panospuhdistamon<br />
rakentaminen Juha ja<br />
Merja Vuorjoen Pekkala-tilalle<br />
Kiteellä.<br />
Panospuhdistamon valintaan<br />
vaikutti muun muassa kallioinen<br />
maaperä. Lisäksi pohjavesi oli<br />
melko lähellä maanpintaa, noin<br />
puolentoista metrin syvyydessä.<br />
Puhdistamo mitoitettiin kuuden<br />
asukkaan maksimikuormitukselle,<br />
jollaiseksi määriteltiin<br />
150 litraa per henkilö vuorokaudessa.<br />
Puhdistamo toimii niin, että<br />
se puhdistaa jaksottaisesti yhden<br />
jätevesiannoksen kerrallaan.<br />
Kun saostussäiliössä on riittävästi<br />
jätevettä, prosessi käynnistyy<br />
ja ottaa kerralla yhden panoksen<br />
prosessisäiliön puolelle käsiteltäväksi.<br />
Puhdistus tapahtuu automaattisesti<br />
biologis-kemiallisessa prosessissa<br />
asetetun ohjelman mukaisesti.<br />
Puhdistusvaiheita on viisi:<br />
ilmastus, kemikaalisyöttö, hapeton<br />
vaihe, selkeytys ja ylijäämälietteen<br />
poisto.<br />
Ilmastuksessa jäteveteen syötetään<br />
happea, jotta mikrobien<br />
elinolot ovat hyvät biologiselle<br />
puhdistukselle. Selkeytysjaksolla<br />
aktiiviliete laskeutuu ja fosfori<br />
saostuu säiliön pohjalle. Puhdistunut<br />
jätevesi pumpataan purkuputkea<br />
pitkin purkupaikkaan,<br />
ja ylijäämäliete palautetaan saostussäiliöön,<br />
josta se poistetaan<br />
säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä.<br />
Tyhjennystarve on 1–2 kertaa<br />
vuoden aikana. Fosforin saostuskemikaalia<br />
on lisättävä 4–5 kertaa<br />
vuodessa.<br />
Panospuhdistamon ohjehinta<br />
oli noin 9 000 euroa. Tällä<br />
kohteella kustannukset jäivät alhaisemmaksi,<br />
koska kiinteistönomistaja<br />
(kaivinkoneurakoitsija)<br />
hoiti asennustyöt itse.<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
VESIHUOLTO<br />
Jätevesijärjestelmien vertailukustannukset yhden talouden jätevesille<br />
2008 (mitoitus 5 asukkaalle ja 1 000 l/d, tod. vedenkulutus keskim. 550 l/d)<br />
Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä<br />
– Jos kimppasaneeraukset<br />
ovat mahdollisia, tiedottaminen<br />
kannattaa suunnata kyläkunnille.<br />
Jalkautuminen olisi tietysti kaikkein<br />
tehokkainta, mutta onko siihen<br />
resursseja?<br />
Oleelliseksi Kurki näkee<br />
myös jätevesihuollon yleissuunnitelmien<br />
laatimisen kuntatasolla<br />
– tai vaihtoehtoisesti olemassa<br />
olevien vesihuollon kehittämissuunnitelmien<br />
päivittämisen.<br />
Jo niiden avulla kiinteistönomistajat<br />
saattaisivat pystyä<br />
ratkaisemaan, mikä jätevesiratkaisu<br />
olisi paras.<br />
Hajajätevesi-hanke järjesti lokakuussa<br />
kaksi työnäytöstä, joissa<br />
rakennettiin erilaiset jäteveden<br />
käsittelyjärjestelmät. Niiden<br />
toimivuutta seurataan ottamalla<br />
näytteitä kahdeksan kertaa.<br />
Tarkkailussa ovat edelleen<br />
myös aiemmissa hankkeissa rakennetut<br />
kohteet, jolloin seurannassa<br />
on kaikkiaan viitisentoista<br />
jätevesijärjestelmää.<br />
Hankkeen rahoituksesta puo-<br />
Investointikulut<br />
€<br />
Käyttökulut<br />
€/v.<br />
15 v.<br />
kust. €<br />
(ilman<br />
korkoja)<br />
Maahan imeyttämö 2 x 15 m, yht. 40 m 2 3 000 150 5 250<br />
Tehostettu maahan imeyttämö 40m 2 3 500 150 5 750<br />
Maasuodattamo 2 x 7,5 m, 20 m 2 4 500 150 6 750<br />
Maasuodattamo 2 x 11 m, 30 m 2 5 000 150 7 250<br />
Maasuodattamo 2 x 15 m, 40 m 2 5 500 150 7 750<br />
Maasuodattamo 40 m 2 + biotiittihiekkakerros<br />
Maasuodattamo 40m 2 fosforin poiston tehostamisella<br />
(esisaostusjärjestelmä sisätiloissa)<br />
Maasuodattamo 40 m 2 fosforin poiston tehostamisella<br />
(esisaostus erillisessä fosforinpoistokaivossa)<br />
Maasuodattamo 40m 2 fosforin poiston tehostamisella<br />
(fosforimassakaivo, jälkisuodinkaivo)<br />
Maasuodattamo 40m 2 + pumppaus, ei fosforinpoiston<br />
tehostusta (kumparesuodatuskenttä)<br />
Vaakavirtaus-ms 6m x 10m (sepelistä jakokerros)<br />
6 250 150 8 500<br />
6 000 225 9 375<br />
8 000 225 11 375<br />
7 000 275 11 125<br />
7 000 200 10 000<br />
4 000 150 6 250<br />
Vaakavirtaus-ms 6m x 10m + biotiittiosio 4 500 150 6 750<br />
IN-DRÄN-maapuhdistamo (imeytysmodulit):<br />
– maahan imeyttämö 1,5 m x 10 m 4 000 150 6 250<br />
– maasuodatin 1,5 m x 10 m 4 750 150 7 000<br />
– vaakavirtausmaasuodatin 5 m x 10 m 4 750 150 7 000<br />
– vaakavirtausmaasuodatin + biotiittiosio 5 200 150 7 450<br />
– maasuodatin + fosforimassakaivo 5 750 275 9 875<br />
Kaksivesijärjestelmä:<br />
– umpisäiliö 5m 3 wc-vesille + imeytys harmaat<br />
4 800 800 16 800<br />
vedet<br />
– umpisäiliö 5m 3 wc- ja ms 20m 2 harmaille<br />
6 500 800 18 500<br />
vesille<br />
Kaksivesijärjestelmä:<br />
– umpisäiliö 10m 3 wc-vesille + imeytys harmaat<br />
6 500 500 14 000<br />
vedet<br />
– umpisäiliö 10m 3 wc- ja ms 20m 2 harmaat 8 200 500 15 700<br />
vedet<br />
Umpisäiliö 5-5,5 m 3 kaikille jätevesille 2 300 3 000 47 300<br />
Umpisäiliö 10-11 m 3 kaikille jätevesille 4 000 1 500 26 500<br />
Biosuodin vanhoihin sakokaivoihin 3 600 350 8 850<br />
Biosuodin ilman huoltosopimusta 7 700 350 12 950<br />
Biosuodin huoltosopimuksella<br />
(huolto 230 €/v)<br />
7 700 580 16 400<br />
Panospuhdistamo ilman huoltosopimusta 8 500 350 13 750<br />
Panospuhdistamo huoltosopimuksella 8 500 580 17 200<br />
(230 €/v)<br />
Hinnat kaikkien järjestelmien osalta sis. toimenpideluvan (75 €), suunnittelun<br />
(500 €), laitteiston ja muovitarvikkeet, tulo- ja purkuviemärin (yht. 30<br />
m), asennuksen, maarakennustyöt, maamassat ja mahdolliset sähkötyöt<br />
Pienpuhdistamoiden käyttökustannuksissa ei ole huomioitu laiterikkoja,<br />
pumppujen ja kompressorien kunnossapitoa ym. Kustannukset laskettu kaivinkoneurakoitsijan<br />
ja apumiehen kanssa tuntityönä teetettynä.<br />
Jätevesijärjestelmien välillä on suuria eroja investointi- ja käyttökustannuksissa.<br />
Maapuhdistamot ovat helppohoitoisimpia. Pienpuhdistamot<br />
vaativat tarkkailua ja säännöllistä hoitoa.<br />
(Lähde Petri Kurki, Hajajätevesi-hanke)<br />
heidän alueelleen kenties suunniteltu<br />
siirtoviemäriä tai olisiko<br />
kyläkohtainen puhdistamo mahdollinen,<br />
Kurki kertoo.<br />
Käytännössä siirtoviemärin<br />
rakentaminen kustannustehokkaasti<br />
edellyttää noin viittä taloutta<br />
kilometriä kohti. Kyläputsari<br />
voi olla kannattava vaihtoehto,<br />
jos pienehköllä alueella sijaitsee<br />
useita kiinteistöjä.<br />
Yleissuunnitelmissa vertaillaan<br />
myös siirtoviemärin, kyläputsarin<br />
ja kiinteistökohtaisten<br />
järjestelmien kustannuksia.<br />
Uutta tässä hankkeessa on<br />
myös jätevesiklinikka.<br />
– Minä, kunnan rakennustarkastaja<br />
ja ympäristönsuojelusihteeri<br />
olemme pitäneet vastaanottoa,<br />
jonne on voinut tulla kyselemään<br />
jätevesiasioista. Toistaiseksi<br />
klinikoilla on ollut vähän kävijöitä<br />
eli tiedottamista pitää lisätä.<br />
Petri Kurki painottaakin, että<br />
jätevesiasioiden eteenpäin viemisessä<br />
tiedottaminen on yksi tärkeimmistä<br />
tehtävistä.<br />
Nordkalk<br />
Filtra P<br />
Helppo ja luotettava<br />
ratkaisu jäteveden<br />
käsittelyyn<br />
Tee näin:<br />
1) Ota yhteyttä suunnittelijaan ja hanki passiivinen jäte veden<br />
käsittelyjärjes telmä.<br />
2) Tee Nordkalk-huoltosopimus – se takaa korkean puhdistustuloksen.<br />
3) Käytä vapaa-aikasi johonkin muuhun.<br />
Tilaukset ja lisää tietoa: puh. 0204 55 6999 tai nordkalk.com/FiltraP<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
41
Hankepäällikkö Petri Kurki<br />
(vas.) toimi työmaan valvojana.<br />
Pipelife Oy:n edustaja Marko<br />
Tyyskä kertoi työnäytösväelle,<br />
kuinka panospuhdistamo toimii.<br />
let tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.<br />
Valtion tuki on 25<br />
prosenttia, kuntien osuus noin<br />
15 ja lopun maksavat alan yritykset.<br />
■<br />
http://hajavesihanke.sskoy.fi/<br />
Jätevesijärjestelmän uusijan muistilista<br />
Hyvän ja onnistuneen jätevesijärjestelmän<br />
hankinnan etenemisjärjestys<br />
on seuraava:<br />
Tehdään päätös jätevesien käsittelyjärjestelmän<br />
korjaamisesta<br />
tai uusimisesta.<br />
Otetaan yhteyttä ammattitaitoiseen<br />
jätevesisuunnittelijaan.<br />
Kunta tai ympäristökeskus kertovat<br />
pätevistä ja puolueettomista<br />
suunnittelijoista. Lisäksi FISEn pätevyysrekisterissä<br />
www.fise.fi on<br />
tietoja suunnittelijoista.<br />
Tilataan loka-autoyrittäjä tyhjentämään<br />
sakokaivot. Tyhjennyksen<br />
yhteydessä tarkistetaan<br />
kaivojen kunto.<br />
Suunnittelija tulee kiinteistölle<br />
ja esittelee eri käsittelyvaihtoehdot.<br />
Hän selvittää kohteella paikalliset<br />
olosuhteet kuten maaperän,<br />
kallion ja pohjaveden korkeusaseman,<br />
suojaetäisyydet vesikaivoihin<br />
ja vesistöön jne. Kiinteistön<br />
omistaja valitsee jätevesijärjestelmän.<br />
Suunnittelija laatii suunnitelma-asiakirjat,<br />
joiden tulee täyttää<br />
talousjätevesiasetuksen vaatimukset.<br />
Suunnittelija vastaa asiakkaalle,<br />
että jätevesijärjestelmä<br />
sopii kohteeseen.<br />
Toimenpide- tai rakennusluvan<br />
hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.<br />
Suunnitelma<br />
liitetään lupahakemukseen.<br />
Jätetään mahdolliset avustushakemukset<br />
rahoittavalle viranomaiselle.<br />
Suunnitelma ja muut<br />
tarpeelliset liitteet liitetään hakemukseen.<br />
Pyydetään tarjoukset jätevesijärjestelmän<br />
tarvikkeista ja rakentamisesta.<br />
Hankitaan jätevesijärjestelmän<br />
tarvikkeet rautakaupasta tai LVIliikkeestä.<br />
Rakentaja, yleensä maanrakennusurakoitsija<br />
ja apumies, saapuu<br />
työmaalle. Myös vastaava<br />
työnjohtaja, jos hän on eri henkilö<br />
kuin rakentaja, saapuu paikalle.<br />
Toteutetaan vanhan jätevesijärjestelmän<br />
saneeraaminen,<br />
tehostaminen tai uuden jätevesijärjestelmän<br />
rakentaminen. Rakentaja<br />
vastaa siitä, että järjestelmä<br />
on rakennettu suunnitelman<br />
mukaan.<br />
Pyydetään jätevesijärjestelmän<br />
loppukatselmus viranomaiselta.<br />
Otetaan järjestelmä käyttöön<br />
ja käytetään sitä oikein.<br />
Suoritetaan järjestelmän hoitoja<br />
kunnossapitotoimet huolellisesti<br />
ja oikea-aikaisesti käyttö- ja<br />
huolto-ohjeiden mukaisesti. Tehdään<br />
huoltosopimus saostuskaivojen<br />
vuosittaisesta tyhjennyksestä.<br />
Pienpuhdistamoiden osalta<br />
suositellaan vuosihuoltosopimuksen<br />
tekemistä. Kiinteistönomistaja<br />
vastaa siitä, että jätevesijärjestelmä<br />
täyttää asetuksen<br />
vaatimukset.<br />
Petri Kurki, hankepäällikkö<br />
Hajajätevesi-hanke<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
VESIHUOLTO<br />
Espoon Veden verkostoyksikössä<br />
kehitettiin<br />
innovatiivinen vedenmyynnin<br />
ja kotitalouksien<br />
sakokaivolietteen<br />
vastaanottojärjestelmä.<br />
Parin vuoden mittainen<br />
hanke onnistui niin hyvin,<br />
että siitä on kannustavaksi<br />
esimerkiksi<br />
muillekin vesilaitoksille.<br />
Kunnostettu Koskelon<br />
sakokaivolietteen<br />
kippauspaikka<br />
Espoon Veden uusi tuote miellyttää asiakkaitakin<br />
Veden myynti ja sakolietteen<br />
vastaanotto samaan järjestelmään<br />
Ari Jousmäki<br />
toimintovastaava, Espoon Vesi<br />
Suunnitteluvaiheessa luotu kuva järjestelmävaatimuksista<br />
■■ Muutamia vuosia sitten Espoon<br />
Veden korjaustoiminnossa<br />
mietittiin, kuinka vedenmyyntiä<br />
voitaisiin kehittää. (Tällä ei tarkoiteta<br />
normaalia kiinteistön<br />
käyttämää vettä eikä pullovettä.)<br />
Espoon Vesi vuokraa asiakkaiden<br />
käyttöön pystyputkimittareita.<br />
Niiden tarkoituksena on<br />
mitata veden määrä. Laskutus tapahtuu<br />
mitatun kulutuksen mukaan.<br />
Sen lisäksi on ollut käytössä<br />
vihkoon merkitsemisen (tukkimiehen<br />
kirjanpidon) mukaista<br />
veden myyntiä, joka perustuu<br />
luottamukseen.<br />
Osa pystyputkimittareista on<br />
kuitenkin vanhentuneita ja palautettujen<br />
mittareiden kunto usein<br />
sen verran kehno, että ne vaativat<br />
vuokrauksen jälkeen kunnostusta.<br />
Ongelmana oli myös hallitsematon<br />
veden otto, mikä aiheutti<br />
verkostossa laatuhäiriöitä. Näin<br />
syntyi ajatus toiminnan kehittämisestä.<br />
Sakolietteen vastaanottoasemat<br />
myös mukaan<br />
Liikkeelle lähdettiin suunnitelemalla<br />
puhtaan veden myyntipisteitä<br />
eri puolille Espoota. Vedenotto<br />
tapahtuu näissä käyttämällä<br />
ns. asiakaskorttia. Vedenmyyntipisteiden<br />
avulla pyrimme<br />
varmistamaan verkoston toimivuuden<br />
ja pääsemään hallittuun<br />
sekä täsmälliseen veden myyntiin.<br />
Tavoitteena on parantaa asiakkaiden<br />
saamaa palvelua, selkeyttää<br />
ja varmentaa laskutusta<br />
sekä sujuvoittaa toimintaa. Näin<br />
perustettiin vedenmyynnin kehittämishanke,<br />
jonka projektipäälliköksi<br />
nimettiin tämän artikkelin<br />
kirjoittaja.<br />
Samassa yhteydessä sovittiin,<br />
että kotitalouksien sakokaivolietteen<br />
vastaanottoasemat pitää<br />
liittää uuteen järjestelmään mukaan.<br />
Järjestelmä on lähes sama,<br />
mutta niissä on myös lietteen<br />
näytteenottomahdollisuus.<br />
Näin sallittu liete pystytään kohdentamaan<br />
oikeaan tuojaan, sillä<br />
Espooseen tuodaan lietettä myös<br />
naapurikunnista. Jatkotoimenpiteinä<br />
oli mm. uusien toimintatapojen<br />
määrittely, asemien ja järjestelmän<br />
tarjouspyyntöasiakirjo-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
43
Säästä jopa 50 %<br />
käyttökustannuksissa<br />
uudella patentoidulla<br />
pumppaamotekniikalla.<br />
Wilo-EMUPORT.<br />
1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö<br />
6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö<br />
Wilo- EMUPORT<br />
Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,<br />
joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.<br />
Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.<br />
Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla<br />
10 vuoden takuu.<br />
WILO Finland Oy,<br />
puh. 0207401540<br />
www.wilo.fi<br />
jen valmistelut, asemien rakentamistavan<br />
ja aikataulun määrittäminen<br />
sekä käyttöönoton suunnittelu.<br />
Kortinlukija<br />
avainasemassa<br />
Alkuvaiheessa Ramboll Finland<br />
Oy:n vesihuoltoyksikkö teki hankintaerittelyn,<br />
johon kuului alustavaa<br />
suunnittelua asemista ja selvittelyä<br />
laitetoimittajista. Asemien<br />
paikkojen määrittely tapahtui<br />
verkostoyksikön toimesta.<br />
Toimintaperiaate on, että veden<br />
hakija tai tuoja tunnistetaan<br />
kortinlukijalla. Mikäli hakijalla<br />
on oikeus veden saantiin<br />
tai lietteen purkuun, niin järjestelmä<br />
avaa venttiilin tai puomin<br />
ja kytkee virtausmittauksen toimintaan.<br />
Laitteisto kirjaa ylös asiakkaan,<br />
paikan, ajan ja määrän.<br />
Tiedot lähetetään palvelutarjoajalle,<br />
josta voidaan järjestelmää<br />
myös hallita, saada hälytykset ja<br />
saadaan raportit mm. laskutusta<br />
varten (ks. kaavio s. 43).<br />
Hankkeesta tehtiin kaikille<br />
nykyisille käyttäjille asiakaskysely.<br />
Siinä kerrottiin järjestelmästä<br />
ja pyydettiin palautetta, jonka<br />
perusteella suunnittelua jatkettiin<br />
Espoon Veden toimesta.<br />
Tiedustelut osoittivat, että<br />
hanke olisi hankala toteuttaa<br />
urakkamenettelyllä. Näin päädyttiin<br />
toteuttamaan se neuvottelumenettelyllä<br />
siten, että laitteisto<br />
ja ohjelmointi hankitaan kilpailutuksen<br />
kautta ja rakentaminen<br />
tehdään pääosin omana työnä.<br />
Lisäksi tavoitteena oli hyödyntää<br />
jo olemassa olevia asemia mahdollisimman<br />
paljon.<br />
Rakentaminen<br />
sujui nopeasti<br />
Asemien rakentaminen toteutettiin<br />
yhdessä Insta Automation<br />
Oy:n kanssa, jolta hankittiin laitteisto<br />
ja ohjelmointi. Insta Automation<br />
Oy toimitti asemille laiteasennukset<br />
ja ohjelmoinnit sekä<br />
ohjelmoinnit käyttäjien koneille.<br />
Espoon Vesi teki asemilla<br />
maanrakennustyöt ja osan asennustöistä.<br />
Yhteistyö sujui hyvin ja<br />
rivakasti. Samalla vanhojen asemien<br />
kuntoa kohennettiin. Ainoastaan<br />
yksi vedenottopiste tuli ai-<br />
Leppävaaran vedenmyyntipisteessä<br />
Ari Jousmäki (vas.) Espoon<br />
Vedestä ja Tapio Lähteinen<br />
Insta Automation Oy:stä.<br />
van uuteen paikkaan. Espoon Vesi<br />
tiedotti asiakkailleen tilanteen<br />
kehittymisestä.<br />
Samaan aikaan käytiin henkilöstön<br />
kanssa läpi tehtäväkuvauksien<br />
muutokset ja pidettiin henkilöstölle<br />
koulutusta uudesta järjestelmästä.<br />
Hankkeesta syntyi uusi<br />
innovatiivinen tuote<br />
Asiakkaat voivat noutaa asiakaskortteja<br />
Espoon Vedestä, ja he<br />
saavat samalla mukaansa myös<br />
asemien käyttöohjeet. Asiakaskortteja<br />
on haettu yli odotusten.<br />
Toiminta asemilla ei ole tuottanut<br />
ongelmia. Jatkossa asiakkaiden<br />
on mahdollista saada yksilöidyt<br />
tiedot haetusta vedestä tai<br />
tuodusta kotitalouksien sakokaivolietteestä<br />
esim. laskun mukana<br />
tai erikseen pyydettäessä. Toistaiseksi<br />
laskutus tehdään raporttien<br />
kautta eikä tietoja viedä suoraan<br />
Aquan laskutusjärjestelmään.<br />
Asiakkaat ovat ottaneet järjestelmän<br />
hyvin vastaan, ja käyttöönotto<br />
on sujunut melko ongelmattomasti.<br />
Tiedämme koko<br />
ajan, mitä asemilla tapahtuu ja<br />
pystymme tietokoneen näytöltä<br />
näkemään reaaliajassa sekä yksilöidyn<br />
että kokonaistilanteen.<br />
Voimme myös hallinnoida järjestelmää<br />
suoraan toimistolta.<br />
Projekti on nyt päättynyt, ja<br />
Espoon Vedellä on uusi innovatiivinen<br />
tuote käytössä. Hanke oli<br />
työläs mutta kannattava. ■<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Lupa avautua<br />
Useilla työpaikoilla tehdään<br />
syksyisin työtyytyväisyyskyselyitä.<br />
Kyselyissä selvitetään työntekijöiden<br />
mielipiteitä työpaikasta<br />
sekä selvitetään työpaikan kehittämistarpeita.<br />
Yleensä tuloksista<br />
kerrotaan yksikkö- ja toimialakokouksissa<br />
joko hehkuttaen tai otsa<br />
rypyssä. Kuten kaikissa mielipidekyselyissä,<br />
näidenkin tyytyväisyyskyselyjen<br />
ongelmana on<br />
helposti vastaajien määrä ja laatu<br />
sekä kysymysten asettelusta johtuvat<br />
väärinymmärrykset. Työntekijöillä<br />
on usein myös krooninen<br />
kiire, ja vastauksia saatetaan<br />
läiskiä hetkellisten tuntemusten<br />
perusteella. Toki kyselyt ovat tärkeitä<br />
ja hienoa on, että työtyytyväisyyden<br />
merkitys on alettu ymmärtää<br />
suomalaisillakin työpaikoilla.<br />
Todellinen työtyytyväisyystesti<br />
on loppuvuodesta kuitenkin<br />
vasta edessä.<br />
● ● ●<br />
Se hetki on nyt käsillä, joillain<br />
tämä etappi on jo ohitettukin:<br />
pikkujoulut. Elämme parhaillaan<br />
sitä aikaa vuodesta, kun suomalaiset<br />
käyvät läpi jokavuotista<br />
kansallista morkkistaan. Kaikki<br />
tietävät, että me olemme juroa<br />
kansaa, joka käyttää liikaa alkoholia.<br />
Tämä kulminoituu työelämässä<br />
vähintään kerran vuodessa<br />
firman pikkujouluissa. Pikkujouluissa<br />
pukumiehet ja -naiset heittävät<br />
kravatit narikkaan, ehkä lähentelevät<br />
toisiaan sekä jatkavat<br />
todellisen totuusseerumin voimin<br />
kehityskeskustelujaan esimiestensä<br />
ja muiden työtovereidensa<br />
kanssa. Tätä sitten kuuluu hävetä,<br />
niin etukäteen kuin etenkin<br />
jälkeenpäin. Pikkujoulujen jälkeiset<br />
kahvitunnit ovat hiljaisia kuin<br />
huopatossutehtaalla, kun kaikki<br />
luikkivat avokonttoreissa häntä<br />
koipien välissä toisiaan vältellen.<br />
Tämä on aivan liian yleinen,<br />
yksioikoinen ja kielteinen käsitys<br />
pikkujouluista. Sen lisäksi, että<br />
pikkujouluissa päästään purkamaan<br />
vuoden aikana kertyneitä<br />
kielteisiä paineita, pikkujoulut<br />
ovat tärkeitä myös siksi, että niissä<br />
pääsee kehumaan läheisiä työkavereitaan<br />
vaikuttamatta nuoleskelijalta.<br />
Sillä miltä tuntuisi, jos joku aivan<br />
selvin päin ja keskellä kirkasta<br />
päivää marssisi kanssatyöntekijänsä<br />
huoneeseen ja tokaisisi ”Sä<br />
olet kuule Jussi todella hyvä tyyppi.<br />
Olen aina tykännyt sun tyylistä<br />
tehdä töitä. Sulla on myös tosi kiva<br />
huumorintaju, ja tykkään sun<br />
tavastasi kertoa vitsejä. P.S. kiva<br />
skraga.”? Ei, selvin päin homma<br />
ei vain toimi. Tarvitaan pieni nousuhumala,<br />
jotta kehu voidaan antaa<br />
ja vastaanottaa. Kaikki ymmärtävät,<br />
jos saman asian viestittää<br />
pienessä pöhnässä. (Joillain<br />
edistyneillä tahoilla vietetään<br />
myös kesäjuhlia, ilmeisesti siksi,<br />
jotteivät pikkujoulujen avautumispaineet<br />
kasautuisi liian suuriksi.)<br />
● ● ●<br />
Toki pikkujoulut voivat mennä<br />
myös pieleen. Liian pitkät puheet,<br />
liian vähäinen tai liian suuri<br />
ohjelmatarjonta sekä liian kitsas<br />
alkoholitarjonta voivat pilata hyvähenkisenkin<br />
työyhteisön illan.<br />
Eräs kaupallisella alalla työskentelevä<br />
ystäväni kertoi työpaikkansa<br />
entisen toimitusjohtajan pitäneen<br />
pikkujouluissa puheen koko<br />
henkilökunnalle. Puheessa, joka<br />
oli kuulemma aivan liian pitkä<br />
pikkujoulupuheeksi, toimitusjohtaja<br />
esitteli ylpeänä hyviä työtyytyväisyystuloksia<br />
saatesanoin<br />
”kansainväliset tutkimukset ovat<br />
osoittaneet selkeän positiivisen<br />
korrelaation työtyytyväisyyden ja<br />
firman tuloksen kanssa. Ei näitä<br />
työtyytyväisyyskyselyitä siis turhaan<br />
tehdä!”<br />
Ihan kiva puhe. Entinen toimitusjohtaja<br />
tuli siis sanoneeksi,<br />
että työtyytyväisyys on tärkeää,<br />
koska se vaikuttaa taloon virtaavaan<br />
rahamäärään. Olisipa toimitusjohtaja<br />
ollut edes humalassa,<br />
mutta ei, hän meni esittämään<br />
moisen sammakon alkuillasta ja<br />
täysin ilman alkoholin selittävää<br />
vaikutusta. Puheen jälkeen toimitusjohtaja<br />
kuulemma poistui takavasemmalle<br />
ja vei alaisiltaan<br />
mahdollisuuden avautua työpaikan<br />
todellisista kehittämistarpeista.<br />
Kuten mainittu, toimitusjohtaja<br />
on entinen sellainen.<br />
Sanomani on: ihmiset juokaa<br />
– tai olkaa juomatta – organisaationne<br />
pikkujouluissa, avautukaa<br />
sekä hyvistä että huonoista puolista<br />
mutta erityisesti hyvistä puolista<br />
ja nauttikaa toistenne seurasta.<br />
Se on ihan ok, suorastaan<br />
suotavaa. Ja jos mieluummin<br />
osallistutte työpaikkanne kehittämiseen<br />
todellisen työtyytyväisyyskyselyn<br />
kautta, sekin on ihan ok.<br />
Tärkeintä on, että hyvistä ja huonoista<br />
asioista keskustellaan. Sillä<br />
mikään ei ole vaarallisempaa<br />
työyhteisölle kuin purkautumaton<br />
mätä.<br />
● ● ●<br />
Itse olen onnellisessa asemassa.<br />
Pääsen tänä vuonna kaksiin<br />
pikkujouluihin. Olen jättämässä<br />
loistavan työyhteisön, jonka pikkujouluissa<br />
minulla on enemmän<br />
kehuttavia ihmisiä kuin laki tai<br />
pikkujoulujen aikarajat sallivat.<br />
Toisaalta olen siirtymässä uuteen<br />
työyhteisöön, jonka henkilökunnasta<br />
minulla on myös ainoastaan<br />
hyvää sanottavaa. On niin<br />
paljon ylistettävää, ettei mikään<br />
aika tai alkoholi voi siihen riittää.<br />
Onneksi on tämä kolumni.<br />
Hei hei WSP:läiset, olette parhaita!<br />
Hei YTV:läiset, arvostan<br />
teitä jo nyt enemmän kuin voitte<br />
kuvitella. Rakentavaa pikkujouluaikaa<br />
kaikille muillekin!<br />
● Mette Granberg<br />
on 32-vuotias liikennetekniikan<br />
DI, joka on<br />
siirtymässä WSP Finland<br />
Oy:ltä Pääkaupunkiseudun<br />
yhteistyövaltuuskuntaan<br />
(YTV:lle)<br />
liikennesuunnittelijaksi.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
45
Vesihuoltomme on maailman huippua – miten pitkään?<br />
ITSEARVIOINTI<br />
vesihuoltolaitoksen johtamistyökaluna<br />
Kuva 1. Hyvän vesihuollon kriteerit<br />
Kuva 2. Vesihuoltolaitoksen kriittiset toiminnot<br />
Hyvälle vesihuoltopalvelulle<br />
ei ole vaihtoehtoa:<br />
sen on oltava jatkuvasti<br />
laadukasta,<br />
edes tyydyttävä tila ei<br />
kelpaa. Siksi tarvitaan<br />
työkaluja, jotka auttavat<br />
tunnistamaan vesihuollon<br />
puutteet ja<br />
heikkoudet ja hälyttävät<br />
toimimaan ajoissa.<br />
Paul Silfverberg, DI<br />
Konsulttitoimisto Planpoint Oy<br />
paul.silfverberg@kolumbus.fi<br />
■■ Vaikka vesihuollon tila onkin<br />
maassamme tällä hetkellä<br />
pääosin hyvä, uhkaa palveluiden<br />
laatua ja luotettavuutta moni<br />
tekijä. Asianmukainen varautuminen<br />
tulevaisuuden haasteisiin<br />
edellyttää vesihuollossa monien<br />
teknisten, taloudellisten ja<br />
palvelua koskevien kriteerien<br />
täyttämistä (kuva 1).<br />
Suomen nykyiset vesihuoltopalvelut<br />
täyttävät suurelta osin<br />
hyvän toiminnan tunnusmerkit.<br />
Palveluiden kattavuus on kansainvälisestikin<br />
ottaen varsin hyvä:<br />
järjestetyn vedenjakelun piirissä<br />
on noin 90 prosenttia talouksista,<br />
ja järjestetty viemäröinti<br />
ja jätevedenpuhdistuskin kattaa<br />
noin 80 prosenttia talouksista.<br />
Veden laatu ja vedenjakelun toimintavarmuus<br />
ovat olleet varsin<br />
hyviä, ja myös jätevedenpuhdistuksessa<br />
saavutetaan puhdistukselle<br />
asetetut tavoitteet poikkeustilanteita<br />
lukuunottamatta.<br />
Vesihuollon hyvä taso ei kuitenkaan<br />
ole itsestään selvää. Suurelta<br />
osin 1960- ja 1970-luvuilla<br />
rakennetut nykyiset järjestelmät<br />
alkavat tulla saneerausikään,<br />
alan henkilöstö on eläköitymässä,<br />
minkä lisäksi vesihuollon toimintaympäristöön<br />
on vaikuttamassa<br />
monia ulkoisia muutostrendejä:<br />
ilmastonmuutoksesta aiheutuva<br />
sääolojen ääri-ilmiöiden lisääntyminen,<br />
väestön keskittyminen<br />
entistä enemmän harvoihin kasvukeskuksiin,<br />
kuntien palvelurakenneuudistus,<br />
vesihuoltopalveluiden<br />
avautuminen kansainväliselle<br />
kilpailulle jne. Myös tiukentuvat<br />
terveys- ja ympäristövaatimukset<br />
edellyttävät vesihuollon<br />
kehittämistä.<br />
Jotta vesihuoltolaitos pystyy<br />
turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa,<br />
on laitoksen kaikkien<br />
osa-alueiden oltava riittävästi<br />
resurssoituja, organisoituja ja<br />
johdettuja. Suunnitelmallisuus<br />
ja varautuminen ovat hyvän toiminnan<br />
avainsanoja (kuva 2).<br />
Arvioinnista<br />
johtamistyökalu<br />
Toiminnan systemaattinen arviointi<br />
voi olla keino, jolla vesihuoltolaitokset<br />
voivat tunnistaa ajoissa<br />
kehittämistarpeitaan. VVY:n<br />
vertaisarviointiin (benchmarking)<br />
perustuva tunnuslukujärjestelmä<br />
on hyvä työkalu erityisesti<br />
suurille ja keskisuurille laitoksille.<br />
Järjestelmän kattavuus<br />
on kuitenkin vielä melko pieni<br />
– tällä hetkellä järjestelmässä<br />
on mukana 38 laitosta – eikä ole<br />
realistista olettaa, että kattavuutta<br />
saadaan laajennetuksi satoihin<br />
laitoksiin. Mistä siis arviointityökalu<br />
niille laitoksille, jotka eivät<br />
liity VVY:n järjestelmään?<br />
Ratkaisua lähdettiin pohtimaan<br />
muutama vuosi sitten maaja<br />
metsätalousministeriön käynnistämässä<br />
vesihuollon tulevaisuuden<br />
suuntaviivoja pohtineessa<br />
prosessissa. Strategisten kehittämissuuntaviivojen<br />
määrittelyn<br />
ohella käynnistettiin vesihuoltolaitoksille<br />
soveltuvan itsearviointimittariston<br />
laatiminen. Mittaristotyöhön<br />
osallistui VVY:n, Kuntaliiton<br />
ja ministeriön edustajien<br />
lisäksi joukko vesihuoltolaitosten<br />
johtajia. Työ saatiin päätökseen<br />
kesäkuussa 2008. Mittaristo on<br />
nyt julkaistu VVY:n monistesarjassa<br />
sekä VVY:n, Kuntaliiton ja<br />
ministeriön www-sivuilla.<br />
Vesihuoltolaitoksen<br />
itsearviointimittaristo<br />
Kehitetyssä itsearviointimittaristossa<br />
on määritelty kuusi perustekijää,<br />
joiden kautta arviointia<br />
tehdään:<br />
Organisointi ja talous; laitoksen<br />
asema ja rahoituspohja<br />
Tekniset prosessit; veden<br />
laatu ja jäteveden puhdistustulokset,<br />
prosessin ohjaus, vuodot<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
VESIHUOLTO<br />
Taulukko 1. Arviointitasot<br />
Kriteeri<br />
Tarve toimenpiteisiin<br />
Tilanne hyvä Toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää nykyiseen hyvin<br />
suunniteltuun ja johdettuun tapaan<br />
Tilanne tyydyttävä Tilannetta on seurattava aktiivisesti ja kehittämistoimenpiteiden<br />
valmistelu on käynnistettävä suunnitelmallisesti<br />
Tilanne heikko<br />
ja verkoston huuhtelutarve<br />
Henkilöstö ja johtaminen;<br />
johtamisen taso, henkilöstön taso<br />
ja riittävyys, varallaolojärjestelyt,<br />
henkilöstön kehittäminen<br />
Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin<br />
varautuminen;<br />
häiriöiden määrä ja laatu, valmius<br />
toimia erityistilanteissa, varaveden<br />
saatavuus<br />
Asiakassuhteet; sopimukset<br />
ja asiakastyytyväisyys<br />
Dokumentaatio; teknisen<br />
ja hallinnollisen dokumentaation<br />
taso<br />
Kullekin perustekijälle on<br />
määritelty 2–6 konkreettista mittaria.<br />
Mittaristossa on näin yhteensä<br />
22 arvioitavaa tekijää.<br />
Kullekin mittarille on sen lisäksi<br />
määritelty kolme toiminnan<br />
tasoa, joiden pohjalta voidaan arvioida<br />
kehittämistoimenpiteiden<br />
tarvetta (taulukko 1).<br />
Toisin kuin VVY:n tunnuslukujärjestelmässä,<br />
itsearviointimittaristossa<br />
ei ole pyrittykään<br />
Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä<br />
ja/tai järjestelmiä on uusittava merkittävästi<br />
numeerisiin mittareihin vaan kuvailemaan<br />
sanallisesti ao. mittarin<br />
hyvä, tyydyttävä ja heikko tila.<br />
Arviointi ei siten edellytä laitokselta<br />
kattavaa hallinta- ja raportointijärjestelmää,<br />
minkä vuoksi<br />
mittaristoa voidaan käyttää kaikentyyppisissä<br />
ja -kokoisissa laitoksissa.<br />
Vaikka alunperin tarkoituksena<br />
olikin luoda työkalu erityisesti<br />
pienemmille laitoksille,<br />
ovat myös suuret laitokset kommentoineet<br />
mittaristoa hyväksi<br />
kehittämiskeskusteluidensa työkaluksi.<br />
Itsearvioinnista herätteet<br />
toiminnan kehittämiseen<br />
Arviointi kannattaa toteuttaa<br />
vuosittain, tai mikäli laitoksen<br />
tilanteessa ei ole ilmennyt merkittäviä<br />
muutoksia, 2–3 vuoden<br />
välein. Parhaiten itsearviointi onnistuu,<br />
kun sen tekemiseen osallistuvat<br />
kaikki laitoksen johtamisesta<br />
ja sen eri toiminnoista vastaavat<br />
henkilöt. Tällöin arvioin-<br />
Taulukko 2. Henkilöstöä ja johtamista koskevat mittarit<br />
Henkilöstö ja johtaminen (mittarit 7–10)<br />
Tilanne hyvä Tilanne tyydyttävä Tilanne heikko<br />
7 Laitoksella on selkeä organisaatio,<br />
johtamismalli ja ammattimainen<br />
johto (pienellä laitoksella johtaja voi<br />
olla myös osa-aikainen), joka hallitsee<br />
johtamisessa tarvittavan osaamisen<br />
(talous, tekniikka, palveluorganisaation<br />
johtaminen)<br />
8 Palveluksessa on riittävästi pätevää<br />
henkilöstöä ja/tai sitä hankitaan pitkäaikaiseen<br />
sopimukseen perustuvana<br />
ostopalveluna toiselta vesihuoltolaitokselta<br />
tai pätevältä palvelutuottajalta<br />
9 Laitoksella on kattava henkilöstön<br />
kehittämissuunnitelma ja perehdyttämisjärjestelmä,<br />
vesihuoltoalan<br />
koulutuksen omaavaa henkilöstöä<br />
ja henkilöstöllä on osaamispassit<br />
10 Työturvallisuuden ylläpito on suunnitelmallista<br />
ja sen noudattamista<br />
seurataan<br />
Laitosta johtaa pätevä henkilö,<br />
mutta oman toimensa ohessa, tai<br />
johtamisessa käytetään ulkopuolista<br />
palvelua (isännöinti)<br />
Palveluksessa on ammattitaitoista<br />
henkilökuntaa päivittäisiin rutiineihin<br />
ja erityisosaaminen saadaan<br />
sopimukseen perustuvana<br />
ostopalveluna kohtuullisen nopeasti<br />
Henkilöstötilanteeseen kiinnitetään<br />
huomiota, mutta vain osalla<br />
henkilöstöä on osaamispassi ja<br />
henkilöstön koulutus ja perehdyttäminen<br />
on sattumanvaraisesta<br />
Työturvallisuuden edellyttämät<br />
puitteet ovat kunnossa, mutta<br />
työturvallisuuden noudattamista<br />
ei seurata<br />
Johtamisvastuu on epäselvä ja laitokselta<br />
puuttuu johtamisessa tarvittava<br />
osaaminen, tai johtamisosaaminen<br />
on katoamassa lähitulevaisuudessa<br />
eikä ongelmaa ole<br />
kyetty ratkaisemaan<br />
Palveluksessa ei ole vakituisia työntekijöitä<br />
eikä laitoksella ole sopimusta<br />
palvelujen ostosta ja palveluita<br />
joudutaan tilaamaan sattumanvaraisesti<br />
sieltä, mistä niitä kulloinkin<br />
saa<br />
Laitoksella ei ole henkilöstön kehittämissuunnitelmaa<br />
eikä henkilöstöasioita<br />
suunnitella<br />
Työturvallisuutta ei ole systemaattisesti<br />
huomioitu<br />
nista muodostuu yhteinen oppimisprosessi,<br />
minkä lisäksi eri<br />
toiminnoista vastaavat henkilöt<br />
saavat näkemyksensä ja kehittämisehdotuksensa<br />
johdon tietoon.<br />
Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi<br />
laitoksen kehittämispäivässä<br />
tai muussa kehittämispalaverissa.<br />
Laitoksen tilaa arvioidaan<br />
valitsemalla kustakin mittarista<br />
parhaiten laitoksen tilaa kuvaava<br />
taso. Näin saadaan yleiskuva<br />
laitoksen eri toimintojen laadusta<br />
hyvään vesihuoltopalvelun tilaan<br />
verrattuna. Mittariston kuvaukset<br />
on laadittu tyypillisen vesihuoltolaitoksen<br />
tilanteeseen, minkä<br />
vuoksi jokin mittareista voi olla<br />
epätarkoituksenmukainen juuri<br />
tietyn laitoksen arvioinnissa.<br />
Koska kyse on itsearvioinnista,<br />
voi mittaristoa kuitenkin soveltaa<br />
tilanteen mukaan. Mittarit eivät<br />
siten ole virallisia vaatimuksia,<br />
jotka on ehdottomasti täytettävä<br />
ja joita viranomaiset seuraavat,<br />
vaan työkaluja, joiden avulla<br />
vesihuoltolaitosten johto ja omistajat<br />
voivat itse tunnistaa laitoksensa<br />
kehittämistarpeita.<br />
Vaikka mittariston avulla voidaan<br />
myös arvioida laitoksen<br />
yleistilaa, on sen päätarkoituksena<br />
auttaa tunnistamaan laitoksen<br />
konkreettisia kehittämistarpeita.<br />
Siten kaikissa niissä tekijöissä,<br />
joissa tilanne on heikko, on syytä<br />
pohtia tilanteen vakavuutta ja<br />
käynnistää tarvittaessa kiireelliset<br />
toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.<br />
Mikäli mittari osoittaa tilanteen<br />
olevan tyydyttävä, on syytä<br />
kriittisesti pohtia, aiheuttaako ao.<br />
tekijä riskin vesihuoltopalveluiden<br />
pitkäjänteiselle turvaamiselle<br />
vai onko tilanne todellisuudessa<br />
kuitenkin hyvä ja riskitön. Mikäli<br />
riski on ilmeinen, on laitoksella<br />
syytä alkaa valmistella kehittämistoimenpiteitä,<br />
jotta tilanne<br />
saataisiin hyvän mittarin tasolle<br />
3–5 vuoden kuluessa.<br />
Ongelmiin on<br />
reagoitava etukäteen<br />
Rutiiniin juuttuminen ja itsetyytyväisyys<br />
lienevät meidän kaikkien<br />
– jopa vesihuoltoammattialaisten<br />
– paheita. ”Mitäs hätää<br />
tässä on, näin on aina toimittu<br />
eikä suurempia ongelmia ole ilmennyt”<br />
ei kuitenkaan ole asenne,<br />
jolla turvataan vesihuoltopalvelun<br />
laatu myös tulevaisuudessa.<br />
Koska vesihuolto kuuluu yhteiskuntamme<br />
kriittisiin palveluihin<br />
ja koska siinä syntyvien ongelmien<br />
vaikutukset voivat olla<br />
sekä terveydellisesti että ympäristöllisesti<br />
erittäin vakavia, ei hyvälle<br />
vesihuoltopalvelulle itse asiassa<br />
ole vaihtoehtoa: vesihuollon<br />
on oltava jatkuvasti laadukasta,<br />
edes tyydyttävä tila ei kelpaa.<br />
Sen vuoksi tarvitaan työkaluja,<br />
jotka auttavat tunnistamaan vesihuollon<br />
puutteet ja heikkoudet ja<br />
jotka hälyttävät toimimaan ajoissa,<br />
ennen kuin vahinko tapahtuu.<br />
Itsearviointimittaristo voi aktiivisesti<br />
käytettynä olla yksi työkalu,<br />
joka varmistaa, että hälytyskellot<br />
soivat, jos siihen on tarvetta. ■<br />
Silfverberg, P., Vesihuollon kehittämisen<br />
suuntaviivoja, VVY:n monistesarja<br />
nro 20, 2007<br />
Silfverberg, P., Vesihuoltolaitoksen tilan<br />
itsearviointimittaristo, VVY:n monistesarja<br />
nro 22, 2008<br />
www.vvy.fi => julkaisut / monistesarja<br />
www.kunnat.net => yhdyskunta,<br />
tekniikka ja ympäristö => vesihuolto<br />
www.mmm.fi => vesivarat => vesihuolto<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
47
Julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa selvitettiin<br />
MAANKÄYTÖN YHTEISTYÖ<br />
Julkisen ja yksityisen<br />
sektorin maankäytön<br />
yhteistyö -hankkeen<br />
(JYMY) tavoitteena on<br />
ollut parantaa ja tukea<br />
kunnan ja yksityisten<br />
toimijoiden yhteistyötä<br />
maankäyttöhankkeissa.<br />
Esimerkkikohteita<br />
on ollut 13 eri puolilta<br />
Suomea. Merkittävimmät<br />
haasteet liittyvät<br />
laadun varmistamiseen<br />
ja taloudellisten<br />
riskien ennakoimiseen.<br />
Yhtiömuotoinen toiminta<br />
on yksi ratkaisu laajoissa<br />
maankäyttöhankkeissa.<br />
Matti Holopainen<br />
maankäyttöinsinööri<br />
Kuntaliitto<br />
■■ Kuntien ja yksityisen sektorin<br />
toimijoiden välinen yhteistyö<br />
maankäytön suunnittelussa<br />
ja rakentamisessa on välttämätöntä<br />
lisääntyneen kilpailun, yhteiskunnan<br />
moniarvoistumisen,<br />
yhdyskuntarakenteen sekä palvelutuotannon<br />
haasteissa. Perinteinen<br />
kuntavetoinen kaupunkisuunnittelu<br />
ja -rakentaminen tarvitsee<br />
rinnalleen uusia toimintatapoja<br />
yhä monipuolisempiin ja<br />
vaativampiin maankäyttö- ja kaupunkirakentamiskohteisiin<br />
sekä<br />
aluerakentamiskohteisiin.<br />
Parhaimmillaan julkisen ja<br />
yksityisen tahon yhteistyössä eri<br />
osapuolten kehittämisosaaminen<br />
ja innovaatiot tulevat hankkeen<br />
hyödyksi jo sen ohjelmointi- ja<br />
suunnitteluvaiheessa. Hyödyntämällä<br />
hankkeissa yksityisen sektorin<br />
markkinatuntemusta saadaan<br />
aikaan paremmin käyttäjien<br />
ja asukkaiden tarpeita vastaavia<br />
kohteita.<br />
Helsingin Arabianranta on yksi 13 JYMY-hankkeesta.<br />
Yhteistyön mukanaan tuoma<br />
lisäresurssi helpottaa kuntasektorin<br />
resurssipulaa. Yhteiset visiot<br />
ja tavoitteet sitouttavat osapuolet<br />
pitkäjänteiseen yhteistyöhön<br />
ja varmistavat hankkeiden toteutusta.<br />
Pitkäjänteinen yhteistyö<br />
edellyttää, että yhteistyön organisoinnissa<br />
ja riskien hallinnassa<br />
on varauduttu myös talouden<br />
laskusuhdanteisiin.<br />
Hankkeen tavoitteena on ollut<br />
mahdollistaa laaja, pitkäkestoinen<br />
julkisen ja yksityisen sektorin<br />
yhteistyö maankäytön hankkeissa.<br />
Pitkäkestoinen yhteistyö<br />
nostaa vääjäämättä esille yhteistyön<br />
toimivuuden ja hallinnan<br />
vaihtuvissa taloussuhdanteissa.<br />
Tarvitaan toimivaa taloudellisten<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
YHDYSKUNTA<br />
13 esimerkkihankkeessa<br />
KUVAT HELSINGIN ARABIANRANNASTA: SEPPO HAAVISTO<br />
sujuu joustavasti yhtiössä<br />
JYMY-malli: Yhteistyön valmistelun viitekehys – oikeat asiat oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä.<br />
JYMY-HANKKEET<br />
Arabianranta, Helsinki<br />
Kakolanmäki, Turku<br />
Kampin keskus, Helsinki<br />
Leinelä, Vantaa<br />
Leppiniemi, Muhos<br />
Oulun keskustakortteli, Oulu<br />
Pasilan konepaja-alue,<br />
Helsinki<br />
Pirkkalan keskusta, Pirkkala<br />
Rauha-Tiuru, Joutseno<br />
Sallan matkailukeskus, Salla<br />
Sundsberg, Kirkkonummi<br />
Suurpelto, Espoo<br />
Vuores, Tampere<br />
riskien hallinta- sekä kustannusten<br />
ja tuottojen jakamismekanismia.<br />
Miten pitkälle päästään oikea-aikaisin<br />
sopimuksin? Milloin<br />
on perusteltua perustaa yhteisiä<br />
organisaatioita? Selvityksessä esitellään<br />
eri yhteistyömuotojen peruspiirteet.<br />
Julkisen ja yksityisen sektorin<br />
maankäytön yhteistyö -hankkeen<br />
tavoitteena on ollut parantaa ja<br />
tukea kunnan ja yksityisten toimijoiden<br />
vuorovaikutusta ja yhteistyötä<br />
maankäyttöhankkeissa.<br />
Hankkeessa on tutkittu tarkemmin<br />
13 julkisen ja yksityisen toimijan<br />
maankäytön yhteistyöhanketta.<br />
Hankkeet on valittu siten,<br />
että esille tulisivat erilaiset päämaankäyttömuodot<br />
ja mahdolliset<br />
alueen sijainnista aiheutuvat<br />
erot.<br />
Riskien hallinnassa on<br />
parannettavaa<br />
Esimerkkihankkeissa on havaittu<br />
tarvetta kehittää edelleen mm.<br />
osapuolten osallistumista tavoitteiden<br />
asettamiseen, konseptikilpailujen<br />
käyttöä, oikean toimintamallin<br />
valintaa, toteutuksen<br />
joustavuutta, riskianalyysia<br />
hankkeen kaikissa vaiheissa sekä<br />
kohteen elinkaaren ja käytön<br />
ja ylläpidon huomioimista hankkeen<br />
suunnitteluvaiheesta lähtien.<br />
Yhteistyöhankkeiden merkittävimmät<br />
haasteet liittyvät toteutuksen<br />
laadun varmistamiseen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
49
ALOITEVAIHE<br />
Aloitevaiheeseen liittyviä<br />
mahdollisuuksia ja riskejä:<br />
Hankkeen soveltuvuus kunnan ja<br />
muiden osapuolten tavoitteisiin ja<br />
suunnitelmiin<br />
Hankkeeseen liittyvät taloudelliset<br />
tuottomahdollisuudet ja riskit<br />
Alueen maanomistustilanteesta<br />
aiheutuvat epävarmuustekijät<br />
Yhteistyötahojen luotettavuus,<br />
toimintakyky ja resurssit<br />
Hankkeen ajoitus<br />
Hankkeen suhde muihin<br />
hankkeisiin<br />
Aloitevaiheeseen<br />
liittyviä kysymyksiä:<br />
Miten hanke tukee kunnan tai<br />
muiden toimijoiden strategisten<br />
suunnitelmien tai muiden tavoitteiden<br />
toteutumista?<br />
Onko hanke sopusoinnussa<br />
kunnan maankäyttötavoitteiden<br />
kanssa?<br />
Tuoko hanke uutta lisäarvoa ja<br />
ideoita kunnan kehittämiselle tai<br />
yksityisen tahon liiketoiminnalle?<br />
Aiheuttaako hanke voimassaolevien<br />
suunnitelmien uudelleenarvioinnin<br />
tarvetta?<br />
Miten hankkeen liikkeellelähtö<br />
velvoittaa ja sitouttaa eri<br />
osapuolia?<br />
Millaisia taloudellisia velvoitteita<br />
hanke voi aiheuttaa yhteistyötahojen<br />
talouteen esim. investointien,<br />
palvelujen tai rahoituksen muodossa?<br />
Millainen merkitys hankkeella on<br />
pitkän aikavälin yhdyskuntataloudellisesta<br />
näkökulmasta?<br />
Onko yhteistyöosapuolten maanomistus<br />
alueella kattavaa?<br />
Miten maanhankinta järjestetään?<br />
Ovatko yksityisen tahon toimijat<br />
sekä heidän taloudellinen tilanteensa<br />
ja toimintatapansa tuttuja<br />
ja luotettavia?<br />
Sopiiko hankkeen arvioitu aikataulu<br />
toimijoiden suunnitelmiin tai<br />
käytettävissä oleviin resursseihin?<br />
Mitä muita vastaavia tai hankkeeseen<br />
muuten vaikuttavia hankkeita<br />
on vireillä?<br />
YHTIÖ<br />
Suunnittelu:<br />
Kehitysideointi<br />
Rahoitus- ja toteutussuunnittelu<br />
Kaavoitus<br />
Vuorovaikutus:<br />
– Rakennusliikkeet<br />
– Sijoittajat<br />
– Rahoittajat<br />
– Palveluntuottajat<br />
– Käyttäjät<br />
Kehitysidea Raakamaa Tonttimaa<br />
KUNTA<br />
kaavoitus<br />
suunnittelu<br />
Inspira Oy on hankkeen yhteydessä valmistellut yhteistyöyhtiöön perustuvaa organisointimallia.<br />
sekä taloudellisten riskien ennakointiin<br />
ja hallintaan. Laajan<br />
ja pitkäkestoisen hankekokonaisuuden<br />
yhteistyön järjestäminen<br />
sopimuksiin perustuen<br />
on osoittautunut ongelmalliseksi.<br />
Hankkeita on käynnistetty<br />
ilman riskianalyysia tai taloudellista<br />
arviointia hankkeen<br />
tuloksesta. Joissakin hankkeissa<br />
yhteistyö perustui yleispiirteisiin<br />
kirjallisiin tai jopa suullisiin<br />
sopimuksiin hankkeen<br />
käynnistämis-, markkinointija<br />
suunnitteluvaiheessa.<br />
Julkisen ja yksityisen sektorin<br />
maankäytön yhteistyö<br />
-hankkeessa on julkisten tahojen<br />
ja rakennusalan yritysten<br />
ja järjestöjen yhteistyönä kuvattu<br />
maankäytön yhteistyön<br />
rakentamisen periaatteita sekä<br />
huomioon otettavia riskejä<br />
ja mahdollisuuksia. Tuloksena<br />
on syntynyt maankäytön yhteistyön<br />
viitekehys (JYMY-malli).<br />
Keskeinen lähtökohta on, että<br />
hankkeen elinkaaren kattava<br />
tavoitteenasettelu, yleispiirteinen<br />
suunnittelu ja ohjelmointi<br />
tehdään jo maankäyttöhankkeen<br />
valmisteluvaiheeseen.<br />
Tavoitteena on parantaa sekä<br />
kunnan että yksityisen sektorin<br />
valmiuksia tehdä suunnitelmallista<br />
yhteistyötä. Mallia<br />
YHTEISTYÖYHTIÖN TEHTÄVIÄ<br />
PÄIVÄKODIT, KOULUT, TERVEYSASEMA, VUOKRA-ASUNNOT, KAUPPAKESKUS<br />
kehitys<br />
omistus<br />
exit<br />
OMISTUSASUNNOT, TOIMISTOT<br />
kehitys<br />
MAA-ALUEIDEN<br />
MYYNTI<br />
exit<br />
kehitys<br />
exit<br />
Kassavirta<br />
voidaan käyttää apuvälineenä ja<br />
tarkistuslistana kaikenkokoisten<br />
maankäytön yhteistyöhankkeiden<br />
valmistelussa. Oleellista<br />
maankäyttöhankkeen valmistelussa<br />
on muistaa arvioida ja ottaa<br />
huomioon kaikki oleelliset<br />
näkökulmat hanketta valmisteltaessa.<br />
Mallin eri vaiheisiin<br />
on liitetty ao. vaiheen valmisteluun<br />
keskeisesti liittyvät kysymykset<br />
sekä hankkeista saadut<br />
kokemukset, mahdollisuudet ja<br />
riskit sekä sovittavat asiat (ks.<br />
viereinen tietolaatikko).<br />
Kokemuksia<br />
esimerkkihankkeista<br />
Tutkituissa esimerkkihankkeissa<br />
on hankkeiden aloitteentekijä<br />
vaihdellut mm. maanomistuksen<br />
mukaan.<br />
Helsingin Arabianrannassa<br />
kaupunginhallituksen suunnittelujaosto<br />
päätti jo 1980-luvun<br />
lopulla perustaa Hermanni-Toukolan<br />
aluerakentamisprojektin,<br />
myöhemmin nimi<br />
muuttui Arabia-Hermannin<br />
aluerakentamisprojektiksi.<br />
Helsingin Pasilan konepaja<br />
-hankkeessa aloitteen varsinaisen<br />
suunnittelun aloittamisesta<br />
teki VR-Yhtymä Oy maanomistajan<br />
roolissa.<br />
Joutsenon Rauha-Tiurun<br />
KUNNALLISTEKNIIKKA: KADUT, SÄHKÖ, VESI JA JÄTEVESI<br />
ylläpito<br />
KUNNALLISET YDINPALVELUT: ESIM. OPETUS, TERVEYDENHUOLTO, PÄIVÄHOITO<br />
palvelut<br />
kohdalla poliittiset päätöksentekijät<br />
olivat hankkeessa mukana<br />
jo alkuneuvotteluista lähtien.<br />
Kaupunginvaltuusto päätti<br />
yksimielisesti alueen ostamisesta<br />
ja hyväksyi aiesopimuksen.<br />
Aloitteen osayleiskaavan<br />
muuttamisesta tekivät Joutsenon<br />
kaupunki ja Joutsenmaa<br />
Oy, joka perustettiin alueen kehittämisyhtiöksi.<br />
Espoon Suurpellon hankkeessa<br />
kaupunki yritti ensi<br />
hankkia raakamaan omistukseensa,<br />
mutta tämän kariuduttua<br />
lähdettiin neuvottelemaan<br />
maankäyttösopimuksista. Kaupunki<br />
päätti olla käyttämättä lunastusmahdollisuutta.<br />
Selkeät tavoitteet<br />
maankäyttöhankkeille<br />
Taloudellisten tulosten ja riskien<br />
hallinnassa on oleellista, että<br />
kunta asettaa selkeät taloudelliset<br />
tavoitteet, joita keskeisesti<br />
toteutetaan oikea-aikaisella<br />
maanhankinnalla ja -omistuksella.<br />
Malli ei ole sidottu maanomistukseen<br />
hankkeen alussa<br />
tai toteutusvaiheessa. Palvelutarpeiden<br />
ja vastuiden tunnistaminen<br />
sekä palvelurakentaminen,<br />
palvelujen järjestäminen<br />
ja ylläpito ovat kunnan ja<br />
asukkaan näkökulmasta kes-<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
YHDYSKUNTA<br />
keinen osa jokaista maankäyttöhanketta.<br />
Yhteistyö eri toimijoiden<br />
kesken voidaan pääsääntöisesti<br />
järjestää sopimuksiin ja toimijoiden<br />
kilpailutukseen perustuen.<br />
Pitkäkestoinen yhteistyötarve<br />
maankäytön hankkeessa voi<br />
johtaa kunnan ja yksityisen sektorin<br />
toimijoiden yhteisyrityksiin.<br />
Selvityshankkeessa arvioidaan<br />
myös yhteisyritysten toiminta-ajatusta<br />
sekä mahdollisuuksia<br />
ja haasteita.<br />
Julkisen ja yksityisen tahon<br />
pitkäjänteinen yhteistyö edellyttää,<br />
että yhteistyön organisoinnissa<br />
ja riskien hallinnassa on<br />
varauduttu myös talouden<br />
laskusuhdanteisiin.<br />
Yhteistyöyhtiö on<br />
yksi ratkaisu<br />
Kunnan näkökulmasta maankäyttöhanke<br />
voidaan organisoida<br />
eri tavoin riippuen siitä, millaisia<br />
valmiuksia ja resursseja on<br />
käytettävissä. Kunta voi toimia<br />
ainoastaan viranomaisorganisaationa,<br />
joka tilaa, ohjaa ja päättää.<br />
Tällöin kunta kilpailuttaa ja ostaa<br />
kaikki tarvitsemansa palvelut:<br />
hankkeen hallinnan, suunnittelun,<br />
rakentamisen, palvelujen järjestämisen<br />
ja ylläpitotehtävät.<br />
Kunta voi myös valita roolinsa<br />
siten, että resurssiensa puitteissa<br />
kunta vastaa toteuttajana kaikista<br />
osavaiheista ja täydentää omia resurssejaan<br />
kilpailuttamalla ja ostamalla<br />
yksityisten toimijoiden<br />
resursseja. Yhteistyö perustuu<br />
hankkeen eri vaiheissa tehtäviin<br />
sopimuksiin. Kunta voi järjestää<br />
omat tehtävänsä omistamiensa<br />
taseyksikköjen, liikelaitosten<br />
tai täysimääräisesti omistamansa<br />
yrityksen muodossa.<br />
Yhteistyö kunnan ja yksityisen<br />
sektorin välillä voidaan<br />
järjestää myös ns. aluekehitysyhtiön<br />
puitteissa. Yhtiömuoto<br />
tarjoaa parhaat mahdollisuudet<br />
joustavasti sopeutua toimintaympäristön<br />
muutoksiin kysynnässä,<br />
tarjonnassa, kustannuksissa<br />
ja tuotoissa. Hankekohtaisesti<br />
etsitään toimiva omistus- ja riskinjakopohja<br />
sekä päätetään yhtiön<br />
vastuista.<br />
Yhtiömuotoinen toimintamalli<br />
on yksi mahdollinen ratkaisu<br />
laajoissa maankäyttöhankkeissa.<br />
Yhteistyöyhtiön tehtävät<br />
voivat vaihdella suuresti. Suppeimmillaan<br />
yhtiö vastaa aluekehityshankkeen<br />
kehitystyöstä<br />
ilman, että sen omistukseen<br />
tulee merkittäviä omaisuuseriä.<br />
Laajemmassa merkityksessä yhtiön<br />
tehtäviin kuuluvat toteutettavan<br />
alueen kokonaisvaltainen tai<br />
osittainen suunnittelu yhteistyössä<br />
kaavoitusviranomaisen kanssa<br />
sekä toteutuksen ja ylläpidon järjestäminen.<br />
■<br />
Selvityshankkeen keskeiset tulokset julkaistaan<br />
painettuna julkaisuna sekä koko<br />
hankeaineisto Kuntaliiton internetsivuilla<br />
(www.kunnat.net) tämän vuoden<br />
loppuun mennessä. Hankkeen rahoittajia<br />
ovat Kuntaliitto ja ympäristöministeriö<br />
sekä Asuntosäätiö, NCC Rakennus<br />
Oy, Rakennusteollisuus RT, Sato<br />
Oyj, Skanska Oy, SRV Yhtiöt Oyj, Asunto-,<br />
toimiala- ja rakennuttajaliitto RAKLI<br />
ry, VVO Oy ja YIT Oyj. Hankkeen konsultteina<br />
ovat toimineet Pöyry Environment<br />
Oy ja Kuntarahoitus Oyj.<br />
EASY AIR 8000<br />
-KOMPRESSORIPAKETIT<br />
paine- ja tyhjiökäyttöön<br />
KIERTOMÄNTÄPUHALTIMET<br />
kompressori- ja tyhjiökäyttöön<br />
KÄYTTÖKOHTEITA<br />
• jätevesien ilmastus<br />
• pneumaattiset kuljetukset<br />
• puhallukset<br />
• teollisuussovellukset<br />
www.hyxo.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
51
Yhteinen viranomaislautakunta kykenee toimimaan<br />
RAKENNUSVALVONNAN PALVELU<br />
Kokemukset kuntien<br />
vapaaehtoisesta yhteistyöstä<br />
rakennusvalvontapalveluissa<br />
ovat olleet<br />
hyviä etenkin pienissä<br />
kunnissa. Tämä<br />
käy ilmi Kuntaliiton<br />
selvityksestä.<br />
Markku Axelsson, arkkitehti<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
■■ Kunta- ja palvelurakenneuudistus<br />
ei velvoita kuntia järjestämään<br />
uudelleen rakennusvalvontapalvelujaan.<br />
Viranomaispalvelut<br />
kehittyvät joko kuntien vapaaehtoisesti<br />
yhdistyessä tai yhteistyösopimuksilla.<br />
Kunnat ovatkin<br />
2000-luvulla solmineet yli 30 yhteistyösopimusta<br />
rakennusvalvontaviranomaisten<br />
tehtävistä.<br />
Kuntaliitto on selvittänyt kuntien<br />
vapaaehtoisesta yhteistyöstä<br />
rakennusvalvontapalveluissa<br />
saatuja kokemuksia niissä kunnissa,<br />
joissa myös yhdessä vastataan<br />
tehtävien kustannuksista.<br />
Selvityksestä ilmenee enemmän<br />
yhteistyön etuja kuin haittoja.<br />
Selvitys tehtiin viideltä seutualueelta,<br />
joilla oli sovittu mm. rakennusvalvonnan<br />
ja ympäristönsuojelun<br />
kuntayhteistyöstä.<br />
Kuntayhteistyölle<br />
useita syitä<br />
Selvityksestä ilmenee käynnistämisen<br />
taustoja ja syitä. Monet selvityskunnista<br />
ovat asukasluvultaan<br />
pieniä. Näissä rakennustarkastajan<br />
palvelut tyypillisesti yhdistyvät<br />
yhden henkilön ja kunnan<br />
teknisen tai ympäristösektorin<br />
monitoimitehtäväksi.<br />
Selvityskunnissa oli koettu yhden<br />
rakennusalan ammattihenkilön<br />
varassa toimivan rakennusvalvonnan<br />
haavoittuvuus ja tehtävien<br />
ylikuormitus. Viranomaisena<br />
oleminen ja luvista päättäminen<br />
edellyttää rakennustarkastajalta<br />
pätevyyttä ja virka-asemaa.<br />
Loma- ja sairausloma-aikana<br />
rakentajia palvelevia sijaisia ei<br />
yhden henkilön varassa toimivissa<br />
kunnissa ole. Selvityskunnissa<br />
tämä puute koettiin yleisesti jo<br />
epäkohdaksi.<br />
Muina tärkeinä syinä yhteistyön<br />
käynnistämiseen olivat viranomaispalvelujen<br />
riippumattomuuden<br />
ja rakentajien tasapuolisen<br />
kohtelun parantaminen. Viranomaispalvelut<br />
haluttiin eriyttää<br />
teknisestä lautakunnasta ja<br />
kuntien omien rakennushankkeiden<br />
päätöksenteosta. Tätä varten<br />
kunnat halusivat yhteisen viranomaispalveluihin<br />
keskittyvän<br />
lautakunnan. Ratkaisun odotettiin<br />
parantavan myös kuntien yhteistä<br />
kilpailukykyä ja vähentävän<br />
keskinäistä kilpailua.<br />
Myös rakentajien ja yritysten<br />
palveluja haluttiin parantaa yhteisellä<br />
ja laajemmalla ammattiosaamisella<br />
sekä yhdenmukaistamalla<br />
kuntakohtaisia erilaisia<br />
viranomaiskäytäntöjä ja maksuja.<br />
Lisäksi yhteistyön käynnistämiseen<br />
vaikuttivat kuntakohtainen<br />
taloustilanne ja kustannusten<br />
säästötavoitteet tai maaseutualueen<br />
kehittäminen sekä palvelujen<br />
turvaaminen kaupunkikeskeisyyden<br />
vastapainona.<br />
Kokemukset ovat<br />
myönteisiä<br />
Selvityskohteissa rakennusvalvonnan<br />
yhteiset toimistopalvelut<br />
oli sijoitettu joko ”palvelupiste joka<br />
kuntaan” -periaatteella tai yksi<br />
yhteinen palvelupiste yhteen sopijakunnista.<br />
Kokemuksista havaittiin,<br />
että palvelupisteiden lukumäärällä<br />
sopijakunnissa ei ole<br />
ollut niin suurta merkitystä nykyisellä<br />
mobiili- ja sähköpostiaikakaudella<br />
kuin hyvän asiantuntijuuden<br />
määrällä ja asiantuntijoiden<br />
tavoitettavuudella asiakkaalle<br />
sopivana aikana. Yhdellä<br />
selvitysalueella henkilöstö jalkautui<br />
joustavasti kentälle ja kynnystä<br />
palvelun tarjoamiseen asiakkaan<br />
luona ja tulevalla rakennuspaikalla<br />
pidettiin tietoisesti matalana.<br />
Selvityksen mukaan luottamushenkilöt<br />
kokivat yhteistyön<br />
taloudellisesti kannattavaksi, kun<br />
huomioidaan palvelujen selkeä<br />
paraneminen kunnissa. Monella<br />
yhteistyöalueella ei saavutettu<br />
taloudellisia säästöjä. Kustannukset<br />
aikaisempaan verrattuna eivät<br />
kuitenkaan nousseet samalla,<br />
kun koettiin palvelujen parantuneen.<br />
Rakennusvalvonnan palvelujen<br />
saatavuus lisääntyi, asiantuntijapalveluissa<br />
ja lupa-asioissa<br />
toiminta tehostui, koska sijaisuudet<br />
kyetään hoitamaan loma- tai<br />
sairausaikoina säännöllisesti ja 12<br />
kuukauden ajan vuodessa.<br />
Selvityskunnissa kunnanjohtajat<br />
ja muut viranhaltijat kokivat,<br />
että yhteistyöllä rakennusvalvonnan<br />
tehtäviä voidaan yhdessä<br />
järkeistää ja niiden hoitoa kehittää<br />
asiantuntevammaksi sekä yl-<br />
SEUTUALUEET<br />
Selvitys tehtiin tiedonkeruulla ja<br />
haastattelemalla yli 20 luottamushenkilöä,<br />
kunnanjohtajaa<br />
sekä johtavaa kuntatekniikkaja<br />
ympäristöpäällikköä viideltä<br />
seutualueelta:<br />
Eura, Säkylä ja Köyliö: monikuntayhteistyö<br />
Juva, Joroinen ja Rantasalmi:<br />
monikuntayhteistyö<br />
Raahe ja Siikajoki: parikuntayhteistyö<br />
sekä Raahe ja Pyhäjoki<br />
ja Raahe ja Vihanti: viranomaispalvelujen<br />
ostosopimusyhteistyö<br />
Pielavesi ja Keitele: parikuntayhteistyö<br />
Askola, Pukkila, Pornainen ja<br />
Myrskylä: monikuntayhteistyö<br />
Mikkeli<br />
Joroinen<br />
Varkaus<br />
Juva<br />
Rantasalmi<br />
Savonlinna<br />
JUVA, JOROINEN JA RANTASALMI<br />
Yhteensä 17 241 asukasta<br />
Ympäristölautakunta 15 jäsentä<br />
Isäntäkunta Rantasalmi 4 321 as./5 jäsentä,<br />
Juva 7 324 as./5 jäsentä, Joroinen<br />
5 596 as./5 jäsentä<br />
Eura<br />
Kiukainen<br />
Köyliö<br />
Säkylä<br />
EURA, KÖYLIÖ JA SÄKYLÄ<br />
Yhteensä 17 180 asukasta<br />
Ympäristölautakunta 8 jäsentä<br />
Isäntäkunta Säkylä 4 888 as./2 jäsentä,<br />
Eura 9 413 as./4 jäsentä,<br />
Köyliö 2 907 as./2 jäsentä<br />
Merkkien selitykset<br />
Viranomaispalvelutoimisto<br />
Palvelupiste<br />
Yhteistyösopimusalue<br />
Kuntalaisten<br />
työssäkäyntialue<br />
Viranomaispalvelun<br />
myynti<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
YHDYSKUNTA<br />
kaikkien edun puolesta<br />
paranee kuntayhteistyöllä<br />
läpitää henkilöstön ammattitaitoa.<br />
Viranhaltijat pitivät myönteisenä<br />
myös aikaisemman tehtäväkuvan<br />
selkiytymistä. Tärkeä<br />
havainto selvityskunnissa oli, että<br />
rakennusvalvontapalvelua tuottava<br />
suurempi kunta kykenee myös<br />
huomioimaan pienemmän naapurinkuntansa<br />
erilaisia maankäyttötavoitteita.<br />
Viranomaislautakunta<br />
ajaa yhteistä etua<br />
Kaikissa selvityskohteissa oli sovittu<br />
kuntien yhteisestä viranomaislautakunnasta,<br />
lukuunottamatta<br />
Raahen viranomaispalvelujen<br />
myyntiä Pyhäjoelle ja<br />
Vihannille. Yhteisissä lautakunnissa<br />
oli 8–15 jäsentä. Kuntien<br />
jäsenmääräosuudesta lautakunnassa<br />
sovittiin useimmiten kuntien<br />
asukasluvun suhteessa. Lautakuntapaikoista<br />
oli kyetty myös<br />
sopimaan muulla tavalla, ja asukasluvultaan<br />
selvästi erikokoiset<br />
kunnat olivat sopineet myös<br />
yhtä suurista lautakuntapaikkamääristä.<br />
Selvityksen mukaan lautakuntatyöskentelyssä<br />
esiintyy<br />
alussa näkemyseroja, jotka toiminnan<br />
vakiintuessa jäävät taka-alalle.<br />
Lautakunnan yhteistyökykyä,<br />
viranomaistoiminnan<br />
ymmärtämistä ja kuntien yhteisen<br />
edun puolesta toimimista selkeästi<br />
edistää kokeneiden kuntapoliitikkojen<br />
valitseminen viranomaislautakuntaan.<br />
Parhaimmillaan<br />
yhteinen viranomaislautakunta<br />
työskentelee kuntien yhteisten<br />
etujen ajajana ja vahvistaa<br />
toiminnallaan seudun kilpailukykyä.<br />
Edullista etenkin<br />
pienille kunnille<br />
Selvityksen mukaan kuntayhteistyön<br />
keskeisiä etuja ovat:<br />
Rakentajille on tarjolla rakennusvalvontapalveluja<br />
katkotta<br />
12 kuukautta, myös kesällä ja<br />
sairaustapausten aikana, ja rakentajien<br />
lupa- ja katselmusasiat<br />
toimivat näissä kunnissa.<br />
Kuntien yhteinen 5–7 henkilön<br />
rakennusvalvonta-, asiantuntija-<br />
ja palveluyksikkö tarjoaa<br />
rakentajille laajemman ammattiosaamisen<br />
mm. rakenne- ja paloturvallisuus-,<br />
ympäristökuva-,<br />
kaavoitus- ja ympäristönsuojeluasioissa<br />
kuin mihin yhden henkilön<br />
varassa toimien kyetään.<br />
Yhteisen viranomaislautakunnan<br />
oikeusharkintaisten päätösten<br />
riippumattomuus ja tasapuolisuus<br />
lisääntyy sekä lupapäätösten<br />
laatu paranee.<br />
Maksut, rakennusjärjestykset<br />
ja viranomaiskäytännöt yhdenmukaistuvat.<br />
Rakennusvalvontatyötä tekevän<br />
henkilöstön työnkuva selkiintyy<br />
ja arvostus rakennustarkastajan<br />
tehtävää kohtaan lisääntyy.<br />
Kuntatyönantaja parantaa<br />
omaa houkuttelevuutta työnantajana<br />
suuremmalla viranomaisyksiköllä.<br />
Kuntayhteistyö tuo<br />
vähän haittoja<br />
Kuntayhteistyössä kunnan rakentamisen<br />
ja viranomaistoiminnan<br />
asiantuntijat etääntyvät kunnan<br />
muusta strategisesta hallinnosta,<br />
tai osa-aikainen asiantuntijapalvelupiste<br />
on etäällä isäntäkunnan<br />
muusta hallinnosta. Myös suuri<br />
lautakuntakoko lisää hallinnon<br />
työmäärää ja yhteistyön kustannuksia<br />
sekä heikentää lautakuntatyöskentelyn<br />
tehokkuutta.<br />
Vastaus normitalkoiden<br />
haasteisiin<br />
Selvitysalueiden kunnat ovat<br />
edelläkävijöitä rakennusvalvontapalvelujen<br />
uudistamisessa. Näiden<br />
kuntien päättäjät ovat nähneet<br />
tärkeämmäksi kehittää rakentajien<br />
palvelujen yhdenmukaisuutta<br />
ja laatua sekä rakentamisen<br />
tasoa kuin pitää tiukasti<br />
kiinni hallintoalueidensa rajoista<br />
tai itsehallinnollisesta oikeudestaan<br />
päättää maa-alueidensa<br />
rakentamisesta. Näin he ovat<br />
vastanneet myös asuntoministerin<br />
normitalkoiden haasteisiin<br />
rakennusvalvonnan kehittämiseksi.<br />
Selvityksen tulokset ovat heti<br />
sovellettavissa lähes 250 pienen<br />
kunnan rakennusvalvontapalvelujen<br />
kehittämiseen. Vastaava<br />
rakennusvalvonnan palvelujärjestely<br />
kuin selvitysalueilla<br />
oli aikaisemmin, on yhä vajaassa<br />
150 kunnassa. Lisäksi meillä<br />
on yli 100 kuntaa, joissa on yksi<br />
päätoiminen rakennustarkastaja<br />
ja joissa on toinen henkilö<br />
teknisen tai ympäristösektorin<br />
tehtävissä. Tämänhetkisen tietämyksen<br />
mukaan pienillä kunnilla<br />
on mahdollisuus saada parhaat<br />
edut rakennusvalvontapalvelujen<br />
kuntayhteistyöstä, jossa yhteistyön<br />
kykenee solmimaan kahta<br />
useampi kunta, esimerkiksi 3–7<br />
kuntaa. ■<br />
Lahti-Orimattila<br />
Siikajoki<br />
Raahe<br />
Keitele<br />
Pielavesi<br />
Pukkila<br />
Myrskylä<br />
Vihanti<br />
Pääkaupunkiseutu<br />
Pornainen<br />
Askola<br />
Pyhäjoki<br />
RAAHE JA SIIKAJOKI<br />
Yhteensä 28 226 asukasta<br />
Ympäristölautakunta 11 jäsentä<br />
Isäntäkunta Raahe 22 399 as./ 7 jäsentä,<br />
Siikajoki 5 827 as./4 jäsentä<br />
PIELAVESI JA KEITELE<br />
Yhteensä 8 059 asukasta<br />
Ympäristölautakunta 10 jäsentä<br />
Isäntäkunta Pielavesi 5 367 as./<br />
5 jäsentä, Keitele 2 692 as./<br />
5 jäsentä<br />
ASKOLA, PUKKILA, PORNAINEN JA MYRSKYLÄ<br />
Yhteensä 13 546 asukasta<br />
Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 jäsentä<br />
Isäntäkunta Askola 4 627 as./3 jäsentä,<br />
Pukkila 1 611 as./2 jäsentä, Pornainen 4 851 as./3 jäsentä,<br />
Myrskylä 2 050 as./2 jäsentä<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
53
Tavoitteena 6–7 prosentin säästö 2,5 miljoonan<br />
Suomen laajin ESCO-toteu<br />
Lapin suurin koulutuksen järjestäjä,<br />
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä<br />
omistaa lämmitettäviä,<br />
vanhenevia kiinteistöjä<br />
26 jalkapallokentän verran.<br />
Lisähaastetta tuovat arktiset<br />
olot. Rakennusten teknistä tasoa<br />
ja energiataloutta on ryhdytty<br />
parantamaan ESCO eli<br />
Energy Service Company -mallilla.<br />
Tällä poistetaan korjausvelkaa,<br />
leikataan energiakulujen<br />
kasvua ja parannetaan työoloja<br />
ja sisäilman laatua.<br />
TEKSTI: Hilkka Jankkila<br />
■■ ESCO-sopimuskumppanina Rovaniemen<br />
koulutuskuntayhtymällä on kiinteistöautomaatioon<br />
erikoistunut TAC Finland Oy,<br />
jolla on vastuu investoinnista, sen rahoituksesta<br />
ja sopimusaikaisesta käytöstä.<br />
– Hankkeen kokonaiskulut ovat noin 3,57<br />
Hilkka Jankkila<br />
Koulutuskuntayhtymän kiinteistöpäällikkö,<br />
entinen aktiivijalkapalloilija Hannu Kerkelä<br />
kehittelee innovatiivisia kehittämisajatuksia<br />
usein lenkkeillessään.<br />
Rovaniemen koulutuskuntayhtymään<br />
kuuluvalla Lapin ammattiopiston luonnonvara-<br />
ja ympäristöalan yksiköllä on<br />
käytössä mm. pellettilaitos.<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
KIINTEISTÖT<br />
energialaskussa<br />
tus Lapissa<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
55
ROVANIEMEN KKY<br />
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on<br />
perustettu 1995<br />
Yksiköt: Rovaniemen ammattikorkeakoulu,<br />
Lapin ammattiopisto, Lapin oppisopimuskeskus,<br />
yhteiset palvelut, Lapin kesäyliopisto<br />
ja liikelaitos Lapin urheiluopisto<br />
Omistajat: Rovaniemi, Ranua,<br />
Sodankylä ja Kittilä<br />
Henkilöstöä 920 päätoimista,<br />
opiskelijoita 8 500<br />
Kiinteistöala 156 520 m², josta opetuskäytössä<br />
134 536 m², kiinteistöjen arvo<br />
noin 150 milj. €<br />
Energiakulutus 36 000 MWh/vuosi, säästötavoite<br />
2 900 MWh, energiakustannukset<br />
noin 2,5 milj. €/vuosi (sähkö, energia, vesi)<br />
Energialähteet: kaukolämpö, yksi pellettilaitos,<br />
yksi öljylämmitys<br />
Kiinteistöjen käyttömenot n. 7,3 milj. €/v,<br />
rakennusinvestoinnit n. 6 milj. €/v<br />
Kiinteistöhenkilöstö: 45 kuntayhtymän<br />
työntekijää, noin 40 henkilöä ostopalveluissa<br />
Tilojen sisäinen vuokra keskimäärin<br />
3,52 €/m²/kk<br />
Kiinteistöjen ylläpitokustannukset<br />
1 156 €/opiskelija<br />
miljoonaa euroa, jotka kuntayhtymä<br />
maksaa osittain<br />
saavutettavilla säästöillä ja<br />
käyttäjiltä kerätyillä korjausvastuilla<br />
10 vuoden aikana,<br />
koulutuskuntayhtymän kiinteistöpäällikkö<br />
Hannu Kerkelä<br />
kertoo.<br />
Energiasäästö alkaa investoinnin<br />
valmistuttua ensi<br />
vuoden aikana. Ylläpidon<br />
kokonaiskulut säilyvät alussa<br />
entisenä. Euromääräiset<br />
säästöt tulevat investoinnin<br />
kuoletuksen jälkeen. Vuosisäästöiksi<br />
lasketaan noin<br />
2 857 MWh ja 164 000 euroa,<br />
joskin energian hinnannousu<br />
voi syödä osan säästöstä.<br />
Laskelmissa energianhinnan<br />
nousuvaraus on noin 5 prosenttia.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
(TEM) avustaa hanketta<br />
arviolta noin 390 000 eurolla.<br />
Kuntayhtymä sitoutuu<br />
9 prosentin energiansäästöön<br />
vuoteen 2016 mennessä<br />
ja uusiutuvien energialähteiden<br />
käytön lisäämiseen.<br />
Tällä päästään EU:n määrittämiin<br />
energiansäästötavoitteisiin.<br />
ESCO ei sido pääomia<br />
Hannu Kerkelä pitää ESCOn<br />
etuna sitä, että se ei sido pääomia<br />
eikä korjausvelan määrä<br />
kuntayhtymän kiinteistöissä<br />
kasva. Palveluostot ja<br />
laitevuokrat kirjataan käyttömenoiksi.<br />
Hanke ei myöskään<br />
muuta sisäisiä vuokria,<br />
mitä kuntayhtymän yksiköt<br />
pelkäsivät.<br />
ESCO-malli ei ole yleinen<br />
eikä näin laajaa toteutusta ole<br />
muualla Suomessa.<br />
– Uuden ajatusmallin lanseeraaminen<br />
kuntayhtymän<br />
päättäjille, hankkeen tekninen<br />
valmistelu, kilpailutus<br />
ja sopimusasiat veivät pari<br />
vuotta, Kerkelä kertoo.<br />
– Haimme kilpailulla kehittäjää,<br />
jonka piti tarjouksessaan<br />
kertoa, millä toimenpiteillä,<br />
minkälaisilla investoinneilla<br />
ja minkälaiseen<br />
energiansäästöön hankkeella<br />
päästään. Toimittajaksi valittu<br />
on antanut energiansäästötakuun<br />
ja valvoo myös kiinteistöhoitomme<br />
toimintaa.<br />
ESCO-hanke sisältää tekniikan<br />
saneerausta, henkilöstön<br />
koulutusta ja energiankäytön<br />
tehostettua seurantaa.<br />
Kiinteistöissä kiinni<br />
150 miljoonaa<br />
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän<br />
kiinteistöomaisuuden<br />
arvo on noin 150<br />
milj. euroa. ESCO-sopimus<br />
kattaa koko noin 156 000 m2<br />
kiinteistökannan sisältäen<br />
mm. 15 oppilaitosta, asunto-<br />
Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaat<br />
AIRIT-ilmastimet<br />
• selvää sähkönsäästöä<br />
• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentä<br />
happimittariin<br />
• automaattinen potkurin puhdistussykli<br />
• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimen<br />
imuputki estää lietteen laskeutumisen<br />
• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />
MIXIT-sekoittimet<br />
• vakiona portaaton säätö<br />
• automaattinen potkurinpuhdistussykli<br />
• yksinkertainen ja luotettava rakenne<br />
• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />
Meiltä myös ilmastimien ja sekoittimien<br />
pitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.<br />
WWW.WATERIX.COM<br />
WATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239<br />
56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
KIINTEISTÖT<br />
Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on noin 156 000 neliötä lämmitettäviä<br />
tiloja Rovaniemellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Kuvassa<br />
keskellä on koulutuskuntayhtymän punatiilinen hallintorakennus.<br />
loita ja urheiluhalleja. Tiloja on<br />
Rovaniemellä, Kittilässä ja Sodankylässä.<br />
Kiinteistöjen moninaisuuden,<br />
ilmasto-olojen ja välimatkojen<br />
vuoksi TAC Finland<br />
Oy pitää hanketta haastavana.<br />
Kuntayhtymän vuosittaiset<br />
energiakustannukset ovat noin<br />
2,5 milj. euroa. Hankkeen kohteena<br />
olevissa kiinteistöissä lämmönkulutuksen<br />
säästöksi lasketaan<br />
keskimäärin 13 prosentia ja<br />
sähkönkulutuksen säästöksi noin<br />
5 prosenttia. Energiakustannukset<br />
laskevat noin 6–7 prosenttia<br />
yksiköstä riippuen.<br />
Kaikki kiinteistöt liitetään<br />
LAN-yhteydellä samaan valvontayksikköön,<br />
josta kiinteistöjen<br />
taloteknisiä järjestelmiä ja energiankulutusta<br />
hallitaan. Tietojen<br />
keskeisiä käyttäjiä ovat kuntayhtymän<br />
kunnossapitoinsinööri Tapani<br />
Tuomaala, palveluja tuottavien<br />
ISS:n ja TAC:n henkilöstö<br />
sekä kiinteistöpäällikkö.<br />
Pitkäjänteinen hoito pitää<br />
kiinteistöt ryhdissä<br />
Koulutuskuntayhtymässä on viime<br />
vuosina muutettu kiinteistöpolitiikkaa,<br />
kehitetty kiinteistöjä<br />
ja myyty tarpeettomia. Kuluja leikataan<br />
tehostamalla jäljellä olevien<br />
kiinteistöjen käyttöä ja parantamalla<br />
automaatiolla tilojen<br />
käytön hallintaa. Vuodesta 2004<br />
on toteutettu laajaa investointi- ja<br />
korjausohjelmaa, joka energia- ja<br />
ylläpitokulujen kanssa on vienyt<br />
vuosittain yli 14 milj. euroa.<br />
Kuntayhtymän omistajapolitiikasta<br />
kertoo tilapalvelut-yksikön<br />
nimen muuttaminen kiinteistöpalveluksi,<br />
joka vastaa keskitetysti<br />
kiinteistöjen hallinnosta,<br />
ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista.<br />
– Kiinteistöjä hallitaan nyt kokonaisvaltaisesti<br />
ja roolit on selvät<br />
eli omistaja omistaa ja vastaa<br />
kiinteistöistä ja käyttäjä käyttää<br />
niitä, Kerkelä selvittää.<br />
Myös kiinteistönhoidon toimintamalli<br />
uusittiin vuosi sitten.<br />
Virastomestareista tuli kiinteistöjen<br />
avainhenkilöitä, joilla annettiin<br />
valtaa ja vastuuta. Talotekniikkaa<br />
hoitaa kolme kiinteistönhoitohenkilöä.<br />
Malli on todettu<br />
toimivaksi. Työntekijät ovat tyytyväisiä,<br />
ja kiinteistönhoito ja palvelu<br />
ovat parantuneet.<br />
Hannu Kerkelä korostaa kiinteistöjen<br />
elinkaariajattelua ja pitkäjänteisen<br />
hoidon sekä kunnossapidon<br />
merkitystä. Tätä palvelee<br />
internet-pohjainen Ryhti-huoltokirja,<br />
johon kirjataan kiinteistöjen<br />
tapahtumat. Kerkelällä on rakennusinsinöörin<br />
koulutus ja 30<br />
vuoden rakennusalan kokemus:<br />
10 vuotta yksityisessä rakennusliikkeessä,<br />
14 vuotta Pohjois-Suomen<br />
YH-rakennuttajissa ja viime<br />
vuodet Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä.<br />
■<br />
Rakenna viisaasti ja<br />
eristä Finnfoamilla!<br />
Routaeriste, johon voit luottaa<br />
Routaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteutta<br />
routaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!<br />
Upotus- ja jäädytyskoe (jäädytyksiä 4 kpl)<br />
Voittamaton solurakenne<br />
4,00 %<br />
3,50 %<br />
3,00 %<br />
2,50 %<br />
2,00 %<br />
1,50 %<br />
1,00 %<br />
0,50 %<br />
0,00 %<br />
Finnfoam<br />
2kk 4kk 6kk 8kk 10kk<br />
Pitkäaikainen upotuskoe, jossa näyte<br />
myös aika ajoin jäädytetään, paljastaa<br />
todelliset erot routaeristeiden<br />
vesitiiviydessä. Finnfoamin kosteustekniset<br />
ominaisuudet eivät muutu<br />
pitkänkään ajan kuluessa. Finnfoam<br />
on routaeriste, johon voit luottaa.<br />
Routaeriste 22 kg/m³<br />
(28 vrk< 2 t%)<br />
Routaeriste 33 kg/m³<br />
(28 vrk< 1 t%)<br />
Routaeriste 42 kg/m³<br />
(28 vrk< 1 t%)<br />
Finnfoam 32-42 kg/m³<br />
(28 vrk< 0,7 t%)<br />
FINNFOAM<br />
F-300<br />
EPS<br />
Routa-120<br />
Finnfoamin solurakenne<br />
on täysin yhtenäinen,<br />
toisin kuin EPS:n. Finnfoamin<br />
suljetun solurakenteen<br />
sisälle eivät<br />
pääse pitkänkään ajan<br />
kuluessa vesi, maaaines<br />
eivätkä puunjuuret.<br />
Pitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe (4kpl jäädytyksiä). Lähde: TTY/Talonrakennustekniikka<br />
FINNFOAM OY<br />
Satamakatu puh: (02) 777 300<br />
24100 Salo fax: (02) 777 3020<br />
www.finnfoam.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
57
Saumaton pinnoitus auttaa<br />
myös kohteissa, joissa<br />
kattokallistukset ovat<br />
epäonnistuneet.<br />
KOULUJEN KATOT KUNTOON<br />
paloturvallisella pinnoituksella<br />
Paloturvallinen kattopinnoitus<br />
on yleistynyt Englannissa etenkin<br />
koulukiinteistöissä, koska pinnoituskorjauksia<br />
voidaan tehdä pitkin<br />
vuotta, ei vain lomien aikana.<br />
Martti Matsinen, toimitusjohtaja, PiiMat Oy<br />
■■ Kattopinnoitusten paloturvallisuus on<br />
Suomessa huippuluokkaa. Olemme olleet<br />
edelläkävijöitä tulitöissä, sillä tulitöiden turvallisuuskoulutus<br />
on ollut käytössä jo 20 vuotta.<br />
Tulityökortti koulutuksineen sekä viranomaisten<br />
tarkat ohjeet tulitöiden suorittamisesta<br />
valvontoineen ovat tehokkaasti vähentäneet<br />
tulipaloja kattopinnoitustöissä. Tulitöiden<br />
osuus suurpalovahinkojen kustannuksista<br />
on em. ajanjaksona vähentynyt runsaasta<br />
20 prosentista noin 5 prosenttiin. Puhumme<br />
silti edelleen miljoonista euroista.<br />
Suurpalon riskit huomioon<br />
Suurpaloista kerrottaessa tärkeimpiä ovat palon<br />
aiheuttamien vahinkojen suuruus. Montako<br />
miljoonaa meni ja kuka korvaa? Yleensä<br />
vastauksena on, että vakuutus korvaa.<br />
Entä jos suurpalo tapahtuu tiloissa, joissa<br />
on paljon ihmisiä, vaikkapa koulussa koulupäivän<br />
aikana? Maailmalla tämä riski on<br />
jo huomioitu. Esimerkiksi suuri brittiläinen<br />
Englantilaiskoulun voimistelusaliin ”satoi”<br />
vettä. Täysin saumaton pinnoituskorjaus<br />
tehtiin yksikomponenttisella järjestelmällä,<br />
jonka ansiosta voidaan vähintään 15 vuotta<br />
luottaa vuotamattomaan kattoon.<br />
markettiketju Tesco on kieltänyt kuumina<br />
levitettävien pinnoitteiden ja liekkien käyttämisen<br />
kattopinnoitteidensa korjausprojekteissa.<br />
Samoin monet julkiset laitokset, joissa<br />
liikkuu paljon ihmisiä kuten lentoasemat,<br />
ovat rajoittaneet palovaarallisten menetelmien<br />
käyttöä.<br />
Suomessa asia on pitkälti hoidettu siten,<br />
että luotetaan urakoitsijoiden laatuun ja tulitöiden<br />
toteuttamiseen oikeilla menetelmillä.<br />
Lisäksi ajoitetaan korjaustyöt siten, ettei rakennuksessa<br />
ole ihmisiä. Kouluprojekteissa<br />
tämä tarkoittaa kesälomien aikana. Kun joka<br />
paikassa pyritään tekemään työt saman parin<br />
kuukauden aikana, kysyntä nostaa helposti<br />
sekä työn että materiaalien hintaa. Lisäksi<br />
projektin toteutus ja valvonta voi olla hankalaa<br />
henkilökunnan lomien vuoksi. Paloturvallisilla<br />
menetelmillä voitaisiin kouluprojektitkin<br />
toteuttaa lukukauden aikana.<br />
Tulipalon syttyminen<br />
Tulipalo vaatii kolmea asiaa: happea, palavan<br />
materiaalin ja sytyttäjän. Happea on kattopinnoituksissa<br />
aina tarjolla. Palavia materiaaleja<br />
löytyy sekä käytettävissä pinnoitteissa että<br />
alusrakenteissa. Helpoimmin poistettava tekijä<br />
on palon sytyttäjä.<br />
Perinteisillä menetelmillä sytyttäjä on aina<br />
läsnä, kun käytetään esimerkiksi avointa liekkiä,<br />
kuumaa bitumia tai kuumailmapuhallinta.<br />
Myös kermien kiinnittäminen kuumailmapuhaltimella<br />
on tulityötä, vaikka sitä ei aina<br />
ehkä työmaalla näin käsitetä, kun mitään<br />
liekkiä ei näy. Näin ollen myös kuumahitsaukset<br />
tulee toteuttaa tulityömenetelmin.<br />
If Vakuutusyhtiö puuttui palojen syttymiseen<br />
vahinkotiedotteessaan 2005, jolloin yhtiö<br />
kertoi Raumalla sattuneesta suurpalosta.<br />
Teollisuusrakennuksessa tehtiin kattokaivojen<br />
eristystöitä, jolloin palo pääsi irti ja koko<br />
5 000 neliön katto paloi, vaikka paikalla oli<br />
tehty tulityöluvan edellyttämät toimet. Pienestä<br />
korjauksesta syntyi suurpalo.<br />
Vaatimukset pinnoitteille<br />
Kattopinnoitteella on lukuisia vaatimuksia.<br />
Pinnoituksen tulee olla vesitiivis. Kattopinnoituksen<br />
päätarkoituksena on suojata alla<br />
olevia tiloja ja alusrakenteita säärasituksilta,<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
KIINTEISTÖT<br />
ennen kaikkea vedeltä ja lumelta.<br />
Pinnoitteen tulee kestää UV-säteilyä.<br />
Sateen lisäksi kattoa rasittaa auringonpaiste,<br />
jonka UV-säteily heikentää useiden pinnoitteiden<br />
ominaisuuksia aiheuttaen pinnoitteen<br />
hilseilyä, halkeilua ja irtoamista.<br />
Pinnoitteen tulee olla helposti muokattavissa<br />
vaikeisiinkin kohtiin. Katoilla on usein<br />
erilaisia läpivientejä, kattoikkunoita ja muita<br />
epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat suuri riski<br />
vuotojen kannalta. Siksi pinnoitteen tulee<br />
olla sellainen, että voidaan varmistaa tiiveys<br />
myös näissä kohdissa.<br />
Pinnoituksen tulee olla saumaton. Kermipinnoituksilla<br />
saumattomuus toteutetaan<br />
kiinnittämällä kermit toisiinsa liima-, hitsaus-<br />
tai muulla menetelmällä. Todellinen saumaton<br />
pinnoitus kuitenkin saavutetaan vain<br />
nestemäisiä pinnoitteita käyttäen.<br />
Pinnoituksen, sekä uudis- että korjauspinnoituksen,<br />
tulee olla pitkäikäinen. Pinnoituksen<br />
ikää ei aina riittävästi huomioida<br />
suunnitteluvaiheessa. Suurempi panostus<br />
alkuvaiheessa maksaa itsensä takaisin, sillä<br />
mahdolliset korjaukset kattopinnoilla on<br />
yleensä hankalia ja kalliita toteuttaa. Sama<br />
koskee muutos- ja korjauspinnoituksia.<br />
Pinnoituksen tulee olla helposti ja turvallisesti<br />
korjattava. Vaikka kattopinnoitus<br />
suunnitellaan kestämään pitkiä aikoja, tulee<br />
vuosien mittaa eteen erilaisia tilanteita, jolloin<br />
pinnoitusta on voitava korjata siten, etteivät<br />
sen suojausominaisuudet vaarannu. Tällaisia<br />
tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset uudet läpiviennit<br />
tai jostain mekaanisista rasituksista<br />
aiheutuneet vauriot.<br />
Viimeisin edellä olevista kohdista jätetään<br />
usein pinnoitusta suunniteltaessa huomioimatta,<br />
vaikka suurimmat paloriskit ovat juuri<br />
korjauspinnoituksissa, kun alla olevaa palavaa<br />
pinnoitetta joudutaan käsittelemään riskialttiilla<br />
menetelmillä.<br />
Pinnoitteen valinta<br />
Em. luettelossa on paljon vaatimuksia kattopinnoitteelle.<br />
Tästä johtuen tuotteeksi ei käykään<br />
mikään normaali maali. Jos listaan lisätään<br />
vielä paloturvallisuusvaatimus, tuotevalikoima<br />
supistuu lähes olemattomiin.<br />
Paloturvallisuutta ei ole pelkästään turvallisuus<br />
työvaiheessa. Se olisi helposti saavutettavissa<br />
kaikilla kylmänä levitettävillä maaleilla<br />
ja pinnoitteilla. Kattopinnoitteelta edellytetään<br />
kuitenkin paloturvallisuutta myös valmiina<br />
pintana.<br />
Katto ei työympäristönä ole kaikkein miellyttävin.<br />
Siksi pinnoitevalinnassa tulee harkita<br />
myös seuraavia asioita:<br />
Yksikomponenttinen tuote on huomattavasti<br />
yksinkertaisempi käyttää kuin useammasta<br />
komponentista sekoitettavat tuotteet.<br />
Lisäksi useamman komponentin sekoittamisessa<br />
on aina riski vääristä sekoitussuhteista<br />
ja sitä kautta epäonnistuneesta lopputuloksesta.<br />
Tuotteen tulee olla helposti levitettävissä<br />
eri menetelmillä.<br />
On eduksi, mikäli tuote ei ole arka alustan<br />
kosteudelle. Kattokorjauksiahan joudutaan<br />
usein tekemään heti sateen jälkeen, kun<br />
vuoto on havaittu.<br />
Edellä mainitut pikakorjaukset saatetaan<br />
joutua tekemään jopa sadekuurojen välillä ja<br />
tällöin on etuna, jos tuote kuivuu nopeasti tai<br />
ainakin kestää sateen huuhtelevaa vaikutusta<br />
huuhtoutumatta alas katolta.<br />
Katoilla on usein eri materiaaleista valmistettuja<br />
detaljeja. Tällöin on edullista, mikäli<br />
pinnoitteella on hyvä tartunta eri materiaaleihin.<br />
Jos tuote ei ole arka lämpötiloille, voidaan<br />
pinnoituskautta jatkaa. Käytännössä joidenkin<br />
tuotteiden osalta pinnoituskausi voi<br />
olla esimerkiksi maaliskuusta marraskuuhun<br />
ilman lisälämmityksiä tai sääsuojauksia. ■<br />
AVANT - juuri oikean kokoinen !<br />
Täysin uusi<br />
700-sarja<br />
• Moottorina Kubota 49 hv<br />
• Pystyy käsittelemään 1400 kg:n<br />
kuormalavan<br />
• Työntövoima peräti 2000 kp<br />
• 4 eri ohjaamovaihtoehtoa<br />
• Ulkopuolinen hydrauliikka 70 l/min<br />
• Erittäin tarkka ja täsmällinen ajo<br />
• Ajonopeus jopa 26 km/h<br />
• Kurottajatyyppinen puomi, joka<br />
takaa erinomaisen näkyvyyden<br />
työlaitteelle ja työhön<br />
• Markkinoiden laajin työlaitevalikoima<br />
AVANT TECNO OY<br />
Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Fax (03) 348 5511<br />
e-mail: sales@avanttecno.com<br />
www.avanttecno.com<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
59
Tietokonemallinnus Mikki Kuntun Valon Vuodenaika -teoksesta,<br />
joka herää eloon Senaatintorilla uudenvuodenaattona.<br />
UUSI VUOSI<br />
VAIHTUU VALOSSA<br />
Helsingin Senaatintorilla vietetään<br />
ja uudenvuodenaaton juhlaa<br />
valoteoksen loisteessa.<br />
– Valoteos tavoittelee dramaattisia<br />
sävyjä, jyrkkiä kontrasteja ja<br />
vaikuttavaa elämyksellisyyttä valon,<br />
musiikin ja arkkitehtuurin yhdistyessä.<br />
“Valon Vuodenaika” on<br />
kokonaisteos, joka elämyksellisyydessään<br />
pyrkii koskettamaan katsojaa<br />
muotojen, valojen ja varjojen<br />
vaihtelulla, valosuunnittelija Mikki<br />
Kunttu kertoo.<br />
Valoteos on koettavissa 1.1.2009<br />
klo 20–23 ja 2.–11.1.2009 klo 16–<br />
23, tasatunneilta alkaen.<br />
Energiatehokkuus on otettu<br />
huomioon valotapahtuman toteutuksessa<br />
mm. hyödyntämällä ledtekniikkaa.<br />
Helsingin Energia kannustaa<br />
tekemään energiaa säästävän<br />
uudenvuodenlupauksen osoitteessa<br />
www.energianeuvoja.fi.<br />
Tekijä ja copyright Mikki Kunttu<br />
Hallitus ohjaa<br />
asutusta<br />
radanvarsiin<br />
Valtioneuvosto on tarkistanut<br />
valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.<br />
Keskeiset<br />
tarkennukset koskevat<br />
yhdyskuntarakenteen<br />
eheyttämistä, Helsingin<br />
seudun asuntotuotannon,<br />
liikenteen ja maankäytön<br />
kokonaisuutta sekä energiakysymyksiä.<br />
Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet<br />
edistävät erityisesti<br />
ilmastonmuutoksen<br />
hillintää, jossa keskeisiä<br />
ovat liikenteen ja asumisen<br />
järjestelyt. Yksityisautoilun<br />
tarvetta tulee vähentää<br />
parantamalla joukkoliikennettä.<br />
Uusiutuvien<br />
energialähteiden hyödyntämistä<br />
vauhditetaan sekä<br />
kaukolämmön ja jäteperäisen<br />
polttoaineen käyttöä<br />
edistetään.<br />
Erityistä huomiota saa<br />
osakseen Helsingin seutu,<br />
jonka kehyskunnissa rakenteeltaan<br />
hajanaiset pientaloalueet<br />
ovat laajentuneet<br />
samalla kun asukastiheys<br />
on laskenut. Alueidenkäyttötavoitteissa<br />
korostuu, että<br />
Helsingin seudun liikenteen<br />
tulee perustua pääasiassa<br />
raideliikenteeseen.<br />
Rakentamista on suunnattava<br />
joukkoliikenteen,<br />
erityisesti raideliikenteen<br />
palvelualueelle. Jotta tavoitteisiin<br />
päästään, vahvistetaan<br />
Helsingin seudun<br />
liikennejärjestelmän suunnittelua<br />
yhtenä kokonaisuutena.<br />
Yhteiset edellytykset<br />
luodaan etenkin juna-<br />
ja metroliikenteen laajentamiselle.<br />
Valtioneuvoston päätös<br />
tavoitteiden tarkistamisesta<br />
tulee voimaan 1.3.2009.<br />
KUNNILLE NEUVONTAA YMPÄRISTÖ-<br />
MYÖTÄISIIN HANKINTOIHIN<br />
Motivassa on käynnistynyt julkisen<br />
sektorin ympäristöteknologiahankintojen<br />
neuvontapalvelu. Palvelu<br />
koskee suurempia kertaluonteisia<br />
hankintoja, esimerkiksi energian,<br />
jäte- ja vesihuollon, joukkoliikenteen<br />
ja logistiikan investointeja.<br />
Palvelun tavoitteena on löytää<br />
asiakkaalle teknisesti ja ympäristön<br />
kannalta paras ratkaisu<br />
ja tehdä hankinnan valmistelusta<br />
helpompaa.<br />
Motiva välittää tietoa kestävistä<br />
hankinnoista ja näitä tukevista<br />
työkaluista sekä hyvistä esimerkeistä.<br />
Apua saa myös tietyn hankintastrategian<br />
tai -suunnittelun valmisteluun<br />
sekä kilpailuttamisvaiheen<br />
asiakirjojen laadintaan sekä<br />
tietoa hankintojen valmistelun rahoitusmahdollisuuksista.<br />
Pilottihankkeille tukea<br />
Palvelun tarjontaa kehitetään tapauskohtaisten<br />
pilottien kautta<br />
kevään 2009 aikana. Motiva hakee<br />
yhteistyökumppaniksi kuntia<br />
ja muita julkisen sektorin organisaatioita,<br />
jotka haluavat kehittää<br />
hankintatoimintaansa tai suunnittelevat<br />
tiettyä ympäristöteknologiahankintaa.<br />
Hankinnoilla on keskeinen merkitys<br />
kuntien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden<br />
saavuttamisessa. Esimerkiksi<br />
kuntien energiaohjelmissa<br />
ja energiatehokkuussopimuksissa<br />
velvoitetaan kuntia sisällyttämään<br />
energiatehokkuus julkisiin hankintoihin<br />
sekä edistämään uusiutuvien<br />
energialähteiden käyttöä.<br />
Riittävä tiedonsaanti ja vuoropuhelu<br />
teknologian tarjoajien ja hankkijoiden<br />
välillä on erityisen tärkeää<br />
suunnitteluvaiheessa, jotta uuden<br />
teknologisen ratkaisun hankintaan<br />
liittyvät riskit saadaan minimoitua.<br />
Tarjoamalla ympäristö- ja hankintaasiantuntijoiden<br />
kontakteja Motiva<br />
pyrkii edistämään vuoropuhelua tilaajien<br />
ja tarjoajien välillä. Näin helpotetaan<br />
myös innovatiivisten ratkaisujen<br />
markkinoillepääsyä.<br />
Isa-Maria Bergman, projektipäällikkö<br />
isa-maria.bergman@motiva.fi<br />
puh. 040 487 4242<br />
Ylläksen maisematien kiertoliittymän toteuttaja on<br />
Lapin tiepiiri, suunnittelija Ramboll Finland Oy.<br />
Ylläksen<br />
kiertoliittymä<br />
palkittiin<br />
Ylläksen maisematien<br />
kiertoliittymä on voittanut<br />
Vuoden kiertoliittymä -kilpailun.<br />
Palkinto luovutettiin<br />
valtakunnallisen Vihervuoden<br />
2008 päätöstilaisuudessa<br />
Helsingissä 14.11.<br />
Lapin tiepiirin tilaama<br />
kiertoliittymä sijoittuu Ylläsjärven<br />
puolelle tunturia<br />
ja on palkintolautakunnan<br />
mukaan kutsuva portti<br />
maisematielle. Ympäristörakentaminen<br />
on tehty<br />
huolellisesti voimia, vaivoja<br />
ja kustannuksia säästämättä,<br />
mikä näkyy kiertoliittymän<br />
pienipiirteisissä yksityiskohdissa.<br />
Liittymään<br />
siirretyt kelot ja rakkakivet<br />
on otettu rakennusvaiheessa<br />
tielinjalta talteen. Paikallisen<br />
materiaalin käyttö on<br />
ekologista. Lisäksi elementit<br />
sopivat ajatuksellisesti ja<br />
visuaalisesti ympäristöön.<br />
Muut loppukilpailuun<br />
selvinneet kiertoliittymät<br />
sijaitsevat Sallassa ja Kankaanpäässä.<br />
60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
HOLLANNIN<br />
ARKKITEHTUURIN<br />
VUOSIKIRJA<br />
Juuri missään ei Suomesta<br />
käydä niin paljon arkkitehtuurin<br />
opintomatkoilla kuin Hollannissa.<br />
Hyvä näin: maassa panostettiin<br />
voimakkaasti juuri arkkitehtuuriin<br />
ja siihen liittyvään viestintään.<br />
Syntyi kokonainen ilmiö ja<br />
sen myötä tietoisuuteen tuli monia<br />
suunnittelijanimiä.<br />
Niistä tunnetuin maailmalla<br />
on Rem Koolhaas, joka kuuluu<br />
maailman ns. tähtiarkkitehtien<br />
kärkiryhmään. Muita suunnittelijanimiä<br />
ovat mm. MECANOO,<br />
MVRDV, SeARCH ti Dynamo<br />
Architecten. Hollannin arkkitehtien<br />
malliin kaikenlaiset<br />
kummalliset kirjainyhdistelmät<br />
tunkeutuivat myös suomalaisten<br />
toimistojen nimistöön:<br />
“Miettinen-Mutilainen-Toropainen<br />
Arkkitehdit”<br />
ei enää tämän jälkeen kuulostakaan<br />
yhtään miltään!<br />
Nyt on koottu järjestyksessä<br />
kolmas Alankomaiden arkkitehtuurin<br />
vuosikirja. Sen tekijöitä<br />
ovat Daan Baker, Allard Jolles,<br />
Michelle Provoost ja Cor<br />
Wagenaar.<br />
Noin 30 rakennuksen esittelyn<br />
lisäksi tämä ulkoasultaan reipas<br />
teos johdattelee lukijan Hollannin<br />
rakentamisen nykypäivään<br />
ja tulevaisuuteen neljän esseen<br />
avulla. Ne käsittelevät mm.<br />
utopiaa, kaupunkiuudistusta ja<br />
arkkitehdin työkentän tilaa.<br />
Valitut työt edustavat monia<br />
käyttötarkoituksia. Kiinnostavimpia<br />
ovat kanteen päässyt NDSM<br />
Studio City Amsterdamissa, lukuisat<br />
lasten ja nuorten rakennukset<br />
ja asuntokohteet.<br />
Vallan jänniä ovat myös<br />
puurakenteinen, palikkaleikkimäinen<br />
kulttuuritalo De Kamers<br />
Amersfoortissa tai vihreäseinäinen<br />
eläinten turvakotirakennus<br />
Amsterdamissa. Kiinnostavaa<br />
ajateltavaa tuo vanhan työväenkorttelin<br />
omatoiminen saneeraus<br />
asukkaiden itsensä toimesta<br />
mutta ammattiarkkitehtien<br />
avulla: asukkailleen perin edulliseksi<br />
tullut Rotterdamin Wallisblok<br />
toimii esimerkkinä kreatiivisesta<br />
asuntosaneerauksesta<br />
ja on ilman muuta jo saanut<br />
seuraajia.<br />
Tarja Nurmi<br />
NAI Publishers: Architectuur in<br />
Nederland / Architecture in the<br />
Netherlands 2007/08. 184 s.<br />
ISBN 978-90-5662-050-9<br />
www.naipublishers.nl<br />
YMPÄRISTÖOPAS | 2008<br />
KAIVON PAIKKA<br />
KANNATTAA<br />
TUTKIA<br />
Noin puoli miljoonaa suomalaista<br />
käyttää päivittäin<br />
omasta rengas- tai kallioporakaivosta<br />
otettua vettä. Lisäksi<br />
yli miljoona loma-asukasta<br />
käyttää kaivovettä pitkäaikaisesti<br />
tai satunnaisesti. Kaivoveden<br />
laadulla on siten suuri<br />
terveydellinen ja taloudellinen<br />
merkitys. Kaivovesi tulisikin<br />
tutkituttaa kuuden vuoden<br />
välein perusteellisesti ja<br />
kolmen vuoden välein suppeammin.<br />
Suomen ympäristökeskuksen<br />
uudessa oppaassa neuvotaan<br />
kaivon hyvän sijoituspaikan<br />
valinnassa ja kaivoveden<br />
laadun tutkimisesta. Oppaaseen<br />
sisältyy myös kaivoveden<br />
analyysitulkki, joka auttaa arvioimaan,<br />
miten juomakelpoista<br />
oman kaivon vesi on.<br />
Kirja, jonkalaista ei aiemmin<br />
ole julkaistu, on tarkoitettu<br />
kiinteistönomistajille, viranomaisille,<br />
konsulteille sekä<br />
alan urakoitsijoille.<br />
www.ymparisto.fi/kaivot<br />
www.ymparisto.fi/kaivot/<br />
analyysitulkki<br />
Suomen ympäristökeskus |<br />
KAIVON PAIKKA<br />
Kaivon paikka<br />
Selvitykset ja tutkimukset<br />
kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi<br />
Tuomo Hatva, Toivo Lapinlampi ja Sanna Vienonen<br />
Asuntomessualue<br />
kuin puutarhakaupunki<br />
Isot tontit luonnonläheisellä<br />
Lintulan alueella Valkeakosken<br />
keskustan tuntumassa, kylämäiset<br />
korttelit ja energiatehokkaan<br />
rakentamisen uutuudet<br />
ovat 10.7.–9.8.2009 järjestettävien<br />
asuntomessujen valttikortteja.<br />
Messutalojen pinta-ala on<br />
80–400 neliötä. Kohteista kaksi<br />
on passiivienergiataloa. Taloista<br />
puolet on rakentajaperheiden<br />
itselleen toteuttamia,<br />
loput ovat talotehtaiden to-<br />
Lintulan alueelle on rakenteilla Taikatilukset-puisto,<br />
suunnittelijoina Valkeakosken kuva- taidekoulu,<br />
käsityökoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulun<br />
maisemansuunnittelun opiskelijat.<br />
teuttamia.<br />
Lintulan aluetta on<br />
puhuteltu jopa puutarhakaupunkina<br />
– nykyaikaisena<br />
ja toimivana sovelluksena<br />
alkuperäisen<br />
eurooppalaisen puutarhakaupungin<br />
ideasta.<br />
Espoosta<br />
sähköautokaupunki<br />
Fortum ja Espoon kaupunki<br />
ovat aloittaneet yhteistyön,<br />
jonka tavoitteena<br />
on tehdä mahdolliseksi<br />
ladattavien sähköautojen<br />
käyttöönotto kaupungissa<br />
ja näin pienentää liikenteen<br />
päästöjä. Talven aikana Espoo<br />
hankkii kolme ja Fortum<br />
8–10 ladattavaa hybridi-<br />
ja täyssähköautoa testikäyttöön.<br />
Autojen latauspisteitä<br />
on aluksi viisi.<br />
Sähköautojen ja lataustekniikoiden<br />
testaamisen<br />
lisäksi hankkeessa tutkitaan<br />
laajamittaisen käyttöönoton<br />
vaatimuksia infrastruktuurille,<br />
selvitetään latauksen<br />
maksutapoja sekä<br />
tutkitaan sähköisen autoilun<br />
soveltuvuutta taksi- ja joukkoliikenteeseen.<br />
– Jos kaikki Espoon kaupungin<br />
käytössä olevat henkilöautot<br />
(150 kpl) olisivat<br />
sähköautoja, ilmaan pääsisi<br />
270 tonnia vähemmän hiilidioksidia<br />
vuodessa, kaupunginjohtaja<br />
Marketta Kokkonen<br />
toteaa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 61
Porin Satama sai<br />
uuden kemikaalilaiturin<br />
Porin Sataman investointi uuteen<br />
suurikapasiteettiseen kemikaalilaituriin<br />
Tahkoluodon satamanosassa on<br />
valmistunut. Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />
oli 4,4 miljoonaa euroa.<br />
Laituri sijaitsee 10 metrin väylällä, ja<br />
sen ansiosta sataman liikennettä voidaan<br />
nostaa yli 1 M tonnia.<br />
Uuden investoinnin myötä Porin<br />
Satama pystyy vastaamaan uuden<br />
ympäristöluvan vaatimuksiin.<br />
Uusi laituri mahdollistaa myös sen,<br />
että palavat ja palamattomat lastit<br />
voidaan erottaa eri laitureihin. Täten<br />
samaan aikaan voidaan purkaa tai<br />
lastata esim. kemikaali- ja öljylaivaa<br />
yhä kasvaneella lastaus- ja purkunopeudella.<br />
Projektin pääurakoitsijana toimi<br />
Terramare Oy, lisäksi mukana olivat<br />
mm. Porin tekninen palvelukeskus ja<br />
Länsi-Suomen Teollisuusasennus Oy.<br />
Tutkimus kreosootin<br />
terveysvaikutuksista<br />
Tutkimus kreosootin terveysvaikutusten<br />
ehkäisemisestä linjatyömailla<br />
osoittaa, että huolellinen suojautuminen<br />
altistumista vastaan on tärkeää.<br />
Huolellinen ihosuojaus, hyvä hygienia<br />
sekä suojakäsineiden, suojavaatteiden<br />
ja hengityssuojaimen käyttö<br />
puuta työstettäessä ovat olennaisia<br />
keinoja vähentää altistusta, koska altistuminen<br />
linjatyössä tapahtuu pääasiassa<br />
ihon kautta.<br />
Kreosoottiöljy on kivihiilitervan tisle,<br />
jota on käytetty vuosia pylväiden<br />
ja ratapölkkyjen kyllästämiseen. Öljy<br />
sisältää myös syöpävaarallisiksi luokiteltuja<br />
PAH-yhdisteitä.<br />
Energiateollisuus ry:n aloitteesta<br />
Työterveyslaitoksella toteutettua tutkimusta<br />
johti erityisasiantuntija Mauri<br />
Mäkelä.<br />
Uusi kemikaalilaituri Tahkoluodon<br />
satamanosassa Porissa.<br />
Suomen yhdistetty<br />
lämmön ja sähkön<br />
tuotanto sai kiitosta<br />
Kansainvälinen energiajärjestö<br />
IEA on myöntänyt täydet viisi tähteä<br />
Suomelle tehokkaasta tavasta<br />
käyttää energianhankinnassa yhdistettyä<br />
lämmön ja sähkön tuotantoa.<br />
IEA pitää yhdistettyä lämmön<br />
ja sähkön tuotantoa yhtenä tehokkaimmista<br />
energiantuotannon tehostamiskeinoista<br />
ja keinona vähentää<br />
hiilidioksidipäästöjä.<br />
Yhteistuotantolaitoksen hyötysuhde<br />
voi kohota jopa 90 prosenttiin.<br />
Ympäristöpäästöt ovat noin<br />
30 prosenttia pienempiä kuin erillisissä<br />
sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa.<br />
IEA antaa Suomelle<br />
tunnustusta myös kaukolämmön<br />
ja -jäähdytyksen hyödyntämisestä,<br />
teollisuuden lämmön ja sähkön<br />
yhteistuotannosta sekä biopolttoaineiden<br />
hyödyntämisestä yhteistuotannossa.<br />
www.iea.org/g8/chp/profiles/Finland.<strong>pdf</strong><br />
Espoon Suurpelto kokeilee<br />
nettikauppaa<br />
Suurpelto Espoossa on ensimmäinen aluerakennuskohde,<br />
jonka talot varustetaan tuotteiden vastaanottotiloilla,<br />
palvelueteisillä. Uudenlainen kodin ostosten tilaus- ja<br />
toimituspalvelu helpottaa etenkin lapsiperheiden ja vanhusten<br />
arkea. Espoon kaupunki ja Seulo-hanke ovat tehneet<br />
sopimuksen, jonka mukaan asukkaat tulevat saamaan<br />
lähipalvelut kotiin mahdollisimman ekologisina yhteistoimituksina.<br />
Ensimmäisten kerrostalojen palvelueteiset sisustetaan<br />
lukittavilla kaapeilla. Ruokaostokset toimitetaan lämpöeristetyissä<br />
ja kylmägeelillä varustetuissa kiertävissä kuljetuslaatikoissa.<br />
Pesulasta tulleille vaatteille on oma paikkansa<br />
kaapissa, samoin kirjastopalveluille ja apteekkituotteille.<br />
www.seulo.fi<br />
Suurpellon ensimmäisiin kerrostaloihin on varattu tilat<br />
lukittaville kaapeille.<br />
YTV:n jätevoimalasta kaksi tarjousta<br />
YTV:n jätevoimalahankkeesta jätettiin kaksi tarjousta<br />
31.10. mennessä. Tarjouksen jättivät Fortum Power and<br />
Heat Oy ja Vantaan Energia Oy. Fortum tarjoaa laitoksen<br />
rakentamista YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alueelle Espoon ja Kirkkonummen rajalle. Vantaan Energian<br />
tarjouksessa esitetään, että jätevoimala sijoittuisi Långmossebergenin<br />
alueelle Vantaalle. Tarjouskilpailun voittajan ratkaisee<br />
YTV:n hallitus todennäköisesti 19.12.<br />
62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
– Tavoitteemme on lisätä rakentamisen<br />
nopeutta, tehokkuutta ja<br />
turvallisuutta, Ruukki Constructionin<br />
johtaja Saku Sipola toteaa.<br />
Teräsrakentamiseen<br />
palosuojaussuunnittelua<br />
Rautaruukki kehittää teräsrakentamisen<br />
paloturvallisuutta. Uuden palosuunnittelun<br />
kokonaisratkaisun merkittävimpiä<br />
etuja ovat rakennusten paloturvallisuuden<br />
varmistaminen kaikissa<br />
palotilanteissa ja taloudellisesti tehokkaimman<br />
palosuojausmenetelmän<br />
valinta tilanteen mukaan.<br />
Suunnitteluratkaisu tekee simulaatiosta<br />
ja toiminnallisesta palomitoituksesta<br />
nopeaa ja sujuvaa. Kokonaisuus<br />
yhdistää rakennuksen suunnittelussa<br />
käytettävät tuotemalli- ja palosimulointiohjelmat<br />
sekä rakenneanalyysin saumattomaksi<br />
kokonaisuudeksi siten, että<br />
ohjelmistojen välillä ei tarvita riskialtista<br />
manuaalista tiedon siirtoa.<br />
Rakenteiden suojausmenetelmiä<br />
ovat mm. sprinkler- ja vesisumusuojausmenetelmät<br />
sekä palosuojamaalaus<br />
ja rakenteiden ylimitoitus.<br />
www.ruukki.com<br />
Uusi kuormaaja on<br />
vahva ja nopea<br />
Avant Tecno Oy on laajentanut kuormainsarjaansa<br />
700-sarjan koneisiin. Ne<br />
soveltuvat erityisen hyvin kiinteistönhoidon,<br />
rakentamisen ja viherrakentamisen<br />
ammattilaisten tarpeisiin.<br />
Punainen tupa<br />
asunnottomille<br />
Neapo Oy:n punainen tupa mahdollistaa<br />
asunnottomien ja moniongelmaisten henkilöiden<br />
inhimillisen asuttamisen kodikkaisiin,<br />
kestäviin ja helposti siirrettäviin pientaloihin.<br />
Punaisen tuvan materiaalit ja sisustusratkaisut<br />
valitaan asiakkaan toiveiden ja käyttötarkoituksen<br />
mukaan. 23 neliön tuvan perusvarustukseen<br />
kuuluvat WC, suihku, koneellinen<br />
ilmanvaihto, lattialämmitys, lämmön talteenotto<br />
ja minikeittiö. Sosiaalisen asumisen<br />
varustelu sisältää lisäksi WC-kalusteet ruostumattomasta<br />
teräksestä, turvalasit ja lattiakaivon<br />
makuualkovissa.<br />
Luja teräskennorunkoinen punainen tupa<br />
ei tarvitse erillistä perustusta, vaan se sijoitetaan<br />
tiivistetyn sorapatjan päälle. Kustannustehokkuutensa<br />
ja siirreltävyytensä ansiosta se<br />
soveltuu monenlaiseen käyttöön, ja sen käyttötarkoitusta<br />
voi vaihtaa tuotteen elinkaaren<br />
aikana. Punainen tupa on tarvittaessa kytkettävissä<br />
myös rivi-, pari- tai kerrostaloksi.<br />
www.neapo.com<br />
Punainen tupa on inva-mitoitettu, joten<br />
tuvan kaikissa osissa voi liikkua myös<br />
pyörätuolilla tai rollaattorilla.<br />
700-sarjan Avant on varustettu<br />
Kubota 49 hv:n dieselmoottorilla, ja<br />
se pystyy käsittelemään 1 400 kg:n<br />
painoista kuormalavaa. Hydraulinen<br />
vakaaja parantaa kuorman käsittelyä<br />
merkittävästi ja kurottajatyyppisen<br />
puomin ansiosta ohjaamosta on<br />
hyvä näkyvyys ulos ja työlaitteelle.<br />
700-sarjan Avantin työntövoima<br />
on 2 000 kp. Ulkopuolisen hydrauliikan<br />
tuotto on 70 l/min. Pienkuormaajan<br />
maksiminopeus on 25 kilometriä<br />
tunnissa, joten se soveltuu<br />
myös töihin, joissa ketteryyden lisäksi<br />
tarvitaan ripeää siirtonopeutta.<br />
www.avanttecno.com<br />
UUSI HENKILÖNOSTIN<br />
Leguan Liftsin uusi Leguan 160 2S soveltuu sekä<br />
sisä- että ulkokäyttöön. Tuotanto aloitetaan tammikuussa<br />
2009. Nostin on saatavana järeällä telaalustalla<br />
tai vahvalla nelivedolla. Tela-alusta on hyvä<br />
ratkaisu liikuttaessa pehmeillä alustoilla kuten hiekalla,<br />
metsässä tai lumessa. Puomistossa käytetään<br />
kolmipuomijärjestelmää, teleskooppia, kääntyvää<br />
koria sekä taittopuomia (jibiä). Nostimella saavutetaan<br />
15,6 metrin työskentelykorkeus ja 6,65 metrin<br />
sivu-ulottuma.<br />
www.leguanlifts.com<br />
Dubai Festival Cityn kelluva esiintymislava<br />
valmistuu vuoden loppuun mennessä. Varsinainen<br />
esiintymisareena sijaitsee kelluvan rakennuksen<br />
katolla. Alakerrassa on back stage.<br />
Kelluvia rakennuksia Dubaihin<br />
Marina Housing Oy toimittaa Dubaihin kelluvia<br />
venesataman huoltorakennuksia ja kelluvan esiintymislavan.<br />
Persianlahden alueelle on ideoitu jo<br />
vuosia erilaisia kelluvia rakenteita. Marina Housing<br />
rakentaa nyt ensimmäiset kelluvat talot tällä erittäin<br />
kilpaillulla markkina-alueella. Palm Jumeirahin<br />
palmun muotoisella tekosaarella kelluu vielä tämän<br />
vuoden aikana neljä venesataman huoltorakennusta.<br />
Dubai Festival Cityyn rakennetaan kelluva<br />
konserttilava.<br />
Jumeirah Palm -tekosaarelle valmistumassa olevaan<br />
Anchor Marinaan toimitettavat neljä kelluvaa<br />
venesataman huoltorakennusta ovat pinta-alaltaan<br />
noin 100 neliötä. Niissä on wc- ja suihkutilat sekä<br />
tekniset tilat. Arkkitehti Timo Uralan suunnittelemat<br />
rakennukset valmistetaan Marina Housingin<br />
alihankkijalla Virossa ja kuljetetaan Dubaihin talomoduuleina<br />
konteissa. Kaupat ovat arvoltaan yli<br />
2 milj. euroa.<br />
www.marinahousing.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 63
FCG-konserni<br />
mo Niemeläinen on<br />
siirtynyt Helsingistä Lappeenrantaan.<br />
Hän toimii<br />
myös Lappeenrannan<br />
aluepäällikön varahenkilönä.<br />
Marinetek<br />
Group Oy<br />
• FCG-konsernin uudeksi<br />
toimitusjohtajaksi on<br />
nimitetty Paul Paukku.<br />
Paukku aloittaa konsernin<br />
palveluksessa 5.1.2009<br />
ja ottaa konsernijohtajan<br />
tehtävän vastuulleen<br />
1.2.2009, jolloin nykyinen<br />
konsernijohtaja Seppo<br />
Mäki jää eläkkeelle.<br />
Paukku siirtyy FCG:n<br />
johtoon Hewlett-Packardin<br />
palveluksesta, missä<br />
hän on viimeksi toiminut<br />
General Western Europe<br />
-palveluliiketoiminnan<br />
johtajana. Tätä ennen<br />
hän toimi 12 vuotta<br />
Hewlett-Packardin Suomen<br />
ja Baltian yhtiöiden<br />
toimitusjohtajana.<br />
• FT Arto Itkonen on nimitetty<br />
Pilaantuneet alueet<br />
-toimialalle suunnittelupäälliköksi<br />
Turkuun.<br />
• Maankäyttö ja maisema<br />
-toimialalle on nimitetty<br />
arkkitehti Johanna<br />
Närhi projektipäälliköksi<br />
Turkuun,<br />
• DI Anna Kuokkanen<br />
on nimitetty Prosessit ja<br />
tutkimus -toimialalle projekti-insinööriksi<br />
Helsinkiin.<br />
• Rakennetekniikka-toimialalle<br />
on nimitetty DI<br />
Aleksei Hamppu rakennesuunnittelijaksi<br />
Helsinkiin<br />
ja<br />
• Insinööri AMK Isto Tiihonen<br />
on nimitetty ICTyksikköön<br />
suunnitteluohjelmistovastaavaksi<br />
Helsinkiin.<br />
• DI Tapio Hartikainen<br />
on nimitetty Liikennesuunnittelu-toimialalle<br />
projektipäälliköksi/asiantuntijaksi<br />
Rovaniemelle.<br />
• Tekniseksi johtajaksi on<br />
nimitetty DI Jyrki Sauros.<br />
Hän toimii myös Marinetek<br />
Finland Oy:n toimitusjohtajana.<br />
• Projekti-insinööriksi on<br />
nimitetty insinööri Ville<br />
Leisti.<br />
64<br />
FCG Finnish Consulting<br />
Group Oy<br />
• Viestintä- ja HRD-päällikkö<br />
Eeva Kokki on nimitetty<br />
viestintä- ja HRDjohtajaksi.<br />
FCG International Oy<br />
• DI Per Kock on nimitetty<br />
projektipäälliköksi.<br />
FCG Planeko Oy<br />
• Pilaantuneet alueet<br />
-toimialan päällikkö Ti-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
• miljöösuunnitteluinsinööri<br />
AMK Pekka Seppänen<br />
nuoremmaksi<br />
suunnittelijaksi Tampereelle<br />
ja<br />
• arkkitehti Paula Julin<br />
suunnitteluarkkitehdiksi<br />
Jyväskylään.<br />
• Arkkitehti, artenomi<br />
Juhana Marttinen on<br />
nimitetty Arkkitehtuuri-toimialalle<br />
projektiarkkitehdiksi<br />
Helsinkiin.<br />
• rakennusinsinööri Tiina<br />
Väänänen suunnittelijaksi<br />
Kuopioon.<br />
• Rakennusinsinööri AMK<br />
Sanna Leskelä on nimitetty<br />
Verkosto ja yleissuunnittelu<br />
-toimialalle<br />
vesihuollon suunnittelijaksi<br />
Rovaniemelle.<br />
• Insinööri AMK Antti<br />
Saarikoski on nimitetty<br />
Satamat ja vesiväylät -toimialalle<br />
projektipäälliköksi<br />
Turkuun.<br />
• Insinööri Antti Ala-Kurikka<br />
on nimitetty Laitosja<br />
automaatiosuunnittelu<br />
-toimialalle suunnittelupäälliköksi<br />
Seinäjoelle.<br />
• Rakennusinsinööri Petteri<br />
Nieminen on nimitetty<br />
Rakennuttaminen ja<br />
ylläpitopalvelut -toimialalle<br />
rakennuttajapäälliköksi<br />
Turkuun.<br />
Rudus Betonituote<br />
Oy<br />
• Insinööri Mikael Fjäder<br />
on nimitetty Rudus Betonituote<br />
Oy:n toimitusjohtajaksi<br />
sekä Ruduksen johtoryhmän<br />
jäseneksi. Fjäder<br />
siirtyy Rudus Betonituotteen<br />
palvelukseen maxit<br />
Oy Ab:n markkinointijohtajan<br />
tehtävästä.<br />
• Logistiikkainsinööriksi<br />
on nimitetty insinööri<br />
(AMK) Jaakko Heinonen.<br />
• Suunnitteluinsinööriksi<br />
on nimitetty insinööri<br />
(AMK) Jonna Alanko.<br />
Marinetek<br />
Finland Oy<br />
• Tuotantopäälliköksi on<br />
nimitetty insinööri (AMK)<br />
Juha-Pekka Villa-Holmberg.
WSP Finland Oy<br />
den rakennesuunnittelun<br />
toimialapäälliköksi toimipaikkanaan<br />
Oulu.<br />
• Tuotantokoordinaattoriksi<br />
on nimitetty filosofian<br />
kandidaatti Slobodan<br />
Popovic.<br />
Marinetek<br />
Marinas Oy<br />
• Marinetek-konsernin<br />
venesatamien rakennuttamisyhtiö<br />
Marinetek Marinasin<br />
toimitusjohtajaksi<br />
on kutsuttu Kari Suonsilta.<br />
Jyväskylän<br />
kaupunki<br />
• Jyväskylän kaupungin<br />
hankintajohtajan virkaan<br />
on valittu asianajaja, varatuomari<br />
Marjo Laine<br />
1.1.2009 alkaen.<br />
Uuden Jyväskylän<br />
hankinta-asiat kuuluvat<br />
hallintokeskuksessa<br />
konsernipalveluiden kokonaisuuteen.<br />
Hankintajohtajan<br />
tehtävänä on<br />
kaupunkikonsernin hankintojen<br />
johtaminen ja<br />
koordinoiminen sekä<br />
hankintaosaamisen kehittäminen.<br />
• Arkkitehti Terhi Tikkanen-Lindström<br />
aloittaa<br />
WSP Finlandin Ympäristö<br />
ja arkkitehtuuri -toimialan<br />
johtajana 1.1.2009.<br />
Tikkanen-Lindström toimii<br />
tällä hetkellä Helsingin<br />
kaupungin rakennusviraston<br />
katu- ja puisto-osaston<br />
toimistopäällikkönä.<br />
Ramboll<br />
Finland Oy<br />
• RI Kimmo Nikama on<br />
nimitetty Ramboll FM-yksikön<br />
päälliköksi Espooseen.<br />
• Rak. mestari Harri Lassila<br />
on nimitetty toimialapäälliköksi<br />
Talotoimialalle<br />
toimipaikkanaan Espoo.<br />
• DI Senja Poukka on<br />
nimitetty suunnittelijaksi<br />
Alue- ja kunnallistekniikka<br />
-yksikköön Espooseen.<br />
• Ins. AMK Timo Massinen<br />
on nimitetty ympäristö-<br />
ja ympäristögeotekniikan<br />
projektipäälliköksi<br />
Mikkelin toimistoon.<br />
• Tekn. yo Juha Ukkonen<br />
on nimitetty infraalan<br />
suunnittelijaksi Mikkelin<br />
toimistoon.<br />
• DI Lauri Malinen on<br />
nimitetty Kaakkois-Suomen<br />
alueyksikköön toimistopäälliköksi<br />
Lappeenrantaan.<br />
• FM Anne-Mari Haakana<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Kaakkois-<br />
Suomen alueyksikköön<br />
Lappeenrannan toimistoon.<br />
• Ins. AMK Mikko Pitkänen<br />
on nimitetty automaatiosuunnittelijaksi<br />
Automaatio ja sähkö -yksikköön<br />
Jyväskylään.<br />
• Ins. AMK Joonas Hämäläinen<br />
on nimitetty<br />
sähkösuunnittelijaksi<br />
Automaatio ja sähkö -yksikköön<br />
Varkauteen.<br />
• RI, tekn. yo Pertti Palokangas<br />
on nimitetty<br />
Talotoimialalle teollisuu-<br />
• Ins. AMK Mikael<br />
Lankoski on nimitetty<br />
rakennetekniikan<br />
suunnittelijaksi Oulun Talo-yksikköön<br />
toimipaikkanaan<br />
Tornio.<br />
Ramboll<br />
Analytics Oy<br />
• FM Miikka Karkela<br />
on nimitetty myyntipäälliköksi<br />
Ramboll Analytics<br />
Oy:hyn.<br />
Lassila & Tikanoja<br />
Oyj<br />
• Ari Laine on nimitetty<br />
Ympäristöpalvelujen tuotantopäälliköksi<br />
Pirkanmaan<br />
alueelle.<br />
• Vesa Launo on nimitetty<br />
Ympäristöpalvelujen<br />
Pirkanmaan alueen yksikönpäälliköksi.<br />
Hän jatkaa<br />
myös Hämeenlinnan<br />
yksikönpäällikkönä.<br />
• Satu Hannula on nimitetty<br />
myyntineuvottelijaksi<br />
Ympäristöhuollon<br />
myyntiin Vaasan seudulle.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden väki<br />
toivottaa kaikille lukijoille ja<br />
yhteistyökumppaneille<br />
rauhaisaa joulun odotusta ja<br />
menestyksekästä vuotta 2009!<br />
✸ ✸ ✸<br />
Kuntatekniikan vuosikerrat on luettavissa numerokohtaisina<br />
<strong>pdf</strong>-tiedostoina osoitteessa<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 65
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
2009 ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
tapahtumakalenteri<br />
2009<br />
Teknisen toimialan<br />
varautumissuunnitelmat<br />
26.–27.1.2009 Helsinki<br />
www.efeko.fi<br />
Katujen ja yleisten<br />
alueiden ylläpidon<br />
toimintatavat<br />
3.2.2009 Helsinki<br />
www.efeko.fi<br />
Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
4.–6.2.2009 m/s Mariella<br />
Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />
www.ukty.net<br />
Viherpäivät<br />
10.–11.2.2009 Tampere<br />
www.vyl.fi<br />
Rakentaminen ja Talotekniikka<br />
6.–8.3.2009 Jyväskylä<br />
www.jklmessut.fi<br />
Sportec 2009<br />
26.–27.3.2009 Tampere<br />
www.sportec.fi<br />
Wasser Berlin 2009<br />
30.3.–3.4.2009 Berlin<br />
www.wasser-berlin.com<br />
Jäähallipäivät<br />
14.–16.4.2009 Helsinki-<br />
Tukholma-Helsinki<br />
www.finnhockey.fi<br />
Kuntapäivät<br />
6,–7.5.2009 Jyväskylä<br />
www.kunnat.net<br />
Stone+tec 2009<br />
20.–23.5.2009 Nürnberg<br />
www.stone-tec.com<br />
Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />
27.–29.5.2009 Tampere<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
28.–29.5.2009 Tampere<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Asuntomessut<br />
10.7.–9.8.2009 Valkeakoski<br />
www.asuntomessut.fi<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Turvallinen kunta<br />
on yhteinen<br />
haaste sivu 16<br />
Jätevesiklinikka<br />
neuvoo Pohjois-<br />
Karjalassa sivu 38<br />
Maankäytön<br />
yhteistyö sujuu<br />
yhtiössä sivu 48<br />
DT 2009, 3rd International<br />
Dry Toilet Conference<br />
12.–15.8.2009 Tampere<br />
www.drytoilet.org/dt2009<br />
16th IFME World Congress on<br />
Municipal Engineering<br />
6.–10.9.2009 Melbourne<br />
www.ipwea.org.au/melb2009<br />
Kuntamarkkinat<br />
9.–10.9.2009 Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
Lautakuntapäivät<br />
1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />
www.efeko.fi<br />
Liikenne ja maankäyttö<br />
7.–8.10.2009 Helsinki<br />
www.efeko.fi<br />
Entsorga-Enteco 2009<br />
27.–30.10.2009 Köln<br />
www.entsorga-enteco.de<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
3.–4.11.2009 Helsinki<br />
www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot<br />
2010<br />
Talvitiepäivät<br />
27.–28.1.2010 Lahti<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
FinnBuild-messut<br />
6. – 9.10.2010 Helsinki<br />
www.finnbuild.fi<br />
8/2008<br />
Vesistölämpö<br />
on Hannu urheiluopistolle<br />
vetää Suomen hyvä<br />
Kerkelä<br />
ratkaisu, laajinta ESCOtoteutusta<br />
Ruti sanoo.<br />
Marko<br />
Lapissa. sivu 54<br />
sivulla 36<br />
Lauri Laine ja Jan-Erik Andersson<br />
Sateenkaaren salaisuuden äärellä<br />
Turun Biolaaksossa<br />
TAITEESTA<br />
TULI INFRAA<br />
sivu 6<br />
14.11.2008 10:23:15<br />
2009<br />
LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-<br />
TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE<br />
LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA<br />
I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />
LIIDEA OY<br />
www.liidea.fi<br />
08-8810300<br />
Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU<br />
Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI<br />
LAADUKASTA OSAAMISTA<br />
YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />
KunFo tietää!<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
on yhteinen verkostomme,<br />
josta löydät mm. tuoreimmat<br />
uutiset ja tapahtumat, rekryfoorumin,<br />
matkapalveluja ja<br />
kuvapankin.<br />
Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta<br />
jatkuvana kestotilauksena<br />
69 euroa. Saat kaupan päälle<br />
toukokuussa 2009 ilmestyvän<br />
Vesihuollon osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa<br />
78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />
voi hoitaa kätevimmin os.<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. (09) 771 2442.<br />
66 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
<br />
SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />
infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />
tuottava moniosaaja.<br />
Palvelutarjontamme kattaa<br />
konsultoinnin, suunnittelun,<br />
rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />
ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI<br />
• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />
• Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />
• Geotieteellinen konsultointi<br />
• Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />
tunnelisuunnittelu<br />
• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />
• Liikenteen konsultointi<br />
• Maisema- ja vihersuunnittelu<br />
• Paikkatietopalvelut<br />
• Siltasuunnittelu<br />
• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />
• Vesi- ja ympäristötekniikka<br />
• Ympäristökonsultointi<br />
Pöyry Environment Oy<br />
Pöyry Infra Oy<br />
Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />
Puh. 010 33 11<br />
www.environment.poyry.fi<br />
www.infra.poyry.fi<br />
GEOPALVELU OY<br />
Ristimäenkatu 2<br />
G<br />
33310 Tampere<br />
P<br />
Puh (03) 2767 200<br />
Faksi (03) 2767 222<br />
geopalvelu@geopalvelu.fi<br />
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />
Golder Associates Oy<br />
Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />
puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />
• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />
tutkiminen ja kunnostus<br />
• Jäteluokitukset<br />
• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />
• Hyötykäyttöarvioinnit<br />
maanrakentamisessa<br />
• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />
sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />
• Ympäristöriskien arvioinnit<br />
• Vanhojen kaatopaikkojen<br />
kunnostussuunnittelu<br />
Kotimaiset, energiaa säästävät<br />
AIRIT-ilmastimet<br />
MIXIT-sekoittimet<br />
• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn<br />
• Luonnonvesien hapetukseen<br />
Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien<br />
suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja<br />
tarvittaessa vuokraus.<br />
WWW.WATERIX.COM<br />
Hitsaajankatu 4 c<br />
00810 Helsinki<br />
puh. 044 091 77 77<br />
info@veela.fi<br />
www.veela.fi<br />
VESIHUOLTOPALVELUA<br />
•osaamistestaus<br />
•vesihuollon projektinhoito<br />
•suunnittelun valvonta<br />
•palveluhankintojen kilpailutus<br />
•osuuskuntien isännöinti<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />
67
Varma ja kestävä<br />
Weholite-säiliö<br />
Weholite-säiliöt<br />
kokonaistoimituksina<br />
Esimerkkisovelluksia:<br />
• Alavesisäiliöt<br />
• Tasausaltaat<br />
• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt<br />
• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat<br />
• Saostussäiliöt<br />
WehoPutspienpuhdistamot<br />
• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot<br />
• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset<br />
• Vähäinen huollontarve<br />
Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan<br />
2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan<br />
2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.<br />
www.kwhpipe.fi