2008/4 - Etelä-Pohjanmaan liitto
2008/4 - Etelä-Pohjanmaan liitto
2008/4 - Etelä-Pohjanmaan liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva vaihtuu talviseksi<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton tiedotuslehti 4 / 2007 joulukuu www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
Sisältö<br />
Internetversio<br />
EU-ohjelmien ja projektien teemanumero<br />
Pääkirjoitus: Maakunnan liiton rooli vahvistuu 2<br />
EU-ohjelmien palapeli - Hankerahoitus<br />
Etelä-Pohjanmaalla 3<br />
Näkökulma: Vaikeudet on tehty voitettaviksi,<br />
myös rakenneohjelmien toimeenpanossa 4<br />
EAKR-ohjelman ideahaku tuotti 44 hakemusta 5<br />
Maakunnan toimijoiden huomio<br />
EU:n erillisohjelmiin 5<br />
Toteutunut EU-ohjelmarahoitus painottunut<br />
yritystoiminnan edistämiseen 6<br />
Liiton vuoden 2009 toiminta 8<br />
Kunta<strong>liitto</strong> myönsi 25 kunnia- ja ansiomerkkiä 9<br />
Maakuntakeskuksen asema<br />
aluehallintokaupunkina vahvistuu 10<br />
ProArt johdattaa ammattimaisia kulttuurin<br />
toimijoita kansainvälistymään 12<br />
?<br />
Euroopan kulttuurimaakunta -idea esille<br />
EROC-projektissa 12<br />
Tavoitteena kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa 13<br />
Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeella<br />
tukea kuntien kehittämistyölle 14<br />
Tietoyhteiskunta työn alla 15<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 1 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
PÄÄKIRJOITUS<br />
Maakunnan liiton rooli vahvistuu<br />
Aluehallinnon uudistus eli ALKU-hanke on taas ottanut<br />
uusia askeleita. Työryhmä on ministeri Mari Kiviniemen<br />
johdolla linjannut muun muassa aluejakoja ja uusien virastojen<br />
sijaintipaikkoja.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton näkökulmasta tähänastisissa<br />
päätöksissä on ollut paljon ilonaiheita. Aluehallintoviraston<br />
(ALLU) alue näyttää rakentuvan toiveidemme mukaisesti<br />
kolmen meitä ympäröivän maakunnan varaan.<br />
Kumppaneinamme tulevat olemaan Keski-Suomi, Pirkanmaa<br />
ja Pohjanmaa. On myös hienoa, että viraston<br />
pääpaikka sijoitetaan Vaasaan.<br />
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) pääpaikasta<br />
käytiin kovaa, jopa ylireagointia aiheuttanutta<br />
vääntöä Seinäjoen ja Vaasan välillä. Seinäjoen valinta<br />
”täyden palvelun ELYn” sijaintipaikaksi on merkittävää,<br />
sillä ELY tulee olemaan nimenomaan maakunnan liitolle<br />
tärkeä yhteistyökumppani.<br />
Myös yhteistoiminta-alue näyttää muodostuvan liiton näkemysten<br />
pohjalta. Jatkossa linjaamme ylimaakunnallisia,<br />
strategisesti merkittäviä asioita yhä tiiviimmin yhteistyössä<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> kanssa.<br />
ALKU-uudistuksessa liitoille annetaan uusia tehtäviä<br />
esimerkiksi koulutustarpeiden ennakoinnissa, liikennejärjestelmäsuunnittelussa<br />
ja yhteispalveluiden kehittämisessä.<br />
Lisäksi liiton yhteistyö alueellisen taidetoimikunnan<br />
ja liikuntaneuvoston kanssa vahvistuu. Toivottavasti<br />
lisävastuut tuovat myös uusia voimavaroja.<br />
Vaikka liiton tehtävät kasvavat, peruskivi pysyy samana.<br />
Toiminta pohjautuu jäsenkuntiemme valtuustojen kautta<br />
rakentuvaan kansanvaltaan. Kunnallisvaalien kautta valitut<br />
maakuntapäättäjät ovat yhä merkittävämmällä paikalla,<br />
kun Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> linjauksia lähivuosina tehdään.<br />
Liiton luottamushenkilöiden rooli on tärkeä. Yhtäältä he<br />
tietysti edustavat omaa kotikuntaansa maakunnallisessa<br />
päätöksentekoelimessä. Toisaalta heiltä edellytetään<br />
laajaa, kotikunnan rajat ylittävää kehitysnäkemystä. Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
liitossa otetaan yhä useammin kantaa<br />
niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin asioihin.<br />
Maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuun alussa liiton toimintasuunnitelman<br />
ja talousarvion ensi vuodelle. Suunnitelma<br />
on uusittu rakenteeltaan. Jokainen tehtäväalue<br />
on pyrkinyt listaamaan mahdollisimman konkreettisia ja<br />
mitattavia tavoitteita lähiajan toiminnalle. Näin luottamushenkilöt<br />
pystyvät paremmin ottamaan kantaa liiton tavoit-<br />
teisiin sekä niiden asettamisvaiheessa että toteutumista<br />
punnittaessa.<br />
Merkittävä asia uudessa talousarviossa on liiton voimavarojen<br />
vahvistaminen kulttuuri- ja tiedotusasioissa. Ensi<br />
syksynä yhdistetty kulttuuri- ja tiedotussihteerin tehtävä<br />
jaetaan kahden henkilön hoidettavaksi. Yhteydenpitomme<br />
kuntien kulttuuritoimijoihin vahvistuu. Samalla tiedotus<br />
saadaan entistä painokkaammin osaksi edunvalvontaamme.<br />
Liiton omista hankkeista on käyty keskustelua luottamuselimissämme.<br />
On kysytty, eikö lakisääteisten ja perussopimuksessa<br />
mainittujen tehtävien hoitaminen riitä. Tämä<br />
pohdinta on ollut paikallaan. Peruslinjausta ei kuitenkaan<br />
ole tarvetta muuttaa: <strong>liitto</strong> ottaa hankkeita hoitaakseen,<br />
kun se on perusteltua maakunnallisesti tärkeiden tavoitteiden<br />
edistämiseksi ja kun sopivampaa toteuttajaorganisaatiota<br />
ei löydy.<br />
Uudet haasteet odottavat ensi vuonna. Niitä kohtaamme<br />
uudistuvan luottamushenkilökaartin myötä. Etelä-Pohjanmaalla<br />
on menty viime vuosina harppauksin eteenpäin,<br />
ja uskon positiivisen suuntauksen jatkuvan.<br />
Levollista joulua ja menestyksekästä alkavaa vuotta<br />
2009!<br />
Asko Peltola<br />
Maakuntajohtaja<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
EU-ohjelmien palapeli<br />
Hankerahoitus Etelä-Pohjanmaalla<br />
EU-ohjelmakauden 2007–2013 keskeisimmät<br />
EU-rahoituskanavat Etelä-Pohjanmaalla<br />
ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma,<br />
Euroopan aluekehitysrahastosta<br />
rahoituksen saava Länsi-Suomen EAKRohjelma<br />
sekä Euroopan sosiaalirahastosta<br />
rahoitettava Manner-Suomen ESR-ohjelma.<br />
Rahallisesti selvästi suurin näistä on maaseudun<br />
kehittämisohjelma. Siihen sisältyy<br />
myös maakunnan neljän LEADER-toimintaryhmän<br />
toiminta.<br />
Kuluvalla EU-ohjelmakaudella 2007–2013 on maakunnassa<br />
käytettävissä EU:n ja valtion ohjelmarahoitusta<br />
yhteensä noin 153 miljoonaa euroa. Kun EU-ohjelmarahoituksella<br />
toteutettaviin hankkeisiin vaadittava kuntarahoitus<br />
ja yksityinen rahoitusosuus lasketaan mukaan, voi<br />
hankkeiden toteuttamisessa käytettävä rahoitus nousta<br />
yhteensä jopa 360 miljoonaan euroon.<br />
EU-tukien jakaminen perustuu yhteistyössä laadittuihin<br />
suunnitelmiin. EU-ohjelmissa määritellään, millaiseen<br />
toimintaan rahoitusta on mahdollista käyttää ja millaiset<br />
rahalliset resurssit kehittämistoimintaan on käytettävissä.<br />
Kaiken kattavana maakunnallisena ohjenuorana EUrahoituksenkin<br />
suuntaamisessa ovat Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, joiden kokoamis-<br />
ja päivitysvastuu on maakunnan liitolla.<br />
Merkittävässä asemassa ohjelmakauden hankerahoituksessa<br />
on yritystoiminnan edistäminen. Toisena isona<br />
kokonaisuutena on osaamisen ja innovaatiojärjestelmien<br />
kehittäminen, joka pitää sisällään niin työvoiman saatavuuden<br />
ja työllisyyden edistämisen, ammatillisen koulutuksen<br />
kuin korkeakoulutus- ja tutkimushankkeetkin.<br />
Myös elinympäristön parantamiseen ja kehittämiseen,<br />
palvelurakenteiden uudistamiseen ja hyvinvointiin sekä<br />
kulttuurin, matkailun ja vapaa-aika-asioiden kehittämiseen<br />
on EU-rahoitusta käytettävissä. Eräs maakunnan<br />
kannalta keskeinen teema, johon on saatavissa rahoitusta<br />
useista eri ohjelmista, on kansainvälistyminen.<br />
EU-ohjelmarahoitusta maakunnassa myöntäviä viranomaisia<br />
on useita, yhtenä näistä Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>.<br />
Suurin EU-rahoituksen myöntäjä on TE-keskus. Seudullisten<br />
LEADER-toimintaryhmien kautta on mahdollista<br />
saada hankerahoitusta myös pienimuotoisempiin hankkeisiin,<br />
joten tämä rahoitus soveltuu hyvin yhdistyksille<br />
ja muille yksityisen sektorin toimijoille. Tietoa rahoittajaviranomaisten<br />
rahoitustoiminnasta ja EU-ohjelmista<br />
yleensä on saatavilla viranomaisten internetsivuilta sekä<br />
EU-ohjelmien omilta internetsivuilta. EU-ohjelmaviestintä<br />
on alkaneella ohjelmakaudella painottunut voimakkaasti<br />
juuri internetiin.<br />
EU-rahoitusta välittävät organisaatiot<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> TE-keskus www.te-keskus.fi<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong> www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
Länsi-Suomen lääninhallitus www.laaninhallitus.fi<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi<br />
Tekes www.tekes.fi<br />
Finnvera Oyj www.finnvera.fi<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> LEADER-toimintaryhmät:<br />
Aisapari www.aisapari.net<br />
Kuudestaan www.kuudestaan.net<br />
Liiveri www.liiveri.net<br />
Suupohjan kehittämisyhdistys<br />
www.suupohjankehittamisyhdistys.fi<br />
EU-ohjelmien omia teemasivustoja:<br />
www.maaseutu.fi<br />
www.rakennerahastot.fi<br />
www.lansisuomi.fi<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton tiedotuslehti 4/<strong>2008</strong><br />
Päätoimittaja:<br />
maakuntajohtaja Asko Peltola<br />
puh. 0400 590 123<br />
asko.peltola(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Painopaikka: Kauhavan Kirjapaino<br />
Painosmäärä: 1300 kpl<br />
ISSN 1796-0215<br />
Toimitus ja taitto:<br />
tiedotussihteeri Juhani Heikkilä<br />
puh. 050 537 8071<br />
juhani.heikkila(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Lehti julkaistaan<br />
myös liiton internetsivuilla<br />
www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 3 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
NÄKÖKULMA<br />
Vaikeudet on tehty voitettaviksi, myös<br />
rakenneohjelmien toimeenpanossa<br />
Jo ennakkoon oli tiedossa, että rakennerahastokausi<br />
2007–2013 tulisi olemaan poikkeuksellisen tärkeä<br />
ja haastava myös Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> näkökulmasta.<br />
Tiedossa oli, että kyseessä olisi luultavasti<br />
viimeinen merkittävästi kehittämisvaroja sisältävä<br />
rakenneohjelmakausi. Kuitenkin jo tällä ohjelmakaudella<br />
ESR- ja EAKR-resurssit olisivat selvästi aikaisempaa<br />
pienemmät. Lisäksi kuntien osuus julkisesta kansallisesta<br />
rahoituksesta tulisi nousemaan.<br />
Vaikka käynnistynyt rakenneohjelmakausi on jo<br />
kolmas, jossa olemme mukana, on ohjelmien<br />
liikkeellelähtö ollut tuskastuttavan verkkaista. Tiedän,<br />
että työ- ja elinkeinoministeriössä on ponnisteltu<br />
voimien äärirajoilla esimerkiksi rakenneohjelmien<br />
hallinnoinnissa tarvittavien tietokoneohjelmien<br />
valmistelussa. Silti kun ministeriöuudistus rokotti<br />
atk-asiantuntijaresursseja ennakoitua enemmän, ei<br />
ohjelmien valmistumisen viivästymistä voitu estää.<br />
Lisäksi se, että meillä on rakennerahastovaroja alueilla<br />
välittäviä välittäjäorganisaatioita moninkertainen määrä<br />
muihin maihin verrattuna, pirstaloi ohjelmien hallinnoinnin<br />
monimutkaiseksi palapeliksi.<br />
Onneksi vihdoin nyt voi sanoa, että ohjelmien<br />
käynnistämiseen liittyneet tekniset vaikeudet alkavat<br />
olla takanapäin. Haasteet eivät silti vielä ole ohi.<br />
Toimintaympäristömme on nyt tyystin toisenlainen<br />
kuin, miksi se oletettiin rakenneohjelmia tehtäessä.<br />
Työvoimapulan torjumisen sijasta resursseja on<br />
kohdennettava avoimen työttömyyden torjuntaan.<br />
Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen ohella<br />
pitäisi myös rakenneohjelmia pystyä hyödyntämään<br />
suhdannepoliittisesti infrahankkeiden vauhdittamiseksi.<br />
Meillä Etelä-Pohjanmaalla rakenneohjelmien käynnistäminen<br />
on ollut erityisen iso ponnistus. Länsi-<br />
Suomen ohjelmat ovat sisällöllisesti tavallistakin<br />
kunnianhimoisemmin osaamisen kehittämiseen painottuvia.<br />
Perinteisiä rakentamishankkeita ei käytännössä<br />
voida juuri lainkaan tukea. Maakunnan keskusalueen<br />
määrittely EAKR-ohjelmassa ei-haasteelliseksi alueeksi<br />
rajaa Seinäjoen seudun pitkälti perinteisten yritystukien<br />
ulkopuolelle. Kun kuntakenttäkin on elänyt omaa<br />
rakennemuutostaan, ei tarvittavan kuntarahoituksenkaan<br />
kokoaminen ole ollut helppoa. Moni maakunnalliseksi<br />
tarkoitettu kehittämishanke uhkaa typistyä muutaman<br />
seutukunnan hankkeeksi.<br />
Oikeastaan ainoastaan maaseudun kehittämisohjelman<br />
kautta rahoitettavien alle 10 työntekijän mikroyritysten<br />
kehittäminen on jatkunut likimain ennallaan. Myös<br />
maaseudun muuhun kehittämiseen tarkoitetut resurssit<br />
ovat pysyneet lähes edellisen ohjelmakauden tasolla.<br />
Maaseudun kehittämisohjelman merkitys Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> kehittämisessä onkin selvästi aikaisempaa<br />
suurempi.<br />
Vaikeudet rakenneohjelmien toimeenpanossa ovat<br />
kuitenkin voitettavissa. Mitään korvaamatonta ei vielä<br />
ole menetetty. Nyt on tärkeää muistaa, että mikään<br />
suhdannetilanne ei ole ikuinen. Taantuman jälkeen<br />
alkaa uusi nousu. Väestökehityksen kova tosia-asia<br />
on, että työvoima on sittenkin niukkeneva voimavara ja<br />
siitä on pidettävä hyvää huolta myös vaikeina aikoina.<br />
Liiketoiminnan, henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämiseen<br />
on jaksettava panostaa niin, että yrityksemme olisivat<br />
entistäkin kilpailukykyisempiä aikojen taas parantuessa.<br />
Jos minun pitäisi valita uuden rakenneohjelmakauden<br />
tavoitteista yksi, jossa ehdottomasti pitäisi onnistua,<br />
en epäröisi valinnan tekemisessä: Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
kansainvälistymisen edistämisen nostaisin ehdottomaksi<br />
kaikkea hanketoimintaa yhdistäväksi kärkitavoitteeksi.<br />
Raimo Harjunen<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> TE-keskuksen johtaja<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 4 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
EAKR-ohjelman ideahaku tuotti yhteensä 44 hakemusta<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton ja TE-keskuksen<br />
yhteinen hankeideahaku päättyi marraskuun<br />
lopussa. Haussa oli hankkeistettavaksi<br />
soveltuvia kehittämisideoita EAKRohjelman<br />
erityisteemoihin ”Kärkiklusterien<br />
kehittäminen” ja ”Hyvinvointipalvelujen<br />
innovatiivinen kehittäminen”.<br />
Liittoon tuli 24 ja TE-keskukseen 20 kehittämisideaa,<br />
joita käsitellään ja arvioidaan joulu-tammikuun aikana.<br />
Toteuttamiskelpoisimmista ideoista tullaan pyytämään<br />
varsinaiset hankehakemukset alkuvuodesta.<br />
Liittoon tulleista kehittämisideoista valtaosa liittyi<br />
erityisteemaan ”Kärkiklusterien kehittäminen”. Kaikkien<br />
maakunnan perinteisten kärkiklustereiden - metalli- ja<br />
teknologiateollisuuden, elintarvike- ja bioalojen sekä<br />
asumisklusterin - kehittämiseen tähtääviä hankeideoita<br />
esitettiin. Myös erityisteema ”Hyvinvointipalvelujen<br />
innovatiivinen kehittäminen” herätti mukavasti<br />
kiinnostusta.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>on voi jättää hakemuksia myös<br />
erityisten hakuaikojen ulkopuolella. Hakemukset pyritään<br />
käsittelemään MYR:n hankeryhmän hyväksymän<br />
aikataulun mukaisesti. - hr<br />
Lisätietoa: www.ep<strong>liitto</strong>.fi --> Hankerahoitus<br />
Maakunnan toimijoiden huomio EU:n erillisohjelmiin<br />
Alueellisten viranomaisten välitettävänä<br />
olevan EU-ohjelmarahoituksen lisäksi Euroopan<br />
unionilla on runsaasti muita erillisohjelmia,<br />
joista on mahdollista hakea hankerahoitusta<br />
kunkin rahaston teemojen ja<br />
linjausten mukaiseen, hyvin monentyyppiseen<br />
kehittämistoimintaan. Näiden erillisohjelmien<br />
mukaisiin hankkeisiin haetaan<br />
rahoitusta suoraan Brysselistä.<br />
Kansainvälisiä, käytännössä alueiden välisiä partnerihankkeita<br />
rahoitetaan mm. Interreg-ohjelmista, joihin<br />
kuuluu myös Botnia Atlantica (www.botnia-atlantica.eu).<br />
Eteläpohjalaiset toimijat ovat hakeneet onnistuneesti<br />
hankerahoitusta useista erillisohjelmista. EU:n erillisohjelmien<br />
hyödyntäminen on haastavaa, ja sen arvioidaan<br />
Europe Direct West Finland<br />
JAKK EU-tietokeskus<br />
Jalasjärvi<br />
– EU-rahoitusmahdollisuuksien neuvonta,<br />
koulutus ja konsultointi, myös<br />
EU:n erillisohjelmat<br />
www.jakknet.com/eu-tietokeskus<br />
eu-tietokeskus(at)jakk.fi<br />
Kehittämispäällikkö Jari Alanko<br />
puh. 0400 624 290<br />
jari.alanko(at)jakk.fi<br />
Kv-koordinaattori Nuudia Laan-Kaari<br />
puh. 0400 493 891<br />
nuudia.laan-kaari(at)jakk.fi<br />
Kehittämispäällikkö Emilia Jalomäki<br />
puh. 040 561 7049<br />
emilia.jalomaki(at)jakk.fi<br />
WFA - Länsi-Suomen Allianssi<br />
Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto<br />
Bryssel<br />
– EU-tietopalvelu ja neuvonta mm.<br />
EU:n erillisohjelmista<br />
www.wfa.fi/toimisto<br />
puh. +32 2 286 9081<br />
european.office(at)westfinland.be<br />
Toimiston johtaja Kjell Nybacka<br />
EU-asiantuntija Krista Huhtala-Jenks<br />
yleisesti vaativan ammattimaista hanketoimintaosaamista.<br />
Hankkeita ovat toteuttaneet mm. koulutus- ja tutkimusorganisaatiot.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liitolla on kokemusta<br />
kansainvälisistä partnerihankkeista. Liitto on tällä<br />
hetkellä partnerina mukana lokakuussa käynnistyneessä<br />
European Regions of Culture -hankkeessa, joka saa<br />
osarahoituksen EU:n Kulttuuri-ohjelmasta. Hankkeen<br />
pääpartneri on Iso-Britannian Cornwallissa ja kolmas<br />
partneri Puolassa.<br />
EU:n rakennerahasto-ohjelmavarat uhkaavat Suomen<br />
osalta pienentyä merkittävästi käynnissä olevan ohjelmakauden<br />
jälkeen, joten osaamispääomaa EU:n erillisohjelmien<br />
hyödyntämisessä tulee kartuttaa tulevina vuosina.<br />
Tietoa ja hankeneuvontaa näiltä osin on saatavissa alla<br />
olevista eteläpohjalaisia palvelevista toimistoista. Toimistot<br />
ylläpitävät myös sähköpostituslistoja, joiden kautta<br />
saa tietoa haussa olevista ohjelmista ja partnerihauista.<br />
- jh<br />
Ulkoasiainministeriön<br />
Eurooppatiedotus<br />
Seinäjoki<br />
– tietokannat Euroopan unionista<br />
– hankerahoitusneuvontaa<br />
www.eurooppa-tiedotus.fi<br />
Aluetiedottaja Pekka Purhonen<br />
puh. 010 345 6230 tai 040 510 7513<br />
pekka.purhonen(at)formin.fi<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 5 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Toteutunut EU-ohjelmarahoitus painottunut<br />
yritystoiminnan edistämiseen<br />
Projektirahoituksen toteutuminen Etelä-Pohjanmaalla 1.1.2007–31.10.<strong>2008</strong><br />
Lokakuun <strong>2008</strong> loppuun mennessä Etelä-<br />
Pohjanmaalla on edennyt myönteiseen<br />
rahoituspäätökseen eri EU-rahoitusohjelmista<br />
tai kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta<br />
rahoitettuna yli 60 kehittämisprojektia.<br />
”Myönteisessä käsittelyputkessa” on eri<br />
rahoittajilla kymmeniä hakemuksia, jotka<br />
etenevät päätöksentekoon, kunhan kaikki<br />
osatekijät saadaan kuntoon. Vastaavasti<br />
rahoituspäätöksen on saanut satakunta<br />
yritystukiprojektia.<br />
Kaiken kaikkiaan myönteisen rahoituspäätöksen<br />
saaneiden projektien ja yritystukien kokonaiskustannusarvio<br />
on vajaa 50 miljoonaa euroa. Myönnetty/varattu<br />
EU:n ja/tai valtion tuki tästä on noin 18,5 miljoonaa euroa<br />
ja kuntarahaa on sitoutunut yli 5 miljoonaa euroa.<br />
Eri ohjelmien ja rahoituslähteiden toimintalinjat omine<br />
erityispiirteineen ja -tavoitteineen muodostavat<br />
moninaisen kokonaisuuden. Hankkeita tulee ja menee.<br />
Kokonaiskuvaa on hankala hahmottaa – minkälaisen<br />
toiminnan tukemiseen tukirahat kohdentuvat?<br />
Vaikka olemassa on runsaasti ohjelma- ja<br />
viranomaiskohtaisia painotuksia, kaikkia rahoittajia sitovia<br />
linjauksia löytyy Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> maakuntaohjelmasta<br />
ja sen toteuttamissuunnitelmasta, jotka on valmisteltu<br />
laajalla yhteistyöllä maakunnan omista tarpeista<br />
ja lähtökohdista käsin. Kun halutaan tarkastella<br />
projektirahoituksen kohdentumista laajemmalla<br />
perspektiivillä kuin yksittäisen rahoitusohjelman<br />
tavoiteasetannan näkökulmasta, onkin perusteltua<br />
peilata tilannetta maakuntaohjelman painotuksiin.<br />
Tarkasteltaessa rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman<br />
eri osa-alueille on käytetty kahdeksaa<br />
”hankeluokkaa”. Jokainen kehittämisprojekti sijoitetaan<br />
siihen hankeluokkaan, johon se parhaiten rahoittajan<br />
mielestä istuu.<br />
Maakuntaohjelman toimintalinjoista johdetut<br />
hankeluokat:<br />
1 Yritystoiminnan edistäminen<br />
2a Työvoiman saatavuus ja työllisyyden edistäminen<br />
sekä ammatillinen koulutus<br />
2b Korkeakouluyhteistyö ja innovaatiojärjestelmä<br />
3a Elinympäristön parantaminen ja kehittäminen<br />
3b Palvelurakenteiden uudistaminen ja hyvinvoinnin<br />
edistäminen<br />
3c Kulttuuri, matkailu ja vapaa-aika<br />
4a Saavutettavuus ja logistiikka-alan kehittäminen<br />
4b Tietoverkkojen sisältötuotannon parantaminen<br />
Lokakuun loppuun mennessä myönnetty projektirahoitus<br />
on kohdentunut maakuntaohjelman hankeluokkiin alla<br />
olevan kuvaajan mukaisessa suhteessa.<br />
Myönnetty ja varattu EU+valtio<br />
EU-ohjelmarahoituksen kohdentuminen 2007–<strong>2008</strong> maakuntaohjelman hankeluokkiin<br />
2 %<br />
1 %<br />
1 %<br />
3 %<br />
8 %<br />
13 %<br />
9 %<br />
57 %<br />
Mako:n TL 1<br />
Mako:n TL 2a<br />
Mako:n TL 2b<br />
Mako:n TL 3a<br />
Mako:n TL 3b<br />
Mako:n TL 3c<br />
Mako:n TL 4a<br />
Mako:n TL 4b<br />
Mako/kohdentamaton<br />
6 %<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 6 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Arvio keskeisimmistä rahoitusresursseista Etelä-Pohjanmaalla ohjelmakaudella<br />
2007–2013<br />
2007-2013 yhteensä (milj. €) EU+valtio Kunta Arvio yksityisestä<br />
Yhteensä<br />
rahoituksesta<br />
Maaseudun kehittämisohjelma<br />
70,2 7,1 130,5 207,8<br />
(TE-keskus ja toimintaryhmät yhteensä)<br />
EAKR-ohjelma 41,8 10,3 35,3 87,4<br />
ESR-ohjelman alueosio 21 4,2 8,2 33,4<br />
Arvio ESR-ohjelman valtakunnallisen 20 4 7,5 31,5<br />
osion rahoituksesta<br />
EU-ohjelmat yhteensä 153,0 25,6 181,5 360,1<br />
Arvio kansallisesta maakunnan<br />
12,5 9,0 2,0 23,5<br />
kehittämisrahan tasosta<br />
Kaikki yhteensä 165,53 34,6 183,5 383,6<br />
Yritystukirahoitus liikkeelle ensimmäisenä<br />
Kehittämisrahoitus on painottunut tähän mennessä<br />
merkittävästi maakuntaohjelman toimintalinjaan 1:<br />
Yritystoiminnan edistäminen. Asiaan vaikuttaa se,<br />
että EU-ohjelmien käynnistyminen on lähtenyt liikkeelle<br />
juuri yritystukirahoituksesta. On oletettavaa, että<br />
muiden hankeluokkien painoarvo tulee lisääntymään<br />
kehittämishankerahoituksen päästessä kunnolla vauhtiin.<br />
Tähän luokkaan kuuluvia yritystukia on myönnetty noin<br />
7,5 miljoonaa euroa.<br />
Suurimpia yksittäisiä kehittämisprojekteja ovat ESRohjelmasta<br />
rahoitetut Osaamisesta kasvua 2 - Etelä-<br />
Pohjanmaa, jossa toteutetaan aloittaville ja toimiville<br />
yrityksille tuotteistettuja asiantuntijapalveluita,<br />
muuta konsultointia, valmennusohjelmia sekä<br />
kansainvälistymisohjelmia, sekä Sopimushankkija II<br />
-projekti, jossa haetaan ratkaisua eteläpohjalaisten<br />
metallialan pk-yritysten osaamisen ja verkostoitumisen<br />
kehittämiseen.<br />
Työvoima ja koulutus toisena vahvana<br />
Maakuntaohjelman toimintalinjalla 2: Osaamisen ja<br />
innovaatiojärjestelmän kehittäminen, hankeluokan 2a:<br />
Työvoiman saatavuus ja työllisyyden edistäminen<br />
sekä ammatillinen koulutus, tukimääräältään<br />
suurin yksittäinen hanke on Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton<br />
hallinnoima Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa ISO<br />
–projekti. Hankeluokkaan 2 b: Korkeakouluyhteistyö ja<br />
innovaatiojärjestelmä sijoittuvat mm. Epanet-verkoston<br />
koordinointi- ja professuurihankkeet.<br />
Kaiken kaikkiaan kehittämisrahoitus painottuu erittäin<br />
voimakkaasti maakuntaohjelman toimintalinjoille 1 ja 2,<br />
sillä noin 75 prosenttia kehittämisrahoituksesta ohjautuu<br />
niihin.<br />
Elinympäristön, palveluiden ja vapaa-aikasektorin<br />
hankerahoitus käynnistymässä<br />
Maakuntaohjelman toimintalinjalla 3: Asuinympäristön<br />
ja hyvinvoinnin kehittäminen sisältää erilaisia<br />
kehittämiskokonaisuuksia, joihin yhteensä kohdentuu<br />
tähän mennessä myönnetystä kehittämisrahoituksesta<br />
noin 13 prosenttia. Hankeluokkaan 3a: Elinympäristön<br />
parantaminen ja kehittäminen sijoittuu toimintaryhmien<br />
toimintamäärärahat, useita ympäristöhankkeita sekä<br />
kylien kehittämis- ja investointihankkeita. Hankeluokkaan<br />
3b: Palvelurakenteiden uudistaminen ja hyvinvoinnin<br />
edistäminen on sijoitettu maaseutupoliittisen<br />
erityisohjelman alueosion kehittämishankekokonaisuus<br />
Kompassi sekä kyläinvestointihankkeita. Hankeluokka<br />
3c: Kulttuuri, matkailu ja vapaa-aika pitää<br />
sisällään mm. ylimaakunnallisen FinWest -matkailun<br />
kehittämishankkeen Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> osuuden sekä<br />
kulttuuriin tai vapaa-aikaan liittyviä kylähankkeita.<br />
Maakuntaohjelman toimintalinja 4: Infrastruktuurin<br />
parantaminen nojaa pääasiassa kansalliseen<br />
rahoitukseen. Tämän toimintalinjan mukaisia<br />
infrastruktuurihankkeita (tiet, tietoliikenne) ei<br />
juurikaan ole mahdollista tukea EU:n tai kansallisella<br />
kehittämishankerahoituksella.<br />
Luokkaan ”kohdentamaton” sijoittuvat aluekeskusohjelman<br />
hankkeet, jotka sisältävät osioita kaikista<br />
maakuntaohjelman toimintalinjoista.<br />
Heli Rintala<br />
EU-koordinaattori<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 7 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Liiton vuoden 2009 toiminta<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton maakuntavaltuusto<br />
on hyväksynyt liiton talousarvion vuodelle<br />
2009. Liiton ensi vuoden talousarvion mukaiset<br />
toimintamenot ovat yhteensä noin 3,1<br />
miljoonaa euroa.<br />
Talousarvio pohjautuu kuntien jäsenmaksuosuuksien<br />
8,26 prosentin korottamiseen ja noin 100 000 euron suunniteltuun<br />
alijäämään. Alijäämäisen budjetin mahdollistavat<br />
aikaisempien vuosina kertyneet ylijäämät. Talouden<br />
laskusuhdanteesta ja kuntatalouden lähivuosien epävarmuudesta<br />
johtuen jäsenkunnat ovat olleet kriittisiä maksuosuuksien<br />
nousua kohtaan. Maakuntahallitus perusteli<br />
talousarvioehdotusta liiton toiminnan riittävien resurssien<br />
turvaamisella. Lisäksi meneillään oleva aluehallinnon uudistus<br />
on tuomassa tulevaisuudessa maakunnan liitoille<br />
lisää tehtäviä, johon on maakuntahallituksen mukaan<br />
syytä varautua. Maakuntavaltuusto hyväksyi esitetyt perustelut,<br />
ja liitossa valmistaudutaan vuoden 2009 toimintaan<br />
määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.<br />
Liiton toimintasuunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa<br />
uudistetun organisaation tehtävälueiden mukaisesti.<br />
Isoina ja laajalla maakunnan toimijoiden yhteistyöllä toteutettavina<br />
tehtävinä ovat mm. maakuntasuunnitelman<br />
ja kulttuuristrategian päivitystyöt sekä Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
kansainvälistymisen toimintaohjelman toimeenpano.<br />
Liitto hallinnoi laajoja maakunnallisia kehittämishankkeita.<br />
Hankkeita on toteutuksessa neljä, ja lisäksi <strong>liitto</strong><br />
on mukana kansainvälisessä EU:n Kulttuuri-ohjelmasta<br />
osarahoituksen saavassa European Regions of Culture<br />
-hankkeessa. Vuonna 2009 käynnistyy todennäköisesti<br />
myös muita kansainvälisiä hankkeita, joihin <strong>liitto</strong> on hakenut<br />
mukaan partneriksi. Liiton budjetissa on erillisenä<br />
kohtana myös muille hankkeiden toteuttajille välitettävä<br />
kuntarahoitusosuus. Sen on arvioitu vuonna 2009 olevan<br />
noin 257 000 euroa. Valtaosa tästä summasta välitetään<br />
Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelman ja Epanet-verkoston<br />
hankkeiden kuntarahoitusosuuksiksi.<br />
Henkilöstömuutoksena toimintasuunnitelmaan sisältyy<br />
nykyisen kulttuuri- ja tiedotussihteerin yhdistelmätoimen<br />
lakkauttaminen ja kokoaikaisen tiedottajan sekä kulttuurin<br />
kehittämisen tehtäväalueelle sijoittuvan kehittämissuunnittelijan<br />
toimien perustaminen 1.8.2009 alkaen.<br />
Liiton perussopimus uudistuu<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton uusi perussopimus astuu voimaan<br />
1.1.2009. Perussopimuksen keskeinen muutos on<br />
jäsenkunnista maakuntapäiville ja maakuntavaltuustoon<br />
tulevien edustajien määrän asukaslukuperusteen muuttaminen.<br />
Jatkossa jäsenkunta saa niin maakuntapäiville<br />
kuin maakuntavaltuustoonkin yhden edustajan kutakin<br />
alkavaa 4000 asukasta kohti, kun aikaisemmin luku oli<br />
yksi edustaja kutakin 3000 asukasta kohti. Maakuntapäiville<br />
jokainen jäsenkunta saa kuitenkin vähintään kaksi<br />
edustajaa. Uudistuksen myötä maakuntavaltuuston jäsenten<br />
kokonaismäärä on uudessa vuonna 2009 aloittavassa<br />
valtuustossa nykyisen 76:n sijasta 56 edustajaa.<br />
Maakuntavaltuuston 15-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä<br />
ojennettiin saajilleen Suomen Kuntaliiton myöntämiä kunniaja<br />
ansiomerkkejä.<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 8 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Kunta<strong>liitto</strong> myönsi 25 kunnia- ja ansiomerkkiä liiton<br />
luottamushenkilöille ja henkilökunnalle<br />
Maakuntajohtaja Asko Peltolalle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki<br />
Tapio Liinamaa (vas.), Juhani Hyvönen, Aapo Saari, Antti Niemi-Aro<br />
ja Aarne Heikkilä saivat Suomen Kuntaliiton kunniamerkit.<br />
Suomen Kunta<strong>liitto</strong> myönsi Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton<br />
luottamushenkilöille ja henkilökunnalle yhteensä<br />
25 kunnia- ja ansiomerkkiä. Kultaisten ja hopeisten<br />
kunniamerkkien saajat kuuluvat liiton maakuntavaltuuston<br />
ja -hallituksen puheenjohtajistoon. Myös<br />
maakuntajohtaja Asko Peltola on saanut kunniamerkin:<br />
tasavallan presidentti myönsi hänelle 6.12.<strong>2008</strong><br />
Suomen Valkoisen Ruusun ensimmäisen luokan ritarimerkin.<br />
Kultainen kunniamerkki on Kuntaliiton korkein huomionosoitus,<br />
joka myönnetään henkilölle, joka on pitkään<br />
ansiokkaasti toiminut kunnan- tai kaupunginvaltuuston<br />
tai -hallituksen puheenjohtajana tai kunnan tai kuntayhtymän<br />
vastuunalaisena viranhaltijana sekä lisäksi osallistunut<br />
merkittävällä tavalla maakunnalliseen ja valtakunnalliseen<br />
toimintaan.<br />
Kunnia- ja ansiomerkkien saajat:<br />
Kultainen kunniamerkki:<br />
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja,<br />
kunnallisneuvos Tapio Liinamaa<br />
Maakuntavaltuuston II varapuheenjohtaja,<br />
kunnallisneuvos Juhani Hyvönen<br />
Maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja,<br />
kunnallisneuvos Aapo Saari<br />
Hopeinen kunniamerkki:<br />
Maakuntahallituksen puheenjohtaja,<br />
maakuntaneuvos Antti Niemi-Aro<br />
Maakuntahallituksen II varapuheenjohtaja,<br />
maakuntaneuvos Aarne Heikkilä<br />
Kultainen ansiomerkki:<br />
Maakuntahallituksen jäsen, maanviljelijä Eero Ahvenniemi<br />
Maakuntahallituksen jäsen, rehtori Sirpa Kinnari<br />
Maakuntahallituksen jäsen, liikuntaneuvos Liisa Lähdesmäki<br />
Maakuntahallituksen jäsen, terveydenhoitaja Ulla Palojoki<br />
Neuvotteleva virkamies Seppo Rinta-Hoiska<br />
Toimistosihteeri Margit Sara<br />
Hallintojohtaja Raimo Saunamäki<br />
Aluekehitysjohtaja Timo Urpala<br />
Hopeinen ansiomerkki:<br />
Maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja,<br />
agrologi Lasse Hautala<br />
Maakuntahallituksen jäsen, tutkimusmestari Pekka Hella<br />
Maakuntahallituksen jäsen, perhepäivähoitaja Eila Koskinen<br />
Maakuntahallituksen jäsen, kansanedustaja Paula Sihto<br />
Projektipäällikkö Carita Laitala<br />
Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula<br />
Pronssinen ansiomerkki:<br />
Toimistosihteeri Salme Ahtiainen<br />
Tietohuoltosihteeri Marjut Ojanperä<br />
Maakuntainsinööri Jorma Ollila<br />
Toimistosihteeri Riitta Rauhala<br />
EU-koordinaattori Heli Rintala<br />
Projektipäällikkö Esa-Matti Åkerberg<br />
Kunnia- ja ansiomerkit luovutettiin maakuntavaltuuston<br />
joulukuun kokouksen yhteydessä. Maakuntavaltuuston<br />
kokous oli samalla Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton 15-vuotisjuhlakokous.<br />
- jh<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 9 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Maakuntakeskuksen asema aluehallintokaupunkina<br />
vahvistuu: ELYn päätoimipaikka Seinäjoelle<br />
Valtion aluehallinnon uudistamishanke ALKU<br />
on ollut pinnalla myös maakuntien liitoissa,<br />
ja uudistamishankkeen eteneminen on pitänyt<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> edunvalvojat kiireisinä.<br />
Aluehallinnon uudistusta vetävä hallinnon<br />
ja aluekehityksen ministerityöryhmä teki<br />
joulukuun alussa Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> ja keskuskaupunki<br />
Seinäjoen kannalta merkittävän<br />
päätöksen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
(ELY) kaikki toiminnot kattava<br />
päätoimipaikka sijoitetaan Seinäjoelle.<br />
ALKU-hankkeen tilanne sähköistyi marraskuussa, kun<br />
ministerityöryhmän oli määrä ryhtyä tekemään ratkaisuja<br />
uusien virastojen sijaintipaikoista. Maakunnan liitot olivat<br />
ilmoittaneet aikaisemmin omat näkemyksensä sopivista<br />
aluejaoista ja virastojen sijainneista. Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
ja naapurimaakunta <strong>Pohjanmaan</strong> välille syntyi osin melko<br />
kovaksikin käynyt kilpailu aluekehittämisestä vastaavan,<br />
TE-keskuksen runkoon rakentuvan Elinkeino-, liikenneja<br />
ympäristökeskuksen täyden palvelun toimipaikasta.<br />
Toisen valtion uuden viranomaisen, Aluehallintovirasto<br />
ALLUn, päätoimipaikaksi päätettiin Vaasa jo marraskuun<br />
puolivälissä. Senkin vuoksi päätös aluekehittämisestä<br />
vastaavan ELYn pääpaikan sijoittamisesta Seinäjoelle oli<br />
odotettu ja maakunnan toiveiden mukainen.<br />
Uuden täyden palvelun ELYn toimialue kattaa Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> ja <strong>Pohjanmaan</strong> maakunnat. Myös Keski-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> liittyminen mukaan on vielä mahdollinen,<br />
vaikka ministerityöryhmä linjasikin maakunnan yhteistyösuunnaksi<br />
pohjoisen Keski-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton maakuntahallituksen<br />
esityksen mukaisesti. Vaikka aluekehittämistä<br />
hoitavan viraston kaikki toiminnot kattava pääpaikka sijoitetaankin<br />
Seinäjoelle, myös Vaasassa näyttää säilyvän<br />
jatkossa ilmeisesti varsin laajan palvelun ELY-virasto.<br />
Uusi aluehallinto vuonna 2010<br />
Läänit, tiepiirit, ympäristökeskukset, TE-keskukset ja työsuojelupiirit<br />
jäävät uudistuksen myötä historiaan. Vuoden<br />
2010 alusta valtiolla on enää kaksi erilaista aluehallintoviranomaista:<br />
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,<br />
jonka lempinimi ehti jo päätöksenteon edetessä muuttua<br />
ELLUsta ELYksi, sekä Aluehallintovirasto ALLU. ELYt<br />
tulevat olemaan maakunnan <strong>liitto</strong>jen tärkeitä yhteistyökumppaneita<br />
alueiden kehittämisessä. ELY-virastoja perustetaan<br />
Suomeen yhteensä 15, joka on myös nykyisten<br />
TE-keskusten lukumäärä. Näistä virastoista kuitenkin<br />
vain yhdeksän kattaa kaikki palvelut. Aluehallintovirastolla<br />
on kuusi päätoimipaikkaa sekä kuusi muuta toimipaikkaa.<br />
Päätoimipaikoista yksi, myös Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
alueella toimiva virasto, on siis Vaasassa.<br />
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen toimivaltaa on määrä uudistuksen<br />
myötä vahvistaa aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen<br />
sovittavana viranomaisena. Uudistuksen ja uusien<br />
vastuiden yksityiskohdat tarkentuvat vielä tulollaan olevissa<br />
keskusteluissa ja päätöksissä. - jh<br />
Perussuomalaisille paikka maakuntahallitukseen<br />
Lokakuussa käytyjen kunnallisvaalien tuloksen<br />
perusteella perussuomalaiset saavat<br />
yhden edustajan Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton<br />
uuteen vuonna 2009 aloittavaan maakuntahallitukseen.<br />
Maakuntahallituksen nykyiseen kokoonpanoon verrattuna<br />
paikan menettäjä on keskusta. 13-jäsenisessä uudessa<br />
maakuntahallituksessa eri puolueiden edustajamäärä<br />
on seuraava: keskusta 6 (-1 nykyiseen verrattuna), kokoomus<br />
4, sosialidemokraatit 2 ja perussuomalaiset 1<br />
(+1). Samoin perustein tehtävän paikkajaon mukaisesti<br />
muodostetaan myös liiton kulttuurilautakunta ja koulutusasiain<br />
toimikunta.<br />
Perussuomalaiset saavat lisää edustajia myös maakuntavaltuustoon.<br />
Vuoden 2009 alusta voimaan tulevan<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton perussopimuksen uudistuksen<br />
myötä maakuntavaltuuston jäsenten kokonaismäärä on<br />
nykyisen 76:n sijasta 56 edustajaa. Tällöin muiden puolueiden<br />
edustajien määrä vähenee, mutta perussuomalaisilla<br />
edustajamäärä nousee nykyisestä kolmesta edustajasta<br />
viiteen. Uuden maakuntavaltuuston kokoonpano<br />
on puolueittain seuraava: keskusta 25 (-13), kokoomus<br />
15 (-4), sosialidemokraatit 8 (-3), perussuomalaiset 5<br />
(+2), kristillisdemokraatit 2 (-1) ja vasemmisto<strong>liitto</strong> 1 (-1).<br />
Maakuntapäivät koolle 13.3.2009<br />
Maakuntahallitus päätti kutsua Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> maakuntapäivät<br />
koolle 13. maaliskuuta 2009. Jäsenkuntien<br />
valitsemista edustajista muodostuvat maakuntapäivät<br />
valitsevat Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liitolle maakuntavaltuuston<br />
seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 10 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
KUULUTUS<br />
ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030:n TARKISTAMINEN<br />
JA UUDISTAMINEN. MAAKUNTASUUNNITELMAN VALMISTELUN KÄYN-<br />
NISTÄMINEN, OSALLISTUMINEN JA SUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN<br />
ARVIOINTI<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong> on käynnistänyt maakuntasuunnitelman tarkistamisen ja<br />
uudistamisen. Maakuntasuunnitelma on lakisääteinen pitkän aikavälin strateginen<br />
aluesuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoitteet ja strategiat niiden<br />
saavuttamiseksi.<br />
Alueiden kehittämislain 5 § edellyttää, että maakunnan liitossa laaditaan määräajoin<br />
maakuntasuunnitelma, jossa esitetään maakunnan tavoittelemat alueellisen kehittämistyön<br />
linjaukset. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 25 § määrittelee maakuntasuunnitelman<br />
kuuluvan maakunnan suunnitteluun. Sen mukaan maakunnan suunnittelussa on<br />
otettava huomioon valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja sovitettava ne yhteen<br />
alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.<br />
Maakuntasuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, alueiden<br />
kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa.<br />
Maakuntasuunnitelman laadintaprosessi toteutetaan avoimena, vuorovaikutteisena ja<br />
yhteistyöhön perustuvana prosessina.<br />
Maakuntasuunnitelman laadintaprosessi käynnistetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla.<br />
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista (200/2005), ns. SOVA-laki, ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus<br />
(347/2005) sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia<br />
riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. Maakuntasuunnitelman<br />
laadintaprosessi etenee siten, että maakuntasuunnitelma-asiakirja on määrä hyväksyä<br />
maakuntavaltuustossa joulukuussa 2009.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> Maakuntasuunnitelma 2030:n tarkistamisen ja uudistamisen<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
liiton kotisivulla www.ep<strong>liitto</strong>.fi ja Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton ilmoitustaululla. Siitä on<br />
saatavilla kopio Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> liitosta p. 020 124 4100 email: neuvonta(at)etelapohjanmaa.fi,<br />
osoite Kampusranta 9 C, PL 109, 60101 SEINÄJOKI<br />
Lisätietoja Maakuntasuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antavat ja<br />
siihen liittyviä kommentteja vastaanottavat:<br />
Maakuntasuunnittelija Timo Lakso p. 020 124 4104 tai 050 405 4578<br />
Maakuntainsinööri Jorma Ollila p. 020 124 4105 tai 044 537 2611<br />
Maankäytön suunnittelija Jarno Leppäkangas p. 020 124 4109 tai 040 356 8044<br />
Seinäjoella 5.12.<strong>2008</strong><br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 11 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Liiton omat maakunnalliset projektit<br />
ProArt-projekti johdattaa ammattimaisia<br />
kulttuurin toimijoita kansainvälistymään<br />
Professional Art Promotion and Development<br />
-projektin tavoitteena on luovan talouden<br />
yrittäjyyden edistäminen sekä luoda<br />
toiminnan edellytykset lähivuosien kansainväliselle<br />
kulttuurivaihdolle. Projektin<br />
kohderyhmänä ovat Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> alueen<br />
ammattimaiset kulttuurin toimijat eri<br />
sektoreilta: kulttuurimatkailu, säveltaide,<br />
tanssitaide, käsi- ja taideteollisuus sekä kuvataide.<br />
opinto- ja tuotetestausmatkoja ulkomaille. Projekti on<br />
avoin alueella ammattimaisesti toimiville henkilöille, ryhmille<br />
ja yrityksille.<br />
ProArt-projekti pohjautuu keskeisesti Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
kulttuurin kansainvälistymisohjelmaan sekä vuonna<br />
2007 julkaistuun luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaan.<br />
Projektissa toteutettavia kokonaisuuksia<br />
on pohjustettu myös jo aikaisemmissa liiton<br />
toteuttamissa kulttuurin vientiin ja kansainvälistymiseen<br />
liittyneissä hankkeissa. Projekti on lähes kolmivuotinen<br />
jatkuen vuoden 2010 loppuun saakka.<br />
Keskeisenä lähiajan toimenpiteenä projektissa toteutetaan<br />
alkuvuodesta 2009 alkaen ammattimaisesti<br />
toimivien kulttuuritoimijoiden liiketoimintaosaamisen<br />
nostamiseen tähtäävä yrittäjyysvalmennus. Projektissa<br />
toteutettavia toimenpiteitä ovat myös agentuuri- ja<br />
manageritoiminnan kehittäminen, kansainvälisen markkinointiviestinnän<br />
ja promootiosuunnitelman toteuttaminen<br />
sekä verkkokaupan ja mobiilipalveluiden kehittäminen.<br />
Projektiin sisältyy myös osallistujien neuvottelu-,<br />
ProArt-projekti<br />
Toteutusaika: 1.3.<strong>2008</strong>–31.12.2010<br />
Rahoitus: ESR (Länsi-Suomen lääninhallitus),<br />
liiton talousarviomääräraha, yksityinen rahoitus<br />
Kokonaiskustannusarvio: 271 443 €<br />
Euroopan kulttuurimaakunta<br />
-idea esille EROC-projektissa<br />
Kansainvälisen European Regions of Culture<br />
-hankkeen tavoitteena on eurooppalaisen<br />
kulttuurimaakuntamallin luominen Euroopan<br />
kulttuuripääkaupunki -idean tapaan.<br />
Hankkeen aikana luodaan sisältö kulttuurimaakuntamallin<br />
nostamiseksi EU:n Kulttuuri-ohjelmasta<br />
rahoitettavaksi pysyväksi<br />
käytännöksi.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong> on mukana hankkeessa partnerina.<br />
Pääpartnerina toimii Cornwall County Council - Creative<br />
Unit Isosta-Britanniasta ja kolmantena partnerina<br />
Department of Culture and National Heritage - Marshal<br />
Office of Kujawsko-Pomorsky Puolasta. Liiton ohella Etelä-Pohjanmaalta<br />
ovat mukana alipartnereina Seinäjoen<br />
ammattikorkeakoulu ja Ruralia-instituutti. Keskeinen osa<br />
hanketta on kulttuurimaakunta-idean kampanjoiminen eri<br />
foorumeilla.<br />
Projektipäällikkö Carita Laitala<br />
Puh. 020 124 4135<br />
carita.laitala(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Projektin kulttuurituottajaksi on palkattu Beatrix Wood.<br />
Hänen päätoimipaikkansa on Cornwallissa. Tuottajan<br />
johdolla projektiin haetaan mukaan partnerialueiden kulttuuritoimijoita,<br />
jotka työskentelevät hankkeen puitteissa<br />
EROC-residenssissä. Hankkeen myötä syntyvien töiden<br />
on määrä kertoa erilaisista kulttuurikokemuksien kohtaamisista.<br />
Projektin puitteissa järjestetään kolme kulttuurivaihtotapahtumaa.<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> tapahtuma järjestetään<br />
Lapualla Vanhan Paukun Festivaalin yhteydessä<br />
elokuussa 2009.<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 12 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Liiton omat maakunnalliset projektit<br />
European Regions of Culture<br />
EROC<br />
Toteutusaika: 1.10.<strong>2008</strong>–1.10.2010<br />
Rahoitus: EU:n Kulttuuri-ohjelma,<br />
liiton talousarviomääräraha<br />
Kokonaiskustannusarvio: 399 027 €<br />
Budjetti Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> osalta: 109 860 €<br />
(Kulttuuri-ohjelmasta 45 %, omarahoitus, liiton<br />
talousarviomääräraha 55 %)<br />
European Regions of Culture on ensimmäinen EU:n<br />
Kulttuuri-ohjelmasta osarahoituksen saava hanke, jossa<br />
Etelä-Pohjanmaalta ollaan mukana. Projektin myötä<br />
tullaan oppimaan paljon myös EU:n erillisohjelmien<br />
hankerahoitustoiminnasta ja kansainvälisestä partnerihanketoiminnasta.<br />
Paine rahoituksen hakemiseen EU:n<br />
erillisohjelmista kasvaa tulevaisuudessa, kun rakennerahastomahdollisuudet<br />
todennäköisesti vähenevät merkittävästi<br />
Suomen osalta seuraavalla EU-ohjelmakaudella.<br />
Hanke on kaksivuotinen ja jatkuu 1.10.2010 saakka.<br />
EROC-hankkeen yhteyshenkilönä Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
osalta toimii ProArt-hankkeen projektipäällikkö Carita<br />
Laitala.<br />
Tavoitteena kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa<br />
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa (lyhenne<br />
ISO) -projektissa edistetään maakunnan<br />
kansainvälistämistä ja vahvistetaan maahanmuuttoon<br />
liittyvää osaamista. Projektissa<br />
myös muun muassa hankitaan ja välitetään<br />
tietoa kansainvälistämiseen liittyvistä<br />
asioista ja kansainvälisten projektien rahoitusmahdollisuuksista<br />
sekä tuetaan eteläpohjalaisten<br />
maahanmuuttotoimintojen<br />
valmistelua.<br />
ISO-projektissa työskentelee kaksi projektipäällikköä:<br />
Mai Renko ja Jaakko Hallila. Hallilan vastuulla oleva<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessi<br />
on käynnistetty vuonna 2007, ja valmiina asiakirjana<br />
toimintaohjelma julkaistaan alkuvuodesta 2009.<br />
Ohjelman valmistuttua projektin puitteissa jatketaan toimintaohjelman<br />
tavoitteiden edistämistä ja toteuttamista<br />
Hallilan toimiessa prosessin pääsihteerinä. Projektipäällikkö<br />
Hallilan vastuulla on lisäksi kansainvälisen projektitoiminnan<br />
edistäminen. Valmistelussa on useita kansainvälisiä,<br />
mm. Interreg-partnerihankkeita.<br />
Mai Rengon päävastuulla on koordinoida kansainvälistä<br />
alueyhteistyötä valittuihin maihin ja valmistella pilottikokeiluja<br />
esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämiseen ja<br />
maahanmuuttajien osallistamiseen liittyen. Projektia toteutetaan<br />
koko maakunnan alueella ja sen toimenpiteistä<br />
on määrä hyötyä laajasti niin maakunnan elinkeinoelämä,<br />
kunnat, maahanmuuttajat, koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot<br />
kuin maakunnan asukkaat. Projekti<br />
jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka.<br />
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -projekti rahoitetaan<br />
kansallisella maakunnan kehittämisrahalla ja hankkeen<br />
kuntarahaosuus tulee liiton vuosibudjetista. Lyhenne ISO<br />
tulee sanoista International South Ostrobothnia.<br />
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa<br />
ISO<br />
Toteutusaika: 1.4.<strong>2008</strong>–31.12.2010<br />
Rahoitus: maakunnan kehittämisraha,<br />
liiton talousarviomääräraha<br />
Kokonaiskustannusarvio: 374 000 €<br />
Projektipäällikkö Mai Renko<br />
Puh. 020 124 4108<br />
mai.renko(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Projektipäällikkö Jaakko Hallila<br />
Puh. 020 124 4112<br />
jaakko.hallila(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 13 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Liiton omat maakunnalliset projektit<br />
”Jokaisen ei tarvitse keksiä kaikkia<br />
toimintatapoja itse”<br />
Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeella tukea kuntien kehittämistyölle<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong> käynnisti kesäkuussa<br />
Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen,<br />
jonka tavoite on tukea Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
kuntia palvelurakenteiden uudistamisessa<br />
vahvistamalla palvelujen järjestämisessä<br />
tarvittavaa osaamista ja monipuolistamalla<br />
sektorirajat ylittävää yhteistyötä.<br />
Esimerkiksi valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen<br />
yhteydessä on keskusteltu pääosin<br />
hallintorakenteiden uudistamisesta. Kunnissa on pohdittu<br />
mahdollisten kuntaliitosten tarvetta ja etsitty sopivia<br />
kumppaneita yhteistoiminta-alueiden muodostamiseksi.<br />
Sen sijaan tuotantorakenteiden ja palveluprosessien<br />
uudistaminen on vielä monessa kunnassa kesken.<br />
Käynnistyneen hankkeen tarkoitus onkin tukea Etelä-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> kuntia tässä työssä.<br />
Hankkeen aikana toteutetaan muutamia pilottikokeiluja.<br />
Yksi pilottikohteista on Järvi-<strong>Pohjanmaan</strong> yhteistoimintaalue<br />
(Alajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli). Pilottikokeilussa<br />
kehitetään alueen hankintoihin liittyviä käytäntöjä<br />
esimerkiksi mallintamisen avulla.<br />
Vimpelin kunnanjohtaja Jyri Mäntylä pitää Järvi-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> pilottikokeilua käytännönläheisenä ja uskoo<br />
sen tarjoavan pilottialueelle suoraa hyötyä.<br />
– Pilotoimme hankintatoimea, joka on joka tapauksessa<br />
organisoitava jollakin tavalla. Kun se tehdään ohjatusti<br />
ja keskitetysti, on todennäköistä, että prosesseista<br />
ja käytännöistä tulee paremmat ja saamme itse<br />
valmistelutyöhön ja sen koordinointiin kipeästi kaivattua<br />
lisäresurssia.<br />
Nopeasti muuttuvassa kuntaympäristössä työt eivät<br />
lopu kesken, ja kehittämisen vaatiman yhteisen ajan<br />
löytäminen on joskus hankalaa. Myös Järvi-Pohjanmaalla<br />
on huomattu kalentereiden täyttyvän nopeasti. Eri<br />
toimijoiden saaminen yhteisen pöydän ääreen ja<br />
kokemusten vaihtaminen kuitenkin kannattavat.<br />
− Jokaisen ei tarvitse keksiä kaikkia toimintatapoja itse,<br />
vaan niiden määrittely voidaan tehdä yhdessä, Jyri<br />
Mäntylä korostaa.<br />
Pilottikokeilujen lisäksi Kehittyvät kuntapalvelut -hanke<br />
järjestää muun muassa hankkeen teemoihin liittyviä<br />
seminaareja ja toteuttaa muutamia erillisselvityksiä.<br />
Yksi niistä koskee maakunnan asukkaiden hyvinvointia<br />
ja alueen hyvinvointipalvelujen toimivuutta. Selvitystä<br />
varten haastatellaan yhteensä yli 650 eteläpohjalaista.<br />
Parhaillaan on menossa tutkimuksen suunnitteluvaihe.<br />
Varsinaiset haastattelut käynnistetään ensi keväänä,<br />
ja tutkimus valmistuu syksyllä 2010. Tutkimuksen<br />
toteutuksesta vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun<br />
sosiaali- ja terveysalan yksikkö.<br />
Kehittyvät kuntapalvelut -hanke<br />
Toteutusaika: 1.6.<strong>2008</strong>–31.12.2010<br />
Rahoitus: maakunnan kehittämisraha ja liiton<br />
talousarviomääräraha<br />
Kokonaiskustannusarvio: 205 520 €<br />
Projektipäällikkö Mervi Lehtola<br />
Puh. 020 124 4106<br />
mervi.lehtola(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Keskeiset tavoitteet:<br />
– Hanke kehittää menetelmiä palvelujen<br />
järjestämisessä tarvittavan tiedon tuottamiseksi,<br />
välittämiseksi ja hyödyntämiseksi<br />
– Hanke tukee uusien palvelutuotannon tapojen<br />
käyttöönottoa ja edistää niihin liittyvien hyvien<br />
käytäntöjen leviämistä<br />
– Hanke edistää kunta- ja sektorirajat ylittävää<br />
yhteistyötä<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 14 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Liiton omat maakunnalliset projektit<br />
Tietoyhteiskunta työn alla<br />
eSisällöntuotannon kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla<br />
Vuoden <strong>2008</strong> alussa käynnistynyt eSisällöntuotannon<br />
kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla (eSEP) -projekti jatkaa<br />
aikaisempien Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> tietoyhteiskunnan<br />
koordinaatiohankkeen ja ProMedia-hankkeen<br />
työtä. Yhdistämällä tietoverkkojen ja sisällöntuotannon<br />
kehittäminen samaan projektiin pyritään saavuttamaan<br />
synergiaetuja tietoverkkojen ja niiden sisältöjen<br />
kehittämisessä.<br />
Projekti on kolmivuotinen ja jatkuu vuoden 2010 loppuun<br />
saakka. Projekti rahoitetaan osin Länsi-Suomen EAKRohjelmasta.<br />
Hankkeessa työskentelee kaksi projektipäällikköä,<br />
jotka keskittyvät hankkeen kahteen eri teemaan:<br />
Esa-Matti Åkerbergin työsarkana on tietoverkkojen<br />
eli infrastruktuurin sekä sähköisten palveluiden kehittäminen<br />
maakunnassa ja Pekka Pohjoispää keskittyy<br />
sähköisen sisällöntuotannon kehittämiseen. Projektissa<br />
työskentelee lisäksi tuottaja Juho-Tuomas Ojajärvi, jonka<br />
vastuulla on nettitelevisio Trissa.tv:n ohjelmisto.<br />
Projekti on mukana kehittämässä Open Access eli avoimen<br />
pääsyn tietoverkkoja, joilla varmistetaan, että loppukäyttäjä<br />
voi vapaasti valita haluamansa palvelut, myös<br />
internetpalvelun eri palveluntarjoajilta riippumatta laajakaistaliittymän<br />
tarjoajasta.<br />
Tietoinfrastruktuurin saatavuuden ja laadun parantumisen<br />
kehittämiseen panostetaan aktivoimalla alueen toimijoita<br />
yhteistyöhön. Jatkossa parannetaan myös toimijoiden<br />
tietoyhteiskuntaosaamista järjestämällä työpajoja,<br />
eSEP-projekti<br />
Toteutusaika: 1.1.<strong>2008</strong>–31.12.2010<br />
tapaamisia ja opintomatkoja.<br />
Julkisen sähköisen asioinnin suhteen alueet etenevät erii<br />
toimijoiden omien valmiuksien mukaan. Tämän vuoksi on<br />
keskeistä se, että hankittavat järjestelmät ovat standardien<br />
mukaisia ja että niissä on avoimet rajapinnat.<br />
Hankkeessa tullaan järjestämään seminaareja viimeisen<br />
tiedon ja parhaiden käytäntöjen välittämiseksi alan toimijoille.<br />
Yhteistyötä on tehty osallistumalla ja järjestämällä<br />
tietoyhteiskuntatoimijoille tarkoitettuja yhteistilaisuuksia.<br />
Trissa.tv:n portaali uudistuu<br />
– Nettikulttuuri on muuttunut kolmessa vuodessa paljon,<br />
joten lähtökohta päivitykselle on ajanmukaistaa sekä<br />
portaalia että julkaistavien videoiden laatua, kertoo projektipäällikkö<br />
Pekka Pohjoispää.<br />
– Muutos mahdollistaa videoiden levittämisen kaikille<br />
käyttöjärjestelmille sekä mobiiliympäristöön. Lisäksi videoita<br />
pystytään levittämään jatkossa myös suoraan televisioon<br />
IPTV:n kautta.<br />
Tämä tarjoaa Pohjoispään mukaan entistä paremmat<br />
mahdollisuudet tutkia ja kehittää eteläpohjalaista nettitelevisiota<br />
sekä paikallista ohjelmatuotantoa.<br />
Trissa.tv:n ohjelmatuotannossa tehdään yhteistyötä mm.<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Suomen Kulttuurirahaston<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> rahaston, alan oppilaitosten ja<br />
muiden toimijoiden kanssa.<br />
Rahoitus: EAKR, maakunnan kehittämisraha, liiton<br />
talousarviomääräraha, SeAMK, Suomen seutuverkot ry<br />
Kokonaiskustannusarvio: 510 000 €<br />
Projektipäällikkö Esa-Matti Åkerberg<br />
Puh. 020 124 4142<br />
esa-matti.akerberg(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Projektipäällikkö Pekka Pohjoispää<br />
Puh. 020 124 4137<br />
pekka.pohjoispaa(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Tuottaja Juho-Tuomas Ojajärvi<br />
Puh. 020 124 4138<br />
juho-tuomas.ojajarvi(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 15 TIEDOTTAA 4/<strong>2008</strong>
Change language